Eduskunnan kasvuedustajienraportti kasvuhaluisesta Suomesta

Kasvuedustajat.fi

Eduskunnan kasvuedustajien raportti kasvuhaluisesta Suomesta

Mukana kasvua rakentamassa

Kasvuedustajat.fi5

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Suomi oli vaikeassa tilanteessa. Maailmantaloutta koitelleen taantuman jäljet näkyivät ja tuntuivat. Finanssikriisi myrskysi Euroopassa. Kotimaisina koetinkivinäm-me puhuttivat teollisuuden rakennemuutos ja huoltosuhteen heikkeneminen.

Eduskunnassa syntyi ajatus puoluerajat ylittävästä luovasta ajattelusta kasvun ja yrittäjyyden kentäl-lä. Näimme, että kasvuajattelu ei saa olla puolue-politikointia tai leikkautua hallitus-oppositio-linjan mukaan. Kansallisen hädän hetkellä kasvuagen-dan tulee ylittää puoluerajat. Luontevan foorumin ja ajatusten jakamisen ohella kaivattiin myös uusia ketterämpiä toimintatapoja.

Vastauksena tarpeeseen syntyi epämuodollinen ja epävirallinen kansanedustajien ThinkTank. Sit-temmin porukka vakiintui tottelemaan nimitystä ”Eduskunnan Kasvuyrittäjyys- ja Startup-verkos-to”. Verkoston toiminnassa nojauduttiin rentoihin tapaamisiin ilman puheenjohtajaa sekä vapaa-muotoisiin kuulemisiin, joissa kukaan ei saanut puhua yli 8 minuutin.

Alun alkaen verkosto ei tähdännyt yhteisiin julki-lausumiin, vaan oman kasvuajattelumme ja osaa-misemme kehittämiseen. Ajatusten karttuessa sekä Suomen talouden taivaan synkentyessä entisestään fokus kuitenkin muuttui.

Koimme, että meidän on kannettava kortemme kekoon.

Tästä sai alkunsa raportti, joka sinulla on kädes-säsi. Olemme työstäneet näkemyksiämme kasvu-yrittäjyyden tärkeydestä sekä siitä, miksi Suomi on mielestämme niin erinomainen maa kasvun koti-paikaksi kesästä 2012 alkaen. Lopuksi tarjoamme suosituksiamme ja ehdotuksiamme, miten Suomi voisi kehittyä kasvuyrittäjyyden kehtona yhä pa-remmaksi.

Työssä ovat kansanedustajien ohella olleet tiiviisti mukana yhteistyökumppanimme, joita ilman pro-jekti ei koskaan olisi ollut mahdollinen. Haluam-mekin lausua erityiskiitoksen Sitralle, Deloittelle, Microsoftille, Suomen Yrittäjille sekä Elisalle. Kiitos myös kymmenille ja kymmenille kasvuajattelijoille, joiden kanssa meillä on ollut ilo käydä keskustelu-ja työn aikana.

Lopuksi toivotamme myös sinut mukaan kasvu-edustajien joukkoon. Sillä kasvun edusmiehiä ja -naisia Suomi tarvitsee kipeästi.

Eduskunnassa 1.1.2013,

Lasse Männistö (kok)Mikael Jungner (sd)Kaj Turunen (ps)Markus Lohi (kesk)Martti Korhonen (vas)Johanna Karimäki (vihr)Lars Erik Gästgivars (rkp)Peter Östman (kd)

Johdanto

SingaporeIsrael

RanskaYhdysvallat

Iso-BritanniaRuotsi

EU-15 keskiarvoJapaniTanska

NorjaAlankomaat

SaksaSuomi

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

47%

39%

32%32%

27%26%26%

25%24%

22%22%

21%18%

Kuva 1. Nuoret yritykset jotka uskovat työllistävänsä vähintään viisi henkilöä viiden vuoden sisällä valituissa vertailumaissa. Luxemburgin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2006-2011. (2)

Kasvuedustajat.fi7

Kasvuyritykset ovat oiva strateginen valinta SuomelleKansakunta joutuu aika ajoin pohtimaan, mihin se menestyksensä perustaa. Edellinen lama nujerret-tiin Suomessa panostamalla voimakkaasti osaami-seen, uuteen teknologiaan, kansainvälistymiseen, yhteistyöhön ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Nyt-temmin Suomi on joko taantunut vahvuuksissaan tai muut ovat ottaneet meidät kiinni. Tarvitsemme uudet eväät menestykseen ja tässä kasvuyritykset ovat houkutteleva vaihtoehto.

Kasvuyritys on yritys, joka kasvaa kolmen vuoden ajan 20 prosenttia vuodessa joko liikevaihdolla tai henkilöstön määrällä mitattuna. Liikevaihdolla mitattuna kasvuyrityksiä on Suomessa noin 1400, kun taas henkilöstön määrällä mitaten yli kymme-nen henkilöä työllistäneitä kasvuyrityksiä on vain noin 700. Huippuluokan kasvuun päässeitä, yli kymmenen henkilöä työllistäviä yrityksiä jotka ovat joka vuosi vähintään tuplanneet henkilös-tönsä, on meillä alle kaksikymmentä. (1)

Kasvuyritykset ovat kuitenkin luoneet viime vuosi-na merkittävän osan uusista työpaikoistamme. Yli kymmenen henkilöä työllistävät korkean kasvun yritykset ovat merkinneet Suomelle viimeisen kol-men vuoden aikana yli 50 000 uutta työpaikkaa. Kun lukuun otetaan mukaan pienimmätkin, eli alle 10 henkilöä työllistävät kasvuyritykset, on työpaik-koja saatu lisää jo noin 100 000 kappaletta. (1)

Suomi on sijainniltaan hieman syrjässä mielen-kiintoisimmilta markkinoilta. Ulkoiset investoinnit

maahamme edellyttävät siksi vakaan elinkeino-politiikan lisäksi erityistä kiinnostavuutta. Suomes-ta on löydyttävä jotain, jonka perässä maahan kannattaa tulla.

Kasvuyritykset ovat parhaita luomaan kiinnosta-vaa menestystä. Suomi tarvitseekin kasvuyrityk-siä, jotka ovat teknisiä edelläkävijöitä tai kehittävät oivaltavia uusia liiketoimintamalleja. Maailmassa, jossa viimeisten vuosikymmenten aikana miljardit uudet ihmiset ovat saaneet mahdollisuudet aiem-paa vapaammin näyttää ja kehittää osaamistaan yksilöinä ja yrittäjinä, on edelläkävijyys kuitenkin aiempaa vaikeampaa saavuttaa ja säilyttää. Siksi kasvu edellyttää myös jatkuvaa uudistumista. Tavarat ja pääomat ovat liikkuneet vapaasti jo pidempään. Viime vuosina olemme nähneet, että myös tieto ja osaaminen liikkuvat liukkaasti. Pelkän osaamisen varaan ei pysyvää kilpailu-etua enää pysty rakentamaan. Osaamisesta on tullut menestyksen välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Meidän on haettava kilpailuetua siitä, miten me toimimme. Avoimuudesta, luottamuk-sesta, joukkoistamisesta (engl. crowdsourcing) ja verkostomaisesta tavasta toimia. Ekosysteemit astuvat tarkan työnjaon toimialojen tilalle. Myös nopeudesta ja notkeudesta on tullut aiempaa tärkeämpää. Tämä koskee niin mahdollisuuksien haarukointia, potentiaalisten menestyskonseptien kokeilua kuin mahdollisen menestyksen skaalaa-mista merkittäväksi liiketoiminnaksi.

Kasvuyritys on hyvä väline hakea kilpailuetua ta-vasta toimia. Ilman kasvun kulttuuria ja kasvussa

onnistumista, uhkaa Suomi hiipua sijaintinsa mu-kaiseksi periferiaksi. Kukaan ei tee puolestamme Suomesta kasvun yhteiskuntaa.

Kasvu syntyy tavoitteista ja uusista tavoista toimiaJotta yritys pystyy kasvuun, on sen joko täytettävä uusi tarve tai toimittava jollain tavoin kilpakumppa-neitaan paremmin. Sen on keksittävä tehokkaam-pia tapoja toimia, edullisempia tapoja valmistaa tuotteita, uusia tahoja joille tuotteita tarjota tai sit- ten kokonaan uusia tuotteita. Näitä kehityskohtei-ta toteuttaessaan kasvuyritys kiristää samalla kil-pailua ja parantaa tuottavuutta, mikä puolestaan johtaa toimialan ja talouselämän rakenteiden uusiutumiseen. Kehityksen kiihtyminen on uusien työpaikkojen synnyn lisäksi toinen merkittävä etu, jonka kasvuyritys tuo.

Valitettavan harvat suomalaiset yrittäjät kuitenkaan tähtäävät kasvuyrittäjiksi (Kuva 1.). Ainoastaan 18 % aloittavista yrittäjistä Suomessa uskoo työl-listävänsä viiden vuoden kuluessa vähintään viisi henkilöä. Tanskassa vastaava luku on 24 %:ia, Ruotsissa 26 %:ia ja Yhdysvalloissa 32 %:ia. (2) Jotta varmistamme työllisyyden kasvun ja kehi-tyksen vauhdittumisen kasvuyritysten toimesta, on meidän siis löydettävä keinoja kannustaa yri-tyksiämme tavoittelemaan nykyistä kunnianhimoi-sempia päämääriä. Kasvun pitää olla valtaosalle yrityksistämme tapa toimia: Parempien toimintata-pojen ja uusien markkinoiden etsintä on luonnolli-nen osa yrittäjän jokapäiväistä arkea.

