Upload
phungnga
View
227
Download
7
Embed Size (px)
Citation preview
KanadaKanadaKannattavaa NaudanlihantuotantoaKannattavaa Naudanlihantuotantoa
H.A. (Bart) Lardner PhD PAgH.A. (Bart) Lardner PhD PAgTutkija Tutkija ‐‐ DosenttiDosentti
SaskatchewanSaskatchewan’’in yliopistoin yliopistoLLääntisen Kanadan Naudanlihantuotannon ntisen Kanadan Naudanlihantuotannon
kehittkehittäämiskeskus (WBDC)miskeskus (WBDC)
Toukokuu 2003BSE löydettiin Kanadasta
Kasvu tapahtui Kanadan
heikon dollarin johdosta
$0.62 US:CAN
Liharotuisten nautojen kokonaismäärä Kanadassa
Saskatchewan - 1.3 miljoonaa emolehmää
Emolehmien määrät provinsseittainTammikuu 1, 2011 (emolehmiä = 4.27 milj.)
Saskatchewanvarannot
“Maailman proteiinin tarpeen oletetaan kaksinkertaistuvan 40 vuodessa” (Feedstuffs Magazine Lokakuu 2009)
Saskatchewan Kanada Provinssi on pinta‐alaltaan laaja Uusia tulokkaita (nuoria) alalle Runsaat rehu ja laidunnus mahdollisuudet Laajennuksen mahdollisuus Maatalous on muutoksessa!
Kanadalaiset liharodut- Musta & Punainen Angus - Hereford- Charolais - Simmental- Limousin
1. Tuottaja
2. “Väli”kasvatus
3. Loppukasvatus
4. Lihanjalostus
5. Jakelu ja kauppaKuluttaja
PihvivasikantuottajaVasikat laiduntavat emojen
kanssa keväällä, kesällä ja syksyllä
“Välikasvatus”BACK GROUND
Vasikan elopainon kasvattaminen vieroituksen jälkeen
FEEDLOT(rehustuksessa viljaa
yli 75 % kuiva-aineesta)
Teurastamo
Kauppa
Kanadan lihateollisuus
Loppukasvatus tavoitepainoon
suoritetaan paljon viljaa sisältävälläruokinnalla
Kanadan lihajalostusteollisuus Edelleen suurin tulojen lähde
kanadalaisille maatiloille Nauta ja vasikkakassassa tuotti
käteisvaroja vuonna 2010 $13 miljardia euroa
Saskatchewanin lihateollisuus Naudat muodostivat 2010 tuloja =
$658 millijoonaa euroa
Mikä vaikuttaa kannattavuuteen?Rehukustannus
Polttoainekustannus
Rehunhyötysuhde
Kuivuus
Lannoitteet
Markkinat ja hinnat
Vasikkasaanto %
Keinoja parantaa kannattavuutta
Suunnitelmallinen myyntiajankohta Ei huutokauppaa ‐Myydään suoraan loppukasvattajalle (feedlot)
Tilayhteistyö – Useat tilat myyvät eläimensä/nautansa yhdessä Myytävien eläinten lukumäärä kasvaa –Korkeampi hinta
Internetti ja Sateliitti myynnit
Naudanlihantuotannon Naudanlihantuotannon kannattavuuteen vaikuttaa:kannattavuuteen vaikuttaa:
Käytetään mahdollisimman paljon laidunta, karkearehua ja kasvin/viljantuotannon satojäämien käyttö
Korkea vasikkasaanto % ‐ suuri vieroitettujen vasikoiden lukumäärä
Uudistushiehojen hyvä tiinehtyvyys Matalat kiinteät kustannukset / emo
Maapohja, rakennukset, koneet, välineet Matalat työvoimakustannukset Laske tuotannon yksikkökustannukset! (45 kg kasvatettu vasikka)
“Markkinoiden ailahtelevuus”
Naudanlihantuotannon kasvu Naudanlihantuotannon kasvu ‐‐ Dollari [$CAN:$US]Dollari [$CAN:$US] $0.62 $0.62 ‐‐ $0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002)$0.68 (vuodesta 1986 vuoteen 2002)
$0.99 (Lokakuu 2011)$0.99 (Lokakuu 2011)
MCOOL = AlkuperMCOOL = Alkuperäämerkinnmerkinnään vaatimusn vaatimus MikMikää vaikutus vaikutus ““vväälikasvatettujenlikasvatettujen”” vasikoiden hintaan vasikoiden hintaan
Kanadassa?Kanadassa?
