View
234
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Keikka - Seuren henkilöstölehti 3/2009
Citation preview
Kierrätys vieköön
s. 7
Hyvällä lounaalla puhtia päivääns. 10
Syksynkootutkirjavinkits. 16
Keikka3/2009
S e u r e n h e n k i l ö s t ö l e h t i
2
Päätoimittajalta
Harrin palsta
Keikkatyön sykkeessä
Kierrätys vieköön
Hyvällä lounaalla puhtia päivään
Teehetki
Kolme puolta Timo Hännikäisestä
Syksyn kootut kirjavinkit
Viralliset & Epäviralliset
Sähköä ilmassa
Palautepalsta
3
4
5
7
10
12
14
16
17
18
19
sisältö
Käyntiosoitteet: Fredrikinkatu 51–53 B, 00100 HELSINKIKielotie 13, 01300 VANTAAUpseerinkatu 1, 02600 ESPOO
Postiosoite:PL 650, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Sähköposti:[email protected]
Seure Henkilöstöpalvelut Oywww.seure.fi
Palvelunumerot:Palvelualan yksikkö 09 310 88004Päivähoito- ja nuorisoalan yksikkö 09 310 88005Terveydenhuoltoalan yksikkö 09 310 88006Toimisto- ja opetusalan yksikkö 09 310 88007
Ekstranethttp://keikka.seure.fi
!Ota talteen!
palkanmaksuaikataulu
s.19
s. 10
s. 12
s. 14
s. 7s. 7
s. 12
s. 10
s. 14
3
Hiilijalanjälkeni voisi olla pienempikin
Syytän tilanteesta osittain taloyhtiötäni, jossa takapajuisesti on pitäydytty vanhanaikaisessa öljylämmityksessä. Ilman omaa autoa, kotiteatteria ja mökkiä pääsin tosin alle suomalaisen keskitason.
Hiilijalanjälkitestin tarkoitus on ollut nostaa tietoisuuteen tavallisten Meikäläisten kulutusvalintojen vaikutuksia ilmaston lämpenemiseen. Arjen sykkeessä näiden valintojen pitäisi usein tulla alitajuisesti. Ympä-ristölle ystävällisiin vaihtoehtoihin päädymme usein myös tiedostamatta. Onneksi.
Sivulla 7 virittäydytään ympäristö- ja kierrätysasioihin enemmänkin.Hyvänä esimerkkinä tässäkin päiväkotien pienet taitelijat, joiden kekse-liäisyydelle ei ole rajoja. Kierrätyskeskuksen ja päiväkotien yhteistyö on muuten yksi hyvä käytäntö, joka voisi levitä keikkalaisten mukana laa-jemmallekin. Keikkalaiset kun ovat osoittautuneet benchmarkkauksen ammattilaisiksi (s. 5).
Kaikkien meidän pitää syödä, joten ruoka painaa hiilijalanjälkeen omat uransa. Onneksi terveellisen lounaan saa myös edellispäivän päi-välliseltä jääneestä ruuasta kun sitä täydentää tuoreilla kasviksilla (s. 10). Ainakaan sekajäteastiaan tähteitä ei tule heittää. Silloin ruuantähteet syn-nyttävät ilmastoon hiilidioksiakin enemmän lämmittävää metaania (s.8).
Syysväsymystä ei kannata torjua ympäristöämme tuhlaavalla shoppai-lulla. Sen sijaan kannattaa tarttua hyvään kirjaan (s.16) ja nauttia iltojen hämärtyessä vaikka kupponen Kiellettyä hedelmää (s.13).
Keikkalaisista suurin osa kulkee työmatkat julkisilla kulkuvälineillä.Keikkailua ja matkustamista helpottamaan on Keikkanettiin rakennettu uusi kartta- ja Reittiopaspalvelu. Sähköiset palvelut kuten Seuren sähköi-nen tuntilista, keventävät nekin osaltaan hiilijalanjälkeämme (s.18).
Taantuma tervehdyttää kulutustottumuksia, mutta kuntamaailmassa höylä syö myös peruspalveluista. Tämä taas heijastuu myös meidän seure-laisten elämään (s. 4).
Syksyssä on kuitenkin aina uuden kauden tuntua. Siis katseet eteenpäin, ja myös ympäristöön.
Mukavia lukuhetkiä!
Virva [email protected]
Päätoimittajalta
Päätoimittaja Virva SuikkanenToimitus Heidi Kangas Tanja Koivuranta Laura Kuivalainen Heli Lappi-Rantanen Virva Suikkanen Johanna TukiainenUlkoasu ja taitto Pauliina Paijola
Keikka - Seuren henkilöstölehti
3
n.
4
Seuren toimitusjohtajaHarri Virta kommentoi
ajankohtaisia asioita
HISTORIA
Historia ei toista itseään. Mennei-tä tapahtumia täytyy ymmärtää, ja niistä voi oppia, mutta liikaa ei pidä taustapeiliin tuijottaa eikä py-sähtyä mennyttä vatvomaan.
TÄNÄÄN
Tänään luodaan huomisen ja yli-huomisen edellytykset. Kuitenkin on viisasta elää tänäänkin, eikä vain odottaa sitä parempaa huomista.
TULEVAISUUS
Jokainen meistä sanoo työskente-levänsä paremman tulevaisuuden eteen. Tavoitteet ovat kuitenkin välillä hyvin, hyvin erilaiset. Tästä jännitteestä syntyy reaalisesti ole-massa oleva tulevaisuus.
Harrin palsta
Kaupunkien talouskehitys näkyy myös Seuressa
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit ovat - kukin omalla tavallaan - jou-tuneet arvioimaan talouskehitystään uudestaan kuluneen vuoden aikana. Samalla osassa kaupunkeja on jo tehty henkilöstömenojen kasvun hillitsemi-seen tähtääviä toimenpiteitä. Sellaisia ovat sijaisten käytön ja määräaikaisen henkilöstön vähentäminen. Tämä on jo näkynyt Seuren tilauskannan vähe-nemisenä eräillä toimialoilla.
Useat ennustavat, että ensi vuosi tulee olemaan kaupunkien taloudessa kaikkein vaikein meneillään olevan taantuman seurauksena. Kaikki liene-vät yhtä mieltä siitä, että kansantalou-den kasvun myötä kuntienkin talous tulee kohentumaan, mutta erittäin hitaasti.
Siksi kaupungit etsivät uusia raken-teellisia ratkaisuja palvelujen tuottami-seen ja myös henkilöstökysymyksiin. Myös tämä on jo näkynyt Seuressa. Vantaan määräaikaisten päiväkoti- ja koulunkäyntiavustajien keskittäminen Seureen on merkittävä esimerkki tästä.
Uusia mahdollisuuksia haetaan
Kasvun tasaantuminen on Seuressa luonut mahdollisuuden aloittaa ak-tiivinen työ yhteistyön lisäämiseksi vanhoissa asiakkuuksissa sekä samal-la uusien asiakkuuksien luomiseksi. Olemme lähestyneet omistajakaupun-kien toimialoja, virastoja ja laitoksia ja esittäneet uusia mahdollisuuksia hen-kilöstösuunnitteluun tässä vaikeassa tilanteessa.
Toisaalta tilauskannan vähene-minen on johtanut siihen, että myös Seuressa on toiminnan resurssointia jouduttu tarkistamaan. Tämän syksyn palkankorotusten johdosta myös ve-loitushintoja jouduttiin nostamaan.