Kasvuyritykset luovat työtä ja hyvinvointia

Kasvukertomus

Kymmenessä vuodessa maatilan takahuo-neesta Suomen johtavaksi gluteenittomien tuoretuotteiden valmistajaksi

Vuonna 2001 kaikki tuntui olevan ohi. Pirkko Hämäläisellä oli todettu keliakia. Hänen kehonsa ei sietä-nyt enää muruakaan perusviljojen gluteenia, ja maatilanpitäjän tu-loista kolmanneksen muodostanut leipominen täytyi lopettaa. Oma

elämä oli hetkessä mullistunut ja samalla sairaus uhkasi viedä elannonkin.

Alkushokin jälkeen virisi idea: ”Jos on mahdolli-suus tehdä keliaakikkojen elämää hyväksi, niin miksikä sitä ei tekisi.” Äitinsä kanssa Pirkko tilasi maatilan yhdeksän neliömetrin takahuoneeseen gluteenittomille tuotteille soveltuvat leivontaväli-neet, ja uudet herkut alkoivat syntyä kokeilun ja erehdyksen periaatteella, ilman sen suurempaa alan koulutusta. Maine uudesta leipomosta levisi nopeasti, ja kohta olikin jo aika muuttaa laajempiin tiloihin ja palkata ensimmäinen työntekijä. Tinki-mätöntä laatua ohjenuoranaan pitänyt leipomo on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut yli viiden miljoonan euron vuotuista liikevaihtoa pyö-rittäväksi ja neljäkymmentä henkilöä työllistäväksi yritykseksi.

Vuohelan Herkun ja Pirkko Hämäläisen menes-tystarinan taustalla on elämäntehtäväksi koettu työ yhdistettynä rohkeuteen kokeilla uutta ja saa-da aikaan. Asiakkaiden kiitokset ja palaute ovat

Pirkolle suurin voimavara yrittäjänä jaksamiseen. Tuotteista tehdään niin hyviä, että ne myyvät itse itsensä. Asiakassuhteita jälleenmyyjien kanssa ei ole koskaan metsästetty, vaan ne ovat tulleet tuot-teiden käyttäjien suositus- ten ja pyyntöjen välityksellä. Tuotannon filosofiana kui-tenkin on, että tuotteita toi- mitetaan kaikissa tilanteis-sa kaikille niitä haluaville. Kysyntää syntyy myös ver-kostojen kautta: Pirkko on mukana monissa erikois-ruokavalioita tutkivissa ke- hityshankkeissa ja yhteen-liittymissä.

Menestys ei ole Pirkko Hä-mäläisenkään tapaukses- sa tullut itsestään tai ilman takaiskuja. Investointien vaatiman rahoituksen kans-sa on jouduttu aina taistele-maan, koska yritystään kas- vattavaa entistä maatilan emäntää ei ole aina otettu vakavasti. Eräältäkin pankinjohtajalta Pirkko sai aikanaan kuulla ”Et sinä siinä pärjää, menet konkurssiin”. Lähellä yri-tystoiminnan loppuminen on välillä ollutkin, sillä yhdessä vaiheessa Pirkon työpöydällä oli jo kon-kurssihakemus hallitsemattoman kasvun myötä.

Pirkon apuna ovat kuitenkin aina olleet uskolliset asiakkaat ja tavarantoimittajat, sekä usko omaan

toimintaan ja rohkeus toimia ulkopuolisten negatii-visista kommenteista huolimatta. Ja apua on keh-dattu pyytää silloin kun sitä on tarvittu. Yrityksen taloudellisen tilanteeseen saatiin kullanarvoisia

neuvoja yrityskummitoiminnan kautta. Kovan kasvun tuomiin taloudellisiin haasteisiin vas-taamiseksi Vuohelan Herkussa perustettiin myös ohjausryh-mältä, johon kuuluivat Pirkon ja perheen lisäksi yrityskum-mit, Finnvera, ELY-keskus ja pankki.

Nykyisellään yrityksen talou-dellinen tilanne on vakaa ja kannattavuus mainiolla tasolla, joten ohjausryhmä on jo puret-tu ja Pirkon tukena on yrityksen oma johtoryhmä. Muutamassa vuodessa maatilan emännästä menestyvän liikeyrityksen toi-mitusjohtajaksi harpannut Pirk-ko Hämäläinen jatkaa kuitenkin yhä yrityksensä kasvattamista.

Seuraavaksi vuorossa on kansainvälistyminen ja mahdollisesti taas suurempiin toimitiloihin muutto. Vuohelan Herkku kasvaa kuitenkin yhä ainoastaan asiakkaittensa ehdoilla: gluteenittomien tuotteiden laadukkuuden ja asiakastyytyväisyyden varassa.

Pirkko Hämäläinen

Kasvuedustajat.fi9

Usein yrittäjäksi ryhdytään halusta itsensä to-teuttamiseen. Jollain on tavoitteenaan maailman muuttaminen, toisella taas taloudellinen menestys ja monilla näiden jonkinlainen yhdistelmä. Riip-pumatta yrittäjän kasvutavoitteista, sisältyy yrittä-miseen kiistatta palkkatyötä vakavampia riskejä. Lisäksi kasvua tavoitteleva yrittäjä joutuu panosta-maan yleensä enemmän henkilöstöönsä ja tuotan-tovälineisiinsä kuin tasaista tulovirtaa tavoitteleva yritys. Kasvuyritysten vahvistamiseksi meidän pitää tasapainottaa näitä riskejä. Tarvitsemme uusia menestystarinoita, kun monet Suomen nykyisen menestyksen taustalla olevat toimialat ja yritykset ovat vaikeuksissa. Riskinottoon pitää siis kannustaa.

Suomalaiset kasvuyritykset tulevat kaikilta toimialoiltaSuurin osa tämän päivän kasvuyrityksistä toimii Suomessa palvelualoilla. Teknologiavetoiset yri-tykset ovat aliedustettuina. Toinen leimallinen piir-re suomalaisille kasvuyrityksille on nuoruus, sillä yli puolet niistä on aloittanut toimintansa alle kym-menen vuotta sitten. Lisäksi kasvuyrityksemme ovat suhteellisen pieniä. Kasvuyrityksistä hieman useammalla on korkeakoulututkinnon suorittanutta työvoimaa kuin muilla yrityksillä. Vientiä ne harjoit-tavat muita yrityksiä harvemmin, vaikka ulkomai-nen omistus onkin tavallista tavanomaisempaa. (1)

Kovan kasvun vaihe on yrityksille usein lyhyt- aikaista. Kasvuyritykset eivät yleensä pysy pit-kään kasvuyrityksinä, vaan niiden henkilöstö-määrän kehitys taantuu nopeasti tavanomaiselle tasolle. Koska kasvuyrittäjyys on usein tietty vai- he yrityksen elämänkaarella, ei yrityksen kasvu-

historia ole tae sen tulevaisuudesta. Tulevien kasvuyritysten tunnistamiseksi on ennemmin ym-märrettävä yrittäjän haluja kasvattaa toimintaansa sekä yrityksen mahdollisuuksia kannattavaan kasvuun.

Kasvukertomus

Matka menestyväksi sarjayrittäjäksi

Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta parikymppinen opiske-lija Taneli Tikka pohti ystäviensä kanssa, että internetistä tulee varmasti sosiaalinen paikka, jos- sa jaetaan kavereille tilannepäi- vityksiä omasta elämästä ja pide-

tään vanhempiinkin tuttuihin yhteyttä. Yhteisestä visiosta innostuneet ystävykset ryhtyivät liike-kumppaneiksi ja onnistuivat keräämään tekno-kuplan puhkeamisen aalloilla Taika Technologies -yritykselleen riskirahaa melkein viisi miljoonaa euroa. Henkilöstöäkin rekrytointiin nopeasti noin 30 työntekijää.

Taika Technologiesin epäonneksi maailma muut- tui nopeasti vihamieliseksi paikaksi IT-startupeille. Yrityksen liiketoimintaidea oli myös liian paljon edellä aikaansa, ja nuoret yrittäjät tekivät vakavia virheitä henkilöiden johtamisessa. Taika Techno-logies sortui monien aloittelevien yritysten tavoin virheeseen hioa liian suurta kokonaisuutta kerralla valmiiksi ilman maksavia asiakkaita. Yritys meni konkurssiin vuonna 2002, ja Taneli Tikalle jäi hen-kilökohtaisia velkoja yli 100 000 euroa.

”Ei kauheasti osattu liikkeenjohdosta mitään, vaan enemmän oli tuoteasiantuntemusta ja kova visio”, muistelee Tikka vuosituhannen vaihteen vaiheita. Yrityksen kaatuminen ja henkilökohtaiset velat saivat nuoren miehen mietteliääksi. Matkaan oli kuitenkin tarttunut jo paljon oppeja vanhemmilta

konkareilta, hyvää näkemystä liiketoiminnan etii-kasta sekä ajatuksia siitä, miten yritystoimintaan tulee asennoitua. Taneli ymmärsi myös, että työn-tekijän tyytymättömyys yritykseen on yleensä aina työnantajan vika.