BSE 2003 BSE 2003
Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja Kanadalaiset naudanlihantuottajat olivat pakotettuja VVÄÄHENTHENTÄÄMMÄÄÄÄN KUSTANNUKSIAN KUSTANNUKSIA↓↓
Western Beef Development CentreWestern Beef Development CentreLLääntinen naudanlihantuotannon ntinen naudanlihantuotannon
kehittkehittäämiskeskusmiskeskus
www.wbdc.sk.cawww.wbdc.sk.ca
Naudanlihan‐ & Karkearehuntuotannon Tutkimuslaitos
300 Mustaa Angus emolehm300 Mustaa Angus emolehmääää800 ha 800 ha –– Hoidettuja laitumia ja viljeltyHoidettuja laitumia ja viljeltyää maatamaata
WBDC PWBDC Päääämajamaja
Termuende TutkimustilaTermuende TutkimustilaSijaitsee LaniganSijaitsee Lanigan’’issa Saskatchewanissa Saskatchewan’’issaissa
LLääntinen naudanlihatuotannon ntinen naudanlihatuotannon tutkimuskeskus tutkimuskeskus
Western Beef Development CentreWestern Beef Development Centre
Termuenden tutkimustilaTermuenden tutkimustila
Lanigan Saskatchewan 51Lanigan Saskatchewan 51°°LeveysastettaLeveysastetta
Saskatchewanin YliopistoSaskatchewanin YliopistoSaskatoon SaskatchewanSaskatoon Saskatchewan
VedenlaatututkimusKarkearehututkimus
Tuotanton kustannuksetTaloudelliset analyysit
PihvivasikantuotantomallitManagement = Hoitokäytännöt
Eläin ‐Maaperä – Kasvi‐vuorovaikutusRavinnehuoltoUudistaminen
Ruokinta pihvivasikantuotannossa
Lisääntymistehokkuus/hedelmällisyyden säilyttäminenKehittämisohjelmat
WBDC Extension/Outreach Program“Tutkimuksesta käytäntöön”‐ohjelmat
PellonpiennarpPellonpiennarpääiviväät/Avoimet ovett/Avoimet ovet KesKesään pellonpiennarn pellonpiennar‐‐ppääivivää –– 21.6. 201121.6. 2011 Talven pellonpiennarTalven pellonpiennar‐‐ppääivivää –– 2.12. 20112.12. 2011
JulkaisutJulkaisut TietolehtisetTietolehtiset EE‐‐uutiskirjeuutiskirje LehtijulkaisutLehtijulkaisut
Media (TV, radio)Media (TV, radio) Nettisivut Nettisivut –– wbdc.sk.cawbdc.sk.ca EsityksetEsitykset
Video clips Video clips ((http://www.youtube.com/watch?v=8N8LCqjxqX8http://www.youtube.com/watch?v=8N8LCqjxqX8))
Karkearehun käytön lisääminenKarkearehun kKarkearehun kääytytöön lisn lisääääminenminen
Karkearehut ovat “naudanlihateollisuuden perusta”
5 miljoonaa ha luonnonlaidunta
3.5 million ha viljeltyjä karkearehuja
Voidaan laiduntaa monta päivää vuodessa!
Karkearehututkimus
Italian raiheinItalian raiheinääNurminata Nurminata Crested wheatgrassCrested wheatgrass
(agropyron cristatum)
SyysruisSyysruis Virnat Virnat Rehukattara Rehukattara ((Bromus inermis L.) Esparsetti Esparsetti (Onobrychis viciifolia )
VaihdoskattaraVaihdoskattara(Bromus riparius) SinimailanenSinimailanenHybridi kattaraHybridi kattara((B. riparius X B. inermis)
Talvilaidunnus käytäntöjä –Emolehmät läntisessä
Kanadassa
Ruokintakustannus
Emolehmien hoitokäytännöt
Talvilaidunnus mahdollisuudet
• “Stockpiled” monivuotiset nurmet (Stockpiled = kasvusto jätetty niittämättä kasvukautena. Syötetään korsiintuneena kasvukauden loputtua)
• Karholta syötetyt yksivuotiset• Pohjoisen ja etelän lajikkeet
• Paalilaidunnus
• Kasvinviljelyn sadonkorjuujätteiden laidunnus• Viljat, palkokasvit ja öljykasvit
• Olki, akanat ja seulontajätteet sekä näiden yhdistelmät
Pidennetyn laidunkauden mahdollisuudet
“Lumen alta laidunnus”
ElElääinten tarhoihin syinten tarhoihin syööttttääminen on kallistaminen on kallista
LLääntisessntisessää Kanadassa elKanadassa elääinten talvilaidunnus inten talvilaidunnus pellolla vpellolla väähenthentääää kustannuksia 35kustannuksia 35‐‐40%40%
Talven ruokintakustannus Talven ruokintakustannus –– LLääntisessntisessääKanadassaKanadassa
Ruokintakustannus muodostaa 60Ruokintakustannus muodostaa 60‐‐75 % 75 % emolehmemolehmään vuosittaisesta n vuosittaisesta kokonaiskustannuksestakokonaiskustannuksesta
Suunnittele talvikauden ruokintaSuunnittele talvikauden ruokinta
Analysoi kaikkien rehujen ravintoainesisAnalysoi kaikkien rehujen ravintoainesisäältltöö!!
