20
Keikka 1-2/2010 Seuren henkilöstölehti Kuinka voit tehdä helpolla hyvää? s. 12 Naiset kärjessä 8 Liian nuori rokkaamaan? 14 Työtä ja elämää 16

Keikka 1-2/2010

Embed Size (px)

DESCRIPTION

Seuren henkilöstölehti Keikka 1-2/2010

Citation preview

Keikka1-2/2010

S e u r e n h e n k i l ö s t ö l e h t i

Kuinka voit tehdä helpolla hyvää? s. 12

Naiset kärjessä 8 Liian nuori rokkaamaan? 14 Työtä ja elämää 16

Lue, lisää, kommentoi

Viime vuonna käyttöön otetut Seuren sähköiset uutiskirjeet ovat luoneet aivan uudenlaisen mahdollisuuden kysyä teiltä mielipidettä Seuren asioista. Toivottavasti ette vielä pode ainakaan kovin vakavaa vastausväsymystä. Kysymme ja utelemme, koska meillä halutaan ihan oikeasti tietää. Eli tässä ihan kollektiivinen kiitos kyselyihin vastan-neille. Olette myös loistava ideapankki, vastaanotamme mielellämme jatkossakin vinkkejä ja parannusehdotuksia. Joskus ehdotettu muutos saadaan aikaan nopeastikin, toisinaan se vie hieman enemmän aikaa (tai rahaa).

Maaliskuun aikana Keikkanetin tiedotteissa otetaan käyttöön Kommentointi –työkalu. Toiminto on samanlainen kuin joidenkin nettilehtien juttujen ala julkaistut Keskustele aiheesta –palstat.

Myös varsinainen Keskustelupalsta –toiminto on tarkoitus päi-vittää Keikkanettiin kevään kuluessa. Blogi –toimintoakin harkitaan.Keikkanetti ottaa siis lähikuukausina uuden askeleen kohti yhteisöl-listä mediaa, jossa sisällön tuotantoon pääsette osallistumaan myös te.

Tämänkin lehden palstoja tullaan avaamaan keikkalaisille. Sivulla 16 voitte tutustua uuteen Työtä & elämää –kolumniin, jossa eri taho-jen kirjoittajat tulevat purkamaan työelämään liittyviä havaintojaan ja ajatuksiaan. Etsimme tälle palstalle potentiaalisia kirjoittajia.

Omaatko sujuvan kynän ja kiinnostaako sinua ajatuksiesi jakami-nen tuhansien muiden lukijoiden kanssa? Ota siinä tapauksessa yh-teyttä Keikkalehden toimitukseen osoitteessa [email protected] ja perustele meille miksi juuri sinä olisit Työtä & elämää –kolumnille sopiva kirjoittaja.

Aurinkoista kevättä ja mukavia lukuhetkiä!

Virva [email protected]

Päätoimittaja Virva SuikkanenToimitus Tanja Koivuranta Heli Lappi-Rantanen Tuire Rönkkö Katja Salvisto Virva Suikkanen Johanna Tirri Johanna TukiainenUlkoasu ja taitto Pauliina PaijolaSähköposti [email protected]

Keikka - Seuren henkilöstölehti

Käyntiosoite: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKI

Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Sähköposti:[email protected]

Palvelunumerot:Palveluala 09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoala 09 310 88005Terveydenhuoltoala 09 310 88006Toimisto- ja opetusala 09 310 88007

Ekstranethttp://keikka.seure.fi

Seure Henkilöstöpalvelut Oywww.seure.fi

pääkirjoitus

Saimme tammikuun loppuun mennessä keikkalehden lukijoilta yli 300 arviota lehdestä lukijakyselyn kautta. Palautteista valtaosa oli hyvää ja kannustavaa. Lehteen tarttuvat lukevat sen pääosin tarkkaan tai läpikotaisin. Lähes puolet lukijoista on saanut lehden kautta positiivisemman kuvan keikka-työstä yleensä. Lehteä pidetään ajankohtaisena, asiantuntevana ja iloisena.

Toimituskuntamme sai kuitenkin kotiläksyksi mm. seuraavat esimerkkikommentit: ”Ok lehti, mutta eri toimialoja saisi olla edustettuina enemmän.”, ”Liittyy läheisesti työhön, mutta hieman suppea.”, ”Lehti on tasapaksu ja tylsä, kuten henkilöstölehdet yleensä.”

Seuraavien lehtien valmistelussa lähdemmekin miettimään, miten teemme lehdestämme laajemman ja monipuolisemman kokonaisuuden. Kiitos kaikille vastaajille!Lu

kija

t va

sta

siva

t

Tämä on Keikkalehden kevään ainoa numero. Toukokuussa lähestymme teitä Seuren juhlavuoden julkaisun merkeissä!

3

tärpit

Vantaan ja Espoon Yhteispalvelupisteissä

tarjotaan Seuren asiointi palveluja

lähellä keikkalaisia.Pisteitä

palvelulle

Seuren palvelutarjonta

laajentui

Nuoret naiset kärkisijoilla

Kohteet

Helpolla hyvää

Uutuus, uniikki vai klassikko?

Keikkakohteiden henki syntyy työyhteisöistä mutta myös fyysises-

tä ympäristöstä.s. 10

Harrinpalsta

Freda 51–53:ssa

sinua palvelee Seure

Liian nuori rokkaamaan?

Työtä &

elämää

s. 4

s. 5

s. 6

s. 10

s. 14

s. 8

s. 12

s. 16

Ääni ja Vimma -bändikatselmus, finaali24.4.

kulttuuriareena Gloriassa

Lattesukupolven edustaja kokeili:

Pistä hyvä kiertämään! Kerää käyttämättömät

piposi ja osallistu Pipo 2010

-kampanjaan!

s. 7

Ilmoittaudu aamulähtijäksi s. 16

Juhlan vuosi– Seure20

s. 17

Viralliset&

Epävirallisets.18

Mitä ihmettä?s. 19

Metropolissa tapahtuu

takakansi

4

Harrin palsta

Seuren toimitusjohtajaHarri Virta kommentoi

ajankohtaisia asioita

Harrin versojaAjatuksia verkkomaailmasta tviitin mitalla

Internet vai sanomalehti

Kyllä minä luen pääosan uutisista ja asioista sanomalehdestä, mutta toisinaan ”päivän nopeat” löytyvät nettiuutisista.

Sähköiset palvelut vai palvelutiski

Riippuu palvelun luoteesta. Kyllä suuri osa yksilötason erilaisista asi-ointipalveluista on siirrettävissä hel-poiksi sähköisiksi palveluiksi.

Virtuaalinen vai todellinen

Elämän suuret asiat ovat todellisia.

Harrin palsta

Useampi kuin joka viides nuori työttömänä, miltä näyttää?Nuorten työttömyys on erityisen suuri huoli koko yhteiskunnalle. 1990-lu-vun laman jäljiltä jäi paljon nuoria pitkäksi aikaa ilman työkokemusta, ja heidän siirtymisensä työelämään vii-västyi.

Toivottavasti tämänkertainen taantuma ei ole tässä suhteessa vai-kutuksiltaan yhtä pitkäaikainen kuin edellinen. Toisaalta nyt ollaan kuiten-kin kovaa vauhtia lähentymässä aikaa, jolloin kasvava eläkkeelle siirtyminen vapauttaa uusia työpaikkoja, ja tule-vaisuuden näkymät ainakin täällä pää-kaupunkiseudulla ovat kohtuulliset.

Seure on merkittävä työelämään tulevien nuorten työllistäjä. Seurenkin mahdollisuudet työllistää ovat kuiten-kin kiinni kaupunkien peruspalvelu-jen työvoimatarpeesta.

Onnistuuko työn ja opiskelun yhteensovittaminen?On monia esimerkkejä siitä, että on-nistuu. Tulevaisuudessa yhä useampi joutuu päivittämään osaamistaan ja ammattitaitoaan työtehtävien voimak-

kaan muutoksen myötä. Enää ei vält-tämättä kerran hankitulla ammatilla pärjää koko työuraa.

Perusajatuksena varmaan pitää olla, että ensimmäinen tutkinto tulisi voida opiskella tiivisti ja suunnitel-lusti. Mutta myöhemmässä vaiheessa opiskelu työn ohessa on varteenotetta-va vaihtoehto.

Nykyisin on paljon erilaisia tapo-ja kerryttää työkokemusta ja hankkia opiskelurahoja keikkatyön kautta. Seure on yksi hyvä vaihtoehto tässä mielessä.