Taneli Tikka kokeili hetken aikaa siipiään muiden yritysten palkkalistoilla, mutta totesi pian kaipaa-vansa takaisin liiketoiminnan rakentamisen etulinjaan. Niin-pä hän otti uuden haasteen vastaan ja lähti luotsaamaan konkurssikypsää IT-yritystä Fuksiini Sites Oy:tä takaisin kannattavalle uralle. Virheis-tään oppinut nuori toimitus-johtaja tunnisti yrityksen vah-vuudet ja heikkoudet, ja pystyi kääntämään liikevaih-tonsa verran tappiota teh- neen yrityksen voitolliseksi jo kuudessa kuukaudessa, minkä jälkeen Fuksiini Sites myytiin pörssiyritykselle. Ko- vat kokemukset olivat kään- tyneet nuoren johtajan suu- rimmiksi vahvuuksiksi.

Fuksiini Sitesin muutosjohtamisen menestystari-nan jälkeen Taneli Tikka on ollut kahdesti pörs-siyrityksen johtoryhmän jäsen, johtanut useita kasvavia yrityksiä, toiminut kasvuyritysten hal- lituksissa, sijoittanut startupeihin, myynyt yrityk- siään, neuvonut ministeriötä innovaatiopolitii-

kassa, hylännyt tarjouksen ”Suomen unelmien poikamiehen” roolista johtuen aikataulusyistä ja toiminut Vigo-yrityskiihdyttämöohjelman ohjaus-ryhmässä. Muun muassa. Yhteistä tälle kaikelle on Tanelin viehätys muutokseen ja innostavien ihmisten kanssa toimimiseen. Nuoruuden epä-onnistumisista huolimatta – tai ehkäpä pikemmin niistä johtuen – hänestä on kasvanut yksi Suomen

arvostetuimmista startup-kentän toimijoista ja muutos-johtamisen asiantuntijoista. Epäonnistumisia on edel-leen mahtunut joukkoon, mutta ne ovat Tanelille luon-nollinen osa kasvuyrittäjän elämää.

Aloitteleville kasvuyrityksille Taneli Tikalla on antaa koke-mustensa perusteella kolme tärkeää neuvoa. Ensinnäkin, ihmisten johtaminen pitää ottaa yrityksessä huomioon alusta asti. Toiseksi, yritys-ten visiot ja päämäärät ovat usein aivan liian vaatimatto-mia ja kunnianhimottomia. Kolmanneksi, vaatimatto-

mista tavoitteista huolimatta, yritykset tavoittelevat kerralla liian isoja kokonaisuuksia. Tanelin neuvo-na on tähdätä alusta asti korkealle, mutta edetä nopeasti pienissä erissä kerrallaan.

Taneli Tikka

Kasvuedustajat.fi11

Tarvitsemme lisää kasvuyrityksiäSuomessa toimii noin 270 000 yritystä alkutuotan-toa lukuun ottamatta (3). Vähintään kolme vuotta vanhoja yrityksiä jotka työllistävät yli kymmenen henkilöä on noin 15 000 kappaletta (1). Tähän lukuun nähden henkilöstön kasvun perusteella laskettu 700 kasvuyritystä saattaa vaikuttaa vaa-timattomalta. Muihin maihin verrattuna olemme kuitenkin suhteellisesti varsin hyvissä asemissa. Kasvuyritysten osuus teollisuusyrityksistä on meillä vain hieman alhaisempi kuin esimerkiksi USA:ssa. Tanskan ja Ruotsin tällä alueella peit-toamme. Palveluyritysten puolella taas olemme kasvuyrityksillämme selkeästi edellä kaikkia mainittuja maita. (1)

Suomen ongelmana on kuitenkin tässä tarkas- telussa vertailukelpoisten yritysten pieni määrä (Kuva 2.). Meillä on yli 10 henkilöä työllistäviä yri-tyksiä tuhatta asukasta kohti 3,5 kappaletta, kun ennen vuotta 2004 Euroopan Unioniin liittyneissä EU-15 maissa niitä on keskimäärin 3,7. Olemme hieman perässä eurooppalaista keskiarvoa lähel- lä olevia Ruotsia ja Tanskaa, mutta gasellin loikan verran jäljessä muun muassa Viroa ja Luxembur-gia. Kun työllistäviä yrityksiä ylipäätään on liian vähän, ei auta, vaikka tästä joukosta moni täyt- tääkin kasvuyrityksen kriteerit.

Haasteena Suomessa on myös suurempien kasvuyritysten puuttuminen. Henkilöstömäärän kehityksen perusteella mitattuna yli 250 henkilöä työllistäviä kasvuyrityksiä on vain viitisentoista kappaletta (1). Kasvuyritysten määrä pienenee

tasaisesti yrityskoon kasvaessa. Mikäli emme löydä keinoja keskisuurten ja suurempien yritys-temme kasvattamiseksi, jäävät kasvuyrittäjyyden parhaat yhteiskunnalliset hyödyt saavuttamatta. Kun osa nykyisistä vahvoista toimialoistamme

uhkaa rapautua tulevaisuudessa, tarvitsemme uusia yrityksiä raivaamaan kasvun edellytyksiä toisille. Tulevaisuuden Suomi voi vaurastua mer- kittävästi vain kasvuyritystensä nosteessa.

LuxemburgViro

NorjaPortugali

HollantiItävalta

EspanjaTanska

EU-15 keskiarvoRuotsiSuomi

ItaliaRanska

Iso-BritanniaSaksaBelgia

Kreikka

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

4.2

4.2

4.03.8

3.73.7

3.5

3.03.03.02.9

2.82.0

4.44.7

5.87.9

Kuva 2.Yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset 1000 asukasta kohti (kpl) valituissa eurooppalaisissa vertailumaissa. Irlannin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2007, Itävalta vuodelta 2006. (4) (5)

Kasvuedustajat.fi13

Yhteiskunta tukee kasvuaYhteiskunnan on purettava haitallisia patoja kan-nattavan kasvun tieltä. Yrittäjän on ilman keino-tekoisia esteitä voitava saavuttaa yrittäjyydeltä tavoittelemiaan arvoja: vapautta, vaikuttavuutta ja vaurastumista. Yhteiskunta voi edesauttaa kasvuyrittäjyyttä päättäväisellä toiminnallaan, sillä yrittäjyyttä tukeva ja siihen kannustava liike-toimintaympäristö on aloittelevalle kasvuyrityk- selle tärkein selkänoja.

Yleisesti ottaen olemme onnistuneet liiketoiminta- mahdollisuuksiemme virittämisessä. Yrittäjien tuskin tarvitsee olla Suomessa huolissaan yhteis-kunnallisesta epävakaudesta (6). Maailman kilpai-lukykyisempienkin maiden listalla Suomi majailee tällä hetkellä kolmantena (7). Koska kilpailukyvyllä tarkoitetaan tässä yhteydessä tuottavuutta ja ta- loudellisen kasvun mahdollisuuksia tulevaisuu-dessa, on Suomen korkea sijoitus tässä kilpailus-sa suorassa yhteydessä liiketoimintaympäristöm-me tilaan. Suomi on maailman turvallisimpia maita yrittää ja kokeilla kuinka korkealle itse rakennetut siivet kantavat. Täydellistä epäonnistumisiin hukkumista ei tarvitse turvaverkkojemme vuoksi pelätä.

Yrittäjyysilmapiiri kehittyy vauhdillaLiiketoimintaympäristön kehittämisen ohella tärkeä tuki kasvuyrittäjyydelle on yhteiskunnan positiivi-nen suhtautuminen riskinottoon. Tämän voi yleis-tää myös laajemmin koskemaan yhteiskunnan yrittäjämyönteisyyttä.

Yrittäjyyden ja kasvuyrittäjyyden kulttuurin luo-miseen on Suomessa viime vuosina osallistunut useita tahoja. Suuria harppauksia on nähty niin koulutuksen, yksityisen sektorin kuin valtiovallan-kin suhtautumisessa ja panostuksissa yrittäjyyden yhteiskunnan kehittämiseen. Muutos suomalaises-sa ilmapiirissä yrittäjyyttä kohtaan on käsin kos-keteltavaa. Uusia poikkitieteellisiä yrityksiä vihdo-taan lauteille jo opiskelijatöinä startup-saunoissa ja kypsytellään yrityshautomoissa ympäri maan. Kalifornian kasvuyrityksistään kuuluisan Palo Alton vierailevia asiantuntijoita on vastassa nyky-ään rokkitähden vastaanotto ja innostunut tunteen palo Aalto-yliopiston näyttämöillä.

Kasvu on valinta

Uusi yrittäjämyönteinen yhteiskunta alkaa nuoris-tamme. Nykyisin jopa 40 % korkeakouluopiske-lijoista on ainakin harkinnut ryhtymistä yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi valmistumisen jälkeen (8). Yliopistomaailmassa esimerkiksi Aalto-yliopisto on kunnostautunut yrittäjyyden kulttuurin edistämi-sessä. Kasvuyrittäjyys oli yliopistoa perustettaes-sa yksi päätavoitteista, ja sen yrittäjyyttä edistävä organisaatio Aalto Center for Entrepreneurship tarjoaakin palveluja aina yrittäjäkoulutuksesta kas-vuyrittäjyyden harjoitteluun ja kaupallistamiseen.

