Kehittyvä HUS

Kehittyvä HUS

Suurta ja pientä parantaen 2

21 SAIRAALAA 3

Avoimuutta potilaan parhaaksi 5

Tarkistuslista leikkauksen turvana 7

Leikkaussalin tarkistuslista 9

Potilaan palaute muovaa paremman sairaalan 10

Miten hoitosuositukset toteutuvat? 12

Nettiterapia auttaa ajoissa 13

Lonkkaliukumäki 14

”Voisimme oppia ruotsalaisten keskusteluperinteestä” 15

”Hyvä johtaja tuntee työn arjen” 16

Iltavastaanotto helpottaa lapsiperheen arkea 17

Sydäntapahtumapotilaan polku 18

Tarkka reitti kotoa kotiin 19

Parempaa ruokaa syöpäpotilaalle 20

Reilu työyhteisö hoitaa tehokkaammin 21

Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia 22

Auttoiko hoito? Kysytään potilaalta! 24

Matkalla maailman parhaaksi 25

Aina paremmin kuin eilen 26

KEHITTYVÄ HUS 2014 2

Suurta ja pientä parantaen

Suomalainen terveydenhuolto on valtavan murroksen äärellä. Postinumero ei enää määrää, mihin sairaalaan pitää mennä – potilas saa valita itse. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-rakenneuudistus myllää pian aivan kaikkien suomalaisten sai-raaloiden toiminnan. Asiakkaan näkökulmasta terveydenhuol-lon pitää tulevaisuudessa näyttää yhtenäiseltä, ei loputtomien luukkujen viidakolta. Tärkeä osa hyvää palvelua on toimiva potilastietojärjestelmä, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut.

Horisontissa siintää uusi HUS, jossa vaikuttava hoito ja laa-dukas tutkimus auttavat potilasta pärjäämään arjessaan entistä paremmin. Haluttu lopputulos vaatii kuitenkin toimintatapojen syvällistä uudistusta, toteaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

”Asiakkaamme ovat tottuneet sähköiseen asiointiin, ja nyt on viimeinen hetki tuoda se myös sosiaali- ja terveyspalvelui-hin”, Mäkijärvi sanoo.

”Kun kuntien talous ja kilpailu asiakkaista kiristyvät, syntyy positiivinen paine kehittyä. Laadun on parannuttava jatkuvasti, samoin potilasturvallisuuden. Meidän täytyy käyttää rahaa riit-tävästi, mutta tuhlata emme saa.”

Tulevaisuuden HUS on alituiseen kehittyvä, aidosti poti-laan tarpeiden ympärille rakennettu turvallinen organisaatio. Toiminta ryhmitellään osaamiskeskuksiin potilas- ja sairaus-ryhmien mukaan: esimerkiksi sydänpotilas saa kaiken tarvit-semansa monialaisen ja moniammatillisen hoidon Sydänkes-kuksesta.

Yhtenä jatkuvan kehittämisen työkaluna HUS hyödyntää lean-hanketta. Siitä kerrotaan tarkemmin sivulla 15.

”Joka päivä voidaan tehdä jokin pieni parannus. Kun ih-miset huomaavat, että on mahdollista muuttaa niin suuria kuin

• Potilaat ovat tutkitusti tyytyväisempiä ja he saavat

entistä turvallisempaa hoitoa.

• Magneettisairaalan henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja erittäin taitavaa.

• Magneettisairaalan yksiköt ovat haluttuja, toimivia ja turvallisia työpaikkoja.

• Yhdysvalloissa magneettisairaalat edustavat 5 prosentin parhaimmistoa.

• Magneettisairaalastatuksen voi saada vain, jos hoidon laatu on todistettavasti huippuluokkaa.

Meidän täytyy käyttää rahaa riittävästi, mutta tuhlata emme saa.”

FAKTA: Magneettisairaala

pieniäkin asioita, heidän on helpompi keksiä uusia ideoita ja vauhdittaa kehitystä omalla työpaikallaan”, Mäkijärvi kuvaa.

Potilaalle ei riitä, että lääketiede edustaa maailman huip-pua. Myös hoitotyön on vastattava potilaan hoidon tarpeisiin, sanoo hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

”HUS:ssa tehdään muun muassa erittäin vaativaa kirurgiaa ja toteutetaan vaativia lääkehoitoja. Ne eivät kuitenkaan auta, jos potilas on esimerkiksi vajaaravittu.”

HUS:ssa onkin viime vuosina tehty systemaattista työtä strategian painopistealueiden toiminnallistamiseksi suoraan potilaan hoitoon. Kivunhoidon on oltava riittävää. Painehaa-voja, kaatumisia ja vajaaravitsemusta täytyy torjua aktiivisesti. Toukokuussa 2014 HUS alkoi tehdä prevalenssitutkimuksia, joissa selvitetään, kuinka moni potilas kärsii esimerkiksi vajaa-ravitsemuksesta ja painehaavoista.

Tähtäimessä muutamissa uusissa osaamiskeskuksissa on magneettisairaalan status, jonka voi saada vain todentamalla hoidon laadun määrällisin ja laadullisin mittarein.

”Emme voi julistautua Euroopan tai edes Suomen parhaak-si sairaalaksi, ellei hoitomme laatua ole todennettu kansainvä-lisillä kriteereillä. Hoidon laadun on oltava julkista tietoa, jotta ihmiset voisivat käyttää valinnanvapauttaan”, Torppa sanoo.

”HallintoylihoitajaKaarina Torppa

JohtajaylilääkäriMarkku Mäkijärvi


HUS-kuntayhtymällä on 21 sairaalaa. Lisäksi HUS hoitaa potilaitaan Auroran ja Herttoniemen sairaaloissa. HUS:iin kuuluu 24 Uudenmaan kuntaa. Sen toiminta on järjestetty viideksi sairaanhoitoalueeksi: HYKS, Hyvinkää, Lohja, Länsi-Uusimaa, Porvoo.

21 SAIRAALAA

452 998 POTILASTA

HyvinkääHyvinkään sairaala

TuusulaKellokosken sairaala

PorvooPorvoon sairaalaVantaa

Peijaksen sairaala

HelsinkiAuroran sairaalaHerttoniemen sairaalaIho- ja allergiasairaalaKirurginen sairaalaKätilöopiston sairaalaLastenklinikkaLastenlinna

EspooJorvin sairaala

LohjaLohjan sairaala

Paloniemen sairaala

TammisaariTammiharjun sairaalaLänsi-Uudenmaan sairaala

Meilahden kolmiosairaalaMailahden tornisairaalaNaistenklinikkaPsykiatriakeskusSilmä- ja korvasairaalaSyöpätautien klinikkaTöölöm sairaala

89 455 leikkaustoimenpidettä 18 099 synnytystä 1 580 702 avohoidon käyntiä 452 998 eri erikoissairaanhoidon potilasta

56 % hoitohenkilökunta26 % muu henkilökunta13 % lääkärit5 % erityistyöntekijät

21 481 huslaista


HUS-sairaalat

Auroran sairaala Muun muassa infektiosairauksia ja lastenpsykiatrisia osastoja.

Herttoniemen sairaala Helsingin kaupungin sairaala, josta HUS vuokrannut tilaa leikkaustoimintaa varten. Leikkausyksikön erityisosaamisalueena on tähystysavusteinen kirurgia.

HYKS Psykiatriakeskus Psykiatrian poliklinikoita ja osastoja.

Hyvinkään sairaala Päivystävä synnytyssairaala, joka tarjoaa lähes kaikkien lääketieteen erikoisalojen palveluja.

Iho- ja allergiasairaala Pääkaupunkiseudun ainoa allergian erityistason sairaala, iho- ja sukupuolitautien erikoissairaanhoidon perustason ja erityistason sairaala sekä unilääketieteen erityistason sairaala.

Jorvin sairaala Hoitaa kirurgisia, psykiatrisia, lastentautien, naistentautien ja synnytysten, keuhkosairauksien, neurologian ja sisätautien potilaita.

Kellokosken sairaalaSairaalan tehtävänä on oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden hoito, skitsofrenian kuntoutus sekä vaikeasti oireilevien lasten ja nuorten hoito.

Kirurginen sairaala Tutkii ja hoitaa suu- ja leukasairauksien sekä vatsaelinkirurgian erikoisalojen potilaita.

Kätilöopiston sairaala Suomen suurin synnytyssairaala hoitaa lisäksi naistentautien potilaita sekä vastasyntyneiden osastolla ja lastenpsykiatrian yksiköissä lapsia.

Lastenklinikka Lastentautien ja lastenkirurgian vuodeosastoja ja polikliinisia vastaanottoja, leikkaus- ja anestesiaosasto, kaksi teho-osastoa ja tukitoimintoja.

Lastenlinna Lastenneurologian ja lastenpsykiatrian osastoja ja vastaanottoja.

Lohjan sairaalaLohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Aluetta palvelevat Lohjan ja Paloniemen sairaalat.

Länsi-Uudenmaan sairaalaLänsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Hanko, Inkoo ja Raasepori. Somaattiset sairaudet hoidetaan Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja psykiatriset Tammiharjun alueella.

