2006­04­10 Kalle Jalkanen

Johdanto Uskon perusta Pyhä Henki Pyhän Hengen täyteys Pyhän Hengen voitelu Elämä Herrassa Jumalan pyhyydestä Katso, Jumalan Karitsa

Katso, Jumalan Kar itsa

TEOS

17

Sisältö

1. Johdanto………………………………………... 3

2. Uskon perusta …………………………………. 5 − Jumalan rakkaus ………………….…….. 5 − Uskoon tuleminen …………………….… 6

3. Pyhä Henki……………………………………... 7 − Pyhän Hengen osallisuus ……………….. 7 − Pyhän Hengen täyteys……………….….. 8 − Pyhän Hengen voitelu ……………….…. 12

4. Elämä Herrassa………………………….……… 13

5. Jotain Jumalan Pyhyydestä…………………….. 16

6. Katso, Jumalan Karitsa………………………… 18 − Jeesuksen kuvan kaltaisuus………….….. 19 − Kristuksen rauha …………………….….. 20

7. Lähdeluettelo…………………………………… 21

Kalle Jalkanen Viikingintie 2 00950 Helsinki Puh. 09­3281810

0400­454111 Sähköposti: kalle@kotikone.fi

2

1. Johdanto: Missä menet kr istitty?

Elämme tänään vaikeata ja jopa hurjan näköistä aikaa. Aikamme lehdistö kertoo päivittäin, miten yritykset irtisanovat työntekijöitään, miten ne vaihtavat omistajia, miten ne siirtävät tehtaansa toisiin maihin, miten pörssikurssit menevät ylös ja alas. Osakkeenomistajat eli sijoittajat määräävät pörssiyrityksessä pitkälti ovatko sijoituksista saadut osinkotulot riittäviä, vai ryhdytäänkö uusiin saneeraustoimenpiteisiin. Kuka työntekijä näissä pyörteissä uskaltaa lähteä ostamaan huippuhintaisia asuntoja tai tehdä muitakaan suurempia ostoksia? Työpaikoista näet ei ole enää varmuutta. Näin ei tapahdu vain teollisuuden aloilla vaan monilla muillakin aloilla. Sairaaloja ja terveysalaa on ajettu alas, sairaanhoitajat on pantu kortistoon ja nyt heitä ei löydy, kun tarvittaisiin. Kunnat yhdistyvät toisiinsa, kun tulot eivät riitä. Tällaiset listat näyttävät loputtomilta.

Eikä paremmin näytä menevän kirkollisella eikä hengelliselläkään puolella. Elämme luopumuksen ilmapiirissä. Luopumus kirkoista ja jopa Jumalasta on saanut vahvan otteen. Huolestuttavia tietoja tulee keski­ ja etelä Euroopasta. Evankelista Kalevi Lehtinen kertoi jo viisitoista vuotta sitten, että koko Euroopan yli 800 miljoonasta asukkaasta 400 miljoonaa ei ole koskaan avannut Raamattua. Yli 90% Euroopan asukkaista vastaa kysymykseen :” Miten käsityksenne mukaan ihminen voi päästä yhteyteen Jumalan kanssa?” , joko sanomalla, en tiedä tai antamalla vastauksia, joilla ei ole mitään tekemistä Jeesuksen, kristinuskon ratkaisevimman henkilön kanssa.

Islamilaisten maahan muutto Eurooppaan on vahvaa. Monissa maissa heitä on jo 5­10% maan asukkaista. Kerrotaan , että he ovat Englannissa saaneet jo tuhatkunta anglikaanista kirkkoa käyttöönsä ´moskeijoiksi . Satoja kirkkoja myös Italiassa, Saksassa ja Ranskassa muutetaan ´moskeijoiksi . Useissa maissa lainsäädäntöäkin on muutettu islamilaiseen suuntaan, ettei heitä vain loukattaisi.

Mutta mitä tekee EU? Miten se käsittelee omia kristittyjään? Kun perustuslakiin yritettiin saada Jumalan nimi, niin sitä ei hyväksytty. Nykyisissä kirjoituksissa on tuotu esiin, että kristityt vaietaan kuoliaaksi Euroopassa. He ovat aliedustettuna politiikassa, mediassa ja kulttuurissa. Näin siitä huolimatta, että suuri osa unionin asukkaista kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon. Heitä kohdellaan ikään kuin he eivät sopisi moderniin, maallistuneeseen kulttuuriin tai heidän poliittiset vakaumuksensa olisivat epäasianmukaisia. Näin valittaa Vatikaanin arkkipiispa Lajola (2005). Miksi muut kirkkokunnat ovat hiljaa? Kristittyjä on kauhistuttanut myös Hollannin eutanasiakeskustelut. Eutanasiahan on siellä jo voimassa. Nyt keskustellaan sen laajentamisesta kehitysvammaisiin lapsiin ja

3

dementoituneisiin vanhuksiin. Milloin tulee ” noiden sairaiden” kristillisesti ajattelevien vuoro? Tai oikeastaan se on jo tullut muttei vielä EU:ssa. Nimittäin arvioidaan noin 500 uskovan henkilön kuolevan marttyyreina maailmalla joka päivä. Siitä tulee noin 180000 joka vuosi ja edelleen 1 miljoona täyttyy tällä vauhdilla noin viidessä ja puolessa vuodessa. Hirveitä lukuja. Pahimmiksi alueiksi katsotaan kommunistijohtoiset valtiot sekä äärifanaattiset eri uskonsuunnat eri maissa. Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltojen asukkaista on katolilaisia 223 miljoonaa, uskonnottomia 114 miljoonaa, protestantteja 56 miljoonaa, ortodokseja 13 miljoonaa, muslimeja 15 miljoonaa ja juutalaisia 1,6 miljoonaa. (Idea Spectrum 2005).

Meillä täällä Pohjolassa ja varsinkin Suomessa ei näytä menevän asiat ihan niin huonosti kuin keskisessä Euroopassa. On meillä kuitenkin omat probleemamme: perheet hajoavat ja erityisesti pappien perheisiin paholaisen sanotaan iskevän hajottavasti. Lapset jäävät tois­sijaiseen asemaan ja näistä lapsista pitäisi tulla seuraavan sukupolven vanhempia. Minkälaisen opin he nyt saavat! Koko perhekasvatus on muutenkin kriisissä. Avioliittoon ei enää uskalleta mennä. Homot ja lesbot hilluvat ja vaativat myös lapsioikeuksia. Kirkko on hiljaa eikä puutu asioihin. Sen sijaan kirkon puolelta osoitellaan ja vainotaan Nokian missiota ja Markku Koivistoa sanotaan ”vääräuskoiseksi”. Jo on aikoihin eletty. Tämä kertoo myös kirkostamme jotakin.

Kirkon ´armo´ kampanjan nettisivustosta on tullut kritiikkiä, kun perustava oppi synnistä ja Jeesuksen uhrikuoleman sovittavasta merkityksestä ollaan unohdettu pois. Se kait olisi häirinnyt lohduttavaa päänsilitystä. Näin Jeesuksen merkitys on kavennettu. Kaikille …pitäisi sanoa; Ei haittaa. Sellaista on armo. Siis kirkko vastaa ihmisen synnin hätään ´ei haittaa´. Jaakko Eleniuksen mukaan ihmiset voivat pelastua ilman omakohtaista uskoa, sukulaisten uskon voimalla. Esko Murron mukaan kuvatunlainen ”avaran armon” kirkko on kuin sairaala, joka ilmoittaa tärkeimmäksi tehtäväkseen pehmoisten vuoteiden tarjoamisen. Tautien parantaminen jää toisarvoiseksi, kun keskitytään tekemään asiakkaiden vierailuista mahdollisemman miellyttävä. Hampaaton, halpahintainen armo on kuin suolaa, joka on menettänyt makunsa. Jos sanoma on ´olkaa kivoja toisillenne, älkääkä pingottako liikaa´, ei liene ihme, että moni sanoo, ettei saa kirkosta enää mitään. Joku sanoo ´ jutustelua kalastuksesta´ voi käy muuallakin.