Seure on vahva toimija
Seuren vahvuutena on ennen kaikkea suuruus, tehokkuus ja keskittyminen nimenomaan omistajien eli suurten kaupunkien peruspalveluiden henki-löstöhankintaan. Omistajapohja luo vakautta, vaikka on niinkin, että Seu-ren tehtävä nimenomaan on toimia joustavasti tässä muuttuvassa toimin-taympäristössä. Suuruus ja monipuo-linen työtarjonta taas tuovat työnteki-jöillemme paremmat mahdollisuudet työllistyä hiljaisempinakin aikoina.
Kokemukset opettavat
Tulevaisuudessa on päästävä vielä vah-vempaan ja ennakoivampaan reagoin-tiin muutosten suhteen. Tämä edellyt-tää entistä tiiviimpää kanssakäymistä ja yhteistyötä omistajakaupunkien ti-laaja-asiakkaiden kanssa. Tärkeää on myös mahdollisuuksien mukaan pitää huolta työntekijöistämme, vaikka ajat ovatkin epävarmat.
HHarrin versojaHHarrin
KUVAKUVAKUVKUVAKUVAKUVAKUVAKUVUVAKUVVKUVAKUVAVKUVAKUVAKUVUVAKUVKUVUKUVAU ANN ANN ANNANNANNNANNANNANANNNA VAA VAA VAA VAA VAA VAA VAA VAA VAA VA VAINIOINIOINIOINIOINIOINIOINIOINIONIOINIOINIONNIOONINNINNAAAAA
5
Uuden oppiminen ei ole vain kirjoista pänttäämistä. Osaaminen ja taidot kehittyvät myös käytännön työssä. Keikkalainen voi ilman pidempiä sitoumuksia päästä kokeilemaan
tehtäviä, jotka vakituisessa työssä jäävät oman vastuualueen ulkopuolelle. Näitä kokemuksia rikkaampana on hyvä suunnistaa eteenpäin ja haastaa oma ammattitaito yhä uudelleen.
Keikkatyöhön hakeutuvia on aina kiinnostanut töiden jousta-vuus ja vapaus valita työpäiviä oman aikataulun puitteissa. Va-
paapäiviä halutaan tilanteen mukaan pitää aina kun lastenhoi-to, opiskelu tai harrastus sitä vaatii. Työtahdin määrittävät
elämän muut aktiviteetit ja elämäntapa. Tämä ei tar-koita, että työstä tulisi jollain tavoin merkityksetön-
tä, sen merkitys vaan muuttuu. Uutta näkökulmaa keikkatyön malliin saa-
tiin kun Seuren keikkalaisilta kysyttiin suoraan Mikä keikkatyössä motivoi? Vapaamuotoisia listauksia keikkatyön plussista ja miinuksis-ta kerääntyi lyhyessä ajassa mukavat 120. Vastaajat edustivat tasaisesti kaikkia Seuren toimialoja.
Keikkatöillä hankitaan tärkeää pääomaa – osaamista
Vaikka keikkatyön plussissa yhä korostuu työpäi-vien räätälöitävyys, puhuu näissä teksteissä selkeästi
oman työelämänsä freelancerit. Heille keikkatyö on yksi>>
TEKSTI VIRVA SUIKKANEN
HYVÄN TYÖN MANIFESTI 2009 Keikkalehden 4/2008 numerossa vinkattiin lukijoita käy-mään Työministeriön sukupolvifoorumi.fi -sivustolla, jos-sa kävijät saivat kertoa omia ideoitaan hyvästä työelä-mästä. Nettisivuilla ja 60 hengen Sukupolvifoorumissa kerätty aineisto työstettiin Demos Helsingin toimesta ja se toimitettiin jatkotoimenpiteitä varten työ- ja elinkein-oministeriöön.
Hankkeen tavoitteena oli näin eläköitymisen kynnyk-sellä kerätä eri sukupolvien edustajien ajatuksia työelä-män kehittämisestä.
Työ on muutoksessa, työelämä monimuotoistuu ja työyhteisöt koostuvat tulevaisuudessa yhä erilaisemmis-
ta ihmisistä. Yhtenäiskulttuurin sijaan työtä tekevät rinta rinnan juniorit ja seniorit , suomalaiset ja ulkomaalaiset, kokopäiväiset ja keikkatyöntekijät. Myös perinteistä työ-uran kaavaa rikotaan tietoisesti: opiskelu, työelämä, per-heen perustaminen ja lopulta eläkkeelle siirtyminen eivät enää seuraakaan toisiaan kronologisessa järjestyksessä. Vuorotteluvapaita suositaan ja ammatteja vaihdetaan. Elä-keläisetkin hakeutuvat nykyään takaisin töihin.
Erilaisuuksien kohtaamisilta ei vältytä ja toimivan työyh-teisön ja työkäytäntöjen eteen pitää tehdä tietoisesti töitä. Hyvän Työn Manifestiin sekä hankkeen toimenpidesuosi-tuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.tem.fi koh-dassa Etusivu > Työ > Tiedotteet: Työ. •
Työtoverit eri muoteista
Keikkatyön sykkeessätyöelämä
aa
5
vuus ja vapaus valita paapäiviä halutaan
to, opiskelu tai elämän muu
koita, ettätä, sen m
Utiin kMiklistta Vato
KeKepäpää
Vaikka vien räätä
oman työeläm
6
tapa päivittää omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan. Erilaisissa työkohteissa kiertämiseen kannustaa moni asia kuten esim. ”uusien ihmisten tapaaminen, uusiin paikkoihin tutustuminen sekä uusien työ-tapojen oppiminen”.
Keikkatyö onkin tekijöilleen parhaimmillaan aktiivista työn ar-jessa oppimista. Keikkatyöllä ”voi pitää ammattitaitoa yllä, vaikka ei ole säännöllisessä työssä”. Keikkatyössä käydessä näkökulmat laajene-vat ja ”saa etäisyyttä omaan työhönsä”. Plussaa oli myös mahdollisuus benchmarkkaukseen ja ”hyvien ideoiden saaminen myös oman työyh-teisön käyttöön”.
Vaihteleva keikkatyö kehittää työtapoja ja miksei myös asennet-ta. Siinä ”oppii hyvin omatoimiseksi ja oivaltamaan oikeita menette-lytapoja” ja sen katsottiin olevat jopa ”henkisesti kasvattavaa”. Erään vastaajan mukaan keikkatyö ”pitää vanhemmankin skarppina, kun on uusia kohteita”.
Työ kuin karkkipussi - sekoitus makeaa ja kirpeää
Keikkatyö on erilaista ja siihen saattaa myös kiintyä. Lähes 30 pro-senttia Seuren työntekijöistä on viihtynyt keikkatöissä jo yli kolmen vuoden ajan. Keikkalainen saattaa odottaa ”että kun tämä(keikka) loppuu, mitähän näen ja opin seuraavassa”. Irrallinen fi ilis voi olla myös positiivinen jos se, että ”ei välttämättä tiedä yhtään mihin seu-raavana aamuna pääsee töihin” onkin vain ahdistavan rutiinin puut-tumista.
