» Kohti huomisen asiantuntijuutta

» Tavoittele suuria ottamalla pieniä askelia

Alueen ehdoilla ja

alueen parhaaksi

KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLun tIEdotusLEhtItutKImus- jA KEhIttämIstoImInnAn tEEmAnumERo

Karelia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa Eu-ohjelmakaudella 2007-2013

2 | karelia.fi

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU - kohti huomisen asiantuntijuutta

Pohjois-Karjalan

ammattikorkeakoulu

on Karelia-amk

1.1.2013 lähtien

Karelia-ammattikorkekoulu on ollut aktiivinen hanketoimija jo kolmen EU-ohjelmakauden ajan. EU-oh-jelmakaudella 2007-2013 ammatti-

korkeakoulumme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on jäsentynyt asian-tuntijuudeksi erityisesti valituilla painoaloil-la. Niiden lisäksi olemme olleet merkittävä kehittäjä monilla yhteiskunnan aloilla niin alueellisesti, kansallisesti kuin myös kan-sainvälisissä verkostoissa.

Karelia-ammattikorkeakoulun TKI –toi-minta palvelee alueen eri toimijoita mo-nipuolisesti. Toiminnassamme pystymme hyödyntämään yli neljänsadan asiantun-tijan verkostoa – Karelia-ammattikorkea-koulun henkilöstöä! Myös opiskelijat ovat mukana tiiviisti TKI –toiminnassa esim. harjoitteluiden, toimeksiantojen ja opin-näytetöiden kautta. TKI –toiminnan kautta on synnytetty uutta osaamista, uusia opin-tokokonaisuuksia, suuntautumisvaihtoeh-toja, täydennyskoulutusta, asiantuntijuutta,

vastattu alueen yritysten kehittämistar-peisiin ja edesautettu uusien yritysten syntymistä.

Tähän julkaisuun olemme koon-neet teemapohjaisesti Karelia-am-mattikorkeakoulun hanketoiminnan hyviä käytäntöjä, tunnustettua osaa-mista sekä huomisen asiantuntijuutta ohjelmakaudella 2007 – 2013.

Karelia-ammattikorkeakoulu on ylpeä TKI -kehittämistyöstään – ja edelläkävijyydestä!

Hyviä lukuhetkiä!

Anne Ilvonentutkimus- ja kehittämisjohtaja

» Pääkirjoitus

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) on opetuksen ja aluevaikuttavuuden ohella oleellinen osa Suomen ammattikorkeakoulujen lakisääteistä tehtävää. Vuonna 2014 voimaan tulevassa ammat-

tikorkeakoulujen rahoitusmallissa TKI-toiminta on merkit-tävässä roolissa arvioitaessa ammattikorkeakoulujen tulok-sellisuutta ja rahoitusta.

Ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnassa koros-tuu vahva työelämälähtöisyys ja aluekehittämisen intres-si. Tässä mielessä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoiminta poikkeaa yliopisto-opetukseen kuuluvas-ta tieteellisestä tutkimuksesta. Yliopistojen tehtävänä on kansainvälisesti korkeatasoinen akateeminen tutkimus ja tutkimukseen perustuva opetus, johon oleellisesti kuuluvat alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen ohella tieteel-liset jatkotutkinnot. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen, jonka perustana ovat ammattikorkeakoulun koulutusalat ja opetuksen asiantuntijuus. Tutkimuksen on myös kehitettävä korkeakoulun omaa osaamista ja koulutusta, siksi opetuksen ja TKI-toiminnan on oltava vahvassa synergiassa keskenään.

Oleellinen osa ammattikorkeakoulun TKI-toiminnasta konkretisoituu työelämän kumppaneille ja sidosryhmille erilaisten hankkeiden ja projektien kautta. Yli 20-vuotias Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut koko toimintahis-toriansa ajan TKI-toiminnassa ammattikorkeakoulujen parhaassa kolmanneksessa ja viimeisinä kolmen vuotena myös valtakunnallisella ensimmäisellä ja toisella sijalla. Esimerkiksi vuonna 2011 olimme valtakunnallisesti ykkös-sijalla 11 035 M€ panoksella, mikä merkitsi n. 7,4 % osuutta

kaikkien ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan menoista. Ilahduttavaa on, että myös kansainvälisen hanketoiminnan määrä on viime aikoina kasvanut tasaisesti.

Karelia-ammattikorkeakoulu on aluekehitysvaikutuk-seltaan yksi Suomen parhaista ammattikorkeakouluista. Aluevaikuttavuuden keskeisistä menestystekijöistä on mainittava pohjoiskarjalan toimijoiden ja koulutusorgani-saatioiden yhteinen strateginen yhteistyö ja suunnittelu, esimerkkinä vaikkapa maakunnalliset tai seutuja ja kaupun-keja koskevat kehittämisohjelmat. Karelia-ammattikorkea-koulun TKI-toiminnan toteuttamisessa tukeudutaan omiin ja alueen strategisiin valintoihin. Nämä valinnat konkre-tisoituvat erityisinä painoaloina, joista tarkkuustekniikka, monimediaiset palvelut ja puurakentaminen ovat Kare-lian omia vahvoja osaamisaloja ja vastaavasti uusiutuva energia, väljästi asutun alueen ikäosaaminen ja Venäjä-osaaminen ovat yhteisiä pohjoissavolaisen yhteistyö- kumppanimme Savonian kanssa.

Karelian opettajat, opiskelijat ja TKI-toimijat osallis-tuvat jatkossakin aktiivisesti maakunnan kehittämiseen erilaisten tutkimus- ja kehittämistehtävien ja kärkihank-keiden toteuttajana. Me olemme strategiamme mukai-sesti vahvasti aluevaikuttava ammattikorkeakoulu niin mittaritiedon kuin käytännön kehitystyönkin osalta. Tästä on hyvä jatkaa vahvaa tutkimus-, kehittämis- ja in-novaatiotoimintaa alueen ehdoilla ja alueen parhaaksi. Petri RaivoKarelia-ammattikorkeakoulun rehtori

ALUEEn EhdOILLA jA ALUEEn PARhAAKsI

Me olemme strategiamme mukaisesti vahvasti aluevaikuttava ammattikorkeakoulu niin mittaritiedon kuin käytännön kehitystyönkin osalta.

Päätoimittaja Petri Raivo, rehtori | Toimitussihteerit Marika Turkia, TKI-asiantuntija ja Eija Koistinen, projektityöntekijä | Ulkoasu Salla Anttila | Taitto Niina Javanainen | Kuvat Karelia-amk/kuva-arkisto | Kannen kuva Minna Tahvanainen | Kannen grafiikka Matti Mehtonen | Julkaisija Karelia-ammattikorkeakoulu, Tikkarinne 9, 80200 Joensuu | Yhteystiedot: www.karelia.fi, info@karelia.fi | Painopaikka: PunaMusta Oy, Joensuu | Levikki: 800 kpl | ISSN 2323-8453 (Painettu) ISSN 2323-8461 (Verkkojulkaisu)

KARELIA-AmmAttIKoRKEAKouLun tIEdotusLEhtI tutKImus- jA KEhIttämIstoImInnAn tEEmAnumERo

5

» Kaikki hyvä lähtee ruohon- juuritasolta

» tähän tulee nosto teks-tinä jostain jutusta

2

5

28

12

35

42

48

Palvelutoiminnan kiiturit

Innovaation voimalinjat

Osaamisen nosturit

Yrittäjyyden kiitoradalla

Alkusanat

56 Kumppanuus

Kansainvälistyminen

58

59

Yhteistyökumppanit

Julkaisut

Kestävät energiaratkaisut

27

» homestay-majoituksessa korostuu majoituksen kodinomaisuus 22

4 | karelia.fi

karelia.fi | 5

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

ACE, TULI, Draft, BuzzVuosina 2008 – 2012 Karelia ammattikorkeakoulussa toteutettiin joukko hankkeita, joiden tavoitteena oli lisätä korkeakoululähtöistä yrittäjyyttä. Hieman yli kaksivuotisessa ESR-rahoitteissa ACE-hankeessa kehitettiin intensiivistä ns. boot camp –tyylistä yrittäjyyskoulutusta ja kolmessa erillisessä pienemmässä TULI –hankeessa edistettiin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan innovatiivisten liikeideoiden kaupallistumista. Seuraavassa on kirjoittajan jälkiviisaita havaintoja ACE- ja TULI-hankkeiden toiminnasta.

teksti heikki immonen | kuVat Patrik eronen

»

kAikki hyvä LähtEE ruohonjuuritAsoLtA - uudEnLAistEn yrittäjyys- jA kEhittäjäyhtEisöjEn nousu

Hankkeiden suunnittelustaACE-hankkeen valmisteluvaiheessa vuonna 2008 palaute rahoittajan edustajilta oli ansaitusti kriittistä. Suunnitel-masta ei käynyt ilmi miten alhaisen yrittäjyysaktiviteetin ongelmaan todella konkreettisesti puututaan. Hanke-suunnitelman seuraavaan, ja läpi menneeseen versioon, kirjoitettiin tavoitteeksi yhdeksän Innovaatiokuukausi® -kurssin toteuttaminen hieman yli kahden vuoden aikana. Hankkeen kuluessa ja erityisesti jälkiviisaasta perspektii-vistä yli kymmenen kurssin toteuttaminen oli tärkein ACE-hankkeen saavuttaman menestyksen (mm. syntyneiden yritysten määrä) syy.

Useimmat, kaikkein parhaiten toimineet toteutusideat löydettiin vasta useiden kokeilujen kautta. Niiden enna-kointi hankesuunnitteluvaiheessa oli luonnollisesti täysin mahdotonta. Kirjoittajan mielestä ACE-hankkeen syklinen eli iteratiivinen toteutustapa edustaa sellaista julkista han-kesuunnittelu- ja toteutustapaa, johon tulevissa hankkeissa kannatta panostaa. Yhden massiivisen toimenpidekokonai-suuden varaan rakennettujen hankkeiden sijaan tarvitaan ketteriä perustoimintaa asteittain ja syklisesti kehittäviä hankkeita, joissa uskalletaan yrittää ja erehtyä.

Buzz - Harrastaja- ja keHittäjäyHteisötVimeisen TULI-hankkeen aikana alkuvuodesta 2011 käyn-nistettiin suomalaisella korkeakoulukentällä uusi ko-keileva toiminnan muoto; Karelia-ammattikorkeakoulu avasi kampuksensa tila- ja laiteresursseja muutamalle nk. harrastaja- ja kehittäjäyhteisölle. Harrastaja- ja kehittä-jäyhteisöt ovat opiskelijoiden, alumnien ja henkilöstön omaehtoista vapaaehtoisuuteen perustuvaa säännöllis-tä toimintaa oman mielenkiinnon kohteen ympärillä.

Lukuisat peräkkäiset kurssitoteutukset mahdol-listavat Innovaatiokuukausi® -kurssin sisältöjen ja pedagogisten ratkaisujen asteittaisen ja kokeilevan kehittämisen yrityksen ja erehdyksen kautta. ” Innovaatiokoordinaattori heikki Immonen

ˆ joensuu Geek meet kokoaa viikoittain yhteen pelaamisesta ja pelikehittämisestä kiinnostuneita

6 | karelia.fi

Draft-toiminnassa idearahoituksen piiriin valitaan kerralla useita tiimejä kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä Draft-hakupäivillä

Esimerkiksi Joensuu Geek Meet kokoaa viikoittain yhteen pelaamisesta ja pelikehittämisestä kiinnostuneita. Vastaa-vasti Tech Club Joensuu on elektroniikka- ja robotiikkahar-rastajien yhteisö.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tällaiset yhteisöt luonnostaan edistävät kokeilevaa kehittäjäasennetta, sosi-aalista hyvinvointia sekä tarjoavat ympäristön sosiaalisten verkostojen kasvattamiselle. Lisäbonuksena ja erityisesti korkeakoululähtöisen yrittäjyyden edistämisen näkökul-masta yhteisöt ovatkin jo poikineet joitakin lupaavan oloisia tuote- ja yritysaihioita.

draft – valmennusoHjelma tiimeilleKeväällä 2012 TULI-toimintaa, eli ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilöstön innovatiivisten liikeideoiden kaupallistamista oli toteutettu 3,5 vuotta. Vaikka Karelia-ammattikorkeakoulu on kuulunut TULI-toiminnassa ab-soluuttisesti ja kokoon suhteutettuna korkeakoulujen kan-salliseen kärkeen, oli toiminta siihenastisessa muodossaan tullut tiensä päähän. Toiminta perustui yksittäisen keksijän palveluun ja ns. jatkuvassa haussa olevan tukirahan hyödyn-tämiseen mm. erilaisten markkinaselvitysten tekemiseksi hallintovetoisesti.

Radikaali toiminnan muutos käynnistyi, kun uusi TULI-toiminnan, Innovaatiokuukausi -kurssin ja har-rastaja- ja kehittäjäyhteisöjen elementtejä päätettiin yh-distää uudeksi toiminnan muodoksi, joka sai nimekseen Draft (suom. värväys).

Kaikki Draft-valmennusohjelmaan ja tukirahoituksen pii-riin päässeet tiimit julkaistaan, mikä ruokkii sekä toiminnan tunnettuutta, että yrittäjyysmyönteisyyttä vertaisesimerkin kautta. Pelkän yksilöohjauksen sijaan tiimeille alettiin jär-jestää Innovaatiokuukausi-kurssin inspiroimana säännöl-

lisiä kahden viikon välein toteutuvia valmennustyöpajoja, joka toi samalla tehokkuutta myös hallinnollisiin tehtäviin, koska yhden työpajan aikana oli mahdollista käydä läpi use-amman tiimin asioita.

Ehkä tärkeimmäksi yhteisöllisen lähestymistavan eduksi voidaan lukea sen monialaisia tiimejä ristiin verkottava vai-kutus ja tilaisuus oppia toisilta. Draft on luonut tiimeille sosi-aalisen ”vertaistukiryhmän”, jossa on lupa yrittää ja erehtyä.

» linkkejä Harrastaja- ja keHittäyHteisöiHin

joensuu Geek meet https://www.facebook.com/groups/157071331019754/ tech Club joensuu https://www.facebook.com/groups/220274101330837/ joensuu Entrepreneurship society https://www.facebook.com/groups/272002726154018/

yrittäjyyden kiitoradalla

karelia.fi | 7

8 | karelia.fi

Innovaatiokuukausi® (eng, Innovation month®) on Karelia-ammattikorkekoulussa kehitetty yrittäjyys- ja innovaatioajattelua kehittävä intensiivikurssi. Kurssin käyneet ovat perustaneet lähes 15 kasvuhakuista yritystä ja useita yhteisöjä. Seuraavaan on

koottu tärkeimmät Innovaatiokuukauden aikana opetettavat periaatteet.

1 ajattele kuin metsästäjä-keräilijä

Mitä eroa on maanviljelijän ja metsästäjä-keräilijän ajattelutavassa? Maanviljelijän menestys perustuu asioiden pysyvyyteen ja muuttumattomuuteen. Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, maanviljeli-jä korjaa hyvän sadon. Yllätykset ja muutokset ovat lähes aina uhka maanviljelijän menestykselle. Sataa liikaa, on kuivuutta, tuhohyönteiset vievät sadon jne. Metsästäjä-keräilijäheimon maailman on täysin eri-lainen. Koska riista ja syötävät kasvit loppuvat aika-naan, on heimon pakko siirtyä uusille alueille. Päätös kulkureitistä tehdään sitä mukaan, kun matka tait-tuu. Kulku käy kohti positiivisia asioita (riista, kasvit, suoja, puhdas vesi, hyvä näkyvyys) ja uhkia vältellen (pedot, vaarallinen maasto, vihollisheimot). Korkea kukkula edustaa metsästäjä-keräilijöille mysteeriä, tuntematonta, jonka takaa voi avautua vieläkin pa-remmat olosuhteet. Yrittäjähenkiselle ei ole edessään valmista karttaa, vaan tuntematon maasto, jossa na-vigoidaan mukautuen mahdollisuuksiin ja uhkiin ja aina välillä kurkata uuden kukkulan taakse.

2 tavoittele suuria ottamalla pieniä askelia

Menestyneet yrittäjät ja innovaattorit ovat kuin kotonaan paradoksaalisessa tilanteessa, missä suurta ja mahdotonta visiota kohti edetään niillä resursseilla mitä sillä hetkellä on saatavilla. Loput resurssit hankitaan matkan varrella. Ilman suuren vision antamaa suuntaa pysähtyy kehitys ta-vanomaiseen. Toisaalta ilman realistista ja pragmaattista käsitystä resursseista ja mahdollisuuksista tässä hetkessä ei matka etene ollenkaan. Ja anna ison vision uudistua ja jalostua matkan aikana.

3 uudet ideat rakentuvat vanHoista yHdistelemällä

Luovuus on ollut myyttinen ja yliluonnollinen käsite. Onneksi nykyaikainen neuro-kognitiivinen tiede paljastaa luovuuden salat ja tarjoaa järjellisen perustan systemaat-tisesti kehittää omaa luovuutta sekä tuottaa uusia ja laa-dukkaita ideoita. Tieto on ihmisen aivoissa järjestäytynyt miellekartan kaltaisiksi verkostoiksi. Uudet ideat syntyvät yhdistymällä analogioiden avulla. Ilman monipuolista ja laajaa tietoa ja kokemusta ei siis voi olla luovuutta. Kätevä tapa pöllyttää johonkin alaan liittyviä luutuneita käsityksiä on aktiivisesti etsiä uusia ideoita tarkastelemalla alaa rin-nan jonkin toisen itselle tärkeä osaamisalueen kanssa. Tätä kutsutaan kombinaatiomenetelmäksi.

STATE Of InnOVATIOn

4 älä ylisuunnittele vaan kiireHdi kokeilemaan

Innovaatiotutkimuksen selkein löydös on se, että ennustaminen on mahdotonta. Jos siihen ei-vät pysty Nokian kaltaiset megakorporaatiot, niin tuskin opiskelijan tekemä kolmivuotissuun- nitelma voisi toimia sen paremmin. Pitkälle viedyt ja yksityiskohtaiset suunnitelmat luovat illuusion var-muudesta ja valheellisen turvallisuuden tunteen, jonka suojassa palvelua tai tuotetta hiotaan ja ominaisuuksia lisätään tavoitteena täydellinen kokonaisuus. Paljon pa-rempi tapa on pyrkiä kokeilemaan ideaa tosi tilanteessa mahdollisimman nopeasti pienimuotoisena ja keveä-nä versiona. Maailma kyllä vastaa toimiiko idea vai ei.

Kokeilun perusteella ymmärrys kehittyy siitä mikä toi-mii ja mikä ei. Seuraavan kokeiluun jotain voidaan poistaa ja jotain lisätä. Tätä sanotaan iteraatioksi. Pyri siis ketterästi iteroimaan yhden massiivisen kaikki-tai-ei-mitään kokeilun sijaan.

