Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Teemana
Tutkimus- jakehittämistoiminta
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti nro 1/2017
Rannikkopatteri osana merivoimien tulenkäyttöä
s. 34
Norjan puolustusvoimien komentaja Finlandia-talolla
s. 54
Suomenruotsalainen puolustuspäivä
s. 56
Laivue 2020– puolustusvoimien
strateginen hanke s. 38
HUIPPUTEKNOLOGIAAJA YHTEISTYÖTÄ
Kongsberg Defence OyÄyritie 8 D01510 VantaaE-mail: [email protected]
www.kongsberg.com
WORLD CLASS- through people, technology & dedication
NAVAL STRIKE MISSILE (NSM)– pintatorjunnan uusi ulottuvuus• Kyky iskeä valittuihin kohteisiin satojen kilometrien päähän maalle
ja merelle – maalta, mereltä ja ilmasta• Ainutlaatuinen hahmontunnistava hakupää takaa voiman käytön
tarkalleen haluttuun kohteeseen• Osumakohdan yksityiskohtainen määrittely ennakkoon
tuhovaikutuksen säätämiseksi• Häiveteknologian maksimaalinen hyödyntäminen ja täydellinen
tunteettomuus vastustajan häirinnälle• Liikehtimiskyky peittoaa torjuntajärjestelmien suorituskyvyn• Huomattavasti pienempi paino antaa täysin uusia vapausasteita
laukaisualustan valinnalle ja säästää painoa muille järjestelmille• Elinkaariajattelu – suuri luotettavuus ja kymmenen vuoden
huoltovapaa operointiaika• Järjestelmä on sarjatuotannossa useammalle asiakkaalle
3Rannikon Puolustaja 1 | 2017
” Se, mitä ei tutkita, kuolee pois.” Näin todettiin jokin aika siten Puolus
tusvoimien tutkimusseminaarissa. Kääntäen se, mitä tutkitaan, elää ja kehittyy.
Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnassa tutkimus korostuu: se on tehtävälistassa ensimmäisenä. Upseerikoulutuksessa tutkimus painottuu jopa yllättävän paljon. Kadetit laativat opinnäytetyönsä (ns. kanditutkinto) ja maisterikurssilla tuotetaan ns. gradu. YE ja EUkursseilla oppilaat panostavat diplomi ja tutkimustyöhönsä. Sotakoulujen kurssien sisällöstä iso osa kuluu siis tutkimukseen. Mistä se on pois? Tekeekö kriiseihin saati sotaan tottumaton instituutiomme meistä teoreetikoita?
Moni päättävässä asemassa ollut aikalainen väittää
Suomen nousseen erittäin pahasta lamastaan 1990luvulla tutkimusohjelmiensa ansiosta. Kylmän sodan päätyttyä Venäjän asevoimien budjetti romahti, mutta päättäjät pitivät huolta tutkimus ja kehittämisohjelmien (T&K) resursoinnista. Molemmissa tapauksissa tulokset puhuvat tänä päivänä puolestaan. Kriisiaikojen päättäjien panostus painopisteasioihin palkittiin.
Kutistuva puolustusbudjettimme pakottaa Pääesikunnan ja puolustushaarat perustelemaan entistäkin tarkemmin kehittämisohjelmansa faktoilla ja analyyseilla. Puolustusvoimien johdossa esittelyiden vastaanottajille ei (onneksi) kelpaa musta tun-tuu perustelut. Näin on perusteluiden taustalla tehdään hankkeesta riippuen isoja ja laajojakin taustaselvityksiä. T&Ktyötä siis, ja sen tekevät niin virkaupseerit kuin taitavat erikoisosaajamme.
Puolustusvoimauu dis tukses sa Merivoimien Tutkimuslaitos lak kautettiin. Toisaalta laitoksen henkilöstö ja tehtävät jäivät pääosin Merivoimiin organisoituna, Merisotakoululle. Päätös oli monen tekijän summa, mutta lopputulosta ei voi pikapalautteen valossa pahemmin kritisoi
da. Päätöksen myötä opetuksen ja tutkimuksen osaajat ovat samassa joukkoosastossa, mikä mahdollistaa monenmoisia synergiaetuja ja mm. tutkimustiedon viemisen suoraan opiskelijasuoneen. Koulusta valmistuneilla ammattilaisilla onkin alan tuorein näkemys taktiikasta ja tekniikasta. Toisena esimerkkinä Laivue 2020 hankkeen perustelut sekä päätökset varsinainen hankkeen ensiaskeleista saivat pohjansa operatiivisen ja teknisen tutkimuksen kautta.
T&Ktoimintamme on niin kurssien opinnäytetöissä kuin kentälläkin valtaosaltaan soveltavaa tutkimusta. Omalla kohdallani väitän, että kadettikurssin tuherrukseni antoi aikanaan kalpean ajatuksen tutkimuksen raportoinnista, mutta 10 vuotta myöhemmin YEkurssin diplomityössä jouduin jo perehtymään erilaisiin teoriapohjiin sekä analysoimaan aidosti erilaisten skenaarioiden toimivuutta. Tehty työ palkitsi itsensä muun muassa kirjoittaessani diplomityöni pohjalta meritorjuntaohjuspatterioppaan. Tällaisissa tapauksissa niin järjestelmän kuin henkilön intressit kohtaavat komeasti.
Meidän ammattisotilaiden
Tutkimusraportti ei ole mitään,
tutkiminen onkaikki kaikessa
Pääkirjoitus
4
Päätoimittaja Sakari MartimoKaikki sähköiset aineistot pyydetään lähettämään osoitteeseen:[email protected]
ToimitusToimitussihteeri Seppo [email protected] Aho [email protected] Enqvist, historia ja [email protected]
Toimituksen osoite (postitettavat aineistot)Seppo AlankoTmi RiimunkantajaPL 118, 02101 Espoo
ToimitusneuvostoHenrik Nystén, toimitusneuvoston pjSakari Martimo, RUYMikko Saarinen, MYTatu Vartiainen,Rannikkotykistön OpistoupseeritMaria Arminen (varalla Jenni Kaipainen), Merivoimien aliupseeritAntti Ratia, Maanpuolustuksen HenkilökuntaliittoRobin Elfving, Sininen ReserviAntti Rautiainen, RannikkojääkärikiltaLars Eklund, Suomenlahden Laivastokilta
Tilaushinnat vuodelle 2017Yksittäiset kestotilaajat 24 euroa/vuosikerta. Yleishyödyllisten yhteisöjen jäsentilaukset 9 euroa/vuosikerta.
Osoitteenmuutokset ja tilauksetJarmo ValtimoMetsäkannaksentie 3210940 Hankopuh 040 564 7695email jarmo.valtimo@ rannikonpuolustaja.fi
Lehden kotisivutwww.rannikonpuolustaja.fi
KirjapainoOy Fram Ab, Vaasa
IlmoitusmyyntiTmi Johanna Pelto040 [email protected]
JulkaisijaRannikkoupseeriyhdistys RUY ryAikakauslehtien liiton jäsenlehti
KansiMiinaproomu shokkikokeessa.Kuva: Puolustusvoimat
ISSN 12390445
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti
60. vuosikerta • 1/2017RANNIKON PUOLUSTAJA 2/2017 ilmestyy viikolla 23.
Teemana Reservin koulutus ja osaaminen
Lehden aineistopäivä on 28.4.2017 mennessä. Teks tit mieluiten rtfteks titiedostoina (muutkin formaatit käyvät) sähköpostilla. Kuvaaineisto paperi, dia, tai digikuvina (tiff, eps tai jpg). Digikuvien mini miresoluutio on 300 dpi käytettävässä koossaan. Paperikuvia ei palauteta. Muusta menettelystä on sovittava erikseen päätoimittajan kanssa.
suhtautuminen tutkimus ja kehittämistehtäviin vaihtelee paljon. Pääsin palvelusaikanani näkemään Puolustusvoimien T&Ktoiminnan renessanssin, osittaisen hiipumisen ja nousun. Joskus päättäjillä on liiankin luja odotusarvo tutkijoiden kykyyn tuottaa ratkaisuja. Onnistunutkin tutkimus antaa kuitenkin usein vain lisätietoa päättäjille.
Ajankohtainen käytännön esimerkki on Laivue 2020 hankkeen yksityiskohta, kuinka monta alusta laivueeseen tar vitaan. Käsittelemällä kaavassa muun muassa operatiiviset tehtävät, raharesurssit, henki löstö resurssit sekä alusten elinkaarikustannukset painokertoimineen saadaan perusteltu tulos. Tekijöitä ja ristisidoksia on vaikea selvittää ja analysoida ilman sotakouluissa annettua tutkijaopetusta. Lopulliseen päätökseen vaikuttavat toki monenmoiset muutkin tekijät.
Päättäjän on hallittava esit tely aineistoon johtavan tutkimuksen teorian ja käytännön perusteet. Opetuksessamme ei siis ole kyse ammattisotilaan työnkuvan teoretisoinnista, vaan päivittäisten tehtävien hallinnasta. Ilman tutkimusta temmeltäisimme edelleen peltoaukeilla lineaaritaktiikan finesseissä. Kenraali Dwight E. Eisenhowerin lausahdusta ”Plan is nothing, planning is everything” referoiden voisikin sanoa: ”Report is nothing, studying is everything.”
Sakari Martimo
Pansio
Pohjanmaa
Tornio
Katanpää
Louhi
Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen pitkäaikainen yhteistyökumppani
laivojen uudis- ja muutossuunnittelussa
www.elomatic.com
Hylje
Uusimaa
Turva
Uisko
Tursas
6
13 Puolustusvoimien tutkimustoiminta – mitä se on, miksi
sitä tehdään ja miten se vaikuttaa merivoimiin? Klaus Fromholz
14 Puolustusvoimien tutkimustoiminta Jyri Kosola
18 PVTUTKL näkökulma ja rooli tutkimustoiminnassa
Tutkimustoiminnan uudistaminen Puolustusvoimissa Olli Klemola
24 Merisotakoulun T&K toiminta Jyri Saanio ja Ari Poikonen
30 Sotalaivatutkimus Merivoimissa Pekka Kannari
1/2017
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Räjähdyskupla kuvattuna MERIVTL:n koealtaassa Pansiossa.Puolustusvoimat
7Rannikon Puolustaja 1 | 2017
KeskusteluRannikkopatteri osana merivoimien tulenkäyttöä ....................... 34
Päällikkönä rannikkopatterin tulipatterissa MEPU16harjoituksessa ...... 36
Laivue 2020 – puolustusvoimien strateginen hanke ...... 38
Pää Ahvenanmaan pensaaseen – puolustajasta hyökkääjäksi .................. 42
Platon ja ruutiukon maanpuolustusoppi.... 48
Suomi 100 vuottaTasavallan presidentin puhe ...................... 8
VakiotPääkirjoitus ............................................ 3
Yhteinen julkaisumme ............................ 82
Tapahtumakalenteri ............................... 83
HistoriaKaarlo Kivekkäästä – kolmen armeijan kenraalista kirja ja näyttely ........ 60
KuulumisiaRannikkoupseeriyhdistys ........................ 61
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta .......... 62
Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys..................................... 64
Matti Kurjen purjehtijat perinneosasto ...... 65
Pohjanlahden Laivastokilta ..................... 66
Helsingin Reservimeriupseerit ................. 68
Turun Rannikkotykistökilta ...................... 70
Turun Laivastonkilta .............................. 72
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys ................... 74
Nylands Brigads Gille ............................. 80
KirjallisuusSuomenlahti Pietarin suojana .................. 50
Taistelu Suomenlahden ulkosaarista ........ 52
Raportti Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja konsertista Merikappelissa.
Norjan Puolustusvoimien komentaja amiraali Haakon Bruun-Hanssen kävi Suomessa.
Pekka Ahtola ja onnittelijansa kontra-amiraali Timo Junttila.
TapahtumiaNorjan Puolustusvoimien komentajan turvallisuuspolitiikan esitys 12.1.2017 Finlandiatalolla .................................... 54
Suomenruotsalainen puolustuspäivä ........ 56
MPK:ssa tapahtuu – ja meripuolustuspiirissä ....................... 58
mika kuutti
Esa aittokallios. 54
s. 62
s. 78
Elina WirtanEn
8
T asavuodet ovat meille tärkeitä. Jollekin iän karttuessa, toiselle jon
kin yhteisön tasavuosien täyttyessä. Monelle myös mieleen painuneiden tapahtumien muistona, että jostain, hyvästä tai pahasta, on kulunut niin ja niin monta vuosikymmentä.
Kukaan meistä ei ole kokenut tunnetta, kun me kaikki yhdessä täytämme tasan sata vuotta. Tänä vuonna tapahtuu niin paljon, ettei se jää keltään meistä jää huomiotta. Vähin erin, vuoden mittaan, se tunnelma vyöryy ylitsemme.
Minua kiehtoo kuulla, miten me, te siellä ja minä muiden mukana, sen tulemme tuntemaan.
Satavuotias sykähdyttää, se nostaa pintaan muistoja ja välähdyksiä matkan varrelta, eri painottein eri ikäluokille. Moni nuorikin varmaan havahtuu – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle!
Kaikki eivät juhli kanssamme. Ilotulitukset, juhlan humut,
saati juhlapuheiden sanat; niistä on vaikea ilahtua, jos oma elämä on liian vaikeaa.
Satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: Sinä voit hyvin kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Toinen sanoma voisi olla: Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet.
Näin toimien olet osallinen, osallisena tässä kansakunnassa.
Arvoisat suomalaiset,
Mennään syvemmälle tähän satavuotiaaseen. Paljon vanhempaa kansaa me olemme, me tänne idästä ja lännestä aikanaan tulleet. Mutta suomalaisia meistä on tullut ja suomalaisina pysymme.
Kansallisuusaate tuo ensiksi mieleen romantisoidun kuvan itsenäisyyttä edeltäviltä vuosikymmeniltä. Tuntemusta, jota kansallistaiteilijamme kuvasivat sanoin, siveltimin tai sävelin. Jaloa, ylevää ja rohkeaa
toimintaa oikean asian puolesta sortoa vastaan. Kieli ja kulttuuri rakensivat kansallistunnetta ja kansakuntaa. Tavalla, joka koskettaa vieläkin, vaikkapa satunnaista kulkijaa Sibeliuspuistossa hänen nähdessään säveltäjämestarimme valaistun monumentin – silloin kuuluu kuin Finlandia soisi puiston puiden huminassa.
Otan toisen taannehtivan kuvan itsenäisyyden alkuvaiheiden jälkeen. Kutsun sitä osallisen kansallistunteeksi. Tuntemusta, jolle valettiin perusta kansanvallan välinein. Jaloa, ylevää ja rohkeaa toimintaa, jotta veristen vaiheiden jälkeen keskinäinen vihanpito päättyisi ja maa rakentuisi. Tasavertaisuus ja oikeudentunto loivat osallisen kansallistunnetta; minäkin olen tässä mukana. Tässä onnistuttiin ja talvisodan ihme on siitä kunniakas ulkonainen ilmenemä. Ihmisillä oli sama tunne, pikkulotasta vänrikkiin, työläisestä porvariin, kau
Suomi-neidon 100. vuosi käynnistyi tyylikkään riehakkaasti Kansalaistorilla Helsingissä.
RP-lehti huomioi juhlakauttamme kirjoitussarjalla huipentuen 12.5.2018 meripuolus-
tuksen epäviralliseen 100:nteen juhla-päivään. Aloitamme sarjan Tasavallan presiden-
tin, rannikkotykistökapteenin (res) Sauli Niinistön paljon kiitosta saaneella uudenvuo-
den puheella. Nautinnollista lukuhetkeä.
”Kansalaiset,
Sauli NiinistöSuomen tasavallan presidentti
Suomi 100 vuotta
9Rannikon Puolustaja 1 | 2017
tasavallan PrEsidEntin kanslia
punkilaisesta maalaiseen. Että meillä on varjeltavaa ja me sitä yhdessä varjelemme. Siksi, että olemme osallisia.
Hyppään tämän ajan tuntemuksiin. Puhumme paljon osallisuudesta ja vielä enemmän osattomuudesta. Itse olen korostanut oikeudentuntoa ja kansakunnan eheyttä meille tärkeinä arvoina.
Osallisen kansallistunto pohjautuu vuorovaikutukseen; Suomi toimii tavalla, joka huomioi ihmisen, ja tämä puoles
taan osallistuu yhteiseen tavoitteeseen. Syntyy yksilön ja yhteisön välinen sanaton sopimus, ja tuloksena on arvostavaa kansallistunnetta ja myönteistä yhteenkuuluvuutta.
Suomen yhteisö on paljon muutakin kuin valtio. Kanssaihmiset, lähellä olevat, kullakin meistä on toimivaltaa hyvän tekemisessä. Ihan tavallisilla asioilla on merkitystä apua annettaessa, vaikkapa syrjäytymisen, koulukiusaamisen tai yksinäisyyden torjunnassa. Se ei ole julkisel
ta vallalta pois, niin kuin joskus pelätään, päinvastoin, yhdessä maata rakennetaan.
Tällainen kansallistuntoinen yhteisö voi menestyä muita paremmin, muttei pidä itseään muita parempana. Se ei sulje ulkopuolelleen ketään, ei syntyperänkään vuoksi, vaan huomioi ja kutsuu osallistumaan. Se kertoo, että tässä maassa on hyvä elää.
Hyvät suomalaiset,
Me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, milloin Alepposta, milloin Berliinistä, mistä seuraavaksi.
Pahaa on aina ollut, nyt se on entistä näkyvämmin läsnä. Me opimme jo ajattelemaan ja elämään, että pahasta on päästy irti. Ja meidäthän on opetettu ajattelemaan, että hyvä voittaa pahan, aina.
Suomi on läntistä kulttuuria ja Suomessa ajatellaan läntisin tavoin. Hyvinvoinnin edistäminen ja rauhan rakentaminen on ollut tavoitteemme. Mutta entä pahaan varautuminen, sitä ei aina ole edes huomattu kysyä.
Kauniissa maailmassa ajatellaan kauniisti, ja se on oikein. Jos maailma olisikin aina vain kaunis.
Perustuslakimme antaa vahvan suojan yksilön perusoikeuksille. Todella vaikeita kysymyksiä on kuitenkin nyt edessä; miten suhtautua tilanteeseen, jossa vastakkain punnittavina ovat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet?
10
Kun pahaa on tapahtunut, monesti jälkikäteen kysytään, miksi aikanaan ei tehty tarpeeksi terroristin pysäyttämiseksi. Huono vastaus on, ettei ole ollut riittävästi toimivaltuuksia. Sellainen vastaus välittää voimattomuuden tunnetta.
Pahaa on toki vastustettava hyvällä. Mutta pahalle on pantava rajoja. Tarvitaan myös lujuutta ja päättäväisyyttä.
Eurooppa on ollut demokratian, tasaarvon ja ihmisoikeuksien vahva puolestapuhuja. Niitä arvoja olemme vieneet ulos, opettajamaisestikin. Tänään me joudumme puolustamaan niitä Euroopan rajojen sisällä.
Euroopan unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta se on nyt heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan.
EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään.
Omissa toimissaan unioni on kukoistuksen vuosinaan edennyt hyvin syvälle yksityiskohtiin ja laajentunut kovin nopeasti. Nyt on osattava keskittyä siihen, mikä on tärkeintä eurooppalaisille ihmisille ja perheille. Vastaus on: saada elää rauhassa ja turvassa. Terrorismin uhka, sodan pelko tai muuttoliikkeen voima luovat epävar
muutta.Selvitäänkö näistä haas
teista paremmin yhdessä vai kukin maa erikseen? Toissa vuoden muuttoliikkeen yhteydessä näimme, että unionimaat kääntyivät jopa toisiaan vastaan, kun erillisratkaisuja tehtiin. Tarjolla voi olla myös satunnaisetuja joillekin muiden kustannuksella. Ne heikentävät kokonaisuutta ja kääntyvät lopulta myös saajan tappioksi. EU on yhtä vahva kuin heikoin lenkkinsä.
Unionin puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle. Se on hyvä, ja tie on syytä pitää avoimena. Keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole. Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie.
Terrorismi on yhteinen vihollinen kaikkialla ja kaikille. Tätä pahaa torjumaan avainasemassa ovat tehokas tiedonhankinta ja vaihto sekä joustava toiminta eri maiden viranomaisten kesken. EU:lla on tässä tekijän paikka.
Muuttoliike on pakenemista sodasta ja vainosta, mutta myös siirtymistä pois huononevista elinolosuhteista. Vallitsee laajaa yksimielisyyttä, että paras apu olisi paikalla annettu apu. Nyt EU:n 28 jäsenmaata ja komissio lisäksi harjoittavat kukin erikseen kehitysyhteistyötä. Siinä on päällekkäisyyttä ja keskinäistä kilpailuakin. Voimien tehokkaampi yhdistäminen tuottaisi vaikuttavampaa tulosta.
Ilmastonmuutos on tulevaisuudessa keskeinen riski elinolosuhteiden heikkenemiseen laajoilla alueilla. Ilmastonmuutoksen torjuminen on samalla myös muuttopaineiden torjumista. EU on ollut lipunkantaja Pariisin sopimuksen saavuttamisessa ja lipunkantajan roolissa sen tulee jatkaa.
Hyvät kuulijat,
”Ihmiset, eläimet ja kasvit, samasta juuresta, samaa ainetta”, totesi kirjailija Juha Hurme tvuutisissa joulun aikaan. Niinpä se taitaa olla, ja toimeen on keskenään tultava.
Tutustuimme viime vuonna myös Sulo Karjalaiseen, jolla on karhu kaverina. Että noin katsoo eläin ihmistä, ihminen eläintä, silmästä silmään. Ymmärtävät jotain, paljonkin, toinen toisistaan? Ihmisyyttä vai eläimyyttä, luontokappaleita kumpikin.
Entä ihminen ihmistä, silmästä silmään. Se auttaa näkemään, vaikka toisen avuntarpeen. Auttaa ymmärtämään, että toisellakin on tavoitteita tai vaatimuksia. Taikka opettaa tunnistamaan vaaran ja hallitsemaan pelon.
Varjojen maailma vaatii vastineen. Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy.
Haluan toivottaa teille kaikille hyvää Suomen 100vuotisjuhlavuotta sekä Jumalan siunausta!”
Ammattitaitoinen kumppani vaativiin järjestelmähankkeisiin.
www.patria.fi
Tilannetietoisuus - Johtaminen Kotimaiset tukipalvelut
Airbus DS Finland Oy
[email protected] tel +358 40 670 8833
13Rannikon Puolustaja 1 | 2017
S amalla tunnistettiin suorituskykyjä joita merivoimilla on oltava
tuolloin käytössään, jotta voimme täyttää tehtävämme. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään merivoimien kehittämissuunnitelmissa ja ohjelmissa. Tälläkin hetkellä sekä Puolustusvoimien että merivoimien T&K toiminta palvelee muun muassa kahta suurta merivoimallista hanketta: Laivue 2020 hanketta ja meritorjuntaohjuksen korvaajan hankintaa, sekä tutkimusta rannikkojoukkojen poistuvien suorituskykyjen korvaamisen osalta.
Tämän artikkelisarjan avulla on tarkoitus selvittää Rannikon
puolustaja lehden lukijoille Puolustusvoimien tutkimus ja kehittämistoiminnan pääperiaatteet, sekä esitellä mitä eri tutkimuslaitoksissa tehdään – sekä merivoimissa, että laajemmin Puolustusvoimissa. T&K toiminnasta keskusteleminen nostattaa varsin usein varsin värikkäitäkin mielipiteitä, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan toiminnassa on kyse halusta ja tarpeesta tehdä asiat paremmin, tehokkaammin ja erityisesti kustannustehokkaammin. Jäljempänä olevat artikkelit vahvistavat tämän väitteen.
Artikkelisarjan aloittaa Puolustusvoimien tutkimusjohtajan, insinöörieversti Jyri Kosolan näkökulma T&K toiminnan koko
naisuudesta. Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja, insinöörieversti Olli Klemolan artikkeli valottaa millaista T&K toiminnan konkretia on varta vasten tutkimustoimintaa varten perustetussa laitoksessa. Meritaistelukeskuksen johtajan, komentaja Jyri Saanion ja Merisotakoulun tutkimuskeskuksen johtajan, dosentti Ari Poikosen artikkeli valottaa merivoimallisen tutkimuksen toteutuksen tänä päivänä. Artikkelisarjan päättää insinöörikommodori (evp) Pekka Kannarin katsaus lähihistoriaan, jossa merivoimien T&K toiminta sidotaan käytännön esimerkkeihin sotalaivatutkimuksen osalta.
Puolustusvoimien tutkimustoiminta
– mitä se on, miksi sitä tehdään ja miten se
vaikuttaa merivoimiin?Tutkimus- ja kehittämistoiminta (T&K -toiminta) on varsin ajankohtainen merivoimien
kannalta, sillä viime vuoden lopussa valmistui merivoimien johdolla tehty Merisodan
kuva 2036 -tutkimus, jossa selvitettiin millaista taistelu merellisessä taistelutilassa
todennäköisesti on vuonna 2036.
Klaus FromholzMerivoimien tutkimusjohtaja, komentajakapteeni Klaus Fromholz
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
14
T avoitteena on mahdollistaa se, että osattaisiin tehdä suuressa mit
takaavassa oikeita asioita eikä esimerkiksi varauduttaisi edelliseen sotaan tai investoitaisi ratkaisuihin, jotka ovat tulossa tiensä päähän. Tavoitetilaa tukeva tutkimus pyrkii selvittämään miten toimintaympäristö, kriisin kuva, teknologiat ja sodankäynti kehittyvät 2030 vuoden aikajänteellä. Suorituskyvyn rakentaminen kestää tyypillisesti kymmenkunta vuotta ja järjestelmille tehdään usein elinjaksopäivitys kymmenisen vuotta käyttöönoton jälkeen. Siten strateginen tutkimus arvioi osaltaan myös sitä, minkälaisia kehittämisvalmiuksia hankittaviin järjestelmiin tulee sisällyttää.
Tutkimuksen toisena keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että valitut suorituskykykonseptit osataan toteuttaa ja päätetyt investointihankkeet kyetään vie
mään riskejä halliten onnistuneesti läpi. Tutkimuksella tuotetaan tietoa kehittämisohjelmien ja hankkeiden tavoitteiden määrittämiseen ja sisällön suunnitteluun. Kehittämistoiminnalla luodaan tarvittavia uusia ratkaisuja, integroidaan teknologiaa koko
naispuolustusjärjestelmään sekä luodaan kansallista huoltovarmuutta. Tutkimus ja kehittämistoiminnalla luodaan siten hankinta, toimitus ja huoltovalmiutta. On huomattava, että vaikka materiaalihankintojen painopiste on Puolustusministe
Inertianavigointijärjestelmät ovat kehittyneet parissakymmenessä vuodes-sa huomattavasti. Vaikka kehitys on ollut tasaista, mahdollistavat uudet pienikokoiset ja halvat laitteet kokonaan uudenlaisia suorituskykykonsep-teja. Tutkimuksella luodaan käsitys siitä, miten asiat kehittyvät ja mikä on milloinkin mahdollinen ja tarkoituksenmukainen tapa toteuttaa asioita.
Puolustusvoimien tutkimustoimintaPuolustusvoimien tutkimustoiminnan tärkeimpänä tehtävänä on tuottaa tietoa
Puolustusvoimien tavoitetilan määrittämiseen liittyvien päätösten ja suunnitelmien
perustaksi. Tällä varmistetaan, että puolustusvoimille asetut suorituskykyvaatimuk-
set ovat tarkoituksenmukaisia ja valitut suorituskykykonseptit sekä toimivia että kus-
tannustehokkaita.
Jyri KosolaInsinöörieversti Jyri Kosola toimii Puolustusvoimien tutkimuspäällikkönä
J. kosola
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
15Rannikon Puolustaja 1 | 2017
riön strategisen ohjauksen mukaisesti valmiissa ja toimiviksi todennetuissa järjestelmissä, tutkimustoimintaa tarvitaan hankintavalmiuden luomiseksi. Myös valmiiden ratkaisuiden sovittaminen puolustusjärjestelmään edellyttää kehittämistyötä joko hankittavassa järjestelmässä tai olemassa olevassa puolustusjärjestelmässä, monesti kummassakin.
