Kemira GrowHow 27.9.2004

24SEP200417210079

L I S T A L L E O T T O E S I T E 27.9.2004

15 789 644 OsakettaAlustava myyntihinta: 4,25 – 5,25 euroa Osakkeelta

Kemira GrowHow Oyj:n (‘‘Yhtio’’) ainoa osakkeenomistaja Kemira Oyj (‘‘Myyja’’ tai ‘‘Kemira’’)tarjoaa ostettavaksi yhteensa 15 789 644 Yhtion osaketta (‘‘Osake’’), jonka kirjanpidollinen vasta-arvoon 2,73 euroa (ei tarkka arvo). Osakemyynnissa tarjotaan ostettavaksi alustavasti (i) 13 924 644Osaketta suomalaisille ja kansainvalisille institutionaalisille sijoittajille (‘‘Instituutiomyynti’’) ja(ii) 1 865 000 Osaketta yksityishenkiloille ja yhteisoille Suomessa (‘‘Yleisomyynti’’ ja yhdessaInstituutiomyynnin kanssa ‘‘Osakemyynti’’). Osakkeen myyntihinta on sama kaikille sijoittajille lukuunottamatta Yleisomyyntia, jossa Osakkeen myyntihinta on enintaan 5,25 euroa Osakkeelta.Osakemyynnissa Myyja on antanut Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildille Jarjestajien (maaritellaanjaljempana) puolesta oikeuden ostaa ylikysyntatilanteessa kolmenkymmenen (30) paivan kuluessaOsakkeiden myyntihinnan paattamispaivasta lukien enintaan 2 860 443 Yhtion osaketta ylla mainittujenOsakkeiden lisaksi (‘‘Lisaosakeoptio’’). Katso ‘‘Osakemyynnin jarjestaminen’’. Ylla mainittu Osakkeidenlukumaara ja myyntihinta ovat alustavia ja Osakemyynnissa tarjottavien Osakkeiden kokonaislukumaara,Instituutio- ja Yleisomyynnissa tarjottavien Osakkeiden lukumaara seka myyntihinta (ylla sanotuinrajoituksin) voivat olla enemman tai vahemman kuin ylla on kuvattu.

Osakemyynnissa tarjotut Osakkeet tuottavat samat oikeudet Yhtion muiden osakkeiden kanssa jane oikeuttavat kaikkiin myohemmin jaettaviin osinkoihin. Jokainen Osake oikeuttaa yhteen aaneenYhtion yhtiokokouksessa. Osakemyynnin yhteydessa Kemira aikoo jakaa osakkeenomistajilleen osinkonayhteensa 30 034 650 Osaketta (‘‘Osakeosinko’’). Osakeosinko yhdessa Osakemyynnin kanssa vahentaaKemiran omistuksen noin 14,9 prosenttiin Yhtion liikkeeseenlaskemista Osakkeista ja Osakkeidentuottamasta aanimaarasta (olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaan kokonaisuudessaan). Katso‘‘Osakemyynnin tausta ja syyt—Osakeosinko’’.

Osakkeet eivat ole olleet julkisen kaupankaynnin kohteena ennen Osakemyyntia. Yhtio on jattanytOsakkeita koskevan listalleottohakemuksen Helsingin Porssi Oy:lle (‘‘Helsingin Porssi’’). KaupankaynninOsakkeilla odotetaan alkavan Helsingin Porssin Prelistalla arviolta 14.10.2004 ja paalistalla arviolta18.10.2004. Listalleottoesite on saatavissa myyntipaikoista, Kemira Growhow’n paakonttorista, OMXWay:sta seka Internet-osoitteista www.nordea.fi/sijoita ja www.kemira-growhow.fi/listautuminen. Katso‘‘Osakemyynnin ehdot’’.

Sijoitusta harkitsevia pyydetaan tutustumaan erityisesti kohtaan ‘‘Sijoituspaatoksessahuomioon otettavia seikkoja’’.

Alfred Berg/ABN AMRO RothschildInstituutiomyynnin paajarjestaja

Nordea Corporate FinanceInstituutiomyynnin jarjestaja ja Yleisomyynnin paajarjestaja

Tass

a Li

stal

leot

toes

ittee

ssa

anne

tut

tiedo

t ov

at

alus

tavi

a.

Osak

keid

en

myy

ntih

inna

sta,

Os

akke

iden

lu

kum

aara

sta

ja

eri

sijo

ittaj

aryh

mill

e m

yyta

vien

Os

akke

iden

luku

maa

rast

a pa

atet

aan

lopu

llise

sti i

nstit

utio

naal

isill

e si

joitt

ajill

e va

ratu

n m

arkk

inoi

ntia

jan

jalk

een.

SISALLYS

Sivu

Osakemyyntiin liittyvia tietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . iiStabilointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . iiiYhtio, Osakemyynnin jarjestajat ja muut asiantuntijat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . iiiTulevaisuutta koskevat lausumat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ivTilinpaatokseen liittyvia ja eraita muita tietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ivTiettyja maariteltyja termeja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . vYhteenveto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1Osakemyynnin ehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15Instituutiomyynnin ehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16Yleisomyynnin ehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21Hankittavien varojen kaytto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Paaomarakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27Osingot ja osinkopolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28Valuuttakurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29Osakemyynnin tausta ja syyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30Kemira GrowHow’n historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31Toimialakatsaus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32Kemira GrowHow’n liiketoiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40Ymparisto- ja kauppalainsaadanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57Eraita tilintarkastamattomia yhdisteltyja taloudellisia tietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62Eraita tilintarkastamattomia pro forma -tilinpaatostietoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 69Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75Yhtion hallitus, johto ja tilintarkastajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88Myyja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92Omistusrakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93Osakkeet ja osakepaaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95Suomen arvopaperimarkkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 99Verotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 102Osakemyynnin jarjestaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 107Oikeudelliset seikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 108Sanasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 109Tilinpaatosten sisallysluettelo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-1Liite A: Yhteenveto Suomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-tilinpaatosperiaatteiden

merkittavista eroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . A-1Liite B: Kemira GrowHow Oyj:n yhtiojarjestys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . B-1

Yhtiolla tai sen tytaryhtioilla on oikeudet tuotteidensa myynnin yhteydessa kaytettaviintavaramerkkeihin tai toiminimiin. Yhtion tavaramerkkeja ovat muun muassa GROWHOW�,GROW-HOW�, BOLIFOR�, iSEED�, KEMIRA CROPCARE�, KEMIRA FERTICARE�, KEMIRAPOWER�, KEMISTAR�, KYNOFOS�, LORIS�, MAGNUM P44� ja Y-LANNOS�, jotka onrekisteroity tietyissa maissa.

Yhtio tarjoaa palvelujaan internetin kautta kayttaen verkkotunnusta www.kemira-growhow.com.

i

OSAKEMYYNTIIN LIITTYVIA TIETOJA

Yhtio vastaa tahan Listalleottoesitteeseen sisaltyvista tiedoista. Yhtion hallituksen jasenten parhaanymmarryksen mukaan tassa Listalleottoesitteessa esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eika tiedoista olejatetty pois mitaan asiaan todennakoisesti vaikuttavaa. Kemira vastaa tassa Listalleottoesitteessa olevistatiedoista, jotka koskevat Kemiraa, sen osakeomistusta Yhtiossa seka Kemiran ja Kemira GrowHow’nvalista suhdetta. Kemiran hallituksen parhaan ymmarryksen mukaan taman Listalleottoesitteen edellamainituissa kohdissa esitetyt tiedot vastaavat tosiseikkoja eika tiedoista ole jatetty pois mitaan asiaantodennakoisesti vaikuttavaa.

Helsingissa 27.9.2004

Kemira GrowHow Oyj:n hallitus(1) Kemira Oyj

Lasse KurkilahtiRaija ArasjarviKaj FrimanAri-Pekka KauppinenEsa Tirkkonen

Ylla mainitun lisaksi Yhtio, Myyja tai Jarjestajat eivat anna mitaan nimenomaista tai valillistavakuutusta tai takuuta tassa Listalleottoesitteessa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta taitaydellisyydesta.

Ketaan ei ole valtuutettu Osakkeita myytaessa antamaan mitaan muita kuin tahanListalleottoesitteeseen sisaltyvia tietoja tai lausuntoja. Mikali sellaisia tietoja tai lausuntoja annetaan, onhuomattava, etta ne eivat ole Yhtion, Myyjan tai Jarjestajien hyvaksymia. Taman Listalleottoesitteenluovuttaminen tai siihen perustuvat myynnit eivat missaan olosuhteissa merkitse sita, ettaListalleottoesitteessa esitetyt tiedot pitavaisivat paikkansa tulevaisuudessa tai etta Kemira GrowHow’nliiketoiminnassa ei olisi tapahtunut muutoksia Listalleottoesitteen paivamaaran jalkeen. TassaListalleottoesitteessa esitetyt tiedot eivat ole Yhtion, Myyjan tai Jarjestajien nimenomainen tai valillinenvakuutus tai takuu tulevista tapahtumista, eika niita tule sellaisina pitaa. Ennen myyntiajan paattymistaYhtio tarvittaessa paivittaa tassa Listalleottoesitteessa annettuja tietoja Suomen arvopaperimarkkinalain(495/26.5.1989) 2 luvun 3 §:n asettaman velvollisuuden mukaisesti.

Tama listalleottoesite on laadittu arvopaperimarkkinalain, valtiovarainministerionlistalleottoesitteesta antaman asetuksen (539/19.6.2002), Rahoitustarkastuksen maaraysten sekaRahoitustarkastuksen myontaman poikkeusluvan (diaarinumero 128/250/2004) mukaisesti.Rahoitustarkastus on hyvaksynyt (diaarinumero 125/250/2004) taman listalleottoesitteen, mutta ei vastaasen oikeellisuudesta.

Tehdessaan sijoituspaatosta sijoittajien tulee tukeutua omiin selvityksiinsa Yhtiosta jaOsakemyynnin ehdoista, mukaan lukien Osakemyynnin edut ja riskit.

Tiettyjen valtioiden lainsaadanto saattaa asettaa rajoituksia taman Listalleottoesitteen levittamiselleja Osakkeiden myymiselle. Yhtio, Myyja ja Jarjestajat edellyttavat, etta taman Listalleottoesitteenhaltuunsa saavat henkilot hankkivat asianmukaiset tiedot sanotuista rajoituksista ja noudattavat niita.Tata Listalleottoesitetta ei saa levittaa tai julkaista myytavien Osakkeiden yhteydessa sellaisissa valtioissatai muutoin olosuhteissa, joissa Osakkeiden tarjoaminen tai myyminen olisi lainvastaista. Katso‘‘Osakemyynnin jarjestaminen’’. Tama Listalleottoesite ei ole tarjous tai tarjouspyynto ostaa Osakkeitasellaisessa valtiossa, jossa tarjous tai tarjouspyynto olisi lainvastainen.

Osakemyyntiin sovelletaan Suomen lakia ja kaikki Osakemyyntia koskevat riidat ratkaistaantoimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa.

Osakkeita ei ole rekisteroity eika tulla rekisteroimaan Yhdysvaltain vuoden 1933 arvopaperilain(Securities Act of 1933) mukaisesti eika niita saa tarjota tai myyda Yhdysvalloissa tai yhdysvaltalaisillehenkiloille tai tallaisten henkiloiden lukuun, paitsi Yhdysvaltain arvopaperilain sallimissa tietyissapoikkeustapauksissa rekisterointivelvollisuudesta. Siten Osakkeita saadaan tarjota ja myydaYhdysvalloissa ainoastaan Yhdysvaltain arvopaperilain Rule 144A -saannoksen perusteella siinamaaritellyille ‘‘hyvaksytyille institutionaalisille sijoittajille’’ (qualified institutional buyers).

(1) Yhtion yhtiokokous on 19.8.2004 valinnut uuden hallituksen, joka aloittaa tehtavassaan Osakkeiden listaamisen jalkeen. Katso‘‘Yhtion hallitus, johto ja tilintarkastajat’’.

ii

STABILOINTI

Osakemyynnin yhteydessa Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild voi hyvaksya ostositoumuksiaOsakkeille enemman kuin tarjottavien Osakkeiden lukumaara osoittaa tai tehda kauppoja, jotkavakiinnuttavat tai pitavat Osakkeiden hinnan tasolla, joka ei muutoin julkisessa kaupankaynnissavalttamatta vallitsisi (stabilointi). Tallaisia kauppoja voidaan tehda Helsingin Porssissa ja muuten lainsallimissa puitteissa. Mikali tallaisia stabilointitoimenpiteita on tehty, voidaan tallainen Osakkeen hintaavakiinnuttava kaupankaynti lopettaa milloin hyvansa ja se tullaan joka tapauksessa lopettamaan 30paivan kuluttua Osakkeiden myyntihinnan paattamispaivasta lukien. Alfred Berg/ABN AMRORothschild voi stabilointikaupoilla myyda tai ostaa yhteensa enintaan 11 441 772 Yhtion osaketta.Tallaisille toimenpiteille varatun ajan paattymisen jalkeen Alfred Berg julkistaa Helsingin Porssinsaantojen mukaisesti myytyjen ja ostettujen Osakkeiden kokonaismaaran seka mainittujen kauppojenylimman, alimman ja keskihinnan.

YHTIO, OSAKEMYYNNIN JARJESTAJAT JA MUUT ASIANTUNTIJAT

Yhtio

Kemira GrowHow Oyj, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki

Myyja

Kemira Oyj, Porkkalankatu 3, 00180 Helsinki

Jarjestajat

Alfred Berg Finland Oyj Abp/ABN AMRO Rothschild, Kluuvikatu 3, 00100 Helsinki

Nordea Corporate Finance, Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki

Yhtion tilintarkastaja

KPMG Wideri Oy, Mannerheimintie 20 B, 00100 Helsinki

Yhtion ja Myyjan oikeudellinen neuvonantaja Suomessa ja kansainvalisesti

White & Case LLP, Etelaranta 14, 00130 Helsinki

Jarjestajien oikeudellinen neuvonantaja Suomessa

Roschier Holmberg Asianajotoimisto Oy, Keskuskatu 7 A, 00100 Helsinki

iii

TULEVAISUUTTA KOSKEVAT LAUSUMAT

Eraat tassa Listalleottoesitteessa esitetyt lausumat, erityisesti kohdissa ‘‘Yhteenveto’’,‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’, ‘‘Osingot ja osingonjakopolitiikka’’, ‘‘Liiketoiminnantulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat’’, ‘‘Toimialakatsaus’’ ja ‘‘Kemira GrowHow’nliiketoiminta’’ perustuvat Yhtion johdon nakemyksiin ja kasityksiin seka talla hetkella sen tiedossaoleviin seikkoihin ja ne voivat siten olla tulevaisuutta koskevia lausumia. Tallaiset lausumat sisaltavattunnettuja ja tuntemattomia riskeja, epavarmuustekijoita seka muita tarkeita tekijoita, joidenseurauksena Kemira GrowHow’n todellinen tulos, toiminta ja saavutukset tai teollisuudenalan tuloksetvoivat poiketa olennaisesti verrattuna tallaisissa tulevaisuutta koskevissa lausumissa nimenomaisesti taivalillisesti esitettyihin tuloksiin, toimintaan ja saavutuksiin. Tallaisia riskeja, epavarmuustekijoita jamuita tarkeita seikkoja ovat muun muassa: yleiset suhdannevaihtelut ja liiketoiminnan olosuhteet,raaka-aineiden ja energian hintojen vaihtelut, Kemira GrowHow’n kilpailuolosuhteet, muutoksetlannoitteiden ja rehufosfaattien markkinahinnoissa, Kemira GrowHow’n kyky toteuttaa aiotutkustannussaastot, muutokset ymparisto- ja kauppalainsaadannossa seka muut taman Listalleottoesitteenkohdassa ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’ mainitut asiat. Nama tulevaisuutta koskevatlausumat eivat ole takuita Yhtion tulevasta toiminnallisesta tai taloudellisesta tuloksesta. Lisaksi tamanListalleottoesitteen kohdassa ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’ selvitetyt tekijat muidenListalleottoesitteessa selvitettyjen tekijoiden ohella saattavat johtaa siihen, etta Yhtion todellinentaloudellinen asema tai liiketoiminnan tulos on olennaisesti erilainen kuin tulevaisuuden tapahtumiakoskevissa lausumissa on kerrottu. Mikali yksi tai useampia kuvatuista riskeista toteutuu tai asetetutperusolettamukset osoittautuvat vaariksi, Yhtion todellinen liiketoiminnan tulos tai taloudellinen asemavoi olla olennaisesti erilainen kuin mita tassa on kuvattu, odotettu tai arvioitu. Yhtion tarkoituksena eiole eika se ota velvollisuudekseen paivittaa tahan Listalleottoesitteeseen sisaltyvia tulevaisuudentapahtumia koskevia lausumia ellei soveltuva lainsaadanto sita edellyta. Lisatietoja tekijoista, jotkasaattavat vaikuttaa Kemira GrowHow’n tuloksiin, toimintaan ja saavutuksiin, on esitetty kohdassa‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’.

TILINPAATOKSEEN LIITTYVIA JA ERAITA MUITA TIETOJA

Kemira GrowHow’n konsernitilinpaatokset on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteiden mukaisesti. Euroopan komission kesakuussa 2002 hyvaksyman asetuksenmukaisesti Kemira GrowHow laatii konsernitilinpaatoksensa kansainvalisten tilinpaatosperiaatteiden(‘‘IFRS-saannokset’’) mukaisesti vuodesta 2005 alkaen. Lisatietoja Suomessa voimassa olevienkirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-saannosten tarkemmista eroavaisuuksista katso ‘‘Liite A:Yhteenveto Suomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-tilinpaatosperiaatteiden merkittavistaeroista’’.

Tama Listalleottoesite sisaltaa Yhtion tilintarkastamattomia yhdisteltyja taloudellisia tietoja31.12.2001, 2002 ja 2003 paattyneilta tilikausilta seka 30.6.2003 ja 2004 paattyneilta kuuden kuukaudenjaksoilta. Tilintarkastamattomat yhdistellyt taloudelliset tiedot (Kemira GrowHow’n liiketoiminta siten,kuin se on raportoitu Kemiran konsernitilinpaatoksissa) on kooste sellaisten Kemira-konserniin(maaritellaan jaljempana) kuuluvien yhtioiden liiketoiminta-alueesta annetuista tiedoista, jotka Kemiraon julkistanut. Kemira Phosphates Oy:n, Kemira GrowHow A/S:n, Kemira GrowHow B.V:n ja KemiraAgro Pernis B.V:n tilinpaatokset on kuitenkin sisallytetty 31.12.2001 paattyneen tilikaudentilintarkastamattomiin yhdisteltyihin tuloslaskelmiin ja kassavirtalaskelmiin seka 31.12.2001 paattyneentilikauden tilintarkastamattomaan yhdisteltyyn taseeseen, koska ne ovat ennen kyseista ajankohtaa olleetmuiden Kemira-konserniin kuuluvien yhtioiden omistamia. Lisaksi Listalleottoesite sisaltaa KemiraGrowHow’n tilintarkastamattomia pro forma -tilinpaatostietoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta seka30.6.2003 ja 2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta. Tilintarkastamattomat pro forma-tilinpaatostiedot on esitetty Kemira GrowHow’n taloudellisen tilan havainnollistamiseksi ikaan kuinKemira GrowHow’n maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminta (pois lukien Pohjois-Euroopan, Keski-Euroopan ja Ita-Euroopan maiden vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminta sekaHarjavallan tuotantolaitos) olisi erotettu Yhtion jatkuvien liiketoimintojen ulkopuolelle ja jaanytKemiran omistukseen ja ikaan kuin tietyt Yhtion uudelleenrahoitusja paaomittamistoimenpiteet(‘‘Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen’’) olisi toteutettu kunkin tarkastelujakson alussa. Katso ‘‘KemiraGrowHow’n liiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetut liiketoiminnot’’ ja ‘‘Liiketoiminnan tulos,taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat—Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen’’. KemiraGrowHow’n muita liiketoimintoja pidetaan jatkuvina liiketoimintoina. Tilintarkastamattomat pro forma-tilinpaatostiedot 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta seka 30.6.2003 ja 2004 paattyneilta kuuden

iv

kuukauden jaksoilta perustuvat Yhtion ja sen tytaryhtioiden tilintarkastamattomiin tilinpaatoksiinkyseisilta kausilta, jotka on esitetty muualla tassa Listalleottoesitteessa. Tilintarkastamattomat pro forma-tilinpaatostiedot on esitetty ainoastaan havainnollistamistarkoituksessa eivatka ne valttamatta vastaaKemira GrowHow’n liiketoiminnan todellisia tuloksia ja taloudellista asemaa, jotka olisivat toteutuneetkyseisilla ajanjaksoilla, tai Yhtion tulevaa liiketoiminnan tulosta ja taloudellista asemaa. TamaListalleottoesite sisaltaa lisaksi Konsernin viralliset tilintarkastetut konsernitilinpaatokset 31.12.2002 ja2003 paattyneilta tilikausilta seka Yhtion viralliset tilintarkastetut tilinpaatokset 31.12.2001, 2002 ja 2003paattyneilta tilikausilta.

Kemira GrowHow’n liiketoiminta oli jaettu syyskuuhun 2004 asti kuuteen liiketoiminta-alueeseen:Food Chain Partner, KA Nitrogen, Specialty Crop Care, Process Chemicals, Animal Nutrition jaIntermediates. Taman Listalleottoesitteen paivamaarana Kemira GrowHow’n jatkuvat liiketoiminnot onorganisoitu kahteen strategiseen liiketoimintayksikkoon, jotka ovat Crop Cultivation ja IndustrialSolutions. Tassa Listalleottoesitteessa esitettavat tilinpaatos- ja tilastotiedot perustuvat uuteenliiketoimintayksikkorakenteeseen.

Tassa Listalleottoesitteessa ‘‘euro’’, ‘‘A’’ tai ‘‘EUR’’ ovat viittauksia Euroopan unionin (‘‘EU’’)yhteisvaluuttaan, ja ‘‘dollari’’ tai ‘‘USD’’ ovat viittauksia Yhdysvaltain valuuttaan.

Arviot Kemira GrowHow’ta koskevista markkinatilastoista perustuvat Kemira GrowHow’n johdonarvioihin. Ellei Listalleottoesitteessa toisin mainita, lannoite- ja rehufosfaattiteollisuuteen liittyvat tiedotperustuvat riippumattomalta kaivos- ja metalliteollisuuden konsulttiyhtio CRU International Ltd:lta(‘‘CRU’’), Industrial Fertilizer Industry Associationilta (‘‘IFA’’) ja European Fertilizer ManufacturersAssociationilta (‘‘EFMA’’) peraisin oleviin tietoihin. Tassa Listalleottoesitteessa esitettyjen ulkopuolisiltaperaisin olevien markkina-arvioiden lahde on ilmoitettu. Kemira GrowHow ei vastaa millaan tavallatallaisten ulkopuolisten markkina-arvioiden tarkkuudesta tai taydellisyydesta.

Taman Listalleottoesitteen taulukoissa esitetyt tilinpaatostiedot ja muut tiedot on voitu pyoristaalahimpaan kokonaislukuun tai desimaaliin. Siten sarakkeen lukujen summa ei aina vastaa tarkalleensarakkeen loppusummana esitettya lukua. Lisaksi tietyt prosenttiluvut, mukaan lukien jaksojen valisetprosenttimuutokset, on laskettu tarkoilla luvuilla ennen pyoristysta eivatka ne siten valttamatta vastaaprosenttilukuja, joihin olisi paasty, mikali lukujen laskenta olisi perustunut pyoristettyihin lukuihin.

Ellei toisin mainita, kaikissa tassa Listalleottoesitteessa esitettavissa tiedoissa oletetaan, etteiLisaosakeoptiota kayteta. Kemiran osakkeenomistusta koskevissa tiedoissa on osakkeiden lukumaarassaotettu huomioon Kemiran omistamat omat osakkeet.

Yhtio aikoo julkaista vuosikertomuksensa, joka sisaltaa konsernitilinpaatoksen, 31.12.2004paattyvasta tilikaudesta alkaen, ja osavuosikatsauksensa, joka sisaltaa konsernin osavuosikatsauksen,30.9.2004 paattyvasta vuosineljanneksesta alkaen. Osavuosikatsaus 30.9.2004 paattyvaltavuosineljannekselta julkistetaan 3.11.2004.

Yhtion paakonttorin osoite on Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki, ja sen puhelinnumero on 010215111.

TIETTYJA MAARITELTYJA TERMEJA

Alla olevassa luettelossa esitetaan tiettyja tassa Listalleottoesitteessa kaytettyjen termienmaaritelmia:

• ‘‘Baltian maat’’ tarkoittaa Latviaa, Liettuaa ja Viroa.

• ‘‘Benelux-maat’’ tarkoittaa Alankomaita, Belgiaa ja Luxemburgia.

• ‘‘EBIT’’ tarkoittaa tulosta ennen korkoja ja veroja.

• ‘‘EBITDA’’ tarkoittaa tulosta ennen korkoja, veroja ja poistoja.

• ‘‘Ita-Euroopan maat’’ tarkoittaa Bulgariaa, Romaniaa, Ukrainaa, Valko-Venajaa ja Venajaa.

• ‘‘Jatkuvat liiketoiminnot’’ tarkoittaa Kemira GrowHow’n muita liiketoimintoja kuin Lopetettujaliiketoimintoja.

• ‘‘Jarjestajat’’ tarkoittaa Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildia ja Nordea Corporate Financea.

v

• ‘‘Jasenvaltiot’’ tarkoittaa Alankomaita, Belgiaa, Espanjaa, Irlantia, Isoa-Britanniaa, Italiaa,Itavaltaa, Kreikkaa, Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Luxemburgia, Maltaa, Portugalia, Puolaa,Ranskaa, Ruotsia, Saksaa, Slovakiaa, Sloveniaa, Suomea, Tanskaa, Tsekkia, Unkaria ja Viroa.

• ‘‘Kemira’’ ja ‘‘Myyja’’ tarkoittavat Kemira Oyj:ta, katso ‘‘Myyja’’.

• ‘‘Kemira-konserni’’ tarkoittaa Kemiraa ja sen tytaryhtioita.

• ‘‘Keski-Euroopan maat’’ tarkoittaa Puolaa, Sloveniaa, Slovakiaa, Tsekkia ja Unkaria.

• ‘‘kilotonni’’ tarkoittaa 1 000 tonnia.

• ‘‘Konserni’’, ‘‘Kemira GrowHow’’ ja ‘‘Kemira GrowHow -konserni’’ tarkoittavat Yhtiota ja sentytaryhtioita.

• ‘‘Lopetetut liiketoiminnot’’ ja ‘‘Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminta’’tarkoittavat Kemira GrowHow’n maailmanlaajuista vesiliukoisten lannoitteiden liiketoimintaa(pois lukien Pohjois-Euroopan, Keski-Euroopan ja Ita-Euroopan maiden vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminta mukaanlukien Harjavallan tuotantolaitos).

• ‘‘Lansi-Euroopan maat’’ tarkoittaa Manner-Eurooppaa, Isoa-Britanniaa ja Irlantia.

• ‘‘Manner-Euroopan maat’’ tarkoittaa Benelux-maita, Espanjaa, Portugalia, Ranskaa, Tanskaa jaSaksaa.

• ‘‘Pohjois-Euroopan maat’’ tarkoittaa Pohjoismaita ja Baltian maita.

• ‘‘Pohjoismaat’’ tarkoittaa Islantia, Norjaa, Ruotsia, Suomea ja Tanskaa.

• ‘‘tonni’’ tarkoittaa metrijarjestelman tonneja (1 000 kg).

• ‘‘Uudet jasenvaltiot’’ tarkoittaa Kyprosta, Latviaa, Liettuaa, Maltaa, Puolaa, Slovakiaa, Sloveniaa,Tsekin tasavaltaa, Unkaria ja Viroa.

• ‘‘Yhtio’’ tarkoittaa Kemira GrowHow Oyj:ta.

• ‘‘WTO’’ tarkoittaa Maailman kauppajarjestoa (World Trade Organization).

Tietyt tassa Listalleottoesitteessa kaytetyt lannoite- ja rehufosfaattiteollisuuden termit on maariteltykohdassa ‘‘Sanasto’’.

vi

YHTEENVETO

Seuraava yhteenveto tulee lukea yhdessa tassa Listalleottoesitteessa olevien yksityiskohtaisempientietojen kanssa, mukaan lukien Kemira GrowHow’n tilintarkastamattomat yhdistellyt taloudelliset tiedot,tilintarkastamattomat pro forma -tilinpaatostiedot ja Yhtion konsernitilinpaatos. Kohdassa‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’ kasitellaan riskitekijoita, jotka Osakkeisiin sijoittamistaharkitsevien tulisi ottaa huomioon.

Johdanto

Kemira GrowHow on yksi Euroopan johtavista maataloudessa kaytettavien lannoitteidentuottajista, ja se keskittyy raataloityihin lannoitusratkaisuihin. Kemira GrowHow’lla on johtavamarkkina-asema useilla maantieteellisilla markkina-alueillaan kuten Suomessa, Tanskassa ja Baltianmaissa, seka vahva markkina-asema Isossa-Britanniassa, Benelux-maissa, Pohjois-Ranskassa ja Pohjois-Saksassa. Kemira GrowHow painottaa laajassa tuotevalikoimassaan maataloudelle tarjottaviaerikoislannoitetuotteita ja palveluja paaasiassa Europassa. Kemira GrowHow’n paatuotteita ovat seos-ja typpilannoitteet, puutarha- ja erikoislannoitteet, eri teollisuudenalojen kayttamat teollisuuskemikaalitseka elainrehutuotteet. Kemira GrowHow (aikaisemmin Kemira Agro) on 80 viime vuoden aikanasaavuttanut lannoite- ja rehufosfaattimarkkinoilla hyvan tunnettavuuden tarjoamalla korkealaatuisiatuotteita ja palveluja maataloudelle ja rehuteollisuudelle. Kemira GrowHow on suomalaisen HelsinginPorssissa noteeratun kansainvalisen kemianteollisuuskonsernin, Kemiran, kokonaan omistama tytaryhtio.

Kemira GrowHow’n Jatkuvat liiketoiminnot on organisoitu kahteen strategiseenliiketoimintayksikkoon, jotka ovat Crop Cultivation ja Industrial Solutions. Crop Cultivation-liiketoimintayksikko keskittyy maataloudelle tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin, ja Industrial Solutions-liiketoimintayksikko keskittyy valikoitujen typpipohjaisten teollisuuskemikaalien, rehufosfaattien jafosforihapon tuottamiseen ja myymiseen teollisuusasiakkaille.

Vuonna 2003 Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 1 130,6 miljoonaa euroaja liikevoitto 38,3 miljoonaa euroa. Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 576,2miljoonaa euroa ja liikevoitto 40,7 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukauden jaksolla.Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihto oli 467,0 miljoonaa euroa ja Industrial Solutions-liiketoimintayksikon liikevaihto 135,6 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukaudenjaksolla. Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevoitto oli 32,9 miljoonaa ja Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevoitto 7,8 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukauden jaksolla.Kemira GrowHow’n palveluksessa oli 30.6.2004 yhteensa 3 187 tyontekijaa eri puolilla maailmaa.

Strategia ja keskeiset vahvuudet

Kemira GrowHow’n strateginen tavoite on olla johtava lannoitteiden ja lannoitteisiin liittyvienkemikaalien tarjoaja valikoiduilla markkina-alueilla Euroopassa. Taman tavoitteen saavuttamiseksiKemira GrowHow pyrkii olemaan asiakkaidensa ensisijainen kumppani tarjoamalla viljelytoimintaan,elaintuotantoon seka muille valikoiduille teollisuudenaloille raataloityja ja korkealuokkaisia tuotteitaseka niihin liittyvia palveluita. Tama Kemira GrowHow’n strategia perustuu Kemira GrowHow’nydinosaamisalueiden, kuten viljelytoiminnan tietotaidon, jatkuvaan kehittamiseen, ravinto- ja rehualanarvoketjun tarpeiden ymmartamiseen, vahvan markkina-aseman hyodyntamiseen sekakustannustehokkaaseen toimintaan.

Strategiansa toteuttamiseksi Kemira GrowHow aikoo:

• Sailyttaa ja lujittaa vahvaa asemaansa Pohjois- ja Lansi-Euroopan markkinoilla ja laajentaatoimintaansa Keski- ja Ita-Euroopan markkinoilla;

• Parantaa kannattavuuttaan kilpailukykyaan kehittamalla;

• Keskittya elintarvikeketjua varten kehitettaviin ratkaisuihin;

• Saavuttaa yhteyden viljelijoihin joko suoraan tai laheisessa yhteistyossa jakelijoiden kanssa;

• Keskittya valikoituihin asiakassegmentteihin ja markkina-alueisiin teollisuudelle myytavissatuotteissa; ja

• Olla aktiivinen teollisuudenalan konsolidointikehityksessa Euroopassa.

1

Yhtion johdon kasityksen mukaan seuraavat keskeiset vahvuudet tukevat Kemira GrowHow’nstrategian toteuttamista:

• Vahva perusta Euroopassa;

• Hyva asema Keski- ja Ita-Euroopan kasvavilla markkinoilla;

• Kilpailukykyinen raaka-aineiden hankinta seka tehokas raaka-aineiden hankinta-, tuotanto- jajakelulogistiikka;

• Syvalliseen viljelyosaamiseen perustuvat raataloidyt lannoitteet ja ratkaisut;

• Kilpailukykyiset tuotantolaitokset ja -teknologia;

• Keskittyminen kustannustehokkuuteen seka kannattaviin liiketoiminta-alueisiin; ja

• Kokenut johtoryhma.

Liiketoimintarakenne

Crop Cultivation

Crop Cultivation -liiketoimintayksikko valmistaa ja markkinoi laajaa maatalouteen, kasvinviljelyynja puutarhanhoitoon tarkoitettua lannoitevalikoimaa seka tarjoaa tahan liittyvia palveluja valikoiduillaPohjois-, Lansi- ja Ita-Euroopan markkinoilla ja erailla Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinoilla.Kemira GrowHow on markkinajohtaja Suomessa, Baltian maissa, Tanskassa, Pohjois-Irlannissa jaBelgiassa. Lisaksi liiketoimintayksikolla on vahva asema Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Pohjois-Ranskassa ja Pohjois-Saksassa.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon strategiana on tarjota raataloityja tuotteita ja integroitujapalveluja maatalousasiakkaille seka edistaa yhteistyota koko elintarvikeketjussa. Elintarvikeketjunintegroinnin taustalla olevana tavoitteena on keskittya maataloustuottajien avustamiseenelintarviketeollisuuden yha haastavampien vaatimusten tayttamisessa. Tahan sisaltyvat maatiloillesuoraan annettava neuvonta (lehdet, ohjekirjat, suorapostitukset, Internet, seminaarit ja kenttakokeet)seka maataloustuotannon hallintavalineiden ja viljelypalvelujen kehittaminen. Suorat yhteydetmaatiloihin auttavat lisaamaan Kemira GrowHow’n tuotemerkkien tunnettavuutta ja kysyntaa. CropCultivation -liiketoimintayksikko taydentaa tuotevalikoimaansa myymalla myos ulkopuolisten tuotteita.

Industrial Solutions

Industrial Solutions -liiketoimintayksikko on jaettu fosfaatti- ja prosessikemikaaliliiketoimintaan.Industrial Solutions -liiketoimintayksikko tarjoaa tehokkaita tuotteita ja innovatiivisia ratkaisuja, kutenrehufosfaatteja ja happoja rehuteollisuuteen seka erilaisia typpipohjaisia kemikaaleja ja fosforihappoamuille teollisuudenaloille. Industrial Solutions -liiketoimintayksikolla on synergioita erityisestituotannossa ja hankinnassa Crop Cultivation -liiketoimintayksikon kanssa. Industrial Solutions-liiketoimintayksikko kuuluu epaorgaanisten rehufosfaattien johtaviin tuottajiin, ja se tarjoaaelainrehuteollisuudelle laajan valikoiman korkealuokkaisia rehujen kivennaisaineita, kutenkalsiumfosfaatteja seka natriumia ja magnesiumia sisaltavia tuotteita. Elainrehuteollisuuden tuotteitamyydaan yli 80 maassa ja teollisuuskemikaaleja tuotantolaitosten laheisyydessa sijaitsevalleteollisuudelle.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon strategiana on tuottaa lisaarvoa lannoiteliiketoiminnalleliiketoiminnan suhdannekierron aikana. Industrial Solutions -liiketoimintayksikko etsii kasvuakeskittymalla valikoiduille teollisuudenaloille ja tuottamalla tata kautta palveluita, jotka perustuvatsyvalliseen asiakkaan tarpeiden ymmartamiseen. Se hyodyntaa Crop Cultivation -liiketoimintayksikontuotanto-, hankinta- ja kehitystoimintojen kautta saavutettavia synergiaetuja.

Osakemyynnin tausta

Kemira GrowHow on talla hetkella Kemiran taysin omistama tytaryhtio. Kemiran valitsemiaydinliiketoiminta-alueita ovat sellu- ja paperikemikaalit, vedenkasittelykemikaalit, teollisuuskemikaalitseka maalit ja pinnoitteet. Kemiran johto uskoo, etta Kemira GrowHow’n listaus Helsingin Porssiinitsenaisena yrityksena, joka keskittyy maataloudessa kaytettaviin lannoitetuotteisiin ja palveluihin sekaeraisiin teollisuuden kemikaaleihin, parantaa kummankin yrityksen liiketoiminnanjatkokehitysmahdollisuuksia. Kemira GrowHow on kehittanyt organisaatiotaan, oikeudellista

2

rakennettaan, identiteettiaan ja toimintamalliaan toimiakseen tehokkaasti itsenaisena yrityksena. KemiraGrowHow’n listaus antaa sijoittajille paremman valintamahdollisuuden heidan sijoittaessaan varojaan.Yhtion johto uskoo Kemira GrowHow’n listauksen myos parantavan kummankin yhtion kohdallatoimintamahdollisuuksia paaomamarkkinoilla seka lisaavan lapinakyvyytta. Taman lisaksi onodotettavissa, etta jakautuminen kahdeksi yhtioksi vahvistaa kummankin strategista keskittymista japarantaa kummankin yhtion edellytyksia osallistua toimialansa tulevaan konsolidointikehitykseen.

Osakemyynnin yhteydessa Kemira jakaa osakkeenomistajilleen osinkona yhteensa 30 034 650Osaketta. Osakeosinko yhdessa Osakemyynnin kanssa tulee vahentamaan Kemiran omistuksen Yhtionliikkeeseenlasketuista Osakkeista ja Osakkeiden tuottamasta aanimaarasta noin 14,9 prosenttiin(olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaan kokonaisuudessaan). Osakemyynnin ja Kemiranosakkeenomistajille maksettavan Osakeosingon jalkeen Suomen valtio omistaa Osakkeista ja niidentuottamasta aanimaarasta 30,0 prosenttia. Suomen valtio omistaa myos edelleen 55,3 prosenttiaKemiran liikkeeseenlaskemista osakkeista ja osakkeiden tuottamasta aanimaarasta.

3

YHTEENVETO OSAKEMYYNNISTA

Osakemyynnissa tarjottavatOsakkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . Myyja tarjoaa Osakemyynnissa ostettavaksi alustavasti enintaan

15 789 644 Osaketta, joista alustavasti 13 924 644 Osakettatarjotaan ostettaviksi Instituutiomyynnissa ja alustavasti 1 865 000Osaketta Yleisomyynnissa.

Instituutiomyynti . . . . . . . . . . . Myyja tarjoaa ostettavaksi alustavasti 13 924 644 Osakettasuomalaisille ja kansainvalisille institutionaalisille sijoittajille.Osakkeita tarjotaan Instituutiomyynnissa (i) institutionaalisillesijoittajille Yhdysvaltojen ulkopuolella Yhdysvaltain arvopaperilainnojalla annetun Regulation S -saannoksen mukaisesti ja (ii)Yhdysvalloissa ainoastaan Yhdysvaltain arvopaperilain nojallaannetussa Rule 144A -saannoksessa maaritellyille hyvaksytyilleinstitutionaalisille sijoittajille (qualified institutional buyers).

Yleisomyynti . . . . . . . . . . . . . . . Myyja tarjoaa ostettavaksi alustavasti 1 865 000 Osaketta yleisolleSuomessa.

Lisaosakeoptio . . . . . . . . . . . . . Myyja on antanut Alfred Berg/ABN AMRO RothschildilleJarjestajien puolesta oikeuden ostaa ylikysyntatilanteissa 30 paivankuluessa Osakkeiden myyntihinnan paattamispaivan jalkeenenintaan 2 860 443 Osaketta (‘‘Lisaosakeoptio’’). Katso‘‘Osakemyynnin jarjestaminen’’.

Myyntihinta . . . . . . . . . . . . . . . Myyntihinta on 4,25 – 5,25 euroa Osakkeelta (‘‘Myyntihinta’’).Myyntihinta on sama kaikille sijoittajille. Yleisomyynnissa Osakkeenmyyntihinta ei kuitenkaan saa ylittaa 5,25 euroa Osakkeelta.

Ylla mainittu Osakkeiden lukumaara ja Myyntihinta ovat alustaviaja Osakemyynnissa tarjottavien Osakkeiden kokonaislukumaara,Instituutio- ja Yleisomyynnissa tarjottavien Osakkeiden lukumaaraseka Myyntihinta (ylla sanotuin rajoituksin) voivat olla enemman taivahemman kuin ylla on kuvattu.

LiikkeeseenlaskettujenOsakkeiden maara . . . . . . . . . . Liikkeeseenlaskettujen Osakkeiden maara oli valittomasti ennen

Osakemyyntia 57 208 857. Osakemyynti ei vaikuta liikkeeseenlaskettujen Osakkeiden maaraan.

Osakkeiden luovuttamistakoskeva rajoitus (Lock-up) . . . . Yhtio, Myyja ja Suomen valtio ovat sitoutuneet siihen, etta ne eivat

ilman Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildin etukateista jakirjallista suostumusta, (jonka antamista ei voida kohtuuttomastievata) ajanjaksolla, joka alkaa Osakkeiden myyntihinnanpaattamispaivana ja paattyy 360 paivan kuluttua Osakkeidenlistaamisesta Helsingin Porssiin, laske liikkeeseen, tarjoa, lainaa,panttaa, myy, tarjoudu tai sitoudu myymaan, anna optiota taioikeutta myyda, kateissuorituksen tai muun oikeustoimen kautta, taimuutoin luovuta, suoraan tai valillisesti, Osakkeita tai niihinoikeuttavia arvopapereita tai muita Yhtion arvopapereita, jotka ovatsamankaltaisia kuin Osakkeet, tai muita arvopapereita, joilla voimerkita tai jotka ovat vaihdettavissa edella mainittuihinarvopapereihin tai jotka edustavat oikeutta saada edella mainitunarvopaperin tai ryhdy oikeustoimeen, joka liittyy edella mainittuihinarvopapereihin tai jolla on samanlainen taloudellinen vaikutus kuinOsakkeiden omistusoikeuden siirrolla. Rajoitus ei koskeOsakemyynnissa myytavia Osakkeita eika Osakkeita, jotka myydaanmikali Lisaosakeoptio kaytetaan. Katso ‘‘Osakemyynninjarjestaminen’’.

4

Osakkeiden listaaminen jakaupankaynti . . . . . . . . . . . . . . Yhtio on jattanyt Osakkeiden listaamista koskevan hakemuksen

Helsingin Porssille. Osakkeet otetaan Helsingin Porssissa julkisenkaupankaynnin kohteeksi Prelistalla arviolta 14.10.2004 ja paalistallaarviolta 18.10.2004.

Osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . Osakkeet tuottavat samat oikeudet Yhtion muiden Osakkeidenkanssa ja ne oikeuttavat kaikkiin myohemmin jaettaviin osinkoihin.Katso ‘‘Osakkeet ja osakepaaoma’’.

Verotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kohdassa ‘‘Verotus’’ esitetaan lisatietoja osingoista perittavastalahdeverosta ja tietyista muista Osakkeiden ostamiseen liittyvistaveroseuraamuksista.

Hankittavien varojen kaytto . . . Yhtio ei saa mitaan osuutta Myyjan Osakemyynnissa myymistaOsakkeista saatavista varoista. Katso ‘‘Hankittavien varojen kaytto’’.

Maksut ja selvitys . . . . . . . . . . Instituutiomyynnissa Osakkeet maksetaan ja selvitetaan arviolta18.10.2004 Suomen arvo-osuusjarjestelman, Euroclearin taiClearstreamin kautta. Yleisomyynnissa Osakkeet selvitetaan arviolta14.10.2004 Suomen arvo-osuusjarjestelman kautta.

Osakkeilla on seuraavat tunnukset:

ISIN-koodi: FI0009012843

Kaupankayntitunnus: KGH1V

5

YHTEENVETO TILINTARKASTAMATTOMISTA YHDISTELLYISTA TALOUDELLISISTATIEDOISTA

Kemira uudisti kesakuussa 2002 Kemira GrowHow’n oikeudellisen rakenteen vastaamaan KemiraGrowHow’n operatiivista liiketoimintarakennetta. Taman prosessin yhteydessa Kemira siirsi KemiraGrowHow’lle omistuksensa tietyissa yhtioissa. Tilintarkastamattomien yhdisteltyjen taloudellistentietojen tarkoituksena on antaa vertailukelpoinen kuva Kemira GrowHow’n liiketoiminnasta sellaisenakuin se olisi toteutunut, mikali kesakuussa 2002 toteutettu liiketoimintarakenteen uudelleenorganisointiolisi tapahtunut jo 1.1.2001.

Liiketoimintarakenteen uudelleenorganisoinnin vuoksi Kemira GrowHow’n ja sen tytaryhtioidenyhdistelty tuloslaskelma 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta, yhdistelty kassavirtalaskelma 31.12.2003paattyneelta tilikaudelta ja yhdistelty tase 31.12.2003, seka yhdistelty tase 31.12.2002, jotka perustuvatkyseisilta vuosilta tilintarkastettuihin tilinpaatostietoihin, ovat siten yhtenevia Kemira GrowHow’ntoisaalla tassa Listalleottoesitteessa esitettyjen tilintarkastettujen tilinpaatostietojen kanssa. Kesakuuta2002 edeltavilta ajankohdilta laaditut tilintarkastamattomat yhdistellyt tiedot ovat kooste sellaistenKemira-konserniin kuuluvien yksittaisten yhtioiden tilinpaatostiedoista, jotka Kemira-konserninjulkistamissa tilinpaatoksissa on jo ennen uudelleenorganisoinnin toteuttamista sisallytetty KemiraGrowHow’n liiketoiminta-alueesta annettuihin tietoihin. Valtaosa kyseisista yhtioista on ollut KemiraGrowHow’n omistuksessa jo ennen kesakuussa 2002 tapahtuneita rakennemuutoksia. KemiraPhosphates Oy:n, Kemira GrowHow A/S:n, Kemira GrowHow B.V:n ja Kemira Agro Pernis B.V:ntilinpaatokset on kuitenkin sisallytetty 31.12.2001 paattyneen tilikauden tilintarkastamattomiinyhdisteltyihin tuloslaskelmiin ja kassavirtalaskelmiin seka 31.12.2001 paattyneen tilikaudentilintarkastamattomaan yhdisteltyyn taseeseen, koska ne ovat ennen kyseista ajankohtaa olleet muidenKemira-konserniin kuuluvien yhtioiden omistamia. Mainitusta syysta tilintarkastamattomiinyhdisteltyihin tietoihin sisaltyva vuoden 2002 tuloslaskelma ei ole vertailukelpoinen Kemira GrowHow’nvuoden 2002 tilintarkastetun konsernitilinpaatoksen sisaltyvan tuloslaskelman kanssa.

Tilintarkastamattomien yhdisteltyjen taloudellisten tietojen laadinnassa on noudatettu KemiraGrowHow’n toisaalla tassa Listalleottoesitteessa esitettyja kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteita, lukuunottamatta Konsernitilinpaatoksen laadintaperiaatteita. Kemira GrowHow’n kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteet ovat Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden mukaisia.Suomessa voimassa olevat kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteet poikkeavat kuitenkin erailta osiltaankansainvalisista IFRS-saannoksista. Euroopan komission kesakuussa 2002 hyvaksyman asetuksenmukaisesti Kemira GrowHow siirtyy vuoden 2005 alusta lukien noudattamaan IFRS-saannoksiakonsernitilinpaatoksensa laadinnassa. Lisatietoja Suomessa voimassa olevien kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-saannosten tarkemmista eroavaisuuksista, katso ‘‘Liite A: YhteenvetoSuomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden ja IRFS-tilinpaatosperiaatteiden merkittavista eroista’’.

Alla esitettavat, yhdisteltya taloudellista tietoa 31.12.2001, 2002 ja 2003 paattyneilta tilikausiltaesittavat taulukot perustuvat osin Kemira GrowHow’n ja sen tytaryhtioiden tilintarkastettuihinkonsernitilinpaatostietoihin ja osin tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin tuloslaskelmiin,tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin taseisiin ja tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin kassavirtalaskelmiinedella kuvatulla tavalla. Lisaksi taulukoihin sisaltyvat tilintarkastamattomat valitilinpaatokset 30.6.2003ja 2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta. Tassa esitettavia tietoja tulee tarkastella yhdessaKemira GrowHow’n tilintarkastettujen konsernitilinpaatosten ja muiden tassa Listalleottoesitteessaesitettavien tietojen kanssa.

Yhtion johdon kasityksen mukaan tilintarkastamattomiin valitilinpaatoksiin 30.6.2003 ja 2004paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta on tehty tavanomaisista, toistuvista erista koostuvatjaksotukset, jotka ovat tarpeellisia kyseisten valitilinpaatostietojen esittamiseksi yhdenmukaisinatilintarkastettujen konsernitilinpaatosten kanssa, lukuun ottamatta joitakin tavanomaisia tilikaudenlopussa tehtavia oikaisuja.

6

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.

Toteutunut Toteutunut

2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tamaton) tamaton) tettu) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)

TULOSLASKELMATIETOJALiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9Kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1 042,9 –1 061,0 –1 136,7 –593,4 –556,2Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –62,3 –57,7 –50,9 –24,7 –25,5Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 –78,2 7,0 7,0 0,0

Liikevoitto/-tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . –25,2 –23,6 –27,9 –12,8 –9,7Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –25,2 –9,1 20,4 0,0 0,0Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –2,8 6,6 –4,8 –2,4 –5,9Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,0 –0,1 –0,4 0,5

Tilikauden voitto /-tappio . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –57,8 12,4 5,1 24,1

TASETIETOJAPysyvat vastaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 419,8 353,8 334,8 335,7 358,3Rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit . 44,8 22,8 30,3 19,9 33,1Muut vaihtuvat vastaavat . . . . . . . . . . . . . . . . 479,0 462,9 477,9 436,9 493,5

Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943,6 839,5 843,0 792,5 884,9

Oma paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120,3 178,2 182,4 177,1 210,5Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,7 6,3 5,1 6,0 4,6Laskennallinen verovelka . . . . . . . . . . . . . . . . 15,7 3,9 3,7 3,6 6,0Pitkaaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . 308,6 196,7 168,8 181,9 179,6Lyhytaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . 493,3 454,4 483,0 423,9 484,2

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943,6 839,5 843,0 792,5 884,9

KASSAVIRTALASKELMATIETOJALiiketoiminnasta kertyneet rahavarat . . . . . . . 29,2 116,9 26,4 –5,0 43,1Investointeihin kaytetyt nettorahavarat . . . . . . –43,4 –61,5 –50,5 –18,4 –30,0Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . . . . –14,2 55,4 –24,1 –23,4 13,1Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . 23,3 –77,4 31,6 20,5 –10,3Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,1 –22,0 7,5 –2,9 2,8

7

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.


2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tamaton) tamaton) tamaton) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)

TUNNUSLUVUTOsakekohtaiset tunnusluvut(1)(2)

Tulos / Osake, Konserni(3) . . . . . . . . . . . . . . . 0,31 –0,90 –0,14 0,09 0,42Tulos / Osake, emoyhtio(3) . . . . . . . . . . . . . . . 0,97 –0,50 –0,03 N/A N/AOmapaaoma / Osake(4) . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,10 3,11 3,19 3,10 3,68Osinko / Osake(5) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A N/AOsinkosuhde %(6) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A N/ATaloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvutLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9Liikevaihdon kasvu, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,8 0,6 3,4 0,9 –1,7Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2Liikevoiton kasvu, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120,8 –160,3 178,0 –49,6 89,7Liikevoitto, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . 4,5 –2,7 2,1 3,3 6,3Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja

vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,4 –55,3 –3,1 7,9 29,5Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja

vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . . . . 2,4 –4,7 –0,3 1,3 4,8Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta . . . . 2,3 –64,4 17,3 7,9 29,5Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta, %

liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 –5,5 1,4 1,3 4,8Tilikauden tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –57,8 12,4 5,1 24,1Tilikauden tulos, % liikevaihdosta . . . . . . . . . 0,0 –5,0 1,0 0,8 3,9Oman paaoman tuotto, %(1)(7) . . . . . . . . . . . . 14,7 –33,0 –4,3 3,0 11,7Sijoitetun paaoman tuotto, %(1)(8) . . . . . . . . . . 8,7 –4,7 3,1 3,2 5,6Korolliset nettovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461,6 387,2 414,8 391,9 415,7Nettovelkaantumisaste, %(1)(9) . . . . . . . . . . . . 366,4 210,0 221,2 214,0 193,2Omavaraisuusaste, %(1)(10) . . . . . . . . . . . . . . . 13,4 22,1 22,3 23,2 24,4Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin . . . . . . . 43,4 61,5 50,5 18,4 30,0Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, %

liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,8 5,3 4,2 2,9 4,8Tutkimus- ja kehitysmenot . . . . . . . . . . . . . . . 5,1 5,0 6,5 3,7 2,9Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta . . 0,4 0,4 0,5 0,6 0,5Henkilokunta tilikauden lopussa . . . . . . . . . . . 2 867 3 039 3 061 3 252 3 187

(1) Kemira GrowHow on ollut osa Kemira-konsernia, jossa konserniavustusta on kaytetty suomalaisten yhtioiden verojenoptimoimiseksi. Tasta johtuen Kemira GrowHow’n tuloslaskelmaan sisaltyvat verot eivat kuvaa Kemira GrowHow-konsernin tulokseen perustuvia veroja. Lisaksi oman paaoman maaraan vaikuttaa konserniavustusten ottaminen jaantaminen. Oman paaoman maara ei talloin kuvaa Yhtion osakkeenomistajan omistuksen arvoa tai sen kehitysta. Lisaksikonsernisuhteessa konserniavustus on korvannut osingonjakotarpeen. Naista syista osakekohtaiset tunnusluvut ja eraattaloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvut eivat vastaa Konsernin historiallista tulosta ja taloudellista asemaa.

(2) Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu 16.9.2004 rekisteroidyn osakesplitin jalkeisen Osakkeiden lukumaaran mukaan(57 208 857).

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + vahemmistoosuus – verot(3) Tulos / Osake (EPS) = Tilikauden keskimaarainen osakeantioikaistu osakkeiden

lukumaara

Oma paaoma tilikauden lopussa(4) Oma paaoma / Osake = Tilikauden keskimaarainen osakeantioikaistu osakkeiden

lukumaara

Osinko(5) Osinko / Osake = Tilikauden keskimaarainen osakeantioikaistu osakkeiden

lukumaara

8

Osakekohtainen osinko(6) Osinkosuhde = � 100

Tulos/Osake (EPS)

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja – verot + satunnaisten erienverovaikutus(7) Oman paaoman tuotto % (ROE) = � 100Oma paaoma + vahemmistoosuus (keskimaarin vuodessa)

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + korkokulut ja muutrahoituskulut(8) Sijoitetun paaoman tuotto % (ROI) = � 100Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimaarin vuodessa)

Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit(9) Nettovelkaantumisaste % = � 100

Oma paaoma + vahemmistoosuus

Oma paaoma + vahemmistoosuus(10) Omavaraisuusaste % = � 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot

9

Vertailevia tilintarkastamattomia yhdisteltyja avainlukuja Jatkuvista liiketoiminnoista ja Lopetetuistaliiketoiminnoista

Yhtio ja Kemira sopivat syyskuussa 2004, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja se jaa Kemiran omistukseen. Vertailutarkoitustavarten alla olevassa taulukossa esitetaan eraita tilintarkastamattomia yhdisteltyja avainlukuja 31.12.2001,2002 ja 2003 paattyneilta vuosilta seka 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta.Tiedot on jaettu Jatkuviin liiketoimintoihin ja Lopetettuihin liiketoimintoihin. Jatkuvat liiketoiminnatsisaltavat maaritelmallisesti Konsernin kaikki liiketoiminnot lukuunottamatta Lopetettujaliiketoimintoja. Jatkuvien liiketoimintojen taloudelliset tiedot on laskettu vahentamalla KemiraGrowHow’n taloudellisista tiedoista Lopetettuja liiketoimintoja koskevat tiedot.

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.


2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkastamaton) (tilintarkastamaton)(miljoonaa euroa)

Liikevaihto

Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 086,4 1 074,0 1 130,6 600,0 576,2Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,4 91,2 74,8 31,8 44,7

Kemira GrowHow -konserni, yhdistelty taloudellineninformaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja (EBITDA)Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 126,9 66,4(1) 88,6(2) 50,6(2) 65,9Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –12,0 –40,5(3) –12,9 –5,2 –1,2

Kemira GrowHow -konserni, yhdistelty taloudellineninformaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114,9 25,9 75,7 45,4 64,7

PoistotJatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55,3 54,2 50,3 24,4 25,2Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 3,5 0,6 0,3 0,3

Kemira GrowHow -konserni, yhdistelty taloudellineninformaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62,3 57,7 50,9 24,7 25,5

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT)Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,6 12,3 38,3 26,2 40,7Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –19,0 –44,0 –13,5 –5,5 –1,5

Kemira GrowHow -konserni, yhdistelty taloudellineninformaatio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2

(1) Sisaltaa 50,5 miljoonan euron arvonalennuksen.

(2) Sisaltaa 7,0 miljoonan euron arvonalennuksen palautuksen.


10

YHTEENVETO TILINTARKASTAMATTOMISTA PRO FORMA -TILINPAATOSTIEDOISTA

Syyskuussa 2004 Yhtio ja Kemira sopivat, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja etta se jaa Kemiran omistukseen. Lisaksi Kemirailmoitti jarjestavansa Yhtion rahoituksen uudelleen seka paaomittavansa Yhtion itsenaisen toiminnanedellyttamalla tavalla. Katso ‘‘Kemira GrowHow’n liiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetutliiketoiminnot’’ ja ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat—Uudelleenrahoitusja paaomittaminen’’. Naiden jarjestelyjen johdosta jaljempana esitetaan tilintarkastamattomia pro forma-tilinpaatostietoja jakaen ne Jatkuviin liiketoimintoihin ja Lopetettuihin liiketoimintoihin. Jatkuvienliiketoimintojen taloudelliset tiedot on laskettu vahentamalla Kemira GrowHow’n taloudellisistatiedoista Lopetettuja liiketoimintoja koskevat tiedot.

