Embed Size (px)
Citation preview
2• 1
2KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Uutuuksia tarjolla
runsaasti
10 18
Kasvuaikaerot korostuivat viime kesänä
Boreal ja Barenbrug: Yhteistyö avaa uusia markkinoita
12
Merja Veteläinen otti vastaan uudet haasteet
Laadukkaalle siemenelle on nyt kysyntää
8
Kasvussa.2
Boreal toivottaa
hyviä lukuhetkiä
Kasvussa-lehden
parissa.
Lukijalle
SIEMENKETJULLA HAASTEITALaadukkaalle siemenelle on viime kesän jäljiltä kysyntää. Kotimaisessa lajike-valikoimassa on hyviä vaihtoehtoja eri kasvuaikaluokkiin ja käyttötarkoituksiin. Viljelysuunnitelmiin kannattaakin nyt sisällyttää erilaisia vaihtoehtoja.
Siemenen kova kysyntä näkyy ja siemenkauppaa on tänä syksynä käyty-kin jo vilkkaasti, sekä myyjät että ostajat ennakoivat pulaa. Arvioitu tarjon-nan niukkuus johtuu sekä kesän haasteellisista tuotanto-olosuhteista että siemenen heikosta varastotilanteesta, jolla uuteen myyntikauteen lähdettiin. Kevätviljoista ohran ja kauran siemenestä ei siemenliikkeillä käytännössä ollut ylivuotisvarastoja lainkaan. Kevätvehnässä varastotilanne on hieman parempi, mutta toisaalta viime kesän haasteelliset kasvuolot näyttävät koetelleen vil-joista erityisen paljon juuri kevätvehnän siementuotantoa. Kesän olosuhteiden tuomia haasteita siementuotannossa sekä taustoja heikentyneeseen varasto-tilanteeseen on pohdittu tarkemmin tämän lehden artikkelissa sivuilla 8–9.
Tässä kohtaa siemenketju on kahden suuren haasteen edessä. Ensinnäkin pikimmiten on ratkaistava käsillä oleva tilanne. Mistä saadaan riittävästi serti-fioitua siementä kevään kylvöille? Ja kuinka paha niukkuus oikeasti on käsillä? Kokonaisuutta selvitetään parhaillaan viranomaisten ja siemenalan yhteis-työnä. Sen jälkeen päätetään toimenpiteistä. Käytännössä tämä tarkoittanee ensisijaisesti itävyyspoikkeusten hakemista. Mikäli se ei riittäisi korjaamaan tilannetta, seuraavana vaihtoehtona edessä olisi keskustelu sertifioidun sie-menen huoltovarmuusvaraston avaamisesta. Tulevat viikot tuovat lisää tietoa näistä.
Toinen siemenketjun haaste on tilanteen korjaaminen tuleville vuosille. Maassamme on iso joukko osaavia siementuottajia, ja näistä me kaikki sie-menketjun toimijat haluamme varmasti pitää kiinni. Siementuotantoalaa tulisi saada edelleen kasvatettua, jotta sertifioidun siemenen saatavuus tulevina vuosina saadaan vastaamaan olemassa olevaa kysyntää, kasvusta puhumat-takaan. Tämä edellyttää sitä, että siementuotanto nähdään houkuttelevana ja kilpailukykyisenä vaihtoehtona. Kasvinjalostajan näkökulmasta tilanne on selvä. Yksistään hyvät, oloihimme jalostetut lajikkeet eivät riitä. Koko siemen- ketjun pitää olla toimiva. Ilman riittävää siementuotantoa hyvät lajikkeet jäävät vain numeroiksi paperilla. Haasteita siis riittää, mutta alan sisällä niihin etsitään ratkaisuja hyvässä yhteistyössä.
Satu Purakaupallinen johtaja
Tap
io T
uo
mel
a
Kasvussa. 3
Sisältö
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2•12
2• 1
2KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Uutuuksia tarjolla
runsaasti
10 18
Kasvuaikaerot korostuivat viime kesänä
Boreal ja Barenbrug: Yhteistyö avaa uusia markkinoita
12
Merja Veteläinen otti vastaan uudet haasteet
Laadukkaalle siemenelle on nyt kysyntää
8
Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus OyMyllytie 10, 31600 Jokioinen
Toimitus: Satu Pura ja Anna PerttuUlkoasu: Daddy Finland Oy, TampereTaitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen IdeaPaino: Forssa Print, ForssaKannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy
Tiedustelut ja palautteet: [email protected]
4. vuosikertaISSN-tunnus: 1798-5218
Siemenkaupasta odotetaan tällä kaudella vilkasta. Uudet lajikkeet ja viljasta mak-settava hyvä hinta lisäävät sertifioidun siemenen kysyntää. Lisäksi viime kasvu-kauden haasteelliset olosuhteet heikensi-vät paikoin viljojen laatua, jolloin ostosie-menelle on tiloilla tarvetta.
8
Uutuuksia tarjolla runsaasti
Borealin lajiketarjonta laajenee tänä syksynä monella uutuuslajikkeella. Alkavalla siemen-kaudella aikaisten lajikkeiden valikoima vah-vistuu entisestään, kun markkinoille tuodaan aikainen kevätvehnä Wappu.
4
Laadukkaalle siemenelle on nyt kysyntääBoreal ja Barenbrug: Yhteistyö avaa uusia markkinoita
Boreal teki noin kymmenen vuotta sitten va-linnan keskittyä nurmikasvien jalostuksessa ja lajikeviennissä yhteistyöhön kansainvälisen Ba-renbrug-ryhmittymän kanssa. Liittoutuminen yhden maailman suurimman nurmikasviyrityk-sen kanssa on mahdollistanut lajikkeillemme pääsyn sellaisillekin markkina-alueille, joille Borealin omat panostukset eivät olisi riittäneet.
18
Merja Veteläinen otti vastaan uudet haasteet
Pitkän kansainvälisen työkokemuksen omaa-va Merja Veteläinen tunsi maailmalla usein ylpeyttä siitä, että Suomessa on tunnettu ja menestyvä kasvinjalostusyritys. Tämä suo-malaista osaamista kohtaan tunnettu ylpeys vaikutti keskeisesti Merjan päätökseen ottaa vastaan tarjottu haaste työstä Borealin jalos-tusjohtajana.
12
6 Aikaisessa Wapussa kova satopotentiaali
15 Kesällä kokoonnuttiin Okraan ja pellonpiennarpäiviin
16 Marja Jalli: Taudinkestävyys tähtäimessä
21 Uutisia Borealilta
22 Kotimaista kasvinjalostusta arvostetaan
Kasvussa 2•12Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Kasvuaikaerot korostuivat viime kesänä 10Viime kesänä lämpösummaa ei kertynyt samaan tahtiin kuin parina edellisenä ke-sänä. Tyypillistä kasvukaudelle oli myös varsinaisten hellejaksojen puuttuminen ja useimmilla alueilla runsaat sateet. Kulunut kesä osoittikin viljelyolosuhteidemme haasteellisuuden.
Kasvussa.4
Uutuuksia tarjolla runsaastiB
ORu
utu
uk
sia
WappuBOR
Wappu on aikainen kevätvehnäuutuus, joka tuottaa satoa tasaisella varmuudella. Lujan korren ja korke-an valkuaispitoisuuden omaava Wappu on erin-omainen vaihtoehto rehuvehnän tuotantoon aina III-vyöhykkeelle asti.
Varma sadontuottaja
Satoisa uutuus hybridirukiin viljelyyn
BrasettoBOR
Brasetto on satoisa uutuus hybridirukiin viljelyyn. Korrenlujuudeltaan Brasetto on erittäin hyvä, mikä osaltaan tuo lisää viljelyvarmuutta rukiin tuotan-toon. Hybridilajikkeille ominainen suuri jyvä on niinikään Brasetton valtti.
Borealin lajiketarjonta laajenee tänä syksynä monella uutuuslajikkeella. Lajikkeidemme jalostusta ohjaa alusta asti pohjoisten olosuhteidemme vaatimukset, viljelijän menestyminen sekä oikean laadun varmistaminen satoa käyttävälle teollisuudelle.
Alkavalla siemenkaudella aikaisten lajikkei-den valikoima vahvistuu, kun markkinoil-le tuodaan aikainen kevätvehnä ja viime vuonna rajoitetussa määrin markkinoille
tulleet Akseli-kaura sekä Aukusti- ja Wolmari-ohrat vahvistavat asemiaan siemenkaupassa. Valkuaisre-hun tuottamiseen puolestaan on tarjolla kotimainen rehuhernelajike. Uutuuksia on tarjolla myös kaksi-tahoisen ohran, hybridirapsin ja tärkkelysperunan viljelyyn.
RamblerBOR
Rambler on uusi kotimainen, satoisa ja melko ai-kainen kaksitahoinen rehuohra. Aikaisuuden lisäksi luja korsi tekee siitä Suomen oloissa viljelyvarman lajikkeen. Ramblerin keskeiset laatuominaisuudet ovat erittäin suuri jyväkoko sekä korkea hehtolitra-paino ja tärkkelyspitoisuus.
Suurijyväinen ohrauutuus
FlockeBOR
Flocke on erityisen hyvin elintarvikekauran tuotan-toon soveltuva uutuus. Melko myöhäisenä lajik-keena se menestyy parhaiten I-III-vyöhykkeellä. Erittäin satoisan Flocken valtit laatupuolella ovat iso jyvä, erittäin ohut kuori ja hyvä hehtolitrapaino.
Erinomaista myllykauralaatua
5Kasvussa.
Uutuuksia tarjolla runsaasti
SmillaBOR
Uutuuskevätrapsi Smilla on virallisissa lajikekokeis-sa ollut yksi satoisimmista kevätrapseista. Suuri sato ei muodostu kasvuajan kustannuksella, vaan lajike on erittäin aikainen tuoden viljelyvarmuutta rapsin tuotantoon.