Eläkeläiset töihin, edes päiväksi?Työurien pidentämisessä ja työvoima-pulan hoitamisessa tässä mielessä on kaksi tapaa: ollaan pidempään töissä ennen kuin jäädään eläkkeelle ja teh-dään töitä vielä kun on jääty eläkkeel-le. Kumpaakin on syytä mielestäni kannustaa. Työn tekeminen keikka-luontoisesti eläkkeellä ollessa on hy-vin varteenotettava vaihtoehto, koska silloin voi työskennellä voimiensa mu-kaan.

KUVA ANNA VAINIO

Viime aikoina lehdissä, TV:ssä ja paneeleissa on noussut pinnalle useam-piakin työelämää koskevia aiheita. Niistä nuorisotyöttömyys, opiskeluaiko-jen pituus ja eläkeikä, ovat aiheita jotka puhuttavat myös Seuressa.

5

TeksTi ja kuva virva suikkanen

5

Freda 51–53:ssa sinua palvelee SeureSeuren toimipisteen alakerrassa Fredri-kinkadulla sijaitsee Palvelupiste, jossa keikkalaiset voivat hoitaa työsuhtee-seen ja palkanmaksuun liittyviä asioi-ta. Monelle seurelaiselle Palvelupiste ja sen asiakaspalvelun henkilöstö ovat-kin tulleet vuosien mittaan tutuiksi.

Tuntilistat, verokortit ja muut asia-kirjat voi jättää Kampin Palvelupisteen ulko-ovessa olevasta postiluukusta. Tiskille ei siis tarvitse välttämättä kiire-aikoina jonottaa. Postilaatikosta asia-kirjat hoituvat eteenpäin seuraavana arkipäivänä. Kampissa postilaatikolle on pääsy myös Palvelupisteen aukiolo-ajan ulkopuolella.

Ajankohtaiset keikkailuun liittyvät tiedotteet ovat myös luettavissa Palve-

lupisteessä. Niille keikkalaisille, jotka ovat ilmoittaneet Seureen sähköpos-tiosoitteensa, tiedotteet lähtevät kuu-kausittain Seuren sähköisessä uutiskir-jeessä.

Kampin Palvelupistettä kehitetään kevään mittaan täyden palvelun pal-velupisteeksi, jossa seurelaiset voivat piipahtaa ihan missä tahansa keik-kaluun liittyvässä asiassa. Arkisten keikkailuun liittyvien asioiden lisäksi Palvelupisteestä saa mm. opastusta Seuren sähköisen Keikkanetti –palve-lun käytössä.

Seuressa tapahtuu

Seure Henkilöstöpalvelut Oy

Palvelupiste avoinnama–pe 8.30–16.00

Seurassa tapahtuu

TeksTi tuire rönkkö kuvaT pauliina paijola

6

Seure on aloittanut yhteistyön Vantaan ja Espoon yhteispalvelupistei-den kanssa. Nyt myös Seurelaiset voivat hoitaa erilaisia työsuhteeseen liittyviä asioita yhteispalvelupisteissä. Niissä ei ole tavattavissa Seuren omaa henkilöstöä, mutta keikkalaiset voivat luottamuksellisesti asioida yhteispalvelupisteiden henkilöstön kautta.

Jokaisesta yhteispalvelupisteestä löytyy Seuren oma esiteteline, jos-ta saa tarvittavia työhön liittyviä lomakkeita ja materiaalia. Tuntilistat, todistukset ja muut asiakirjat palautetaan yhteispalvelupisteiden henki-löstölle, josta ne toimitetaan edelleen Seureen.

Vantaa

Hakunila (Hakunilan kirjasto)Kimokuja 5

puh. (09) 839 30171

Korso (Lumo)Urpiaisentie 14

puh. (09) 839 32575

Myyrmäki (Myyrmäki-talo)Kilterinraitti 6

puh. (09) 839 35455

Tikkurila (Vantaan matkakeskus)Ratatie 7

puh. (09) 8392 3086

Espoo

Espoon keskusKirkkojärventie 4

puh. (09) 8165 7070

Espoonlahti (Lippulaiva)Espoonlahdenkatu 4

puh. (09) 8165 7070

Kalajärvi (Ruskatalo)Ruskaniitty 4

puh. (09) 8165 7070

Leppävaara (Sello)Leppävaarankatu 9

puh. (09) 8165 7070

Matinkylä (Iso Omena)Piispansilta 11

puh. (09) 8165 7070

Tapiola (Kulttuurikeskus)Kulttuuriaukio 2

puh. (09) 8165 7070

Mikä on yhteispalvelupiste?Vantaan ja Espoon yhteispalvelupisteissä tarjotaan kunnan ja valtion palveluita keskitetysti, lähellä kuntalaisia.

Niissä voi mm. ostaa pääkaupunkiseudun matkakortteja sekä ladata niihin aikaa ja arvoa. Yhteispalvelupisteistä löytyy myös kätevästi pääkaupunkiseudun aikataulukirjoja sekä reittikarttoja. Lisätietoa ja aukioloajat Vantaanyhteispalvelupisteestäosoitteessawww.vantaa.fi/yhteispalvelusekäEspoonyhteispalvelupisteestäosoitteestawww.espoo.fi/yhteispalvelu

•Asioidessasiyhteispalvelupisteissä,huomioithanniidenauki- oloajat. Tuntilistojen ja muiden asiakirjojen jättäminen yhteispalvelu pisteisiin onnistuu vain niiden aukioloaikoina.

•Tuntilistatvoipalauttaayhteispalvelupisteisiinnormaalinpalkanmaksuaikataulun mukaan. Tuntilistoja löytyy yhteispalvelupisteissä olevista Seuren telineistä.

•Huomioithan,ettäsähköisentuntilistankäyttöeteneeripeäätahtia,joten kotiin ei enää kannata varastoida kovin suuria pinoja paperisia listoja.

•Suurimmassaosassayhteispalvelupisteitäonmyöskeikkalaisten käytettävissä oleva internet-yleisöpääte. Joissakin paikoissa nettiyhteys löytyy viereisen kirjaston tiloista.

i

Pisteitä palvelulle

Lääkäri-info tarjoaa omistajakaupungeil-leen mahdollisuuden ilmoittaa kaikki avoimet lääkärisijaisuudet keskitetysti yhdessä paikassa. Seure vastaa avoimen sijaisuuden ilmoittelusta, lisätietojen an-tamisesta ja työnhakijoiden hakemusten vastaanottamisesta. Lopullisen päätök-sen sijaisuuteen palkattavasta henkilöstä tekee toimeksiantaja.Työnhakijalle palvelu tuo helpotusta työnhakuun, sillä nyt pääkaupungin lää-kärisijaisuudet ovat kätevästi näkyvillä yhdessä paikassa ja eri työmahdollisuuk-sista saa nopeammin kokonaiskuvan. Lääkäri-infon nettisivuilta työnhakija voi myös lähettää työhakemuksen hän-tä kiinnostavaan sijaisuuteen tai täyttää avoimen hakemuksen. Lääkäri-infon puhelinpalveluun soittamalla työnhakija saa lisätietoa häntä kiinnostavasta sijai-suudesta.

Aivan uutta ei lääkäreiden rekrytointi Seuressa ole, sillä lääkäreillä on aikai-semmin ollut mahdollisuus tehdä keik-katyötä Seuren kautta. Eikä keikkatyöstä kiinnostuneita lääkäreitä olla nytkään unohdettu – mahdollisuus keikkaluon-toiseen lääkärityöhön on edelleen ole-massa. Esimerkiksi eläkkeellä tai hoitova-paalla oleville lääkäreille keikkailu saattaa olla se kaikista sopivin työmuoto.

7

Helmikuun alusta lähtien Seuren palveluvalikoima muuttui entistä moni-puolisemmaksi uuden palvelun, Lääkäri-infon, avauduttua. Lääkäri-info on Seuren omistajakaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan lääkärirekrytoin-nin neuvontapiste.

Seuren palvelutarjonta

laajentui Lääkäri-infon myötä

TeksTi johanna tukiainen

Tutustu palveluun

www.seure.fi/laakari-info

Lääkäri-info

puh 09 310 88098

Seuressa tapahtuu

8

Seuressa tapahtuu

Nuoret naiset kärkisijoilla

Seuren tieto- ja henkilöstöhallinnossa on viime viikot puristettu vuoden 2009 toimintaa

numerojen muotoon. Vuoden 2009 yleinen tilanne myllersi Seurenkin lukuja, mutta

hyvin maltillisella tasolla.