Alla esitettavien tilintarkastamattomien pro forma -tilinpaatostietojen tarkoituksena on kuvata niitavaikutuksia, joita Lopetettujen liiketoimintojen erottamisella ja Kemira GrowHow’nUudelleenrahoitukseen ja paaomittamiseen liittyvilla toimenpiteilla, jotka on toteutettu 30.6.2004jalkeen, on Kemira GrowHow’n toimintaan ja taloudelliseen asemaan. Tilintarkastamattomat pro forma-tilinpaatostiedot 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta on laskettu Kemira GrowHow’n kyseiseltaajankohdalta laaditun konsernitilinpaatoksen tietoihin perustuen. Tilintarkastamattomat pro forma-tiedot 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta on laadittu perustuen KemiraGrowHow’n tilintarkastamattomiin valitilinpaatostietoihin kyseisilta ajankohdilta.

Tilintarkastamattomat pro forma -tilinpaatostiedot ja tunnusluvut on esitetty ainoastaanhavainnollistamistarkoituksessa eivatka ne valttamatta kuvaa Kemira GrowHow’n liiketoiminnantodellisia tuloksia ja taloudellista asemaa sellaisina kuin ne olisivat toteutuneet, mikali pro forma-laskelmien taustalla olevat tapahtumat olisivat todellisuudessa tapahtuneet kyseisilla ajanjaksoilla. Neeivat myoskaan pyri kuvaamaan Kemira GrowHow’n tulevan liiketoiminnan tuloksia ja taloudellisenasemaa.

• Tuloslaskelmatiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tuloslaskelmatietojen tarkoituksena onhavainnollistaa Kemira GrowHow’n tuloskehitysta ennen satunnaisia eria 31.12.2003 paattyneeltatilikaudelta seka 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta ikaan kuinLopetetut liiketoiminnot olisi siirretty Kemiralle ja Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen olisitoteutettu jo 1.1.2003 tai vastaavasti 1.1.2004.

• Tasetiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tasetietojen tarkoituksena on havainnollistaaYhtion tasetta 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta ja 30.6.2004 paattyneelta kuuden kuukaudenjaksolta ikaan kuin Lopetetut liiketoiminnot olisi siirretty Kemiralle ja Uudelleenrahoitus japaaomittaminen olisi toteutettu jo 31.12.2003 tai vastaavasti 30.6.2004.

• Kassavirtalaskelmatiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tuloslaskelmien ja -taseidenperusteella laadittujen tilintarkastamattomien pro forma -kassavirtalaskelmatietojen tarkoituksenaon havainnollistaa Jatkuvien liiketoimintojen rahavirtoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta seka30.6.2004 paattyneelta kuuden kuukauden jaksolta. Tilintarkastamattomat pro forma-kassavirtalaskelmatiedot perustuvat seuraaviin Lopetettuja liiketoimintoja koskeviinyksinkertaistuksiin:

• Liiketoiminnan nettorahavirtaan vaikuttavat tuloslaskelmaerat on arvioitumaksuperusteisesti.

• Likvidien varojen muutos on laskettu tilintarkastamattomien pro forma -taseiden erotuksenakatsoen jaljelle jaava arvo kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahoituseriksi.

11

Yhteenveto tilintarkastamattomista Pro Forma -tilinpaatostiedoista 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta

1.1. – 31.12.

ProToteutunut Pro Forma -oikaisut Forma

Lopetetut Uudelleenrahoitus2003 liiketoiminnot(1) ja paaomittaminen 2003

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tettu) tamaton) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)

TULOSLASKELMATIEDOTLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 205,4 –74,8 1 130,6Kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1 136,7 87,7 –1 049,0Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –50,9 0,6 –50,3Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 — 7,0

Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,8 13,5 38,3Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . –27,9 10,3 4,5(2) –13,1Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,4 — –20,4(3) 0Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –4,8 0,5 –4,3(4)

Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 — –0,1

Tilikauden voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,4 24,3 –15,9 20,8

TASETIEDOTPysyvat vastaavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 334,8 –18,6 316,2Rahat, pankkisaamiset ja

rahoitusarvopaperit . . . . . . . . . . . . . . . . 30,3 –0,9 29,4Muut vaihtuvat vastaavat . . . . . . . . . . . . . . 477,9 –21,4 456,5

Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 843,0 –40,9 802,1

Oma paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 182,4 –0,3 154,4(5) 336,5Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,1 — 5,1Laskennallinen verovelka . . . . . . . . . . . . . 3,7 — 3,7Pitkaaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . 168,8 –1,2 73,0(5) 240,6Lyhytaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . 483,0 –39,4 –227,4(5) 216,2

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . 843,0 –40,9 802,1

KASSAVIRTALASKELMATIEDOTLiiketoiminnasta kertyneet rahavarat . . . . . 26,4 2,7 4,5(6) 33,6Investointeihin kaytetyt nettorahavarat . . . . –50,5 0,3 –50,2Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . –24,1 3,0 4,5(6) –16,6Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . 31,6 0,4 –4,5(6) 27,5Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . 7,5 3,4 10,9

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen rivi rivilta tuloslaskelmassa, taseessa jakassavirtalaskelmassa. Pro forma -muutosten perusteita on selostettu tarkemmin ylla.

(2) Korkokulujen muutos muodostuu lainojen muuntamisesta omaksi paaomaksi (154,4 miljoonaa euroa) sekauudelleenrahoitusta varten otetun monivaluuttaisen maksuvalmiusluoton (225 miljoonaa euroa) vaikutuksesta.

(3) Kemira-konsernin antaman konserniavustuksen vaikutus on eliminoitu tarkoituksena kuvata Kemira GrowHow siten kuin seolisi ollut itsenainen yritys 1.1.2003 alkaen.

(4) Yhtion johdon arvion mukaan Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan erottaminen Kemiralle eiaiheuta ylimaaraista verorasitetta. Lisaksi ylla alaviitteessa 3 mainitun konserniavustuksen eliminoimisen jalkeen Yhtio ei olisijoutunut maksamaan veroja vuonna 2003. Samasta syysta ylla alaviitteessa 2 mainitussa korkokulujen oikaisussa ei tulehuomioitavaksi verovaikutusta.

(5) Ennen Osakkeiden Helsingin Porssiin listaamista Yhtion tasetta paaomitetaan siten, etta Kemira sijoittaa 154,4 miljoonaaeuroa konsernin sisaisia lainasaamisiaan Yhtiolta sen vapaaseen omaan paaomaan. Osakkeiden listauksen jalkeen jaljellejaanyt osa Yhtion veloista Kemiralle uudelleenrahoitetaan kansainvalisen pankkisyndikaatin myontamalla 225 miljoonaneuron monivaluuttaisella maksuvalmiusluotolla, jota koskeva sopimus on solmittu 21.9 2004. Yhtion ulkoinen rahoitusOsakkeiden listaamisen jalkeen on esitetty pitkaaikaisten velkojen lisayksena ja lyhytaikaisten velkojen vahennyksena.

(6) Korkokulujen vahennys on esitetty liiketoiminnan rahavirran lisayksena ja vastaavasti rahoituksen rahavirran vahennyksena.

12

Yhteenveto tilintarkastamattomista Pro Forma -valitilinpaatostiedoista 30.6. paattyneilta kuudenkuukauden jaksoilta 2003 ja 2004

1.1. – 30.6. 1.1. – 30.6.

Toteu- Pro Toteu- Protunut Pro Forma -oikaisut Forma tunut Pro Forma -oikaisut Forma

Lopetetut Uudelleenrahoitus Lopetetut Uudelleenrahoitus2003 liiketoiminnot(1) ja paaomittaminen 2003 2004 liiketoiminnot(1) ja paaomittaminen 2004

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tettu) tamaton) tamaton) tamaton) tamaton) tamaton) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)TULOSLASKELMATIEDOT

Liikevaihto . . . . . . . . . 631,8 –31,8 600,0 620,9 –44,7 576,2Kulut . . . . . . . . . . . . –593,4 36,9 –556,5 –556,2 45,9 –510,3Poistot . . . . . . . . . . . . –24,7 0,4 –24,3 –25,5 0,3 –25,2Arvonalennus . . . . . . . 7,0 7,0Liikevoitto . . . . . . . . . 20,7 5,5 26,2 39,2 1,5 40,7

Rahoitustuotot ja -kulut . –12,8 3,7 2,2(2) –6.9 –9,7 5,4 2,1(2) –2,2Satunnaiset erat . . . . . .Valittomat verot . . . . . . –2,4 0,4 –2,0(3) –5,9 0,5 –0,6(4) –6.0Vahemmistoosuus . . . . . –0,4 –0,4 –0,5 0,5

Tilikauden voitto . . . . . 5,1 9,6 2,2 16,9 24,1 7,4 1,5 33,0

TASETIEDOT

Pysyvat vastaavat . . . . . N/A N/A N/A N/A 358,3 –18,5 339,8Rahat, pankkisaamiset ja

rahoitusarvopaperit . . N/A N/A N/A N/A 33,1 –7,6 25,5Muut vaihtuvat vastaavat N/A N/A N/A N/A 493,5 –18,2 475,3

Vastaavaa yhteensa . . . . N/A N/A N/A N/A 884,9 –44,3 840,6

Oma paaoma . . . . . . . N/A N/A N/A N/A 210,5 0,9 154,4(5) 365,8Vahemmistoosuus . . . . . N/A N/A N/A N/A 4,6 — 4,6Laskennallinen verovelka N/A N/A N/A N/A 6,0 — 6,0Pitkaaikainen vieras

paaoma . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A 179,6 –1,2 42,0(5) 220,4Lyhytaikainen vieras

paaoma . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A 484,2 –44,0 –196,4(5) 243,8

Vastattavaa yhteensa . . . N/A N/A N/A N/A 884,9 –44,3 840,6

KASSAVIRTALASKELMATIEDOTLiiketoiminnasta

kertyneet rahavarat . . N/A N/A N/A N/A 43,1 2,3 1,5(6) 46,9Investointeihin kaytetyt

nettorahavarat . . . . . N/A N/A N/A N/A –30,0 0,1 –29,9Rahavirrat ennen

rahoitusta . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A 13,1 2,4 1,5(6) 17,0Rahoitukseen kaytetyt

nettorahavarat . . . . . N/A N/A N/A N/A –10,3 –9,1 (1.5)(6) –20,9Rahavarojen nettolisays . N/A N/A N/A N/A 2,8 –6,7 –3,9

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen tuloslaskelmassa, taseessa ja kassavirta-laskelmassa. Pro forma -muutosten perusteita on selostettu tarkemmin ylla.


(3) Yhtion johdon arvion mukaan Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan erottaminen Kemiralle eiaiheuta ylimaaraista verorasitetta.

(4) Alaviitteessa 2 esitetty korkokulujen vahentymisen verovaikutus on huomioitu maksettujen verojen kasvuna.

(5) Ennen Osakkeiden listaamista Helsingin Porssiin Yhtion tasetta paaomitetaan siten, etta Kemira sijoittaa 154,4 miljoonaaeuroa konsernin sisaisia lainasaamisiaan Yhtiolta sen vapaaseen omaan paaomaan. Osakkeiden listauksen jalkeen jaljellejaanyt osa Yhtion veloista Kemiralle uudelleenrahoitetaan kansainvalisen pankkisyndikaatin myontamalla 225 miljoonaneuron monivaluuttaisella maksuvalmiusluotolla, jota koskeva sopimus on solmittu 21.9.2004. Yhtion ulkoinen rahoitusOsakkeiden listaamisen jalkeen on esitetty pitkaaikaisten velkojen lisayksena ja lyhytaikaisten velkojen vahennyksena.

(6) Korkokulujen vahennys verojen jalkeen on esitetty liiketoiminnan rahavirran lisayksena ja vastaavasti rahoituksen rahavirranvahennyksena.

13

Yhteenveto tilintarkastamattomista Pro Forma -valitilinpaatostiedoista 30.6. paattyneilta kuudenkuukauden jaksoilta 2003 ja 2004

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.

Pro Forma

2003 2003 2004

(tilintarkastamaton)(miljoonaa euroa lukuun ottamatta

taloudelista kehitysta kuvaaviatunnuslukuja, henkilokuntaa

koskevia tietoja ja osakekohtaisiatietoja)

TUNNUSLUVUT

Osakekohtaiset tunnusluvut(1)(2)

Tulos / Osake(3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,36 0,30 0,58Oma paaoma / Osake(4) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,88 N/A 6,40Osinko / Osake(5) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/AOsinkosuhde, %(6) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/A

Taloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvutLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 130,6 600,0 576,2Liikevaihdon kasvu, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,3 N/A –4,0Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38,3 26,2 40,7Liikevoiton kasvu, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211,3 N/A 55,3Liikevoitto, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,4 4,4 7,1Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,2 19,3 38,5Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . . . . . . . 2,2 3,2 6,7Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,2 19,3 38,5Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,2 3,2 6,7Tilikauden tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,8 16,9 33,0Tilikauden tulos, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,8 2,8 5,7Oman paaoman tuotto, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/ASijoitetun paaoman tuotto, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/AKorolliset nettovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234,0 N/A 238,0Nettovelkaantumisaste, %(2)(7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68,5 N/A 64,3Omavaraisuusaste, %(2)(8) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42,7 N/A 44,1Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,2 18,2 29,9Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,4 3,0 5,2Tutkimus- ja kehitysmenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,5 3,7 2,9Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,6 0,5Henkilokunta tilikauden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 061 3 252 3 187


(2) Kemira GrowHow on ollut osa Kemira-konsernia, jossa konserniavustusta on kaytetty suomalaisten yhtioiden verojenoptimoimiseksi. Tasta johtuen Kemira GrowHow’n tuloslaskelmaan sisaltyvat verot eivat kuvaa Kemira GrowHow-konsernin tulokseen perustuvia veroja. Lisaksi oman paaoman maaraan vaikuttaa konserniavustusten ottaminen jaantaminen. Oman paaoman maara ei talloin kuvaa Yhtion osakkeenomistajan omistuksen arvoa tai sen kehitysta. Lisaksikonsernisuhteessa konserniavustus on korvannut osingonjakotarpeen. Naista syista osakekohtaiset tunnusluvut ja eraattaloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvut eivat vastaa Konsernin historiallista tulosta ja taloudellista asemaa.

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + vahemmistoosuus – verot(3) Tulos / Osake (EPS) =

Tilikauden keskimaarainen osakeantioikaistu osakkeiden lukumaara

Oma paaoma tilikauden lopussa(4) Oma paaoma / Osake =


Osinko(5) Osinko / Osake =


Osakekohtainen osinko� 100

(6) Osinkosuhde = Tulos/Osake (EPS)

Korolliset velat – rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit(7) Nettovelkaantumisaste % = � 100



Taseen loppusumma – saadut ennakot

14

OSAKEMYYNNIN EHDOT

Osakemyynnin yleiskuvaus ja ehtojen soveltaminen

Osakemyynnissa Kemira Oyj (‘‘Myyja’’) tarjoaa alustavasti enintaan 15 789 644 Kemira GrowHowOyj:n osaketta (‘‘Osakkeet’’) suomalaisille ja kansainvalisille institutionaalisille sijoittajille(‘‘Instituutiomyynti’’) seka yksityishenkiloille ja yhteisoille Suomessa (‘‘Yleisomyynti’’, Instituutiomyyntija Yleisomyynti yhdessa ‘‘Osakemyynti’’). Tarjottavat Osakkeet vastaavat Listalleottoesitteenpaivamaarana noin 27,6 prosenttia Yhtion osakepaaomasta ja Osakkeiden tuottamista aanista.

Osakemyyntiin sovelletaan naiden yleisten ehtojen lisaksi jaljempana olevia erillisiaInstituutiomyynnin ja Yleisomyynnin ehtoja.

Jarjestajat

Instituutiomyynnin paajarjestaja: Alfred Berg Finland Oyj Abp, osoite: Kluuvikatu 3, 00100Helsinki.

Instituutiomyynnin jarjestaja ja Yleisomyynnin paajarjestaja: Nordea Corporate Finance,Pohjoisesplanadi 33 A, 00100 Helsinki. Nordea Corporate Finance on Nordea Pankki Suomi Oyj:naputoiminimi.

Jaljempana naissa ehdoissa edella mainittuja jarjestajia kutsutaan yhdessa ‘‘Jarjestajiksi’’.

Myytava maara

Myyja tarjoaa 15 789 644 omistamaansa Yhtion Osaketta suomalaisille ja kansainvalisilleinstitutionaalisille sijoittajille seka yksityishenkiloille ja yhteisoille Suomessa. Myyja on antanutInstituutiomyynnin paajarjestajalle oikeuden korottaa myytavien Osakkeiden maaraaylikysyntatilanteessa enintaan 2 860 443 Osakkeella (Lisaosakkeet), edellyttaen etta Instituutiomyynninpaajarjestaja kayttaa tata oikeuttaan kolmenkymmenen (30) paivan kuluessa Osakkeen myyntihinnanpaattamispaivasta lukien.

Osakemyynnissa tarjottavat Osakkeet edustavat listalleottoesitteen paivamaarana noin 27,6prosenttia Yhtion osakepaaomasta ja Osakkeiden tuottamista aanista. Lisaosakkeet edustavatlistalleottoesitteen paivamaarana noin 5,0 prosenttia Yhtion osakepaaomasta ja Osakkeiden tuottamistaaanista.

Instituutiomyynnin myyntiaika ja sen keskeyttaminen

Instituutiomyynti toteutetaan niin kutsuttuna tarjousmenettelyna (‘‘book building’’), jota kaytetaanyleisesti tarjottaessa osakkeita institutionaalisille sijoittajille.

Instituutiomyynnissa ostotarjouksia voi antaa 29.9.2004 kello 9.00 alkaen arviolta 12.10.2004 kello14.00 saakka Instituutiomyynnin ehdoissa tarkemmin mainitulla tavalla. Myyjalla on kuitenkin oikeusInstituutiomyynnin keskeyttamiseen aikaisemmin. Instituutiomyyntia ei voida keskeyttaaInstituutiomyynnin ensimmaisena paivana eika muutoinkaan kesken paivaa ennen kello 16.00.Instituutiomyynti voidaan keskeyttaa Yleisomyynnista riippumatta.

Yleisomyynnin myyntiaika ja sen keskeyttaminen

Yleisomyynnissa ostositoumuksia voi antaa 29.9.2004 kello 9.00 alkaen arviolta 11.10.2004 kello17.00 saakka Yleisomyynnin ehdoissa tarkemmin mainitulla tavalla. Myyjalla on oikeus Yleisomyynninkeskeyttamiseen 4.10.2004 kello 17.00 jalkeen.

15

INSTITUUTIOMYYNNIN EHDOT

Instituutiomyynnissa Myyja tarjoaa Yhtion Osakkeita suomalaisille ja kansainvalisilleinstitutionaalisille sijoittajille ostettavaksi jaljempana maaritellyin ehdoin.

Myytava maara

Instituutiomyynnissa tarjotaan ostettavaksi alustavasti 13 924 644 Osaketta, jotka edustavat yhteensa24,3 prosenttia Yhtion kaikista osakkeista ja niiden tuottamista aanista. Osakkeiden kirjanpidollinenvasta-arvo on 2,73 euroa (ei tarkka arvo). Myyja voi kysynnasta riippuen siirtaa tarjottavia Osakkeitaalustavasta osakemaarasta poiketen Instituutiomyynnin ja Yleisomyynnin valilla rajoituksetta.

Lisaosakkeet

Myyja on antanut Instituutiomyynnin paajarjestajalle oikeuden korottaa myytavien Osakkeidenmaaraa ylikysyntatilanteessa enintaan 2 860 443 Osakkeella (Lisaosakkeet), edellyttaen ettaInstituutiomyynnin paajarjestaja kayttaa tata oikeuttaan kolmenkymmenen (30) paivan kuluessaOsakkeen myyntihinnan paattamispaivasta lukien. Katso kohta ‘‘Osakemyynnin Jarjestaminen’’.

Osallistumisoikeus

Instituutiomyynnissa ostotarjousten tulee kasittaa yli 25 000 Osaketta. Institutionaalisellasijoittajalla tarkoitetaan sijoittajaa, joka antaa ostotarjouksen yli 25 000 Osakkeesta.

Myyntiaika

Ostotarjouksia voi antaa 29.9.2004 kello 9.00 alkaen arviolta 12.10.2004 kello 14.00 saakka.Myyjalla on kuitenkin oikeus Instituutiomyynnin keskeyttamiseen aikaisemmin. Instituutiomyyntia eivoida keskeyttaa Instituutiomyynnin ensimmaisena paivana eika muutenkaan kesken paivaa ennen klo16.00. Instituutiomyynti keskeytetaan kaikissa myyntipaikoissa samanaikaisesti.

Jarjestajilla on oikeus hylata ostotarjous osittain tai kokonaan, ellei sita ole tehty naiden ehtojenmukaisesti.

Myyntihinta

Osakkeita tarjotaan ostettavaksi alustavasti vahintaan 4,25 euron ja enintaan 5,25 euronmyyntihintaan Osakkeelta (‘‘Hintavali’’). Osakkeen lopullinen myyntihinta institutionaalisille sijoittajillevoi olla myos Hintavalin yla- tai alapuolella. Myyja paattaa Osakkeen myyntihinnan institutionaalistensijoittajien markkinointivaiheen aikana antamien ostotarjousten perusteella arviolta 12.10.2004.

Myyntipaikat

Institutionaalisten sijoittajien ostotarjouksia ottavat vastaan Alfred Bergin asiakkaiden osalta AlfredBerg Finland Oyj Abp, Kluuvikatu 3, Helsinki, Nordea Marketsin asiakkaiden osalta Nordea Markets,Helsinki ja muiden sijoittajien osalta Nordea Yksityispankin konttorit ja Nordea Private WealthManagement -yksikot. Nordea Markets on Nordea Pankki Suomi Oyj:n aputoiminimi.

Osakkeiden maksu

Institutionaalisten sijoittajien tulee maksaa hyvaksytyt ostotarjouksensa Jarjestajien antamienohjeiden mukaan viimeistaan Myyjan vahvistamana paivana, arviolta 18.10.2004.

Jarjestajilla on arvopaperinvalittajan huolellisuusvelvollisuuden mukainen oikeus tarvittaessa vaatiaostotarjousta annettaessa tai ennen ostotarjousten hyvaksymista tarjouksen antajalta selvitysta tamanmahdollisuuksista maksaa tarjousta vastaavat Osakkeet tai vaatia tarjousta vastaavaa maaraasuoritettavaksi etukateen. Maksettava maara on talloin 5,25 euron enimmaismyyntihinta kerrottunaostotarjouksen mukaisella osakemaaralla. Mahdollisesti palautettaville erille ei makseta korkoa.Mahdolliset maksujen palautukset tapahtuvat viidentena (5) pankkipaivana osakkeiden allokoinninjalkeen, arviolta 19.10.2004.

16

Ylikysyntatilanteet

Myyja paattaa menettelysta mahdollisessa ylikysyntatilanteessa. Ostotarjoukset voidaan hyvaksyakokonaan tai osittain tai ne voidaan hylata.

Ostotarjousten hyvaksyminen

Myyja paattaa Osakkeen myyntihinnasta ja tehtyjen ostotarjousten hyvaksymisesta paatetaanarviolta 12.10.2004. Hyvaksytyista ostotarjouksista Instituutiomyynnissa toimitetaan vahvistusilmoitusarviolta 13.10.2004.

Osakkeiden luovutus

Myydyt ja maksetut Osakkeet kirjataan ostajien arvo-osuustileille arviolta 18.10.2004.

Omistus- ja osakasoikeudet

Oikeus osinkoon ja muuhun varojen jakoon siirtyy ostajalle silta osin kuin varojen jaontasmaytyspaiva on omistusoikeuden siirtymisen jalkeen. Osakkeiden tuottamat muut oikeudet Yhtiossakuuluvat ostajalle omistusoikeuden siirtymisesta lukien. Omistusoikeus Osakkeisiin siirtyy ostajalle heti,kun Osakkeet on maksettu ja kirjattu ostajan arvo-osuustilille.

Julkinen kaupankaynti Osakkeilla

Yhtio aikoo hakea Osakkeidensa ottamista noteerattavaksi Helsingin Porssissa siten, ettakaupankaynnin odotetaan alkavan Helsingin Porssin Prelistalla arviolta 14.10.2004 ja paalistalla arviolta18.10.2004.

Varainsiirtovero

Myyja maksaa Instituutiomyynnin yhteydessa tapahtuvista Osakkeiden luovutuksista mahdollisestiveloitettavan varainsiirtoveron.

Sovellettava laki

Instituutiomyyntiin sovelletaan Suomen lakia. Instituutiomyyntia koskevat riidat ratkaistaantoimivaltaisessa tuomioistuimessa Suomessa.

17

YLEISOMYYNNIN EHDOT

Yleisomyynnissa Myyja tarjoaa Yhtion Osakkeita yksityishenkiloiden ja yhteisojen ostettavaksiSuomessa jaljempana maaritellyin ehdoin. Samanaikaisesti Yleisomyynnin kanssa toteutetaansuomalaisille ja kansainvalisille institutionaalisille sijoittajille suunnattu Instituutiomyynti. Myyja paattaalopullisesti Osakemyynnin toteuttamisesta arviolta 12.10.2004.

Myytava maara

Yleisomyynnissa tarjotaan ostettavaksi alustavasti 1 865 000 Osaketta, jotka edustavat yhteensa 3,3prosenttia Yhtion kaikista osakkeista ja niiden tuottamista aanista. Instituutiomyynnissa tarjotaanostettavaksi alustavasti 13 924 644 Osaketta, jotka edustavat yhteensa 24,3 prosenttia Yhtion kaikistaosakkeista ja niiden tuottamista aanista. Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 2,73 euroa (eitarkka arvo). Myyja voi kysynnasta riippuen siirtaa tarjottavia Osakkeita alustavasta osakemaarastapoiketen Instituutiomyynnin ja Yleisomyynnin valilla rajoituksetta. Myyja on antanut Instituutiomyynninpaajarjestajalle oikeuden korottaa myytavien Osakkeiden maaraa ylikysyntatilanteessa enintaan2 860 443 Osakkeella (Lisaosakkeet), edellyttaen etta Instituutiomyynnin paajarjestaja kayttaa tataoikeuttaan kolmenkymmenen (30) paivan kuluessa Osakkeen myyntihinnan paattamispaivasta lukien.

Myyntiaika ja Yleisomyynnin keskeyttaminen

Sijoittajat voivat antaa ostositoumuksia Yleisomyynnin myyntiaikana, joka alkaa 29.9.2004 kello9.00 ja paattyy viimeistaan 11.10.2004 klo 17.00. Myyntipaikat ottavat myyntiaikana vastaanostositoumuksia aukioloaikojensa puitteissa. Myyjalla on oikeus keskeyttaa Yleisomyynti 4.10.2004 kello17.00 jalkeen. Yleisomyynti voidaan keskeyttaa eri aikaan kuin Instituutiomyynti.

Myyntihinta

Osakkeiden myyntihinta on alustavasti 4,25 - 5,25 euroa Osakkeelta.

Myyja paattaa Osakkeiden lopullisen myyntihinnan arviolta 12.10.2004 (‘‘Hinnoittelu’’).Hinnoittelussa huomioidaan institutionaalisten sijoittajien antamat ostotarjoukset. Myyntihintailmoitetaan porssitiedotteella valittomasti Hinnoittelun jalkeen ja se on saatavilla viimeistaanHinnoittelua seuraavana pankkipaivana, arviolta 13.10.2004 Osakemyynnin myyntipaikoissa jainternetissa osoitteessa www.kemira-growhow.fi/listautuminen. Osakkeiden myyntihinta on sama kaikillesijoittajille lukuun ottamatta Yleisomyyntia, jossa Osakkeen myyntihinta on enintaan 5,25 euroaOsakkeelta.

Ostositoumuksen enimmaismaara

Yleisomyynnissa ostositoumuksen tulee koskea enintaan 25 000 Osaketta. Saman sijoittajan yhdessatai useammassa myyntipaikassa antamat ostositoumukset lasketaan yhteen ja niihin sovelletaan edellamainittua enimmaismaaraa.

Myyntipaikat ja ostositoumuksen antaminen

Yleisomyynnin myyntipaikkoina toimivat Nordea Pankki Suomi Oyj:n (‘‘Nordea’’)omaisuuspalvelukonttorit, Nordea Yksityispankin konttorit, Nordea Private Wealth Management-yksikot, Nordea Asiakaspalvelu Solo-tunnuksilla ma-pe klo 8-20 suomeksi, puh. 0200 3000 (pvm/mpm)ja ruotsiksi, puh. 0200 5000 (pvm/mpm) seka Solo Internetissa osoitteessa www.nordea.fiSolo-tunnuksilla.

Ostositoumuksen tekeminen puhelimitse tai Internetin kautta edellyttaa voimassaolevaaSolo-sopimusta. Yhteisot eivat voi antaa ostositoumuksia Nordea Asiakaspalvelun tai Solo Internetinvalityksella. Asiakaspalvelun puhelut nauhoitetaan.

Ostositoumus katsotaan annetuksi, kun sijoittaja on jattanyt myyntipaikkaan allekirjoitetunostositoumuslomakkeen myyntipaikan ohjeiden mukaisesti tai vahvistanut ostositoumuksensaSolo-tunnuksillaan ja kun osakemaaraa vastaava enimmaismyyntihinnan mukainen rahamaara onsiirtynyt myyntipaikan ilmoittamalle rahatilille.

Yleisomyynnissa annettu ostositoumus on sitova eika sita voi peruuttaa eika muuttaa.

18

Osakkeiden maksu

Osakkeet maksetaan ostositoumusta annettaessa Yleisomyynnin 5,25 euron enimmaismyyntihinnanmukaisesti. Maksettava maara on siten 5,25 euron enimmaismyyntihinta kerrottuna ostositoumuksenmukaisella osakemaaralla.

Nordean konttorissa tehtya ostositoumusta vastaava enimmaismyyntihinta veloitetaan suoraansijoittajan Nordeassa olevalta pankkitililta. Sijoittaja voi myos suorittaa maksun kateisella. NordeaAsiakaspalvelun tai Solo internetin kautta tehtya ostositoumusta vastaava tiliveloitus tapahtuu, kunsijoittaja hyvaksyy ostositoumuksen Solo-tunnuksillaan.

Ostositoumusten hyvaksyminen ja Osakkeiden jakaminen

Myyja paattaa Osakkeiden jakamisesta ostositoumuksen antaneille sijoittajille arviolta 12.10.2004(‘‘Allokointi’’). Saman sijoittajan antamat useat ostositoumukset yhdistetaan ja Allokoinnissa sovelletaanyhteismaaraan naiden ehtojen mukaista ostositoumuksen enimmaismaaraa. Myyjalla on oikeusJarjestajia kuultuaan hyvaksya ostositoumus vain osittain, mikali Yleisomyynnissa tehtyjenostositoumusten kokonaismaara ylittaa Yleisomyynnissa myytavien Osakkeiden maaran. Yleisomyynnissasijoittajalle jaettavien Osakkeiden lukumaara ei ole riippuvainen siita, milloin myyntiaikanaostositoumus on annettu.

Myyja pyrkii siihen, etta jokainen ostositoumuksen antaja saa vahintaan 150 Osaketta tai sitaalhaisemman ostositoumuksensa mukaisen maaran Osakkeita.

Myyntipaikalla on oikeus hylata ostositoumus kokonaan tai osittain, jos se ei ole naiden ehtojenmukainen tai se on muuten puutteellinen.

Myyja voi viimeistaan 12.10.2004 paattaa olla toteuttamatta Yleisomyyntia.

Lopulliset allokaatioperiaatteet ilmoitetaan porssitiedotteella valittomasti Hinnoittelun jalkeen jane ovat saatavilla viimeistaan Hinnoittelua seuraavana pankkipaivana, arviolta 13.10.2004 Osakemyynninmyyntipaikoissa ja internetissa osoitteessa www.kemira-growhow.fi/listautuminen. Kaikilleostositoumuksen antaneille lahetetaan myos vahvistuskirje Myyjan paatettya ostositoumustenhyvaksymisesta ja Osakkeiden Allokoinnista, arviolta 14.10.2004.

Maksetun maaran tai sen osan palauttaminen

Mikali ostositoumus hylataan tai hyvaksytaan vain osittain ja/tai mikali lopullinen myyntihinta onalempi kuin Osakkeen enimmaismyyntihinta, maksettu maara tai sen osa palautetaan ostositoumuksenantajalle hanen ostositoumuksen antamisen yhteydessa ilmoittamalleen suomalaiselle pankkitilillearviolta viidentena (5) pankkipaivana Osakkeiden Allokoinnin jalkeen, arviolta 19.10.2004. Mikalisaman sijoittajan antamia ostositoumuksia on yhdistelty, mahdollinen maksetun maaran palauttaminensuoritetaan vain yhdelle pankkitilille. Palautettaville erille ei makseta korkoa.

Osakkeiden kirjaaminen arvo-osuustileille

Ostositoumuksen antajan on ennen ostositoumuksen tekemista tai sen yhteydessa avattavaarvo-osuustili suomalaisessa tai Suomessa toimivassa tilinhoitajayhteisossa tai ilmoitettava aiemminavatun arvo-osuustilinsa numero.

Yleisomyynnissa allokoidut Osakkeet kirjataan ostositoumuksen tehneiden ostajienarvo-osuustileille arviolta kolmantena (3) pankkipaivana Yleisomyynnin paattymisen jalkeen, arviolta14.10.2004. Teknisesti Osakkeet valitetaan ostajien arvo-osuustileille Helsingin Porssin HEX Clear-selvitysjarjestelman kautta. Jokainen tilinhoitajayhteiso vastaa asiakkaidensa arvo-osuustilille valitetynjakotiedon hyvaksymisesta.

Omistus- ja osakasoikeudet

Oikeus osinkoon ja muuhun varojen jakoon siirtyy ostajalle silta osin kuin varojen jaontasmaytyspaiva on omistusoikeuden siirtymisen jalkeen. Osakkeiden tuottamat muut oikeudet Yhtiossakuuluvat Osakkeiden ostajalle omistusoikeuden siirtymisesta lukien. Omistusoikeus Osakkeisiin siirtyyostajalle, kun Osakkeet on kirjattu ostajan arvo-osuustilille.

19

Varainsiirtovero ja toimenpidemaksut

Myyja maksaa Yleisomyynnin yhteydessa tapahtuvista Osakkeiden siirroista mahdollisesti perittavanvarainsiirtoveron seka muut Osakkeiden siirroista mahdollisesti aiheutuvat palkkiot tai kulut. Kukintilinhoitajayhteiso tai sen asiamies perii palveluhinnastonsa mukaisen maksun Osakkeiden ostajaltataman arvo-osuustilin yllapitamisesta tai Osakkeiden sailyttamisesta.

Julkinen kaupankaynti Osakkeilla

Yhtio aikoo hakea Osakkeidensa ottamista noteerattavaksi Helsingin Porssissa siten, ettakaupankaynnin odotetaan alkavan Helsingin Porssin Prelistalla arviolta 14.10.2004 ja paalistalla arviolta18.10.2004. Porssieraksi aiotaan esittaa 150 Osaketta.

Muut seikat

Yleisomyyntiin liittyvista muista seikoista ja kaytannon toimenpiteista paattaa Myyja.

Sovellettava laki

Tahan Yleisomyyntiin sovelletaan Suomen lakia ja sita koskevat riidat ratkaistaan toimivaltaisessatuomioistuimessa Suomessa.

20

SIJOITUSPAATOKSESSA HUOMIOON OTETTAVIA SEIKKOJA

Osakkeisiin sijoittamista harkitsevaa kehotetaan ennen sijoituspaatoksen tekemista tutustumaanhuolellisesti tassa Listalleottoesitteessa esitettaviin tietoihin, mukaan lukien alla esitettavat sijoituspaatoksessahuomioonotettavat seikat. Eraita Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyvia sijoituspaatokseen vaikuttaviaseikkoja kasitellaan myos kohdissa ‘‘Kemira GrowHow’n liiketoiminta’’ ja ‘‘Liiketoiminnan tulos,taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat’’. Mikali yksi tai useampi tassa kuvatuista sijoituspaatoksessahuomioon otettavista seikoista toteutuu, silla saattaa olla olennaisen epaedullinen vaikutus KemiraGrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen ja/tai Osakkeen kurssiin.

Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyvia riskeja

Kemira GrowHow’n liiketoiminta on luonteeltaan suhdanneherkkaa

Kemira GrowHow’n liiketoiminta koostuu paaasiassa lannoitteiden ja rehufosfaattien tuotannostaja myynnista. Lannoiteliiketoiminnassa yleiset suhdannevaihtelut, loppukayttajamarkkinoidensuhdanneherkkyys, kysynnan ja tarjonnan epatasapaino, saaolosuhteet eri vuodenaikoina jatuotantokapasiteetin muutokset vaikuttavat maailmanlaajuisesti lannoitteiden hintoihin. Lannoitteidenmyynti ja hinnat riippuvat maatalouden ravinnekysynnasta. Lannoitteiden tarjontaan vaikuttavatvuorostaan muutokset lannoitteiden tuotantokapasiteetissa ja varastoissa. Kovan kysynnan jaksoilla,joilla tuotantolaitosten kayttoaste ja kayttokatteet ovat nousseet, on teollisuudenala tyypillisestiinvestoinut uusiin tuotantolaitoksiin ja kapasiteetin nostoon. Tama puolestaan on aiheuttanutylikapasiteettia, mika on alentanut hintoja ja kapasiteetin kayttoastetta siihen asti, kunnes suhdanne onjalleen kaantynyt ja kysynta on ylittanyt tarjonnan. Rehufosfaattiliiketoiminta on historiallisesti ollutvahemman suhdanneherkkaa kuin lannoiteliiketoiminta. Vuonna 2003 lisaantynyt kilpailu vaikuttikuitenkin rehufosfaattien hintoihin ja siten Kemira GrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaanja liiketoiminnan tulokseen. Merkittava muutos yleisissa suhdannevaihteluissa tai jatkuva lannoitteidentai rehufosfaattien hintojen alentuminen voi vaikuttaa olennaisen negatiivisesti Kemira GrowHow’nliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Kilpailu

Kemira GrowHow’n liikevaihto muodostuu paaosin lannoitteiden ja rehufosfaattien myynnista.Nama molemmat markkinat kehittyvat nopeasti ja kilpailu on hyvin kireaa. Viime vuosina kilpailu onkiristynyt erityisesti venalaisten ja itaeurooppalaisten tuottajien tultua Lansi-Euroopan markkinoille.Kova kilpailu yhdessa markkinoiden suhdanneherkkyyden kanssa voi johtaa lannoite- jarehufosfaattiteollisuuden ja siten myos Kemira GrowHow’n taloudellisen tuloksen merkittavaanvaihteluun. Koska Kemira GrowHow ei pysty vaikuttamaan naiden markkinoiden suhdanneherkkyyteen,sen kannattavuus ja kilpailukyky riippuvat suurelta osin sen kyvysta tuottaa ja kehittaa kilpailukykyisiatuotteita ja palveluita kustannustehokkaasti. Vaikka Kemira GrowHow’lla on vahva markkina-asemaSuomessa ja useissa muissa Euroopan maissa, ei ole varmuutta siita, etta Kemira GrowHow pystyyjatkossakin kilpailemaan menestyksekkaasti nykyisilla tai tulevilla markkinoilla tai sailyttamaan korkeanmarkkinaosuutensa nailla markkinoilla. Ei ole myoskaan varmuutta Kemira GrowHow’n kilpailukyvystauusilla markkinoilla, joille se aikoo laajentua, eika siita, miten Kemira GrowHow’n menestyminen naillamarkkinoilla vaikuttaa sen liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Katso‘‘Toimialakatsaus’’.

Vuodenajat ja saaolosuhteet voivat vaikuttaa epaedullisesti Kemira GrowHow’hun

Vuodenajat vaikuttavat merkittavasti lannoiteliiketoimintaan, ja liiketoiminnan huippu on kevaankylvoajankohtana. Lannoitteiden kayttokaudet Euroopassa johtavat siihen, etta eurooppalaistenlannoitetuottajien myynti ja kannattavuus ovat yleensa vuoden ensimmaisella ja toisella neljanneksellaparemmat kuin kolmannella ja neljannella vuosineljanneksella. Lisaksi kayttopaaoman tarve vaihteleemerkittavasti: kayttopaaomaa tarvitaan yleensa eniten kevaalla ja vahiten kesakuussa. Varastotasotalkavat nousta kevatkylvon jalkeen, kun lannoitteita valmistetaan varastoon. Nain ollen KemiraGrowHow’n kassavirta on yleensa alimmillaan tilikauden kolmannella vuosineljanneksella ja suurin osaliikevaihdosta ja liikevoitosta syntyy tilikauden ensimmaisella ja toisella vuosineljanneksella. Lisaksineljannesvuosittainen liikevaihto voi vaihdella eri vuosina merkittavasti, koska saa vaikuttaakylvoaikatauluihin ja ostokayttaytymiseen. Jos saaolosuhteet, kuten Euroopan erittain suuret sademaaratvuonna 2001, ovat Kemira GrowHow’n Euroopan markkinoilla maatalouden kannalta epasuotuisat,

21

tama voi heikentaa lannoitteiden kysyntaa ja siten vaikuttaa olennaisen negatiivisesti KemiraGrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Venajalta ja Ita-Euroopasta tuleva tuonti voi aiheuttaa kysynnan ja tarjonnan epatasapainoa Lansi-Euroopan lannoitemarkkinoilla

Noin 80 prosenttia Kemira GrowHow’n lannoite- ja kemikaalimyynnin volyymista suuntautuuLansi-Euroopan markkinoille, joilla kilpailu on kiristynyt, koska venalaiset ja itaeurooppalaiset tuottajatpyrkivat enenevassa maarin Lansi-Euroopan markkinoille. Venalaiset lannoitetuottajat maksavatlannoitteiden valmistuksen keskeisesta raaka-aineesta, maakaasusta, merkittavasti vahemman kuinLansi-Euroopan suuret tuottajat, Kemira GrowHow mukaan lukien. Vaikka EU:n viimeaikaisettoimenpiteet tiettyjen venalaisten lannoiteviejien alihinnoittelua vastaan voivat rajoittaa venalaistentuottajien lannoitemyyntia Euroopassa, naita suojatoimenpiteita voidaan muuttaa. Lisaksi venalaisetlannoitteet voivat sailyttaa kilpailuetunsa niilla maantieteellisilla markkinoilla, joilla kaupan rajoitukseteivat ole voimassa. Venajan ja Ita-Euroopan lannoitetuottajat ovat lisaksi hyotyneet dollarinheikentymisesta suhteessa euroon, mika on lisannyt tuontia Venajalta ja Ita-Euroopasta Lansi-Euroopanmarkkinoille. Yhtion johdon kasityksen mukaan venalaisten ja itaeurooppalaisten tuottajien KemiraGrowHow’lle aiheuttamia kilpailupaineita lieventavat lannoitteiden kysynnan kasvu Venajalla ja Venajanmahdollinen liittyminen WTO:hon, koska taman odotetaan nostavan venalaisten tuottajien maakaasustamaksamaa hintaa. Katso ‘‘Ymparisto- ja kauppalainsaadanto—Euroopan unioni—VenajanWTO-jasenyysneuvottelut’’.

Uudet jasenvaltiot (Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tsekki, Unkari jaViro) liittyivat 1.5.2004 EU:hun, eika naista maista EU:n markkinoille tulevaan tuontiin enaa sovelletaEU:ssa aiemmin voimassa olleita polkumyyntia koskevia toimenpiteita. Uusien jasenvaltioidenlannoitetuotantomaarien vapaa virtaaminen EU:n markkinoille voi johtaa lannoitteiden hintojenalenemiseen. On kuitenkin odotettavissa, etta EU:n toimenpiteet polkumyynnin estamiseksi vahentavatVenajalta Uusiin jasenvaltioihin tulevaa tuontia ja siten lisaavat paikallisten lannoitetuotteiden kysyntaa.Lisaksi Uusien jasenvaltioiden saamien EU:n maataloustukien odotetaan lisaavan lannoitteidenkulutusta. Naiden kahden tekijan yhteisvaikutuksen odotetaan vahentavan uusien EU:n jasenvaltioidenvientitarvetta Lansi-Eurooppaan vaikka tasta ei ole varmuutta.

Venajalta tai Ita-Euroopasta Lansi-Eurooppaan tulevan tuonnin kasvu voi kuitenkin aiheuttaamarkkinoille epatasapainoa ja taman seurauksena pienentaa Konsernin liikevaihtoa ja vaikuttaanegatiivisesti Kemira GrowHow’n katteisiin. Talla olisi olennaisen negatiivinen vaikutus KemiraGrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Epaedulliset muutokset maakaasun ja muiden keskeisten raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnoissavoivat vaikuttaa epaedullisesti Kemira GrowHow’hun

Maakaasu on keskeinen raaka-aine valmistettaessa ammoniakkia, josta saadaan typpea(N) lannoitetuotteisiin. Vuonna 2003 maakaasun osuus Kemira GrowHow’n ostamien raaka-aineiden japalveluiden yhteenlasketusta ostohinnasta oli noin 14 prosenttia. Lannoitetuotteiden valmistuksessakaytettavan maakaasun hinta ja saatavuus vaikuttavat suoraan Kemira GrowHow’n liiketoiminnantulokseen, mutta yleensa lannoitteiden hintojen nousu lieventaa tata vaikutusta. Kemira GrowHowostaa tarvitsemansa maakaasun avoimilta markkinoilta lansieurooppalaisilta maakaasuntoimittajilta,mika tietyssa maarin antaa Konsernille mahdollisuuden hyotya maakaasun hinnan muutoksista. KemiraGrowHow ei yleensa suojaa maakaasupositiotaan. Lisaksi Kemira GrowHow ostaa tarvitsemansakaliumin ja rikin ulkopuolisilta toimittajilta. Johdon kasityksen mukaan Konserni on ryhtynyt tarvittaviintoimenpiteisiin maakaasun ja muiden tuotannossa tarvittavien keskeisten raaka-aineiden saanninvarmistamiseksi. Ei kuitenkaan ole varmuutta siita, ettei maakaasun tai muiden keskeisten raaka-aineiden saannissa esiinny viiveita tai katkoksia, jotka voisivat johtaa tuotantoviiveisiin ja kustannustennousuun, jos vaihtoehtoiset toimittajat eivat pysty toimittamaan tallaisia raaka-aineita samaan taialhaisempaan hintaan. Ei myoskaan ole varmuutta siita, etta Kemira GrowHow pystyy tarvittaessaloytamaan vaihtoehtoisia maakaasun ja muiden keskeisten raaka-aineiden toimittajia. KemiraGrowHow’n tuotantolaitosten tarvitseman maakaasun ja muiden keskeisten raaka-aineiden hinnannousutai pitkaaikaiset saantivaikeudet voivat vaikuttaa olennaisen negatiivisesti Kemira GrowHow’nliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Katso ‘‘Kemira GrowHow’nliiketoiminta—Raaka-aineet ja ulkopuolisilta ostettavat tuotteet’’ ja ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinenasema ja tulevaisuudennakymat—Yhtion liiketoiminnan tulokseen vaikuttavat tekijat—Tarkeimpien raaka-aineiden hinnat’’.

22

EU:n maataloustukien mahdollinen alentaminen Lansi-Euroopassa

EU:n maatalousministerit ovat sopineet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (‘‘YMP’’)perusteellisesta uudistamisesta. Uudistus muuttaa merkittavasti EU:n tapaa tukea maataloussektoriaan.Tulevaisuudessa suurin osa tuista maksetaan riippumatta tuotannon maarasta. Uusi ‘‘maatilan tulotuki’’kytketaan ymparistonsuojelua, elintarviketurvallisuutta seka elainten hyvinvointia ja kasvien terveyttakoskevien vaatimusten noudattamiseen seka tilan maatalousmaan pitamiseen maatalouden jaympariston kannalta hyvassa kunnossa (‘‘taydentavat ehdot’’). Tuet maksetaan taysimaaraisina vain, jostaydentavia ehtoja noudatetaan. Siksi YMP:n tuoma uudistus voi vaikuttaa viljelymenetelmiin, mikasaattaa pakottaa viljelijat vahentamaan lannoitteiden kayttoaan. Vaikka tassa tilanteessa ei olemahdollista arvioida YMP:n kokonaisvaikutuksia Kemira GrowHow’hun, Yhtion johto uskoo, etta tatavaikutusta lieventaa Konsernin raataloity tuote- ja palveluvalikoima, joka tarjoaa uusialiiketoimintamahdollisuuksia. Siina tapauksessa, etta YMP merkittavasti muuttaa maanviljelykaytantojaEU:ssa siten, etta lannoitteiden kaytto vahentyy, voi talla olla merkittavan haitallinen vaikutus KemiraGrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Katso ‘‘Ymparisto- jakauppalainsaadanto—Euroopan unioni—Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja WTO’’.

Lannoitteiden mahdollisesti vaarallisten ainesosien aiheuttama mahdollinen korvausvelvollisuus

Kemira GrowHow valmistaa, prosessoi, varastoi, kasittelee, jakelee ja kuljettaa ammoniakkia,ammoniumnitraattia ja muita lannoitteiden ainesosia ja tuotteita, jotka saattavat olla vaarin kaytettyinavaarallisia. Onnettomuudet tai naiden aineiden vaara kasittely voivat johtaa vakaviin henkilo-,turvallisuus-, ymparisto- ja omaisuusvahinkoihin tai tuotannon keskeytymiseen. Naihin aineisiin liittyvaonnettomuus voisi johtaa viranomaismenettelyihin seka rikos- tai siviilioikeudellisiin kanteisiin, jotkapuolestaan voisivat johtaa merkittaviin korvausvelvollisuuksiin. Tallainen korvausvelvollisuus taituotannon keskeytyminen, mukaan luettuina niihin liittyvat vaihto-, korjaus- ja vakuutuskulut, voisivatvaikuttaa olennaisen negatiivisesti Kemira GrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tailiiketoiminnan tulokseen. Lisaksi Kemira GrowHow valmistaa lopputuotteena ammoniumnitraattiaIsossa-Britanniassa sijaitsevan Incen tuotantolaitoksen yhdella tuotantolinjalla. Tertren tuotantolaitosBelgiassa valmistaa seka ammoniumnitraattia etta kalsiumammoniumnitraattia. Jos EU:n lainsaadantoamuutetaan siten, etta ammoniumnitraatin valmistus kielletaan tai sita rajoitetaan sen mahdollisestivaarallisten ominaisuuksien perusteella, tama voisi johtaa Kemira GrowHow’n ammoniumnitraatinvalmistuksen lopettamiseen sen Incen ja Tertren tuotantolaitoksilla seka lisainvestointeihin Incessa,koska Incen ammoniumnitraatin tuotanto jouduttaisiin muuttamaan muunlaisten lannoitteidentuotannoksi. Tertren tuotantolaitos ei vaadi vastaavia lisainvestointeja tuotannon muuttamiseksi. Katso‘‘Ymparisto- ja kauppalainsaadanto’’.

Ymparistoasiat

Kemira GrowHow’n liiketoiminta-alueilla sen toimintaa saadellaan kattavasti monilla EU:n jakansallisilla ymparistolaeilla ja -maarayksilla. Kemira GrowHow’n liiketoiminnan luonteesta johtuenKemira GrowHow on alttiina riskille joutua korvaamaan ymparistoon liittyvia kustannuksia tai muutenjoutua korvausvelvolliseksi valmistaessaan, kayttaessaan, varastoidessaan, kuljettaessaan ja myydessaanaineita, joiden paaseminen ymparistoon voi vahingoittaa luontoa tai jotka voivat olla muuten vaarallisiaterveydelle ja turvallisuudelle. Myos kiinteistojen tai liiketoimintojen ostaminen tai omistaminen voijohtaa korvausvelvollisuuteen. Lisaksi ymparistoriskit voivat johtaa kasvaviin kustannuksiin tai naidentoimintojen pienentamiseen tai lakkauttamiseen. Useat Kemira GrowHow’n toiminnat edellyttavatymparisto- ja muita vastaavia lupia, jotka voidaan viranomaisten toimesta muuttaa, uusia tai evata.Tietyissa maissa lupien saaminen voi kestaa kauan ja hakuprosessit ovat monimutkaisia. Ei olevarmuutta siita, etta Yhtiolle myonnetaan sen hakemat luvat tai niita uusitaan kohtuullisin ehdoin, millavoi olla haitallinen vaikutus Kemira GrowHow’n toimintaan kyseisissa maissa.

Johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’n liiketoiminnassa noudatetaan olennaisilta osinkaikkia sovellettavia EU-tasoisia ja kansallisia ymparistolakeja, -asetuksia, -lupaehtoja ja -ohjeita niillaalueilla, joilla Kemira GrowHow toimii. Vuosittain saannosten noudattaminen tarkastetaan jatarkastuksen tulokset julkaistaan osana yhtion ymparisto-, terveys- ja turvallisuusraportteja. KemiraGrowHow on ottanut kayttoon jarjestelmia, joilla pyritaan pienentamaan sen toiminnasta ymparistolletai ihmisille aiheutuvien vahinkojen riskia tai poistamaan se kokonaan. Lisaksi Kemira GrowHow onarvioinut aikaisempaan toimintaansa liittyvat ymparistovastuut ja tehnyt johdon nakemyksen mukaantarpeellisia noudatettavien kirjanpitoperiaatteiden mukaisia varauksia mahdollisten ymparistovahinkojenkorjaamisen tulevaisuudessa aiheuttamia kuluja varten. Kemira GrowHow’n vastuuvakuutus kattaa

23

yleensa kaikkialla maailmassa tapahtuvat vakuutettavissa olevat yllattavat ja odottamattomatymparistovahingot. Ei ole kuitenkaan varmuutta siita, ettei aikaisemmista, nykyisista tai tulevistakaytannoista johtuva ympariston saastuminen voisi tulevaisuudessa johtaa merkittaviinkorvausvelvollisuuksiin, joita vakuutukset tai Kemira GrowHow’n tasevaraukset eivat valttamattakokonaisuudessaan kata.

Valmisteluvaiheessa oleva EU:n uusi kemikaalilainsaadanto (REACH) tulee sovellettavaksi KemiraGrowHow’n liiketoimintaan. Yhtion johto on laatinut suunnitelmia ja aloittanut tiettyja toimenpiteitauusien vaatimusten tayttamiseksi, mutta naiden suunnitelmien toteuttamiskulut voivat muuttua, kunyksityiskohtaisemmat tieteelliset ja taloudelliset tutkimukset valmistuvat ja lopulliset saannokset tulevatvoimaan. Ei ole varmuutta siita, etta uusien vaatimusten tayttamiseksi suunniteltujen investointientodelliset kulut eivat ylittaisi nykyisia arvioita. Lisaksi uudet ymparistoaloitteet voivat johtaa merkittaviinlisakustannuksiin tai tiettyjen liiketoimintojen supistamiseen tai lakkauttamiseen, ja talla voisi ollaolennaisen haitallinen vaikutus Kemira GrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tailiiketoiminnan tulokseen. Katso ‘‘Ymparisto- ja kauppalainsaadanto’’.

Riippuvuus avainhenkilostosta

Kemira GrowHow’n menestyksen jatkuminen riippuu sen johdosta ja muusta henkilostosta.Ylimpaan johtoon kuuluvan henkilon tai muun avainhenkilon tyosuhteen paattyminen voisi vaikuttaanegatiivisesti Kemira GrowHow’n liiketoimintaan ja sen mahdollisuuksiin toteuttaa strategiaansa.Lisaksi Kemira GrowHow’n menestys riippuu sen kyvysta palkata, kehittaa, kouluttaa ja motivoidaammattitaitoista henkilostoa seka pitaa heidat Yhtion palveluksessa. Vaikkei Kemira GrowHow’llatahan mennessa ole ollut merkittavia vaikeuksia hankkia ja pitaa palveluksessaan tyontekijoita, senkyvysta toimia henkiloston suhteen samalla tavalla myos tulevaisuudessa ei ole varmuutta.

Kilpailuoikeudelliset tutkimukset

Euroopan komissio ja Unkarin kilpailuviranomainen tutkivat Kemira GrowHow’n asemaa epaillyssaeurooppalaisten elainrehufosfaattien tuottajien markkinoiden jakamista ja hinnoittelua koskevassakartellissa. Kemira GrowHow toimii naissa tutkimuksissa yhteistyossa kilpailuviranomaisten kanssa.Vaikka ei ole varmuutta siita, etta naihin tutkimuksiin tai asiakkaiden mahdollisesti nostamiin kanteisiinliittyva riski ja mahdollinen korvausvastuu eivat tulisi olemaan merkittavia, tai siita, etta namatutkimukset tai mahdolliset asiakkaiden nostamat kanteet eivat vaikuttaisi olennaisen haitallisestiKemira GrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen, Yhtion johtoei pida tata riskia merkittavana tamanhetkisten tietojen perusteella. Katso ‘‘Kemira GrowHow’nLiiketoiminta—Oikeudenkaynnit ja kilpailuoikeudelliset tutkimukset’’.

IFRS-raportointiin siirtymiseen liittyvat riskit

Euroopan komission kesakuussa 2002 hyvaksyman asetuksen vaatimusten mukaisesti KemiraGrowHow laatii konsernitilinpaatoksensa IFRS-saannosten mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien.Johdon tamanhetkisen arvion mukaan oleellisin ero Konsernin soveltaman suomalaisenkirjanpitokaytannon ja IFRS:n valilla on etuuspohjaisista elakkeista aiheutuvien vastuiden kasittely.Tilanteesta 31.12.2003 laadittujen elakevastuulaskelmien perusteella johto arvioi IFRS-saannostensoveltamisen aiheuttavan Kemira GrowHow’lle noin 70 miljoonan euron suuruisen elakevastuuvelankasvun kyseisena ajankohtana. Johdon tamanhetkisen kasityksen mukaan muilla mahdollisillasuomalaisen tilinpaatoskaytannon ja IFRS-saannosten valisilla laskentaperiaate-eroilla ei ole oleellistavaikutusta Konsernin taloudelliseen asemaan kokonaisuutena. Koska kaikkia tammikuussa 2005voimaantulevia IFRS-saannosten ei kuitenkaan viela tunneta ja koska Kemira GrowHow jatkaaedelleen IFRS-saannosten ja niiden tilinpaatoksiin aiheuttamien vaikutusten arviointia, ei KemiraGrowHow pysty talla hetkella arvioimaan IFRS-saannosten kokonaisvaikutusta. Kemira GrowHow’nalustavista arvioista IFRS-saannosten vaikutuksesta. Katso ‘‘Liite A: Yhteenveto Suomen kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-tilinpaatosperiaatteiden merkittavista eroista’’.

