Kajaanin Lampsisuon kosteikon suunnitelma

KAJAANIN LAMPSISUON KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Suomen riistakeskus Kotiseutukosteikko Life+ Riistanhoidonsuunnittelija Juha Siekkinen 17.9.2012

2

1 HANKKEEN YLEISKUVAUS

Lomakkeella selvitetään hankkeen yleistiedot, tavoitteet, osallistaminen ja suunnitteluprosessi

Kosteikon nimi LAMPSISUO Pinta-ala 9,2 ha

Maakunta Kainuu Kunta Kajaani Suomen riistakeskuksen alue Kainuu

Kosteikko kuuluu Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ − hankkeen vesilintu- ja kosteikkoelinympäristöjen hoidon mallikohteiden verkostoon

kyllä ei

Keskipisteen koordinaatit

N: 711 5930 E: 502 150

Koordinaattijärjestelmä ETRS-TM35FIN-koordinaatisto

Kiinteistöt Lampsisuo sijaitsee kahden kiinteistön alueella, jotka ovat kahden omistajan hallinnassa. Kosteikkoon rajautuu muita yksityisten omistamia kiinteistöjä (kuva 2).

Toimenpiteiden tavoitteet (enintään kolme tärkeintä)

Lisätä erityisesti vesilinnuille soveltuvaa poikue-elinympäristöä sekä ravinnonhankinta- ja levähdysalueita

Vähentää vesistössä olevaa vesikasvillisuutta ja siten parantaa vesistön moninaiskäyttöä

Edistää vesiensuojelua parantamalla ravinteiden ja kiintoaineen sitoutumista kosteikolla

Palauttaa alueen luontaista vesitaloutta: esim. turvemailla vesien virtauksen ohjaaminen ojista suolle, rimpialueiden kuivumisen vähentäminen ja pohjavedenpinnan nosto

Palauttaa vedenpinta ennen kuivatusta vallinneeseen tilaan tai lähemmäksi sitä tasoa

Lisätä veden varastointikapasiteettia ja siten vähentää veden tulvimista verrattuna ennen toimenpiteitä

Edistää luonnon monimuotoisuutta

Maanomistajilta tai heidän edustajilta on saatu suostumukset kosteikon toteuttamiseksi tämän toimenpidesuunnitelman mukaisesti

kyllä ei Suostumukset ovat liitteenä kyllä ei

Kiinteistön omistaja/omistajien yhteyshenkilö Ahti Määttä ja Aulis Määttä, Vuolijoki, Kajaani

Kosteikkohankkeen toteuttaja (vastuu- ja yhteyshenkilö) Ahti Määttä ja Aulis Määttä

Suunnitteluun osallistuneet Ahti Määttä ja Aulis Määttä Kosteikkosuunnitelman laatija Juha Siekkinen (Suomen riistakeskus, Oulu)

Rahoitusvastuu(t) Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life – hanke Työmaan työnjohtaja Juha Siekkinen Maanomistajien ja paikallisten osallistaminen

Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tuetaan yksityismaanomistajien aloitteesta käynnistyviä kosteikkohankkeita, mikä edellyttää paikallislähtöistä ja osallistavan suunnittelun periaatteita kunnioittavaa lähestymistapaa. Kosteikon kunnostamisen ehdotuksen tekivät kiinteistönomistajat Ahti Määttä ja Aulis Määttä. Heiltä saatiin suullinen suostumus kosteikon suunnitteluun 15.3.2011 mennessä. Esiselvitysvaiheen jälkeen J. Siekkinen kävi kosteikolla 18.5.2011, jolloin tehtiin myös vesilintujen pistelaskenta. Kosteikon vaaitus tehtiin 16.11.2011, jolloin J. Siekkinen mittasi alueen tasolaserilla. Ahti Määttä oli myös osan aikaa mukana. Tapaamisessa keskusteltiin mm. mallikosteikon toteuttamisen periaatteista sekä kosteikon kunnostamisen mahdollisuuksista ja alustavista toimenpiteistä ja miten kiinteistönomistajat voisivat olla mukana hankkeessa. Lisäksi J. Siekkinen on keskustellut puhelimitse Ahti Määtän ja Aulis Määtän kanssa myöhemmin kosteikon perustamisen toimenpiteistä. Niiden perusteella J. Siekkinen laati tämän toimenpidesuunnitelman.

3

Kosteikkoalueen kiinteistön omistajat ovat edistäneet merkittävästi hankkeen suunnitteluprosessia, mistä voi osoittaa heille kiitokset.

Vastuu patorakenteista Suomen riistakeskus vastaa rakennusvaiheessa, että patorakenteet toteutetaan kohteen vaatimuksiin nähden riittävin lujuus- ja mitoitusvaatimuksin. Vastuu kosteikon hoidosta siirtyy kiinteistönomistajalle kosteikon kunnostusvaiheen päätteeksi pidettävässä loppukatselmuksessa.

Vastuu vettymishaitoista tai muutoksista lähiympäristön kuivatustilassa

Suomen riistakeskus ei korvaa toimenpidesuunnitelman mukaisesta toteuttamisesta aiheutuvia haittoja. Kosteikon kunnostaminen toimenpide-suunnitelman mukaan ei aiheuta muutoksia kosteikon kiinteistön tai sen naapurikiinteistöjen kuivatustilassa.

Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Vuosi Suunnittelualueeseen liittyvä tieto Lisätietoja Suunnitelman kartat , piirustukset ja taulukot Laadittu Lisätieto

Yleissijaintikartta kuva 1

Suunnittelualueen kiinteistöt kuva 2

Ilmakuva/väärävärikuva kuva 2

Valuma-alue peruskartalla kuva 3

Kosteikon topografia kuva 4 Kosteikolla tehtävät toimenpiteet kuva 5

Kosteikon veden syvyysluokat kuva 5, lisäksi syvyysluokkien pinta-alat on selostettu kappaleessa 3, kohdassa ””Vesi- ja maa-alueiden pinta-alat ja veden syvyydet”

Patopenkereiden rakenne Patolaitteiden mitoitus taulukot 1 ja 2

Patolaitteen rakenne kuvat 9 ja 10

Kosteikon poikittaisleikkaus Kosteikon pitkittäisleikkaus

Toimenpiteiden kustannusarvio kappale 7

4

Kuva 1. Kajaanin Lampsisuon kosteikon sijainti . Pohjakartat © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