TeksTI ja kuva virva suikkanen kuvITus pauliina paijola

Taulukot ja pylväsdiagrammit kertovat lukijalle tiukkaa faktaa, mutta tärkeää on myös toiminnan tulos. “Olemme merkittävä työllistäjä pääkaupunkiseudulla. Vuokratyöntekijöidemme ansi-osta omistajakaupungit välttyvät tilanteilta, joissa esim. päiväko-tiryhmiä tai sairaalojen osastoja täytyisi hetkellisesti jopa sulkea.”, muistuttaa henkilöstöpäällikkö Sanna Salonen.

Seuressa työskenteli viime vuoden aikana yli 8700 ihmistä. Työntekijöiden määrä on edellisvuodesta vähentynyt, mutta joukko on siitä huolimatta suuri. Suuria työllistäjiä ovat myös Seuren kolme omistajakaupunkia. Helsingin, Espoon ja Vantaan henkilöstön kokonaismäärä yltää yli 65 000, kärjessä Helsingin kaupunki Suomen suurimpana työnantajana.

Seuressa työskenteli viime vuoden aikana yli 8700 ihmistäVuoden 2009 alkupuolen heikot laman enteet muuttuivat Seu-ressakin todellisuudeksi syksyn mittaan. Keikkatöiden kokonais-tarjonta edellisvuoteen verrattuna laski noin 10 prosentin verran. Keikkoja tuli vuoden aikana tästä huolimatta yhteensä tarjolle yli 138 000. Eniten keikkaa oli tarjolla terveydenhuoltoalalla 86 500 ja päivähoidossa 28 700. Nämä kaksi ovat viimeisten vuosien ajan olleet perinteisesti Seuren suurimpia toimialoja.

Seuren vuokrahenkilöstöä tilattiin vuoden aikana 126 eri ammattinimikkeeseen. Tehtävänkuvat vaihtelivat avustajasta eri-tyisalan asiantuntijaan. “Usein kysytään millainen on tyypillinen keikkatyöntekijä. Sellaista ei ole. Seuressa työskentelee kaiken ikäisiä eri alojen ammattilaisia ja heidän elämäntilanteensa vaih-televat.” Salonen kertoo. “Eri ammateissa työskentelevien erityis-tarpeet täytyy huomioida esim. perehdytyksessä. Sama malli ei toimi kaikille ammattiryhmille.”, hän toteaa.

Seuren työsuhteista valtaosa oli tuntipalkkaisia eli alle 16 päivää kestäviä. Kuukausipalkkaisten työsuhteiden osuus jäi alle yhden prosentin. Tässä suhteessa luvuissa ei ole tapahtunut vii-me vuosina mitään merkittäviä muutoksia. Lyhyet keikat olivat Seuressa keskimäärin kahden työpäivän mittaisia. “Päivän keikka tai hieman pidempi työjakso, kaikkien työsuhteiden hoitaminen pitää sujua saumattomasti. Keikoista sopimisen pitää olla työn-tekijälle vaivatonta, asiakaspalvelun hyvää ja joustavaa. Ja tietysti palkanmaksun täsmällistä ja oikea-aikaista.” Salonen listaa.

Seur

en h

enki

löst

öpää

llikkö

Sanna Salonen

Kom

mentti

9

Perushoitaja 2888

Lastenhoitaja 2025

Sairaanhoitaja 1179

Koulunkäyntiavustaja 963

Ruokapalvelutyöntekijä 425

Ryhmäperhepäivähoitaja 415

Päiväkotiapulainen 406

Toimitilahuoltaja 352

Hoitaja 304

Iltavahtimestari 230

*Vuoden 2009 henkilöstömäärä ammattinimikkeittäin.

Top 10 ammattinimikkeet

Naiset päätekijöinä myös SeuressaSeure toimii naisvaltaisilla aloilla ja tämä näkyy myös Seuren henkilöstörakenteessa. Seuren vuokratyöntekijöistä 85 pro-senttia oli naisia ja 15 prosenttia miehiä. Luku on täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin. Omistajakaupungeissa miesten osuus yltää sielläkin kuitenkin vain yli 20 prosenttiin vaikka siihen on laskettu mukaan myös perinteisesti miesvaltainen tekninen puoli.

Salosen mukaan naisvaltaisuus ei tuo Seuren toimintaan erityispiirteitä. Ei ainakaan palvelujen tuottamisen näkökul-masta. “Mutta ehkäpä emme olisi osallistuneet niin suurella joukolla Naistenkympille viime vuosina, jos olisimme miesval-tainen työyhteisö. Tänä vuonna virkistymme yhteisesti naisten kympin sijaan syyskuussa järjestettävässä Seure 20 v. tapahtu-massa.” Salonen hymyilee.

Nuorekas yritys, näin on Seuresta usein sanottu ja tämä pitää paikkansa myös vuokrahenkilöstön kohdalla. Seuressa vuokrahenkilöstön keski-ikä oli 36 vuotta, kun se omistaja-kaupungeissa liikkuu 45 vuoden molemmin puolin. Toisaal-ta myös Seuressa on keski-ikä noussut vuoden aikana yhdellä vuodella. Seuressa rekrytoidaan aktiivisesti eläkkeelle jääneitä osaajia. Tämä tulee tulevaisuudessa entisestään kasvattamaan yli 60 -vuotiaiden osuutta vuokratyövoimasta.

Tilanteet muuttuvat ja uusia keikkalaisia rekrytoitu mukaanVuosilomien sijaistukset ovat vielä ennakoitavissa, mutta saira-uspoissaoloista johtuvaa tilapäistä työvoiman tarvetta voidaan Seuressa vain arvailla. Ja kun tarve tulee, tulee se hyvin lyhyellä varoitusajalla. Tämän vuoksi uusia seurelaisia haastatellaan ja perehdytetään joskus jopa enemmän kuin tarvetta loppujen lopuksi onkaan.

Seuren rekrytoinneissa otettiin syksyn mittaan menneitä vuosia huomattavasti maltillisempi linja, ja monissa nimik-keissä kiristettiin osaamis- ja työkokemusvaatimuksia. Työha-kemuksia saapui Seureen sähköisen tietojärjestelmän kautta vuoden 2009 aikana yhteensä yli 13 000 kappaletta. Hakijoita oli yli 2000 viime vuotta enemmän.

“Palkkasimme viime vuonna aiempia vuosia huomattavas-ti vähemmän keikkatyöntekijöitä. Silti yli 2500 uutta ihmistä lähti Seuren kautta töihin.” Salonen kertoo. “Uusia tekijöitä tarvitaan jatkuvasti, mutta tärkeää on myös nykyisten keikka-laisten viihtyvyys meidän töissä.”, hän lisää.

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

3500

-20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-

Seurelaisten ikähaarukkaNaiset Miehet

Vuosi 2007 2008 2009

Henkilöstöä keskimäärin kuukautta kohden 3131 3607 3349

Henkilöstöä kaiken kaikkiaan 8487 9369 8771

Henkilötyövuodet 1215 1382 1253

Tuhansia keikkalaisia

9

10

Mikä Haartmanin sairaalaMissä Haartmaninkatu 4 (rakennus 12) 00200 HelsinkiLiikenneyhteydet Bussit 14B ja 58B, raitiovaunu 4Kenelle Akuuttihoitoon suuntautuneille sairaanhoitajille ja lähihoitajille sekä alan opiskelijoille

Erityispiirteet Haartmanin sairaalassa toimii päivystyspoli­klinikka (terveyskeskus­ ja sairaalapäivystys) eteläisen, keskisen ja läntisen Helsingin asukkaille. Sairaalassa on myös päivystys­ ja valvontaosasto sekä neljä vuodeosastoa. Lisäksi sairaalassa sijaitsee hammaspäivystys.

Mikä Jokiniemen kouluMissä Vantaan Jokiniemessä, osoite Valkoisenlähteentie 51, 01370 Vantaa

Liikenneyhteydet Tikkurilan asemalta 1 km kävely tai bussit 60 ja 62 Erityispiirteet Tämä 560 oppilaan koulu korostaa toiminnassaan turvallista ilmapiiriä ja oman elämän sankaruutta. Koulussa on tavallisten luokkien lisäksi mm. kehitysvammaisten ja autististen lasten ryhmiä, joissa työskentelee Seuren kautta 11 koulunkäyn­tiavustajaa koko lukuvuoden työsuhteissa. Heille tarvitaan usein tilapäisiä sijaisia.