Meilahden kolmiosairaala Vuodeosastoilla hoidetaan kardiologian, neurologian, infektiosairauksien, hematologian ja sisätautien sekä maksa- ja elinsiirtokirurgisia potilaita. Sairaala vastaa valtakunnallisesti kantasolujensiirroista, systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelusta ja aivohalvauksen liuotushoidon telelääketieteestä. Useiden erikoisalojen poliklinikoita sekä tukitoimintoja.

Meilahden tornisairaala Hoitaa sydän- ja thoraxkirurgian, verisuonikirurgian, vatsaelinkirurgian ja neurologian erikoisalojen potilaita. Vastaa Suomen kaikista aikuispotilaiden elinsiirroista. Useiden erikoisalojen poliklinikoita ja tukitoimintoja.

Naistenklinikka Naisten ja vastasyntyneiden vaativaan erikoissairaanhoitoon keskittynyt sairaala hoitaa vaikeimmat riskiraskaudet ja hyvin ennenaikaiset synnytykset. Hoitaa synnyttäjiä, naistentautipotilaita sekä lastentautien ja lastenkirurgian potilaita.

Paloniemen sairaala Psykiatriaan erikoistunut sairaala, jonka tärkeitä hoitomuotoja ovat perhe- ja verkostoselvittelyt sekä erilaiset toiminnalliset terapiat: esimerkiksi ratsastus-, liikunta- ja taideterapia.

Peijaksen sairaala Vuodeosastoilla hoidetaan kirurgisia, psykiatrisia ja sisätautien kuten kardiologian ja keuhkosairauksien potilaita. Sairaalassa on myös useita erikoisalojen poliklinikoita ja tukitoimintoja.

Porvoon sairaala Erikoissairaanhoidon palveluja ja erikoissairaanhoidon päivystys.

Silmä-korvasairaala Tutkii ja hoitaa silmätautien, korva-, nenä ja kurkkutautien, elinsiirtokirurgian sekä keuhkosairauksien potilaita.

SyöpäklinikkaSyöpäklinikka vastaa syöpäpotilaiden hoidosta leikkaukset pois lukien. Hoitaa myös muualta Suomesta saapuvia, erikoisosaamista vaativia potilaita.

Töölön sairaala Tutkii ja hoitaa ortopedian ja traumatologian, käsikirurgian, plastiikkakirurgian sekä neurokirurgian erikoisalojen potilaita. HUS:n suurin traumatologinen päivystyspiste hoitaa koko Uudenmaan vaikeimmat tapaturmat.


Kun potilaat saavat itse valita hoitopaikkansa, on yhä tär-keämpää, että sairaalan toimintaa kuvaavaa laadukasta ja läpinäkyvää tietoa on saatavilla. HUS kehittää jatkuvasti tie-totuotantoaan toimintansa laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. HUS on esimerkiksi ensimmäinen suomalainen sairaala, joka on julkaissut tietoja rintasyöpäpo-tilaiden hoitoprosessin eri vaiheiden kestosta.

HUS seuraa potilaiden hoitonpääsyä jatkuvasti. Tällä het-kellä 707 potilasta on odottanut hoitoon yli laissa määritellyt 6 kk.

HUS vertaa jatkuvasti toimintaansa sekä suomalaisiin että kansainvälisiin toimijoihin. Esimerkiksi kustannusten nou-sun tarkastelussa HUS on pärjännyt hyvin. Vaikka hoidot ovat kehittyneet, kustannukset ovat nousseet maltillisesti.

Potilasturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä seurataan niin ikään. Työntekijöille tarjotaan kausi-influenssarokotteet, jot-ta sekä potilaat että henkilökunta säästyisivät influenssalta. Rokotuspisteitä on järjestetty muun muassa työpaikkaruoka-loiden yhteyteen, jotta rokotteen ottaminen olisi mahdollisim-man vaivatonta. Rokotuskattavuus on noussut vuosi vuodel-ta ja on nyt 54 prosentin tasolla. 80 prosentin tavoitteeseen on kuitenkin vielä matkaa.

Keskeinen keino ehkäistä mikrobien leviämistä sairaalas-sa on käsien desinfektointi. Käsihuuhteen kulutusta HUS:n sairaaloissa seurataan säännöllisesti. Käsihuuhteen kulutus Hyksissä on vähäisempää kuin muissa Suomen yliopistosai-raanhoitopiireissä.

Käsihuuhteen käyttö ja henkilökunnan rokotekattavuus ovatkin tärkeitä kehittämisen kohteita.

Avoimuutta potilaan parhaaksi

Kädet desinfioidaan ennen kuin kosketaan potilaaseen ja välittömästi sen jälkeen.

HUS:n henkilöstön influenssarokotekattavuus on yli 50 prosenttia

Rokotetut

HUS:in henkilöstön rokotekattavuus


Erityistä huomiota kiinnitetään bakteerikantoihin, jotka ovat re-sistenttejä antibiooteille. Niin sanottua metisilliinille vastustus-kykyistä MRSA-bakteeria tavataan HUS:n sairaaloissa nykyään vähemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Monille lääk-keille vastustuskykyistä ESBL-bakteeria löydettiin potilailta ta-vallista enemmän viime vuonna. Merkittävä osa tartunnoista oli kuitenkin saatu ulkomailta, ei sairaalasta.

Potilasturvallisuudesta kerätään tietoa säännöllisin mittauk-sin ja kyselyin. Hoitohenkilöstö kirjaa kaikki haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet HAIPRO-järjestelmään, jotta tapahtumien taustasyihin voidaan puuttua. Kun riskit opitaan tunnistamaan ja välttämään, toimintakulttuurikin muuttuu avoimemmaksi. Potilaat puolestaan voivat tukea hoidon turvallisuutta ottamalla mahdollisimman hyvin selvää sairaudestaan ja hoitosuunnitel-mastaan.

HUS:n eri yksiköt ovat jo vuosia olleet mukana erityyppi-sissä kansainvälisissä rekisterivertailuissa. HUS on laajentanut vertailua liittymällä Dr Foster -organisaatioon. Siinä on mukana yli 40 tasokasta sairaalaa eri puolilta maailmaa. HUS:n tietojen yhteensopivuutta muiden jäsensairaaloiden kanssa kehitetään edelleen. Nyt jo on kuitenkin nähty, että esimerkiksi aivoninfark-tin, aivoverenvuodon sekä niin sanotun subaraknoidaalivuodon hoitotulokset ovat jäsenistön huipputasoa.

Asiantuntijana kehittämisylilääkäri Kimmo Mattila.

MRSA-bakteeria tavataan HUS:n sairaaloissa nykyään vähemmän kuin muualla Suomessa.”

Uusien MRSA-löydösten määrä HUS:ssa ja muualla Suomessa

Avoimuutta potilaan parhaaksi


Tarkistuslista leikkauksen turvana

Potilas tulee leikkaushoitoon, jotta tauti tai vaiva helpottaisi ja potilas pärjäisi paremmin kuin ilman leikkausta. Leikkaushoitoon liittyy aina väistämättä riskejä, mutta ne pitää minimoida. Leik-kausyksiköissä onkin perinteisesti oltu erittäin tarkkoja kaikessa.

Viime vuosikymmeninä leikkaustoiminta on muuttunut yhä teknisemmäksi. Entistä useampi toimenpide voidaan tehdä tä-hystyksenä tai muilla potilasta säästävillä tekniikoilla. Myös nu-kutukseen ja puudutukseen liittyvä teknologia on parantunut, ja potilaan yleisvointia pystytään seuraamaan yhä tarkemmin.

Mitä monimutkaisemmaksi leikkaustoiminta on tullut, sitä tärkeämpää on seurata ongelmia ja ehkäistä vahinkoja. Tarkas-tuslistan käyttö vakiintui maailmanlaajuisesti ensin ilmailussa, ja nyt sitä käytetään kaikkialla myös ehkäisemään leikkaustoi-menpiteisiin liittyviä haittoja. Maailman terveysjärjestön WHO:n kolmiosaista tarkistuslistaa on käytetty myös Suomessa viime vuosikymmenen lopulta saakka.

Tarkistuslistat ovat vähentäneet komplikaatioita merkittä-västi. Niiden ansiosta leikkausalityöstä on tullut huolellisempaa ja tiedonkulku potilaan tilasta on parantunut.

Tarkastuslista jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäinen tar-kastus tehdään potilaan saapuessa leikkaussaliin. Siinä käy-dään läpi potilaan henkilöllisyys ja suunniteltu toimenpide sekä luetellaan nukutusvalmisteluun ja potilaan vointiin liittyviä asioi-ta. Jos vointi sallii, potilas voi osallistua tarkastukseen. Samalla tarkistetaan myös leikattava puoli.