Tutkimustoiminnalla varmistetaan myös suorituskykyjen toimivuus sodan olosuhteissa. Teknisellä tutkimuksella selvitetään järjestelmien ja niitä käyttävien joukkojen paljastuvuus vastustajan tiedustelu, valvonta ja maalitusjärjestelmille sekä haavoittuvuus niiden ohjaamille ase ja häirintäjärjestelmille. Sotapelein ja operaatioanalyyttisiin tarkasteluin arvioidaan miten oma taktiikka ja taistelutekniikka toimivat käytännössä. Tavoitteena on se, että järjestel
mät toimivat myös sodassa, eivätkä vain näytä hyvältä näyttelyissä. Sodan ajan toimintakyvyn ymmärtäminen on valtion keskeisten turvallisuusetujen ytimessä. Siksi se tehdään puolustusvoimien omana työnä, vaikka muualla kumppanuuksia paljon hyödynnetäänkin.
Neljäntenä tutkimus ja kehittämistoiminnan tehtävänä on luoda Suomelle edellytyksiä osallistua kansainväliseen yhteistoimintaan sekä mahdollistaa kansainvälisen avun vastaanottaminen. Järjestelmien ja joukkojen tekninen ja toiminnallinen yhteensopivuus on yksi tärkeä tutkimustoiminnan osaalue.
Tutkimuksen pitkä aikajänne
Puolustusvoimien tutkimustoiminnan aikajänne on useimpiin yrityksiin ja valtion virastoihin nähden hyvin pitkä. Tavoitetilan määrittämistä tukeva
strateginen tutkimus tarkastelee toimintaympäristön muutosta 2030 vuoden päähän. Strategiseen tutkimukseen kuuluu sekä tietopohjatutkimuksia että uusien merkittävien ilmiöiden haltuun ottaminen. Tietopohjatutkimuksilla pyritään mahdollisimman monipuolisesti eri lähteitä ja verkostoja hyödyntämällä luomaan luotettava käsitys siitä, mihin suuntaan toimintaympäristö, teknologia ja sodankäynti ovat kehittymässä ja mikä on eri ilmiöiden kehitysnopeus. Ilmiöiden haltuunotto tarkoittaa osaamisen valmiuksien luomista uudenlaisista asioista. On huomattava, ettei pelkkä tietopohjatutkimus muodosta ennakointikykyä. Sen avulla vain ymmärretään jotain uutta tulevan, mutta sillä ei luoda kykyä hallita tätä uutta asiaa.
Puolustusvoimien tutkimus-ohjelmilla luodaan Puolustusvoimiin yhteistä osaamista ja val
04v8v12v16v
Tutkimus-ohjelma
Kehittämis-ohjelmien
T&K
Hankintaja
integrointi
Operatii-vinenkyky
Strateginensuunnittelu
20v24v– – – – – – –30v
Strateginen tutkimus
Koulutettu SA -joukko
Materiaali hankittu ja integroitu puolustus-järjestelmään
Materiaali ja käyttöperiaate ratkaistu
Tiedetään mitä halutaan ja mikä on realistista ja osataan tehdä se
Suorituskyky -tarpeet ja resurssi-kehykset
Toimintaympäristön, teknologian ja sodan -sekä taistelun kuvan muutos 20-30 vuoden sisällä.
Prototyyppi Sotavaruste SotajoukkoDemonstraattoriTulevaisuuskuvaus
Puolustusvoimien tutkimuksen aikajänne on jopa 30 vuotta.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
16
miuksia. Tutkimusohjelmat tähtäävät 1216 vuoden päästä operatiivisessa käytössä olevan suorituskyvyn hankintaan, toimittamiseen, integrointiin ja operointiin tarvittavan ymmärryksen ja osaamisen hankkimiseen. Tutkimusohjelmilla pyritään luomaan puolustusvoimien yhteistä osaamista sellaisille alueille, jotka tavoitetilassa on tunnistettu tärkeiksi, mutta joissa osaaminen tai valmiudet eivät vielä ole riittävällä tasolla. Tutkimusohjelmilla luodaan myös valmiuksia kehittämisohjelmien suunnitteluun ja käynnistämiseen.
Kehittämisohjelmia tukeva tutkimus- ja kehittäminen luo puolustushaara ja toimialakohtaisia hankevalmiuksia 14 vuoden päästä alkaville hankkeille ja hankinnoille. Tällöin hankkeiden ja järjestelmien vaatimukset pystytään määrittämään realistisemmin ja kustannustaso on paremmin ennakoitavissa. Varsinaisessa sarjahankintavaiheessa ei enää pitäisi tehdä mittavaa kehitystyötä. Jos kehitystyö on ymmärretty erottaa sarjahankinnasta, sarjahankinta pystytään toteuttamaan pienemmin riskein ja siirtyvien erien todennäköisyys on pieni. Tyypillinen virhe on kuvitella, että valmiin järjestelmän ostaminen kävisi kuin kaupan hyllyltä. Puolustusmateriaalia kun ei koskaan rakenneta valmiiksi hyllylle odottamaan ostajaa.
Myös operatiivisessa käytössä oleviin järjestelmiin ja niitä käyttäviin joukkoihin liittyy tutkimus ja kehittämistoimintaa. Järjestelmien sodan ajan toiminta
kyvyn varmistaminen koko ajan kehittyvässä ja muuttuvassa uhkaympäristössä edellyttää jatkuvaa tutkimista. Myös joukon toimintaperiaatetta ja järjestelmien käyttötapoja on kehitettävä koko niiden elinjakson ajan.
Tutkimuksesta tingitty vuosia
Puolustusvoimiin kohdistetut budjettileikkaukset iskivät erityisen pahasti tutkimus ja kehittämistoimintaan. Esimerkiksi pitkäjänteiseen tutkimustoimintaan käytettävän tilausvaltuusrahoituksen rahoitustasoa on viimeisen kymmenen vuoden aikana supistettu puoleen leikkauksia edeltäneestä ajasta. Vaikka puolustusvoimauudistuksen tavoitteena oli rakenteellisia uudistuksia tekemällä palauttaa toiminnan taso, tähän ei ilmeisesti tutkimuksen osalta edes pyritty. Vuodesta 2013 alkaen T&Krahoitus on vain noin 50 % budjettileikkauksia edeltävästä tasosta. Tätä voidaan pitää huolestuttavana, koska näinä vuosina olisi ollut ajankohtaista luoda strategisten suorituskykyhankkeiden taustalla olevaa tietopohjaa sekä ymmärrystä käsillä olevan teknologisen murroksen, hallintaan ja hyödyntämiseen. Ilman luotettavaa tietopohjaa riskit suorituskykyjen kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvien päätösten oikeellisuudesta kasvavat. Samalla kyky hallita ja suorituskyvyn rakentamiseen ja käyttöön liittyviä riskejä heikkenee.
Puolustusministeriö on antanut Puolustusvoimille tehtä
vän kasvattaa tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitusta siten, että TKtoiminnan määrärahataso on palautettu vuoden 2012 tasolle vuodesta 2021 alkaen. Pitkän aikavälin tavoitteena on pyrkiä asteittain 2 % TKosuuteen kokonaispuolustusmenoista.
Resurssien keskittäminen
Niukkojen resurssien johdosta joudutaan entistäkin tarkemmin pohtimaan mihin keskittymällä saadaan paras vastine toimintamenoille ja tilaustutkimusvaroille. Tutkimustoiminnan tehtävien tärkeysjärjestyksen mukaisesti keskeisimpiä ovat strateginen ennakointi ja suorituskykykonseptit. Luonnontieteiden osalta korostuu Informaatioteknologia, jolla on keskeinen rooli toimintaympäristötietoisuuden, johtamisen, elektronisen sodankäynnin ja tietoverkkosodankäynnin suorituskyvyissä. Materiaaliteknologiassa herätteen hallinta, ballistinen suojaus ja energeettiset materiaalit ovat alueita, jotka asevoimien on hallittava ja joissa siviilitutkimuksella on vähän annettavaa. Joukkotuhoaseiden osalta erityisesti C ja Bsuojautumiskyky ja siihen tarvittava tilannekuva ovat tärkeitä. Joukon psyykkinen ja fyysinen toimintakyky määrittävät pitkälti, voidaanko joukkoa käyttää aiotulla tavalla, ja saadaanko sen materiaalista koko suorituskykypotentiaali irti.
Verkostojen hyödyntäminen
Puolustusvoimien tutkimustoimintaa kuvailtaessa ei voida ol
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
17Rannikon Puolustaja 1 | 2017
la mainitsematta ulkopuolisia verkostoja. Puolustusvoimien omat tutkimusresurssit riittävät vain sellaisten tutkimusten tekemiseen, joita ei – yleensä salassapitosyistä – voida tilata ulkopuolelta. Tämän vuoksi Suomessa on kehitetty useita toimivia yhteistyömuotoja tutkimuksen suuntaamiseksi kansallisten tarpeiden mukaisesti sekä eri tahoilla tehdyn tutkimuksen tulosten hyödyntämiseksi. Tärkeimpänä yhteistyökumppanina on Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE), joka rahoittaa maanpuolustuksen kannalta relevanttia tutkimusta ja kokoaa teollisuuden ja tiedeyhteisön jäseniä keskustelun, tiedonvaihdon ja innovoinnin mahdollistavaksi verkostoksi. Muita yhteistyötahoja tutkimusrahoituksen kohdentamisessa ovat esimerkiksi Tekniikan edistämissäätiö (TEKES) ja Suomen Akatemia. Puolustusministeriön tutkimusneuvosto ja puolustusvoimien teknologianeuvosto ovat tehokkaita strategisen kommunikoinnin ja suunnittelun välineitä.
Kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan jakaa taakkaa sekä kustannusten että tutkimuksen tekemisen osalta sekä päästä käsiksi sellaiseen tietoon, joka ei olisi kansallisesti saatavissa tai johon ei olisi kustannustehokasta yksin investoida. Esimerkiksi parin sadan tuhannen euron omarahoituksella on päästy hyödyntämään yli kymmenen
miljoonan euron testijärjestelyitä. Niitä ei olisi yksin pystytty edes toteuttamaan. Tärkein tutkimus ja kehittämistoiminnan kansainvälinen foorumi on Euroopan puolustusvirasto (EDA), jonka 12 teknologiaalueen yhteistyöhön Puolustusvoimat osallistuu. Yhteistyötä tehdään myös NATOn tiede ja teknologiaorganisaation kanssa sekä pohjoismaisessa viitekehyksessä (NORDEFCO). On huomattava, että kansainvälisestä yhteistyöstä pääsee hyötymään vain, jos itsellä on annettavana jotain sellaista, joka kiinnostaa muita. Siten kansalliseen tutkimustoimintaan kohdennetut leikkaukset heikentävät myös kansainvälisen yhteistyön hyödyntämismahdollisuuksia.
Tulevaisuuden tutkimus
Meripuolustuksen tulevaisuuden tutkimuksen keskeisin kysymys on, millainen toimintaympäristö
on 2030uvulla sekä millaisia suorituskykykonsepteja ja teknologioita tuolloin mahdollisesti ja todennäköisesti on käytössä. Meripuolustuksen kehittämisessä hyödynnetään sekä Puolustusvoimien strategisen ennakoinnin analyysejä että merisodan kuvan tulevaisuuden tutkimuksia. Keskeisiä merellisten suorituskykyjen kehittämistä tukevia tutkimuksia ovat näiden lisäksi häive ja sensoriteknologioiden, älykkäiden kaukovaikutteisten täsmäaseiden sekä autonomisten järjestelmien tutkimukset.
Tutkimus ja kehittämistoiminnalla kyetään tukemaan merivoimia kaikkien suorituskykyjen kehittämistä koko niiden elinjakson ajan. Tutkimustoiminnalla kyetään varmistamaan meripuolustukseen tehtävien mittavien investointihankkeiden hallittu läpivienti sekä puolustusjärjestelmän toimivuus myös kriisiajan olosuhteissa.
Torjuntaetäisyyden ulkopuolelta laukaistavien aseiden torjunta muodostaa haasteen omasuojajärjestelmille ja ilmatorjunnalle.
J. kosola
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
18
K olme vuotta sitten toteutetussa puolustusvoimauudistuksessa
tutkimustoiminnalle asetettiin tavoitteeksi luoda kyky tukea johdon päätöksentekoa puolustusjärjestelmän kehittämisessä. Lisäksi oli saavutettava vähintään 15 % henkilöstösäästöt, mistä huolimatta oli edelleen kyettävä tuottamaan keskeiset T&Kpalvelut. Uudistuksessa selkeytettiin tutkimuksen suunnittelu ja ohjausprosessia ja karsittiin tutkimustoiminnan organisaatioita. Puolustushaarojen tutkimustoiminta keskitettiin tutkimus ja taistelukeskuksiin. Perustutkimus säilyi edelleen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) tehtävänä. Sotilaslääketieteen keskus (SOTLK) ja Logistiikkakoulu (LOGK) toteuttavat oman alansa tutkimustoimintaa muiden tehtäviensä ohella. Samassa yhteydessä perustettiin Puolustusvoimien tutkimuslaitos (PVTUTKL) 1.1.2014.
PVTUTKL:n perustamiseen liittyi joidenkin organisaatioiden lakkauttaminen: Puolustusvoimien teknillinen tutkimuslai
tos (PVTT), Verkostopuolustuksen kehittämiskeskus (VPKK) ja Merivoimien tutkimuslaitos (MERIVTL) lopettivat toimintansa itsenäisinä joukkoosastoina. PVTUTKL:n kolme nykyistä teknillistä osastoa (Räjähde ja suojelutekniikka, Asetekniikka ja Informaatiotekniikka) rakentuivat käytännössä PVTT:n sekä muutaman MERIVTL:sta ja Viestikoelaitoksesta (VKOEL) siirtyneen tehtävän varaan. Kokonaan uutena puolustustutkimuksen elementtinä perustettiin Doktriiniosasto VPKK:n muodostaman rungon pohjalta. Lisäksi MPKK:lta siirrettiin Käyttäytymistieteiden laitos PVTUTKL:n organisaatioon: uuden osaston nimeksi tuli Toimintakykyosasto. Näin muodoin uudessa PVTUTKL:ssa on viisi osastoa; laitos toimii kolmella paikkakunnalla eli Ylöjärvellä, Riihimäellä ja Tuusulassa. Laitoksen ensimmäisenä johtajana toimi ev Kaarle Lagerstam, jolta nykyinen johtaja ev Vesa Nissinen otti tehtävät vastaan 1.7.2016.
PVTUTKL:n henkilöstömäärä on nykyisellään noin
200. Henkilöstö on korkeasti koulutettua: tieteellinen jatkotutkinto on 18 %:lla ja ylempi korkeakoulututkinto 55 %:lla. Miehiä henkilöstöstä on 68 % ja naisia 32 %. Sotilaiden osuus on noin neljännes. Laitos tekee päätyönään soveltavaa tutkimusta, jossa työ on usein käytännönläheistä testaustoimintaa toki tieteellisen tutkimuksen tunnusmerkit säilyttäen. Asiakkainamme ovat lähes yksinomaan Pääesikunta alaisine laitoksineen sekä puolustushaarat ja MPKK; tutkimusraporttimme ovat lähes poikkeuksetta eijulkisia tuotteita, eikä yksittäisiä tutkimustuloksia voida tästä syystä julkaista. Tästä huolimatta joissain tapauksissa on mahdollista julkaista tutkimusten sivutuotteina tieteellisiä artikkeleita esim. metodologioista, teknologiasta, sotatieteistä, ihmisen toimintakykyyn liittyvästä yleisestä teoriasta tai fysikaalisiin ilmiöihin perustuvista malleista ja teorioista. Laitoksen henkilöstö julkaisee vuosittain parisenkymmentä tieteellistä lehti ja konferenssiartikkelia,
PVTUTKL näkökulma ja rooli tutkimustoiminnassa
Tutkimustoiminnan uudistaminen Puolustusvoimissa
Olli KlemolaInsinöörieversti Olli Klemola toimii Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajana.
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
19Rannikon Puolustaja 1 | 2017
minkä lisäksi silloin tällöin saadaan aikaan myös jokunen väitöskirja.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen PVTUTKL on profiloitunut perinneorganisaatioitaan vahvemmin Puolustusvoimien yhteiseksi resurssiksi eli ns. jointtason toimijaksi. Laitoksen toiminnan pääpaino liittyy saumattomasti Puolustusvoimien ydinprosesseihin eli pääprosesseihin 1 3: suorituskyvyn suunnittelu ja kehittäminen, suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito sekä valmiuden säätely ja suorituskyvyn käyttö. Toki osa laitoksen tuotteista kuuluu myös pääprosessiin 4 (palvelutoiminta), kuten suorituskykyarvioinnit ja vakiokyselyt.
Tutkittu tieto katu-uskottavuuden luojana
Usein kuulee tutkimustoiminnan eritoten Puolustusvoimissa toteutettavan tutkimustoiminnan vastaisia argumentteja. Todetaan, että asioita ei kannata tutkia, kun sotavarustus voidaan hankkia suoraan ”hyllytavarana”. Joskus on myös kyseenalaistettu Puolustusvoimien oman tutkimustoiminnan tarve, koska Suomessa ”on jo niin paljon tutkimusta muutenkin”. Mutta kukapa meille kertoisi, minkälainen puolustusjärjestelmä ja sodankäynnin konsepti meidän oloihimme ja toimintaympäristöömme parhaiten sopisi? Kuka osaisi kertoa, mikä suorituskyky meidän kalustollamme ja ihmisillämme pitäisi olla? Kauppamiehiä ja konsultteja on maailma pullollaan, mutta kenen puheisiin voi
daan luottaa? Kuka osaisi oikeasti kertoa, miten uusi tutkajärjestelmä toimii, kun siihen kohdistetaan sekä harhauttavaa että vastaanottimen saturoivaa häirintää? Kuka takaa, ettei tietojärjestelmiimme ole ujutettu takaportteja, joita hyväksi käyttäen saadaan johtamisjärjestelmämme kyberiskulla lamautettua. Entä alustemme, lentokoneidemme ja helikoptereidemme omasuojajärjestelmät ovatko soihtujen laukaisumekanismit, heitesekvenssit ja suuntaukset kohdillaan? Entä räjähteiden kunnonvalvonta voisiko esimerkiksi varastos
samme olevien ohjusten elinikää jatkaa ja siten saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä, jos jollain tavalla saataisiin tutkittua milloin ne oikeasti vanhenevat? Kuka osaisi kertoa, minkälaisiin sotilaallisiin, teknologisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin meidän tulisi varautua lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä? Edellä esitetyt kysymykset ovat toki retorisia ja osin ehkä myös provosoivia, mutta niiden kautta lukija pääsee kiinni PVTUTKL:n päivittäiseen tekemiseen. Kaikkea tietoa ei yksinkertaisesti voida ostaa sitä kun ei ole kaupan!
Laitoksen henkilöstö on korkeasti koulutettua.Jarno kovamäki
20
21Rannikon Puolustaja 1 | 2017
On asioita, jotka pitää itse tutkia ja selvittää. Tutkimustoiminnan kautta syntyy koko Puolustusvoimia hyödyttävää syvällistä ja katuuskottavaa osaamista, joka on kovaa valuuttaa esimerkiksi sotavarustehankinnoissa ja kansainvälisessä yhteistyössä: osaavaa ostajaa ja oman kontribuutionsa tuottavaa kvkumppania arvostetaan aina!
Kirjallisuudesta ja kansainvälisten konsulttiyritysten tietokannoista löytyvän tiedon todenperäisyydestä ei aina ole takeita. Kotimainen toimintaympäristömme ehkä poikkeaa etelän lämpimistä maista siinä määrin, että esimerkiksi tietyt mittaustuloksemme poikkeavat toistettavalla tavalla kirjallisuudessa usein esitetyistä vastaavista tuloksista. Sotavarustuksen käyttäytymisestä elektronisen häirinnän alla on kirjallisuudesta turhaa edes yrittää etsiä täsmällistä tietoa yleisteorian lisäksi. Tutkimustoiminnasta saamamme havainnot luonnollisesti muuntuvat suosituksiksi joukkojen ja järjestelmien toimintaperiaatteiden muutoksista, kaluston teknisistä parannuskeinoista, henkilöstön koulutuksesta jne.
Osastot tuloksentekijöinä
Doktriiniosastolla (DOS) Riihimäellä työskentelee kolmisenkymmentä asiantuntijaa, joista yeupseereita on yli kaksikymmentä. Osastolla on neljä tutki
musalaa: strateginen analyysi, konseptit ja käyttöperiaatteet, sotapelit ja eksperimentit sekä operaatioanalyysi. Osaston esikuvana puolustusvoimauudistuksen aikaan on ollut englantilainen DCDC (Development, Concepts and Doctrine Centre). Tämän ”perinnön” ja yhteistyön vahvistamiseksi olemme tämän vuoden alusta asettaneet DCDC:n organisaatioon laitoksen yhteysupseerin. Doktriiniosasto tuottaa Puolustusvoimien strategisen suunnittelun perusteiksi mm. Puolustusvoimien tavoitetilan tietopohjan, puolustusjärjestelmäkonseptien vaihtoehtoja sekä strategisen ennakoinnin kokonaisuuden. Lisäksi osasto tukee puolustusjärjestelmäsuunnittelua operaatioanalyysin tuotteilla ja on mukana suunnittelemassa ja järjestämässä valtakunnallisesti merkittäviä sotaharjoituksia, joissa on ollut mahdollista soveltaa sotapelaamisen uusimpia metodeja. Osasto kuten itse asiassa koko tutkimuslaitos on verkottunut sekä kotimaisiin että kansainvälisiin toimijoihin. Esimerkiksi strategiseen ennakointiin osallistui n. 450 kotimaista huippuasiantuntijaa tutkimusyhteisöstä ja puolustusteollisuudesta.
Riihimäellä sijaitsevan Informaatiotekniikkaosaston (IOS) juuret ovat Espoon Kivenlahdessa sijainneessa Sähköteknillisessä tutkimuslaitoksessa, joka lakkautettiin ja liitettiin 1990luvulla osaksi niin ikään jo lakkautettua Puolustusvoimien teknillistä tutkimuslaitosta. Termi ”sähköteknillinen” on sotien jälkeen
ollut peitenimi salaisena pidetylle tutkatekniikalle, joskin termin merkitys on aikojen saatossa käytännössä laajentunut sisältämään radiotaajuiset sensorit, johtamisjärjestelmät ja niihin liittyvän elektronisen sodankäynnin (ELSO). Osaston toimintakenttä on laajentunut ja laajentuu edelleen lähivuosina voimakkaasti tietoverkkosodankäynnin suuntaan. Voidaankin sanoa, että IOS:n asiantuntijat taistelevat sekä verkossa että spektrissä.
Tuusulassa entisen Taistelukoulun luonnonkauniissa kulttuuriympäristössä toimivalla Toimintakykyosastolla (TOKYOS) tutkitaan osaston nimen mukaisesti ihmisen toimintakykyä. Toimintakyky koostuu määritelmän mukaan neljästä osatekijästä: psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen. Osaston kompetenssi keskittyy pääpainoisesti psyykkiseen ja osin myös fyysiseen ja sosiaaliseen osaalueeseen. TOKYOS vastaa Puolustusvoimien soveltuvuusarvioinneista (erikoisjoukot, lentäjät jne.) sekä kyselytutkimuksista (esim. työilmapiiritutkimus). Verraten uutena tutkimuskokonaisuutena on ns. Taistelija sodassa ryhmä, jonka tutkimuksilla on saatu uutta tietoa yksittäisiin taistelijoihin kohdistuvista vaatimuksista maavoimien uudessa taistelutavassa. Osasto tekee myös ns. Human Factors tutkimusta, jossa on selvitetty esim. merivoimien alushenkilöstön kuormittavuutta monitehtäväympäristössä.
Ylöjärvellä sijaitsevalla Räjähde ja suojelutekniikan osas
Mittaustoimintaa tutkimus-laitoksen radiokaiuttomassa huoneessa.
Ju
han
i kan
dEll
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
22
tolla on kaksi tutkimusalaa: energeettiset teknologiat ja CBRNteknologiat (Chemical, Biological, Radiation, Nuclear) eli suojeluun liittyvät teknologiat. Energeettisissä teknologioissa tutkitaan ase ja rakettiruuteja, räjähdysaineita, pyrotekniikkaa ja edellisiin liittyviä välineitä. Uudehkona tutkimuskohteena mainittakoon epäherkät räjähteet (IM, Insensitive Munitions), joiden käyttö yleistyy etenkin alusympäristössä. Suojelualalla puolestaan kes
kiössä ovat joukkotuhoaseilta suojautuminen, kemiallisten ja biologisten taisteluaineiden ilmaisu, niiltä suojautuminen ja niiden puhdistamiseen eli dekontaminaatioon liittyvät teknologiat. Osasto on lisäksi kiinteästi mukana vanhentuneiden räjähteiden hävittämistoiminnassa ja massaräjäytyksiin liittyvien ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Niin ikään Ylöjärvellä sijaitsevalla Asetekniikkaosastolla osaaminen keskittyy häive
teknologiaan ja asejärjestelmiin. Sotilaallisten kohteiden (ase ja TVMjärjestelmät, rakennukset, alueet) herätteiden mittaamiskyky ja tulosten arviointi on olennaisen tärkeää suojautumiskeinojen arvioimiseksi. Osastolla on syvällistä asiantuntemusta sotilaallisista sensoreista (esim. SARtutka, päivänvalo, lämpö ja hyperspektrikamerat) ja myös kyky mitata kohteita erilaisissa toimintaympäristöissä. Osasto on nimensä mukaisesti tiiviisti mukana asevaikutusten arvioin
Valmistautuminen tulosten esittelyyn Wihuri-harjoituksessa v. 2015.
23Rannikon Puolustaja 1 | 2017
nissa: esim. raskaan ja kevyen ballistiikan mittauskyky on sekä osaamisen että kaluston osalta varsin hyvällä tasolla. Myös ohjusten hakupääteknologian testaus, mallintamis ja arviointitoiminta kuuluu osaston päivittäiseen tekemiseen.
Laitoksen esikunta tuottaa osastojen keskeiset palvelut, kuten yleishallinto, henkilöstö, tieto ja viestintä, turvallisuus ja huolto ja materiaalipalvelut. Organisaation sijoittuminen
kolmelle paikkakunnalle tuottaa omat haasteensa, joista toistaiseksi on selvitty mallikkaasti.
Laitoksen tuotantotoiminnasta vastaa Tutkimussuunnitteluyksikkö (TSY), jonka tärkeimpänä tehtävänä on laitoksen tuotantosuunnitelman suunnittelu ja ylläpito Puolustusvoimien T&Kprosessin ohjaamana. TSY:öön on sijoitettu puolustushaarojen sekä Pääesikunnan ja sen alaisten laitosten asiakkuuspäälliköt (neljä henkilöä), joiden tehtävänä on toimia linkkinä asiakastarpeiden ja tutkimustoiminnan suomien mahdollisuuksien ja suorituskykyjen välillä. TSY vastaa myös laitoksen tutkimusvälineistön päivitystarpeiden kokoamisesta laitoksen strategian mukaisesti.
Merivoimien asiakastyöt - kohti laajoja kokonaisuuksia?
Merivoimien nykyinen tilauskanta laitokselle on prosentuaalisesti tarkasteltuna verraten pieni verrattuna esimerkiksi Pääesikunnalle tehtävään työmäärään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että merivoimille tehtävät työt olisivat jollakin tavalla vähäpätöisiä. Päinvastoin, onhan merivoimilla paraikaa käynnissä historiallisen suuri alushankinta (LV2020hanke) sekä lähivuosina myös nykyisen meritorjuntaohjuksen korvaajan hankinta (PTOhanke). Tutkimuslaitos tarjoaa mielellään osaamistaan molempiin hankkeisiin. Onhan laitos toteuttanut mm. alusten herätemittauksia, pohjamiina
tiia mattila
tutkimukset, merivoimien sotavarustuksen ELSOtutkimuksia, sensoreiden suorituskykytutkimuksia, ohjusten hakupäiden suorituskykymittauksia, merivoimien henkilöstöön liittyviä Human Factors tutkimuksia vain muutaman mainitakseni. Merivoimien asiakastilaukset vahvistetaan vuosittain Pääesikunnan johtamassa T&Ksuunnitteluprosessissa.