Mielenterveys asiat ovat nousseet suurimmaksi sairausryhmäksi. Koulukiusaamisesta aletaan ja mielenterveyden järkkymisiin päädytään. Joku kait sanoisi, ettei mikään ihme, jos täällä hulluksi tullaan!

4

Kirkkoon kuuluminen tai kuulumattomuus ei kuitenkaan kerro ihmisten hengellisyydestä eikä todellisesta uskosta. Uskonnollisuus ja todellinen usko ovat aivan eri asioita. Arviot todellisten uskovien määrästä keski­ Euroopassa ovat järkyttävän alhaiset. Esimerkiksi Ranskassa arvioidaan heidän määräkseen alle 1% asukkaista (noin 600´000 ihmistä noin 60 miljoonasta). Ehkäpä samaa tasoa muuallakin. Pohjoismaiden luvut ovat onneksi korkeammat. Mutta kaikki ovat vain arvioita. Huomioiden kaikki ylläkirjoittu näyttää kuitenkin siltä, että tarvitsisimme kipeästi uutta hengellisyyden aaltoa. Ja sen pitäisi lähteä meistä jokaisesta yksilöstä. Olen täysin vakuuttunut, että todellinen usko Jumalaan on paras lääke moniin vaikeuksiin jopa mielenterveyteen. Se vapauttaa – parantaa – antaa rauhan sisimpään – ja lopulta antaa sinulle iankaikkisen elämän.

Mitä meidän sitten tulisi tehdä? Jospa lähtisimme liikkeelle uskon perustasta.

2. Uskon perusta.

Läpi Vanhan Testamentin ja läpi Uuden Testamentin kulkee sama perusajatus­ punainen lanka – Jumala haluaa yhteyteen ihmisen kanssa. Hän rakastaa meitä. Tämähän oli jo alkuasetelma, kun Jumala loi ihmisen. Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen ja asetti hänet isännöimään maailmaa. Kaiken tuli tapahtua hänen yhteydessään. Mutta kävi niin kuin kävi ja ihminen tottelemattomuudessaan riistäytyi eroon Jumalasta. Eroa Jumalasta sanomme synniksi. Se koskee koko ihmiskuntaa myös sinua ja minua. Raamattu sanoo sen näin: ” sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla.” (Room.3:23). On toki sanottava, että ihminenkin on yrittänyt hapuillen takaisin tähän yhteyteen. Hänellä on sisään kätketty jumalkaipuu. Tämä esiintyy erilaisina uskontoina, joissa on yritetty luoda ´systeemejä´ löytää Jumala. Jumalaa on yritetty myös lepyttää eri konstein uhrimenoin, riitein ja kyltein. Yhteys Jumalaan on ihmisen perustarve, vaikka ihminen ei sitä itse näy tajuavan. Moni kuitenkin etsii ja etsii. Joku koko elämänsä. Juopa Jumalan ja ihmisen välillä on liian syvä ja leveä.

Jumalan rakkaus. Jumalalla on myös ollut tahto saada ihminen takaisin, Koska ihminen ei ole päässyt omin voimin tuon kuilun yli, on yhteyden saaminen jäänyt Jumalan hyvän tahdon varaan. Nyt tulemme koko kristinuskon perustaan, joka ilmenee seuraavassa Raamatun sanoissa: ” Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” ( Joh.3:16 /Rk –38).

5

Jumalan ratkaisu on siis Jeesus. Jeesus on näin myös ihmiskunnan ratkaisu – sinun ja minun ratkaisuni. Jumala on nyt pannut likoon kaikkensa. Enempää ei ole ollut mahdollista antaa, kun Hän on antanut osan itsestään – oman Poikansa. Poika ja Isä ovat yhtä. (Joh.10:30). Jeesus suostui tähän Jumalan tahtoon ja niin hänet lähetettiin taivaasta tänne syntymään ihmiseksi meidän syntiemme tähden ja sovittamaan meidän syntimme ristinkuoleman kautta. Jeesus sanoo itse: ”Minä olen tie, totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. (Joh.14:6). Paavali vahvistaa vielä: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän (Jeesus). Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.(Apt.4:12, Rk­92).

Jeesus on siis valtuutettu ja hän on meidän porttimme taivaaseen. Jeesus haluaa vielä korostaa, keneltä nämä tiedot ovat peräisin: ”En minä ole puhunut omissa nimissäni. Isä , joka on minut lähettänyt, on määrännyt, mitä minun tulee puhua ja julistaa, ja minä tiedän, että hänen käskynsä antaa ikuisen elämän. Kun puhun, puhun siis niin kuin Isä on minun käskenyt puhua” .(Joh.12:49­50 ,Rk­92). Uskoon tuleminen. Mikä sitten on meidän osuutemme pelastumisessa ja taivaaseen pääsyssä. Mitä meidän siis tulee tehdä?

• tule rukoillen Jeesuksen luo juuri sellaisena kuin olet (älä yritä parannella itseäsi) • tunnusta syntisi niin Jumala on uskollinen ja vanhurskas ja antaa sinulle synnit

anteeksi ja puhdistaa sinut kaikesta vääryydestä. (1Joh.1:9) • tunnusta suullasi Jeesus Herraksesi ja usko sydämessäsi, että Jumala on hänet

kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut. (Room.10:9). • älä enää tietoisesti syntiä tee (Joh.8:11; 5:14) • jos sinua ei ole kastettu, mene kasteelle.

Tässä on lyhyesti kaikki, mitä tarvitaan. Jos et ole koskaan aikaisemmin selkeästi tullut Jeesuksen luo ja tahtonut päästä taivaankansalaiseksi, niin tee se nyt samalla tässä. Rukoile vaikka näin: ” Tulen Jeesus sinun eteesi. Pyydän sinua puhdistaman minut ja antamaan syntini anteeksi. Uskon, että sinä olet kuollut puolestani ja sovittanut syntini. Tule nyt Vapahtajakseni ja Herrakseni ja johda elämääni aina taivaankotiin saakka. Amen. Kiitos Jeesus, että saan tästä lähtien olla sinun omasi.”

6

Onnittelen sinua, jos teit nyt tämän elämäsi tärkeimmän ratkaisun. Sinusta on tullut näin yksinkertaisesti ´taivaankansalainen . Muistathan kuitenkin, että nämä sanat evät ole leikin asia. Ne sinun on sanottava todella tarkoittaen sitä sydämesi pohjasta. Sinä asetat tässä kaikki ” elämäsi pelimerkit” Jeesuksen nimelle. Pallo on nyt siirtynyt Jeesukselle ja Jeesus sanoo :… ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos, (Joh,6:37). Ratkaisun yhteydessä sinä voit saada jotain tuntemuksia tai sitten et. Olet joka tapauksessa tästä lähtien hänen omansa.

Tällä tiellä sinä tulet saamaan paljon kokemuksia, uusia löytöjä ja tulet tuntemaan Jumalan johdatuksen. Sinulle voidaan antaa myös yliluonnollisia kokemuksia. Sinä saat omistaa kaikki Raamatun lupaukset. Jumala saattaa sinua myös koetella ja tutkiskella. Kirjoittaja on täysin varma, että sinä tulet vakuuttumaan henkilökohtaisesti Jumalan valtakunnasta ja, että kaikki on Hänen kädessään.