Potilaasta voi tuntua erikoiselta, että puhutaan vaikeasta ilmatiestä tai leikkausvuotoon varautumisesta, mutta tarkistuk-set pitää tehdä kaikille. Niin varmistetaan riskin todennäköisyys ja siihen osataan varautua.


nimeä ja henkilötunnusta, sitten tarkistetaan samat tiedot poti-laan tunnisterannekkeesta. Jos vain on mahdollista, potilas on aktiivisesti mukana tunnistamisprosessin joka vaiheessa.

Kaikilla HUS:n sairaalassa hoidossa olevilla potilailla pitää olla tunnisteranneke. Tulevaisuuden tavoite on liittää tunniste-rannekkeeseen tietoa potilaan lääkehoidosta, toimenpiteistä, näytteenotosta, apuvälineistä ja hoitotarvikkeista.

Asiantuntijoina klinikkaylilääkäri Irma Jousela ja potilasturvallisuuspäällikkö Sari Palojoki.

Tarkistuslistan toinen osa tehdään ennen leikkausviiltoa. Siinä käydään läpi leikkaamiseen liittyviä asioita ja mahdollisesti annettu antibioottilääkitys. Kolmas listan osuus käydään läpi leikkauksen lopussa: silloin tarkistetaan käytetyt instrumentit, mahdollisesti leikkauksessa otetut näytteet, kirjaaminen ja jat-kohoito-ohjeet, kuten veritulpan estolääkitys ja antibioottihoito.

HUS:ssa tehtiin vuonna 2013 melkein 90 000 leikkaustoi-menpidettä yhteensä 21 leikkausyksikössä. Tarkistuslista on käytössä niissä kaikissa.

Jotta leikkaussalitoimintaa voitaisiin kehittää vielä turvalli-semmaksi, on Hyksin leikkausyksiköissä ryhdytty seuraamaan anestesiapoikkeamia. Tällaiset tilanteet eivät yleensä ole ai-heuttaneet potilaalle vahinkoa tai edes läheltä piti -tilannetta, mutta hoitohenkilöstölle ne ovat merkki prosessipoikkeamasta. Keräämällä tietoa poikkeamista voidaan tehdä tarvittavat muu-tokset jo ennen kuin vaaraa ehtii syntyä.

Potilaan tunnistaminen on potilasturvallisuuden perus-ta myös leikkaussalin ulkopuolella. Aina kun annetaan lääke, tehdään toimenpide tai siirretään potilasta yksiköstä toiseen, oikein tunnistaminen on ehdottoman tärkeää. HUS:ssa tunnis-taminen tehdään yhtymähallinnon virallisen ohjeen määräämäl-lä tavalla.

WHO:n suositusten mukaan potilas pitää tunnistaa kah-ta lähdettä käyttämällä. Niistä kumpikaan ei saa olla potilaan huoneen tai vuoteen numero. Ensisijaisesti kysytään potilaan

Potilaan tunnistaminen on potilasturvallisuuden perusta.”


A) Ennen anestesian alkua varmista (anestesiahoitaja)

1) Potilaan henkilöllisyys / anestesialääkäri

2) Leikkauskohde, asento, puoli ja toimenpide / anestesialääkäri

3) Anestesiavalmius / anestesialääkäri

• Leikkausta edeltävä paasto

• Anestesiamuoto

• ASA-luokka

• Sairaudet ja lääkkeet

• Vuotovaaraa aiheuttavat lääkkeet

• Tromboosi- ja antibioottiprofylaksia

• Laboratoriovastaukset

• Allergiat

• Virtsatiekatetroinnin tarve

4) Potilaassa olevat proteesit ja implantit / anestesiahoitaja

5) Anestesiavälineistö / anestesiahoitaja

• hengityskone ja toimiva imu

• ilmatievälineet

• lääkkeet

6) Monitorointi / anestesiahoitaja

7) Vaikea hengitystie / aspiraation vaara / anestesialääkäri 8) Verenvuotoriski / anestesialääkäri

9) Verituotteet / anestesiahoitaja

B) Ennen toimenpiteen alkua varmista (valvova hoitaja)

1) Potilaan henkilöllisyys / kirurgi

2) Toimenpide / kirurgi

• Leikkauskohde

• Asento

• Leikattava puoli

• Leikkausten järjestys

• Verityhjiön tarve

• Röntgenkuvat

3) Antibioottiprofylaksia / kirurgi

4) Leikkausalue ja välineistö / instrumentoiva hoitaja ja valvova hoitaja

• Välineet ja instrumentit steriilit

• Lääkeaineet

• Leikkausalue ja peittely

5) Toimenpiteeseen liittyvät riskit / kirurgi

• Leikkauksen kesto

• Leikkausvuoto

• Sementöinti

• Diatermialevyn paikka

6) Potilaan sädesuojaus / valvova hoitaja

7) Potilaan turvallinen asento / kirurgi

8) Anestesian valmius viiltoa ajatellen / kirurgi

C) Ennen leikkaussalista poistumista varmista (valvova hoitaja)

1) Instrumentit ja tarvikkeet laskettu oikein / instru-mentoiva hoitaja

2) Potilaaseen asennetut implantit kirjattu oikein / valvova hoitaja

3) Otetut näytteet kirjattu, lähete tehty ja näytteet lähetetty / valvova hoitaja

4) Välineongelmat kirjattu / valvova hoitaja

5) Potilaalle aiheutuneet haitat huomioitu / anestesia-hoitaja

• Asento

• Diatermia

• Iho (painumat, hiertymät)

6) Leikkausvuodon määrä kirjattu / anestesiahoitaja

7) Diagnoosi ja toimenpide (nimi ja koodit) kirjattu / valvova hoitaja

8) Säteilymäärät kirjattu / valvova hoitaja

9) Jatkohoito-ohjeet annettu / anestesiahoitaja

• Varaus

• Immobilisaatio

• Antibiootti

• Tromboosiprofylaksia

Leikkaussalin tarkistuslistaKohdat luetaan ääneen ja tarkistus kirjataan potilastietojärjestelmään


Potilaan palaute muovaa paremman sairaalanPotilaiden antama palaute on HUS:lle elintärkeä keino valvoa sitä, että sairaalat toimivat potilaslähtöisesti. Potilaiden mielipi-de painaa paljon, ja siksi potilaille on luotu mahdollisuus antaa jatkuvasti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköi-den toiminnasta.

Potilaiden mielipiteet käydään säännöllisesti läpi, ja niiden perusteella toimintaa muokataan entistä paremmaksi.

HUS:ssa on jo pitkään ollut toimivat kanavat potilasvalitus-ten, muistutusten ja kanteluiden käsittelyyn. Muiden potilaspa-lautteiden käsittelyyn ei ennen viime vuotta ole ollut yhtenäis-tä toimintatapaa. Yhtenäistä palautteiden hallintajärjestelmää alettiin kehittää vuonna 2011. Siinä yhdistettiin ja systematisoi-tiin jatkuvan potilastyytyväisyyden ja spontaanipalautteen kä-sittely. Uusi palautejärjestelmä otettiin käyttöön koko HUS:ssa vuonna 2013.

Potilastyytyväisyyslomakkeet on räätälöity paikan mu-kaan: vuodeosastoilla, päiväkirurgisilla yksiköillä, päivystys- ja lähetepoliklinikoilla, psykiatrialla, teho- ja valvontaosastoilla, synnytysosastoilla, lapsipotilailla ja laboratorion asiakkailla on kaikilla oma lomakkeensa. Lisäksi laadittiin avoin palauteloma-ke spontaaneja palautteita varten.

Kyselyn pohja on osittain valtakunnallinen: näin eri sairaan- hoitopiirit voivat vertailla toimintaansa keskenään. Terveydenja hyvinvoinnin laitos kerää potilastyytyväisyystiedot kansalli-sesti. Palautteen voi antaa osastoilta ja yksiköistä saatavalla palautelomakkeella tai HUS:n verkkosivujen kautta. Potilastyy-tyväisyyskyselyyn voivat vastata HUS:ssa hoidossa olleet po-tilaat ja palvelua saaneet asiakkaat. Avointa palautetta voivat

antaa kaikki. Yksikön palautekäsittelijä saa palautteet, ja ne käsitellään aina.

Kuinka tyytyväisiä potilaat sitten ovat?Viime vuoden tuloksista voi päätellä, että hyvin tyytyväisiä – parannettavaa toki on. HUS:n potilaspalautejärjestelmään tal-lennettiin 9 929 potilastyytyväisyysvastausta ja 5 763 avointa potilaspalautetta. Avoimissa palautteissa kiitoksia oli lähes puolet, viidennes kehittämisehdotuksia ja moitteita reilu kol-mannes.

Mutta jos potilas epäilee hoitovirhettä, on tyytymätön hoitoonsa, kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti tai on joutunut odottamaan hoitoaan liian pitkään, apuun kannattaa pyytää sairaalan potilasasiamies. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista määrää, että potilas saa yhtenä oikeusturvanaan käyttää potilasasiamiehen palveluja. Potilasasiamies neuvoo ja avustaa potilasta, tiedottaa potilaan oikeuksista ja toimii poti-laan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Vuonna 2013 HUS:n potilasasiamiehille tuli 4 946 yhtey-denottoa. Niistä noin puolet liittyi hoitoon ja kohteluun koettui-

hin ongelmiin. 13 prosenttia koski hoitoon pääsyä ja tiedon-saantia, 6 prosenttia potilaan itsemääräämisoikeutta.