Osingot

Osinkojen maksaminen ja niiden maara riippuvat Kemira GrowHow’n tulevasta tuloksesta,taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, kayttopaaoman tarpeesta ja muista tekijoista. Osakeyhtiolain(734/1978) (‘‘osakeyhtiolaki’’) ja Suomessa vallitsevan kaytannon mukaan yhtioiden osakkeillemaksetaan osinkoa paasaantoisesti vain kerran vuodessa ja osinkoa voidaan maksaa vasta

24

yhtiokokouksen hyvaksyttya yhtion tilinpaatoksen ja paatettya mahdollisesta osingonjaosta yhtionhallituksen osingonjakoehdotuksen perusteella. Katso ‘‘Osingot ja osinkopolitiikka’’ ja ‘‘Osakkeet jaosakepaaoma—Osingot ja muu voitonjako’’.

Osakemyyntiin liittyvia riskeja

Kemiran ja Suomen valtion omistusosuus ja maaraysvalta

Taman Listalleottoesitteen paivamaarana Kemira omistaa 100 prosenttia Yhtion liikkeeseenlaskemista Osakkeista ja niiden tuottamasta aanivallasta. Suomen valtio omistaa 55,3 prosenttiaKemiran liikkeeseen laskemista osakkeista ja niiden tuottamasta aanivallasta. Osakemyynnin ja Kemiranosakkeenomistajille jaettavan Osakeosingon jalkeen Suomen valtio omistaisi 30,0 prosenttia Osakkeistaja niiden tuottamasta aanivallasta. Lisaksi Kemira omistaisi Yhtion Osakkeista ja aanivallasta edelleen19,9 prosenttia (olettaen, etta Lisaosakeoptiota ei kayteta) tai 14,9 prosenttia (olettaen, ettaLisaosakeoptio kaytetaan kokonaisuudessaan) ja Suomen valtio omistaisi edelleen 55,3 prosenttiaKemiran liikkeeseen laskemista osakkeista ja niiden tuottamasta aanivallasta. Nain ollen Suomenvaltiolla tulisi olemaan seka yksin etta yhdessa Kemiran kanssa merkittava maaraysvalta yhtiokokouksenpaatosta vaativissa asioissa, joita ovat muun muassa tilinpaatosten hyvaksyminen, vuosittaisten osinkojenjakaminen, osakepaaoman korottaminen, yhtiojarjestyksen muuttaminen seka hallituksen jasenten vaalija jasenten erottaminen. Katso ‘‘Myyja’’ ja ‘‘Omistusrakenne’’.

Seka Suomen valtio etta Kemira voivat tulevaisuudessa vahentaa omistustaan KemiraGrowHow’ssa, mutta mahdollista Osakkeiden myynnin ajankohtaa ja toteutustapaa seka sen vaikutustaKemira GrowHow’n osakkeenomistajiin ei ole mahdollista maarittaa talla hetkella. Suomen valtio jaKemira eivat ole julkistaneet Osakemyynnin jalkeiseen aikaan kohdistuvia Osakkeiden myyntia koskeviasuunnitelmia. Myyja ja Suomen valtio ovat sitoutuneet siihen, etta ne eivat ilman Alfred Berg/ABNAMRO Rothschildin etukateista ja kirjallista suostumusta (jonka antamista ei voida kohtuuttomastievata), ajanjaksolla, joka alkaa Osakkeiden myyntihinnan paattamispaivana ja paattyy 360 paivankuluttua Osakkeiden listaamisesta Helsingin Porssiin, laske liikkeeseen, tarjoa, lainaa, panttaa, myy,tarjoudu tai sitoudu myymaan, anna optiota tai oikeutta myyda, kateissuorituksen tai muunoikeustoimen kautta, tai muutoin luovuta, suoraan tai valillisesti, Osakkeita tai niihin oikeuttaviaarvopapereita tai muita Yhtion arvopapereita, jotka ovat samankaltaisia kuin Osakkeet, tai muitaarvopapereita, joilla voi merkita tai jotka ovat vaihdettavissa edella mainittuihin arvopapereihin taijotka edustavat oikeutta saada edella mainitun arvopaperin, tai ryhdy oikeustoimeen, joka liittyy edellamainittuihin arvopapereihin tai jolla on samanlainen taloudellinen vaikutus kuin Osakkeidenomistusoikeuden siirrolla. Katso ‘‘Osakemyynnin jarjestaminen’’. Jos Osakkeita myydaan merkittaviamaaria Osakemyynnin jalkeen julkisilla markkinoilla tai jos tallaisten myyntien uskotaan tapahtuvan,tama voi vaikuttaa epaedullisesti Osakkeiden markkinoihin ja osakekurssiin.

Aikaisempien jalkimarkkinoiden puute: Osakkeen hinnan mahdollinen volatiliteetti

Osakkeilla ei ole kayty ennen Osakemyyntia kauppaa julkisilla osakemarkkinoilla, eika aktiivistenjalkimarkkinoiden syntymisesta tai jatkumisesta Osakemyynnin jalkeen ole varmuutta. Nain ollenlikvidien markkinoiden kehittymisesta Osakkeille ei ole varmuutta.

Osakkeiden myyntihinta maaraytyy Osakemyynnissa Myyjan ja Jarjestajien edustajien valisissaneuvotteluissa perustuen Osakemyynnin tarjousmenettelyyn, eika silla valttamatta ole mitaan yhteyttaOsakkeiden markkinahintaan Osakemyynnin jalkeen. Osakkeiden markkinahinta voi vaihdellaOsakemyynnin jalkeen useiden tekijoiden, kuten Kemira GrowHow’n liiketoiminnan toteutuneiden taiodotettavien tulosten, innovaatioita koskevien ilmoitusten, Kemira GrowHow’n tai sen kilpailijoidenuusien tuotteiden markkinoille tuomisen, markkina-analyytikkojen arvioiden muutosten,lannoitemarkkinoiden olosuhteiden ja suuntausten, valuuttakurssien, lainsaadannon ja muidentekijoiden muutosten seka suhdannevaihteluiden vuoksi. Lisaksi kansainvalisilla osakemarkkinoilla onajoittain esiintynyt yksittaisten yritysten liiketoiminnan tuloksesta tai tulosennusteista riippumattomiaosakkeiden hinnan ja osakevaihdon maaran heilahteluja. Osakkeilla kaytavaan kauppaan ja niidenlikviditeettiin voivat nain ollen merkittavan haitallisesti vaikuttaa markkinoiden yleinen laskusuuntaustai vastaavien arvopapereiden laskusuuntaus markkinoilla.

Muiden kuin suomalaisten osakkeenomistajien mahdollisuus kayttaa merkintaetuoikeuttaan

Tietyt Yhtion osakkeenomistajat, jotka asuvat tai joiden rekisteroity osoite on Suomenulkopuolella, mukaan luettuina yhdysvaltalaiset henkilot, eivat valttamatta voi tulevissa osakeanneissa

25

kayttaa Kemira GrowHow’n osakkeiden omistukseen perustuvaa merkintaetuoikeuttaan, paitsi jososakkeet on rekisteroity kyseisen valtion arvopaperilainsaadannon mukaisesti tai jos kaytettavissa onpoikkeus sijoittajaan soveltuvan lainsaadannon asettamista rekisterointi- tai muista vastaavistavaatimuksista. Katso ‘‘Osakkeet ja osakepaaoma—Osakkeenomistajien oikeudet—Osakkeenomistajienmerkintaetuoikeus’’.

Valuuttakurssien vaihtelu

Osakkeisiin sijoittaminen voi altistaa sijoittajan valuuttakurssiriskille. Euron arvon alentuminenvoisi pienentaa Osakesijoituksen arvoa muussa valuutassa laskettuna.

Koska Kemira GrowHow on laajentanut toimintaansa Euroopan talous- ja rahaliittoon (‘‘EMU’’)kuulumattomiin maihin ja kasvattanut kansainvalista myyntiaan naihin maihin, valuuttakurssien vaihtelualtistaa Kemira GrowHow’n aikaisempaa suuremmalle valuuttakurssiriskille. Vaikka valuuttakurssiriskion rajoitettu, se vaikuttaa Kemira GrowHow’n vientitoimintaan siina maarin kuin sen myynti jakustannukset ovat eri valuutoissa. Kemira GrowHow’n tuloksiin vaikuttavat Kemira GrowHow’nraportointivaluutan euron kurssivaihtelut suhteessa euroalueen ulkopuolisiin valuuttoihin. Erityisestidollarin vaikutus saattaa dollarimaaraisesta myynnista johtuen olla merkittava. Englannin punnankurssivaihteluista saattaa niin ikaan syntya merkittavia vaikutuksia, kun eraiden puntamaaraisestiraportoivien yksikoiden tulostiedot muunnetaan euromaaraisiksi. Kemira GrowHow hallitsee tatavaluuttakurssien vaihtelusta aiheutuvaa riska seuraamalla tiiviisti valuuttariskipositiotaan jasuojautumalla tallaisilta riskeilta kayttaen tiettyja rahoitusinstrumentteja, kutenvaluuttatermiinisopimuksia ja valuuttaoptioita. Ei kuitenkaan ole varmuutta siita, etta valuuttakurssienmuutokset eivat voisi vaikuttaa olennaisen haitallisesti Kemira GrowHow’n liiketoimintaan,liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Katso ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema jatulevaisuudennakymat—Rahoitusriskien hallinta—Valuuttariski’’.

26

HANKITTAVIEN VAROJEN KAYTTO

Yhtio ei saa mitaan osuutta Myyjan Osakemyynnissa myymista Osakkeista saatavista varoista.

PAAOMARAKENNE

Seuraavassa taulukossa esitetaan Kemira GrowHow’n rahat ja pankkisaamiset, lyhyt- japitkaaikainen korollinen vieras paaoma, vahemmistoosuus, oma paaoma ja sijoitettu paaoma yhteensa30.6.2004 siten, etta Lopetettujen liiketoimintojen erottaminen Kemiralle ja Uudelleenrahoitus japaaomittaminen on otettu huomioon jaksossa ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema jatulevaisuudennakymat—Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen’’ esitetylla tavalla. Taulukkoa ontarkasteltava muualla tassa Listalleottoesitteessa esiteltyjen Kemira GrowHow’n 30.6.2004 paattyneenkuuden kuukauden tilintarkastamattomien taloudellisten tietojen ja Kemira GrowHow’n 30.6.2004paattyneen kuuden kuukauden tilintarkastamattomien pro forma -tilinpaatostietojen kanssa. Katso‘‘Eraita tilintarkastamattomia yhdisteltyja taloudellisia tietoja’’.

30.6.2004

Oikaisut

UudelleenrahoitusLopetetut ja Oikaistut

Toteutunut liiketoiminnot(1) paaomittaminen(2) luvut

(tilintarkastamaton)(miljoonaa euroa)

Rahat, pankkisaamiset seka rahoitusarvopaperit 33,1 –7,6 — 25,5

Lyhytaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . 283,4 –30,2 –196,4 56,8

Pitkaaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . 165,4 –0,7 42,0 206,7

Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,6 — — 4,6

Oma paaomaOsakepaaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156,0 — — 156,0Ylikurssirahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 — — 8,5Muut rahastot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 –0,1 154,4 154,9Edellisten tilikausien voitto . . . . . . . . . . . . . 21,3 –0,6 — 20,7Tilikauden tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,1 1,6 — 25,7

Oma paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . 210,5 0,9 154,4 365,8

Sijoitettu paaoma yhteensa(3) . . . . . . . . . . . . . . 697,0 –37,6 — 659,4

(1) Lopetetut liiketoiminnot -sarake sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen. Katso ‘‘Eraita tilintarkastamattomia proforma -tilinpaatostietoja’’.

(2) Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen -sarake sisaltaa vaikutukset, jotka syntyvat Kemiran Yhtiolle myontamien 154,4miljoonan euron sisaisten lainasaatavien muuntamisesta Kemira GrowHow’n jakokelpoisiksi varoiksi ja Kemiralta saatujenlainojen jalleenrahoittamisesta 30.6.2004 Yhtion ja kansainvalisen pankkisyndikaatin 21.9.2004 tekemalla monivaluuttaisella225 miljoonan euron maksuvalmiusluotolla. Katso ‘‘Eraita tilintarkastamattomia pro forma -tilinpaatostietoja’’.

(3) Sijoitettu paaoma yhteensa on laskettu laskemalla yhteen lyhyt- ja pitkaaikaiseen korolliseen vieraaseen paaomaanvahemmistoosuus ja oma paaoma.

Lisatietoja Kemira GrowHow’n jakokelpoisista varoista on esitetty kohdassa ‘‘Osingot jaosinkopolitiikka’’.

27

OSINGOT JA OSINKOPOLITIIKKA

Yhtion hallituksen omaksuma osinkopolitiikka on maksaa osinkoa noin puolet keskimaaraisestaosakekohtaisesta tuloksesta liiketoiminnan suhdannekierron aikana. Osinkojen maksaminen ja niidenmaara riippuvat Kemira GrowHow’n velkaantumisasteelle asetetusta tavoitteesta, Yhtion tulevastatuloksesta, taloudellisesta asemasta, kassavirrasta, kayttopaaoman tarpeesta ja muista tekijoista. VaikkaYhtion hallitus uskoo, etta osinkoja tullaan jakamaan edella kuvatun osinkopolitiikan mukaisesti, ei olevarmuutta siita, etta osinkoja tullaan jakamaan vuosittain eika siita, kuinka paljon osinkoa kunakinvuonna tullaan jakamaan.

Osakeyhtiolain mukaan yhtiokokous paattaa osinkojen jakamisesta. Yhtioiden osakkeille maksetaanosinkoa paasaantoisesti vain kerran vuodessa ja osinkoa voidaan maksaa vasta yhtiokokouksenvahvistettua yhtion tilinpaatoksen ja paatettya osingonjaosta yhtion hallituksen osingonjakoehdotuksenperusteella. Yhtion osakkeita koskeva osingonjako edellyttaa vuosittain pidettavassa varsinaisessayhtiokokouksessa osakkeenomistajien enemmistopaatosta. Yhtion yhtiojarjestyksen mukaan varsinainenyhtiokokous on pidettava vuosittain ennen toukokuun loppua.

Osakeyhtiolain mukaan jaettavan osingon maara ei saa ylittaa osakkeenomistajien varsinaisessayhtiokokouksessa vahvistaman emoyhtion (eli Kemira GrowHow Oyj:n) tilinpaatoksen tai KemiraGrowHow -konsernin konsernitilinpaatoksen mukaista voittoa ja muita jakokelpoisia varoja edellisentilikauden lopussa riippuen siita, kumpi sanotuista maarista on alhaisempi. Kemira GrowHow Oyj:lla oli31.12.2003 jakokelpoisia varoja yhteensa 69.5 miljoonaa euroa ja Kemira GrowHow -konsernillayhteensa 3.9 miljoonaa euroa. Ennen Osakkeiden listaamista Helsingin Porssiin Yhtion tasepaaomitetaan muuntamalla Kemira-konsernin Yhtiolle antamat 154,4 miljoonan euron lainat Yhtionjakokelpoisiksi varoiksi sen omaan paaomaan. Katso ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema jatulevaisuudennakymat—Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen’’ ja ‘‘Osakkeet ja osakepaaoma—Osakkeenomistajien oikeudet—Osingot ja muu voitonjako’’.

Suomessa rajoitetusti verovelvolliset osakkeenomistajat joutuvat yleensa maksamaan osinkotulostalahdeveron, joka on talla hetkella 29 prosenttia. Verosopimukset saattavat kuitenkin alentaasovellettavaa verokantaa. 1.1.2005 lahtien lahdeveroprosentti laskee 28 prosenttiin. Kohdassa ‘‘Verotus’’esitetaan yhteenveto tietyista osakkeenomistajiin vaikuttavista veroseuraamuksista.

28

VALUUTTAKURSSIT

Seuraavassa taulukossa esitetaan Euroopan keskuspankin julkaisema euron keskimaarainen, ylin jaalin ja jakson lopun noteeraus dollariin nahden alla mainittuina ajanjaksoina tai paivana.Keskimaarainen kurssi tarkoittaa asianomaisen jakson kunkin kuukauden viimeisen paivanvaihtokurssien keskiarvoa.

Valuuttakurssit esitetaan ainoastaan havainnollistamistarkoituksessa ja ne eivat valttamatta vastaaYhtion tilinpaatosten laatimisessa kaytettyja valuuttakursseja. Ei myoskaan ole takeita siita, etta eurojaolisi voitu vaihtaa dollareiksi alla esitetyilla valuuttakursseilla tai muilla kursseilla kyseisina ajanjaksoinatai paivana.

Dollari euroa kohden

JaksonKeskiarvo Ylin Alin lopussa

2001 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,8962 0,9541 0,8383 0,88132002 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,9451 1,0487 0,8599 1,04872003 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1309 1,2630 1,0377 1,26302004 (24.9.2004 asti) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2194 1,2418 1,1947 1,2309

29

OSAKEMYYNNIN TAUSTA JA SYYT

Yleista

Kemira GrowHow on talla hetkella Kemiran taysin omistama tytaryhtio. Kemiran valitsemiaydinliiketoiminta-alueita ovat sellu- ja paperikemikaalit, vedenkasittelykemikaalit, teollisuuskemikaalitseka maalit ja pinnoitteet. Kemiran johto uskoo, etta Kemira GrowHow’n listaus Helsingin Porssiin,itsenaisena yrityksena joka keskittyy maataloudessa kaytettaviin lannoitetuotteisiin ja palveluihin sekaeraisiin teollisuuskemikaaleihin, parantaa kummankin yrityksen liiketoiminnanjatkokehitysmahdollisuuksia. Kemira GrowHow on kehittanyt organisaatiotaan, oikeudellistarakennettaan, identiteettiaan ja toimintamalliaan toimiakseen tehokkaasti itsenaisena yrityksena. KemiraGrowHow’n listaus antaa sijoittajille paremman valintamahdollisuuden heidan sijoittaessaan varojaan.Yhtion johto uskoo taman myos parantavan kummankin yhtion kohdalla toimintamahdollisuuksiapaaomamarkkinoilla seka lisaavan lapinakyvyytta. Taman lisaksi on odotettavissa, etta jakautuminenkahdeksi yhtioksi vahvistaa kummankin yhtion strategista keskittymista ja parantaa kummankin yhtionedellytyksia osallistua toimialansa tulevaan konsolidointikehitykseen.

Osakeosinko

Kemiran hallitus ehdotti 16.9.2004 Kemiran 4.10.2004 pidettavalle ylimaaraiselle yhtiokokoukselle,etta Kemira jakaa osakkeenomistajilleen osinkona yhteensa 30 034 650 Osaketta. Osakeosinko yhdessaOsakemyynnin kanssa vahentaa Kemiran omistuksen Yhtion liikkeeseenlaskemista Osakkeista jaOsakkeiden tuottamasta aanimaarasta 14,9 prosenttiin (olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaankokonaisuudessaan). Suomen valtio omistaa 55,3 prosenttia Kemiran liikkeeseenlaskemista osakkeista jaosakkeiden tuottamasta aanimaarasta. Osakemyynnin ja Kemiran osakkeenomistajille maksettavanOsakeosingon jalkeen Suomen valtio omistaa Yhtion Osakkeista ja Osakkeiden tuottamastaaanimaarasta 30,0 prosenttia. Ehdotuksen mukaisesti nelja Kemiran osaketta oikeuttaa yhteenOsakkeeseen. Osakkeet jaetaan osakkeenomistajille, jotka olivat rekisteroityna Kemiranosakkeenomistajiksi (tai hallintarekisteroidyiksi osakkeenomistajiksi) tasmaytyspaivana 7.10.2004, jaOsakkeet siirretaan asianomaisten osakkeenomistajien arvo-osuustileille 14.10.2004. Osakkeidenmurto-osat maksetaan rahassa. Kemira pidattaa ulkomaalaisille Osakkeenomistajille maksettavastaosingosta lahdeveron ja Osakeosinko maksetaan naille osakkeenomistajille nettomaaraisena, lahdeveronpidattamisen jalkeen.

30

KEMIRA GROWHOW’N HISTORIA

Suomen ensimmainen lannoitetuottaja Kemira perustettiin vuonna 1920. Kemiran alkuperainennimi oli Valtion Rikkihappo- ja Superfosfaattitehtaat, ja sen nimi muutettiin Rikkihappo Oy:ksi vuonna1961 ja Kemira Oy:ksi vuonna 1972. Kemira-konsernin liiketoiminta on laajentunut 80 vuoden aikanalannoitteiden ja rikkihapon tuotannosta lukuisiin teollisuuskemikaaleihin. Lannoiteyhtion tuotantomoninkertaistui vuosina 1920-1960.

Valtion omistamissa kemianteollisuuden yhtioissa toteutettiin 1960-luvulla mittavialaajennusohjelmia ja etsittiin uusia tuotannon osa-alueita. Kemiran lannoiteliiketoiminnankansainvalistyminen alkoi 1960-luvun lopulla pienimuotoisella lannoiteviennilla. Valtion omistamienkemianteollisuuden yhtioiden tulevaa kehityssuuntaa viitoitettiin poliittisilla paatoksilla. Kemiranlannoite- ja maatalouskemikaalitoimintaan kuului tuolloin seitseman Suomessa sijaitsevaatuotantolaitosta. Kemira aloitti kansainvalistymisen 1970-luvun lopulla lisaamalla vientia ja perustamallamyyntikonttoreita Suomen ulkopuolelle. Vuonna 1977 Kemira erotti kemianteollisuudenliiketoimintansa ja lannoiteliiketoimintansa toisistaan, jotta kemikaaleihin voitaisiin keskittyaitsenaisemmin. Kemira aloitti 1980-luvulla toimintansa laajentamisen maailmanlaajuiseksi tekemallayritysostoja, lisaamalla vientia ja perustamalla myyntikonttoreita. Kemira aloitti ulkomaiset yritysostotostamalla lannoitetehtaita Isosta-Britanniasta, Alankomaista, Belgiasta, Ranskasta ja Tanskasta.

Kemira-konsernin liiketoimintarakennetta uudistettiin 1990-luvulla, ja vuonna 1994 Kemiranliiketoimintayksikot yhtioitettiin seuraaviin kokonaan omistettuihin tytaryrityksiin: Kemira Agro Oy,Kemira Chemicals Oy, Kemira Fibres Oy, Kemira Pigments Oy ja Tikkurila Oy. Samassa yhteydessaKemiran osakkeet listattiin Helsingin Porssiin. 1990-luvun aikana Kemira GrowHow perusti operatiivisiayhtioita Baltian maihin, Puolaan ja Unkariin ja aloitti markkina-asemansa rakentamisen naissa uusissamaissa. Vuonna 1998 Kemira GrowHow osti BASF:n Euroopan rehufosfaattiliiketoiminnankaksinkertaistaen nain liiketoimintansa koon ruotsalaiselta Boliden Kemi AB:lta vuonna 1989hankittuun alkuperaiseen liiketoimintaan verrattuna. 1990-luvun viimeisten vuosien aikana tehtiin myosinvestointeja yhteisyrityksiin Lahi-idassa ja Aasiassa. Nama yhteisyritykset on joko lopetettu taisisallytetty Lopetettuihin liiketoimintoihin.

Syyskuussa 2004 Kemira GrowHow ja Kemira sopivat, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja etta se jaa Kemiran omistukseen.Tama jarjestely on toteutettu ennen taman Listalleottoesitteen paivamaaraa. Katso ‘‘Kemira GrowHow’nliiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetut liiketoiminnot’’.

Taman Listalleottoesitteen paivamaarana Kemira GrowHow’lla on tuotantolaitoksia seitsemassamaassa ja sen tuotteita myydaan yli 100 maassa. Kemira Growhow’n palveluksessa oli 30.6.2004yhteensa 3 187 tyontekijaa eri puolilla maailmaa.

31

27SEP200415551656

TOIMIALAKATSAUS

Ellei toisin ole mainittu, tassa Toimialakatsauksessa esitetyt lannoite- ja rehufosfaattiteollisuuttakoskevat tiedot perustuvat CRU:lta, IFA:lta ja EFMA:lta peraisin oleviin tietoihin seka Kemira GrowHow’njohdon omiin analyyseihin.

Lannoitteet

Mineraalilannoitteet

Kasvit tarvitsevat ravinteita kasvaakseen. Tarkeimmat kasviravinteet ovat typpi (N), fosfori (P) jakalium (K). Naita alkuaineita voi ravinteissa esiintya monessa muodossa, mutta niiden on oltavasaatavilla muodossa, jossa eliot, kuten kasvit, elaimet ja ihmiset, voivat niita hyodyntaa.

• Typpi muodostaa merkittavan osan kasvien aminohapoista ja samalla valkuaisaineista, joten se onkasvien kasvulle valttamaton. Typpi on lehtivihrean muodostumiselle valttamaton alkuaine ja separantaa satoisuutta.

• Fosforilla on tarkea merkitys kasvin juurten kasvulle, koska se kiihdyttaa juuriston haarautumistaja juurikarvojen tuotantoa. Yhteyttamisprosessissa entsyymien fosfori auttaa viljelykasviavarastoimaan ja muuntamaan valoenergiaa. Fosforilla on myos tarkea tehtava kasvienaineenvaihdunnassa.

• Kalium edistaa hiilen assimilaatiota ja yhteyttamisprosessissa syntyneiden sokerien javalkuaisaineiden kulkeutumista seka varastointia. Kalium varmistaa myos kasvien riittavan suojantiettyja ulkoisia tekijoita kuten kuivuutta, hallaa ja joitakin kasvitauteja vastaan. Kalium(ioni)saatelee myos kasvien vedenottoa.

Typen, fosforin ja kaliumin lisaksi kasvit tarvitsevat myos niin sanottuja sivuravinteita, jotka ovatkasvin kehityksen kannalta tarpeellisia, vaikkakin vahaisempina maarina. Sellaisia ovat rikki (S), kalsium(Ca), magnesium (Mg) ja natrium (Na) seka naita vahemman tarkea kloori (Cl). Myos moniahivenaineita, kuten rautaa (Fe), sinkkia (Zn), kuparia (Cu), mangaania (Mn) ja booria (B) tarvitaanvarmistamaan kasvin paras mahdollinen kasvu. Kaikkia naita ravinteita esiintyy yleisesti luonnossa.Niiden maara tai esiintymismuoto ei kuitenkaan aina riita tukemaan kasvien kasvua. Ravinteidensaantia on siksi taydennettava orgaanisilla tai mineraalilannoitteilla. Yhtion johto uskoo, ettakaupallisesti valmistetut mineraalilannoitteet ovat ainoa kestava ravinteiden lahde, jolla voidaanvarmistaa riittava ruoantuotanto ja niiden merkitys viljelykasvien tuotannossa kasvaa jatkuvasti.Arvioiden mukaan kayttamalla mineraalilannoitteita ja nykyaikaisia viljelysmenetelmia sadot voidaan ylikolminkertaistaa perinteisilla menetelmilla saataviin maariin verrattuna. Lannoitteista on tulluthuomattavasti kehittyneempia ja markkinoilla on suuri valikoima lannoitteita, jotka on valmistettuerityisesti tietyntyyppisia maapera-, ilmasto- tai saaolosuhteita, tiettya viljelykasvityyppia ja tiettyja muitapaikallisia kayttotarkoituksia tai olosuhteita varten.

Kaavio 1. Ravinteiden tehokkuus mitattuna sadon maaralla (tonnia hehtaaria kohti)

Maaperänsisältämät ravinteet

Ravinnelähde

tonnia/ha

Karjanlanta

Mineraalilannoitteet

5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

0,001950 1960 1970 1980 1990 2000 2010

Lahde: Karlstad, O., Fertilizer Significance For Cereal Production and Cereal Yield From 1950-1995(1997).

Mineraalilannoitteita on kahta paatyyppia: niin sanottuja moniravinteisia lannoitteita jayksiravinteisia lannoitteita. Moniravinteiset eli seoslannoitteet sisaltavat useampaa kuin yhta (tai kaikkiakolmea) paaravinnetta (typpea, fosforia tai kaliumia). Moniravinteisista lannoitteista puhutaantavallisesti niiden paaravinnesisaltoon perustuvalla tyyppinimella (esimerkiksi NPK, NP jne.).

32

Seoslannoitteet voidaan jakaa kahteen paaluokkaan: moniravinnelannoitteet (kemialliset seokset) jamekaanisesti sekoitetut lannoitteet. Yksiravinteiset lannoitteet sisaltavat vain yhta kolmestapaaravinteesta.

Moniravinnelannoitteet

Moniravinnelannoitteet ovat seoslannoitteita, joissa lopullinen tuote valmistetaan kaytettavien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden valisen kemiallisen reaktion avulla. Moniravinnelannoitteet mahdollistavattehokkaamman tasapainoisen ravinteiden saannin, koska niiden jokainen rae sisaltaa tarkkaansaannellyn maaran ravinteita, ja rakeiden laadun ja koon yhdenmukaisuus mahdollistaa ravinteidenlevittamisen tasaisesti. Tarkeimpia esimerkkeja moniravinnelannoitteista ovat MAP, DAP seka tietytNPK-lannoitteet, NP-lannoitteet, NK-lannoitteet ja PK-lannoitteet. Kemira GrowHow’lla on laajavalikoima erikoistuneita (hivenaineita ja sivuravinteita, typpi-, fosfori- ja kaliumpitoisuuksiltaanvaihtelevia jne.) moniravinnelannoitteita eri asiakastarpeisiin. Moniravinnelannoitteilla tuotetut sadotovat yleensa olleet suurempia ja laadukkaampia erityisesti lisaarvoltaan merkittavien viljelykasvienviljelyssa (alalla naita kutsutaan ‘‘korkeakatteisiksi erikoiskasveiksi’’ niiden erottamiseksi ‘‘ruoka-ainekasveista’’, esimerkiksi viljasta), ja viljelijat ovat valmiita maksamaan lisahintaa sadon kasvamisesta.Valtaosa EU:ssa kaytettavista moniravinnelannoitteista on nykyisin yhdistelmalannoitteita.Sivuravinteiden ja hivenaineiden lisaaminen NPK-lannoitteisiin on myos paljon helpompaa kuinsekoitettuihin lannoitteisiin. Moniravinnelannoitteet ovat yleensa mekaanisesti sekoitettuja lannoitteitakalliimpia.

Mekaanisesti sekoitetut lannoitteet valmistetaan sekoittamalla kuivana useita eri aineita ilmankemiallista reaktiota. Jotta seos pysyy lajittumattomana, sekoitettujen lannoitteiden tulisiihannetapauksessa koostua rakeista, jotka ovat tasakokoisia ja tietyn painoisia. Lajittuminen ei oletoivottavaa, koska se heikentaa seoksen tehokkuutta viljelyssa ja voi johtaa ravinteiden epatasaiseenjakautumiseen maaperassa. Sekoitetut lannoitteet on mahdollista valmistaa niin, etta ne muodostavatkunkin viljelykasvin kannalta parhaan mahdollisen sekoituksen ravinteita. Esimerkkeja ovat tietyt NPK-,NP-, NK- ja PK-lannoitteet.

Yksiravinteiset lannoitteet

Typpipohjaiset yksiravinteiset lannoitteet

Ammoniakkia (NH3) tarvitaan typen muuntamiseksi muotoon, jossa kasvit voivat kayttaa sitahyvakseen. Ammoniakki on valituote, jota tarvitaan typpipohjaisten lannoitteiden tuotannossa.Ammoniakkia valmistetaan katalyyttisesti yhdistamalla vetya ja typpea. Reaktiossa tarvittava vetysaadaan useimmiten maakaasusta. Maakaasun hinta muodostaa jopa 70-90 prosenttiaammoniakintuotannon muuttuvista kokonaiskustannuksista.

Tarkeimmat typpipohjaiset lannoitetuotteet ovat:

• Ammoniakki: NH3—Kaytetaan yleensa sellaisenaan ainesosana muissa typpipohjaisissalannoitteissa, mutta myos teollisissa prosesseissa. Ammoniakin lisaaminen suoraan on useinhalvin tapa levittaa maahan typpea suurella maatilalla. Saaolosuhteet (kuten kosteus ja ilmanlampotila) vaikuttavat kuitenkin suuresti vuosittain suoraan levitettavan ammoniakin maaraan.Ammoniakin varastointi ja kasittely kuitenkin edellyttavat erityistoimenpiteita, ja niita vartentarvitaan erityisia varastoja ja valineita, joista aiheutuu tavallisesti varsin suuria kustannuksia.Olosuhteista riippuen suuri maara ammoniakkia saattaa haihtua lannoittamisen jalkeen ilmaan.

• Ammoniumnitraatti (AN): NH4NO3—Tuotetaan typpihapon (HNO3) ja ammoniakin valisenreaktion avulla. Se sisaltaa tyypillisesti 34 prosenttia typpea, josta puolet on kasvien helpostihyodynnettavissa olevaa nitraattityppea ja toinen puoli ammoniumtyppea.Ammoniumnitraattilannoitetta kaytetaan rakeisessa muodossa, ja se on vesiliukoista. EU:ssaammoniumnitraatin kaytto on yleisinta Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa ja Italiassa.Ammoniumnitraatin valmistusta koskeva lainsaadanto voi tiukentua ammoniumnitraatinmahdollisten vaarallisten ominaisuuksien vuoksi. Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettaviaseikkoja—Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyvia riskeja—Lannoitteiden mahdollisestivaarallisten ainesosien aiheuttama mahdollinen korvausvelvollisuus’’.

• Urea: (NH2)2CO—Valmistetaan ammoniakin ja hiilidioksidin (CO2) valisen reaktion avullasuuressa paineessa. Urea sisaltaa 46 prosenttia typpea ja on eniten typpea sisaltava saatavillaoleva kiintea typpilannoite. Ureasta on tullut suurimmassa osassa maailmaa yleisin kiintea

33

typpilannoite. Syyna tahan ovat muun muassa urean suurempi typpipitoisuus, vakaampiolomuoto seka typpipitoisuuteen nahden alhaisemmat kuljetuskustannukset ja pienemmattuotantokustannukset. Yhdistamalla ureaa ammoniumnitraattiliuokseen, joka on nestemaistatyppilannoitetta, saadaan urea-ammoniumnitraattia (UAN), jonka typpipitoisuus on 28-32prosenttia. UAN-lannoitteen kaytto on yleista suurilla tiloilla Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdysvalloissa UAN on yleisin tapa kayttaa ammoniumnitraattia. Urea sisaltaakuitenkin typpea, joka voi lannoittamisen jalkeen haihtua ilmaan.

• Kalsiumammoniumnitraatti: (CAN)—Valmistetaan rakeistamalla kalkkikiveaammoniumnitraattiliuoksella. CAN sisaltaa noin 27 prosenttia typpea, josta puolet onnitraattimuotoista. EU:ssa CAN on paaasiallisin yksiravinteinen typpilannoite.

Fosforipohjaiset yksiravinteiset lannoitteet

Fosforipitoisten lannoitteiden valmistuksessa kaytettava raaka-aine on raakafosfaatti, jota louhitaanmaankuoresta. Jotta kasvit voisivat hyodyntaa raakafosfaatista saatavaa fosfaattia, sen taytyy ollavesiliukoisessa muodossa. Fosforihappoa (H3PO4) valmistetaan liuottamalla raakafosfaattia rikki- taityppihappoon. Se on valituote, joka jalostetaan edelleen moniksi erilaisiksi fosfaattipitoisiksilannoitteiksi. Useimmat fosfaattilannoitteet ovat erittain vesiliukoisia.

Tarkeimmat yksiravinteiset fosforituotteet ovat superfosfaatti (SSP), joka sisaltaa 16-20 prosenttiafosfaattia P2O5-muodossa, ja kaksoissuperfosfaatti (TSP), joka sisaltaa lahes 46 prosenttia fosfaattiaP2O5-muodossa.

Kaliumpohjaiset yksiravinteiset lannoitteet

Kaliumsuola eli kaliumkloridi louhitaan geologisista esiintymista. Kaivostoiminnasta saadut suolateivat ole tarpeeksi puhtaita, joten ne on jalostettava puhtaammiksi.

Tarkeimmat jalostetut kaliumtuotteet ovat kaliumkloridi (KCl) (Muriate of Potash, MOP), jokasisaltaa 40-60 prosenttia kaliumia (K2O) ja on paaasiallinen kaliumin lahde erilaisissakaliumlannoitteissa, ja kaliumsulfaatti K2SO4 (SOP), joka sisaltaa 50 prosenttia kaliumia (K2O). SOP:llalannoitetaan kasveja, jotka ovat herkkia kloorille ja joita ei sen vuoksi voida kasitella MOP:lla. Tallaisiakasveja ovat esimerkiksi joillakin alueilla peruna, tietyt hedelmat ja vihannekset seka tupakka.

Erikoislannoitteet

Erikoislannoitetuotteita kaytetaan paaasiassa korkeakatteisten erikoiskasvien lannoittamiseen.Tarkeimpia esimerkkeja naista lannoitteista ovat kaliumnitraatti KNO3 (NOP), kalsiumnitraattiCa(NO3)2 (CN) ja vesiliukoiset NPK:t. Useimmat erikoislannoitteista ovat vesiliukoisia, minka vuoksi nesoveltuvat erityisen hyvin kastelulannoitukseen.

Markkinakatsaus

Kaikkien kolmen tarkeimman kasviravinteen kulutus on viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikanakymmenkertaistunut. Kasvun paasyyna on maailman vaestonkasvu ja siihen liittyva viljelykasvientuotantoon kaytetyn maatalousmaan vaheneminen henkea kohti. Tama on johtanut maatalousalanteollistumiseen. Suurimmat kulutuksen kasvuun liittyvat vaikeudet aiheutuivat 1970-luvun oljykriisista.Kulutus vaheni 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa lahinna siksi, etta lannoitteiden kulutus romahtiKeski-Euroopan maissa ja entisessa Neuvostoliitossa rakennemuutosten ja taloudellisten ongelmienvuoksi. IFA:n mukaan lannoitteiden kysynta tulee riippumaan tulevaisuudessa vaestonkasvusta,markkinauudistuksista, satojen kasvattamistarpeesta, kehitysmaiden maatalouden nykyaikaistumisesta jalyhyella aikavalilla viljavarastojen pienentymisesta.

Vuonna 1960 kehittyneet maat kuluttivat 88 prosenttia maailman lannoitetuotannosta. Vuoteen2001 mennessa niiden osuus oli laskenut 37 prosenttiin. IFA:n tietojen mukaan kehitysmaiden kulutuson kasvanut eniten Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa, joiden osuus maailman kulutuksesta oli 2002/2003lannoitekauden aikana noin 43 prosenttia.

Vuoden 2002/2003 lannoitekauden aikana mineraalilannoitteiden maailmanlaajuinen kulutus olilahes 144 miljoonaa tonnia. IFA:n ennusteen mukaan vuoden 2001 lopulla alkanut lannoitteidenkulutuksen kasvu kiihtyy vuonna 2004 ja kasvaa keskimaarin 2,1 prosentin vuosivauhtia lannoitekauteen2008/2009 saakka. EU:ssa kehitys poikkeaa yleisesta maailmanlaajuisesta suuntauksesta. IFA:n mukaan

34

23SEP200404450858

Lansi-Euroopassa kysynnan odotetaan pysyvan ennallaan tai vahenevan hitaasti (1-2 prosentillavuodessa), kun taas kysynnan odotetaan kasvavan EU:n uusissa jasenmaissa ja tasapainottavan tatenkulutuksen yleista kehittymista.

Kaavio 2. Lannoitteiden kulutus viimeisten 30 vuoden aikana ja arviot seuraaville 30 vuodellemiljoonina tonneina

120

0

20

40

60

80

100

Aasia ja Pohjois-Afrikka Pohjois-ja Etelä-Amerikka

Länsi-Eurooppa Itä-ja Keski-Euroopasekä Keski-Aasia

1970

2000

2030

Lahde: IFA.

Myos Venajan liittymisella WTO:hon voi olla merkittava vaikutus Euroopan lannoitemarkkinoihin.Venalaiset lannoitteiden tuottajat saavat maakaasua huomattavasti halvemmalla kuinlansieurooppalaiset tuottajat, mika merkitsee venalaisille kilpailuetua. Toisaalta Yhtion johto uskoo, ettaVenajan kanssa tehdyt WTO-sopimukset kaksinkertaistavat venalaisten tuottajien kustannustason. EU:nja Venajan valisten WTO-sopimusten odotetaan kaksinkertaistavan teollisuudessa kaytettavan venalaisenmaakaasun hinnan vuoteen 2010 mennessa. Noin 80 prosenttia venalaisista lannoitteista viedaanulkomaille, paaasiassa Eurooppaan, Aasiaan ja Etela-Amerikkaan. Katso ‘‘Ymparisto- jakauppalainsaadanto—Venajan WTO-jasenneuvottelut’’. Asetetut polkumyyntirajoitukset saattavatkuitenkin estaa halpatuonnin EU:hun, jos sita pidetaan eparehtina kaupankayntina. Yhtion johdonarvion mukaan naita rajoituksia tullaan tarkistamaan uudelleen vuosina 2005-2007. Uudelleenarvioinnintulos on viela epavarma, mutta polkumyynnin ja julkisten tukien vastaiset keinot pidetaantodennakoisesti edelleen voimassa. Ei ole varmuutta siita, etta rajoituksia arvioidaan uudelleen taisailytetaan tulevaisuudessa.

Toimialaan keskeisesti vaikuttavat tekijat

Lannoiteteollisuus on luonteeltaan syklista. Syklisyys johtuu alaan vaikuttavista globaaleistamuutostekijoista, joita ovat viljavarastojen koko ja viljan hinnat, maakaasun hinnat seka alueellisenkysynnan ja tarjonnan tasapaino, ja saaolosuhteiden seka viljelijoiden taloudellisen tilanteen muutokset.

Vaestorakenne

Maailman vaesto on viimeisten 50 vuoden aikana lahes kaksinkertaistunut. YhdistyneidenKansakuntien maailman vaestomaaraa koskevan uusimman arvion mukaan maailman vaestonkasvunodotetaan hidastuvan paaasiassa siksi, etta kasvu kehitysmaissa tyrehtyy. Tulevia 50 vuotta koskevanennusteen mukaan maapallon vaestomaara kasvaa 6,3 miljardista (2003) 9,3 miljardiin (2053).

Elintarvikkeiden sisaltamien kaloreiden kulutus kehitysmaissa henkea kohti on lisaantynyt viimevuosina. Koska elintarviketuotanto kehitysmaissa ei ole viela samalla tasolla kuin kulutus, kasvunodotetaan jatkuvan. Kun taman lisaksi myos vaestomaara lisaantyy, elintarvikkeiden kysynnan voidaanodottaa kasvavan tulevaisuudessa. Kasvaneen kulutuskysynnan tyydyttamiseksi elintarviketuotantoa onlisattava. Suurimpia haasteita taman saavuttamiseksi ovat tuotantokelpoisen maa-alan vahentyminen,rajoitetut mahdollisuudet jatkuvasti lisata satoa pinta-alayksikkoa kohti, maaperan tuottavuudensailyttaminen, maatalouden jatkuvuuden turvaaminen resurssien hallintaa tehostamalla (esimerkiksirapautumisen ehkaiseminen, veden kayton tehokkuuden parantaminen), uusien entista satoisampien jatuholaisia, kasvitauteja, kuivuutta ja muita rasitustekijoita paremmin kestavien viljelykasvilajikkeidenjalostaminen, maatalousalan tutkimus- ja neuvontapalvelujen edistaminen seka lisaaminenmaanviljelijoiden viljelymenetelmien parantamiseksi. Yhtion johto uskoo olevan selvaa, ettatuotantopanosten kayton nopea kasvu maataloudessa erailla kaikkein vakirikkaimmista alueistamerkitsee tehokkaan neuvonnan muodostumista erittain tarkeaksi ruoansaannin varmistamisessa.

35

27SEP200415470466

24SEP200417373023 27SEP200403084573

Raaka-aineiden hinnat

Saavuttaakseen kilpailuetua on lannoitteita tuottavilla yrityksilla oltava kaytettavissaankilpailukykyista maakaasua ja ammoniakkia. Maakaasun hinta kasittaa jopa 70-90 prosenttiaammoniakintuotannon kaikista muuttuvista kustannuksista. Nain ollen ammoniakin ja maakaasunhinnat ovat laheisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa luoden ammoniakin hinnalle alarajan. Jos tamaalaraja ylittaa ammoniakin markkinahinnan, ammoniakin tuotantoa voidaan joutua vahentamaan.

Kaavio 3. Ammoniakin hinta verrattuna maakaasun hintaan

350

300

250

Jan-89

Jan-90

Jan-91

Jan-92

Jan-93

Jan-94

Jan-95

Jan-96

Jan-97

Jan-98

Jan-99

Jan-00

Jan-01

Jan-02

Jan-03

Jan-04

Am

mon

iaki

n hi

nta

C&

f NW

Eur

ope

[USD

/ton]

Maa

kaas

un h

inta

US

Gul

f [U

SC/M

blu]

200

150

100

50

0 012345678910

Ammoniakki Maakaasun hinta (Gulf)

Lahde: IFA, Fertecon, Kemira GrowHow.

Suurimman osan 1990-luvusta yhdysvaltalaisilla yrityksilla oli lansieurooppalaisiin kilpailijoihinsaverrattuna kilpailuetu, koska yhdysvaltalaisten yritysten kaytettavissa oli halpaa maakaasua. 1990-luvunlopussa maakaasun kaytto Yhdysvalloissa ylitti kuitenkin kotimaisen tuotannon maaran ja saimaakaasun hinnat kohoamaan jyrkasti. Hintojen nousu nosti maakaasun hinnan Yhdysvalloissahuomattavasti Euroopan hintatasoa korkeammaksi. Hintojen nousu on johtanut Yhdysvalloissaviimeisten kolmen vuoden aikana 11 ammoniakintuotantolaitoksen sulkemiseen. Nama tuotantolaitoksetedustavat noin 20 prosenttia Yhdysvaltain ammoniakintuotantokapasiteetista.

Viljasadosta saatava hinta

Viljan hinta on yksi lannoitteiden kysyntaan vaikuttavista paatekijoista, ja se maaraytyy maailmanviljavarastojen koon mukaan. Viimeisten neljan vuoden aikana viljan kulutus on ollut tuotantoasuurempi, mika on johtanut viljavarastojen supistumiseen 32 prosentilla vuodesta 2000. Varastojenpienuuden seurauksena hinnat ovat olleet nousussa ja toimivat nyt kannustimena maanviljelijoilleviljelyalan seka sadon maksimoimiseen lannoitteiden ja muiden panosten avulla. Talla hetkella varastotovat niin pienet, etta EU on paattanyt supistaa kesannoitavan ja viljelysta poistettavan maan maaraa.Naiden toimenpiteiden vaikutus nakyy vasta lannoitekaudella 2004/2005, koska paatos tehtiin vuoden2003 lopulla, jolloin viljelijat olivat jo tehneet maitaan koskevat suunnitelmat lannoitekaudelle2003/2004. Aikaisemmin viljan maailmanmarkkinahintojen ja urean seka DAP:n hintojen valilla onmyos ollut voimakas korrelaatiosuhde. Yleisesti ottaen korkeampi viljan hinta parantaamaanviljelijoiden taloudellista tilannetta ja tukee lannoitteiden kayton lisaamista, mika johtaa vielasuurempiin satoihin ja parantaa tuottavuutta.

Kaavio 4. Vehnan hinta verrattuna Kaavio 5. Vehnan hinta verrattuna urean javehnavarastoihin DAP:n hintoihin

0

20

40

60

80

100

120

140

160

180

200

84/8

5

85/8

6

86/8

7

87/8

8

88/8

9

89/9

0

90/9

1

91/9

2

92/9

3

93/9

4

94/9

5

95/9

6

96/9

7

97/9

8

98/9

9

99/0

0

00/0

1

01/0

2

02/0

3

03/0

4

04/0

5

USD

/t

0.0 %

5.0 %

10.0 %

15.0 %

20.0 %

25.0 %

30.0 %

35.0 %

40.0 %

Vehnän hinta Vehnävarastot

0

50

100

150

200

250

12/8

4

06/8

6

12/8

7

06/8

9

12/9

0

06/9

2

12/9

3

06/9

5

12/9

6

06/9

8

12/9

9

06/0

1

12/0

2

06/0

4

USD

/t

Vehnä DAP Urea

Lahde: CBOT (Reuters), USDA, FMB.

36

Lannoitteiden myynti ja jakelu

Kaytettavissa olevat varastotilat ja jakelukanavat vaikuttavat merkittavasti lannoiteteollisuuteen.Lannoitteiden varastointi ja jakelu on monimutkaista toimintaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaapaaomavaltaisille lannoitetehtaille tuotannon jatkuminen ympari vuoden kevaiseen lannoitteidenlevitykseen valmistauduttaessa. Tama aiheuttaa tarpeen varastoida huomattavia lannoitemaariajakeluketjun eri vaiheissa. Jakelijat, vahittaismyyjat ja maanviljelijat kasvattavat ja purkavat varastojaanhinnanmuutosodotustensa mukaisesti.

Lannoitevalmistajan menestymisen avaintekijoita ovat vahva alueellinen lasnaolo, asiakkaidenuskollisuus eri markkinoilla seka laaja jakelu- ja myyntiverkosto. Innovatiivisuus (esimerkiksi tuotteidenraatalointi) ja markkinointitaidot ovat myos keskeisia tekijoita, jotka vaikuttavat lannoitevalmistajanmahdollisuuksiin saavuttaa alan keskiarvoa korkeammat myyntikatteet.

Kysynnan ja tarjonnan tasapaino

Viljan ja maakaasun hintojen lisaksi lannoitteiden hinnoitteluun vaikuttaa merkittavasti myoskysynnan ja tarjonnan alueellinen tasapaino. Viimeaikaista suotuisaa lannoitteiden hintakehitystaEuroopassa on tukenut lannoitteiden hinnoittelu maailmanmarkkinoilla seka parantunut kysynnan jatarjonnan alueellinen tasapaino, mika on pienentanyt varastojen kokoa Euroopassa. Pienet varastot ovatyleensa johtaneet hintatason nousemiseen ja painvastoin.

Muutokset Euroopan markkinoille suuntautuvassa tuonnissa voivat vaikuttaa merkittavastilannoitteiden alueelliseen myyntiin ja hintatasoon. Lisaksi Lansi-Euroopan CAN-varastojen tasolla onollut yleensa vaikutusta lannoitteiden hintoihin. Muutokset varastojen maarissa vaikuttavat tyypillisestiviiveella lannoitteiden hintoihin.

Lannoitemarkkinoiden historiallisesta ylikapasiteetista johtuu, etta useimmat lannoitealan yhtiot,varsinkin Euroopassa, ovat tehneet merkittavia rakennemuutoksia ja supistaneet tuotantokapasiteettiaan(30 tehdasta 1990-luvun lopusta lahtien), mika on parantanut kapasiteetin kayttoastetta. Myos yritykset,kuten Imperial Chemical Industries PLC, brittilainen erityistuotteiden ja maalien valmistaja (‘‘ICI’’),Hoechst AG, saksalainen yhtio, joka keskittyy paaasiassa biotieteisiin, kuten laakkeisiin, maatalouteen jaelainten terveyteen (‘‘Hoechst’’), seka Syndial SpA, italialainen yhtio, joka toimii oljy- jamaakaasualalla, sahkon tuotannossa, konetekniikka- ja rakennusalalla seka petrokemian teollisuudessa(‘‘Syndial’’), ovat kokonaan vetaytyneet Euroopan lannoitemarkkinoilta.

Toimialan rakenne

Yleisesti lannoiteteollisuus on hajautunutta ja luonteeltaan hyvin alueellista. Maailmanlaajuistatoimintaa on vain muutamalla yhtiolla. Vain muutama eurooppalainen tuottaja on ulottanut toimintansakotimaansa tai Euroopan markkinoiden ulkopuolelle. Norjalainen yhtio Yara International ASA(‘‘Yara’’), joka on myynnillisesti suurin lannoiteyhtio Euroopassa, on Euroopan lannoiteyhtioista myoskansainvalisin. Silti sen myynnista noin 50 prosenttia on peraisin Euroopasta. Suurin syylannoiteyhtioiden keskittymiseen paikalliseen ja/tai alueelliseen toimintaan on monissa maissahistoriallisesti vallinnut suuntaus kehittaa omaa lannoiteteollisuutta, mika johtuu halusta varmistaaomavaraisuus elintarvikkeiden toimituksissa. Tama nakyy myos valtiontuissa, joita toimialalle onmaksettu vuosien ajan. Kuitenkin viime vuosien monien saastoohjelmien tuloksena lannoiteteollisuudentoiminta on tullut entista markkinaehtoisemmaksi. Tasta on todisteena myos lannoitteiden lisaantynythankinta kansainvalisen kaupan valityksella.

Lannoitetuotantoon keskittyvat teollisuudenalan paatuottajat Euroopassa ovat Yara; saksalainenlannoitetuottaja K&S (‘‘K&S’’); seka Kemira GrowHow ja Pohjois-Amerikassa Agrium Inc.,kanadalainen johtava maatalous- ja teollisuustuotteiden tuottaja ja markkinoija (‘‘Agrium’’); PotashCorporation of Saskatchewan Inc., kanadalainen integroitujen lannoitteiden ja niihin liittyvienteollisuustuotteiden seka rehuvalmisteiden ja typpituotteiden tuottaja (‘‘PCS’’); IMC Global Inc.,yhdysvaltalainen fosfaattilannoitteiden ja rehufosfaattien toimittaja, seka Terra Industries Inc.,yhdysvaltalainen typpituotteiden tuottaja (‘‘Terra’’).

37

Rehujen lisaaineet

Yleista

Hyva ravitsemus on valttamaton elainten terveydelle ja voi ehkaista sairauksia kuten myos parantaaniita. Taman tavoitteen toteuttamiseksi rehujen lisaaineiden kaytolla on nykyisin keskeinen asemaammattimaisessa kotielaintuotannossa. Esimerkkeja rehujen lisaaineista ovat rehufosfaatit, jotkaedistavat luuston ja lihasten kasvua, seka rehuhapot, jotka edistavat elainten tervetta kasvua pitamallahaitalliset bakteerit kurissa seka parantamalla ruuansulatusta.

Viimeisten 5-10 vuoden aikana BSE-tauti (ns. hullunlehman tauti), suu- ja sorkkatauti,lintuinfluenssa ja tietyt muut sairaudet ovat kasvattaneet tarvetta parantaa elintarvikkeidenturvallisuutta. Valvonnan tehostamiseksi ja elintarviketurvallisuuteen kohdistuvan huomion lisaamiseksivaltiot ovat saataneet lakeja ja asetuksia, joilla on suuri vaikutus markkinoihin. Esimerkkeja tallaisistalaeista ja asetuksista ovat EU:n lihaluujauhon kayton kieltaminen tiettyihin tarkoituksiin, antibioottienkayton kieltaminen kasvun edistajana 1.1.2006 alkaen ja tiettyjen elainperaisten tautien ja niidenaiheuttajien seurannasta marraskuussa 2003 annetun EU:n neuvoston direktiivin taytantoonpano.Naiden saadoskehitysten odotetaan vaikuttavan myonteisesti rehujen lisaaineteollisuuteen EU:ssa.Erityisesti rehuhappojen tuottajien odotetaan hyotyvan uudistuksista, koska muurahaishappo onnykyisin parhaaksi todettu antibiootit korvaava aine kasvunedistajana ja salmonellan torjujana.

Rehufosfaatit

Rehufosfaatit ovat elainten kasvun ja maidontuotannon kannalta valttamattomia. Rehufosfaateissaolevalla fosforilla on keskeinen tehtava pehmeiden kudosten aineenvaihduntaprosessissa, ruokahalun,optimaalisen kasvun, hedelmallisyyden ja luuston kasvun yllapidossa seka luustosairauksien kutenriisitaudin ehkaisyssa.

Ylivoimaisesti suurin osa fosforista kuluu luuston kasvattamiseen ja yllapitoon. Veri kuljettaafosforia jatkuvasti luustoon ja sielta pois.

Koska elaimet tarvitsevat myos suuren maaran muita hivenaineita kuten kalsiumia, magnesiumia janatriumia, epaorgaaniset rehufosfaatit toimitetaan tavallisesti naiden keskeisten hivenaineidensekoituksina. Elainlajista, elaimen iasta ja tuotantovaiheesta riippuen tarjolla on useitafosfaattisekoituksia, jotka sisaltavat naita alkuaineita tarpeellisten kivennaisaineiden saatavuudentakaamiseksi.

Kolme tarkeinta elainrehufosfaattituotetta ovat dikalsiumfosfaatit (DCP), monokalsiumfosfaatit(MCP) ja defluorinoidut fosfaatit (DFP). Nama tuotteet eroavat toisistaan lahinna sisaltamansakalsiumin ja fosforin valisen suhteen osalta, mutta myos elainten kannalta hyodynnettavissa olevanfosforin saatavuuden kannalta. Yhdistamalla MCP:ta ja DCP:ta saadaan aikaan aineiden haluttusekoitussuhde. EU:ssa vallitseva kehitys lisaa MCP:n kayttoa, koska elaimet voivat hyodyntaa MCP:nfosforia paremmin kuin DCP:n.

DCP:ta ja MCP:ta voidaan tuottaa joko neutraloimalla defluorinoitua fosforihappoa taikasittelemalla raakafosfaattia suolahapolla. Ensin mainittu prosessi muistuttaa fosfaattilannoitteidentuotantoa, joten se mahdollistaa tuotantoteknologisten synergiaetujen hyodyntamisen. Jalkimmaisessaprosessissa tarvitaan kilpailukykyinen suolahapporaaka-aine. MCP:n osuus rehufosfaattien kaikistamuuttuvista tuotantokustannuksista on noin 60 prosenttia.

DFP:ta tuotetaan kalsinoimalla raakafosfaattia. DFP:n tuotantokustannukset riippuvat senpaaraaka-aineiden raakafosfaatin ja energian hinnasta.

CRU:n arvioiden mukaan rehufosfaatin vuotuinen kulutus on arviolta 6,2 miljoonaa tonnia (2003),josta DCP:n/MCP:n kulutuksen osuus on noin 70 prosenttia. DFP:n kulutus on merkittavaa vainPohjois-Amerikassa, Keski- ja Ita-Euroopassa seka Japanissa.

38

23SEP200404451397

Kaavio 6. Epaorgaanisen rehufosfaatin kulutus maailmassa vuonna 2003

19 %

10 %

18 %

19 %

2 %

32 %

Länsi-Eurooppa

Keski-jaItä-Eurooppa

Pohjois-Amerikka

LatinalainenAmerikka

Aasia

Muutmarkkinat

Lahde: CRU.

Lihan kulutus on merkittava rehufosfaatin kysyntaan vaikuttava tekija. Viimeisten 20 vuodenaikana rehufosfaattien kulutus on yli kaksinkertaistunut lihan kasvaneen kysynnan vuoksi. Tama johtuuyleisesta vaestonkasvusta, henkilokohtaisten tulojen lisaantymisesta ja kaupungistumisesta.Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjarjeston FAO:n uusimpien arvioiden mukaanlihan kulutuksen odotetaan kasvavan 2,7 prosentin vuosivauhtia ja kokonaiskulutuksen olevan vuonna2010 noin 300 miljoonaa tonnia. Tama kasvu olisi vaestonkasvua nopeampaa, ja sita nopeuttaisiravitsemustottumusten muutokset ja lihan kulutuksen kasvu kehitysmaissa (lahinna Aasiassa).