3. Pyhä Henki.

Pyhän Hengen osallisuus. Jokainen, joka rukoilee tosissaan ylläolevan niin sanotun ´ syntisen rukouksen´ ja ottaa näin Vapahtajakseen ja Herrakseen Jeesuksen, saa syntinsä anteeksi ja puhdistuu. Samalla hän saa osallisuuden Pyhästä Hengestä ja Pyhä Henki tulee häneen asumaan. Näin hän syntyy ´uudesti ylhäältä . Tämä sama sanonta tarkoittaa myös uskoontulemista. Kristityn salaisuus on siis Pyhä Henki. Pyhä Henki on myös Jumalan Henki ja Jeesuksen Henki. Kaikissa kristityissä on Pyhän Hengen osallisuus. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän ruumiimme on Pyhän Hengen temppeli. Ruumistamme on siis hoidettava asiaan kuuluvasti

Johannes Kastaja jo ennusti: ” Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta se, joka minun jäljessäni tulee, on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään minä en ole kelvollinen kantamaan; Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella.” (Mt.3:11, KR­38)

Kärsimysviikkonsa aikana Jeesus itse vahvisti lupauksen Pyhästä Hengestä: ” Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon! Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään, on niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat. Mutta sen Hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat Häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei ollut vielä kirkastettu.” ( Joh.7:37­39). Me näemme kuinka tärkeää Pyhän Hengen saaminen on. Jeesus ei laskenut opetuslapsiaan liikkeelle ennen kuin heillä olisi Pyhä Henki: ” Älkää lähtekö

7

Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka olette minulta kuulleet….. teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” (Apt.1:4­5). Sitten tuo suuri lupauksen hetki tuli: ” Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yht´äkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan mitä Henki heille puhuttavaksi antoi.” (Apt.2:1­4)

Tähän asti olemme puhuneet Pyhän Hengen osallisuudesta. Se on kaikille kristityille ominaista ja tulee uskoontulon myötä eli uudesti ylhäältä syntymisen kautta. Uusi kristitty kulkee tällöin ” Jeesusportin ” kautta hän alkaa vaelluksensa taivastiellä, niin sanotulla pyhityksen tiellä. Tällä tiellä hänen tarkoituksensa on kasvaa ja enentyä uskossa . Pysyessään tällä tiellä hän on pelastettu ja taivaskelpoinen. Valitettavasti moni pysähtyy tällä pyhityksen tiellä heti alkuunsa. He eivät halua eivätkä siedä kuulla mitään pyhityksestä. Eikä ihmekään, julistus pyhityksestä on vahvaa ruokaa, joka on tarkoitettu täysi­ikäisille. Suuri osa kristityistä on ja pysyy lapsina Kristuksessa. Heille annetaan vain maitoa (vrt. korinttolaiset 1Kor.3:1­13). Maitokristityistä tulee vähäverisiä ja heikkoja. He eivät koskaan pääse kunnolla elämään kristillistä elämää. He vain ovat. Tämä ei ole Jumalan suunnitelman mukaista.

Pyhän Hengen täyteys. Raamattu tekee eron Pyhän Hengen osallisuuden ja Pyhän Hengen täyteyden välillä. Kuten edellä nähtiin Hengen osallisuus kuuluu kaikille kristityille. Pyhän Hengen täyteyden kokevat paljon harvemmat. Paavali kehottaa meitä jatkuvasti täyttymään Hengellä.(Ef.5:18, kts myös Apt.2:4; 4:31;9:17). Se on siis hyvin oleellista ja tärkeää.

Nyt ei ole kysymys siitä, että saisimme enemmän Pyhää Henkeä, vaan että Pyhä Henki saisi suuremman tilan meissä. Ehkä me olemme sallineet Hänen ottaa vain yhden sydämemme huoneen tai kaksi, mutta emme anna Hänelle kaikkia avaimia. Hänellä ei ole siis pääsyä joka paikkaan. Hänelle tulee antaa kuitenkin kaikki avaimet, sillä Hän ei ole vieras, vaan talon haltija. Onko Pyhän Hengen täyteyden saamiselle jotakin vaatimuksia? Varmasti on. Ensiksikin sinulla täytyy olla ´pyhä ikävä`. Tahto päästä lähemmäksi Herraa. Se alkaa tyytymättömyydellä omaan kristillisyyteen ja lakkaamattomalla kaipuulla kokea enemmän. Aluksi pieni vertaus.

8

Joukko ihmisiä oli nousemassa vuorelle. Jonkun matkan jälkeen eräs heistä istahti pengermälle ja katsoi alas. Voi kuinka upea näky! – miten kaunista!. Toiset huusivat hänelle, että ala tulla jo. Istuja huusi takaisin. Täällä on niin kaunista. Miksi enempää kiipeäisin? Katsokaa itsekin. Täällä ylempänä on paljon paremmat näkymät. Ala tulla jo sieltä. Niin istuja nousi ja jatkoi kiipeämistä toisten tuo. Olette oikeassa täällä on vielä upeampaa. Häntä alkoi kuitenkin jo väsyttää nouseminen, niin hän päätti jäädä tälle tasanteelle. Onhan täällä todella kaunista. Mutta kyllä tämä jo minulle riittää, kun jo niin väsyttääkin. Mutta toiset viittoilivat hänelle jo huipulta. Lopulta hän ei voinut mitään. Piti nousta sinne huipulle, missä muut jo odottivat. Täältä huipulta avautui käsittämättömän mahtava näköala kaikkialle ympäristöön. Hän oli aivan haltioissaan. Kyllä kannatti tulla ylös huipulle. Tämä palkitsee raskaan nousun. Mitä tämä pikku vertaus meille tahtoo sanoa? Sen, että ylhäällä, mahdollisimman korkealla on parasta. Paljon olisi menettänyt, jos olisi jäänyt alemmas.

Kuitenkin kiipeämiseen tarvitaan ´halua ja tahtoa . Paavali sanoo: ”…. kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää…” (Fil.3:13­14 RK 38).

Hengen täyteys ei ole lepotila, josta ei voisi päästä pidemmälle. Jumalan täyteys on iankaikkista. Emme saa sitä ehtymään. Siksi Hengen täyttämillekin kuuluu kehotus: ”Täyty”. Pysähtyneisyys ja itsetyytyväisyys on kristitylle vaarallista. Hänen elämänsä on pyhää liikettä – edessäpäin olevan tavoittelemista, toivon varassa. ” Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai, että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti…” (Fil.3:12 KR 38 ) Tällainen pyhä tyytymättömyys itseensä on Hengellä täytetyn kristityn tuntomerkki.