Kasvuyrityksen luotsaaminen onnistuu toki usein ilman yliopistokurssejakin. Yrityksen alkutaivalta tukemaan on luotu Työ- ja elinkeinoministeriön Yritys-Suomi-portaali, joka tarjoaa kolmella kielellä selkeitä neuvoja yrityksen perustamiseen, kehitty-miseen, kansainvälistymiseen ja työnantajuuteen liittyvissä seikoissa. Samantyyppistä neuvontaa yrittäjille tarjoavat myös ELY-keskukset.

Kasvukertomus

Tähtäimenä kaikkien suomalaisten hiilidiok-sidipäästöjen neutralointi analytiikan keinoin

Yrittäjän elämä oli yrittäjäperheen vesalle jo lapsuudesta tuttua. Niinpä Jussi Pyörteen oli nuorena diplomi-insinöörinä helppo lähteä mukaan osakkaaksi, kun tuttavat houkuttelivat perustamaan Eni-ram-nimistä yritystä vuonna 2005.

Liikeideana oli rakentaa laivoihin turvallisuusjär-jestelmää, Jussin roolin ollessa tuotekehityksessä ja ohjelmistojen koodauksessa. Laivateollisuuden osaamisen yritykseen toivat telakalla jo pidem-pään työskennelleet osakkaat.

Vuoden puurtamisen jälkeen Eniramissa lyötiin yhä päätä seinään turvallisuusjärjestelmän kehi-tyksen kanssa. Kaikkia ongelmia ei ollut osattu ajatella etukäteen, minkä lisäksi suuremmat toi-mijat pyrkivät taklaamaan tulokkaan pois markki-noilta. Eniramissa oli kuitenkin kaikeksi onneksi keksitty varasuunnitelma asiakaskeskustelujen perusteella: Samaa ohjelmistopohjaa voitaisiin kenties hyödyntää suurten laivojen kulkuasennon määrittämisessä niin, että polttoaineen kulutus vä-henee. Oletusta testattiin rahtilaivassa ja tulokset olivat rohkaisevia.

Useampien asiakastapaamisten jälkeen loistoris-teilijöitä Floridasta käsin operoiva Carnival Cruise Lines kiinnostui kokeilemaan teknologiaa käytän-nössä. Tuote kehitettiin alusta asti asiakkaan eh-doilla. Onnistuneen tuotelanseerauksen jälkeen

Eniramissa on kehitetty myös muita analytiikkaan perustuvia laivojen polttoaineen kulutusta vähen-täviä ratkaisuja. Vuoden 2009 talouskriisin aiheut-tamista vaikeuksista huolimat-ta yritys on lyönyt itsensä niin hyvin läpi lähes neitseellisillä markkinoilla, että vuonna 2011 se voitti Deloitten Technology Fast 50 -kilpailun Suomen no- peimmin kasvavana teknolo- giayrityksenä.

Eniramin teknologiasta yhä vastaava Jussi Pyörre jaksaa eteenpäin insinöörin innos- tuksella. Yrityksen alkuaiko- jen oma kehitystyö kantaa hedelmää nyt Eniramin kehi-tystiimin työn pohjalla, ja joka päivä löytyy uusia ja entistä mielenkiintoisempia ratkaisu- ja entistä mielenkiintoisem- piin ongelmiin. ”Insinööri nauttii luvattoman hel-posti enemmän matkasta kuin määränpäästä”, toteaa Jussi. Toisaalta hänen määränpäänsäkin on tavoittelun arvoinen: Jussi tähtää siihen, että Eniramin tuotteiden avulla pystytään vähentä-mään polttoaineen kulutusta niin paljon, että hiili-dioksidipäästöjen määrän vähennys vastaa kaik-kien suomalaisten hiilidioksidipäästöjä.

Tärkeimpiä Jussi Pyörteen oppeja eteenpäin jaettavaksi on tuotteiden kehitys pienin askelein ja yhdessä asiakkaan kanssa, vaikka yrityksen

pitkän aikavälin tavoitteet olisivatkin korkealla. Jo tuoteidea pitää haastaa asiakkaan kanssa ja lähteä sen perusteella rakentamaan pilottituo-

tetta. Asiakkaat hyväksyvät keskeneräisenä heille viedyt tuotteet, jos he ovat koko ajan itse mukana tuotekehi-tysprosessissa. Samalla he sitoutuvat myös itse tuottee-seen. Vasta tuotteen todis-tettua toimivuutensa ainakin yhdelle asiakkaalle, voidaan Jussin mielestä alkaa raken- taa jo tuotekehityksen ensi- metreiltä lähtien mietittyä skaalautuvuutta laajempaan myyntiin.

Lisäneuvona Jussi Pyörre antaa yrittäjäkumppaneiden tarkan mietinnän alusta asti. Yrityksen yhdessä perusta-

vien pitää olla tarpeeksi erilaisia, jotta yritykseltä löytyy alusta asti niin liiketoiminta-, toimiala- kuin tuotekehitysasiantuntemustakin. Toisaalta porukan pitää olla niin samanhenkistä ja yhteen hitsautu-nutta, että se selviää läpi pahimpienkin kivikkojen, joita aloittelevalla yrityksellä on varmasti edes-sään. Eniraminkin menestyksen takana on onnek-kaasti oikein osuneen tiimin yhteinen osaaminen ja keskinäinen luottamus.

Jussi Pyörre

Kasvuedustajat.fi15

Kasvussa on kyse myös asenteessa. Erityisesti yrittäjäjärjestöjen tarjoama koulutus voi vahvistaa kasvumyönteistä asennetta. Yksityisistä tahoista yrittäjyyden kulttuuria Suomessa kehittää esimer-kiksi Suomen Yrittäjät, joka edistää yrittäjyysilma-piiriä ja yrittäjän asemaa. Erityisesti naisyrittäjyyt- tä edistää lisäksi Yrittäjänaisten keskusliitto. Toi-mialakohtainen esimerkki on Kasvufoorumi, joka toimii kasvuyrittämisen kulttuurin luojana ja puo-lestapuhujana ohjelmistoalalla. Foorumi järjestää yhteisiä tilaisuuksia, tuo näkemyksiä päättäjille ja on luonut kaikille käytettävissä olevia oppaita muun muassa rahoituskanavien löytämiseksi, markkinoille pääsemiseksi ja hallitustyön tueksi. Samanlaista innostusta ja yhteistyötä tarvitsem- me muillekin toimialoille!

Merkittävä taho yrittäjämyönteisen yhteiskunnan kehittämisessä ovat myös yritykset itse. Aloittele- vien startupien kehittyessä kasvuyritystähdiksi, toimivat ne itse parhaana esimerkkinä vertaisil-leen ja airuena kulttuurin muutokselle. Menestys yhtäällä luo sitä myös toisaalla.

Suomalainen yhteiskunta ei ole koskaan aiemmin kannustanut yrittäjyyteen nykyistä vastaavalla voi-malla. Aloitteleva yrittäjä saa halutessaan neuvoja ja tukea niin monesta suunnasta, että ongelmana on lähinnä valinnan vaikeus. Tiedon saatavuus, tai sitten vain suomalaisten muuten terve itsevar-muus, heijastelee myös luottamukseen omasta osaamisesta yrittäjänä. Vain kolmasosa niistä suo-malaisista joilla on edellytyksiä yrittäjäksi, jännittää epäonnistumista liian paljon (Kuva 3.).

Yrityksen kasvaessa yrittäjän osaamisen tarpeet kuitenkin muuttuvat. Yritystoiminnan monimutkai-

YhdysvallatSuomiRuotsi

AlankomaatIso-Britannia

RanskaEU-15 keskiarvo

SingaporeNorja

TanskaSaksaJapaniIsrael

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

31%

32%

35%35%36%37%38%

39%41%41%42%

42%47%

Kuva 3. Osuus 18– 64 vuotiaista, joilla voisi olla mahdollisuuksia yrityksen perustamiseen, jotka kokevat, että epäonnistumisen pelko estäisi heitä perustamasta yritystä (valitut vertailumaat). Luxemburgin tiedot puuttuvat EU-15 keskiarvosta. Tiedot ovat vuosilta 2010 -2011. (2)

suus moninkertaistuu työntekijämäärän ja tuote-määrän kasvaessa ja kilpailutilanteen monipuo- listuessa. Kasvun haasteisiin vastaamiseksi on Suomessa kuitenkin tarjolla viljalti koulutusmah-dollisuuksia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjillä on runsaasti koulutustarjontaa teemaan liittyvistä aiheista. Akateemisella puolella korkeatasoista koulutusta yrittäjille tarjoaa muun muassa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus.

Kurssituksen lisäksi kasvun tuomiin osaamisvaa- timuksiin apua tuo Suomen ainutlaatuinen yritys-kummitoiminta. Suomen yli tuhat yrityskummia mentoroivat yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia maksutta ja luottamuksellisesti. Yrityskummit jakavat omia kokemuksiaan kasvun haasteiden kanssa ensi kertaa painiville ja tasoittavat tietä näkemiensä sudenkuoppien osalta. Kasvuyrittäjä ei jää haas-teiden kanssa yksin.