Merivoimien tilauskanta tutkimuslaitokselle on laajentunut puolustusvoimauudistuksen jälkeisenä aikana pelkästä teknologiatutkimuksesta enemmän myös operaatiotaidon ja konseptitarkasteluiden suuntaan, puhumattakaan ihmisen toimintakykyyn liittyvästä tutkimuksesta. On totta, että merivoimien tilauskanta on edelleen teknologiapainotteinen, mutta laitos olisi mielellään mukana myös entistä laajemmissa ja monitieteellisemmissä kokonaisuuksissa. On muistettava, että ensimmäistä kertaa puolustustutkimuksen historiassa olemme tilanteessa, jossa laajoihin tutkimusongelmiin on saatavissa sotataidon, teknologian ja ihmisen toiminnan yhdistävä tutkimustietoa saman katon alta. Juuri tämä oli eräänä puolustusvoimauudistuksen kantavana periaatteena, jota soisi käytettävän nykyistä enemmän hyväksi toiveenamme olisi, että kaikki asiakkaamme siirtyisivät vähitellen pienistä ja toisistaan riippumattomista tutkimuksista kohti laajempia monitieteellisiä kokonaisuuksia.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
24
Yleistä
Merisotakoulussa tehtävä tutkimus ja kehitystoiminta (T&K) on merivoimien tutkimusta, jota ohjaa merivoimien suunnittelupäällikkö apunaan merivoimien tutkimusjohtaja. Merisotakoulun tutkimustehtävät suunnitellaan osana puolustusvoimien T&K prosessia ja käsketään merivoimien toimintasuunnitelmassa. Merivoimien tutkimusjohtaja laatii T&K suunnitelman mukaisista tutkimuksista tarkemmat toimeksiannot Merisotakoululle sekä ohjaa ja valvoo tutkimusten toimeenpanoa. Merisotakoulun johtaja puolestaan vastaa koululleen käskettyjen tutkimusten toimeenpanosta osoittamalla toimintaan riittävän henkilöstön ja riittävät rahalliset resurssit.
Merisotakoulussa T&K toimintaa tehdään kahdella osastolla yhteensä noin 25 henkilön voimin. Tutkimuskeskus (TUTKKESK) vastaa teknillisluonnontieteellisestä, suorituskyvyn materiaaliosatekijään liittyvästä tutkimuksesta sekä mittaus ja koetoiminnasta (engl. research, test
& evaluation). Meritaistelukeskus (MERITSTKESK) puolestaan vastaa taktisoperatiivisesta, suorituskyvyn käyttöperiaatteisiin liittyvästä tutkimuksesta sekä taisteluteknisestä analysoinnista (concept development, feasibility studies, operational/tactical analysis). Tutkimuskeskuksen johtaja, Merisotakoulun epävirallisena tutkimusjohtajana, vastaa koulussa toimeenpantavien tutkimusten teknisestä ja tieteellisestä tasosta. Varsinaisten T&K tehtäviensä ohella molemmat keskukset antavat myös omien osaamisalueiden koulutusta merivoimien ja Maanpuolustuskorkeakoulun kursseilla sekä ohjaavat sotilasopetuslaitosten virkaurakursseilla opiskelevien opinnäytetöitä.
Tutkimuskeskus
Tutkimuskeskukseen kuuluu neljä sektoria; vedenalaisen valvonnan tutkimussektori, laivaalan tutkimussektori, vedenalaisen sodankäynnin tutkimussektori sekä mittaus ja koetoimintasektori. Tutkimuskeskus vastaa meripuolustuksen erityis
järjestelmien kansallisen ja kansainvälisen teknologiatiedon ja kehityksen seuraamisesta, kokoamisesta ja jalostamisesta. Jalostettua tietoa hyödynnetään meripuolustuksen teknisen kehittämisen sekä puolustusmateriaalin evaluoinnin, käytön ja kunnossapidon perusteena. Tutkimuskeskus tukee merivoimien hankkeita erikoisosaamisellaan sekä merivoimien joukkoosastojen operatiivista toimintaa analyyseilla, herätemittauksilla ja muulla koetoiminnalla. Tut
Merisotakoulun T&K -toiminta
Jyri Saanio ja Ari PoikonenMeritaistelukeskuksen johtaja, osastopäällikkö, Komentaja, VTM Jyri Saanio Tutkimuskeskuksen johtaja, osastopäällikkö, Dosentti, TkT Ari Poikonen
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
25Rannikon Puolustaja 1 | 2017
kimuskeskus tekee myös viranomaisyhteistyötä eri merellisten viranomaisten kanssa.
Tutkimuskeskuksen keskeinen tehtävä on tutkia ja kartoittaa Itämeren alueen ja erityisesti Suomen rannikkoalueiden muodostaman operatiivisen toimintaympäristön meritieteellisiä erityispiirteitä. Näihin kuuluu esimerkiksi meriveden lämpötilan kerrostuneisuus, joka määrittää merialueen vesiääniolosuhteet. Tätä tietoa käytetään akustisten valvontajärjestelmien ja kaiku
mittaimien toiminnan optimointiin ja suorituskyvyn arviointiin. Vedenalaisten valvontajärjestelmien toiminnan optimoinnin kannalta tärkeitä ympäristöparametreja ovat vedenalainen kohinataso ja reverberaatio eli jälkikaikuminen. Nämä poikkeavat Itämeren alueella, ja erityisesti Suomenlahdella, selvästi valtameriympäristöstä saatavista tuloksista. Tehtäviinsä liittyen Tutkimuskeskus on julkaissut tieteellisiä tutkimuksia tuulen ja aallokon aiheuttamasta veden
alaisesta kohinasta matalassa murtovedessä ja tämän eroista valtamerituloksiin.
Merivirtaukset saattavat siirtää merenpohjan löyhiä lieju ja hiekkakerroksia ja siten paljastaa tai haudata alleen merenpohjaan asennettuja sotilaallisia järjestelmiä. Siksi merenpohjan ominaisuuksien tuntemus on tärkeä lähtökohta muun muassa miinoituksen ja miinanetsinnän suorituskyvyn kehittämisessä. Tähän liittyen Tutkimuskeskus on kehittänyt menetelmiä merimiinojen
26
havaitsemiseen erilaisissa pohjaympäristöissä ja julkaissut tieteellisen tutkimusartikkelin merenpohjan kerrostumien liikkeistä nimenomaan Suomenlahden matalissa rannikkovesissä.
Tutkimuskeskuksen muille merivoimien joukkoosastoille antama operatiivinen tuki liittyy vedenalaiseen valvontaan ja alusten vedenalaisiin herätemittauksiin. Tutkimuskeskus analysoi merivoimien vedenalaisen valvonnan havainnot ja tekee tarvittaessa kohdealueilla merenpohjan lisätutkimuksia akustisia kartoitusmenetelmiä ja optista kuvauskalustoa käyttäen. Tutkimuskeskuksen operatiivisiin tehtäviin kuuluvat myös alusten ja järjestelmien herätemittaukset sekä niiden analysointi ja arkistointi. Herätemittaustehtävään sisältyy myös laivueille annettava alusherätteiden hallinnan koulutus ja ohjeistus.
Tutkimuskeskuksen toteuttama hanketuki liittyy pääsääntöisesti alus tai järjestelmähankkeiden valmisteluvaiheessa tarvittavien suorituskykyar
vioiden tekniseen laskentaan ja järjestelmävaatimusten teknisten osuuksien laadintaan. Tutkimuskeskuksella on merkittävä rooli myös valmiiden merijärjestelmien vastaanottokokeiden järjestämisessä sekä näiden tulosten analysoinnissa. Vastaanottotoimintaan liittyy usein merellistä koetoimintaa, mihin Tutkimuskeskus hyödyntää Rannikkolaivaston kokoonpanoon kuuluvaa koetoimintaalus Iskua. Tällainen mittaus ja koetoiminta (test & evaluation) on rahallisin resurssein mitattuna Tutkimuskeskuksen merkittävin yksittäinen toiminto. Tällä hetkellä Tutkimuskeskuksen mittaus ja koetoiminnan tärkeimmän kohteen muodostavat vastaanotettavana olevat pohjamiinat PM16 ja PM90MOD.
Meritaistelukeskus
Henkilöresursseiltaan Tutkimuskeskusta huomattavasti pienempi Meritaistelukeskus puolestaan tukee merivoimien suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista sekä käyttöä. Teh
tävä toteutetaan tutkimalla ja kehittämällä operatiivisia konsepteja ja merivoimien suorituskykyjen käyttöperiaatteita sekä taisteluteknisillä analyyseillä. Keskuksen erikoisosaamisella tuetaan erityisesti merivoimien suunnittelu ja operatiivista alaa. Päätutkimusalat ovat pintasodankäynti, vedenalainen sodankäynti ja ilmapuolustus. Käskettyjen tutkimustehtävien toteuttamiseksi keskus muodostaa tarpeen mukaan omasta henkilöstöstään sekä tarvittavista yhteistoimintaosapuolten edustajista koostuvia tutkimus ja analyysiryhmiä.
Meritaistelukeskus toimii yhteistyössä Tutkimuskeskuksen, Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen (PVTUTKL), muiden puolustushaarojen taistelukeskusten, ulkomaisten asevoimien tutkimuskeskusten sekä kotimaisen ja ulkomaisen tiedeyhteisön ja teollisuuden kanssa. Merkittävässä roolissa on myös yhteistyö Saksan Kielissä sijaitsevan NATO:n rannikkomerisodankäynnin osaamiskeskuksen,
Rannikon Puolustajan jutut jatkuvat painetun lehden ulkopuolella!
Qr-koodit ovat erityisesti mobiililaitteita varten suunniteltuja kuva-koodeja, joiden avulla pystytään nopeasti avaamaan esimerkiksi tietty muistiinpano tai verkkosivu. Oheinen testikoodi esimerkiksi osoittaa lehden verkkosivulle.
Koodien lukemista varten tavallisesti tarvitaan erillinen sovellus, jollaisia on helposti ha-kusanalla löydettävissä ja ilmaiseksi ladattavissa mobiililaitteen sovelluskaupasta (Applen puhelimissa App Storesta, Android-laitteissa Google Playsta ja Windows-laitteissa Windows Storesta).
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
27Rannikon Puolustaja 1 | 2017
COE CSW:n (Centre Of Excel-lence for operations in Confin-ed and Shallow Waters), kanssa. Yhteistyön tavoitteena on saavuttaa kansalliseen T&K toimintaan liittyvää lisäarvoa COE CSW:n puitteissa toteutettavista tutkimuksista. Toinen Meritaistelukeskuksen kansainvälisen yhteistyön konkreettinen ilmentymä on operatiivisten joukkojen tukeen SuomiRuotsi harjoituskehyksissä liittyvä taisteluteknisen analysoinnin yhteistoiminta Ruotsin merivoimille näitä palveluita tuottavan yksityisen Krii-sa Consulting yhtiön kanssa.
Merellisen taistelutilan mallintaminen
Meritaistelukeskus tutkii ja mallintaa merellistä taistelutilaa pääosin Itämereen rajoittuvalla operaatioalueella. Merellisen taistelutilan mallintaminen, sekä pinnan yläpuolisessa että pinnanalaisessa taistelutilassa, on
jatkuva prosessi, jolla luodaan edellytyksiä Meritaistelukeskuksen päätutkimusalojen piiriin kuuluville taisteluteknisille ja muille analyyseille. Analyyseillä tuetaan operatiivisten joukkojen toimintaa sekä hankkeita.
Meritaistelukeskus kehittää pitkäjänteisesti merellisen taistelutilan mallintamista ja taisteluteknistä analysointitoimintaansa sekä näihin liittyviä työkaluja ja menetelmiä. Tarkoituksena on luoda valmiudet merellisen taistelutilan kokonaisvaltaiseen mallintamiseen, jolla tuetaan merivoimien uusien suorituskykyjen rakentamista ja integrointia osaksi meripuolustusta, operatiivista suunnittelua, merioperaatioiden toteutusta sekä koulutus ja harjoitustoimintaa. Lähtökohtaisesti tavoitteena on, että merivoimien operaatiot ja kokonaistulenkäyttö pystytään tietoteknisillä järjestelmillä tapahtuvan mallintamisen
kautta analysoimaan mahdollisimman nopeasti ja laadukkaasti merisodankäynnin osaalueet pintatorjunnan, ilmapuolustuksen ja vedenalaisen sodankäynnin kattaen.
Operatiivisten joukkojen tukiMeritaistelukeskus osallistuu vuosittain merivoimien tärkeimpien harjoitusten analysointiin sekä harjoituksiin liittyvien erillistutkimustehtävien toimeenpanoon toteuttaen näin merivoimien operatiivisten joukkojen tukemistehtäväänsä. Vuonna 2017 Meritaistelukeskus toimeenpanee analysointitoimintaa Ilmapuolustusharjoitus 1:ssä (IPH1), Meritaisteluharjoitus 2017:ssa (MTH17), Northern Coasts 2017 harjoituksessa (NOCO17) sekä Meripuolustusharjoitus 2017:ssä (MEPU17).
Meritaistelukeskus analysoi harjoituksissa taistelunjohto ja johtamisjärjestelmi
28
en tuottamaan dataan perustuvia sekä osallistuvilta joukoilta muussa muodossa kerättyjä havaintoja. Monipuolisen ja laajaalaisen tietoaineiston perusteella kulloisessakin harjoituskehyksessä tapahtuvasta meripuolustuksen suorituskykyjen käytöstä, toisin sanoen joukkojen toiminnasta ja operaatioiden toimeenpanosta, laaditaan sekä numeerisia että laadullisia arvioita ja johtopäätöksiä toiminnan edelleen kehittämistä varten. Operaatioanalyyttisiä menetelmiä ja työkaluja hyödyntäen Meritaistelukeskus myös vertailee ja tuottaa perusteltuja operatiivisia ratkaisuvaihtoehtoja tai testaa sotapelein merivoimien eri johtoportaiden operatiivisten suunnitelmia.
Taisteluteknisellä analysoinnilla pyritään arvioimaan tarkemmin oman toiminnan onnistumista annetun tehtävän suhteen. Analysoinnin tavoitteena on hankkia vastauksia siihen, mitä operaation aikana oikeasti tapahtui, miksi jotakin tapahtui, mitä tapahtuneesta voidaan oppia ja miten omaa toimintaa tulee tämän perusteella muuttaa tai kehittää? Analyyseihinsä perustuen Meritaistelukeskus laatii esityksiä merivoimien operatiivisten, taktisten ja taisteluteknisten toimintatapojen kehittämiseksi. Tavoitteena luonnollisesti on, että joukoille kyetään antamaan tiivistettyä pikapalautetta vielä harjoitusten kuluessa, kun tapahtumat ovat vielä tuoreena muistissa, sekä kokonaisvaltaisemmin harjoitusten jälkeen laadittavissa loppu
raporteissa. Näin Meritaistelukeskuksella on merkittävä rooli merivoimien oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen liittyvässä Lessons Identified/Les-sons Learned prosessissa (LI/LL). Kokemus osoittaa, että tuotetut harjoitusanalyysit on otettu hyvin vastaan merivoimissa, ja Meritaistelukeskuksen arvion mukaan niiden vaikuttavuus on hyvällä tasolla.
Harjoituspalautteiden ja raporttien sekä kehittämisesitysten ohella eräs merkittävä operatiivisten joukkojen tukeen liittyvä tuote on Merivoimien alustoimintaohje (MASTO), jonka laadintaan ja ajan tasalla pitoon liittyvä koordinointivastuu on Meritaistelukeskuksella. Tämän ohella Meritaistelukeskus tukee asiantuntemuksellaan myös merivoimien muuta taktiseen ja operatiiviseen toimintaan liittyvien menettelytapaohjeiden ja ohjesääntöjen laadintaa.
KonseptitutkimusMeritaistelukeskus tukee merivoimien suorituskykyjen suunnittelua, rakentamista sekä käyttöä tutkimalla ja kehittämällä operatiivisia konsepteja. Yleisesti konseptilla tarkoitetaan ajatusta, aietta ja/tai toimintamallia, joka on yleistetty käsitys konkreettisten ilmiöiden, välineiden ja prosessien kokonaisuudesta ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta. Konsepti pyrkii kuvaamaan, mitä sen käsittelemän kokonaisuuden käytöllä pyritään saavuttamaan ja mikä on sen edellyttämä suorituskyky, mitkä ovat konseptissa ku
vatun kokonaisuuden rakenne ja pääosat sekä osien tehtävät ja rooli konseptin kokonaistehtävän toteuttamisessa, millainen on suorituskyvyn yleinen käyttöfilosofia, missä, miten ja millaisissa olosuhteissa konseptia on tarkoitus käyttää sekä konseptin liitynnät muihin konsepteihin ja järjestelmiin. Yksinkertaistaen konseptilla pyritään sanoittamaan selkeäksi määritelmäksi esimerkiksi meripuolustukseen liittyvän järjestelmän tai kokonaisuuden toiminnallinen ajatus sekä sen rooli osana muita, laajempia kokonaisuuksia.
Tällä hetkellä Meritaistelukeskuksessa toteutetaan rannikkojoukkojen operatiivista konseptitutkimusta sekä vedenalaisen sodankäynnin konseptitutkimusta. Nämä konseptitutkimukset ponnistavat Puolustusvoimien strateginen tavoitetila tutkimuksen sekä siihen liittyvän Merisodan kuva 2036 tutkimuksen luomalta perustalta. Näin konseptitutkimuksilla tuotetaan tarkempia perusteita niin merivoimien operatiivisen konseptin tarkistustyöhön kuin merivoimien kehittämisohjelman ja kehittämissuunnitelman valmisteluun sekä tähän liittyviin hankkeisiin ja niiden vaatimustenmäärittelyyn.
Hanketuki Saamiensa T&K tehtävien mukaisesti Meritaistelukeskus tukee merivoimien käynnissä olevia hankkeita tietoteknisellä mallintamisella sekä muilla analyyseilla. Tällä hetkellä
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
29Rannikon Puolustaja 1 | 2017
keskiössä ovat strategisen Laivue 2020 hankkeen (LV2020) ja siihen liittyvän Pintatorjuntaohjus 2020 hankkeen (PTO2020) sekä osin myös Laivue 2000 peruskorjaushankkeen (LV2000MLU) tukeminen.
Meritaistelukeskuksen rooli liittyy useimmiten hankkeiden valmisteluvaiheeseen sisältyvään vaatimusmäärittelyyn sekä hankkeisiin perustuvien materiaaliprojektien RFI ja RFQ vaiheissa (Request for Information/Request for Qualifi-cation) tapahtuvaan järjestelmätoimittajien tarjousten ja muiden vastausten vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Meritaistelukeskus kykenee asiantuntemuksellaan ja työkaluillaan tukemaan hankkeita muun muassa laivateknisessä suunnittelussa ja mallintamisessa, herätteiden hallinnassa, järjestelmäoptimoinnissa sekä hankittavien
järjestelmien suorituskykyvaatimusten määrittelyssä.
Näissä tehtävissä Meritaistelukeskus tukeutuu monipuolisesti muun muassa omaan taistelutekniseen ja taktiseen näkemykseensä ja kokemukseensa, toteuttamaansa merellisen toimintaympäristön mallinnukseen sekä konseptitutkimukseen ja laatimiinsa toiminnallisiin skenaarioihin. Useimmissa tapauksissa hanketuki toteutetaan kiinteässä yhteistoiminnassa Tutkimuskeskuksen sekä muiden yhteistoimintaosapuolten kanssa.
Lopuksi
Merisotakoulun tutkimusyksiköiden tutkimusprosessia ja organisointia kehitetään koululle laaditun strategian viitoittamalla tavalla. Kehittämisen päämääränä on tutkimuksen vaikuttavuuden ja arvostuksen lisääminen varmistamalla tutki
mustehtävien ajankohtaisuus ja tulosten laadukkuus. Tavoitteena on parantaa tutkimusten suunnittelu ja tilausprosessia, tutkimustoiminnan resurssien hallintaa suorituskyvyn materiaaliosatekijään liittyvän ja suorituskyvyn käyttöperiaatteisiin liittyvästä tutkimuksen osalta sekä tutkimusten vaatimustenhallintaa. Merisotakoulun sisällä luodaan yhdenmukaistettu tutkimusprosessi, joka sovitetaan yhteen tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa. Tähän sisältyy myös modernien tutkimusmenetelmien käyttö ja kehittäminen sekä ajanmukainen raportointi. Tutkimustulokset pyritään myös jatkossa saattamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa soveltuvin osin osaksi Merisotakoulussa tapahtuvaa opiskelijoiden ja henkilökunnan opetusta.
30
T utkimuksen vaikuttavuus on kuitenkin suurimmillaan laivahank
keissa, joissa ollaan käytännössä aina kehittämässä uutta alusluokkaa tai prototyyppiä.
Mikä sitten tekee laivasta sotalaivan? Taistelualuksen tärkein tehtävä on tarjota ase ja sensorijärjestelmille vakaan ja turvallinen alusta, sekä kuljettaa ne nopeasti haluttuun paikkaan. Tuliliikesuojakolmiyhteys muodostaakin Merivoimien laivateknisen tutkimuksen painopisteen. Käsite liike kattaa nopeuden, merikelpoisuuden ja vakavuuden, suoja häivetekniikan, vedenalaiset herätteet sekä asevaikutuksen.
1980luvusta lähtien ohjusvenehankkeissa nopeus ja matalakulkuisuus olivat keskeisiä kehityskohteita. Siirryttiin puoliplaanaaviin runkomuotoihin, mikä edellytti aluksen pai
non radikaalia pudottamista. Helsinkiluokassa käyttöön otettu alumiinirakenne vastasi tähän haasteeseen, mutta sen aikaiset mitoitusmenetelmät ja säännöt eivät johtaneet optimiratkaisuihin. Raumaluokkaa varten alumiinirungosta oli viilattava löysät pois, ja samalla varmistettava rungon väsymislujuus. Maailmalta oli kiirinyt tietoja alumii
nirungoista, jotka olivat jo parissa vuodessa väsyneet säröille, korjauskelvottomaan kuntoon. Mitoituksessa ei oltu huomioitu toistuvia aaltokuormia ja slammingiskuja, joiden kertymä voi johtaa väsymisvaurioon ja pahimmassa tapauksessa aluksen katkeamiseen.
Merivoimat käynnisti yhteistyössä VTT:n kanssa mittavan, useita vuosia kestäneen tutkimushankkeen aaltokuormien laskentamallin kehittämi
Kuvakaappaus videolta. Ohjv Rauma lähdössä lentoon.
Sotalaivatutkimus Merivoimissa
Pekka KannariInsinöörikommodori (evp) Pekka Kannari, NavArctic
Merivoimien teknillisen tutkimustoiminnan tärkein teh-
tävä on palvella kehittämisohjelman mukaisia materi-
aalihankkeita. Vaikka hankinta kohdistuisikin valmiiksi
kehitettyyn hyllytavaraan, esimerkiksi meritorjuntaoh-
jukseen, täytyy ostajan osata määrittää vaatimukset,
asettaa parametrit ja lopulta testata saatu tuote.
Teema
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
31Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Räjähdyskupla kuvattuna MERIVTL:n koealtaassa Pansiossa sekä räjähdykset miinaproomun ja Helsingin shokkikokeissa.
32
seksi sekä alumiinin väsymislujuuden määrittämiseksi. Merivoimien tutkimuksen suursatsaus, testialus Hurja, antoi arvokasta mittausdataa aaltolaskennan perustaksi. Myös vesisuihkupropulsiosta saatiin ensimmäiset kunnon mittaustulokset ja käyttökokemukset, jotka omalta osaltaan ratkaisivat Raumaluokan propulsiovalinnan. Lukuisten merellä ja mallikoealtaassa tehtyjen mittausten perusteella muodostettiin lopulta simulointimalli, jolla Raumaluokan rungon kuormitukset laskettiin Itämeren aallokkoolosuhteissa 2030 vuoden käyttöiälle. Mitoitusta päästiin sittemmin testaamaan legendaarisissa merikokeissa Rauman edustalla. Mitoitus osoittautui varsin onnistuneeksi.
Kun 80 ja 90luvuilla keskityttiin liikkuvuuteen, oli 2000luvulla vuorossa suojan kehittäminen. MITOhankkeen myötä vedenalaiseen räjähdykseen (UNDEX) liittyvä osaaminen piti nostaa aivan uudelle tasolle. Aiemmin mitoitus oli perustunut vanhoihin, sodanaikaisiin nyrkkikaavoihin, ja testaaminen oli lähinnä toteavaa. Räjäytettiin pommi ja katsottiin, kestikö vaiko ei. Todellisilla täyden mittakaavan miinoilla ei voitu testejä suorittaa, koska eihän toimivia aluksia ja miehistöä voinut vaarantaa.
Koetun tutkimuskonseptin mukainen toimintamalli otettiin jälleen käyttöön. Ilmiön fysiikka oli selvitettävä, laskentamalli kehitettävä ja parametrit varmistettava riittävän suuressa mitta
kaavassa, mieluiten todellisella laivalla ja miinalla. Koetoimintaan pienehkössä mittakaavassa, miinalauttaa maalina käyttäen, oli Merivoimissa valmius, mutta koska riittävää teoreettista osaamista ei Suomesta löytynyt, lähdettiin etsimään kumppania ulkomailta. Naton rauhankumppanuus oli avannut oven NG6työryhmään (ship design), jossa kahvipaussilla asia otettiin epävirallisesti puheeksi. Saksa ja USA kävivät heti täkyyn, sillä molemmilla oli akuutti tarve tehdä hallittuja UNDEX kokeita. Saksan tutkimuslaitoksen, WTD71, kanssa päästiin joustavasti aloittamaan miinaproomukokeilla, joita suoritettiin Örö:n vesillä kahtena kesänä 20052006. Saksalaiset sekä Suomen VTT tekivät mittaukset ja Merivoimien tutkimuslaitos suoritti miinojen räjäytykset. Proomu sai kovaa kyytiä.
Kun proomukokeiden tulokset esitettiin merivoimien komentajalle, esitettiin kaino pyyntö saada uusi Haminaluokan ohjusvene testikäyttöön, hieman voimakkaampien räjäytysten kohteeksi. Tähän varaamiraali Holmström ei kuitenkaan suostunut, vaan ehdotti hylätyn ohjusveneen käyttöä kokeisiin. Kahden Helsinkilk:n aluksen räjäytyskokeet suoritettiinkin sitten Örön vesillä vuosina 20092011 kansainvälisenä yhteistyönä. Luottamuksellinen yhteistyö USA:n kanssa nousi yhtäkkiä julkisuuden valokeilaan, kun sopimus jouduttiin hyväksyttämään eduskunnassa valtiosopimuksena. Tästä seurasi lehtikir
joituksia ja haastattelu Rockradion suorassa lähetyksessä. Örössä kokeiden demopäivää oli seuraamassa mm. puolustusvoimien komentaja, merivoimien komentaja, VTT:n pääjohtaja sekä USA:n NAVSEA:n laivatoimiston päällikkö. Julkisuudesta huolimatta kokeiden tieteellinen anti oli erinomainen, ja se johti tiedonvaihtoon muidenkin maiden kanssa. Kymmenvuotisen tutkimusprojektin tuloksena saatiin kehitettyä Suomeen ilmiön simulointikyky ja Merivoimille uudet shokkimitoitusohjeet, jotka takaavat entistä paremman suojan asevaikutusta vastaan sekä miehistölle, et
Louhi murtamassa Perämeren jääkenttää.
33Rannikon Puolustaja 1 | 2017
tä kriittisille järjestelmille.Pian Helsinkiluokan kokei
den jälkeen tutkimuksen painopiste siirtyi tuleviin hankkeisiin. Liikkuvuus ja suoja olivat jälleen keskiössä, mutta uutena haasteena tuli jäissäkulkuvaatimus. Se piti saavuttaa uhraamatta suurta avovesinopeutta ja hydroakustista hiljaisuutta. Kaikkiin näihin vaatimuksiin yksistään löytyy kyllä optimiratkaisu, mutta se on ristiriidassa muiden vaatimusten kanssa. Koska USA:n NAVSEA oli myös kiinnostunut jäissäkulusta, päätettiin käynnistää Arctic Hydrotutkimus kahdenvälisenä yhteistyönä. Vuosia kestä
neen neuvottelun ja käsittelyn jälkeen sopimus allekirjoitettiin kesällä 2016. Tällä kertaa maiden välillä oli toimiva valtiosopimus, joten eduskuntaa ei tarvinnut vaivata. Neuvottelujen kestäessä Suomi oli jo ottanut varaslähdön tekemällä omaa tutkimusta, mallikokeita ja merikokeita jääolosuhteissa talvella 2016. Tämä tehtiin osana laajempaa kotimaisen teollisuuden ja tutkimusyhteisön välistä tutkimusprojektia. Arctic Hydro tutkimus jatkuu Järjestelmäkeskuksen johtamana monitahoisen ja kansainvälisen asiantuntijajoukon yhteistyönä.