Kouluun haetaan silloin tällöin myös ruokapalvelualan keikkalai­sia työskentelemään kokin apuna monipuolisissa ruokapalvelu­tehtävissä.

Mikä Kaarlenkadun vastaanottokeskusMissä Kalliossa, osoite Kaarlenkatu 7, 00530 HelsinkiLiikenneyhteydet MetroKenelle Kohteessa työskentelee ruokapalvelutyöntekijöitä, toimitilahuoltajia ja palvelutyöntekijöitäErityispiirteet Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen palvelut on tarkoitettu turvapaikanhakijoille, jotka pyytävät suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijat asuvat keskuksessa sen ajan, jonka heidän turvapaikkahakemuksensa käsittely kestää. Rakennuksessa on majoitustilaa noin 200 turva­paikanhakijalle. Majoitustilan lisäksi noin 3500 m2:n rakennuk­sessa on toimistotiloja, vastaanotto, ruokala, pesutilat ja erilaisia varastotiloja.

Mikä Puolarmetsän sairaalaMissä Puolarmetsässä, osoite Puolarinportti 1, 02290 EspooLiikenneyhteydet Bussit 10, 10K, 19, 31, 43, 43 K, 121AT, 121A, 195, 505Kenelle Kohteeseen haetaan sairaanhoitajia, lähihoitajia, perus­hoitajiaErityispiirteet Vehreän metsän läheisyydessä sijaitsevan Puolarmetsän sairaalan tavoitteena on toteuttaa jokaisen potilaan yksilöllistä hoitoa ja kuntoutusta. Seuren keikkalaisia työskentelee sairaalan akuutti­ ja pitkäaikaisosastoilla. Akuuttiosastoilla työskenteleviltä vaaditaan akuuttipuolen työharjoittelu kun taas pitkäaikaisosastoilla työskentelevillä on oltava sairaalaharjoittelu suoritettuna. Työvaatteiden vaihto on helppoa Puolarmetsän sairaalassa, koska jokaisella osastolla on oma huone työvaatteiden vaihtoa varten.

kohTeeT Seurella on tuhansia keikkakohteita ympäri pääkaupunkiseutua. Niistä jokainen on omalla tavallaan uniikki. Työpaikoilla ihmiset luovat paikalle hengen, mutta oman vivahteensa siihen tuo mm. kohteen sijainti ja koko.

uutuus! klassikko

uniikki lähellä luontoa

Kuva Kimmo Brandt

10

11

Mikä Simonkoti

Missä Vantaan Simonmetsässä, osoite Simontie 5, 01300 VantaaLiikenneyhteydet 63 Tikkurilan asemaltaKenelle Kohteeseen tarvitaan keikkalaisiksi monen alan osaa­jia: perushoitajia, ruokapalvelutyöntekijöitä ja laitoshuoltajia.

Erityispiirteet Tämän kevään uutuus! Laitoshuoltajan työnku­vaan kuuluu Vantaan vanhainkodeissa, myös Simonkodissa, myös asukkaiden syöttämistä ja laitoshuoltajilta edellytetään vankan laitoshuoltokokemuksen lisäksi myös hygieniapassia ja salmonellatodistusta.

Mikä Päiväkoti VirkkulaMissä Kruunuhaassa, Oikokatu 7, 00170 HelsinkiLiikenneyhteydet Esimerkiksi, bussi 18, 23, 53, ratikka 1, 1a, 3b, 7a, 7b ja 9Kenelle Kohteeseen haetaan lastenhoitajan sijaisiaErityispiirteet Päiväkoti Virkkula sijaitsee historiallisessa miljöössä Kruunuhaassa, Helsingin vanhimman puurakennuk­sen sisäpihalla. Päiväkodissa on kaksi alle 3­vuotiaiden ryhmää, yksi yli 3­vuotiaiden ryhmä ja esikouluryhmä.

Mikä Heiniemen päiväkotiMissä Lippajärvellä, Heiniemen asuinalueen kupeessa, osoite Heiniitty 6, 02070 EspooLiikenneyhteydet Bussit 20, 21, 27, 29, 43, 315, 530Kenelle Kohteeseen haetaan pääasiassa lastenhoitajia ja päiväko­tiapulaisiaErityispiirteet Pieni yksikkö, jossa on vain kaksi ryhmää; alle 3­vuotiaiden ryhmä ja 3–5­vuotiaiden ryhmä. Lisäksi erillisessä rakennuksessa toimii esikouluryhmä. Pienten ryhmässä korostuu omahoitajuus, joka luo turvallisen pohjan lasten päivähoidolle. Päiväkoti sijaitsee luonnonläheisellä alueella, hyvien ulkoilumaasto­jen keskellä. Ympäristö tarjoaa isompien lasten kanssa toimimiseen monipuoliset liikuntamahdollisuudet. Myös päiväkodin oma piha on iso ja siellä lapsilla on hyvää tilaa temmeltää. Kun on kyseessä pie ni yksikkö, henkilöstöltä edellytetään jatkuvasti tiivistä yhteis­työtä ja joustavuutta.

Vad Gruppfamiljedaghem BarnstuganVar I Kampen, Lappviksgatan 16, 00100 HelsingforsTrafikförbindelser Tåg, buss, metro och spårvagnFör vem Gruppisen behöver gruppfamiljedagvårdare och barnskötare för vikariatSpeciella drag Gruppfamiljedaghemmet Barnstugan finns på Maria sjukhus innergård. Gruppisen har barn i 1–5 årsåldern och tre vårdansvariga.

keikkakohde

perinteikäsuutuus!

kodikas idyllisk

11

12

Vaikka nuoret aikuiset eli niin kutsuttu lattesukupolvi sukkuloi kiireistä arkeaan, kiinnostaa vapaaehtoistyö ja muu hyvän tekeminen kuitenkin yllättävän monia. Halusin selvittää, onko

hyvän tekeminen mahdollista myös pienellä aikapanostuksella. Vaihtoehtoja matalan kynnyksen auttamiseen löytyikin maapähkinätahnasta aina kirjastoreissuihin ja pipoihin saakka.

TeksTI heli lappi-rantanen kuva pauliina paijola

Vaaka ry:n

Pipo 2010- kampanja

kerää käyttämättömiä

lasten ja aikuisten pipoja

kummikouluihin ja vähä-

varaisille lapsiperheille

Venäjällä ja Virossa.

Helpolla hyvää

13

Kun sukkuloi ruuhkabussissa kodin, työ-paikan ja päiväkodin välillä elämä tuntuu olevan täpötäynnä. Hyväntekeväisyys ei tule ensimmäisenä mieleen, kun yhtey-denpito omaan isoäitiinkin tuntuu vaa-tivan ajan varaamista kalenteriin. Hyvän tekeminen tulee monille ajankohtaiseksi silloin, kun vapaa-aikaa on runsaasti ja sen täyttämiseksi kaipaa jotakin mie-lekästä tekemistä. Omassa elämänti-lanteessa ajatus tuntuu yhtä kaukaiselta kuin rauhalliset aamiaishetket viikonlop-puisin.

Kuvat katastrofien uhreista, etenkin lapsikohtaloista, ja pysähdyttävät julis-teet yksinäisistä vanhuksista jäävät silti jotenkin kaihertamaan. Jotain voisi ehkä sittenkin tehdä jo ennen eläkevuosia. Vaikka maahanmuuttajalasten läksyapu-klinikat ja muut kiehtovat, täytyy liian si-tovat projektit suosiolla siirtää ajatuksissa pari - kolme vuosikymmentä eteenpäin.

Moni muukin ajattelee samoin. Pää-kaupunkiseudun 20 - 39-vuotiaista perä-ti 70 % olisi valmis tekemään vapaaeh-toista auttamistyötä. ”Tämä ´kadotettu latte- tai pullamössösukupolvi` on to-siasiassa hyvin auttamishaluista”, tietää vapaaehtoistyön tutkija, sosiaalieetikko Henrietta Grönlund. Tosin, kuten itse-kin tiedän, hyvästä aikomuksesta on vielä muiden kiireiden mittainen matka käy-tännön hyvän tekemiseen.

Rahalla saaHelpoin tapa saada hyvä mieli hyvällä teolla on tehdä muutama sopiva klikkaus nettipankissa. Vuonna 2005 Kirkon Ul-komaanapu lanseerasi menestyksekkäästi ”Toisenlaisen joululahjan” eikä kukaan enää hämmästy, jos joululahjapaketista paljastuu vuohi – Afrikkaan. Nykyään kaikilla hyväntekeväisyysjärjestöillä on kattavat valikoimat verkkotuotteita.