Keikkatyö puhtaimmillaan, kun kohteet vaihtuvat kerta toisensa jälkeen, sopii eittämättä parhaiten ”vaihtelunhaluiselle ja rohkealle henkilölle”. Myös rutinoidulle keikkalaiselle työkohteiden vaihtumi-nen saattaa olla joskus väsyttävää kun ”uudessa paikassa pitää kaikki opetella uudelleen”. Käytännön tasolla se voi olla ”jatkuvaa itsensä esittelyä”. Uudet työyhteisöt saattavat myös jännittää.
Onnistuneessa keikkapäivässä tärkeä rooli on sillä, miten jou-hevasti työkohde vastaanottaa joukkoonsa uusia osaajia. On ym-märrettävä, jos hyvin ”sisäänpäin lämpeävä ilmapiiri” ei houkutte-le palamaan kohteeseen uudelleen. Odotukset kohdistuivat myös asianmukaiseen perehdytykseen työkohteissa.
Ajatus siitä, että vaihtelu virkistää tuntuu kuitenkin pätevän myös työelämässä. Se on toisille myös ehto työssä viihtymiselle ”töis-sä jaksaa, jos ei rutinoidu”. Ja keikkatyössähän ei ehdi kyllästyä. •
Oma ”Seurelaisten asiat -kansio työkohteessa” on yksi esimerkki vastauksessa esitetyistä konkreettisista parannusehdotuksista. Näitä hyviä käytäntöjä viedään jatkossa eteenpäin Seuren asiakasyhteistyössä.
Onko sinulla lisää ajatuksia keikkatyön plussista ja miinuksista. Voit jatkossakin listata niitä Keikkanetin etusivulla olevaan palautelomakkeeseen tai lähetä sähköpostia osoitteeseen [email protected] .
työelämä
Kierrätys vieköön
yhteiskunta
77
TEKSTI HEIDI KANGAS KUVAT PAULIINA PAIJOLA
Luulitko että kierrätyskeskus vain ottaa vastaan käytettyä tavaraa ja myy sitä eteenpäin. Niin minäkin. Keskuksesta löytyy kuitenkin esimerkiksi
ympäristökoulu, askartelupörssi ja paljon hyödyllisiä palveluita kestävästä elämäntavasta kiinnostuneelle. Mutta onko sillä oikeasti merkitystä ympäristön
kannalta, jos ostan sohvan käytettynä ja vien vaatteet kierrätykseen?
7
8
päin kiertoon. Olisiko niille käyttöä tut-tavapiirissä? Voisiko ne myydä eteenpäin kirpputorilla tai antaa kierrätyskeskuk-seen?
Nyt jos koskaan on myös oikea hetki hypätä pyörän selkään tai antaa kisko-jen viedä pääkaupunkiseudun luonto- ja kulttuuriaarteiden ääreen. Paikallismat-kailu on huomattavasti ympäristöystäväl-lisempää kuin toiselle puolelle maapalloa lentäminen. Toisaalta jos kaukomaiden eksoottisuus vetoaa, niin olisi parempi tehdä yksi pitkäkestoinen matka kuin kymmenen muutaman viikon reissua.
Ruokaa kannattaa ostaa juuri sen ver-ran, että kaikki tulee syötyä. Varsinkin liian suurten pakkausten, joiden sisältöä ei ehdi syömään ennen päiväystä, osta-mista kannattaa välttää. On arvioitu että jokainen meistä heittää ruokaa roskiin joka vuosi muutaman kerran painonsa verran eli noin 200 kilogrammaa. Tämä jos mikä on raskasta ympäristölle, sillä ruuan tuotanto ja kuljettaminen kulut-taa paljon luonnonvaroja ja tuottaa hii-lidioksidia.
Sekajäteastiaan heitetty biojäte me-nee kaatopaikalle, jossa se mädäntyes-sään synnyttää metaania, joka lämmittää ilmastoa moninkertaisesti voimakkaam-min kuin hiilidioksidi. Oikein lajiteltu biojäte menee kompostointilaitokseen, jolloin ilmastoa lämmittäviä kasvihuone-kaasuja ei synny.
Nuorena on vitsa väännettävä
Kierrätyskeskus tekee osaltaan töitä sen eteen, että tulevat sukupolvet olisivat vastuullisia kuluttajia. Keskuksessa toi-mii nimittäin kouluille, päiväkodeille ja oppilaitoksille opetusta tarjoava ympä-ristökoulu. Lapsia pyritään koulimaan
kestävään kulutukseen elämysten kautta. ”Esimerkiksi Rojupöhö-nukketeatteri on ollut lasten mieleen ja herättänyt kes-kustelua”, kertoo Elsa Rintala ja jatkaa: ”ympäristökoulu on suosittu ja kaikki tarjotut tunnit menevät. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että koulun tunnit ovat il-maisia pääkaupunkiseudun organisaati-oille”.
Elämysten ja kokemusten kaut-ta kierrättämiseen kannustaa osaltaan myös askartelupörssi, jonka välityksellä yrityksiltä lahjoituksina saadut ylijää-mämateriaalit löytävät uuden elämän esimerkiksi päiväkodeissa. ”Olen joskus pyytänyt kuvia niistä asioista, mitä mei-dän materiaaleista on askarreltu”, ker-too askartelupörssin työntekijä Sinikka Peltonen. Tästä kävimmekin ottamassa selvää päiväkoti Meripirtissä. Taas kerran tulee sellainen olo, että kierrättäminen on hauskaa.
”Kuluta vähemmän ja kierrätä enem-män”, siinä pääkaupunkiseudun kierrä-tyskeskuksen ympäristöasiantuntija Elsa Rintalan viesti pähkinänkuoressa. Hän uskoo että kierrätyksellä ja kuluttamisen vähentämisellä on oikeasti merkitystä esimerkiksi taistelussa ilmaston lämpene-mistä vastaan. Kierrätyskeskuksen netti-sivuilta löytyvät luvut tukevat viestiä. On nimittäin laskettu, että jos kierrätyskes-kuksesta yhden vuoden aikana hankitut tavarat ostettaisiin uutena, kuluisi noin:
Viisi askelta kestävämpään elämäntapaan
Rintalan sanoma on selkeä ja luvutkin tuntuvat ihan vakuuttavilta, mutta mistä ihmeestä kestävän elämäntavan tavoit-telu kannattaa oikeastaan aloittaa. Mitä voin tehdä? Rintalalta löytyy onneksi helposti toteutettavia ja oikeastaan elä-mänlaatua parantavia neuvoja.
Ensinnäkin se kuluttamisen vähen-täminen. Monista se tuntuu varmasti hankalalta. Rintala kuitenkin painottaa, että se voi olla myös rentouttavaa, sillä ei tarvitse miettiä uusia hankintoja ja samalla rahahuolet vähenevät. Uuden tavaran ostamisen sijasta kannattaa myös miettiä saisiko saman asian käytettynä tai vanhan korjattua. Aineettomien hyö-dykkeiden, kuten kulttuuripalveluiden, kuluttamista voisi jopa lisätä.
Jokainen meistä kierrättää varmas-ti huomaamattaan esimerkiksi viemällä lehdet lehtikeräykseen. Lisäksi kannattaa laittaa itselle tarpeettomat tavarat eteen-
• 40 200 tonnia kiinteitä luonnonvaroja• 1 253 600 tonnia vettä• samalla vapautuisi noin 9500 tonnia hiilidioksidia
”Nyt jos koskaan on myös oikea hetki hypätä pyörän sel-kään tai antaa kiskojen viedä
pääkaupunkiseudun luonto- ja kulttuuriaarteiden ääreen.”
yhteiskunta
9
Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksella on toimipisteet Kampissa, Kyläsaaressa, Espoon
Matinkylässä ja Vantaalla Tikkurilassa.