LAMPSISUON KOSTEIKKO

5

Kuva 2. Kajaanin Lampsisuon kiinteistötiedot. Suunnittelualue on kahden kiinteistön alueella. Pohjakartta, ortoilmakuva ja kiinteistörajat © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

205-416-16-47 KANKAANTURVE : Vuolijoen Turve Oy (omistajat Ahti Määttä ja Aulis Määttä)

205-416-16-10 YLÄNNE : Tauno Määttä oikeudenomistajat (Olga Määttä)

205-416-16-32 KANGASTURVE : Ahti Määttä ja Aulis Määttä

205-416-16-30 LAMSINTURVE : Ahti Määttä ja Aulis Määttä

205-416-16-33 KANGAS : Matti Määttä

205-416-16-31 LAMSI : Matti Määttä

6

2 ALUEEN NYKYTILA

Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonto sekä kosteikon perustamista ja kunnostamista rajoittavat ympäristöarvot tai piirteet. Tarkoituksena on osoittaa, millä alueilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteet ovat perusteltuja.

Alueen yleiskuvaus Lisätiedot Korkeus merenpinnasta n. 126,0-127,0 mmpy Valuma-alueen laajuus ja ominaispiirteitä

50 ha Valuma-alue on ojitettua, runsaspuustoista turvemaata (mm. isovarpurämettä) sekä viljeltyä peltoa. Pellon ojat on kunnostettu muutama vuosi sitten ja ne ovat hyvässä kunnossa. Valuma-alueen vesien virtauksesta on saatu tietoa Aulis Määtältä (puhelinkeskustelu 4.9.2012)

Kohteen vaaitus ei ole vaaitettu vaaituskojeella tasolaserilla GPS-mittauksella

Vaaitus: 16.11.2011, J. Siekkinen

Suunnittelualue on käytöstä poistunut turvetuotantoalue, jossa on kaksi toisistaan erillistä aluetta. Pohjoinen alue on laajuudeltaan ha ja eteläinen ha. Pohjoisosassa on alue, jossa kasvaa alle 3 m pajua, koivua ja mäntyä. Näistä pajut ovat kasvaneet suurimmiksi. Keväisin kosteikolle tulee melko runsaasti lumen sulamisvesiä sekä ojitus- ja peltoalueiden vesiä, jolloin alueella on laajoja avovesipintaisia alueita. Molempien kosteikkojen pohjoisosa on pysynyt kuivana ja siellä turpeen paksuus on ollut ohuempi. Kesän mittaan valumavesien määrä vähenee, jolloin pelto- ja metsäojissa virtaava vesi ei tulvi kosteikolle, vaan virtaa alueen läpi kulkevan viljelystien pohjoispuolella olevaan ohijuoksutusojaan ja edelleen Otanmäen tien ali kulkevan betonirummun kautta tien länsipuolella olevaan Vuolijokeen. Kosteikolta on Vuolijokeen vain n. 100 m. Ohivirtaamien seurauksena pohjoinen ja eteläinen kosteikko ovat muun ajan vuodesta lähinnä sadeveden varassa, joten ne kuivuvat kesän mittaan. Kesällä molemmilla kosteikoilla vettä on lähinnä vain niiden etelä- ja keskiosan sarkaojissa ja alle n. 5 m:n etäisyydellä ojien keskilinjasta. Pohjoispuolen kosteikon eteläpenkereessä on läpimitaltaan 300 mm:n muovinen rumpuputki, jonka kautta lumen sulamis- ja tulvavedet ovat virranneet kosteikolta pois. Eteläpuolen kosteikolla vedet ovat virranneet peltotien alla olevan vanhan metallisen rumpuputken kautta em. ohijuoksutusojaan. Vuolijoen tulviessa vesi on noussut myös Otanmäen tien lähelle. Matala vesi ja vesijättömaa ovat houkutelleet sinne mm. vesi- ja kahlaajalintuja etenkin keväisin. Aluetta onkin melko hyvänä lintujen tarkkailupaikkana alueen lintuharrastajien keskuudessa. Erityisarvot, jotka voivat vaikuttaa kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen

Lisätiedot tai tietolähde

Uhanalaisten lajien havaintoja alle 200 m:n etäisyydellä

kyllä ei

ei tietoa

Lähde: sähköpostiviesti 6.9.2012/ biologi Maarit Vainio, Kainuun ELY-keskus

EU:n direktiivilajeja kyllä ei

ei tietoa

J. Siekkinen on liikkunut alueella 18.5.2011, mutta viitasammakkoja ei todettu. Todennäköisesti kosteikolla ei niitä esiinny, koska sen vesialueet kuivuvat laajalti kesän mittaan ja vain sarkaojiin ja niiden viereen jää matalasti vettä.

Suojelualue alle 200 m etäisyydellä

kyllä ei

ei tietoa

Lähde: Paikkatietoikkuna.fi-verkkosivusto 2.9.2012

Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä

kyllä ei

ei tietoa


Muinaisjäännöksiä alle 100 m etäisyydellä

kyllä ei

ei tietoa


Pohjavesialue kyllä ei

ei tietoa


Virkistyskäyttöä tai siihen liittyviä rakenteita

kyllä ei

Erityisiä maisema-arvoja kyllä ei

7

Muita erityispiirteitä kyllä ei Lintuharrastajat ovat käyneet kohteella tarkkailemassa lintuja. Se on helposti saavutettavissa, koska autolla pääsee aivan kosteikon viereen.

Onko kartoitettu ko. lajiryhmää?

Huomionarvoinen lajisto ja muut keskeiset ominaispiirteet sekä luontokartoituksen tekijä(t)

Kasvillisuus ja kasvisto kyllä ei J. Siekkinen on tehnyt havaintoja kasvistosta ja kasvillisuudesta muun suunnittelun yhteydessä. Pullosaran peittävyys on laajoilla alueilla yli 50 %. Kuivemmalla pohjoisosalla on mm. tupasvillaa (peittävyys 10 %) ja mesiangervoa (2 %) sekä koivun, pajun ja männyn taimia.