Jos yhteydenottojen määrä suhteutetaan siihen, kuinka monta potilasta koko HUS:n alueella on hoidettu, hoitoonsa tyytymättömien osuus on 0,8 prosenttia.

Anna palautetta toiminnastamme: www.hus.fi/palauteAsiantuntijana suunnittelija Katariina Rouvinen

Potilasasiamies Maarit Väisänen-Sotka

Potilaiden mielipiteet muokkaavat toimintaa entistä paremmaksi.”


Potilastyytyväisyyskyselyiden tuloksia vuonna 2013


HUS:ssa pidetään erittäin tärkeänä sitä, että potilaiden tutki-minen ja hoito perustuvat näyttöön, joka on saatu tieteellises-tä tutkimuksesta. Tämän vuoksi sairaanhoitopiiri selvitti, miten pitkälti hoito ja tutkimus todella perustuvat hoitosuosituksiin.

Tarkastelussa olivat mukana lääkäriseura Duodecimin laa-timat Käypä hoito -suositukset, sairaanhoitopiirien ja Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen valmistelemat HALO-suosituk-set ja jotkin hoitotieteen suositukset. Samalla perattiin HUS:n oman hoito-ohjeistuksen ajantasaisuus ja HUS:n verkkosivuilla julkaistut hoito-ohje- ja hoitoketjukuvaukset.

Miten hoitosuositukset toteutuvat?

ten löytäminen on hankalaa. HUS:n suositukset pitäisikin jär-jestää ajantasaiseksi tietokannaksi sairaanhoitopiirin sisäiseen verkkoon.

Tulevaisuudessa HUS:n omat hoito-ohjeet ja hoitoketjut on mielekästä tuoda myös potilaiden ulottuville, esimerkiksi avoimille verkkosivuille ja Terveysporttiin. Kun pelisäännöt ovat avoimet ja kaikkien saatavilla, hoito sujuvoituu. Kun potilas tie-tää hoito-ohjeensa ja tuntee hoitoketjun, hänellä on aito mah-dollisuus osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon.

Asiantuntijana arviointiylilääkäri Risto Roine.

FAKTA: Käypä hoito -suositusten toteutuminen HUS:ssa

Aivoinfarkti Hyvin ja kiitettävästi

Diabeetikon jalkaongelmat Tyydyttävästi

Eturauhasen hyvälaatuinen liikakasvu Hyvin

Eturauhassyöpä Kiitettävästi

Keuhkoahtaumatauti Hyvin

Keuhkokuume Hyvin

Lonkkamurtumat Tyydyttävästi

Munasarjasyöpä Hyvin

Sepelvaltimotautikohtaus Hyvin

Sukupuolitaudit (kuppa ja tippuri) Kiitettävästi

Uniapnea Kiitettävästi

Kun potilas tuntee hoitoketjun, hänellä on aito mahdollisuus osallistua.

Kävi ilmi, että Käypä hoito -suositukset toteutuvat HUS:s-sa pääosin hyvin. Vain joka kymmenennessä tapauksessa to-teutuminen oli korkeintaan tyydyttävää, ja niissäkin puutteet saattoivat johtua sähköisistä järjestelmistä, joita tarkastukses-sa käytettiin. Myös HALO -suositukset toteutuivat suhteellisen hyvin.

Hoitotieteellisistä suosituksista toteutetaan kiitettävästi vastasyntyneen imetysohjausta koskevaa suositusta, mutta muut tarkastellut hoitotieteen suositukset olivat selvästi vajaa-käytössä. Jotta hoitotieteelliset suositukset saataisiin valjas-tettua potilaiden hyväksi, niiden tunnetuksi tekemiseen täytyy satsata paljon nykyistä enemmän.

HUS itse on tuottanut valtavan määrän eritasoisia hoi-to-ohjeita. Niiden ajantasaisuus vaihtelee, ja toisinaan suositus-

”


Mielenterveystalo ja Lonkkaliukumäki ovat esimerkkejä siitä, miten ennakkoluuloton ajattelu tuottaa entistä tehokkaampaa hoitoa

Nettiterapia auttaa ajoissa

Vaikka mielenterveys- tai päihdehäiriö olisi alun perin ollut vain lievää tai keskivaikeaa tasoa, terapiaan pääsee usein liian myö-hään: vasta erikoissairaanhoidon psykiatrin lähetteellä. Joiden-kin näyttöön perustuvien terapioiden, kuten kognitiivis-beha-vioraalisen terapian, saatavuus saattaa olla kehnoa. Suomessa on paljon alueita, joilla terapeutteja ei edes ole käytettävissä.

Jotta lieväänkin oireiluun saisi avun ajoissa, on HUS:ssa luotu valtakunnallinen verkkopalvelu nimeltä Mielenterveystalo. Sen nettiterapiaan pääsee heti, kun terveyskeskuslääkäri on kirjoittanut lähetteen. Mielenterveystalo tarjoaa myös palvelu-neuvontaa, potilasopetusta ja omahoitoa. Mielenterveystalon avulla on vaivatonta löytää sopiva palveluntarjoaja kodin läheltä – erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta tai kolman-nelta sektorilta.

Mielenterveystalon nettiterapioissa käy muutama sata po-tilasta. Ohjelmia on tarjolla masennukseen, paniikkihäiriöön, alkoholin liikakäyttöön ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Seuraavaksi saadaan ohjelmat muihin ahdistuneisuushäiriöihin, tulevaisuudessa myös painonhallintaan.

”Alkoholi, masennus ja ylipainoisuus ovat kansanterveydel-lisesti valtavia kysymyksiä”, sanoo psykiatrian dosentti, toimi-alajohtaja Grigori Joffe.

Potilas työskentelee nettiterapiassa älykkään ohjelman kanssa. Terapeutti seuraa hoidon etenemistä ja ottaa potilaa-seen tarvittaessa yhteyden. Ohjelmissa hyödynnetään kogni-tiivis-behavioraalista terapiaa. Verkossa terapiapalvelu on käy-tössä aina, kun asiakkaalla on sopiva hetki.

”Nettiterapioiden tulokset ovat rohkaisevia. Potilaat ovat kokeneet terapiamuodon hyväksi”, Joffe kertoo.

Kaikki Mielenterveystalon terapeutit ovat HUS:n valvomia ja palkkaamia. Voittoa palvelun ei ole tarkoitus tuottaa – ja sen laajentamismahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

”Mielenterveystalo on nostanut HUS:n sähköisen mielen-terveystyön edelläkävijöiden joukkoon. Kyllä näin uskaltaa sa-noa.”

www.mielenterveystalo.fi

Nettiterapioiden tulokset ovat rohkaisevia.”

Toimialajohtaja Grigori Joffe

”


Lonkkamurtumapotilaat ovat iäkkäitä, ja heitä on paljon. Kun Jorvin sairaalan ortopedis-traumatologisella osastolla K4 huo-mattiin, että lonkkamurtumapotilaat jäävät jatkohoitopaikko-jen puutteessa helposti myös kuntoutumaan kirurgiselle vuo-deosastolle, päätettiin hoitopolku määritellä uudestaan.

Aloitteen Lonkkaliukumäestä teki Espoon vanhuspalvelui-den tuolloinen johtaja Jukka Louhija. Sen jälkeen anestesia-erikoislääkäri Päivi Nieminen ja ortopedi Juha Kalske laativat pohjan uudeksi hoitopoluksi. Kehittämiseen osallistuivat kaikki

Jo toisena leikkauksen jälkeisenä päivänä potilas pääsee kuntoutumaan perusterveydenhuollon vuodeosastol-le erikoissairaanhoidon sairaanhoitajan saattamana. Myös erikoissairaanhoidon lääkärit käyvät seuraamassa potilaan hoi-toa ja vointia vuodeosastolla.

Fysioterapeutit ovat tiiviisti mukana koko hoidon ajan. He selvittävät, miten kaatumiset vastedes ehkäistään ja suun-nittelevat kotiin tarvittavat muutostyöt. Kotiutumistilanteessa käydään läpi tar-kistuslista, jotta kaikki tärkeä tulisi var-masti huomioitua.

Lonkkaliukumäellä on kolmen vuo-den aikana hoidettu melkein neljäsataa potilasta, suurin osa takaisin kotiinsa. Eri-koissairaanhoidon hoitoaika väheni kym-menestä päivästä kolmeen.

Lonkkaliukumäki on herättänyt val-takunnallista huomiota, ja ainakin pää-kaupunkiseudulla mallia on jo sovellettu muissa sairaaloissa.

Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Helena Brander.

potilastyön ammattiryhmät niin erikoissairaanhoidossa kuin pe-rusterveydenhuollossakin.