Kierrätyskeskus tarjoaa myös palveluita, kuten lahjoitettujen tavaroiden nouto kotoa.
Kaikki muut toimipisteet paitsi Kamppi ottavat vastaan sähkö- ja elektroniikkaromua.
Kierrätyskeskuksesta voi myös lainata astioita juhliin ja peräkärryn.
Lisää tietoa osoitteesta www.kierratyskeskus.fi
Päiväkodissa kierrätysmateriaaleista syntyy taidetta
Päiväkoti Meripirtin Sinisimpukat -ryhmässä on keskittynyt tunnelma, kun saavumme sinne aamupäivällä. Lapset leikkelevät askartelupörssistä haetuista kuvakatalogeista mieleisiä kuvia ja liimaavat niistä oman kollaa-sin paperille. ”Askarteluvarastomme materiaaleista kolmasosa on lähellä olevasta kierrätyskeskuksesta. Sieltä löytyy vaikka mitä, kuten tusseja, lii-tuja, kangastilkkuja ja värityskirjoja”, kertoilee lastentarhanopettaja Petrus Väärälä askartelun lomassa. ”Yleises-ti ottaen lasten kanssa tulee piirrettyä paljon, mutta kyllähän kierrätysmate-riaaleista voisi tehdä värikollaasinkin. Mielikuvitushan tässä vain on rajana”, Väärälä pohdiskelee.
Lapsilla tuntuu ainakin mielikuvi-tusta löytyvän, kun he kertovat kollaa-sinsa kuvista aikuisille. Lopuksi lasten taidonnäytteet ripustetaan seinälle kaikkien ihailtaviksi. Kierrätyskeskuk-sen kotisivuilla on askarteluopas, josta löytyy vinkkejä mitä erilaisista materi-aaleista voisi taiteilla (www.kierrätys-keskus.fi /askarteluopas). •
10
Pari Naomi Merikallion työkaveria päiväkoti Lehdokista tulee uteliaana katsomaan lähempää, kun tämä lusi-
koi lautaselleen papumuhennosta sekä eksoottisemman näköistä lisuketta. ”Tämä
on ugalia, kenialaista maissipuuroa.”
Päiväkotiapulaisena keikkaileva Merikallio ostaa usein lounaaksi myös päiväkodin ruokaa, mutta se ei tarkoita, että mieto päiväkotiruoka maistuisi sellaisenaan. ”Syön päiväkodin ruokaa vain, jos olen muistanut ottaa omat mausteet mukaan!”
Koulunkäyntiavustaja Jenni Nelson auttaa ensin diabeetikko-oppilasta ruokailun alkuun ja ehtii sitten hakea itsel-leenkin annoksen. Ruokalistalla on kalapuikkoja, mutta Nelsonin lautasel-ta löytyy niiden sijaan kasvispihvejä tartarkastik-keen ja perunoiden kera.
Nelsonille ruokailussa avustaminen on osa työ-päivää. ”En kaipaa rauhallista lounashetkeä. Tällainen ruokailu tuntuu luonnolliselta osalta kou-lunkäyntiavustajan tehtävää”, kertoo Nelson.
Kasvispihvejä Kaisaniemen ala-asteella
M
akua työpäivään
puhtia päiväänHyvällä lounaalla
Lounashetki katkaisee työpäivän aherruksen. Kävimme kurkistamassakolmen seurelaisen lounastuokioita. Hyvää ruokahalua!
10
11
Työpaikalla vietetään yleensä kolmannes vuorokauden tunneista ja puolet valveillaoloajasta. Ei olekaan samantekevää, mitä päivän aikana suuhunsa pistää. Rekkamiehen annokset kevyttä työtä tekevällä tai lounaan kuittaaminen kahvilla näkyvät nopeasti hyvinvoinnissa ja jopa työkyvyssä.
TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVAT PAULIINA PAIJOLA
Ilmassa tuntuu jo syksyn henkäys, kun Palvelualan yksikön henkilös-tökonsultti Emilia Kallio nauttii
lihaa, riisiä ja kasviksia Seuren toimiston terassilla. ”Pieni viileys ei
haittaa, kun saa aurinkoa ja raitista ilmaa”, sanoo Emilia ja huikkaa samalla
tervehdyksen takaisin työpöydän ääreen kiiruh-tavalle työkaverilleen.
”Useimmiten minulla on eväät mukana tai käyn ostamassa jotain lähikaupasta. Joskus käymme myös työkavereiden kanssa lounaalla läheisis-sä ravintoloissa”, kertoo Emilia lounastottumuk-sistaan.
Palmian ravitsemusasiantuntija Tarja Heikkinenmuistuttaa perinteisen lautasmallin antavan oi-van osviitan tasapainoisen lounaan koostamiseen.”Puolet lautasesta täytetään salaatilla tai lämpi-millä kasviksilla, neljännes lihalla tai kalalla ja neljännes riisillä, pastalla tai perunalla.”
Lisäksi tulevat pieni loraus salaatinkastiketta,leipä margariinin kera sekä rasvaton maito taipiimä. Raikkaana jälkiruokana voi nauttia hedel-män tai marjoja tai siirtää ne välipalaksi. Monelle sopii parinkin pienen terveellisen välipalan naut-timinen työpäivän aikana, jolloin verensokeri py-syy tasaisena eikä kurniva vatsa haittaa työntekoa.
Lautasmallin mukaan on ateria helppo koos-taa, mutta ruoan sopivaan määrään vaikuttaa se, kuinka paljon kuluttaa energiaa. Fyysistä työtä tekevä toimitilahuoltaja tai liikunnanohjaaja tar-vitsee enemmän energiaa kuin toimiston istuma-työläinen. Tietysti myös vapaa-ajan liikuntahar-rastukset vaikuttavat energian tarpeeseen.
Henkilöstöravintoloissa ja esimerkiksi Seurenasiakaskohteiden keittiöissä tarjottava lounas sa-laatteineen, maitoineen ja leipineen on varmastitasapainoinen ja terveellinen valinta. Aina työpai-kalla ei kuitenkaan ole tarjolla valmista lounasta tai omat eväät tuntuvat muuten mieluisammalta vaihtoehdolta. Myös eväistä saa täysipainoisenlounaan, kun näkee hieman vaivaa.
”Eväitäkin kannattaa miettiä lautasmallinmukaan. Voi vaikkapa nauttia edellisen päivän päivälliseltä jäänyttä ruokaa tai valmisruokaa ja täydentää sitä vaihdellen erivärisillä kasviksilla, leivällä ja ruokajuomalla”, kertoo Heikkinen ja muistuttaa, että myös kylmistä eväistä voi koos-taa hyvän aterian.
Heikkinen huomauttaa, että vaikka evääksion helppo napata pelkkä valmisruoka, kannattaa eväitä suosivien kiinnittää huomiota myös kas-visten, kalan, marjojen ja hedelmien määrään.Tutkimuksissa on nimittäin todettu, että eväslou-nastajien ruokavalio on siltä osin henkilöstöra-vintoloissa syöjiä köyhempi.