OsAAmIsTOrIHORJUTTAMASSA OPPIMISPERInTEITäSuomessa on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmistä, mutta silti moni oppilas kokee joskus opiskelun pakkopullana. Tämä näkyy mm. suurena keskeyttäneiden määränä. Ammatillinen koulutusjärjestelmä onkin tällä hetkellä murrosvaiheessa, ja tähän haasteeseen ollaan kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Yksi keino motivoida opiskelijoita opintoihin on työelämälähtöiset oppimistehtävät, jotka tulevat olemaan entistä suuremmassa roolissa erilaisten opintojaksojen toteutuksessa.

teksti Pinja hautanen, tarmo alastalo, heli Petsalo-tirkkonen

Mahdollisuus maaseudulla-projekti on osaltaan mahdollistamassa ja tukemassa tätä kehitys-tä. Projekti on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän

yhteishanke, jonka projektihenkilöinä toimivat Tarmo Alastalo ja Heli Petsalo-Tirkkonen.

Projektin lähtökohtana on maaseudulta lähtöisin olevi-en nuorten opintojen edistäminen ja aktivointi tarjoamalla nuorille mahdollisuus tehdä työelämälähtöisiä oppimisteh-täviä monialaisissa tiimeissä oman kotiseutunsa yrityksiin. Projekti yhdistää maaseudulta lähtöisin olevat nuoret sekä heidän kotiseuduillaan toimivat yritykset. Hankkeen kes-keisenä oivalluksena pidetään tunnistettua tarvetta saada opiskelevat nuoret työskentelemään jo opiskeluaikana nii-den relevanttien ongelmien kanssa, joita oman kotiseudun yrityksillä on.

Projekti on toteuttanut www.osaamistori.fi sivuston, jonka projektiaihiopankin kautta yritykset voivat välittää toimeksiantoja opiskelijoiden toteutettavaksi. Oppilaat

tai opettajat voivat käydä selaamassa pankkia ja etsimässä omaan alaansa ja kiinnostukseensa sopivia projekteja. Kun projekti löytyy, on aika ottaa yhteyttä Tarmoon tai Heliin, jonka jälkeen projektin suunnittelu käynnistetään yhteis-työssä yrityksen kanssa.

Osaamistorista hyötyvät niin oppilaat, opettajat kuin yrityksetkin. Projektin tavoitteena on tiivistää Pohjois-Kar-jalan yrityselämän ja oppilaitosten yhteistyötä. Yrityksistä etsitään oppimistehtäviä, projekteja, jotka voidaan tehdä oppilaitoksissa osana opintoja. Yritykset hyötyvät Osaamis-torista tarjoamalla projekteja, joihin he saavat työvoimaa, innovatiivisia uusia näkemyksiä ja monialaista osaamista. Samalla voi löytyä yritykselle potentiaalisia työntekijöitä. Opettajille Osaamistori on haaste, joka kuitenkin tarjo-aa mielekkäämmän oppimisympäristön kuin perinteinen luokkaopetus. Työn sisältö muuttuu enemmän ohjaavaan suuntaan, kun oppilaat suorittavat itsenäisemmin projek-tiin liittyvää oppimistehtävää. Oppilaille projektit tarjoavat oppimisympäristön, joka on motivoivampi ja mielekkäämpi

yrittäjyyden kiitoradalla

karelia.fi | 9

kuin perinteiset luennot. Oppilaat pääsevä harjoittelemaan työelämävalmiuksia yhteistyössä muiden alojen osaajien kanssa, jolloin vuorovaikutustaidot myös kehittyvät. Sa-malla opiskelijat saavat näppituntuman työelämästä, joka helpottaa työnhakemista opintojen jälkeen.

Onnistuneita yhteistyöprojekteja on jo useita. Yksi esimerkki on PikkuKoli -perhetapahtuma, jossa Karelia ammattikorkeakoulun restonomit, Pohjois-Karjalan am-mattiopisto Nurmeksen matkailupalveluiden tuottamisen perustutkinnon opiskelijat ja ammattiopisto Niittylahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat Loma-Kolilla PikkuKoli – perhe-tapahtuman. Toisenlainen esimerkki on taas Trukki-Ukko Oy, joka on hankkimassa uutta toiminnanohjausjärjestel-mää ja tarvitsi siihen liittyvää selvitystyötä. Tämän projektin otti hoitaakseen tekniikan puolelta sovelluspalvelut – kurs-sin insinöörioppilaat.

Yritysten ja eri alojen opiskelijoiden yhteistyöstä on tullut positiivista palautetta. Oppilaat ovat tunteneet ryhmätyös-kentelyn ja työelämälähtöiset oppimistehtävät ja niihin liit-tyvät konkreettiset tavoitteet mielekkääksi. Myös yritykset ovat olleet tyytyväisiä oppilaiden tekemään työhön ja opis-kelijoiden tuomiin uusin näkemyksiin. Opettajiltakaan ei ole haukkuja sadellut, vaan ne, jotka ovat uskaltaneet lähteä kokeilemaan uutta, ovat tunteneet myös tämän kaltaisen opiskeluympäristön olevan hyödyllinen.

Oppimista ei ole tapahtunut pelkästään opiskelijoiden ja yritysten keskuudessa, vaan myös itse Mahdollisuus maa-seudulla –projektin henkilöstö tunnustaa oppineensa uutta tehdessään Osaamistoria. Esille on tullut työelämälähtöisen opiskelun haasteet esimerkiksi siinä miten voidaan muut-taa lukujärjestykseen ripotellut opintojaksot tiiviiksi koko-naisuudeksi tai mitä voidaan tehdä, jos projektiin sopivaa opintojaksoa ei ole juuri sillä hetkellä menossa.

Osaamistorin toiminta elää tällä hetkellä Tarmo Alas-talon mukaan ”imuvaihetta”. Aiemmin he joutuivat tuput-tamaan projekteja opettajille ja opiskelijoille, nyt on tullut ensimmäiset yhteydenotot opettajilta sekä opiskelijoilta, jotka kysyvät sopivia toimeksiantoja suoritettavaksi osana opintojaksojen toteutusta. Kun tieto toiminnasta yrityksissä leviää, tulee heiltä myös erilaisia monipuolisia projekteja lisää projektiaihiopankkiin. Toivomus onkin, että vaikka Mahdollisuus maaseudulla –projeti loppuu 31.12.2013, niin Osaamistori tai ainakin sen toimintaidea uudenlaisesta yhteistyöstä ja oppimisesta jäisi elämään.

hankkeen verkkosivut http://osaamistori.fi/

» lisätietoa

10 | karelia.fi

kenen tulisi kirkastua? Kirkastamo on samanaikaisesti ESR-hanke (1.9.2012–31.3.2013), kulttuuri- ja luovien alojen yrityksille, yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tarkoitettu sparrausklinikka sekä toimin-tatapa, jonka tarkoituksena on antaa eväitä pohjoiskarjalai-sille yritysneuvojille kulttuuri- ja luovan alan toimijoiden kohtaamiseen ja neuvontaan.

Asiakkaille näkyvän Kirkastamo-toimintamallin keski-össä on ajatusten kirkastaminen sekä rahoitus-, apuraha- ja tuotteistamisneuvonta. Kirkastamo-klinikan keskeisenä tavoitteena on auttaa luovien alojen yrityksiä, yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia parempaan ja kannattavampaan liike-toimintaan. Klinikalle varataan aika henkilökohtaiseen, tunnin mittaiseen tapaamiseen ja klinikalle osallistumi-nen edellyttää ennakkotehtävän täyttämistä. Klinikan aikana asiakastapaamisesta kirjoitetaan muistiinpanot, jotka asiakas saa klinikan jälkeen, ja lisäksi asiakas täyttää klinikan jälkeen klinikkaa arvioivan asiakaspalautteen.

Kirkastamo-asiantuntijan lisäksi klinikoilla on mukana yritysneuvojia ja -asiantuntijoita seudullisista kehitysyhti-öistä, Pohjois-Karjalan Ely-keskuksesta, Pohjois-Karjalan uusyrityskeskuksesta ja TE-toimistosta.

luovan alan erityispiirteet kirkastamon keskiössäLähtökohtaisesti luovien alojen toimijoilta on puuttunut neuvontapalvelu, jossa he voisivat selkeyttää mahdollisuuk-siaan tarjota osaamistaan ja palveluitaan yritystoiminnan muodossa. Tämän lisäksi toimialan haasteena on, että luo-vien alojen toimijat kokoavat toimeentulonsa usein monesta eri rahoituslähteestä eikä yritystoiminta välttämättä muo-dosta ainoaa tulonlähdettä.

Uudenlaisella neuvontapalvelulla, jolla vastataan ennen yrityksen perustamista nouseviin tarpeisiin, voidaan edistää luovien alojen toimijoiden mahdollisuuk-sia työllistyä yrittäjinä. Kirkastamo-klinikan tavoitteena on antaa konkreettisia eväitä toimijoiden ensivaiheen, ruohon-juuritason kohtaamiseen.

Yritysneuvojille Kirkastamo antaa asiakaskohtaamisessa tarvittavaa tietoa, jonka avulla tavoitetaan kulttuuri- ja luo-vien alojen yritystoimintaa suunnittelevat toimijat, itsensä työllistäjät, uusia liiketoimintamahdollisuuksia hakevat yrittäjät, elinkeinotoimintaa harjoittavat yhdistykset, työ-ryhmät ja opiskelun ohessa yritystoimintaa suunnittelevat opiskelijat. Kirkastamo lisää tietoa kulttuuri- ja luovien alojen toimijoiden ja toimintaympäristön erityispiirteistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kulttuuri- ja luovan alan toimijat saavat tarvitsemaansa uudenlaista, yhteis-työssä toteutettua ja monimuotoista alkuvaiheen neuvontaa paikkakunnasta ja neuvonta-organisaatiosta riippumatta.

kirkastamoteksti niina hattunen

korkEAkouLu yrittäjyydEn kumPPAninA

hankkeen verkkosivut http://kirkastamo.blogspot.fi/

» lisätietoa

karelia.fi | 11

yrittäjyyden kiitoradalla

eBusiness kehitti osaamisen työkaluja yhteys- ja palvelukeskuksille

VIsuALIsoIntItEhdAsInnovaatiotoiminnan visualisointiympäristön investoinnit Pohjois-Karjalassateksti mikko matveinen

Karelia-amk:n luovan talouden keskuksen ja Bio-talouden keskuksen sijoittuminen samalle kam-pukselle muodostaa uudentyyppisen toimintaym-päristön, joka luo maakuntaan ainutlaatuisen

kestävän kehityksen ja ekologisten innovaatioiden liittyvän osaamiskeskittymän. Uutta ICT -teknologiaa hyödyntävä investointi tukee maakunnallista monialaista innovaatio-toimintaa ja asiakaslähtöistä tuote- ja palvelukehitystä sekä erityisesti niihin liittyviä visuaalisen vuorovaikutuksen ja mallintamisen tarpeita.

Investoinnin avulla muutetaan aiemmin manuaalisesti toteutetut innovaatiomenetelmät ja työkalut osaksi uut-ta teknologiaa hyödyntävää työympäristöä, joka tarjoaa luonnollisen kohtaamispaikan ja työympäristön yrityksil-le sekä eri koulutusalojen opiskelijoille ja henkilökunnal-le. Valmistuttuaan Visualisointitehdas-ympäristö edistää opiskelijoiden yrittäjyystaitoja - avoimen ja inspiroivan ympäristön tarkoituksena on kannustaa aktiivisuuteen ja omatoimiseen työskentelyyn. Toiminta kiihdyttää yri-tysyhteistyötä ja niiden kilpailukykyä koskien innovaa-tiotoiminnan uusia menetelmiä ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään mm. alueen yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja korkeakoulujen kanssa. Visualisointitehdas-ympäristön tehtävänä on myös tarjo-ta vaihtoehtoisia lähestymistapoja kehitystyöhön, kuten kannustaa kokeilemaan ideoita käytännössä jo hyvin var-haisessa vaiheessa kehitystyötä. Tämän tyyppisestä toimin-nasta käytetään myös nimitystä kokeileva kehittäminen. Kokeilevan kehittämisen lähtökohtana on, että uutta ideaa kokeillaan hyvin varhaisessa vaiheessa oikeankaltaisessa toimintaympäristössä. Kokeilujen avulla lisätään ymmär-rystä kehitystyön kohteesta ja siitä mikä toimii ja mikä ei toimi. Tässä yhteydessä Visualisointitehdas-ympäristön pajakokonaisuus luo edellytykset.

Visualisointitehdas-ympäristön on tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä.

Visualisointitehdas - Innovaatiotoiminnan visualisointiym-päristön investoinnit Pohjois-Karjalassa-projektin inves-toinnit on mahdollistanut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämä EAKR-tuki.

» esimerkkejä visualisointi-teHtaan palvelutarjonnasta » tuotteiden ja tuotannon elinkaarivaikutuksen arviointi. » luonnonvarojen tai luontoarvojen hyödyntämiseen liittyvät tuotanto- ja palveluketjujen kuvaukset. » elämys- ja erityisesti luontomatkailun palveluprosessien kuvaukset. » hyvinvointialan yritysverkostojen ja alan kehittämisprojektien mallinnustarpeet. » käyttäjälähtöinen tuote- ja palvelukehitystoimintaa. » markkinatutkimukset ja open source innovaatiotoiminta.

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 13

» » »eBusiness kehitti osaamisen työkaluja

yhteys- ja palvelukeskuksille

teksti Pilvi Purmonen | kuVat olga Pletcheva

Onnistumiset lisäävät

onnistumisia!

Innovaatiotoiminnan visualisointiympäristön investoinnit Pohjois-Karjalassa

osaam

isen nosturit

Vuosina 2008-2010 toiminut projekti pyrki tarjoa-maan osaamisen kehittämisen työkaluja Pohjois-Karjalan alueella toimiville yhteys- ja palvelukes-kuksille. Projektissa kehitettiin myös toimialan

osaamista ammattikorkeakoulun sisällä. Projekti oli ajan-kohtainen, ja sen kautta alueen näkyvyys ja kiinnosta-vuus palvelukeskusalan yritysten sijoittumispaikkana sai näkyvyyttä sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Hyvä kello kuuluu kauas ja projektin keräämiä yhteyskeskusalaa kuvaavia toimiala- ja klusteriselvityksiä hyödynnettiin niin seudullisen kehittämisyhtiön investointimarkkinoinnissa kuin kansallisten yhteyskeskusten toimipaikkojen perus-tamisessa Joensuuhun.

Onnistumiset lisäävät onnistumisia! Projektin tavoittee-na oli kehittää ja parantaa henkilöstön osaamista ja kehit-tää työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Yhteys- ja palvelukeskusalan työhyvinvoinnin ja ergonomian haasteet olivat projektin toiminnan keskiössä. Kumppaniyritysten henkilöstön hyvinvointiin pyrittiin vai-kuttamaan monin erilaisin koulutuksin. Iso koulutuspon-nistus oli vuoden mittainen esimiesvalmennus, jossa yhteis-työkumppaniyritysten esimiehet pääsivät mukaan yhteys- ja palvelukeskusalalle suunnattuun esimiesvalmennukseen.

Projektilla vaikutettiin myös valtakunnallisesti koko yhteyskeskustoimialan kehittämiseen. Projekti oli alusta saakka mukana kehittämässä ja ideoimassa laatupalkinto-mallia, jolla toimialan parhaita käytäntöjä nostetaan muiden yritysten tietoisuuteen ja kannustetaan jatkokehitykseen palkitsemalla parhaat toimijat. Kehitystyöstä syntyi edelleen valtakunnallisesti ajankohtainen Vuoden Parhaat asiakas-palvelukilpailu, jossa vuosittain palkitaan toimialan parhaat yhteys- ja palvelukeskukset sekä jaetaan tunnustusta myös

henkilökilpailun sarjoissa mm. palkitsemalla vuoden aikana ansioituneita toimialan työntekijöitä.

Projektin tavoitteena oli myös kehittää toimialan tutkimus-toimintaa ja siinä onnistuttiin hyvin. Työterveyslaitoksen kanssa yhteistyössä tehty laaja tutkimus työhyvinvoinnin ja ergonomi-an näkökulmasta on herättänyt kiinnostusta myös projektin päättymisen jälkeen. Tutkimuksen tuloksia on hyödynnetty useissa yhteyskeskuksissa projektin päättymisen jälkeen.

Kaikki ei tietenkään mennyt niin kuin Strömsössä, mut-ta parhaat onnistumiset ja oivallukset jatkavat elämäänsä vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. Osaamisen kehit-täminen ei pääty koskaan ja yhteys- ja palvelukeskusalalla mm. teknologian kehittyminen näkyy nopeasti. Henkilöstön hyvinvointiin tulee kiinnittää aina huomiota ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Yhteistyöllä Pohjois-Kar-jalan maine hyvänä yhteys- ja palvelukeskuksen sijoittamis- paikkana säilyy edelleen.

Projektin tavoitteena oli kehittää ja parantaa henkilöstön osaamista ja kehittää työhyvinvointia tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

14 | karelia.fi

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 15

mikä iHmeen aHot?Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tun-nustamisella (AHOT) tarkoitetaan sellaisten käytäntöjen kokonaisuutta, jonka avulla opiskelijalla olevaa, opinto-jen osaamistavoitteiden vastaavaa osaamista voidaan hy-väksyä osaksi tutkintoa. AHOT:n periaatteisiin kuuluu, että opiskelijalla tulee olla mahdollisuus hyödyntää elä-mänsä eri vaiheissa jo hankittua osaamista riippumatta siitä, miten ja missä osaaminen on syntynyt ja saada siitä virallinen tunnustus.

aHot-menettelyt uutta korkeakouluopinnoissaAHOT-menettelyjen soveltaminen on tullut mahdollisek-si suomalaisissa korkeakouluopinnoissa vasta 2000-luvun loppupuolella. ESR-rahoitteisessa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa -hankkeessa järjestettiin koulutusta ja tiedotusta Itä-Suo-men korkeakoulujen henkilöstölle AHOT-järjestelmän käyt-töönotosta (Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkea-koulu, Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu). Karelia-ammattikorkeakoulussa AHOT-menettely otettiin käyttöön lokakuussa 2010.

millaista Hyötyä on aHot-menettelyistä?Lähtökohtana on, että opiskelijan ei tarvitse suorittaa sellai-sia opintojaksoja, joiden sisällöt hän on jo oppinut esimer-kiksi työuransa aikana. Näin AHOT-menettely nopeuttaa

tutkintojen suorittamista ja poistaa päällekkäistä koulu tusta. Tämä lisää opiskelumotivaatiota. Karelia-amk:ssa muulla tavoin hankitun osaamisen suorituksissa on useimmiten kysymys työelämässä hankitusta osaami-sesta. Työelämän lisäksi opiskelijat ovat hankkineet osaa-mista myös harrastusten parissa, mm. yhdistystoiminnassa opiskelijat ovat hankkineet osaamista kokouskäytänteissä, kirjanpidossa ja viestinnässä. Opiskelijoiden kielitaito on karttunut monin tavoin: työelämässä, kansalaisopiston kursseilla, ulkomailla tai harrastuksissa.

AHOT-menettely nopeuttaa tutkintojen suorittamista ja poistaa päällekkäistä koulutusta. Tämä lisää opiskelumotivaatiota

teksti anneli airola

”Mutta minähän osaan jo ruotsia!”