Kuva 4. Niiden ammattilaisten määrä tuhatta asukasta kohti, jotka ovat mukana uuden tiedon, tuotteiden, prosessien, metodien tai systeemien konseptoinnissa tai luonnissa. Luvut vastaavat täysipäiväistä työpanosta. Eri maiden tiedot ovat vuosilta 2007-2010. (9)

IslantiSuomi

TanskaSingapore

Etelä-KoreaNorja

RuotsiJapani

LuxemburgUusi-Seelanti

YhdysvallatKanada

EU-15 keskiarvo

0.0 1.0 2.0 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 10.0

9.1

7.7

6.46.2

5.55.4

5.3

5.25.05.0

4.7

4.54.1

Kasvuedustajat.fi17

Monet kasvuyrittäjät tarvitsevat taloudellista tukea Yrityksen rahoitustarpeet vaihtelevat toimialan, toiminnan luonteen ja elinkaaren vaiheen mukaan. Rahoituslähteet ja mallit vaihtelevat vastaavasti suuresti.

Suunta rahoituksessa on avustuksista kohti mark- kinaehtoisuutta. Usein rahoittajat sijoittavat yri-tykseen rahaa omistusosuutta vastaan, mutta nykyään alaa valtaavat myös tulonjakoon perus-tuva rahoitusmalli sekä suoraan loppuasiakkailta haettava joukkorahoitus (crowdfunding). Joukko-rahoitusta hyödynnetään nykyään niin yksittäisten tuotteiden kehittämisessä kuin yritystoiminnan sijoitus- ja lainamalleina.

Julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistelevä Vigo-yrityskiihdyttämöohjelma on onnistunut uusi tapa siivittää korkean kasvupotentiaalin nuoria yrityksiä nopeaan ja kansainväliseen kasvuun. Julkinen raha luo Vigo-ohjelmalle rahoituksellisen selkä-rangan, lihasten tullessa yksityisten yrityskiihdyt-tämöiden markkinaehtoisisti tarjoamasta osaami-sesta ja pääomasta.

Samaan tapaan kuin Vigo-ohjelmassa tasapaino-tetaan yksittäisten sijoittajien riskiä julkisen rahan mukanaolon välityksellä, on mahdollista tasapai-nottaa julkisen ja yksityisen tuen suhdetta vähän varttuneemmille kasvuyrityksille. Esimerkkinä tästä käy valtion pääomasijoitusyhtiön ja monien eläkevakuutusyhtiöiden yhteinen Kasvurahastojen Rahasto, joka sijoittaa varojaan pääomarahasto-jen kautta lupaaviin kasvuyrityksiin. Kasvurahas-tojen Rahasto on jo kuitenkin sijoittanut valtaosan pääomistaan, ja yleisesti ottaen pääomasijoitukset

suomalaisiin yhtiöihin ovat laskeneet tasaista lui-sua vuoden 2008 finanssikriisin alusta alkaen.

Potentiaalisille kasvuyrityksille on yrityksen elin-kaaren vaiheesta riippumatta yhä rahoitusmah-dollisuuksia aina pankkilainasta julkiseen tukeen ja suoriin pääomasijoituksiin. Jotta jo alkuun päässeet kasvuyritysaihiomme pystyvät kitkatta investoimaan kasvunsa siemeniin, onkin löydettä-vä entistä parempia keinoja parantaa rahoituksen saatavuutta.

Pienten ja keskisuurten yritysten innovaatio- ja kansainvälistymis- toimintaa tuetaanSuomessa suhtaudutaan yrittäjiin myönteisemmin kuin monissa vertailumaissa. Lähes kaikki suoma-laiset pitävät yrittäjiä uusia tavaroita ja palveluita tuottavina innovaattoreina, samoin kuin työpaik-kojen luojina. Suomalaisten mielipiteet ovat näiltä osin jopa positiivisempia kuin vastaavat näkemyk-set esimerkiksi USA:ssa, Ruotsissa, Virossa tai Saksassa (8).

Suomessa on muutenkin erinomaiset mahdollisuu-det innovaatioiden tekemiseen. Maista, joista on ylipäätään tietoa saatavilla, on meillä väkilukuun suhteutettuna toiseksi eniten maailmassa uuden kehittämiseen keskittyviä ammattilaisia (Kuva 4.). Euroopan Unioniin 15 ensimmäisen maan joukos-sa liittyneiden keskiarvoon nähden meillä on näitä potentiaalisia keksijöitä ja innovaattoreita lähes tuplasti.

Suomi on innovaatiovetoinen talous, ja innovaa-tiotoiminnan tukeminen on ollut viime vuosina tapetilla. Innovaatiot ovat merkittävä tekijä kan-santalouden tuottavuuden taustalla. Jotta yritys voi nousta kasvuyritykseksi, on sen hyödynnettä-vä uudentyyppisiä kilpailuetuja tavassaan toimia. Näitä innovaatioita voivat olla uudistukset yrityk-sen toimintatavassa, sen tarjoamissa tuotteissa tai palveluissa, taikka sitten uudenlaiset mark- kinat joille tuotteita tai palveluita tarjotaan.

Kasvukertomus

Verman kansainvälisille kentille

Janne Vertasen isä Seppo Verta-nen perusti vuonna 1987 Verman -nimisen yrityksen myymään Lactrase-laktaasientsyymiä. Kap-seleina otettava laktaasientsyymi pilkkoo laktoosin, jolloin laktoosi-intoleranssia sairastavat voivat

nauttia maitotuotteita ilman oireita. Lama kuitenkin sotki suunnitelmat, ja Vertasen perhe eli useam-man vuoden perheen äidin perushoitajan palkan turvin Sepon työskennellessä palkatta yksin yrityk-sessä. Kansantalouden tilan parantuessa Verman alkoi menestyä, ja myös Janne Vertanen astui yrityksen palvelukseen. Alkuun hän teki muutamia epäonnistuneita tuotelanseerauksia, mutta kanta-pään kautta saadun opin avulla alkoivat liiketoi- met pian luistaa. Vuonna 2006 Janne Vertasen oli lopulta aika astua isänsä saappaisiin suku- polvenvaihdoksen myötä.

Vaikeasta alusta huolimatta Verman on kasvanut jokaisena toimintavuotenaan. Viimeisen kymme-nen vuoden aikana yrityksen liikevaihto on noin kymmenkertaistunut kahdesta miljoonasta eurosta reilusti yli kahteenkymmeneen miljoonaan. Nyky-ään Vermanin tuotesortimenttiin kuuluu Lactrasen lisäksi monille suomalaisille tuttuja itsehoitolääk- keitä ja ravintolisiä, kuten Minisun, Nogasin ja Relatabs. Vuonna 2012 yritys on ensi kertaa laa-jentanut toimintaansa yritysostoin hankkimalla luontaistuotealalla tunnetun Suomen Bioteekki

Oy:n liiketoiminnan. Nyt ravintolisiä ja urheilura-vinteita valmistavan Leader Foods Oy:n kanssa valmistellaan yhteisyritystä.

Jatkuvan tulostahdin taustalla on Janne Vertasen suhtautuminen kasvuyrittäjyyteen huippu-urhei-luna. Tuloksia on aina parannettava, ja yrityksen kasvu ja menestys ovat täs-sä onnistumisen mittareita. Haaveena on kasvattaa Verman kilpailemaan kan-sainvälisille kentille. Ver- taukseksi omista tavoitteis-taan ja motivaatiotekijöis-tään Janne nostaa nuorten jääkiekkojunioreiden NHL-haaveet. Eivät pikkupojat- kaan haaveile Suomen di-visioonissa pelaamisesta, vaan tavoitteiden pitää olla korkealla ja kansainvälisiä. Samaa vertauskuvaa voi käyttää myös Jannen toi-veeseen liittyen Suomen yrittäjyysympäristön kehit- tämiseen: Samoin kuin olemme yhdessä ylpeitä menestyvistä NHL-täh-distämme, olkaamme ylpeitä myös menestyvistä kasvuyrittäjistämme.

Janne Vertanen kokee perheyrityksen kehittä-misen elämäntehtäväksi, jonka hän sai vanhem-miltaan. Niinpä hänenkin tulee luovuttaa yritys

erinomaisessa kunnossa eteenpäin seuraavalle sukupolvelle. Tästä seuraa myös pelko siitä, mi- ten yritykselle käy, jos Jannelle itselleen käy jo-tain ennen sukupolvenvaihdosta. Janne Vertanen muistuttaa, että vaikka asiantuntijoiden avustuk-sella lapset perintöveroista selviäisivätkin, ovat tätä varten tarvittavat toimenpiteet varmasti haital-

lisia yrityksen kehitykselle. Pe-rintövero saattaa tukahduttaa perheyrityksen kasvun ja inves-toinnit moneksi vuodeksi. Sil-loin veron negatiivinen vaikutus kansantaloudelle voi olla monin verroin tuottoa suurempi.

Verman on hieno esimerkki hallitulla riskillä toimivasta per-heyrityksestä, joka on kasvatet-tu hartiavoimin kovalla tahdolla ja uskolla omaan tekemiseen. Lähes kaikki investoinnit on ka-tettu yrityksen omalla kasvulla ja kassavirralla, ilman tarvetta lainarahaan. Tämä ei ole juuri hillinnyt kasvuvauhtia, vaan toimintaa on aina kasvatettu

yrittäjän hartioiden vahvuuden mukaisesti. Aste asteelta toiminnan monimutkaisuutta ja vaikeus- tasoa lisäten, Janne Vertasen tavoitteena on kas-vaa kansainvälisen luokan kasvuyrittäjäksi.