Merivoimien laivatutkimus
Louhi murtamassa Perämeren jääkenttää.
on aina ollut vahvasti sidoksissa alushankkeisiin. MERIVE:n laivaosasto hankki alukset ja toimeenpani tutkimukset parhaimmillaan 7:n diplomiinsinöörin voimin. Vuonna 2008 laivatutkimuskin siirtyi Merivoimien tutkimuslaitokseen kolmen miehen sektoriksi. PVuudistuksen myötä vuonna 2015 se organisoitiin MERISK:n puitteisiin, jolloin tutkimus ja opetus saatiin saman katon alle. Laivahankinnoista vastaava Logistiikkalaitoksen merijärjestelmäosasto tukee omalta osaltaan tutkimusta, mikä varmistaa tulosten sujuvan implementoinnin hankkeisiin.
34
antamien tehtävien mukaisesti. Tilannekuvan luomiseen rannikkopatterissa käytetään meritulenjohtoryhmiä.
Tilannekuvan muodostamisella rannikkopatteri mahdollistaa myös muiden tuliyksiköiden tehokkaan tulenkäytön ja sen tulenjohtoryhmät kykenevät myös ohjustulenkäy
R annikkopatterin vastuualue käsittää puolustuskeskuksen, joka
rajoittuu saareen tai saariin, joilla rannikkopatterin joukot toimivat. Rannikkopatterit kykenevät itsenäiseen tulenkäyttöön merelle sekä maalle ja ne kykenevät suojaamaan oman toimintansa sekä rannikkopatteriin tukeutuvat ja sille alistetut muut joukot. Rannikkopatterin päätehtävänä on meriammuntojen
toteuttaminen. Muina tehtävinä rannikkopatterilla on muun muassa tilannekuvan luominen ja ylläpitäminen.
Rannikkopatterin tulenkäyttöä johtaa alueellisen taisteluosaston esikunnan taistelunjohtoryhmä ja tilannekuvan muodostamista tilannekuvaryhmä. Rannikkopatteri on organisaatio, joka mahdollistaa tulipatterin tulijaosten tulenkäytön merialueelle taistelunjohtoryhmän
Johdannoksi
Rannikkoprikaatiin kuuluva Suomenlinnan rannikkorykmentti antaa päätehtävänsä mukaisesti vaativaa sotilaskoulutusta varusmiehille ja reserviläisille, ylläpitää meritorjuntaohjuspatterin kykyä meritorjuntaohjusammuntoihin ja alueellisen taisteluosaston kykyä tulenkäyttöön. Rykmentti kouluttaa tehtävänsä mukaisesti sodan ajan rannikkopattereita. Koulutuk
sen huipentumana ovat saapumiserittäin järjestettävät rannikkotykistöammunnat kevät ja syyskausilla. Oheisissa artikkeleissa yliluutnantti Kim Juup kuvaa rannikkopatteria osana merivoimien tulenkäyttöä. Sen jälkeen kadettikersantti Tomi Honkanen kertoo kokemuksistaan viime syksyn meripuolustusharjoituksesta, missä hän toimi tulipatterin päällikkönä.
Rannikkopatteri osana merivoimien tulenkäyttöä
Kim JuupYliluutnantti Kim Juup palvelee Rannikkoprikaatin Tulipatterissa ja on toiminut harjoituksissa sekä alueellisen taisteluosaston esikunnassa että rannikkopatterin toimivana päällikkönä.
Rannikkopatteri on alueellisen taisteluosaston alainen
aluevastuussa oleva joukko, joka pääosin toimii kan-
talinnoitetuissa suojatiloissa entisillä linnakesaarilla.
Rannikkopatterin pääaseistuksena on 3-5 raskasta
130 millin tornikanuunaa.
Keskustelu
35Rannikon Puolustaja 1 | 2017
130 mm tornikanuunat ovat edelleen osa merivoimien tulenkäyttöä.
tön maalinosoitukseen. Yhdessä muiden tulenjohtokykyisten ryhmien kanssa mahdollistetaan rannikkopatterin tulenkäyttö kantaman puitteissa myös niille alueille, joihin patterin oma tulenjohto ei pysty johtamaan tulta. Taisteluosaston taistelunjohtoryhmä käskee tilannekuvan perusteella meriammunnoissa mukana olevat tulenjohtoryhmät, joiden ei tarvitse olla rannikkopatterin omia joukkoja. Näin mahdollistetaan joustava ja tehokas tulenkäyttö merialueille.
Osana Merivoimien kokonaistulenkäyttöä rannikkopatterilla on merkittävä osa, sillä sen tulenjohtoryhmät toteuttavat käs
Meritulenjohtoasema voidaan ryhmittää myös maaston mukaisesti.
tkm sakari korPikallio/rPr
ketyt ampumatehtävät ja luovat meritilannekuvaa alueeltaan. Rannikkopatterin joukot toimivat yhdessä muiden rannikon tulenjohtokykyisten joukkojen kanssa osana Merivoimien tulenkäyttöä sekä tilannekuvan luomista.
Joustava ja tehokas tulenkäyttö merelle vaatii kaikkien rannikolla toimivien joukkojen yhteistyötä, jotta kaikkien joukkojen käsketyt tehtävät alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi tulevat täytetyksi.
ylil kim JuuP/rPr
36
Suojausosaston kevyt kranaatinheitin tukemassa rannikkopatterin taistelua.
E nnen saapumistani patteriin valmistelutoimenpiteet harjoitukseen oli
vat pitkällä. MEPU16harjoitus alkoi varsinaisesti osaltani keskiviikkona 9.11. ylemmän johtoportaan komentajan käskynjaolla, josta sain perusteet tulevaa tehtävääni varten. Komentajan perusteet jalostin omaksi päätöksekseni varusmiesjohtajille. Torstaipäivän aikana Tulipatteri siirtyi Mäkiluodon saarelle. Päivä kului ryhmittyessä ja tulevien tykistöammuntojen valmisteluissa. Täytyypä totuuden nimissä myöntääkin, että omaaloitteisen porukan ryhmittyminen sujui ripeästi ilman johtamistoimenpiteitä ja näin päällikkönä saatoinkin keskittyä puolustuksen suunnitteluun.
Perjantaina alkoivat tykistöammunnat, joiden alkamista oli odotettu koko harjoituksen ajan. Päivät kuluivat tykistöammuntojen sekä koulutuksen siivittäminä ja illat asemien lähi
Tomi HonkanenKadettikersantti Tomi Honkanen palvelee Maanpuolustuskorkeakoulussa 84. merikadettikurssilla rannikkojoukkolinjalla ja toimi syksyn harjoituksessa tulipatterin toimivana päällikkönä.
Päällikkönä rannikkopatterin tulipatterissa MEPU16-harjoituksessa
puolustuksen harjoittelussa ja vartiointi sekä valvontatehtävissä. Tykistöammuntoja suoritettiin harjoituksen aikana eri menetelmillä ja ampumatarvikkeilla mitaten patterin suorituskykyä jatkuvasti tehtävien toteuttamisessa. Ammuntojen perusteella voitiinkin todeta tulen olevan tarkkaa, koossa ja tottelevan korjauksia. Keltanokkapäällikkönä sain kattavaa koulutusta myös rannikkotykistön ampumamenetelmiin sekä amputeknisiin
aiheisiin ammuntojen lomassa. Tykistöjoukkojen johtami
nen oli uusi kokonaisuus opinnoissani. Staattinen ryhmitys ja joukkojen paljous pienellä alueella pakotti päällikön pohtimaan taktisia periaatteita aivan uudesta näkökulmasta. Kuinka taistelen aktiivisesti ja kiistän vihollisen toiminnan alueellamme? Kuinka pidän aloitteen itselläni taistelussa? Ja mikä tärkeintä: kuinka jalostan ajatukseni konkreettisiksi käskyiksi alai
MEPU16-harjoitusta oli ehtinyt kulua muutama päivä kunnes oli aika perustaa, tu-
lenkäytön kannalta, merkittävä suorituskyky tukemaan rannikkomme puolustus-
ta, Rannikkopatteri ja sen Tulipatteri Mäkiluotoon. Minut oli määrätty toimimaan
Tulipatterin päällikkönä harjoituksessa ja päätin lähteä tehtävään Aleksis Kiven sa-
noin: ”Täällä ei auta valitus ja murhe. Vaan työ ja toimi.”
Keskustelu
37Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Tulipatterin johtamispaikasta johdetaan patterin tulitoiminta.
silleni? Hyväksi tavaksi muodostuivat päivittäiset käskynjaot alaisille, joiden tilasta sain tietoa tarkastuskierroksiltani sekä päivittäisistä tilanneilmoituksista. Näiden perusteella kyettiin suunnittelemaan patterin vaatimat puolustusjärjestelyiden muutokset, merikuljetukset sekä huolto.
Syksyn opetuksessa iskostunut lause, ”muistakaa, että te ette taistele yksin”, konkretisoitui toimiessani Tulipatterin päällikkönä. Rannikkopatteri kykenee organisaationsa ja ryhmityksensä puolesta myös tukemaan muita aselajeja, mikä harjoituksen aikana härmistyi myös patterin päällikölle. Harjoituksen aikana patterimme ryhmitykseen tukeutuivat useat eri aselajit. Huomioitavimpana olivat
kranaatinheitinosat, jotka olivat merkittävä lisä Tulipatterimme taisteluun. Päällikkönä toimiessa oli kuitenkin huomioitava kaikkien tukeutuvien osien taistelukyky ja sen ylläpito suunniteltaessa koulutusta ja patterin puolustusta. Oikein toteutettuna yhteistoiminta eri aselajien kanssa mahdollisti päällikölle tehokkaan tukikohdan puolustuksen suunnittelun ja johtamisen sekä patterin taistelukyvyn ylläpidon tehtävän aikana.
Lopuksi tahdonkin esittää mitä nöyrimmät kiitokseni Tulipatterin henkilökunnalle ja varusmiehille erinomaisen oppimisympäristön tarjoamisesta nuorelle upseerinalulle. Ilman heidän rautaista tykistöllistä ammattitaitoaan ja palavaa innos
tusta tukea ja opettaa, olisi harjoituksestani muodostunut täysin erilainen. Omien päätösten vaikutus, niin todellisiin alaisiin kuin tykistöammuntoihinkin, oli ehdottomasti harjoituksen suurin anti. Johtaminen ei ollut enää merkkejä kartalla, vaan niiden takana olivat oikeat ihmiset, keiden koulutuksesta ja taistelukyvystä sain olla vastuussa. Huolto ansaitsee vielä erityiskiitokseni. Ilman heidän tarmoaan ei patterin taistelukyky olisi ollut niin hyvällä tasolla. Tulipatterin suorituskyvystä voinkin luottavaisin mielin lausua muunneltuna Tuntemattoman sotilaan Honkajoen sanoin: ”Varjele noita Keltaisen herroja, etteivät he toista kertaa löisi päätänsä Mäkiluodon patteriin.”
tkm sakari korPikallio/rPr
38
Tutkimustausta ja konseptitarkastelu
Poistuvien merivoimien alusten korvaamista on valmisteltu pitkäjänteisesti puolustusvoimien pitkän aikavälin suunnittelussa, ja tutkimusta on tehty jo viime vuosikymmenen puolella. Tut
kimus on jakautunut operatiivistaktiseen tutkimukseen ja laivatekniseen tutkimukseen yhteistyössä kotimaisen teollisuuden kanssa. Laivateknisellä tutkimuksella on osin haluttu varmistaa, ettei suomalaiselta teollisuudelta puuttuisi teknistä
osaamista sotalaivan rakentamiseksi. Laivue 2020 alusta kehitetään suomalaiseen toimintaympäristöön kansallisista lähtökohdista, eikä sen suunnittelu perustu mihinkään olemassa olevaan alusluokkaan.
Hankkeessa tutkittiin luku
Laivue 2020– puolustusvoimien strateginen hanke
Veli-Petteri ValkamoKomdri Veli-Petteri Valkamo, Suunnittelupäällikkö, Merivoimien Esikunta
Itämeren muuttunut turvallisuusympäristö ja Suomen riippuvuus meriyhteyksistä
edellyttää meripuolustukselta monipuolisuutta, taistelunkestävyyttä ja korkeaa val-
miutta. Tämä ehkäisee ja rajoittaa mahdollisuutta Suomen eristämiseen mereltä ja
asevaikutuksen kohdentamiseen kriittisiä kohteita tai toimintoja vastaan. Suomen
sotilaallinen puolustuskyky muodostuu maa-, meri- ja ilmavoimista sekä niitä tuke-
vista yhteisistä suorituskyvyistä. Mikäli joku näistä ei ole kunnossa, ei Suomen so-
tilaallinen puolustuskaan toimi.
Jäämallikoe.
Keskustelu
39Rannikon Puolustaja 1 | 2017
määrältään ja kokoluokaltaan erilaisia alusvaihtoehtoja ja niiden yhdistelmiä erilaisissa käyttöskenaarioissa. Tehtävät edellyttävät alukselta ympärivuotista kykyä pinta, ilma, ja vedenalaiseen valvontaan ja vaikuttamiseen. Kaikkien edellä mainittujen tehtävien yhdistäminen samalle alusluokalle on kompromissiratkaisu suorituskyvyn osalta suhteessa investointiin varattuun rahamäärään. Neljään monitoimikorvettiin yhdistetään usean eri alusluokan ja suorituskykytarpeen kokonaisuus investointiresurssien sekä huolto ja kunnossapitokustannusten säästämiseksi. Pintatorjuntaohjuspatterit tulevat olemaan osa tätä kokonaisuutta myös jatkossa.
Konseptitarkasteluun sisältyi myös tehtävien toteuttaminen osin ilmasta ja maalta mm. lentokoneista tai pintatorjuntaohjuspattereilta. Tiettyjä merivoimien tehtäviä tarvittaval
la volyymilla voidaan toteuttaa vain aluskalustolla. Tällaisia ovat esimerkiksi läsnäolo alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja alueloukkausten torjuntaan liittyen, merimiinoittaminen ja sukellusveneen torjunta.
Miksi neljä nopeaa isompaa eikä useaa pienempää?
Tutkimuksessa on otettu huomioon samanaikaiset, monipuoliset tehtävät Suomen merialueella, alusten huolto ja kunnossapidon rytmittäminen sekä elinkaarikustannukset. Näiden perusteella on päädytty neljään alukseen. Vähemmällä emme selviä tehtävistä ja useampaan ei ole kokonaisresursseja. Eri aluskokojen yhdistelmä on todettu elinkaarikustannuksiltaan suuremmaksi, joten on päädytty neljään samanlaiseen alukseen.
Vaatimukset miinojen kantokyvystä ja jäissäkulkukyvys
tä yhdistettynä nopeusvaatimukseen edellyttävät alukselta aikaisempaa hieman suurempaa kokoa. Alusten on kyettävä operoimaan merenkäynnissä pitkäkestoisesti ja aluksen nopeuden on oltava nopeissa tilannekehityksissä riittävä siirryttäessä operatiiviseen tehtävään, esimerkiksi miinoittamiseen. Toisaalta nopeuden on oltava suurempi kuin nykyaikaisen kauppaaluksen. Miinoitustoiminta avomerellä silloin, kun peräportit ovat avoinna (vrt. Estonia), ei ole turvallista nykyisiä miinalaivoja pienemmillä aluksilla. Merellä ja kovassa merenkäynnissä on kyettävä operoimaan pitkäkestoisesti. Aluksen nopeuden on oltava riittävä siirryttäessä miinanlastauksista miinanlaskuun ja operaatioalueelta toiselle.
Nopeutta tarvitaan myös aluevalvontaan liittyvissä tunnistustehtävissä ja kauppaalusten suojaamistehtävissä. Meri
Laivue 2020- taistelujärjestelmä; aseet, sensorit, viestilaitteet ja taistelunjohtojärjestelmä.
40
miinoitus, pintatorjunta, ilmatorjunta ja sukellusveneen torjunta edellyttää laitetiloja asejärjestelmien sijoittamiseksi alukseen. Aluksen koko tullaan optimoimaan siten, että se kykenee hyödyntämään saariston infrastruktuuria (väylästö, ankkuripaikat, suojaalueet, laiturit ja sotasatamat). AKV/AKTtehtävät voidaan hoitaa osin ohjusveneillä, mutta rajoitetusti ilman riittävää toimintakykyä ympärivuotisesti ja vaativissa sääolosuhteissa.
Koko on myös omasuojaa ja taistelunkestävyyttä
Alus on jonkin verran isompi kuin esimerkiksi miinalaivat, mutta ei merkittävästi. Ketterät ja pienet alukset eivät kykene toimimaan ja toteuttamaan merivoimien tehtäviä pitkäjaksoisesti ja ympärivuotisesti merellä eri sääolosuhteissa. Niille ei kyetä sijoittamaan suorituskykyisiä valvonta ja asejärjestelmiä paino ja tilarajoituksista johtuen. Monitoimialukseen on mahdollista asentaa taistelujärjestelmä, joka kykenee paremmin usean yhdenaikaisen ilma tai ohjushyökkäyksen torjuntaan. Lisäksi aluksen taistelukestävyys osumatilanteessa on parempi osastoinnin sekä tehokkaan palo ja vauriontorjunnan ansiosta. Aluksen fyysisellä koolla ja havaittavuudella esimerkiksi tutkassa tai lämpökamerassa ei ole suoraa korrelaatiota.
Laivue 2020 korvetille on mahdollista hankkia suunnitellulla rahoituskehyksellä suori
tuskyky, joka vastaa meritaistelun uhkakuvaa. Tämä pitää sisällään myös meritorjuntaohjusten torjunnan. Alus liikkuvana kohteena on huomattavasti vaikeammin tuhottavissa verrattuna kiinteisiin tai pidempiä aikoja paikallaan oleviin rakenteisiin.
Aluksen tutkan kapasiteetti tulee olemaan valvontakyvyn osalta lähes 400 km ilmaan, mahdollistaen satojen maalien yhdenaikaisen seurannan. Aluksen torjuntakyky mahdollistaa yhdenaikaisen torjunnan useaan ilmamaaliin.
Hankinta toteutetaan suunnitellussa budjetissa
Laivue 2020tietopyyntöjen vastausten perusteella on tehty tarkka vaihtoehtojen tarkastelu. Tässä tarkastelussa markkinoilla olevat tunnetut osajärjestelmät, niiden suorituskyky, mitat, massa, energiantarve ja budjetäärinen hinta sijoitettiin konseptialukseen. Vastausten perusteella tunnistettiin useita mahdollisia taistelujärjestelmäkokonaisuuksia, jotka täyttävät suorituskykyvaatimukset ja mahtuvat suunniteltuun 1,2 miljardin euron budjettiin.
Kavitaatiokuva.
41Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Tämän hetken tiedon perusteella aluksille asetetut suorituskykyvaatimukset pystytään toteuttamaan suunnitellulla 1,2 miljardin euron budjetilla, mikäli myös muut Laivue 2020hankintaan liittyvät hankinnat toteutuvat suunnitellusti.
Alustavien vaatimusten mukaisen aluksen konseptitasoinen (yleisjärjestelyt ja päämitat) suunnittelu tehtiin useassa vaiheessa Merivoimien organisaatiossa ja tarkempi esisuunnittelu tilattiin saksalaiselta sotalaivoihin erikoistuneelta suunnittelutoimistolta MTGMarinetechnik GmbH. Kotimaisen teollisuuden ja MTG:n muodostaman konsortion yhteistyönä syntyi aluskonsepti, joka täytti hyväksytyt suorituskyky ja kokovaatimukset ja mahtui ase
tettuun kustannusraamiin. Tätä aluskonseptia käytettiin tietopyynnön perustana.
Vuonna 2016 Surma Oy, VTT Oy, Aker Arctic Oy, MTGMarinetechnik GmbH ja Elomatic Oy tekivät yhdessä Merijärjestelmäosaston ja Merisotakoulun kanssa suunnittelutyötä, jonka yhtenä osana rakennettiin 1:15 mittakaavan laivamalli.
Noin 7 m pituisella ja noin 900 kg painavalla alusmallilla tehtiin avovesikokeita kesäkuun ajan VTT:llä Otaniemessä. VTT on lisäksi vienyt laivamallin ohjailusimulaattoriin. Simulaattorikokeilla on jo osoitettu, että LV2020 hankkeen vaatimukset täyttävää alusta voidaan turvallisesti ohjailla myös rannikkomme vaativimmilla väyläosuuksilla. Elokuussa 2016
suoritettiin jääkokeet samalla mallilla Aker Arctic:lla Vuosaaressa hyvin tuloksi. Syyskuussa järjestettiin vielä propulsiokokeita Ruotsissa. Täysikokoista potkurikonseptia testattiin talvella 2015/2016/2017 monitoimialus Louhessa.
Laivue 2020suorituskyvyn rakentamista liittyi keskeisesti suorituskykyjä myös muista hankkeista seuraavasti: torpedojärjestelmä Laivue 2000hankkeesta pintatorjuntaohjus omasta PTO2020hankkeestaan. Lisäksi poistuvan kaluston järjestelmiä asennetaan Laivue 2020aluksille seuraavasti: miinoitusjärjestelmä, päätykki, syvyytettävä kaikumittain, harhamaaliheitin ja tulenjohtoseurain.
Akut lataukseen, muistikortit tyhjäksi ja
kamerat valmiiksi!Sininen Reservi ry järjestää valokuvauskilpailun ajalla 1.1. – 31.8.2017. Kilpailun kolmen sarjan aiheet ovat ihminen, kalusto ja luonto. Kaikissa sarjoissa kuvan tulee liittyä meripuolustukseen.
Jokaisen sarjan paras kuva sekä kokonaiskilpailun paras kuva palkitaan Tespacktuotteilla ja muilla palkinnoilla! Kilpailuun osallistuvat kuvat tulee lähettää sähköpostitse osoitteeseen
Tarkemmat tiedot ja ohjeet www.sininenreservi.fi
42
S uomi puolustaa koko maataan. Jatkan Jukka Tarkan täsmällistä
analyysiä1 tarkastelemalla Ahvenanmaan puolustusvelvoitetta sotilaallisesta näkökulmasta.
Sopimusten ajantasaisuus
Ensimmäisen maailmansodan aikana Ahvenanmaan aseettomuutta rikottiin, ja se vahvistettiin jälleen 1921 monenkeskisellä Geneven sopimuk
sella. Talvisodan jälkeen lokakuussa vuonna 1940 Suomi teki Neuvostoliiton vaatimuksesta kahdenvälisen sopimuksen Ahvenanmaasta, joka jätettiin voimaan Suomen ja Venä
Pää Ahvenanmaan pensaaseen
– puolustajasta hyökkääjäksi
Kaliningradissa olevalla määrävahvuuteen viedyllä 336. Merijalkaväkiprikaatilla on uutta kalustoa: BTR-82A
Kenneth Nyholm
Ahvenanmaa demilitarisoitiin Krimin sodan 1854–1856 päätyttyä kuten Musta-
merikin, se jonka alueella Venäjä käy valloitussotaa.
Keskustelu
43Rannikon Puolustaja 1 | 2017
jän välillä vuonna 1992. Siinä Suomi sitoutuu olemaan antamatta aluetta muiden valtioiden käyttöön ja olemaan tekemättä siellä puolustusvalmisteluja. Rinnan sopimusneuvottelujen kanssa Neuvostoliitto laati hyökkäyssuunnitelmia muiden muassa Suomea vastaan, ja ne vahvistettiin kaksi kuukautta ennen sopimusta. Operaatiosuunnitelman ensimmäinen vaihe oli Ahvenanmaan valtaus.
Kremlin näkökulmasta itänaapurimme pelasi Ahvenanmaan omaan pussiinsa. Sovittiin siitä, että Suomi säilyttää Ahvenanmaan saariston sotilaallisena tyhjiönä, jotta Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä voi ottaa alueen haltuunsa ilman operatiivista vastarintaa.
Maarianhaminassa residenssiä pitävä Venäjän konsuliedustaja valvoo edelleen saarten demilitaarista statusta yhdessä saarelaisten kanssa. Rikkeistä hän raportoi maakunnan lääninhallitukselle, joka ryhtyy sovitulla tavalla toimenpiteisiin rikkomusten tutkimiseksi. Myös Geneven sopimus velvoittaa edelleen alueen demilitarisointiin. Sen mukaan Suomen tulee torjua hyökkäys ja ilmoittaa Kansainliitolle, jos saariryhmä joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Neuvostoliitto valmistautui kahdenvälisen sopimuksen rikkomiseen jo ennen sen allekirjoitusta. Kansainliitto hajotettiin vuonna 1946. Vuoden 1921 sopimuksen takaajaa ei ole enää olemassa eikä myöskään menettelyä sopimusrikkomusten selvittämiseksi. Vuoden
1940 sopimuksen solmivat Talvisodan voittaja ja häviäjä kahden toisiaan lähellä olevan sodan välissä, jolloin sen voi olettaa palvelevan erityisesti Euroopan jakamisesta Saksan kanssa juuri sopineen ja Itämerelle laajentumista valmistelleen voittajan intressejä.
Sopimukset jättävät Venäjälle Ahvenanmaan etuottooikeuden mahdollisuuden, ja rikkomusten tutkiminen on Suomen ja Venäjän kahdenvälinen tehtävä. Venäjän sotilaallisia kriisejään koskeva retoriikka on osoittanut, että Kreml näkee kansainvälisen oikeuden olevan kontrollissaan. Se saattaa muodostua Suomelle haasteeksi Ahvenanmaan demilitarisoinnin rikkomuksia tutkittaessa.
Neuvostoliitto miehitti osaa vuoden 1921 sopijavaltioista puoli vuosisataa hajoamiseensa saakka, jolloin valtiot jälleen itsenäistyivät ja liittoutuivat sotilaallisesti. YYAsopimus meni roskakoriin Neuvostoliiton kanssa, jolloin toinen sopimuspuoli lakkasi olemasta. Sen tilalle solmittiin Ystävyyssopimus, jonka 1. artikla määrittää Suomen ja Venäjän suhteiden perustan2. Sotaisaksi muuttunut Venäjä on rikkonut sopimusperustan kaikkia elementtejä.
Ahvenanmaan sopimusten jälkeen on käyty yksi maailmansota, sopimuspuolten välinen erillissota Jatkosota, perustettu PohjoisAtlantin Puolustusliitto NATO ja Euroopan Unioni sekä Euroopan Turvallisuus ja Yhteistyöjärjestö ETYj. Näiden puitteissa on määritetty Eu
roopan turvallisuusrakenteet ja käyttäytymisnormit. Paljon pitäisi olla kunnossa, on vain yksi iso mutta. Venäjä on palannut laajentumisen aikaan, jonka merkittävin väline oli Toinen Maailmansota. Kreml on myös lopettanut sovitun kunnioittamisen, ilmiö edelsi viime sotia.
Ahvenanmaasta tehtyjen sopimusten ajantasaisuus tulisi tarkastaa ja saattaa ne vastaamaan tämän päivän voimassa olevia instituutioita. Sopimukset tulisi uudistaa siten, että ne palvelisivat nykyistä paremmin alkuperäistä tarkoitustaan Itämeren alueen vakautta, määrittäisivät puolustusvelvoitteet ja oikeudet sekä turvallisuuden takaajat ja menettelytavat rikkomustapauksissa.
Itämeren alue on edelleen
Huom!Lisää aseettoman Itämeren unelmasta http://www.centrum-balticum.org/uutishuo-ne/julkaisut/pulloposti/aseettomuuden _ unelma.3382.news
tai skannaa oheinen Qr-koodi mobiililait-teellasi
44
turvallisuuspoliittisesti vakaa, vaikkakin Venäjän ja Naton sotilaallinen aktiivisuus on lisääntynyt. Poliittinen keskustelu asiasta kannattaisi aloittaa nyt, kriisissä se on myöhäistä. Päämääränä on turvallisuuden ja vakauden lisääminen, joten keskustelu palvelee kaikkien osapuolten intressejä. Sen välttely on pään työntämistä pensaaseen, mikä Venäjän naapurustossa lisää turvallisuutta vain niin kauan, kun Venäjä pysyy rajojensa sisällä. Presidentti Putinin aikana sellaista päivää ei toistaiseksi ole tullut.