Suuria satoja tuottava hybridirapsi
JermuBOR
Kovan satotason omaava Jermu-herne on kotimai-nen vaihtoehto valkuaisrehun tuotantoon. Se on noin viidenneksen satoisampi kuin tämän hetken yleisimmin viljellyt hernelajikkeet. Jermun siemen on keltainen ja melko pieni, jolloin siementen kui-vuminen on nopeaa ja rikkoutumisriski pieni.
Satoisa kotimainen rehuherne
Uutuuslajikkeiden siemenen saatavuus kevään 2013 kylvöille on rajoitettua.
Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot www.boreal.fi ja www.farmit.net
OskuBOR
Osku on melko myöhäinen tärkkelysperuna, joka menestyy hyvin koko tärkkelysperunan tuotan-toalueella. Sadontuottokyvyltään Osku on erin-omainen, yhtä hyvä kuin myöhäisemmät lajikkeet. Osku tuottaa runsaasti suuria mukuloita ja on myös tärkkelyspitoisuudeltaan kilpailukykyinen lajike.
Kotimainen tärkkelys- perunauutuus
Kasvussa.6
Aikaisessa Wapussa kova satopotentiaali
Wappu täydentää kotimaisen aikaisen vehnän valikoimaa ollen erinomai-nen vaihtoehto vehnän tuotantoon pohjoisempanakin.
Vahva osoitus Wapun satopotentiaalista saatiin viime kesänä Seinäjoella Lauri Hantu-lan tilalla, jossa Wappu tuotti lähes seitsemän tonnin sadon.
Vastaus rehuvehnän kysyntäänWappu soveltuu monien ominaisuuksiensa puolesta erittäin hyvin rehuvehnän tuotantoon. Kasvuajaltaan se sopii viljelyyn pohjoisimmille-kin vehnän tuotantoalueille, missä rehuvehnän kysyntä on kovaa sekä rehuteollisuudessa että tilojen omassa käytössä.
Wappu-vehnä on aikainen uutuus, joka tuottaa satoa tasaisella varmuudella. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös korkea valkuaispitoisuus ja luja korsi.
Kasvussa. 7
Vehnän jalostaja Mika Hyövelä kertoo, että Wapun satoisuus tulee parhaiten esille pari-vertailussa vanhempaan aikaiseen lajikkeeseen Anniinaan.
- Satoero Wapun eduksi on tullut esille erityisesti hyvissä kasvuoloissa. Tällöin Wappu tuottaa vakaasti Anniinaa suuremman sadon ja lajikkeiden välinen ero kasvaa Wapun eduksi kasvuolojen parantuessa ja yleisen satotason noustessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Wap-pu antaa hyvän vasteen sille annetuille panok-sille ja sen korkea satopotentiaali on hyödyn-nettävissä tehokkaassa viljelyssä.
Laadun osalta Wapun valtti on sen korkea valkuaispitoisuus. Rehuviljan korkea valkuaispi-toisuus vähentää täydennysvalkuaisen tarvetta. Lujan kortensa ansiosta Wappu pysyy varmem-min pystyssä kovillakin lannoitustasoilla.
Tehoviljelyllä saatiin huippusato Vahva osoitus Wapun korkeasta satopotenti-aalista saatiin viime kesänä Seinäjoelta, missä Wappu oli Agrimarketin typpilannoituskokeessa Lauri Hantulan tilalla. Kolmivuotisessa kokeessa selvitetään typpilannoituksen vaikutusta sadon määrään ja laatuun sekä ravinteiden hyväksi-käyttöön. Tämä vuosi oli kokeen toinen vuosi ja kokeessa oli mukana Wappu- ja Trappe-kevät-vehnät, joiden typpilannoitustasot olivat 150, 170 ja 200 kg/ha.
- Tänä kesänä kokeeseen otettiin mukaan uutuuslajike Wappu, koska se on kokeissa osoittanut menestyvänsä hyvin tehokkaassa viljelyssä ja onkin siksi omiaan lajikkeeksi tähän kokeeseen. Lisäksi Wappu on Etelä-Pohjanmaan tuotantoalueelle hyvin sopiva vehnä, Martti Yli-Kleemola Agrimarketista kommentoi.
Yli-Kleemolan mukaan kahden koevuoden jälkeen voidaan jo todeta, että lannoituksena annettu typpi on saatu tehokkaasti kotiutetuk-si sadossa, sillä satomäärät nousivat selvästi jokaisella typpiportaalla. Wapun hehtaarisa-dot (kosteuskorjaus 14,5 %:iin) olivat kaikilla lannoitustasoilla yli 5000 kg/ha, korkeimmalla lannoitusmäärällä lähes 6000 kg/ha.
- Alustavien tulosten perusteella tulos oli myös ympäristön kannalta positiivinen, sillä useimmat koejäsenet ottivat lannoitetypen lisäksi vielä maasta typpeä. Myös kaliumin ja fosforin otto maasta lisääntyi typpilannoitus-tason kohotessa, Yli-Kleemola kommentoi.
Oikeat ratkaisut omalle tilalle Lauri Hantula korostaa perusasioiden tärkeyttä kasvintuotannossa. Hänen tilallaan peltojen kasvukunnosta on huolehdittu ja perusasiat ovat kunnossa. Oman tilan olosuhteisiin ja käyt-tötarkoituksiin sopivat lajikkeet ovat myös yksi näistä perusasioista, joihin Hantula panostaa.
- Kun viljelyyn on valittu tilan lohkoille parhaiten soveltuvat lajikkeet, lannoitus ja kasvinsuojelu mietitty huolella, hyviä satojakin voidaan odottaa, Hantula toteaa.
Ja tietää mistä puhuu. Koelohkon lisäksi Wappua kasvoi Hantulassa myös käytännön viljelyksellä toisella lohkolla, joka edustaa tyy-pillisiä Alajoki-varren maita. Myös tältä lohkolta saatiin varsin huikea sato, lähes seitsemän ton-nia hehtaarilta. Isäntä on tyytyväinen lajikkee-seen ja aikoo jatkaa Wapun viljelyä tulevinakin vuosina.
- Wapun satotaso ja sadon laatu täytti odotukset ja lajike sopii hyvin lohkoillemme. Kasvuaika mahdollistaa aikaisen puinnin ja sopii hyvin tilallemme muiden lajikkeiden rinnalle, Hantula kommentoi.
Aikaisilla lajikkeilla Hantula saa hyvin ryt-mitettyä puinteja ja Wapun kaltaiset satoisat lajikkeet lisäävätkin osaltaan aikaisten lajikkei-den kiinnostusta ja kilpailukykyä.
Aikainen Wappu-vehnä oli koe-lajikkeena typpilannoituskokeessa Seinäjoella. Isäntä Lauri Hantula ja kasvinjalostaja Mika Hyövelä (oik.) olivat tyytyväisiä lajikkeen ominai-suuksiin ja satotasoon lohkolla.
AnniinaBOR
Anniinalla on aikaisuuteensa nähden hyvä sadontuottokyky ja sen valkuais-pitoisuus on lajikkeiston korkeimpia. Suosittu Anniina on viljelyvarma vaih-toehto koko kevätvehnän tuotanto-alueelle.
MarbleBOR
Erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä Marble on myös leivon-talaadultaan hyvä. Tämä lujakortinen lajike soveltuu parhaiten viljelyyn I–II -viljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhyk-keen edullisimmille alueille.
QuarnaBOR Quarnan edut tulevat parhaiten esille laatupuolella. Jyväkoko on suuri, hehtolitrapaino korkea ja erityisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivontalaadultaan Quarna on erittäin hyvä.
WanamoBOR Wanamo on kotimainen huippulaa-dukas vehnä. Sen valkuaisen määrä ja etenkin laatu on leivonta-analyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä ja sitkon laatu erinomainen.
WellamoBOR Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös laatu on kohdallaan, Wellamon hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat ja leivontalaatu hyvä.
www.boreal.fi
Kevätvehnien kärkeä
Kasvussa.8
Laadukkaalle siemenelle on nyt kysyntää
Monin paikoin sato-odotukset tälle vuodelle olivat kesän aikana korkeat ja paikoin hyviä satoja saavutettiin-kin. Mutta osa sadosta jäi kokonaan
sateiden takia korjaamatta ja osalta lohkoista korjattiin vain heikkolaatuista satoa.
– Takana on todella poikkeuksellinen kas-vukausi, ylitarkastaja Ritva Vallivaara-Pasto Evirasta toteaa.
Pitkäksi venynyt sadonkorjuukausi on aiheuttanut sen, että siemenen laadusta ei vielä tätä juttua kirjoitettaessa, lokakuun puolivälissä, ole kovin kattavia tietoja.
– Olosuhteet ovat kuitenkin kaikkien tiedossa ja odotettavissa on, että laatusie-menelle on kysyntää ja pulaa saattaa ainakin joidenkin lajien ja lajikkeiden osalta tulla.
Siemenkaupasta odotetaan tällä kaudella vilkasta. Uudet lajikkeet ja viljasta maksettava hyvä hinta lisäävät sertifioidun siemenen kysyntää. Lisäksi viime kasvukauden haasteelliset olosuhteet heikensivät paikoin viljojen laatua, jolloin ostosiemenelle on tiloilla tarvetta.
Ku
vato
imis
to R
od
eo O
y
”Sertifioidun siemenen käyttäjä tietää mitä saa. Analyysitiedot on painettu vakuuslipukkeeseen ja siihen viljelijä voi luottaa.”
Kasvussa. 9Kasvussa. 9
Myöhäisissä puinneissa laatu kärsii ja varsinkin itävyys laskee nopeasti. Saa-dakseen haluamansa lajikkeen sertifioitua siementä, Vallivaara-Pasto kannustaa vilje-lijöitä olemaan ajoissa liikkeellä viljelysuun-nitelmien tekemisen ja siemenen ostojen kanssa.