Janne Vertanen

Kasvuedustajat.fi19

Jotta pystymme parhaiten hyödyntämään etu- lyöntiasemaamme potentiaalisten innovaattorei-den määrässä, on meidän avarrettava katsettam-me. Nykypäivän osaamistaloudessa yksittäisten henkilöiden omat voimavarat eivät välttämättä riitä. Kasvuyrityksen menestyksen taustalla on usein yhteistyötä tekevien erikoistuneiden yritys-ten ryppäitä, joissa toisen menestys ei ole toiselta pois. Nämä yritysten ekosysteemit harvoin kunni-oittavat karttoihin piirrettyjä maantieteellisiä rajavii-voja. Suomi on taloutena maailman mittakaavassa niin pieni, että kasvuyrityksen kannattaa suunnata kansainvälisille markkinoille jo syntyessään.

Reittiä kasvuyrittäjäksi kansainvälistymisen siivellä tukee esimerkiksi Kasvuväylä. Se on Yritys-Suomi-palveluverkoston palvelumalli, johon valittuja yri- tyksiä autetaan tunnistamaan oikeat julkiset ra-hoitus- ja asiantuntijapalvelut kuhunkin kansain-välisen kasvun tarpeeseen. Jokaiselle mukana olevalle yritykselle valitaan oma kasvuluotsi, jon- ka tehtävänä on ymmärtää yrityksen tilanne ja kasvusuunnitelma sekä auttaa julkisten palve- luiden hyödyntämisessä.

Innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen tuke-misessa on huomioitava myös kasvun kestävyys. Kasvuyrityksen tavoitellessa mahdollisimman suurten voittojen lisäksi hyötyä yhteiskunnalle, ovat myös vaikutukset työllisyyteen kestävällä pohjalla. Kasvun tavoittelu ainoastaan sen rahas- tamista varten hetkeä myöhemmin saattaa valut-taa osan myönteisistä yhteiskunnallisista vaiku-tuksista hukkaan. Tyypillisesti kasvuyrityksessä käytetään toiminnasta kertyneitä voittovaroja tulevan kasvun mahdollistamiseen. Kasvun tien valitsemiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja uskoa omaan toimintaan.

Kasvukertomus

Kasvuyrittäjyysaktivisti vaatii muutoksia suomalaiseen yrittäjäympäristöön

Pekka Roine sai keskeiset oppin-sa kasvuyrittäjyyteen jo ensimmäi- sestä työpaikastaan fyysikoksi valmistumisensa jälkeen. Digitalin Suomen yksikön perustaminen 70-luvun alussa vei mukanaan yli kahdeksi vuosikymmeneksi, minä

aikana Pekka kasvatti yrityksen toiminnan yhden hengen toimistosta yli 500 työntekijän organi- saatioksi. Hänen johtamisfilosofiansa oli, ja on yhä, rajaton usko ihmiseen. Roineen mielestä työpaikan tehtävänä on lisätä ihmisten osaamista kierrättämällä heitä tehtävästä toiseen ja antamal-la valtaa ja vastuuta päättää asioista itse. Heitä on työnnettävä tuntemattomaan, jossa pakotetaan kyseenalaistamaan paitsi omat uskomukset, myös yrityksen aiemmat toimintatavat. Pekan mukaan uutta ajattelua ja oppimista syntyy vain erimieli-syydestä, konsensuksella sitä ei saavuteta. Pie-nen konfliktin myötä kasvaa ihmisten lisäksi koko organisaatio.

Lopulta Digitalin johtotehtävissä yli 80 vuosineljän-nestä toiminut Pekka Roine päätti, että korporaa-tiomaailma oli nähty. Aika Digitalissa oli kuitenkin ollut valtavan hauskaa. Tältä pohjalta Roine päätti kokeilla löytyisikö mielenkiintoisia töitä ilman suur-yrityspestejäkin. Hyppy tuntemattomaan osoittau- tui onnistuneeksi, eivätkä työt ole tekemällä loppu-neet. Nykyisin hän toimii muun muassa Keksintö-säätiön hallituksen puheenjohtajana, Neapo Oy:n

hallituksen puheenjohtajana ja toimivana toimitus- johtajana, Eniram Oy:n hallituksen jäsenenä ja Baudia Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Koke-muksensa ja näyttöjensä perusteella Pekka Roine on yksi Suomen kovimmista kasvuyrityskentän ammattilaisista.

Roineen mukaan suomalaisen kasvuyrittäjyyden nykytilanteessa on paljon pielessä. ”Kyllä maail-massa kasvuyrittä-jyyttäkin osataan teh- dä, Suomi ei vain ole tällä hetkellä yksi näistä paikoista”, hän kärjistää. Hän lyttää nykyisen koulutusjär-jestelmämme keskus-telun tukahduttavana. Kaikilla koulutuksen tasoilla on Roineen mielestä opetettava yhden totuuden ja auktoriteetin sijaan kyseenalaistamista ja vaihtoehtoisten ratkaisujen pohtimista. Lisäksi Suomessa ei useinkaan ymmärretä, että kam-mioissa kehitetyillä tuotteilla ei yleensä ole asiak-kaalle arvoa, mutta ne kehittäneillä aivoilla olisi. Jotta pärjäämme, on meidän markkinoitava osaa-mistamme kehittämiemme tuotteiden ominaisuuk-sien sijaan.

Esimerkiksi onnistuneen ekosysteemin rakenta-misesta Pekka Roine nostaa Israelin, jossa on

kahdessakymmenessä vuodessa luotu väkimää-rältään Suomen kokoiseen valtioon lähemmäs sa-ta teknologiapörssi Nasdaqissa listattua yritystä, verrattuna Suomen pyöreään nollaan. Yrityshau-tomotoiminta on Roineen mielestä ollut Suomessa lähinnä kiinteistöliiketoimintaa, johon vasta Startup Saunat ovat alkaneet tuoda muutosta. Tukirahaa on hänen mukaansa riittävästi saatavilla, mutta se kohdennetaan väärin. Nyt jaetaan virkamiespää-

töksinä tuhansia euroja ihan liian monelle yritykselle sen sijaan, että sijoitettaisiin mil-joonia muutamaan potentiaalisim-paan. Lisäksi kan-nattamattomia yri-tyksiä kituutetaan hengissä aivan liian kauan. Pekan mielestä pitää ym-märtää, että kon-kurssi voi olla mitä

hienoin asia: Mahdollisuus saada motivoituneet yrittäjät takaisin kiertoon ja luomaan taas uutta.

Pekka Roinetta itseään ajaa eteenpäin intohimo suomalaiseen kasvuyrittäjyyteen. ”Suomella voisi mennä niin paljon paremmin, kun olisi rohkeutta ottaa mallia, rohkeutta tehdä asioita eri tavalla, rohkeutta kyseenalaistaa”, uskoo Roine, ja toteaa, että maamme tulevaisuus on kasvuyrittäjyydessä.

Pekka Roine

Kasvuedustajat.fi21

Meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda va-kaasta ja yrittäjämyönteisestä yhteiskunnastamme maailmanluokan malli kasvuyrittäjyydelle. Palape-lin palat ovat pitkälti jo olemassa.

Sen kokoamiseen tarvitsemme kuitenkin vielä koordinoitua ja itsenäisestikin syntynyttä yhteis-työtä: yrittäjyyden ympärille rakentuneita eko- systeemejä.

Kasvuyrittäjyysryhmä ehdottaa viittä tehtävää ja tehtäviin liittyviä toimenpiteitä.

On meillä vielä varaa parantaakin

Perustetaan yrittäjyysministerin virkaYrittäjyysministerin viran perustaminen olisi mer-kittävä kasvuun kannustava signaali maamme yrityskentälle. Yrittäjyysministerillä olisi myös suuri merkitys yritysilmapiirin parantamiseksi koko val-takunnan alueella ja sen tasoittamiseksi maamme eri seutukuntien välillä. Yrittäjyysministerin toimi-valtaan kuuluisi aloittavien, pienten ja erityisesti kasvuhakuisten yrityksien toimintaedellytyksiä koskevat asiat. Ministeri huolehtisi yritysvaikutus-ten arvioinnin riittävästä toteutumisesta päätök-senteossa.

Parannetaan lakiesitysten ja kuntien päätöksenteon yritysvaikutusarviointiaSuomessa tehdään valtion tasolla vuosittain jopa satoja hankkeita uusiksi säädöksiksi. Kunnissa yri-tystoimintaan mahdollisesti vaikuttavia päätöksiä tehdään puolestaan tuhansittain. Kuitenkin valtion säädöshankkeiden yritysvaikutusarvioinnissa on merkittäviä puutteita, ja kuntien tasolla vaikutuksia arvioidaan hyvin vaihtelevasti kunnasta riippuen. Ajoittain eri hankkeiden vaikutukset ovat myös keskenään vastakkaisia – oikea käsi ei tiedä,

Vahvistetaan yrittämisen arvostusta ja asemaa Kasvumyönteisen ilmapiirin vahvistaminen ja yrittäjäystävällisen toimintaympäristön ylläpitä- minen edellyttävät sekä arvojohtamista, että yritysvaikutusten huomioimista kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

mitä vasen tekee. Jotta varmistamme kasvuyrit-täjyyshankkeiden tarkoituksenmukaisen etenemi-sen, on sekä valtiollisella että kunnallisella tasolla oltava ymmärrys säädöshankkeiden ja päätök-senteon edistävistä tai haitallisista vaikutuksista elinkeinoelämään.