Mitä sitten on Pyhällä Hengellä täyttyminen? Kristuksessa oleva täyteys on Hänessä ilmestynyttä Jumalan täyteyttä. ” Hänessä asuu koko jumaluuden täyteys ruumiillisesti .” (Kol.2:9 KR 38). ” …Ainokainen Poika, joka on Isän helmassa on hänet ilmoittanut.” (Joh.1: 18 KR 38). Siis : se iäinen armon, voiman ja kirkkauden täyteys, joka on absoluutin Jumalan olemus, on asettunut Poikaan asumaan ja tullut näin ilmi ihmisille. Tämän mukaan merkitsee ´Hengen täyteys , että Henki tuo uskovan sydämeen Jumalan elämän ja olemuksen sellaisena, kuin ne on ilmaistu Kristuksessa ja ottaa uskovan sydämen kokonaan haltuunsa ja täyttää sen. Näin Jumalan elämä ja olemus toteutuu ihmisen jokapäiväisessä elämässä ja koko hänen olemuksessaan. On alkanut muuttuminen Jeesuksen kuvan kaltaiseksi. Hengellä täyttynyt kristitty on siis todella Kristuksen leimaa kantava pyhä ihminen. Ilman Pyhän

9

Hengen täyteyttä puuttuu elämästämme jotain olennaista. Siitä puuttuu yliluonnollinen Jumalan voima. Pyhällä Hengellä täytetty kristillisyys on yliluonnollista. Se on osallisuutta Kristukseen ja Hänestä lähtevään elämään. Tämän elämän voimien ja siunausten välittäjänä on Pyhä Henki

Voimmeko tehdä jotain täyttyäksemme Pyhällä Hengellä? Kirjoittajan mielestä voimme, Koska me olemme riippuvaisia Herrasta lähtevistä voimista, meidän tulisi päästä Herran läsnäoloon. Pyhällä Hengellä täyttymisen me voimme rinnastaa armon ja rukouksen Hengellä täyttymiseen. Jokapäiväisessä hiljaisessa hetkessä pääsemme armon lähteelle Golgatalle, Kristuksen veren puhdistukseen. Samoin rukousyhteyteen ja voiman pyytämiseen Herran tahdon tekemiseen. Pyhällä Hengellä täyttyminen merkitsee myös täyttymistä: ­ puhtauden hengellä – totuuden hengellä – nöyryyden hengellä – epäitsekkyyden hengellä – uskon hengellä – rakkauden hengellä.

Urho Muroma käyttää seuraavaa kahta kuvausta kuvaamaan Pyhällä Hengellä täyttymistä: Oletko nähnyt millaiseksi kylmä, kova ja karkea raudankappale muotoutuu, kun pistät sen tuleen ja annat sen olla siinä tarpeeksi kauan? Se tulee tulipunaiseksi, hohtavaksi, pinta silkinhienoksi ja taipuisaksi kuin vaha. ”Rauta on tulessa ja tuli on raudassa.” Samalla tavalla käy ihmiselle, joka täyttyy Pyhällä Hengellä. Hän ikään kuin joutuu Jumalan rakkauden tuliahjoon. Jumalan rakkaus tunkee hänen koko olemuksensa lävitse. Henki alkaa hehkua Jeesuksen rakkautta. Sielu palaa Jeesuksen rakkaudessa. Ruumiskin saa tuntea Jeesuksen virvoittavaa ja elähdyttävää läsnäoloa. ” Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta.” (Room.5:5 KR 38).

Toinen kuvaus: Ihminen on kuin seula. On merkillistä, kuinka vähän hän pystyy säilyttämään saatuja siunauksia. Hengellä täyttymyskokemuksetkin ovat luonteeltaan sellaisia, että ne haihtuvat yhtä helposti kuin vesi seulasta. Tämä tuottaa monelle Herran omalle paljon huolta. ”Minä olen niin huono kristitty, etten voi säilyttää saamiani siunauksia edes kahta päivää.” Et sinä ole sen huonompi kuin kukaan muukaan. Siinä me olemme kaikki samanlaisia. Olemme todella ´ seuloja´ , eikä vesi kauan pysy seulassa. Mutta kuinka sitten voi vaeltaa Pyhällä Hengellä täytettynä? Ainoastaan niin, että laskee seulan armon virtaan. Niin kauan kuin seula on vedessä, pysyy se vedellä täytettynä. Niin kauan kuin sielu lepää Kristuksen armossa ja rakkaudessa, se pysyy Hengellä täytettynä. Kun virta alituiseen kulkee sen läpi, ei ole

10

minkäänlaista pelkoa sen tyhjentymisestä. Kun armon virta lakkaamatta kulkee sielun läpi, on ihminen pysyväisesti Kristuselämän täyttämä. Tärkeintä vain on, että seula on tyhjä. Kuta tyhjemmäksi tunnet itsesi, sitä enemmän on Kristuksella tilaa.

On mahdotonta täyttyä Hengellä muulla tavoin kuin lepäämällä rukouksessa Herran rakkauden tulessa kuin rauta tuliahjossa tai seula vedessä ja näin odottamalla uutta armon siunausta. Katse kiinnitettynä Kristukseen, uskon alkuunpanijaan ja täydelliseksi tekijään. Siinä tie Hengellä täyttymiseen Rukoukseen tulee luonnollisesti liittyä harras Jumalan Sanan lukeminen ja mietiskely. Pyhällä Hengellä täyttyminen on seurausta Herran Hengen työstä eikä ihmisen hengen puristuksesta. Se tulee ulkoapäin ” ylhäältä”. Tämä armo tulee vain kokosydämisesti antautuneiden puhdassydämisten, itsessänsä perinpohjin murrettujen ja heikkojen saviastioiden osaksi. Se tulee kasvamisen kautta.

Mitä Hengellä täyttyminen ei ole?

Se ei ole samaa kuin kielilläpuhuminen, ei myöskään profetoimista tai sairaiden parantamista. Nämä eivät ole takeena todellisesta kristityn elämästä. ( 1Kor.13:1­3). Nämä voivat olla ihmisellä ilman, että hänellä on elämää Jumalassa. Mutta Hengen täyttämä voi vain kristitty olla. Näin sanoo Wislöff. ( Myös tietosanakirja kertoo, että pakanatkin voivat puhua kielillä. Parantajia ja ennustajia on lehdet täynnä). Näissä yhteyksissä viitataan usein niihin ihmeiden tekijöihin, jotka Jeesuksen nimissä suorittavat ihmetekoja, mutta joita Jeesus ei sano tuntevansa. (Matt.7:22­23 KR38)

Wislöff huomauttaa myös, ettei Hengen täyteys ole liioin sitä, että kristitty on saanut Henkikasteen. Jotkut pyhityssuunnat ovat iskeneet näillä erilaisilla ” Hengen termeillä” syviä haavoja toisiin kristittyihin. Epätoivoinen sielu saattaa alkaa tavoitella kaikkia mahdollisia kokemuksia. Näissä Hengen tavoitteluissa hän ehkä kadottaa koko Kristuksen.

Toki on todettava, että on mahdollista puhua kielillä Pyhän Hengen täyttymisen yhteydessä. Muitakin armolahjoja voi ilmetä. Tämän ei tarvitse olla kuitenkaan mikään merkki. Raamatun opetus on, että kaikilla kristityillä on Pyhän Hengen osuus. Mutta myös… joilla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa. (Room.8:9 KR 38).

Kielillä puhuminen, profetoiminen, parantaminen ja näihin verrattavat ovat armolahjoja. Armolahjoista sanotaan, että Jumala jakaa niitä niin kuin itse tahtoo. Toki niitä voidaan rukoilla mutta Hän antaa, jos antaa. Näistä antaa hyvän kuvan

11

1.Korinttolaiskirje luvut 12­14. Huomioi erityisesti luvun 13. sanoma ­ korkein lahjoista ­ on rakkaus. Armolahjat on pääasiallisesti tarkoitettu seurakuntakäyttöön. Poikkeuksena kuitenkin kielillä puhuminen, joka on annettu myös itsensä rakentamista varten.