OSAAMInEn näKYVäKSI korkEAkouLu- oPinnoissA

osaam

isen nosturit

teksti Päivi sihvo

eOsMOOsaamisen hallinnan uudet innovaatiot

kehittyvien sosiaali- ja terveys- palvelujen tukena -hanke

osaamisen Hallinta Haltuun eosmo -HankkeessaeOSMO -hankkeessa kehitettiin uusia ja innovatii-visia ratkaisuja osaamisen hallintaan ja johtamiseen sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa. Hank-keessa kehitettiin organisaatiokohtaisia osaamisen hallinnan kokonaismalleja ja niihin liittyviä työväli-neitä, kuten osaamiskartoitus, ryhmäosaamiskeskus-telu- ja kehityskeskustelukäytäntö sekä osaamisen ke-hittämissuunnitelmat. Lisäksi hankkeessa kehitettiin erilaisia osaamisen kehittämisen menetelmiä kuten työkiertoa ja työn varjostamista.

Hanke tuotti työvälineitä osaamisen hallinnan käy-tännön toteuttamiseen. Näitä olivat muun muassa osaamisen hallinnan dynaaminen palapeli, Inno-Osaa-miskukka, osaamisen hallinnan työkirja. Esimerkik-si osaamisen hallinnan dynaamisen palapelin avulla organisaation/yrityksen on helpompi lähteä rakenta-maan pala palalta osaamisen hallinnan kokonaisuutta juuri omiin tarpeisiin. Nämä hankkeessa kehitetyt asi-at ja hyvät käytännöt on kuvattu osaamisen hallinnan oppaassa, joka löytyy www.eosmo.fi Internet-sivuilta. Opas on tarkoitettu osaamisen hallinnan ja johtamisen kehittämisen tueksi.

”Hyvä idea!” – osaamisyHteisöt uusien ideoiden tuottajana ja keHittäjänä Kehittämistyötä tehtiin erilaisissa osaamisyhteisöissä (Communities of Practice) valmennuksen ja ohjauksen tukemana.Osaamisyhteisöt olivat moniammatillisia ja

ne toimivat oppimisen ja kehittämisen yhteisöinä, joiden jäsenet jakoivat tietojaan ja osaamistaan, oppivat yhdessä sekä kehittivät yhteisön tavoitteena olleita asioita. Työskentelyssä sovellettiin erilaisia ideoinnin ja innovoin-nin menetelmiä ja pyrittiin ylittämään nykyisten toimin-takäytäntöjen rajoitukset.

Hankkeeseen osallistuivat Pohjois-Karjalan sairaanhoi-to- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Joensuun kaupun-ki, Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue sekä Heinäveden kunta. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olivat näi-den tahojen sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet ja henkilöstö. Hanketta toteuttivat kiinteässä yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu (hallinnoija), Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aduca-te sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Hanketta rahoitta-vat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), ELY sekä osallistuvat tahot. Projektin toiminta-aika oli 1.8.2009 - 30.11.2011. on opittu paljon, mm.» Osaamisen hallintaan ei ole yhtä valmista ratkaisua, vaan osaamisen hallinta rakentuu organisaatiokohtai sesti ja kehittyy toimintaympäristön ja organisaation strategian mukaan.

eosmo.fi

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 17

teksti Päivi sihvo

» Ryhmäosaamiskeskustelumallista hyviä kokemuksia: ”Yh-teinen keskustelu työstä on antanut valtavasti työyhteisöille, asioita on pohdittu, kirjattu ja tehty näkyväksi”. » Osaamisen hallinnan kuvio ja dynaaminen palapeli ovat osoittautuneet toimiviksi apuvälineiksi tukea osaamisen hallinnan mallin kehittämistä ja sen integroimista osaksi organisaation toimintaan ja johtamista. » Osaamista kehittävä työkierto ja työn varjostaminen ha-vaittiin pilottien kokemusten perusteella erittäin hyviksi osaamisen kehittämisen ja siirtämisen menetelmiksi, joilla oli myös työntekijää voimauttava vaikutus. » Osaamisyhteisöjen avulla tapahtuva kehittämistyö on tu-loksellista ja se tukee yhteisöllistä oppimista. Innovatiivisen ja innostuneen kehittämistyön tuloksena syntyi niin pal-jon uusia hyviä ideoita, että kaikkia ei ennätetty hankkeen elinkaaren aikana täysin toteuttaa. Suurin harmi oli ettei osaamisen hallinnan työkirjaa ehditty toteuttaa englannin kielisenä versiona.

» Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien välisen yhteis-kehittelyn toteuttaminen osaamisyhteisöperiaatteella on toimiva ja tuloksellinen tapa tehdä hanketyötä.

Hanke päättyi, mutta keHittämistyö jatkuuHanke on päättynyt, mutta osaamisen hallinnan kehittämi-nen jatkuu. Hankkeen aikana perustettiin verkostoyhteis-työnä Pohjois-Karjalan maakunnallinen sosiaali- ja terveys-alan osaamisverkostossa.

Verkoston yhtenä keskeisenä tehtävänä on määrittää, mitä osaamista maakunnassa sosiaali- ja terveysalalla tar-vitaan tulevaisuudessa, sekä antaa tukea maakunnan toimi-joille osaamisen hallinnan käytännön toteuttamiseen ja sen kehittämiseen. Osaamisverkoston kokoukset ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Osaamisverkoston Internet-sivuina toimivat www.eosmo.fi. Näiltä sivuilta löytyvällä foorumilla voi osallistua verkoston työskentelyyn ja pääsee hyödyntä-mään työvälineitä osaamisen hallinnan kehittämiseksi.

osaam

isen nosturit

18 | karelia.fi

OPETTAJAT TOISISSA TöISSä

teksti jaana tolkki | kuVat jussi Virratvuori

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 19

Opettajat toisissa töissä -opas http://nk.chamber.fi/binary/file/-/id/1/fid/659

Hankkeen lähtökohtana oli tarve päivittää opettajien tietoutta elinkeinoelämän tarpeista ja edelleen välittää tieto opiskelijoille eli tulevalle työvoimalle

Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä –hanke toteutettiin kolmen organisaation yhteis-työnä, toteuttajina Pohjois-Karjalan Kauppaka-mari (hankkeen hallinnoija), Karelia- ammatti-

korkeakoulu ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY). Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa opettajien työelämäosaamista, syventää ja päivittää opetuksen työ-elämävastaavuutta sekä kehittää koulutus- ja työelämän organisaatioiden välistä kumppanuutta. Hankkeen ai-kana 68 ammattikorkeakoulun opettajaa osallistui kol-men viikon mittaiselle työelämäjaksolle Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivassa yrityksessä tai muussa työelämän organisaatiossa. Työelämäkumppanuuksien vahvistamisen lisäksi hanke tiivisti ammattikorkeakou-lun ja ammatillisen toisen asteen koulutuksen opettajien välisiä verkostoja ja yhteistyötä.

Hankkeen lähtökohtana oli tarve päivittää opettajien tie-toutta elinkeinoelämän tarpeista ja edelleen välittää tieto opiskelijoille eli tulevalle työvoimalle. Yhtenä toimenpiteenä tämän saavuttamiseksi olivat Pohjois-Karjalan koulutus-kuntayhtymän ja Karelia- ammattikorkeakoulun opettajien kolmen viikon yhtämittaiset työelämäjaksot pohjoiskarja-laisissa yrityksissä ja työyhteisöissä tehden niitä töitä, joita vastavalmistuneet tekevät sisääntuloammateissaan. Työelä-mäjaksoilla opettajat saivat omakohtaista kokemusta opis-kelijoiden tulevista työtehtävistä. Lähtökohtana oli jaksojen toteuttaminen pareittain, mikä tiivistäisi samalla koulutus-organisaatioiden välistä yhteistyötä. Opettajien työelämä-jaksojen lisäksi hankkeen tavoitteena oli lisätä työelämän edustajien opettajuusjaksoja sekä selvittää mahdollisuuk-sia opettajien ja työelämän edustajien väliselle työtehtävien määräaikaiselle vaihtamiselle.

Opettajien työelämäjaksot oli tarkoitettu vakinaiselle opetushenkilöstölle. Kaikkien alojen opettajille tarjottiin tasapuolisesti mahdollisuus lähteä työelämäjaksolle. Työ-elämäjaksoille hakeutuvia opettajia oli enemmän kuin paikkoja oli tarjolla hankkeen puitteissa. Opettajat sopivat

työelämäjakson toteuttamisesta lähiesimiehensä kanssa kehityskeskustelujen yhteydessä. Opettajat saivat työelä-mäjaksolta normaalia palkkaa ja ne sisällytettiin heidän työaikasuunnitelmiinsa. Jokainen työelämäjaksoon osal-listunut opettaja laati jaksosta raportin, joka tallennettiin hankkeen tietokantaan ja esiteltiin omassa työyhteisössä. Opettajien oman opetusalan tieto ja osaaminen päivittyi työelämäjaksoilla. Työelämäjaksot toivat vaihtelua opettajan työhön ja antoivat uusia näkökulmia opetukseen. Opettajat kokivat myös, että työelämäjaksot lisäsivät työmotivaatiota, työssäjaksamista ja työhyvinvointia.

Opiskelijoiden kannalta opettajien ajantasainen ammat-titaito parantaa opetuksen laadullisia sisältöjä ja lisää opiske-lijoiden opiskelumotivaatiota. Opettajien omakohtainen ko-kemus työskentelystä opiskelijoiden sisäänmenoammateista auttaa opiskelijoita saamaan oikeaa tietoa omaa koulutusta vastaavista työtehtävistä ja työllistymismahdollisuuksista. Hankkeen seurauksena myös opetuksen sisällön työelämä-vastaavuus parani, mikä tukee osaltaan myös opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja työllistymistä. Opettajien uudet ja tii-vistyneet kontaktit työelämän organisaatioihin auttavat opis-kelijoita muun muassa harjoittelupaikkojen löytämisessä ja opinnäytetöiden toimeksiantojen saamisessa.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta opetuksen ajanta-saisuuden parantaminen lisää korkeakoulun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Työelämäjaksojen kokemuksia hyö-dynnettiin ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien päivittämisessä. Hankkeen vaikutuksesta on syntynyt konk-reettista yhteistyötä ja kumppanuutta yritysten sekä toisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

» lisätietoa

osaam

isen nosturit

Ideana on, että ryhmämuotoisessa tutustumisessa ikäihmiset voivat olla avuksi toisilleen ja jakamassa kokemuksiaan tuotteiden ja palvelujen hankinnasta sekä niiden käyttämisestä

20 | karelia.fi

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 21

HILIMA- hankkeen päämääränä on ollut löy-tää uudenlainen lähestymistapa asumisen ratkaisujen tarjoamiseen yritysten palvelu-na. HILIMAn tehtävänä on luoda tapoja, mi-

ten asiakkaat löytäisivät mahdollisimman joustavasti yritysten kehittämät palvelut.

HILIMA- hankkeessa on kehitetty ja testattu liiketoimin-tamallia, joka perustuu yritysten ja asiakkaiden uudenlaiseen vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja vertaismarkkinoin-tiin, jossa ikäihmisillä itsellään on vahva rooli. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen myynnin ja markkinoinnin sijaan on testattu mallia ja tilanteita, joissa ikäihmisten ryhmät saapuvat yritysten yhteisen, asumisen tuotteita ja palvelu-ja esittelevän kokonaisuuden äärelle. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä tusinan verran yrityksiä, joiden kautta on hankittavissa laaja tuote- ja palvelukokonaisuus.

Asuntoon ja sen lähiympäristöön liittyvät kehittämis-toimet edellyttävät monenlaista osaamista sekä erilais-ten tuotteiden ja palvelujen yhdistämistä toimivaksi ja yksilölliseksi kokonaisuudeksi.

”täällä on niin paljon näHtävää, ettei oikein tiedä, mitä kysyä” kuvaa hyvin sitä, että ikääntyvä asiakas tarvitsee tukea ja asiantuntevaa apua voidakseen löytää juuri itselleen par haiten soveltuvat asumisen ratkaisut. HILIMA- hanke

ja sen kautta kehitetty toimintamalli pyrkii vastaamaan juuri tähän tarpeeseen.

HILIMA- hankkeen kirkkaimmaksi helmeksi voi kuvata ikäihmisten ja eläkeläisjärjestön aktiivisen osallistumisen toteutettuihin tilaisuuksiin, toimenpiteisiin ja mallin ke-hittämiseen. Liiketoimintamallin testaukseen, Joensuussa maaliskuussa 2012 järjestettyyn ”Hyvän ikäasumisen teema-viikkoon” osallistui noin 200 Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piirin jäsentä. Kysymyksessä ei ollut vain näyttelytapahtu-ma, vaan tarkoin yhdessä yritysten ja järjestön kanssa suun-niteltu tilaisuus, jonka avulla käytännössä testattiin uutta toimintamallia. HILIMA on TEKES:n rahoittama tutkimus-hanke joka ulottuu 28.2.2013 saakka.

”Hankkeen kautta opittiin ja vahvistui se ymmärrys, että uudenlaista lähestymistapaa ikäasumisen kehittämiseen ja tukemiseen tarvitaan. Erityisen tärkeinä kehittämiskohteina voidaan tuoda esiin myönteisen asenteen, sekä oikea-aikai-sen ja yksilöllisen tiedon saamisen ja soveltamisen merkitys.” kertoo hankkeen projektipäällikkö Timo Ekroos

Näitä voidaan edistää parhaiten käytännön toimilla, esi-merkiksi HILIMA- toimintamallin jatkokehittämisellä ja käyttöönottamisella. Toivomuksena ja tavoitteena on, että hankkeen jälkeen on saatavilla uudenalainen palvelukon-septi, joka saattaa yhteen asiakkaat sekä näille ikäasumisen ratkaisuja tarjoavat yritykset ja toimittajat.

hILImA-hankeHyvän ikäasumisen uudet liiketoimintamallit

kehitysympäristöjä ja käyttäjätietoa hyödyntämällä

Iän karttuessa asumisympäristöltä edellytetään yhä enemmän toimivuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä, joka vastaa asukkaan tarpeisiin.

Tällä hetkellä yritysten tarjonta ja asiakkaiden tarpeet eivät kohtaa riittävän tehokkaasti. Siksi tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja, jotka

palvelevat sekä yrityksiä että ikääntyviä asiakkaita ja heidän läheisiään.

teksti timo ekroos

osaam

isen nosturit

nyt pyöräilyreittinä, joka tarvitsee palveluita 1700 km matkalla!

rAUTAEsIrIppU pALAA TAkAIsIn!

teksti tero taatinen ja Raija Ruusunen

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 23

Euroopan unionin suurin panostus kestävän matkai-lun kehittämiseen on luoda Norjan Jäämereltä aina Turkkiin asti ulottuva uusi pyöräilyreitti. Eurovelo 13, nimeltään Iron Curtain Trail, kulkee Green Belt

-vyöhykkeellä ja seuraa idän ja lännen erottanutta rajalinjaa. Tämän Rautaesirippureitin kansainvälinen markkinointi on jo aloitettu reitistä tehtyjen ohjeellisten opaskirjojen avulla. Suomella tulee olemaan reitin pisin yksittäinen maaosuus eli yli 1700 km itärajalla kulkevaa reittiä.

Iron Curtain Trail kulkee suurelta osin harvaan tai erittäin harvaan asutuilla alueilla. Tämä aiheuttaa erikoishaastei-ta palvelujen suhteen, sillä niin pyöräilijät kuin muutkin aktiviteettimatkailijat tarvitsevat hyvän reitin, opastuksen, huollon sekä kulkuvälineen lisäksi peruspalveluja eli majoi-tusta ja ruokaa. Suomeen onkin tarpeen kehittää kotimajoi-tukseen perustuva uusi majoituskonsepti täydentämään jo olemassa olevaa palveluvarustusta, turvaamaan yhden yön majoituksen vaateet ja tukemaan aktiviteettimatkailijoiden palvelutarjontaa.

Jos harvaan asutulle alueelle onnistutaan luomaan uusi, paikallisia voimavaroja ja kulttuuria hyödyntävä kansainvä-lisiä asiakkaita houkutteleva matkailureitti, se tuo toimeen-tuloa ja hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Homestay -Kotimajoituskonseptin kehittäminen maaseudulle -projek-tissa selvitetään erityisesti pyöräilijöiden tarpeeseen suun-nattua kotimajoituksen kokonaisvaltaista tuotekonseptia. Hankkeessa luodaan Kotimajoittajan opas, jossa kuvataan konseptin perusperiaatteet aina hinnoittelua myöten.

Jos harvaan asutulle alueelle onnistutaan luomaan uusi, paikallisia voimavaroja ja kulttuuria hyödyntävä kansainvälisiä asiakkaita houkutteleva matkailureitti, se tuo toimeentuloa ja hyvinvointia alueen asukkaille ja toimijoille

»

osaam

isen nosturit

”Projektissa on luotu esim. tuotekriteerit suomalaiselle kotimajoituskonseptille, selvitetty oman lainsäädäntöm-me vaikutukset konseptiin ja varmistettu laatuedellytykset toiminnalle. Tietysti haemme edelleen aktiivisesti kotima-joituksesta kiinnostuneita henkilöitä, ja koulutamme heitä kotimajoitustoimintaan. Koska kyseessä on uusi konsepti, viemme myös aiheen markkinoinnilla asiaa tutuksi niin tääl-lä meillä kuin kansallisesti ja kansainvälisestikin”, kertoo projektiasiantuntija Raija Ruusunen.

“Kotimajoitustoiminnasta kiinnostuneiden henki-löiden etsintä käynnistettiin viime vuonna. Järjestim-me alueellisia tilaisuuksia, teimme lehti- ja radiojuttuja, ja tietysti ‘puskaradion’ taajuudet kävivät kovalla. Pi-lottivaiheeseen lähti mukaan parinkymmenen henki-lön ryhmä, jonka kanssa on mietitty konseptin sisältöä. Ryhmän jäsenet ovat pääasiassa Itä-Lapin, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan alueelta. On ollut ilo huomata, että asiasta kiinnostuneiden yhteydenottoja on tullut näiden alueiden lisäksi myös jo laajemmin ym-päri Suomea. Samoin tapahtumajärjestäjien suunnalta on ilmennyt kiinnostusta kotimajoituksen tarjoamisesta asiakkailleen. “, iloitsee projektipäällikkö Tero Taatinen.

Homestay-projekti on edelleen käynnissä, ja päät-tyy 30.6.2013. Projektin tulokset julkaistaan projektin verkkosivuilla www.karelia.fi/of.

» kotimajoituskonseptin ideologian päälinjat » homestay-majoituksessa korostuu majoituksen kodinomaisuus eli majoitustilat sijaitsevat isäntä-väen asuinrakennuksessa tai sen pihapiirissä

» homestay-kodeissa vieraat elävät mukana kodin arjessa. Isäntäväki on läsnä tai tavoitetta-vissa koko vierailun ajan

» homestay-kodit ovat vieraan-varaisia. Isäntäväki huomioi mahdollisuuksien mukaan vieraiden tarpeet ja heidän yksityisyyten-sä, ja myös vieraat kunnioittavat isäntäväkeä sekä tämän kotia

24 | karelia.fi

karelia.fi | 25

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

Kokemustietoa käytetään avaimena syrjäytymisen ehkäisemisessä. SOHVI:n erityisenä kokemus-tiedon keräämisen kohderyhmänä ovat joensuu-laiset, syrjäytymisvaarassa olevat lapsiperheet.