Unicefin nettisivulla Pehmeä paket-ti- verkkokauppa on tuotteistettu niin loistavasti, että vaatii paatumusta olla poistumatta verkkopankin kautta. 150 annosta maapähkinätahnaa aliravituille lapsille 59 €, kolme pussia terapeuttista maitoa 11 €, 50 vihkoa ja 50 kynää 18 €, neljä villahuopaa 12 €. Jokaisen tuotteen yhteydessä on vetoava teksti siitä, miten lahjoituksella voi olla saajalleen elintär-keä merkitys.

Kätevää ja nopeaa, mutta hieman kliinistä hyvän tekemistä. Riittäisivätkö rahkeeni kuitenkin konkreettisempaan auttamiseen – jopa ihan oikeaan pieni-muotoiseen vapaaehtoistyöhön?

Keikkaile vapaaehtoistyössäHelsinkiMissio on vapaaehtoisjärjestö, joka on näkyvästi kampanjoinut eten-kin yksinäisten vanhusten puolesta ja kannustanut ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Etukäteen ajatellen tämä hyvän tekemi-sen muoto sopii sitovuudessaan huo-noiten ruuhkavuosiin. HelsinkiMissio kuitenkin lupaa, että heidän kauttaan voi auttaa myös satunnaisesti, ilman si-toutumista.

”Avun tarpeet ovat tilapäisiä ja vapaa-ehtoinen voi oman aikataulunsa mukaan valita itselleen sopivat keikat”, kertoo Maria Mäntylä-Granda HelsinkiMis-siosta. Apua tarvitaan vaikkapa lomak-keen täyttämiseen, kirjastoreissulle tai haudan kuntoon laittamiseen syksyllä tai keväällä. Kaikki vapaaehtoiset käyvät kuitenkin koulutuksen, joka kestää noin kaksi kuukautta yhtenä iltana viikossa.

Joudun tunnustamaan, että kuulun sittenkin tiukasti pullamössö- tai latte-sukupolveen. Kun ottaa huomioon vält-tämättömän koulutuksen, alkaa oikea vapaaehtoistyö, satunnainenkin, tuntua liian aikaa vievältä. Onko jotain konk-reettista, mitä voisi tehdä ilman aikatau-luja, juuri silloin kun itselle sopii. Ja jos oikein helpotetaan, niin jopa oman ko-din lämmössä?

yhteiskunta

Lähteet: www.unicef.fi

www.helsinkimissio.fi (mm. lehdistötilaisuus 21.10.10)

www.vaaka.org

Pipo kaapista ulosMieleeni on jäänyt joitakin vuosia sitten mediasta sympaattiset vauvakassit, joihin Vaaka ry keräsi vauvanhoidon perustar-vikkeita toimitettavaksi Venäjän Karja-laan. Nykyään yhdistys on keskittynyt vauvakassien sijaan pienempiin täsmä-keräyksiin ja ennaltaehkäisevään toimin-taan.

Yhdistykset uudetkin toimintatavat herättävät kuitenkin mielenkiinnon. Pipo 2010- kampanja kerää käyttämät-tömiä lasten ja aikuisten pipoja kummi-kouluihin ja vähävaraisille lapsiperheille Venäjällä ja Virossa. Pienellä vaivannäöl-lä saa lisäksi myös itsekästä hyötyä, kun kaapin pohjalle unohtuneet käyttämät-tömät mainospipot tai virheostoksiksi luokiteltavat päähineet saa laitettua kier-toon.

Tumpeloa, mutta kuitenkin joskus puikkojen kilinää kaipaavaa käsityöih-mistä innostaa myös toinen Vaaka ry:n toimintamuoto. Yhdistys kerää 20x20 cm kokoisia neuletilkkuja, joista kootaan peittoja lähetettäväksi tarvitseville. Voisi-ko kaapin pohjalle unohtuneet jämälan-gat helpommin ja hyödyllisemmin käyt-tää? Se voi olla hyvin pientä auttamista, jossa ei saa aikaan mitään mullistavaa. Mutta jostain täytyy lattesukupolveenkin kuuluvan aloittaa. •

Kiinnostuitko hyväntekeväisyydestä?•Unicefinverkkokauppa:www.unicef.fi/pehmeapaketti•Ohjeettilkkujentekoon:www.vaaka.org/tilkkupeitot•LisätietoaPipo2010-kampanjasta:www.vaaka.org/pipo•Lisätietoavapaaehtoistyöstäjamm.sähköinen hakulomake:www.helsinkimissio.fi

14

Miten on nyt? Eduskunnassa toimii oma rock-kerho. Radio soittaa nostalgisia musiikkiohjelmia vuosikymmenten ta-kaa. Rockista tehdään jopa yliopistota-son tutkimusta. Minne katosivat nuoret? Keski ikäistyikö rock vuosien vieriessä? Kiinnostaako rock enää nuoria?

Hyvää fiilistä ja tasokasta soittoaValtakunnan suurin nuorten bändikat-selmus Ääni ja vimma on saavuttanut teini-iän. Se järjestetään tänä keväänä jo viidennentoista kerran. Pikkusisaruk-sekseen se on saanut nyt kymmenennen kerran järjestettävän Junnuvimman, bändikilpailun 10-15-vuotiaille soittajil-le. Alkueriä järjestetään pääkaupunkiseu-dun nuorisotaloilla läpi kevään, ja tapah-tuma huipentuu kulttuuriareena Glorian

finaaliin 24.4. Junnuvimman voittaja selviää 9.-10.4. Arabian nuorisotalolla.

Äänen ja Vimman toteuttavat yh-teistyössä Helsingin, Vantaan ja Espoon nuoriso- ja kulttuuritoimet yhdessä Elä-vän musiikin yhdistysten kanssa.

Tapahtuman tuottajan Tiina Toivo-sen mukaan Ääni ja Vimma on nuorten musiikkiharrastajien oma bändikat-selmus, jonka tavoitteena on nuorten ilmaisutaitojen ja luovuuden vahvista-minen. Kaikille osallistujille tarjotaan mahdollisuus kehittyä ja saada palautetta alan ammattilaisista koostuvalta tuoma-ristolta sekä kirjallisesti että suullisesti.

Kevään aikana järjestettäviä alkueriä voi kuka tahansa mennä katsomaan pai-kan päälle ilmaiseksi. Toivonen kertoo-kin, että tapahtumaan kannattaa tulla jo

sen tunnelman vuoksi. ”Äänen ja Vim-man tunnelma on joka vuosi loistava. Bändit kannustavat toisiaan, työntekijät jaksavat hymyillä ja palautekyselyiden-kin mukaan nuoret todella viihtyvät!”, Toivonen kehuu. Tasokin on todettu kovaksi, niin soittajien kuin yleisön suusta. Näyttää siltä, että myös nuoril-la löytyy aitoa kiinnostusta tapahtumaa kohtaan. Toivonen kertoo, että kun tänä vuonna mukaan otettiin 140 en-simmäisenä ilmoittautunutta orkesteria, tuli kiintiö täyteen heti ilmoittautumis-ten ensimmäisenä aamupäivänä ennen kello kahtatoista! Tuottaja Tiina Toi-vosen viesti ihmisille onkin:”Musiikki tekee hyvää kaikille ikään katsomatta”.

Piirileikkiä ja moshpittejäMitä saadaan kun yhdistetään rakkaus heavy-musiikkiin ja työt päiväkodissa? Moottörin jyrinä - yhtye, joka jo nimel-läänkin vinkkaa yhtyeen musiikillisiin juuriin (vrt. Motörhead). Lastenhoita-jana Seuressa keikkaileva Jaakko Halt-tunen on oikea ihminen kertomaan kiinnostaako rock vielä lapsia ja nuoria.

Liian nuori

rokkaamaan?

TeksTI sami konttinen kuvaT hannu nieminen/nuorisoasiainkeskus

Rock ‘n roll oli puolivuosikymmentä sitten syntyessään nuoriso- musiikkia. Nuoriin vetosi yksinkertainen komppi, Beatlesien moppitukat ja Elviksen keikkuva lanne. Rock sai nuoret villiintymään ja vanhemmat vieressä kauhistumaan.

© Hannu Nieminen / Nuorisoasiainkeskus

tä sattuu olemaan. Melkein aina keikka päättyy encoreen, joten yleisö selvästi tykkää. Eräällä keikalla lapset laittoivat piirileikin pystyyn ja kieltämättä se laval-ta katsottuna näytti aivan moshpitiltä.”