Hengen voitelu. Hengen täyteys voi ilmetä erilaisina Hengen voiman vaikutuksina ja Hengen lahjoina. Hengen voitelu on hiljainen, salainen, alituisessa toiminnassa oleva vaikutus. Se on ulkonaisesti tuskin tunnettavissa. Kuitenkin äärettömän arvokas ja korvaamaton pyhitetylle hengelliselle elämälle Herran palveluksessa. Raamatusta voimme lukea: Teillä on voitelu Pyhältä (Hengeltä), ja kaikilla teillä on tieto ( jae 20). Mutta te – teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niin kuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niin kuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä. (1Joh.20 ja 27). Hengen voitelu ja Hengen johdatus ovat läheisesti sidotut toisiinsa. Hengen voitelun voidaan sanoa olevan hiljainen, sisäinen valo, ohjaava käsi, joka varjelee kuuliaista lastaan harhateiltä ja syrjäpoluilta ja pitää hänet totuuden rajojen sisäpuolella. Sen arvo tulee näkyviin, kun se katkeaa jonkun vaelluksessa tapahtuneen uskottomuuden tähden ja sen puute ilmenee tuskallisena. Voimme tehdä eron Hengen täyteisen elämän ja toistuvien Hengen voiteluiden välillä. Edellinen perustuu antautumiseen ja uskoon. Jälkimmäinen tulee meidän viipyessämme rukouksessa Herran edessä. Tätä voisi verrata öljyyn koneissa. Koneissa valutetaan öljyä jatkuvasti liikkuviin osiin. Jos öljy loppuu , alkaa kuulua koneesta kalinaa. Osat hankautuvat toisiinsa, pyörät ja telat kuumenevat. Kone voi ” hirttää” kiinni ja se voi vahingoittua. Hengen voitelun laita on samoin. Hetki hetkeltä tulee saada pisara tätä pyhää öljyä, joka valaisee ja johdattaa, estää rauhattomuuden ja säilyttää vaelluksen ja olemuksen sopusoinnussa. Jos tämä voitelu keskeytyy, tulee ero ikuisesta elämän lähteestä ja sen seurauksena sisäinen pimeys, epävarmuus, hapuileminen ja etsiminen, kiusallinen levottomuus. Voi ilmetä eripuraisuutta Kristuksen ruumiin jäsenten välillä: kiivastutaan, suututaan, harmistutaan, pahoitetaan toisten mieli, ärsytetään, suututetaan heidät ja tuotetaan näin vahinkoa Kristuksen ruumiille. Näin meitä opettaa Hengen voitelusta Eva v. Tiele­Winckler.

(Monet Raamatun tutkijat, saarnamiehet ja uskontokunnat käsittelevät eri Raamatun termejä erilailla. Siksi tuntuu kuin Raamatun termit olisivat vähän ” sikin sokin”. Joku termi voi merkitä toisella ihan eri asiaa kuin toisilla. Kirjoittajan huomautus.)

12

4. Elämä Her rassa

Pyrimme nyt niveltämään ylläkerrottuja kohtia omaan elämäämme.

Perusta on jo laskettu siinä, kun olemme tulleet uskoon. Silloin me olemme tulleet osalliseksi Pyhästä Hengestä ja astuneet myös niin kutsutulle pyhitystielle. Tällä pyhitystiellä meidän tulee pysyä aina taivaaseen asti. Tämä tie on suoraviivainen, mutta meillä on tapana tehdä se hyvinkin mutkikkaaksi. Alkujaksossa näimme, että kristillisyys on elämää Hengessä. Se on ” vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä ” ,kirjoittaa Paavali. Ellei meidän kristillisyytemme ole tällaista, niin vika ei ole Paavalissa, vaan meissä. Alkujaksossa tutustuimme myös Pyhän Hengen täyteyteen. Kristillisyys ilman Pyhän Hengen täyteyttä on voimatonta. Tämän me näemme myös valtaosasta kristityitä. Voima puuttuu ja samoin Pyhän Hengen täyteys. Todellista hengellistä elämää seuraa elämänmuutos ja Hengen hedelmät. Hengen hedelmäthän ovat: rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen. (Gal.5:22 ).

Todelliseen syvään Hengelliseen elämään sisältyy, puhtaus, nöyryys ( syvä nöyryys), uskollisuus ja kuuliaisuus. Meidän tulee avata ne kaikki sisimmät ovemme Jeesukselle ja Pyhälle Hengelle, niihin, joihin emme vielä ole niitä avaimia antaneet. Mitään salaista ja paljastamatonta meillä ei saa olla Herralle. Ja turhaa se onkin niitä salata, koska Herramme on ”kaikkitietävä ja kaikkinäkevä” – Hän tietääpä jopa hiustemmekin määrän. Salailu on itsepetosta. Totesimme alussa myös tarpeesta päästä Herran läsnäoloon – lähemmäksi Häntä. Siihen voi päästä vain puhdas ja nöyrä sydän sekä harras ja kestävä rukousyhteys. Voipa Herra edellyttää meiltä paastoakin johonkin erityiseen tarkoitukseen. Muistamme myöskin, että Pyhän Hengen täyteys annetaan meille ylhäältä. Se ei tule meidän ” henkemme pusertamisesta”. Se on lahja niin kuin koko pelastumisemmekin. Meille tarjottava Hengen voima (Pyhän Hengen täyteyden voima) on tarkoitettu lähinnä kahteen päätarkoitukseen: synnin voittamiseen ja evankelioimiseen. Hengen voimassa julistettu Herran sana ei tyhjänä palaa. Parannuksen, nöyrtymisen, murtumisen (=herätys) on lähdettävä minusta – ei naapuristani. Oppirakennelmat ja uskonnollisuus saavat jäädä – vain Jeesus pelastaa. Omalle minälle kuoleminen ­ näin vain Jeesus voi tulla ilmi meissä.(ärtyneisyys, katkeruus, itsensä puolustaminen toisten loukatessa jne. kumpuavat omasta minästä ). Pienikin synnin alku on tuotava heti Jeesuksen veren puhdistukseen Golgatalle. Näihin pysähtyy muuten herätys.