Emili
an aurin
koinen lounas
työelämä
Pienellä vaivannäöllä monipuoliset eväät
11
12
Tee ei enää meillä Suomessakaan ole sy-nonyymi sille kaikkien tuntemalle kel-taetikettiselle pussille, vaan myös taval-listen markettien hyllyillä ovat monen sorttiset teelaadut vähitellen vallanneet yhä enemmän metrejä. Jotain kertoo ehkä sekin, että vuonna 2008 Suomeen tuotiin Elintarviketeollisuusliiton tilas-tojen mukaan teetä yli 60 % enemmän kuin vuonna 1990. Vielä liikutaan aivan murto-osissa kahvin kulutuksesta, mut-ta tuontimäärien kasvu näkyy varmasti myös tarjonnan laajentumisena.
Teetä valmistetaan eri alueilla ja eri lajikkeista, aivan kuten viinejä. Ja sa-malla tavoin kuin viineissä, sadon laatu ja määrä vaihtelee vuosittain. Perintei-sen mustan teen rinnalla on jo pitkään juotu eri tavoin maustettuja teelaatuja ja vihreää teetä. Lisäksi suomalaistenkin kuluttajien saataville tulee jatkuvasti uu-sia teelaatuja ja teen kaltaisia juomia. Eri-laisten teelaatujen runsaus panee nykyi-sin tottuneemmankin teenjuojan pään pyörälle. Kävimmekin kyselemässä teen asiantuntijoilta muutamia vinkkejä syk-syisiin teehetkiin.
Teetä kaikilleKampista, Seuren toimiston kulmilta löy-tyy peräti kaksi teeliikettä. Eerikinkadun Th éhuone on ollut teeharrastaijien ilona jo vuodesta 2005. Pikkuruisen liikkeen valikoimissa on noin 300 eri teelaatua.
Aivan kulman takaa Fredrikinkadulta löytyy uusi tulokas, Venäjältä Suomeen rantautunut Th e Ounce. Pienen tunnel-mallisen kaupan erikoisuutena ovat omat teesekoitukset. Teet ovat kauniisti esillä kirkkaissa lasipurkeissa, joita liikkeen omistaja Inna Dalem auliisti kiikuttaa asiakkaan nuuskittavaksi. Ja mitä tuok-suja purkeista leviääkään! Purnukoissa vilahtelee kirsikkaa, inkivääriä, chiliä, vadelmaa, anista, erilaisia kukkia ja jopa suklaata.
Inna kertoo, että vielä kymmenen vuotta sitten ajatus teehen erikoistunees-ta liikkeestä olisi ollut mahdoton ajatus, mutta nykyään ihmiset osaavat kysyä muutakin kuin Earl Greytä. Innan mu-kaan erityisesti nuorempi sukupolvi tun-tee hyvin erilaisia teelaatuja: reissaaminen on avartanut myös teetietoisuutta. Nyt il-tojen pimetessä ja viilentyessä onkin mitä mainioin aika aloittaa matka teen moni-puoliseen maailmaan omasta nojatuolista käsin. •
Teen kotimaa on Kiina, jossa sitä on viljelty jo 2000 vuoden ajan. Eurooppaan tee rantautui 1600-luvulla, jolloin jotkut lääkärit pitivät sitä jopa
terveydelle haitallisena. Suomessa teetä on nautittu 1700-luvulta alkaen.
hyvinvointi
13
Inna Dalenin syksyiset teevinkit. TARRY LAPSANG SOUSHONG
Kiinalainen savustettu musta tee. Vahva savun ja tervan aromi. Tervaa rakastavat suomalaiset ovat löytäneet teen suosikiksieen. Voidaan nauttia myös maidon tai kerman kanssa.
PU‐ERH ‐TEEKiinalainen musta tee, jota myydään pieninä tiiviiksi puristettuina kakkuina. Ainoa teelaatu jonka
maku paranee vanhetessa ja jota myydään vuosikertoina. Ainutlaatuinen maku syntyy fermentoitumisesta, eli käymisen tuloksena. Käytetään mm. painonhallintaan ja alentamaan kolesterolia. Hyvä aloittelevan
teenjuojan teelaatu, johon kahvinjuojatkin helposti mieltyvät. Maku pehmeä ja täyteläinen, väri syvä ja tumma, jopa kahvimainen.
MAITO‐OOLONGOolong-tee on mustan ja vihreän teen välimuoto, ns.sinivihreä tee. Maito-oolong on höyrytetty maidossa,
jolloin teelehdet ovat hengittäneet maitohöyryä. Pehmeä, makeahko herkullinen maitoaromi.
HO CHILI MINHMaustettu vietnamilainen tee, jossa mausteena mm. Chiliä, paprikaa ja suklaata.
LUMINEN INKIVÄÄRIMaustettu tee jossa valkoista ja vihreää teetä sekä vadelmaa, inkivääriä ja anista.
ANTISTRESSRauhoittava yrttitee, stressinpoistaja. Sisältää neidonhiuspuun, mustaherukan ja oliivipuun
lehtiä, sitruunaruohoa, misteliä, kehäkukkaa, pajunkuorta ja valerianaa.
KIELLETTY HEDELMÄHedelmistä tehty hauduke, jossa chileläsitä hapankirsikkaa, ruusunmarjaa, rusinaa ja seljaa.
MUKANA ERI TYYPPISIÄ TEELAATUJA JOKAISEEN MAKUUN.
14
Timo Hännikäinen aikoo jatkossakin kirjoittaa henkilökohtaisesta
näkökulmasta. ”Haluan tuoda itseni esiin asioiden pohtijana.”
Myös tietoista provosointia saattaa olla luvassa vastakin.
Kolme puolta Timo HännikäisestäTimo Hännikäisen vuoteen on kuulunut läpilyönti arvostettuna kirjailijana, käväisy julkisuuden valokeilassa – sekä lukuisia iltoja vahtimestarin kopissa helsinkiläisellä ala-asteella. ”Sielläkin minut tunnistettiin ja moni tuli sanomaan, että oli nähnyt minut tv:ssä tai lukenut kirjani arvostelun”.
TEKSTI HELI LAPPI-RANTANEN KUVA VILLE HYTÖNEN/SAVUKEIDAS
keikkalainen
15
Ylistetty kirjailija
”Ilman on niin onnistunut teos, että tekee mieli vähän pomppia ja lukea otteita naa-purille.” - Tarja Pulli, Parnasso
Timo Hännikäiseltä ilmestyi talvella neljäs teos, Ilman, joka syväluotasi hen-kilökohtaisella otteella parinmuodostuk-sen problematiikkaa ja naisenkaipuuta.
Harvassa työssä arvostelu on niin jul-kista kuin taiteilijoilla. Julkista kritiikkiä himoitaan, sillä se on merkki siitä, että on olemassa taiteilijana. Toisaalta se voi myös murskata ja lyödä lokaan pitkään hiotun työn. Näin ei käynyt Timo Hän-nikäiselle viime talvena.
”Ilman” sai paitsi valtavasti media-huomiota, niin myös poikkeuksellisen ihailevia arvosteluja. Sanankäänteet ku-ten ”loistavasti kirjoitettu” eivät voi olla tuntumatta hyvältä, etenkin kun ne tu-levat Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien kaltaisista lehdistä.
”Kyllä hyvästä kritiikistä tuli tunne, että on saavuttanut sen, mitä on pitkään hakenut. Tietysti positiivinen kritiikki on hyvä asia, nostaahan se myös myyn-tiä”, myöntää Hännikäinen. Hän väit-tää kuitenkin, että jo useamman kirjan julkaisseena hänelle on kehittynyt pak-sumpi nahka, eivätkä hyvät tai huonot arvostelut merkitse kaikkea.