Linnusto kyllä ei Alueella on tehty vesilintujen pistelaskentoja pesintäkaudella v. 2011 ja 2012. Laskentojen perusteella alueella pesii joutsen (mm. 5.6. 2012 emot ja 4 poikasta, J. Julkunen puhelinkeskustelu 17.9.2012), tavi ja todennäköisesti sinisorsa. Keväällä 2012 J. Julkunen havaitsi alueella n. 100 puolisukeltajaa ja ennen pesintäkauden alkua siellä oli vielä muutamia kymmeniä sinisorsia. Metsähanhia tavattu myös keväisin. Kohteen arvoa heikentää veden väheneminen kesäkuun aikana ja syksyllä vettä on vain sarkaojien kohdilla. Muita suunnittelun yhteydessä todettuja kosteikkolajeja ovat olleet liro, taivaanvuohi, keltavästäräkki ja pajusirkku. Laskentoja ovat tehneet J. Siekkinen (v. 2011) ja Juha Julkunen (v. 2012).

Muu eläimistö kyllä ei J. Siekkinen on käynyt kosteikolla 18.5.2011, joka oli viitasammakoiden kutuääntelyn aikaa. Yksilöitä ei havaittu, mutta toisaalta havainnointi ei kattanut koko aluetta.

Lisätiedot

Kuva 3. Lampsisuon kosteikon valuma-alue. Valuma-alueen määritys: J. Siekkinen, pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

Valuma-alue 50 ha

”POHJOINEN” KOSTEIKKO

”ETELÄINEN” KOSTEIKKO

8

3 KOSTEIKON PERUSTAMISEN TOIMENPITEET

Lomakkeella kuvataan toimenpidealueet ja niillä tehtävät toimenpiteet riittävän yksityiskohtaisesti

Perustamistapa kaivamalla patoamalla avoveden lisäys pintakasvillisuuden poistolla

Tiivistelmä tärkeimmistä toimenpiteistä

• Tehdään 2 kosteikkoaluetta: ”pohjoinen” ja ”eteläinen” kosteikko • Ohjataan metsä- ja peltoalueen ojavesiä kosteikoille • Kosteikkojen vedenkorkeuden säätelyyn ja tyhjentämistä varten rakennetaan

kummallekin omat patolaitteet • Tehdään molemmille kosteikoille keinosaaria • Kosteikkojen reunaosista tehdään puuston ja pensaikon poistoa

mahdollisuuksien mukaan Toimenpide Toimenpite iden tavoite ja yksityiskohtainen kuvaus Puuston poisto Tavoite

Pidetään vesialueet avoimena. Reunapenkereiden alareunassa oleva puusto olisi hyvä poistaa, jotta puiden kasvaessa ne eivät kaatuisi veteen. Lisäksi avoimuuden lisääminen useilla paikoilla edistäisi vesi- ja rantalintujen viihtymistä kosteikolla. Toimenpiteet Kummankaan kosteikon suunnitellulta vesialueelta ei tarvitse poistaa puustoa, koska ne ovat avoimia. Sen sijaan kosteikkojen välissä olevan peltotien varrella olevaa puustoa voisi poistaa ainakin muutamasta kohdasta, jolloin sieltä voisi paremmin tarkkailla kosteikon linnustoa. Tällöin muu liikkuminen ei näkyisi kosteikoille ja linnut saisivat olla sen vuoksi paremmin rauhassa. Toisaalta peltotien varresta voisi tehdä maisemallisesti kiinnostavamman, jos avoimia paikkoja olisi runsaasti ne niiden lomassa vuorottelisi hyvin vaihtelevasti erikokoisia, penkereen yläosassa olevia puustoryhmiä. Osa puista on aivan peltotien penkereiden alareunassa, jolloin niiden kasvaessa suuremmiksi, ne voivat kaatua kosteikolle. Nämä puut kannattaisi poistaa. Pohjoisen kosteikon ja peltotien länsipuolen ojan välissä on leveä kaivuumaa-kasapenger, jolla kasvaa runsaasti lehtipuustoa. Tämän vyöhykkeen voisi hakata kokonaan pois, jolloin kosteikon reuna olisi avoin (kuva 6 B). Kosteikon eteläpään penkereellä on myös puustoa, jota voisi harventaa. Osa puista on aivan penkereiden alareunassa lähellä vesirajaa. Molemman kosteikon pohjoisosan kuivaksi jäävällä alueella oleva pensaikko ja nuorten puiden alue kannattaisi raivata viimeistään parin vuoden aikana, muuten se alkaa peittää pohjoisosaa heikentäen kosteikon arvoa (kuva 7). Mitä sulkeutuneemmaksi kosteikko kehittyy sitä huonommaksi elinympäristöksi se muuttuu vesi- ja kahlaajalintujen kannalta. Toimenpiteet kohdistuvat Ahti Määtän ja Aulis Määtän omistamien kiinteistöjen alueelle.

Patopenkereet ja patolaitteet

Tavoite Vakiinnuttaa molemmille kosteikoille avovesialueet sulan maan ajaksi. Toimenpiteellä estetään nykyisin esiintyvä vedenpinnan aleneminen ja kosteikkojen kuivuminen kesän aikana, mikä on haitallinen matalassa vedessä ja avovedessä eläville vesilinnuille ja muulle kosteikkolajistolle. Patolaitteet tehdään sellaisiksi, että ne vaativat vain vähän huoltoa. Molempien kosteikkojen kaikki penkereet ovat hyvässä kunnossa eikä niitä tarvitse kunnostaa, muuten kuin aiemmin kuvatun puuston poiston osalta. Pohjoisen kosteikon veden ohjaus kosteikolta tehdään kiviverhoillulla pohjakyn-nyksellä, johon asennetaan lankusta tehty tiivisteseinä (kuvat 9 ja 10). Patolaite rakennetaan kosteikon eteläreunan eteläiseen kulmaukseen, lähelle peltotietä (kuva 6 B). Tiivisteseinä tehdään ponttilankuista, jotka painetaan kaivinkoneella yksitellen pystysuoraan patopenkereeseen. Tiivisteseinään tehdään virtaamamitoituksen

9

mukainen aukko, johon asennetaan vaakasuoraan settilankut veden ohjaamista varten. Vesi virtaa viljelystien pohjoispuolen ojaan ja Otanmäentien ali Vuolijokeen. Pohjapadon luiskat verhoillaan esim. seulanperäkivellä ja soralla. Tällainen uoma on luonnonmukaisen näköinen. Pohjakynnyksen rakenne tehdään sillä oletuksella, että sen yli ei ole tarvetta ajaa myöhemmin esim. traktorilla. Eteläisen kosteikon veden ohjaus kosteikolta tehdään patokaivon ja siihen liitetyn rumpuputken avulla. Patolaite asennetaan kosteikon eteläreunan pohjoiseen kulmaukseen ja rumpuputki laitetaan peltotien alle. Patolaitteen avulla voidaan säädellä kosteikon vedenpinnan korkeutta ja tyhjentää kosteikko (n. 4-6 v välein). Vesi virtaa peltotien pohjoispuolen ojaan ja edelleen Otanmäentien ali Vuolijokeen. Veden säätelyn varmistamiseksi ja tulvavesien ohjaamiseksi patolaitteen lähelle asennetaan suora rumpuputki tulvaputkeksi (ns. katastrofiputki).