KKääytytää ravintoainesisravintoainesisäällllööltltääään matalia rehuja, n matalia rehuja, jos mahdollistajos mahdollista
SSääääddää rehustus elrehustus elääinten tarpeeseen inten tarpeeseen kustannustehokkailla tkustannustehokkailla tääydennysrehuillaydennysrehuilla
Laidunnettavat kasvit
OhraOhra MaissiMaissiKauraKaura HirssiHirssi
““BackgroundingBackgrounding””‐‐ Vasikoiden vVasikoiden väälikasvatus likasvatus laiduntamalla yksivuotisia karkearehujalaiduntamalla yksivuotisia karkearehuja
R KumarR Kumar11, HA Lardner, HA Lardner1,21,2, JJ McKinnon, JJ McKinnon22
11Western Beef Development CentreWestern Beef Development Centre22Department of Animal & Poultry ScienceDepartment of Animal & Poultry Science
120 syksyllä vieroitettua vasikaa jaettiin kolmeen eri välikasvatuskäsittelyyn lokakuussa, jotka toistettiin kaksi kertaa Laidunnettiin kokoviljahirssiä karhoilta pellolta Laidunnettiin kokoviljaohraa karhoilta pellolta Eläimet olivat heinäruokinnalla tarhassa
Eläimet siirrettiin uudelle laidunnettavalle alueelle joka kolmas päivä
Täydennysrehua annettiin 2,5 kg/päivä (0,61% elopainosta)
Tutkimus 1 – “Backgrounding”välikasvatuskoe
Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston Vasikat loppukasvatettiin Saskatchewanin yliopiston naudanlihatuotannon tutkimusyksiknaudanlihatuotannon tutkimusyksiköön feedlotissan feedlotissa
Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, Vasikoiden totutusvaihe suoritettiin rehustuksella, jossa oli 60 % sjossa oli 60 % sääililöörehuarehua
Loppuakasvatusvaiheen rehustus sisLoppuakasvatusvaiheen rehustus sisäälsi 20 % lsi 20 % karkearehua ja 80 % ohraakarkearehua ja 80 % ohraa
Vasikoiden teurastusajankohta mVasikoiden teurastusajankohta määääritettiin ritettiin ultraultraäääänimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 nimittauksen perusteella. Tavoitteena oli 12 mm selkmm selkäärasvan paksuus.rasvan paksuus.
ElElääinten kasvu ja ruhointen kasvu ja ruho‐‐ominaisuudet arvioitiin ominaisuudet arvioitiin loppukasvatusvaiheen aikanaloppukasvatusvaiheen aikana
Tutkimus 2 Tutkimus 2 –– LoppukasvatuskoeLoppukasvatuskoe
Välikasvatusvaiheen vaikutus eläinten kasvuun kolmen vuoden kokeen aikana
KäsittelyRehustus Kokoviljaohra Kokoviljahirssi Heinä Vaihteluväli P-arvoElopaino, kgAlkupaino, kg
207,1 207,3 207,7 8,46 0.996
Loppupaino, kg
288,1 269,4 290,7 7,65 0.002
Päiväkasvu, kg/pv
0,8 0,6 0,8 0,03 0.001
Elopainon muutos kokeen aikana, kg
77,9 59,0 79,9 4,39 0.001
Kasvavien vasikoiden kasvukilon kustannus oli ohrakarhoilta 41‐43 % matalampi kuin hirssikarhoilta tai
tarharuokinnassa
Emolehmien talvikauden Emolehmien talvikauden ruokinta monivuotisilta ruokinta monivuotisilta
laidunalueiltalaidunalueilta
P JungnitschP Jungnitsch11, HA Lardner, HA Lardner2,32,3 and J Schoenauand J Schoenau11
Rehut sijoitetaan pellolle Rehut sijoitetaan pellolle syksyllsyksyllää
Ravinteet Ravinteet paalilaidunnusalueeltapaalilaidunnusalueelta
Matalammat kustannuksetMatalammat kustannukset
Paalilaidunnus
Suosittu, käytetty ruokintamenetelmä
Karkearehun käsittely (silppuaminen) lisää syöntimäärää?