Syksyn 2012 aikana teimme asiantuntijahaastatteluita, joissa oli mukana yhteensä yli 60 joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevää henkilöä. Tuloksena kuntakumppanimme Joensuu saa systemaat-tista, monipuolista tietoa kuntalaistensa hyvinvoinnista. Kaupunki voi kerätyn tiedon avulla kehittää palveluitaan vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeita, ja toden-näköisesti kustannustehokkaammin! Keväällä 2013 start-taamme tiedonkeruun joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa.

Tällä hetkellä SOHVI:ssa on mukana useita kymmeniä opiskelijoita – sekä yksittäisiä että kokonaisia ryhmiä – sekä kymmenkunta opettajaa. Kaikki sosiaali- ja terveysalan kes-kuksen koulutusohjelmat ovat edustettuina eli sohvilaisiin kuuluu terveydenhoitotyön, hoitotyön, sosiaalialan ja fy-sioterapian tulevia ammattilaisia. Lisäksi mukana on ollut graafisen suunnittelun opiskelijoita rakentamassa SOHVI-ilmettä ja kevään – kesän aikana joukkoon liittyy myös media-alan ja musiikin opiskelijoita ja opettajia.

SOHVI:ssa syntynyt yhteistyön verkosto on laaja. Mukana on kuntakumppani Joensuun kaupungin toimijoita eri aloil-ta, järjestöistä on aktiivisesti mukana tällä hetkellä esimer-

kiksi Pelastakaa Lapset ry., Joensuun Perheentalo ja Miessa-kit ry. Jatkossa kokemustietoa palveluiden kehittämiseksi ja hyvinvointikertomusten tueksi on mahdollista kerätä myös muilta kohderyhmiltä, esim. työikäisiltä tai ikäihmisiltä. Toiveissa olisi myös, että hankkeen loppupuolella toteutet-tavista palvelukokeiluista tulisi jatkossa pysyvä osa lasten, nuorten ja lapsiperheiden pysyviä palveluita. Projektissa totetettava kokemukseen perustuva tiedonkeruumalli on siirettävissä myös muihin Pohjois-Karjalan kuntiin.

Itä-Suomen SOHVI-hanke toteutetaan ajalla 1.3.2012-28.2.2014. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Karelia-ammattikorkeakoulu. Itä-Suomen SOHVI-hankkeen kumppanina toimii Joensuun kaupunki ja sen osalta erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin koordinaatioryhmä. Hanke on ESR-rahoitteinen.

Kokemuksista hyvinvointiahyvinvoinnin alueellisen tiedontuotannon kehittäminen (sohVI)

-projektissa kerätään tietoa joensuulaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista. SOHVI-hankkeen tuottaa kansalaisten hyvinvointia kuvaavaa kokemustietoa erityisesti kuntien hyvinvointikertomuksia sekä syrjäytymisen

ehkäisemiseen liittyvää toimintaa varten.

teksti kaisa hiltunen

hankkeen blogi http://sohvihankeitasuomi.blogspot.fi/

» lisätietoa

karelia.fi | 25

osaam

isen nosturit

Ultra Precision Unit (UPU) eli nanotyöstöympäristö täydentää alueen tarkkuusteknologian valmistus-ketjun; tutkimuksen, koulutuksen, suunnittelun, tuotteistuksen ja massatuotannon. Aiemmin

ympäristön tarjoamaa erikoisosaamista on jouduttu osta-maan ulkomailta. Nanotyöstöympärsitö palvelee muovi- ja metalliteollisuuden työvälinealan yrityksiä, kokoaa yhteen alan asiantuntijoita sekä vie eteenpäin alan koulutusta ja tutkimusta. EU-ohjelmakauden 2007-2013 tavoitteena on ollut luoda Joensuun seudulle maailmanluokan tarkkuus-teknologian ympäristö. Nanoteknologia on yksi maakunnan vahvuuksista, joten siihen halutaan panostaa voimakkaasti.

Uuden teknologian kehittämiseen rakennettiin han-kelusteri, joka rakentui Karelia- ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Klusteri koostui tark-kuustekniikan koulutuksen kehittämisprojektista, joka antoi valmiudet nanotyöskoneen käyttämiseen (ESR), in-vestointiosiosta (EAKR) sekä tutkimushankkeista (TEKES). Hankeklusterin ylösnostamista tukivat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, TEKES ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Lisäksi Joensuun Tiedepuisto Oy hoiti yhteyksiä päättä-jiin alueen kehittämisorganisaation roolissa. Yhteiset ke-hittämisponnistukset eivät suinkaan ole jääneet makaa-maan laakereillaan, vaan vielä vuoden 2013 aikana alueen käyttöön saadaan kaarevia pintoja mittaava profilometri osaksi nanotyöstökeskuksen laitekantaa. Tämä investointi pystytään toteuttamaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton myöntämällä EAKR-tuella.

nAnOTyösTöympärIsTö(ULTrA prECIsIOn UnIT)

Tarkkuustekniikka on valmistus- ja materiaaliteknologioiden sekä mittaamisen syvällistä ymmärtämistä ja lisäarvon tuottamista tuotteisiin.

Tavoitteena on koulutuksen ja aktiivisen hanketoiminnan keinoin löytää tuotantoteknologialle uusia sovellusalueita, edistää

tarkkuustekniikkaan pohjautuvaa

teksti kari mönkkönen | kuVat tuula korkalainen

Ultra Precision Unit (UPU) = nanotyöstökone

On KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULUn JäTTIPAnOSTUS ALAn KEHITTäMISEEn

26 | karelia.fi

karelia.fi | 27

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

mihin käytetään?Teknologian kehittyessä myös valmistettavien kappaleiden ja rakenteiden laatu- ja mitta-tarkkuusvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Tarkkuusteknologiaa käytetään uusien tuotteiden kehittämisprojekteihin tutkimuksen ja teollisen toteutuksen välillä. Sillä voi valmistaa prototyyppejä tai valmiita tuotteita. Nanovalmistusympäristöä hyödyntäviä sovelluskohteita ovat prosessiteollisuudessa käytettävät anturit, optiset mittalait-teet ja lääketieteen diagnostiikkamenetelmät. Keskeisimpinä sovellusalueina ovat uudet LED -valaisuun liittyvät ratkaisut. ketkä hyötyvät?Tarkkuusteknologian osaamisesta ja tutkimuksesta hyötyvät opiskelijat, tutkijat ja yritykset.

Nanotyöstokoneella voidaan viedä eteenpäin yritysten tuotekehitysprojekteja, edistää yritysten liiketoimintaa ja hyödyntää saatuja tuloksia laajemmissa tutkimushankkeis-sa. Karelia- ammattikorkeakoulun vahvuusalue on tuotan-toprosessi ja tuotteistaminen, ja vastaavasti yliopistolla on korkeaa osaamista suunnittelu- ja valmistusmenetelmien sovelluksissa. Yritykset ovat tiiviisti mukana, ja tästä syntyy alueelle positiivinen kierre, kun alaan vihkiytyneet osaajat voivat toimia alueen yrityksissä ja yritykset voivat hyödyn-tää korkeakoulujen osaamista kaupallisten sovelletusten kehittämisessä.

Toimijat näkevät uusien ja vaikeasti työstettävien mate-riaalien työstön tulevaisuuden voimavarana suomalaiselle teollisuudelle. Lisäksi laiteinvestointi lisää kotimaista osaa-mista tarkkuustyössä huomattavasti.

mitä nanotyöstökone tekee?Sovelluskohteita ovat prosessiteollisuudessa käytettävät anturit, optiset mittalaitteet ja lääketieteen diagnostiik-kaamenetelmät. Yksi keskeinen sovellusalue on myös LED-valaisuun liittyvät ratkaisut. Koneella voidaan työstää jopa sadastuhannesosamillimetrin tarkkuudella, jonka tarkkuus on parhaimmillaan 3000 kertaa pienempi kuin ihmisen hius. Nanotyöstökoneen avulla voidaan yksinkertaistaa tuotantoprosesseja, ja myös selkeästi parantaa tuotteiden laatua sekä tuotekehittää kokonaan uusia tuotteita.

TARKKUUSTEKnOLOGIA PäHKInänKUORESSA

karelia.fi | 27karelia.fi | 27

osaam

isen nosturit

karelia.fi | 27

tieto on parasta tuoreena!

teksti kirsi mononen | KUVA Miska Korpelainen

Innovaatioassistentti-projekti loi korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin. Projekti toteutti onnistuneesti mallin,

joka vahvisti korkeakoulusta vastavalmistuneiden pysyvää työllistymistä Pohjois-Karjalan yrityksiin ja työorganisaatioihin sekä paransi

alueen pk-yritysten kilpailu- ja innovaatiokyvykkyyttä.

28 | karelia.fi

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

eInnovaatioassistentti-projekti madalsi korkeakoulu-tettujen työllistämiskynnystä yrityksissä ja valmensi korkeakoulutettuja yritysten itse tunnistamiin inno-vaatio- ja kehittämistehtäviin. Projekti järjesti kor-

keakoulututkinnon suorittaneille työnhakijoille Inno-vaatioassistentti-työvoimakoulutuksen (2 kk, 12 op), joka koostui mm. seuraavista aiheista: työnhakutaidot ja oman osaamisen markkinointi, projektitoiminta, verkosto-osaa-minen sekä innovaatio- ja yrittäjyysopinnot Innovation Month®. Tiivistahtista Innovaatioassistentti-koulutusta seurasi työskentelyjakso yrityksissä (6 kk), jonka aika-na opiskelija toteutti yrityslähtöisen kehittämistehtävän. Työskentelyjakso oli mahdollista toteuttaa Työhallinnon tuella osin työelämävalmennuksena, lisäksi työnantajan oli mahdollista hakea palkkatukea opiskelijan työllis-tämiseen. Työskentelyjakso toimi siltana työelämään ja pitempikestoiseen työsuhteeseen.

todellisista työelämäsuHteista…Työttömät korkeakoulutetut ja pk-yritykset olivat Innovaatioassistentti-toiminnan kaksi pääkohderyhmää. Lamavuoden 2008 jälkeen projektin tehtävänä ja haasteena oli saattaa yhteen korkea osaaminen ja alueen työnantajien kehittämistarpeet vaikeassa yleisessä työllisyystilanteessa Pohjois-Karjalassa. Tavoitteen saavuttamiseksi kiinnitet-tiin huomiota kohderyhmille sopiviin viestintäkanaviin mm. hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Toisaalta henki-lökohtainen ja räätälöity viestintä työnantajakentässä oli tärkeässä roolissa: yritysten tarpeita tiedusteltiin suoraan eikä asioita jätetty sähköpostin tai yleisten kyselyiden va-raan. Opiskelijalle tärkeät työelämäkontaktit ja työllisty-missuunnitelmat rakennettiin yhteistyössä työnantajayri-tysten ja Työhallinnon kanssa. Työllistymiseen liittyvien tukien (työelämävalmennus, palkkatuki) käsittely tehtiin mahdollisimman asiakaslähtöisesti.

..oikeisiin töiHinToimintaan osallistuneet yritykset pitivät tärkeänä, että Innovaatioassistentti-opiskelijat tulivat yritykseen teke-mään oikeita, haastavia ja yrityslähtöisiä töitä eikä vain

parin viikon harjoittelua epämääräisin tavoittein. Erityisesti pienet yritykset tunnistivat nopeasti projektin hyödyt ja tart-tuivat tilaisuuteen saada korkeakoulutettu osaaja riveihinsä: valtaosa työnantaja-asiakkaista oli alle 20 henkilön yrityksiä.

Vuosina 2010 – 2012 projekti järjesti neljä Innovaatio-assistentti-koulutusta. Koulutuksiin osallistui yhteen-sä 59 henkilöä yli 20 tieteen- ja koulutusaloilta (vähin-tään amk). Koulutukseen osallistuneista noin kolme neljästä pääsi kiinni työelämään välittömästi koulu-tuksen päättymisen jälkeen joko määräaikaisen työn tai työelämävalmennuksen kautta.

kansainvälistä tunnustustaProjekti sai tunnustusta toiminnastaan myös kansainvälisel-lä tasolla. Marraskuussa 2011 Innovaatioassistentti valittiin edustamaan Suomea Euroopan komission verkkosivul-la, jossa kuvataan Euroopan sosiaalirahaston rahoittamia onnistuneita projektialoitteita kaikista Euroopan maista. Talvella 2012 Innovaatioassistentti-projekti sai yhteyden-oton kanadalaiselta tutkimusryhmältä. Tutkijat olivat kartoittamassa maailmanlaajuisesti hyviä käytäntöjä, jot-ka edistävät tehokkaasti nuorten vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työmarkkinoille integroitumista. Oli ilo huomata, että globaalisti kartoitettuja ohjelmia ja projekteja käsittävästä aineistostaan tutkijat olivat valinneet Suomesta Pohjois-Karjalassa toimivan Innovaatioassistentti- projektin toimintamallisi, jonka hyviä käytäntöjä ja työelämän lähestymistapaa suositellaan hyödynnettäväksi nyt myös Kanadassa!

Innovaatioassistentti-projekti toteutettiin ajalla 1.11.2009 – 31.12.2012. Hankkeeseen liittyi samanaikaisesti toteutettu Työhallinnon rinnakkaisprojekti, jota hallinnoi Pohjois-Karjalan ELY-keskus. ESR:n tuella toteutettua Innovaatioas-sistentti-projektia rahoittivat Pohjois-Karjalan ELY -keskus sekä Josek Oy kuntarahoitusosuudella.

osaam

isen nosturitinnovaation voim

alinjat

teksti saara newton

KäYTTäJäT kEhitystyön PERUSPILAREIKSILiving Lab –hankkeen (Arkipäivän käyttäjät yritysten innovaattoreina) tavoitteena on kehittää Living lab -konseptin avulla uusia toimintatapoja elämysmatkailun palveluiden kehittämiseksi. Samalla hanke nostaa esille ammattikorkeakoulujen roolin Living lab – toiminnassa Pohjois-Karjalassa. Projektissa on toimittu yhteistyössä yrityksien kanssa mm. Ilosaarirockin mobiiliopasta eteenpäin vieden sekä luomalla uutta shoppailun opastusta teemapolkuineen Karelia Expert Oy:n kanssa.

30 | karelia.fi

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

karelia.fi | 31

Ratkaisuna haluamme selventää Living Lab toimin-nan keskittyvän tuotteen tai palvelun kehitykseen, jossa ”ihminen” eli ns. käyttäjä on keskiössä. Tällä tavoin erilaisia havainto-, tutkimus-, ja työpaja-

menetelmiä käyttäen tunnistetaan käyttäjien tiedostettuja ja tiedostamattomia tarpeita sekä tuotteiden tai palvelui-den saavutettavuuteen tai käytettävyyteen liittyviä seikkoja jo kehitysprosessin alkuvaiheessa, jolloin voidaan välttyä olettamuksien aiheuttamilta virheratkaisuilta myöhemmin. Living Lab toiminta antaa siis lisäarvoa perinteiseen kehitys-työhön tuomalla käyttäjän näkökulman mukaan.

AKI Living Lab projektissa on opittu paljon siitä, kuin-ka yrityksille tehtävää työtä voidaan sisällyttää opetuk-seen. On nähty hyviä tapauksia, joissa opiskelijalle on avautunut aivan uusia ulottuvuuksia omien opintoainei-den lisäksi sekä projektilla on samalla ollut mahdollisuus tavoittaa kansainvälisiä käyttäjiä eri puolilta maailmaa tulleiden opiskelijoiden avulla. Myös epäonnistumisia

on ollut, mutta niistä on aina voitu oppia, kuinka toimia paremmin ensi kerralla.

Projektin aikana opiskelijoiden lisäksi on tavoiteltu ja kokeiltu uusia yhteistyökuvioita mm. Uusyrityskeskuksen kanssa sekä Karelia Expert Matkailupalvelut Oy:n kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa jatkuu myös tulevaisuudes-sa osana ammattikorkeakoulumme Living Lab -toimintaa.

Olisi hyvin tärkeää osata hyödyntää käyttäjiltä saatavaa tietoa mahdollisimman paljon ja ajoissa, jotta yritykset voi-sivat kehittää tuotteistaan ja palveluistaan entistä parempia ja kilpailukykyisempiä.

Se, mitä toivomme vielä saavuttavamme, on alueellisten yrityksien ymmärryksen lisääminen käyttäjälähtöisyyden eduista.” saara newton

“työskentely aki:ssa on ennen kaikkea näyttänyt minulle, mitä palvelumuotoilu on. toisekseen, olen myös oivaltanut, että yksi olennainen osa palvelumuotoilua on käyttä-jä. jotta voimme ymmärtää mitä käyttäjä tarvitsee ja haluaa, on tärkeää osata erilaisia tehokkaita menetelmiä toteuttaa työpajoja sekä haastatteluja. kun käyttäjän tarpeita ja toiveita ymmärretään, voidaan luoda syvempi yhteistyö yrityksen ja käyttäjien välille. tämä on se palvelu-muotoilun ydin ajatus: luoda laadukkaita palveluita käyttäjille.” Ekaterina Afanasyeva second year id student

”aki living lab projektiin osallistuminen opiskelijana on antanut minulle aitoa kokemusta ryhmätyöskentelystä, jossa ajatukset, ideat, tieto ja kokemukset jaetaan saa-vuttaen yhdessä parempia ja uusia luovia ideoita. oppi-malla innovaatiotoiminnan perusteita ja menetelmiä sekä käyttäjälähtöisiä tutkimusmenetelmiä, kuten mind-map, yksinkertaiset visualisoinnit ja havainnoinnit, ovat näyt-täneet minulle kuinka voin kehittää yrityksien, tuotteiden tai palveluiden näkyvyyttä markkinoilla.” Kania Khalili second year id student

osaam

isen nosturitinnovaation voim

alinjat

Tonic Center – TONIC –projekti oli Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ESR-rahoituksella toteutettu pro-jekti. Se vei eteenpäin soitinrakennusteollisuuden alueellisen keskittymän rakentumista. Keskitty-

män osaaminen perustuu alueen luonnonkuitukomposiit-tiosaamisen yhdistämisestä soitinrakennusteollisuuden tarpeisiin. Periaatteessa kaikki puu-pohjaiset soittimet ja soitinten osat: esim. viulun- ja kitaran otelaudat, kaulat, viulun kiristysnupit jne. ja kokonaiset soittimet, esim. säh-kökitara voidaan tehdä eettisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla hyödyntäen alueella kehitettyjä tekniikoita.

CITES-yleissopimus (Convention on international trade in endangered species of wild flora and fauna) on yksi maa-ilman laajimmista kansainvälisistä ympäristönsuojelusopi-muksista. Se sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläin-lajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden (nk. yksilöt) kauppaa. Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.