– Ensi keväänä moni viljelijä saattaa yllättyä tilan oman siemenen huonosta itä-vyydestä. Ja laatu kannattaakin varmistaa ajoissa, jos aikoo käyttää omaa siementä.
Miksi siemenestä sitten on pulaa? – Pula siemenestä johtaa jo muutaman vuoden taa, jolloin siementuotantoalat Suomessa laskivat. Tilanne on korjaantunut jonkin verran, kun viljelyalat ovat nousseet, mutta tämä ei vielä riitä kompensoimaan sato- ja laatumenetyksiä tänä vuonna, Vallivaara-Pasto kertoo.
Parin viime vuoden takaiset hyvät satovuodet ja alhaalla käynyt viljan hinta lisäsivät tilan oman siemenen käyttöä. Haasteellisimmissa olosuhteissa, kuten tänä ja viime vuonna, huomataan, että tilan oman siemenen laatu ei riitä ja sertifioidun siemenen kysyntä kasvaa. Kun samaan ai-kaan vielä viljan hinnat ovat hyvät, kysyntä saattaa ylittää tarjonnan.
Valvottu ketju varmistaa siemenen laadun– Ammattitaitoisten siemenviljelijöiden tuottama ja viranomaisten tarkastama sertifioitu siemen on paras tapa varmis-taa kylvösiemenen laatu, Vallivaara-Pasto muistuttaa.
Toki siemenviljelijöillä sääolosuhteet ovat samat kuin muillakin viljelijöillä, mutta sertifioidun siemenen tuotantoketjulla on yksittäistä tilaa paremmat mahdollisuu-det tuottaa laadukasta siementä. Voidaan valita kasvuoloiltaan hyviksi tiedetyt lohkot sekä hyvät kantasiemenerät. Siemensadon laatua varmistetaan kasvukauden aikaisilla viljelytoimenpiteillä. Kun sato lähtökohtai-sesti tuotetaan siemeneksi, myös viljelytoi-menpiteet on optimoitu siementuotantoa silmällä pitäen. Lisäksi lainsäädäntö asettaa tiukat rajat sertifioitavalle siementavaralle. Erät, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, hylätään, eivätkä ne koskaan päädy sie-menkauppaan.
– Sertifioidun siemenen käyttäjä tietää mitä saa. Analyysitiedot on painettu vakuuslipukkeeseen ja siihen viljelijä voi luottaa.
Toisin on ns. harmaan siemenen osalta. Tarkastamattoman siemenen laadusta ja
alkuperästä ei ole takeita ja sen käyttöön liittyy aina riskejä. Tällaisen siemenen lajikeaitous ja terveys on epävarmaa, eikä itävyydestäkään ole varmuutta.
Suomessa siemenkauppaa sääntelee siemenkauppalaki sekä laki kasvinjalosta- janoikeudesta, joiden mukaan vain sertifi-oitua siementä saa Suomessa kaupata kyl-vösiemeneksi. Sertifioimattoman siemenen myynti kylvösiemeneksi rikkoo siemen-kauppalakia ja kasvinjalostajan oikeutta ja on siten laitonta.
– Tarkastamattoman siemenen käyttäjä ei voi myöskään hakea korvauksia, mikä-li siemen osoittautuu erilaiseksi kuin on luvattu, Vallivaara-Pasto huomauttaa.
Harmaan siemenen riskit ovat erityisesti tällaisena vuonna hänen mukaansa suuret. Laatu on tänä vuonna monin paikoin kärsi-nyt ja itävyydet voivat olla alhaisia. Lisäksi kulunut kesä oli hukkakauran kasvulle otol-linen, kosteutta riitti ja hukkakaurat itivät hyvin. Joillain alueilla vielä tulvat lisäävät hukkakauran riskiä olennaisesti.
Vaihtoehtoja on Viljan viljelyn rinnalle kannattaa tässä kohtaa pohtia vaihtoehtoja. Heikkolaatuista viljan siementä ei kannata käyttää vaan esi-merkiksi öljykasvit tarjoavat vaihtoehdon.
Öljykasvien sadolle on varma kysyntä ja hinta on pysytellyt pitkään korkealla. Öljy-kasvien viljelyä puoltaa moni muukin seik-ka. ProAgrian laskelmien mukaan öljykasvit ovat viimeisten vuosien aikana tehneet tasaisempaa taloudellista tulosta kuin viljat vakaamman hintakehityksen takia ja myös niiden keskimääräinen kannattavuus on ollut lähes joka vuosi kevätviljojen tasoa tai parempi. Lisäksi kotimaiselle rypsisadolle on hyvä kysyntä, rypsillä on erinomainen esikasviarvo ja sen viljely onnistuu Suomes-sa koko viljantuotantoalueella.
AukustiBOR
Aikaisessa Aukustissa yhdistyvät korkea satotaso ja hyvä laatu. Aukustin tuhan-nen jyvän paino on monitahoisten ohrien korkeimpia, myös hehtolitrapainon osalta se lukeutuu lajikkeiston parhaimmistoon.
EdvinBOR
Erittäin korkean satopotentiaalin omaava ja taudinkestävä Edvin on myöhäinen monita-hoinen ohra. Laatupuolella sen vahvuuksia ovat suuri jyvä, korkea hehtolitrapaino ja hyvä tärkkelyspitoisuus.
EinarBOR
Einar on erittäin satoisa monitahoinen ohra, jonka korsi kestää huippusadon. Einar so-veltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, myös happamalla maalla. Einarin hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat.
ElmeriBOR
Elmeri on satoisa ja viljelyvarma laatuohra. Monitahoinen Elmeri menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös happamilla mailla. Sen korsi on luja ja sato laadukasta; tuhannen siemenen paino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat.
WolmariBOR
Aikainen Wolmari pärjää satoisuudessaan myös selvästi myöhäisemmille monitahoisille ohrille. Taudinkestävyyden osalta Wolmari on parannus aikaisten ohrien sarjaan, erityisesti sen verkkolaikun kestävyys on erinomainen.
FairytaleBOR
Huippusatoisa Fairytale-mallasohra on lujakortinen ja taudinkestävyydeltään hyvä. Valkuaispitoisuus Fairytalella on hyvin alhai-nen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan erittäin korkea.
HarbingerBOR
Erittäin satoisa Harbinger on kotimainen mallasohra. Suomen oloihin jalostettu lajike on lujan kortensa ja hyvän taudinkestävyy-tensä ansiosta viljelyvarma lajike erilai-siin kasvuoloihin. Iso jyväkoko ja alhainen valkuaispitoisuus varmistavat Harbingerin mallasohralaatua.
www.boreal.fi
Ohrien parhaimmistoa
Kasvussa.10
Kasvuaikaerot korostuivat viime kesänäViime kesänä lämpösummaa ei kertynyt samaan tahtiin kuin parina edellisenä kesänä. Tyypillistä kasvukaudelle oli myös varsinaisten hellejaksojen puuttuminen ja useimmilla alueilla runsaat sateet.
Kulunut kesä osoitti viljelyolosuhteidem-me haasteellisuuden. Vuosien ja aluei-den välinen vaihtelu on meillä suurta, jolloin tänne soveltuvien lajikkeiden ja
viljelymenetelmien merkitys korostuu. – Tällaisina kesinä, kun lämpösummaa ker-
tyy melko hitaasti, lajikkeiden väliset kasvuai-kaerot tulevat hyvin esille, kasvinjalostaja Reino Aikasalo toteaa.
Aikaiset lajikkeet riskinhallintaa
Lajikevalinnat tehdään aina oman tilan olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Sie-menen ostoja suunniteltaessa kannattaa miettiä riskien jakamista. Nykyään mark-kinoilla on erittäin satoisia ja kilpailuky-kyisiä aikaisia lajikkeita. Ne sopivat monille tiloille myöhäisempien rinnalle puinteja jaksottamaan tai esimerkiksi syysviljojen esikasviksi.
- Aikaisilla lajikkeilla on monia etuja. Niillä voidaan varmistaa puinti hyvissä
ajoin, jolloin myös sadon laaturiskit pienenevät huomattavasti, Reino Aikasalo muistuttaa.
Aikasalo puhuu lajikkeiden sato- ja laatuvar-muudesta, jotka kulkevat käsi kädessä.
- Viljelyvarma lajike viihtyy erilaisissa oloissa, luja korsi varmistaa pystyssä pysymisen ja taudinkestävyys lehtipinta-alan säilymi-sen terveenä ja yhteyttämiskykyisenä. Nämä kaikki yhdessä taas vaikuttavat sadon laatuun, esimerkiksi jyväkoko kasvaa, kun jyvä täyttyy kunnolla kasvuston ollessa elinvoimainen.
Lämpimänä kesänä ja erityisesti hellejak-sojen aikana lämpösummaa kertyy nopeasti, ja kasvitkin kehittyvät nopeaan tahtiin. Silloin myös eri aikaisuusluokan lajikkeiden väliset kasvuaikaerot vuorokausina mitattuna kaven-tuvat. Viileämpinä kesinä puolestaan lämpö-summaa kertyy hitaasti, kasvien kehitys on sel-västi hitaampaa ja puintivalmiuden edellyttämä tuleentuminen saavutetaan myöhemmin.
– Tällaisina vuosina huomataan usein, että vaikka koetulosten mukainen lajikkeen kasvu-aikavaatimus päivinä olisi täyttynyt, lajike ei ole tuleentunut. Tämä johtuu siitä, että lämpö-summaa ei ole kertynyt lajikkeen tuleentumista vaatimaa määrää, Aikasalo muistuttaa.
Vaihtelevat viljelyolosuhteet luovat omat haasteensa myös lajikkeiden jalostajalle.
- Tuotekehitystyömme tehtävänä on tuoda markkinoille erilaisia vaihtoehtoja. Fokuksessa on ennen muuta oloihimme soveltuvien ratkaisujen kehittäminen viljeli-jöille erilaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoi-tuksiin.
Kasvussa. 1111Kasvussa.