Tulo- ja lähtöuomien kaivuutyöt

Vesi virtaa molemmille kosteikolle niiden pohjoispäässä olevan ojan kautta. Näihin ojiin tulee vesi koillispuolen pelloilta ja ojitetuilta turvemailta.

Kosteikon muut kaivuutyöt

Molemmille osa-alueille tehdään useita keinosaaria vesialueen keskiosiin, jossa vesilinnut voivat lepäillä paremmin rauhassa. Niitä ei tehdä nykyisten sarkaojien kohdalle, koska ne ovat jo valmiiksi syvempiä ja niissä on vesieliöyhteisön kannalta sopivaa vesikasvillisuutta. Saarista tehdään n. 5-20 m2 laajuisia. Niihin tarvittava maa-aines otetaan paikalta kaivetusta turpeesta ja kivennäismaasta matalana kaivuuna. Kaivuukohdista tehdään matalia ja loivareunaisia syvennyksiä. Ne luovat syvyydenvaihtelua muutoin melko tasaiseen suonpohjaan, mikä on myös vesilintujen ravinnonhankinnan kannalta suotuisaa. Myös saarista tehdään loivareunaisia ja matalia. Saaria pyritään peittämään kivennäismaalla, jolloin vesilinnuilla on mahdollisuus ottaa siitä tarvitsemiaan jauhinkiviä. Lintujen tarkkailua varten tehdään n. 3 m korkea kumpareet paikalta kaivetusta maa-aineksesta. Pohjoiselle kosteikolle niitä tehdään 2 kpl ja eteläiselle 1 kpl (kuva 8 A).

Luonnonpurossa kalan kulun varmistaminen

Kosteikoilla ei ole luonnonpuroja.

Vesi- ja maa-alueiden pinta-alat ja veden syvyydet

Pohjoisen kosteikon pinta -ala 4,0 ha, josta arvioituna : • 0-19 cm:n syvyistä vettä 0,5 (13 %) • 20–50 cm:n syvyistä vettä 0,4 (10 %) • 51–110 cm syvyistä vettä 1,7 ha (43 %) • kuivaa maata, kuten penkereitä ja tasannealueita 1,4 ha (35 %)

Eteläisen kosteikon pinta-ala 5,2 ha, josta arvioituna:

• 0-19 cm:n syvyistä vettä 0,7 (13 %) • 20–50 cm:n syvyistä vettä 0,4 (8 %) • 51–110 cm syvyistä vettä 2,6 ha (50 %) • kuivaa maata, kuten penkereitä ja tasannealueita 0,5 ha (29 %)

Jos vedenpintaa nostetaan 10 cm:llä tavoitekorkeudesta, vesialueen pinta-ala laajenee molemmilla kosteikoilla n. 0,3 ha (lähinnä pohjoisosassa).

Kuivatustilanne Vaikutukset kosteikon lähellä olevien naapurikiinteistöjen kuivatustilanteeseen KIINTEISTÖ 205-416-16-31 LAMSI ja 205-416-16-33 KANGAS, kiinteistön omistaja

Matti Määttä: Toimenpiteillä ei ole vaikutusta Matti Määtän kiinteistön pelloille, koska vedenpinta ei nouse nykytilannetta korkeammalle. Peltosarkojen ojavedet tulevat 100 mm rumpuputkien kautta pellon ja kosteikon väliseen kokoomaojaan. Näiden rumpuputkien alapinta kokoomaojassa on 10-30cm korkeammalla kuin kosteikon tavoitepinta. Rumpuputkien alapinta peltosaran puoleisessa päässä on 15-35 cm korkeammalla kuin kosteikon vedenpinta. KIINTEISTÖ 205-416-16-10 YLÄNNE, kiinteistön omistaja Tauno Määtän oikeudenomistajat (Olga Määttä): Toimenpiteillä ei ole vaikutusta kiinteistön kuivatustilanteeseen, koska metsämaan pinta on mittausten mukaan n. +83 cm korkeammalla kuin kosteikon tavoitevedenpinta.

10

Kuva 4. Lampsisuon korkotietoja verrattuna vedenpinnan tavoitekorkeuteen . Vedenpinnan tavoitekorkeuden arvoksi on merkitty 0. Tavoitekorkeus on molemmilla kosteikoilla sama, joten kaikki arvot ovat toisiinsa vertailukelpoisia. Ortoilmakuva ja kiinteistörajat © Maanmittaus-laitos, lupanro 326/MML/11.

suon pinta -100

suon pinta -93

ojan vesipinta -97

suon pinta -84

turvekumpareen pinta -16

turvekumpareen pinta +7

ojan vesipinta -94

ojan vesipinta -46

ojan vesipinta -38

ojan vesipinta -2

ojan vesipinta -43

sammutusvesikuopan vesipinta -2

turvekumpareen pinta +20

suon pinta -77

suon pinta +3

suon pinta -20

suon pinta +7

suon pinta +27

suon pinta +50 suon pinta +56

suon pinta +24

suon pinta -55

suon pinta -39

suon pinta +2

metsäojan vesipinta +43

pelto-ojan vesipinta +15

pellolta tulevan rumpuputken alapinta kokoomaojassa +10


pelto-ojan vesipinta +25, pelto-ojan pohja +5 pellon pinta +114

pellon pinta +131


pellon pinta +114


pellon pinta +98

pellon pinta +94

pellon pinta +109

pellon pinta +121

pellon pinta +111


suon pinta +21

suon pinta +45

ojan vesipinta -101

suon pinta -63

suon pinta -63

metsämaan pinta +93

metsämaan pinta +83

suon pinta 0

suon pinta -69 ojan vesipinta -87

suon pinta -53 suon pinta +1

suon pinta +13

ojan vesipinta -46

kokoomaojan vesipinta +5

11

Kumpare lintujen tarkkailuun (vaalean ruskea)