13

Valkeudessa vaeltaminen. Mikä tahansa tulee esteeksi meidän ja lähimmäistemme välille, olkoonpa se vaikka kuinka mitätöntä, tulee samalla esteeksi Jumalan ja meidän välille. ”Jos me valkeudessa vaellamme, niin kuin Hän on valkeudessa, meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, Hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä” . (1Joh.1:7). Valkeudella ja pimeydellä tarkoitetaan sitä, että valkeus paljastaa , pimeys kätkee. Kun meitä nuhdellaan ja meille näyttään, millaisia me olemme – se on valkeutta. ”Kaikki mikä tulee ilmi, on valkeutta” . (Ef.5:13). Kun me yritämme peitellä tekojamme tai kätkeydymme piiloon ­ se on pimeyttä. Pimeydessä vaeltamista on sotkeutuminen epäasiallisuuteen, teeskentelyyn, kaksinaisuuteen, väärässä valossa esiintymiseen, itsepuolusteluun, ja toisten syyttelyyn. Tämä ei ole avointa yhteyttä Jumalaan eikä ihmisiin. Vaeltaminen valkeudessa on ennen kaikkea vaeltamista Herran Jeesuksen kanssa. Tärkeintä on valkeudessa vaeltamisen asenne. Olemmeko alttiit täyteen avonaisuuteen veljemme edessä – silloin kun Jumala meitä siihen kehottaa? ( Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi mennä kertomaan kaikille kaikkea itsestään.) Avonaisuus on valkeuden varuste, todellinen läpinäkyvyys. Se voi olla meille nöyryyttävääkin mutta auttaa itsemme tuntemisessa. Me olemme niin tottuneet ajatukseen, että Jumala meistä kaiken tietää, ettei se meitä enää liikuta. Emme lopulta tiedä itsekkään totuutta itsestämme. Me voisimme ensin vaikka kokeilla yhden ihmisen kohdalla ” ehdotonta rehellisyyttä” itseämme kohtaan, Jumalan kehotuksen mukaan. Näin oppisimme ennen kokemattomalla tavalla tuntemaan paremmin itsemme heikot kohdat ” syntimme”. Valkeudessa vaeltamisen tarkoitus (1Joh.1:7 :ssä) on tietenkin se, että meillä olisi yhteys keskenämme. Ja millaista onkaan yhteys, kun näin vaellamme. On ilmeistä, että kumpikin on valmis käymään syntisen paikalle Jeesuksen ristin juurelle, rakkaus vallitsee heidän välillään. Kun esteet ovat murtuneet ja naamiot riisuttu, Jumalalla on tilaisuus tehdä meistä todellisesti yhtä. Tähän tulee lisäksi ilo siitä, että tällaisessa veljesyhteydessä tietää olevansa ”turvassa”. Ei ole mitään peiteltävää eikä pelättävää. Murtuminen. Olemme käyttäneet sanaa murtuminen. Mitä se tarkoittaa? Murtuminen on sitä, ettei minulla ole mitään oikeuksia Jumalan edessä. Se ei merkitse ainoastaan omien oikeuksien luovuttamista Hänelle, vaan paremminkin sen käsittämistä , ettei minulla ole oikeuksia lainkaan, paitsi oikeus joutua kadotukseen. Tämä merkitsee: minä en ole mitään, minulla ei ole mitään omaa, ei omaa aikaa, ei omaa rahaa, ei omaa tavaraa tai asemaa. Murtaakseen tahtomme Hänen tahtonsa alaiseksi Jumala vie meidät ristin juurelle ja näyttää siellä, mitä todellinen murtuminen on. Näemme siellä haavoitetut kädet ja jalat, orjantappuroilla kruunatun rakkaan pään. Siinä me näemme Hänen täydellisen murtuneisuutensa, sillä Hän sanoi: ” Ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä” ja

14

sitten Hän joi syntimme katkeran maljan pohjasakkoineen. Tie murtumiseen on siis Häneen katsomista ja sen käsittämistä, että meidän syntimme naulitsivat Hänet ristiin.

Jotkut ovat kertoneet kokeneensa, että Jumala vastaa kaikkein nopeimmin siihen rukoukseen, että Hän murtaisi meidät.

Tämä murtuminen ei ole yhden kerran tapahtuma, vaan jatkuva ”prosessi”. Meidät viedään tai meidän on mentävä Golgatalle uudelleen ja uudelleen katsomaan Kristusta. Hänhän joutui murtumaan sinun edestäsi. Mitä Jeesus sanoo sinulle kun tuot Hänelle syntikuormaasi ristille? Hän kuiskaa sinulle samat sanat kuin kerran ristillä: ” Se on täytetty”, ja niin sinun sydämesi puhdistuu lunta valkeammaksi.

Näin me kuljemme tuota pyhityksen tietä, nyt valaistua valtatietä. Risti on nyt takanamme, ei enää synkkänä eikä vastenmielisenä, vaan kirkkaana ja säteilevänä. Emme näe enää Jeesusta ristiinnaulittuna: me näemme Hänen vaeltavan valtatiellä täynnä ylösnousemuselämää. Jeesuksella on kädessään elämän veden astia. Hän pyytää sydäntämme. Ojennamme Hänelle tyhjän sydämemme kuin tyhjän maljan. Hän katsoo sisäpuolelle – tuskaa tuottava tarkastus­ ja kun Hän näkee, että olemme antaneet Hänen verensä puhdistaa sydämemme. Hän täyttää sen elämän vedellä. Nyt voimme vaeltaa riemuiten, ylistäen Jumalaa ja ylivuotavan täynnä Hänen uutta elämäänsä. Tämä on herätystä, jossa sinä ja minä olemme kaiken aikaa täynnä Pyhää Henkeä. Rakkaus lähimmäiseemme saa meidät huolehtimaan myös hänestä ja hänen pelastuksestaan. Meihin on tullut hätä hukkuvista sieluista. Annamme näin Hänen toimia meidän kauttamme. Kun vaellamme Hänen kanssaan, Hän on läsnä täyttäen meitä jatkuvasti, niin että maljamme on aina ylitsevuotavainen. Tämä on pyhää, yltäkylläistä elämää.(Näin opettaa meille tässä valkeudessa vaeltamista ja murtumista Roy Hession). Herätys kotona. Herätyksen on tultava myös koteihin. Koti on pieni solu, mutta se voi olla monen ihmisen lähtökohta. Se antaa perustan myös niveltymiselle yhteiskuntaan. Miten monet kodit ovatkaan tänä päivänä rikki! Ne eivät ole onnen ja rauhan tyyssijoja vaan pikemminkin riitelykeskuksia, joissain tapauksissa ­ jopa ongelmajätelaitoksia. Valitettavasti vaikeuksia on myös monessa kristityssä perheessä. On sulkeutuneisuutta ja avoimuuden puutetta. Emme tahdo toisten pääsevän liian lähelle ja näkevän meitä sellaisena, kuin todella olemme. Olemme ”kuurosilla”. Toiseksi meiltä puuttuu todellinen rakkaus. Se ei tarkoita tunteilua ja intohimoa, vaan sitä, mitä Raamattu rakkaudesta sanoo: Rakkaus on pitkämielinen, lempeä, ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa;

15

kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii. Tämä on esillä jokaisessa häätilaisuudessa. Onko se siellä turhaan? Tahdonko kotiini uuden elämän? Se tulee herätyksen myötä. Ensimmäinen askel on sanoa synti synniksi (oma syntini ­ ei toisen) ja viedä se ristille puhdistettavaksi. Se puhdistuu siinä samassa. Tämä verilähde on aina käytettävissämme. Me joudumme luopumaan oikeuksistamme. Meidän on huomattava, että se, mikä meissä niin kärkkäästi loukkaantuu toisen itsekkyyden ja ylpeyden vuoksi, onkin vain omaa itsekkyyttämme ja ylpeyttämme, josta emme halua luopua. Kovuus sanoo:” Se on sinun syysi.” Murtuneisuus sanoo: ”Se on minun syyni”. Emme voi sanoa: ”Olen väärässä, mutta niin olet sinäkin. Sinunkin on tultava (ristin juureen)”. On sanottava: ”Minä olen väärässä” ja minä menen ristin juureen. Siis murtuminen on lähtökohta. Se tuo myös tuon toisenkin (vaikka ajan päästä) sinun rinnallesi Golgatalle. Siellä tulemme yhdeksi ; siellä erottava väliseinä puretaan; siellä kykenemme vaeltamaan valkeudessa, Jeesuksen ja ihmisten edessä ”läpinäkyvinä”, rakastaen toisiamme hartaasti puhtaasta sydämestä.