CRU:n mukaan vaikuttaa silta, etta lihan kulutuksen yleisena trendina on siirtyminennaudanlihasta siipikarjan ja sianlihan kulutukseen, minka Yhtion johdon mukaan pitaisi vaikuttaamyonteisesti rehufosfaatin kysyntaan. Naudanlihan kulutuksen kasvun hitaus johtuu paaasiassaBSE-taudin aiheuttamista kielteisista mielikuvista, taloudellisemmasta siipikarjantuotannosta ja tietyistaalueellisista tekijoista.

Lisaantyvat ymparistoongelmat, jotka liittyvat lannan suuriin fosfaattipitoisuuksiin, ovat lisanneetetenkin Lansi-Euroopan kiinnostusta vahentaa fosfaattipitoisuuksia kayttamalla rehussa vahemmanepaorgaanista fosfaattia ja lisaamalla fytaasin (entsyymi, joka parantaa rehun sisaltaman fosforinhyodyntamista) kayttoa. Fytaasia saadaan helposti pienina maarina viljoista ja muista kasviperaisistarehuista, ja sita saadaan tuotettua kehittyneella fermentaatiotekniikalla.

Epaorgaanisten rehufosfaattien suurimmat toimittajat maailmanmarkkinoilla ovat PCS, IMC,LOMON Corporation, kiinalainen erikoistunut fosfaattituottaja ja Aasian suurin rehuissa kaytettavanmineraalifosfaatin tuottaja (‘‘LOMON’’), Tessenderlo Group, joka on belgialainen kemian alan yhtyma(‘‘Tessenderlo’’), ja Kemira GrowHow.

Rehuhapot

Rehuhappoja kaytetaan elainten terveen kasvun edistamiseen, silla ne kontrolloivat vahingollisiabakteereja ja parantavat ruuansulatusta. Yleisesti rehujen lisaaineina kaytettyja happoja ovat muunmuassa muurahaishappo, propionihappo, fosforihappo ja maitohapot. Kemira GrowHow’ntuotevalikoimaan kuuluu myos muun muassa salmonellan ja homeen torjunta-aineita.

Frost & Sullivan Limitedin (yhdysvaltalainen konsulttiyhtio) ennusteiden mukaan rehuhappojenmarkkinoiden vuotuisen kokonaiskasvun odotetaan olevan 9 prosenttia vuosina 2003-2009.Odotettavissa olevien saantelymuutosten, jotka koskevat antibioottien kayttoa ja toimenpiteitasalmonellasta vapaiden elintarvikkeiden saatavuuden varmistamiseksi, odotetaan nopeuttavanrehuhappojen kulutuksen kasvua.

Suurimmat toimijat Euroopan rehuhappomarkkinoilla ovat BASF Group, maailman johtavasaksalainen kemianteollisuusyhtio (‘‘BASF’’), alankomaalainen Verdugt B.V., maailman suurinorgaanisten suolojen ja orgaanisten happoseosten, lahinna asetaattien, propionaattien, formiaattien jalaktaattien valmistaja (‘‘Verdugt’’), ja Kemin Industries, Inc., yhdysvaltalainen lisaaineita elintarvike-,juoma-, vitamiini-, taydennysravinne- ja henkilohygieniatuoteteollisuudelle valmistava yhtio (‘‘Kemin’’).

39

KEMIRA GROWHOW’N LIIKETOIMINTA

Ellei toisin ole mainittu, tassa Kemira GrowHow’n liiketoiminta -kohdassa esitetyt arviot Konsernintoiminnasta ja markkinoista seka kilpailullisesta asemasta nailla markkinoilla perustuvat KemiraGrowHow’n johdon arvioihin.

Johdanto

Kemira GrowHow on yksi Euroopan johtavista maataloudessa kaytettavien lannoitteiden tuottajista(myynnin volyymilla mitattuna), ja se keskittyy raataloityihin lannoitusratkaisuihin. Kemira GrowHow’llaon johtava markkina-asema (myynnin volyymilla mitattuna) useilla maantieteellisilla markkina-alueillaankuten Suomessa, Tanskassa ja Baltian maissa, seka vahva asema Isossa-Britanniassa, Benelux-maissa,Pohjois-Ranskassa ja Pohjois-Saksassa. Kemira GrowHow painottaa laajassa tuotevalikoimassaanmaataloudelle tarjottavia erikoistuotteita ja palveluja paaasiassa Euroopassa. Kemira GrowHow’npaatuotteita ovat seos- ja typpilannoitteet, puutarha- ja erikoislannoitteet, eri teollisuudenalojenkayttamat teollisuuskemikaalit ja elainrehutuotteet. Kemira GrowHow (aikaisemmin Kemira Agro) on80 viime vuoden aikana saavuttanut lannoite- ja rehufosfaattimarkkinoilla hyvan tunnettavuudentarjoamalla korkealaatuisia tuotteita ja palveluja maataloudelle ja rehuteollisuudelle. Kemira GrowHowon suomalaisen Helsingin Porssissa noteeratun kansainvalisen kemianteollisuuskonsernin, Kemiran,kokonaan omistama tytaryhtio.

Kemira GrowHow’n Jatkuvat liiketoiminnot on organisoitu kahteen strategiseenliiketoimintayksikkoon, jotka ovat Crop Cultivation ja Industrial Solutions. Crop Cultivation-liiketoimintayksikko keskittyy maataloudelle tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin, ja Industrial Solutions-liiketoimintayksikko keskittyy valikoitujen typpipohjaisten teollisuuskemikaalien, rehufosfaattien jafosforihapon tuottamiseen ja myymiseen teollisuusasiakkaille.

Syyskuussa 2004 Kemira GrowHow ja Kemira sopivat, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja se jaa Kemiran omistukseen. Tamajarjestely on toteutettu ennen taman Listalleottoesitteen paivamaaraa. Maailmanlaajuinen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminta esitetaan tassa Listalleottoesitteessa ‘‘Lakkautettuina liiketoimintoina’’. Katso‘‘—Liiketoimintarakenne—Lopetetut liiketoiminnot’’.

Vuonna 2003 Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 1 130,6 miljoonaa euroaja liikevoitto 38,3 miljoonaa euroa. Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto oli 576,2miljoonaa euroa ja liikevoitto 40,7 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukauden jaksolla.Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihto oli 467,0 miljoonaa euroa ja Industrial Solutions-liiketoimintayksikon liikevaihto oli 135,6 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukaudenjaksolla. Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevoitto 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukaudenjaksolla oli 32,9 miljoonaa euroa ja Industrial Solution -liiketoimintayksikon liikevoitto oli 7,8 miljoonaaeuroa. Kemira GrowHow’n palveluksessa oli 30.6.2004 yhteensa 3 187 tyontekijaa eri puolilla maailmaa.

Alla olevassa taulukossa esitetaan Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihdonmaantieteellinen jakautuminen mainituilla ajanjaksoilla.

1.1 – 31.12. 1.1 – 30.6.

Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen 2001 2002 2003 2003 2004

(miljoonaa euroa)(tilintarkastamaton)

Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249,7 220,3 215,9 121,8 117,4Manner-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 444,8 390,9 424,8 221,5 196,2Iso-Britannia ja Irlanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 218,9 232,0 254,1 133,1 115,9Keski- ja Ita-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 95,5 113,8 121,9 76,1 90,9Muut markkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77,5 117,0 113,9 47,5 55,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 086,4 1 074,0 1 130,6 600,0 576,2

Kemira GrowHow on Euroopan toiseksi suurin lannoitetuottaja ja niin ikaan toiseksi suurinrehufosfaattituottaja. Kemira GrowHow’lla on yhdeksan sen kokonaan omistamaa tuotantolaitostaviidessa Euroopan maassa seka omistusosuus tuotantoyhteisyrityksesta Ranskassa ja Etela-Afrikassa.Yhtion keskeiset tuotantolaitokset sijaitsevat Uudessakaupungissa, jossa valmistetaan seoslannoitteita,Incessa (Iso-Britannia), jossa valmistetaan ammoniakkia, typpihappoa, typpilannoitteita jaseoslannoitteita, Tertressa (Belgia), jossa valmistetaan ammoniakkia, typpihappoa seka typpilannoitteita,

40

ja Siilinjarvella, jossa valmistetaan fosforihappoa ja seoslannoitteita. Kemira GrowHow myi vuonna2003 yhteensa 3 032 kilotonnia NPK-lannoitteita, 1 842 kilotonnia typpilannoitteita ja 519 kilotonniarehufosfaatteja (18% P).

Strategia

Kemira GrowHow’n strateginen tavoite on olla johtava lannoitteiden ja lannoitteisiin liittyvienkemikaalien tarjoaja valikoiduilla markkina-alueilla Euroopassa. Taman tavoitteen saavuttamiseksiKemira GrowHow pyrkii olemaan asiakkaidensa ensisijainen kumppani tarjoamalla viljelytoimintaan,elaintuotantoon seka muille valikoiduille teollisuudenaloille raataloityja ja korkealuokkaisia tuotteitaseka niihin liittyvia palveluita. Tama Kemira GrowHow’n strategia perustuu Kemira GrowHow’nydinosaamisalueiden, kuten viljelytoiminnan tietotaidon, jatkuvaan kehittamiseen, ravinto- ja rehualanarvoketjun tarpeiden ymmartamiseen, vahvan markkina-aseman hyodyntamiseen sekakustannustehokkaaseen toimintaan.

Strategiansa toteuttamiseksi Kemira GrowHow aikoo:

• Sailyttaa ja lujittaa vahvaa asemaansa Pohjois- ja Lansi-Euroopan markkinoilla ja laajentaatoimintaansa Keski- ja Ita-Euroopan markkinoilla.

Kemira GrowHow pyrkii kehittamaan vahvat suhteet keskeisiin jakelijoihin saadakseen heistayhteistyokumppaneita valikoitujen maantieteellisten markkina-alueidensa segmenttipohjaisessatuote- ja palvelutarjonnassa ja vahvistaakseen edelleen Kemira GrowHow’n vahvaa tuotenimeanailla alueilla. Johdon kasityksen mukaan Keski- ja Ita-Euroopan kasvavat markkinat tarjoavatmerkittavia mahdollisuuksia Kemira GrowHow’n lannoitetuotteille ja liiketoimintamallille.

• Parantaa kannattavuuttaan kilpailukykyaan kehittamalla.

Kemira GrowHow on uudistanut tuotantorakennettaan kustannustehokkuuden parantamiseksi.Tahan on sisaltynyt tuotantolaitosten henkilostomaaran supistamista, tuotantolaitostentehokkuuden parantamista ja kannattamattomien yksikoiden sulkemisia. Johto pyrkiikeskittymaan kustannustehokkuuteen seka tekemaan operatiivisia paatoksia Konserninkassavirran maksimoimiseksi. Kannattavuutensa parantamiseksi Kemira GrowHow pyrkii myoslisaamaan oman tuotantonsa osuutta kannattavien erikoistuotteiden segmentissa ja taydentamaantuotevalikoimaansa ostamalla lannoitteita myos muilta tuottajilta. Kemira GrowHow tavoitteleekilpailuetua raaka-aineiden hankinnassa silla, etta sen tuotanto sijaitsee raaka-ainelahteidenlahella.

• Keskittya elintarvikeketjua varten kehitettaviin ratkaisuihin.

Kemira GrowHow pyrkii kehittymaan tuotetoimittajasta asiakkaidensa strategiseksi kumppaniksikasvinviljelyssa ja Industrial Solutions -liiketoiminnoissa. Kemira GrowHow tavoitteleekilpailuetuja kehittamalla, tuottamalla ja markkinoimalla raataloityja lannoitetuotteita,integroituja palveluja ja muita ratkaisuja asiakassegmenttiensa ja asiakkaittensa erityistarpeisiin.Talla pyritaan parantamaan GrowHow’n liiketoimintojen lisaarvoa ja vahentamaan liiketoiminnansuhdanneherkkyytta.

• Saavuttaa yhteyden viljelijoihin joko suoraan tai laheisessa yhteistyossa jakelijoiden kanssa.

Kemira GrowHow pyrkii edistamaan elintarvikeketjun integroitumista tekemalla yhteistyotamaatilojen, kaupan ja elintarviketeollisuuden kanssa. Tama auttaa palvelemaan maatiloja niidentuottaessa kilpailukykyisesti tuotteita, jotka on suunniteltu tayttamaan elintarviketeollisuudentarpeet ja vaatimukset.

• Keskittya valikoituihin asiakassegmentteihin ja markkina-alueisiin teollisuudelle myytavissa tuotteissa.

Kemira GrowHow pyrkii markkinoimaan typpi- ja fosforipohjaisia kemikaalituotteita valikoiduillaasiakassegmenteilla lisatakseen lannoiteliiketoimintansa arvoa, varmistaakseen tasaisenkassavirran ja lieventaakseen lannoiteliiketoiminnan suhdanneherkkyytta.

• Olla aktiivinen teollisuudenalan konsolidointikehityksessa Euroopassa.

Kemira GrowHow aikoo osallistua aktiivisesti Euroopan lannoiteteollisuudenkonsolidointikehitykseen, mihin Yhtion johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’lla onkokonsa ja markkina-asemansa johdosta erinomaiset mahdollisuudet.

41

Keskeiset vahvuudet

Yhtion johdon kasityksen mukaan seuraavat keskeiset vahvuudet tukevat Kemira GrowHow’nstrategian toteuttamista:

• Vahva perusta Euroopassa.

Kemira GrowHow’lla on vahva perusta, syvallinen tietotaito ja vahva tuotemerkkien tunnettavuususeilla Euroopan keskeisilla maantieteellisilla markkina-alueilla.

• Hyva asema Keski- ja Ita-Euroopan kasvavilla markkinoilla.

Johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow on talla hetkella yksi johtavista lannoiteyhtioista,jolla on laaja markkinaedustus Keski- ja Ita-Euroopassa, ja nain ollen silla on hyvatmahdollisuudet saavuttaa vahva asema nailla kasvavilla markkinoilla. Koska Keski- jaIta-Euroopan markkinat ovat yha kehitysvaiheessa, johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHowvoi hyodyntaa asiakaskeskeista liiketoimintamalliaan nailla markkinoilla. Tama tarjoaa KemiraGrowHow’lle mahdollisuuden kasvaa edelleen seka tarjota enemman lisaarvoa tuottavia palvelujaasiakkailleen.

• Kilpailukykyinen raaka-aineiden hankinta seka tehokas raaka-aineiden hankinta-, tuotanto- jajakelulogistiikka.

Yhtion johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’n vahva asema Euroopanlannoiteteollisuudessa perustuu suurelta osin raaka-ainetuotannon vertikaaliseen integrointiin jalogistiikan optimointiin raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa ja jakelussa. Kemira GrowHowon lahes omavarainen ammoniakin kayton suhteen. Lisaksi Kemira GrowHow on lahesomavarainen fosforin osalta, koska silla on oma korkealaatuinen apatiittikaivos ja omaafosforihappotuotantoa Suomessa. Ostamalla lannoitteita ulkopuolisilta tuottajilta KemiraGrowHow pystyy palvelemaan loppumarkkinoita ilman oman tuotantokapasiteettinsa asettamiarajoituksia. Talla pyritaan varmistamaan Kemira GrowHow’n tuotantolaitosten korkea kayttoasteja optimoimaan niiden tuotantokustannuksia.

• Syvalliseen viljelyosaamisen perustuvat raataloidyt lannoitteet ja ratkaisut.

Kasvikohtaisesti raataloidyt lannoitetuotteet (kuten NPK-lannoitteet) ja integroituja palveluitasisaltavat tuotekokonaisuudet kasvattavat parempituottoisten tuotteiden ja palvelujen osuuttaKemira GrowHow’n myynnissa. Kemira GrowHow pystyy raataloimaan tuotteensa ja palvelunsaasiakas- ja markkinakohtaisesti markkinoiden segmentoinnin ja segmenttikohtaisten tarpeidenperusteella. Tama viljelyosaaminen on yksi Konsernin tarkeimmista osaamisalueista.

• Kilpailukyiset tuotantolaitokset ja -teknologia.

Kemira GrowHow’n tuotantolaitokset ovat moderneja, kilpailukykyisia ja korkealaatuisia. Naidentuotantolaitosten teknologia on uudistettu kilpailukyvyn parantamiseksi. Tuotantolaitosten sijaintion logistisesti hyva. Yhtion johdon kasityksen mukaan joustavan tuotantoprosessinsa ansiostaKemira GrowHow pystyy tuottamaan raataloidympia tuotteita kuin useimmat kilpailijansa.

• Keskittyminen kustannustehokkuuteen seka kannattaviin liiketoiminta-alueisiin.

Kemira GrowHow’n tuotantoteknologia muodostaa pohjan joustavalle, korkealaatuiselle jakustannustehokkaalle tuotannolle, ja Konserni keskittyy jatkuvasti alentamaan kustannuksiauusilla innovaatioilla. Lisaksi Kemira GrowHow keskittyy omassa tuotannossaan parhaitenkannattaviin liiketoimintasegmentteihin ja ostaa muita tuotteita ulkopuolisilta sovittaakseentuote- ja palveluvalikoimansa asiakkaidensa tarpeisiin.

• Kokenut johtoryhma.

Kemira GrowHow’lla on erittain kokenut johtoryhma, jolla on nayttoa Kemira GrowHow’nliiketoiminnan pitkajanteisesta kehittamisesta.

Taloudelliset tavoitteet

Kemira GrowHow on asettanut seuraavat taloudelliset tavoitteet:

• Keskimaaraisesti yli 10 prosentin kayttokatemarginaali laskettuna yli liiketoiminnansuhdannejakson;

42

• Keskimaarin yli 10 prosentin sijoitetun paaoman tuottoaste laskettuna yli liiketoiminnansuhdannejakson;

• Velkaantumisaste 60-100 prosenttia; ja

• Investoinnit keskimaarin pienemmat kuin poistot (pois lukien mahdolliset yrityskaupat).

Ei ole varmuutta siita, etta Kemira GrowHow saavuttaa edella mainitut tavoitteet taisaavutettaessaan ne noudattaa niita. Katso ‘‘Tulevaisuutta koskevat lausumat’’.

Liiketoimintarakenne

Kemira GrowHow’n Jatkuvat liiketoiminnot on organisoitu kahteen strategiseenliiketoimintayksikkoon, jotka ovat Crop Cultivation ja Industrial Solutions.

Liiketoimintayksikko Paatuotteet Paamarkkinat Tarkeimmat asiakastoimialat

Crop Cultivation Lannoitteet, Pohjoismaat, Baltian Osuuskunnat, tukkurit,kasvinsuojelu-aineet, maat, Puola, Unkari, jakelijat,kemikaalit, Venaja, Iso-Britannia, maataloustuottajat,rehunsailontaaineet, Irlanti, Saksa, Belgia, elintarviketeollisuussiemenet, sopimusviljely Alankomaat, Ranska,ja muut palvelut Espanja, muut

markkinat

Industrial Solutions Fosforihappo, Pohjoismaat, Lansi-, Lannoitteiden,elainrehufosfaatit, Keski- ja Ita-Eurooppa, rehufosfaattien jarehuhapot, rehun Lahi-Ita, Kaakkois- teollisuusfosfaattiensailontaaineet Aasia, Etela-Afrikka valmistajat,

rehutuottajat

Ammoniakki, Pohjoismaat, Iso- Kemian-, metalli-,ammoniakkivesi, Britannia, Irlanti, elektroniikka- jatyppihapot, Belgia, Alankomaat, elintarviketeollisuusnitraattiliuokset, CO2, Ranska, Saksa, Espanjaurea ja muutvalitystuotteet

Crop Cultivation

Yleista

Crop Cultivation -liiketoimintayksikko valmistaa ja markkinoi laajaa maatalouteen, kasvinviljelyynja puutarhanhoitoon tarkoitettua lannoitevalikoimaa seka tarjoaa tahan liittyvia palveluja valikoiduillaPohjois-, Lansi- ja Ita-Euroopan markkinoilla ja erailla Euroopan ulkopuolisilla vientimarkkinolla.Kemira GrowHow on markkinajohtaja Suomessa, Baltian maissa, Tanskassa, Pohjois-Irlannissa jaBelgiassa. Lisaksi liiketoimintayksikolla on vahva asema Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Pohjois-Ranskassa ja Pohjois-Saksassa. Euroopan ulkopuolisista markkinoista tarkeimpia ovat Aasia ja Afrikka.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon strategiana on tarjota raataloityja tuotteita ja integroitujapalveluja maatalousasiakkaille seka edistaa yhteistyota koko elintarvikeketjussa. Elintarvikeketjunintegroinnin taustalla olevana tavoitteena on keskittya maataloustuottajien avustamiseenelintarviketeollisuuden yha haastavampien vaatimusten tayttamisessa. Tahan sisaltyvat maatiloillesuoraan annettava neuvonta (lehdet, ohjekirjat, suorapostitukset, Internet, seminaarit ja kenttakokeet)seka maataloustuotannon hallintavalineiden ja viljelypalvelujen kehittaminen. Suorat yhteydetmaatiloihin auttavat myos lisaamaan Kemira GrowHow’n tuotemerkkien tunnettavuutta ja kysyntaa.Crop Cultivation -liiketoimintayksikko taydentaa tuotevalikoimaansa myymalla ulkopuolisten tuotteita.

Yhtion johto uskoo, etta Crop Cultivation -liiketoimintayksikon vahvuus perustuu tiiviiseenyhteistyohon elintarviketuottajien ja jakelijoiden kanssa, seka suoriin yhteyksiin maatilojen kanssa.Liiketoimintayksikolla on erityisen vahvat suhteet jakelijoihin Isossa-Britanniassa, Suomessa jaUnkarissa. Baltian maissa liiketoimintayksikko on luonut yhteyksia maatiloihin ja suurin osa sentuotteista myydaan suoraan loppukayttajille. Crop Cultivation -liiketoimintayksikon eniten lisaarvoatuottava palvelu on sopimusviljely, jota tarjotaan paaasiassa Baltian maissa. Sopimusviljelyssa KemiraGrowHow toimii viljelijan ja elintarviketeollisuuden valisena koordinointiyksikkona. Kemira GrowHow

43

tarjoaa raataloityja viljelyohjelmia. Ne auttavat viljelijoita tuottamaan tuotteita, jotka tayttavatelintarviketeollisuuden tarpeet ja vaatimukset. Taman ansiosta viljelija voi myyda tulevan satonsatehokkaasti etukateen sovituilla ehdoilla.

Yhtion johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’lla on kilpailukykyinen ja vahva markkina-asema valikoiduilla Euroopan markkinoilla, ja sen kasvu on perustunut tarkoin kohdistettuihininvestointeihin ja kustannuskilpailukyvyn jatkuvaan parantamiseen. Kemira GrowHow’lla on tamantuloksena Euroopassa vahva asema, jota se voi tulevaisuudessa hyodyntaa lannoiteteollisuudenodotettavissa olevassa konsolidointikehityksessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Crop Cultivation -liiketoimintayksikon tiettyja avainlukujamainituilla ajanjaksoilla.

1.1 – 31.12. 1.1 – 30.6.

Avainluvut 2001 2002 2003 2003 2004

(miljoonaa euroa, ellei toisin mainittu)(tilintarkastamaton)

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855,5 806,7 885,5 474,4 467,0Kayttokate (EBITDA) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,6 14,6(1) 72,8(2) 40,4(2) 53,2Kayttokate, % (EBITDA, %) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,8 1,8 8,2 8,5 11,4Poistot ja kuoletukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –43,7 –40,6 –38,0 –18,4 –20,3Liikevoitto (EBIT) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,9 –26,0 34,8 22,0 32,9Liikevoitto, % (EBIT, %) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,7 –3,2 3,9 4,6 7,0

(1) Sisaltaa 50,5 miljoonan arvonalennuksen.


Vuodenajat vaikuttavat merkittavasti lannoiteliiketoimintaan, ja liiketoiminnan huippu ajoittuuvahan ennen kevaan kylvoajankohtaa. Lannoitteiden kayttokaudet Euroopassa johtavat siihen, ettaeurooppalaisten lannoitetuottajien myynti ja kannattavuus ovat yleensa vuoden ensimmaisella ja toisellaneljanneksella paremmat kuin kolmannella ja neljannella vuosineljanneksella.

Lannoitteet

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon laaja tuotevalikoima muodostuu erilaisista NPK-lannoitteistaja typpilannoitteista. Useimmat lannoitetuoteryhmat on raataloity kasvikohtaisten ravinnetarpeidenmukaisesti. Tuotteiden koostumus valitaan tarpeen mukaan siten, etta kasvi saa tarvitsemansa maarankutakin ravinnetta. Myos paikallinen saa, maalaji ja sen viljavuus seka sadon kayttotarkoitus voidaanottaa huomioon tuotteita raataloitaessa. Lisaksi ne on suunniteltu tayttamaan kaikki lainsaadannonvaatimukset.

Seuraavassa taulukossa esitetaan Crop Cultivation -liiketoimintayksikon tarkeimmat tuotteet, jotkaKemira GrowHow on myynyt ulkopuolisille mainituilla ajanjaksoilla.

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Myydyt tuotteet 2001 2002 2003 2003 2004

(1 000 tonnia)

NPK-lannoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 574 2 957 3 032 1 658 1 473Typpilannoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 611 1 601 1 842 829 797

NPK-lannoitteet. Rakeiset NPK-seoslannoittet sisaltavat kaikkia kolmea valttamatontapaaravinnetta (N, P ja K). NPK-moniravinnelannoitteissa kaikki kolme ravinnetta saatetaan osaksisamaa raetta kemiallisen reaktion kautta. Tama mahdollistaa tasapainoisen lannoituksen ja tasaisenkertalevityksen, mika vahentaa kustannuksia ja maaperan tiivistymista. Kaikki NPK-lannoitteetvalmistetaan siten, etta ne voidaan levittaa tehokkaasti ja etta ravinteet jakautuvat tasaisesti. Lisaksiniihin on usein lisatty kivennais- ja hivenaineita. Kemira GrowHow valmistaa erailla markkinoillamekaanisia NPK-lannoitteita. Talloin ravinneseos ei ole niin homogeeninen kuin kemiallisissaNPK-lannoitteissa.

Yksiravinteiset lannoitteet. Kemira GrowHow’n yksiravinteisia typpilannoitteita ovat muun muassaammoniumnitraatti- ja kalsiumammoniumnitraattilannoitteet. Yksiravinteiset lannoitteet sisaltavatyleensa vain yhta perusravinnetta: typpea, fosforia tai kaliumia. Taman ansiosta viljelija voi raataloida

44

ravinteiden kayton viljelykasvin erityistarpeiden mukaisesti vaikuttamatta maan muiden ravinteidentasapainoon. Typpilannoitteisiin lisataan usein rikkia.

KEMISTAR�. KEMISTAR�-lannoiteratkaisu on ainutlaatuinen tapa raataloida lannoitus erikasveille ja maalajeille sopivaksi. KEMISTAR�-konsepti on kasvava, lisaarvoa tuottava teknologia, jollaN-, P- ja K-ravinteet sekoitetaan raataloidysti siten, etta lannoite vastaa optimaalisesti viljelykasvintarpeita. Konsepti perustuu Kemira GrowHow’n keraamiin tietoihin maataloustuottajien kasvavistavaatimuksista ja naiden kokemuksen hyodyntamiseen sopivien ravinneyhdistelmien valinnassa.

Integroidut palvelut ja muut tuotteet

Elintarvikeketjun hallinnassa on kohdattu viime vuosina uusia haasteita. Seka maataloustuottajienetta rehu- ja elintarviketeollisuuden on noudatettava yha tiukempia elintarvikkeiden laatua jaymparistoa koskevia vaatimuksia sailyttaen samalla tehokkuutensa ja kannattavuutensa. Tassa yhteydessaKemira GrowHow’n strategiana on hyodyntaa sen omaa ja yhteistyokumppaneidensa osaamista ja lisataintegroitujen palvelujen myyntia asiakkailleen. Vuonna 2003 Crop Cultivation -liiketoimintayksikonintegroitujen palveluiden ja tuotteiden liikevaihto oli 70 miljoonaa euroa.

Kasvinviljelypalvelut ja tasmaviljelypalvelut. Kemira GrowHow’n kasvinviljelypalvelut auttavatviljelijoita ja elintarviketuottajia saavuttamaan laadulle, tehokkuudelle, kannattavuudelle ja kestavilletoimintatavoille asetetut tavoitteet. Kasvinviljelypalveluja ovat muun muassa sopimusviljely (Konsernintalla hetkella Baltian maiden elintarviketuottajille tarjottava ulkoistamispalvelu), viljelyneuvonta, maa-analyysit ja GROW-HOW�-tyokalut (paaasiassa Internet-pohjaisia suunnitteluvalineita, joilla viljelijatvoivat suunnitella viljelytoimintaansa). Sopimusviljelyyn liittyy merkittavien viljamaarien kauppaasopimusviljelytilojen ja viljanjalostusteollisuuden (muun muassa myllyt, panimot, oljy- ja rehuteollisuus)valilla.

Kemira GrowHow’n tasmaviljelypalvelut auttavat viljelijoita allokoimaan ravinteiden kaytonpaikkakohtaisesti tehokkuuden ja ymparistoasioiden hallinnan parantamiseksi. LORIS�-tasmaviljelypalvelu muodostuu kartoista, toteutusohjelmista ja valvontaratkaisuista. LORIS�-karttapalveluun sisaltyvat muun muassa paikkakohtaiset lannoitussuositukset, kasvukauden aikaisetbiomassakartat, satopotentiaalikartat ja sadon laatua kuvaavat kartat. LORIS�-PC-ohjelma sisaltaatilakohtaisia kalkitus- ja lannoitusmalleja, ja silla voidaan luoda GPS-satelliittipaikannukseen perustuviaohjaustiedostoja, joilla ohjataan lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden levityslaitteita pelloilla.

Muut tuotteet. Muut tuotteet sisaltavat paasaantoisesti muilta tuottajilta hankittujakasvinsuojeluaineita. Lisaksi Kemira GrowHow myy siemenia ensisijaisesti Baltian maihin jarehunsailontaaineita Suomessa seka Baltian maissa. Crop Cultivation liiketoimintayksikon omiintuotteisiin kuuluu Kemira GrowHow’n kehittamaan teknologiaan perustuva iSEED�, jossa siemenetpinnoitetaan ravinteilla. Tama pinnoite parantaa kasvinravinteiden saantia erityisesti kasvunalkuvaiheessa ja siten aikaistaa ja nopeuttaa tervetta kasvua. iSEED� parantaa sadon tasalaatuisuutta jasadonkorjuun tehokkuutta. Lisaksi se tehostaa uusien hyvasatoisten lajikkeiden satopotentiaalinsaavuttamista.

Markkinat

Seuraavassa taulukossa on esitetty Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihdonmaantieteellinen jakautuminen mainituilla ajanjaksoilla.

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.


(miljoonaa euroa) (miljoonaa euroa)(tilintarkastamaton)

Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230,1 203,1 197,7 112,7 107,7Manner-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294,3 231,2 292,7 151,7 136,3Iso-Britannia ja Irlanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 188,6 204,8 230,2 120,9 104,1Keski- ja Ita-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,8 92,5 108,2 67,0 85,2Muut markkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70,7 75,1 56,7 22,1 33,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855,5 806,7 885,5 474,4 467,0

45

Suomi

Kemira GrowHow on lannoiteliiketoiminnan markkinajohtaja Suomessa. Johtava asema perustuuKemira GrowHow’n pitkaaikaiseen toimintaan Suomessa ja suomalaisiin viljelijoihin luotuihinerinomaisiin suhteisiin. Lisaksi Kemira GrowHow on luonut hyvia yhteistyosuhteita elintarviketuottajiinja hyvin linkitettyja prosesseja jakelijoiden kanssa, ja lisaksi se pystyy tarjoamaan laajan valikoimanlannoitteita, kasvinsuojeluaineita, rehunsailontaaineita, siemenia seka muita tuotteita ja palveluja.Kemira GrowHow’lla on omaa paikallista tuotantoa ja lukuisia tuotteita, jotka on raataloity paikallistenvaatimusten mukaisesti. Tata taydennetaan tehokkaalla logistiikalla ja suorilla toimituksilla maatiloille.Tuotteet myydaan paaasiassa ulkopuolisten jakelijoiden kautta. Suomessa kysynta perustuu paaasiassaKemira GrowHow’n tehokkaaseen myynninedistamiseen seka palveluiden tarjoamiseen suoraanmaanviljelijoille.

Manner-Eurooppa

Crop Cultivation -liiketoimintayksikko toimittaa Ranskassa, Saksassa, Belgiassa, Alankomaissa,Tanskassa ja Espanjassa NPK-moniravinnelannoitteita, typpilannoitteita kuten kalsiumammoniumnit-raattia ja ammoniumnitraattia seka niihin liittyvia maatalouden neuvonta- ja tukipalveluja. Naillamarkkinoilla liiketoimintayksikon tarkeimpia asiakkaita ovat tukku- ja vahittaiskaupat. KemiraGrowHow on markkinajohtaja Belgiassa ja Tanskassa ja silla on vahva asema Alankomaissa, Pohjois-Ranskassa ja Pohjois-Saksassa. Asiakkaita palvellaan paaasiassa Belgiassa sijaitsevista Tertrenpaikallisista tuotantolaitoksista ja Ribecourtin (Ranska) yhteisyrityksen tuotantolaitoksesta kasin.Kemira GrowHow’n tuotevalikoimaa taydennetaan muiden valmistajien tuotteilla. Kemira GrowHow’llaon maa- ja segmenttikohtaisia jakelujarjestelmia. Yhtion johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’nManner-Euroopassa saavuttama hyva asema mahdollistaa aktiivisen osallistumisen teollisuudenalankonsolidointikehitykseen. Liiketoimintayksikon merkittavimpia kilpailijoita Manner-Euroopassa ovatK&S:n tytaryhtio Fertiva, alankomaalaisen elintarvikeraaka-aineiden ja lisaravinteiden valmistajanDSM:n tytaryhtio DSM Agro, ranskalainen typpikemiaan erikoistunut yhtio ja Total Finan tytaryhtioGrande Paroisse, espanjalainen lannoiteyhtio Fertiberia ja Yara.

Iso-Britannia ja Irlanti

Crop Cultivation -liiketoimintayksikko toimittaa Isossa-Britanniassa ja Irlannissa NPK-lannoitteitaja typpilannoitteita. Liiketoimintayksikko otti askettain kayttoon uuden jakelustrategian, joka perustuunailla markkinoilla johtavien jakelijoiden kanssa tehtyihin yksinoikeudellisiin jakelusopimuksiin,asiakassegmentointiin perustuvaan tuotevalikoimaan, suoriin toimituksiin maatiloille ja maatiloilletarjottavaan suoraan tuotetukeen. Kemira GrowHow on luonut pitkaaikaisia kumppanuuksiavalikoitujen jakelijoiden kanssa ja sen tuotemerkit ovat erittain tunnettuja. Kemira GrowHow onIson-Britannian suurin lannoitetuottaja ja ainoa paikallinen NPK-lannoitteiden valmistaja jamarkkinajohtaja Pohjois-Irlannissa. Crop Cultivation -liiketoimintayksikon tuotteet toimitetaan Isossa-Britanniassa suoraan maanviljelijoille. Liiketoimintayksikon merkittavimpia kilpailijoita Isossa-Britanniassa ovat Terra ja Yara.

Keski- ja Ita-Eurooppa

Crop Cultivation -liiketoimintayksikko tarjoaa laajaa tuote- ja palveluvalikoimaa Baltian maissa,Puolassa, Unkarissa ja Venajalla. Nailla markkinoilla asiakkaat ovat paaasiassa maanviljelijoita,erikoistuottajia, osuuskuntia, maatalousalan jakelijoita ja elintarviketuottajia. Tuotevalikoima kattaaNPK- ja PK-seoslannoitteet, typpilannoitteet, rehunsailontaaineet, kasvinsuojeluaineet, siemenet, viljanseka valikoiduille asiakasryhmille tarkoitetut kasvinviljely- ja suunnittelupalvelut. Yhtion johdonkasityksen mukaan Kemira GrowHow’lla on vahvin kasvinviljelyalan tuotemerkki useilla markkinoillaKeski- ja Ita-Euroopassa. Kemira GrowHow kayttaa nailla alueilla monikanavaista jakelustrategiaa,jossa tuotteita toimitetaan seka jakelijoiden kautta etta suoraan maatiloille. Yhtion johdon kasityksenmukaan tama asema tukee Kemira GrowHow’n laajentumista nailla alueilla. Crop Cultivation-liiketoimintayksikon keskeisia kilpailijoita nailla markkina-alueilla ovat paikalliset tuottajat ja tuontiVenajalta seka eraat EU-kilpailijat kuten Unkarissa itavaltalainen melamiinin ja kasvinravinteidentuottaja Agrolinz ja Puolassa Yara.

46

Euroopan ulkopuoliset markkinat

Kemira GrowHow’n Crop Cultivation -liiketoimintayksikko toimittaa erikoiskasvien viljelyyntarkoitettuja kasvinravinteita Thaimaassa, Malesiassa ja Kiinassa. Kemira GrowHow on perustanutnaihin maihin omat tytaryhtiot markkinointia, myyntia ja asiakaspalvelua varten. Yhtion johdonkasityksen mukaan naiden alueiden asiakkaat tuntevat erittain hyvin Kemira GrowHow’n tuotemerkit.Lisaksi Kemira GrowHow markkinoi tuotteitaan tietyissa Afrikan maissa. Kemira GrowHow’nlannoitteita kaytetaan muun muassa korkeakatteisten erikoiskasvien, hedelmien ja vihannesten viljelyssa.Crop Cultivation -liiketoimintayksikon tuotteet ovat usein raataloityja ja sen tuotevalikoima koostuukorkealaatuisista NPK-lannoitteista, jotka on tuotettu Uudessakaupungissa. Lisaksi tuotevalikoimaataydennetaan ja logistiikkaa tuetaan muiden valmistajien tuotteilla. Nama markkinat tasapainottavatlannoitteiden kysyntaa Euroopan hiljaisen kysynnan kaudella.

Tuotanto

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon tuotantolaitokset, sekoitusyksikot ja jakelukeskukset kattavatliiketoimintayksikon strategiset maantieteelliset markkina-alueet. Kemira GrowHow’n tuotantolaitokset,joilla palvellaan paaasiassa Crop Cultivation -liiketoimintayksikon Pohjois- ja Ita-Euroopan markkinoita,sijaitsevat Harjavallassa, Uudessakaupungissa, Siilinjarvella ja Kedainiaissa (Liettua). Lansi-Euroopanmarkkinoita palvellaan paaasiassa Incen (Iso-Britannia) ja Tertren (Belgia) tuotantolaitoksista sekaRibecourtin (Ranska) yhteisyrityksen tuotantolaitoksesta. Kemira GrowHow’lla on Crop Cultivation-liiketoimintayksikkoa palvelevat tuotantolaitokset lisaksi Kokkolassa ja Hullissa (Iso-Britannia). Katso‘‘—Tuotantolaitokset’’.

Kemira GrowHow’n johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’lla on kilpailukykyisettuotantolaitokset ja jakelujarjestelmat. Tuotantolaitosten kustannustehokkuutta on viime aikoinaparannettu niita uusimalla ja tehostamalla tuotantoa. Seuraavassa taulukossa esitetaan johdon arvioitatoteutuneista kustannuksista Konsernin tarkeimpien tuotteiden osalta sen tarkeimmilla markkinoillaEuroopan keskiarvoon verrattuna ennen tuotannon tehostamista ja sen jalkeen.

Tuotantokustannusindeksi 100=EFMA lukuun ottamatta Kemira GrowHow’ta.

Maa Tuote 2002 Nykytilanne(1)

Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NPK 20-10-10 80 75Ranska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . CAN 112 102Iso-Britannia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . AN 87 83Tanska(2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . NPK 20-10-10 97 89

(1) Incen ja Uudenkaupungin tuotantolaitosten tuotannon uudistamisen ja tehostamisen jalkeen vuonna 2005.

(2) Toimitettu Uudenkaupungin tuotantolaitokselta.

Tuotannon uudistamisen ja tehostamisen tuloksena Konsernin tyontekijoiden tuottavuus onparantunut joka vuosi vuodesta 2001 lahtien. Kemira GrowHow tuottaa noin 35 prosenttia enemmanlannoitteita kaytettya miestyotuntia kohden laskettuna tonneissa verrattuna vuoteen 2001.


Yleista

Industrial Solutions -liiketoimintayksikko tarjoaa tehokkaita tuotteita ja innovatiivisia ratkaisuja,kuten rehufosfaatteja ja happoja rehuteollisuuteen seka erilaisia typpipohjaisia kemikaaleja jafosforihappoa muille teollisuudenaloille. Industrial Solutions -liiketoimintayksikko on jaettu fosfaatti- japrosessikemikaaliliiketoimintaan. Fosfaattiliiketoiminnan liikevaihto oli 190 miljoonaa euroa vuonna2003. Fosfaattiliiketoiminta on edelleen jaettu elainrehufosfaatti- ja fosforihappoliiketoimintaan.Prosessikemikaaliliiketoiminnan liikevaihto oli 106 miljoonaa euroa vuonna 2003 ja se myy erilaisiatyppipohjaisia valituotteita teollisuusasiakkaille. Industrial Solutions -liiketoimintayksikolla onsynergioita erityisesti tuotannossa ja hankinnassa Crop Cultivation -liiketoimintayksikon kanssa. Sekuuluu epaorgaanisten rehufosfaattien johtaviin tuottajiin. Se tarjoaa elainrehuteollisuudelle laajanvalikoiman korkealuokkaisia rehujen kivennaisaineita, kuten kalsiumfosfaatteja seka natriumia jamagnesiumia sisaltavia tuotteita. Naita tuotteita myydaan rehuteollisuuteen yli 80 maassa.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon strategiana on tuottaa lisaarvoa lannoiteliiketoiminnalleliiketoiminnan suhdannekierron aikana. Industrial Solutions -liiketoimintayksikko etsii kasvua

47

keskittymalla valikoiduille teollisuudenaloille ja tuottamalla tata kautta palveluita, jotka perustuvatsyvalliseen asiakkaan tarpeiden ymmartamiseen. Se hyodyntaa Crop Cultivation -liiketoimintayksikontuotanto-, hankinta ja kehitystoimintojen kautta saavutettavia synergiaetuja.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Industrial Solutions -liiketoimintayksikon tiettyja avainlukujamainituilla ajanjaksoilla.

1.1. - 31.12. 1.1. - 30.6.

Avainluvut 2001 2002 2003 2003 2004

(miljoonaa euroa, ellei toisin mainittu)(tilintarkastamaton)

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279,2 313,2 295,7 150,7 135,6Kayttokate (EBITDA) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51,3 51,8 15,8 10,2 12,7Kayttokate, % (EBITDA, %) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18,4 16,5 5,3 6,8 9,4Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –11,6 –13,6 –12,3 –6,0 –4,9Liikevoitto (EBIT) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39,7 38,3 3,5 4,2 7,8Liikevoitto, % (EBIT, %) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,2 12,2 1,2 2,8 5,8

Markkinat

Seuraavassa taulukossa on esitetty Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevaihdonmaantieteellinen jakautuminen mainituilla ajanjaksoilla.

1.1. - 31.12. 1.1. - 30.6.



Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45,6 46,3 45,8 22,3 21,1Manner-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156,8 167,7 144,9 77,4 67,4Iso-Britannia ja Irlanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,7 35,0 33,2 16,0 18,7Keski- ja Ita-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,3 22,4 14,6 9,6 6,2Muut markkinat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,8 41,8 57,2 25,4 22,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279,2 313,2 295,7 150,7 135,6

Fosfaatit

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon toimittamia fosfaattituotteita kaytetaankotielaintuotannossa ja ne edistavat elainten terveytta.

Elainrehufosfaatit. Rehufosfaatteja, kuten epaorgaanisia rehufosfaatteja jamagnesiumlisaravinteita, kaytetaan rehussa elainten terveydelle ja kasvulle valttamattomien kivennais- jahivenaineiden lahteena. Ne varmistavat luuston ja lihasten hyvan kehityksen. Industrial Solutions-liiketoimintayksikon BOLIFOR� ja KYNOFOS�-tuotemerkilla markkinoitavat rehufosfaatit sisaltavathyvin hyodynnettavissa olevia kivennaisaineita, ja niita kaytetaan sikojen, siipikarjan, marehtijoiden,hevosten, kalojen ja lemmikkielainten ruokinnassa. Liiketoimintayksikko myy rehufosfaatteja paaasiassarehuntuottajille. Kemira GrowHow myy noin 0,5 miljoonaa tonnia elainrehufosfaatteja vuodessa.Kemira GrowHow’n tuotantokapasiteetti on noin 0,65 miljoonaa tonnia (18% P). Konsernin omissatuotantolaitoksissa kasiteltavilla valikoiduilla raaka-aineilla varmistetaan, etta rehuihin tarkoitetutkivennaisaineet ovat erittain korkealaatuisia, ravintoarvoltaan erinomaisia, hyvin sulavia ja jaljitettavia.Kemira GrowHow vahvisti johtavaa asemaansa epaorgaanisten rehufosfaattien tuottajana ja kehittajanaostamalla etelaafrikkalaisen rehufosfaattien toimittajan liiketoiminnan vuonna 2002. Kemira GrowHowon rehufosfaattien markkinajohtaja Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Sveitsissa, Unkarissa,Balkanin maissa, Romaniassa, Lahi-idassa, Etela-Afrikassa ja Australiassa. Liiketoimintayksikonmerkittavimpia kilpailijoita ovat belgialainen kemianteollisuusyhtio Tessenderlo ja ranskalainenmaanparannusaineita, lannoitteita ja erikoistuotteita valmistava Timab, PCS, IMC ja monet venalaisettuottajat.

Fosforihappo. Industrial Solutions -liiketoimintayksikko tuottaa apatiittipohjaista, erittain vahanraskasmetalleja sisaltavaa fosforihappoa omaan kayttoonsa ja myy sita Pohjois- ja Lansi-Euroopassatoimiville teollisuusasiakkaille. Kemira GrowHow kayttaa fosforihappoa omassa rehufosfaatti- ja

48

lannoitetuotannossaan. Lisaksi liiketoimintayksikko myy fosforihapon ja fosfaatin valmistuksessa syntyviauseita sivutuotteita, kuten kipsia, kiilletta, maatalouskalkkia ja fluorideja. Liiketoimintayksikon tarkeintuotantolaitos on Siilinjarvella, joka tuottaa rikki- ja fosforihappoja seka edella mainittuja sivutuotteitaja jonka fosfaattikaivoksesta Industrial Solutions -liiketoimintayksikko saa fosfaattia. KemiraGrowHow’n fosforihapon tuotantokapasiteetti (P2O5) on noin 280 kilotonnia ja Kemira GrowHow myyvuosittain noin 50 kilotonnia ulkopuolisille asiakkaille. Rikkia rikkihappoa varten, jota kaytetaanfosforihapon valmistukseen, ostetaan lahella sijaitsevasta Pyhasalmen kaivoksen pyriittiesiintymasta.Fosforihappoa kaytetaan lannoitteiden ja rehufosfaattien lisaksi useisiin teollisiin kayttotarkoituksiin,kuten pesuaineiden valmistukseen, elintarviketeollisuuteen ja biologiseen vedenpuhdistukseen. IndustrialSolutions -liiketoimintayksikon fosforihapon paamarkkina-alueita ovat Pohjois- ja Lansi-Eurooppa, jafosforihapon sivutuotteiden paamarkkina-alue on Suomi. Liiketoimintayksikon merkittavimmatkilpailijat ovat marokkolaisia, tunisialaisia, israelilaisia ja etelaafrikkalaisia valmistajia.

Elainrehuhapot. Industrial Solutions -liiketoimintayksikko tuottaa myos happoja, jotka edistavatelainten tervetta kasvua rajoittamalla haitallisten bakteerien kasvua ja edistamalla ruoansulatusta.Liiketoimintayksikon BOLIFOR�-rehuhappoja ovat muun muassa mikrobikasvua ehkaisevat rehujensailontaaineet ja seosrehuihin valmiiksi lisatyt tai itse lisattavat happamat lisaravinteet seka salmonellaaja homehtumista ehkaisevat hapot. Rehuhapoilla voidaan korvata antibiootteja, joiden kaytto kasvunlisaamiseen kielletaan EU:ssa vuoden 2006 alusta uudella lainsaadannolla. Kemira GrowHow kehittaaaktiivisesti epaorgaanisia ja orgaanisia rehuhappoja, ja sen ratkaisut tayttavat elintarvikkeiden laadunparantamista, elintarviketuotannon tehostamista ja elainten parempaa terveytta koskevat vaatimukset.

Prosessikemikaalit

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon prosessikemikaalit ovat typpipohjaisia ja muita synergisiakemikaaleja, joita kaytetaan useilla teollisuudenaloilla kuten kemian-, laake-, metalli-, elektroniikka- jaelintarviketeollisuudessa. Liiketoimintayksikon typpikemikaalien tuotannossa ja myynnissa on paljonsynergioita Konsernin lannoitetuotannon kanssa, koska ne valmistetaan samoissa tuotantolaitoksissa.Typpipohjaisia tuotteita ovat muun muassa ammoniakki, ammoniakkivesi, typpihappo, nitraattiliuokset,urea ja hiilidioksidi. Eraat naista tuotteista, esimerkiksi ammoniakki, typpihappo ja hiilidioksidi, ovatKemira GrowHow’n lannoitetuotannon vali- tai sivutuotteita. Asiakastoimialat kayttavat ammoniakkiaesimerkiksi hiivan, nylonin ja amidien valmistamisessa. Typpihappoa kaytetaan esimerkiksinitroselluloosan, polyuretaanin valmistuksessa tarvittavien valituotteiden ja rajahdysaineidenvalmistuksessa seka metallien kasittelyssa, ureaa esimerkiksi liimoissa ja melamiinissa, ja hiilidioksidiaesimerkiksi virvoitusjuomissa ja jaahdytyksessa. Kemikaalituotteidensa lisaksi Industrial Solutions-liiketoimintayksikko tarjoaa asiakkailleen teknista neuvontaa, palveluja ja sovellusosaamista.Prosessikemikaaleja myydaan Manner-Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Pohjoismaissatoimiville asiakkaille. Liiketoimintayksikko myy vuosittain noin 0,1 miljoonaa tonnia ammoniakkia janoin 0,15 miljoonaa tonnia typpihappoa. Yhtion johto pyrkii lisaamaan liiketoimintayksikonprosessikemikaalien myyntia tarjoamalla valikoiduille teollisuudenaloille uusia tuotteita ja palveluja.

Tuotanto

Industrial Solutions -liiketoimintayksikko palvelee paaasiassa Euroopan markkinoita, muttarehufosfaatteja toimitetaan maailmanlaajuisesti. Liiketoimintayksikon omaa tuotantoa taydennetaanmuilta tuottajilta ostetuilla tuotteilla. Industrial Solutions -liiketoimintayksikon tuotantolaitoksetsijaitsevat Uudessakaupungissa, Kokkolassa, Siilinjarvella, Helsingborgissa (Ruotsi), Incessa(Iso-Britannia), Durbanissa (Etela-Afrikka) ja Tertressa (Belgia). Rehufosfaattien tuotanto on integroituEuroopassa omaan fosforihappotuotantoon ja Kemira GrowHow’n Siilinjarvella sijaitseviin omiinfosforivarantoihin. Katso ‘‘—Tuotantolaitokset’’.

Lopetetut liiketoiminnot

Kemira GrowHow ja sen emoyhtio Kemira tekivat 24.9.2004 puitesopimuksen koskienMaailmanlaajuisten vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan erottamista Jatkuvista liiketoiminnoista15,7 miljoonan euron korvausta vastaan (‘‘Puitesopimus’’). Erottaminen toteutettiin 24.9.2004 ja sesisalsi tietyin poikkeuksin Kemira GrowHow’n osuudet sen Italiassa, Jordaniassa ja YhdistyneissaArabiemiirikunnissa sijaitsevista yhteisyrityksista (‘‘Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminnan yhteisyritykset’’). Puitesopimuksen mukaisesti Maailmanlaajuisen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoimintaan liittyva taloudellinen tulos mukaan lukien liikevaihto, tulevatrahoitusvelvoitteet ja kulut 1.1.2004 jalkeen kuuluvat Kemiralle.

49

Kemira GrowHow’n vesiliukoisten lannoitteiden tuotteisiin kuuluivat muun muassa kaliumnitraatit,kaliumsulfaatit, ravinteet ja kasvunedistajat kuten myos ureafosfaatit ja muut lannoitetuotteet.Liiketoimintaan kuului myos maailmanlaajuinen jakeluverkko, joka koostui Maailmanlaajuisenvesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan yhteisyrityksista seka myynti- ja markkinointiyksikoistakeskeisimmilla markkina-alueilla. Harjavallassa sijaitseva tuotantolaitos, joka tuottaa myos vesiliukoisialannoitteita, sailyy kuitenkin Kemira GrowHow’lla. Lisaksi Kemira GrowHow edelleen markkinoi jamyy vesiliukoisia lannoitetuotteita Pohjoismaissa, Baltian alueella ja Ita-Euroopassa.

Vuonna 2003 Lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto oli 74,8 miljoonaa euroa ja 30.6.2004paattyneella kuuden kuukauden jaksolla 44,7 miljoonaa euroa. Lopetettujen liiketoimintojenpalveluksessa oli 30.6.2004 maailmanlaajuisesti noin 100 tyontekijaa. Lahes kaikki Lopetettujenliiketoimintojen tyontekijat jatkavat Kemira GrowHow’n palveluksessa. Nama tyontekijat vuokrataanKemiralle Lopetettuja liiketoimintoja varten Kemira GrowHow’n ja Kemiran tekemanpalvelussopimuksen nojalla. Katso ‘‘Myyja—Kemira GrowHow’n ja Kemiran valinen suhde’’.

Kemira GrowHow jatkaa tiettyjen Lopetettuihin liiketoimintoihin liittyvien hallinnollisten, yhtio-,henkilosto- ja IT-palveluiden tuottamista Kemiralle ja Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminnan yhteisyrityksille. Taman lisaksi Kemira GrowHow jatkaa tiettyjen Lopetettujenliiketoimintojen tuotteiden jakelupalvelujen yllapitoa. Naita palveluja tarjotaan kaupallisin ehdoin jamarkkinaehtoisesti. Katso ‘‘Myyja—Kemira GrowHow’n ja Kemiran valinen suhde’’. Taman lisaksi KemiraGrowHow jatkaa Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan yhteisyritysten osaltayhteisyritysten osakkaiden kanssa sopimiensa velvoitteiden tayttamista kunnes nama sopimusvelvoitteeton siirretty Kemiralle kyseisten sopimusten ja Puitesopimuksen nojalla. Kaikki Maailmanlaajuisenvesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan yhteisyritysten Kemira GrowHow’lle tuottamat tulot mukaanlukien liikevaihto, tulevat rahoitusvelvoitteet ja kulut kuuluvat kuitenkin Kemiralle.

Puitesopimuksessa Kemira GrowHow sitoutui olemaan harjoittamatta Lopetettujen liiketoimintojenvesiliukoisiin lannoitteisiin liittyvaa liiketoimintaa vahintaan kahden vuoden ajan huomioiden kuitenkinMaailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan yhteisyrityksia koskevien sopimustenmaaraykset. Lisaksi Kemira GrowHow myonsi Kemiralle peruuttamattoman, ikuisen jasiirtokelvottoman lisenssin kayttaa erinaisia Lopetettujen liiketoimintojen tavaramerkkeja ilman erillistakorvausta.

Seuraavasta taulukosta kayvat ilmi Kemira GrowHow’n Maailmanlaajuisen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminnan tytaryritykset seka Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminnan yhteisyritykset:

Yhtio Tuotteet Omistus (%) Maa

Kemira GrowHow A/S(1) . . . . . . . Holding-yhtio 100 TanskaUnion Kemira LLC(2) . . . . . . . . . Vesiliukoiset sekoitetut NPK- Yhdistyneet

lannoitteet 49 ArabiemiirikunnatKemira Emirates Fertilizers Co.(2) Ureafosfaatti Yhdistyneet

30 ArabiemiirikunnatBiolchim S.p.A . . . . . . . . . . . . . . Vesiliukoiset NPK-lannoitteet,

erikoisravinteet 50 ItaliaKemira GrowHow Espana SA . . . Myyntiyhtio 100 EspanjaKemira GrowHow S.A. . . . . . . . Myyntiyhtio 100 RanskaKemira GrowHow Specialty CropCare B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . Myyntiyhtio 100 Alankomaat

(1) Kemira GrowHow A/S omistaa 49 prosenttia Kemira Arab Potash Co:n osakekannasta. Kemira Arab Potash Co. onJordaniassa sijaitseva yhteisyritys, joka tuottaa kaliumnitraattia ja dikalsiumfosfaattia. Kemira GrowHow A/S omistaaFredericiassa, Tanskassa, tiettyja lannoitetoimintoja, jotka siirretaan 202 miljoonan Tanskan kruunun kauppahinnalla takaisinKemira GrowHow’lle tiettyjen Kemira GrowHow A/S:n uudelleenjarjestelytoimenpiteiden jalkeen.

(2) Osakkeiden omistus sailyy Kemira GrowHow’lla.

50

Puitesopimuksen yhteydessa Kemira antoi Yhtiolle vastatakauksen Yhtion Maailmanlaajuisenvesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan yhteisyritysten puolesta antamista voimassaolevista 35,2miljoonan euron takauksista. Taman lisaksi Yhtion vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnanyhteisyrityksille antamat 12,5 miljoonan euron lainat siirrettiin Kemiralle. Kemira on sitoutunutkorvaamaan Kemira GrowHow’lle kaikki Lopetettujen liiketoimintojen mahdollisesti aiheuttamatvastuut lukuun ottamatta vastuita, jotka johtuvat tavanomaisista Puitesopimukseen sisaltyvistavakuutuksista.

Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksesta Kemira GrowHow’n liiketoiminnan tulokseen jataloudelliseen asemaan, katso ‘‘Eraita tilintarkastamattomia pro forma -tilinpaatostietoja’’.

Tuotantolaitokset

Kemira GrowHow’lla on 11 tuotantolaitosta seitsemassa maassa, ja ne sijaitsevat paamarkkinoidenlaheisyydessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja naiden tuotantolaitosten tuotantokapasiteetista:

RehufosfaatitTuotantolaitos Maa Ammoniakki Typpihappo AN/CAN NPK/PK SOP P2O5 (18% P)

(1000 tonnia)

Ince . . . . . . . . . . . . . . . . . Iso-Britannia 370 630 400 630 — — —Tertre . . . . . . . . . . . . . . . . Belgia 405 750 900 — — — —Uusikaupunki . . . . . . . . . . Suomi — 485 50 950 — — —Hull . . . . . . . . . . . . . . . . . Iso-Britannia 270 — — — — — —Ribecourt(1) . . . . . . . . . . . . Ranska — — — 300 — — —Kedainiai . . . . . . . . . . . . . Liettua — — — 240 — — —Harjavalta . . . . . . . . . . . . . Suomi — — — 50 — — —Siilinjarvi . . . . . . . . . . . . . . Suomi — 150 — 500 — 280 —Kokkola . . . . . . . . . . . . . . Suomi — — — — 200 — 315Helsingborg . . . . . . . . . . . . Ruotsi — — — — — — 165Durban(2) . . . . . . . . . . . . . Etela-Afrikka 170

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . 1 045 2 015 1 350 2 670 200 280 650

(1) Kemira GrowHow’n ja Prayon S.A:n 50⁄50-suhteessa omistama yhteisyritys.