Lonkkaliukumäki on yksityiskohtainen malli, jonka tarkoitus on, että potilas pääsee turvallisesti ja valvotusti leikkaukseen alle vuorokaudessa ja mahdollisimman pian eteenpäin. Vuo-deosastolla leikkausta odottavan potilaan hoito on yksityiskoh-taisesti ohjeistettu. Hyvä kivunhoito, hengityksen tukeminen, potilasohjaus, ihon kunnosta huolehtiminen, verenkierron tur-vaaminen ja tukosten esto myös dokumentoidaan tarkasti.

Alle vuorokaudessa turvallisesti ja valvotusti leikkaukseen, ja mahdollisimman pian eteenpäin.

Lonkkaliukumäki

”


”Voisimme oppia ruotsalaisten keskusteluperinteestä”

Kehittäminen on työtä, joka ei valmistu koskaan. Sen tueksi tarvitaan menetelmiä, joilla toimintaa voidaan tutkia vaihe ker-rallaan. HUS on valinnut kehittämisen työkalukseen menetel-män nimeltä lean. Autoteollisuus on käyttänyt leania 1950-lu-vulta lähtien. Terveydenhuollossa sitä hyödynnetään etenkin Ruotsissa, Englannissa ja Yhdysvalloissa.

”Lean on jatkuvaa kehittämistä koko henkilöstön voimin”, kuvaa projektipäällikkö Esko Korhonen. ”Mikään ismi se ei ole.”

Mediuutisten vuoden 2013 terveysvaikuttajaksi valitsema Korhonen on työskennellyt HUS:ssa tammikuusta 2011. Sitä ennen hän toimi GE Healthcaressa lean-johtajana. Terveyden-huollon laitteiden valmistuksen ja suunnittelun parissa hän on työskennellyt vuodesta 1985.

”Siinä oppi ajattelemaan, miten tuotetaan turvallisia laittei-ta, jotka takaavat sujuvan toiminnan. Tekniikan kehityksessä on aina huomioitava hoitoprosessi.”

Korhosen tavoitteena on tehdä HUS:sta parempi paikka tehdä töitä ja tuottaa palveluita. Kun kuntien resurssit kiristyvät, työn pitää kannustaa ja olla kaikkien kannalta hyvää.

Lean-kehittämistyö tehdään kentällä, ei neuvotteluhuoneis-sa. Siinä käydään läpi toimintaa ja karsitaan siitä kaikki turha.

Kun tarpeettomat työvaiheet ensin tunnistetaan ja sitten heite-tään pois, vapautuu voimia oikeasti tärkeän työn tekemiseen. Se taas säästää työntekijöiden hermoja ja veronmaksajien rahaa.

Mitä leanatessa konkreettisesti tehdään?”Moniammatillinen ryhmä rakentaa yhdessä näkemyksen, mit-kä ovat asiakkaan tarpeet ja mikä on nykyinen toimintamalli. Näiden perusteella ryhmä yrittää ymmärtää yhdessä, miten on-gelmat saataisiin parhaiten ratkottua. Maailma muuttuu koko ajan. Siksi tarvitsemme jatkuvaa kehittämistä.”

Korhonen näkee HUS:n organisaationa, jossa on hurjan paljon monialaista osaamista. Yhteisten pelisääntöjen sopimis-ta monipuolisuus saattaa kuitenkin joskus jopa vaikeuttaa.

”Terveydenhuollon yleinen ongelma on se, että työympä-ristöissä on valtavasti erilaisia toimintoja ja eri ammattiryhmiä – ja lisäksi vielä potilaat. Miten kaikki nämä saadaan sovitettua yhteen?”

Korhosen mukaan avainkysymys on se, millaista hoitoa halutaan tuottaa.

Leanin idea on, että ensin kuvataan se, miten nyt toimitaan ja ymmärretään toiminnan perustava laatu. Sitten haetaan yh-

teinen toimintatapa, joka sopii tasapuolisesti kaikille. Työyhteisö hyötyy, mutta etenkin hyötyvät potilaat ja asiakkaat.

”Japanilaiset vertaavat tätä joskus puutarhaharrastukseen: on tärkeää löytää harmonia ja tasapaino, yhdessä ymmärrettä-vä tapa toimia.”

Korhonen korostaa, että uuden tavan pitää olla kaikkien hyväksymä, jotta kaikki myös noudattaisivat sitä. ”Niin saadaan rauha ja lepo työyhteisöön. Ristiriitojen taustalla on yleensä se, ettei yhteisiä sovittuja toimintatapoja ole. Mutta kun asioita tar-kastellaan yhdessä, on aina löytynyt se yhteisymmärrys.”

Etenkin potilaiden hoidossa ja vuorotyössä on tärkeää, että tavat ovat yhteiset eikä toiminta riipu henkilöistä. Sekaannuk-set tuottavat potilaille vaaraa ja ristiriitoja työntekijöiden välille. Myös poikkeamista ja häiriötilanteista pitää keskustella ja so-pia, mitä sellaisen sattuessa tehdään.

”Lean-prosessissa ei keskustella siitä, mitä minä teen tai mitä sinä teet vaan siitä mitä me teemme. Yhdessä sopiminen on työyhteisön elinehto.”

Korhonen viihtyy itsekin ryhmätyössä. Vapaa-ajan harras-tukset taas ovat yksinäisempiä, suunnistamista ja askartelua.

Yksilölliset tarpeet pitää toki huomioida myös työyhteisöjen kehittämisessä, mutta joskus Korhosen mieleen tulee, että yk-silöllisyyden ihannointi on mennyt hieman liian pitkälle.

”Meidän pitää oppia toimimaan yhdessä, arvostaa yhtei-söä ja sen pelisääntöjä. Me suomalaiset nauramme ruotsa-laisten diskuteeraamiselle, mutta kyllä me voisimme ottaa siitä oppia. Sitä myös lean on: keskustelua.”

Japanilaiset vertaavat leania puutarhaharrastukseen: on tärkeää löytää harmonia ja tasapaino.””


”Hyvä johtaja tuntee työn arjen”

Jorvin sairaalan päiväkirurginen yksikkö on tunnustetusti yksi Suomen vetovoimaisimmista terveydenhuoltoalan työpaikois-ta. Yksikkö sai nimityksen sosiaali- ja terveysministeriön Mie-lekäs-ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä alan vetovoimai-suutta.

Päiväkirurgisen yksikön osastonhoitaja Jaana Liski puoles-taan nimettiin Professio-yrityksen järjestämässä äänestyksessä Vuoden osastonhoitajaksi 2013.

”En edes tiennyt, että sellainen äänestys oli meneillään! Se oli toki suuri kunnia, ja melkoinen yllätys. Meidän henkilökunta äänesti aktiivisesti”, Liski sanoo.

Mielekäs-ohjelman arvioinnin mukaan päiväkirurgisen yk-sikön houkuttelevuus koostuu kolmesta osa-alueesta: Hen-kilöstö työskentelee tavoitteellisesti kohti selkeitä päämääriä. Opiskelijat otetaan työpaikassa hyvin vastaan, ja heidän oh-jaukseensa panostetaan. Esimiehet puolestaan tukevat henki-lökunnan jaksamista työaika- ja työvuorojärjestelyin.

Hyvä esimies on arjessa kiinni”Hyvä esimies on oikeudenmukainen ja johdonmukainen. Alai-sia pitää kuunnella käytännön asioissa ja päivittäisissä ongel-missa. Ihmisillä on elämässään kaikenlaisia asioita, eikä niitä voi täysin erottaa työelämästä. Pitää kehittää toimintaa yhdessä, ei sanelupolitiikalla”, Liski sanoo.

”Pitkälti on kyse siitä, miten asioihin suhtautuu. Kohkaako ja vouhkaako, vai viekö asioita rauhallisesti eteenpäin.”

Jorvin päiväkirurgia ei ole viime vuosina kohdannut suuria organisaatiomullistuksia. Arjen sujuvuutta on kehitetty taukoa-matta muun työn ohessa.

Työnjako on suunniteltu tarkkaan pitkälle eteenpäin. Pereh-dytys on tarkkaa ja laadukasta. Liski luottaa alaisiinsa: hän de-legoi ja antaa vastuuta. Palautetta ja kiitosta yksikössä jaetaan tapaus kerrallaan, välittömästi, mutta myös yhteisillä osasto-tunneilla.

Liski itse esimiehenä on tiiviisti kiinni siinä, mitä yksikön arki oikeasti sisältää. Ongelmat otetaan esille ja niihin etsitään yh-dessä vastauksia. Erilaisuus ja yksilölliset työtavat hyväksytään, mutta yhteisiä pelisääntöjä on silti noudatettava.

Hyvästä työilmapiiristä nauttivat myös potilaat. Liski käy potilaspalautteet kerran kuussa läpi henkilökunnan kanssa. Suhtautumisesta ja kohtelusta tulee paljon kiitosta.

Tärkeää on myös yhteishenki: Jorvin päiväkirurgiassa työn-tekijät auttavat ja tukevat toisiaan.

”Ihmiset viihtyvät yhdessä. Potilailta tulee palautetta, että hoitajat ovat huumorintajuisia, ja että se huumori on oikeanlais-ta: lämminsävyistä ja keventävää.”