TOISSIJAINEN puuston ja pensaikon poisto (vaalean vihreä)

keinosaari (ruskea)

Veden ohjaus pohjoiselta kosteikolta viljelystien pohjoispuolen ojaan (tiivisteseinällä varustettu pohjapato, säätövara -20 - +20 cm)

Pohjoisen kosteikon tulvaputki (rumpuputki 315/275) ON JO PAIKOILLAAN

Pohjoisen kosteikon tyhjennysputki (rumpuputki 315/275) ON JO PAIKOILLAAN

Infotaulu

ENSISIJAINEN puuston ja pensaikon poisto (vihreä)

Uusi tulo-oja kosteikolle (keltainen viiva)

Veden syvyys 51-110 cm






Kuva 5. Lampsisuon toimenpiteet ja vedensyvyydet veden tavoitetasolla . Viljelystien etelä- ja länsipuolella olevaa puuston poistoa ei ole merkitty, mutta se tehdään kiinteistön omistajien harkitsemalla tavalla. Ortoilmakuva ja kiinteistörajat © Maanmittauslaitos, lupanro 326/MML/11.

Veden ohjaus eteläiseltä kosteikolta viljelystien pohjoispuolen ojaan (rumpuputki 450/400)

Eteläisen kosteikon tulvaputki (rumpuputki 315/275)

Nykyinen 2 m leveä, 1,5 m syvä reunaoja toimii kiintoaineen keräyksessä

Vanha sammutusvesikuoppa toimii kiintoaineen keräyksessä

Nykyinen 2 m leveä, 1,5 m syvä reunaoja toimii kiintoaineen keräyksessä

Näiden peltosarkojen ojien vedet ohjattaisiin kosteikolle Mahdollinen riistapellon paikka

12

Kuva 6. Pohjoinen kosteikko. Kuva A: Veden tavoitekorkeudessa kuvan keskellä olisi vettä 20-50 cm ja vasemmassa reunassa alle 20 cm. Kuvan keskialueelle tulisi myös muutamia keinosaaria paikalta kaivetusta maa-aineksesta. Saarten ympärille tulisi kaivuusta johtuen matalia syvänteitä, mikä lisäisi pohjan muodon vaihtelua. Kasvillisuus peittää koko kosteikon pohjaa, mikä on kosteikon eliöyhteisön kannalta erinomainen tilanne. Kuvattu koilliseen-etelään. Kuva B: Kosteikon reunaa kiertää syvä ja leveä oja, mikä toimii hyvin kiintoaineen laskeutumisalueena veden virtauksen tasaantuessa. Vasemmalla näkyy Otanmäentie ja oikeassa reunassa viljelystien eteläpää. Kuvattu luoteeseen-itään. Kuvat: 18.5.2011/J. Siekkinen.

� B

� A Veden ohjaus pohjoiselta kosteikolta viljelystien pohjoispuolen ojaan. Tähän kohtaan kaivuumaapenkerettä rakennetaan tiivisteseinällä varustettu pohjapato, jonka veden korkeuden säätövara on -20 - +20 cm.

Tämä kumpare jää vedenpinnan yläpuolelle (tasolla n. +20-+40 cm). Taustalla olevan avovesipintaisen sarkaojan kohdalla vettä olisi 51-110 cm.

13

Kuva 7. Eteläisen kosteikon pohjoisosa . Kuva A: Kuvan lähialue jäisi kuivilleen suunnitellulla veden

tavoitekorkeudella. Oikeassa reunassa olevilta pelloilta ohjattaisiin sarkaojien vesiä kahdella uudella ojalla kosteikolle. Pajukkoa kasvaa etenkin ojien varsilla ja sen raivaaminen lähivuosina on välttämätöntä. Kuvattu etelään-länteen. Kuva B: Veden tavoitekorkeudessa kuvan keskellä olisi vettä alle 20 cm ja taustalla (jossa matalampaa kasvillisuutta) 20-50 cm. .Pajukon raivaus on tarpeen lähivuosina Kuvattu koilliseen-etelään. Kuvat: 18.5.2011/J. Siekkinen.

� B � A

14

Kuva 8. Eteläisen kosteikon eteläosa . Kuva A: Kuva on otettu kosteikon eteläpäässä olevalta 3 m korkealta

turvemaakumpareelta. Näkymä kosteikolle paranee huomattavasti jo tällaiseltakin kohoumalta. Vastaavia kumpareita on suunniteltu myös kahteen paikkaan pohjoisen kosteikon itäreunalle. Etualan leveä ja syvä oja toimii eteläisen kosteikon kiintoaineen keräyksessä ennen kuin vesi poistuu kosteikolta. Puuston raivaus ojan varrelta on ensisijaisia toimenpiteitä. Kuvattu koilliseen-itään. Kuva B: Kesällä kosteikon sarakasvillisuus on runsas ja peittää entisen turpeenkaivuualueen. Kuvan avovesialue on sarkaoja. Veden tavoitekorkeudessa etualalla olisi vettä 50-80 cm. Kuvattu koilliseen-itään. Kuvat: 18.5.2011 ja 28.6.2012/J. Siekkinen. � B

� A

Tämä kohta on vedenpinnan tavoitetasoon +30 cm

15

Taulukko 1. Pohjoisen kosteikon pohjapadon tiivisteseinän aukon mitoitus ja eteläisen kosteikon virtaamapadon mitoitus ja veden läpäisevyydet. Koko kosteikon valuma-alueeksi on arvioitu 50 ha. Alla olevissa mitoituslaskelmissa eteläisen ja pohjoisen kosteikon valuma-alueeksi on varmuuden vuoksi arvioitu 50 ha. Jos pohjoisen kosteikon padon harjan leveys on 2,5 m, vesi nousisi kosteikolla ”normaalin” kevättulvan aikana 6 cm (”painekorkeus”) ja kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvan aikana 10 cm. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. Lähtötiedot: Valuma-alue (järviä ei ole) F 50 ha Keskiylivaluma MHq 200 l/s/km2 Keskiylivirtaama MHQ 100 l/s Kerran 20. vuodessa tapahtuva ylivirtaama HQ20 190 l/s KIVIVERHOILLUN POHJAPADON PATOAUKON MITOITUS:

”Normaali” kevättulva

”Suuri” kevättulva (kerran 20. vuodessa)

Purkautumiskerroin u 0,53 u 0,53 Padon harjan vaakasuora pituus (m) b 2,5 b 2,5 Luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 3 Painekorkeus (m) h 0,06 h 0,10 Alapuolinen luiskakaltevuus 1 : 3 1 : 3 Verhoilukivien halkaisija dtod (m) d 0,15 d 0,15

(h+d/6) 0,09 (h+d/6) 0,13 Virtaama patometrille (m3/s*m) q 0,04 q 0,07 Virtaama luiskien kohdalla (m3/s) Q2 0,008 Q2 0,021 Veden nopeus aukossa (m/s) vmax 0,45 vmax 0,54 VIRTAAMA, laskettu (m 3/s) Q = 0,105 Q = 0,194

VIRTAAMA, suunniteltu MHQ (m3/s) = ”Normaali” tulva Qsuunn 0,10

VIRTAAMA, suunniteltu HQ20 (m3/s) =

”Suuri” tulva

Qsuunn 0,190 Taulukko 2. Eteläisen kosteikon virtaamapadon mitoitus ja veden läpäisevyydet. ”Normaalitulvalla” vesi nousisi 17 cm (=painekorkeus) kosteikolla jonkin matkaa padosta kosteikolle. Siten virtaamapadon lisäksi kosteikolla tarvitaan myös tulvaputki. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. VIRTAAMASÄÄTÖPADON MITOITUS: Kaivon halkaisija (m) d 0,6

Padon harjan pituus (m) b 0,6 aukon kehän mitta kohtisuoraan virtausta vastaan (huomioitu kaivon puolipyöreä muoto)

Painekorkeus (m) h 0,17 veden korkeus hieman aukon etupuolella (=”paljonko vesi voi nousta aiheuttamatta haittaa”)

Virtausnopeus ylävirran puolella (m/s) v 0,21 nopeus ylävirran puolella ennen patoa

Supistumakohtien määrä n 0 0=koko kehä ylisyöksynä, 2=sektori ylisyöksynä Aukon ja pilarien muotokerroin f 1

Tehopituus (m)

0,6

VIRTAAMA HQ 20, laskettu (m 3/s) Q = 0,07 suunnitellun padon virtaaman läpäisykyky. Huom! Tämän arvon pitäisi olla vähintään ”VIRTAAMA HQ20, suunniteltu” –arvon suuruinen

VIRTAAMA MHQ, suunniteltu (m3/s).) Qsuunn 0,10 teoreettinen, normaali ylivirtaama.

16

Taulukko 3. Pohjoisen kosteikon tehokkuus laskeutusaltaana. Jos oletetaan, että pohjoiselle altaalle tulisi vettä 50 ha:n alalta se toimisi tehokkaana metsätalouden ohjeiston mukaisena laskeutusaltaana. Pintakuorma, vedennopeus ja veden viipymä ylittävät helposti suositukset. Laskennassa on käytetty insinööri Jouko Hämäläisen (Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savo) Allasmitoitus-ohjelmaa. VALUMA-ALUE F 50 ha KESKIYLIVALUMA (MHq) 200 l/s/km2 SUUNNIT. PINTAKUORMA vlsuunn 1 m/h KESKIYLIVIRTAAMA MHQ 100 l/s KESKIYLIVIRTAAMA kerran 20. vuodessa HQ20 190 l/s

ALTAAN LEVEYS, vesipinta B 200 m Suositus pituus / leveys 3:1 - 10:1 ALTAAN PITUUS, vesipinta L 350 m

VESISYVYYS h 0,4 m + LIETEVARA hliete 0,3 m

LUISKAN KALTEVUUS lk 1 : 2

PITUUDEN JA LEVEYDEN SUHDE

1,8

Suositus 7 - 10 ( 3 - 7 )

ALTAAN LEVEYS pohjasta b 197,2 m

VESIPINTA-ALA A 70000 m2 VESIPOIKKIL. ALA, lietepesän yläp. a 79,7 m2 TILAVUUS, lietepesä

20638 m3

TILAVUUS, vesi

27824 m3

PINTAKUORMA (laskeutumisnopeus ) vl 0,01 m/h Suositus max. 1 m/h, hieno hieta VEDENNOPEUS vv 0,13 cm/s Suositus max. 1 cm/s VIIPYMÄ 77,29 h Suositus > 1 h Tulovirtaus / allas -m2 0,00 l/s Suositus 0,22 - 0,16 l/s Pinta -ala 1400,00 m2/ha Suositus 3-8 m2/ha tilavuus 556,49 m3/ha Suositus 2 - 5 m3/ha lietetilavuus 412,77 m3/ha Suositus 2-5m3/ha

17

Kuva 9. Lampsisuon pohjoisen kosteikon tiivisteseinällä varustetun pohjapadon pitkittäis- ja poikittaisleikkaus . Tiivisteseinä asennetaan nykyiseen penkereeseen. Piirrokset: J. Siekkinen/10.9.2012.

1:2

1:3 − 1:4

3 − 5 m (patopenger) 1 − 1,5 m

Tiivisteseinä vesiponttilankusta . Seinässä on aukko ja siinä settilankut vaakasuorassa, joilla säädetään padon harjan korkeus ja lähtöveden taso.

Suodatinkangas

Kiviverhoilu. Tehdään läpimitaltaan 5–30 cm seulotusta kivestä. Kerrospaksuus 30 cm (ei ole traktorilla yliajettava)

veden virtaussuunta

18

Kuva 10. Tiivisteseinällä varustetun pohjapadon rakentaminen ja valmis pohjapato . Kotiseutukosteikko Life:n Pyhäjärven Vähä-Komun kosteikolle rakennettiin oheinen pato, jollaista on suunniteltu myös Lampsisuon pohjoiselle kosteikolle. Tiivisteseinän ponttilankut painettiin yksitellen kaivinkoneen avulla n. 2 m:n syvyyteen vanhaan penkereeseen. Kun tiivisteseinä tehdään oikein, lankut ovat tiivisti toisiaan vasten mikä tehostaa veden pidätystä maapenkereen läpi ja toisaalta tukevoittaa koko pohjapadon rakennetta. Tiivisteseinään voidaan asentaa vaakasuoraan irrotettavat settilankut, joilla voidaan säätää veden korkeutta. Valmis pohjapato kiviluiskineen ja myöhemmin kasvava kasvillisuus parantaa padon sulautumista maisemaan. Kuvat: J. Siekkinen 13.1.ja 14.6.2012

19

4 HANKKEEN HAITTOJEN ARVIOINTI Lomakkeella kuvataan hankkeen haittojen ja uhkatekijöiden vaikutuksia luontoon, ympäristöön,

käyttöön suunnittelualueella tai sen ulkopuolella. Tavoitteena on tunnistaa haitat ja suunnitella toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi.