Suomi on maailman suurimman metsän länsireunalla (Taiga) ja metsäteollisuutemme täyttää kaikki kansain-väliset kestävään kehitykseen tähtäävät normit. Koko globaali soitintuotanto on noin 6 miljardia euroa ja lii-ketoiminnan volyymia ja oman tuotantomme suhdetta kuvannee parhaiten tieto, että yhden suomalaisen sellu-tehtaan, esimerkiksi Enossa olevan Enocell:n tuotanto -

luonnonkuitukomposiitiksi muunnettuna - riittää koko maapallon soitinpuutarpeen tyydyttämiseen.

yHdessä yrittämistäTONIC:n yritysyhteistyökumppanit olivat alusta alkaen hyvin sitoutuneita toimimiseen projektissa ja muodostivat monialaisen klusterin NFC- eli luonnonkuitukomposiitti-aihealueen kehittämiseksi, osaamisen soveltamiseksi sekä niiden käyttömahdollisuuksien laajentamiseksi. Yhteistyön hedelmistä mainittakoon mm. ruiskuvaletun NFC-viulun otelaudan kehitys ja koeajot, soittimien pitkäkuitulujite-tut kertamuoviaihiot, akustiset huonetilavaimentimet, kivikomposiitti rummut ja – kaiuttimet sekä puun syy-rakennetta jäljittelevät moniväriruiskuvalukokeilut. Osa kehitetyistä tuotteista ja menetelmistä on jo kaupallistunut. Ilman yritysten osaamista ja teknistä toteutusta merkittävä osa projektin tavoitteista olisi jäänyt saavuttamatta, sillä Karelia-amk:lla ei ollut kaikkeen vaadittavaan kehitykseen, käytännön testaamiseen, ja tekemiseen tarvittavia laitteita.

komposiittien keHitys on myös ”leipomista”, ei vain kemiaa Komposiittien ja sointiin perustuvien tuotteiden kehittä-misessä vaaditaan asiantuntevaa, monialaista ja ennakko-luulotonta kokeilua, eri alojen osaamisten yllättävääkin yhdistelyä mutta myös henkilökohtaista innostusta ja aitoa

TOnICGLOBAALIT ILMIöT

ALUEKEHITTäMISEn MAHDOLLISUUTEnA

teksti heikki koivurova

Maailma on havahtunut soitinpuiden rajallisuuteen ja uusien puulajien uhanalaistuminen on tyhjentänyt jo materiaalientoimittajienkin varastoja ja vaikeuttanut soitinrakentajien materiaalihankintoja. Soitinpuiden laatu

on alittanut jo asiakkaiden sietokyvyn, ja esimerkiksi toimivia viulun kiristysnuppeja ei enää löydy markkinoilta.

32 | karelia.fi

karelia.fi | 33

Teema

n n

imi lo

rem

ipsu

m jn

e

TOnICsitoutumista. Esimerkiksi projektin K.O.R.U.-workshopissa tekstiilitaiteilija Aino Lampion erityisosaaminen johti ker-tamuovi-luonnonkuitukomposiitin ominaispainon merkit-tävään alenemiseen. Hän etsi myös yhdessä kasvatustie-teiden yo. Suvi Siraisen kanssa koulutuksellisia puutteita koko teollisten soittimien kehitysketjusta ja loivat tähän tarpeeseen kansainvälisen (engl.) monialaisen moder-nin soitinrakennuksen opintokokonaisuuden, sekä siihen tarvittavat materiaalit.

Äänitarkkailija Janne Ojajärvi kehitti numeerisen mal-lin sointiin perustuvien tuotteiden testaamiseen ja on-nistui yhdessä pajamestari Väinö Vornasen kanssa myös tekemään konkreettisen kitaroiden soinnin tutkimiseen tarvittavan testausympäristön. Vientikonsultti Rob Connell hoiti päämarkkina-alue yhteistyön (USA) niin tyylikkääs-ti, että maailman kaikkien merkittävimpien alan brändien tuotekehityspäälliköt kokoontuivat kahtena perättäisenä vuotena luennoimaan – ilman korvausta – Joensuuhun.

nfC-tekniikka tunnetaan nyt maailmalla Myös markkinointikonsultti Ella Kaasisen vetämä ja Karelia-amk:n muotoilun opiskelijoiden rakentama ja mie-hittämä Tonic:n oma standi maailman suurimmilla soitina-lan messuilla Frankfurtissa keväällä 2012 osoitti, että tuloksia voi saada hyvinkin rajallisilla resursseilla, kun motivaatio

on kohdallaan. Viimeistään Frankfurtissa varmistui myös, että viestintäkonsultti Sirkka-liisa Salmelan kehittämä vies-tintästrategia eli ”tarjoamme vaihtoehtoja, emme syyllistä ketään” oli onnistunut: Koko projektin aikana maailmalta ei tullut mitään negatiivista rekyyliä, vaan päinvastoin: Mu-siikkialan suurin kaupallinen järjestö NAMM - the National Association of Music Merchants kutsui projektin edustajat suurimpaan tapahtumaansa luennoimaan, vaikka järjestö nimenomaan vastustaa USA:n CITES-tulkintaa!

Tonic:n tuloksista puhuttaessa arvokkain asia lienee, että kaikki maailman johtavat soitinvalmistajat tietävät tällä hetkellä mitä NFC-tekniikka voi tarjota soitinrakennusteol-lisuudelle globaalissa mittakaavassa. Luonnonkuitukom-posiitit eivät ole vain uhanalaisia puulajeja korvaavia, vaan joiltakin ominaisuuksiltaan jopa parempia! Varsinainen ta-voite - 1% maailman soitintuotannosta (60 Meur) vuonna 2025 tehdään Suomessa - on yhtä aikaa sekä kaukana, että lähellä. Sinne ei päästä ilman uusia satsauksia ja yhdessä tekemisen intoa. Mutta teimme varmasti oikeaa asiaa ja oikeaan aikaan!

» lisätietoa

janne Ojajärvi loi lopputyönään perusteet kielisoittimiennumeraaliselle testaukselle: http://urn.fi/uRn:nBn:fi:amk-2011060110696

osaam

isen nosturitinnovaation voim

alinjat

34 | karelia.fi

lämminHenkistä yHteistyötäLife2.0 –projektissa kehitetään uuttaa palvelua aidosti vuorovaikutuksessa ikäihmisten kanssa. Tämä yhteis-työ on antanut projektille, sekä kehitettävään palveluun todella paljon aineksia niin alueellisesti kuin Euroopan laajuisesti. Alueellamme on toden totta aktiivisia ja läm-minhenkisiä yhdistyksiä ja ihmisiä, joita ilman käyttäjien mukaan saaminen olisi todella haasteellista. Toivomme, että tämä hieno yhteistyö jatkuu myös projektin jälkeen, sekä Life2.0 –palvelun tulevaisuuden toiminnassa.

Projektissa käyttäjien ja yhdistyksien kanssa työs-kentely on ollut kaikkein onnistunutta. Kansain-välisessä yhteistyössä vuorovaikutus on toiminut hyvin mm. Skype-puheluiden ja muiden projekti-hallinta-ohjelmien avulla. Mutta hankaluuksia on ilmennyt Life2.0- palvelun teknisen kehityksen ai-katauluissa ja hitaudessa. Kaikkein hankalammaksi projektissa on ollut alueen yrityksien aktivoiminen ja mukaan saaminen. Tähän tulemme toivottavasti saamaan yhtä toimivat keinot kuin käyttäjien kanssa. Kehitystyöm-me siis jatkuu vielä vuonna 2013, ja selkeytämme sen, miten Life2.0 –palvelu tulee toimimaan - ja aktiivisesti ylläpidettyä myös projektin jälkeen.

Lisää tarkempaa projekti-infoa ja Life2.0 –palvelun toimintoja voit käydä katsomassa nettisivuilta: www.life2projekti.wordpress.com (suomeksi) www.life2project.eu (englanniksi)

Life2.0 -projektin kehittää uuden, teknologiaa hyödyntävän palvelun, joka lisää ikäihmisten sosiaalista vuorovaikutusta ja palveluiden saavutettavuutta.

Karelia-ammattikorkeakoulu edustaa projektissa Suomea Tanskan, Italian, Espanjan ja Bulgarian yliopistojen ja tietotekniikkayrityksien rinnalla.

teksti saara newton

LIfE 2.0TULEVAISUUTTA,

JOSSA HALUAMME OLLA MUKAnA

”Ystävät ja heihin yhteydenpito antaa molemmille henkistä voimavaraa jaksaa vaikeatkin päivät yhdessä. nykyinen tekniikka antaa tähän helpon ja mielenkiintoisen mahdollisuuden, tämä on tulevaisuutta, jossa haluamme olla mukana.” Taisto Väyrynen Toiminnanjohtaja, Eläkeliiton Pohjois-Karjalan piiri

“joen severi ry:n vertaisohjaajat ovat olleet muka-na projektissa ohjaamassa ikäihmisiä tietokoneen käytössä. Kaikki seniorit ovat olleet innolla mukana ja erityisen kiitollisia saadessaan projektin myötä tutustua tablettitietokoneisiin. osallistuminen on jälleen osoittanut, kuinka tärkeää on tuoda tieto-koneet ikäihmisten toimintaympäristöön.” Tuula jokiranta, projektikoordinaattori, joen severi ry

ILOSAARIROCK MOBIILIOPAS KIRKKAIMPAnA TäHTEnä

täällä Pohjoisen Periferian allateksti timo Rui

Alussa – no, tuo alussa on kieltämättä hyvin suh-teellinen käsite, mutta tässä se tarkoittaa niinkin varhaista esihistoriaa kuin syksyä 2009; oli suo, kuokka ja verkkoratkaisuihin keskittynyt viestin-

nän verkkomedian (ystävien kesken ”verkkis”) opetus. Eri-laiset mobiilijutut olivat tulossa, ja verkkomedian opettajalla oli jo vahva aavistus mihin maailma oli menossa. Juuri tässä vaiheessa – kuin itse Suuren Kurpitsan johdattamana - on-nistui Luovan talouden keskus voittamaan Pohjois-Karjalan maakuntaliiton käynnistämässä tarjouskilpailussa EU:n Pohjoisen Periferian –ohjelman CMC@NP –hankkeen pilo-tin tekemisen. Kliseisesti sanottuna loppu onkin ollut sitten historiaa - verkkomedia on siitä lähtien ollut monessa suh-teessa mobiiliteknologian hyödyntämisen kärkinimi; eikä pelkästään Pohjois-Karjalassa, vaan myös koko Suomessa.

Voimakkaana kannustimena verkkiksen mobiilitekno-logian kehitykseen on ollut juuri Pohjoisen Periferian –oh-jelma (NPP). Vuoden 2011 alusta Luovan talouden keskus on ollut yhtenä partnerina Tourist Guide for Northern Periphery –hankkeessa (TG4NP). Hankkeiden merkitystä verkkomedian opetus-, tutkimus- kehitys- ja innovaatio-toimintaan ei voi vähätellä. Osallistumalla hankkeiden toimintaan niin opettajat kuin opiskelijat ovat päässeet hankkimaan uusinta osaamista ja seuraamaan mitä alalla kansainvälisesti tapahtuu.

mitä on saatu aikaiseksi? Kaikki verkkomedian liittyvät projektit ovat integroi-tu verkkomedian opetukseen. Opiskelijoiden kädenjäl-ki näkyy jokaisessa tehdyssä tuotannossa. Opiskelija-työt, opinnäytetyöt, työharjoittelut ja projektiopinnot ovat selkäranka, jotka muodostavat mobiiliteknologiaan liittyvien tuotantojen kovan ytimen.

Näkyvimpänä saavutuksena, suoranaisena kruununja-lokivenä on varmasti suosittu (esimerkiksi kesällä 2012 yli 5000 latausta) ja kehuttu Ilosaarirock Mobiiliopas. Se oli kesällä 2010 ensimmäinen suomalainen toimiva tapahtu-maopas, joka tuolloin toteutettiin CMC@NP:n pilottina. Seuravana kesänä pilotointia jatkettiin osana TG4NP-pro-jektia. Kehitystyössä oli myös mukana ESR-rahoitteinen AKI-Living Lab –hanke.

Kesän 2012 oppaasta totesi taas YLE:n blogisti Panu Vatanen seuraavasti: ”Ilosaarirockin pelkistetty festa-risovellus toimii erinomaisesti”. Niinpä teki, paitsi että olihan siinä toki yksi mokakin: oppaan kartassa oli ni-mittäin yksi festivaalialueen vesipiste väärässä paikassa. Rokissa paikalla olleena pääsin kuitenkin helpottuneena toteamaan, että yleisö löysi vesipisteet mainiosti pienestä mokastamme huolimatta!

Toki muutakin on hankkeiden osalta tehty, edelleen tee-malla ”hyvää yritimme, priimaa pukkasi”. Ilomantsin Hat-tuvaaran taistelijan taipaleen ympärille on dramatisoitu vaikuttava sotahistoriallinen opastus ”GPS-taival”, Kolille on tulossa yhdessä Kolin yrittäjien kanssa tehtävä kattava mobiiliopastus ja niin edelleen. Kehitystyö jatkuu...

» lisätietoa

Tourist Guide for northern Periphery http://www.tg4np.eu/ Vuoden 2012 Ilosaarirockin mobiiliopashttp://www.ilosaarirock.fi/2012/ info/mobiiliopas.php

karelia.fi | 35

palvelutoim

innan kiiturit

MOBIDEC

TEKsTI Ari Talkkari | KUVA Otto Tarvainen

Metsänomistajan ja metsäneuvojan

mobiili päätöksen- teon tukipalvelu

36 | karelia.fi

Hanke toteutettiin vuosina 2009-2010 ja sen idea voisi tiivistettynä olla ”Metsäneuvontaa matka-puhelimella”. Hankkeessa luotiin langattomien yhteyksien, eli käytännössä nettiselaimella varus-

tetun puhelimen kautta toimiva palvelu. Mobidec-palvelun asiakkaita ovat metsänomistajat, metsäneuvojat sekä muut metsässä toimijat, jotka hyötyvät reaaliaikaisesta metsikkö-tiedosta miettiessään toimenpidetarpeita ja niiden ajankoh-tia metsässä liikkuessaan.

Palvelun toimintaperiaate on yksinkertainen: käyttäjä näppäilee metsikön puustotunnukset ja Mobidec tuottaa näiden tietojen pohjalta raportin metsiköstä. Tuotetuista tiedoista selviävät mm. puumäärä ja puutavaralajit sekä niiden arvo. Lisäksi käyttäjä saa metsänkäsittelyohjeiden mukaisen suosituksen metsänhoidosta sekä arvion hakkuun taloudellisesta kannattavuudesta. Nykyisin yhä tärkeäm-pää on myös tieto saatavan biomassan määrästä, jonka pe-rusteella voidaan arvioida saatavaa lämpöenergiaa. Tietoja voidaan käyttää metsänhoito- ja puunmyyntipäätösten tukena reaaliaikaisesti metsässä liikuttaessa. Mobidec-palvelu on suunniteltu käytettäväksi matkapuhelimella, mutta palveluun on kätevintä tutustua ja rekisteröityä internet-selaimella.

Mobidec-palvelu on uusi innovaatio, jonka käyttökynnys on hyvin matala. Kaikki metsäammattilaiset ja opiskelijat sekä useimmat metsänomistajat osaavat mitata tarvittavat syöttötiedot. Laskennassa käytetään uusinta metsänarvi-

oimistieteen tuottamaa tietoa, joka jalostetaan käyttäjälle helposti ymmärrettäväksi. Palvelu tuottaa tietoa, jota ei tähän asti ole ollut saatavilla metsäorganisaatioiden tieto-järjestelmistä tai metsäsuunnitelmista.

Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Metsäkeskus Poh-jois-Karjalan kanssa. Metsäkeskuksen toimihenkilöt testasi-vat palvelua sen kehitysvaiheessa, esittelivät palvelua met-sänomistajille sekä keräsivät metsänomistajien palautetta. Tosin ensimmäisen version testausta alettaessa oli lumi jo ehtinyt peittää maan, minkä vuoksi testaus jäi aiottua sup-peammaksi. Tuotantoversion testaus aloitettiinkin hyvissä ajoin heti maastokauden alussa.

Mobidec-palvelu on edelleen aktiivisessa käytössä ja toimii koko maassa ja siihen on rekisteröitynyt käyt-täjiä Helsingistä Rovaniemelle. Palvelun käyttö on il-maista ja siihen voi tutustua ja rekisteröityä osoitteessa http://pax.pkamk.fi/mobidec.

Otto Tarvainen teki hankkeessa metsätalousinsinöörin opinnäytetyönsä, joka palkittiin thesis 2010 –kilpailun ja Pohjois-karjalan ammattikorkeakoulun parhaana opinnäytetyönä.

» lisätietoa

Mobidec-palvelu on uusi innovaatio, jonka käyttökynnys on hyvin matala. Kaikki metsäammattilaiset ja opiskelijat sekä useimmat metsänomistajat osaavat mitata tarvittavat syöttötiedot

palvelutoim

innan kiiturit

karelia.fi | 37

Pohjois-Karjalan virkistysreitistöjen ja niihin perus-tuvan luontomatkailun kehittämiseen tähtäävän Reiteistä traileiksi–Karjalan kierros luontomat-kailun suuntaajana -hankeen päätavoitteena on

selvittää vaihtoehtoiset organisaatio- ja rahoitusmallit maa-kunnan laajan virkistysreitistön.ylläpitämiseksi. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Karelia-ammattikorkeakoulun kesken.

”Meillä on runsaasti virkistyskäyttöön tarkoitet-tuja reitistöjä, joiden ylläpidon ja kehittämisen py-syvää toimintamallia hankkeessa suunnitellaan.Hankkeen tuloksena on syntymässä uudenlaisia organisaa-tio- ja käyttöoikeussopimusmalleja, jotka ovat herättäneet kiinnostusta myös muualle Suomeen sovellettavissa olevi-na pilotteina”, kertoo projektipäällikkö Anne-Mari Tiainen. molemminpuolista HyötyäReitistöjen kehittämiseen liittyviä taustaselvityksiä on to-teutettu Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden pro-jekti- ja opinnäytetöinä sekä harjoittelujaksoina. Mukana on ollut matkailun, viestinnän ja metsätalouden opiskelijoita.

”Eri teemoihin liittyneiden opinnäytetöiden avulla hankkeen käyttöön on saatu laajemmat tiedolliset pe-rusteet kuin mihin olisi pystytty pelkästään hanketyön-tekijöiden työpanoksen avulla. Opiskelijatöiden suunni-telmallinen kytkeminen osaksi projektin toteuttamista onkin lisännyt projektin vaikuttavuutta”, arvioi projektiasiantuntija Keijo Koskinen.

teksti anna-mari tiainen | kuVa tuukka Pakarinen

Opiskelijat reitistökehittämisen

tiedontuottajina

LAAtuELämyksiä - kEstävää mAtkAiLuA

Opiskelijat ovat hyötyneet yhteistyöstä saamalla hanketyökokemusta ja käytännönläheisiä opinnäytetyöaiheita.