Tehoisan lämpötilan summaa kertyy päiviltä, jolloin vuorokauden keskilämpö-tila on +5 asteen yläpuolella. Summaan lasketaan kasvukauden aikana vuoro-kauden keskilämpötilan viiden asteen yläpuolella oleva osa. Jos vuorokauden keskilämpötila jää kasvukaudella 5 asteen alapuolelle, summaa ei kerry, mutta se ei myöskään vähene. Kasvukausi katsotaan silloin tilapäisesti pysähtyneeksi. Tehoisan lämpötilan summan yksikkö on vuorokausiaste °Cvrk. (lähde: Ilmatie-teen laitos)
Suomessa viljeltävien ohralajikkeiden tehoisan lämpösumman vaatimus vaihtelee 804–973 asteen välillä. Kevätvehnillä lämpösummavaatimus vaihtelee 973–1043 ja kauralajikkeilla 898–1005 asteen välillä. Rypsilajikkeilla lämpösum-mavaatimus on noin 1003–1030 °C ja rapsilajikkeilla puolestaan 1140–1180 °C.
syksyn olosuhteilla, jolloin myöhäisten lajikkei-den tuleentumisrytmi hidastuu sään viiletessä ja päivän lyhentyessä aikaisia enemmän. Tämä-kin oli menneenä kesänä hyvin nähtävissä.
Lajikevalintaa tehtäessä Aikasalo neuvoo kiinnittämään huomiota myös lämpösumma-kertymään eikä pelkästään laskemaan päiviä kylvöstä tuleentumiseen.
– Jos kylvöt myöhästyvät huomattavasti, kasvi ei pysty vauhdittamaan kehitysrytmiään niin paljoa, ettei tuleentuminenkin myöhästyisi. Tämä kannattaakin huomioida lajikevalinnassa. Kylvöjen myöhästyessä aikaiset lajikkeet ovat varmempi vaihtoehto.
Reino Aikasalo muistuttaa vielä, että tänä vuonna pitkäksi venynyt korjuukausi johtui osaksi myös siitä, että keväällä kylvöt myöhäs-tyivät sateiden takia jopa kahdesta kolmeen
viikkoa normaalista. Ja tämä näkyi erityisesti myöhäisten lajikkeiden kohdalla, joiden tuleen-tuminen venyi pitkälle syksyyn.
Vuosien väliset suuretkin vaihtelut tyypillisiä 2000-luvulla Suomessa on totuttu normaalia lämpimämpiin kesiin. Pitkäaikaisiin seuranta-jaksoihin verrattuna menneen kesän lämpö-summakertymä oli lähellä normaalia, mutta parin viime vuoden kertymään verrattuna lämpösummaa kertyi vähemmän.
– Oloillemme on varsin tyypillistä vuosien väliset suuretkin vaihtelut sääoloissa. Vaikka väliin mahtuu erittäin lämpimiä ja suotuisia kasvukausia, maataloutta harjoitetaan meillä kuitenkin äärioloissa, mikä asettaa omat haas-teensa täällä viljeltäville kasveillekin.
Pitkäaikaisiin seuranta- jaksoihin verrattuna menneen kesän lämpö-summakertymä oli lähellä normaalia, mutta parin viime vuoden kertymään verrat-tuna lämpösummaa kertyi vähemmän.
Lämpösumma ratkaiseeLajikkeiden tuleentumiseen tarvitsema lämpö-summakertymä on pääosin perimän määrää-mää. Kasvuolot, kuten päivänpituus, lämpötila ja maan kosteusolot puolestaan määräävät lajikkeiden kehitysrytmin ja kasvuajan.
Saman lajikkeen kasvuaika vuorokausissa mitattuna voi vaihdella vuosien ja olosuhteiden välillä runsaastikin. Aikasalo mainitsee esi-merkkinä Annabell- ja NFC Tipple-ohrat, joilla kummallakin lyhimmän ja pisimmän kasvuajan ero on kokeissa ollut yli kolme viikkoa.
– Kasvuaika vuorokausina mitattuna vaihte-lee huomattavasti. Lämpösummakin vaihtelee, mutta suhteellisesti selvästi vähemmän.
Myös kasvuaikaerot aikaisten ja myöhäisten lajikkeiden välillä korostuvat, kun lämpösum-maa kertyy hitaasti. Erityisesti merkitystä on
0
200
400
600
800
1 000
1 200
1 400
1 600
1 800
25.4. 30.4. 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6. 24.6. 29.6. 4.7. 9.7. 14.7. 19.7. 24.7. 29.7. 3.8. 8.8. 13.8. 18.8. 23.8. 28.8. 2.9. 7.9. 12.9. 17.9. 22.9. 27.9. 2.10. 7.10. 12.10. 17.10. 22.10. 27.10.
Tehoisa lämpösumma Jokioisilla
vertailuarvot (1971-2000)
2011
2012
Kasvussa.12 Kasvussa.12
Merja Veteläinen otti vastaan uudet haasteet
– Borealin jalostusjoh-tajana koen tekeväni erittäin merkityk-sellistä työtä. Voin
olla vaikuttamassa siihen, että suomalaisille viljelijöille tarjotaan tulevaisuudessakin oloihimme sopivia lajikkeita.
Lisämotivaatiota työhön tuo usko siitä, että tulevaisuudes-sa pohjoisten alueiden merkitys elintarviketuotannossa tulee
kasvamaan ilmaston muuttumisen myötä. Haaste vahvistaa suo-malaista kasvinjalostusta tule-vaisuuden tarpeet ja olosuhteet huomioiden on todella motivoiva tehtävä.
Tutkimustaustasta näkökulmaa kehittämiseenMerja Veteläinen omaa vaikutta-van ansioluettelon kasvinjalostus- ja geenivaratutkimuksessa. Hän
valmistui agronomiksi Helsingin yliopistosta 1991, jatkoi opintoja ja väitteli kasvinjalostustieteen tohtoriksi Ruotsin maatalousyli-opistosta 1997. Työkokemusta on kertynyt soveltavan tutkimuksen parissa kahden vuosikymmenen ajalta. Ruotsin Maatalousyliopis-ton kasvinjalostustieteen laitok-sella Merja työskenteli tutkijana ohran esijalostuksen ja geeni-varojen hyödyntämisen parissa.
Geenivara-asioihin hän paneutui erityisesti työssään Pohjoismaisen geenipankin osastopäällikkönä ja varajohtajana. Takaisin Suo-meen Merja palasi vuonna 2003 tullessaan MTT:lle erikoistutki-jaksi, vastuualueenaan niin ikään geenivarojen säilytys ja niiden tutkimus.
Vahvaa tutkimustaustaansa Merja pitää hyvänä kokemuksena myös Borealin kannalta.
Pitkän kansainvälisen työkoke-muksen omaava Merja Veteläinen tunsi maailmalla usein ylpeyttä siitä, että Suomessa on tunnettu ja menestyvä kasvinjalostusyritys. Tämä suomalaista osaamista kohtaan tunnettu ylpeys vaikutti keskeisesti Merjan päätökseen ottaa vastaan tarjottu haaste työstä Borealin jalostusjohtajana. Tästä päätöksestä on kulunut kohta vuosi. Merja ei ole katunut valintaansa.
Kasvussa. 1313Kasvussa.
AkseliBOR
Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle. Akselin sato on erinomaista erityisesti rehukäyttöön. Viljleyvarmuutta lisäävät erittäin luja korsi ja hyvä taudinkes-tävyys.
EemeliBOR
Eemeli on markkinoiden aikaisin, erittäin lu-jakortinen ja kasvuaikaansa nähden satoisa kaura. Eemelin sato soveltuu erinomaisesti rehu- ja suurimokauraksi.
PeppiBOR
Aikainen ja satoisa Peppi on laatua lujassa korressa. Sen hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoinen ja valkuaispitoisuus korkea.
VenlaBOR
Aikainen Venla tuottaa runsaita satoja. Laa-tupuolella erityisesti hyvä valkuaispitoisuus on sen etu. Myös hehtolitrapaino on korkea.
IirisBOR
Iiris tarjoaa huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon. Kasvuajaltaan myöhäinen Iiris on erittäin lujan kortensa ansiosta viljely-varma lajike myös kevyemmillä maalajeilla.
MirellaBOR
Mirella on erittäin satoisa ja melko myöhäi-nen kaurauutuus. Ohutkuorisena lajikkeena se on erinomainen vaihtoehto elintarvike-kauran tuotantoon. Lujan ja hieman pidem-män korren ansiosta Mirella on menestynyt erityisen hyvin kivennäismailla.
SteinarBOR
Melko myöhäisiin kauroihin lukeutuva Stei-nar on markkinoiden lujakortisin lajike. Se päihittää satoisuudessaan lähes kaikki muut kaurat ja on osoittanut potentiaalinsa myös satokilpailuissa.
VivianaBOR
Erittäin satoisa ja myöhäinen Viviana soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla. Myös laatu on hyvää; hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoista, rasvapitoisuus korkea ja valkuaispitoisuus hyvällä tasolla.
www.boreal.fi
Laatukauroja eri kasvuaika-luokkiin
– Toimintojen kehittämises-sä on hyötyä siitä, että tuntee ja tietää mitä maailmalla tutkitaan ja missä kehitys menee. Alan tut-kijoihin on helppo ottaa yhteyttä niin kotimaassa kuin ulkomailla-kin.
Toimintojen kehittämisessä Merja pitää johtavana ajatusta siitä, että Boreal tähtää koko ajan siihen, että jalostusohjelmat tuottavat uusia lajikkeita mahdol-
lisimman tehokkaasti. Markkinoita kuunnellaan herkällä korvalla.
– Satoisuus on edelleen kes-keinen ominaisuus, mutta myös kasvien kyky sopeutua vaihteleviin kasvuoloihin nousee yhä tärkeäm-pään rooliin vaihtelevien sääolojen lisääntyessä.