Yhteishengestä osoituksena toiminee myös se, että 29 yk-sikön hoitajaa lähti yhdessä vierailulle Budapestiin päiväkirurgi-seen konferenssiin vuonna 2013.

”Keräsimme noin 8 000 euron yhteisen matkakassan myy-jäisillä, koirakalenterilla ja kirpputorilla. Rahan kerääminen yh-dessä oli kivaa, ja matkamme onnistui hirveän hyvin.”

Pitää kehittää toimintaa yhdessä, ei sanelupolitiikalla.””

FAKTAJorvin päiväkirurgisen yksikön yhteiset pelisäännöt

• Tervehdimme, huomioimme ja autamme toisiamme.

• Opimme antamaan ja vastaanottamaan asiallista, myönteistä ja rakentavaa palautetta.

• Jaamme tietoja ja taitoja keskenämme.

• Luomme avoimen työilmapiirin olemalla inhimillisiä ja suvaitsevaisia.

• Kokoonnumme säännöllisesti keskustelemaan osastomme yhteisistä asioista ja kehittämään toimintaamme.

• Pidämme työympäristömme kunnossa yhteisvastuullisesti.

• Arvostamme ammattitaitoamme ja annamme toisillemme työrauhan.

• Tuemme uusia työkavereita ja opiskelijoita antamalla hyvän ja riittävän perehdytyksen.

Osastonhoitaja Jaana Liski


Iltavastaanotto helpottaa lapsiperheen arkea

Hyvinkään sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä ihmisiä, joiden terveysongelmat voivat niin somaattisia kuin psykiatrisiakin. Koska asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, Hyvinkäällä huomat-tiin, ettei hoitoakaan pidä tarjota kaikille samalla sapluunalla.

Hyvinkään terveydenhoitopalvelujen ytimessä on potilaan tyytyväisyys. Palveluja kehitetään jatkuvasti nimenomaan asi-akkaiden ääntä kuunnellen.

Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tekevät tiivistä yhteistyötä, jotta potilas saisi turvallisesti jatkuvaa hoitoa. On tärkeää, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikeaan aikaan ja heille itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

Joustava hoitoon pääsy tarkoittaa esimerkiksi päivystyk-sen ja ensihoidon yhteistyössä sitä, että lapsipotilaita varten on oma päivystys ja vanhemmat saavat olla mukana joka tilan-teessa. Myös ikääntyvien kiireellisen hoidon arvio voidaan nyt tehdä oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Iltavastaanotot helpottavat lapsiperheiden arkea. Myös naistentautien ajanvarauspotilaat voivat päästä iltavastaanotol-le, jos se sopii paremmin elämäntilanteeseen.

Synnytyspalveluihin on yhdessä kuntien kanssa luotu kum-mikätilöyhteistyömalli. Lähitulevaisuudessa sairaala tarjoaa kai-kille synnyttäjille perhehuoneen.

Sähköistä asiointia kehitetään jatkuvasti kaikissa palve-luissa. Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden kanssa kokeillaan parhaillaan näköpuhelinyhteyttä, joka voisi korvata kotikäynnit.

Ja jos lapsi tarvitsee kirurgista hoitoa, Hyvinkään sairaalan nettisivuilta löytyy video leikkaukseen tulosta. Sen turvin pieni potilas voi vanhempiensa kanssa tutustua sairaalan tapahtu-miin ja tulla luottavaisin mielin tuttuun paikkaan.

Asiantuntijana kehittämispäällikkö Sirpa Salinto.

Terveyspalvelua tarjotaan oikeaan aikaan, ihmisille parhaiten sopivalla tavalla.”


Sydäntapahtumapotilaan polku


Potilas näyttää tietä – hoitoa kehitetään potilaan parhaaksi

Tarkka reitti kotoa kotiin

Kun sydän sairastuu, avuntarve on valtava. Liian moni potilas kuitenkin kokee, ettei tiedä riittävästi siitä, miten hoito etenee. Hoitopolku jää hahmottumatta usein myös potilaan läheisille.

Jotta hengenvaarallisen sydänsairauden hoito sujuisi pa-remmin, Jorvin sairaalan sydänpotilaille päätettiin laatia tarkka tiekartta kotoa sairaalaan ja jälleen kotiin. Se ohjaa potilasta kädestä pitäen tämän siirtyessä erikoissairaanhoidosta jatko-hoitoon eli ensitietoryhmiin ja terveysaseman palvelujen pariin.

Sydänleikkaus tehdään erikoissairaanhoidossa, mutta sen jälkeen potilaan pitää siirtyä mahdollisimman saumattomasti perusterveydenhuollon asiakkaaksi. Omalla terveysasemalla jatketaan ohjausta ja omahoidon tukemista. Keinona on esi-merkiksi sydänpotilaiden ensitietoryhmä, jossa kerrotaan, mi-ten elää, syödä ja liikkua siten, että sydän voisi mahdollisimman hyvin.

Mallia hoitopolun kuvaamiseen haettiin Englannin tervey-denhuoltojärjestelmästä. Tavoitteena on, että sairaanhoitaja-opiskelija tai muu sairaalan nimeämä henkilö kulkee potilaan rinnalla ja kirjaa hoidon aikaiset tapahtumat. Myös potilaan ja

omaisten näkemykset hoidon tapahtumista kirjataan. Kun hoi-topolku saadaan hiottua, samalla menetelmällä voidaan kuvata hoitopolkuja myös muille potilasryhmille.

Omahoidon tueksi Jorvin sydänpotilaiden hoitopolkupro-jektiin liitettiin Vertaisresepti-niminen hanke. Espoon Sydän-yhdistyksen vapaaehtoiset, itsekin sydänsairauden kokeneet vertaistukihenkilöt ovat läsnä poliklinikalla ja vuodeosastolla valmiina keskustelemaan potilaan kanssa, jos potilas itse toi-voo. Näin koulutetut vertaistukihenkilöt voivat auttaa kaikkia sydänpotilaita juuri oikeaan aikaan. Ja kun vertaistuki on osa hoitokokonaisuutta, voidaan ehkäistä sydänpotilaan joutumista uudelleen sairaalahoitoon.

Lähteenä kehittämispäällikkö Kirsti Käpyaho.

Miten elää, syödä ja liikkua, jotta sydän voisi mahdollisimman hyvin?”


Parempaa ruokaa syöpäpotilaalle

Usein syöpä saattaa laihduttaa, joskus jopa 20 kiloa lyhyessä ajassa. Ripuli, pahoinvointi, nielemisvaikeudet ja aistimuutokset saattavat turmella ruokahalun kokonaan. Silloin pitää keksiä, miten syöpäpotilas saisi riittävän määrän energiaa ja etenkin proteiinia – ja siinä auttaa ravitsemusterapeutti.

HUS on ainoa suomalainen sairaala, jossa työskentelee pelkästään syöpäpotilaisiin keskittyviä ravitsemusterapeutteja. Ymmärtämys siitä, miten tärkeää on huolehtia ravitsemuksesta samalla kuin potilaan hyvinvoinnista muutenkin, on kuitenkin melko tuore ilmiö myös HUS:ssa.

15 vuotta sitten ravitsemusterapeutin neuvoa syöpäpotilai-den auttamiseksi kysyttiin alle 30 kertaa vuodessa. Nyt potilas-tapaamisia on pitkälti toista tuhatta vuodessa.

”Ravitsemusasioiden huomioiminen on lisääntynyt hui-masti viime vuosina. Kelkka on kääntynyt kokonaan. Aiemmin ajateltiin, että syöpäpotilaat nyt vain laihtuvat eikä asialle voi mi-tään. Se ajattelutapa on täysin muuttunut”, sanoo syöpätautien klinikan ravitsemusterapeutti Pia Nikander.

Syöpätaudit ja -potilaat ovat keskenään hyvin erilaisia. Sen vuoksi vaihtelee paljon, missä vaiheessa ravitsemusterapeutti hyppää hoitoon mukaan. Esimerkiksi yläruoansulatuskanavan tai pään ja kaulan alueen syöpien tiedetään haittaavan ravitse-musta heti alkuvaiheessa – niinpä ravitsemusterapeutti alkaa kulkea potilaan rinnalla syöpähoitojen alusta lähtien.

Keskeisintä on, että hoitohenkilöstö huomaa potilaan ole-van moniammatillisen avun tarpeessa.

”Lääkärien ja hoitajien valveutuneisuus ravitsemusasioissa on olennaista, ja HUS:n syöpähoidossa se on kyllä merkittävästi lisääntynyt. Ravitsemusterapeutti ei toteuttaa ravitsemushoitoa yksinään, vaan lääkärin täytyy ensin todeta hoidon tarve.”

Syöpäpotilaan ravitsemuksesta huolehtiminen on melko tuore ilmiö.”

Ravitsemusterapeutti Pia Nikander


Reilu työyhteisö hoitaa tehokkaammin

HYKS-sairaanhoitoalueen operatiivista tulosyksikköä on jär-jestelty uusiksi vuodesta 2006, jolloin Hyksiin liitettiin Jorvin ja Peijaksen sairaalat. Toimintaa keskitettiin paikasta toiseen ja päivystystä järkeistettiin.