Moottörin jyrinä on parhaillaan teke-mässä ensimmäistä, syksyllä julkaistavaa, levyään. Bändi aloitti uransa tekemällä lastenlauluversioita klassisista heavy-kappaleista. Laulujen julkaisuoikeuksien saaminen osoittautui kuitenkin ajatel-tua kimurantimmaksi, joten yhtye alkoi säveltää myös omia laulujaan. Uudelle levylle tuleekin parin lainakappaleen li-säksi suurimmaksi osaksi omaa materiaa-lia. Seuraava tilaisuus päästä kuulemaan lasten heavya on sunnuntaina 14.3. kun Moottörin jyrinä esiintyy kulttuuriareena Glorian Kids against racism -ilmaiskon-sertissa. Siellä voi nähdä kuinka lapset rokkaavat musiikin tahtiin, ja kukaties voi itsekin osallistua piirileikkiin. •

yhteiskunta

15

Lastenhoidon ohessa Halttunen nimit-täin soittaa kitaraa kyseisessä orkesteris-sa. Halttunen kertoo Moottörin jyrinän olevan bändi, joka soittaa heviä lapsille ja lapsenmielisille. ”Musiikkimme on ehtaa heviä, mutta sanoituksemme on tehty lapsille”, Halttunen toteaa. Yhtyeen kä-sittelyssä vanhat heavyklassikot on puet-tu uusin lastenvaatteisiin. Judas Priestin ”Turbo Lover” vääntyy muotoon ”Turpo lavertelee” ja Motörheadin ”Ace of Spa-des” onkin ”Hej på dig”. Hauskaa!

Idea yhtyeeseen lähti bändin poiki-en huomatessa, että huvin ja työn voisi bändin kautta hauskasti yhdistää. Mutta miten lapset sitten suhtautuvat karvai-seen hevibändiin sen karauttaessa laval-le? ”Aluksi lapset ehkä jännittävät ekan biisin aikana, mutta yleensä toisen kap-paleen aikana he jo tulevat lavan eteen rokkaamaan. Loppukeikka sujuukin mu-kavasti hevaten ja biisien välissä mukavia jutellen”, Halttunen kertoo. Ainakin las-ten reaktioista päätellen rock tuntuu ve-toavan päiväkoti-ikäisiin ja koululaisiin. ”Biisien aikana lapset laulavat, pomppi-vat tai heiluttavat hiuksiaan, mikäli nii-

3 syytä, jotka saivat Jaakko Halttusen (Moottörin jyrinä) in-nostumaan 6-vuotiaana rockista.

1. Iron Maiden – Poverslave-levy oli juuri ilmestynyt, ja

ihmettelin miksi ne esiintyvät telkkarissa kalsarit jalassa. Näin myös painajaisia heidän rumpalista, mutta alitajuntani taisi sekoittaa sen Eddie-hirviöön (yhtyeen maskotti) - ovat aika samannäköisiä. Musiikki oli kuitenkin jotain sellaista joka vei mukanaan. Se oli nopeaa ja iskevää, toisaalta pitkät soolo-osuudet ja tarinat saivat mielikuvituksen laukkaamaan.

2. W.A.S.P. - Olimme muuttaneet ja ainoa kasetti jonka löysin muuttokuormasta oli waspia. Ei ehkä vanhempieni toivomus, mutta vahinko oli jo tapahtunut. Ihastuin sirkkelimäiseen lauluääneen ja raakaan soundiin. Bändikuvissa ihmettelin sirkkelinterien sijoitusta; sen on pakko olla robotti, ajattelin.

3. Motörhead - Lemmyn (laulaja, basisti) viikset ja parta sai minut ajattelemaan, että hän on vanha, koska isällänikin onviikset.Seeivoiollarock!Musiikkikuitenkin sai minut rokkaamaan, vaikka kaverit eivät ymmärtäneet sen hienoutta.

Otoksia Ääni ja Vimma -bändikatselmuksenfinaalista2009. Kuvat © Hannu Nieminen/Nuorisoasiainkeskus

Yritin selittää isälleni mitä teen työkseni toimittuani reilun vuoden Seuressa asiakasyhteistyöpäällikkönä. Kun kerroin, että välitämme sijaisia ja määräaikaista työvoimaa kau-punkien peruspalveluihin, se oli vielä täysin selvää. Mutta vastattuani isän kysymykseen siitä, mitä työpäivän aikana teen, isä totesi silmät pyöreinä: ”Eli istuskelet vain tietoko-neella päivät pitkät?”

Äänensävystä oli pääteltävissä, että minun ja isäni nä-kemykset työelämästä olivat hieman eriävät. Ja toki näin onkin, sillä isäni on vuosikymmeniä rakentanut omilla kä-sillään kaikenlaista. Teemme tahoillamme töitä erilaisten asioiden eteen, mutta näemme toistemme työt yhtälailla tärkeiksi. Tämä keskustelu vain sai minut miettimään mitä muuta yhteistä minulla ja isälläni oikeastaan työelämässä on kuin palkan kilahtaminen tilille.

Palstalla vaihtuva kirjoittaja pohtii työelämää. Tällä kertaa

kirjoittajana toimii Seuren asiakasyhteistyöpäällikkö

Johanna Tirri

Isän tyttö

Painotan aina, että yhteisöllisyys on töissä tärkeää, töis-sä ollaan yhteisön jäseniä. Työyhteisöllä on luonnollisesti suuri rooli elämässä, viehän työ suuren osan aikaamme. Yh-teisön on pakko olla tärkeä isällekin, koska suurin osa hä-nen työjutuistaan kertoo työkavereista, niiden toilailuista tai hauskoista kertomuksista. Ihmiset saavat meidän viihtymään töissä ja ihmisten kanssa toimimisesta taitaa ne suurimmat valituksen aiheetkin syntyä. Toinen takuuvarmasti meitä yh-distävä seikka on se, että työpaikalla pitää olla työvälineet kunnossa. Ero on ainoastaan välineissä – minulla vain sa-hana toimii tietokone ja porakoneena puhelin. Mutta mikä muu meitä yhdistää?

Taloudellisen tilanteet tuomat paineet näkyvät rakennus-alalla aina ensimmäisenä ja ovat aina suuressa roolissa. Tällaisina aikoina eletään viikko kerrallaan; mille rakennuk-selle sitä seuraavana maanantaina isä Opelilla kaartaa. Tämä kyllä todistaa sen, että olen perinyt isältäni töihin liittyvän muutosvalmiuden. Hän on valmis nopeasti siirty-mään työmaalta toiselle, vieden mukanaan osaamisensa ja työvaatteensa. Minulle uusia työtehtäviä saattaa tulla hy-vinkin lyhyellä varoitusajalla ja on oltava valmis erilaisiin haasteisiin, joita ei vielä edellisenä kuukautena hoksannut ajatellakaan. Mutta se on sitä, työelämää!

Johanna

Keikkanetissä otettiin tammikuussa käyttöön pal-velu, jossa voi ilmoittautua saman aamun äkki-lähtijäksi. Seuressa äkkilähtijöiksi kutsutaan keik-kalaisia, jotka ovat valmiita lähtemään heti töihin Seuren henkilöstökonsultin soittaessa ja tarjotessa töitä. Seuraavan aamun äkkilähtijäksi voi nyt il-moittautua lomakkeella, johon pääsee Keikkane-tin etusivun kautta. Lomake löytyy myös toimi-alasivujen oikeasta reunasta.

Aamulla puhelimemme ovat usein ruuhkaisia ja uuden palvelun kautta keikkalainen voi ilmoit-taa halukkuutensa keikalle kätevästi vaikka jo edellisenä iltana. Ilmoittauduttuasi äkkilähtijäksi henkilöstökonsultti ottaa sinuun yhteyttä seuraa-vana aamuna klo 7 alkaen mikäli sopivaa työtä on tarjolla. Keikkatarpeita tulee tietoomme pitkin aamua, joten yhteydenotto voi tulla koska vain aamun aikana. Kyseessä ei ole sitova ilmoittautu-minen, eli keikkalainen voi edelleen valita, sopii-ko tarjottu keikka hänelle vai ei.

Aamulähtijäksi

16

TeksTI katja salvisto

IlmoittauduSeuren henkilöstökonsultit ovat lyhyen käyttökokemuksen perusteella kokeneet uuden palvelun erittäin hyväksi, ja

ottaneet aamun äkkilähtijät hyvillä mielin vastaan.