38 | karelia.fi

Opiskelijat ovat hyötyneet yhteistyöstä saamalla hanke-työkokemusta ja käytännönläheisiä opinnäytetyöaiheita. Myös hankkeessa syntyneitä yritys- ja yhdistyskontakteja on voitu hyödyntää opinnäytetöiden toteutuksessa, jol-loin opiskelijat ovat saaneet tuntumaa luontomatkailun toimijakenttään. Opiskelijoiden mukaan hankeyhteistyö on ollut mielenkiintoista. He ovat pitäneet hyvänä sitä, että opinnäytetöiden aiheet ovat olleet käytännön tar-peista lähteneitä ja töiden tuloksia on käytetty hyödyksi hanketyössä. ”Opparin tekemisestä hankkeelle jäi erit-täin hyvä fiilis. Tehtävä oli tarpeeksi selkeästi määritelty ja ohjeistus oli hyvä”, kuvailee restonomiksi valmistunut Joonas Härkönen. ”Kun aihe oli itseäni kiinnostava ja kun tiesi että omasta työstä on hyötyä, niin opparia oli mu-kava tehdä. Valtavasti siinä tuli itsellekin reitistötietoa ja tunsi tulevansa reitistöasiantuntijaksi”, Härkönen jatkaa. suunnitelmallisesti ja arvioidenLiikkeelle lähdettiin muotoilemalla hankkeen osatehtäviä opiskelijoille sopiviksi toimeksiannoiksi ja tekemällä opis-kelijatyönä tehtävistä taustaselvityksistä oma työsuunni-telmansa. Seuraavana etsittiin kuhunkin toimeksiantoon sopiva opiskelija ja tehtiin sopimus työn tekemisestä. Palkkaa ei töistä maksettu.

”Oma haasteensa on ollut opiskelijatöiden aikataulussa pysyminen ja ohjausresurssien irrottaminen. Suuri merki-tys on ollut kunkin opiskelijan osaamisella ja motivaatiolla”, Keijo Koskinen puntaroi.

Opinnäytetöiden valmistuttua ammattikorkeakoulu on pyytänyt toimeksiantajaa arvioimaan yhteistyön onnistu-neisuutta. Toinen tärkeä osuus opinnäytetöiden jälkihoi-dossa on ollut niiden julkaiseminen.

”Tulokset on esitelty yhdessä opiskelijoiden kanssa jär-jestetyissä tiedotustilaisuuksissa. Lisäksi työt on julkaistu sähköisessä muodossa sekä hankkeen internet-sivuilla että Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisujärjestelmässä. Näin töiden tulokset ovat kenen tahansa käytettävissä”, painottaa Anne-Mari Tiainen.

”Tiedotustilaisuuden pitäminen oli uusi kokemus ja tun-tui hienolta, kun oma työ kiinnosti laajemminkin. Muka-vaahan se oli, kun tuloksia esiteltiin muuallakin kuin vain koululla”, Joonas Härkönen tiivistää kokemuksensa opin-näytetyön myötä tulleesta julkisuudesta.

teksti anna-mari tiainen | kuVa tuukka Pakarinen

» lisätietoa

hankkeen verkkosivut www.pohjois-karjala.fi/reittihanke

» joonas härkönen. Pohjois-Karjalan ulkoilureitis-tön kävijäkysely. Pohjois-Karjalan ammattikorkea-koulu. matkailun koulutusohjelma. opinnäytetyö. toukokuu 2012. » Katri heinonen ja tiina juvonen. herajärven kier-roksen kävijätutkimus. Pohjois-Karjalan ammatti-korkeakoulu. matkailun koulutusohjelma. opinnäy-tetyö toukokuu 2012 » janne-Pekka miettinen. maisema-arvot huomi-oon ottava metsikön suunnittelu. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. metsätalouden koulutusohjel-ma. opinnäytetyö. toukokuu 2012 »janne härkönen. Kansainvälinen näkökulma virkis-tysalueiden ja -reittien ylläpitoon. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. matkailun koulutusohjelma. tekeillä oleva opinnäytetyö, valmistuu 2013. »Riitta simonen. Pohjois-Karjalan moottorikelkkau-rien käyttäjäkysely. Pohjois-Karjalan ammattikor-keakoulu. matkailun koulutusohjelma. tekeillä oleva opinnäytetyö, valmistuu 2013.

» reittiHankkeessa teHdyt opinnnäytetyöt

palvelutoim

innan kiiturit

PAWt-työelämän ikääntyminen ja johtaminenteksti ari tarkiainen

Pielisen Karjalan elinkeinoyh-tiö koordinoi vuosina 2009 ja 2010 seitsemän maan elinikäisen oppimisen aja-

tukseen perustunut PAWT –hanketta. Se nosti esiin useita hyvin tärkeitä ja innovatiivisia suomalaisen työelämän teemoja. Erityinen hankkeen ansio oli se, että seitsemän eri maan näke-mykset ja kokemukset nostivat kes-kusteluun monta suomalaisessa kes-kustelussa pimentoon jäänyttä asiaa. Erityisesti valokeilaan nousi suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja sen mukanaan tuomat haasteet. Tässä kuvassa Pohjois-Karjalan tu-levaisuus oli erityisen haasteellinen – kaikkein dramaattisin tulevaisuu-denkuvas oli ennusteiden mukaan koko Euroopan tasolta katsottaessa Pielisen Karjalassa. Huoltosuhteen ja työikäisten määrä olisi 2030- luvulla pahimpia koko Suomessa.

Tämän ikärakenteen muutoksen esiin nostamisen lisäksi hanke loi ns. PAWT- mallin, jolla yritykset ja orga-nisaatiot voivat aloittaa monitasoisen muutoskeskustelun. Hanke tuotti virtuaalisen oppimisympäristön ja siihen soveltuvan ADDIE- viitekehyk-seen pohjaavan opetussuunnitelma-

mallin. Ammattikorkeakoulun kan-nalta hanke oli monella tavalla hyö-dyllinen. Sen avulla luotiin uusia keskusteluyhteyksiä suomalaiseen työelämänkeskusteluun ja -tutkimuk-seen, erityisesti sen monimuotoisen johtamisen haasteisiin. Ikääntyneiden asema ja suomalaiseen työelämään yh-distyvät haasteet tulivat osaksi ammat-tikorkeakoulun sisäistä keskustelua.

Näitä kahta uutta avausta voidaan pitää hankkeen merkityksellisimpi-nä tuloksina. Hanke oli myös hyvin opettavainen. Yhtälö, jossa on muka-na seitsemän maata, ja joissa kaikissa ikärakenteen muutos sekä sosiaalitur-vajärjestelmät poikkeavat toisistaan,

ei ole helppo. Nämä erilaiset lähtökoh-dat loivat oman haasteensa hankkeen johtamiseen ja kumppaneiden sitou-tumiseen. PAWT-projektiin osallis-tuvien maiden erilaiset lähtökohdat olisi tullut tunnistaa (ja tunnustaa) heti hankkeen alkumetreillä, ja korja-ta suunnitelmaa niin, että toteuttajat olisivat voineet paremmin viedä eteen-päin juuri omaa aluettaan palvelevia toimenpiteitä.

Hankkeen myötä kävi selväksi, että kulttuuriset ja vuorovaikutukselliset seikat ovat kansainvälisissä hankkeissa sittenkin se kaikkein tärkein asia – myös diplomatiaan tulee panostaa!

Hankkeen yhteydessä syntynyt osaa-minen ja asiantuntemus ovatkin siirtyneet moniin muihin työelämän ja erityisesti työhyvinvoinnin kehittämishankkeisiin ja ikäosaamisen kehitystyöhön

40 | karelia.fi

Vaske - Väljästi asuttujen alueiden palveluiden ke-hittäminen -projekti (VASKE) on yhteiskunnalli-sesti erittäin ajankohtainen. Projektissa pilotoitiin tietoteknisen osaamiseen, optimoinnin, käyttöä

julkisten palveluiden kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä optimointialan yrityksen kanssa. Optimointimenetelmien käyttö julkisten palveluiden kehittämisessä on vielä harvi-naista. Optimoinnilla haetaan vaihtoehtoisia malleja tuot-taa samalla resurssilla enemmän palveluja vanhuspalvelujen kasvavaan palvelutarpeeseen.

ESR-rahoitteisen Vaske-hankkeen toteutusalueena oli kaksi laajaa väljästi asuttua aluetta Itä-Suomessa – Ylä-Savo ja Pielisen Karjalan alue. Näiltä alueilta hankkeeseen osallistui Iisalmen, Kiuruveden ja Lieksan kaupungit sekä Vieremän ja Sonkajärven kunnat. Lieksassa kehittämisen kohteena oli kotihoidon palvelut. Ylä-Savon SOTE kuntayh-tymään kuuluvien kuntien alueella kehittämisen kohteena oli kotisairaala- ja kotihoidon palvelut. Hankkeen hallinnoi-jana toimi Karelia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Savonia-ammattikorkeakoulu.Hanke toteutettiin vuosina 2011– 2012. Hanketta rahoitti Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Vaske-hanke toteutti myös Itä-Suomen ammattikorkeakou-lujen yhteistyötä ja sen ISAT-painoalaa ‘väljästi asutunalu-een hyvinvointipalvelut’.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi toimintojen ke-hittämis- ja arviointiväline sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämiseen väljästi asuttujen alueiden kun-tien käyttöön. Projekti vastasi osaltaan valtavasti kasvavaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen. Hankkeen kehittämistyössä käytettiin apuna optimointia ja skenaario-työskentelyä, joilla haettiin vaihtoehtoisia malleja tuottaa samalla resurssilla enemmän palveluja. Hankkeen aikana kuvattiin myös uusien palvelutuotantotapojen käyttöön-otossa tarvittavat muuttuneet osaamistarpeet ja varaudut-tiin vastaamaan näihin osaamistarpeisiin täydennys- ja peruskoulutuksen keinoin.

Hankkeessa luotiin uudenlainen monialainen käytännön ja teorian yhdistävä kehittämiskonsepti, joka on sisältänyt keskustelua niin tieteen ja käytännön, teknologian ja hoito-työn kuin työelämän ja koulutuksen välillä. Projektista jää elämään uudenalainen tapa tarkastella työtä ja uutta osaa-mista, uusia kehittämis- ja osaamistarpeita sekä yhteistyö- ja verkostorakenteita.

”aikakriittinen ajattelutapa opetti, että onko kaikki pakko teHdä klo 7-10 välillä”Uusi ajattelutapa jää elämään työntekijöiden arkeen ja verkostorakenteisiin. Työelämän oppimis- ja yhteistyöver-kostoon on kuulunut sosiaali- ja terveysalan käytäntöä, yliopistollista tutkimusta, asiantuntijakonsultointia ja am-mattikorkeakoulujen vuoropuhelua, joka myös osaltaan turvaaa hankkeen kehittämistyön jatkumisen. Projektiin osallistuneet työntekijät kokivat, että kiireen tunne väheni hoito- ja palvelusuunnitelmien aikaikkunoiden tarkistami-sen seurauksena. Projektin toimenpiteillä vaikutettiin konk-reettisesti työntekijöiden jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Enemmän aikaa asiakkaalle! teksti katja isoaho

www.vaskehanke.blogspot.fi vAskE väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen Pielisen karjalassa ja ylä-savossa (toim. katja isoaho ja markku Viita) http://publications.theseus.fi/handle/10024/52080

Procomp oyhttp://www.procomp.fi/fi/ajankohtaiset/ procomp-mukaan-vaske-hankkeeseen

» lisätietoa

palvelutoim

innan kiiturit

karelia.fi | 41

Uusiutuvat liikenteeseen –ESR-rahoitteinen projekti on osa maakunnallista liikenteen uusiutuvien ener-gialähteiden hankekokonaisuutta, jossa tehtävämme

on ollut koulutusmateriaalien tekeminen sekä koulutusten ja tapahtuminen järjestäminen.

Biopolttoaineiden tuotannossa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä aina raaka-aineiden ominaisuuksista jalostus-laitoksen logistiikkaan. Keskityimme keräämään liikenteen biopolttoaineiden tuotannon hajanaisia tietoja yhteen tuot-taen lopulta koulutuskokonaisuuden verran koulutusma-teriaalia biokaasun, -etanolin ja -dieselin valmistuksesta, tuotannosta ja liiketoiminnasta. Koulutusmateriaalien te-keminen ja yrittäjille pidetyt koulutukset toivat uusia nä-kökulmia henkilökunnalle ja nostivat ammattiosaamista.

Opimme paljon Uusiutuvia liikenteeseen -hankkeesta. Hanketta suunniteltaessa annoimme suuren painoarvon koulutuskokonaisuudelle, jossa kohderyhmänä olivat mah-dolliset tuottajat. Tapahtumien järjestäminen ja tiedonle-vityksen tarve kuluttajille kasvoi kuitenkin suunniteltua suuremmaksi hankkeen kuluessa, laajentaen hankkeen alkuperäisiä tavoitteita.

Hankesuunnitelmasta poiketen järjestimme tapahtumia, joissa kohderyhminä olivat yleisen kuluttajakunnan lisäksi päättäjät, opiskelijat ja erityisesti autotekniikan osaajat. Yh-teistyö Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa muodostui ensisijaisen tärkeäksi tapahtumia järjestettäessä.

paikallismarkkinat avain pientuotantoonLiikennepolttoaineiden pientuotannon edellytyksenä ovat toimivat paikallismarkkinat. Jakamalla tietoa maakunnan kuluttajille voidaan lisätä liikenteen biopolttoaineiden ky-syntää. EU:n ja Suomen politiikassa tavoitellaan biopolt-toaineiden osuuden lisäämistä liikenteessä, mutta tämä ei tarkoita paikallisten päättäjien tai kuluttajien tottumusten ja asenteiden muuttumista samassa suhteessa. Toisinaan tarvitaan huomiota herättävämpiä keinoja ja esitystapoja, jotta koulutus, materiaalit ja tapahtumat saataisiin houkut-televammiksi. Koulutusten ja tapahtumien toteutuksessa tarvitaan laajaa eri alojen osaamispohjaa. Tämänkaltaisissa kehittämishankkeissa onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa sopivien ammattilaisten saatavuus ja sitouttaminen koko hankkeen ajalle.

Projektien onnistumiselle on tärkeää, että keskusten ja koulutusohjelmien välinen yhteistyö on helppoa ja entistä jouhevampaa. Hanketoiminta on oleellinen osa organisaa-tiomme toimintaa, jonka tarkoitus on kehittää maakuntaa ja henkilöstön ammattiosaamista sekä antaa opiskelijoille mahdollisuus käytännönläheisempään oppimiseen. Karelia ammattikorkeakoulun laajaa, keskus- ja koulutusohjelmara-jojen ylittävää, osaamista pitää pyrkiä hyödyntämään laajasti tulevaisuudessakin.

Uusiutuvilla energinen maakunta

Uusiutuvilla, paikallisesti tuotetuilla liikennepolttoaineilla voidaan edistää merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta. Koulutuksella ja tiedottamisella tuetaan alan liiketoimintamahdollisuuksia ja niiden syntymistä.

teksti Ville kuittinen

42 | karelia.fi

Opetuksen kehittäm

inen

karelia.fi | 43

Vaikka liikenteen päästöistä on puhuttu paljon, ei ole itsestään selvää, että uusiutuvista liikennepolttoaineista tai ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista tiedettäisiin tarpeeksi.” Projektipäällikkö Ville Kuittinen

ˆ Biokaasua bensa-autoon, konversio-tapahtuma pidettiin PKKY:n tiloissa Penttilässä.

kestävät energiaratkaisut

Usean ohjelmakauden kokemuksesta huolimatta, pohjoisen alueen uusiutuva energia tarjoaa edelleen haasteita ja yllätyksiä

Opetuksen kehittäm

inen

karelia.fi | 45

Kestäviä energia- ratkaisuja Euroopan pohjoisille alueilleEuroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden 2007–2013 aikana Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut keskeisessä roolissa pohjoisten alueiden uusiutuvan energian kehittämistyössä. Energia-alan järjestelmiä ja liiketoimintaa on kehitetty yhdessä kansainvälisten ja kotimaisten partnereiden kanssa. Tuloksena on uusia yrityksiä, työpaikkoja, palveluja, tuotteita. Hanketoiminnan ja yhteisen energia-alan ohjelmatyön myötä alueella on saavutettu myös edistysaskelia kestävän energian politiikassa. Pohjoisilla alueilla on paljon yhteistä, kuten vaikea saavutettavuus, haastava ja muuttuva ilmasto, runsaat luonnonvarat, herkkä luonnonympäristö ja ainutlaatuiset paikallisyhteisöt.

»teksti Lasse okkonen

kestävät energiaratkaisut

näkökulmia poHjoisten alueiden kestävään energiapolitiikkaanSmallest -hanke toteutettiin syksyn 2009 ja kevään 2012 välisenä aikana. Hankeen toimenpiteitä toteutettiin Poh-joisen Periferian -ohjelman eli NPP:n alueella Suomen (Itä-Suomi, Kainuu, Lappi) lisäksi Brittein saarilla (Skotlanti, Pohjois-Irlanti, Shetlanti), Irlannissa, Islannissa, Färsaarilla ja Ruotsissa (Västerbotten). Yksi hankkeen tavoitteista oli kehittää paikallista päätöksentekoa ja tuottaa puolueetonta tietoa päättäjille. Hankkeen merkittävimpiä toimenpitei-tä Pohjois-Karjalassa oli hankkeen toimijoiden aktiivinen osallistuminen maakunnallisen ilmasto- ja energiaohjelman laatimiseen. Hankkeessa teimme koko maakunnan kattavaa yhteistyötä kuntapäättäjien kanssa ilmasto- ja energiaohjel-man laadinnassa.

Smallest -hanke huipentui NPP -alueen eri osissa pi-dettyihin Road Show -tapahtumiin. Ideana tapahtumissa oli saattaa yhteen alueiden päättäjiä ja muita intressiryh-miä sekä esitellä heille hankkeen tuloksia. Osallistuimme mm. Skotlannin tapahtumaan ja järjestimme itse yhdessä ruotsalaisen partnerin kanssa tapahtuman suomalaisille ja ruotsalaisille päättäjille Skellefteå:ssa. Tapahtuman aikana suomalaiset ja ruotsalaiset päättäjät saivat vertailtavakseen ja keskusteltavakseen erilaisia toimintamalleja sekä pää-sivät tutustumaan erityyppisiin kohteisiin Västerbottenin alueella. Aivan hankkeen lopussa kävimme esittelemässä hankkeen tuloksia myös Euroopan Parlamentin päättäjille Brysselissä.

yHteistyötä pienyritysten kanssaPELLETime -hankkeessa keskityimme pienen kokoluo-kan pelletintuotannon kannattavuuden parantamiseen Suomessa, Ruotsissa, Skotlannissa ja Islannissa. Alan ke-

hittämistyötä tehtiin kansainvälisesti ja paikallisesti usei den pk-yritysten kanssa. Työtä jatketaan hankeyhteistyönä mm. Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusaseman kanssa. Pellettialan kehittämisen, erilaisten raaka-aineiden pelletöintikokeiden ja pellettien laatuanalyysien ohella hankkeessa tehtiin aluekohtaisia toimenpiteitä. Esimerk-kinä hanketyön tuloksista PELLETime -hankkeen koordi-naattori Lasse Okkonen mainitsee Islannissa käynnistetyn maan ensimmäisen metsäenergia-alan yrityksen Skogarorka Ehf:n. Hanke osoitti, että puuenergia on mahdollista hyvin-kin erilaisilla alueilla ja voi tukea paikallisten yhteisöjen ke-hittämistä, yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta. Skogarorkan toimitusjohtajan ja pitkäaikainen bioenergia-alan partnerin Loftur Jonssonin mukaan hankkeella oli huomattava vaiku-tus Islannin metsäalan kehitykseen ja suunnittelutyöhön.