Oman haasteensa kasvinja-lostukseen ja jalostusjohtajan työhön tuo aina tuotekehityksen pitkä aikajänne. Kun päätökset jalostusohjelmien painopisteiden mahdollisista muutoksista näkyvät uusissa lajikkeissa nopeimmil-laankin vasta kymmenen vuoden kuluttua, täytyy markkinoiden tarpeet arvioida hyvällä tietopoh-jalla.
Kuin orkesterinjohtajaJalostusjohtajana toimiminen on hyvin monipuolinen tehtävä. Siihen sisältyy jalostuksen tavoit-teiden asettelu, eri prosessien johtaminen, jalostajien esimiehenä toimiminen sekä jalostustoimin-taan liittyvä kehitystyö.
– Näen, että keskeinen tavoite Borealilla tulee olla jatkuva kehit-täminen. Se ei ole yhden naisen tai miehen tehtävä, vaan kehittä-miseen tulee osallistua kaikkien yrityksen avainhenkilöiden.
Toimiva yhteistyö jalostajien välillä on tärkeää ja Borealilla tii-mityöskentely onkin tuttua. Merja näkee, että tällainen työskentely-malli luo toimintaan kestävyyttä.
– Jalostajat voivat tarttua erilaisiin työtehtäviin ja auttaa kollegoja kiireaikoina. Tiimityö luo parhaimmillaan myös yhdessä tekemisen draivia ja tunnelmaa.
Työtään jalostajien esimiehenä Merja vertaa orkesterinjohtaja-na toimimiseen. Jalostusjohtaja huolehtii siitä, että ”orkesteri soittaa tahdissa” eli työ sujuu kitkattomasti ja harmonisesti. Tätä varten jalostusjohtaja on mukana päivittäisessä tekemisessä mah-dollisimman paljon ymmärtääk-seen syvällisesti tiimiänsä ja sen työn edellytyksien tarpeita.
Biotekniikka ja data-analytiikka sekä niiden kasvinjalostukseen tuomat työkalut ovat keskeisessä roolissa Borealilla.
Kasvussa.14
Jalostustiimin jäseninä on myös biotekniikan ja data-analytiikan osaajia. Haasteena on sovittaa eri työkalut jalostusohjelmiin kustannustehokkaasti ja niin, että niistä on jalostajille mahdol-lisimman paljon hyötyä erityi-sesti jalostustyön varhaisessa vaiheessa.
– Tulevina vuosina käytämme geenimerkkejä entistä enem-män valintatyössä erityisesti resistenssipuolella. Tähyilemme myös kohti genomivalintaa, Merja kertoo.
Laaja lajivalikoima lisää osaamistaBoreal tarjoaa suomalaisten viljelijöiden käyttöön lajikkeita
lähes kaikista meillä viljeltävistä peltokasvilajeista.
– Haaste tässä on tuottaa lajik-keita kannattavasti myös lajeista tai lajiketyypeistä, joiden viljelyalat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka siemenmarkkina olisi pieni, tulee lajikkeiden silti olla niin hyviä, että viljelijän kannattaa niitä viljellä. Eli niiden jalostamiseen tarvitaan yhtälailla hyviä geenejä ja jalos-tusosaamista kuin markkinoiltaan suurien lajien.
Laajaa lajivalikoimaa Merja pitää myös vahvuutena. Se tuo Borealille osaamista erilaisia jalostusmenetelmiä vaativista lajeista ja monipuolistaa jalostajien työnkuvia. Lisäksi Boreal voi näin toimia täyden lajivalikoiman talona
– Asiakkaamme saavat meiltä kaiken, mitä tarvitsevat, Merja mainitsee.
Kasvit kiinnostavat vapaa-ajallakinLuonto vetää Merjaa puoleensa monella tavoin vapaa-ajallakin. Hän nauttii luonnossa liikkumises-ta, marjastuksesta ja sienestykses-tä. Puutarhassa puuhasteleminen rentouttaa ja vie ajatukset pois arkipäivän asioista. Kädentaitoja Merja harjoittaa puutarhan lisäksi keramiikan parissa. Hartaana toiveena olisi löytää keramiikka-harrastukselle aikaa syvällisempää paneutumista varten.
Merjan perheeseen kuuluu puo-liso ja kaksi kouluikäistä lasta. Ar-
kea ja ajankäyttöä tässä elämän-vaiheessa ohjaakin myös perheen ja koululaisten tarpeet. Lisäksi pitkään ulkomailla asuneena heillä on runsaasti ystäviä ja sukulai-sia ympäri Eurooppaa. Yhteiset lomareissut suuntautuvatkin usein kyläilyyn Suomen ulkopuolelle.
Miksi geenivarat ovat tärkeitä?
Kasvien geenivarat sisältävät arvokasta perinnöllistä muuntelua, jalostajan työn ”raaka-ainetta”, jonka saatavuus on edelly-tys kasvinjalostuksen onnistumiselle.
Geenivaroja säilytetään geenipankeissa eri puolella maailmaa ja sieltä niitä luovu-tetaan mm. tutkijoiden ja kasvinjalostajien käyttöön. Suomalaisia geenivaroja säilyte-
tään Pohjoismaisessa Geenivarakeskuksessa (NordGen), joka sijaitsee Etelä-Ruotsissa. Varmuusvarastot puolestaan on perustettu Huippuvuorille ikiroutaan, jossa siementen säilytyslämpötila on luontaisesti niin alhai-nen että ne säilyvät pitkään itämiskykyisinä.
Elintarvikeketjun ja kasvintuotannon kannalta pääsy geenivaroihin on nähty niin tärkeänä, että niiden saatavuutta tutki-mukselle ja kasvinjalostukselle on haluttu varmistaa kansainvälisin sopimuksin FAO:n toimesta. Edelleen elintarviketuotannon geenivaroja saa suhteellisen hyvin maailman eri geenipankeista ja erityisesti Pohjoismai-nen geenivarakeskus on halunnut jatkaa vanhaa perinnettä geenivarojen vapaasta saatavuudesta. Joissakin maissa geenivarat nähdään arvokkaana kansallisena omaisuu-tena ja jossain tapauksissa niiden luovut-tamista ulkomaille on saatettu rajoittaa. Maailman elintarviketurvalle on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että kasvinjalostajat ja tutkijat saavat tarvitsemansa geenivarat käyttöönsä kehittäessään viljelijöille uusia parempia lajikkeita.
Maailman geenipankeissa arvioidaan olevan tällä hetkellä yhdestä kahteen mil-joonaa erilaista siemenalkuperää ja näistä neljäkymmentä prosenttia edustaa eri viljalajeja. Kasvinjalostajalle on suuri haaste löytää näiden joukosta hyödyllisiä alkuperiä ja lajikkeita, mutta etsinnässä auttavat laajat geenivaratietokannat sekä tutkijoiden pon-nistelut kartoittaa arvokkaita ominaisuuksia geenipankkien kokoelmista.
Suomessa viljeltävien kasvilajien jalos-tuksessa arvokkaita ovat ominaisuudet, jotka takaavat sen, että lajikkeet tuottavat hyvälaatuista ja runsasta satoa pohjoi-sissa oloissa, missä myös maaperä sekä lyhyt ja valoisa kasvukausi asettavat omat vaatimuksensa. Geenipankeista haetaan usein myös geenivaroja, joilla on erityistä kestävyyttä kasvitauteja vastaan tai jotka parantavat lajikkeiden laatuominaisuuksia. Pohjoisissa oloissa myös talvenkestävyys-lähteet syysviljoilla ja nurmikasveilla ovat arvokkaita jalostajan työlle.
Huippuvuorten siemen-holvin ikiroutaan säilö-tään myös suomalaisia lajikkeita.N
ord
Gen
/Sim
on
Jep
pso
n
15Kasvussa.
Boreal järjesti kesän aikana useita pellonpiennartapahtumia yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Ruisaiheiset tilaisuudet herättivät kiinnostusta laajasti ja päivien ai-kana saatiin runsaasti päivitettyä tietoa rukiin viljelystä.
Saksalaisen jalostajan KWS:n edustaja Claus Nymand kertoi tilaisuuksissa hybridirukiin uusista lajikkeista ja viljelytekniikasta. Boreal ja KWS ovat yhteistyös-sä laatineet ohjeet hybridirukiin viljelyyn Suomen olosuhteissa ja niitä päivitetään jatkuvasti, kun uutta tietoa on saatavilla.
Kesällä kokoonnuttiin
Okraan ja pellon-
piennarpäiviin
Okra-näyttely Oripäässä järjestet-tiin tänä vuonna 30. kerran. Maatalouden ammattilaisille suun-nattu näyttely houkutteli paikalle ennätysmäärän näytteilleasettajia ja yleisöä. Boreal osallistui Okraan Farmitin yhteisosastolla.
- Uuutuslajikkeet niin syys- kuin kevätviljojenkin osalta kiin-nostavat luonnollisesti viljelijöitä, kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi.
Bo
real
Bo
real
An
u A
rtjo
ki
Kasvussa.16
Taudinkestävyys tähtäimessä
Kasvukauteen mitoitettu kasvuaika sekä sietokyky ulkoisille stressitekijöille ilmenevät lajikkeen viljely-
varmuutena. Taudinkestävyys on merkittävä osa viljelyvarmuutta. Taudinkestävä lajike tunnistaa taudinaiheuttajan iskeytymisen ja puolustautuu sitä vastaan. Sel-vimmin kestävyyserot ilmenevät, kun tautipaine on voimakas.
Myöhästyneet kylvöt ja lähi-vuosia hitaampi lämpösumman kehitys loivat erityispiirteensä menneen kasvukauden kasvitauti-tilanteelle. Taudinaiheuttajat eivät odota tiettyä kasvin kasvuastetta
tai lämpösummaa iskeytyäkseen. Ne tartuttavat kasvin heti, kun hetkellinen kosteus ja lämpötila ovat suotuisat. Taudinaiheuttajat saivat etulyöntiaseman ja ehtivät tänä vuonna tartuttaa kasvuston hyvissä ajoin ennen sadonmuo-dostuksen kannalta tärkeää jyvän täyttymisvaihetta.