”Toimii todella hyvin. Vähentää aamun puhelinruuhkaa, kun kaikki yhteydenotot eivät tule puhelimitse. Äkkilähtijäilmoi-tusten perusteella on voinut rauhassa miettiä keikkalaisen

esittämien toiveiden mukaista sopivaa työkohdetta.” Henkilöstökonsultti Heidi Kangas

”Erittäin hyvä ja sujuva tapa ilmoittaa halukkuus ottaa vastaan saman aamun keikkaa. Keikkalainen voi illalla miettiä rauhassa, haluaako

seuraavalle päivälle töitä, ja näin halutessaan varata illalla vaatteet valmiiksi, laittaa kellon aamuksi soimaan ja odotella konsultin puhelua.

Oiva mahdollisuus työllistyä vaikka puhelimen saldo näyttäisikin nollaa.”

Henkilöstökonsultti Katri Perhonen

”Konsulteillekin todella hyödyllinen. Aamulähtijöiksi ilmoittautuneet ovat lähteneet reippaasti aamun keikoille. Konsultti löytää nopeasti

lähtövalmiit, aktiiviset keikkalaiset, jolloin työntekijä saa tiedon sijai-suudesta aamulla mahdollisimman aikaisin ja ehtii ajoissa töihin.”

Tiimiesimies Minna Raami

Keikkakalenteri ja ajankohtaista tie

toa k

ätev

ästi n

etissä. Tunnukset konsulteilta!

1717

Seure aloitti taipaleensa vuonna 1990 nimellä Helsingin Työvoimapalvelu. Työvoimapalvelun ensimmäinen täy-tetty tilaus oli sairaanhoitajan iltavuoro 18.5.1990. Aluksi täytettiin tervey-denhuollon keikkoja, kunnes jo reilun vuoden päästä tutustuttiin uusiin toi-mialoihin. Näiden myötä laajennuttiin monialaiseksi kunnalliseksi henkilöstö-palveluyhtiöksi.

Vuonna 2005 tulivat uusiksi omis-tajiksi mukaan Espoo ja Vantaa näin toiminta laajentui seudulliseksi rekry-toinniksi, josta muodostui luontevasti myös uusi nimi Seure Henkilöstöpal-velut Oy. Tänä vuonna Seure viettää 20-vuotisjuhlavuotta.

Tarkemmin Seuren historiasta ja muusta juhlavuoteen liittyvästä voit lu-kea lisää toukokuussa ilmestyvästä juh-lavuoden julkaisusta. Tässä yhteydessä meillä on kuitenkin ilo esitellä juhla-vuotta kanssamme juhlistamaan saadut nimekkäät yhteistyökumppanimme, jotka ovat UMO ja WeeGee.

UMOUmoJazzOrchestraUMOonjazzinjauu-den rytmimusiikin alalla ammattimaisesti toi-miva orkesteri. Kansainvälisestikin arvostettu UMO soittaa monipuolisesti ajan hermolla olevaa musiikkia. UMOn ohjelmistossa on yli 2 100 sävellystä ja lisää vaihtelevuutta ja kiinnostavuutta ohjelmistoon tuovat kotimai-set ja ulkomaiset taiteilija- ja solistivieraat.

UMOn ja Seuren solmiman yhteistyösopi-muksen tavoitteena on tarjota Seuren työn-tekijöille, asiakkaille ja muille sidosryhmille elämyksiä UMOn konserttien parissa. Tästä lehdestä löydät kupongin, joka oikeuttaa25%:n alennukseen UMOn konserttilipusta. UMOn keikkalippuja ja levyjä on myös mm. Seuren järjestämien kilpailuiden arvontapal-kintoina.

www.umo.fi

WEEGEENäyttelykeskus WeeGee sijaitsee Espoon Tapi-olassa. WeeGeessä toimii viisi museota, joihin kuuluu mm. Espoon modernin taiteen museo EMMA. LisäksiWeeGeessä on nykytaidegalle-ria sekä kahvila-ravintola ja museomyymälä. Tu-tustuttavana on ympäri vuoden kuutena päivänä viikossa yli 10 näyttelyä kaiken ikäisille näytte-lykeskuksen kävijöille. Talossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia.

Löydät lehdestä kupongin, joka oikeuttaa50%:n alennukseen WeeGeen sisäänpääsys-tä. Sisäänpääsylipun saa siis erikoishintaan 5 euroa/henkilö, kun hinta normaalisti on 10€/henkilö. Myös Seuren järjestämien kilpailujen ja arvontojen palkintoina on WeeGee-lippuja.

www.weegee.fi

Juhlan vuosiTeksTI TANJA KOIVURANTA

Yhteistyössä

Leikkaa alennus-kupongit talteen seuraavalta sivulta!

18

Palkanmaksuaikataulu

2010

Epäviralliset

maalis

huhti

1.–15.3. ti 16.3. ke 31.3.

16.–31.3. to 1.4. to 15.4.

1.–15.4. pe 16.4. pe 30.4.

16.–30.4. ma 3.5. pe 14.5.

touko

1.–15.5. ma 17.5. ma 31.5.

16.–31.5. ti 1.6. ti 15.6.

kesä

1.–15.6. ke 16.6. ke 30.6.

16.–30.6. to 1.7. to 15.7.

Täyt

ä tu

ntili

stat

aj

alta

:

Tunt

ilist

aSe

ures

sa

viim

eist

ään:

Palk

kapä

ivä:

Palkanlaskijat:

Palveluala 09 310 88008

Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099

Terveydenhuoltoala 09 310 88066

Toimisto- ja opetusala09 310 88010

Uudet hinnat seurelaisten aterioille 1.1.2010 lähtienKäteisellä maksettuna: •Kouluissa4,28euroa•Palmianravintoloissa5,90euroa

Suoraan palkasta veloitettavat: Keittiöhenkilökunta ja muussa välittömässä ruokapalvelussa työskentelevät 4,85 euroa

Laitosruokailu (sairaaloiden, koulujen, päivä-kotien tms. laitoksen henkilökunta) 4,28 euroa

Valvonta-aterioiden verotusarvo on 3,42 eu-roa.

Seuren tukemat ateriahinnat koskevat vain pe-rusannoksia, esim. keittolounaan hinta on keik-kalaisillekin normaali. Hinnat alenevat taas 1.7.2010 lähtien kun arvonlisäprosentti laskee 13 %:iin. Tiedotamme tästä myöhemmin.

Virallis

et

leikkaa talteen18leikkaa talteen

!Leikkaatalteen

katkoviivaa pitkin !

Tuntilistojen lähetys faxilla - huomioi oikea numeroJos lähetät Seureen tuntilistoja faxilla, varmis-ta että käytät numeroa 09 677 251. Numero löytyy kätevästi myös tuntilistan alalaidasta. Vanha faxinumeromme 09 310 647832 on poistunut käytöstä 1.2. alkaen.

Palkankorotukset 1.3.2010Kaikkien seurelaisten palkkoja korotetaan maaliskuun alusta lähtien Seuren työehtoso-pimusten mukaisesti. Sekä tunti- että kuukausi-palkkaisten työntekijöiden peruspalkkaa koro-tetaan 0,6 prosenttia.

Korotetut palkat maksetaan ensimmäisen ker-ran 31.3.2010. Lisätietoja palkkojen yleisko-rotuksista saat oman yksikkösi palkanlaskijalta tai henkilöstökonsultilta.

leikkaa talteen

Alennuksia konserteista. Yksi etulippu/kuponki. Etulipun voi lunastaa kuponkia näyttämällä Lippupalvelun myyntipisteissä tai konsertti-paikalla ennen konserttia. Tervetuloa!pe 2.4.klo18.00SilentMusic,MikaelAgricolankirkko Seure hinta: 10 euroa (norm. 15 euroa)to 15.4. klo 19.00 UMO & Benny Golson (USA), Savoy-teatteri Seure hinta: 26 euroa (norm. 35 euroa)to 29.4.klo19.00SoulNight:UMO,HigherGround,TonyMomrelle (UK), Max’C & Axl Smith, Savoy-teatteri Seure hinta: 24 euroa (norm. 32 euroa)

heinä

1.–15.7. pe 16.7. pe 30.7.

16.–31.7. ma 2.8. pe 13.8.

elo

1.–15.8. ma 16.8. ti 31.8.