Ammattikorkeakoulun hallinnoima MicrE -hanke kehit-ti asiantuntijapalvelun, jossa hyödynnetään monipuolista kansainvälistä asiantuntijaverkostoa ja tarjotaan yrityskoh-taisesti räätälöityä koulutusta ja neuvontaa.

Kiteen Sopensuolla toimiva biokaasulaitos käsittelee Joensuun ja Kiteen alueen biojätteet tuottaen niistä säh-köä, kaukolämpöä ja lannoitteita. oHjelmatason yHteistyötä ja koordinointiaKeväällä 2010 Pohjoisen Periferia-alueen ohjelman (NPP) sihteeristö päätti toteuttaa tulevan strategisten hankkeiden hakukuulutuksen aiemmista kerroista poikkeavalla tavalla ja kutsua hanketoimijat mukaan haun valmistelutyöhön. Oh-jelman silloiset hankkeet jaettiin kolmeen klusteriin, joista suurimman – uusiutuvan energian klusterin – vetovastuu annettiin Karelia-amk:lle. Hanketoimijoiden ja yhteistyö-kumppaneiden yhteistyönä kartoitettiin tärkeimmät uusiu-

Kuntakierroksen aikana luotiin pohja hankkeen tuotokselle, joka hankeraportissa esiteltiin ns. päättäjäakatemiana ts. foorumina, jossa päättäjät saavat itselleen tärkeätä sekä päätöksentekonsa pohjaksi puolueetonta tietoa” lehtori jarmo Renvall

46 | karelia.fi

Opetuksen kehittäm

inen

karelia.fi | 47

tuvan energian kehittämisalueet tuleville vuosille. Osana tätä yhteistyötä, energiaklusteri järjesti 120 osallistujan kan-sainvälisen Sustainable Energy Systems 2010 -konferenssin Joensuussa. Klusterin vetovastuu toi merkittävän vaikutus-mahdollisuuden, jonka ansiosta seuraavaan hakukuulutuk-seen oli mahdollista rakentaa ohjelmalle merkittävä, mutta myös ammattikorkeakoululle hyvin sopiva hanke. Kluste-riyhteistyön, partnerihakujen ja hankehaun jälkeen aloitti toimintansa syksyllä 2011 strateginen SECRE -hanke, joka tuottaa kansainvälisen palvelun edistämään ja auttamaan yhteiskunnallisia yrityksiä uusiutuvan energian alalla.

toimintaympäristön tuntemus ja tuntemattomuusPohjoisen Periferian -ohjelman hankkeissa on kohdattu monia paikallisia kehittämishaasteita hyvinkin vaihtelevil-la alueilla, Pohjois-Karjalasta Orkneylle, Ulkohebrideille, Irlantiin ja Itä-Islantiin. Pohjoisten alueiden ihmisillä on paljon yhteistä, mikä edesauttaa hanketoimintaa. Jokaisella alueella on myös oma toimintakulttuuri, normit ja tavat.

Moderni tuulivoimateknologia ei toimi ilman huoltopal-veluja tai itävaltalainen biokattila ilman sille sopivaa polttoai-netta ja hankintaketjua. Siten vanha sanonta – maassa maan tavalla – on edelleen tässä yhteydessä paikkansa pitävä.

Olemme oppineet, että teknologioiden siirto on helppoa, mutta niihin liittyvät käytännöt ja toimintamallit pitää laatia paikallisesti

ˆ Pitkänlinjan keksijä ja konepajayrittäjä matti Pappinen Polvijärveltä. Pellettipioneeri Pappinen kuvattiin sECRE –hankkeen ”Pohjois-Euroopan uusiutuvan energian yrit-täjät ja yhteisöt” –kuvasarjaan tuotteistamansa lähes huoltovapaan ja tehokkaan pellettipolttimensa kanssa.

kestävät energiaratkaisut

Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaanmonikulttuurinen Lieksa -projekti (mokuli) syntyi Lieksan kaupungin työntekijöiden toivomuksesta, ja heidän tunnistamaansa kehittämistarpeeseen.

teksti saara hiltunen

Lieksa oli uuden tilanteen edessä, kun vuosina 2010 - 2012 kaupunkiin asettui lähesi 300 uutta maa-hanmuuttajaa. He ovat lähtöisin pääasiassa sodan repimistä maista, Somaliasta ja Irakista. Lieksan

uudet asukkaat ovat herättäneet monenlaisia reaktioita ja vilkasta mielipiteen vaihtoa puolesta ja vastaan. Pahimmil-laan maahanmuuton vastustaminen aiheutti rasistisia tekoja etenkin syksyllä 2011, joka osui ajallisesti hankeen akumet-reille. Lieksa on Euroopan nopeiten ikääntyvä paikkakunta, josta nuoret tyypillisesti muuttavat suurempiin asutuskes-kuiksiin. Väestökato näkyi muun muassa siinä, että Lieksan vuokratalot olivat hankkeen käynnistyessä lähes tyhjiä.

Kahdessa peruskoulussa on maahanmuuttajaluokka, joihin uudet tulokkaat otetaan aluksi oppimaan kieltä. Myöhemmin maahanmuuttaja oppilaat integroidaan suo-malaislasten kanssa samoihin luokkiin. Myös päivähoidon puolella syntyi lyhyessä ajassa tarve perustaa uusia ryhmiä. Terveydenhoitoa työllistivät yllättäen maahanmuuttajien tulotarkastukset sekä erilaiset terveysongelmat. Poliisia työllisti maassaoloon liittyvät lupakäytänteet ja KELA sekä sosiaalitoimi hoitivat entistä suuremmalle joukolle toimeen-tulokysymyksiä.

Mokuli-projektin käynnistyessä Lieksan kaupungista muodostui aktiivinen kumppani ja myös toimeksiantaja. Ensimmäinen tehtävä meille oli kaupunginvaltuustolle esit-täytyminen, ja hieman myöhemmin kaupungin luottamus-henkilöille koulutustilaisuuden järjestäminen maahanmuut-toon liittyvien väärinkäsitysten oikomiseksi. Myöhemmin Mokuli-projekti järjesti useita julkisia yleisökeskustelu-tilaisuuksia, joissa oli mukana päättäjiä aina eduskuntaa myöten sekä maahanmuuton asiantuntijoita eri tahoilta. Suunnittelimme tilaisuudet ja etsimme ulkopuoliset asian-

tuntijat kulloinkin pinnalla olleiden kysymysten mukaan. Yleisötilaisuuksien otsakkeet muodostettiin tarkoituk-

sella provokatiivisiksi kuten esimerkiksi ”Lieksa monimuo-toistuvassa maailmassa -kuka maksaa viulut”. Kaupungin johto oli aina ajantasalla ja antoi tukensa ja kommenttinsa suunnitelmille. Julkisissa paneelikeskusteluissa yritysten, oppilaitosten, politiikan ja maahanmuuttajien edustajat vastasivat yleisön kysymyksiin ja jakoivat tietoa maahan-muuttajien saamista etuuksista ja palveluista.

”paras paperi pitkiin aikoiHin”Merkittäväksi muodostunut työprosessi oli Lieksan kau-pungin maahanmuuttostrategia 2020, jonka kaupungin-valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2012. Karjalaisen artikkelissa kaupunginhallituksen jäsenet kommentoivat strategiatuo-tosta monin positiivisin ilmaisuin kuten.”Paras paperi Liek-sassa pitkiin aikoihin”. Strategiassa on määrityelty tarpeet ja tavoitteet kaupungin toiminnoille maahanmuuttotyössä. Syksyllä maahanmuuttotyön esittelyssä uudelle kaupungin-valtuustolle esitettiin myös seurantaryhmän perustamista strategian toteuttamiseksi.

Julkisen mielipiteen ”muokkauksen” lisäksi Mokulista kutsuttiin asiantuntijajäsenenä mukaan maahanmuuttoa koskeviin keskusteluihin, joissa valmisteltiin maahanmuut-toon liittyviä toimenpiteitä Lieksan kaupungin hallinnossa. Olimme keskeinen tekijä maahanmuuttoa koskevien pal-veluprosessien kuvausten tuottamisessa. Tämä oli moni-ulotteinen prosessi, jossa kaikki viranomaistahot kokoon-tuivat yhteen ja tekivät palveluprosessikuvaukset omasta tehtävästään maahanmuuttajatyössä. Prosessin aikana eri alojen työntekijöiden toimenkuvat ja vastuualueet selkeytyi-vät. Prosessikuvaukset ovat nähtävissä Lieksan kaupungin

48 | karelia.fi

verkkosivuilla. Mukana olleet tahot kertoivat oppineensa paljon omasta työstään tehdessään siitä kuvauksen.

Julkisten tilaisuuksien lisäksi Mokuli järjesti runsaasti koulutustilaisuuksia opettajille, päiväkotityöntekijöille, terveysalan työntekijöille sekä muille kiinnostuneille. Pro-jektiohjaaja oli tavattavissa päivittäin Lieksan Yhteispalve-lut- pisteessä, jossa maahanmuuttajat vierailivat ahkerasti hakien neuvoja, ohjausta, harjoittelupaikkoja, opiskelupaik-koja tai muuta tietoa. Lisäksi hanke oli mukana ohjaamassa maahanmuuttajien omien yhdistysten toiminnan suunnitte-lua. Kesällä 2012 yhteistyössä Lieksan kaupungin ja Pakolai-sen Oppipolku- hankkeen kanssa järjestettiin kotouttamis-koulutusta maahanmuuttajaäideille, joilla ei ollut muutoin mahdollisuutta osallistua koulutuksiin. Tälle ryhmälle oli samalla lastenhoito järjestetty ja sylilapset saivat olla myös äidin mukana tunneilla.

syrjäinen euroopan reuna-alue monimuotoistuuMonikulttuurinen Lieksa-projektin ympärille muodostui laaja ja monipuolinen maahanmuuttotyön verkosto paikal-lisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja jopa kansainväli-sestikin. Syrjäisen Euroopan reuna-alueen monimuotoistu-minen kiinnostaa ilmiönä tutkijoita ja päättäjiä. Projektin edustajana sain olla kertomassa Lieksassa tehtävästä maa-hanmuuttotyöstä Euroopan Muuttoliikeverkoston (EMN) seminaarissa Turussa huhtikuussa 2011 ja Pohjoismaiden muuttoliikkeen tutkijakonferenssissa (16th Nordic Migra-tion Research Conference (NMRC) & 9th ETMU Days) elokuussa 2012. Jälkimmäinen esitys oli yhdessä kanada-laisen vieraan Haweiya Egehin kanssa, ja esityksessämme vertailimme kahden maan käytänteitä. Lisäksi Kanadassa konferenssimatkalla tapaamamme dokumenttielokuvien tekijä Brandy Yanchyk kiinnostui Lieksasta ja on nyt teke-mässä kansainvälisille markkinoille dokumenttia Lieksan maahanmuuttajista työnimellä ”Finding the Edge Road”.

Mokulin ympärille muotoutuneen verkoston mo-ninaisuudesta kertoo myös projektin tuottama kirja, Maahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. Kirja kertoo omalla värikkäällä tavallaan maahanmuuton haasteista Suomessa.

Lieksan lisäksi projektin tavoitteisiin kuului myös moni-kulttuurisuuden edistäminen Karelia- ammattikorkeakou-lussa. Järjestimme monikulttuurisuusklinikoita opettajille, kehitimme suomenkielen opetusmateriaaleja, tuotimme

web-kurssin monikulttuurisuudesta henkilöstölle ja jär-jestimme koulutustilaisuuksia mm. islamilaisen naisen asemasta sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijoille ja opettajille.

Mokulin päällimmäiseksi viestiksi jäi: Maahanmuuttajat ovat osa Suomea ja samalla osa meitä.

ˆ Kulttuurit kohtaavat. Fatima taidekeskus Kassandrasta demonstroi afrikkalaista ilmaisua laulaen ja tanssien. oppilaana rovasti Kosti heikkinen.

» projektin tuottama kirjaProjektin tuottama julkaisu http://urn.fi/uRn:isBn:978-952-275-042-6  

» lisätietoa

kansainvälistym

inen

karelia.fi | 49

Projektimuotoisesta toiminnasta on tullut mer-kittävä työkalu erilaisten kehittämistoimenpi-teiden toteutuksessa. Euroopan unionin ja myös muiden kansalliset rajat ylittävien rahoitus- ja

yhteistyömahdollisuuksien myötä projektitoiminta on samalla kansainvälistynyt. Kansainvälinen projektitoi-minta ei ole itseisarvo, mutta sen avulla voidaan hyvin suunniteltuna ja toteutettuna saavuttaa tuloksia, joihin ei välttämättä alueellisella tai kansallisella kehittämistyöllä päästäisi. Kynnys lähteä mukaan kansainväliseen projek-titoimintaan voi sen asettamien haasteiden kuten kasva-neiden riskien vuoksi tuntua korkealta. Projektitoimijalla on kuitenkin käytettävissään menetelmiä ja työkaluja, jot-ka mahdollistavat hallitun ja menestyksellisen projektien suunnittelun ja toteutuksen.

Karelia-ammattikorkeakoulun yhdessä Itä-Suomen yliopiston ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n kanssa vuosina 2008 – 2010 toteuttaman GLOBRO – Koulutuksella kohti kansainvälistä projektitoimintaa -projektin tavoitteena oli koulutuksen keinoin kasvattaa kansainvälisen projektitoi-minnan osaamista ja lisätä yritysten sekä koulutus-, tut-kimus- ja kehittämisorganisaatioiden osallistumista kan-sainvälisiin verkostoihin ja projekteihin. Projektin toiminta koostui kansainvälisen projektitoiminnan koulutuksesta, siihen liittyvien temaattisten työpajojen toteuttamisesta, projektitoimintamallin työstämisestä sekä kansainvälisten verkostojen muodostamisesta. Kymmenissä tilaisuuksissa perehdyttiin erityisesti kansainvälisessä toimintaympäris-tössä käytettyihin projektitoiminnan malleihin ja mene-telmiin. Projektia rahoittivat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Euroopan sosiaalirahasto), Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Oy, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Projektin alusta saakka haasteeksi osoittautui yri-tysten suora osallistaminen projektin toimintaan, sillä

projektimuotoinen julkisesti rahoitettu kansainvälinen ke-hittämistoiminta on yrityksille varsin epäkiitollinen toimin-tamuoto raskaan hallinnollisen taakan vuoksi. Useimmiten vain tutkimusintensiivisille yrityksille on tarjolla kansain-välistä kehittämisrahoitusta ja tämänkaltaisia yrityksiä on Pohjois-Karjalassa vähän. Tämä näkyi siksi myös yritysten vähäisenä osallistumisena projektin toimintaan.

Projektin toiminnassa kiinnitettiin erityistä huo-miota kehittämistyön jatkuvuuteen projektin toimin-nan päättymisen jälkeen. Koulutustoimintaa jatketaan Karelia-ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä. Yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakunta-liiton hallinnoiman EUFUND 2010 -hankkeen kanssa luotu sähköinen Projektiplaneetta™-ympäristö toimii alueen yhteisenä alustana projektitoiminnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen ja siihen kytkeytyy myös projektin tuloksena käynnistynyt Pohjois-Karjalan kansainvälinen hankefoorumi.

Projektin ”Best Practices and Lessons Learnt in International EU R&D Projects” -julkaisussa esitellään Itä-Suomessa toteutettujen kansainvälisten projektien kautta kertyneitä oppeja, kokemuksia ja hyviä käytän-teitä. Tavoitteena on laajentaa niiden hyödyntämistä suunniteltaessa ja toteutettaessa uusia kansainvälisiä projekteja. Kokemusperäisten artikkeleiden lisäksi jul-kaisu sisältää kansainvälisen projektitoimintaan ja sen menetelmiin ja työkaluihin perehdyttäviä artikkeleita perus-tuen projektin puitteissa järjestettyihin koulutuksiin sekä asiantuntijoiden toimeksiantoihin.

KOULUTUKSELLA KOHTI

teksti maria saastamoinen | kuVa saku Räsänen

KAnsAInVäLIsTä PROjEKTITOIMInTAA

Projektin julkaisu www.karelia.fi/globro/julkaisu.html

» lisätietoa

50 | karelia.fi

AAsIA OsAAmInEn -HAnkkEEn

Metsä-, rakennus- ja puuteknologia-alan

HYVäT KäYTänTEETteksti janne häyrynen, timo Pakarinen, Petteri Ryhänen

»

kansainvälistym

inen

karelia.fi | 51

Lisäksi opittiin myös se, että käytännönläheisyyttä voidaan ottaa tämän kaltaisissa hankkeissa vieläkin enemmän koulutuksiin mukaan

Metsä-, rakennus- ja puu-teknologia-alan Aasia osaaminen (Aasia) –hanke toteutettiin vuoden 2009

lopulta vuoden 2012 loppuun saakka. Tavoitteena oli parantaa mukana olevi-en yritysten ja sidosryhmien osaamis-ta monella osa-alueella, mm. Aasian liiketoiminnassa, kauppatavoissa ja kulttuurien ymmärtämisessä. Lisäksi hankkeen aikana kehitettiin luonnon-katastrofialueille pika-asutuskonsepti, joka on nopeasti hädän hetkellä toimi-tettavissa ja pystytettävissä pysyvästi vaikeakulkuisen reitin taakse. Taloa voi jälkeenpäin laajentaa tarpeiden ja varallisuuden mukaan. Kolmantena tavoitteena hankkeella oli viedä kestä-vän metsätalouden ja puuteollisuuden mallia Aasiaan. Puun ekologiset arvot materiaalina ja muut ympäristöarvot ovat olleet hankkeessa korostetusti esillä. Hankkeessa olevat yritykset ra-hoittivat oman osansa hankkeesta ja heidän päällimmäiset intressinsä oli-vat osaamistason nostaminen Aasian liiketoiminnasta sekä omien liiketoi-mintamahdollisuuksien kehittäminen Aasiassa.

Hyviksi käytänteiksi nostamme projektin verkostoitumis- ja opinto-

matkat, joita toteutettiin 1-2 kertaa vuodessa kohdealueelle. Aihealuee-seen kiinteästi liittyvät koulutukset hankkeen alkupuolella antoivat erin-omaisen ponnahduslaudan lähteä ensimmäisille matkoille, joiden ai-kana tutustuttiin opittuun ja nähtiin asioita käytännössä. Mitä pidemmälle hanke eteni ja useampi matka tehtiin, sitä syvemmin opittua ymmärrettiin ja opittiin myös käytännön tekemi-sen ja kokemisen kautta. Kulttuurit ja kauppatavat tulivat yhä paremmin tutuiksi. Matkoja suunniteltiin sopi-van joustaviksi yrityksille antaen myös tarvittaessa vapauksia ydinohjelmasta. Näin kaikki osapuolet kokivat saavansa vieläkin enemmän hyötyä asiaan vara-tusta ajasta ja panostamisesta. Muita merkittäviä hyviä käytänteitä olivat mm. toimivat workshop-malliset suun-nittelutilaisuudet, joissa oli yritykset vahvasti mukana. Palautteen mukaan yritykset arvostivat myös kokemusta, jota myös hankkeen henkilöstöllä oli substanssialasta ja kulttuureista.