Haittatekijä Toimenpiteet haitan vähentämiseksi Valuma-alueelta tulevat poikkeuksellisen suuret tulvavedet nostavat kosteikon vedenpintaa aiheuttaen haittaa naapurikiinteistöille

Kuivatustilanne on selostettu kappaleessa 3 ”Kuivatustilanne”. Molempien kosteikkojen patolaitteet on mitoitettu kerran 20. vuodessa tapahtuvan tulvan mukaiseksi joko pelkän patolaitteen tai siihen yhdistetyn tulvaputken (katastrofiputken) avulla. Vedenpinnan noustessa kosteikolla, ylimääräinen vesi voi purkautua myös kosteikkojen tulo-ojaa pitkin viljelystien länsipuolella olevaan ojaan. Tähän ojaan virtaa myös entiseen tapaan viljelystien molemmin puolin olevat kolme ensimmäistä sarkaojaa (=peltojen keskellä kulkevan kiinteistörajan molemmin puolin olevat kolme ensimmäistä sarkaojaa).

Kosteikkoalue on käytöstä poistunut turpeennostoalue, minkä vesittäminen aiheuttaisi merkittävän kiintoaineksen ja ravinteiden virtaamisen Vuolijokeen.

Turpeennosto on päättynyt vuosia sitten, jonka vuoksi maan-pinta on kasvittunut märkään ympäristöön sopeutuneella luhtakasvillisuudella (kuvat 6-8). Paljasta turvepintaa on vain hyvin vähän. Vedenpinnan noston jälkeen vesikasvillisuus leviää laajoille alueille ja osa kuivempien alueiden heinä- ja sarakasvillisuudesta korvautuu melko pian luhtakasvillisuudella. Kosteikoilla veden läpivirtaus on hidasta, koska niiden pinta-ala on suuri suhteessa valuma-alaan (taulukko 3). Lisäksi molemmilla kosteikoilla on syvä reuna-oja ennen patolaitteita, mikä tehostaa kiintoaineen laskeutumista. Kosteikon perustamisen ansiosta valuma-alueen turvemaiden ojitusvedet sekä 75 % koillispuolen peltojen valumavesistä voidaan ohjata kosteikolle. Peltojen sarkaojat on kunnostettu vastikään, mikä vähentää etenkin alussa kiintoaineskuormitusta.

Mahdolliset viitasammakon elinympäristöt häviävät vedennoston seurauksena.

Viitasammakoista ei ole tehty havaintoja kosteikolta (kpl 2, ”Muu eläimistö”). Nykyisin kosteikolla voisi olla viitasammakoita vain reunaojissa tai sarkaojissa lyhyellä matkalla. Toimenpiteiden seurauksena kosteikoille tulee laajoja ja eri syvyisiä vesialueita, jotka voivat olla potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä. Kosteikolla on jo nykyisin kosteaan ja avovesiympäristöön sopeutunutta kasvillisuutta, mikä nopeuttaa viitasammakoiden uusien elinympäristöjen muodostumista. Sammakot voivat liikkua kosteikon ja Vuolijoen välillä kuten nykyisin.

Kaivinkoneessa tapahtuu öljyvuoto, jolloin öljyä valuu Vuolijokeen.

Kaivinkoneessa on öljyntorjunnan varalle imeytystarvikelaukku ja koneen kuljettaja tietää miten toimia öljyvahingon sattuessa.

5 SEURANNAT, RIISTANHOITO JA METSÄSTYS

Toimenpide Tavoite Lisätiedot ja vastuutaho Vesilintuseuranta Mitata kosteikon luontaisten

ravintovarojen vaikutuksia vesilinnustoon ja tuottaa vertailuaineistoa erilaisten kunnostushankkeiden vaikuttavuudesta.

Kosteikolle on perustettu kaksi vesilintujen laskenta-pistettä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Laskentaohjelma: toukokuussa parilaskennat (2 kpl), 1.-20.7. poikuelaskenta ja 1.-19.8. kertymälaskenta. Laskentoja on tehty ennen kosteikon perustamista 3 kertaa v. 2011. (Suomen riistakeskuksen toimesta) ja niitä tehdään v. 2015 elokuuhun asti. Vertailukelpoisten laskentatulosten saamiseksi vesilintujen mahdollista ruokintaa ei saa aloittaa

20

kosteikolla ennen elokuun alkupuolella tehtävää kertymälaskentaa eikä se saa vääristää seuraavana keväänä tehtävän parilaskennan tuloksia. Vastuutaho: Kainuun lintutieteellinen yhdistys

Hoitoseuranta Seurata patorakenteiden ja –penkereiden kuntoa ja toimivuutta sekä tulo- ja lähtöuoman veden virtauksen ja patolaitteiden toimivuutta

Paikalliselle toteuttajataholle annetaan tarvittaessa ohjeita kosteikoin toiminnan ja tuottavuuden ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden toteuttamisesta Vastuutaho: Ahti Määttä ja Aulis Määttä

Pienpetojen pyynti Motivoida paikallisia kosteikonhoitajia lisäämään vierasperäisiin pienpetoihin kohdistamaa pyyntipainetta kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä

Alueella pyritään pyytämään pienpetoja vähintään hankkeen ajan v. 2015 loppuun asti. Vastuutaho: Vuolijoen metsästysseura Suomen riistakeskuksen Pohjoismainen supikoira Life – hanke (vv. 2010–2013) voi edistää paikallisen tason pienpetopyyntiä hankkeen mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä (esim. loukkujen toimittaminen) Life-hankkeen vastuuhenkilö: Kenttäassistentti Juha Mäkimartti, Suomen riistakeskus

Vesilintumetsästys Seurata vesilintujen metsästyskuolleisuutta saalisseurannalla. Tietoja käytetään arvioitaessa metsästyksen vaikutuksia ja mitoitettaessa kestävä metsästysverotus (saalisverotus on suhteessa kosteikon vesilintutuottoon)

Metsästysoikeuden haltija pitää kirjaa kosteikkokohteelta metsästyskauden aikana (20.8.–31.12.) aikana saadusta vesilintusaaliista lajeittain vuoden 2015 loppuun saakka. Vastuutaho: Ahti Määttä ja Aulis Määttä

Pesäpöntöt Pesimispaikka Laitetaan kosteikolle vähintään kaksi telkänpönttöä. Vastuutaho: Ahti Määttä ja Aulis Määttä

Riistapelto Ruokailualue Tehdään tarpeen mukaan Vastuutaho: Ahti Määttä ja Aulis Määttä

6 VIESTINTÄ

Lomakkeella kuvataan toimenpidealueelle suunniteltu viestintä.