Peijas ja Jorvi ovat Hyksin leikkaussalitoiminnassa tärkeitä paikkoja: Näissä sairaaloissa on yli kolmannes kaikista Hyksin leikkaussaleista. Yhteensä Peijaksessa ja Jorvissa tehdään joka vuosi 20 000 leikkausta – ja tunti leikkaussalissa maksaa 1 000 euroa.

Yhteisten varojen käytön kannalta ei siis ole ollenkaan sa-mantekevää, miten leikkaustoimintaa johdetaan ja miten hyvin henkilöstö voi.

Huipputiimien Huippuvuoret oli toiminnan ja henkilöstön kehittämishanke Jorvin ja Peijaksen leikkaustoiminnassa, ja se toimi vuosina 2011–2013. Projektin tarkoitus oli pitää kiinni koulutetusta ja osaavasta henkilökunnasta ja rakentaa entistä vahvempaa yhteishenkeä.

Taitavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan usein enemmän kuin tarjolla on. Kahden eri työpaikan välillä valintaansa puntaroiva työntekijä valitsee herkästi sen, jossa osaamistaan pääsee ke-hittämään ja jossa ilmapiiri on parempi.

Leikkaussalien tuottavuutta päätettiin parantaa muovaa-malla yksilötyötä ja sektorimaista ajattelua tiimeiksi ja yhteisöik-

si. Tavoitteena oli, että johto, eri ammattiryhmät ja henkilöstö pääsisivät kiinni yhdessä tekemisen iloon – ja sitä kautta huip-putuloksiin. Lääketieteen ja hoitotyön faktat päätettiin työntää hetkeksi sivummalle. Niiden sijaan haluttiin vahvistaa reilua yh-teistyön kulttuuria ja arjen sujuvuutta.

Kaiken keskiöön nostettiin potilas, jonka pitää saada hoi-toa oikeaan aikaan. Jotta hoidon yhteiset pelisäännöt ja arvot toteutuisivat, moniammatilliset tiimit etsivät itse mielekkäitä tapoja hoitaa potilaita yhteistyössä. Vastuuta alettiin entistä enemmän kantaa paitsi yksilöinä, myös yhteisönä.

Mitä projektin avulla saavutettiin?Työolobarometri osoittaa nyt, että eri ammattiryhmien välinen yhteistyö parani kaikilla osastoilla. Päivittäisen toiminnan joh-taminen ja työn organisointi paranivat. Jorvin päiväkirurgian osasto valittiin yhdeksi Suomen 12 vetovoimaisimmista työ-paikoista, ja se sai tunnustusta sosiaali- ja terveysministeriön Mielekäs-ohjelmassa.

Mikä tärkeintä, potilaat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa hoitoon sekä Jorvissa että Peijaksessa.

Asiantuntijana osastoryhmän päällikkö, ylihoitaja Tarja-Leena Neffling


Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia

Vuonna 2013 HUS:n sairaaloissa harjoitteli yhteensä 4 150 ter-veysalan opiskelijaa – sellaista määrää ei sairaalan arjessa voi olla huomaamatta.

HUS:n sairaalat ovat opetussairaaloita, joiden tehtävä on varmistaa, että potilaita hoitaa taitava ja osaava ammattihenki-löstö myös tulevaisuudessa. Tutkimus- ja opetustoiminnalla on keskeinen osa HUS:n strategiassa.

Jokaisen huslaisen ammattilaisen työhön kuuluu opiske-lijoiden ohjaus. Ohjauksen pitää aina olla laadukasta, mutta jos se tapahtuu potilaan hoidon ohessa, tulee aina noudattaa potilaan itsemääräämisoikeutta ja yksityiselämän suojaa. Kai-ken tarkoitus on, että julkinen terveydenhuolto pystyy tuotta-maan riittäviä ja laadukkaita terveyspalveluita nyt ja tulevai-suudessa.

HUS tarjoaa ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten op-pilaitosten opiskelijoille ohjattuja käytännön harjoittelupaikkoja. HUS pyrkii tarjoamaan antoisan oppimisympäristön käytännön harjoittelujaksoille – jos opiskelija viihtyy harjoittelujaksollaan, hän haluaa valmistuttuaan tulla samaan taloon töihin.

HUS osallistuu myös Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan antamaan lääkärien ja hammaslääkärien perus- ja erikoistumiskoulutukseen tarjoamalla opiskelijoille käytännön koulutusjaksoja. Lisäksi HUS:ssa koulutetaan myös akateemi-sia erityistekijöitä, kuten sairaalakemistejä ja -fyysikoita.

Opiskelijat HUS:ssa vuonna 2013

Terveysalan AMK-opiskelija

Sosiaali- ja terveysalan II-asteen opiskelija

Lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkinto-opiskelija

Erikoislääkäri- ja hammaslääkäriopiskelija


Jotta opiskelijoiden harjoittelumahdollisuudet olisivat ta-sapuoliset ja tasokkaat, HUS on kehittänyt kaikissa sairaalois-saan yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä.

Harjoittelunsa päätteeksi terveysalan opiskelijat arvioivat saamansa opetuksen laatua CLES-mittarilla (Clinical Learning Environment Scale), joka on käytössä myös muissa yliopisto-sairaaloissa. CLES-mittari on ollut HUS:ssa käytössä jo vuo-desta 2007. Opiskelijoiden palaute vaikuttaa suoraan siihen, mihin suuntaan opiskelijaohjausta kehitetään.

Ohjauksen työvälineiden pitää olla kaikkien työntekijöiden saatavilla, joten HUS:n hoitotyön kliiniset opettajat ovat hiljat-tain laatineet käsikirjan yhtenäisten ja laadukkaiden ohjaus-käytäntöjen tueksi. HUS Opiskelijaohjauksen käsikirjan sisältö perustuu kansallisiin suosituksiin ja ohjeistuksiin sekä näyttöön perustuvaan tietoon opiskelijaohjauksesta.

www.hus.fi -> ammattilaiselle -> opiskelijalle -> harjoittelu ja työssäoppiminenhttp://www.hus.fi/ammattilaiselle/opiskelijalle/harjoittelu-ja-tyossaoppiminen/Sivut/default.aspx

Asiantuntijoina hoitotyön kliiniset opettajat Toni Haapa ja Elina Koota.

Jokaisen huslaisen ammattilaisen työhön kuuluu opiskelijoiden ohjaus.

Opetussairaala tuottaa tulevaisuuden taitajia

”


Auttoiko hoito? Kysytään potilaalta!

Ilman laadukasta tutkimusta ei ole hyvää hoitoa. Viime vuonna HUS:ssa aloitettiin 440 uutta tutkimusta. Jatkuvan tutkimus-työn ja hoitojen kehittämisen ansiosta HUS:n sairaaloissa voi-daan ottaa käyttöön uusia keinoja hoitaa tai diagnosoida saira-uksia jopa useammin kuin kerran viikossa.

Esimerkkejä riittää: Professori Tari Haahtelan ryhmän tutki-musten perusteella on kehitetty astmaan hoito, jonka on arvi-oitu säästävän 300–400 miljoonaa euroa vuodessa. Professori Heikki Joensuun tutkimustyö paransi merkittävästi mahasuoli-kanavan GIST-kasvainten hoitoa.

HUS:ssa tehdään hyvin laadukasta tutkimusta esimerkiksi syöpätautien sekä aivosairauksien alueella. Tämä näkyy myös hoitotuloksissa, jotka menestyvät kansainvälisissä vertailuissa.

HUS tekee yhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Meilahden kampuksella olevien tutkimuslaitos-ten kanssa. Niistä koostuva Academic Medical Center Helsinki (AMCH) kattaa kaikki lääketieteen osa-alueet.

Hyödyllisen ja turvallisen hoidon perustana pitäisi aina olla hoidon vaikuttavuus. Jos hoito ei ole vaikuttavaa, se ei myös-kään voi olla turvallista: silloinhan potilas suotta altistuisi mah-dollisille haitoille ilman, että voisi edes teoreettisesti hyötyä hoi-dosta.

Kun terveydenhuollon käyttöön valitaan hoitomenetelmiä, perustana on yleensä tietoa, jota on saatu satunnaistetuis-ta tutkimuksista. Sellainen tieto kertoo kuitenkin yleensä vain

menetelmän optimivaikuttavuudesta: siitä, mitä sillä parhaassa mahdollisessa tilanteessa voidaan saavuttaa.

Mutta toimiiko sama menetelmä terveydenhuollon taval-lisissa olosuhteissa ja sellaisilla potilailla, joita ei ole tarkoin valikoitu tutkimukseen? Lääkärien ja hoitajien päätöksenteon perustaksi tarvitaan tietoa myös menetelmien arkivaikuttavuu-desta – mutta sitä on saatavilla yleensä vain vähän. Kuitenkin vain arkivaikuttavuutta seuraamalla voidaan varmistaa, että ta-vallisetkin potilaat hyötyvät hoidosta.