Kremlin näkökulmasta Ahvenanmaa on yksi Itämeren neljästä strategisesta alueesta ja ainoa sotilaallinen tyhjiö. Sen hallinta on edellytys Venäjän jatkooperaatioille Itämeren alueella, mikä tekee siitä Venäjän ensimmäisen kohteen. Alueen nykymuotoinen demilitarisointi ei palvele enää Itämeren vakautta vaan epävakautta, turvallisuustilanteen huonontuessa se provosoi. Suomelle demilitarisointi on haaste, johon sisältyvä puolustusvelvoite saattaa muuttaa puolustajan hyökkääjäksi.
Puolustustehtävän haaste
Krimin sodan jälkeen Ruotsi näki vihamielisen vallan hallussa olevan Ahvenanmaan pistoolik
si Ruotsin ohimolla. Ruotsi oli valmis liittämään alueen itseensä ja ahvenanmaalaisetkin suhtautuivat myötämielisesti. Venäjä ei suostunut. Ennen Talvisotaa Suomi halusi tehdä puolustusvalmisteluja alueella, mutta maakuntapäivät hylkäsi ehdotuksen jopa ahvenanmaalaisten asevelvollisuudesta. Aikanaan Ahvenanmaalaiset kantelivat YK:lle, että suomalaiset estivät heidän toiveensa päästä Ruotsin yhteyteen ja että Suomi oli sotaaikana rakentanut kiinteitä varustuksia. Siitäkin kanneltiin, että viime sotien aikana Ahvenanmaalle ryhmitetyt vähäiset joukot olivat pääasiassa suomenkielisiä ja maakunnan asukkaita oli velvoitettu linnoitustöihin.
Ahvenanmaalaisista osa suhtautuu tunteella turvallisuuspolitiikkaan. Lieneekö selitys siinä, että he eivät ole asevelvollisia, ja vain pari prosenttia miehistä on suorittanut vapaaehtoisen asevelvollisuuden. Ahvenanmaalla on siten yhteensä komppanian verran 2060 vuotiaita sotilaskoulutuksen saaneita miehiä, jotka ovat saaneet Puolustusvoimien koulutussuunnitelmien mukaista turvallisuuspoliittista opetusta.
Ahvenanmaan strategisen merkityksen ymmärtämiseksi
kannattaa vilkaista RP 3/2016 ss 4249 julkaistua artikkelia Turvallisuuden eristäjästä edistäjäksi. Artikkelin viesti on, että Kremlin näkökulmasta Itämeren herruuden saavuttamisen avain on Ahvenanmaan pääsaari ja Saaristomeren alue sekä Suomenlahden kontrolli. Ahvenanmaa on saanut lisää strategista painoarvoa.
Sopimuksin on rakennettu tilanne, jossa Ahvenanmaa on riskittömintä ottaa haltuun yllättäen tapahtuvalla operaatiolla. Tällainen on vaikkapa ilma ja merivoimien yhteisoperaatio, jossa tullaan suoraan puolustamattomalle kohteelle. Venäläiset ovat hankkineet Saaristomereltä maaalueita, joita voidaan käyttää operaation tukemiseen. Venäjä harjoitteli operaatiota esimerkiksi vuonna 2014.3 Tällaista suorituskykyä suurvallan statusta palauttava Venäjä ei ole vielä demonstroinut toisin kuin muita hävityssodan elementtejä Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa vihreät menninkäiset mukaanlukien. Niitä Ahvenanmaalle ei ilmestyne, ne saisivat aikaan hälytyksen ja puolustaja kohottaisi valmiuttaan. Yllätyshyökkäyksen mahdollisuus kariutuisi.
Suomi ei voi tehdä puolustusvalmisteluja alueella eikä pi
Jokainen vuosikymmenien saatossa ilmestynyt Rannikon Puolustaja -lehden numero on luettavissa sähköisenä osoitteessa:
www.rannikonpuolustaja.fi
Meripuolustuksen ammatti- ja jäsenlehti
45Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Venäläisten maahankintoja saaristomerellä.
tää siellä sotilasjoukkoja, mutta meillä on velvoite puolustaa sitä sodassa4. Saaristossa olevan sotilaallisen tyhjiön täyttämisessä ratkaiseva tekijä on aika: mahdollisen hyökkäyksen torjunta tulee ehtiä valmistella. Meillä on suunnitelmat „sinetöidyissä kirjekuorissa kassakaapeissa” ja tehtävään harjoitetut joukot. Operatiivisesti tehtävä on yksinkertainen: laivataan puolustusjoukko hyvissä ajoin ennen hyökkäysuhkaa Ahvenanmaan satamiin ja ryhmitytään puolustusasemiin. Mutta onnistuuko tämä suunnitelman mukaan?
Ahvenanmaan puolustamisen suurin haaste on poliittinen eikä suinkaan sotilaallinen. Venäjän käyttäytyminen on muuttunut agressiiviseksi, ja se taitaa väestön historiallisen separatismin hyödyntämisen. Ahvenanmaan tapauksessa tämä saattaa johtaa tilanteeseen, jossa alueen puolusvalmiuden kohottamisesta tulee juupaseipäs väittely, ja se avaa aikaikkunan Venäjän suorittamalle yllättävälle Ahvenanmaan haltuunotolle.
Saatamme muuttua päivässä puolustajasta hyökkääjäksi ja kansainvälisenä velvoitteenamme on mahinnousuoperaatio omassa saaristossamme.
On mahdollista, että enimmäkseen ruotsinkielisellä alueella perustettujen joukkojemme parhaat pojat haastetaan luonteeltaan miehistö ja materiaalisia resursseja rankasti kuluttavaan maihinnousuhyökkäykseen sotakokemusta omaavia Venäjän parhaiten koulutettuja ammattisotilaista muodostettuja maahanlasku ja maihinnousujoukkoja vastaan. Sotilasstrategisesti se ei ole järkevää, jos vaihtoehto on olemassa.
Tilanne on nurinkurinen, ja siitä tulisi voida keskustella avoimesti. Ahvenanmaan sopimusten ajantasaisuus koskee sekä Suomen turvallisuutta ja resurssien käyttöä koko maan puolustamisessa että myöskin Itämeren vakautta laajemmin. Rauhanturvaamisessa mainetta niittänyt ja „aluevastuussa” oleva Suomi voisi temmata aloitteen kansainvälisessä asiassa, jonka päämääränä on Itämeren sotilaallisen turvallisuuden lujittaminen.
Lopuksi
Ahvenanmaan demilitarisoinnin sopimuspuolina Suomen lisäksi on seitsemän Itämeren valtiota: Ruotsi, Viro, Latvia, Puola ja niin edelleen. Mainitut ovat huolissaan lähialueemme turvallisuus
tilanteen huonontumisesta, jota luonnehtii Venäjän sotilaallisen potentiaalin alueellisen ylivoiman fokusoiminen hyökkäyksellisiin elementteihin.
Demilitarisointi ei tähän mennessä ole toiminut yhdessäkään Itämeren kriisissä. Jotain on muutettava, jotta Itämeren turvallisuus olisi paremmin taattu. Ahvenanmaa ei itse ole valmis eikä kykenevä puolustautumaan, joten MannerSuomen tulee täyttää kansainvälinen velvoitteemme. Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen asevoima on kykenevä väline turvaamaan Ahvenanmaan neutraliteetin, kunhan poliitikot luovat sille edellytykset. Kysymys on erityisesti kahdesta asiasta: kansainvälisen oikeutuksen tulee olla yksiselitteinen ja kotimaan poliittinen tuki taattu. Avoimen keskustelun jälkeen lienemme kaikki levollisempia.
Ahvenanmaan puolustamisesta ei saa muodostua hyökkäysoperaatiota, johon oman vastatoiminnan sopivuuden puntarointi kiisin uhatessa Venäjän kanssa saattaa johtaa. Niin kävi Georgiassa, Ukrainassa ja Syyriassa, joissa länsi empi liian kauan. Lopputuloksesta saa käsityksen vilkaisemalla kuvamateriaalia kriisialueilta, joita Ve
httP://static.iltalEhti.fi/uutisEt/maakauPat2sl_uu.JPg grafiikka: PEtEr BangE
46
Lähteet1. http://www.centrumbalticum.org/uut
ishuone/julkaisut/pulloposti/aseettomuuden _ unelma.3382.news
2. 1 artikla: Sopimuspuolten suhteet perustuvat YK:n peruskirjan ja ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteisiin kuten täysivaltaiseen tasaarvoisuuteen, pidättymiseen voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä, rajojen loukkaamattomuuteen, alueelliseen koskemattomuuteen, riitojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen, sisäisiin asioihin puuttumattomuuteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiseen sekä kansojen oikeuksien samanarvoisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen. Sopimuspuolet täyttävät vilpittömästi kansainvälisen oikeuden velvoitteet ja edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan sekä yhteistyötään kaikkien maiden kanssa.
3. http://cepa.org/sites/default/files/styles/medium/Baltic%20Sea%20Security%20Report%20(2).compressed.pdf
4. Otteita Geneven sopimuksesta 1921 http://www.finlex.fi/fi/sopimukset Kuitenkin on Suomen, jos Itämeri joutuu sodan piiriin, sallittu vyöhykkeen pu
olueettomuuden turvaamiseksi väliaikaisesti laskea miinoja tämän vesialueelle ja sitä varten ryhtyä sellaisiin laivastotoimenpiteisiin, jotka ovat aivan välttämättömiä. Suomen on heti ilmoitettava tämä Kansainliiton neuvostolle. kirjoittajan huomautus: esimerkiksi Ukrainalle ei ole vieläkään julistettu ”sotaa”, vaan kyseessä on aseellinen konflikti. Sodaksi määritellään järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti, jossa surmansa saa vähintään 1000 henkilöä vuodessa. http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/rauhajaturvallisuus/sodatjakonfliktit II. Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saataisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossapitämiseksi. Suomen on heti ilmoitettava tämä Kansainliiton neuvostolle.
5. Duuman asiantuntija Andranik Migranjan, Raid 1995b
näjä tai sen tukemat separatistit ja tyrannit ovat yrittäneet ottaa haltuunsa. Luonnonkauniin Ahvenanmaan punamultainen maisema saattaisi muuttua toisensävyiseksi Venäjän väkivaltaaallon pyyhkäistyä yli.
Krimi oli mentaliteetiltaan separatismia kytevä Venäjän ja Ukrainan väliseen sopimukseen perustuva strateginen sillanpää
Mustallamerellä, jonka puolustamista Ukraina ei voinut valmistella – Ukrainan puolustamisen näkökulmasta se oli sotilaallinen tyhjiö. Itämeren turvallisuuden kannalta sillä on yhtäläisyyksiä Ahvenanmaan kanssa. Venäjän kanssa tehtyihin sopimuksiin voi luottaa yhtä paljon kuin Neuvostoliiton kanssa tehtyyn hyökkäämättömyysso
pimukseen 1932 – ne pitävät vain niin kauan kun Venäjän intressit eivät aja sopimusten edelle. Kannattaa palauttaa mieliin, että Venäjällä ei ole pysyviä ystäviä eikä liittolaisia, on vain pysyvät intressit5.
Tarton rauhan vuosipäivänä 2. helmikuuta 2017.
TARJOAMME SUORITUSKYKYÄ
Uusimman sukupolven ohjusjärjestelmä, RBS15 Mk3, mahdollistaa nopean reaktion ja korkean läpäisykyvyn missä tahansa skenaariossa avomeriolosuhteista aina rannikkotaisteluihin ja maaoperaatioihin. Pitkän kantaman ja ohjattavuuden ansiosta hyökkäys voi kohdistua yhtä hyvin lähietäisyydellä, kuin horisontin takana sijaitsevaan maaliin.
Joka sään toimintakyky, kyky toimia vihollisen elektronisen häirinnän alla ja kyky lentää lähellä meren pintaa luovat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla vaikeinkin vihollinen on lyötävissä.
RBS15 Mk3 – suorituskykyä ja voitokkuutta.
www.saab.fi
234-1024_NoBa_RBS15_AD_147x215_FI_Rannikon_1016.indd 1 2016-10-11 12:00
48
V ertauksessa joukko vankeja on kahlehdittu luolaan. Vangit näke
vät takaansa tulevan valon heijastamat varjonsa luolan vastapäisellä seinällä. Samoin he näkevät takanaan liikkuvien hahmojen varjot. Näin vankien todellisuuskäsitys perustuu heidän näkemiinsä varjoihin.
Kun yksi vanki vapautuu ja kääntyy, valo sokaisee hänet. Hän alkaa nähdä reaalimaailman hahmot. Seuraa suuri hämmästys ja kummastus. Efekti vahvistuu, kun vanki pääsee ulos luolasta auringonvaloon. Mikä on totta? Ei ainakaan varjomaailma! Nykykielen mukaan kupla.
Vapautunut vanki haluaisi vapauttaa muutkin vangit varjojen harhamaailmasta, mutta valon nähnyt ei enää näekään varjoja samoin kuin vankitoverinsa. Hän joutuu naurunalaiseksi. Vangit pitävät kuulemiaan juttuja harhaisina. He haluavat pitäytyä tutussa ja turvallisuudentuntuisessa varjomaailmassaan. Täs
sä voidaan nähdä yhtymäkohtia Platonin aurinkovertaukseen.
Ehkä tämä todellisuudeksi kutsumassamme maailmankuvassa on monta kerrosta kuin sipulissa. Ehkä ’todellisuus’ on jotain tavoittamatonta. Ehkä se on vain parhaan tietämyksemme ja ymmärryksemme mukainen maailma, olkoon se sitten reaalinen maailma tai varjomaailma. Siis omaa tekoamme, määrittelykysymys. Sama koskee käsitettä totuus. Pintailmiöissä nämä ovat löydettävissä, perimmäisissä kysymyksissä niitä voidaan yrittää lähestyä. Tätä voitaisiin kutsua totuudellisuudeksi, totuuteen pyrkimiseksi.
Kirveen tahkoaminen vie helposti kaiken huomion. Ei nähdä mitä ympärillä tapahtuu. Tehokas toteutus toisarvoiseen on tuhlausta ja vie harhaan. Suuntautuminen vahingolliseen johtaa miinussummapeliin, jopa sotaan. Johtajan onkin unohdettava loppututkintonsa, noustava ylemmäs. Ker
rotaan, että liikkeenjohdon jättiläinen Igor Ansoff oli alkanut tutkia strategioita, koska ne hämmensivät häntä. Vuosikymmeniä myöhemmin hän sanoi olevansa edelleen hämmentynyt, mutta korkeammalla tasolla.
Ehkä tietoisuudessamme on vain murtoosa Platonin kuvaamasta todellisuudesta. Näiden perusteella kuitenkin muodostamme maailmankuvamme. Mitä jos tietämyksemme pimeällä puolella onkin tuo sama 95 prosenttia todellisuudesta kuin nykytiedon mukaan avaruudessa on pimeää ainetta ja pimeää energiaa? Toimisimmeko siis vain viiden tietoprosentin perusteella? Vai näkevätkö näkijät enemmän?
Tasavallan presidentti puhui uudenvuoden puheessaan varjojen maailmasta. ’Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy.’ Siirtyisimmekö päivänvaloon, perusteelliseen muutokseen koko kansakunnan, koko ihmis
Platon ja ruutiukon maanpuolustusoppiTämän uhkia ja vaaratekijöitä koskevan ajattelumallin lähtökohtana on yksi kaikkien
aikojen suurimmista ajattelijoista, Platon. Lähestymme asiaa erityisesti hänen luola-
vertauksensa kautta.
Pertti HuhtanenKehittämiskonsultti Kotka
Keskustelu
49Rannikon Puolustaja 1 | 2017
kunnan ja koko luomakunnankin mitassa? Platonin vangeilla ei tällaisia valmiuksia ollut. Onko sitä nykyisillä suurvalloilla? Onko sitä aggressioihin taipuvissa yksilöillä, yhteisöillä ja valtakeskittymillä?
Voimme luulla elävämme syvässä rauhantilassa minkään meitä uhkaamatta, ei sisältä eikä ulkoa, eivät sodat eivätkä sairaudet, eivät luonnosmullistukset eikä mikään muukaan. Mutta uhka ja vaara ovat jotain, joka on olemassa ja on otettava huomioon. Virtahepo olohuoneessa vaikuttaa, vaikkei mitään tekisi. Myös passiivinen ja piilevä uhka tulisi havaita, tunnistaa ja todentaa.
Venäjä on hyvä naapuri, jos sillä menee normalna. Se on toiminnassaan arvaamaton, jos sillä menee oikein hyvin tai oikein huonosti. Voimapoliittisen mahtiaseman palauttaminen on suuri
pohjavirtaus. Painotetaan ensiiskun oikeutusta, ydinaseet mukaan luettuna. Georgia 2008 ja Krim 2014 ovat tässä ajattelussa sitä Ansoffin tehdassalia, joka ei ole suurten poliittisten ja strategisten päätösten todellisuutta.
Koemmeko tällä toimintatasolla seuraavaksi sarjan erillisiltä vaikuttavia operaatioita vaikkapa Suomenlahden suunnalla? Maayhteydet ovat arokansalle elinehto, mutta merenkin äärelle on saatava yhteys. Sitten on tilaa tanssiin merellä, kuten Pietari Suuri Pushkinin mukaan ajatteli valtaamansa Suomenlahden perukassa perustaessaan S. Peterburgia, uutta pääkaupunkia.
Neuvostoliitto ei ollut valmis 1941. Nyt näyttää siltä, että Venäjä tähtää täysvalmiuteen vuoteen 2020 mennessä. Sun Tzun vuosituhantisia oppeja hämmästellään lännessä muka
uutena venäläisenä hybridiilmiönä. USA:n big business on Pacific Rim. Brexit tekee Eurooppaan ison lommon. NATO natisee. EU kitisee. Pakolaisia vilisee. Kohta ehkä huikeita määriä. Tämä on kaikkien nähtävissä. Ehkä enemmän reaalisena kuin varjoina.
Venäjä julistaa omaa jakamattomuuttaan. Kaikki verellä vallattu kuuluu Pyhään Äiti Venäjään. Menetykset ovat historian virheitä ja ne on korjattava. Pontimia haetaan historiasta, kaukaakin. Pyhään Venäjään ja Vladimir Suuren 988 kasteeseen viittasi 2015 Krimillä vieraillut ruhtinas Dmitri Romanov. Hän sääli Eurooppa, joka ei ymmärrä, että Venäjä on sitä aina auttanut. Ruhtinaan kuoltua tammikuussa 2017 sai vainaja Putinilta ylistävät kiitokset ’suurena patrioottina’ ja ’pitkän ja syvän osanoton’ ilmauksen.
50
Y li 300sivuinen jykevä, kovakantinen, kaunis, hyvin taitet
tu, hienoja karttoja ja autenttisia valokuvia tarjoava suurikokoinen kirja herättää heti käteen otettaessa kunnioitusta vanhanaikaisessa, perinteisiä painettu
ja kirjoja harrastavassa sotahistorian tutkijassa. Siinä valmiiksi subjektiivinen lähtökohta tälle kirjaarvioinnille.
Ove Enqvist ja Johanna Pakola tämän kirjan toimittajina ja myös sen artikkelien kirjoittajina ovat kovan luokan ”taistelijapari”! Docendon rakettimaisen nousun sotahistoriallisen kirjallisuuden julkaisijana olemme kaikki asian harrastajat todenneet ja ilolla vastaanottaneetkin.
Ove Enqvist on kovan luokan rannikkotykistön ja rannikkopuolustuksen historian tutkija. Yleisesikuntakomentajan ura ja kokemus, väitös sotatieteissä, vuosikausien toiminta rannikkotykistön perinnetyössä, siinä hänen ansioluetteloaan. Ahkera
työskentely tietokirjailijana ja toimittajana on tuottanut yli kaksikymmentä Suomen rannikkopuolustukseen liittyvää teosta.
Johanna Pakola ei ole tämän kirjoittajalle nimenä aivan uusi, mutta tämän kirjan toisena toimittajana sitäkin mielenkiintoisempi. Tietokirjailija ja tutkija, joka on kirjoittanut toistakymmentä rannikkolinnakkeiden, majakkasaarten, merenkulun ja saariston historiaa käsittelevää kirjaa. On perehtynyt erityisesti linnake ja majakkasaarten kulttuurihistoriaan ja rannikkolinnakkeisiin. Ansaitsee hatunnoston tietysti ihan sukupuoleen katsomatta, mutta herättää kieltämättä mielenkiinnon. Mistä on lähtöisin tämän luokan mielen
Suomenlahti Pietarin suojanaEnqvist Ove ja Pakola Johanna (toim.)Docendo Jyväskylä 2016
Apua tarvitaan
E rään sukututkijan albumista löy
tyi paljon kuvia tästä rannikkotykistössä palvelleesta henkilöstä. Ensimmäiset kuvat hänestä ovat
RT 1:n soittokunnasta, joka kuitenkin lakkautettiin vuonna 1928. Mitään muita tieto
ja ei kuvien henkilöstä kuitenkaan löydy. Jos jollakin on tietoja kyseisestä henkilöstä, pyydän ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen.
Ove [email protected], 040 5524136
51Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Suomenlahti Pietarin suojanaEnqvist Ove ja Pakola Johanna (toim.)Docendo Jyväskylä 2016
kiinto ja sen tuottama työpanos? Entä muut kirjoittajat?
Asialla on ollut jo esiteltyjen lisäksi, jotka toimitustyön ohella ovat myös merkittäviä kirjoittajia, kaikkiaan 14 muuta oman alansa kirjoittajaa, joista kaksi on venäläisiä ja yksi virolainen. Yksittäisistä kirjoittajista toinen kirjan toimittajista, Ove Enqvist, on itse tuottanut lähes neljänneksen. Kova paletti kaiken kaikkiaan!
Kirja avaa lukijalle 1.maailmansotaa edeltävät tsaarin Venäjän varsin sekavat ja monivaiheiset toimet pääkaupunkinsa Pietarin puolustamiseksi. Rahaa näihin hankkeisiin, joista suurin osa näyttää jääneen keskeneräisiksi sodan sytyttyä, on täytynyt kulua käsittämättömiä määriä! Työt jatkuivat sodan sytyttyä vielä pitkään ja jälkeäkin syntyi. Mikä näiden monivaiheisten linnoitustöiden merkitys loppujen lopuksi oli, sitä emme saa koskaan tietää. Sota ratkaistiin aivan muualla, ja rakennetut laitteet ja kalusto jäivät pääosin täysin käyttämättä.
Hyvin mielenkiintoista antia ovat kirjan Viron Suomen
puoleista rannikkoa, Suomen luovutettua Karjalan kannasta sekä Venäjän puoleista Suomenlahden etelärannikkoa koskevat osiot. Viron puolella Naissaari on avautunut erittäin mielenkiintoiseksi matkailukohteeksi, ja rannikkotykistöväki suuntaa ensi kesäkuun retkensä Inoon, Krasnaja Gorkaan (Yhinmäki) ja Kronstadtiin.
Itsenäistynyt Suomi ja myös sen veljeskansa Viro saivat entiseltä isännältään Venäjän ”huomenlahjana” osin keskeneräisen mutta hyvin kehittämiskelpoisen rannikkopuolustusjärjestelmän. On aivan ilmeistä, että yksi Neuvostoliittoa, imperialistisen tsaarin Venäjän perillistä häirinneistä tekijöistä olivatkin Suomen ja Viron suunnitelmat sulkea Suomenlahti Hangon ja Osmussaaren sekä Mäkiluodon ja Naissaaren/Aegnan rannikkotykistöllä ja miinoitteilla. Vaikka Pietarin ”perillinen” Leningrad ei enää ollut Neuvostoliiton pääkaupunki, sen turvallisuus huolestutti. Taustalla oli kuitenkin suurempi kysymys jo kaukaa menneisyydestä: kysymys Itämeren herruudesta. Ja taas siellä kummitteli vihollisena
Saksa! Eikä ihan syyttä, kuten me jälkiviisaat tiedämme.
Summa summarum
Kaiken kaikkiaan tässä on kyseessä hyvin merkittävä tietokirja. Se ei ole mikään ”kiehtova lukukokemus”, koska sitä varmaan harva jaksaa kerralla lukea läpi. Ennemminkin siihen kannattaa paneutua jaksoittain ja aihepiireittäin huolellisesti. Kirjan hyvä sisällysluettelo auttaa lukijaa orientoitumisessa. Sitten se toivottavasti palvelee omistajaansa arvoisellansa paikalla hyllyssä pidettävänä hakuteoksena, jonka voi sieltä ottaa tarkempaan tutkiskeluun, tilanteen mukaan.
Göran Lindgren
Kirjoittaja on sotahistorian harrasta-jatutkija ja opas sotahistoriallisilla ret-killä. Ove Enqvistin toimiessa asian-tuntijaoppaana hän toimii matkan-johtajana Inoon, Krasnaja Gorkaan ja Kronstadtiin suuntautuvalla Rannikon Puolustaja -lehden ja Vihdin Liikenne/VL-matkojen retkellä 9.-12.6.2017. Matkan osallistujat saavat matkan päättyessä muistoksi ja syventävää tutkimista varten tässä arvioidun kir-jan Enqvist Ove ja Pakola Johanna (toim.): Suomenlahti Pietarin suoja-na, Docendo Jyväskylä 2016
52
U sein kuulee sanottavan, että Suomen rannikkotykistö viime
sodissa esti vihollisen toiminnan Suomenlahden alueella pelkällä olemassaolollaan, eikä alueella sen takia käyty rannikkotaisteluja muualla kuin Viipurinlahdella ja siitä itään. Neuvostoliiton Itämeren laivaston tehtävänä oli kuitenkin talvisodassa ensimmäisessä vaiheessa Suomenlahden ulkosaarten miehitys ja Suomen panssarilaivojen tuhoaminen, ja toisessa vaiheessa
mm. Punaarmeijan etenemistä häirinneiden Suomen rannikkopattereiden tuhoaminen. Rannikkopattereiden ja panssarilaivojen tuhoaminen, kuten tiedetään, epäonnistui, mutta Suomenlahden ulkosaarten miehitys, tai oikeammin taistelut niistä, on vähemmän tunnettu tarina.
Suomenlahden ulkosaaret Suursaari, Tytärsaari, Lavansaari, Seiskari, Someri ja Narvi tuntuivat sata vuotta sitten lähes tavoittamattomilta kohteilta. Silti Venäjän vallankumous ja Suomen sisällissota aiheutti ensimmäiset taistelut saarista. Tarton rauhan meriraja vuonna 1920 katkaisi saarelaisille tärkeät kalastusvedet ja kauppayhteydet. Suomesta käynnistyi saarille säännöllinen laivaliikenne 1920luvun lopulla, jolloin saaret alkoivat kehittyä matkakohteiksi ja elämä elpyä. Saarien pienet yhteisöt jäivät kuiten
kin suurvaltojen sodan jalkoihin uudestaan 1939–1944. Kirjan nimen yksikkömuoto, taistelu, olisi sen takia ehkä paremmin pitänyt olla monikossa, taistelut.
Kun näistä saarista halutaan tietoa, se pitää yleensä hakea useasta lähteestä: kotiseutukirjallisuudesta koskien saarten rauhanaikaista historiaa ja sotakirjallisuudesta koskien sotien aikaisia tapahtumia. Geustin ja Uiton teos käsittelee myös saarten rauhanaikaista historiaa ja elämää, mikä mielestäni on hieno asia. Vihdon ”kaikki mitä ikinä olet halunnut tietää näistä saarista” löytyy samasta teoksesta. Kyseessä ei ole siten varsinainen sotakirja, vain pikimmiten sotilashistoriaa käsittelevä kirja. Valittu nimi ei sen takia anna aivan oikeata käsitystä kirjan sisällöstä, mutta on varmasti myyvempi kuin vähemmän sotaisa nimi.