5. Jotain Jumalan pyhyydestä

Jumala on salattu. Hän ilmoittaa itsestään vain sen, minkä Hän näkee hyväksi ilmoittaa. Moosekselle Jumala vastasi nimekseen; ”Minä olen se, joka minä olen” (2Moos.3:14 KR38). Raamatun tutkijalle selviää, että Hän on ” pohjaton ja ehtymätön, elämän ja viisauden lähde – täydellinen ja rajaton, kaikkivaltias, kaikkivoipa, kaikkitietävä, kaikkinäkevä, muuttumaton, iankaikkinen, rakastava. Ilmaisuja on Hänestä loputtomasti. Sanomme vain lyhyesti: Jumala on järjellemme mittaamaton ja käsittämätön. Raamattu puhuu paljon Hänen pyhyydestään. Tällä voidaan ymmärtää Jumalan koko olemusta sisältäen kaikki hänen ominaisuutensa tai vain yhtä Hänen ominaisuuttaan ´pyhä´ tarkoittaen muista erotettu, puhdas, ylhäinen , jumalallinen. Ymmärretään Hänen pyhyytensä miten tahansa, seuraavassa näemme, mitä Jumalan pyhyys vaatii ja, miten ehdotonta se onkaan. Jumala rakastaa ihmistä, mutta Hän vihaa syntiä. Ihminen erkaantui Jumalasta ja tuli näin syntiseksi. Jumalan pyhyys vaatii synnin sovittamista. Sovittamaton synti vie meidät kadotukseen. Meidän syntiemme sovittamiseen ei ole kelvannut mikä tahansa uhri. Ei mikään eläin, ei ihminenkään. Uhrin piti olla kokonaan puhdas. Oli olemassa vain yksi mahdollisuus – Jumalan Poika Sovituksen syvintä salaisuutta emme ymmärrä. Vaikeaa on meidän myös yhdistää Jumalan vihaa ja Jumalan rakkautta. Tuloksen me kuitenkin näemme. Golgatan tapahtuma avasi syntiselle ihmiselle pääsyn Jumalan luo. Lutherkin toteaa: ” Se, jolla tuli olla rauha, saa rangaistuksen – kun taas se, jonka tuli saada rangaistus, saakin

16

rauhan”. Jokaisen tulisi viettää aikaa ristin salaisuuden tutkimisessa. Miksi se on välttämätön? Ja mitä se sai aikaan? (Lue tarkkaan Jesajan luku 53 uudelleen, rivi riviltä).

Jeesuksen kärsiessä ristillä,” tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka”. Siinä vaiheilla Jumalan uhrikaritsa, Jeesus, huusi kovalla äänellä: ”Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?” (= Eeli, Eeli, lama sabaktani) Matt.27:45­46 ja Mark.15:34). Nämä sanat oli Daavid tallentanut psalmiin 22 jo noin 1000 vuotta aikaisemmin. Tuo psalmi antaa lisäksi laajemman kuvan kyseisestä järkyttävästä tilanteesta. Psalmi kertoo, ettei Jumala vastaa näihin huutoihin,… minä olen mato enkä ihminen, ...kaikki, jotka näkevät minut, pilkkaavat minua …levittelevät suutansa… nyökyttävät ilkkuen päätään…pelastakoon Herra hänet, koska on häneen mielistynyt. Jeesuksen huudosta ja psalmin sanoista käy esiin ”todellinen hylkääminen, kadotuksen todellisuus, ero Jumalasta” Käsittämätön on myös Jumala. Samalla kuin Hän on mittaamattoman suuri rakkauden ja armon meri – Hän on myös pyhä, joka ei siedä minkäänlaista syntiä. Ristillä Jumalan viha siis ilmeni Poikaa kohtaan niin todellisena, että Hän hylkäsi Pojan. Opillisesti ja käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Golgatalla jumaluuden ensimmäinen persoona Isä hylkää jumaluuden toisen persoonan Pojan. Koska Jumala on yksi eikä hän ole moni, hylkääminen aiheutti kolmiyhteisen Jumalan sisäisen särkymisen. Inhimillisen kielen sanoin voimme yrittää sanoa tämän: Kun Isä hylkäsi Pojan, Poika jäi isättömäksi ja silloin hän huusi: ” Miksi minut hylkäsit?” Samalla kuitenkin Isä jäi ilman Poikaa ja Isä huusi samanlaisessa tuskassa kuin Poika. Näin Isä kärsi sanoinkuvaamattomasti, kun hänen Poikansa kuoli. Meidän täytyy ymmärtää, että Pojan isättömyys (orpous) oli yhtä suuri tuska kuin lapsettomuus Isälle. Poika kärsi, kun rakastava Isä hylkäsi. Isä kärsi, kun hän menetti rakkaan Poikansa. Risti on tällä tavalla Isän ja Pojan välinen tapahtuma kolmiyhteisessä Jumalassa – sinun ja minun tähtemme. Jeesus jo Getsemanessa alkoi ” kauhistua ja tulla tuskaan” (Mark.14:33). Alkukielen sanat kuvaavat Jeesuksen hädän syvyyttä. Sana ´kauhistua´ tarkoittaa ´hämmästyä´, ´joutua pelon valtaan ,´ joutua ymmälle´,´ tulla sanattomaksi´ ja ´hoiperrella . ” Tulla tuskaan” tarkoittaa ´olla poissa´, ´ei olla kotona . Luukas kirjoittaa samasta tilanteesta: ”Ja kun hän oli suuressa tuskassa, rukoili hän yhä hartaammin. Ja hänen hikensä oli niin kuin veripisarat, jotka putoilivat maahan” (Luuk.22:44 KR 38 ). Kun ajattelemme, mitä Jumalan Karitsan uhraaminen merkitsi, ei enää vaikuta oudolta, että profeetta Jesaja käytti Jumalan Karitsasta sanoja, jotka kuvaavat Jumalan uhrikaritsan murskautumista, musertumista, hajoamista, särkymistä, luhistumista, pirstoutumista, rikkoutumista, tuhoutumista. Näin kävi Jumalan Karitsan, ja näin kävi Jumalan. Sovitus merkitsee koko Jumalan särkymistä, Jumalan sisäisen yhteyden hajoamista, ehjän murskaantumista.

17

Ristillä näemme siis kolmiyhteisen Jumalan antamassa itsensä helvetilliseen sisäiseen hajaannukseen rakentaakseen yhteyden syntisiin ihmisiin. Tämä on sanoinkuvaamaton tapahtuma, jonka edessä tulisi olla paljon hiljaa. ( Tässä Per­Olof Malkin ajatuksia ristin sovituksesta.) . 6. Katso, Jumalan Kar itsa.

Karitsanimitys on tuttu jo Vanhassa Testamentissa. Mooseksen kirjoissa karitsa oli uhrieläin. Jesaja 53:7 kirjoittaa: ” Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, niin hän ei suutansa avannut”.

Johannes Kastaja sanoo Jeesuksesta:” Katso, Jumalan Karitsa.” (Joh.1:36 KR 38). Toisessa kohdassa Johannes Kastaja vielä lisää : ” Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin .” (Joh.1:29). Apostoli Johannes kirjoittaa Ilmestyskirjassa:” Minä näin, että valtaistuimen ja neljän olennon edessä vanhinten keskellä seisoi Karitsa, ikäänkuin teurastettu…” (Ilm.5:6 KR 38) Ilmestyskirja kertoo: ” Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan voiman ja rikkauden ja viisauden ja väkevyyden ja kunnian ja kirkkauden ja ylistyksen…”(Ilm.5:12 KR 38 ; kts myös Daniel 7:13­14).

Ylösnousemisensa jälkeen Jeesus itse sanoi: ” Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maanpäällä.” (Matt.28:18 KR 38). Kuten todettu tämän Jeesus sanoi ylösnoustuaan. Siis sovitus (pelastus) ja uusi liitto hänen välityksellään oli astunut voimaan. Jeesuksesta oli tehty taivaan ja maan hallitsija. Jeesuksen valtuudet yltävät yli kuoleman. Hän sanoo: ” Minä olen ylösnousemus ja elämä, joka uskoo minuun saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun ikinä kuole ” (Joh.11:25­26). Sitten hän kysyy, uskotko tämän? Entä sinä , uskotko sinä tämän?

Jeesuksella on vielä tehtävä meille. Hän sanoo: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän, pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti.” (Matt.28:19­20 KR 38).