HUS:ssa hoidon arkivaikuttavuutta on jo useita vuosia seurattu mittaamalla, miten potilaiden hoidosta saama hyöty muuttaa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Vaikuttavuutta eivät siis arvioi ainoastaan asiantuntijat, vaan potilaat kertovat, mi-ten kokivat hoidon vaikuttaneen terveydentilaansa. HUS testaa parhaillaan, miten arkivaikuttavuustietoa voidaan kerätä netissä perinteisten postikyselyiden sijaan.

Asiantuntijoina kehittämisylilääkäri Kimmo Mattila ja arviointiylilääkäri Risto Roine.

Vain arkivaikuttavuutta seuraamalla voidaan varmistaa, että tavallisetkin potilaat hyötyvät hoidosta.”


Matkalla maailman parhaaksi

Joka kolmas suomalainen sairastuu elämänsä aikana syöpään. Hyks Syöpäkeskuksessa heistä hoidetaan vuosittain 16 000. Suomen suurin syövänhoitokeskus vastaa kokonaisvaltaises-ti syöpäpotilaiden hoidosta: Syöpäkeskuksessa toteutetaan kaikkien eri syöpien onkologiset hoidot ja vuodesta 2015 siellä tehdään myös rintarauhaskirurgiaa.

Syöpäkeskus on toiminut nykymuodossaan vasta vuoden 2014 alusta lähtien, mutta jo nyt se on yhdessä HYKS sairaan-hoitoalueen kanssa Euroopan syöpäinstituuttien organisaatiol-ta (Organisation of European Cancer Institutes, OECI) saanut korkeimmasta syöpäosaamisesta kertovan statuksen. Kolmi-vuotisen auditoinnin jälkeen OECI totesi, että Syöpäkeskuksen syöpäosaaminen, tutkimus sekä hoidon laatu edustavat paras-ta mahdollista eurooppalaista tasoa. Diagnostiikka, leikkaus-hoito, lääke- ja sädehoidot, seuranta ja hoidon laatu ovat kaikki huippuluokkaa – jopa maailmanlaajuisesti. Syöpäkeskus on Pohjoismaiden ensimmäinen Comprehensive Cancer Center -statuksen saanut sairaala.

Syöpien hoito on kenties kaikkein nopeimmin kehittyvä lääketieteen alue. Hoitokäytännöt uudistuvat jatkuvasti, joten samaa vaaditaan myös Syöpäkeskukselta: vain pitkäjänteisen tutkimustyön avulla voidaan saavuttaa entistä parempia hoito-tuloksia ja lopulta parantaa yhä useampia potilaita.

Vaikka rintasyöpään, keuhkosyöpään tai ruoansulatus-kanavan syöpään sairastuneiden eloonjäämistulokset ovat kohentuneet paljon, monista yleisistä levinneistä syövistä tai pitkälle edenneistä syövistä parantuminen on yhä harvinaista. Siksi Hyks Syöpäkeskus on vahvasti sitoutunut kehittämään syöpätutkimusta yhä edelleen. Eräs uusi tekniikka on syöpä-

geenien sekvensointi, joka tulee olemaan rutiinia kaikille potilail-le muutamien vuosien kuluttua.

Viime vuosina HUS:n voimin on kehitetty myös pääkaupun-kiseudun palliatiivista hoitoketjua, jonka avulla erikoissairaan-hoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö saattohoidossa on tiivistynyt kiitettävästi. Syöpäkeskuksen yhteydessä Hyksissä toimii palliatiivisen hoidon yksikkö, jossa tehdään suunnitelma oireita helpottavaan hoitoon tai saattohoitoon. Syöpäpotilaiden lisäksi yksikön potilaina voi olla muitakin, joilla on kärsimystä aiheuttava kuolemaan johtava sairaus.

Yksikön konsultoiva lääkäri kiertää kaikissa Meilahden klini-koissa. Lääkäri käy säännöllisesti osastoilla, joiden potilailla on levinnyttä syöpää, mutta myös muille osastoille saa tarvittaessa apua ja neuvoja oireenmukaiseen hoitoon taikka henkisen tuen tai jatkohoidon järjestämiseen.

”Kiertävää lääkäri-sairaanhoitajaparia toivotaan myös mui-hin HUS-sairaaloihin”, sanoo ylilääkäri, palliatiivisen lääketie-teen professori Tiina Saarto.

”Aiemmin on kritisoitu, että palliatiivinen hoitomme on syö-päkeskeistä. Nyt rakennamme saattohoitoketjua ALS-potilaille, ja tulevaisuudessa hoitoketjut tehdään myös muihin kroonisiin sairauksiin.”

Syöpien hoito on kenties nopeimmin kehittyvä lääketieteen alue.

FAKTA: Syöpäkeskus lukuina

60 % työikäisistä syöpäpotilaista palaa työelämään.

Syöpäkeskuksessa tehdään yli 1 200 rintasyöpäleikkausta vuodessa. Leikatuista rintasyöpäpotilaista, joiden kasvain oli korkeintaan 2 sentin kokoinen, 98 % oli elossa viiden vuoden jälkeen. Noin 90 % kaikista rintasyöpäpotilaista on elossa 5 vuoden kuluttua diagnoosista.

Suomen suurin sädehoito-osasto antaa vuosittain sädehoitoa yli 4 300 potilaalle.

Päivittäin sädehoidossa käy yli 300 potilasta. Viime vuonna annettiin sädehoitoa annettiin yli 73 000 kertaa.

Vuosittain tehdään 70 allogeenista kantasolujensiirtoa.

90 prosenttia potilaista on ollut joko tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä saamansa hoitoon.

2013 Syöpäkeskuksessa käynnistyi 55 uutta tutkimusta ja tuotettiin 113 tieteellistä julkaisua.

”


Aina paremmin kuin eilen

Huippusairaala on huippusairaala vain, jos olemme jokaisena päivänä hiukan parempia kuin eilen.

Edellä olevat kirjoitukset kertovat teille joitakin esimerkke-jä siitä, miten HUS:ssa pyrimme jatkuvaan parantamiseen. Ne ovat kuitenkin vain pieni näyte kaikesta siitä kehittämistyöstä, mitä meillä tehdään. Suurimmista hankkeista, kuten uuden lastensairaalan juuri alkaneesta rakennustyöstä tai trauma- ja syöpäkeskusten suunnittelusta olisi voinut kirjoittaa erilliset jul-kaisunsa.

Lisäksi olemme aloittaneet vielä yhden ”sairaalan” raken-nustyöt. Mielenterveystalo-verkkopalvelujen rinnalle on nimit-täin nousemassa toinen verkkopalvelu: painonhallintatalo. Täl-lainen e-terveydenhuolto on laajenemassa nopeasti kaikkialla maailmassa. Meistä on tärkeää, että tämä kehitys tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla: sairaita ihmisiä palvellen, yh-dessä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. E-terveyden-huolto on osa tietoyhteiskunnan luontevaa kehitystä. Oikein toteutettuna se antaa enemmän aikaa ihmisen kohtaamiseen, ei vähennä sitä.

Tärkein osa toiminnastamme on kuitenkin nyt ja vastedes-kin se, että hoidamme vaikeasti sairaita potilaita kohtaamalla heidät ihmisinä. Potilaskeskeisyyden periaatetta tukevat myös tämän julkaisun mietteet lean-toimintamallista: nimenomaan

siitä, että parannamme joka päivä asiakkaan saamaa hyötyä ja lisäarvoa. Lean-toimintamallin ja ajattelutavan avulla uskom-me, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä sekä potilaina että ve-ronmaksajina. Lean on hyvä kehittämismalli terveydenhuollon ammattilaisille: Sen keskeinen ajatus on antaa jokaiselle työnte-kijälle käytännön mahdollisuus kehittää omaa ja tiiminsä työtä. Se antaa myös keinot mitata tätä kehitystä.

Hoidamme vaikeasti sairaita potilaita kohtaamalla heidät ihmisinä.

Jos jossain, niin HUS:ssa on mahdollista tehdä äärimmäi-sen mielenkiintoista työtä, jolla todellakin on merkitystä. Potilail-le haluamme olla paikka, jonne he voivat turvallisin mielin tulla saamaan parasta mahdollista – ja päivä päivältä parempaa – hoitoa.

Visa Honkanen, kehittämisjohtaja

Kehittämisjohtaja Visa Honkanen

”


• Visa Honkanen, kehittämisjohtaja

• Tuula Helander, kehittämispäällikkö

• Kristiina Junttila, kehittämispäällikkö

• Kimmo Mattila, kehittämisylilääkäri

• Tarja-Leena Neffling, osastoryhmän päällikkö

• Risto Roine, arviointiylilääkäri

• Katariina Rouvinen, suunnittelija

Toimitusneuvoston jäsenet

Toimittaja: Lotta Tuohino

Kuvat: Matti Snellman, Mikko Hinkkanen, Jarmo Nummenpää, Timo Löfgren, Seija Rajander ja Tero Hanski.

Documents

Kehittyvä HUS