Olosuhteet valikoivat kasvitautilajitMennyt kasvukausi valikoi taudin-aiheuttajista viileissä oloissa hyvin pärjäävät. Kasvustojen hidas alku-kehitys suosi siemen- ja kasvijä-televintäisiä kasvitauteja, kuten
ohran verkko- ja rengaslaikkua ja vehnän ruskolaikkua.
Siemenlevintäinen verkkolaikku etenee kasvissa voimakkaasti ja vaikuttaa sadonmuodostukseen jo hyvin aikaisessa vaiheessa. Huolellinen peittauskaan ei tänä vuonna pystynyt täysin suojaa-maan ohrakasvustoja siemenestä tulleelta verkkolaikulta. Lisäksi kostea ja viileä maa edesauttoi taudinaiheuttajien itämistä ja taudin etenemistä.
Yksipuolisessa viljelyssä ohraa vioitti erityisesti rengaslaikku. Rengaslaikun itiöt liikkuvat vain hyvin lyhyitä matkoja, jolloin
taudin esiintymisessä eri lohkojen välillä on suuria eroja. Voimak-kaissa tartunnoissa rengaslaikku tuhosi tänä vuonna yhteyttävät lehdet täysin jo ennen jyvän täyttymistä.
Vehnällä tuttuja ja uusia tautejaVehnän lehtilaikkutaudeista viileä kasvukausi suosi erityisesti ruskolaikun leviämistä. Edellisinä kesinä tutuksi tullut pistelaikku ei viihtynyt koleassa kasvukau-dessa. Ruskolaikku levisi sateiden avulla tähkiin asti, mikä näkyi rusehtavina jyvinä.
Lajikkeita ja uusia taudinkestävyys-lähteitä testataan kenttäkokeissa.
No
ora
Pie
tikä
inen
Ympäristöolot luovat mahdollisuuden kasvin-tuotannolle. Ympäristö toimii myös rajoitteena ja asettaa viljeltävälle lajikkeelle vaatimuksia, joihin menestyvän lajikkeen tulee sopeutua.
Kasvussa. 1717Kasvussa.
Alttiilla ohralajikkeilla verkkolaikku tuhosi lehdet jo ennen jyvän täyttymistä.
Ruskolaikun tartuttaman kasvus-ton jyväkoko jää pieneksi ja tauti säilyy siemenessä.
Uutena vehnän kasvitau-tina esiintyi Etelä-Suomessa Fusarium-laikkua, jonka aiheutta-jana on sama sieni, joka aiheut-taa lumihometta syysviljoilla ja nurmilla. Sieni muodostaa laajoja, harmahtavia laikkuja lehdille ränsistyttäen kasvustoja ennenai-kaisesti.
Viileänä kesänä oli yllättävää, että erityisesti Etelä-Suomen vehnälohkoilla esiintyi myös enemmän lämpimille kasvukausille tyypillisiä ruosteita. Osasyynä tä-hän olivat runsaat ruoste-esiinty-mät eteläisemmissä viljelymaissa, kuten Tanskassa, mistä ruosteitiöt levisivät tuulten mukana. Ruos-terodut ovat myös muuntuneet ja kehittyneet aggressiivisemmiksi ja erilaisissa lämpötiloissa pärjää-viksi.
Kasvukausi oli otollinen koe-toiminnalle. Kasvinsuojelutoimien tehot tulevat parhaimmin testat-tua voimakkaassa tautipaineessa. Kesän torjunta-ainekokeissa, jois-sa käytetään alttiita kasvilajikkeita, saatiin torjunnalla parhaimmillaan estettyä yli 50 %:n sadonmene-tykset.
Vaihtoehtona lajikkeen taudinkestävyysKasvinjalostuksella on keskeinen asema olosuhteisiin sopeutuvien lajikkeiden tuottamisessa, myös taudinkestävyyden osalta. Tau-dinkestävyydellä luodaan viljely-varmuutta ja lisätään tuotannon kannattavuutta sekä ympäristöys-tävällisyyttä. Osa taudinkestävyy-destä on täydellistä kestävyyttä, jolloin taudinaiheuttajan etene-minen kasvissa estyy ja kasvi jää
Mar
ja J
alli
oireettomaksi. Osa on kenttäkes-tävyyttä, joka ilmenee kasvitaudin hitaampana etenemisenä alttii-seen lajikkeeseen verrattuna.
Lajikkeiden taudinkestävyys on jalostuksen myötä parantu-nut. Merkittävä osa kehityksestä on tulosta määrätietoisesta ja jatkuvasta työstä taudinkestävyy-den edistämiseksi haitallisimpia taudinaiheuttajia vastaan. Viimei-sen kymmenen vuoden aikana on markkinoille tullut muun muassa useita verkkolaikkua hyvin kestä-viä ohralajikkeita. Taudille selvästi alttiit lajikekandidaatit karsiutuvat jo jalostuksen testausprosessissa.
Tiivistä yhteistyötäSuomessa tehtävässä taudinkes-tävyysjalostuksessa keskitytään meillä merkittäviin kasvitauteihin: ohran verkko- ja rengaslaikkuun, vehnän lehtilaikkutauteihin ja uu-tena painopisteenä on erityisesti sadon laatuun vaikuttavan puna-homekestävyyden kehittäminen.
Pitkäjänteinen työ perus-tuu tutkimuksen ja jalostuksen väliseen vuorovaikutukseen ja onnistunut lopputulos edellyttää tiivistä kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Suomen kasvinja-lostus ja -tutkimus osallistu-vat useaan pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen hankkeeseen, joissa tietoa jakamalla tavoitellaan yhteisiä päämääriä. Muuntuvassa viljely-ympäristössä taudinkestä-vyyden kehittäminen on jatkuva, voimistuva prosessi.
Marja JalliKirjoittaja toimii erikoistutkijana Maa- ja elintarviketalouden tutkimus-keskuksessa (MTT) kasvintuotannon tutkimusyksikössä.
CordeliaBOR–rypsiCordelia-kevätrypsin sadontuot-tokyky on huippuluokkaa, ja myös öljypitoisuus on erinomainen. Cordelian öljysato onkin markkinoilla olevien rypsien parhaimmistoa.
JulietBOR–rypsiJuliet on huippusatoisa kevätrypsi, jonka öljypitoisuus on erittäin kor-kea. Sen sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhyk-keillä.
CampinoBOR–rapsiCampino on erittäin satoisa ja laadu-kas kevätrapsi I-viljelyvyöhykkeelle. Siemen on erittäin suuri, öljypitoi-suus korkea ja öljysato suuri.
TrapperBOR–rapsiKorkean satotason omaava Trapper-hybridirapsi tarjoaa aikaisuutensa ansiosta viljelyvarman vaihtoehdon rapsin tuotantoon I-vyöhykkeelle ja II-vyöhykkeen suotuisille alueille.
HuldaBOR–herneHulda on lujavartinen hernelajike, jonka sadon laatu on erinomainen ja valkuaispitoisuus korkea. Hulda sopii niin elintarvike- kuin rehukäyttöön.
RocketBOR–herneEtelä-Suomen oloihin soveltuva Rocket on satoisa keltasiemeninen rehuherne. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rik-koutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa.
KontuBOR–härkäpapuSe ainoa ja oikea härkäpapu. Kontu sopii aikaisuutensa vuoksi hyvin viljeltäväksi oloissamme.
www.boreal.fi
Öljyä ja valkuaista
Kasvussa.18
Boreal teki noin kymmenen vuotta sitten valinnan keskittyä nurmikasvien jalostuksessa ja lajikeviennissä yhteistyöhön kansainvälisen Barenbrug-ryhmittymän kanssa. Liittoutuminen yhden maailman suurimman nurmi-kasviyrityksen kanssa on mahdollistanut lajikkeillemme pääsyn sellaisillekin markkina-alueille, joille Borealin omat panostukset eivät olisi riittäneet.
Boreal – Barenbrug:
Yhteistyö avaa uusia markkinoita
Kasvussa. 1919Kasvussa.
Borealin kumppani nur-mikasvien jalostuksessa ja markkinoinnissa on Barenbrug-ryhmittymä,
hollantilaisomistuksessa oleva perheyritys. Sen kasvu, kehitys ja kansainvälistyminen on ollut vaikuttavaa. Nurmi- ja nurmikko-kasvien jalostusta Barenbrugissa tehdään nyt jo yli sadan vuoden kokemuksella. Tänä päivänä yritys toimii 24 tytäryrityksen voimin neljässätoista maassa kuudella mantereella. Lisäksi sillä on tiiviit yhteistyösuhteet yli kahteenkym-meneen nurmikasvitutkimusta harjoittavaan yliopistoon ja insti-tuuttiin.
Borealin ja Barenbrugin yhteis-työllä on silläkin jo yli kymmenen vuoden perinteet. Jo toistakym-mentä vuotta sitten Borealissa nähtiin, että nurmikasveistamme erityisesti timoteille olisi vien-timarkkinoita muilla pohjoisilla
alueilla. Haasteeksi tuli kuiten-kin resurssien kohdentaminen. Nähtiin, että kaikkea ei kannata tehdä itse. Tarvittiin kumppani, jonka kautta lähteä kehittämään lajikevientiä nurmikasveilla.
– Liittoutuminen Barenbrugin kaltaisen kansainvälisen toimijan kanssa tarjosi mahdollisuuden nurmikasvilajikkeiden laajamit-taiseen testaamisen ja mark-kinointiin eri puolella pohjoista pallonpuoliskoa. Tähän Boreal ei olisi omin voimin pystynyt, kertoo toimitusjohtaja Markku Äijälä.