Tähän Jeesuksen antamaan tehtävään, synnin voittamiseen ja rikkaaseen, yltäkylläiseen elämään me tarvitsemme Pyhän Hengen voiman. Aikaisemmissa kohdissa olemme jo käsitelleet tämän voiman saamista. Nyt on tullut hetki toteuttaa tämä kaikki. Mutta

18

kuten muistamme, Jeesus ei laskenut apostoleita liikenteeseen ennen Pyhän Hengen voiman tuloa. Omassa voimassamme mekään emme saa mitään aikaiseksi. Tulosta syntyy Pyhän Hengen hedelmänä, jota meidät on kutsuttu kantamaan.( Me emme siis tuota itse hedelmää, vaan kannamme sitä). Hedelmä tulee Pyhän Hengen toiminnasta meidän kauttamme. Edellytys tähän on siis jatkuva täyttymisemme Pyhällä Hengellä.

Jeesuksen kuvan kaltaisuus. Aikaisemmin tuli esiin, että pyhitystiellä kulkiessamme meidän tulee kasvaa Jeesuksen kuvan kaltaisuutta ( täydellisyyttä) kohden. Se on meissä näkyvä muutos ja uskon tärkeä tehtävä. Tämä tapahtuu juuri Pyhän Hengen voimasta, joka on sama Henki kuin Jeesuksen Henki. Nyt ympyrä alkaa sulkeutua. Meiltä puuttuu siis enää tutkimus, millainen on´ Jeesuksen kuvan kaltaisuus . Sen jälkeen tiedämme, mihin meidän tulee pyrkiä.

Kirjoittaja on poiminut Jeesuksen elämästä ja ominaisuuksista otteita. Jeesus suostui: • alistumaan Isän tahtoon kaikessa (=murtui) ja kävi nöyränä Golgatalle tullakseen

syyttömänä vikauhriksi ja kantaakseen kaikkien, myös vastustajien synnit ruumiissaan ristinpuuhun.

• olemaan madon kaltainen eikä ihminen .(Mato antaa tehdä itselleen mitä vain, ihminen ja käärme sen sijaan iskee takaisin. (PS 22:7)

• ottamaan kaikessa Karitsan ominaisuudet(nöyrä, alistuva, luottavainen, sävyisä, vilpitön; altis poiskerittäväksi : omat oikeudet, oma maine, oma vapaus

• Hiljainen Karitsa: äänetön kerittävä, ei herjaa takaisin, ei puolusta itseään (vaikka ylipappi löi), ei kiukustu kun syyttömästi syytetään (vaikka on Jumalan Poika).

• Tahraton Karitsa: antaa anteeksi pahantekijöilleen, pyytää Isääkin antamaan anteeksi heille, ei kaunaa ­ katkeruutta, antaa rauhan, antaa yltäkylläisyyden

• ilman etuoikeuksia, kotia, omaisuutta; salli herjaukset, luopui kostosta, valmis palvelemaan, valmis Isän orjaksi, puhdistaa meidät, rakastaa myös vihollisia

• suostuu ruoskittavaksi, herjauksiin, sylkemisiin, orjantappurakruunuun Lisäksi Jeesuksella on kaikki yhdeksän Hengen hedelmää : rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Tässä on siis konkreettisia tavoitteita, joihin tulee pyrkiä. Vaikka tässä on pitkä lista asioita, meidän on syytä kuitenkin muistaa, että maailmassa on vain yksi ainoa asia, joka estää kristittyä vaeltamasta voittoisassa yhteydessä Jumalaan ja täyttymästä Pyhällä Hengellä. Se ainut asia on synti, muodossa tai toisessa. Pienikin synti pysäyttää. Synti on kuin roska sähkökoskettimessa. Virran kulku estyy, vaikka virtaa on johdoissa. Kun roska poistuu, virta pääsee kulkemaan

19

Tähän on olemassa myös vain yksi puhdistus ja se on Jeesuksen sovitusveri. Me saamme kokea sen täyden puhdistusvoiman elämässämme, silloin kun haluamme tulla osalliseksi myös hänen Karitsan mielenlaadustaan.

Kr istuksen rauha. Mistä me sitten tiedämme, että vaellustamme estää joku synti? Mikä sen meille ilmaisee? Se on Kolossalaiskirjeen sana 3:15 ja se sanoo:” Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha.” Tämän rauhan tulee´ vallita´ sydämissämme. Sananmukaisemman käännöksen mukaan ´vallita´ tarkoittaa olla erotuomarina sydämessämme. Kun erotuomari puhaltaa pilliinsä, peli on keskeytettävä, sillä rikkomus on tapahtunut. Kun rauhamme katoaa, Jumalan erotuomari on viheltänyt sydämessämme. Silloin on pysähdyttävä ja kysyttävä Jumalalta, missä on vika? Hän ilmaisee synnin, ja me tunnustamme sen, niin Jeesuksen veri tuo rauhan jälleen. Näin me saamme jatkaa matkaa ylivuotavin maljoin. Mutta jos Jumala ei suo meille rauhaa, se johtuu siitä, että me emme ole todella murtuneet. Ehkäpä meidän tulisi pyytää anteeksi, joltakin toiselta henkilöltä! Tai sitten me olemme uskoneet, että vika onkin siinä toisessa. Meille kuitenkin tiedoksi, että me emme menetä rauhaa toisen henkilön synnin vuoksi – vaan ainoastaan omamme. Tässä taitaa olla meille itsetutkistelun paikka. Ne pienet synnit, jotka eivät meitä ennen lainkaan vaivanneet, saavat nyt aikaan pelin katkaisun. Eikö tämä ole toisaalta hyvä asia? Me olemme tulleet herkimmiksi. Valitettavasti kaikki emme ole tottelevaisia erotuomarin vihellyksille. Usein toistuvat vähättelyt voivat turruttaa meidät. Meillä olisi puhdistuksen tarvetta mutta emme murru, emme halua murtua. Tämä tila on pahempi kuin voimme kuvitella. Tästä voi olla vaikea palata takaisin ja se saattaa viedä kauan. On monesti niin, että alussa Jumala osoittaa vain yhden asian selvitettäväksi. Jos me olemme kuuliaisia siinä, se on ensimmäinen askel omaan herätykseemme.

Tämän kappaleen ja koko kirjoitelman otsikkona on: Katso, Jumalan Karitsa. Otsikko on valittu siksi, että me myös tekisimme niin. Ei meillä tarvitse olla syntiäkään sydämellä, kun voimme tulla Golgatalle katsomaan Jeesusta ristillä. Meille on todella hyväksi nähdä ja muistaa, mitä Hän on tehnyt sinun ja minun puolestani. Tämä herkistää meitä varomaan synnin tekemistä. Saatamme päästä jopa monista synneistä eroon. Eikä meidän aina tarvitse tulla Golgatallekaan. Me voimme nostaa katseemme Häneen rukoushetkissämmekin ja oppia Hänen sanastaan ja mielenlaadustaan. Hän on meidän Herramme ja Vapahtajamme ja me saamme levätä Hänen läsnäolossaan. Amen.

20

Lähdeluettelo:

Frangipane Francis Pyhyys,totuus ja Jumalan läsnäolo

Hession Roy Golgatan tie

Koivisto Markku Pyhä elämä

Larsson John Hengellinen läpimurto

Malk Per­Olof Katso, Jumalan Karitsa (monta tekijää)

Muroma Urho Elämä Hengessä

Smith Oswald J. Hengellä täytetty

v.Tiele­Winckler Eva Vaeltakaa Hengessä (monta tekijää)

Valtonen Olli Tänään Kalevi Lehtinen

21