Lööppien kohujulkkis
Nelosella Marian vieraina 19.2.2009 Su-san Ruusunen, Pete Parkkonen ja Timo Hännikäinen.
Suomalainen nuoriso ei jonota mi-hinkään niin kärsivällisesti kuin tosi tv-sarjan koekuvauksiin. Julkkis on unel-ma-ammatti, ja tähdenlento lööppeihin ja tv:n talk show- ohjelmiin on monella haaveiden täyttymys. Julkisuusteollisuus etsii jatkuvasti uusia kohuja, joista voi pumpata mehukkaita juttuja ihmisten ostettaviksi.
Hännikäisen Ilman -teos päätyi so-pivan toimittajan käsiin, siitä poimittiin provosoivimmat kohdat lööppeihin ja kohu oli valmis. Tuo kohu kuljetti Hän-nikäistä haastattelusta ja tv-ohjelmasta
toiseen. ”Jossakin vaiheessa tuntui, että koko maa on kiinnostunut minusta”.
Hännikäisen kärjistetyn ja kohutun kirjan voisi olettaa tuoneen mukanaan myös julkisuuden kielteisiä puolia. Toi-sin kävi. ”Todella vähän tuli mitään ne-gatiivista. Ihmiset tunnistivat ja tulivat juttelemaan, mutta huomio oli positii-vista ja kiinnostunutta”.
Loppukeväästä kohu ja samalla Hän-nikäisen ”vartti” pintajulkisuudessa oli ohi ja elämä palasi normaaleihin uomiin-sa. Julkisuus herättää yhä ristiriitaisia ajatuksia. ”Toisaalta jokainen kirjailija toivoo, että oma teos saa huomiota. Toi-saalta etenkin aluksi häiritsi, kun suuri osa julkisuudesta oli sensaatiohakuista ja keskittyi lähinnä yksityiselämääni. ”
Tunnollinen iltavahtimestari
”Hännikäinen on pitkäaikainen luotto-vaksi. Rauhallinen ja asiallinen tyyppi. ” - Salla Nieminen, vastaava henkilöstökon-sultti, Seure
Kirjailijana itsensä elättäminen on-nistuu Suomessa harvoilta ja erilaiset lisätyöt tulevat tutuksi. Timo Hänni-käinenkin on työskennellyt neljä vuotta neljänä iltana viikossa iltavahtimestarina helsinkiläisellä ala-asteella.
”Olen rakentanut toimeentuloni niin, että iltavahtimestarin palkalla mak-san vuokran ja laskut ja kirjalliset apura-hat käytän muuhun elämiseen”. Järjes-tely on toimiva, etenkin kun rauhallinen vahtimestarintyö tarjoaa mahdollisuu-den myös kirjalliseen ajatustyöhön.
Iltavahtimestarin työajat kääntävät päivärytmin yöpainotteiseksi, mutta se ei Hännikäistä haittaa. ”Tykkään muu-tenkin valvoa myöhään ja työskennellä öisin.”
Sen iltatyö sai aikaan, että Hännikäi-sen elokuvaharrastus syveni hänen omi-en sanojensa mukaan fanaattisuudeksi. ”Työillan jälkeen en jaksanut enää lukea tai kirjoittaa, joten päädyin katsomaan joka ilta elokuvan tai pari.” Tähän intoon liittyy myös ainoa negatiivinen puoli, minkä Hännikäinen iltatyöstä keksii. ”Monet kuva-arkisto Orionin kiinnosta-vat elokuvat jäävät väliin.” •
Timo Hännikäinen (s. 1979) on helsinkiläinen runoilija, suomentaja ja kulttuurilehti Kerberoksen päätoimittaja.
Teoksia:
• Ilman (2009.) Esseekokoelma.
• Taantumuksellisen uskontunnustus (2007). Esseekokoelma.
• Kilpailevan lajin muistomerkki (2005). Runokokoelma.
• Istun vastapäätä (2002). Runokokoelma.
Lisäksi useita suomennoksia, mm. Oscar Wilden teoksia.
Lue mm.
Hännikäisen kirjavinkki
seuraavalta sivulta
>>
Kansi: Ville Hytönen
16
Timo Hännikäisen kirjavinkki
Tero Tähtinen: Aurinko laskee Aleksandriassa (Savukeidas, 2009)
Maailmanmatkaaja Tero Tähtinen kirjoittaa esseissään kävelemisen fi losofi asta, vapaaehtoisesta köyhyydestä ja länsimaisen kulutusyhteiskunnan mielekkyydestä. Hän vie lukijansa patikoimaan Himalajan yksinäisyyteen, keskelle intialaisen arjen kaoottisuutta ja ihastelemaan Välimeren ihmeellistä valoa.
Lähde: Savukeidas.fi
Sammakko-kustantamon kirjavinkki
Pablo Tusset: Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua (Sammakko, 2009 pokkariversiona)
Parasta mitä voisarvelle voi tapahtua on veijariromaani, joka kertoo miten 35- vuotiaan ylipainoisen, laiskan ja poliittisesti epäkorrektin Pablo ”Baloo” Mirallesin kunnol-linen veli katoaa. Pablo ryhtyy etsimään veljeään kotiku-toisen yksityisetsivän keinoin öisen Barcelonan kaduilta, hotelleista ja baareista.
Lähde: Sammakko.fi
Kirjastoammattilaisen kirjavinkki
Buchholz, Elke Linda: Pablo Picasso: Elämä ja tuotanto (Könemann, 2001)
Pablo Picasso on loppuvuoden kuumin nimi, kun espanja-laistaiteilijan laaja näyttely valtaa Ateneumin 18.9.2009-6.1.2010. Ennen näyttelyä tai sen jälkeen on kiinnos-tavaa syventää tietämystään Picassosta. Pablo Picasso: Elämä ja tuotanto- minitaidekirjasta saa katsauksen kiis-teltyyn ja rakastettuun taiteilijaan ja hänen töihinsä.
Lähde: www.lib.hel.fi
Sammakko on vuonna 1996 perustettu kustantamo, joka jul-kaisee kotimaista ja ulkomaista kaunokirjallisuutta sekä lisäksi sarjakuvia, tietokirjallisuutta, kalentereita jne. Sammakko- kustantamon kirjakauppa sijaitsee Seuren Kampin toimiston naapurissa osoitteessa Eerikinkatu 7.
Poikkea tutustumaan kauppaan ja hyödynnä vie-reisellä sivulla oleva kuponki, jolla saat ostoksistasi 20% alennuksen!
Syksyn kootutkirjavinkit
16
Seuren kirjavinkki
Chimamanda Ngozi Adichie: Puolikas keltaista aurinkoa. (Otava, suom. 2009)
Puolikas keltaista aurinkoa on kirjailijan perheen kohtaloi-hin perustuva, palkittu ja kehuttu romaani Biafran sodasta. Adichie antaa kasvot heimosodalle, joka hävitti Biafran valtion ja järkytti koko maailmaa. Adichie kuvaa, kuvaa kuinka tavallinen hyvä elämä muuttuu sotahelvetiksi. So-dan keskellä on kuitenkin myös mutkikasta rakkautta.