Ei kustannuksia lannanlevittämisestäPaalien käsittely
Tarharuokinta
Emot ruokittiin tarhaanEmot ruokittiin tarhaan
Ravinteet (olkisonta)kuivikepatjassaRavinteet (olkisonta)kuivikepatjassa
Ylimääräinen kustannus sonnan käsittelystäja kuljettamisesta
Levitetty laitumelle kuivikelanta & komposti
Määrät• Lantaa 30 tonnia/aari
• Kompostia 10 tonnia/aaria
• Kontrolli – ei mitään
Ruokintamenetelmän vaikutus emolehmän elopainoon
0.0
0.4
0.8
1.2
Bale Graze Bale Process Drylot2003-2004 2004-2005
Paun
aa/päivässä
Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.Agri. Ecosys. Environ.
Maaperän typpi (NO3 + NH4) 0‐15 cm syvyydessä(paunaa N/aari)
0,025,050,075,0
100,0125,0150,0175,0200,0
Check Raw Compost Bale Graze Bale Process
Fall 2003 Spring 2004
c
a
b
Paun
a/aaria
cc
P<0.0001
Jungnitsch et al. 2011 Agri. Ecosys. Environ.Agri. Ecosys. Environ.
Määperän typpi
(NO3 + NH3 0‐15 cm syvyydessä, kg N/ha)
PaalilaidunnusPaalien käsittely
(silputtu karkearehu)
Talvilaidunnuksen vaikutus laitumen kasvustoon
Karkearehun kuiva‐ainesaanto / käsitelty alue paunaa/aari
15.7. 26.9. Yhteensä
Kontrolli 1283 302 1585d
Kuivikelanta 1942 395 2337c
Komposti 2210 547 2757c
Paalilaidunnus 2424 1295 3719b
Käsitellyt paalit (silputtu karkearehu) 2726 1987 4713a
Biomassa Biomassa ↑↑ talvilaidunnusaluella talvilaidunnusaluella ‐‐ 270%270%Biomassa Biomassa ↑↑ lannanlevitysalueella lannanlevitysalueella ‐‐ 60%60%
N (typpi) = 34 %
P (fosfori) = 22 %
Talvilaidunnuksen vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen
Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.
N (typpi) = 7 %
P (fosfori) = 4 %
Tarharuokinnan vaikutus ravinnekierron tehokkuuteen
Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.Jungnitsch et al. 2011 Ag. Eco. Eniv.
PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde15.5.200415.5.2004
Heinäpaalirivistö Olkipaalirivistö
PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde15.7.200415.7.2004
Heinäpaalirivistö
Olkipaalirivistö
PaalilaidunnuskohdePaalilaidunnuskohde10.11.200710.11.2007
Kustannus($/emolehmKustannus($/emolehmää/p/pääivivää))
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
Drylot Bale Process Bale Graze
$1.06$1.06 $1.04$1.04
$1.46$1.46
Talvilaidunnuksessa Talvilaidunnuksessa kustannus 30% kustannus 30% ↓↓
Muut kustannukset (130 päivää)
Käsittely PaalilaidunnusPaalirehun
silppuaminenTarharuokinta
Konekustannus ($/emo/päivä)
0.04 0.10 0.55
Traktorin käynnistyskertojen lkm talvella
0 39 264
Polttoaine (L/100 emoa)
109 327 2048
Jungnitsch et al. 2008
Emolehmät laiduntavat vanhaa ja korsiintunutta monivuotisia nurmikasvustoa kasvukauden loputtua
Karkearehun ravitsemuksellinen laatu Raakavalkuainen, energia, ADF, NDF,
orgaanisen aineksen sulavuus, Ca, P
Maaperän ravinteet (N, P) Talvikauden ylläpidon kustannukset
Monivuotisten nurmikasvustojen laidunnus “stockpiling”‐tekniikalla
Yhteistyökumppanuus karja‐ ja kasvintuotantotilojen välillä
Kasvintuotannon sadonkorjuujätteiden ruokinta laiduntamalla emolehmille
Herneen ja kauran sadonkorjuujätteiden laiduntaminen
Krause et al. 2011
SadonkorjuujSadonkorjuujäätteiden tteiden laidunnuslaidunnus!!