Yrittäjyyskasvatus kouluihinValmiudet ja innostus yrittäjyyteen saadaan usein lähipiiristä, ennen kaikkea vanhemmilta. Yrittäjyys-kasvatus on niin merkittävä asia, että sitä pitää kuitenkin tarjota koko kansakunnalle, ei vain niille, joilla on yrittäjiä lähipiirissään.

Yrittäjyyskasvatukselle on varattava peruskoulun yläluokkien opetuksessa ja toisella asteella tunti-kehyksestä tilaa, kasvatuksen on sisällettävä aitoa yrittäjähenkeä välittäviä harjoituksia. Yrittä-jien tapaaminen on olennaista todellisten ja saa-vutettavissa olevien elämänkaarien kuulemiseksi, ja työelämään tutustumisjaksoja on rohkaistava suuntautumaan nimenomaisesti yrityksiin.

1. tehtävä

Verotus kasvua tukevaksiInvestoinneille luontevin käytössä oleva rahoi-tuksen lähde olisi yritysten omien voittovarojen käytön lisääminen. Tähän voidaan vaikuttaa vero-tuksella – mitä alempana yrityksessä pidettävän ja uudelleen investoitavan voiton verotus on, sitä enemmän tämä kannustaa yrityksiä investoimaan uuteen liiketoimintaan ja sijoittumaan Suomeen. Yritykseen jätettävän voiton verotuksen merkittävä alentaminen tarkoittaa vastaavasti yrityksestä ulos nostettavan voiton (osingon) verotuksen maltillista kiristämistä.

Kansantaloutemme etu on myös pankkitileillä ole-van passiivinen rahan saaminen kasvuyritysten käyttöön. Sijoittamiseen liittyvää riskiä tulisi vero-tuksella pienentää. Tätä edesauttaisi esimerkiksi pk-yritykseen sijoittamisesta syntyneen tappion salliminen verotuksessa vähennettäväksi sekä kaikista pääomatuloista että ainakin osittain myös ansiotuloista. Myös yritysten tulolähdejako vero-tuksessa kannattaisi poistaa.

Perustetaan uusi kasvurahastojen rahastoJotta kasvuyrittäjyyden verkostot voivat toimia, tarvitsevat ne riittävästi sijoitusrahaa ympärilleen. Pidemmälle edenneitä kasvuyrityksiä varten tar-vitsemme vuosittain satojen miljoonien eurojen verran lisää riskipääomaa. Rahoituksen on oltava markkinaehtoista, jolloin rahoittajan intresseissä on kehittää sijoituskohdetta myös jatkossa. Ra- hoitettavan yrityksen on saatava myös parasta mahdollista ohjausta kasvunsa tueksi. Uuden

Vahvistetaan yritysten kasvumahdollisuuksiaSuomalaisten yritysten helmasynti on usein liian vaatimaton tavoite kasvulle. Suomi on kuitenkin niin pieni markkinapaikka, että suuri kasvu pää-sääntöisesti edellyttää kansainvälistymistä. Kas- vuyrityksen näkökulma toimintaympäristöönsä pitää olla suomalaisuuden sijaan eurooppalai- nen tai maailmanlaajuinen. Kasvun tavoittelun pitää olla itsestäänselvyys suurelle osalle yri-tyksistämme.

kasvurahastojen rahaston käynnistäminen tarvit-see alkupääomaa valtiolta. Rahaston kasvattami-seksi tulisi siihen houkutella myös eläkerahastojen korkean riskin sijoituksia.

Koordinoidaan nykyistä paremmin EU-rahoitteisia kasvu- ja innovaatio-hankkeitaNykyisellään Suomen EU:lta saama tuki kasvu- ja innovaatiopolitiikkaan ohjautuu varsin monimutkai-sena ja toisistaan usein täysin erillisinä hankkeina. Usein hankkeiden omistajana julkishallinnon toi-mesta on paikallinen ELY-keskus. EU-hankkeiden osalta myös raportointi on varsin raskasta. Pie-nenä maana Suomen kannattaisi tarkastella pa- remmin EU-hankerahoituksen kokonaisuutta ja tavoitella hankkeita paremmin koordinoimalla korkeampaa vaikuttavuutta.

Vakiinnutetaan Kasvuväylä-toiminta ja laajennetaan sitäKasvuväylä on ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomen Teollisuus- sijoitus Oy:n ja Tekesin yhteinen palvelu. Sen ta- voitteena on varmistaa, että korkeaa kasvua ja kansainvälisyyttä tavoittelevat yritykset voivat te- hokkaasti hyödyntää niille parhaiten soveltuvia jul- kisia asiantuntija- ja rahoituspalveluja. Palvelu on ollut vuonna 2011 pilottivaiheessa ja on nyt laa-jentumassa. Kasvuväylätoiminta on suoraa tukea kasvuyrittäjyydelle. Toiminnalle on varmistettava resurssit ja oikea kehityssuunta.

2. tehtävä

Kasvuedustajat.fi23

Edistetään joukkorahoitusta ja verkossa kerättäviä joukkosijoituksia kasvuyritysten rahoitusmuotonaJoukkorahoituksessa tuote tarjotaan ennakkoti-lattavaksi markkinoille jo ennen sen tuottamista. Näin idea altistuu jo ennen rahoitusta markkinoi-den mielipiteille, jolloin sen edelleen kehittäminen tapahtuu joustavasti. Rahoitus ja ideoiden vaihto on mahdollista toteuttaa paikasta riippumatta. Samalla rakentuva tuote tai palvelu saa jo ennen syntymäänsä ympärilleen kasvusta kiinnostuneen viiteryhmän. Joukkorahoituksen edistäminen ta-pahtuu selkiyttämällä lainsäädäntöä kuten rahan-keräyslakia niin, että joukkorahoitusta koskevat säädösympäristö on ennalta-arvattava ja jouk-korahoituksen mahdollistava. Joukkosijoituksen avulla voidaan yritykseen kerätä pääomaa laajalta yleisöltä pienin transaktiokustannuksin. Samalla yleisö tulee tietoiseksi yrityksestä ja sen tuotteista. Joukkosijoituksen laajamittainen käyttö edellyttää käyttömallien rakentamista niin, että se ei estä muiden kasvuyrityksen kannalta keskeisten rahoi-tusmallien käyttöä.

Luodaan toimivat minimarkkinatSosiaalinen media ja uusi teknologia ovat johta-neet siihen, että tiedon käsittelyn transaktiokus-tannukset lähenevät monessa toiminnassa nollaa. Tämä avaa ovat minimarkkinoille, joilla tavarat ja palvelukset voivat vaihtaa omistajaa tilanteissa, jossa se ei aiemmin ollut mahdollista. Kotitalouk-silla on myös merkittävästi pääomaa sidottuna hankintoihin, joiden käyttöaste jää hyvin matalak-si. Luomalla toimivat minimarkkinat avataan mah-dollisuudet aivan uudenlaiselle liiketoiminnalle, kevyelle väylälle aloittaa yrittäjyys sekä kansan-

Luodaan kasvun ekosysteemejäKasvuyrittäjyyden ekosysteemit tarvitsevat laa- jalti aktiivisia osallistujia pystyäkseen vastaa- maan muuttuviin tarpeisiin ja ollakseen jousta- via muuttuvassa ympäristössä. Mitä suurempi joukko osallistuu kasvuyrittäjyyttä tukevan yh- teiskunnan luomiseen, sitä enemmän saam- me tuloksia.

talouden varallisuuden tehokkaammalle käytölle. Tämän edistämiseksi kannattaa selkeyttää lain-säädäntöä ja verotusta, pilotoida uusia hankkeita ja tuottaa luottamusta ja uskottavuutta sertifioimal-la alan toimijoita.

Minimarkkinoiden toimivuus vaatii kriittisen käyt-täjämassan saavuttamista, ja julkinen sektori voi edesauttaa tämän saavuttamista suuntaamalla osan hankinnoistaan minimarkkinoille. Esimerk-kejä minimarkkinoista ovat mm. journalismin myy-minen juttukohtaisesti, asuntojen tai kesämökkien välittäminen sosiaalisen median ystäväpiirien avulla tai talkooluonteisen työn tasaaminen ihmis-ten välillä kaikkien hyödyksi. Myös julkisen vallan perinteisiä toimia lumenluonnista päivähoitoon voidaan siirtää lähiyhteisöjen tehtäväksi samaa logiikkaa hyväksikäyttäen.