(2) Kemira GrowHow’n omistusosuus 75 prosenttia.

Uusikaupunki

Kemira GrowHow’n kokonaan omistama Uudenkaupungin tuotantolaitos on perustettu vuonna1964 ja se sijaitsee Suomen lounaisrannikolla. Tuotantolaitoksen omasta satamasta on suora yhteysItamerelle. Tuotantolaitos valmistaa useita NPK-, NP- ja NK-seoslannoitteita ja typpilannoitteita.Uudenkaupungin tuotantolaitos on moderni, taysin automatisoitu ja joustava. Tuotantolaitoksenrakeistusyksikko uudistettiin vuonna 2001. Uudenkaupungin tuotantolaitoksen 21,4 miljoonan euroninvestointien yhteydessa Kemira GrowHow osti vuonna 2003 irlantilaisen typpihappotehtaan, jokasiirretaan Uuteenkaupunkiin. Uusi tuotantolaitos korvaa nykyisen 35 vuotta vanhan tuotantolaitoksen.Uusi tuotantolaitos otetaan kayttoon arvion mukaan syksylla 2004. Tuotantolaitoksen tarkein raaka-aine,ammoniakki, tuodaan Venajalta rauta- tai meriteitse hyodyntaen raaka-ainelahteen laheisen sijainnintuottamia logistisia etuja. NPK-lannoitteiden tuotannossa tarvittava fosforihappo saadaan KemiraGrowHow’n Siilinjarvella sijaitsevasta tuotantolaitoksesta ja kloorivapaiden NPK-lannoitteidenvalmistuksessa tarvittava kaliumsulfaatti Kokkolan tuotantolaitoksesta. Muut tarvittavat raaka-aineethankitaan ulkopuolisilta. Katso ‘‘—Raaka-aineet ja ulkopuolisilta ostettavat tuotteet’’.

Uudenkaupungin tuotantolaitoksen tuotteet toimitetaan maa- ja meriteitse Kemira GrowHow’nCrop Cultivation -liiketoimintayksikolle, joka myy niita Pohjoismaissa, Baltian maissa, Manner-Euroopassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja muilla markkinoilla. Lisaksi Industrial Solutions-liiketoimintayksikko toimittaa Uudenkaupungin tuotantolaitokselta typpihappoa ja etsausliuoksiateollisuusasiakkaille Pohjois-Euroopassa.

Tertre, Belgia

Kemira GrowHow’n kokonaan omistama Belgiassa sijaitseva Tertren tuotantolaitos perustettiinvuonna 1928 ja Kemira osti sen vuonna 1986. Alueelle on rakennettu modernit rakeistus- ja

51

valituotantolaitokset viime vuosikymmenten aikana. Ammoniakkitehdas uudistettiin viimeksi kevaalla2004. Tuotantolaitos jalostaa maakaasusta saatavaa metaania ja ilmasta saatavaa typpea ammoniakiksi,joka jatkojalostetaan typpihapoksi, ammoniumnitraattiliuokseksi, ammoniumnitraatiksi seka kalsiumammoniumnitraatiksi. Tertren tuotantolaitos ostaa ammoniakin tuotannossa tarvitsemansamaakaasun useilta ulkopuolisilta. Katso ‘‘—Raaka-aineet ja ulkopuolisilta ostettavat tuotteet’’.

Tertren tuotantolaitoksen tuotteita myydaan Crop Cultivation -liiketoimintayksikon kauttaRanskassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa. Tuotantolaitos toimittaa myos ammoniakkivetta,ammoniakin vesiliuosta, ammoniumnitraattiliuosta, hiilidioksidia ja typpihappoa Industrial Solutions-liiketoimintayksikon teollisuusasiakkaille Euroopassa.

Ince, Iso-Britannia

Kemira GrowHow’n kokonaan omistama Incen tuotantolaitos perustettiin vuonna 1968 ja Kemiraosti sen vuonna 1988. Incen tuotantolaitos sijaitsee Ison-Britannian lansirannikolla. Kemira GrowHowon kehittanyt tuotantolaitosta useilla investoinneilla viime vuosina, ja suunnitelmien mukaan seuraavatuudistukset toteutetaan vuoden 2005 jalkipuoliskolla kaasunkulutuksen pienentamiseksi. Tuotantolaitosjalostaa maakaasusta saatavaa metaania ja ilmasta saatavaa typpea ammoniakiksi, joka jatkojalostetaantyppihapoksi, ammoniumnitraattiliuokseksi, ammoniumnitraatiksi, kalsiumammoniumnitraatiksi, rikkiasisaltaviksi typpituotteiksi ja NPK-lannoitteiksi. Incen tuotantolaitos ostaa ammoniakin tuotannossatarvitsemansa maakaasun useilta ulkopuolisilta. Fosforihappo, jota kaytetaan NPK-lannoitteidenvalmistuksessa, saadaan Konsernin omasta Siilinjarven tuotantolaitoksesta. Kaliumkloridi jaammoniumsulfaatti hankitaan Isosta-Britanniasta ja muualta Euroopasta. Katso ‘‘—Raaka-aineet jaulkopuolisilta ostettavat tuotteet’’.

Incen tuotantolaitoksen tuotteita myydaan Crop Cultivation -liiketoimintayksikon kautta Isossa-Britanniassa ja Irlannissa. Tuotantolaitos toimittaa myos ammoniakkia, typpihappoa, hiilidioksidia jaammoniumnitraattiliuosta Industrial Solutions -liiketoimintayksikon kautta Isossa-Britanniassa toimivilleteollisuusasiakkaille.

Incen tuotantolaitoksen yhdella typpihappoyksikolla esiintyi kesakuussa 2004 tekninen vika, jokapienensi tuotantolaitoksen lopputuotekapasiteettia 50 prosenttia. Tuotantolaitoksen tuotanto onpalannut normaalille tasolle 16.9.2004 lahtien. Incen tuotantolaitoksen tuotannon pienentymisenvaikutukset paaasiassa kolmannen vuosineljanneksen tulokseen ovat arviolta noin 9 miljoonaa euroamenetettyina tuottoina.

Siilinjarvi

Kokonaan Kemira GrowHow’n omistama Siilinjarven lannoitetehdas perustettiin vuonna 1969, jase sijaitsee Ita-Suomessa noin 150 kilometrin etaisyydella Venajan rajasta. Lannoitetehdas valmistaatyppihappoa, ammoniumnitraattiliuosta, kalsiumammoniumnitraattia ja NPK-lannoitteita.Lannoitetehtaan tarkeimmat tuontiraaka-aineet, ammoniakki ja kaliumkloridi, tuodaan Venajaltarautateitse hyodyntaen raaka-ainelahteiden laheisen sijainnin tuottamia logistisia etuja. KolmasNPK-lannoitteiden valmistuksessa tarvittava tarkea raaka-aine, fosforihappo, saadaan KemiraGrowHow’n omasta Siilinjarvella sijaitsevasta tuotantolaitoksesta. Tuotantolaitos saa fosfaattia senvieressa sijaitsevasta kokonaan omistetusta fosfaattikaivoksesta, joka toimii Industrial Solutions-liiketoimintayksikon ohjauksessa. Avolouhos tuottaa korkealaatuista, vahan kadmiumia sisaltavaafosfaattia, biotiittia ja kalkkikivea. Osa fosfaatista kaytetaan fosforihapon valmistamiseen KemiraGrowHow’n omaan kayttoon ja osa myydaan muille lannoite- ja rehufosfaattituottajille ja teollisillefosfaattituottajille Pohjois- ja Lansi-Eurooppaan. Katso ‘‘—Raaka-aineet ja ulkopuolisilta ostettavattuotteet’’.

Siilinjarven tuotantolaitoksen lannoitetuotteita myydaan Crop Cultivation -liiketoimintayksikonkautta Suomessa ja jossakin maarin myos Baltian maissa. Tuotantolaitos valmistaa myos rikkihappoa,jota tarvitaan Industrial Solutions -liiketoimintayksikon tuottaman fosforihapon valmistuksessa.Rikkihapon valmistuksessa tarvittava pyriitti saadaan lahella sijaitsevasta Pyhasalmen kaivoksesta.Siilinjarven tuotantolaitos toimittaa myos typpihappoa, ammoniakkia, ammoniakkivetta jaammoniumnitraattiliuosta Industrial Solutions -liiketoimintayksikon kautta pohjoismaisilleteollisuusasiakkaille. Kemira GrowHow on tutkinut mahdollisuuksia laajentaa Siilinjarven kaivosta jalisata fosforihappokapasiteettia kaivoksen kayttoian pidentamiseksi ja investointikulujen optimoimiseksi.Tuotantoa voidaan jatkaa nykytasolla ilman suuria laajennusinvestointeja vuoteen 2015 asti, minka

52

jalkeen uusien varantojen hyodyntaminen edellyttaa lisainvestointeja. Alueen mineraalivarat ovatmerkittavat.

Kokkola

Kemira GrowHow’lla on Kokkolassa kaksi tuotantoyksikkoa. Kokkolan tuotantolaitos perustettiinvuonna 1942 ja se sijaitsee Suomen lansirannikolla. Tuotantolaitos sijaitsee Kemiran ja kahden muunkemianteollisuusyhtion kanssa jaetulla kiinteistolla. Kaliumsulfaattiyksikko tuottaa paaasiassakalsiumsulfaattia eri tuotantolaitosten omaan kayttoon, ja osa tuotannosta myydaan ulkopuolisilleasiakkaille paaasiassa Valimeren alueelle ja Kiinaan. Kaliumsulfaatin valmistuksen sivutuote,suolahappo, myydaan yksikon vieressa toimivalle yhtiolle, joka valmistaa kalsiumkloridia. Kokkolantoinen tuotantoyksikko valmistaa rehufosfaattia Industrial Solutions -liiketoimintayksikolle, ja se saatarkeimman raaka-aineensa, fosforihapon, rautateitse Siilinjarven tuotantolaitokselta. Molemmattuotantolaitokset sijaitsevat sataman laheisyydessa, ja ne kayttavat yhteisia palveluja Kemiran ja muidenkemianteollisuusyhtioiden tuotantoyksikoiden kanssa. Kemira GrowHow kayttaa myos Kokkolantuotantolaitoksella sijaitsevaa ammoniakkivarastoa ja fosforihappoterminaalia.

Harjavalta

Kokonaan Kemira GrowHow’n omistama Harjavallan tuotantolaitos perustettiin vuonna 1947, ja sesijaitsee Lansi-Suomessa noin 50 kilometrin paassa lahimmasta satamasta ja noin 80 kilometrin paassaUudestakaupungista. Tuotantolaitos sijaitsee Kemiran kanssa jaetulla kiinteistolla teollisuuspuistonvieressa. Tuotantolaitos valmistaa kompaktoituja NPK-erikoislannoitteita seka vesiliukoisia NPK-,ureafosfaatti- ja MU-lannoitteita. Kemira GrowHow kayttaa Harjavallan tuotantolaitoksella sijaitsevaaammoniakkivarastoterminaalia.

Muut tuotantolaitokset

Crop Cultivation

Kemira GrowHow’n kokonaan omistama Hullissa (Iso-Britannia) sijaitseva tuotantolaitos valmistaaammoniakkia Kemira GrowHow’n omaan kayttoon ja myyntiin. Liettuassa sijaitseva KemiraGrowHow’n kokonaan omistama tuotantolaitos valmistaa raataloityja, vahan typpea sisaltaviaNPK-lannoitteita ja PK-lannoitteita. Tuotantolaitos kayttaa seka paikallisia etta ensisijaisesti Venajalta jaValko-Venajalta tuotavia raaka-aineita.

Kemira GrowHow omistaa 50 prosenttia Ribecourtissa (Ranska) sijaitsevasta NPK-lannoitteitavalmistavasta yhteisyrityksesta. Prayon S.A. omistaa yhteisyrityksesta loput 50 prosenttia. Tuotantolaitospalvelee Pohjois-Ranskan markkinoita.

Tuotantolaitosten lisaksi Kemira GrowHow’lla on Euroopassa useita sekoitus- ja jakelukeskuksia,jotka palvelevat paamarkkinoilla toimivia paikallisia asiakkaita.


Kemira GrowHow’n Helsingborgissa (Ruotsi) sijaitseva tuotantolaitos valmistaa rehufosfaatteja jarehuhappoja Industrial Solutions -liiketoimintayksikolle. Helsingborgin tuotantolaitoksella on omasatama, ja Industrial Solutions -liiketoimintayksikko kayttaa tuotantolaitosta yhdessa Kemiran kanssa.Tuotantolaitoksen paaraaka-aine on fosforihappo, jota saadaan Siilinjarven tuotantolaitoksesta.

Kemira GrowHow’n Durbanissa (Etela-Afrikka) sijaitseva tuotantolaitos valmistaa paikallisestihankittavasta fosforihaposta monokalsiumfosfaattia. Monokalsiumfosfaattia myydaan paaasiassa Etela-Afrikan markkinoille.

Raaka-aineet ja ulkopuolisilta ostettavat tuotteet

Kemira GrowHow’n tarkeimpia raaka-aineita ovat maakaasu, ammoniakki, fosforihappo, rikki,kaliumkloridi ja raaka-fosfaatti.

Maakaasu on Kemira GrowHow’n ammoniakin ja typpilannoitteiden tuotannon keskeinenraaka-aine. Kemira GrowHow ostaa maakaasua Isosta-Britanniasta ja Belgiasta, joiden vapaatmarkkinat sijaitsevat tarkeimpien kaasuputkien lahella. Yhtion johdon kasityksen mukaan Konsernihankkii noin 10 Twh maakaasua vuosittain. Vuonna 2003 Kemira GrowHow osti maakaasua yhteensanoin 120 miljoonalla eurolla, joka vastaa noin 14 prosenttia ulkopuolisilta ostettavien raaka-aineiden ja

53

palvelujen kokonaiskustannuksista. Kemira GrowHow ei yleensa suojaa kaasupositiotaan vaan turvautuukeskipitkan aikavalin toimitussopimuksiin eurooppalaisten toimittajiensa kanssa.

Kemira GrowHow tarvitsee ammoniakkia lannoitetuotannossa ja muiden typpea sisaltavientuotteiden valmistuksessa tai myynnissa. Kemira GrowHow samanaikaisesti myy, tuottaa ja ostaaammoniakkia. Ammoniakkia valmistetaan Isossa-Britanniassa Incen ja Hullin tuotantolaitoksissa jaBelgiassa Tertren tuotantolaitoksessa. Kemira GrowHow ostaa ammoniakkia Venajalta ja ajoittain myosmuista lahteista. Kemira GrowHow pyrkii jatkuvasti optimoimaan Venajalta ostettavanammoniakkimaaran suhteessa Hullin tuotantolaitoksen ammoniakkimyyntiin Lansi-Euroopassa.Optimoinnissa hyodynnetaan Uudenkaupungin ja Siilinjarven tehtaiden tehokkaita logistisia palveluja,Venajan ja Suomen samanlaista rautatiejarjestelmaa seka Kemira GrowHow’n omiaUudessakaupungissa ja Kokkolassa sijaitsevia satamaterminaaleja. Kemira GrowHow kayttaa tahantarkoitukseen myos yhta aikarahdattua alusta. Ammoniakin myynti ja osto perustuvat markkinahintoihinja Kemira GrowHow on ammoniakin pieni netto-ostaja. Nain ollen ammoniakkiriskia ei pidetamerkittavana. Yhtion johdon kasityksen mukaan tamanhetkisella tuotantotasolla Konserni hankkiivuositasolla 450 kilotonnia ammoniakkia.

Lannoitteiden ja rehufosfaattien tuotannon tarkeaa raaka-ainetta, fosforihappoa, saadaan KemiraGrowHow’n omasta Siilinjarven tuotantolaitoksesta. Pieni osa fosforihaposta myydaan ulkopuolisilleasiakkaille, ja suurin osa kulutetaan Kemira GrowHow’n omissa tuotantolaitoksissa Euroopassa.Siilinjarven fosfaatti ja fosforihappo ovat erittain puhtaita eivatka ne sisalla kaytannossa lainkaanraskasmetalleja kuten kadmiumia. Korkealaatuisen fosfaatin saatavuus pienentaa Kemira GrowHow’llefosforin hinnannoususta aiheutuvia riskeja, koska lannoitteiden kadmiumpitoisuutta koskevaalainsaadantoa mahdollisesti tiukennetaan EU:ssa ja korkealaatuista fosfaattia on saatavilla vainrajoitetusti. Suomessa ja Liettuassa kaytettavaa fosfaattia ostetaan jonkin verran ulkopuolisiltavenalaisilta toimittajilta. Yhtion johdon kasityksen mukaan tamanhetkisella tuotantotasolla Konsernihankkii vuositasolla noin 100 kilotonnia fosfaattia.

Rikkipitoiset raaka-aineet, kuten Siilinjarven tuotantolaitoksen rikkihapon valmistukseen kayttamapyriitti, hankitaan paaasiassa Suomesta Konsernin tuotantolaitosten lahelta.

Muut raaka-aineet, kuten kaliumkloridi ja ammoniumsulfaatti, hankitaan useilta toimittajiltaVenajalta, Valko-venajalta ja Lansi-Euroopasta. Raaka-aineiden hintoja optimoidaan tuotantolaitostenjoustavuudella ja erilaisilla logistisilla vaihtoehdoilla. Yhtion johdon kasityksen mukaan Konsernihankkii vuositasolla noin 400 kilotonnia kalisuolaa (MOP). Kemira GrowHow kuluttaa talla hetkellavuositasolla noin 1 Twh ulkopuolisilta hankittua sahkoa.

Koska Kemira GrowHow’n tuotevalikoimaan kuuluvien muilta tuottajilta ostettavien tuotteidenvolyymit kasvavat jatkuvasti, Kemira GrowHow hankkii naita tuotteita paikallisesti seka Ita- etta Lansi-Euroopassa. Venalaisten ja itaeurooppalaisten tuotteiden osuus on kasvanut Kemira GrowHow’ntuotevalikoimassa. Kemira GrowHow on luonut pitkaaikaisia liikesuhteita venalaisiin tuottajiin. Yhtionjohdon arvion mukaan Konserni hankkii taman hetkisella tuotantotasolla ulkopuolisilta tahoiltavuositasolla noin 600 kilotonnia lannoitetta.

Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja—Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyviariskeja—Epaedulliset muutokset maakaasun ja muiden keskeisten raaka-aineiden saatavuudessa jahinnoissa voivat vaikuttaa epaedullisesti Kemira GrowHow’hun’’.

Tutkimus ja kehitys

Kemira GrowHow’n tutkimus- ja kehitystoiminta kattaa Yhtion kaksi keskeistaliiketoimintaprosessia (asiakas- ja Solution Creation -prosessit), kemian, prosessiteknologian, elaintenravitsemuksen seka mallinnuksen. Kemira GrowHow’n tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskitytaanuusien tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kehittamiseen, lannoitteiden tuotantotehokkuudenparantamiseen seka myynnin tukemiseen ja markkinointiin. Vuoden 2004 alkupuoliskolla noin puolettutkimus- ja kehitysresursseista kaytettiin uusien tuotteiden kehittamiseen ja loput tuotannonparantamiseen seka myynnin ja markkinoinnin tukemiseen.

Kemira GrowHow’n tarkein tutkimuskeskus sijaitsee Espoossa, ja siella tyoskentelee 25-30tutkimuksen ammattilaista. Tutkimuskeskus toimii Kemiralta vuokratuissa tiloissa. Tutkimuskeskuksenkaytossa ovat kasvihuoneet, ajanmukaiset laboratoriot ja analytiikka seka nykyaikainen bench- ja pilot-laitteisto. Kenttakokeita tehdaan ympari maailmaa paikallisissa maapera- ja ilmasto-olosuhteissaluotettavan tiedon saamiseksi kaupallisia sovelluksia varten. Uudet tuotteet ja palvelut testataan Yhtion

54

elakesaatiolta vuokratulla 100 hehtaarin tilalla, joka sijaitsee Espoon tutkimuskeskuksen laheisyydessa,seka monilla maatalouden koeasemilla ja maatiloilla. Industrial Solutions -liiketoimintayksikonelainravitsemukseen kaytettavia tuotteita ja menetelmia tutkitaan elainten ravitsemukseen ja terveyteenerikoistuneissa tutkimuslaitoksissa yhteistyossa rehutehtaiden ja kotielaintilojen kanssa.

Uusia tuotteita, palveluja ja ratkaisuja kehitetaan jarjestelmallisesti Solution Creation Process-nimisella menetelmalla, jota sovelletaan yhtenaisella tavalla Konsernin molemmissaliiketoimintayksikoissa. Tama on useita toimintoja kattava prosessi, joka mahdollistaa resurssientehokkaan kayton ja samalla mahdollistaa liiketoimintayksikoiden ja koko Konsernin projektisalkkujenhallinnan. Solution Creation Process -menetelmalla pyritaan jarjestelmallisesti etsimaan uusialiiketoimintamahdollisuuksia ja tunnistetaan asiakkaiden vaatimukset, joita kaytetaan kaupallistenratkaisujen kehittamisen lahtokohtina. Nykyiset kehityshankkeet koskevat esimerkiksi ravinteidenhyotysuhteen tehostamista, lannoitteiden ymparistovaikutusten vahentamista, maatiloille jaelintarvikeyrityksille kohdennettuja lisaarvopalveluja, uudenlaisia erikoislannoitteita, marehtijoiden jayksimahaisten elainten terveytta edistavia tuotteita seka teollisuusasiakkaille tarjottavia uusia palvelu- jatoimituskonsepteja.

Vaikka monet muut lannoitetuottajat ovat viime vuosina alentaneet tutkimus- ja kehityskulujaan,Kemira GrowHow on investoinut merkittavasti tutkimukseen ja kehitykseen. Kemira GrowHow’ntutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2001 noin 5,1 miljoonaa euroa (0,4 prosenttia liikevaihdosta),vuonna 2002 noin 5,0 miljoonaa euroa (0,4 prosenttia liikevaihdosta) ja vuonna 2003 noin 6,5 miljoonaaeuroa (0,5 prosenttia liikevaihdosta).

Patentit, lisenssit ja tavaramerkit

Kemira GrowHow’lla on talla hetkella useita suomalaisia ja ulkomaisia patentteja ja lisaksi useitavalmisteilla olevia patenttihakemuksia. Kemira GrowHow’n tarkoituksena on aktiivisesti hyodyntaaYhtion nykyisia patentteja seka hakea patenttisuojaa sellaisille keksinnoille, joiden odotetaan olevantarkeita sen liiketoiminnalle. Yhtion nykyiseen patenttiportfolioon kuuluu 38 patenttiperheeseenkuuluvia patentteja ja patenttihakemuksia. Yhtion voimassa olevien patenttien maaramaailmanlaajuisesti on noin 190.

Kemira GrowHow’n patenttiportfolio sisaltaa lukuisia tuotantoon liittyvia patentteja muidensuurten lannoiteyhtioiden tapaan. Suurin osa viime vuosina jatetyista patenttihakemuksista koskeekuitenkin uusia tuotteita, palveluita tai sovelluksia. Kemira GrowHow erottuu selvasti taman vahvastituote- ja sovelluspohjaisen patenttiportfolionsa ansiosta muista suurista lannoitetuottajista.

Henkilosto

Kemira GrowHow’lla oli 31.12.2003 paattyneen tilikauden aikana keskimaarin 3 133 toimihenkiloaja tyontekijaa, joista 1 886 tyoskenteli Suomen ulkopuolella. Seuraavassa taulukossa esitetaan tietojaGrowHow’n henkiloston keskimaaran jakautumisesta eri maihin mainituilla ajanjaksoilla, mukaan lukienLopetetut liiketoiminnot.

1.1 – 31.12. 1.1. – 30.6.

2001 2002 2003(1) 2003 2004

Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 368 1 255 1 247 N/A N/AIso-Britannia ja Irlanti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 466 458 452 N/A N/AManner-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 925 834 861 N/A N/AKeski- ja Ita-Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294 307 345 N/A N/AMuut maat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 74 228 N/A N/A

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 066 2 928 3 133 3 188 3 154

(1) Luku sisaltaa 90-100 Lopetettujen liiketoimintojen tyontekijaa, jotka on vuokrattu Kemiralle Yhtion ja Kemiran tekemanpalvelusopimuksen nojalla, 300 suljetun, Fredericiassa (Tanska) sijaitsevan tuotantolaitoksen tyontekijaa ja 50 Durbanissa(Etela-Afrikka) sijaitsevasta tuotantolaitoksesta lokakuun loppuun mennessa vuonna 2004 irtisanottavaa tyontekijaa.

Henkiloston nettomaara kasvoi vuonna 2003 yhteensa 22 tyontekijalla. Vuonna 2003 suurin osaKemira GrowHow’n henkilostosta oli vakituisessa tyosuhteessa.

55

Oikeudenkaynnit ja kilpailuoikeudelliset tutkimukset

Kemira GrowHow’lla on laajaa kansainvalista liiketoimintaa, johon liittyen se on seka kantajanaetta vastaajana useissa oikeudenkaynneissa ja hallinnollisissa menettelyissa. Yhtion johto ei odota naillaoikeudenkaynneilla ja menettelyilla yksin tai yhdessa olevan olennaisen haitallista vaikutusta KemiraGrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Euroopan komissio ja Unkarin kilpailuviranomainen tutkivat Kemira GrowHow’n osallisuuttaepaillyssa eurooppalaisten elainrehufosfaattien tuottajien markkinoiden jakamista ja hinnoitteluakoskevassa kartellissa. Kemira GrowHow on toiminut yhteistyossa Euroopan komission ja Unkarinkilpailuviranomaisen kanssa, ja talla hetkella viranomaiset arvioivat tutkittavilta yhtioilta saatuaaineistoa. Koska tutkimukset ovat kesken, Kemira GrowHow ei ole tehnyt niihin liittyvaa varausta. Eivoi olla varmuutta siita, etteivatko riski ja mahdollinen korvausvastuu, jotka liittyvat naihin tutkimuksiinja asiakkaiden mahdollisiin kanteisiin, joilla vaadittaisiin korvausta markkinoiden jakamisen jahintakartellin aiheuttamaksi vaitetyista vahingoista ja/tai jotka perustuisivat asianomaisten viranomaistenasiassa antamiin lopullisiin paatoksiin, tulisi olemaan merkittavia tai etteiko nailla tutkimuksilla taimahdollisilla kanteilla tulisi olemaan merkittavan haitallista vaikutusta Konserniin. Yhtion johdonarvion mukaan nailla tutkimuksilla tai mahdollisilla asiakkaiden nostamilla kanteilla ei tamanhetkistentietojen perusteella tule olemaan olennaisen haitallista vaikutusta Kemira GrowHow’n liiketoimintaan,taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen. Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettaviaseikkoja—Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyvia riskeja—Kilpailuoikeudelliset tutkimukset’’.

Kiinteistot

Kemira GrowHow’n paakonttori sijaitsee Kemira GrowHow’n vuokraamassa kiinteistossaosoitteessa Mechelininkatu 1a, Helsinki. Seuraavassa taulukossa esitetaan Kemira GrowHow’n keskeisettuotantolaitokset, jotka Kemira GrowHow omistaa tai on vuokrannut.

Sijainti Ensisijainen kaytto Pinta-ala (m2)

Belgia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Tertre . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos 276 518

SuomiHarjavalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos 361 310Kokkola . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos, ammoniakkivarasto 74 004Siilinjarvi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kaivos, tuotantolaitos 79 316Uusikaupunki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos 66 458

Iso-Britannia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .Ince . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos, varastoja jakelukeskus 550 000Hull . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tuotantolaitos 26 103

Vakuutukset

Yhtion johdon kasityksen mukaan Kemira GrowHow’n tuotevastuuvakuutus riittaa kattamaanmahdolliset tuotevastuukanteet. Lisaksi Yhtion johdon kasityksen mukaan kaikki Kemira GrowHow’ntuotantolaitokset on vakuutettu riittavasti ja eurooppalaista markkinakaytantoa vastaavalla tavalla.Kemira GrowHow’n vakuutuksiin sisaltyvat yleensa myos vastuuvakuutus ja keskeytysvakuutus.Vakuutukset sisaltavat tavanomaisia rajoituksia, ja keskeytysvakuutuksien rajoitukset voivat koskeakeskeytyksen pituutta ja korvauksen ylarajaa, eivatka ne valttamatta kata suurten kiinteistovahinkojenaiheuttamaa liikevaihdon menetysta taysimaaraisesti.

56

YMPARISTO-JA KAUPPALAINSAADANTO

Yleista

Kemira GrowHow’n liiketoimintoja saannellaan monilla EU-tasoisilla, kansainvalisilla, kansallisillaja paikallisilla ymparisto-, tyoterveys-, tyoturvallisuus- ja muilla laeilla ja maarayksilla seka luvilla.Kemira GrowHow’n toimintaa saatelevat lait ja maaraykset koskevat paastoja ilmaan seka vaarallistenaineiden valmistusta, varastointia, kasittelya, kayttoa ja kuljetusta seka vaarallisten aineidenaiheuttamien ymparistovahinkojen korjaamista.

Kansainvaliset sopimukset

‘‘Rion sopimus’’ (YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus, United Nations Framework Conventionon Climate Change, 1992) seka Conferences of Parties muodostavat maailmanlaajuisen kehyksen EU:nja eri maiden kansalliselle ilmastopolitiikalle. Tarkemmat tavoitteet on maaritelty Kioton poytakirjassa1997, jonka EU ja sen jasenvaltiot ratifioivat vuonna 2002. Lisatietoja Kioton sopimuksentaytantoonpanon yleisista vaikutuksista sopimusmaihin tai kyseisissa maissa toimivien yritystenliiketoimintaan ja vastuuseen on esitetty jaljempana kohdassa ‘‘—Euroopan unioni—Paastokauppa’’.

Euroopan unioni

Ympariston pilaantumisen ehkaiseminen ja valvonta

Vuonna 1996 annetussa ympariston pilaantumisen ehkaisemista ja vahentamista koskevassadirektiivissa (96/61/EY) (‘‘IPPC-direktiivi’’) edellytetaan, etta Euroopan unionin jasenvaltiotyhtenaistavat ymparistolupamenettelynsa koskien ilman-, maaperan- ja vesistonsuojelua.IPPC-direktiivin paatarkoituksena on minimoida eri pistekuormituslahteista peraisin olevien saasteidenmaara koko EU:ssa. Lokakuusta 2007 alkaen olemassa olevilla teollisuuslaitoksilla on oltava kansallinenpaastolupa, joka edellyttaa parhaiden kaytettavissa olevien tekniikoiden kayttoa (Best AvailableTechniques, ‘‘BAT’’). Ilman kyseista lupaa laitokset eivat saa toimia. IPPC-direktiivia sovelletaan jokaikkiin uusiin laitoksiin ja sen soveltaminen kaikkiin olemassa oleviin laitoksiin alkaa lokakuussa 2007.Suomessa IPPC-direktiivi on pantu taytantoon tekemalla ymparistolainsaadantoon merkittaviamuutoksia. Suomen uusi ymparistonsuojelulaki (86/2000) astui voimaan 1.3.2000.

Monet Kemira GrowHow’n tuotantolaitoksista joutuvat hakemaan yhtenaista ymparistolupaaIPPC-direktiivin ja sen soveltamista koskevien kansallisten saadosten mukaisesti, mukaan lukientuotantolaitokset Siilinjarvella, Uudessakaupungissa, Harjavallassa, Incessa, Tertressa ja Kedainiaissa.Vastaavanlaiset vaatimukset koskevat lisaksi Kokkolan ja Helsingborgin tuotantolaitoksia. Yhtio onhakenut kansallisten vaatimusten mukaisia yhdenmukaisia lupia. Yhtion johdon kasityksen mukaanKemira GrowHow tulee saamaan uuden luvan kohtuullisilla ehdoilla.

Seveso II -direktiivi

Vuonna 1997 annettu Seveso II -direktiivi (96/82/EY) koskee vaarallisten aineiden kasittelyatuotantolaitoksissa ja varastoissa, ja silla pyritaan ehkaisemaan vaarallisista aineista aiheutuviasuuronnettomuuksia ja rajoittamaan niiden seurauksia. Seveso II -direktiivin soveltamisalaa laajennettiindirektiivilla 2003/105/EY, joka tuli voimaan 31.12.2003 ja joka on tarkoitus implementoida Suomenlainsaadantoon 1.7.2005 mennessa. Laajennettu direktiivi kattaa ammoniumnitraatin jaammoniumnitraattipohjaisten lannoitteiden varastoinnista aiheutuvat riskit. Kemira GrowHow’nkeskeiset tuotantopaikat tayttavat Seveso II-direktiivin mukaiset vaatimukset.

Ymparistovastuu

30.4.2004 voimaan tulleen ymparistovastuudirektiivin (2004/35/EY) tavoitteena on ehkaista jakorjata ymparistovahinkoja. Ymparistovastuudirektiivin saannokset on implementoitava Suomenlainsaadantoon kolmen vuoden kuluessa. Direktiivi maarittelee ymparistovahingoksi vesistojensaastumisen, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vahingot ja maaperan pilaantumisen tavalla, jokaaiheuttaa vakavaa haittaa ihmisten terveydelle. Ymparistovahinkojen aiheuttajat voidaan tuottamuksestariippumatta velvoittaa korjaamaan aiheutettu vahinko tai maksamaan sen korjaamisen aiheuttamatkustannukset. Yleisesti ottaen Suomessa voimassa oleva ymparistovahinkoja koskeva lainsaadanto ontiukempi kuin ymparistovastuudirektiivi, eika ymparistovastuudirektiivilla ole Yhtion johdon arvionmukaan olennaisia vaikutuksia Kemira GrowHow’n toimintaan. Muissa jasenvaltioissa sijaitsevien

57

tuotantolaitosten osalta ymparistovastuudirektiivi kiristaa vaatimuksia jonkin verran talla hetkellavoimassa oleviin saannoksiin verrattuna.

Paastokauppa

Vuonna 2003 annetussa paastokauppadirektiivissa (2003/87/EY) saadetaan kasvihuonekaasujenpaastooikeuksia koskevasta kauppajarjestelmasta. Paastokauppadirektiivilla otetaan kayttoonpolttolaitoksista ja tietyista erityisiin teollisuudenaloihin kuuluvista laitoksista peraisin oleviahiilidioksidipaastoja koskeva pakollinen kauppajarjestelma, joka tulee voimaan 1.1.2005. Myohemmassavaiheessa, mutta aikaisintaan vuonna 2008, paastokauppajarjestelmaan odotetaan sisallytettavaksi myosmuut viisi direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa kasvihuonekaasua, jotka ovat metaani (CH4),typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC) ja rikkiheksafluoridi (SF6).Jasenvaltiot asettavat rajoitukset, joita sovelletaan direktiivin pakolliseen soveltamisalaan kuuluvienlaitosten paastoihin. Rajoitukset toteutetaan myontamalla yrityksille tietty maara ‘‘paastooikeuksia’’.Paastokaupan alkaessa vuonna 2005 yritykset, jotka eivat kayta kaikkia paastooikeuksiaan, voivat myydajaljelle jaavat oikeudet yrityksille, joilla on vaikeuksia pitaa paastonsa niille myonnettyjenpaastooikeuksien rajoissa. Viimeksi mainitut yritykset ovat todennakoisesti kiinnostuneita myos puhtaankehityksen mekanismin (‘‘Clean Development Mechanism’’, ‘‘CDM’’) ja yhteistoteutusmekanismin(‘‘Joint Implementation’’, ‘‘JI’’) puitteissa saatavista hyvityksista. Kioton poytakirjan mukaisestihankeperusteiset mekanismit CDM ja JI mahdollistavat hankkeen rahoittajille ja hallituksille paastojavahentavien hankkeiden toteuttamisen ulkomailla ja saavutettujen vahennysten huomioimisen naidentahojen omissa vahennystavoitteissa. Ajatuksena mekanismien kayttoonotossa on, ettakasvihuonekaasupaastot ovat maailmanlaajuinen ongelma ja etta paastojen vahentamispaikalla onvahainen merkitys. Niin kutsutusta linkkidirektiivista huhtikuussa 2004 saavutetun yksimielisyyden(virallista julkistamista odotetaan syyskuussa 2004) perusteella JI- tai CDM-mekanismien mukaisestisaavutetuilla paastojen vahennyksilla voidaan kayda kauppaa EU:n paastokauppajarjestelmassa.

Kemian teollisuuden, kuten lannoiteteollisuuden, ei odoteta kuuluvan paastolupajarjestelmaanennen vuotta 2008. Jos lannoitteiden tuottajalla kuitenkin on polttolaitos, jonka nimellislampoteho onyli 20 MW, laitos kuuluisi paastokauppajarjestelmaan. Kemira GrowHow’n tuotannosta aiheutuukasvihuonekaasuja, kuten hiilidioksidia (CO2) ja typpioksiduulia (N2O). EU:n paastokauppajarjestelmanodotetaan vaikuttavan vain Kemira GrowHow’n Incen tuotantolaitokseen jarjestelman koeaikana2005-2007. Yhtion johdon kasityksen mukaan hiilidioksidipaastomarkkinoilta hankittavista, Yhtionmahdollisesti tarvitsemista lisapaastooikeuksista aiheutuvat kustannukset eivat muodostu merkittaviksi.

Paastokauppajarjestelman alkuvaiheessa vuosina 2005-2007 direktiivia sovelletaan vainhiilidioksidipaastoihin. Vuoden 2008 jalkeen jarjestelma voidaan kuitenkin laajentaa koskemaan myosei-hiilidioksidipitoisia kasvihuonekaasuja. Kemira GrowHow’lla on meneillaan ohjelma, joka tutkiimahdollisia typpioksiduulipaastoja ja niiden lahteita.

Asetus 2003/2003

Tarkein EU:ssa kaytettavia lannoitteita koskeva saados on lokakuussa 2003 annettu asetus2003/2003. Asetuksen paatarkoituksena on lannoitteiden sisamarkkinoiden toimivuuden varmistaminen.Asetuksessa vahvistetaan lannoitteiden nimitykset, maaritelmat ja koostumukset, ja se sisaltaa myossaannot lannoitteiden merkitsemisesta, jaljitettavyydesta, pakkausmerkinnoista ja pakkauksista. Lisaksiasetuksessa saadetaan vaatimustenmukaisuusvalvonnasta ja testauksesta seka annetaan runsastyppisiaEY-ammoniumnitraattilannoitteita koskevia taydentavia saannoksia. Johdon kasityksen mukaan KemiraGrowHow toimii asetuksen 2003/2003 mukaisesti.

Ehdotus uudeksi kemikaalilainsaadannoksi—REACH

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2003 ehdotuksen kemikaaleja koskevaksi puite-lainsaadannoksi. Ehdotetun jarjestelman (REACH eli Registration, Evaluation, and Authorization ofChemicals) mukaisesti yritykset, jotka valmistavat tai tuovat maahan kemiallisia aineita yli yhden tonninvuodessa, olisivat velvollisia rekisteroimaan kyseiset kemialliset aineet keskustietokantaan. Ehdotetunuuden lainsaadannon tarkoituksena on parantaa ihmisten terveyden ja ympariston suojelua sekasailyttaa samalla EU:n kemianteollisuuden kilpailukyky ja parantaa sen innovatiivisuutta. REACH lisaisimyos teollisuuden vastuuta kemikaaleihin liittyvien riskien hallinnassa ja aineita koskevienturvallisuustietojen antamisessa.

58

Lokakuussa 2003 tehdysta ehdotuksesta kaydaan parhaillaan laajaa keskustelua, joka koskeeerityisesti sen potentiaalisia kustannusvaikutuksia. Euroopan komission on mahdollisesti annettavamuutettu ehdotus. Tasta syysta REACH-jarjestelmasta aikanaan aiheutuvista todellisistakustannusvaikutuksista on nykytilanteessa vaikea antaa luotettavaa arviota. Rekisterointivaatimus einykyisen ehdotuksen perusteella koske rehujen lisaaineita eika elainten ruokinnassa kaytettavia aineita.

Yhtion johto on laatinut suunnitelmia ja ryhtynyt merkittaviin toimiin muiden eurooppalaistenlannoitevalmistajien kanssa uusien vaatimusten tayttamiseksi, mutta naiden suunnitelmientoteuttamiskulut voivat muuttua, kun yksityiskohtaisemmat tekniset ja taloudelliset tutkimuksetvalmistuvat ja lopulliset saannokset tulevat voimaan. Vaikka Yhtion johdon kasityksen mukaan tallaisetkulut eivat ole merkittavia, ei voi olla varmuutta siita, etta uusien vaatimusten tayttamiseksisuunniteltujen investointien todelliset kulut eivat ylittaisi nykyisia arvioita. Lisaksi uudetymparistoaloitteet voivat johtaa merkittaviin lisakustannuksiin tai tiettyjen liiketoimintojensupistamiseen tai lakkauttamiseen, ja talla voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kemira GrowHow’nliiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Jatelainsaadanto

Kemira GrowHow’n EU:n alueella sijaitseviin tuotantolaitoksiin sovelletaan lukuisia jatteita jajatteiden kasittelya koskevia EU:n direktiiveja. Kaikkiin jatteisiin sovelletaan jatteita koskevaapuitedirektiivia (75/442/ETY), jossa saadetaan ‘‘saastuttaja maksaa’’ -periaatteesta. Vaarallisten jatteidenkasittelya saannellaan direktiivilla vaarallisista jatteista (91/689/ETY), joka sisaltaa saannoksetvaarallista jatetta koskevasta jatehuollosta, talteenotosta ja asianmukaisesta loppukasittelysta. Vaarallisiajatteita koskevan direktiivin mukaisesti kaikkien laitosten, joiden toimintaan liittyy vaarallista jatetta, onhankittava asianmukainen lupa, ne on tarkastettava saannollisesti ja niiden on annettava tiedot jatteidenalkuperasta seka maaranpaasta. Kaatopaikkadirektiivin (99/31/EY) tavoitteena on jatteidensijoittamisesta kaatopaikalle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkaiseminen ja vahentaminen.Direktiivissa saadetaan kaatopaikkojen pitamista koskevasta lupajarjestelmasta ja maaritellaanyhdenmukainen luokitusmenettely eri kaatopaikkaluokkiin hyvaksyttaville jatteille. Jatteiden kasittelyaKemira GrowHow’n tuotantolaitoksilla saannellaan useilla ymparistoluvilla. Yhtion johdon kasityksenmukaan Kemira GrowHow’lla on talla hetkella vaaditut ymparistoluvat ja se toimii lupien mukaisesti.Talla hetkella voimassa olevien ymparistolupien muuttaminen tai uusiminen voi johtaa uusien ehtojenasettamiseen jatteidenkasittelylle tai kaatopaikan pitamiselle. Tama voi aiheuttaa Kemira GrowHow’llemerkittavia kayttoomaisuusinvestointeja.

Euroopan komissio antoi vuonna 2003 kaivannaisteollisuudesta peraisin olevan jatteen taikaivosjatteen jatehuoltoa koskevan ehdotuksen. Tama ehdotus on parhaillaan lainsaatajan kasiteltavana,ja on todennakoista, etta taman seurauksena ehdotukseen tulee muutoksia ja lisayksia. Tasta syysta senvaikutusten tarkka arviointi on vaikeaa. Ehdotuksen tarkoituksena on saannella mineraalivarojenetsintaan ja louhintaan, rikastukseen seka varastointiin liittyvaa jatehuoltoa. Sen mukaisesti kaivos- tailouhostoiminnan harjoittajilla olisi oltava jatehuoltosuunnitelma, suuronnettomuuksienehkaisemisohjelma, turvallisuusselvitys ja sisainen pelastussuunnitelma. Toiminnanharjoittajien onhuolehdittava kaivoksen seurannasta sen toiminnan lopettamisen jalkeen ja minimoitava mahdollisetymparistovaikutukset. Ehdotettujen muutosten vaikutusten arviointi Konsernin kaivostoimintaanSiilinjarvella perustuu talla hetkella kaytossa olevaan tietoon ja ne sisaltyvat Kemira GrowHow’nsuunnitelmiin. Edella kuvatun perustella Kemira GrowHow on johdon kasityksen mukaanvalmistautunut hyvin ehdotuksen tuomiin muutoksiin.

Nitraatit

EU:n nitraattidirektiivi (91/676/ETY) saatelee maataloudesta peraisin olevien nitraattien, kutenlannoitteiden, aiheuttaman vesien pilaantumisen vahentamista. Nitraattidirektiivi on vahentanytnitraattia sisaltavien lannoitteiden kayttoa. Jasenvaltiot ovat ottaneet kayttoon EU:n nitraattidirektiivinmukaisia menettelyja, jotka edellyttavat veden nitraattimaaria koskevan seurannan raportointia jakaytantoja koskevien ohjeiden maarittelya typpiyhdisteista aiheutuvan vesien saastumisenehkaisemiseksi. Kemira GrowHow on ottanut nitraattidirektiivin edellyttamat vaatimukset kayttoonmaanviljelijoille antamissaan neuvoissa ja suosituksissa.

59

Neuvoston asetus elainruokinnassa kaytettavista lisaaineista

Elaintenruokinnassa kaytettavista lisaaineista annetun asetuksen (2003/1831/EY) mukaanmarkkinoille voidaan saattaa ainoastaan hyvaksyttyja lisaaineita. Hyvaksymislupia on myonnetty tietyilleelainlajeille, erityisilla ehdoilla ja kymmenen vuoden ajaksi. Asetus sisaltaa myos lisaehtoja jamaarayksia elaintenrehuissa lisaaineena kaytettavan antibiootin asteittaisesta hyvaksyntojenpoistumisesta 1.1.2006 lahtien. Asetus astuu voimaan 18.10.2004

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen ja WTO

EU:n maatalousministerit ovat sopineet EU:n YMP:n perusteellisesta uudistamisesta. Uudistusmuuttaa merkittavasti EU:n tapaa tukea maataloussektoriaan. Tulevaisuudessa suurin osa tuistamaksetaan riippumatta tuotannon maarasta. Uusi ‘‘maatilan tulotuki’’ kytketaan ymparistonsuojelua,elintarviketurvallisuutta seka elainten ja kasvien terveytta koskevien vaatimusten noudattamiseen, sekatilan maatalousmaan pitamiseen maatalouden ja ympariston kannalta hyvassa kunnossa (‘‘taydentavatehdot’’). Tuet maksetaan taysimaaraisina vain, jos taydentavia ehtoja noudatetaan. Taman vuoksi YMP:nuudistus voi vaikuttaa viljelymenetelmiin, mika saattaa pakottaa viljelijat seuraamaan tarkemminlannoitteiden kayttoaan. Uudistuksen eri vaiheet tulevat voimaan vuosina 2004 ja 2005.

Uusien jasenvaltioiden viljelijoiden osalta uudet YMP-markkinatoimenpiteet ovat hetikokonaisuudessaan voimassa. Tama auttaa viljelijoita vakauttamaan ja lisaamaan tulojaan, ja heidankaytettavissaan on myos maaseudun kehittamispaketti, joka on mukautettu erityisesti uusienjasenvaltioiden tarpeisiin. Suoria tukia vahennetaan asteittain kymmenen vuoden ajan. Uusillajasenvaltioilla on mahdollisuus taydentaa naita tukia uusien jasenvaltioiden maaseudunkehittamisrahastosta ja kansallisin budjettivaroin. Uudet jasenvaltiot saavuttavat muissa jasenvaltioissasovellettavan YMP:n tukitason vuonna 2013. Lisaksi uusien jasenvaltioiden maanviljelijat saavatkorotettuja tukia YMP:n mukaisesti, mika voi lisata lannoitteiden ostomaaria.

WTO:n maataloutta koskevien neuvottelujen tuloksena maataloustullien odotetaan alenevan jakotimaiselle tuotannolle seka viennille maksettavien tukien vahenevan. Sitomattomat tuet tarkoittavat,etta valtaosa maataloustuista siirtyy WTO:n saannoissa maaritellysta kauppaa vaaristavien tukienluokasta minimitukien tai kauppaa vaaristamattomien tukien luokkaan. Kehitysmaiden kannalta uudenYMP:n mukaisella lahestymistavalla on suuri merkitys, koska se vahentaa merkittavasti EU:n tuettuavientia. Nain ollen EU:n viennista kolmansien maiden markkinoille aiheutuvat uhat poistuvat taipienenevat merkittavasti.

Vaikka tassa tilanteessa ei ole mahdollista arvioida YMP:n kokonaisvaikutuksia KemiraGrowHow’hun, Yhtion johto uskoo, etta tata vaikutusta lieventaa Konsernin raataloity tuote- japalveluvalikoima, joka tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Siina tapauksessa, etta YMPmerkittavasti muuttaa maanviljelykaytantoja EU:ssa siten, etta lannoitteiden kaytto vahentyy, voi tallaolla olennaisen haitallinen vaikutus Kemira GrowHow’n liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan tailiiketoiminnan tulokseen.

Maakaasumarkkinoiden avaaminen

Maakaasun sisamarkkinoita koskevista yhteisista saannoista annettu direktiivi (98/30/EY)(‘‘Kaasudirektiivi’’) hyvaksyttiin vuonna 1998. Kaasudirektiivi oli implementoitava jasenvaltioidenlainsaadantoon elokuuhun 2000 mennessa ja se toi mukanaan merkittavia maakaasumarkkinoidentoimintaa koskevia muutoksia EU:hun. Silla poistettiin yksinoikeudet ja sen perustavoitteita olivatavoimuus ja syrjimattomyys. Vuonna 2003 Kaasudirektiivi korvattiin uudella direktiivilla (2003/55/EY)(‘‘Uusi kaasudirektiivi’’). Uusi kaasudirektiivi koskee kaikille muille kuin kotitalousasiakkaillesuunnattujen kaasumarkkinoiden avaamista EU:ssa heinakuuhun 2004 mennessa ja kaikille asiakkailleheinakuuhun 2007 mennessa.

Venajan WTO-jasenyysneuvottelut

Venajan alhaiset energiakustannukset ovat olleet EU:n ja Yhdysvaltain lannoiteteollisuudelle suurihuolenaihe, koska alhainen energian hinta merkitsee Venajan lannoiteviennille kilpailuetua. EU jaYhdysvallat vaittavat, etta Venajan hallitus pitaa kotimaan teollisuudelle myytavan maakaasun hinnankeinotekoisen alhaisena. Toukokuussa 2004 EU ja Venaja allekirjoittivat sopimuksen, joka saattoipaatokseen markkinoille paasya koskevat osapuolten kahdenvaliset Venajan federaationWTO-jasenyytta valmistelevat neuvottelut. Sopimus koskee myos Venajan kotimaisen teollisuuden

60

kayttaman maakaasun hintaa. Sopimus sisaltaa Venajan sitoumuksen, jonka mukaan Venajanteollisuudelle myytavan maakaasun hinta kattaa kustannukset, voiton ja uusien kaasukenttienkayttoonotosta aiheutuvat investointikulut. Venajan teollisuuskayttoon tarkoitetun maakaasun hintojanostetaan asteittain nykyisesta 27-28 dollarin hinnasta 37-42 dollariin kuutiometrilta vuoteen 2006mennessa ja 49-57 dollariin kuutiometrilta vuoteen 2010 mennessa, mika vastaa Venajan omaaenergiastrategiaa. Yhtion johdon kasityksen mukaan venalaisten ja itaeurooppalaisten tuottajien KemiraGrowHow’lle aiheuttamia kilpailupaineita lieventavat lannoitteiden kysynnan kasvu Venajalla ja Venajanmahdollinen liittyminen WTO:hon, silla taman odotetaan nostavan venalaisten tuottajien maakaasustamaksamaa hintaa, vaikkakaan tasta ei voi olla varmuutta.

Suomi

Yleista

Suomen kemianteollisuuden liiketoimintoja koskevien erityisten rajoitusten ymparistovaikutuksiasaannellaan lainsaadannolla, maarayksilla, toimilupaehdoilla seka valtioneuvoston, ymparistoministerionja eraiden muiden valtakunnallisten ja paikallisten viranomaisten maarayksilla. Lainsaadanto,maaraykset, lupaehdot ja paatokset koskevat joko ymparistonsuojelun tiettya osa-aluetta tai yleisemminvesistoja, maa-alueita tai ilmakehaa. Yleensa jokaisen yrityksen, jonka toiminta voi aiheuttaasaastumista tai olla vaaraksi ymparistolle, on laadittava arvio ymparistovaikutuksista ja haettavaymparistonsuojelulain (86/2000) mukaista ymparistolupaa. Ymparistonsuojelulain periaatteisiin kuuluvatvahinkojen estaminen tai rajoittaminen mahdollisimman vahaisiksi, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate,parhaan kayttokelpoisen tekniikan periaate, ympariston kannalta parhaan toimintatavan periaate seka‘‘saastuttaja maksaa’’ -periaate.

Yhtion johdon kasityksen mukaan kaikilla Kemira GrowHow’n Suomen toiminnoilla on tarvittavatTurvatekniikan keskuksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten myontamat luvat.

Paastot ilmaan seka kiinteat jatteet

Suomen ymparistonsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajien on suunniteltava ja rakennettavalaitoksensa seka kaytettava niita soveltaen parasta kaytettavissa olevaa tekniikkaa. Ilmakehaanjoutuvista paastoista on saadetty valtioneuvoston asetuksilla, joilla asetetaan raja-arvot rikkidioksidille,typen oksideille ja hiukkasille. Lisaksi on asetettu yksittaisia paastorajoja ilmanlaatuvaatimustentayttamiseksi. Koska Suomen lainsaadannossa asetetaan tiukat vaatimukset ilmakehapaastoille, Yhtionjohdon arvion mukaan ilmanlaatua koskevien Euroopan unionin direktiivien noudattaminen edellyttaatulevaisuudessa Kemira GrowHow’lta vain vahaisia investointeja.

Suomen jatelain (1072/1993) mukaan yritysten on pyrittava hyodyntamaan raaka-aineitamahdollisimman tehokkaasti, kierrattamaan jatteita ja kasittelemaan kierratyskelvottomia jatteitaasianmukaisella tavalla. Suomen kemikaalilain (744/1989) mukaan vaarallisten kemikaalienvalmistukseen ja teolliseen kasittelyyn vaaditaan lupa Turvatekniikan keskukselta, joka toimii kauppa- jateollisuusministerion valvonnassa. Luvanhaltijan on noudatettava sellaista huolellisuutta ja varovaisuutta,jota kohtuudella voidaan edellyttaa ottaen huomioon kemikaalien maara, vaarallisuus jakasittelyolosuhteet.

Ymparistovahinkojen korvaaminen

Suomen laki ymparistovahinkojen korvaamisesta (737/1994) (‘‘Ymparistovahinkolaki’’) tuli voimaanvuonna 1995. Korvauksia maksetaan vahingosta, joka maaritellaan laissa ymparistovahingoksi.Ymparistovahinkolaki kattaa vastuun ja maksettavan korvauksen mista tahansa kiintean paastolahteenaiheuttamasta ymparistovahingosta takautuvasti 1.6.1995 alkaen. Ymparistovahinkolaki perustuuankaraan vastuuseen, ja sen mukainen vahinko voi aiheutua tietylla alueella harjoitetusta toiminnasta javoi olla seurausta (i) veden, ilman tai maaperan pilaantumisesta, (ii) melusta, tarinasta, sateilysta,valosta, lammosta tai hajusta, taikka (iii) muusta vastaavasta haitasta. Vastuussa oleva osapuoli korvaahenkiloille tai omaisuudelle aiheutuneiden ymparistovahinkojen kustannukset tai taloudelliset tappiot.Ymparistovahinkolaki edellyttaa lisaksi korvausta niista kustannuksista, jotka aiheutuvat kohtuullisistatoimenpiteista ymparistovahingon estamiseksi tai rajoittamiseksi seka ympariston puhdistamisesta jakorjaamisesta entiseen tilaansa.

61

ERAITA TILINTARKASTAMATTOMIA YHDISTELTYJA TALOUDELLISIA TIETOJA

Kemira uudisti kesakuussa 2002 Kemira GrowHow’n oikeudellisen rakenteen vastaamaan KemiraGrowHow’n operatiivista liiketoimintarakennetta. Taman prosessin yhteydessa Kemira siirsi KemiraGrowHow’lle omistuksensa tietyissa yhtioissa. Tilintarkastamattomien yhdisteltyjen taloudellistentietojen tarkoituksena on antaa vertailukelpoinen kuva Kemira GrowHow’n liiketoiminnasta sellaisenakuin se olisi toteutunut, mikali kesakuussa 2002 toteutettu liiketoimintarakenteen uudelleenorganisointiolisi tapahtunut jo 1.1.2001.

Liiketoimintarakenteen uudelleenorganisoinnin vuoksi Kemira GrowHow’n ja sen tytaryhtioidenyhdistelty tuloslaskelma 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta, yhdistelty kassavirtalaskelma 31.12.2003paattyneelta tilikaudelta ja yhdistelty tase 31.12.2003, seka yhdistelty tase 31.12.2002, jotka perustuvatkyseisilta vuosilta tilintarkastettuihin tilinpaatostietoihin, ovat siten yhtenevia Kemira GrowHow’ntoisaalla tassa Listalleottoesitteessa esitettyjen tilintarkastettujen tilinpaatostietojen kanssa. Kesakuuta2002 edeltavilta ajankohdilta laaditut tilintarkastamattomat yhdistellyt tiedot ovat kooste sellaistenKemira-konserniin kuuluvien yksittaisten yhtioiden tilinpaatostiedoista, jotka Kemira-konserninjulkistamissa tilinpaatoksissa on jo ennen uudelleenorganisoinnin toteuttamista sisallytetty KemiraGrowHow’n liiketoiminta-alueesta annettuihin tietoihin. Valtaosa kyseisista yhtioista on ollut KemiraGrowHow’n omistuksessa jo ennen kesakuussa 2002 tapahtuneita rakennemuutoksia. KemiraPhosphates Oy:n, Kemira GrowHow A/S:n, Kemira GrowHow B.V:n ja Kemira Agro Pernis B.V:ntilinpaatokset on kuitenkin sisallytetty 31.12.2001 paattyneen tilikauden tilintarkastamattomiinyhdisteltyihin tuloslaskelmiin ja kassavirtalaskelmiin seka 31.12.2001 paattyneen tilikaudentilintarkastamattomaan yhdisteltyyn taseeseen, koska ne ovat ennen kyseista ajankohtaa olleet muidenKemira-konserniin kuuluvien yhtioiden omistamia. Mainitusta syysta tilintarkastamattomiinyhdisteltyihin tietoihin sisaltyva vuoden 2002 tuloslaskelma ei ole vertailukelpoinen Kemira GrowHow’nvuoden 2002 tilintarkastetun konsernitilinpaatoksen sisaltyvan tuloslaskelman kanssa.