Läntisessä Kanadassa on runsaasti peltopinta‐alaa viljan viljelyssä!
HUOMIO! – Akana ja akana/olki sadonkorjuujäte on tarkoitettu ainostaan
emojen ylläpitokauden ruokintaan
Täysikasvusten emolehmien tulee olla HYVÄSSÄ KUNTOLUOKASSA!!
Emolehmien sadonkorjuujäterehustuksen täydennysruokinta tiivistetyillä ohra‐
maissitärkkelysrankkijyvillä
Raakavalkuainen 39% Paljon energiaaPaljon rasvaaKuitu on hyvin sulavaa
Van De Kerckhove et al. 2011 PAS
Maissikasvuston pystyyn syöttäminen emolehmille
WBDC Termuende tila ‐ Lanigan Saskatchewan Kanada
Gudmundsen Sandhills Tutkimuslaitos – North Platte Nebraska YHDYSVALLAT
Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus emolehmätuotantoon
Kustannustehokas uudistushiehon kasvatus
Saskatchewan KANADA
Nebraska YHDYSVALLAT
EmolehmEmolehmään aikaisen n aikaisen (Maaliskuu) ja my(Maaliskuu) ja myööhhääisen isen (Kes(Kesääkuu) poikimakuu) poikima‐‐ajankohdan ajankohdan vertailu lvertailu lääntisessntisessää Kanadassa Kanadassa
Töiden jakautuminen–poikimiset keväällä
Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
Töiden jakautuminen–poikimiset kesällä
Source: Environment Canada 2007 (Saskatoon)
Rehustuksen suunnittelu
Peltolaidunnus (PG) Peltolaidunnus (PG)
Paalilaidunnus (BG)Paalilaidunnus (BG)
Karholaidunnus(SG)Karholaidunnus(SG)Tarharuokinta (DL) Tarharuokinta (DL)
90-120 päivää
30 päivää
120 päivää
60-100 päivää
Kokonaisaika, joka käytettiin laidunnukseen ja tarharuokintaan
POIKIMA‐AJANKOHDAN VAIKUTUS KUSTANNUKSIIN
$300 / emolehmä$340 / emolehmä
Huhtikuun poikiminen
Kesäkuun poikiminen
2010 WBDC Pihvivasikantuotannon
kustannusten selvittäminen
Läntisen naudanlihantuotannon
kustannus Alkoi 1998
Vuosittainen seuranta ja analysointi yhdessä tuottajien kanssa
Ilmainen osaanottajille + Tilakäynti
Tiedot analysoidaan CowProfit (emotuotto)$ ohjelmalla
Yksittäisten tilojen tiedot pysyvät luottamuksellisina
2010 tuottajatilastoa
Karjakoko 282 emoa
Vasikkatuotos 248 vasikkaa
Vieroitus‐% 88 %
Vieroituspaino 246 kg
Tarharuokintapäivät 160 päivää
Kannattavuusraja $2.86/kg
Poikimakauden aloituspäivät
Matalan tuotantokustannuksen tilat
Vasikat syntyvät tuokokuussa
Vasikoiden omistajuus säilytetään –“background” välikasvatusvaihe nurmella tai loppukasvatusvaihe
Karholaidunnus, paalilaidunnus, kasvinviljelytuotannon sadonkorjuujätteet
Matalammat kone & rakennusinvestoinnit
Naudanlihahinta 2011Naudanlihahinta 2011 Kanada Kanada –– hinnat hinnat ↑↑ 20% (Canfax)20% (Canfax)
272 kg (600 lb) vieroitettu vasikka
$0.72 kg ($1.59 lb)
$954 CAN ‐ EUR 681 (2.51 per kg)
590 kg (1350 lb) loppukasvatettu härkä
$108.92 ruhopaino, kg
$1416 CAN ‐ EUR 1012 ‐ (1.71 per kg)
Kiitos!Kiitos! Thank you!Thank you!
www.wbdc.sk.cawww.wbdc.sk.ca