Yritysten yhteisesiintymistä Kiinan messuilla hankkeen puolivälin jälkeen voidaan pitää myös onnistuneena käy-tänteenä, vaikka messutavarat melkein myöhästyivät. Onneksi ryhmämme

etujoukko sai nopeutettua tullin käsit-telyä ja saimme erityisehdoilla tavarat messuosastollemme. Tuolloin yritykset olivat oppineet hyvin perusteita teori-an ja käytännön kautta ja pääsivät to-teuttamaan itseään hektiseen messu-ympäristöön luoden uusia verkostoja ja kumppanuuksia.

Hanke teetti palautehaastattelun ja kyselyn sidosryhmille. Palautteen ja hankkeen itsearvioinnin perusteel-la nähtiin, että ennalta asetettuihin tavoitteisiin päästiin hyvin. Yksi ke-hitettävä asia on lisätä sidosryhmien ja yritysten yhteistapaamisia myös matkojen ja koulutusten ulkopuolella. Näin hyvät käytänteet ja opittu siirtyy helposti organisaatiolta toiselle täy-dentäen oppimistulosta.

Hankkeesta jäi käteen erittäin hyvä mieli onnistumisesta ja samalla pieni haikeus siitä, että hanke loppuu aina-kin tässä muodossa. Kuitenkin hanke-tiimissä koettiin, että olimme luoneet jotain uutta ja toimivaa niin, että sen soisi jatkuvan ja kehittyvän yhä parem-maksi kokonaisuudeksi auttaen vielä paremmin sidosryhmien ponnisteluja kansainvälistymisen tiellä.

Tunnemme, että tärkeä avaus jolle-kin suuremmalle on tehty.

52 | karelia.fi

Karelia-ammattikorkeakou-lussa kansainvälistyminen on yksi toiminnan paino-pistealueita. Kansainvä-

listymisen keskeisimpiä toimintoja ovat opiskelu- ja harjoitteluvaihdot, henkilöstövaihdot, vieraskielinen opetus, kotikansainvälistyminen sekä kansainväliset koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeet. Meneillään ole-van Kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin (KNOT) –hankkeen tavoitteena on kehittää kansainvälis-tymisen osa-alueista nimenomaisesti kansainvälisen harjoittelun käytäntei-tä. Hankkeen tarkoituksena on luoda pysyvät ja toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten ja työelämän välille. Ta-voitteena on myös tukea pohjoiskarja-laisia työnantajia kansainvälisten opis-

kelijoiden rekrytoinnissa ja laajentaa yritysten joukkoa, jotka ovat valmiita ottamaan kansainvälisiä harjoittelijoi-ta ja sitä kautta kansainvälistymään. Hankkeen aikana Karelia-ammatti-korkeakoulu selkeyttää kansainvä-lisen harjoittelun käytänteitä myös ammattikorkeakoulun sisällä.

Pohjois-Karjalaan saapuu vuosittain noin 1300 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon tai Karelia-am-mattikorkeakouluun. Moni näistä nuo-rista haluaisi suorittaa opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun paikallisessa yrityksessä. Yli 60 pohjoiskarjalaista yritystä on osoittanut kiinnostusta kv-harjoittelijan ottamiseen. Kevään 2012 ja kesän aikana KNOT-hankkeen kautta on järjestynyt harjoittelupaik-

ka 16 kv-opiskelijalle. Työnantajia on ollut 12 ja ohjaajia 25.

Pohjois-Karjalan kauppakamari hallinnoi KNOT-hanketta. Projekti-päällikkönä toimii kehittämispäällik-kö Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan kauppakamarista. Mukana hank-keessa ovat ammattikorkeakoulun lisäksi Itä-Suomen yliopisto ja Joen-suun Nuorkauppakamari ry. Joensuun Nuorkauppakamari on sitoutunut ot-tamaan yli 20-vuotiaita opiskelijoita mukaan toimintaansa ja sitä kautta sitouttamaan ja juurruttamaan opis-kelijoita Pohjois-Karjalaan. Tämä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama ESR-rahoitteinen hanke on kolmivuotinen (2011-2013).

ELäVäSTI kansainvälinen!

Ulkomaisen harjoittelijan ottaminen on edullinen ja helppo tapa kansainvälistää yritystä. Kun osa henkilöstöstä on ollut ulkomaalaisia, on ollut helppo aloittaa kielen puhuminen. Tuntuu, että ulkomaiset asiakkaatkin ovat lähempänä.” Toimitusjohtaja Kim Väisänen Blancco Oy

teksti anneli airola

kansainvälistym

inen

karelia.fi | 53

Pietariin suuntautunut kehittämisprosessi lähti liik-keelle Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutki-muskeskus SPATIA:n ja Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK:n yhteistyökeskusteluista

aluekeskusohjelman osatoteuttajina. SPATIAN roolina oli tukea alueen yritysten mahdollisuuksia kytkeytyä lähialuei-den markkinoille ja ISAK:n roolina oli toteuttaa kehittämis-toimenpiteitä hyvinvointialalle suuntautuneiden yritysten kanssa. Tutkimuksellisen pohjan toimenpiteelle muodosti yhdessä toteutettu selvitystyö Pietarin alueen markkinoista, toimijoista ja tilanteesta. Sen keskiössä olivat organisaatiot, jotka tuottavat palveluja vammaisille ja ikääntyneille henki-löille. Selvityksen myötä löysimme oleelliset yhteistyötahot ja väylät joiden avulla ajatus Pietariin suunniteltavasta, suo-malaisyritysten varustamasta malliympäristöstä sai siivet.

Oleellinen yhteistyötaho oli ja on edelleen Pietarin kaupunki, jonka työllisyys ja sosiaaliasian komitea osti ajatuksen ja pääsimme tosi toimiin asiassa vuonna 2007. Toimiva Koti Pietari informaatio- ja malliympäristö si-joittui Pietarin kaupungin hallinnoiman Ammatillisen kuntoutuksen keskuksen yhteyteen. Siellä se toimii ak-tiivisesti edelleen tarjoten tietoa ja ratkaisuja asumista, liikkumista ja arkiaskareita helpottavista tuotteista asiak-kaille ja asiantuntijoille sekä mahdollistaen monille suo-malaisille sekä myös muualta tuleville yrityksille toimivan alustan tuoda esiin kiinnittyä sikäläisille hyvinvoinnin

markkinoille omilla tuotteillaan ja palveluillaan. Projektin jälkeen kehitettyyn konseptiin on myöhemmin kiinnittynyt yhä enemmän yrityksiä.

”sitkeys palkitaan laajenevilla maHdollisuuksilla”Toimiva Koti Pietari oli ensimmäinen laatuaan Venäjällä ja se on avannut ISAK:lle ja myös yhä laajenevalle yritys-ryhmälle erilaisia yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi Karjalan- sekä Komin tasavalloissa. Toimiva koti- ympä-ristöön on tutustunut vuosittain noin 2000 – 3000 alan

Malliasunnon varus-tamiseen on osallistunut 15 suomalaista yritystä joista noin puolet toimii Pohjois-Karjalassa

Toimiva Koti PietariKarelia-ammattikorkeakoulussa toimiva Itsenäisen suoriutumisen

innovaatiokeskus (ISAK) toteutti sisäasiainministeriön rahoittamassa ja Joensuun Seudun Kehitysyhtiö JOSEK Oy:n hallinnoimassa aluekeskusohjelmassa

hyvinvointitoimialan kehittämistoimenpiteitä, ja samanaikaisesti vahvistettiin alueellista ja valtakunnallista toimija- ja kumppanuusverkostoa. Kansainvälisenä toimenpiteenä ohjelmassa toteutui Pietarissa käynnistynyt yhteistyö joka johti

Toimiva Koti- informaatio- ja malliympäristön suunnitteluun, toteutukseen ja käynnistymiseen huhtikuussa 2009.

teksti timo ekroos

54 | karelia.fi

asiantuntijaa Venäjältä ja Suomesta, sekä koko ajan laajeneva asiakasjoukko paikallisesti.

Toimenpiteellä on käynnistetty ja synnytetty luottamuk-sellinen yhteistyö suomalaisten ja venäläisten toimijoiden välille yhteisten kehittämishaasteiden edessä. Pietarin kau-pungin sitoutuminen Toimiva Koti- ympäristön rakentami-seen ja sen ylläpitämiseen on ollut ehdottomasti paras on-nistuminen ja edellytys kestävälle ja pysyvälle toiminnalle. Pelkästään Pietarin alueella asuu lähes miljoona Toimivan kodin asiakasryhmiin lukeutuvaa ihmistä. Tarvetta siis on, mutta kysymys on siitä miten kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan. Tähän Toimiva Koti antaa hyvän alustan ja mahdollisuuden ja työ jatkuu edelleen.

Yllätyksellisyyttä ei kehittämisprosessista puuttunut. Tullimuodollisuudet ja tavaroiden toimittaminen Pietariin aiheuttivat joskus harmaita hiuksia. Jälkeenpäin voi huvit-tuneena muistella vaikkapa 12 tunnin ”syvätarkastuksia” Venäjän tullissa yhden tuotteen kanssa tai suomalaisten asentajien ylimääräistä viikon ”lomaa” Pietarissa Toimivan Kodin tuotteita tullista odotellen. Mutta kaikista selvittiin ja vieläpä kunnialla. Avajaisissa 19.4.2009 oli suuri ilo olla leik-kaamassa punaista nauhaa yhdessä Pietarin kaupungin vas-tuuhenkilöiden kanssa. Silloin ei vielä tiennyt mihin se nau-han leikkaaminen johtaisi, eikä oikein tiedä vieläkään, sillä tämä avaus on johtanut mielenkiintoisiin meneillään oleviin jatkoaskeliin sekä Pietarissa että myös muualla Venäjällä.

Omistan tämän kirjoitukseni kaimalleni Timo Lautaselle, joka SPATIA:n tutkimusjohtajana oli merkittävässä roolissa alkuselvityksen toteutuksessa ja toimenpiteiden visioinnissa yhdessä yrityskumppaneiden sekä koko ryhmämme kanssa.

Samalla osoitan lämpimät kiitokseni kaikille toimen-piteen rahoittajille, toteutukseen tavalla tai toisella osal-listuneille sekä perässähiihtäjille. Latu on auki joten sitä käykäämme!

ˆ toimiva koti- Pietari koostuu suomalaisten yritysten varustamasta malliasunnosta, yksittäisille tuotteille tarkoitetusta näyttelytilasta sekä koulutustilasta josta on suora yhteys malliasuntoon. tilojen suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota esteettömyyteen ja ympäristön toimivuuteen myös useampien ryhmien tutustuessa samanaikaisesti näyttelyyn ja esillä oleviin ratkaisuihin

» lisätietoa

Prosessiin liittynyt opinnäytetyö study of Visual Communication – Case Functional home at the senior Generation exhibition in st. Petersburg, saila Rönkkö, Degree Programme in Design, Pkamk 4/20

Video avajaisista on katsottavissa sekä suomen- että venäjänkielisenä osoitteesta www.isak.fi

teksti timo ekroos

karelia.fi | 55

kansainvälistym

inen

Pohjois-Karjalan maakuntakorkeakoulun toimii koko maakunnan alueella. Maakuntakorkea-koulussa on keskitytty erityisesti koulutuksen saatavuuden varmistamiseen kehittämällä ai-

kuiskoulutuksen joustavia toteutustapoja esimerkiksi mo-nimuotoistamalla ammattikorkeakouluopintoja niin, että opiskelu onnistuu pääsääntöisesti kotipaikkakunnalta kä-sin. Tätä vahvistaa myös erittäin monipuolinen avoimien korkeakouluopintojen ja täydennyskoulutuksen tarjonta ja toteutus verkko- ja monimuoto-opintoina.

Opiskelumahdollisuuksista järjestetään säännöllisesti maakunnassa infoja sekä tarjotaan aikuisille suunnattuja neu-vonta- ja ohjauspalveluja. Ehdottoman hyvä käytänne on se, että Lieksan ja Nurmeksen kaupungit ovat resursoineet maa-kuntakorkeakouluun yhteyshenkilöt, joiden tehtäviin kuuluu mm. aikuisopiskelijoiden neuvontaa ja ohjausta sekä alueen

koulutus- ja kehittämistarpeiden välittäminen maakunta-korkeakoululle.

Maakuntakorkeakoulutoiminnan hyvä toimintamalli on seudulliset ohjausryhmät, jossa on elinkeinoelämän, yri-tysten ja yhteisön sekä oppilaitosten laaja-alainen edustus. Ohjausryhmät ovat vuorovaikutusfoorumi seudullisten toimijoiden ja korkeakoulujen välillä. Koulutus- ja kehittä-mistarpeet kootaan seudullisiin koulutus-, kehittämis- ja innovaatiosuunnitelmiin ja esimerkiksi Karelia- ammatti-korkeakoulussa suunnitelmia hyödynnetään aikuiskoulu-tuksen aloituspaikkapäätöksiä tehtäessä.

Joillakin paikkakunnilla on omia maakuntakorkeakou-lun työryhmiä, joissa on syvennetty esimerkiksi opiskeli-jasenssien järjestämiseen kutsumalla paikkakunnalta läh-töisin olevia korkeakouluopiskelijoita tapaamaan kunnan ja elinkeinoelämän edustajia ja tarjoamalla opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja sekä opinnäytetöiden aiheita.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta on etsitty ja kokeiltu erilaisia toimintamalleja mm. käy-täntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen Pielisen Karjalassa-projektissa ja KUOKKA-projektissa, jossa keski-tyttiin korkeakoulujen opiskelijoiden ja yrittäjien yhteistyön kehittämiseen Keski-Karjalassa. Korkeakoulujen osaaminen ja palvelut tukevat seudullisista tarpeista nousevaa elinkei-noelämän ja julkisen sektorin kehittämistoimintaa. Perusta-na on korkeakoulujen, koulutustoimijoiden ja seutukuntien välinen vuorovaikutus ja kumppanuus.

Maakuntakorkeakoulu toimii verkostomaisesti ja mukana verkostossa ovat toimintaa koordinoiva Kare-lia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopiston koulu-tus- ja kehittämispalvelu Aducate, Humanistisen am-mattikorkeakoulun Joensuun kampus ja Pohjois-Karjalan kesäyliopisto. Maakuntakorkeakoulu on lisännyt alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä.

Korkeakoulujen osaamista ja palveluja

maakuntaanteksti mervi Lätti

56 | karelia.fi

Työnantajat toivovat ammattikorkeakouluilta aktiivi-sempaa, järjestelmällisempää ja tavoitteellisempaa yhteistyötä sekä työelämätarpeiden huomioimista koulutuksessa sekä palvelu- ja kehittämistoimin-

nassa. Karelia-ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.5.2011 alkaen Kumppanit – työelämä korkeakoulun kumppa-nina -projektia, jossa vahvistetaan kumppanuutta am-mattikorkeakoulun sekä paikallisen työ- ja elinkeinoelä-män välillä. Keinoina ovat avainkumppanuustoiminnan ja alumnitoiminnan käynnistäminen sekä korkeakoulun palvelutoiminnan tunnetuksi tekeminen. Työelämän to-dellisten tarpeiden ja opiskelijoiden yhteen saattaminen on todella palkitsevaa. Kumppanuustoiminnan kautta opiskelijat ovat saaneet yrityksiltä todellisia työelämän toimeksiantoja ja siten saaneet realistisen kuvan tulevan ammattinsa todellisista työtehtävistä. Parhaimmillaan opiskelijat ovat työllistyneet opintojaksojen toimeksianta-jalleen valmistumien jälkeen. Työelämäyhteistyössä myös ammattikorkeakoulun opetus ja menetelmät kehittyvät. Keväällä 2012 hanke käynnisti alumnitoiminnan. Alumnit, korkeakoulusta valmistuneet, ovat tärkeä työelämäyhteys korkeakoulullemme. Parhaimmillaan alumnit voivat olla motivoimassa opiskelijoitamme. Syksyllä 2012 järjestetyn Työelämäpäivän yhteydessä 33 alumniamme pitivät urase-minaareja yli 300 sadalle opiskelijallemme.

”Olen iloinen, että projekti on onnistunut systematisoi-maan Karelian työelämäyhteistyötä: Avainkumppanuus- ja alumnitoiminta on käynnistynyt, palvelutoiminta on kehit-tynyt ja hankkeessa määritellyn asiakkuudenhallintaohjel-man käyttöönotto on alkanut ”, Katja Kolehmainen kertoo.

ESR-rahoitteisessa projektissa ovat rahoittaji-na Pohjois-Karjalan ELY -keskus ja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy.

Karelia työelämän kumppanina

teksti mervi Lätti teksti katja kolehmainen

Työelämän todellisten tarpeiden ja opiskelijoiden yhteen saattaminen on todella palkitsevaa

Kum

ppanuus

karelia.fi | 57

Kiitos yhteistyökumppaneille!

Poimintoja tuoreista julkaisuista

a-sarjaOhjaus osana opettajan työtä: perusopetuksen aineenopettajien käsityksiä ohjauksesta. mervi Lätti 2012. 2008. 107 s. isBn 978-951-604-091-5. hinta 25 € (sis. alv). Women Leave, Men Remain: Issues of Gender, Welfare and Labour Marketsin the nordic Periphery. anna Liisa Westman (ed.). 2005. 209 s. isBn951-604-048-9. hinta 30 € (sis. alv). B-sarjaMaahanmuuttajan matka suomalaiseen yhteiskuntaan. saara hiltunen (toim.) 2012. 173 s. 978-952-275-041-9. CE-merkintä bioenergia-alan tuotteissa : Lämpölaitosteknologian kehityshanke joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa. Veera Pyy 2012. 157 s. 978-952-275-027-3. Käyttäjänäkökulmia ikäasumiseen. mirja kälviäinen & aino Lampio. 2012. 31 s. 978-952-275-020-4.

C-sarjaInnovaatioassistentti - Innovation assistant. milena Fayt (toim.) 2012. 55 s. 978-952-275-044-0. Komee - Kone- ja metallitekniikan osaamisverkosto: Loppuraportti. jyri Pötry (toim.) 2012. 58 s. 978-952-275-037-2 VAsKE : Väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Pielisen Karjalassa ja Ylä-savossa. Katja Isoaho & markku Viita (toim.) 2012. 71 s. 978-952-275-035-8 Creative Managers – luovan talouden kansainvälinen erikoisosaaja- ja tuottaja- valmennus: Loppuraportti. marja-Liisa Ruotsalainen. 2012. 53 s. 978-952-275-024-2. Outdoors finland -strategian mukainen matkailu-aktiviteettien kehittäminen ja imagomarkkinointi Pohjois-Karjalassa. Raija Ruusunen & tero taatinen (toim.) 2011. 81 s. 978-952-275-002-0

Lisää julkaisuja löydät osoitteesta

karelia.fi/tki-ja-palvelut/julkaisutoiminta

karelia.fi | 25

Tästä ilmoituksesta et löydä

mutta opinnot Kareliassa antavat monta vaihtoehtoa sen selvittämiseksi.

www.karelia.fi/haku hakutoimisto | hakutoimisto@karelia.fi | 050 408 8429

HAE NYT!

Nuorten ja

aikuiskoulutus

4.3.–3.4.2013