Lähde: www.otava.fi
17
Influenssa:poikkeuskäytäntöjäSeuressa valmistaudutaan mahdol-lisesti alkavaan infl uenssaepidemi-aan.
Vuokrahenkilöstön ohjeistuksessa noudatetaan 1.9.2009 lähtien sai-rauspoissaolojen osalta seuraavia poikkeuskäytäntöjä:
• Poikkeuksellisesti hyväksytään myös puhelinkonsultaation perus-teella kirjoitettu sairauslomatodis-tus kolmelta ensimmäiseltä päiväl-tä.
• Lisäksi hyväksytään poikkeuksel-lisesti terveydenhoitajan myöntä-mä sairausloman jatko yhteensä enintään seitsemän päivän ajalle.
• Sairauslomatodistus edellyte-tään vain, mikäli työntekijä on oi-keutettu sairausajan palkkaan.
Lapsen sairastumisen osalta nou-datetaan normaaleja käytäntöjä. Poikkeuskäytännöt ovat voimassa 31.12.2009 asti tai kunnes toisin ilmoitetaan. Tilannetta seurataan syksyn aikana ja ohjeita tarkaste-taan tarpeen mukaan.
Viralliset
Epäviralliset
Korotus palkkoihinKaikkien seurelaisten palkkoja ko-rotetaan syyskuun alusta lähtien Seuren noudattamien työehtosopi-musten mukaisesti. Tuntipalkoissa peruspalkka nousee 2,4 prosenttia ja kuukausipalkoissa 2,6 prosenttia.
Korotetut palkat maksetaan ensim-mäisen kerran 30.9.2009. Tällöin palkkaa saavat tuntipalkkaiset työntekijät ajalta 1.–15.9. ja kuu-kausipalkkaiset työntekijät ajalta 1.–30.9.
Lisätietoja palkkojen yleiskorotuksis-ta saat oman yksikkösi palkanlaski-jalta tai henkilöstökonsultilta.
Ateriat käteiselläHelsingissä Palmian ylläpitämissä lounasravintoloissa ja keittiöissä, mm. kouluissa, muutamissa päivä-kodeissa ja sairaaloissa, ruokaile-vat keikkatyöntekijät voivat mak-saa 17.8.2009 lähtien ateriansa vain käteisellä. Palmian ravintolois-sa ja keittiöissä syötyjä aterioita ei näin ollen enää voi merkitä Seuren tuntilistaan.
Seuren henkilöstökonsultti kertoo keikkalaiselle ateriamaksukäytän-nöstä aina keikasta sovittaessa. Aterian hinta on Seuren keikkalai-sille Palmian lounasravintoloissa 5,70 €. Palmian muissa kohteissa laitosaterian hinta on 4,13 €.
Helsingin kaupungin ylläpitämissä keittiöissä ateriamaksukäytännöt pysyvät ennallaan. Myös Espoon ja Vantaan kaupungin työkohteissa ateriamaksukäytännöt jatkuvat tois-taiseksi ennallaan.
Muutos ei koske valvonta-aterioita, valvonta-ateriat merkataan aina tuntilistaan.
lyhyesti
Minkä kupongin haluaisit tähän?
Jätä vinkki
osoitteeseen
leikkaa talteenleikkaa talteen
Tällä kupongilla -10% kaikista
Fysiokeskus TUF:n palveluista.
www.tuf.fi
Alennus voimassa 30.6.2010 asti.
• Fysioterapia • Leikkauksen jälkeinen kuntoutus
• Manuaalinen terapia, O
MT/M
aitland • Lymfaterapia • Akupunktio
a • Akupunktio
Hie
ront
a• K
unto
testa
us •
Ala
raaj
a-an
alyy
si •
Jalka
hoito
• R
ehba
nd-tu
etH
iero
nta
Kun
to
17
18
Sähköä ilmassa
Helsingin kaupunginkirjasto on ollut monella tapaa edelläkävijänä tietoteknii-kan ja verkkopalvelujen käytössä ja kehit-tämisessä. Vuonna 2000 Bill ja Melinda Gates –säätiö palkitsi kaupunginkirjas-ton ensimmäisellä koskaan myönnetyllä miljoonan dollarin Access to Learning –palkinnolla hyvästä tietotekniikan ja internetin käyttömahdollisuuksia edistä-västä työstä. Kirjaston palveluissa uudet sähköiset mediat näkyvätkin monella tasolla. Verkkopalveluja kehitetään moni-puolisemmaksi ja verkkoon tuotetaan jat-kuvasti lisää materiaalia. Kirjastoissa on luettavissa useita verkosta löytyviä tieto-pankkeja ja monenlaista digitoitua aineis-toa. Netin kautta voi tehdä aineistovara-uksia, tietohakuja – ja kysyä Infomation Gas Stationin tietopalveluammattilaiselta oikeastaan ihan mitä mieleen juolahtaa.
Mutta mitä oikein tapahtui henkilö-kohtaiselle palvelulle? Sitäkin vielä saa, ainakin Lasipalatsin Kohtaamispaikalla, jonne voi marssia vaikka oma läppäri kai-
nalossa hakemaan apua, jos tietotekniik-ka syystä tai toisesta tökkii.
Kirjasto ilman kirjoja
Kohtaamispaikka@Lasipalatsi on melkoi-nen kummajainen kirjaston toimipistei-den joukossa: siellä ei ole kirjoja. Neljä vuotta sitten perustettu Kohtaamispaikka on sähköisten palveluiden, tietotekniikan ja digitaalisten aineistojen käytön neu-vontapiste. Kohtaamispaikalla järjeste-tään monenlaisia kursseja ja tietoiskuja netin ja tietokoneen käyttöön. Lasipalat-sissa toimii myös läppäriklinikka, jonne voi tulla oman kannettavan kanssa saa-maan ensiapua pulmatilanteessa.
Suunnittelija Kirsi Saarisen mukaan neuvontapiste on syntynyt tarpeesta, joka kirjastoissa on kohdattu. Asiakkaat ovat tarvinneet runsaasti opastusta kirjastojen asiakaspäätteiden ja erilaisten nettipalve-luiden käytössä.
Huom! Kun keikkailet sähköistä tuntilistaa käyttävissä kohteissa, pystyt seu-raamaan tuntilistasi käsittelyä Keikkakalen-terin ”Sähköiset tuntilistat”-kohdassa. Hy-väksytyn tuntilistan riville ilmestyy ”Tuntilista
hyväksytty”-sarakkeeseen pieni väkänen. Kei-kasta syntyy automaattisesti tuntilista Keikka-nettiin, kun sopimasi työsuhde alkaa. Keikan päätyttyä tuntilista siirtyy hyväksyttäväksi työkohteen vastuuhenkilölle.
Muista Pidäthän omat yhteys- ja käytettävyystietosi Keikkanettissä ajan tasal-la.
Uutta! Keikkanetin Google Maps -palvelun ja siihen liitetyn automatisoidun Reittihaku-oppaan avulla työmatkojesi suun-nittelusta tulee entistä helpompaa. Sinun ei tarvitse kuin klikata kiinnostavalta tuntuvat keikan kohdalla työkohteen nimeä. Tällöin
saat esille Google Maps karttanäkymän, johon on merkitty työkohteen osoite. Kartan yläpuolella olevasta Reittiopas-linkistä auke-aa hakusivu, jossa näkyy esitäytettynä oma kotiosoitteesi ja työpaikan osoite sekä kellon-aika jolloin Sinun tulee olla perillä.