Jalostusyhteistyöstä lisäarvoaBoreal ja Barenbrug tekevät tällä hetkellä jalostusyhteistyötä timo-teilla, nurminadalla ja ruokonadal-la. Lisäksi puna-apilassa tehdään yhteistyötä lajiketestauksessa.
– Jalostustavoitteet Borealin vientimarkkinoille suunnatulla aineistolla määritellään yhteisesti
ja niitä tarkastellaan säännölli-sesti, kertoo vientipäällikkö Johan Mourik Barenbrugilta.
Esimerkkinä hän mainitsee erinomaisen talvenkestävyyden yhdistämisen huippukovaan ruo-kinnalliseen laatuun timoteilla.
Molemmilla yrityksillä on omat, itsenäiset jalostusohjelmat. Syner-giaetuja haetaan materiaalitesta-uksesta ja paikallisesta valinnasta. Käytännössä Borealin jalostus-materiaali viedään Barenbrugin laajaan testausverkkoon jo varhai-sessa vaiheessa. Barenbrug vastaa paikallisen valinnan tekemisestä eri alueilla.
– Näin Borealin jalostusoh-jelmat täydentävät Barenbrugin omia ohjelmia ja tuovat sitä kautta lisäarvoa erityisesti pohjoisemmilla markkinoilla, Johan Mourik toteaa.
Kasvussa.20
Sulavat ja satoisat timoteit
• NuuttiBOR • TuureBOR • UulaBOR
Timotei on varma sadontuottaja. Sen talvenkestävyys ja viihty-vyys oloissamme on hyvä ja se onkin tärkein nurmikasvilajim-me. Timotei sopii hyvin nurmirehuseosten pohjaksi, sillä rehu on laadukasta ja maittavaa. Kasvinjalostuksella timoteilajik-keiden sulavuutta on systemaattisesti parannettu, mikä näkyy markkinoilla olevissa lajikkeissamme.
Kestävät ja laadukkaat nurminadat
• IlmariBOR • InkeriBOR
Kotimaisten nurminatalajikkeiden jalostuksessa huomiota on kiinnitetty niin satoisuuteen, talvenkestävyyteen kuin ruokin-nalliseen laatuun. Lajikkeemme ovat koko Suomeen soveltuvia, kestäviä ja satovarmoja erilaisissa olosuhteissa.
Ruokonadat vaativiinkin oloihin
• KarolinaBOR • RetuBOR
Ruokonadan etuihin lukeutuu korkea satotaso ja erinomainen jälkikasvukyky. Syväjuurisena kasvina se myös sietää hyvin kuivuutta. Lajikkeemme menestyvät vaativissakin olosuhteis-sa tuottaen suuria satoja. Myös Suomen oloissa olennainen talvenkestävyys on kohdallaan.
Maittavat puna-apilat
• IlteBOR • SaijaBOR
Puna-apila on parhaiten oloihimme soveltuva nurmipalko-kasvi. Nurmiseoksissa se parantaa rehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta. Typensitojakasvina apilan lannoitustarve on pieni. Kotimaiset lajikkeet ovat talvenkestäviä ja sadontuot-tokyvyltään kilpailukykyisiä.
www.boreal.fi
Laatua nurmirehun tuotantoon
Laji- ja lajikevalinnalla on olennainen merkitys nurmen tuotannon onnistumiseen ja myös maidon-tuotannon taloudelliseen kannattavuuteen. Kotimaisten lajikkeiden jalostuksessa on otettu huomioon pohjoiset ilmasto- ja maalajivaatimuk-semme. Paikallisiin olosuhteisiin jalostetut lajikkeet tarjoavat viljelyvarmoja vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin ja tuotanto-oloihin.
Timotei, nurminata ja ruoko-nata eli lajit, joissa jalostusyhteis-työtä tehdään, ovat kansainvälisiä nurmikasvimarkkinoita tarkas-teltaessa suhteellisen pieniä ja pääosin pohjoisemmille alueille suunnattuja. Jalostusyhteis-työn kautta Barenbrugilla on mahdollisuus täydentää omaa valikoimaansa näissä kasvilajeissa erityisesti pohjoiseen soveltu-valla materiaalilla ilman mittavia investointeja omien ohjelmien kehittämiseen. Yritys voi keskittyä kohdentamaan jalostuspanostuk-siaan pääosin muihin nurmi- ja nurmikkokasvilajeihin. Euroopan mittakaavassa Barenbrug pa-nostaa nurmikasveilla mittavasti muun muassa raiheinän jalostuk-seen ja on vahva nurmikkokasvien jalostaja. Suomessa Barenbrugin lajikkeet ovat jo tulleet tutuiksi nurmikkosiemenseoksissa ja mm. golfkenttien nurmikoissa.
Tuttuja lajikkeita maailmallaJalostusyhteistyön lisäksi Baren-brugilla on keskeinen rooli myös Borealin nurmikasvilajikkeiden viennissä. Yhteistyö on rakennettu siten, että Boreal vastaa omassa ohjelmassaan risteytysten teosta sekä materiaalitestauksesta ja lajikkeiden kaupallistamisesta Suomessa. Muualla toimitaan Barenbrugin kautta. Tapauskohtai-sesti yhdessä harkitaan yhteistyö-tä kolmansien osapuolten kanssa.
– Borealille tämä on hyvä ratkaisu. Voimme keskittää omat myynti- ja markkinointiponnis-telumme nurmikasvilajikkeiden viennissä toiminnan kehittämiseen yhden pääyhteistyökumppanin kanssa, Markku Äijälä toteaa.
Barenbrugin kautta vientimark-kinoille on tähän mennessä pääty-nyt suomalaisille tuttuja lajikkeita kuten Tuukka-timotei ja Karolina-ruokonata. Nämä ovat esimerkkejä Suomeen jalostettujen lajikkeiden viennistä uusille markkina-alueil-le, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Itä-Eurooppaan. Parhaillaan ollaan ottamassa ensimmäisiä askelia jalostusyhteistyön kautta syntyneiden, hieman etelämmäksi suunnattujen timoteilajikkeiden kaupallistamisessa. Tulokset ovat lupaavia erityisesti Keski-Euroo-passa ja USA:ssa.
– Näitä lajikkeita tuskin tullaan näkemään Suomen markkinoilla. Ne on jalostettu eteläisempiin
olosuhteisiin ja niiden talvenkestä-vyys yksinkertaisesti ei oloissam-me riitä, Äijälä jatkaa.
Nurmikasvien jalostusprosessi on erittäin pitkä, risteytyksestä markkinoille tuloon vierähtää yleensä lähes pari vuosikymmen-tä. Toiminnalta vaaditaan pitkä-jänteisyyttä ja pienet heilahtelut eivät yleensä kurssia muuta. Tämä tiedetään niin Borealissa kuin Ba-renbrugillakin. Yhteinen ymmärrys auttaa yhteistyön kehittämisessä edelleen.
Tuotantoyhteistyötä Suomea vartenSuurimmat nurmikasvilajimme, timotei ja nurminata, perustuvat paikalliseen tuotantoon. Suomessa on käytössä hyvät, oloihimme jalostetut lajikkeet sekä suuri joukko osaavia nurmikasvien siementuottajia. Osalla nurmi-kasvilajeista siementuotannolla on ilmasto-olosuhteissamme kuitenkin omat haasteensa ja rajoituksensa. Tärkeimmistä lajeis-tamme esimerkiksi ruokonadan ja puna-apilan siemen on nykyään tuotettu Suomen markkinoita varten valtaosin muualla.
Boreal tekee tuotantoyhteis-työtä Barenbrugin kanssa tällä hetkellä Karolina-ruokonadalla ja Ilte-puna-apilalla. Tässä yhteis-työssä Barenbrug tuottaa sopi-musperusteisesti Borealille sovitun määrän kyseisten, Borealin omis-tamien tai edustamien lajikkeiden siementä, sertifioi ja pakkaa sen. Siemen tuodaan Suomeen ja myy-dään kotimaisille siemenliikkeille Borealin kautta.
Suomessa markkinoitavien nurmisiementen tuotantoon ulko-mailla Boreal on turvautunut niissä tapauksissa, kun siementuotanto kotimaassa syystä tai toisesta ei ole kannattavaa. Yleensä kannat-tamattomuus liittyy ilmasto-olo-suhteistamme johtuviin siemen-tuotannon riskeihin. Barenbrug tarjoaa Borealille tunnetun ja luotetun yhteistyökumppanin myös siementuotannossa.
21Kasvussa.
Nimityksiä ja muutoksia
Borealin organisaatiossa
Borealin jalostusorganisaatiota on vahvistettu uusilla jalostajilla. Pertti Pärssinen (MMM, agr.) aloitti kasvinjalostajana 16.7.2012. Pärssinen toimii nurmikasvien, herneen ja härkäpavun jalostuksessa.
Lisäksi osaamisemme biotekniikassa vahvistui, kun Outi Manninen (FT, kasvinjalostustieteen dosentti) nimitettiin 1.6.2012 vastaamaan Borealin kasvinjalostuksen biotekniikasta.
Jalostusasiaa ja lajiketietoa neuvojille
ProAgria on aloittanut eri tuotannon alojen neuvojilleen suun-natun Huippuosaaja-koulutuksen. Huippuosaajat toimivat valtakunnallisina erikoisasiantuntijoina omalla erikoistu-misalallaan.
Kasvi- ja nurmituotannon huippuosaajakoulutettavat sai-vat omassa koulutuksessaan syksyn aikana ajankohtaista tietoa kasvinjalostuksesta ja uusista lajikkeista. Borealin kasvinjalostajat luennoivat neuvojille kasvinjalostuksen merkityksestä ja mene-telmistä, tulevaisuuden haasteista ja lajiketarpeista sekä uusien lajikkeiden tuomista hyödyistä.