Tilintarkastamattomien yhdisteltyjen taloudellisten tietojen laadinnassa on noudatettu KemiraGrowHow’n toisaalla tassa Listalleottoesitteessa esitettyja kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteita, lukuunottamatta Konsernitilinpaatoksen laadintaperiaatteita. Kemira GrowHow’n kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteet ovat Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden mukaisia.Suomessa voimassa olevat kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteet poikkeavat kuitenkin erailta osiltaankansainvalisista IFRS-saannoksista. Euroopan komission kesakuussa 2002 hyvaksyman asetuksenmukaisesti Kemira GrowHow siirtyy vuoden 2005 alusta lukien noudattamaan IFRS-saannoksiakonsernitilinpaatoksensa laadinnassa. Lisatietoja Suomessa voimassa olevien kirjanpito- jatilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-saannosten tarkemmista eroavaisuuksista, katso ‘‘Liite A: YhteenvetoSuomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden ja IFRS-tilinpaatosperiaatteiden merkittavista eroista’’.

Alla esitettavat, yhdisteltya taloudellista tietoa 31.12.2001, 2002 ja 2003 paattyneilta tilikausiltaesittavat taulukot perustuvat osin Kemira GrowHow’n ja sen tytaryhtioiden tilintarkastettuihinkonsernitilinpaatostietoihin ja osin tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin tuloslaskelmiin,tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin taseisiin ja tilintarkastamattomiin yhdisteltyihin kassavirtalaskelmiinedella kuvatulla tavalla. Lisaksi taulukoihin sisaltyvat tilintarkastamattomat valitilinpaatokset 30.6.2003ja 2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta. Tassa esitettavia tietoja tulee tarkastella yhdessaKemira GrowHow’n tilintarkastettujen konsernitilinpaatosten ja muiden toisaalla tassaListalleottoesitteessa esitettavien tietojen kanssa.

Yhtion johdon kasityksen mukaan tilintarkastamattomiin valitilinpaatoksiin 30.6.2003 ja 2004paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta on tehty tavanomaisista, toistuvista erista koostuvatjaksotukset, jotka ovat tarpeellisia kyseisten valitilinpaatostietojen esittamiseksi yhdenmukaisinatilintarkastettujen konsernitilinpaatosten kanssa, lukuun ottamatta joitakin tavanomaisia tilikaudenlopussa tehtavia oikaisuja.

62

1.1.–31.12. 1.1.–30.6.


2001 2002 2003 2003 2004


(miljoonaa euroa)

TULOSLASKELMATIEDOT

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9

Materiaalit ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 739,9 – 769,1 – 837,7 – 442,0 – 419,4Henkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 148,8 – 149,3 – 154,5 – 81,6 – 79,0Muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 154,2 – 142,6 – 144,5 – 69,8 – 57,8Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 62,3 – 57,7 – 50,9 – 24,7 – 25,5Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 – 78,2 7,0 7,0 0,0

Liikevoitto / -tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 – 31,7 24,8 20,7 39,2

Korko-ja muut rahoitustuotot . . . . . . . . . . . . . . 4,9 4,2 2,6 1,1 1,8Korko- ja muut rahoituskulut . . . . . . . . . . . . . . – 26,9 – 25,2 – 22 – 11,3 – 6,9Osuus osakkuusyritysten tuloksista . . . . . . . . . . . – 3,2 – 2,6 – 8,5 – 2,6 – 4,6

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensa . . . . . . . . . . . – 25,2 – 23,6 – 27,9 – 12,8 – 9,7

Tulos ennen satunnaisia eria, veroja javahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,4 – 55,3 – 3,1 7,9 29,5

Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 25,2 – 9,1 20,4 0,0 0,0

Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . 2,2 – 64,4 17,3 7,9 29,5Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 2,8 6,6 – 4,8 – 2,4 – 5,9Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,0 – 0,1 – 0,4 0,5

Tilikauden voitto / -tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . – 0,4 – 57,8 12,4 5,1 24,1

63

1.1.–31.12. 1.1.–30.6.


2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tamaton) tettu) tettu) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)

TASETIEDOTVastaavaa

Pysyvat vastaavatAineettomat hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,1 12,3 11,5 11,3 11,2Liikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 5,4 4,5 4,5 8,3Aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 348,7 294,2 287,7 284,7 310,4Sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53,0 41,9 31,1 35,2 28,4

Pysyvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . 419,8 353,8 334,8 335,7 358,3

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211,5 168,0 175,7 175,0 177,6Pitkaaikaiset saamiset

Laskennalliset verosaamiset . . . . . . . . . . . . . . 5,0 9,1 7,4 10,7 5,4Siirtosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,8 9,5 5,9 12,1 15,5

Lyhytaikaiset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 253,7 276,3 288,9 239,1 295,0Rahat ja pankkisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,8 22,8 30,3 19,9 33,1

Vaihtuvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . 523,8 485,7 508,2 456,8 526,6

Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943,6 839,5 843,0 792,5 884,9

Vastattavaa

Oma paaomaOsakepaaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133,0 156,0 156,0 156,0 156,0Ylikurssirahasto ja muut rahastot . . . . . . . . . . . . 0,3 9,1 9,1 9,1 9,1Edellisten tilikausien voitto . . . . . . . . . . . . . . . . –12,6 70,9 4,9 6,9 21,3Tilikauden voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –57,8 12,4 5,1 24,1

Oma paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120,3 178,2 182,4 177,1 210,5

Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,7 6,3 5,1 6,0 4,6Laskennallinen verovelka . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,7 3,9 3,7 3,6 6,0Pitkaaikainen vieras paaomaPitkaaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . 278,5 169,1 155,9 166,9 165,4Muu pitkaaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . 30,1 27,6 12,9 15,0 14,2

Pitkaaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . 308,6 196,7 168,8 181,9 179,6

Lyhytaikainen vieras paaomaLyhytaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . 227,9 240,9 289,2 244,9 283,4Muu lyhytaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . 265,4 213,5 193,8 179,0 200,8

Lyhytaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . 493,3 454,4 483,0 423,9 484,2

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 943,6 839,5 843,0 792,5 884,9

64

1.1.–31.12. 1.1.–30.6.


2001 2002 2003 2003 2004


(miljoonaa euroa)

KASSAVIRTALASKELMATIEDOT

Liiketoiminnan rahavirratLiikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 – 31,7 24,8 20,7 39,2Oikaisut liikevoittoon(1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 70,3 – 28,9 – 32,0 – 9,8Kayttopaaoman muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 61,6 49,0 – 1,1 – 8,9 – 4,0Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62,3 57,7 50,9 24,7 25,5Korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,3 4,0 4,3 1,0 0,9Korkokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 26,3 – 22,3 – 17,2 – 8,8 – 7,9Saadut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,2 0,2 0,2 0,1Muut rahoituserat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 0,6 – 1,5 – 0,5 – 0,5 0,0Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 2,8 – 8,8 – 6,1 – 1,4 – 0,9

Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat . . . . . . . . 29,2 116,9 26,4 – 5,0 43,1

Investointien rahavirratKayttoomaisuuden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 60,9 – 71,4 – 52,7 – 18,7 – 38,2Luovutustulot kayttoomaisuuden myynnista . . . . 17,5 9,9 2,2 0,3 8,2

Investointeihin kaytetyt rahavarat . . . . . . . . . . . – 43,4 – 61,5 – 50,5 – 18,4 – 30,0

Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . . . . . – 14,2 55,4 – 24,1 – 23,4 13,1

RahoitusPitkaaikaisen rahoituksen muutos . . . . . . . . . . . – 7,1 – 34,1 – 9,8 4,4 7,9Lyhytaikaisen rahoituksen muutos . . . . . . . . . . . 80,7 – 57,4 52,5 33,7 – 31,3Maksetut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0Muut (Konserniavustus) . . . . . . . . . . . . . . . . . . – 50,3 14,1 – 11,1 – 17,6 13,1

Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . 23,3 – 77,4 31,6 20,5 – 10,3

Rahavirrat rahoituksen jalkeen . . . . . . . . . . . . . 9,1 – 22,0 7,5 – 2,9 2,8

Rahavarojen nettolisaysRahavarat 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,7 44,8 22,8 22,8 30,3Rahavarat 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,8 22,8 30,3 19,9 33,1

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,1 – 22,0 7,5 – 2,9 2,8

(1) Ei-kassaperusteiset erat liikevoitossa (esim. arvonalennukset) seka kayttoomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot.

65

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.


2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkas-tamaton)

(miljoonaa euroa lukuunottamatta tunnuslukuja, henkilokuntaakoskevia tietoja ja osakekohtaisia tunnuslukuja)


Tulos / Osake, Konserni(3) . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,31 –0,90 –0,14 0,09 0,42Tulos / Osake, emoyhtio(3) . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,97 –0,50 –0,03 N/A N/AOmapaaoma / Osake(4) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,10 3,11 3,19 3,1 3,68Osinko / Osake(5) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A N/AOsinkosuhde %(6) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/A N/A N/A

Taloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvutLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9Liikevaihdon kasvu % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,8 0,6 3,4 0,9 –1,7Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2Liikevoiton kasvu % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120,8 –160,3 178,0 –49,6 89,7Liikevoitto, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . 4,5 –2,7 2,1 3,3 6,3Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja

vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,4 –55,3 –3,1 7,9 29,5Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja

vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . . . . . 2,4 –4,7 –0,3 1,3 4,8Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . . 2,3 –64,4 17,3 7,9 29,5Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta, %

liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 –5,5 1,4 1,3 4,8Tilikauden tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –57,8 12,4 5,1 24,1Tilikauden tulos, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . 0,0 –5,0 1,0 0,8 3,9Oman paaoman tuotto, %(1)(7) . . . . . . . . . . . . . . 14,7 –33,0 –4,3 3,0 11,7Sijoitetun paaoman tuotto, %(1)(8) . . . . . . . . . . . 8,7 –4,7 3,1 3,2 5,6Korolliset nettovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 461,6 387,2 414,8 391,9 415,7Nettovelkaantumisaste, %(1)(9) . . . . . . . . . . . . . . 366,4 210,0 221,2 214,0 193,2Omavaraisuusaste, %(1)(10) . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,4 22,1 22,3 23,2 24,4Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin . . . . . . . . . 43,4 61,5 50,5 18,4 30,0Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, %

liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,8 5,3 4,2 2,9 4,8Tutkimus- ja kehitysmenot . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,1 5,0 6,5 3,7 2,9Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta . . . . 0,4 0,4 0,5 0,6 0,5Henkilokunta tilikauden lopussa . . . . . . . . . . . . 2 867 3 039 3 061 3 252 3 187

(1) Kemira GrowHow on ollut osa Kemira-konsernia, jossa konserniavustusta on kaytetty suomalaisten yhtioiden verojenoptimoimiseksi. Tasta johtuen Kemira GrowHow’n tuloslaskelmaan sisaltyvat verot eivat kuvaa Kemira GrowHow -konsernintulokseen perustuvia veroja. Lisaksi oman paaoman maaraan vaikuttaa konserniavustusten ottaminen ja antaminen. Omanpaaoman maara talloin ei kuvaa Yhtion osakkeenomistajan omistuksen arvoa tai sen kehitysta. Lisaksi konsernisuhteessakonserniavustus on korvannut osingonjakotarpeen. Naista syista osakekohtaiset tunnusluvut ja eraat taloudellista kehitystakuvaavat tunnusluvut eivat vastaa Konsernin historiallista tulosta ja taloudellista asemaa.

(2) Osakekohtaiset tunnusluvut on laskettu 16.9.2004 rekisteroidyn osakesplitin jalkeisen Osakkeiden lukumaaran mukaan (57208 857).

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + vahemmistoosuus — verot(3) Tulos / Osake (EPS) =







Tulos / Osake (EPS)

66

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja — verot + satunnaisten erienOman paaoman tuotto % verovaikutus(7) = � 100(ROE)

Oma paaoma + vahemmistoosuus (keskimaarin vuodessa)

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulutSijoitetun oman paaoman(8) = � 100tuotto % (ROI) Taseen loppusumma — korottomat velat (keskimaarin vuodessa)

Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit(9) Nettovelkaantumisaste % = � 100



Taseen loppusumma — saadut ennakot

67

Vertailevia tilintarkastamattomia yhdisteltyja avainlukuja Jatkuvista liiketoiminnoista ja Lopetetuistaliiketoiminnoista

Yhtio ja Kemira sopivat syyskuussa 2004, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja se jaa Kemiran omistukseen. Vertailutarkoitustavarten alla olevassa taulukossa esitetaan eraita tilintarkastamattomia yhdisteltyja avainlukuja 31.12.2001,2002 ja 2003 paattyneilta vuosilta seka 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta.Tiedot on jaettu Jatkuviin liiketoimintoihin ja Lopetettuihin liiketoimintoihin. Jatkuvat liiketoiminnatsisaltavat maaritelmallisesti Konsernin kaikki liiketoiminnot lukuun ottamatta Lopetettujaliiketoimintoja. Jatkuvien liiketoimintojen taloudelliset tiedot on laskettu vahentamalla KemiraGrowHow’n taloudellisista tiedoista Lopetettuja liiketoimintoja koskevat tiedot.

1.1. – 31.12. 1.1 – 30.6.


2001 2002 2003 2003 2004

(tilintarkas-tamaton)

(miljoonaa euroa)

Liikevaihto

Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . 1 086,4 1 074,0 1 130,6 600,0 576,2Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . 71,4 91,2 74,8 31,8 44,7

Kemira GrowHow -konserni, yhdisteltytaloudellinen informaatio . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9

Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja(EBITDA)

Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . 126,9 66,4(1) 88,6(2) 50,6(2) 65,9Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . –12,0 –40,5(3) –12,9 –5,2 –1,2

Kemira GrowHow -konserni, yhdisteltytaloudellinen informaatio . . . . . . . . . . . 114,9 25,9 75,7 45,4 64,7

Poistot

Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . 55,3 54,2 50,3 24,4 25,2Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . 7,0 3,5 0,6 0,3 0,3

Kemira GrowHow -konserni, yhdisteltytaloudellinen informaatio . . . . . . . . . . . 62,3 57,7 50,9 24,7 25,5

Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT)

Jatkuvat liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . 71,6 12,3 38,3 26,2 40,7Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . –19,0 –44,0 –13,5 –5,5 –1,5

Kemira GrowHow -konserni, yhdisteltytaloudellinen informaatio . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2




68

ERAITA TILINTARKASTAMATTOMIA PRO FORMA -TILINPAATOSTIETOJA

Yleista

Syyskuussa 2004 Yhtio ja Kemira sopivat, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja etta se jaa Kemiran omistukseen. Lisaksi Kemirailmoitti jarjestavansa Yhtion rahoituksen uudelleen seka paaomittavansa Yhtion itsenaisen toiminnanedellyttamalla tavalla. Katso ‘‘Kemira GrowHow’n liiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetutliiketoiminnot’’ ja ‘‘Liiketoiminnan tulos, taloudellinen asema ja tulevaisuudennakymat—Uudelleenrahoitusja paaomittaminen’’. Naiden jarjestelyjen johdosta jaljempana esitetaan tilintarkastamattomia pro forma-tilinpaatostietoja jakaen ne Jatkuviin liiketoimintoihin ja Lopetettuihin liiketoimintoihin. Jatkuvienliiketoimintojen taloudelliset tiedot on laskettu vahentamalla Kemira GrowHow’n taloudellisistatiedoista Lopetettuja liiketoimintoja koskevat tiedot.

Alla esitettavien tilintarkastamattomien pro forma -tilinpaatostietojen tarkoituksena on kuvata niitavaikutuksia, joita Lopetettujen liiketoimintojen erottamisella ja Kemira GrowHow’nUudelleenrahoitukseen ja paaomittamiseen liittyvilla toimenpiteilla, jotka on toteutettu 30.6.2004jalkeen on Kemira GrowHow’n toimintaan ja taloudelliseen asemaan. Tilintarkastamattomat pro forma-tilinpaatostiedot 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta on laskettu Kemira GrowHow’n kyseiseltaajankohdalta laaditun konsernitilinpaatoksen tietoihin perustuen. Tilintarkastamattomat pro forma-tiedot 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta on laadittu perustuen KemiraGrowHow’n tilintarkastamattomiin valitilinpaatostietoihin kyseisilta ajankohdilta.

Tilintarkastamattomat pro forma -tilinpaatostiedot ja tunnusluvut on esitetty ainoastaanhavainnollistamistarkoituksessa eivatka ne valttamatta kuvaa Kemira GrowHow’n liiketoiminnantodellisia tuloksia ja taloudellista asemaa sellaisina kuin ne olisivat toteutuneet, mikali pro forma-laskelmien taustalla olevat tapahtumat olisivat todellisuudessa tapahtuneet kyseisilla ajanjaksoilla. Neeivat myoskaan pyri kuvaamaan Kemira GrowHow’n tulevan liiketoiminnan tuloksia ja taloudellisenasemaa.

• Tuloslaskelmatiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tuloslaskelmatietojen tarkoituksena onhavainnollistaa Kemira GrowHow’n tuloskehitysta ennen satunnaisia eria 31.12.2003 paattyneeltatilikaudelta seka 30.6.2003 ja 30.6.2004 paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta ikaan kuinLopetetut liiketoiminnot olisi erotettu Kemiralle ja Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen olisitoteutettu jo 1.1.2003 tai vastaavasti 1.1.2004.

• Tasetiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tasetietojen tarkoituksena on havainnollistaaYhtion tasetta 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta ja 30.6.2004 paattyneelta kuuden kuukaudenjaksolta ikaan kuin Lopetetut liiketoiminnot olisi siirretty Kemiralle ja Uudelleenrahoitus japaaomittaminen olisi toteutettu jo 31.12.2003 tai vastaavasti 30.6.2004.

• Kassavirtalaskelmatiedot: Tilintarkastamattomien pro forma -tuloslaskelmien ja -taseidenperusteella laadittujen tilintarkastamattomien pro forma -kassavirtalaskelmatietojen tarkoituksenaon havainnollistaa Jatkuvien liiketoimintojen rahavirtoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta seka30.6.2004 paattyneelta kuuden kuukauden jaksolta. Tilintarkastamattomat yhdistellyt pro forma-kassavirtalaskelmatiedot perustuvat seuraaviin Lopetettuja liiketoimintoja koskeviinyksinkertaistuksiin:

• Liiketoiminnan nettorahavirtaan vaikuttavat tuloslaskelmaerat on arvioitumaksuperusteisesti.

• Likvidien varojen muutos on laskettu tilintarkastamattomien pro forma -taseiden erotuksenakatsoen jaljelle jaava arvo kassavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahoituseriksi.

69

Eraita tilintarkastamattomia Pro Forma-tilinpaatostietoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta

1.1. – 31.12.

Toteutunut Pro Forma -oikaisut Pro FormaLopetetut Uudelleenrahoitus

2003 liiketoiminnot(1) ja paaomittaminen 2003

(tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas- (tilintarkas-tettu) tamaton) tamaton) tamaton)

(miljoonaa euroa)

TULOSLASKELMATIEDOTLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 205,4 –74,8 1 130,6

Materiaalit ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . –837,7 68,3 –769,4Henkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . –154,5 —(2) –154,5(2)

Muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –144,5 19,4(2) –125,1(2)

Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –50,9 0,6 –50,3Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 — 7,0

Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,8 13,5 38,3

Korko- ja muut rahoitustuotot . . . . . . . . 2,6 — 2,6Korko- ja muut rahoituskulut . . . . . . . . . –22,0 1,5 4,5(3) –16,0Osuus osakkuusyritysten tuloksista . . . . . –8,5 8,8 0,3Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . –27,9 10,3 4,5 –13,1

Tulos ennen satunnaisia eria, veroja javahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . –3,1 23,8 4,5 25,2

Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,4 — –20,4(4) —Tulos ennen veroja ja

vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . 17,3 23,8 –15,9 25,2Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . –4,8 0,5 –4,3(5)

Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –0,1

Tilikauden voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12,4 24,3 –15,9 20,8

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen tuloslaskelmariveittain. Pro forma-muutosten perusteita on selostettu tarkemmin ylla.

(2) 19,4 miljoonaa euroa sisaltaa seka henkilostokulut etta muut kulut.


(4) Kemiran-konsernin antaman konserniavustuksen vaikutus on eliminoitu tarkoituksena kuvata Kemira GrowHow siten kuin seolisi ollut itsenainen yritys 1.1.2003 alkaen.

(5) Yhtion johdon arvion mukaan Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan erottaminen Kemiralle eiaiheuta ylimaaraista verorasitetta. Lisaksi ylla alaviitteessa 4 mainitun konserniavustuksen eliminoimisen jalkeen Yhtio ei olisijoutunut maksamaan veroja vuonna 2003, minka johdosta ylla alaviitteessa 3 mainitussa korkokulujen oikaisussa ei tulehuomioitavaksi verovaikutusta.

70

Eraita tilintarkastamattomia Pro Forma -tilinpaatostietoja 30.6 paattyneilta kuuden kuukaudenjaksoilta 2003 ja 2004

1.1. – 30.6. 1.1. – 30.6.

Toteutu- Pro Toteut- Pronut Pro Forma-oikaisut Forma unut Pro Forma-oikaisut Forma



(miljoonaa euroa)

TULOSLASKELMATIEDOT

Liikevaihto . . . . . . . 631,8 –31,8 600,0 620,9 –44,7 576,2Materiaalit ja

palvelut . . . . . . . –442,0 27,2 –414,8 –419,4 36,7 –382,7Henkilostokulut . . . . –81,6 —(2) –81,6 –79,0 —(3) –79,0(3)

Muut kulut . . . . . . . –69,8 9,7(2) –60,1 –57,8 9,2(3) –48,6(3)

Poistot . . . . . . . . . –24,7 0,4 –24,3 –25,5 0,3 –25,2Arvonalennus . . . . . 7,0 — 7,0Liikevoitto . . . . . . . 20,7 5,5 26,2 39,2 1,5 40,7

Korko- ja muutrahoitustuotot . . . 1,1 — 1,1 2,8 — 2,8

Korko- ja muutrahoituskulut . . . . –11,3 1,0 2,2(4) –8,1 –7,9 0,4 2,1(5) –5,4

Osuusosakkuusyritystentuloksista . . . . . . –2,6 2,7 0,1 –4,6 5,0 0,4

Rahoitustuotot ja-kulut . . . . . . . . . –12,8 3,7 2,2 –6,9 –9,7 5,4 2,1(2) –2,2

Tulos ennensatunnaisia eria,veroja javahemmistoosutta . 7,9 9,2 2,2 19,3 29,5 6,9 2,1 38,5

Tulos ennen veroja javahemmistoosuutta 7,9 9,2 2,2 19,3 29,5 6,9 2,1 38,5

Valittomat verot . . . –2,4 0,4 –2,0(6) –5,9 0,5 –0,6(7) –6,0Vahemmistoosuus . . –0,4 — –0,4 0,5 — 0,5

Tilikauden voitto . . . 5,1 9,6 2,2 16,9 24,1 7,4 1,5 33,0

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen tuloslaskelmariveittain. Pro forma-muutosten perusteita on selostettu tarkemmin ylla.



(4) Korkokulujen muutos muodostuu lainojen muuntamisesta omaksi paaomaksi (154,4 miljoonaa euroa) samoin kuinmonivaluuttaisen maksuvalmiusluoton (225 miljoonaa euroa) vaikutuksesta.

(5) Korkokulujen muutos muodostuu lainojen muuntamisesta omaksi paaomaksi (154,4 miljoonaa euroa) samoin kuinmonivaluuttaisen maksuvalmiusluoton (225 miljoonaa euroa) vaikutuksesta.

(6) Yhtion johdon arvion mukaan Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnan erottaminen Kemiralle eiaiheuta ylimaaraista verorasitetta.

(7) Koska Yhtion johdon arvion mukaan Yhtio maksaa veroja vuodelta 2004, korkokulujen vahentymisen verovaikutus onlaskettu kayttaen Suomen voimassaolevaa 29 prosentin verokantaa.

71

Eraita tilintarkastamattomia Pro Forma -tilinpaatostietoja 31.12.2003 ja 30.6.20041.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.




(miljoonaa euroa)

TASETIEDOT

Vastaavaa

Pysyvat vastaavatAineettomat hyodyk-

keet . . . . . . . . . . . 11,5 — 11,5 11,2 — 11,2Liikearvo . . . . . . . . . 4,5 –0,4 4,1 8,3 –0,4 7,9Aineelliset hyodykkeet . 287,7 –0,8 286,9 310,4 –0,8 309,6Sijoitukset . . . . . . . . 31,1 –17,4 13,7 28,4 –17,3 11,1

Pysyvat vastaavatyhteensa . . . . . . . . 334,8 –18,6 316,2 358,3 –18,5 339,8

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus . . . . . 175,7 –6,3 169,4 177,6 –5,8 171,8Pitkaaikaiset saamisetLaskennalliset ver-

osaamiset . . . . . . . 7,4 –0,3 7,1 5,4 –0,3 5,1Siirtosaamiset . . . . . . 5,9 –0,7 5,2 15,5 –0,7 14,8Lyhytaikaiset saamiset . 288,9 –14,1 274,8 295,0 –11,4 283,6Rahat ja pank-

kisaamiset . . . . . . . 30,3 –0,9 29,4 33,1 –7,6 25,5

Vaihtuvat vastaavatyhteensa . . . . . . . . 508,2 –22,3 485,9 526,6 –25,8 500,8

Vastaavaa yhteensa . . . 843,0 –40,9 802,1 884,9 –44,3 840,6

Vastattavaa

Oma paaomaOsakepaaoma . . . . . . 156,0 — 156,0 156,0 — 156,0Ylikurssirahasto ja

muut rahastot . . . . . 9,1 –0,1 154,4(2) 163,4 9,1 –0,1 154,4(2) 163,4Edellisten tilikausien

voitto . . . . . . . . . . 4,9 0,1 5,0 21,3 –0,6 20,7Tilikauden voitto / tap-

pio . . . . . . . . . . . 12,4 –0,3 12,1 24,1 1,6 25,7

Oma paaoma yhteensa 182,4 –0,3 154,4 336,5 210,5 0,9 154,4 365,8Vahemmistoosuus . . . . 5,1 — 5,1 4,6 — 4,6Laskennallinen ver-

ovelka . . . . . . . . . 3,7 — 3,7 6,0 — 6,0

Pitkaaikainen vieraspaaoma

Pitkaaikainen korol-linen vieras paaoma . 155,9 –0,6 73,0(2) 228,3 165,4 –0,7 42,0(2) 206,7

Muu pitkaaikainenvieras paaoma . . . . 12,9 –0,6 12,3 14,2 –0,5 13,7

Pitkaaikainen vieraspaaoma yhteensa . . 168,8 –1,2 73,0 240,6 179,6 –1,2 42,0 220,4

Lyhytaikainen vieraspaaoma

Lyhytaikainen korol-linen vieras paaoma . 289,2 –26,5 –227,4(2) 35,3 283,4 –30,2 –196,4(2) 56,8

Muu lyhytaikainenvieras paaoma . . . . 193,8 –12,9 180,9 200,8 –13,8 187,0

Lyhytaikainen vieraspaaoma yhteensa . . 483,0 –39,4 –227,4 216,2 484,2 –44,0 –196,4 243,8

Vastattavaa yhteensa . . 843,0 –40,9 802,1 884,9 –44,3 840,6

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen taseriveittain. Pro forma -muutostenperusteita on selostettu tarkemmin ylla.

(2) Ennen Osakkeiden listaamista Helsingin Porssiin Yhtion tasetta paaomitetaan siten, etta Kemira sijoittaa 154,4 miljoonaaeuroa konsernin sisaisia lainasaamisiaan Yhtiolta sen vapaaseen omaan paaomaan. Osakkeiden listaamisen jalkeen jaljellejaanyt osa Yhtion veloista Kemiralle jalleenrahoitetaan kansainvalisen pankkisyndikaatin myontamalla 225 miljoonan euronmonivaluuttaisella maksuvalmiusluotolla, jota koskeva sopimus on solmittu 21.9.2004. Yhtion ulkoinen rahoitus Osakkeidenlistaamisen jalkeen on esitetty pitkaaikaisten velkojen lisayksena ja lyhytaikaisten velkojen vahennyksena.

72

Eraita tilintarkastamattomia Pro Forma -tilinpaatostietoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta ja30.6.2004 paattyneelta kuuden kuukauden jaksolta

31.12. 30.6.




(miljoonaa euroa)KASSAVIRTALASKELMATIEDOT

Liiketoiminnanrahavirrat

Liikevoitto . . . . . . . . 24,8 13,5 38,3 39,2 1,5 40,7Oikaisut liikevoittoon . –28,9 — –28,9 –9,8 — –9,8Kayttopaaoman muutos –1,1 –12,3 –13,4 –4,0 0,2 –3,8Poistot . . . . . . . . . . . 50,9 –0,6 50,3 25,5 –0,2 25,3Saadut korot . . . . . . . 4,3 4,3 0,9 — 0,9Maksetut korot . . . . . –17,2 1,6 4,5(2) –11,1 –7,9 0,3 2,1(3) –5,5Saadut osingot . . . . . . 0,2 — 0,2 0,1 — 0,1Muut rahoituserat . . . –0,5 — –0,5Verot . . . . . . . . . . . �6,1 0,5 –5,6 –0,9 0,5 –0,6(4) –1,0

Liiketoiminnastakertyneet rahavarat . 26,4 2,7 4,5 33,6 43,1 2,3 1,5 46,9

Investointien rahavir-rat

Kayttoomaisuudenostot . . . . . . . . . . –52,7 0,3 –52,4 –38,2 0,1 –38,1

Luovutustulot kayt-toomaisuuden myyn-nista . . . . . . . . . . 2,2 — 2,2 8,2 — 8,2

Investointeihin kaytetytnettorahavarat . . . . –50,5 0,3 –50,2 –30,0 0,1 –29,9

Rahavirrat ennenrahoitusta . . . . . . . –24,1 3,0 4,5 –16,6 13,1 2,4 1,5 17,0

Rahoituksen rahavirratPitkaaikaisen rahoituk-

sen muutos . . . . . . –9,8 — –9,8 7,8 — 7,8Lyhytaikaisen rahoituk-

sen muutos . . . . . . 52,5 0,4 –4,5(5) 48,4 –31,3 –9,1 –1,5(6) –41,9Maksetut osingotMuut (Konserniavus-

tus) . . . . . . . . . . . –11,1 — –11,1 13,2 — 13,2

Rahoitukseen kaytetytnettorahavarat . . . . 31,6 0,4 –4,5 27,5 –10,3 –9,1 –1,5 –20,9

Rahavirrat rahoituksenjalkeen . . . . . . . . . 7,5 3,4 10,9 2,8 –6,7 –3,9

Rahavarojen net-tolisays

Rahavarat 31.12. . . . . 30,3 –0,9 29,4 33,1 –7,6 25,5Rahavarat 1.1. . . . . . . 22,8 –4,3 18,5 30,3 –0,9 29,4Rahavarojen nettolisays 7,5 3,4 10,9 2,8 –6,7 –3,9

(1) Sarake Lopetetut liiketoiminnot sisaltaa Lopetettujen liiketoimintojen vaikutuksen kassavirtalaskelmariveittain. Pro forma-muutosten perusteita on selostettu tarkemmin ylla.

(2) Korkokulujen vaheneminen tuloslaskelmassa on esitetty maksettujen korkojen vahennyksena kassavirtalaskelmassa.

(3) Korkokulujen vaheneminen tuloslaskelmassa ennen veroja on esitetty maksettujen korkojen vahennyksenakassavirtalaskelmassa.

(4) Alaviitteessa 3 esitetty Korkokulujen vahentymisen verovaikutus on huomioitu maksettujen verojen kasvuna.

(5) Korkokulujen vahennys on esitetty lyhytaikaisen rahoitustarpeen alenemisena samalla maaralla.

(6) Korkokulujen vahennys verovaikutuksen huomioimisen jalkeen on esitetty lyhytaikaisen rahoitustarpeen alenemisena samallamaaralla.

73

Eraita tilintarkastamattomia Pro Forma -tilinpaatostietoja 31.12.2003 paattyneelta tilikaudelta ja30.6.2004 paattyneelta kuuden Kuukauden jaksoilta

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6.

Pro Forma Pro Forma Pro Forma2003 2003 2004



Tulos/Osake(3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,36 0,30 0,58Oma paaoma/Osake(4) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,88 N/A 6,40Osinko/Osake(5) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/AOsinkosuhde %(6) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/ATaloudellista kehitysta kuvaavat tunnusluvutLiikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 130,6 600,0 576,2Liikevaihdon kasvu % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,3 N/A –4,0Liikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38,3 26,2 40,7Liikevoiton kasvu, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 211,3 N/A 55,3Liikevoitto, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,4 4,4 7,1Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . 25,2 19,3 38,5Tulos ennen satunnaisia eria, veroja ja vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . 2,2 3,2 6,7Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,2 19,3 38,5Tulos ennen veroja ja vahemmistoosuutta, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . 2,2 3,2 6,7Tilikauden tulos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,8 16,9 33,0Tilikauden tulos, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,8 2,8 5,7Oman paaoman tuotto, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/ASijoitetun paaoman tuotto, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . N/A N/A N/AKorolliset nettovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 234,0 N/A 238,0Nettovelkaantumisaste, %(2)(7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68,5 N/A 64,3Omavaraisuusaste, %(2)(8) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42,7 N/A 44,1Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,2 18,2 29,9Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,4 3,0 5,2Tutkimus- ja kehitysmenot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,5 3,7 2,9Tutkimus- ja kehitysmenot, % liikevaihdosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,6 0,5Henkilokunta tilikauden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 061 3 252 3 187


(2) Kemira GrowHow on ollut osa Kemira-konsernia, jossa konserniavustusta on kaytetty suomalaisten yhtioiden verojenoptimoimiseksi. Tasta johtuen Kemira GrowHow’n tuloslaskelmaan sisaltyvat verot eivat kuvaa Kemira GrowHow -konsernintulokseen perustuvia veroja. Lisaksi oman paaoman maaraan vaikuttaa konserniavustusten ottaminen ja antaminen. Omanpaaoman maara ei talloin kuvaa Yhtion osakkeenomistajan omistuksen arvoa tai sen kehitysta. Lisaksi konsernisuhteessakonserniavustus on korvannut osingonjakotarpeen. Naista syista osakekohtaiset tunnusluvut ja eraat taloudellista kehitystakuvaavat tunnusluvut eivat vastaa Konsernin historiallista tulosta ja taloudellista asemaa.

Tulos ennen satunnaisia eria ja veroja + vahemmistoosuus — verot(3) Tulos / Osake (EPS) =







Tulos / Osake (EPS)

Korolliset velat — rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit(7) Nettovelkaantumisaste % = x 100


Oma paaoma + vahemmistoosuus(8) Omavaraisuusaste % = x 100

Taseen loppusumma — saadut ennakot

74

LIIKETOIMINNAN TULOS, TALOUDELLINEN ASEMA JA TULEVAISUUDENNAKYMAT

Seuraavat tiedot tulee lukea tassa Listalleottoesitteessa esitettyjen Konsernin tilintarkastamattomienyhdisteltyjen taloudellisten tietojen ja tilintarkastamattomien valitilinpaatosten rinnalla. Konsernintilintarkastamattomat yhdistellyt taloudelliset tiedot, tilintarkastamattomat valitilinpaatokset ja Yhtionkonsernitilinpaatokset on laadittu Suomessa voimassa olevien kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteidenmukaisesti.

Yhtion liiketoiminnan tulokseen vaikuttavia tekijoita

Tarkeimpien raaka-aineiden hinnat

Kemira GrowHow’n lannoitetuotteiden tuotannon tarkein raaka-aine on maakaasu. Maakaasunosuus ammoniakin muuttuvista tuotantokustannuksista on jopa 70–90 prosenttia. Maakaasun hinnalla jasaatavuudella on suora vaikutus Kemira GrowHow’n liiketoiminnan tulokseen. Kemira GrowHow ostaamaakaasua Isosta-Britanniasta ja Belgiasta. Kemira GrowHow osti vuonna 2003 maakaasua yhteensanoin 120 miljoonalla eurolla, joka vastasi noin 14 prosenttia ulkopuolisilta ostettujen raaka-aineiden japalvelujen kokonaiskustannuksista. Kemira GrowHow ei yleensa suojaa maakaasupositiotaan, vaan onsolminut keskipitkan aikavalin toimitussopimuksia eurooppalaisten toimittajien kanssa.

Kemira GrowHow on lahes omavarainen ammoniakin suhteen. Ammoniakkia valmistetaan KemiraGrowHow’n Isossa-Britanniassa sijaitsevissa Incen ja Hullin tuotantolaitoksissa seka Belgiassasijaitsevassa Tertren tuotantolaitoksessa. Hullin tuotantolaitos myy ammoniakkia Kemira GrowHow’lleja ulkopuolisille. Ammoniakin tuotannon ja ostamisen optimoimiseen pyritaan tasapainottamalla Hullintuotantolaitoksen vienti Lansi-Eurooppaan ja Venajalta Suomeen tuleva tuonti. Hullintuotantolaitoksella tuotettavan ammoniakin ansiosta Kemira GrowHow on ammoniakin vahainen netto-ostaja. Nain ollen ammoniakkiriskia ei pideta merkittavana. Kemira GrowHow’lla on omat varastotmaahantuodulle ammoniakille, mika lisaa Konsernin mahdollisuuksia optimoidaammoniakkihankintansa.

Kemira GrowHow on omavarainen fosforihapon suhteen Siilinjarven tuotantolaitoksen ansiosta.Rikkia on helposti saatavilla ja sita ostetaan Suomesta. Kaliumkarbonaattia ostetaan useilta toimittajiltaLansi-Euroopasta, Venajalta, Valkovenajalta ja Kanadasta.

Yhtion johdon tamanhetkisen kasityksen mukaan, olettaen etta viimeaikaiset markkinahinnatpysyvat ennallaan, Konsernin Jatkuvien liiketoimintojen raaka-aine- ja palvelukustannukset jakautuvatseuraavasti: maakaasu 18 prosenttia, ulkopuolisilta ostettavat tuotteet 16 prosenttia, ammoniakki10 prosenttia, kaliumkarbonaatti 10 prosenttia, fosfori 6 prosenttia, rikki 4 prosenttia, sahko4 prosenttia, muut raaka-aineet 17 prosenttia, kuljetuskustannukset 13 prosenttia ja palvelut2 prosenttia.

Katso ‘‘Toimialakatsaus’’ ja ‘‘Kemira GrowHow’n liiketoiminta—Raaka-aineet ja ulkopuolisiltaostettavat tuotteet’’.

Liiketoimintaymparisto

Typen, fosforin ja kaliumin kulutus on kasvanut kymmenkertaiseksi 50 viime vuoden aikana. Tamajohtuu paaasiassa maailman vaestonkasvusta, jonka seurauksena viljelypinta-ala henkea kohden onpienentynyt. Vuosien 2002/2003 lannoitekausilla mineraalilannoitteiden maailmanlaajuinen kulutuskasvoi 2,3 prosenttia verrattuna vuosien 2001/2002 lannoitekausiin. Yhtion johdon arvion mukaanvuoden 2001 lopulla alkanut lannoitteiden maailmanlaajuisen kulutuksen elpyminen kiihtyy vuonna2004. Lyhyella aikavalilla Lansi-Euroopan lannoitekulutuksen kuitenkin ennustetaan vahenevan1–2 prosentilla vuodessa, kun taas kulutuksen odotetaan kasvavan Ita-Euroopassa 2–3 prosenttiavuodessa.

Vuosi 2003 oli yleisesti ottaen vaikea fosfaattiliiketoiminnalle niin Pohjois-Amerikassa kuinEuroopassa. Kilpailu ja ilmoitukset uudesta tuotantokapasiteetista painoivat hinnat alas ja laskivatvoittomarginaaleja merkittavasti. Yhtion johdon kasityksen mukaan markkinatilanne Euroopassarauhoittui ja hinnat alkoivat elpya vuoden 2004 ensimmaisen puoliskon aikana. Tilanteen paranemisentaustalla ovat paaasiassa olleet alan kapasiteetin vaheneminen seka fosforihapon, joka onfosfaattilannoitteiden paaraaka-aine, hintojen nousu. IFA:n mukaan maailman fosforihappokapasiteetinennustetaan kasvavan vuosien 2004 ja 2008 valilla noin 12 prosenttia. Yli 85 prosenttia tasta kasvustaarvioidaan kuitenkin menevan omaan kayttoon. Yhtion johto arvioi, etta ylimaarainen kapasiteettipienenee keskipitkalla aikavalilla (2004–2006), minka odotetaan vaikuttavan suotuisasti fosforinhintoihin. Vuoden 2006 jalkeen kapasiteetti saattaa kasvaa uuden kapasiteetin kayttoonoton myota.

75

Maailman viljavarastojen koko on keskeisin tekija lannoitemarkkinoiden tulevaisuutta arvioitaessa.Nelja vuotta jatkuneen varastojen koon pienenemisen odotetaan pysahtyvan, silla monilla alueillaennakoidaan korkeaa viljatuotantoa 2004 ja 2005. Yhtion johto kuitenkin arvioi maailmantaloudentamanhetkisen varsin edullisen tilanteen lisaavan viljan kysyntaa, mika hillitsisi viljavarastojen kasvua.Lyhyella aikavalilla (2004/2005) ei viljavarastojen koossa eika viljan hinnassa ole odotettavissamerkittavia muutoksia, mika antaisi aihetta olettaa, etta talla aikavalilla lannoiteteollisuudenkansainvaliset nakymat ovat melko suotuisat.

Yhtion johto arvioi, etta Yhdysvaltain korkeiden maakaasun hintojen aiheuttama ammoniakinkorkea vahimmaishinta merkitsee sita, ettei Yhdysvalloissa tulla avaamaan aiemmin suljettuaammoniakin tuotantokapasiteettia. Vuoden 2004 jalkimmaisella puoliskolla seka vuoden 2005 aikanauutta ammoniakkituotantoa odotetaan kaynnistettavan alueilla, joilla maakaasun hinnat ovat matalalla,mutta taman odotetaan ainoastaan tasoittavan hieman tamanhetkista erittain korkeaa hintatasoa.Ammoniakin hinnan odotetaan pysyvan lyhyella aikavalilla historiallisiin keskihintatasoihin verrattunakorkeana.

Matalien maakaasuhintojen alueilla kayttoonotettavan uuden ammoniakin tuotantokapasiteetin jauuden urean tuotantokapasiteetin, jotka arvioidaan otettavan kayttoon vuonna 2005, odotetaanvaikuttavan kansainvaliseen urean kysynnan ja tarjonnan tasapainoon ja sita kautta luovan painettatypen hinnoille. Korkeiden maakaasun ja ammoniakin hintojen odotetaan kuitenkin pitavan ureanhinnan historiallisiin keskihintatasoihin verrattuna korkeana.

Maailmanlaajuisesti korkeat lannoitteiden markkinahinnat ovat tukeneet eurooppalaisialannoitehintoja. Vuosien 2004/2005 lannoitekausien alussa Euroopan lannoitevarastot ovat alhaisellatasolla, mika tukee lannoiteteollisuuden keskipitkan aikavalin nakymia.

Kaksi muuta keskeista tekijaa, joiden Yhtion johto odottaa vaikuttavan Kemira GrowHow’nliiketoimintaymparistoon, ovat Venajan liittyminen WTO:hon seka EU:n laajentuminen Uusillajasenvaltioilla. Nama tekijat vaikuttavat Yhtion johdon arvion mukaan naiden kahden merkittavantalousalueen valiseen kauppaan muuttuvien tullien, kaupankayntirajoitusten seka 2005-2010odotettavissa olevan venalaisten tuottajien maakaasu- ja kuljetuskustannusten nousun kautta, vaikkeinaiden arvioiden toteutumisesta ole varmuutta.

Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja’’ ja ‘‘Toimialakatsaus’’.

Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen

Ennen Osakkeiden listaamista Helsingin Porssiin Kemira GrowHow’n rahoitusrakenne jarjestellaanuudelleen Yhtion maksuvalmiuden parantamiseksi ja sen nettovelan pienentamiseksi. Talla hetkellaYhtion rahoitus on jarjestetty osana Kemiran rahoitushallintoa ja Yhtion nettovelka on optimoituKemiran tavoitteiden mukaisesti, koska Yhtio on Kemiran kokonaan omistama tytaryhtio.Jarjestaakseen oman rahoituksensa Yhtio sopi 21.9.2004 225 miljoonan euron monivaluuttaisestamaksuvalmiusluotosta kansainvalisen pankkisyndikaatin kanssa. Yhtio voi nostaamaksuvalmiusluottovaroja valittomasti sen jalkeen, kun Osakkeet on listattu Helsingin Porssiin. Yhtioaikoo maksaa maksuvalmiusluotosta saatavilla varoilla kaikki Kemiralta saamansa lainat. Katso‘‘—Maksuvalmius ja paaomalahteet’’.

Ennen Osakkeiden listaamista Helsingin Porssiin, Yhtion paaomittaminen toteutetaan muuntamallaYhtiolle myonnetyt Kemiran sisaiset 154,4 miljoonan euron lainat Kemira GrowHow’n jakokelpoisiksivaroiksi, jotka muodostavat osan Kemira GrowHow’n vapaasta omasta paaomasta. Paaomittamisentuloksena Konsernin nettovelka tulee pienenemaan 154,4 miljoonalla eurolla. Paaomittamisen jalkeenKemira GrowHow’n korollinen pro forma -nettovelka 30.6.2004 oli noin 238 miljoonaa euroa.Paaomittaminen ei muuta Yhtion rekisteroitya osakepaaomaa eika Yhtion liikkeeseen laskemienOsakkeiden maaraa.

Tietyt jaljempana esitetyt tiedot on esitetty pro forma -lukuina ikaan kuin ylla kuvattu Lopetettujenliiketoimintojen erottaminen seka Uudelleenrahoitus ja paaomittaminen olisivat tapahtuneet kunkinkuvatun jakson alussa kuvastaen naiden jarjestelyjen vaikutusta Kemira GrowHow’lle.

Viimeaikaiset tapahtumat

Kemira GrowHow kaynnisti vuonna 2003 liiketoimintojensa tehostamisohjelman.Tehostamisohjelmassa toteutetaan seka energiankulutuksen alentamiseen tahtaavia teknologisiaparannuksia etta alennetaan kiinteita kustannuksia. Tarkeimmat energiankulutuksen alentamiseenliittyvat projektit koostuvat Tertren (Belgia) tuotantolaitoksen ammoniakkituotannon teknologisista

76

parannuksista. Osana tehostamisohjelmaansa Konserni on investoinut 21,4 miljoonaa euroaUudenkaupungin tuotantolaitokseen, jonne Kemira GrowHow on uudelleensijoittamassa Irlannistaostetun typpihappotehtaan. Uusi tuotantolaitos korvaa nykyisen 35 vuotta vanhan tuotantolaitoksen jase otetaan kayttoon arviolta syksylla 2004. Kiinteita kustannuksia alennetaan muun muassa sulkemallaHelsingborgin (Ruotsi) ja Durbanin (Etela-Afrikka) dikalsiumfosfaattilaitokset seka Frederician(Tanska) tuotantolaitos. Helsingborgin ja Durbanin tuotantolaitokset jatkavat monokalsiumfosfaatinvalmistusta. Frederician tuotantolaitoksen sulkemisesta ilmoitettiin toukokuussa 2004, ja se suljettiinheinakuun lopussa 2004. Frederician tuotantolaitos valmisti kaliumnitraattia, dikalsiumfosfaattia, typpeaja NPK-lannoitteita noin 700 000 tonnin vuosikapasiteetilla. Kemira GrowHow kayttaa jatkossaFrederician tuotantolaitosta Tanskan liiketoimintansa varastona ja jakelukeskuksena. Fredericiantuotantolaitoksen sulkemisen ansiosta Kemira GrowHow pystyy keskittamaan tuotantonsaharvalukuisempiin ja kilpailukykyisempiin tuotantolaitoksiin. Kemira GrowHow’n arvion mukaan yksinFrederician tuotantolaitoksen sulkeminen johtaa noin 10 miljoonan euron kustannussaastoihinvuosittain. Lisaksi organisatorisia uudistuksia toteutetaan Suomessa, Manner-Euroopassa, Isossa-Britanniassa ja Etela-Afrikassa. Yhtion johto arvioi, etta tehostamisohjelman synnyttamat saastot tulevatvuositasolla olemaan noin 30 miljoonaa euroa vuoden 2005 loppuun mennessa, mika johtuuparantuneesta energiansaastosta, kiinteiden kulujen pienentymisesta ja muista tehostamisohjelmantoimenpiteista. Tehostamisohjelmaan liittyvat kulut on sisallytetty Kemira GrowHow’n 30.6.2004 tai sitaennen paattyneiden tilikausien konsernitilinpaatoksiin lukuun ottamatta Durbanissa, Etela-Afrikassa,sijaitsevan tuotantolaitoksen 600 000 euron irtisanomiskustannuksia, joiden odotetaan syntyvan vuoden2004 jalkimmaisella puoliskolla.

Kesakuussa 2004 Kemira GrowHow osti Kemira Kemi AB:lta 50 prosenttia Alufluor AB:nosakkeista 7,3 miljoonan euron kauppahintaan. Helsingborgissa, Ruotsissa sijaitseva Alufluor AB onyksi maailman johtavista paaasiassa alumiinisulatoissa kaytettavan alumiinifluoridin tuottajista jatoimittajista. Vuonna 2003 Alufluor AB:n liikevaihto oli 126 miljoonaa Ruotsin kruunua (noin14 miljoonaa euroa).

Elokuussa 2004 Kemira GrowHow osti Transcenter Kft:n, joka on vakiintuneen aseman saavuttanutunkarilainen lannoitetehdas. Transcenter sijaitsee Peremartonissa, Unkarissa, ja sen palveluksessa onnoin 140 henkiloa. Yrityskaupan lopullinen toteutuminen edellyttaa kilpailuviranomaisten hyvaksyntaaja muiden kaupan ehtojen tayttymista. Transcenter Kft:n liikevaihto vuonna 2003 oli 20 miljoonaaeuroa. Elokuussa 2004 Kemira GrowHow osti lisaksi Lithuanian AB Lifosalta sen osuuden (49prosenttia) UAB Kemira Lifosa -yhteisyrityksesta. Yrityskaupan tuloksena Kemira GrowHow omistaa100 prosenttia UAB Kemira Lifosasta. Nama yrityskaupat tukevat Konsernin kasvustrategiaa Keski- jaIta-Euroopassa seka vahvistavat Kemira GrowHow’n markkinaedustusta talla alueella.

Syyskuussa 2004 Kemira GrowHow ja Kemira sopivat, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoistenlannoitteiden liiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja se jaa Kemiran omistukseen. Tamajarjestely on toteutettu ennen taman Listalleottoesitteen paivamaaraa. Katso ‘‘Kemira GrowHow’nliiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetut liiketoiminnot’’.

Tulevaisuudennakymat

Incen tuotantolaitoksen yhdella typpihappolaitoksella ilmeni kesakuussa 2004 tekninen vika, jokapienensi tuotantolaitoksen lopputuotekapasiteettia noin 50 prosenttia. Tuotantolaitoksen tuotanto onpalannut normaalille tasolleen 16.9.2004. Incen tuotantolaitoksen tuotannon pienentymisen vaikutuksetovat taman hetken arvion mukaan noin 9 miljoonaa euroa menetettyina tuottoina.

Kausivaihtelu aiheuttaa sen, etta kolmannen vuosineljanneksen kysynta on yleisesti alhaisempi,minka vuoksi Konsernin liiketulos on tyypillisesti heikko kolmannella vuosineljanneksella. KemiraGrowHow’n vuoden 2004 kolmannen vuosineljanneksen liiketuloksen odotetaan olevan tappiollinenkausivaihteluiden ja Incen tuotantolaitoksen vahentyneen tuotannon vuoksi.

Maailman viljavarastot ovat talla hetkella alhaisella tasolla, minka Yhtion johto odottaa tukevanviljan hintaa ja myos lannoitteiden hintoja. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet vuoteen 2003 verrattuna,mika tukee Crop Cultivation -liiketoimintayksikon kannattavuutta. Energiamarkkinoiden volatiliteetti onpysynyt epatavallisen suurena ja siksi maakaasun markkinahintaan liittyy jonkin verran epavarmuutta,joka puolestaan lieventaa lannoitteiden hintojen nousun positiivisia vaikutuksia. Yhtion johto arvioirehufosfaattimarkkinoiden elpyvan fosforihapon maailmanmarkkinahinnan nousun seurauksena, jataman odotetaan parantavan Industrial Solutions -liiketoimintayksikon kannattavuutta. Yhtion johtoarvioi Kemira GrowHow’n Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihdon vuonna 2004 pysyvan vuoden 2003

77

tasolla, mutta Jatkuvien liiketoimintojen liikevoiton odotetaan vuonna 2004 paranevan verrattunavuoteen 2003.

Tilinpaatoskaytanto

Yhtion tilintarkastamattomat yhdistellyt taloudelliset tiedot, tilintarkastamattomat yhdistellytvalitilinpaatokset seka Yhtion konsernitilinpaatokset on laadittu noudattaen Suomessa voimassa oleviakirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteita. Euroopan komission kesakuussa 2002 hyvaksyman asetuksenmukaisesti Kemira GrowHow laatii konsernitilinpaatoksensa IFRS-saannosten mukaisesti vuoden 2005alusta lukien.

Kemiran tytaryhtiona Kemira GrowHow on vuonna 2003 alkanut valmistautua siihen, etta se laatiikonsernitilinpaatoksensa IFRS-saannosten mukaisesti vuoden 2005 alusta lukien. Johdon kasityksenmukaan Kemira GrowHow on asianmukaisesti valmistautunut IFRS:n kayttoonottoon vuoden 2005alusta lukien. Johdon tamanhetkisen arvion mukaan oleellisin ero Konsernin soveltaman suomalaisenkirjanpitokaytannon ja IFRS:n valilla on etuuspohjaisista elakkeista aiheutuvien vastuiden kasittely.Tilanteesta 31.12.2003 laadittujen elakevastuulaskelmien perusteella Yhtion johto arvioi IFRS:nsaannosten soveltamisen aiheuttavan Kemira GrowHow’lle noin 70 miljoonan euron suuruisenelakevastuuvelan kasvun. Johdon tamanhetkisen kasityksen mukaan muilla mahdollisilla suomalaisentilinpaatoskaytannon ja IFRS:n saannosten valisilla laskentaperiaate-eroilla ei ole oleellista vaikutustaKonsernin taloudelliseen asemaan kokonaisuutena. Kaikki 1.1.2005 mennessa voimaan tulevatIFRS-saannokset eivat kuitenkaan ole viela tiedossa ja Kemira GrowHow selvittaa edelleenIFRS-laskentastandardeihin siirtymisen vaikutuksia Yhtion tilinpaatokseen, minka johdosta KemiraGrowHow’lla ei viela ole mahdollisuuksia arvioida IFRS-standardien kayttoonoton koko vaikutusta.Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettavia seikkoja—Kemira GrowHow’n liiketoimintaan liittyviariskeja—IFRS-raportointiin siirtymiseen liittyvat riskit’’. Kemira GrowHow’n alustavista arvioista IFRS:nsaannosten vaikutuksesta, katso ‘‘Liite A: Yhteenveto Suomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden jaIFRS-tilinpaatosperiaatteiden merkittavista eroista’’.

Kemira GrowHow’n keskeiset tilinpaatosten laadintaperiaatteet

Tilinpaatosten laatiminen edellyttaa Yhtion johdolta arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavatKonsernin varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen seka vastuusitoumusten esittamiseen. Yhtion johtoseuraa ja arvioi jatkuvasti tilikirjauksia, varastojen arvostusta, omaisuuserien arvonalennuksia,liiketoiminnan rakennemuutoksia, investointeja, ymparistokuluja, elake- ja muita etuja tyosuhteenpaattymisen jalkeen, liikearvoa, oikeudenkaynteja ja vastuusitoumuksia. Arviot perustuvat aikaisempaankokemukseen ja oletuksiin, joita pidetaan kohtuullisina vallitsevissa olosuhteissa. Varat ja velatarvostetaan naiden arvioiden perusteella, ellei niiden arvo kay selvasti ilmi muista lahteista. Lopullisettulokset voivat poiketa naista arvioista, mikali kaytetaan erilaisia oletuksia tai olosuhteet ovat erilaiset.Alla esitettavat keskeiset tilinpaatoksen laadintaperiaatteet edellyttavat johdolta merkittavia arvioita jaoletuksia konsernitilinpaatosten laadinnan yhteydessa. Alla esitettavat tilinpaatoksen laadintaperiaatteetperustuvat suomalaiseen tilinpaatoskaytantoon.

Kayttoomaisuuden arvonalennukset

Kayttoomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperaisiin hankintamenoihin, joista vahennetaanvuosittain suunnitelman mukaiset tasapoistot arvioidun taloudellisen kayttoian kuluessa.Kayttoomaisuuden tasearvoon on harkittava arvonalennusta, kun tapahtumat tai olosuhteidenmuutokset viittaavat siihen, etta kayttoomaisuuden tasearvoa vastaava maara ei mahdollisesti olisikerrytettavissa. Kayttoomaisuuden arvonalennus kirjataan, mikali arvioitu tuleva tuotto on tasearvoapienempi. Arviot perustuvat oletuksiin myyntihinnoista, tuotanto- ja myyntivolyymista, kustannuksista jamarkkinaolosuhteista jaljella olevan arvioidun taloudellisen kayttoian aikana, joka voi vaihdella12 kuukauden ja yli 30 vuoden valilla. Tulevaisuudessa on mahdollisesti kirjattava lisaa arvonalennuksia,jos kayttoomaisuuteen liittyvat oletukset osoittautuvat epatarkoiksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sita alempaan todennakoiseen luovutushintaan.Raaka-aineiden, keskeneraisten tuotteiden ja valmiiden tuotteiden hankintameno tai kustannuksetmaaritetaan fifo-menetelmalla. Vanhentuneeksi tai myyntikelvottomaksi katsottavalle vaihto-omaisuudelle kirjataan arvonalennus, joka vastaa vaihto-omaisuuden tasearvon ja tulevaa kysyntaa jamarkkinaolosuhteita koskevien oletusten perusteella arvioidun luovutushinnan valista eroa.

78

Tulevaisuudessa on mahdollisesti kirjattava lisaa vaihto-omaisuuden arvonalennuksia, jos todellisetmarkkinaolosuhteet ovat ennakoitua epasuotuisammat.

Johdannaiset ja suojaukset

Ulkomaanvaluutassa tapahtuvat ostot ja myynnit suojataan paaasiassa termiinisopimuksilla. VaikkaKonserni ei kayta johdannaisinstrumentteja spekulatiivisissa tarkoituksissa tai sijoitustoiminnassa,johdannaisia ei esiteta erikseen suojausinstrumentteina. Kaikki taseen paivamaarana avoimetjohdannaiset esitetaan tilinpaatoksessa kayvan arvon mukaisesti joko varoina tai velkoina, jajohdannaisten tuottamat voitot tai tappiot tuloutetaan niiden toteutuessa.