Viestintä Ajankohta Kotiseutukosteikko Life+ – hankkeen opastetaulu kyllä ei Toimenpiteiden jälkeen kosteikolle. Taulun sijainti

sovitaan kiinteistön omistajien kanssa. Tiedote lehdistölle kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus kuntaan kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta Ilmoitus lähialueen asukkaille kyllä ei Lähellä ei ole asutusta Ilmoitus alueelliseen ELY-keskukseen kyllä ei Noin 1 vk ennen toimenpiteiden aloitusta

Muu taho kyllä ei Kainuun lintutieteellinen yhdistys

21

7 TOIMENPITEET JA KUSTANNUKSET

Lomakkeella kuvataan toimenpiteet ja arvioidaan vaadittavat resurssit töiden toteuttamiseksi

Kotiseutukosteikko Life+ Fantsintie 13 - 14 00890 Helsinki

Kosteikkohanke: LAMPSISUO, Kajaani , pinta -ala 9,2 ha Kustannusarvion laadinta: Juha Siekkinen, 11.9.2012

YKSIKKÖ MÄÄRÄ

KUSTAN- NUKSET (sis.

alv 23%)

SUUNNITTELU JA TOTEUTUKSEN VALVONTA

Suunnitteluun liittyvät maastokäynnit (vaaitus, maastosuunnittelu: J. Siekkinen) htp 1,5 375 €

Toimenpidesuunnitelman laadinta (J. Siekkinen) htp 4,5 1 125 €

Toteutus: työmaaohjaus ja maastokäynnit (J. Siekkinen) htp 4 1 000 €

Yhteensä 2 500 €

KONETYÖT

Kaivinkoneen työtuntihinta: rivillä tuntihinta, alv 23 % ja yhteensä 57 13 70 €Koneen siirtokulut (1,5 euroa lavetilla/km) km 50 75 €

POHJOINEN KOSTEIKKO

Tulo-ojien kaivuu kosteikoille: kaivuuta yht. 400 m (100 m/t) tunti 4 280 €

Veden ohjaus kosteikolta: tiivisteseinän + kiviverhoillun pohjapadon rakentaminen tunti 8 561 €Riistapellon peruskunnostus 4-5 keinosaaren ja 1-2 lintujen tarkkailukumpareiden teko tunti 8 561 €

ETELÄINEN KOSTEIKKO

Tulo-ojien kaivuu kosteikoille: kaivuuta yht. 400 m (100 m/t) tunti 4 280 €Veden ohjaus kosteikolta: patolaitteen+rumpuputken (läpim. 400 mm) ja tulvaputken (läpim. 300 mm) asentaminen viljelystien alle tunti 6 421 €4-5 keinosaaren ja 1 lintujen tarkkailukumpareen teko tunti 6 421 €

Yhteensä 2 599 €

PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT (sis. alv 23 %): LÄNTINEN KOSTEIKKO

POHJOINEN KOSTEIKKO

Pohjapadon tiivisteseinän pystyponttilankut: paksuus 3,5 cm x leveys 13 cm x pituus 200 cm, yht. 40 kpl (seinän leveys 5 m) = 100 jakom. Hinta 4,5 €/m metriä 100 450 €Pohjapadon tiivisteseinän solkilankut (3,5 cm x 13 cm x 75/400 cm, yht. 15 jm) ja settilankut (3,5 cm x 13 cm x 400 cm, yht. 16 jm). Hinta 4,5 €/m metriä 31 140 €

Pohjapadon kiviverhoilu: 25 m2 x 0,3 m kerrospaksuus = 8 m3/13 tn. Hinta 10 €/tn tn 13 130 €Nykyinen 315/275 mm:n rumpuputki tulvaputkeksi, johon liitetään 90 asteen kulmakappale + 250/223 mm rumpuputki, 1,5 m kpl 1 250 €

Nykyinen 300 mm:n rumpuputki tyhjennysputkeksi, irrotettava metallinen kansi tn 1 150 €

ETELÄINEN KOSTEIKKO

Virtaamansäätöpato settilankuilla (halkaisija 600 mm) kpl 600 €

Patolaitteen lähtöyhde, rumpuputki (pituus 9 m) 450/400 mm x 6 m + 3 m, SN4 jatkoholkilla kpl 2 600 €Tulvaputki (pituus 9 m) 315/275 mm x 6 m + 3 m, SN4 jatkoholkilla kpl 2 700 €

Suodatinkangasta patolaitteiden yhteyteen yht. 100 m2 (100 €), muut tarvikkeet (150 €) kpl 250 €

Yhteensä 3 270 €

KIINTEISTÖN OM ISTAJAN TALKOOTYÖN OSUUS

Puuston ja pensaikon hakkuu ja kuljetus kosteikolta

Talkootyö tiivisteseinien rakentamisen ja patolaitteiden asentamisen avustamisessa

Yhteensä 0 €

1. HANKKEEN KOKONAISKUSTANNUKSET 8 368 € - Suunnittelu, toteutuksen valvonta, konetyöt , patolaitteet ja -materiaalit

2. KONETYÖT, PATOLAITTEET JA -MATERIAALIT, JOSTA 5 868 € a) SUOMEN RIISTAKESKUKSEN OSUUS: 100 % 5 868 € b) MAANOMISTAJAN OSUUS: 0 % 0 €

3. KIINTEISTÖN OMISTAJAN TALKOOTYÖN OSUUS 0 €

Documents

Kajaanin Lampsisuon kosteikon suunnitelma