Avataan Suomessa hunajapurkki digimarkkinoiden kehitykselleSuomi voisi houkutella digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittäjiä sekä mahdollistaa uusien kasvuyritysten ponnahtamisen maailmankartalle. Tämä edellyttäisi digitaalisten markkinoiden peli-sääntöjen ja tekijänoikeuskysymysten uudelleen-mietintää uusien laillisten jakeluteiden kehittämi-seksi. Nykyinen laiteperusteinen hyvitysmaksu on tullut tiensä päähän, joten tulevaisuudessa maksu voitaisiin kerätä joko verorahoitteisena tai suoraan käyttäjiltä. Digitaalisilla markkinoilla ekosysteemit rakentuvat etenkin uusien jakelukanavien kehi-tyksen varaan, joten uudistamalla tekijänoikeus-lainsäädäntöämme uusien jakelukanavien syntyä edistäväksi, voimme edistää suomalaisia yrityksiä kasvuun ja houkutella digimarkkinoille tähtääviä yrityksiä ja yrittäjiä sijoittumaan juuri Suomeen.

3. tehtävä

Mahdollistetaan varhaisen vaiheen yrityksille uusien työntekijöi-den sitouttaminen niin, ettei veroseu-raamus kohdistu työntekijöihin ennen omistajuuden toteutumista. Mahdollisuus omistaa korkeaan kasvuun tähtää-vää yritystä on yksi parhaista keinoista motivoitua kasvun tavoittelemiseen. Se on myös kasvua tavoittelevalle yritykselle yksi parhaista keinoista houkutella osaajia töihin ja varmistua, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Osaajille on tilausta ympäri maailman, ja toimivien ekosysteemien aikaansaanti vaatii, että suomalaiset yritykset saavat hankittua osaamista myös ulkomailta.

Rajoitetaan työntekijöiden kilpailu-kieltosopimuksiaTyöntekijöiden kilpailukieltosopimukset ovat suh-teellisen yleisiä, vaikka lain mukaan niitä voidaan sopia vain erityisen painavasta syystä.

Kilpailukieltosopimukset aiheuttavat työmarkki-noille ja kasvuyrittäjyydelle monenlaista haittaa ja esimerkiksi kasvuyrityksistään tunnetussa Ka-liforniassa ne ovatkin pääsääntöisesti kiellettyjä. Ensinnäkin kilpailukieltosopimukset suorastaan estävät kasvuyritysten alkioiden perustamista, sillä kasvuyrittäjyydestä haaveileva henkilö ei saa välttämättä kitkatta perustaa yritystä sille ainoalle toimialalle, josta hänellä on kokemusta. Toiseksi kasvava yritys ei voi välttämättä houkutella alan parhaita osaajia kasvun moottoreiksi, koska hei-dät on sidottu suuryritysten palveluun kilpailu-

Valjastetaan paras osaaminen kasvuyritysten käyttöönAloittelevat ja pienet kasvuun tähtäävät yritykset ovat työnantajamarkkinoilla näkymättömiä verrat-tuna suuryrityksiin. Lisäksi korkeaan kasvuun täh-täävät pienet yritykset ovat usein työntekijöilleen riskialttiita, sillä työ niissä saattaa olla jatkuvaa taiteilua kapealla polulla maailmanmenestyksen ja konkurssin välillä.

kielloin. Kolmanneksi kilpailukiellot hidastavat osaavan työvoiman liikkuvuutta ja tällä tavoin heikentävät mahdollisuuksia ihmisten verkostoi-tumiseen ja sitä myötä uuden luomiseen.

Vauhditetaan työperäistä maahan-muuttoaHuoltosuhteen heikentyessä Suomen tulee kyetä houkuttelemaan osaavaa työvoimaa yhä enem-män maamme rajojen ulkopuolelta. Tähän tulisi panostaa paitsi aktiivisella markkinointi- ja rekry-tointityöllä, myös poistamalla työperäisen maa-hantulon pidäkkeitä.

Yksityisten työnantajien velvoitteesta osoittaa erik-seen EU:n ulkopuolelta rekrytoitaessa, ettei suo-malaista osaavaa työvoimaa ole tarjolla työpaikan täyttämiseksi, tulisi luopua. Hallinnollinen menet-tely on raskas ja estää osaamisen houkuttelemista Suomeen.

Tämän lisäksi yrittäjäksi Suomeen tulon esteitä tu-lisi poistaa – nouseva kasvukulttuurimme houkut-telee nuoria yrittäjiä esimerkiksi Venäjältä, jos vain teemme tämän helpoksi. Kasvuyrityksen alkutaival on usein tappiollinen korkean T&K-toiminnan osuuden ja esikaupallisen elinkaarivaiheen vuok-si. Suomen yrittäjäviisumilupakäytäntö kuitenkin edellyttää yrittäjältä jo olemassa olevan yrityksen sekä tältä vieläpä kannattavaa liiketoimintaa, millaiseksi startup-yritystä ei voida lukea. Yrittäjä-viisumin ehtoja tulisikin tarkistaa startup-yrittäjien houkuttelemiseksi sijoittumaan Suomeen.

4. tehtävä

Kasvuedustajat.fi25

Uuden innovatiivisen tuotteen hankinnassa voi olla kyse esimerkiksi markkinoilla olevia tuotteita tiukempien ympäristövaatimusten asettamista, jolloin hankinnan toteutuminen edellyttää innovaa-tioita toteutuakseen. Katalyyttihankinta puolestaan kohdistuu valmiiseen tuotteeseen tai palveluun, jota yritys ei saa markkinoille, koska käyttäjäkoke-

Julkiset hankinnat kasvun ajureiksiSuomessa julkinen sektori tekee hankintoja vuo-dessa noin 27 miljardilla eurolla, josta valtiosekto-rin osuus on 4,5 miljardia euroa. Uusien yrittäjien on nykyisin hankala päästä tarjoamaan tuottei-taan tai palveluitaan julkisiin hankintoihin. Lisäksi hankinnoissa painottuu vakiintuneiden tuotteiden hankkiminen, vaikka julkisilla hankinnoilla voitai-siin pyrkiä myös määrätietoisesti hankkimaan innovatiivisia tuotteita ja luomaan näin toimivat kotimarkkinat uusille yrityksille. Julkisista hankin-noista osalliseksi pääseminen voi tarjota merkit-tävän sysäyksen uuden kasvuhakuisen yrityksen toimintaan.

musten puutteesta johtuen ratkaisun suorituskyky ja toiminnallisuus eivät ole riittävän koeteltuja. Katalyyttihankinnassa hankintayksikkö toimii kär-kikäyttäjänä, tarjoaa testiympäristön uuden ratkai-sun viimeistelyyn, testaamiseen ja suorituskyvyn todentamiseen, jolloin tuotteen markkinoille pääsy helpottuu olennaisesti.

Ohjataan hallinnollisesti hankintatoimea siten, että 0,5 % valtion hankinnoista suuntautuu uusiin innovatiivisiin tuotteisiin ja ns. katalyyttihankintoihin.5. tehtävä

Lähteet:

1. TEM. Kasvuyrityskatsaus 2012. s.l. : Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Innovaatio, 20/2012., 2012.2. Global Entrepreneurship Monitor. [Online] 2012. http://www.gemconsortium.org.3. Suomen virallinen tilasto (SVT). Yritysrekisterin vuositilasto [verkkojulkaisu]. [Online] Tilastokeskus, 2011.

[Viitattu: 7. 12 2012.] http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_tie_001_fi.html.4. Eurostat. Business demography indicators presented by size class. 2012.5. Economist Intelligence Unit. Country populations. 2012.6. Haken, N., Messner, J.J., Hendry, K., Taft, P., Lawrence, K., Anderson, T., Jaeger, R.,

Manning, N., Umaña, F. & Whitehead, A. Failed States Index 2012. s.l. : The Fund for Peace, 2012.7. World Economic Forum. The Global Competitiveness Report 2012–2013. 2012.8. Akavan opiskelijat. Jäsentutkimus 2012. 2012.9. The Gallup Organization. Flash Eurobarometer 283: Entrepreneurship in the EU and Beyond. 2009.10. Unesco Institute for statistics. Science and Technology statistics. 2012.

Kasvuedustajat.fiVideo- ja animaatiokuvitus: Funny Films OyGraafinen suunnittelu ja taitto: Eeva Wallenius-Näreneva

Kasvuedustajat.fi27

Suomi on vaikeassa tilanteessa. Maail- mantalouden myrskyn jäljet näkyvät ja tuntuvat. Erityisiä Suomen koetinkiviä ovat teollisuuden rakennemuutos, julki-sen sektorin velkaantuminen sekä väes-tön ikääntyminen.

Vain kestävä kasvu, työnteko ja yrittäjyys voivat nostaa Suomen takaisin jaloilleen. Kasvuajattelu ei siis saa olla puoluepolitikointia. Kansallisen hädän hetkellä kasvuagendan tulee ylittää puoluerajat.

Vastauksena tähän tarpeeseen on Arkadianmäel-lä toiminut kesästä 2011 epävirallinen ThinkTank,

Eduskunnan kasvuyrittäjyysverkosto. Mukana on kansanedustaja jokaisesta eduskuntapuolueesta.

Alun alkaen verkosto ei tähdännyt yhteisiin julki-lausumiin, vaan oman kasvuajattelun ja osaami-sen kehittämiseen. Ajatusten karttuessa sekä Suomen talouden taivaan synkentyessä entises-tään fokus kuitenkin muuttui.

Koimme, että meidän on kannettava kortemme kekoon.

Tästä sai alkunsa raportti, joka sinulla on kädessäsi.