Liiketoiminnan rakennemuutokset

Rakennemuutoskuluja tuloutetaan suunniteltaessa liiketoimintojen yhdistamista,organisaatiomuutosta tai siirtamista, liiketoiminta-alueista luopumista tai laitosten sulkemista.Rakennemuutoskulut osoittavat sitoutumisen suunnitelmiin, ja ne perustuvat arvioihin laitoksensulkemisen, henkilostoasioiden hoitamisen ja sopimusten irtisanomisen aiheuttamista ja muistarakennemuutokseen suoraan liittyvista kuluista. Jos todelliset kulut ovat arviota suuremmat, tulokseenkirjataan vastaava negatiivinen era. Jos todelliset kulut ovat arviota pienemmat, tulokseen kirjataanvastaava positiivinen era.

Liikearvo

Suomen kirjanpito- ja tilinpaatosperiaatteiden mukaisesti omaisuuseran hankinnassa syntynytliikearvo poistetaan tasapoistoina arvioidun vaikutusajan kuluessa. Liikearvon arvioitu vaikutusaika voiolla 5-20 vuotta. Liikearvolle kirjataan arvonalennus, mikali arvioitu tuleva tuotto on tasearvoapienempi. Arviot perustuvat johdon oletuksiin myyntihinnoista, tuotanto- ja myyntivolyymista,kustannuksista ja markkinaolosuhteista jaljella olevan arvioidun vaikutusajan aikana. Tulevaisuudessa onmahdollisesti kirjattava lisaa arvonalennuksia, jos liikearvoon liittyvat oletukset osoittautuvatepatarkoiksi.

Liiketoiminnan tulos

Kemira GrowHow uudisti liiketoimintarakennettaan syyskuussa 2004 lujittaakseenasiakaslahtoisyyttaan ja parantaakseen Kemira GrowHow’n liiketoiminnan tehokkuutta. Tamanseurauksena Kemira GrowHow’n liiketoiminta on organisoitu kahteen strategiseenliiketoimintayksikkoon, jotka ovat Crop Cultivation ja Industrial Solutions. Seuraavassa selostuksessaliiketoimintayksikoiden liikevaihto- ja liikevoittotiedot on esitetty ikaan kuin uusiliiketoimintayksikkorakenne olisi otettu kayttoon jo 1.1.2001.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty Kemira GrowHow’n molempien liiketoimintayksikoidenliikevaihto ja liikevoitto alla mainituilta ajanjaksoilta.

1.1.-31.12. 1.1.-30.6.

Liikevaihto 2001 2002 2003 2003 2004


Crop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 855,5 806,7 885,5 474,4 467,0Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 279,2 313,2 295,7 150,7 135,6Konsernin sisaiset erat(1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –48,3 –45,9 –50,6 –25,1 –26,4

Jatkuvat liiketoiminnot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . 1 086,4 1 074,0 1 130,6 600,0 576,2

Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,4 91,2 74,8 31,8 44,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 157,8 1 165,2 1 205,4 631,8 620,9

(1) Konsernin sisaisista erista on vahennetty konsernin sisaiset myynnit.

79

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Liiketoiminnan kulut 2001 2002 2003 2003 2004


Materiaalit ja palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –739,9 –769,1 –837,7 –442,0 –419,4Henkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –148,8 –149,3 –154,5 –81,6 –79,0Muut liiketoiminnan kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –154,2 –142,6 –144,5 –62,8 –57,8

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Kayttokate (EBITDA) 2001 2002 2003 2003 2004


Crop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 75,6 14,6(1) 72,8(2) 40,4(2) 53,2Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51,3 51,8 15,8 10,2 12,7

Jatkuvat liiketoiminnot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . 126,9 66,4 88,6 50,6 65,9Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –12,0 –40,5(3) –12,9 –5,2 –1,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114,9 25,9 75,7 45,4 64,7




1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Poistot 2001 2002 2003 2003 2004


Crop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –43,7 –40,6 –38,0 –18,4 –20,3Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –11,6 –13,6 –12,3 –6,0 –4,9

Jatkuvat liiketoiminnot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . –55,3 –54,2 –50,3 –24,4 –25,2Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –7,0 –3,5 –0,6 –0,3 –0,3

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –62,3 –57,7 –50,9 –24,7 –25,5

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Liikevoitto (EBIT) 2001 2002 2003 2003 2004


Crop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,9 –26,0 34,8 22,0 32,9Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39,7 38,3 3,5 4,2 7,8

Jatkuvat liiketoiminnot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 71,6 12,3 38,3 26,2 40,7Lopetetut liiketoiminnot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –19,0 –44,0 –13,5 –5,5 –1,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,6 –31,7 24,8 20,7 39,2

Alla olevassa taulukossa on esitetty Jatkuvien liiketoimintojen paatuotteiden myynti KemiraGrowHow’n ulkopuolisille asiakkaille alla mainituilta ajanjaksoilta.

1.1. – 31.12. 1.1. – 30.6

Tuotemyynti 2001 2002 2003 2003 2004

(1 000 tonnia)

NPK-lannoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 574 2 957 3 032 1 658 1 473Nitraatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 611 1 601 1 842 829 797Rehufosfaatit (18% P) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 308 471 519 241 226

80

30.6.2004 paattynyt kuuden kuukauden jakso verrattuna 30.6.2003 paattyneeseen kuuden kuukaudenjaksoon

Liikevaihto

Konserni. Kemira GrowHow’n liikevaihto pieneni 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jaksonaikana 10,9 miljoonaa euroa 620,9 miljoonaan euroon eli 2 prosenttia verrattuna 631,8 miljoonan euronliikevaihtoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Siita huolimatta, etta myyntivolyymit uusissa EU-maissaKeski- ja Ita-Euroopassa kasvoivat 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana verrattunavastaavaan jaksoon vuonna 2003, taman kasvun positiivisen vaikutuksen kumosi toimitusmaarienheikentyminen lahinna Isossa-Britanniassa.

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto pieneni 30.6.2004 paattyneen kuudenkuukauden jakson aikana 23,8 miljoonaa euroa 576,2 miljoonaan euroon eli 4 prosenttia verrattuna600,0 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihto pieneni 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukaudenjakson aikana 7,4 miljoonaa euroa 467,0 miljoonaan euroon eli 2 prosenttia verrattuna 474,4 miljoonaneuron liikevaihtoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Liikevaihdon pieneneminen johtui paaasiassamyyntivolyymin pienentymisesta etenkin Ison-Britannian markkinoilla. Korkeammat myyntihinnatetenkin Isossa-Britanniassa, jossa hintojen nousu oli keskimaarin 25–30 prosenttia, lievensivatliikevaihdon pienenemista. Myos Pohjois-Euroopassa keskihinnat nousivat 30.6.2004 paattyneen kuudenkuukauden jakson aikana vuoden 2003 vastaavaan jaksoon verrattuna. Manner-Euroopassa hinnatpysyivat 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana pitkalti samalla tasolla kuin vuoden2003 vastaavalla jaksolla. Lannoitteiden kokonaismyyntimaarat olivat 30.6.2004 paattyneen kuukaudenjakson aikana keskimaarin 8 prosenttia alhaisemmat kuin vuoden 2003 vastaavaan jaksoon verrattuna.30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jaksolla liiketoimintayksikko karsi suunnitelluistatuotantoseisokeista, joita tehtiin Belgiassa Tertren lannoitetuotantolaitoksen tuotantotehokkuudenparantamiseksi, seka tuotannon hairioista Isossa-Britanniassa Incen tuotantolaitoksella.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevaihto pieneni 30.6.2004 paattyneen kuudenkuukauden jakson aikana 15,1 miljoonaa euroa 135,6 miljoonaan euroon eli 10 prosenttia verrattuna150,7 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Rehufosfaattien ja -happojenliikevaihto laski 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana verrattuna vuoden 2003vastaavaan ajanjaksoon. Tama johtui Kemira GrowHow’n tiettyjen kannattamattomienliiketoimintayksikkojen sulkemisesta seka vetaytymisesta tietyilta vahemman kannattavilta markkinoilta.Liikevaihdon pienentyminen johtui myos osaksi rehufosfaattien myyntivolyymin pienentymisesta jahintojen alentumisesta 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana vuoden 2003 vastaavaanjaksoon verrattuna. Rehufosfaattien hinnat alkoivat vahvistua vuoden 2004 kuuden ensimmaisenkuukauden aikana.

Lopetetut liiketoiminnot. Lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto kasvoi 30.6.2004 paattyneenkuuden kuukauden jakson aikana 12,9 miljoonaa euroa 44,7 miljoonaan euroon eli 41 prosenttiaverrattuna 31,8 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Liikevoitto/tappio

Konserni. Kemira GrowHow’n liikevoitto kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jaksonaikana 18,5 miljoonaa euroa 39,2 miljoonaan euroon eli 89 prosenttia verrattuna 20,7 miljoonan euronliikevoittoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Materiaalien ja palveluiden kustannukset 30.6.2004paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana alenivat 22,6 miljoonaa euroa 419,4 miljoonaa euroon eli5 prosenttia verrattuna 442,0 miljoonaan euroon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Henkilostokulut jamuut liiketoiminnan kulut olivat 79,0 miljoonaa euroa ja 57,8 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneenkuuden kuukauden jakson aikana verrattuna 81,6 miljoonaan euroon ja 62,8 miljoonaan euroon vuoden2003 vastaavalla jaksolla. Nama liiketoiminnan kulujen alenemiset johtuivat paaasiassa yleisestatoimitusmaarien pienenemisesta 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana verrattunavuoden 2003 vastaavaan jaksoon. Kemira GrowHow’n poistot kasvoivat 0,8 miljoonaa euroa25,5 miljoonaan euroon 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana eli 3,2 prosenttiaverrattuna 24,7 miljoonaan euroon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

81

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuudenkuukauden jakson aikana 14,5 miljoonaa euroa 40,7 miljoonaan euroon eli 55 prosenttia verrattuna26,2 miljoonan euron liikevoittoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevoitto kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukaudenjakson aikana 10,9 miljoonaa euroa 32,9 miljoonaan euroon eli 50 prosenttia verrattuna 22,0 miljoonaneuron liikevoittoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Liikevoiton kasvu johtui paaasiassa vuoden 2002toisella puoliskolla tehdysta arvonalennuksen osittaisesta 7 miljoonan euron palautuksesta. Lisaksilannoitteiden myyntihintojen nousu vuoden 2004 ensimmaisella puoliskolla verrattuna vuoden 2003vastavaan jaksoon paransi yhtion liikevoittoa enemman kuin vastaavana ajankohtana pienentyneetlannoitteiden toimitusmaarat heikensivat sita.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevoitto kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuukauden jaksonaikana 3,6 miljoonaa euroa 7,8 miljoonan euroon eli 86 prosenttia verrattuna 4,2 miljoonan euronliikevoittoon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Pienentyneiden myyntivolyymien vaikutusta lievensivatmatalammat kiinteat kustannukset.

Lopetetut liiketoiminnot. Lakkautettujen liiketoimintojen liiketappio pieneni 30.6.2004 paattyneenkuuden kuukauden jakson aikana 4 miljoonaa euroa 1,5 miljoonaa euroon eli 73 prosenttia verrattuna5,5 miljoonan euron liiketappioon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Rahoitustuotot ja -kulut

Konsernin nettorahoituskulut pienenivat 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden aikana3,1 miljoonaa euroa 9,7 miljoonaan euroon eli 24 prosenttia verrattuna 12,8 miljoonan euronnettorahoituskuluihin vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Pro forma -lukuina laskettuna KemiraGrowHow’n nettorahoituskulut olisivat olleet 2,2 miljoonaa euroa 30.6.2004 paattyneen kuudenkuukauden jakson aikana ja vuoden 2003 vastaavalla jaksolla 6,9 miljoonaa euroa.

Satunnaiset erat

Kemira GrowHow’lla ei ollut satunnaisia eria 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jaksonaikana eika vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Verot

Verojen maara kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana 3,5 miljoonaa euroa5,9 miljoonaan euroon verrattuna 2,4 miljoonaan euroon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

Tilikauden voitto/tappio

Tilikauden voitto kasvoi 30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana 19 miljoonaa euroa24,1 miljoonaan euroon verrattuna 5,1 miljoonaan euroon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Pro forma-lukuina laskettuna tilikauden voitto 30.6.2004 paattyneen jakson aikana olisi ollut 33,0 miljoonaa euroaverrattuna 16,9 miljoonaan euroon vuoden 2003 vastaavalla jaksolla.

31.12.2003 paattynyt tilikausi verrattuna 31.12.2002 paattyneeseen tilikauteen

Liikevaihto

Konserni. Kemira GrowHow’n liikevaihto kasvoi vuoden 2003 aikana 40,2 miljoonaa euroa1 205,4 miljoonaan euroon eli 3 prosenttia verrattuna 1 165,2 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna2002.

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto kasvoi vuoden 2003 aikana 56,6miljoonaa euroa 1 130,6 miljoonaan euroon eli 5 prosenttia verrattuna 1 074,0 miljoonan euronliikevaihtoon vuonna 2002.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihto kasvoi vuoden 2003 aikana 78,8 miljoonaa euroa885,5 miljoonaan euroon eli 10 prosenttia verrattuna 806,7 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2002.Liikevaihdon kasvu johtui paaasiassa lannoitteiden myyntivolyymin kasvusta Manner-Euroopassa jaIsossa-Britanniassa verrattuna vuoteen 2002. Suuri osa toimituksista vuoden 2003 alussa, parhaanamyyntiajankohtana, tehtiin alhaisemmilla keskihinnoilla kuin vuonna 2002.

82

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevaihto pieneni vuoden 2003 aikana 17,5 miljoonaaeuroa 295,7 miljoonaan euroon eli 6 prosenttia verrattuna 313,2 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna2002. Liikevaihdon pienentyminen johtui paaasiassa rehufosfaattien myyntivolyymien pienentymisesta jamyyntihintojen alenemisesta vuoteen 2002 verrattuna seka heikon dollarin negatiivisesta vaikutuksestaeuroiksi muunnettuihin dollarimaaraisiin myyntihintoihin.

Lopetetut liiketoiminnot. Lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto pieneni vuoden 2003 aikana16,4 miljoonaa euroa 74,8 miljoonaan euroon eli 18 prosenttia verrattuna 91,2 miljoonan euronliikevaihtoon vuonna 2002.

Liikevoitto/tappio

Konserni. Kemira GrowHow’n liikevoitto kasvoi vuonna 2003 56,5 miljoonaa euroa24,8 miljoonaan euroon verrattuna 31,7 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2002. Materiaalien japalveluiden kustannukset vuonna 2003 kasvoivat 68,6 miljoonaa euroa 837,7 miljoonaan euroon eli9 prosenttia verrattuna 769,1 miljoonaan euroon verrattuna vuoteen 2002. Tama kasvu johtuikorkeammista ammoniakin ostohinnoista, mika johtui ammoniakin tuotantovaikeuksista Isossa-Britanniassa ammoniakin tuotantolaitoksella seka maakaasun korkeammasta hinnasta vuonna 2003verrattuna vuoteen 2002. Henkilostokulut ja muut liiketoiminnan kulut olivat 154,5 miljoonaa euroa ja144,5 miljoonaa euroa vuonna 2003 verrattuna 149,3 miljoonaan euroon ja 142,6 miljoonaan euroonvuonna 2002. Kemira GrowHow’n poistot pienentyivat 6,8 miljoonaa euroa 50,9 miljoonaan euroonvuonna 2003 eli 12 prosenttia verrattuna 57,7 miljoonaan euroon vuonna 2002. Liikevoiton kasvu johtui78,2 miljoonan euron arvonalennuksesta vuonna 2002, jollaista ei tehty vuonna 2003. Arvonalennuksenkokonaismaara jaettiin Jatkuvien liiketoimintojen ja Lopetettujen liiketoimintojen valilla 50,5 miljoonaneuron ja vastaavasti 27,7 miljoonan euron suuruisina erina. Arvonalennus johtui kertaluontoisistakustannuksista, jotka seurasivat Kemira Compound Fertilizers (Zhanjiang) Co. Ltd:iin liittyvistakertaluontoisista kuluista, Kemira GrowHow’n hollantilaisen elakesaation eriyttamisesta seka Tanskassasijaitsevan Frederician tuotantolaitoksen sulkemisesta. Sita positiivista vaikutusta, ettei vuonna 2003tehty vastaavaa arvonalennusta, lievensi osittain Industrial Solutions -liiketoimintayksikonkannattavuuden lasku. Ilman vuoden 2002 arvonalennuksen vaikutuksiakin seka Crop Cultivation-liiketoimintayksikon etta Lopetettujen liiketoimintojen kannattavuus parani vuonna 2003 verrattunavuoteen 2002.

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto kasvoi vuoden 2003 aikana26,0 miljoonaa euroa 38,3 miljoonaan euroon verrattuna 12,3 miljoonan euron liikevoittoon vuonna2002. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitot laskivat 50,5 miljoonalla eurolla vuonna 2002 johtuenkyseisena vuonna tehdysta arvonalennuksesta Crop Cultivation -liiketoimintayksikossa. Lisaksi vuoden2003 liikevoittoa paransi 7 miljoonan euron osittainen vuonna 2002 tehdyn arvonalennuksen palautus.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevoitto kasvoi vuoden 2003 aikana 60,8 miljoonaa euroa34,8 miljoonaan euroon verrattuna 26,0 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2002. Liikevoiton kasvujohtui paaasiassa siita, etta vuonna 2002 yhtion liikevoittoa pienensi 50,5 miljoonan euron arvonalennuskun taas vuonna 2003 ei tehty arvonalennuksia, ja siita, etta vuonna 2003 edellisena vuonna tehdystaarvonalennuksesta tehtiin 7 miljoonan euron maarainen osittainen palautus. Lisaksi lannoitteidentoimitusmaarat kasvoivat ja tasta johtuen myyntihinnat nousivat vuonna 2003 vuoteen 2002 verrattuna.Isossa-Britanniassa sijaitsevan ammoniakintuotantolaitoksen tuotantovaikeudet vuonna 2003 aiheuttivatkasvun materiaalien ja palveluiden kustannuksissa ja vastaavasti liikevoiton laskun, silla naidenvaikeuksien vuoksi ammoniakkia oli hankittava korkeampaan markkinahintaan.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevoitto pieneni vuoden 2003 aikana 34,8 miljoonaaeuroa 3,5 miljoonaan euroon eli 91 prosenttia verrattuna 38,3 miljoonan euron liikevoittoon vuonna2002. Liikevoiton pienentyminen johtui paaasiassa rehufosfaattien toimitusmaarien pienentymisesta jahintojen alentumisesta vuonna 2003 vuoteen 2002 verrattuna. Myos korkeammat maakaasun jaammoniakin hinnat verrattuna vuoteen 2002 vaikuttivat negatiivisesti liiketoimintayksikonkannattavuuteen.

Lopetetut liiketoiminnot. Lopetettujen liiketoimintojen liiketappio pieneni vuoden 2003 aikana30,5 miljoonaa euroa 13,5 miljoonaan euroon verrattuna 44,0 miljoonan euron liiketappioon vuonna2002. Lopetettujen liiketoimintojen liiketappiota vuodelta 2002 suurensi 27,7 miljoonan euronarvonalennus. Lopetettujen liiketoimintojen poistot pienenivat 2,9 miljoonaa euroa 0,6 miljoonaaneuroon vuonna 2003 eli 83 prosenttia verrattuna 3,5 miljoonaan euroon vuonna 2002.

83


Konsernin nettorahoituskulut kasvoivat vuoden 2003 aikana 4,3 miljoonaa euroa 27,9 miljoonaaneuroon eli 18 prosenttia verrattuna 23,6 miljoonan euron nettorahoituskuluihin vuonna 2002. Kasvujohtui paaasiassa osakkuusyritysten nettotappion kasvusta. Osakkuusyritysten nettotappio kasvoi vuoden2002 2,6 miljoonasta eurosta 8,5 miljoonaan euroon vuonna 2003. Pro forma -lukuina laskettunaKonsernin nettorahoituskulut olisivat olleet 13,1 miljoonaa euroa vuonna 2003, pois lukienLopetettuihin liiketoimintoihin sisaltyvat osakkuusyhtioiden tappiot.

Satunnaiset erat

Satunnaiset erat vuonna 2003 olivat 20,4 miljoonaa euroa verrattuna negatiiviseen 9,1 miljoonaaneuroon vuonna 2002. Satunnaiset erat koostuivat Kemira-konsernin konserniavustuksista, jotka tehtiinKemiran verojen optimoinnin takia.

Verot

Verojen maara oli 4,8 miljoonaa euroa vuonna 2003 verrattuna 6,6 miljoonan euron verohyvityksiinvuonna 2002.

Tilikauden voitto/tappio

Tilikauden voitto oli 12,4 miljoonaa euroa vuonna 2003 verrattuna 57, 8 miljoonan euron tappioonvuonna 2002. Pro forma -lukuina laskettuna nettotulos olisi ollut 20,8 miljoonaa euroa vuonna 2003.

31.12.2002 paattynyt tilikausi verrattuna 31.12.2001 paattyneeseen tilikauteen

Liikevaihto

Konserni. Kemira GrowHow’n liikevaihto kasvoi vuoden 2002 aikana 7,4 miljoonaa euroa1 165,2 miljoonaan euroon eli 1 prosentin verrattuna 1 157,8 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna2001. Liikevaihdon kasvu johtui paaasiassa vuoden 2001 ennatyksellisen alhaisista myyntimaarista, jotkaaiheutuivat poikkeuksellisista saaolosuhteista, seka myyntimaarien palautumisesta normaalimmalletasolle vuonna 2002.

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevaihto pieneni vuoden 2002 aikana12,4 miljoonaa euroa 1 074,0 miljoonaan euroon eli 1 prosentin verrattuna 1 086,4 miljoonan euronliikevaihtoon vuonna 2001.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liikevaihto pieneni vuoden 2002 aikana 48,8 miljoonaa euroa806,7 miljoonaan euroon eli 6 prosenttia verrattuna 855,5 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna 2001.Liikevaihdon pieneneminen johtui paaasiassa 5 prosentin laskusta lannoitteiden myyntihinnoissa vuonna2002 verrattuna vuoteen 2001. Hintojen laskun vaikutusta tasoitti osaksi NPK-lannoitteidentoimitusmaarien kasvu 10 prosentilla. Liiketoimintayksikon toimitukset kasvoivat erityisen vahvastiBaltian maissa seka Ita-Euroopassa ja muilla markkinoilla. Typpilannoitteiden liikevaihto laski13 prosenttia vuoden 2001 tason alle huolimatta siita, etta toimitettujen lannoitteiden maara kasvoi8 prosentilla. Typpilannoitteiden hintataso laski lahes koko vuoden 2002 ajan, mutta alkoi noustavuoden loppua kohden.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevaihto kasvoi vuoden 2002 aikana 34,0 miljoonaaeuroa 313,2 miljoonaan euroon eli 12 prosenttia verrattuna 279,2 miljoonan euron liikevaihtoon vuonna2001. Liikevaihdon kasvu johtui paaasiassa rehufosfaattien myyntihintojen noususta ja korkeammistatoimitusmaarista vuonna 2002 vuoteen 2001 verrattuna.

Lopetetut liiketoiminnot. Lopetettujen liiketoimintojen liikevaihto kasvoi vuoden 2002 aikana19,8 miljoonaa euroa 91,2 miljoonaan euroon eli 28 prosenttia verrattuna 71,4 miljoonan euronliikevaihtoon vuonna 2001.

Liikevoitto/tappio

Konserni. Konsernin liiketappio oli 31,7 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja liikevoitto 52,6 miljoonaaeuroa vuonna 2001. Liikevoitto laski vuonna 2002 johtuen 78,2 miljoonan euron arvonalennuksesta.Liikevoitto vuonna 2002 ennen arvonalennusta oli 46,5 miljoonaa euroa. Materiaalien ja palveluidenkustannukset vuonna 2002 kasvoivat 29,2 miljoonaa euroa 769,1 miljoonaan euroon eli 4 prosenttiaverrattuna 739,9 miljoonaan euroon verrattuna vuoteen 2001. Henkilostokulut ja muut liiketoiminnankulut olivat 149,3 miljoonaa euroa ja 142,6 miljoonaa euroa vuonna 2002 verrattuna 148,8 miljoonaaneuroon ja 154,2 miljoonaan euroon vuonna 2001. Arvonalennus jaettiin Jatkuvien liiketoimintojen ja

84

Lopetettujen liiketoimintojen valilla 50,5 miljoonan euron ja vastaavasti 27,7 miljoonan euronsuuruisina erina. Kemira GrowHow’n poistot laskivat 4,6 miljoonaa euroa 57,7 miljoonaan euroonvuonna 2002 eli 7 prosenttia verrattuna 62,3 miljoonaan euroon vuonna 2001.

Jatkuvat liiketoiminnot. Jatkuvien liiketoimintojen liikevoitto pieneni vuoden 2002 aikana59,3 miljoonaa euroa 12,3 miljoonaan euroon verrattuna 71,6 miljoonan euron liikevoittoon vuonna2001. Vuoden 2002 liikevoittoa pienensi 50,5 miljoonan euron arvonalennus liittyen Crop Cultivation-liiketoimintayksikkoon.

Crop Cultivation -liiketoimintayksikon liiketappio vuonna 2002 oli 26,0 miljoonaa euroa jaliikevoitto vuonna 2001 31,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 liiketappio johtui paaasiassa 50,5 miljoonaneuron arvonalennuksesta. Lisaksi pienentyneet nettomyyntimaarat vuonna 2002 verrattuna vuoteen 2001vaikuttivat kannattavuuden heikentymiseen. Liikevaihdon laskua lievensivat osittain ammoniakinmatalien hintojen vaikutus seka tehostamisohjelman ansiosta laskeneet kiinteat kustannukset.

Industrial Solutions -liiketoimintayksikon liikevoitto pieneni 2002 aikana 1,4 miljoonaa euroa38,3 miljoonaan euroon eli 4 prosenttia verrattuna 39,7 miljoonan euron liikevoittoon vuonna 2001.Liikevoiton pieneneminen johtui paaasiassa eraista arvonalennuksista vuonna 2002. Arvonalennustenliikevoittoa alentavaa vaikutusta tasoitti liikevaihdon kasvu, joka johtui korkeammista myyntivolyymeistaja korkeammista rehufosfaattien hinnoista vuonna 2002 vuoteen 2001 verrattuna.

Lopetetut liiketoiminnot. Lopetettujen liiketoimintojen liiketappio kasvoi vuoden 2002 aikana25,0 miljoonaa euroa 44,0 miljoonaan euroon verrattuna 19,0 miljoonan euron liiketappioon vuonna2001. Vuoden 2002 liiketappiota suurensi 27,7 miljoonan euron arvonalennus.


Konsernin nettorahoituskulut laskivat vuoden 2002 aikana 1,6 miljoonaa euroa 23,6 miljoonaaneuroon eli 6,0 prosenttia verrattuna 25,2 miljoonan euron nettorahoituskuluihin vuonna 2001.

Satunnaiset erat

Satunnaiset erat vuonna 2002 olivat –9,1 miljoonaa euroa verrattuna –25,2 miljoonaan euroonvuonna 2002. Satunnaiset erat koostuivat Kemira-konsernin konserniavustuksista, jotka tehtiin Kemiranverojen optimoinnin takia.

Verot

Konsernilla on 6,6 miljoonan euron verohyvitykset vuodelta 2002 verrattuna 2,8 miljoonan euronsuuruisiin veroihin vuonna 2001.

Tilikauden voitto /tappio

Tilikauden nettotappio oli 57,8 miljoonaa euroa vuonna 2002 verrattuna 0,4 miljoonan eurontappioon vuonna 2001.

Maksuvalmius ja paaomalahteet

Konsernin maksuvalmiuden hallinta perustuu ensisijaisesti liiketoiminnan kassavirtaan.Liiketoiminnan nettokassavirta oli 26,4 miljoonaa euroa vuonna 2003, 116,9 miljoonaa euroa vuonna2002 ja 29,2 miljoonaa euroa vuonna 2001. Liiketoiminnan nettokassavirta oli 43,1 miljoonaa euroa30.6.2004 paattyneen kuuden kuukauden jakson aikana verrattuna negatiiviseen 5,0 miljoonan euronnettokassavirtaan vuoden 2003 vastaavalla jaksolla. Kemira GrowHow’n johdon kasityksen mukaanKonsernin maksuvalmius vastaa sen tamanhetkisia tarpeita. Suunnitellut kayttoomaisuusinvestoinnit ontarkoitus rahoittaa liiketoiminnan kassavirroista.

Kun Yhtion Osakkeet on listattu Helsingin Porssiin, Kemira GrowHow hyodyntaamaksuvalmiutensa hallinnassa paaasiallisesti viisivuotista 225 miljoonan euron monivaluuttaistamaksuvalmiusluottoa kansainvalisen pankkisyndikaatin kanssa. Luottoa kaytetaan Konsernin yleisiintarpeisiin ja kaikkien lainojen takaisinmaksuun Kemiralle. Yhtio voi nostaa maksuvalmiusluottovarojatavanomaisin ehdoin valittomasti sen jalkeen, kun Yhtion Osakkeet on listattu Helsingin Porssiin.Maksuvalmiusluotto sisaltaa kovenantin, joka edellyttaa etta Kemira GrowHow sailyttaa taloudellisenasemansa jatkuvasti sellaisena, etta Konsernin nettovelan ja kayttokatteen (EBITDA) suhde onenintaan 4:1, ja etta sen velkaantumisaste on enintaan 110 prosenttia tai omavaraisuusaste vahintaan 30prosenttia.

85

Kayttoomaisuusinvestoinnit olivat 30.6.2004 paattyneella kuuden kuukauden jaksolla 30,0 miljoonaaeuroa ja vuoden 2003 vastaavalla jaksolla 18,4 miljoonaa euroa. Tarkeimpia kayttoomaisuusinvestointeja30.6.2004 paattyneella kuuden kuukauden jaksolla olivat Uudenkaupungin tuotantolaitoksentyppihappotuotannon modernisointi, Belgiassa sijaitsevan Tertren tuotantolaitoksenammoniakkituotannon energiansaaston parantaminen, siementenkasittely-yksikon rakentaminenLiettuaan ja Kemira Kemi AB:lta 7,3 miljoonalla eurolla ostettu 50 prosentin omistusosuus AlufluorAB:ssa. Kayttoomaisuusinvestoinnit vuonna 2003 olivat 50,5 miljoonaa euroa, vuonna 200261,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2001 43,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 kayttoomaisuusinvestoinnitmuodostuivat Uudenkaupungin tuotantolaitoksen automaatiotason parantamisesta, vuonna 2002 vanhanRozenburgissa sijainneen typpihappotehtaan uudelleensijoittamisesta Belgiassa sijaitsevaan Tertrentuotantolaitokseen ja vuonna 2001 suuremmista paaomasijoituksista Lopetettujen liiketoimintojenyhteisyrityksiin.

Kemira GrowHow’n johdon arvion mukaan kayttoomaisuusinvestoinnit (mukaan luettuina jatkuvatyllapitoon liittyvat investoinnit) ovat vuonna 2004 noin 70 miljoonaa euroa. Vuonna 2005kayttoomaisuusinvestointien (poislukien mahdolliset yritysostot) arvioidaan olevan maksimissaan noin50 miljoonaa euroa, mukaan lukien jatkuvat yllapitoon liittyvat investoinnit suuruudeltaan noin30 miljoonaa euroa ja suunniteltu Ison-Britannian Incen tuotantolaitoksen modernisointi. Tamanjalkeen kayttoomaisuusinvestointien kokonaismaaran (poislukien mahdolliset yritysostot) ei odotetaylittavan vuosittaisten poistojen maaraa. Yllapitoon liittyvien investointien lisaksi vuosille 2005-2007talla hetkella suunnitellut kayttoomaisuusinvestoinnit liittyvat paaasiassa energiankulutuksenvahentamiseen Isossa-Britanniassa sijaitsevassa Incen tuotantolaitoksessa ja Crop Cultivation-liiketoimintayksikon laajentumiseen Ita-Euroopassa.

Herkkyysanalyysi

Monet tekijat vaikuttavat Kemira GrowHow’n kannattavuuteen. Seuraavassa taulukossahavainnollistetaan miten 10 prosentin muutoksen alla mainituissa Kemira GrowHow’n liiketoimintaanliittyvissa tekijoissa arvioidaan vaikuttavan Kemira GrowHow’n taloudelliseen tulokseen vuositasollalaskettuna. Taulukko perustuu Kemira GrowHow’n 28,4 miljoonan euron liikevoittoon vuonna 2003.

10 prosentin muutoksen vaikutus liikevoittoon vuositasolla

Tekija (miljoonaa euroa)

Euroopan typpilannoitehinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50Rehufosfaattien hinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8Euron ja dollarin vaihtokurssi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2(1)

Maakaasun hinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13Ammoniakin hinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

(1) Raaka-aineet hinnoitellaan yleensa dollareissa, ja taman vuoksi euron ja dollarin valinen vaihtokurssi vaikuttaa Yhtionkilpailijoiden myyntiin ja hintoihin Euroopassa. Nain ollen euron ja dollarin valinen vaihtokurssi vaikuttaa paaosinepasuorasti Yhtion liiketoiminnan tulokseen.

Rahoitusriskien hallinta

Yleista

Kemira GrowHow altistuu useille rahoitusriskeille. Kemira GrowHow’n finanssihallinnon tehtavanaon huolehtia rahoitusriskien hallinnasta voimassa olevan rahoituspolitiikan mukaisesti.Rahoituspolitiikka on Yhtion hallituksen hyvaksyma. Siina maaritellaan rahoituksen hoidontoimintaperiaatteet seka rahoitusriskien sallitut enimmaismaarat. Taman lisaksi hallitus vahvistaavuosittain rahoituksen toimintasuunnitelman. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata Yhtiotarahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epasuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan Yhtiontuloskehitys ja oma paaoma. Yhtio kayttaa erilaisia rahoitusinstrumentteja, kuten termiineja, optioita jafutuureja, maariteltyjen limiittien puitteissa. Yhtio kayttaa vain sellaisia instrumentteja, joidenmarkkina-arvoja ja riskeja voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata. Johdannaisinstrumenttejakaytetaan ainoastaan suojautumistarkoituksiin, ei spekulatiivisesti.

Valuuttariski

Liiketoiminnan kansainvalisyys altistaa Kemira GrowHow’n valuuttakurssien muutoksistaaiheutuvalle valuuttariskille. Valuuttavirtariskia syntyy seka euroalueella etta sen ulkopuolella muista

86

kuin kotivaluutassa tapahtuvista nettovaluuttavirroista. Valuuttariskia aiheutuu myos tulos- ja tase-erienmuuntamisesta muista valuutoista euroiksi.

Valuuttariskilta suojaudutaan paaasiassa valuuttatermiineilla ja valuuttaoptioilla, jotka olivat vuoden2003 lopussa alle vuoden pituisia. Suojausastetta seurataan paivittain. Kokonaisvirtariskin suojaamisenperusohjeena on, etta 12 kuukauden ennustetusta nettovaluuttavirrasta suojataan lahtokohtaisesti50 prosenttia. Kemiran rahoituspolitiikan mukaisesti ennustetusta valuuttavirrasta on oltava ainasuojattuna vahintaan 30 prosenttia ja enintaan 100 prosenttia. Kemira GrowHow’n suurimmat omatpaaomat ovat puntamaaraisia. Kemira GrowHow pyrkii suojautumaan taseriskilta siten, etta taseenvaluuttamaaraiset velat pyritaan pitamaan tasapainossa valuutoittain taseen omaisuuserien kanssa.Paaoman suojaustarve arvioidaan tapauskohtaisesti. Katso ‘‘Sijoituspaatoksessa huomioon otettaviaseikkoja—Valuuttakurssien vaihtelu’’.

Korkoriski

Korkoriskien hallitsemiseksi Kemira GrowHow’n lainanotto ja sijoitukset on hajautettu kiintea- javaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Yhtio voi ottaa lainaa joko kiinteakorkoisena taivaihtuvakorkoisena ja kayttaa koronvaihtosopimuksia, korkotermiineja tai korko-optioita paastakseensen rahoituspolitiikan mukaiseen tulokseen. Kemira GrowHow’n finanssihallinto mittaa korkoriskialainasalkun duraation seka herkkyysanalyysin avulla.

Vastapuoliriski

Rahoituksellista vastapuoliriskia aiheutuu siita, etta rahoitustapahtuman sopimusosapuoli eivalttamatta pysty tayttamaan sopimusvelvoitteitaan. Rahoituksen vastapuoliriskit liittyvat lahinnasijoitustoimintaan ja johdannaissopimusten vastapuoliriskeihin. Kemira GrowHow pyrkii minimoimaanvastapuoliriskiaan kayttamalla vastapuolinaan ainoastaan rahoituslaitoksia, joilla on hyva luottoluokitus,seka hajauttamalla sopimuksia naiden kesken. Kemira GrowHow’n rahoituspolitiikka maaritteleevastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset. Alle A-tason luottoluokituksen saanut tailuottoluokittelematon vastapuoli vaatii erillisen hyvaksynnan ennen kuin se voidaan hyvaksyavastapuoleksi. Hyvaksyttyja rahalaitosvastapuolia on talla hetkella noin 15, joista kaikilla on vahintaanA-tason luottoluokitus. Taman lisaksi Kemira GrowHow’n finanssihallinto hyvaksyy tytaryhtioiden uudetpankkisuhteet. Vastapuoliriskia seurataan kuukausitasolla maarittamalla saatavien markkina-arvoistamaksimiriski jokaista vastapuolta kohden. Kullekin rahoituslaitokselle on olemassa hyvaksytty limiitti.

Kaupallinen luottoriski

Kemira GrowHow’n myyntisaamiset hajaantuvat laajan asiakaskunnan kesken eri maantieteellisillealueille ja toimialoille. Lahes kaikille asiakkaille on olemassa luottolimiitit, joita seurataansystemaattisesti. Osa kauppasaamisista vakuutetaan luottovakuutuksilla, jotka tehdaanliiketoimintayksikoittain koko asiakasportfoliolle. Lisaksi kaytetaan dokumenttimaksuja, kutenesimerkiksi rembursseja.

Maksuvalmiusriski

Kemira GrowHow hajauttaa maksuvalmiusriskinsa hankkimalla rahoitusta eri lahteista erimarkkinoilla. Tavoitteena on tasapainottaa lainasalkun eraantymisaikataulu ja yllapitaa riittavan pitkamaturiteetti pitkaaikaisille lainoille. Kemira GrowHow’n maksuvalmius ja varainhankinnan jarjestelytturvataan yllapidettavalla likviditeetilla ja maksuvalmiusluotoilla.

Sopimusriski

Kemira GrowHow’n rahoitussopimusriskia hallitaan keskittamalla rahoitussopimusten hyvaksyntaKemira GrowHow’n finanssihallintoon seka kayttamalla standardoituja sopimusmalleja.Lainasopimuksissa Yhtio noudattaa normaaleja markkinoilla vallitsevia sopimusehtoja.

87

YHTION HALLITUS, JOHTO JA TILINTARKASTAJAT

Yleista

Osakeyhtiolain ja Yhtion yhtiojarjestyksen mukaisesti Yhtion hallinto ja johto on jaettuyhtiokokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Osakkeenomistajat osallistuvat Yhtionhallintoon ja johtoon yhtiokokouksissa tehtyjen paatosten kautta. Yleensa yhtiokokous kokoontuuhallituksen kutsusta. Taman lisaksi yhtiokokous on pidettava, mikali Yhtion tilintarkastaja taiosakkeenomistajat, jotka edustavat vahintaan yhta kymmenesosaa kaikista Yhtion osakkeista, kirjallisestivaativat yhtiokokouksen koollekutsumista.

Yhtio noudattaa 1.7.2004 voimaan tullutta Helsingin Porssin suositusta listayhtioiden hallinnointi-ja ohjausjarjestelmista.

Hallitus ja ydinjohtoryhma

Hallitus

Hallitus vastaa Yhtion ja sen tytaryritysten hallinnosta ja Yhtion toiminnan asianmukaisestajarjestamisesta. Hallitus vahvistaa Yhtion strategiaa, organisaatiota, kirjanpitoa ja rahoituksen valvontaakoskevat periaatteet ja nimittaa Yhtion toimitusjohtajan. Vuonna 2003 hallitus kokoontui 18 kertaa.Toimitusjohtaja vastaa Yhtion strategian toteuttamisesta seka Yhtion juoksevasta hallinnosta hallituksenantamien ohjeiden ja saantojen mukaisesti.

Kemira GrowHow’n hallitus tulee perustamaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan 1.7.2004voimaan tulleen Helsingin Porssin listayhtioiden hallinnointi- ja ohjausjarjestelmia koskevan suosituksenmukaisesti. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokuntien jasenet on valittu ehdollisina siten, etta heidanvalintansa astuu voimaan Yhtion Osakkeiden listaamisen jalkeen. Hallitus on vahvistanut valiokunnillekirjalliset tyojarjestykset, ja kukin valiokunta tulee avustamaan hallitusta omalle vastuualueelleenkuuluvien asioiden valmistelussa.

Yhtio perustaa myos nimitysvaliokunnan valmistelemaan Yhtion seuraavalle varsinaiselleyhtiokokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen palkkioista. Yhtion hallituksenpuheenjohtaja kutsuu koolle nimitysvaliokunnan ja toimii sen erityisasiantuntijana. Oikeus asettaajasenia nimitysvaliokuntaan on Yhtion neljalla suurimmalla osakkeenomistajalla, jotka on rekisteroityosakkeenomistajaksi joulukuun 1. paivana ennen kunkin vuoden varsinaista yhtiokokousta.Nimitysvaliokunnan tulee antaa ehdotuksensa Yhtion hallitukselle viimeistaan helmikuun 1. paivanaennen kunkin vuoden varsinaista yhtiokokousta.

Yhtion yhtiojarjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vahintaan viisi ja enintaan seitseman jasenta,joista kukin valitaan varsinaisessa yhtiokokouksessa toimikaudeksi, joka paattyy seuraavan varsinaisenyhtiokokouksen paattyessa.

Seuraavassa taulukossa esitetaan hallituksen kokoonpano taman Listalleottoesitteen paivamaarana:

Nimi Syntymavuosi Asema Ammatti

Lasse Kurkilahti . . . . . . . . 1948 Puheenjohtaja Paajohtaja, KemiraRaija Arasjarvi . . . . . . . . . 1957 Jasen Talousjohtaja, KemiraKaj Friman . . . . . . . . . . . . 1953 Jasen Finanssijohtaja, KemiraAri-Pekka Kauppinen . . . . 1963 Jasen Kayttomies (henkiloston edustaja)Esa Tirkkonen . . . . . . . . . 1949 Jasen Varapaajohtaja, Kemira

Seuraavassa taulukossa esitetaan hallituksen kokoonpano Osakemyynnin toteuttamisen jalkeen:

Nimi Syntymavuosi Asema Nimitetty hallituksen jaseneksi

Ossi Virolainen . . . . . . . . . 1944 Puheenjohtaja 2004Lauri Ratia . . . . . . . . . . . 1946 Varapuheenjohtaja 2004Sari Aitokallio . . . . . . . . . 1960 Jasen 2004Arto Honkaniemi . . . . . . . 1946 Jasen 2004Satu Raiski . . . . . . . . . . . . 1954 Jasen 2004Esa Tirkkonen . . . . . . . . . 1949 Jasen 1994

Ossi Virolainen toimi useissa tehtavissa Outokumpu Oyj:ssa vuodesta 1967 alkaen. Virolainen toimivuosina 1992 - 2001 Outokumpu Oyj:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana seka vuosina

88

2001–2003 AvestaPolarit Oyj:n toimitusjohtajana. Uransa aikana Virolainen on toiminut useidenyhtioiden hallituksen jasenena. Han on toiminut Oy Langh Ship Ab:n hallituksen jasenena vuodesta2004 lahtien. Han on myos toiminut Elisa Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana ja jasenena vuodesta1997. Vuosina 2001–2002 Virolainen toimi Metalliteollisuuden Keskusliitto, MET ry:n hallituksenjasenena. Virolainen on koulutukseltaan ekonomi ja oikeustieteen kandidaatti.

Lauri Ratia on toiminut Lohja Rudus Oy Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 1994 alkaen. Vuosina1971–1981 Ratia toimi StoraEnso Oyj:n, UPM-Kymmene Oyj:n ja Nokia Oyj:n palveluksessatuotekehityksen ja myyntijohdon tehtavissa. Vuosina 1981–1987 han toimi Nokia Inc:ntoimitusjohtajana. Vuosina 1987–1989 Ratia toimi Nokia Oyj:n yrityssuunnittelujohtajana ja vuosina1989–1990 Nokia Robotics Oy:n toimitusjohtajana. Vuosina 1990–1993 Ratia toimi paaomasijoittajanaEuroventures Nordicassa ja vuosina 1993–1994 Konecranes Oy:ssa yritysjarjestelytehtavissa. Ratia ontoiminut Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2003. Ratia onkoulutukseltaan diplomi-insinoori.

Sari Aitokallio on toiminut Sponda Oyj:n talousjohtajana vuodesta 2002. Tata ennen han tyoskentelimuun muassa Valmet Oyj:ssa (nykyaan Metso Oyj) useissa lainopillisissa ja taloushallinnon tehtavissavuosina 1989–2002. Aitokallio on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti.

Arto Honkaniemi on toiminut Kauppa- ja teollisuusministerion teollisuusneuvoksena vuodesta 1998.Vuosina 1976–1989 Honkaniemi toimi Perusyhtyma Oy:n paalakimiehena, vuosina 1989–1998Honkaniemi tyoskenteli useissa tehtavissa Yrityspankki Skop Oy:ssa Suomessa ja Luxemburgissa.Honkaniemi on toiminut Outokumpu Oyj:n hallituksen jasenena vuodesta 1999. Lisaksi Honkaniemi onOutokumpu Oyj:n nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jasen ja Solidium Oy:n hallituksen jasen.Honkaniemi on koulutukseltaan ekonomi ja oikeustieteen kandidaatti.

Satu Raiski on toiminut Oy Arla Food Ab:n toimitusjohtajana vuodesta 2001. Tata ennen hantyoskenteli Arla-konsernissa useissa muissa tehtavissa vuodesta 1995. Ennen Arlaan siirtymistaan hantyoskenteli Valion laboratoriossa 1980-luvun alussa, Valio Oy:n tuotepaallikkona vuosina 1984–1992 jaSemper Oy:n markkinointipaallikkona vuosina 1992–1995. Raiski on koulutukseltaan MBA seka maa- jametsataloustieteiden maisteri.

Esa Tirkkonen on toiminut Kemiran varapaajohtajana ja talousjohtajana vuodesta 1995. Han toimiaikaisemman Kemira Agro -toimialan johtajana vuosina 1990–1993. Lisaksi Tirkkonen on toiminutKemira-konsernin useiden tytaryhtioiden hallituksen puheenjohtajana tai jasenena (mukaan lukienKemira GrowHow vuodesta 1994) seka useiden kansainvalisten jarjestojen hallituksen puheenjohtajanatai jasenena. Tirkkonen on ollut Kemiran palveluksessa vuodesta 1974. Tirkkonen on koulutukseltaandiplomi-insinoori.

Ydinjohtoryhma

Alla olevassa taulukossa on esitetty Kemira GrowHow’n ydinjohtoryhman jasenet tamanListalleottoesitteen paivamaarana.

Nimi Syntymavuosi Asema

Heikki Sirvio . . . . . . . . . . 1955 ToimitusjohtajaKaj Friman . . . . . . . . . . . . 1953 Varatoimitusjohtaja, CFOTimo Lainto . . . . . . . . . . . 1949 Crop Cultivation -liiketoimintayksikon johtajaAntti Orkola . . . . . . . . . . 1956 Industrial Solutions -liiketoimintayksikon johtajaIlkka Kruus . . . . . . . . . . . 1959 Tutkimus- ja kehitysjohtajaHeikki Liukas . . . . . . . . . . 1958 TalousjohtajaJukka-Pekka Nieminen . . . 1947 Strategisen suunnittelun johtajaPirjo Nordman . . . . . . . . . 1955 HenkilostojohtajaJussi Ollila . . . . . . . . . . . . 1967 ViestintajohtajaAnnica Soderstrom . . . . . . 1950 Riskienhallintajohtaja

Heikki Sirvio on toiminut Kemira GrowHow’n toimitusjohtajana vuodesta 2000 alkaen. Sirvio onollut Kemiran palveluksessa vuodesta 1980. Sirvio toimi Kemira Agro Specialties -liiketoiminnanjohtajana vuoteen 2000 asti. Sirvio on koulutukseltaan kemian tekniikan diplomi-insinoori.

Kaj Friman on nimitetty Kemira GrowHow’n varatoimitusjohtajaksi ja CFO:ksi OsakkeidenHelsingin Porssiin listaamisesta lahtien. Friman on ollut Kemiran palveluksessa vuodesta 1977 jatoiminut Kemiran finanssijohtajana vuodesta 1995 seka talousjohtajana vuosina 1990–1995. Vuoden

89

2004 alusta lukien Friman on ollut Kemiran lakiasiainjohtajana. Friman toimii Kemiran hallituksen jahallintoneuvoston sihteerina siihen saakka kunnes Osakkeet on listattu Helsingin Porssiin. Friman onkoulutukseltaan ekonomi ja oikeustieteen kandidaatti.

Timo Lainto on toiminut Kemira GrowHow’n Crop Cultivation -liiketoimintayksikon johtajanavuodesta 2004 alkaen. Lainto on ollut Kemiran palveluksessa vuodesta 1975. Lainto onKemianteollisuus ry:n Chemical Poolin Suomen puheenjohtaja ja toimi Kemira GrowHow’n hallituksenjasenena vuosina 1994–2004. Lainto on koulutukseltaan kemian tekniikan diplomi-insinoori.

Antti Orkola on toiminut Kemira GrowHow’n Industrial Solutions -liiketoimintayksikon johtajanavuodesta 2000 alkaen. Orkola on ollut Kemira GrowHow’n palveluksessa useissa tehtavissa vuodesta1980. Orkola on toiminut Kemira Phosphates Oy:n johtajana ja Prosessikemikaalit-liiketoimintayksikonjohtajana. Orkola on koulutukseltaan kemian tekniikan diplomi-insinoori.

Ilkka Kruus on toiminut Kemira GrowHow’n tutkimus- ja kehitysjohtajana vuodesta 2000 alkaen.Kruus on ollut Kemira GrowHow’n palveluksessa vuodesta 1997. Kruus toimi ennen KemiraGrowHow’lle siirtymistaan Genencor Internationalin kehitysjohtajana Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.Kruus on koulutukseltaan kemian tekniikan diplomi-insinoori.

Heikki Liukas on toiminut Kemira GrowHow’n talous- ja rahoitusjohtajana vuodesta 2000 alkaen.Liukas on ollut Kemira GrowHow’n palveluksessa vuodesta 1985. Ennen Kemira GrowHow’llesiirtymistaan Liukas toimi Kemiran rahoituksen kehitysjohtajana Isossa-Britanniassa. Liukas onkoulutukseltaan konetekniikan diplomi-insinoori ja ekonomi.

Jukka-Pekka Nieminen on toiminut Kemira GrowHow’n strategisen suunnittelun johtajana vuodesta2000 alkaen. Nieminen vastasi Kemira Agro Oy:n investoinneista ja strategisista hankkeista vuoteen2002 asti. Nieminen on ollut Kemiran palveluksessa vuodesta 1974 ja Kemira GrowHow’n palveluksessavuodesta 1994. Nieminen on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinoori.

Pirjo Nordman on toiminut Kemira GrowHow’n henkilostojohtajana vuodesta 2004 alkaen.Nordman on ollut Kemira GrowHow’n palveluksessa vuodesta 2004. Nordman toimi ennen KemiraGrowHow’lle siirtymistaan Metso Automationin henkilostojohtajana. Nordman on koulutukseltaankauppatieteiden kandidaatti.

Jussi Ollila on toiminut Kemira GrowHow’n viestintajohtajana vuodesta 2002 alkaen. Ollila toimiennen Kemira GrowHow’lle siirtymistaan Kemiran viestintapaallikkona. Ollila on ollut Kemiranpalveluksessa vuodesta 2001 ja Kemira GrowHow’n palveluksessa vuodesta 2002. Ollila onkoulutukseltaan valtiotieteiden maisteri.

Annica Soderstrom on toiminut Kemira GrowHow’n riskienhallintajohtajana syyskuusta 2004alkaen. Soderstrom toimi ennen Kemira GrowHow’lle siirtymistaan oy Esso ab:n turvallisuus-, terveys-ja ymparistopaallikkona seka laboratoriopaallikkona. Soderstrom on myos Kemianteollisuus ry:nymparisto- ja turvallisuusvaliokunnan jasen. Soderstrom on koulutukseltaan kemian ja biokemianmaisteri.

Kemira GrowHow’n johtaminen perustuu tehtavakohtaisiin ohjausryhmiin, joita ovat muun muassatalous- ja rahoitusryhma, strategian toteutusryhma, R&D-ryhma, riskienhallintaryhma ja organisaationkehitysryhma. Ryhmien jaseniksi valitaan tehtavan edellyttamia ydinjohtoryhman jasenia, toimintojenjohtajia ja asiantuntijoita.

Hallituksen jasenten, toimitusjohtajan ja ydinjohtoryhman postiosoite on Kemira GrowHow Oyj,Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki.

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Osakeyhtiolain mukaan hallituksen jasenille maksettavista palkkioista paattaa varsinainenyhtiokokous.

Koska Kemira GrowHow’n hallitus on Osakemyynnin paattymiseen saakka muodostunut Kemira-konsernin johtajista ja tyontekijoista, Yhtio ei ole maksanut hallitusten jasenille palkkiota 31.12.2003paatyneelta tilikaudelta. Vuonna 2003 palkkana ja muina korvauksina maksettiin hallituksen jasenille jatoimitusjohtajalle yhteensa 0,4 miljoonaa euroa.

Osakkeiden Helsingin Porssiin listaamisen jalkeen hallituksen puheenjohtajalle maksettava palkkioon 4 000 euroa kuukaudessa, hallituksen varapuheenjohtajalle maksettava palkkio on 3 100 euroa

90

kuukaudessa ja hallituksen jasenille maksettava palkkio on 2 400 euroa kuukaudessa. Lisaksi hallituksenkokouksessa lasna oleville hallituksen jasenille maksetaan 500 euron kokouspalkkio. Hallituksenvaliokuntien kokouksista lasna oleville hallituksen jasenille maksetaan samansuuruinen kokouspalkkio.

Yhtion hallitus on paattanyt osakepohjaisen kannustinohjelman kayttoonottamisesta. Uusi ohjelmasuunnataan yhtion avainhenkiloille ja se on osa Konsernin kannustinjarjestelmaa. Uuden ohjelmanpaamaarana on yhdenmukaistaa Yhtion osakkeenomistajien ja Konsernin keskeisen johdon tavoitteet jasiten nostaa Yhtion arvoa. Ohjelma jakautuu kolmelle seurantajaksolle eli vuosille 2004, 2005 ja 2006.Mahdollinen korvaus maksetaan kutakin seurantajaksoa seuraavan vuoden aikana. Korvaus perustuuosakekohtaiselle tulokselle (EPS), sijoitetun paaoman tuotolle (ROCE) ja kassavirrallekayttoomaisuusinvestointien jalkeen. Mahdollinen korvaus maksetaan Osakkeiden ja kateisen rahanyhdistelmana. Jokaisen ohjelmassa mukana olevan tyontekijan tulee pitaa Osakkeita vahintaan kaksivuotta kunkin korvauksen maksuajankohdan jalkeen. Yhtion toimitusjohtajan seka ydinjohtoryhmanjasenten tulee kuitenkin pitaa Osakkeita vuotuiseen palkkamaaraansa asti niin kauan kuin he ovatYhtion palveluksessa. Ohjelman kautta voidaan jakaa korkeintaan 315.000 Osaketta. Ohjelman kauttajaettavat Osakkeet voivat olla Yhtion itsensa omistamia Osakkeita tai ne voidaan hankkia julkisessakaupankaynnissa. Nain ollen ohjelmalla ei ole Osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Tilintarkastajat

KPMG Wideri Oy Ab, paavastuullisena tilintarkastajana Hannu Niileksela, on suorittanuttilintarkastuksen tassa Listalleottoesitteessa esitettaville Yhtion konsernitilinpaatoksille 31.12.2002 ja31.12.2003 paattyneilta tilikausilta tilintarkastuskertomuksessa esitetyssa laajuudessa.

91

MYYJA

Yleista

Kemira GrowHow on talla hetkella Kemiran taysin omistama yhtio. Kemira on kansainvalinenkemianalan konserni, joka palvelee paperi- ja selluteollisuutta, vedenkasittelyyn erikoistuneita yrityksia,maaliliiketoimintaa seka muita teollisuudenaloja. Kemiran osakkeet ovat olleet listattuina HelsinginPorssissa vuodesta 1994 lahtien. Vuonna 2003 Kemiran liikevaihto oli 2,7 miljardia euroa ja silla olikansainvalisesti yli 10 000 tyontekijaa.

Kemira GrowHow’n ja Kemiran valinen suhde.

Osakemyynnin ja Osakeosingon jalkeen Kemiran odotetaan omistavan noin 14,9 prosenttia YhtionOsakkeista ja aanivallasta (olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaan kokonaisuudessaan). Tamanseurauksena Kemiralla on ja tulee olemaan merkittava maaraysvalta osakkeenomistajien paatostavaativissa asioissa, joita ovat muun muassa tilinpaatosten hyvaksyminen, vuosittaiset osingot,osakepaaoman korottaminen, Yhtion yhtiojarjestyksen muuttaminen ja Yhtion hallituksen jasenten vaalija erottaminen.

Aikaisemmin Kemira GrowHow’n rahoitustarpeet tyydytettiin paaosin Kemiralta saaduillalyhytaikaisilla lainoilla. Syyskuussa 2004 Kemira GrowHow sopi yhteensa 225 miljoonan euronmonivaluuttaisesta maksuvalmiusluotosta kansainvalisen pankkisyndikaatin kanssa. Maksuvalmiusluottoon kaytossa Osakkeiden Helsingin Porssiin listaamisen jalkeen ja sita tullaan kayttamaan Yhtionyleiskuluihin seka kaikkien velkojen takaisinmaksuun Kemiralle. Siirtymajakson, jonka ei odotetakestavan pidempaan kuin yhdeksan kuukautta Osakemyynnin loppuunsaattamisen jalkeen, aikanaKemira GrowHow voi ostaa tiettyja hallinto- ja taloudellisia raportointipalveluja Kemiralta. Namapalvelut eivat ole valttamattomia ja Kemira GrowHow voi korvata palvelut valittomasti.