Kirja alkaa luvulla, joka käsittelee ulkosaaria ennen Suo
Taistelu Suomenlahden ulkosaaristaAntero Uitto, Carl-Fredrik GeustDocendo 2016, 256 sivua
Jokainen ilmestynyt Rannikon Puolustaja -lehti on luettavissa sähköisenä osoitteessa:
www.rannikonpuolustaja.fi
53Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Taistelu Suomenlahden ulkosaaristaAntero Uitto, Carl-Fredrik GeustDocendo 2016, 256 sivua
men itsenäistymistä. Tämä luku muodostaa jo yli 10 prosenttia kirjasta. Seuraava, jo selvästi sotaisampi luku käsittelee Suomen sisällissotaa ja Tarton rauhaa. Kolmannessa luvussa, Tartosta talvisotaan, palataan taas rauhallisempaan kauteen, mutta toki melkein koko ajan sotilaallisen uhan alla. Seuraavat luvut käsittelevät talvisotaa, jatkosotaa 1941–1941 ja jatkosotaa 1943–
1944 sekä välirauhaa.Kyseessä on kokeneiden
tekijöiden poikkeuksellisen näyttävä tietokirja vähemmän käsitellystä aiheesta. Kirjassa on runsas, jopa erinomainen, kuvitus ja paljon aikalaiskarttoja. Kirjaa lukiessa ei voi kuin ihmetellä, miten sitkeitä saaristolaiset ja saaristotaistelijat (rannikkojoukot) olivat ensimmäisessä ja toisessa maailmanso
dassa, jolloin esim. kymmeniä kilometrejä pitkät vene ja jäämarssit olivat tavallisia sekä rauhan että sodan aikana.
Kuten nykyisin melkein aina, kirjaa myydään eri paikoissa eri hintaan. Esim. kustantajan, Docendon, hinta on 33, 90 €, mutta Adlibrisnettikirjakaupassa hinta on 28,40 €.
Ove Enqvist
RAIKON KONEPAJA OY
• Tilaus- ja korjauskonepaja• Raskaskonekorjaamo
Vuodesta 1949
Vahdontie 91, 20320 TURKUPuh. 02 4389 100
ISO 9001:2000D , AGAP 2120
54
A miraali BruunHanssen piti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen
jäsenille 12.1. Finlandiatalolla esityksen turvallisuuspolitiikasta. Tilaisuutta isännöi yhdistyk
sen puheenjohtaja vuorineuvos Kari Jordan.
Norjan puolustusvoimien komentaja on sotilasuransa aikana palvellut merivoimissa, pääesikunnassa ja nykyisessä
tehtävässään. Esityksen alussa esille tuli vahvasti YK:n peruskirjan merkityksen maailmanjärjestykselle. Tämä antaa myös vankan perustan pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle.
Norjan puolustusvoimien komentajan turvallisuuspolitiikan esitys 12.1.2017 Finlandia-talollaSuomessa 11. – 13.1.2017 vieraillut Norjan puolustusvoimien komentaja amiraa-
li Haakon Bruun-Hanssen pitää suomalaisten sotilaiden ja upseereiden kanssa vir-
kauransa aikana tehtyä yhteistyötä tärkeänä. Vierailunsa aikana hän tutustui puo-
lustusvoimien toimintaan Pääesikunnassa ja Merivoimissa. Vierailun isäntänä toimi
puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.
Mika Kuutti
mika kuutti
Tapahtumat
MPK-yhdistyksen pj. vuorinevos Kari Jordan sekä MPK:n johtaja eversti Mika Kalliomaa toivottavat amiraali Hakoon Bruun-Hanssenin ja kenraali Jarmo Lindbergin tervetulleeksi.
55Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Amiraali avasi turvallisuuspolittista ympäristöä, jossa elämme nyt. Hänen mukaansa on havaittavissa kasvanutta ennustamattomuutta. Turvallisuuspoliittinen jännite on tasolla, jollaista emme ole kokeneet moniin vuosiin. Pohjoismaisen yhteistyöverkoston on tärkeää seurata tarkkaan lähialueilla tapahtuvaa sotilaallista kehitystä. Niin uutta kuin vanhaakin tulee tarkastella sekä perinteisten että epäsymmetristen uhkien kautta. Ukrainan kriisi 2014 osoitti selkeästi, ettei aseellinen konflikti Euroopassa ole vain historiallinen ilmiö, vaan nykypäivää. Valitettavasti myös terrorismi on iskenyt Euroopan ytimeen useita kertoja lähivuosien aikana. Maantieteellinen etäisyys ei enää ole turvallisuustakuun peruste. Tässä muuttuvassa tilanteessa on aikaisempaa tärkeämpää, että valtiomme seisovat yhtenäisessä rintamassa. Meidän on pysyttävä tiukkana, ettemme hyväksy kansainvälisten lakien rikkomista.
Yhteistyön merkitys lisääntyy jatkuvasti. Esimerkkejä tästä ovat – varmistettu viestiyhteys
Pohjoismaiden kesken, joka mahdollistaa yhteydenpidon poikkeusoloissa
– Cross Border Training Program toiminta Norjan, Ruotsin ja Suomen ilmavoimien kesken, joka osoittaa osapuolien sitoutumista ja vahvistaa kunkin valtion yhteisoperaatiokykyä
– ilmatilan valvonta on toi
vottavasti tulevaisuuden kehittyvää yhteistyötä.
BruunHanssen korosti positiivista kehitystä puolustusteollisuudessa Norjan ja Suomen välillä. Hänen mukaansa toimialan yritykset näyttävät ”ottaneen haltuun kuskin paikan” pohjoismaisen puolustusteollisuuden uudelleen järjestelyssä. Hän uskoo tämän olevan omiaan lisäämään kilpailukykyämme kansainvälisillä markkinoilla.
Norja jakaa liittolaistensa ja kumppaneidensa huolen Itämeren alueesta. Tiedämme, että pienikin mahdollinen jännite tällä alueella voi vaikuttaa meihin suoraan. Venäjän sotilaallisten harjoitusten toimintamalli lähialueilla ja tapahtuneet ilmatilaloukkaukset on koettu uhkaaviksi Norjassa. BruunHanssenin mukaan Natolla täytyy olla mahdollisuus toimia Itämeren alueella niin liittolaisten kuin kumppaneidenkin kanssa. Hän toi esiin Naton toiminnan 28+2 mallin, jossa Suomi ja Ruotsi edustavat kumppaneita. Isäntämaan tuki (host nation support) on hyvä esimerkki Naton toiminnasta kumppanien suuntaan.
Vuodesta 2008 alkaen Venäjä on investoinut voimakkaasti puolustusvoimien modernisointiin. Tämän tuloksena me näemme kasvaneen valmiuden omaavan, liikkumis ja suorituskykyisemmän Venäjän puolustusvoimat. Ei ole mitään epäilystä siitä, ettei Venäjällä olisi laillista oikeutta puolustaa itseään ja on myös luonnollista, että se uudistaa jouk
kojaan. Mutta on hyvä huomioida, että Venäjä on osoittanut sekä tahtoa että kykyä käyttää sotilaallista voimaa saavuttaakseen ulkopoliittisia tavoitteitaan. Tämä toimintamalli on näytetty Georgiassa, Krimillä ja nyt meneillään olevassa itäUkrainan tilanteessa. Venäjä osoittaa myös sen tahtoa ja kykyä Syyriassa. Venäjä sotilaallinen tuki Azerbaidžaniin on ollut ratkaisevassa asemassa nykyisen tilanteen syntymiseen, jonka näemme Syyriassa.
Amiraali BruunHanssen korosti, että muuttunut tilanne vaatii huomiotamme. Erityisesti merialueella ja ilmatilassa tapahtuvat tilanteet edellyttävät varautumista. Tämän vuoksi Norjan puolustusvoimat painottaa tiedustelu ja iskukyvyn lisäämistä.
Norjan puolustusvoimien komentaja nosti esiin myös muutamia asevelvollisuuteen liittyviä asioita. Uusi laki asevelvollisuudesta vahvistettiin ja astui voimaan 2015. Tällä hetkellä puolustusvoimat pyrkii lisäämään merkittävästi palvelukseen hakeutuvien naisten määrää. Myönteistä rekrytointia kehitetään mm. kotiin lähetettävillä tiedotuskirjeillä ennen kutsuntoja, sosiaalisen median hyödyntämisellä sekä asenteiden, etiikan ja johtamisen kehittämisellä. Tavoitteena on tehdä palvelusajasta kiinnostava, houkutteleva ja siviiliopinnoissa hyväksilaskettava.
Esityksensä lopuksi amiraali BruunHanssen esitti parhaat kiitokset Norjan ja Suomen välisestä toimivasta ja syvästä yhteistyöstä.
56
Maanpuolustuskorkeakoulun uuden rakennuksen auditorio täyttyi yli 200 osal-
listujalla kun suomenruotsalainen puolustuspäivä järjestettiin viidennen kerran.
Tilaisuus, joka järjestetään joka toinen vuosi, on lisääntyneeellä suosiollaan osoit-
tanut, että on tarvetta forumille, jossa Suomen turvallisuuspolitiikasta ja puolustuk-
sesta voidaan keskustella toisella kotimaisella. Tänä vuonna muiden pohjoismaiden
ja Viron osallistuminen oli merkittävä.
Robin ElfvingKirjoittaja on Sininen Reservi ry:n puheenjohtaja
Tapahtumat
thorBJörn sirEn
Suomenruotsalainen puolustuspäivä
Panelistit Patrik Oksanen, Oscar Lassenius, Pekka Lundmark ja Hannu Himanen. Taustalla panelin puheenjohtaja Yrsa Grüne.
P uolustusministeriön viestintäjohtaja Max Arhippainen kävi esi
tyksessään läpi Suomeen kohdistuvaa vaikuttamista ja analy
soi niitä tahoja, jotka mahdollisesti haluavat vaikuttaa mm. poliittiseen ilmapiiriimme. Yksi tarkoitus on ”vaihtoehtoisten totuuksien” levittäminen – vaik
ka kukaan ei niihin uskoisikaan, koko yhteiskunnan perusluottamusta murennetaan. Taas korostui lähdekritiikin ja ”medialukutaidon” tärkeys.
57Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Pääesikunnan päällikkö, varaamiraali Kari Takanen, esitti Puolustusvoimien nykytilaa ja tulevia hankkeita, puolustusratkaisumme peruspilareita ja toimintaympäristöä. Yhteenvetona voi todeta, että puhuja luonnehti nykytilannetta tyydyttäväksi ja puolustusvoimauudistuksen hyvin toteutetuksi. Alituinen haaste on kuitenkin budjettivarojen riittävyys. Vastaavasti Ruotsin puolustuksen nykytilaa valaisi kenraaliluutnantti Dennis Gyllensporre Ruotsin pääesikunnan johdosta. Kylmän sodan jälkeisenä aikana Ruotsin puolustusvoimat suuntautuivat lähinnä rauhanturvatehtäviin, ja perinteinen valtakunnan puolustaminen päätehtävänä jäi takaalalle. Puolustuksen määrärahat ovat taas nousussa, ja keskustelua käydään jopa asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta kun vapaaehtoinen järjestelmä ei tuota riittävästi henkilökuntaa. Pääkirjoitustoimittaja ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut lehtimies Patrik Oksanen kritisoi vapaammin Ruotsin hitautta palauttaa
puolustusmäärärahat korkeammalle tasolle. Hän totesi myös, että eduskuntavaaleissa 2018 Ruotsin mahdollinen NATOjäsenyys tulee nousemaan keskusteluaiheeksi.
Seminaariosuuden päätti toimittaja Yrsa Grünen johtama paneelikeskustelu, johon osallistuivat Oksasen lisäksi suurlähettiläs Hannu Himanen, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja kapteeni Oscar Lassenius Maanpuolustuskorkeakoululta. Yksi toistettu toteamus oli, että yleisnäkyvyys tällä hetkellä on huono, sillä emme vielä näe mi
ten USA:n uusi presidentti tulee toimimaan. Toisaalta todettiin, että Venäjän presidentti luultavasti jatkaa virassaan ainakin vuoteen 2024. Tässä tilanteessa johtopäätös on että: ”Det blir sämre innan det blir bättre.”
Den femte finlandssvenska försvarsdagen pidettiin Santahaminan hienoissa puitteissa. Katuneiden kadettiupseereiden muistoa kunnioitettiin seppeleenlaskulla ennen ohjelman alkua. Kaartin soittokunnan sekstetti tahdisti seminaarin alun. Sotilasperinteemme näkyi myös lounaalla, kun tarjolla oli hernekeittoa ja pannukakkua ja kahvin kera tarjottiin tietenkin munkkeja. Päivä päättyi illalliseen, jossa Akademiska Sångföreningen johti laulua. Päivä oli upea kokonaisuus. Pääjärjestäjä, Svensk Utveckling ry ja CarlJohan Hindsberg tiimeineen oli valmistellut korkeatasoisen tilaisuuden. Sininen Reservi, MPK, RUL ja Nylands Brigads Gille oli mukana järjestäjätahoina. Osallistujien kommentteja voit hakea Twitterissä tunnuksella #försvarsdag.
Edvin Pohto
Kenraaliluutnantti Gyllensporre.
Edvin Pohto
Den Finlandssvenska Försvarsdagen täytti Maanpuolustuskorkeakoulun auditorion.
58
M PK:n tulot ovat viime vuosina jakaantuneet kol
meen osaan siten, että 1,8M€ on saatu valtionapuna puolustusministeriön kautta, 1M€ on saatu kurssimaksuina puolustusvoimilta ja noin 300 000€ on saatu kurssimaksuina oppilailta ja avustuksina eri lähteistä. 0,4M €:n vähennys olisi siis hyvin tuntuva. Jokavuotinen epävarmuus seuraavan rahoituksen tasosta vaikeuttaa tietysti myös toiminnan suunnittelua.
Tällä kertaa varauduttiin käytännössäkin siihen, että supistukset toteutuisivat. MPK:ssa tehtiin suunnitelma pienemmän budjetin varalta ja aloitettiin YTneuvottelut. Tämä oli väistämätöntä, koska henkilöstömenojen osuus MPK:n menoista on niin merkittävä, että supistusten toimeenpano ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstövaikutuksia. Neuvottelujen seurauksena MPK:sta mm. lakkau
tettiin yksi hallintotasa, koulutus ja tukiyksiköt ja 11 kuukausipalkkaista työntekijää irtisanottiin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nämä toimenpiteet olisi pitänyt toteuttaa rahoituksen tasosta riippumatta.
Vaikka uhkana ollut määrärahojen supistus ei tälläkään kertaa toteutunut, vaan valtionavun taso pidettiin eduskunnan päätöksellä ennallaan, on se siitä huolimatta 200 000€ pienempi kun esim. vuonna 2010. Samana ajanjaksona koulutuksen volyymi on kasvanut yli 30%:lla.
Muutokset eivät suoranaisesti koskeneet MERIPP:ä. Ainoastaan ”koulutusalue” nimike jäi historiaan. Saimme kuitenkin mahdollisuuden palkata yhden suoritepalkkaisen koulutuspäällikön lisää. Vastuut jakaantuvat 1.1.2017 alkaen MERIPP:ssä seuraavasti: Piiripäällikön alaisuudessa toimii, koulutussihteerinä jatkavan Kristiina Slotten lisäksi, neljä suoritepalk
kaista koulutuspäällikköä: Sakari Saikku vastaa pääkaupunkiseudun koulutuspaikalla (Helsinki ja Kirkkonummi) MERISK:n ja RPR:n tilaamasta ja tuella toimeenpantavasta koulutuksesta, Michael Eklöf jatkaa LänsiUusimaalla sekä MERIPP:n, että ESMPP:n koulutuspäällikkönä ja vastaa UUDPR:n tilaaman ja tuella toteutetun koulutuksen toteuttamisesta Raaseporin koulutuspaikalla. Tapio Hirvonen jatkaa RLAIV:n tilaamasta ja sen tuella toteutetusta koulutuksesta vastaavana VarsinaisSuomen ja Satakunnan koulutuspaikalla (Turku ja Rauma). Vaasaan tullaan lähiaikoina palkkaamaan uusi MERIPP:n koulutuspäällikkö vastaamaan Pohjanmaalla toteutettavasta koulutuksesta. Halukkaat ilmoittautukoon minulle.
Tilanne näyttää siis nyt tyydyttävältä mutta rahoituksen tasoa koskeva epävarmuus ei ole poistunut. MPK:n aikaisempaa joustavampi organisaatio on
MPK:ssa tapahtuu – ja meripuolustuspiirissä
MPK:n rahoitus nousi, jälleen kerran, keskusteluun viime syksynä. Kuten jo monena
aikaisempanakin vuonna sisältyi nytkin hallituksen budjettiesitykseen 400 000 €:n
vähennys MPK:n valtionapuun.
Henrik NysténPiiripäällikkö-Distriktschef Meripuolustuspiiri- Marindistriktet
Tapahtumat
59Rannikon Puolustaja 1 | 2017
kuitenkin nyt valmiimpi kohtaamaan erilaisia muutoksia kun aikaisemmin.
Meripuolustuspiiri saavutti viime vuonna asetetut tavoitteet. Vuonna 2016 toimeenpantiin 265 kurssia, osallistujia oli 3 000 ja koulutusvuorokausia kertyi 6400. Merivoimien tilaaman koulutuksen määrä kasvoi ja varautumis ja turvallisuuskoulutuksen määrä hieman väheni. Sitoutuneiden toimijoiden määrä kasvoi edelleen hieman ollen vuoden lopulla 365.
Uutena asiana ryhdymme tänä vuonna käytännössäkin muodostamaan MERIPP:n poikkeusolojen organisaatiota. MPK:n tehtävä ei muutu val
miustilasta riippuen. Myös poikkeusoloissa MPK jatkaa kouluttavana organisaationa. Sotilaallisen koulutuksen osalta toiminta kohdennetaan perustettujen joukkojen koulutukseen. Tässä toiminnassa MERIPP:n toimintaa ohjaa MERISK.
MPK:n poikkeusolojen organisaatioon ovat sijoituskelpoisia kaikki sellaiset asevelvolliset, joilla ei ole sijoitusta puolustusvoimien organisaatiossa eikä VAPstatusta sekä myös muut kun asevelvolliset. Kaikilla sijoitettavilla on luonnollisesti oltava sellaista osaamista, josta on käyttöä kyseisessä organisaatiossa. Halukkaat voivat ilmoittautua MERIPP:n palkatul
KESKEISINSYYMUUTOKSELLE- KoulutuksenKASVU><RESURSSIENLASKU
Koulutuksen tunnusluvut 2007 - 2014 (kasvua n 80%) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Koulutustapahtumat 1 366 1 498 1597 1496 1585 1747 1757 1829 1 883Koulutettavien määrä 29 497 33068 36840 32777 36477 40339 38613 40438 42 257Kouluttajien määrä 5 110 5734 6366 5177 5646 6308 6554 6509 7 151Koulutusvuorokaudet 49 273 53 887 62 092 74 302 77 463 78 086 76 683 80 224 88 189
Oppilastyytyväisyys 4,3(asteikolla 1-5)
2018–2021ANNETTUKEHYS1400000€
- KEHYSVUODELLE2017400TEUROAPIENEMPIKUIN2008JA600TEUROAPIENEMPIKUIN2011Kehys vuodelle 2017 400 t euroa pienempi kuin 2008 ja 600 t euroa pienempi kuin 2011.
le henkilöstölle. Poikkeusolojen organisaation 1. koulutustilaisuus pidetään jo kuluvan vuoden maaliskuussa.
Kaikki edellytykset toiminnan edelleen kehittämiselle ovat olemassa. Itse toivon, että keskittyisimme erityisesti koulutuksemme laadun tarkkailuun ja kehittämiseen. Siihen päästään kehittämällä toimijoiden osaamista ja käyttämällä tehokkaasti erilaisia työkaluja palautteen keräämiseen ja laadun mittaamiseen. Herkällä korvalla on kuunneltava erityisesti merivoimien näkemyksiä koulutuksen laadusta ja luonteesta.
60
N äyttely esittelee Valkealan Kouvolan kylästä lähtöisin olleen
kenraaliluutnantti Karl Edvard Kivekkään (1866–1940) elämää kolmen armeijan kenraalina. Kaarlo Kivekäs valmistui upseeriksi Haminan kadettikoulusta vuonna 1890. Keisarilisen Venäjän armeijassa Kivekkäälle tarjoutui vaativia tehtäviä KeskiAasiassa, missä hän vastasi siviili ja sotilaskriisinhallintaoperaatiosta lähes kymmen vuoden ajan. Kivekäs saavutti paikallisten luottamuksen ja hänen muistonsa elää edelleen vahvana nykyisen Tadžikistanin alueella.
Kivekäs osallistui ensimmäiseen maailmansotaan rintamakomentajana yleten kenraalimajuriksi. Lokakuun vallankumouksen jälkeen hän siir
Kaarlo Kivekkäästä– kolmen armeijan kenraalista kirja ja näyttely
tyi joukkoineen itsenäisyyttä tavoitelleen Ukrainan puolelle. Ukrainan sekasortoisista oloista hän pääsi palaamaan kotimaahan kesällä 1918. Ylipäällikkönä Kivekäs turvasi Suomen ensimmäisten presidentinvaalien sujumisen sekä toimi merkittävissä tehtävissä puolustusvoimia rakennettaessa, mutta kohtasi myös muukalaisvihaa omassa kotimaassaan. Kivekäs oli keskeisessä asemassa perustettaessa Suomen rannikkopuolustusta sen vaikeina alkuaikoina.
Vireillä on myös kirjahanke Kivekkään elämänvaiheista.
Tiedot Kivekkäästä ovat pieninä sirpaleina. Hänen omaisuutensa jäi Venäjälle ja Ukrainaan maailmansodan melskeissä, ja miltei kaikki sen jälkeisestä aineistosta kuten asiakirjat, kirjeet ja valokuvat paloivat tal
visodan aikana evakuointikuljetuksen tuhoutuessa ilmapommituksessa.
Olen kiinnostunut kaikesta Kivekkääseen liittyvästä tiedoista, aineistoista, tarinoista, valokuvista, kirjeistä.
Kouvolan kaupunginmuseo järjestää näyttelyn ken-
raali Kaarlo Kivekkään elämästä. Näyttely avautuu
23.11.2017 Kouvola-talossa.
Jarmo LoikkanenJarmo Loikkanen avustaa Kouvolan kaupunginmuseota ja valmistelee kirjaa Kaarlo Kivekkäästä. 040-592 4962, jarmo.loikkanen at hotmail.com
Historia
61Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
Vuosikokous
RANNIKKOUPSEERIYHDISTYS ry:n vuosikokous järjestetään torstaina 16.3.2017 klo 18.00 Helsingissä Suomenlinnan Upseerikerholla. Kokouksessa käsitellään jäsenten hallitukselle kirjallisesti etukäteen lähettämät ja sääntöjen 13§ määräämät asiat.
Yhdistys tarjoaa kokouksen jälkeen iltapalan.
Lautat Suomenlinnaan Kaup patorilta lähtevät kello 16.40 ja 17.20.
Jäsenretki
Yhdistyksen jäsenretki järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Tanskaan 5. 7.5.2017 eli lähtö pe 5.5. iltapäivällä ja paluu su 7.5. illalla. Asiasta tiedotetaan jäsenistölle lisää, erikseen jaettavalla tiedotteella (on jo jaettu).
Rannikkotykistöjoukkojen historiikeista
Vuosina 19941998 julkaistuja joukkoosastojen historiikkeja on vielä saatavilla. Vain Vaasan ja Hangon kirjat ovat loppu
neet. Jos olet kiinnostunut kirjoista, niin ole yhteydessä yhdistyksen sihteeriin. jarmo.valti[email protected]
Muistathan ilmoittaa muuttuvat yhteystietosi sihteerille. Varsinkin sähköpostiosoitteen päivittäminen on tärkeää,koska osa tiedotteista jaetaan vain jäsenrekisterijärjestelmän sähköpostiohjelmalla.
Hyvää alkanutta vuotta 2017.
Hallitus
Rannikkoupseeriyhdistys
Rannikkoupseeriyhdistys tiedottaa
AT-Marine Oy
www.atmarine.fiVantaa p. (09) 5494 2600
Turku p. 0208 353400
Palveluksessa maalla ja merellä
Navigointi-, ja merenkulkulaitteet•
Kommunikointilaitteet•
Säiliömittauslaitteet ja lastausvarret teollisuudelle
•Erikoiselektroniikkalaitteet puolustusvoimille
Rannikon Puolustaja 2017-atmarine .indd 1 14.12.2016 10.40
62
Järjestöt
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n perintei
nen glögitilaisuus järjestettiin 15.12.2016 Merisotakoululla Suomenlinnassa. Ensin koeteltiin kiltalaisten fyysistä kuntoa, kun glögitilaisuus aloitettiin 4 krs. auditorio Raholassa.
Puheenjohtajan esittäessä tervehdyksensä ja kertoessa killan vuoden 2016 erilaisista kiltatapahtumista kuvin ja sanoin, kiltalaiset nauttivat jouluiset glögit piparkakkuineen.
Koska viime vuonna ei ollut tilaisuutta kerrata vuoden 2015 tapahtumia, puheenjohtaja aloitti kertomalla Järvön kiltamajan 30 – vuotisjuhlista. Seuraavaksi siirryttiin diaesityksessä kiltalaisten upeaan aurinkoiseen retkeen Rysäkarille viime elokuussa. Retkellä oli mukana lähes 30 tyytyväistä kiltalaista. Päivä oli kaikin puolin onnistunut, ja suuri kiitos annettiin saaren isännälle Tom Kaislalle.
Puheenjohtaja kertoi, että Kuivasaaressa on järjestetty kesän aikana useat siivoustalkoot ja neljänä viikonloppuna yleisöretket sekä lisäksi useita firmavierailuja. Slotte totesi ilokseen, että saari oli jälleen menestys, vaikkakin Vallisaaren avautuminen yleisölle hieman rajoitti vierasjoukkoa. Myös MTV 3 vierailu saaressa ja uutisjuttu oli hienoa ja tervetullutta mainosta.
Kuivasaaressa on kesän aikana järjestetty myös yhteistyössä MPK:n meripuolustuspiirin kanssa muutamia kursseja, kuten naisille kohdennettu Turvallisesti vesillä ja kaikille asiasta kiinnostuneille kansimieskurssi. MS Kuivasaari on ollut ahkerassa käytössä niin oman väen kesken kuin myös MPK:n kursseilla.
Kaiken kaikkiaan puheenjohtaja totesi vuoden sujuneen hyvin. Tosin suuri haaste, Obuhovin kasematin katon korjausprojekti, joka olisi pitänyt toteut
taa jo kauan sitten, ja joka vihdoinkin päätettiin hoitaa kuntoon tänä kesänä, ei ihan mennytkään ns. nappiin. Katon korjaus käynnistyi kuivan kauden jälkeen liian myöhään ja jouduttiin sitten keskeyttämään aikaisen talven ja lumen tulon iskiessä päälle. Rakennustöitä on tarkoitus jatkaa heti sään salliessa.
Vajaan tunnin esityksen jälkeen siirryttiin auditoriosta Merisotakoulun upeaan juuri restauroituun perinneaulaan, jossa suoritettiin aluksi ansioituneiden kiltalaisten palkitsemiset. I lk. barettimerkki myönnettiin Katariina Siimeslehdolle, joka on ollut mukana Kuivasaaren toiminnassa sekä johtanut että kouluttanut Kuivasaaressa naisille suunnattuja turvallisuuskursseja. II lk. barettimerkki myönnettiin Kuivasaaressa oppaana toimivalle Pasi Favorinille ja Kuivasaaren talkoolaiselle Anu Taittoselle sekä Järvön
JuhliaSuomenlinnan Rannikkotykistökilta
Palkitut Sirpa Holma ja Timo Elolähde.
Elina WirtanEn
Tutustutaan pöydän antimiin.
Elina WirtanEn
63Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
saaren aktiiveihin kuuluvalle Sami Forsenille. Maanpuolustusmitalin pronssisella soljella saivat MS Kuivasaaren kuljettajat Jari Kanervo ja Sami Kettunen.
Vuoden kiltalaiseksi 2016 valittiin Sakari Korhonen, joka on vuosien ajan ahkerasti toiminut Järvön saaressa.
Ilta jatkui sitten kvartetti Four Fatsin viihdyttäessä kiltalaisia ja kiltalaisten nauttiessa varuskuntaravintola Hilman valmistamista buffetpöydän maittavista antimista. Suurkiitos kuuluu myös Rannikkosotilaskodin sisarille, jot
ka huolehtivat, että ruokaa ja juomaa oli kaikilla riittävästi.
Palkitsemisia
Killan puheenjohtaja luovutti marraskuussa kiltamme pitkäaikaiselle jäsenelle ja Keltaisen rykmentin veteraanille, Kaarlo Martikaiselle, Rannikkotykistökillan standaarin hänen 90vuotipäiväjuhlassaan.