- On tärkeää, että neuvojat saavat tietoa uusista lajikkeista ja niiden ominaisuuksista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan tehdä oikeita lajikesuosituksia viljelysuunnittelussa ja saada uusien lajikkeiden tarjoama potentiaali hyödynnettyä täysi-määräisesti viljelyssä, palveluryhmäpäällikkö ja Kasvi-huippuosaa-jakoulutuksesta vastaava Sari Peltonen ProAgriasta kertoo.
Myös Borealilla yhteistyö neuvojien kanssa nähdään erittäin tärkeänä. Neuvojilla on suorat yhteydet viljelijöihin ja sitä kautta tietoa uusista lajikkeista ja niiden hyödyistä saadaan tehokkaasti viljelijöiden käyttöön. Vastaavasti neuvojien kautta Boreal toivoo entistä enemmän lisätietoa viljelijöiden kokemuksista ja tarpeista lajikkeiden osalta.
Pertti Pärssinen Outi Manninen
Vastaa Kasvussa-lehden lukijakyselyyn
Voita kylpylälomaKysely osoitteessa www.farmit.net/KasvussaLisätiedot lehden takakannessa.
Syyskuun alussa Borealin tuotanto yhdistettiin osaksi markkinointia. Näiden toimintojen yhdistämisellä edelleen kehitetään tuotannon ohjausta ja mahdollistetaan kantasiementuotannon vastaaminen asiakastarpeisiin yhä paremmin. Markkinoinnin ja tuotannon toi-mintojen johtamisesta vastaa Borealin kaupallinen johtaja Satu Pura ja siemensopimuksista ja kantasiementuotannosta tuotantopäällikkö Juho-Matti Hämäläinen.
Talouspäällikkö Terhi Tuomi on nimitetty Borealin talousjohtajaksi 1.10 alkaen.
Paljon tietoa Borealin
jalostustoiminnasta
ja lajikkeista
8 20
Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä
Kasvinjalostajan- oikeus turvaa lajikejalostuksen
15
Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi – Molekyyligenetikko Nigel Kilby
1•11Kasvussa
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Fazer liputtaa kotimaisen laatu-vehnän puolesta
4
MTT:
Kylvösiemenen laatuun
kannattaa panostaa
» sivu 4
7 8 16
Uusia lajeja jalostusohjelmiin
Lajikevalinnalla iso merkitys leipä-vehnän tuotannossa
Kaurassa kaikkea hyvää
12
Jalostusjohtaja Eero Nissilä valmentaa tiimiään: Tavoitteena huippulajikkeet
1•10Kasvussa
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
22 Kasvussa.
Kasvinjalostuksen arvostus on korkealla viljelijöiden keskuudessa ja sen kautta saatava sadonlisäys ja laatuetu nähdään selvänä. Lajikevalinnassa painottu-vat oloihimme soveltuvat lajikkeet. Nämä selviävät Borealin teettämän viljelijäkyselyn vastauksista.
Kyselyyn vastanneet viljelijät kokevat, että kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadonlisäystä ja laatuetua. Suomalai-sella kasvinjalostuksella koetaan olevan
merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haas-teisiin vastaamisessa. Kotimaisten lajikkeiden käytön viljelijät näkivät panostuksena tuoteke-
hitykseen, jota tehdään juuri heidän viljelyään varten.
Viljelijöiden mielestä kotimainen kasvinjalos-tus on vastannut markkinoiden tarpeisiin tuo-malla viljelyyn sellaisia lajikkeita, joita viljelijät ja elintarvikeketju tarvitsevat. Viljelijät kokevat, et-tä Boreal pystyy tarjoamaan kattavasti lajikkeita eri lajeihin ja kasvuaikaluokkiin muuttuvatkin tarpeet huomioiden. Vastausten perusteella Boreal panostaa siis oikeisiin asioihin, oloissam-me menestyvien lajikkeiden jalostukseen.
Kehitettävääkin toki löytyi. Tulevaisuudessa olosuhteet kasvuoloissamme tulevat ennustei-den mukaan muuttumaan esimerkiksi kasvu-kauden pituuden ja kasvitautien esiintymisen osalta. Tästä vastanneet viljelijät olivat varsin tietoisia ja nostivat esille oloihimme soveltuvien
Kotimaista kasvinjalostusta arvostetaan
23Kasvussa.
lajikkeiden jalostuksen tärkeyden myös tulevai-suuden muuttuvissa oloissa.
Tunnettu, suomalainen tuotekehitysyritysKyselyn tulosten perusteella suomalaiset vilje-lijät tuntevat hyvin Borealin yrityksenä sekä sen jalostamat lajikkeet. BOR-merkintä on varma ja helppo tapa tunnistaa Borealin markkinoille tuomat lajikkeet, ja se onkin hyvin viljelijöiden tiedossa.
Viljelijät mieltävät Borealin ennen kaikkea suomalaisena asiantuntija- ja tuotekehitysyri-tyksenä. Lisäksi Boreal nähtiin tulevaisuuteen tähtäävänä luotettavana toimijana, joka tekee pitkäjänteistä työtä.
Kun viljelijöiltä kysyttiin lajikevalintaan vaikuttavia tekijöitä, kaksi nousi ylitse muiden; tärkeimpinä kriteereinä pidettiin lajikkeen vilje-lyominaisuuksia sekä sadon käyttötarkoitusta ja laatua. Uusia lajikkeita ollaan valmiita kokeile-maan ja lajikevalinta perustuu usein omiin tai muiden viljelijöiden kokemuksiin lajikkeista. Viljelijät odottavat viljelemiltään lajikkeilta Suomen oloihin sopivuutta, erityisesti kasvuajan suhteen sekä odotetusti myös satoisuutta ja laatua.
Viljleijöiden valinnoissa nousevat esille oloihimme soveltuvat lajikkeet.
Asteikolla (1–7) numero 1 = täysin eri mieltä ja numero 7 = täysin samaa mieltä.
Kasvinjalostuksen kautta saadaan selvää sadon-lisäystä ja laatuetua.
Kotimaisella kasvinjalostuksella on merkittävä rooli viljelyn tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.
Käyttämällä kotimaisia lajikkeita panostan tuote-kehitykseen, jota tehdään omaa viljelyäni varten.
Kotimainen kasvinjalostus on vastannut markkinoi-den tarpeisiin tuomalla viljelyyn sellaisia lajikkeita, joita kotimainen elintarvikeketju tarvitsee.
Kotimainen kasvinjalostaja pystyy tarjoamaan kattavasti lajikkeita eri lajeihin ja kasvuaikaluokkiin viljelijöiden muuttuvat tarpeet huomioiden.
tulosten keskiarvo
1 2 3 4 5 6 7
Boreal Kasvinjalostus Oy selvitti viljelijöiden mielikuvia yrityksestä ja sen lajikkeista kevään aikana farmit.net:n kautta toteutetulla kyselyllä.
Vastaa Kasvussa-lehden lukijakyselyyn ja ole mukana kehittämässä lehteä. Kyselyn tavoitteena on selvittää lukijoiden toiveita Kasvussa-lehden sisältöön liittyen. Voit vaikuttaa lehden sisältöön vastaamalla muutamaan kysymykseen. Kysely on avoinna 2.12. saakka osoitteessa www.farmit.net/Kasvussa ja linkki kyselyyn on myös Farmit.netin etusivulla.
Vastaa kyselyyn ja voita rentouttava kylpyläloma!Palkinnon arvo 200 €.
Kasvussa-tiedotuslehti on ilmestynyt vuodesta 2009. Se on suunnattu maatalouden ammattilaisille ja lehden jutuissa kasvintuotantoa lähestytään erityisesti lajikejalostuksen näkökulmasta.
Vastaa Kasvussa-lehden lukijakyselyyn
Voita kylpyläloma
Paljon tietoa Borealin
jalostustoiminnasta
ja lajikkeista
8 20
Öljykasvit uuden ajan kynnyksellä
Kasvinjalostajan- oikeus turvaa lajikejalostuksen
15
Tiedemaailmasta tuotekehittäjäksi – Molekyyligenetikko Nigel Kilby
1•11Kasvussa
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Fazer liputtaa kotimaisen laatu-vehnän puolesta
4
BORUutuuksia
kaikkiin
kasvuaikaluokkiin
» sivu 8
4 14 22
Panoksia kotimaiseen valkuais- tuotantoon
Kotimainen ruis on kunnia-asia
Tavoitteena terve lajike
18
Koetoimintaa ja jalostusta – Mika Hyövelän vaihteleva työ
2• 0
9KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Runsaasti
tietoa uutuus-
lajikkeista
10 16
Luupissa sertifioitu siemen
Yhteistyön tuloksena testattua laatua
13
Scandinavian Seed Ab markkinoi Borealin lajikkeita Ruotisssa
2• 1
0KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Esittelyssä BORuutuudet
4
MTT:
Kylvösiemenen laatuun
kannattaa panostaa
» sivu 4
7 8 16
Uusia lajeja jalostusohjelmiin
Lajikevalinnalla iso merkitys leipä-vehnän tuotannossa
Kaurassa kaikkea hyvää
12
Jalostusjohtaja Eero Nissilä valmentaa tiimiään: Tavoitteena huippulajikkeet
1•10Kasvussa
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
8 20
Suomen Rehu: Laatua varmistamassa oma tuotekehitys ja hyvät raaka-aineet
Boreal ja NPZ- Lembke: Huippu-lajikkeiden takana vahva yhteistyö15
Mika Isolahti - Jatkuvaa oppimista jalostajan työssä
1•12Kasvussa
Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
Viljelyn suunnittelu pohjaa markkina-tietoon
4
Borealin lajikkeet –
Suunnittelua satosi
parhaaksi
» sivu 11
2• 1
1KasvussaBoreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti
10
Puna-apila parantaa nurmirehun ja maidon laatua
16
Lisää panostuksia valkuaiskasvien jalostukseen
12
Yhdestä tähkästä miljooniksi kiloiksi
Viking Malt ja Boreal: Yhteistyötä mallas-ohran laadun eteen
7
BORUutuudet:
Satoa ja laatua
» sivu 4