Tärkeää! Keikkanetissä Sinulla on mahdollisuus myös antaa palautetta Keik-kanetin ja koko Seuren toiminnasta. Lisäksi Keikkanetissä voit osallistua kyselyihin ja kil-pailuihin sekä ilmoittautua keikkatyöntekijöil-le järjestettäviin koulutuksiin. Keikkanetissä kannattaa pistäytyä usein, sillä sieltä löydät ajankohtaisia tietoa Seuresta, keikkailun käy-tännöistä ja omaan alaasi liittyvistä asioista.
Teksti Johanna Tukiainen
KKeikkakalenterijaajankkohhtaiisttaattiie
ttooaa
kkäättee
vväässtt
ii nneettiiss
ssää. TTuunnnnuukksseett kkonsullteilta!!
keikkakohde
HHHHHHHHuuuuuuooooooommmmmmm!!!!!!! tun iltiliistaa kkäyttäHuom!
MMMMMMMMMuuuuuuiiiiiiisssssttttttttaaaaaaa käyk tetttätävyystitiettosiMuista!
UUUUUUUUUUUuuuuuuuuutttttttttttttttttttttttaaaaaaaaaa!!!!!!!!!! l l
Uutta!
TTTTTTTTTTTTäääääääääärrrrrrrrrrkkkkkkkkkkkkkeeeeeeeeeeääääääääääääääääääääää!!!!!!!!!! hd ll
Tärkeää!
Yhä useammat palvelut ovat 2000-luvulla siirtyneet internetiin, eikä sähköistymiselle näy loppua. Netissä voi tehdä ostoksia, maksaa laskuja, hakea tietoa, käyttää postia ja
tehdä rikosilmoituksen. Helsingin kaupunginkirjasto on edelläkävijä sähköisten palvelujen kehittämisessä. Kaupunginkirjasto tarjoaa paitsi laajan skaalan sähköisiä palveluja, myös
tukea ja neuvontaa digitaalisen maailman hetteikössä harhaileville kaupunkilaisille.
Töölön kirjastossa aiemmin työs-kennellyt Saarinen on itse kohdannut erityisesti neuvoa ja opastusta tarvitsevia työnhakijoita. Kohtaamispaikalla toimii nykyään myös Helsingin työvoimatoi-miston Työnhakukeskus, jossa neuvotaan erityisesti sähköisten palveluiden käytössä työnhaun apuna.
Lasipalatsi toimii myös elävänä labo-ratoriona. Living Lab -projektissa teh-dään tutkimus- ja kehitystyötä yhteis-työssä eri palvelujen tuottajien kanssa. Käyttäjäkokemuksia on kerätty muun muassa e-laskujen toimivuudesta.
Joskus paikalle eksyy satunnaisia kir-jojen kysyjiä. Heidät opastetaan ystäväl-lisesti Postitaloon Kirjasto 10:een. Sieltä saa vielä ihka oikeita kirjoja ja lehtiä luet-tavakseen (lue mm. Kirsi Saarisen kirja-vinkki s. 16). Ja lainaksi myös langatto-man laajakaistaliittymän tai digiboksin, jos kirjojen lisäksi tarvitseekin vielä vähän lisää sähköä elämäänsä. •
TEKSTI LAURA KUIVALAINEN
18
Keikkalaiset ovat toivoneet kuvauk- sia siitä, miten päivittäinen keikko-jen välitys Seuressa käytännössä tapahtuu.
Seure vastaa: Aihe luonnollisesti kiin-nostaa keikkalaisiamme. Valmistelemme kuvausta seuraavaan Keikkalehteen, joka ilmestyy joulukuussa/2009.
Saako Seuren kautta tehdä pitkää päivää, eli kahta vuoroa peräk-käin?
Seure vastaa: Kaksi vuoroa voi tehdä peräkkäin ainoastaan siinä tapauksessa, että asiasta on sovittu sekä kohteen esimie-hen että Seuren henkilöstökonsultin kanssa. Ns. tuplavuorot kartuttavat tilipussia, mutta nostavat myös työvoiman tilaajalle koituvia kustannuksia, joten tästä syystä niistä on aina sovittava erikseen.
Onko pakko pitää yksi vapaa-päivä/viikko?
Seure vastaa: Kyllä. Työaikalain mukaan työntekijällä on oltava viikoittain vähintään 24 tuntia vapaa-aikaa työstä. Käytännössä tämä tarkoittaa siis yhtä päivää viikossa.
Missä kohteissa sähköinen tuntilista on käytössä?
Seure vastaa: Suurimpia käyttäjiä ovat Helsingin kaupungin pitkäaikaissairaalat ja kirjastot sekä Vantaan sosiaali- ja terveys-palvelut. Käyttöönotto laajenee uusiin koh-teisiin syksyn kuluessa. Henkilöstökonsultit informoivat keikkaa sovittaessa, onko kysei-sessä kohteessa sähköinen tuntilista jo käy-tössä. Päivitämme kohteet, jotka käyttävät sähköistä tuntilistaa Keikkanetin etusivulle.
Mitäihmettä?
Mikä juttu tässä numerossa oli mielestäsi kiinnostavin?Lähetä meille vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]
Palautetta voit antaa myös palvelupisteissämme.
Arvomme joka lehden yhteydessä kaksi leff alippua snackseineen.
Keikkalehden 2/2009 arvonnan voitti Sirpa Sinisalo, Helsinki. Mukavaa leff ailtaa!
mielipiteitä & vastauksia
PPALKANMAKSUAAIKATAULU2009
U UU U
PPALKANMAKSUAAIKATAULU2009
U UU U
PALKANMAKSUAAIKATAULU2009
U UU U
syys
loka
1.–15.9. ke 16.9. ke 30.9.
16.–30.9. to 1.10. to 15.10.
1.–15.10. pe 16.10. pe 30.10.
16.–31.10. ma 2.11. pe 13.11.
marras
1.–15.11. ma 16.11. ma 30.11.
16.–30.11. ti 1.12. ti 15.12.
joulu
1.–15.12. ke 16.12. to 31.12.
16.–31.12. ma 4.1. pe 15.1.
Täyt
ä tu
ntili
stat
aj
alta
:
Tunt
ilist
aSe
ures
sa
viim
eist
ään:
Palk
kapä
ivä:
Palkanlaskijat:
Palveluala 09 310 88008
Päivähoito-ja nuorisoala09 310 88099
Terveydenhuoltoala 09 310 88066
Toimisto- ja opetusala09 310 88010
Mitä ihmettä -palstalla julkaistaan Keikka-lehden lukijoiden palautteita Seureen ja keikkatyöhön liittyen. Kirjoitukset kannattaa pitää lyhyenä, maksimissaan noin 500 merkin mittaisina. Mukaan pitää liittää Seuren käyttöön kirjoittajan yhteystiedot (nimi ja puh.nro). Julkaistuista kirjoituksista ei makseta palkkiota.
Palautteen voit lähettää osoitteeseen [email protected] tai Seure/Viestintä, PL 650, 00099 Helsingin kaupunki.
Repäisetalteen
katkoviivaa pitkin !!!!!Repäitaltee
kovitkin
19
Lähetä palautetta! [email protected]
.fi
Viestitkätevästisähköpostiisi
Päivitäthänvitätmeille sähköposti-sähk
osoitteesiitt