Maanpuolustuskiltojen liiton ja EteläSuomen kiltapiirin 4.6. Lippujuhlapäivän vastaanotolla Ritarihuoneella palkittiin killan tiedottaja Sirpa Holma Suo
Suomenlinnan Rannikkotykistökilta
men Leijonan Ritarikunnan ansioristillä ja sihteeri Timo Elolähde Maanpuolustuskiltojen liiton kiltaansiomitalilla. Killan kunniajäsen Pekka Ahtola vastaanotti Säätytalolla 5.12. Tasavallan presidentin hänelle myöntämän 4 lk. Vapauden Ristin.
Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!
Killan sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 8.3. klo 18 Suomalaisella klubilla. Vuosikokouksesta enemmän kiltalaisille lähetettävässä tiedotteessa.
Kristiina Slotte
Palkitut kiltalaiset, Siimeslehto, Favorin, Forsen ja Kettunen.Vuoden kiltalainen 2017 Sakari Korhonen.
ovE Enqvist ovE Enqvist
Four Fats ja serenaadi killan puheenjohtajalle.
Elina WirtanEn
Ikinuori 90-vuotias, Kaarlo Martikainen ja puheenjohtaja Slotte.
Elina WirtanEn
64
Järjestöt
Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys
L aatokan puolustuksen perinneyhdistys ry kokoontuu
Riihimäellä 18. – 19.8.2017. Tervetulleita ovat kaikki Laatokan ja Äänisen veteraanit, heidän omaisensa ja ystävänsä sekä kaikki meripuolustuksen kalliista perinnöstä kiinnostuneet. Osallistuminen ei edellytä yhdistyksen jäsenyyttä.
Ohjelma
Perjantai 18.8 – Kokoontuminen Riihimäen
rautatie asemalla klo 13.00 mennessä. Linjaauto ajaa hotellin kautta, huoneiden vastaanotto
– Siirtyminen Lopelle, Marskin majalle klo 15.00 mennessä. Marskin majan esittely
– Esitelmä, aiheena Suomi 100 vuotta ja marsalkka Mannerheimin syntymästä 150 vuotta
– Ruokailu, Marskin perinneateria
– Paluu Riihimäelle n. klo 18.30. Majoittuminen, ilta vapaata yhdessäoloa
Lauantai 19.8. – Yhdistyksen vuosikokous
hotelli Seurahuoneen tiloissa, osoitteessa Hämeenkatu 29, Riihimäki klo 09.00 – 11.00. Sääntöjen mukaiset asiat
– Huoneiden luovutus klo 12.00 mennessä
– Kimppakyydeillä Lasimuseoon (Tehtaankatu 23,
Riihimäki). Tutustuminen näyttelyyn ja kahvit
– Tilaisuus päättyy klo 14 mennessä
Kustannukset
Ateria Marskin majalla osallistujien määrästä riippuen 33 – 40 €/hlö. Bussin kuluihin peritään 10 €/hlö. Lasimuseon pääsymaksu 6 €
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu sihteeri Kyösti Rantaselle 1.8.mennessä. Puh. 0400 825346, sähköposti kyosti.rantanen (at) gmail.com. Jokainen varaa hotellimajoituksen itse. Hotellin yhteystiedot: Hotel Seurahuone, puh. 019 716 270 email : myynti@seurahuone.fi
65Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
Matti Kurjen purjehtijat perinneosasto
A ikaa on kulunut peräti 55 vuotta, kun Suomen Lon
toon suurlähettiläs Leo Tuominen otti vastaan Suomen valtion puolesta koululaiva Matti Kurjen Englannin Devonportissa (Wharf No.13, H.M. Dockyard) arvovaltaisen kutsuvierasjoukon todistaessa lipun vaihtoa. HMS Porlock Bay sai uudeksi nimekseen Matti Kurki.
KL Matti Kurjen purjehti
jat kokoontuvat yhteiselle lounaalle omakustannus periaatteella Helsingin Suomalaiselle Klubille, Kansakoulukuja 3, V krs. huhtikuun 21. päivänä kello 1300. – Klubin pukukoodi on pikkutakki ja solmio. Tulet klubiin, et pubiin!
Tule muistelemaan palvelustasi ”kuninkaallisen” laivaston fregatilla. Samalla pitäisi tehdä päätös miten tästä eteen
päin (?) rivit harvenevat …Laittakaa sana kiertämään
– siis tapaamisiin 21.4.2017 kello 1300.
Ilkka J IgnatiusPj - Purjehtija mallia 1/66
Matti Kurjen purjehtijat perinneosasto
P.S. Voit ilmoittaa tulostasi, puhelin 040 5050 685 Ignatius tai 0400 795914 Suominen (Autamme emäntää)
… Kai muistat kannella kun fregatin …
66
Järjestöt
P ohjanlahden Laivastokilta piti kauden 2016 syysko
kouksen Vaasan Sotaveteraanimuseossa. Läsnä oli 11 killan jäsentä. Killan puheenjohtaja Teuvo Roden uusi mandaattinsa, samoin varapuheenjohtaja
Timo Koukku. Myöskään muu hallitus ei uusiutunut erovuoroisten kohdalla muuten kuin siten, että varajäsen Jari Uddfolk vaihtoi paikkaa Tapio Porentolan kanssa nousten täten varsinaiseksi jäseneksi. Paikkan
sa uusivat varsinaisita jäsenistä Bo Ståhl Vaasasta, Thor Guss Mustasaaresta ja Armas Sarvela Jurvasta. Mikael Pasto, Erkki Lehtimäki, Matti O.Vironmäki, kaikki Vaasasta, jatkavat toiselle kaudelle, samoin Esko Pe
Killan syyskokousyleisöä Vaasan Sotaveteraanimuseossa. Taustalla Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Mika Piiroinen.
Killan syyskokous 2016
Pohjanlahden Laivastokilta
tEuvo rodEn
67Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
kama Oulusta.Alkanut vuosi 2017 on mo
nessa suhteessa haasteellinen. Suomen juhlavuoden ansiosta maanpuolustusjärjestöjen toiminnan odotetaan aktivoituvan entisestään, mikä Vaasassa näkyy esimerkiksi Merivoimien vuosipäivän viettona täällä Vaasassa, samoin Sinisen Reservin vuosijuhlan järjestämisenä täällä sekä valtakunnallisen maanpuolustusjuhlan järjestämisenä MPKL:n liittovaltuuston yhteydessä marraskuussa niin ikään Vaasassa. Haasteita siis riittää, mutta onhan vuosi 2017 maallemme todellinen merkkivuosi.
Lisäksi syyskokous hyväksyi vuoden 2017 toimintasuunnitelman, johon oli kirjattu muun muassa Pohjoismaiset kiltapäivät Halmstadissa Ruotsissa, purjehdus Mikkelinsaarille kesäkuussa ja käynti Turun Merimuseossa. Tarkoitus on myös osallistua elokuussa järjestettävään MilJazz ja Kokonaisturvallisuustapahtumaan Vaasassa. Oulun osaston suunnitelmiin kuului tapahtuma joka kuukausi siten, että kesäkuukausina kokoonnutaan Oulun torilla. Suupohjan viirikkö jatkaa koulutustoimintaa tukeutuen Kristiinankaupunkiin. Ainakin kaksi MPK:n kurssia on suunniteltu. Koulutusalus Ahven osallistuu myös Vaasassa alusparaatiin elokuussa.
Kokouksen lopuksi evl. Mika Piiroinen Pohjanmaan aluetoimistosta piti kokousyleisölle esitelmän maavoimien uusista taistelumenetelmistä. Esitys herätti
vilkkaan keskustelun maamme turvallisuudesta ja maailman tilanteesta yleensä.
Teuvo Roden
Perinteiseen aselaiva Equityn kunniakäyntiin ja tapaamiseen saaristotila Varpissa osallistui lokakuun lopulla kahdeksan killan jäsentä. Seppeltä laskemassa killan pitkäaikainen hallituksen jäsen Mauno Hintsala (oik.) ja Varpin isäntä Jussi Mendelin.
Pohjanlahden Laivastokilta
tEuvo rodEn
68
Järjestöt
H elsingin Reservimeriupseerit ry eli HRMU täyt
ti 70 vuotta. Virallinen 70vuosipäivävastaanotto järjestettiin 13.1.2017 Rannikkosotilaskotiyhdistyksen upeissa tiloissa Katajanokalla.
Merivoimien komentajan tervehdyksen toi henkilöstöpäällikkö kommondori Pekka Varjonen ja koulutuspäällikkö kommondori Erkki Heinonen. Tilaisuutta läsnäolollaan kunnioittivat Rannikkolaivaston komentaja kommondori Erkki Mikkola, Rannikkoprikaatin komentaja kommodori Vesa Tuominen, Merisotakoulun johtaja kommondori Pasi Pajunen sekä Vaasan Rannikkojääkäripataljoonasta komentaja Johan Tillander.
Kaaderijärjestöjä edustivat Meriupseeriyhdistys sekä Rannikkoupseeriyhdistys.
Helsingin Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Tomi Alajoki sekä piirin puheenjohtajan Caspar von Walzel muistivat myös juhlivaa yhdistystämme sekä useat muut pääkaupunkiseutumme reserviläisyhdistykset olivat lähettäneet edustajan tilaisuuteen.
Myös MPK:n Meripuolustuspiirin piiripäällikkö Henrik Nystén ehti kiireiltään onnitella HRMU:ta vuosipäivänä.
Tervehdysten jälkeen vieraat nauttivat lasillisen kuohuvaa sekä kahvia tai teetä mais
tuvan suklaaleivoksen kera. Oli erittäin ilahduttavaa nähdä paikallaolijoiden viihtyvän ja samalla luoden uusia kontakteja.
Vuosipäivän juhlaillallinen alkoi juhlavissa merkeissä Helsingin Suomalaisella Klubilla Ylioppilaskunnan soittajien jousikvartetin sävelmien tahdissa. Suomen, Reserviupseeriliiton sekä Helsingin Reservimeriupseerien lipun edessä kohotettiin malja menneille vuosille ja toivotettiin uusi aikakausi alkaneeksi. Henri Havulinna, jonka kolmivuotinen puheenjohtajakausi päättyi vuoden lopussa, toivotti vieraat tervetulleiksi ja kohotti maljan iloisen jälleennäkemisen kunniaksi.
Tunnelmaa kohotettiin seuraavaksi yläkerran kabinettitiloissa, joihin kutsuvieraat siirtyivät nykyisen varapuheenjohtaja Havulinnan johdolla. Kunniapuheenjohtaja Heimo Mäki kohotti Marskin maljan, joka nautittiin, illan ollessa vielä nuori, hetken vaatimalla arvokkaalla asenteella.
Iloisen puheensorinan vallitessa HRMU:n nuorempaa jäsenistöä edustava Kai Kaksonen kajautti ilmoille ensimmäisen snapsilaulun, johon kaikki yhtyivät vuosikymmenten varmalla kokemuksella ja asenteella. 70 vuotiaan HRMU:n kunniaksi oli laadittu isänmaallisia makuja edustava menu, jonka alkupala koostui kotimaisista kalois
ta, pääruoan painottuessa kausijuureksiin ja karitsaan konjakkikermakastikkeen kera. Jälkiruokana hurmasi Creme Brulee.
Hannu Hillo muisteli puheessaan HRMU:n menneitä vuosikymmeniä johdattaen vieraat muistojen kultaisiin syövereihin. Muistelu oli kullanarvoista etenkin nuoremmille jäsenille, jotka pääsivät kuulemaan tarinoita entisaikoijen tavoista ja yhteisistä hetkistä. M/y Vesikolla tehtiin pitkiä purjehduksia aina Perämerta, Gotlantia sekä Saksaa myöden. Daamit muistelivat Kulosaaren kasinolla järjestettyjä tanssiaisia. Illalliset amiraalin pöydässä olivat painuneet mieleen. Illan edetessä snapsilaulut kajahtelivat komeasti ja puheita pidettiin impulsiivisesti hetken innoittamana.
Ilta päättyi reservimeriupseeriyhdistyksen uuden puheenjohtajan Marko Vuorisen puheeseen, jossa hän esitteli taustansa ja kertoi yhdistyksen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Tätä ennen Vuorinen oli palkinnut yhdistyksen entisiä puheenjohtajia yhdistyksen standaardilla sekä Sinisen Reservin ansiomitalilla Juha Tenhusen sekä poissaolevana Aku Kaikkosen.
Juhlavuonna 2017 Helsingin Reservimeriupseerien toiminnan voidaan katsoa muodostuvan neljästä eri päätoimintaalueesta, jotka samalla
Helsingin Reservimeriupseerit
69Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
muodostavat peruspilarit yhdistyksen toiminnalle. Meritoiminta – ammunta – yhteysupseeritoiminta ja perinnetoiminta.
Kunnivartioiden lisäksi hieno esimerkki yhdistyksen perinnetoiminnasta on Juha Tenhusen tekemä tällä hetkellä 7osainen luentosarja merisodankäynnin tapahtumista. Hänen hieno sarjansa tulee saamaan jatkoa syksyllä katselmuksella saksalaisten sukellusveneiden toiminnasta Atlantilla toisessa maailmansodassa. Luento pohjautuu saksalaisten omaan analyysiin siitä, miksi he hävisivät sukellusvenesodan tuolla merialueella.
Yhteysupseeritoiminnalla HRMU tukee Merivoimia osallistumalla laivastovierailuihin, harjoituksiin ja muihin tapahtumiin. Yhdistyksen jäsenet ovat olleet mukana mm. Northern Coasts –harjoituksissa 2010 ja 2014 sekä useissa Tall Ships Races –tapahtumissa. Yhteysupseeri toimii yhteyshenkilönä vierailevien alusten ja isäntien välillä.
Ampumataitoa yhdistyksen jäsenet pitävät yllä mm. harjoittelemalla Döbelninkadun erinomaisella ampumararadalla. Aktiivisen harjoittelun lisäksi toiminnan tavoitteena on osallistuminen syksyllä järjestettäviin Sinisen Reservin ampumakilpailuhin.
Meritoiminta on nyt tällä hetkellä ja tulevina vuosina yh
distyksen voimakkaimmin muuttuva toimintaalue. Linnakevene Lavansaari yhteisön myötä se on myös muodostunut aktiivisimmaksi toimintaalueeksi. Syksyllä vastuupäälliköiden ja vastuukonepäälliköiden koulutusajot saatiin käytiin kolmen harjoitusajon sekä telakointiharjoituksen muodossa. Isona haasteena on aluksen rekisteröinti lastialukseksi Trafin toimesta ja sen myötä vaatimus Kotimaanliikenteen laivurin tutkinnosta aluksen päällikölle. Tuo vaatimus on generoinut paljon toimintaa ja koulutusta. Meripuolustuspiiri on organisoinut Kotimaanliikenteen laivuri kurssin linnakeveneiden aktiiveille. Tuon lisäksi on määritelty MPK:n päällikkökoulutus, jonka rakenteesta ja sisällöstä on vastuussa Meripuolustuspiirin merenkulun johtava opettaja Kai Kaksonen.
Pätevyyshaasteet kun saadaan selätettyä linnakeveneen ympärille tullaan muodostamaan monipuolista sotilasmerenkulullista toimintaa. Yhdistyksen meritoimikunnan muodostavat linnakeveneen vastuupäällikkö Reima Mäkeläinen ja vastuukonepäällikkö Marko Vuorinen. M/S Lavansaaren lisäksi tekninen kehitys mahdollistaa uudenlaisia tapoja harjoitella toimintaa merellä. Suunnitelmissa on talvikaudella järjestettävät navigointiharjoitutukset Stormwindsimulaattoreilla.
Hybridisodankäynnin uhan ollessa päällä ei merisotilaan harjoittelu voi tukeutua vain merelliseen toimintaan. Alukset pitää pystyä suojaamaan myös satamissa. Suunnitelmissa on lähitaisteluharjoittelusta alusympäristöön räätälöity koulutus, jossa olisi myös elementtejä vartiomiehen voimankäytöstä. Asiantuntijana ja kouluttajana olisi tuolloin Defendo Alliance / AMS Defcon.
Osana meritoimintaa voidaan pitää myös meritaitokilpailua. Sinisen Reservin puolelta siitä vastaa HRMU:n varapuheenjohtaja Henri Havulinna. Tällä hetkellä yhtenä tärkeänä tavoitteena on meritaitokilpailuperinteen elvyttäminen ja mahdollisesti itse kilpailun modernisointi jäsenyhdistyksiä kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.
Tällaisella toimintaaluekokonaisuudella HRMU pyrkii aktivoimaan nykyistä sekä uutta jäsenistöä toiminnan pariin. Kyse ei ole ainoastaan sotilallisten taitojen ylläpidosta vaan myös siitä, miten maanpuolustukseen yhteiskunnallisen keskustelun tasolla suhtaudutaan. Mitä useampi aktiivisesti seuraa turvallisuusympäristön muutoksia, sitä paremmin pystytään Suomessa tekemään aihepiiriin liittyviä oikeita poliittisia päätöksiä.
Marko VuorinenPuheenjohtaja
Helsingin Reservimeriupseerit ry
Helsingin Reservimeriupseerit
70
Järjestöt
R annikkotykistöase on lähtenyt itsenäisyyden uudel
le vuosisadalle päinvastaisista oletuksista huolimatta! Teimmekin retken 14.11. tutustumalla rt:n kovapanosammuntoihin ja sotaharjoitustilanteisiin Mäkiluodossa. Isäntämme Suomenlinnan Rannikkorykmentin komentaja OlliPekka Lund oli meitä vastassa Upinniemen laiturilla. Raikas merimatka piti retkeläisemme visusti aluksen sisätiloissa. Käynnissä oli laaja Merivoimien vuoden pääsotaharjoitus MEPU 16, joka merialueella näkyi mm. selvästi normaalia tiheämpänä pvalusliikenteenä.
Kaikkia rannikkokanuunoita ei siis ole kallionkoloistaan irti kiskottuna ja naulatehtaalle vietyinä tai deaktivoituina museoesineinä. Toimivaa kalustoa on ja niitä myös harjoituksissa käytetään uusia rannikkotykkimiehiä ja naisia koulutettaessa. Tämä
oli tyytyväisyydellä nytkin merkille pantava! Mäkiluodon laiturialueelta kiipesimme osoitetulle paikalle kalliorinteelle, josta oli hyvä näkyvyys ampumasuuntaan merelle. Kaukaisuudessa näkyi vaivoin maalilauttaa vetävä alus. Oli hieman salaperäisen usvainen keli, joten maalilautta ei paljaalla silmällä juurikaan siniharmaasta maisemasta erottunut. Etäisyyttä meidän ja ampuvaan 130 TKpatterin välillä oli parisen sataa met
riä ja tornikanuuna hiukan saarenkulman takana pehmentäen laukausten äänistä terävimmät pois. Kranaatin lentorataa saatoimme ”seurata” merelle loittonevan repivän äänen perusteella ja laskimme mielessämme aikaa laukauksesta iskemään. Varusmiesajoilta tutunnäköisiä vesipatsaita nousi korkeuksiin tulenjohtajan haarukoidessa maaliaan. Isosaaren puisesta tulenjohtotornista näitä tuli muinoin kovapanosammunnoissa seurattua. Komentaja esitteli meille myös rannikkojoukkojen harjoitustoimintaa kalliopainanteiden suojaamissa krhtuliasemissa. Hienosti näytti sujuvan. Kävimme myös kävelyllä linnakealueella, josta osa oli raunioina edellisen vuokralaisen jäljiltä. Suuret kiitoksemme komentaja OlliPekka Lundille, joka sotaharjoituskiireistä huolimatta oli itse henkilökohtaisesti isäntänämme ja op
Kuninkaallinen rantapyssy on edelleen voimissaan!
Turun Rannikkotykistökilta
Saimme seurata 130tk:n ammuntaa.
Antti, Hannu ja Arto tutkimassa piikkinokka-Mossea Miehitysmuseossa.
sEPPo kaila
sEPPo kaila
71Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
paanamme linnakkeella!Perinteisen Tallinnaan suun
tautuneen jouluostosmatkan toteutimme 12.13.12. Liikkeelle lähdimme aamuhämärissä Heikkilästä, kuten useina kertoina aikaisemminkin Arto Penttilän kuljettamalla bussilla. Matkanjohtajana toimi killan huvi ja retkivastaava Heikki Pohjanvirta. Tukeutumispaikkanamme Tallinnassa neljän tähden Tallink City Hotel. Hotelli on meille monesta kerrasta tuttu, tasokkaaksi ja luotettavaksi todettu ydinkeskustahotelli. Tästä on lyhyt ja mukava kävelymatka vaikkapa ostosparatiisiVirukeskuksen läpi Tallinnan vanhaan kaupunkiin. Isommat ostokset teimme kyllä mukavasti bussilla liikkuen. Yhteisinä tutustumiskohteinamme tällä kertaa olivat Tallinnan teletorni, ”teletappi” ja Miehitysmuseo. Teletorniin teimme uusintaretken, koska viime käynnillämme oli melko sumuista, eikä tarjotuista näköaloista ollut iloa. Tällä kerralla ilma oli selkeä ja näkyvyys merellä hyvä aina Suomen rannikon lähimpiin kohteisiin asti. Täältä on aikoinaan ollut hyvä seurailla meriliikennettä määrätyssä mielessä ja mukavaa katselu vieläkin on. Muistan vielä hyvin 70luvun puolivälin aliupseerikouluaikojani Isosaaressa, josta käsin sai illan ja yön pimeydessä seu
Kuninkaallinen rantapyssy on edelleen voimissaan!
Turun Rannikkotykistökilta
railla Viron rannikolta valoheitinten pyyhkäisyjä merelle. Kävimme myös Miehitysmuseossa, jossa kerrotaan miehityksen ajasta vuosilta 1940–1991. Museo sijaitsee keskustassa Toompea tänav 8, lähellä hallintorakennuksia, joten nytkin museon ohi ajoi kovaa kyytiä ja metelillä poliisiautojen suojaama saattue. Museon perusnäyttelyssä on runsaasti aitoja tuon ajan esineitä ja paljon kuvia. Museo on mielenkiintoinen ja valaisee sekä muistuttaa Viron lähihistoriasta. Olkaa kuulolla, suunnittelemme museo ja ostosmatkaa myös kesäkaudelle! 5.7. 6. toteutamme retken merkittäviin sotahistoriallisiin kohteisiin, kuten Salpalinja ja muita ItäSuomen sotahistoriaan liittyviä kohteita. Tarkempi matkaohjelma saatavissa Heikki Pohjanvir ralta: p. 040 519 8155,
[email protected] ilmoitteluja kil
tamme retkistä ja tapahtumista TS:n kiltapalstalla, jäsentiedotteissa ja killan FBsivulla. Seuratkaa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sivuilla: www.mpk.fi.
Aloittaessani nyt Turun Rannikkotykistökillan tiedottajana, pyydän saada lausua suuret ja lämpimät kiitokset kiltamme erittäin monivuotiselle hallituksen jäsenelle ja tiedottajalle Mikael Kaskelolle hänen jättäessään nämä ansiokkaasti hoitamansa tehtävät seuraajilleen! Kiitoksen myös Jukka Verholle monivuotisesta pätevästä hallitustyöskentelystä. Tapaamme kyllä nämä aktiiviset kiltaveljemme edelleen näissä monissa kiltaympyröissä!
Seppo KailaKillan tiedottaja
Suomenlinnan Rannikkorykmentin komentaja Olli-Pekka Lund pitää alku-puhuttelua Upinniemen laiturilla ennen alukseen nousua.
sEPPo kaila
72
Järjestöt
A lkanut vuosi tulee olemaan tapahtumarikas myös Tu
run Laivastokillan, kuin myös muiden maanpuolustuskiltojen tapahtumakalentereissa. Osallistumme Suomi 100vuotta juhlavuoden maanpuolustustapahtumaan (Maanpuolustuksen Tuki ry/Maanpuolustuskiltojen Liitto ry/Sininen Reservi), joka järjestetään Turussa 19.–20.5. Valtakunnan suurimpia tapahtumia on taas ensi kesän Tall Ships Races Turussa ja Kotkassa. Turussa järjestetään sa
maan aikaan 20.–23.7. tuohon megatapahtumaan sopivasti liittyviä muitakin tilaisuuksia. Yksi näistä on valtakunnalliset Laivastokiltapäivät Turussa, jossa laivastokillat kokoontuvat yhteen ja jonka vastuujärjestäjänä kiltamme Turun Laivastokilta tulevana kesänä toimii. Olkaa siis kiltajäsenet kuulolla ja tulkaa tapaamaan kiltaväkeä ensi kesänä! Laivastokiltapäivät nivotaan sopivalla tavalla Tall Ships Races tapahtuman yhteyteen. Tarkemmat yksityiskohdat Lai
vastokiltapäivien ohjelman sisällöstä ilmoitetaan Laivaston Killan jäsenkilloille keväällä. Tapaamme myös 24.–27.8. järjestettävillä Turun Messuilla. Sijoitumme siellä Puolustusvoimien näyttelyalueella olevan Sinisen Reservin ständin yhteyteen. Tervetuloa Turkuun osallistumaan ja nauttimaan kesän monista tapahtumista! Osallistumme Suomi 100vuotta juhlavuoden maanpuolustustapahtumaan (Maanpuolustuksen Tuki ry/Maanpuolustuskiltojen Liit
Hyvää alkanutta Suomi 100-vuotta!
Jarmo Holm ja Juho Angervo laskemassa seppelettä Laivaston muistoristille Naantalissa. Maakuntakomppanian miehiä kunniavartiossa.
sEPPo kaila
Turun Laivastonkilta
73Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
to ry/Sininen Reservi), joka järjestetään Turussa 19.–20.5. Muistakaa myös Sinisen Reservin ampumakilpailut! Siis seuraavaksi huhtikuussa perinnekivääri (pystykorva, 300m) + pistooli 25 m Upinniemessä.
Olimme mukana tapahtumissa
Pääsimme Turun Rannikkotykistökillan mukana 14.11. tutustumaan rt:n kovapanosammuntoihin ja sotaharjoitustilanteisiin Mäkiluodossa. Isäntänä oli Suomenlinnan Rannikkorykmentin komentaja OlliPekka Lund. Kiitos järjestäjille hienosta retkestä, josta selostus tämän lehden Turun RtKillan osiossa! Turun Laivastokillan perinteinen joulupäivällinen oli katettuna 10.12. Ravintola Trapissa, Naantalin Luostarikirkon kupeessa. Paikka on tunnelmallinen ja Tauluhuone käytössämme, luoden jouluiselle tilaisuudelle mitä parhaat puitteet. Jouluruoka on täällä aina hyvin runsas ja muutenkin vertaansa vailla, jonka tasoa on vaikeaa ylittää. Ravintolan suuren suosion vuoksi jouluruokailusta sovimme jo viimeistään kesäkaudella ja varaamme tilan ajoissa käyttöömme. Tervetuloa siis jouluaterialle taas tulevan joulun alla! Olimme myös mukana Turun RtKillan perin
Hyvää alkanutta Suomi 100-vuotta!
Herrat killan joulupäivällisellä Naantalin ravintola Trapissa.
sEPPo kaila
Turun Laivastonkilta
teisen joulunajan ostosmatkalla Tallinnassa 12.–13.12. Matka sujui mukavan väljällä ja leppoisalla ohjelmalla välillä tärkeitä ostoksia tehden. Tästäkin löytyy selostus RtKillan osiossa.
Edustaminen ja kunnianosoitukset
Turun Laivastokilta kävi itsenäisyyspäivän aamuna Rannikkolaivaston ja yhdessä eri maanpuolustusjärjestöjen kanssa laskemassa seppeleen Laivaston ristille Naantalissa. Seppelemme laski pj Jarmo Holm avustajanaan hallituksen jäsen Juho Angervo. Osallistuimme myös perinteen mukaiseen Jouluaaton 4miehiseen kunniavartioon Sankariristillä.
Merkkipäiviä
Loppukevään ja alkukesän syntymäpäiväsankareitamme ovat: 85 vuotta Yrjö Kärkäs 7.5., 70v. Matti Orava 15.6., 60v. Keijo Maksimainen 19.4. ja Pekka Kumpulainen 2.5. Onnea kaikille syntymäpäiväsankareille!
Seuratkaa ilmoitteluja retkistä ja tapahtumista TS:n kiltapalstalla, sähköpostijäsentedotteissa ja killan päivitetyillä nettisivuilla: www.turunlaivastokilta.net ja killan FBsivulla. Seuratkaa myös ampumatapahtumien ajankohtia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) sivuilla: www.mpk.fi.