16.–31.8. ke 1.9. ke 15.9.hintaan WeeGee-

näyttelykeskukseen!Tälläkupongilla

sisäänpääsy 5 euroa (norm. 10 euroa)

2 lippua/kuponki, voimassa kesäkuun loppuun saakka.

Lisätietoawww.weegee.fi

½Osallistu

arvontaan!Seure arpoo yhteensä 20 kpl

pääsylippuja Tiedekeskus Heurekaan. Palauta oheinen kuponki Seuren Kampin toimipisteeseen tai

Yhteispalvelupisteisiin. Voit osallistua arvontaan

myös Keikkanetissä.

Nimi:

Toimiala, jolla keikkailen:

Puh:

Voiko työsuhdematkaseteleitä saa-da takautuvasti? Seure vastaa: Ei valitettavasti voi saada. Eli setelit kannattaa hakea hyvissä ajoin ennen työsuhteen alkamista. Huomiothan, että setelit saa vain täysille työkuukausille. Eli jos työsuhde on sovittu esimerkiksi ajalle 15.2.-15.5.2010, niin seteleitä voi saada yhteensä kaksi kappaletta (maalis- ja huh-tikuulle).

Voiko Keikkanetissä käyttää Äkki-lähtijä –lomaketta myös seuraavan päivän iltavuoroihin tai viikonlop-puihin?Seure vastaa: Äkkilähtijä -lomake on suunniteltu helpottamaan ainoastaan seu-raavan arkipäivän aamujen keikkojen saan-tia. Lomake ei siis palvele viikonloppu- eikä

iltavuoroihin lähtijöitä. Näiden vuorojen osalta kannattaa siis merkitä keikkatoiveita Keikkakalenteriin, ilmoittautua viikonlopun päivystyslistalle ja keskustella henkilöstö-konsulttien kanssa.

Jos keikka kestää yli 16 päivää, mutta jakautuu kahdelle kalente-rikuukaudelle niin, että kummas-takaan kuukaudesta ei tule täyt-tä lomanmääräytymiskuukautta, saako kyseisestä keikasta loma-korvausta? Seure vastaa: Saa, sillä tällaisissa tapa-uksissa kahden kalenterikuukauden työpäi-vät lasketaan yhteen. Mikäli yhteenlasket-tuja työpäiviä kertyy yli 16 päivää, tältä ajalta kertyy 1 kokonainen lomanmääräy-tymiskuukausi.

Mitä ihmettä?

Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] voit antaa myös palvelupisteissämme.Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi leffalippua snackseineen.

Keikkalehden 4/2009 arvonnan voitti Vuokko Kostamo, Helsinki. Mukavaa leffailtaa!

Mitä ihmettä -palstalla julkaistaan Keikka-lehden lukijoiden palautteita Seureen ja keikkatyöhön liittyen. Kirjoitukset kannattaa pitää lyhyenä, mak-simissaan noin 500 merkin mittaisina. Mukaan pitää liittää Seuren käyttöön kirjoittajan yhteystiedot (nimi ja puh.nro). Julkaistuista kirjoituksista ei makseta palkkiota.

Palautteenvoitlähettää[email protected]/Viestintä,PL650,00099Helsinginkaupunki.

19

Lähetä palautetta! [email protected]

palautetta

Olisiko mahdollista saada päivä-kotikeikoissa ryhmän nimi tietoon, ennen keikalle lähtöä?Seure vastaa: Usein ryhmän nimi tulee-kin ilmi tilauksessa, mutta nyt siitä yritetään tehdä entistä systemaattisempaa. Aina kuitenkaan edes tilaajalla ei vielä tilausta tehdessä ole tiedossa esimerkiksi kumpaan päiväkodin alle 3-vuotiaiden ryhmistä keik-kalainen tulee sijoittumaan. Mutta huomi-oimme siis ehdottomasti tämän hyvän ide-an.

Voiko pitkässä työsuhteessa käyt-tää tätä sähköistä tuntilistaa? Seure vastaa: Sähköistä tuntilistaa voi toki käyttää myös pitkissä keikoissa, mutta se otetaan käyttöön aina tilaajakohtaisesti. Sitä ei voi keikkalainen itse valita. Onneksi tämän vuoden kuluessa 80 prosenttia koh-teista on sähköisen tuntilistan käyttäjiä, jo-ten pääosa keikkalaisista pääsee myös sen piiriin.

Metropolissa tapahtuu

Espoo julistettiin savuttomaksi kaupungiksi

1.1.2010 alkaen

Tupakoinnin haitoilta halutaan suojata erityi-sestilapsiajanuoria,muttamyöskaupungintyöntekijöiden terveyttä. Se tarkoittaa, ettei

kaupunginhallinnoimissasisätiloissasaapolt-taa, eikä myöskään päiväkotien, oppilaitos-ten ja harrastetilojen ulkopuolella. Virallisten taukojen ulkopuolella työaikana tapahtuvaa tupakointia ei myöskään lasketa työajaksi.

Uusi työnhaku -sivusto tulossa!

Onkovaltiolle.fisinulletuttutyönhakukanava?Sivustosaanyt rinnalleen vastaavanlaisen kuntatyöhön erikoistuneen sivuston.Syksyllä2010avautuvaKuntaRekry.fionainutlaa-tuinen kanava hakea tietoa kuntatyöstä ja tutustua kattavasti avoimiin kuntatyöpaikkoihin yhdessä osoitteessa. Myös Seuren työpaikkailmoitukset löytyvät jatkossa sieltä.

KuntaRekry.fi–palvelunavulla:löydäthelpommin avoimet kuntatyö- ja harjoitte-lupaikat, voit jättää yhden hakemuksen saman tien usean työnantajan käyttöön, saat ajankohtaista tietoa tarjolla olevista tehtävistä sekä kunnista työnantaji-na, voit itse ylläpitää järjestelmässä tietojasi ja työhakemustasi.

PalkittuHelsinginkaupunginoma

henkilöstölehtiHelsinginHenkipal-kittiin viime vuonna Suomen toiseksi

parhaana henkilöstölehtenä. Lehteen voi tutustua nyt myös sähköi-

senä selailuversiona osoitteessa www.hel.fi/helsinginhenki.

Hyvää työtä työilmapiirin eteen

Vantaalla Lehdokin ja Hämeenkylän päiväkodit ovat saaneet Vantaan henkilös-

tökeskuksen työyhteisöpalkinnot. Työyhteisöt ovat itse hakeneet palkintoa perusteluina

työyhteisön avoin, työorientoitunut, motivoitu-nut ja lämmin henki. Hyvän ilmapiirin eteen tehdään päiväkodeissa myös työtä. Esimer-kiksi jokaisen palaverin alussa työntekijät

miettivät mitä työyhteisölle kuuluu, missä on onnistuttu ja missä ei.

(Lähde: Vantaan henkilöstö-lehti Vautsi 1-2/2010)

Jaa lukukoke- muksesi verkossa!

Pääkaupunkiseudun kirjasto-järjestelmä HelMet on saanut

uusia toimintoja. Käyttäjät voivat jatkossa itse kirjoittaa arvosteluja lukemistaan teoksista. HelMetissä voi myös tilata unohtuneen tun-

nusluvun sähköisesti sekä käyttää järjestelmää mobiiliversiona. Luelisääwww.lib.hel.fi

Myös Espoossa vietetäänkaupunginomaa

päivää 27.8. Järjestäjät keräävät nyt espoolaisilta ideoita siitä

miten asukkaat itse haluaisivat viettää Espoo päiväänsä. Toiveita

voi lähettää osoitteeseen [email protected]

Vantaan päivää juhlitaan nyt viisi päivää

Toukokuisen Vantaan valtaa jo kolmatta vuotta vietettävä

kaupunkijuhla. Ainakin kau-punginjohtajanlauluiltaa, katutanssejajarockkonsert-teja on luvassa 12.-16.5. Ohjelman täydentymistä voi seurata osoitteessa www.kaupunkijuhla.fi.

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungitrekrytoivattänäkin kesänä useita tuhansia kesätyöntekijöitä. Perinteisten vuosilomasijai-suuksien lisäksi tarjolla on

runsaasti kesätyömahdolli-suuksia myös nuorille 16-17

–vuotiaille sekä harjoittelijoille. Nuorten ja harjoittelijoiden haut

päättyvät pääosin maaliskuussa, muuten kesätyöntekijöiden haut jatkuvat koko kevään. Lisätietoa ja hakemuslomakkeet löytyvät kaupunkien rekrytointisivuilta.

helsinkirekry.fi/kesatyotyonhaku.vantaa.fiespoonrekry.fi