Seppo KailaKillan tiedottaja
74
Järjestöt
K oko puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen
asevelvollisuuteen. Valtaosa sodan ajan vahvuudesta on reserviläisiä. Reservin osaamisen kehittäminen ja ylläpito ovat oleellinen osa koko asevelvollisen koulutusjärjestelmää. Pitkä asevelvollisuusaika luo ison haasteen – miten varmistetaan reserviläisten koulutus.
Toimintakykyisen reservin ylläpitäminen perustuu suurelta osin kolmen toimijan saumatto
maan yhteistyöhön; puolustusvoimat tuottaa ja organisoi sodanajan joukot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys tuottaa reserville koulutuspalveluja, jotka täydentävät reservin osaamista ja killat tarjoavat sosiaalisen yhteisön reserviläisille, jossa voi kokea yhteenkuuluvuutta saman koulutushaaran tai joukkoosaston kasvattien kanssa.
Rannikkojääkäreiden osalta, tämä tarkoittaa sitä, että kilta toimii läheisessä yhteistyös
sä UudPr:n kanssa mm. perinneasioissa kuten Teikarinpäivän juhlallisuudet, ansioituneiden huomioimisessa sekä prikaatin kanssa erikseen sovittavissa tapahtumissa. Vuoropuhelu on jatkuvaa ja uudistuvaa.
MPK:n meripuolustuspiirin aktiivien joukossa on runsaasti rannikkojääkäritaustaisia ja siten on mahdollista tarjota osaavia kouluttajia kurssien toimijoiksi. Toiminnan määrä onkin ilahduttavasti kasvanut viime vuosi
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
Toimintakykyinen reservi – Puolustuksen selkäranka
75Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
Kutsu!Rannikkojääkärikillan kevätkokous sekä luento
Keskiviikkona 29. maaliskuuta 2017 klo 18:00. Soneran tiloissa Vallilassa, Teollisuuskatu 11.
Tilaisuuden alussa on luento. Rikoskomisario / tietokirjailija Mikko Porvali luennoi aiheesta Tiedustelu ja vakoilu. Luentotilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille.
Ilmoittautumiset Henri Harmialle henri.harmia@teliacompany.com tai 0405062860 viimeistään torstaina 27. maaliskuuta.
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
Toimintakykyinen reservi – Puolustuksen selkäranka
”Rannikkojääkärit tässä ajassa, Kustjägarna i tiden”-historiateos
H istoriateos kertoo rannikkojääkäreiden toiminnasta vuosina 19972015, ja on Kokonaisturvallisuus 2015mes
suilla julkistettu upeasti kuvitettu yli 200sivuinen kirja. Kirjaa voi ostaa Rannjkillan hallitukselta (esim. [email protected] tai 0505561825) ja hinta on 40 euroa.
Kutsu!
R annikkojääkäripataljoonan perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous, Kenraalintien
marssin jälkeen lauantaina 22.4.2017, alkaen klo. 15.00. Harjattulantie 80, Turku.
Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Mika Seppänen, [email protected], 0505985 698
na UudPr:ssä oltuaan jo pitkään korkealla tasolla Rannikkoprikaatissa. Meripuolustuspiirin SaaristomerenPohjanlahden rannikkojääkäritaustaiset kouluttajat ovat jo monena vuotena toimineet alueen sodan ajan joukkojen ja varusmiesten kouluttajina.
Kolmikantainen työskentely toimivan reserviläisarmeijan ylläpitämiseksi on hyvissä kantimissa rannikkojääkäreiden osalta ja kilta ja Pery tulevat jatkossakin tekemään kaikkensa että tällä uralla pysytään.
Suomen 100 v itsenäisyyden kunniaksi rannikkojääkärit osallistuvat näkyvästi Nuku Rauhassa tapahtumaan. Syksyllä järjestämme juhlat, johon toivomme kaiken ikäisten ja taustaisten rannikkojääkärien osallistuvan. Palaamme tarkemmin tähän seuraavassa numerossa.
Kerran rannikkojääkäri – aina rannikkojääkäri
Henri ja Mika
76
Järjestöt
Rannikkojääkärikillan ja RannJP:n Perinneyhdistyksen yhteinen toimintakalenteri 2017
lejä ja leikkejä ym. mukavaa. Lisätietoja Mika Kiurulta mi[email protected] ja 0503926866.
Heinäkuu Teikarin päivän juhlallisuudet, Upinniemi ja Drags vik. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Aimo Laaksonen [email protected] ja 0400813603 tai Antti Rautiainen [email protected] tai 050556 1825.
22.7. Porkkala Swimrun 2017, Upinniemi. Lisätietoja http://www.swimrun.fi/
18-19.8. Suomi 100 v juhlin-taan liittyvä Nuku Rauhassa ti-laisuus Helsingissä. Rannikkojääkäreillä oma rasti Töölönrannassa. Lisätietoja Jorma Tiura [email protected]
Marraskuu Rannikkojääkäri-killan syyskokous
3.12. ”Talvisodan muistoja ja adventin lauluja”-konsertti, Upinniemen Merikappeli. Lisätietoja Esa Aittokallio esa.ait[email protected] tai 0405869061
5-6.12. Suomi 100-vuotta juhla
3-5.3.Hiihtovaellus Virolahden merialueella. Hiihtoa, erätaitoja ja sotahistoriallista antia. Lisää tietoa MPK:n sivuilta (www.mpk.fi) Hiihtovaellus Virolahdella SL, SV 2010 17 12289 tai Mika Kiurulta [email protected] ja 0503926866.
29.3. Rannikkojääkärikillan ke-vätkokous sekä luento. Keskiviikkona 29. maaliskuuta 2017 klo 18:00. Soneran tiloissa Vallilassa, Teollisuuskatu 11. Tilaisuuden alussa on luento. Rikoskomisario / tietokirjailija Mikko Porvali luennoi aiheesta Tiedustelu ja vakoilu. Luentotilaisuus on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset Henri Harmialle henri.harmia@teliacompany.com tai 0405062860 viimeistään torstaina 27. maaliskuuta.
22.4. Kenraalintiemarssi, Turku. Lisätietoja Sami Kivilähde [email protected] tai 0405900500
22.4. Rannikkojääkäripatal-joonan Perinneyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikoko-us. Kenraalintiemarssin jälkeen 22.4.2017, alkaen klo
15. Harjattulantie 80, Turku. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Mika Seppäseltä mika.sep[email protected] tai 050 5985 698
13.5. Vesistö- ja koulutus-kauden avajaiset ja mökkital-koot, Upinniemi – Ramsö. klo 09:00. Lähtö Llaiturilta ja paluu klo 15:00 mennessä. Koko perheen tapahtuma. Tarkemmat ohjeet Aimo Laaksoselta [email protected] ja 0400813603 sekä Mika Seppäseltä [email protected] tai 050 5985 698
Toukokuu 2017 Baretti-marssi 1, Dragsvik (VEH). Killalla ja Peryllä on mahdollisuus muodostaa oma ryhmä. On myös mahdollisuus osallistua järjestelytehtäviin. Ilmoittautumiset Antti Rautiaiselle [email protected] tai 050556 1825 viimeistään 15.huhtikuuta.
11-16.6. Leirikoulu koululai-sille Upinniemen saaristossa Ramsössa. Leirikoulu koululaisille Upinniemen saaristossa Ramsössa. Erätaitoja, ulkoilua, uimista, suunnistusta, pelastautumista, perinteisiä ulkope
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
77Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
8.4. Yhdistyksen vuosikokous Raumalla.
22.4. Sinisen Reservin ampu-makilpailu Upinniemessä.
Toukokuu Vesistökauden aloi-tussauna, MERISK
8.7. Merivoimien vuosipäivä ja Sinisen Reservin järjestämä il-tajuhla Vaasassa.
18.-19.8. Sininen Reservi mukana Nuku Rauhassa-päätapahtumassa Helsingissä. – NUKU RAUHASSA on
turvallisuustoimijoiden yhteistyöhanke, jolla juhlistetaan 100vuotiasta itsenäistä Suomea. Hanke on osa Valtioneuvoston kanslian virallista Suomi 100 ohjelmaa.
– NUKU RAUHASSA tapahtumakokonaisuus (www.nukurauhassa.fi) sisältää kymmenen kokonaisturvallisuustapahtumaa sekä neljä asiantuntijaseminaaria. Lisäksi ohjelmassa on kymmeniä muita turvallisuustapahtumia. Suurin osa tilaisuuksista on yleisölle avoimia ja maksuttomia.
Sininen Reservi ry:n tapahtumia (www.sininenreservi.fi) vuonna 2017
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
– ”Musiikki yhdistää” kansalaistorilla ja Töölönlahdella 18.19.8.2017 Kokonaisturvallisuustapahtumakokonaisuus huipentuu Helsingin Kansalaistorilla
ja Töölönlahdella järjestettävään päätapahtumaan. Tapahtuma sisältää aktivoivia toimintarasteja ja kilpailuja sekä kalustoesittelyjä ja toimintanäytöksiä.
XV Kenraalintie-marssi22.4.2017 Kakskerta, Turku
M atkat 10, 18 ja 25 km. Ilmoittautuminen suorittamalla osallistumismaksu 22 € Peryn tilille 31.3.
2017 mennessä. Tämän jälkeen tapahtuva ilmoittautuminen 25 €. Tällöin on suotavaa ilmoittaa osallistumisestaan tietojensa kera myös sähköpostitse.
Maksun saaja: PERY ry Tilino: FI29 8000 2038 3243 89 Merkitse viestikenttään nimesi ja kävelymatka.
Marssitoimisto avataan klo 08:00 25 km lähtö klo 08:30 10 ja 18 km lähtö klo10:00
Lisätiedot ja tarkempi marssiohjelma: http://www.rannjppery.com/ yhteydenotot: [email protected]
78
Järjestöt
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja Merikappelissa 27.11.2016
lauluja konsertin. Toki oltaessa Upinniemen varuskunnassa oli Rannikkoprikaatikin mukana konsertissa, josta näkyvin osoitus oli varuskunnan päällikön kommodori Vesa Tuomisen osallistuminen konserttiin. Konsertti oli näin Merikappelin ”kirkkoherran” näkökulmasta taas kerran mukava kokemus. Hyvissä ajoin alkoi ihmisiä saa
pua klo 17 alkaneeseen Upinniemen sotilaskotisisarten järjestämään glögitarjoiluun ja itse saapuessani paikalle noin puoli kuusi oli parkkipaikka jo tuttuun tapaan täynnä autoja. Konsertin alkaessa klo 18 oli paikalla hiukan vähemmän ihmisiä, kuin edellisvuonna, mutta ei Merikappeli tyhjältä näyttänyt kun paikalla oli 143 ihmistä. Uskollisimpia ja ehkä pisimmältä tulleita olivat kolmatta kertaa paikalle tulleet Hyvinkään Palopuron kyläyhdistyksen retkeläiset. Retkeläisiä hieman harmitti, kun tänä vuonna ei konsertin yhteydessä ollutkaan aikaisempien vuosien mukaisia myyjäisiä seurakuntasalissa, mutta ehkä taas ensi vuonna?
Konsertti aloitettiin perinteisesti minun lyhyillä tervetulosanoilla, joilla konserttiväki toivotettiin tervetulleeksi varuskuntaan ja Merikappeliin. Rannikkojääkärikillan puheenjohtaja Henri Harmia omissa tervetulosanoissaan kiitteli mahdollisuudesta päästä Merikappeliin ja totesi Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja konsertin muuttuneen viimeistään nyt pysyväksi perinteeksi. Tämän jälkeen paikallinen kuoro Porkkalan Laulu johtajanaan Pia Innala sai vuoron ja kuulimme perinteisen yhdistelmän lauluja. En
Kulunut vuosi 2016 on ollut Merikappelissa muu
tosten vuosi. Suurin muutos on tapahtunut Merikappelin kirkkosalissa, josta vanhaa sotilaskirkkojen perinnettä mukaillen on tehty useimmiten vain aivan uusissa kirkoissa nähty monitoimikirkkosali, josta näkyvin merkki on videotykki ja sähköllä laskettava kangas aivan alttarin yläpuolella. Muutokset tarvitsevat aina aikaa ja juuri tällaisten vuosien kohdalla hyvät perinteet näyttelevät paljon tavallista suurempaa roolia. Niillä on hyvä osoittaa, että vaikka muutoksia tapahtuu, niin tietyt perusasiat ja arvot pysyvät aina Merikappelissa samoina.
Ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11. Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan perinneyhdistys järjestivät Merikappelin Tuki ry:n kanssa jo kuudennen kerran Talvisodan muistoja ja Adventin
140...141...142 ja 143. Virallisen konserttivierasmäärän laski Sotilaspastori Henri Kivijärvi.
Esa aittokallio
Esa aittokallio
79Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
Rannikkojääkärikilta ja Rannikkojääkäripataljoonan Perinneyhdistys
Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja Merikappelissa 27.11.2016
siksi tuli yhteislauluna Rannikkojääkärimarssi, jota seurasi yhdistelmä jota voi hyvin kuvata sanoilla ”Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja” ja konsertti päättyi yhdessä laulettuun Hoosianna lauluun adven
tin kunniaksi. Rannikkojääkäripataljoonan perinneyhdistyksen Aimo Laaksonen kukitti konsertin lopussa kuoron johtajan Pia Innalan ja esitti meidän tyytyväisten kuulijoiden yhteisen kiitoksen kuorolle. Hyvin nopeas
ti tämän jälkeen Merikappeli hiljeni ja valmistelu vuoden 2017 ensimmäistä adventtia ja Talvisodan muistoja ja Adventin lauluja konserttia varten alkoi.
Henri KivijärviSotilaspastori
Konsertin kuorona oli Porkkalan Laulu, johtajanaan Pia Innala.
Esa aittokallio
L eirikoulu koululaisille Upin
niemen saaristossa Ramsössa 11.16.6.2017. Erätaitoja, ulkoilua, uimista, suunnistusta, pelastautumista, perinteisiä ulkopelejä ja leikkejä ym. mukavaa. Lisätietoja Mika Kiurulta [email protected] ja puh. 0503926866.
R annikkojääkäripataljoonan perinneyhdistys
ry:n purjehduskauden avajaiset ja Ramsön majatalkoot, lauantaina 13.5.2017, Upinniemi. Lähtö Llaiturilta klo 09:00 ja paluu klo 15:00 mennessä. Ilmoittautuminen (kulkuluvat) ja lisätiedot: Aimo Laaksonen, [email protected], 0400813603
80
Järjestöt
Uudenmaan prikaati Tammisaaressa on osa Meri
voimia ja se joukkoyksikkö jossa suurin osan maamme ruotsinkielisistä varusmiehistä saa sotilaskoulutuksensa. Vuonna 1963 päätti joukko entisiä kantahenkilökuntaan kuuluneita sekä entisiä varusmiehiä perustaa Nylands Brigads Gille rf. Tänään Gillettiin kuuluu noin 2000 jäsentä.
Yhdistyksen keskeisin tehtävä on tukea ja auttaa Uudenmaan prikaatia ja siellä palvelevia varusmiehiä. Myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja puolustushengen edes
auttaminen sekä suomenruotsalaisten puolustusperinteiden vaaliminen kuuluu tehtäviin.
Pääosa toiminnasta tapahtuu paikallisosastoissa joita on Itä ja LänsiUudellamaalla, Helsingin seudulla, VarsinaisSuomessa, Etelä ja Pohjoispohjanmaalla sekä Ruotsissa. Paikallisosastoissa järjestetään kokouksia, esitelmiä, tutustumismatkoja ja vastaavia sekä jäsenille että heidän perheenjäsenille.
Gilletin varainhankinta on perusta Uudenmaan Prikaatin stipendirahastolle josta jaetaan tunnustuksia varusmiehil
le ja kouluttajille kotiuttamis ja juhlapäivinä. Gillet on myös rahoittanut prikaatille uuden Kuntosalin ”GilleGymmet”, varusmiehille tarkoitettu Vapaaajantalon, sekä tukenut kun kunnostettiin Prikaatin läheisyydessä oleva Kaptensbo stället ja Traditionskullen, Suomen Sodan ajoilta oleva vanha perinnetalo ympäristöineen sekä sen vieressä oleva perinnekorsu.
Gillet vastaa nyt myös joukkoosaston lehdestä, Fanbäraren, lehti joka julkaistaan 4 kertaa vuodessa sekä painettuna että eversiona.
N ylands brigad i Dragsvik, Ekenäs är det truppför
band som samlar huvudparten av de finlandssvenska beväringarna från hela Finland. År 1963 beslöt tidigare anställda och tidigare beväringar att grunda Nylands Brigads Gille rf, för att ta
tillvara både Brigadens och tidigare Nylands Regementes traditioner. Idag har Gillet ca 2000 medlemmar– Gillet är en verklig samlingsrörelse.
Gillets huvudsakliga ändamål är att stöda Nylands brigad och dess beväringar samt att
främja det frivilliga försvarsarbetet och försvarsandan samt vårdandet av de finlandssvenska försvarstraditionerna. Den huvudsakliga verksamheten sker ute i lokalavdelningarna som arrangerar både informationskvällar, studiebesök, resor och före
Nylands Brigads Gille
Lähde mielenkiintoiselle uutuusmatkallemme
Ino, Krasnaja Gorka (Yhinmäki), KronstadtRannikon Puolustajan lukijamatka 9.-12.6.2017
– Retken sotilasasiantuntijana yekomentaja, ST Ove Enqvist – Matkanjohtaja ja asiantuntijaopas sotahistorian tutkija, ylil res Göran Lindgren
Ilmoittautuminen matkalle 31.3.2017 mennessä. Hinta 635 €
Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, Helena Kuosmanen, puh.09 444774, sähköposti [email protected]
Lisätietoja: http://vihdinliikenne.fi/events/kategoria/sotahistorialliset-matkat/
ovE Enqvist
81Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Järjestöt
drag. Det finns lokalavdelningar i Västra och Östra Nyland, Helsingforsregionen, Åboland, Norra Österbotten, Södra Österbotten samt i Sverige.
Gillets medelanskaffning är grunden för den stipendieutdelning som sker på Brigaden i samband med både hemförlovningar och högtidsdagar. Det ger Nylands brigad en möjlighet att belöna både beväringar och utbildare som utmärkt sig i sitt uppdrag. Gillet har även donerat en alldeles ny konditionssal, ”GilleGymmet”
till Nylands brigad och hade även en stor betydelse när beväringarnas fritidshus byggdes om och ännu idag bidrar Gillet med finansiering när det skaffas ny utrustning. Även renoveringen och underhållet av Kaptensbostället, Pjäsparken och korsun på Traditionskullen sker med Gillets stöd.
Gillet svarar även för Nylands brigads truppförbandstidning Fanbäraren som utges 4 ggr per år både som tryckt och som eversion.
Yhteystiedot:www.nylandsbrigadsgille.fi / www.nylle.fi
Bernt Ehrnrooth Styrelseordförande tfn 050 587 9868 ordf (ät) nylandsbrigadsgille.fi
Thorbjörn Sirén, Sekreterare tfn 0400 614 887 sekr (ät) nylandsbrigadsgille.fi
Agneta Rehnberg, Medlemssekreterare tfn 040 824 3380 medlemssekr (ät) nylandsbrigadsgille.fi
Karl-Johan Kähkönen, Skattmästare tfn 040 505 7000 ekonomi (ät) nylandsbrigadsgille.fi
Nylands Brigads Gille
Maahantuoja:
Ruukintie 7-9, 02330 Espoo, www.atoy.fi Puh. (09) 6827 1, Faksi (09) 6827 305
MERIVAIHTEET
82
Hangon Rannikkopatteriston perinneyhdistysPuheenjohtaja VeikkoOlavi EronenGSM 040824 8679, 040 520 0907Narvikink. 20, 10900 [email protected]@hotmail.com
Helsingin MiinanraivaajakiltaPuheenjohtaja Erik ErwesLinnankoskenkatu 11 A 1000250 Helsinki, 0400 503 [email protected]
Helsingin ReservimeriupseeritPuheenjohtaja Henri HavulinnaNeulastie 2 B 16, 00410 Helsinki040 552 [email protected]
Kotkan Rannikkoalueen perinneyhdistysPuheenjohtaja Aapo Tokkola045 169 [email protected] postiosoite:Koulukatu 2 as 4, 48100 [email protected]
Kymen LaivastokiltaPuheenjohtaja Tapio RiikonenVesikatu 10, 49400 Hamina050 540 [email protected]
Kymenlaakson Rannikonpuolustajain kiltaPuheenjohtaja Esa TerviöKotilotie 6, 48310 Kotka, 0440 837 [email protected]
Laatokan puolustuksen perinneyhdistysPuheenjohtaja Erkki MarttilaSignalistinkatu 11 G 61, 20360 TURKU050 351 [email protected] Kyösti Rantanen, Turku0400 825 [email protected]
Laivaston kiltaPuheenjohtaja Pentti O. Niskanen, Hiidenkuja 6, 21600 Naantali040 [email protected]
Laivaston SukeltajakiltaPuheenjohtaja Tapani KorhonenOlofsborg 13 A, 10710 Snappertuna040 558 [email protected] [email protected]
MeripuolustussäätiöAsiamies Arno HakkarainenHelenankuja 4, 01400 [email protected]
MeriupseeriyhdistysPuheenjohtaja Erkki MikkolaRLAIV, PL 5, 20241 TURKU0299 800, [email protected] Tuomas Mäkelä, 0458413070, [email protected]
MerivoimatTiedottaja Minna SuominenMerivoimien esikuntaPL 58, 20811 [email protected]
Merivoimien tutkimus-laitoksen perinneyhdistysPuheenjohtaja Erkki Laurila0500 431 [email protected] Kaarina SaartoPL 5, 20240 [email protected]
Pirkanmaan Meripuolustuskilta ryPuheenjohtaja Timo ValliKastepolku 2, 14200 Turenki040 833 7213, [email protected]
Pohjanlahden LaivastokiltaPuheenjohtaja Teuvo RodenPietarsaarenkatu 2 A 3, 65350 Vaasa0500 665 [email protected]
Pohjanlahden Merivartiokilta Puheenjohtaja Hannu [email protected]
Rannikkotykistön OpistoupseeritPuheenjohtaja Tatu VartiainenOjahaantie 11 B 25, 01600 Vantaa02 998 00, 0400 [email protected]
RannikkosotilaskotiyhdistysPuheenjohtaja Maritta SariolaEsplanadi 120 B 21, 10900 Hanko050 302 [email protected]
RannikkojääkärikiltaPuheenjohtaja Henri HarmiaKoronakuja 6 b 13, 02210 Espoo 040 506 2860 [email protected]
Rannikkojääkäri pataljoonan perinneyhdistysPuheenjohtaja Mika SeppänenLoimikuja 8, 20660 Littoinen050 [email protected]
Rannikkotykistön perinneyhdistysPuheenjohtaja Ove EnqvistHevoshaantie 9 D 6, 01200 Vantaa040 552 [email protected], www.rannikkotykisto.fi
RannikkotykistösäätiöValtuuskunnan puheenjohtajaTimo KohtamäkiHallituksen puheenjohtaja Vesa TuominenAsiamies komkapt M5/MERIVE Hannu [email protected]
Rannikon Puolustajain kiltaPuheenjohtaja Esa TerviöKotilotie 6, 48310 Kotka0440 837 [email protected]
RT-kerho johtorengasPuheenjohtaja Toni Aalto040 311 [email protected]
Selkämeren RannikkokiltaPuheenjohtaja Ravo SarmetKolhantie 134 b26510 Rauma040 562 [email protected]
Sininen Reservi ryPuheenjohtaja Robin ElfvingKauppiaankatu 2, 00160 Helsinki040 [email protected]
Suomenlahden LaivastokiltaPuheenjohtaja Lars EklundMarkkinatie 5 E 56, 00700 HELSINKI0440 [email protected]
Rannikkoupseeri-yhdistysPuheenjohtaja Auvo Viitaaho,Kommodori, Komentaja/ 2.Logitiikkarykmentti (2.LOGR)sihteeri Jarmo Valtimo, 040 564 7695, jarmo.valtimo @rannikonpuolustaja.fi
Yhteinen julkaisumm
e
83Rannikon Puolustaja 1 | 2017
Suomenlinnan Rannikko-rykmentin perinneyhdistysPuheenjohtaja Kari Salin, Merisotakoulu,Sammenpolku 3 02260 Espoo kari _ [email protected],[email protected] Anu VuorinenKauriinrinne 13 A 2, 01480 VANTAA040 502 [email protected]
Suomenlinnan RannikkotykistökiltaPuheenjohtaja Kristiina Slotte,Merivirta 16 as 7, 02320 Espoo050 525 0022kristiina _ [email protected]kilta.net
Suomi Merellä -säätiöAsiamies ja sihteeri Jyrki Myllyperkiö 050 5520244,sihteeri@suomimerellä.fi
Turun LaivastokiltaPuheenjohtaja Jarmo HolmKreivinkatu 3 A , 21110 Naantali040 [email protected]
Turun RannikkotykistökiltaPuheenjohtaja Petri LeppäkoskiPerälänkatu 10, 20540 Turku040 [email protected]
Turun Rannikkotykistö-rykmentin Perinneyhdistys ryPuheenjohtaja Pasi KatajaVimpankuja 11, 20540 [email protected], www.turrtr.net
Turun ReservimeriupseeritPuheenjohtaja Heikki LaihoLinnankatu 11 a 3, 20100 Turku0400 520 [email protected]
Vaasan Rannikkopatteriston perinneyhdistysPuheenjohtaja Kari LehtimäkiVästäräkinkatu 8C 65320 VaasaGSM 041 432 [email protected] Harri [email protected]
Rannikon Puolustajan teemat 20171/2017 Tutkimus ja kehittämistoiminta
2/2017 Reservin koulutus ja osaaminen
3/2017 Autonomiset järjestelmät
4/2017 Sodankäynnin muodonmuutos
1/2018 Uudet oppimisympäristöt
www.rannikonpuolustaja.fi
Helsingin Miinanraivaajakillan kokous joka kuukauden toinen tiistai klo 13.00 ravintola White Ladyssa.
Tapahtumakalenteri 20171.1.–31.8. Sininen Reservi ry järjestää valokuvauskilpailun ajalla. (s. 41)
16.3. RUY:n vuosikokous. (s. 61)
8.4. Sinisen Reservin vuosikokous Raumalla. (s. 77)
5. 7.5. RUY:n jäsenretki järjestetään alustavan suunnitelman mukaan Tanskaan. (s. 61)
9.12.6. Rannikon Puolustajan lukijamatka. (s. 80)
8.7. Merivoimien vuosipäivä ja Sinisen Reservin järjestämä iltajuhla Vaasassa. (s. 77)
• Sjökapten YH (Merikapteeni) Ansökan 15.3 - 5.4.2017Ansök på www.studieinfo.fi
• Vaktstyrman (Vahtiperämies)• Vaktmaskinmästare (Vahtikonemestari)
Ansökan 1.1 - 15.5.2017Kontakta [email protected]
• Kotimaanliikenteen laivuri (Skeppare i inrikestrafik)
• Koneenhoitaja (Maskinskötare)• Kuljettaja (Förare)
Ilmoittautumiset www.aboamare.fi
www.aboamare.fi
www.axxell.fiwww.novia.fi
Sjöfarts-utbildningi Åbo
METSI – LUOTETTAVA YHTEISTYÖKUMPPANI
• luvanvaraisten osien valmistus ja huolto, ase-elinkeinolupa
• puolustusvälineiden muutostyöt ja tuotekehitys
• kevyt ja ketterä konttiratkaisu sisältäen ballististen suojauksen
• siirrettävät asuin- ja majoitustilamodulit
• liikkuvat vedenpuhdistusjärjestelmät
• kokonaisvaltainen osaaminen: mekaniikka-, sähkö- ja ohjausjärjestelmät
Tehtaat kotimaan lisäksi Virossa ja Liettuassa.
METSI OYKaaritie 7, 12100 Oitti, FinlandTel. +358 207 373 320 www.metsi.fi
TUOTEKEHITYS-PALVELUT
ASIAKASPIIRUSTUSTEN AUDITOINTI
OSTOT JA ALIHANKINTA
MEKAANINEN ASENNUS
SÄHKÖISTYS JA LOGIIKAT
TESTAUS JA KOULUTUS
PREFERRED PARTNER