Kemira-konsernin ja Kemira GrowHow’n valilla on lukuisia, lahinna yhteisia tuotantolaitoksiakoskevia jarjestelyja erityisesti Kokkolassa ja Harjavallassa Suomessa ja Helsingborgissa Ruotsissa.Lisaksi Kemira GrowHow’n tutkimus- ja kehitystilat Espoossa on vuokrattu Kemiralta. Nama jarjestelyton tehty kummankin yhtion osalta itsenaisesti ja markkinaehtoisesti.

Kemira GrowHow ja Kemira sopivat 24.9.2004, etta Maailmanlaajuinen vesiliukoisten lannoitteidenliiketoiminta erotetaan Jatkuvista liiketoiminnoista ja se jaa Kemiran omistukseen. Taman jarjestelynyhteydessa 24.9.2004 Kemira ja Kemira GrowHow solmivat pitkaaikaisen palvelusopimuksen, jonkamukaisesti Kemira GrowHow toimittaa Kemiralle Lopetettujen liiketoimintojen edellyttamat hallinto- jahenkilostopalvelut. Kemira korvaa Kemira GrowHow’lle tietyt kustannukset, jotka liittyvat tallaisiinhenkilostopalveluihin seka tietyt henkiloston uudelleen jarjestelyyn liittyvat kustannukset, jotkaaiheutuvat lakkautuneesta liiketoiminnasta. Kaikki taman sopimuksen mukaiset palvelut hinnoitellaanmarkkinaehtoisesti. Lisatietoa Maailmanlaajuisen vesiliukoisten lannoitteiden liiketoiminnasta sekasiihen liittyvista sopimuksista, katso ‘‘Kemira GrowHow’n liiketoiminta—Liiketoimintarakenne—Lopetetutliiketoiminnot’’.

Kemira on myontanyt Yhtiolle ikuisen lisenssioikeuden ‘‘Kemira’’-nimen kayttoon Yhtionliiketoiminnassa maailmanlaajuisesti. Yhtio maksaa Kemiralle lisenssimaksuja vuoteen 2009 astiyhteensa 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 jalkeen lisenssista ei perita korvausta Kemira GrowHow’lta.

92

OMISTUSRAKENNE

Omistusrakenne

Yhtion rekisteroity osakepaaoma 27.9.2004 oli 155 973 000 euroa, joka muodostui 57 208 857kirjanpidolliselta vasta-arvoltaan 2,73 euron (ei tarkka arvo) arvoisesta Osakkeesta.

Alla olevassa taulukossa esitetaan tietoja Yhtion osakkeenomistajista valittomasti ennenOsakemyyntia ja Osakeosinkoa seka niiden jalkeen:

LisaosakeoptionEnnen Osakemyyntia Osakeosingon Osakemyynnin kayttamisen

ja Osakeosinkoa jalkeen jalkeen jalkeen(1)

Osakkeiden Osakkeiden Osakkeiden OsakkeidenOsakkeenomistaja lukumaara % lukumaara % lukumaara % lukumaara %

Kemira . . . . . . . . . . . . . 57 208 587 100 21 174 207 47,5 11 384 563 19,9 8 524 120 14,9Suomen valtio . . . . . . . . — — 17 118 480 30,0 17 188 480 30,0 17 188 480 30,0Muut Kemiran

osakkeenomistajat . . . — — 12 846 170 22,5 12 846 170 22,5 12 846 170 22,5Osakemyyntiin

osallistuvat sijoittajat . — — — — 15 789 644 27,6 18 650 087 32,6

Yhteensa . . . . . . . . . . . 57 208 857 100,00 57 208 857 100,00 57 208 857 100,00 57 208 857 100,00

(1) Olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaan kokonaisuudessaan.

Suomen valtion omistajapolitiikan periaatepaatos

Valtioneuvosto antoi 19.2.2004 paatoksen (‘‘periaatepaatos’’) liittyen omistajapoliittisiinperiaatteisiin ja tavoitteisiin sellaisissa yhtioissa, joissa Suomen valtiolla on enemmistoomistusosuus(‘‘valtionyhtio’’) tai valtion intressiyhtioissa joissa valtiolla on merkittava vahemmistoosakkuus (‘‘valtionintressiyhtio’’). Tama periaatepaatos sisaltaa yleisia periaatteita, joita asianomaisten valtionyhtioitavalvovien ministerioiden tulee noudattaa kayttaessaan osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksiaan sekatehdessaan valtion sisaisia paatoksia asioissa, jotka liittyvat sen omistusosuuden hallinnointiin kyseisissayhtioissa. Periaatepaatos on laadittu sovellettavaksi myos valtion intressiyhtioissa osakasrakenteen jasoveltuvan lainsaadannon sallimissa rajoissa.

Taman Listalleottoesitteen paivamaarana Kemira omistaa 100 prosenttia Yhtion osakkeista.Suomen valtio puolestaan omistaa Kemiran osakekannasta ja aanimaarasta 55,3 prosenttia. Sen jalkeen,kun Osakemyynti ja Osakeosingon jakaminen Kemiran osakkeenomistajille on saatettu paatokseen,Suomen valtio omistaa 30 prosenttia Yhtion Osakkeista ja aanivallasta. Lisaksi Kemira omistaa edelleen14,9 prosenttia Yhtion Osakkeista ja aanivallasta (olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaankokonaisuudessaan) ja Suomen valtio puolestaan 55,3 prosenttia Kemiran osakkeista. Nain ollenKemira on periaatepaatoksessa tarkoitettu valtionyhtio ja Kemira GrowHow valtion intressiyhtio.Kauppa- ja teollisuusministerio vastaa talla hetkella Suomen valtion omistajaintresseista suhteessaKemiraan ja tulee vastaamaan valtion omistajaintresseista myos suhteessa Kemira GrowHow’hun.

Periaatepaatoksen mukaan Valtion omistajapolitiikkaa ohjaavat nelja keskeista periaatetta.Ensimmainen ja keskeisin yleisperiaate on saantelytehtavien ja Suomen valtion omistajaohjauksentehokas eriyttaminen siten, etta markkinaehtoisesti toimivien yhtioiden osalta valtion omistajuusintressiahoidetaan itsenaisesti, yhdenmukaisesti ja selkeasti erillaan saantelytehtavista.

Toinen omistajapolitiikan yleisperiaate on, etta Suomen valtio toimii omistajana osakeyhtiolain jaarvopaperimarkkinalain mukaisesti, kayttaa omistajavaltaansa yhtiokokouksissa, eika edellyta tai vaadierivapauksia tai muista omistajista poikkeavia oikeuksia.

Periaatepaatos ei sido valtionyhtioita tai valtion intressiyhtioita tai niiden hallintoelimia, vaan se ontarkoitettu ohjeeksi ministerioille, jotka hallinnoivat Suomen valtion omistajaintressia. Suomen valtionomistajapolitiikkaan liittyva paatoksenteko ja Suomen valtion paatoksentekovalta on maaritelty Laissavaltion osakasvallan kaytosta eraissa taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtioissa (740/1991)(‘‘valtionyhtiolaki’’). Nain ollen kolmas Suomen valtion omistajapoliittinen yleisperiaate on eduskunnanja valtioneuvoston valinen valtion yhtiolain mukainen selkea vastuunjako, jossa eduskunta paattaaSuomen valtionomistuksesta valtion yhtiolain kannalta relevanttien rajojen puitteissa ja valtioneuvosto

93

vastaa mahdollisten omistusjarjestelyjen toteuttamisesta kussakin tilanteessa taloudellisesti parhaalla jatarkoituksenmukaisella tavalla.

Neljas omistajapoliittinen yleisperiaate on selkea vastuunjako omistajien ja johdon valilla.Omistajapoliittinen paatoksenteko kuuluu valtiolle ja liiketoiminnallinen paatoksenteko yhtioidentoimielimille. Lisaksi periaatepaatoksessa nimenomaisesti todetaan, etta periaatepaatoksentarkoittamien yhtioiden tulee toiminnassaan noudattaa osakeyhtiolakia ja muita lakeja ja saannoksia.

Periaatepaatoksen mukaan valtio pyrkii omistajana siihen, etta periaatepaatoksen tarkoittamatvaltionyhtiot ja valtion intressiyhtiot maksavat ennakoitavaa, omistajan intressit huomioon ottavaa jamuiden tietylla toimialalla toimivien julkisten osakeyhtioiden maksamien osinkojen kanssavertailukelpoista osinkoa. Valtion osinko-odotukset arvioidaan vuosittain siten, etta yhtionomavaraisuustarpeet ja kehittamismahdollisuudet otetaan huomioon.

Periaatepaatoksen mukaan paatokset kunkin yhtion laajentamisesta sen toimialan puitteissa jokoyritysostoilla tai tytaryhtioita perustamalla tehdaan yhtion asianmukaisissa paatoksentekoelimissa.Osakeyhtiolain mukaan suomalaisen yrityksen yhtiojarjestyksessa vahvistetun toimialan muuttaminenvaatii yhtiokokouksen hyvaksynnan. Valtion intressiyhtioissa valtio osallistuu yhtioiden strategiaakoskevien paatosten tekemiseen vain silta osin kuin ne tuodaan kyseisten yhtioiden johdon toimestavaltion kasiteltavaksi esimerkiksi sen vuoksi, etta ne edellyttavat valtion paatoksentekoa kyseisessaasiassa. Tallaisia toimenpiteita voisivat olla esimerkiksi yhtion osakeantiin osallistumista koskeva paatostai erilaiset yhtion hallituksen toimesta yhtion yhtiokokouksen kasiteltaviksi tulevat asiat.

Periaatepaatoksen mukaan yhtioiden liiketoiminnasta vastaavat kunkin yhtion toimiva johto ja nehallintoelimet, jotka osakeyhtiolain mukaan vastaavat yhtion toiminnasta. Keskeisin paatoksia tekevahallintoelin valtionyhtioissa on hallitus, johon tulee kuulua yhtion ulkopuolisia asiantuntijoita ja jossavastuussa olevalla ministeriolla tulee yleensa olla edustaja.

Periaatepaatoksen mukaan yhtioiden henkilostopolitiikan tavoitteena on se, etta ne ovatesimerkillisia tyonantajia, jotka noudattavat tehtyja tyomarkkinasopimuksia ja jotka jatkuvasti jaaktiivisesti kehittavat henkilostopolitiikkaansa.

Periaatepaatoksen mukaan valtio omistajan ominaisuudessa tukee yhtio- ja tapauskohtaisenharkinnan mukaan sitouttamis-ja kannustinjarjestelmia, jotka parhaiten turvaavat yhtioidenkilpailukyvyn tarvittavien johtamisresurssien rekrytoinnissa. Kun uusia johdon kannustinjarjestelmiaotetaan valtionyhtioissa kayttoon, tulisi periaatepaatoksen mukaan samanaikaisesti myos pyrkiakehittamaan ja soveltamaan koko henkilostoa motivoivia kannustimia.

Periaatepaatosten toteuttamisen yhteydessa Talouspoliittinen ministerivaliokunta antoi 19.2.2004paatoksen valtionyhtioiden ja valtion intressiyhtioiden palkitsemisjarjestelmista. Paatoksen mukaanjohdon ja avainhenkiloiden kannustinjarjestelmien tulee olla lapinakyvia, objektiivisia, kohtuullisia japerustua vain tavanomaista parempien suoritusten palkitsemiseen. Paatoksen mukaisesti Suomen valtiosuhtautuu pidattyvasti osakepohjaisiin kannustinjarjestelmiin, joihin ei liity suoraa osakeomistusta.Kannustinjarjestelmien tulee perustua pitkajanteiseen yrityksen omistaja-arvon kasvattamiseen sekayhtion menestysmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Periaatepaatos sisaltaa myos yleisia periaatteita, joita tulee noudattaa yhtioiden omistuspohjanlaajentamisen ja muiden Suomen valtion omistusosuuteen vaikuttavien jarjestelyjen yhteydessa.Periaatepaatoksen mukaan paatokset tehdaan yhtiokohtaisesti ja niilla pyritaan vakaaseen jatasapainoiseen omistuspohjaan.

94

OSAKKEET JA OSAKEPAAOMA

Yleista

Yhtio on perustettu 13.10.1993 ja siihen sovelletaan Suomen lakia. Yhtion rekisteroity toiminimi onKemira GrowHow Oyj ja sen kotipaikka on Helsinki. Yhtio on rekisteroity Patentti- jaRekisterihallituksen yllapitamaan kaupparekisteriin Y-tunnuksella 0948865-5 ja sen rekisteroity osoiteon Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki.

Yhtion yhtiojarjestyksen 2 §:n mukaan Yhtion toimialana on kemianteollisuus, kuten lannoitteiden,kasvinravinteiden ja kasvinsuojeluaineiden ja muiden kemikaalien valmistus, markkinointi seka tuonti-ja vientikauppa, seka muu sanottuun alaan tai kasvien viljelyyn liittyva liiketoiminta. Yhtio voitoimintaansa varten omistaa, hallita ja vuokrata kiinteistoja, osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita.Yhtio voi harjoittaa toimintaa itse seka tytar- ja osakkuusyhtioiden ja yhteisyritysten valityksella.

Osakkeet ja osakepaaoma

Yhtion yhtiojarjestyksen mukaan Yhtion vahimmaispaaoma on sataviisikymmenta miljoonaa(150 000 000) euroa ja enimmaispaaoma kuusisataa miljoonaa (600 000 000) euroa. Osakepaaomaavoidaan korottaa tai alentaa naissa rajoissa yhtiojarjestysta muuttamatta.

Yhtion kaupparekisteriin merkitty osakepaaoma taman Listalleottoesitteen paivamaarana oli155 973 000 euroa ja se jakautui 57 208 857 Osakkeeseen. Kunkin Yhtion Osakkeen kirjanpidollinenvasta-arvo on 2,73 euroa (ei tarkka arvo). Yhtion Osakkeet siirrettiin arvo-osuusjarjestelmaan 22.9.2004.

Kukin Osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen aaneen Yhtion yhtiokokouksessa.

Osakepaaoman kehitys

Alla olevassa taulukossa esitetaan yhteenveto Yhtion osakepaaoman muutoksista neljan viimeisentilikauden seka kuluvan tilikauden aikana taman Listalleottoesitteen paivamaaraan asti, mukaan lukienosakkeiden lukumaara ja lajit, joihin se jakaantuu:

Osakkeiden Osakepaaoman Osakkeiden UusiNimellisarvo maaran korotus, uusi osakepaaoma,

Toimenpide euroa kasvu euroa lukumaara euroa Rekisteroity(1)

Osakkeiden tarjoaminenKemira Chemicals Oy:lle(2) . 10 2 297 300 22 973 000 15 597 300 155 973 000 8.8.2002

Osakesplit(3) . . . . . . . . . . . . . . 2,73(4) 57 208 857 — 57 208 857 155 973 000 16.9.2004

(1) Patentti- ja rekisterihallituksen yllapitamaan kaupparekisteriin tehdyn merkinnan paivamaara.

(2) Kemira Chemicals Oy sulautettiin Kemiraan 1.1.2004.

(3) Yhtion ylimaarainen yhtiokokous 14.9.2004 paatti lisata Osakkeiden lukumaaran 57 208 857 Osakkeeseen korottamattaYhtion osakepaaomaa. Nain ollen Yhtion Osakkeen kirjanpidolliseksi vasta-arvoksi tuli 2,73 euroa (ei tarkka arvo).

(4) Ei tarkka arvo.

Yhtion Osakkeiden jakaminen Kemiran osinkoina

Kemiran hallitus esitti 16.9.2004 Kemiran ylimaaraiselle yhtiokokoukselle, joka pidetaan 4.10.2004,etta Kemira jakaisi osinkoina Kemiran osakkeenomistajille yhteensa 30 034 650 Osaketta. TamaOsakeosinko yhdessa Osakemyynnin kanssa pienentaa Kemiran osuuden Yhtion Osakkeista jaaanivallasta noin 14,9 prosenttiin. Hallituksen esityksen mukaan nelja Kemiran osaketta oikeuttaisiyhteen Osakkeeseen, ja Osakkeet jaettaisiin Kemiran osakkeenomistajiksi tasmaytyspaivana 7.9.2004rekisteroidyille osakkeenomistajille tai hallintarekisteroidyille osakkeenomistajille ja siirrettaisiinosakkeenomistajien arvo-osuustileille 14.10.2004. Kemiran rajoitetusti verovelvollisilleosakkeenomistajille jaettavasta Osakeosingosta vahennetaan lahdevero.

Osakkeenomistajien oikeudet

Osakkeenomistajien merkintaetuoikeus

Osakeyhtiolain mukaan osakkeenomistajilla on etuoikeus merkita yhtion osakkeita, optio-oikeuksiaja vaihtovelkakirjoja osakeomistustensa suhteessa, ellei antia koskevassa yhtiokokouksen paatoksessatoisin maarata. Osakeyhtiolain mukaan paatos, jolla poiketaan osakkeenomistajan

95

merkintaetuoikeudesta, on pateva vain, mikali osakkeenomistajat, joilla on vahintaan kaksi kolmasosaayhtiokokouksessa annetuista aanista ja edustetuista osakkeista, ovat sita kannattaneet.

Tietyt osakkeenomistajat ja merkintaoikeuksien haltijat, jotka asuvat tai joiden rekisteroity osoiteon Suomen ulkopuolella, mukaan lukien yhdysvaltalaiset henkilot, eivat valttamatta voi kayttaaosakkeenomistukseensa perustuvaa merkintaetuoikeuttaan, paitsi jos Osakkeet ja merkintaoikeudet onrekisteroity kyseisen valtion arvopaperilainsaadannon mukaisesti tai jos kaytettavissa on poikkeusrekisterointi- tai muista vastaavista vaatimuksista.

Yhtiokokoukset

Osakeyhtiolain mukaan osakkeenomistajat kayttavat yhtiokokouksissa paatosvaltaansa yhtionasioissa. Yhtion yhtiojarjestyksen mukaan varsinainen yhtiokokous on pidettava vuosittain Yhtionhallituksen maaraamana paivana ennen toukokuun loppua ja siina on paatettava muun muassatilinpaatoksen vahvistamisesta, esitettava tilintarkastuskertomus seka paatettava hallituksen jasenten jatilintarkastajien valinnasta. Ylimaarainen yhtiokokous on pidettava erityisten asioiden kasittelya vartensilloin, kun hallitus pitaa sita tarpeellisena tai kun Yhtion tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotkayhdessa edustavat vahintaan yhta kymmenesosaa kaikista Yhtion liikkeeseen lasketuista osakkeista, sitakirjallisesti vaativat.

Yhtion yhtiojarjestyksen mukaan kutsu yhtiokokoukseen toimitetaan osakkeenomistajilleaikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistaan 17 paivaa ennen yhtiokokousta.

Ne osakkeenomistajat, jotka ovat Suomen lain mukaisesti merkitty osakkeenomistajiksiArvopaperikeskuksen (‘‘APK’’) pitamaan omistajaluetteloon kymmenen paivaa ennen yhtiokokousta,ovat oikeutettuja osallistumaan yhtiokokoukseen ja kayttamaan aanioikeuttaan. Katso ‘‘Suomenarvopaperimarkkinat—Arvo-osuusjarjestelma’’. Jos hallintarekisteroityjen osakkeiden omistaja haluaaosallistua yhtiokokoukseen ja kayttaa aanioikeuttaan, hanen tulee rekisteroida osakkeet valiaikaisestiomiin nimiinsa viimeistaan kymmenen paivaa ennen yhtiokokousta. Yhtiokokouksen paatosvaltaisuudenedellytykseksi ei osakeyhtiolaissa tai yhtiojarjestyksessa ole asetettu tiettya osallistujamaaraa.

Aanioikeus

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiokokoukseen ja kayttaa siella aanioikeuttaan jokohenkilokohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen valityksella. Yhtiojarjestyksen mukaan kukin osakeoikeuttaa yhteen aaneen yhtiokokouksessa. Yhtiokokouksissa paatokset tehdaan yleensa yksinkertaisellaaanten enemmistolla. Kuitenkin eraat paatokset, kuten yhtiojarjestyksen muutokset, osakkeenomistajienmerkintaetuoikeudesta poikkeaminen osakeannin yhteydessa ja eraissa tapauksissa paatokset yhtionsulautumisesta tai purkamisesta, edellyttavat vahintaan kahden kolmasosan enemmistoa annetuistaaanista seka kokouksessa edustetuista osakkeista. Tietyt paatokset edellyttavat ylla mainitunenemmistovaatimuksen lisaksi vahintaan kahden kolmasosan enemmistoa annetuista aanista jokaisessaosakelajissa. Lisaksi mikali Yhtion yhtiojarjestyksen muutos vahentaa koko osakelajin oikeuksia, paatosvaatii ylla mainitun enemmiston lisaksi niiden osakkeenomistajien suostumuksen, joilla on vahintaanpuolet tamanlajisista osakkeista, seka kahden kolmasosan enemmiston yhtiokokouksessa edustetuistatamanlajisista osakkeista.

Osingot ja muu voitonjako

Osakeyhtiolain ja Suomessa vallitsevan kaytannon mukaan suomalaisten yhtioiden osakkeillemaksetaan osinkoa paasaantoisesti vain kerran vuodessa ja osinkoa voidaan maksaa vastayhtiokokouksen hyvaksyttya yhtion tilinpaatoksen ja paatettya osingonjaosta yhtion hallituksenosingonjakoehdotuksen perusteella. Nain ollen osingonjako edellyttaa osakkeenomistajien enemmistonpaatosta Yhtion yhtiokokouksessa.

Osakeyhtiolain mukaan osakeyhtion oma paaoma jaetaan sidottuun ja vapaaseen omaanpaaomaan. Sidottu oma paaoma koostuu osakepaaomasta, ylikurssirahastosta, vararahastosta sekaarvonkorotusrahastosta. Muut oman paaoman rahastot kuuluvat vapaaseen omaan paaomaan. Osinkovoi olla enintaan jakokelpoisten varojen suuruinen. Jakokelpoiset varat sisaltavat tilikauden voiton,edellisten tilikausien kertyneet voittovarat ja yhtion muun vapaan oman paaoman erat, joista onvahennetty taseen osoittama tappio, taseeseen aktivoidut perustamis-, tutkimus- ja tietyt kehityskulut,yhtion osakkeiden hankintameno seka maara, joka yhtiojarjestyksen mukaan on siirrettavavararahastoon tai muutoin jatettava jakamatta. Konsernin emoyhtio ei kuitenkaan voi jakaa osinkona

96

enempaa kuin emoyhtion tai konsernin viimeisimman vahvistetun tilinpaatoksen mukaisenjakokelpoisten varojen maaran, sen mukaan kumpi on alempi. Konsernin jakokelpoisten varojen maaraaosingonjakoa varten laskettaessa on varoista vahennettava myos tietyt voittovaroihin sisaltyvatverottamattomat varaukset (vapaaehtoinen varaus ja poistoero). Osingon maara ei saa ylittaahallituksen osingonjakoehdotuksessa mainitsemaa maaraa. Osakkeenomistajat, jotka hallitsevat yli10 prosenttia osakkeista, voivat kuitenkin varsinaisessa yhtiokokouksessa vaatia, etta osingon on oltava(i) vahintaan puolet tilikauden voitosta, josta vahennetaan (A) yhtiojarjestyksen mukaan vararahastoonsiirrettava tai muuten jakamattomaksi jatettava maara ja (B) mahdollinen maara, jolla aktivoidutperustamis-, tutkimus- ja tietyt kehityskulut seka yhtion tai emoyhtion osakkeiden hankintamenotylittavat vapaat rahastot, ylikurssirahaston ja vararahaston, mutta kuitenkin (ii) enintaan jakokelpoistenvarojen maara ja enintaan 8 prosenttia yhtion omasta paaomasta sen mukaan, kumpi on alempi. Yhtioei osakeyhtiolain mukaan saa maksaa kuluvan tilikauden voittoon perustuvia osavuosiosinkoja.

Osingot ja muut jako-osuudet maksetaan osakkeenomistajille tai heidan hallintarekisteroityjenosakkeidensa haltijaksi osakasluetteloon asianomaisena tasmaytyspaivana merkitylle henkilolle.Omistajaluetteloa pitaa APK asianomaisten tilinhoitajayhteisojen valityksella. Arvo-osuusjarjestelmassaosingot maksetaan tilisiirtoina osakkeenomistajille rekisteriin ilmoitetuille tileille. Kaikki YhtionOsakkeet, mukaan lukien Osakemyynnissa tarjottavat Osakkeet, tuottavat yhtalaiset oikeudet Yhtionosinkoihin ja muihin jako-osuuksiin (mukaan lukien Yhtion varojen jako purkautumistilanteessa).

Osakemyynnissa tarjotut Osakkeet oikeuttavat osinkoihin kohdan ‘‘Yhteenveto Osakemyynnista’’mukaisesti. Osingon vanhenemisaika on 5 vuotta siita paivasta lukien kun osinko on ollut nostettavissatai mikali tama paiva ei ole tarkasti maaritelty yhtiokokouksen poytakirjassa, oikeus osinkoon vanheneeviiden vuoden kuluttua siita varsinaisen yhtiokokouksen paivamaarasta, jona osingosta paatettiin.

Osinkojen verotukseen liittyvista kysymyksista loytyy tietoja osiossa ‘‘Verotus’’.

Omat osakkeet

Osakeyhtiolain mukaan yhtio voi hankkia omia osakkeitaan voitonjakokelpoisilla varoilla. Omienosakkeiden hankkimisesta paattaa yhtiokokous. Yhtiokokous voi myos maaraajaksi, enintaan yhdeksivuodeksi yhtiokokouksen paatoksesta, valtuuttaa hallituksen paattamaan omien osakkeiden hankinnasta.Julkinen osakeyhtio ei saa omistaa omia osakkeitaan suoraan tai tytaryhtioidensa kautta siten, ettaniiden nimellisarvo tai niiden tuottama aanimaara hankinnan jalkeen on yli 5 prosenttia yhtionosakepaaomasta tai kaikkien osakkeiden tuottamasta aanimaarasta. Yhtion hallussa ei ole tamanListalleottoesitteen paivamaarana Yhtion osakkeita eika Yhtion hallituksella ole voimassa olevaavaltuutusta hankkia tai myyda Yhtion osakkeita.

Osakkeiden luovutus

Myytaessa arvo-osuusjarjestelmassa olevia osakkeita kyseiset osakkeet siirretaan tilisiirtona myyjanarvo-osuustililta ostajan arvo-osuustilille. Myynti rekisteroidaan ennakkokirjauksena siihen saakka,kunnes kauppa on selvitetty ja osakkeet maksettu, minka jalkeen ostaja merkitaan automaattisestiyhtion omistajaluetteloon. Mikali osakkeet ovat hallintarekisteroityja, osakkeiden myynnista ei tarvitsetehda merkintaa arvo-osuusjarjestelmaan, ellei osakkeiden hallintarekisteroinnin hoitaja vaihdu myynninseurauksena.

Ulkomaalaisomistusta koskevat rajoitukset

Suomalaisten yhtioiden ulkomaalaisomistusrajoitukset poistettiin 1.1.1993. Ulkomaalaistenyritysostojen seurannasta vuonna 1992 annetun lain (‘‘Seurantalaki’’ 1992/1612) mukaan yritysosto vaatiikuitenkin paasaantoisesti kauppa- ja teollisuusministerion vahvistuksen, mikali muu kuin Euroopantalousalueelta (ETA) tai OECD-jasenvaltiosta oleva ulkomaalainen henkilo, ulkomainen yhteiso taisuomalainen yhteiso, jossa maaraysvalta on yhdella tai useammalla edella mainitulla ulkomaalaisellahenkilolla tai ulkomaisella yhteisolla, hankkisi omistukseensa vahintaan kolmasosan suomalaisen yhtionkaikkien osakkeiden tuottamasta aanimaarasta. Seurantalaki soveltuu yhtioihin, (i) joilla on yli tuhattyontekijaa kuluvan tai edellisen tilikauden aikana, (ii) joiden liikevaihto ylittaa 168,2 miljoonaa euroaviimeisen tilikauden paattyessa tai (iii) joiden taseen loppusumma ylittaa 168,2 miljoonaa euroaviimeisen tilikauden paattyessa. Kauppa- ja teollisuusministerio voi kieltaytya vahvistuksen antamisesta,mikali yritysosto vaarantaa tarkeita kansallisia etuja, jolloin asia siirretaan valtioneuvoston kasiteltavaksi.

97

Valuuttakontrolli

Muissa kuin ylla kuvatuissa tapauksissa ulkomaalaiset voivat hankkia suomalaisen osakeyhtionosakkeita ilman erityista valuuttakontrollilupaa. Ulkomaalaiset voivat myos vastaanottaa osinkoja ilmanerityista valuuttakontrollilupaa, mutta osinkoa jakava yhtio joutuu pidattamaan lahdeveron Suomestasiirrettavista varoista ellei kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tehty sopimus sisalla soveltuvaapoikkeusta. Ulkomaalaiset, jotka ovat hankkineet suomalaisen osakeyhtion osakkeita, voivat saadaosakkeita rahastoannin yhteydessa tai osallistua uusmerkintaan ilman erityista valuuttakontrollilupaa.Ulkomaalaiset voivat myyda suomalaisen yhtion osakkeita Suomessa ja tallaisesta myynnista saadutvarat voidaan siirtaa pois Suomesta missa tahansa vaihdettavassa valuutassa. Suomessa ei ole voimassavaluuttakontrollisaannoksia, jotka rajoittaisivat suomalaisen yhtion osakkeiden myymista toiselleulkomaalaiselle.

98

SUOMEN ARVOPAPERIMARKKINAT

Kaupankaynti ja selvitys Helsingin Porssissa

Kaupankaynti arvopapereilla ja kauppojen selvitys tapahtuu Helsingin Porssissa euroissa, ja pieninmahdollinen hinnanmuutos (tick size) noteerauksissa on 0,01 euroa. Hintatiedot tuotetaan ja julkaistaanainoastaan euroissa.

Helsingin Porssin automaattinen kaupankayntijarjestelma (HETI-jarjestelma) on hajautettu jataysin automaattinen maarayspohjainen jarjestelma. Kauppaa kaydaan porssierilla, jotka maarataanerikseen osakelajeittain.

Osakkeiden jatkuva kaupankaynti tapahtuu jokaisena porssipaivana kello 10.00 ja 18.00 valisenaaikana ja iltakaupankaynti kello 18.03 ja 19.30 valisena aikana. Viralliset paatoskurssit vahvistetaanjatkuvan kaupankaynnin paatyttya kello 18.00. Tarjouksia voidaan tallentaa jarjestelmaan paivanavauksessa ennen kaupankaynnin alkamista kello 9.00 alkaen. Tarjoukset tasmaytetaan kello 9.40 ja10.00 valisena aikana, jolloin maarataan paivan avauskurssit. Sopimuskauppoja voidaan tallentaa kello18.03 ja 18.30 valisena aikana ja kello 8.30 ja 9.00 valisena aikana seuraavana aamuna virallisenkaupankaynnin aikana saatujen noteerausten valisilla hinnoilla.

Kaupat selvitetaan APK:n automaattisessa selvitysjarjestelmassa (KATI-jarjestelma) yleensakolmantena pankkipaivana kaupantekopaivasta tai osapuolten sopimana muuna paivana.

Helsingin Porssi siirtyy Saxess-kaupankayntijarjestelman kayttoon osakekaupassa 27.9.2004 alkaen.Saxess on toimeksiantopohjainen jarjestelma, jossa toimeksiannot tasmaytetaan kaupoiksi, kun hinta-javolyymitiedot tasmaavat. Saxess-kaupankayntijarjestelman kayttoonoton jalkeen Helsingin porssinkaupankayntipaiva koostuu kaupankayntia edeltavasta vaiheesta, varsinaisesta kaupankaynnista jakaupankaynnin jalkeisesta vaiheesta. Kaupankayntia edeltava vaihe alkaa kello 8.30 ja paattyy kello9.45, jolloin kauppoja voidaan tehda edellisen kaupankayntipaivan hintoihin perustuen. Kaupankayntitapahtuu kello 9.45 ja 18.30 valisena aikana. Paivan avaus alkaa kello 9.45 ja paattyy kello 10.00, jolloinpaivan avaukseen siirretaan automaattisesti eralliset kaupankayntia edeltavan vaiheen aikana tallennetuttarjoukset seka jarjestelmassa jo olevat useamman paivan tarjoukset. Jatkuva kaupankaynti alkaajaksoittain valittomasti paivan avauksen paatyttya kello 10.00, jolloin ensimmaisen osakkeen avauskurssimaarataan, minka jalkeen jatkuva kaupankaynti kyseisella osakkeella alkaa. Noin 10 minuutin kuluttuakaikkien osakkeiden avauskurssit on maaratty ja markkinakysyntaan perustuva kaupankaynti jatkuukello 18.20 saakka, jolloin paivan paatos alkaa. Paivan paatos loppuu noin kello 18.30, jolloinpaatoskurssit maaritetaan. Kaupankaynnin jalkeinen vaihe, jonka aikana sopimuskauppoja voidaantallentaa osakkeille jalkiporssikauppoina paivan kaupankayntiin perustuviin hintarajoihin tapahtuu kello18.40 ja kello 19.00 valisena aikana.

Arvopaperimarkkinoiden saantely

Suomen arvopaperimarkkinoita valvova viranomainen on Rahoitustarkastus. Tarkeinarvopaperimarkkinoita koskeva laki on arvopaperimarkkinalaki, joka sisaltaa maarayksia muun muassayhtioiden ja osakkeenomistajien tiedonantovelvollisuudesta, porssilistalle ottamisesta, noteerattujenarvopapereiden kaupasta ja julkisista ostotarjouksista seka sisapiirilaisten velvollisuuksista.Rahoitustarkastuksen tehtavana on valvoa naiden maaraysten noudattamista.

Arvopaperimarkkinalaki maarittaa tiedonantovelvollisuuden vahimmaisvaatimukset yhtioille, jotkahakevat listautumista Helsingin Porssiin tai jotka tarjoavat arvopapereita yleisolle. Annettavien tietojenon oltava riittavia perustellun arvion tekemiseksi arvopaperista ja niiden liikkeeseenlaskijasta.Suomalainen porssiyhtio on velvollinen julkistamaan taloudellista tietoa yhtiosta seka julkistamaankaikki sellaiset seikat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa sen osakkeiden arvoon.

Osakkeenomistajan on annettava ilman aiheetonta viivytysta ilmoitus porssiyhtiolle jaRahoitustarkastukselle, kun hanen omistusosuutensa saavuttaa, ylittaa tai laskee alle 5, 10, 15, 20, 25,331⁄3, 50 tai 662⁄3 prosentin julkisen kaupankaynnin kohteena olevan yhtion aanimaarasta taiosakepaaomasta arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna tai milloin han on osapuolenasopimuksessa tai muussa jarjestelyssa, joka toteutuessaan johtaa sanottujen aaniosuus- taiomistusrajojen saavuttamiseen, ylittymiseen tai osuuden laskemiseen niiden alle. Yhtion saatua tiedonsiita, etta osakkeenomistajan aani- tai omistusosuus on saavuttanut, ylittanyt tai laskenut alle jonkunedella mainitun rajan, yhtion tulee ilman aiheetonta viivytysta julkistaa tieto seka ilmoittaa siitaHelsingin Porssille seka yleisolle.

99

Osakkeenomistajan, jonka omistusoikeus nousee arvopaperimarkkinalain maarittamalla tavalla ylikahden kolmasosan yhtion yhteenlasketusta aanimaarasta sen jalkeen, kun yhtion osake on otettujulkisen kaupankaynnin kohteeksi, on arvopaperimarkkinalain mukaan tarjouduttava lunastamaanyhtion jaljella olevat osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit kayvasta hinnasta. Osakeyhtiolainmukaan osakkeenomistaja, jonka omistusoikeus ylittaa 90 prosenttia yhtion osakepaaomasta ja kaikkienosakkeiden tuottamasta aanimaarasta, on oikeutettu lunastamaan yhtion loput osakkeet niiden kaypaanhintaan. Lisaksi osakkeenomistaja, jonka osakkeet voidaan edella mainitulla tavalla ostaa osakeyhtiolainnojalla, on oikeutettu vaatimaan lunastamiseen oikeutetulta osakkeenomistajalta osakkeittenlunastamista. Ylla mainittujen osake- ja aanimaarien laskemista koskien on annettu yksityiskohtaisiasaannoksia.

Rikoslaki sisaltaa saannoksia julkistamisvaatimusten rikkomisesta, sisapiiritiedon vaarinkaytosta jakurssien vaaristamisesta. Naiden saannosten rikkominen on kriminalisoitu.

Arvo-osuusjarjestelma

Yleista

Suomessa on 1.8.1991 voimaan tulleen lainsaadannon nojalla siirrytty vaiheittainarvo-osuusjarjestelmaan osakekirjojen poistuessa kaytosta. Arvo-osuusjarjestelmaan liittyminen onpakollista niille yhtioille, joiden osakkeet noteerataan Helsingin Porssissa. Yhtion osakkeet liitettiinarvo-osuusjarjestelmaan 22.9.2004.

Arvo-osuusjarjestelma on keskitetty APK:een, joka tarjoaa arvopapereiden selvitys- jarekisterointipalveluja kansallisella tasolla. APK pitaa keskitettya arvo-osuusrekisteria seka omanpaaoman etta vieraan paaoman ehtoisista arvopapereista.

APK pitaa yhtiokohtaisia osakasluetteloita porssiyhtioiden osakkeenomistajista seka tilejaosakkeenomistajille, jotka eivat halua kayttaa kaupallisten tilinhoitajayhteisojen palveluita. APK:llearvo-osuusjarjestelman yllapitamisesta aiheutuvista kustannuksista vastaavat arvo-osuusjarjestelmaanliittyneet yhtiot ja tilinhoitajayhteisot. Tilinhoitajayhteisoina toimivat muun muassa luottolaitokset,sijoituspalveluyritykset seka muut yhteisot, joille APK on antanut valtuudet toimia tilinhoitajayhteisona(‘‘Tilinhoitajayhteisot’’), ja niilla on oikeus tehda kirjauksia arvo-osuusrekisteriin ja hallinnoidaarvo-osuustileja.

Rekisterointimenettely

Kaikkien arvo-osuusjarjestelmaan liittyneiden yhtioiden osakkeenomistajien on avattavaarvo-osuustili jossakin tilinhoitajayhteisossa tai APK:ssa taikka hallintarekisteroitava osakkeettilikirjausten toteuttamiseksi. Suomalaisella osakkeenomistajalla ei ole oikeutta sailyttaa osakkeitaanhallintarekisteroidylla tililla. Osakkeenomistajille, jotka eivat ole vaihtaneet osakkeitaan arvo-osuuksiksi,avataan APK:n arvo-osuusrekisteriin yhteistili, jonka tilinhaltijaksi merkitaan liikkeeseenlaskija. Kaikkiarvo-osuusjarjestelmaan rekisteroityjen arvopapereiden siirrot toteutetaan tilisiirtoina tietojarjestelmassa.Tilinhoitajayhteiso vahvistaa kirjaukset toimittamalla tilinhaltijalle tili-ilmoituksen kaikistaarvo-osuustileille tehdyista kirjauksista. Arvo-osuustilin haltijat saavat myos vuosi-ilmoituksenomistuksistaan kalenterivuoden paattyessa.

Jokaiselle arvo-osuustilille on merkittava tiedot tilin omistajasta ja muista tilille kirjattuihinarvo-osuuksiin kohdistuvien oikeuksien haltijoista tai omaisuudenhoitajasta, joka hallinnoihallintarekisteroidyn tilin varoja. Vaadittavat tiedot sisaltavat tilille kirjattujen arvo-osuuksien lajin jamaaran seka tiliin ja sille kirjattuihin arvo-osuuksiin kohdistuvat oikeudet ja rajoitukset. Mahdollisestahallintarekisteroinnista tehdaan kirjattaessa merkinta. APK ja kaikki tilinhoitajayhteisot ovat velvollisetpitamaan saamansa tiedot luottamuksellisina. Eraat omistajarekisteriin liittyvat tiedot (kunkintilinomistajan nimi, kansalaisuus ja osoite) ovat kuitenkin julkisia, hallintarekisterointitilanteita lukuunottamatta.

Kukin tilinhoitajayhteiso on vastuussa hallinnoimassaan arvo-osuusrekisterissa esiintyvista virheistaja laiminlyonneista seka tietosuojan rikkomisesta. Mikali tilinomistajalle on aiheutunut vahinkoa johtuenvaarasta kirjauksesta, tai kirjattuihin arvopapereihin liittyvien oikeuksien muutoksesta tai niidenpoistosta ja mikali asianomainen tilinhoitajayhteiso ei pysty korvaamaan tallaista vahinkoa, ontilinomistaja oikeutettu saamaan korvauksen APK:lta. Tallaisten tapausten varalta APK:lla onlakisaateinen kirjausrahasto, jonka paaoman on oltava vahintaan 0,000048 prosenttiaarvo-osuusjarjestelmassa viiden viimeksi kuluneen kalenterivuoden vuoden aikana sailytettavina olleiden

100

arvo-osuuksien yhteenlasketun markkina-arvon keskiarvosta, kuitenkin vahintaan 20 miljoonaa euroa.Samalle vahingonkarsijalle maksetaan kirjausrahaston varoista korvauksena vahingonkarsijan samaltatilinhoitajayhteisolta olevan korvaussaatavan maara, kuitenkin enintaan 25 000 euroa. Kirjausrahastonkorvausvelvollisuus on rajoitettu samaan vahinkotapaukseen liittyvissa vahingoissa 10 miljoonaaneuroon.

Osakkeiden sailyttaminen ja hallintarekisterointi

Muu kuin suomalainen osakkeenomistaja voi valtuuttaa omaisuudenhoitajan (tai APK:nhyvaksyman ulkomaisen yhteison) toimimaan osakkeenomistajan puolesta hallintarekisteroinninhoitajana. Hallintarekisteroityjen osakkeiden omistajilla on oikeus osinkoihin seka kaikkiin osakkeisiinliittyviin merkintaoikeuksiin, taloudellisiin oikeuksiin ja hallinnoimisoikeuksiin, kuten oikeus osallistuayhtiokokoukseen ja kayttaa siella aanioikeuttaan. Hallintarekisteroityjen osakkeiden omistajan onyhtiokokoukseen osallistumista varten tilapaisesti rekisteroitava osakkeet omiin nimiinsa viimeistaankymmenen paivaa ennen sanottua yhtiokokousta. Hallintarekisteroityjen osakkeiden hoitajaksivaltuutettu omaisuudenhoitaja on pyydettaessa velvollinen ilmoittamaan Rahoitustarkastukselle sekaasianomaiselle yhtiolle todellisen osakkeenomistajan henkilollisyyden, mikali se on tiedossa, seka tamanomistamien osakkeiden maaran. Mikali todellisen osakkeenomistajan henkilollisyys ei ole tiedossa,hallintarekisteroityjen osakkeiden hoitajaksi valtuutetun omaisuudenhoitajan on ilmoitettava vastaavattiedot todellisen osakkeenomistajan edustajana toimivasta tahosta ja toimitettava kirjallinen vakuutussiita, ettei todellinen osakkeenomistaja ole suomalainen luonnollinen tai oikeushenkilo.

Euroclearin valittajana toimivan Euroclear Bank S.A./N.A.:n ja Clearstreamin lukuun toimivillasuomalaisilla omaisuudenhoitajilla on sailytystili arvo-osuusjarjestelmassa ja ulkomaalaisetosakkeenomistajat voivat siten sailyttaa osakkeitaan Euroclearissa tai Clearstreamissa olevien tiliensakautta.

Osakkeenomistajan, joka haluaa pitaa osakkeitaan arvo-osuusjarjestelmassa omissa nimissaan,mutta jolla ei ole arvo-osuustilia Suomessa, tulee avata arvo-osuustili jonkin tilinhoitajayhteison kauttaseka euromaarainen pankkitili pankissa.

101

VEROTUS

Alla esitetty yhteenveto perustuu taman Listalleottoesitteen paivamaarana Suomessa voimassa olevaanverolainsaadantoon. Muutokset verolainsaadannossa saattavat vaikuttaa verotukseen myos takautuvasti.Yhteenveto ei ole tyhjentava eika siina ei ole huomioitu eika selviteta muiden maiden kuin Suomenverolainsaadantoa. Sijoitusta harkitsevien tulisi kaantya veroasiantuntijan puoleen saadakseen tietojaSuomen tai muiden maiden veroseuraamuksista koskien tarjottujen Osakkeiden ostamista, omistamista jamyymista.

Sellaisen sijoitusta harkitsevan henkilon, jonka verotukseen jonkin muun maan lainsaadannolla saattaaolla vaikutusta, tulisi ottaa yhteytta veroasiantuntijaan omiin erityisolosuhteisiinsa liittyvienveroseuraamusten selvittamiseksi.

Suomen verotus

Seuraavassa kasitellaan tiivistetysti olennaisia Suomen tulo- ja varallisuusveroseuraamuksia, jotkasaattavat olla merkittavia taman Osakemyynnin kannalta. Alla kasitellaan vain Suomenverolainsaadantoa eika siina huomioida minkaan muun maan verolainsaadantoa.

Alla kasitelty soveltuu vain Suomessa yleisesti verovelvollisiin henkiloihin ja siina kasitellaanverotusta vain Suomen sisaisen lainsaadannon mukaisesti. Seuraavassa ei kasitella sellaisiaosakkeenomistajien, merkintaoikeuden tai optio-oikeuden haltijoiden erityisia veroseuraamuksia, jotkaliittyvat muun muassa liiketoimintaa harjoittaviin yhtioihin, verovapaisiin yhteisoihin seka avoimiin jakommandiittiyhtioihin. Seuraavassa ei myoskaan kasitella Suomen perinto- ja lahjaveroseuraamuksia.

Kuvaus perustuu:

• tuloverolakiin (30.12.1992/1535) muutoksineen;

• varallisuusverolakiin (30.12.1992/1537) muutoksineen;

• lakiin elinkeinotulon verottamisesta (24.6.1968/360) muutoksineen; ja

• varainsiirtoverolakiin (29.11.1996/931) muutoksineen.

Lisaksi kuvauksessa on otettu huomioon oikeuskaytanto seka veroviranomaisten paatokset jalausunnot, jotka ovat voimassa ja saatavilla taman Listalleottoesitteen paivamaarana.

Verolainsaadannon muutokset voivat aiheuttaa muutoksia alla kuvattuihin veroseuraamuksiin myostakautuvasti.

Yleista

Suomessa yleisesti verovelvollisia ja rajoitetusti verovelvollisia kohdellaan verotuksessa eri tavoin.Yleisesti verovelvolliset ovat Suomessa verovelvollisia maailmanlaajuisista tuloistaan janettovarallisuudestaan. Rajoitetusti verovelvollisia verotetaan vain Suomesta saadusta tulosta jaSuomessa sijaitsevasta nettovarallisuudesta. Suomalaisten elinkeinotulon verottamisesta annetun lainmukaan elinkeinotoimintaa harjoittavien ja verotettavien liiketoimintaa harjoittavien osakeyhtioidenosakkeita ei kuitenkaan lasketa mukaan rajoitetusti verovelvollisten verotettavaan nettovarallisuuteen.Lisaksi rajoitetusti verovelvollisen Suomessa sijaitsevasta kiinteasta toimipaikasta saamaa tuloa jakiinteaan toimipaikkaan liittyvaa nettovarallisuutta verotetaan Suomessa.

Luonnollisen henkilon katsotaan olevan Suomessa yleisesti verovelvollinen silloin, kun hanjatkuvasti oleskelee taalla yli kuuden kuukauden ajan tai hanella on taalla vakituinen asunto ja koti.Ansiotuloa, palkkatulo mukaan lukien, verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaan ja paaomatuloasuhteellisen verokannan mukaan, joka talla hetkella on 29 prosenttia. Kaytannossa Helsingin Porssissanoteeratun yhtion maksama osinko on verotonta. Suomen lain mukaisesti perustetut yhtiot ovatSuomessa yleisesti verovelvollisia. Katso ‘‘—Osinkojen verotus ja yhtioveron hyvitys’’ seka ‘‘—Yhtio- japaaomaveron uudistus—Vuoden 2005 alun jalkeen maksettujen osinkojen verotus’’.

Seuraavassa on yhteenveto tietyista Osakkeiden ostoon, myyntiin ja omistukseen liittyvistaveroseuraamuksista Suomessa yleisesti verovelvollisille osakkeenomistajille.

102

Suomalaisten osakeyhtioiden verotus

Suomalaiset yhtiot ovat Suomessa verovelvollisia maailmanlaajuisista tuloistaan. Yhteisoverokantaon talla hetkella 29 prosenttia. Katso ‘‘—Yhtio- ja paaomaveron uudistus—Suomalaisten osakeyhtioidenverotus’’. Seuraavassa esitetty koskee vain sellaisia suomalaisia osakeyhtioita, jotka ovat verovelvollisiaelinkeinotulon verottamisesta annetun lain nojalla.

Osakkeiden myynnista saatu luovutusvoitto lasketaan paasaantoisesti osaksi Suomessa yleisestiverovelvollisen yhtion liiketoiminnan tuloa samalla kun osakkeiden hankintameno onvahennyskelpoinen meno kyseisen yhtion verotuksessa. Luovutusvoittojen verotuksessa suomalaisetyhtiot voivat kuitenkin tietyin edellytyksin hyodyntaa osakkuuteen perustuvia verohelpotuksia.

Osakkeiden luovutuksessa syntynyt luovutusvoitto silloin, kun osakkeet kuuluvat myyvanosakeyhtion kayttoomaisuuteen, ei paasaantoisesti ole veronalaista tuloa eika luovutuksessa syntynyttappio ole vastaavissa oloissa vahennyskelpoinen, jos (i) yhtio omistaa vahintaan 10 prosentin osuudenkyseisen yhtion osakepaaomasta, (ii) yhtio on omistanut osakkeet yhtajaksoisesti vahintaan yhdenvuoden ajan, ja (iii) yhtio, jonka osakkeet myydaan, on suomalainen tai toisesta EU-jasenvaltiosta taisellaisesta valtiosta, jolla on Suomen kanssa verovuonna voimassa yhtion jakamaan osinkoonsovellettava kaksinkertaisen verotuksen valttamista koskeva sopimus.

Jos myyvan osakeyhtion kayttoomaisuuteen kuuluvien osakkeiden luovutuksesta syntyy verotuksessavahennyskelpoinen luovutustappio, tallainen tappio voidaan vahentaa vain osakkeiden luovutuksestasaaduista veronalaisista luovutusvoitoista verovuonna ja viitena sita seuraavana vuonna. Muidenosakkeiden luovutuksesta syntynyt vahennyskelpoinen luovutustappio voidaan vahentaa verotettavastatulosta verovuonna seka kymmenena sita seuraavana vuonna yleisten tappiontasausta koskeviensaannosten mukaisesti.

Suomi soveltaa vuoden 2004 loppuun saakka yhtioveron hyvitysjarjestelmaa (avoir fiscal), jonkatarkoituksena on estaa osinkotulojen kahdenkertainen verottaminen. Yhtioveron hyvitysjarjestelmanmukaisesti suomalaisen yhtion on vuosittain suoritettava tuloveron vahimmaismaara tai vertailuvero,riippuen siita kumpi niista on korkeampi. Tuloveron vahimmaismaara riippuu yhtion jakaman osingonmaarasta. Tuloveron vahimmaismaara on talla hetkella 29⁄71 osakkeenomistajille maksettujen osinkojenmaarasta. Vertailuvero on yhtion verovuoden verotettavan tulon perusteella maaraytyva yhteisovero. Jostuloveron vahimmaismaara on suurempi kuin vertailuvero, joutuu yhtio maksamaan taydennysveroa,painvastaisessa tapauksessa yhtiolle vahvistetaan veroylijaama. Veroylijaaman yhtio saa vahentaaseuraavien kymmenen vuoden aikana sille mahdollisesti maksettavaksi tulevasta taydennysverosta. Katso‘‘—Yhtio- ja paaomaveron uudistus—Vuoden 2005 alusta maksettujen osinkojen verotus’’.

Osinkojen verotus ja yhtioveron hyvitys

Helsingin Porssin paalistalla noteeratun yhtion maksamat osingot ja yhtioveron hyvitys ovatSuomessa yleisesti verovelvolliselle osakkeenomistajalle veronalaista paaomatuloa. Paaomatulonverokanta on 1.1.2000 lahtien ollut 29 prosenttia. Yhtioveron hyvitysjarjestelman mukaan Suomessayleisesti verovelvolliset ovat suomalaisen yhtion jakamien osinkotulojen osalta oikeutettuja yhtioveronhyvitykseen. Yhtioveron hyvityksen maara on 1.1.2000 alkaen ollut 29⁄71 jaettujen osinkojen maarasta.Yleisesti verovelvollisen osakkeenomistajan saamasta osingosta suoritettava vero kuittautuu yhtioveronhyvityksella. Koska yhteisoverokanta ja yhtioveron hyvitys ovat talla hetkella samansuuruiset, yleisestiverovelvollisen osakkeenomistajan Helsingin Porssin paalistalla noteeratulta yhtiolta saamastaosinkotulosta maarattavan tuloveron maara tulee yleensa kuitatuksi osinkoon liittyvalla yhtioveronhyvityksella.

Yhtioveron hyvitysjarjestelma ei koske rajoitetusti verovelvollisia. Kaksinkertaisen verotuksenvalttamiseksi solmittu verosopimus Suomen kanssa voi kuitenkin sisaltaa saannokset, jotkamahdollistavat tayden tai osittaisen hyvityksen. Talla hetkella yhtioveron hyvitys myonnetaan vainIrlannin kanssa solmitun verosopimuksen nojalla, jonka mukaan tietyille irlantilaisilleosakkeenomistajille myonnettava yhtioveron hyvitys on puolet Suomessa yleisesti verovelvollisellemyonnettavasta yhtioveron hyvityksen maarasta. ETA-alueelta olevan yhtion Suomessa sijaitseva kiinteatoimipaikka on oikeutettu yhtioveron hyvitykseen, mikali osakkeiden katsotaan kuuluvan kiinteantoimipaikan varallisuuteen. Katso ‘‘—Yhtio- ja paaomaveron uudistus—Vuoden 2005 alun jalkeenmaksettujen osinkojen verotus’’.

Osingonmaksu voidaan toteuttaa luontoissuorituksena, kuten osingonjakajan tytaryhtion osakkeina.Luontoissuorituksena maksettua osinkoa verotetaan samalla tavoin kuin rahassa maksettua osinkoa.

103

Luontoissuorituksena maksettua osinkoa ja yhtioveron hyvitysta kohdellaan verotettavana tulona, muttayhtioveron hyvitys huomioidaan yleisesti verovelvollisen osakkaan verotuksessa. Osinkona jaetutarvopaperit arvostetaan verotusta varten niiden markkina-arvosta (esimerkiksi porssissa noteeratunosakkeiden arvon mukaan).

Osinkotulojen lahdeverotus

Rajoitetusti verovelvollinen osakkeenomistaja on velvollinen suorittamaan lahdeveroa suomalaiseltayhtiolta saamastaan osingosta. Lahdevero on 29 prosenttia, ellei verosopimuksessa toisin maarata. Katso‘‘—Yhtio- ja paaomaveron uudistus—Osinkotulojen lahdeverotus’’.

Suomi on solminut useiden valtioiden kanssa verosopimuksia, joiden mukaan verosopimuksensoveltamisalaan kuuluville henkiloille maksetuista osingoista maksettava lahdeveroprosentti onalennettu. Seuraavassa on esimerkinomaisesti esitetty lahdeveroprosentit, joita Suomen ja kyseisenvaltion valilla tehdyn verosopimuksen perusteella yleensa sovelletaan maksettavaan osinkoon:Itavalta 0%, Belgia 15%, Kanada 15%, Tanska 15%, Ranska 0%, Saksa 15%, Irlanti 15%, Italia 15%,Japani 15%, Alankomaat 0%, Norja 15%, Espanja 15%, Ruotsi 15%, Sveitsi 5%, Iso-Britannia 0% jaYhdysvallat 15%. Luettelo ei ole tyhjentava. Verosopimusten mukainen lahdeveroprosentti on yleensaviela alhaisempi, jos osakkeenomistaja on yhtio, joka omistaa tietyn osuuden osinkoa jakavasta yhtiosta(yleensa vahintaan 10 prosenttia osinkoa jakavan yhtion paaomasta).

Lahdevero osingosta maksetaan osingon maksajan kotimaassa Suomessa. Nain ollen osinkoamaksavat suomalaiset yhtiot ovat velvollisia pidattamaan lahdeveron.

Hallintarekisteriin kuuluvien osakkeiden omistajat ovat oikeutettuja osinkoon. Tassa tilanteessaosinkoja maksava suomalainen yhtio maksaa osingon sailytysyhtioiden hallinnoimalle arvo-osuustilille,joka valittaa maksetut osingot osakkeen omistajalle. Kun osinko maksetaan arvo-osuustilille,suomalainen yhtio soveltaa automaattisesti 29 prosentin lahdeverokantaa. Jos osakkeen omistajankotipaikka on maassa, jonka kanssa Suomella on kaksinkertaisen verotuksen estamista koskeva sopimus,lahdeveroprosenttia voidaan alentaa 29 prosentista, mikali osakkeenomistaja esittaa maksajalle ennenosinkojen maksua lahdeverokortin tai muut vaadittavat tiedot (nimi, syntymaaika, kotimaan henkilo- taiyhteisotunnus ja osoite). Jos lahdeverokorttia tai vaadittuja tietoja ei ole esitetty ennen osingonmaksamista, paikallinen veroviranomainen palauttaa hakemuksesta asianomaisen verosopimuksenedellyttaman maaran ylittavan veron osan.

Suomen verolainsaadannon mukaan lahdeveroa ei perita sellaisista osingoista, jotka maksetaanulkomaiselle Euroopan unionissa sijaitsevalle yhteisolle, joka valittomasti omistaa vahintaan25 prosenttia osinkoa jakavan yhteison paaomasta. Lisaksi edellytetaan, ettei osingonsaajalla oleoikeutta suomalaiseen yhtioveron hyvitykseen, ja etta osingonsaaja on kotimaassaan velvollinenmaksamaan direktiivissa 90/435/ETY mainittua yhteisoveroa.

Kemira pidattaa ulkomaalaisille Osakkeenomistajille maksettavasta Osakeosingosta lahdeveron jaOsakeosinko maksetaan naille osakkeenomistajille nettomaaraisena, lahdeveron pidattamisen jalkeen.

Luovutusvoittoverotus ja muu verotus

Osakkeiden myynnista saatu luovutusvoitto tai -tappio verotetaan Suomessa elinkeinotoimintaaharjoittamattoman yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilon ja kuolinpesan paaomatulonverotuksessa. Koska osakkeiden myynnista syntynyt tappio voidaan ottaa huomioon vainluovutusvoittojen verotuksessa, niita ei huomioida laskettaessa tuloverolain 60 §:n mukaistapaaomatulolajin tappiota. Nain ollen tappiot eivat myoskaan vaikuta alijaamahyvityksen maaraan.Suomessa yleisesti verovelvollisten luonnollisten henkiloiden on ilmoitettava verovuonna tapahtuneetarvopapereiden luovutukset veroilmoituksessaan (lomake 9A).

Luovutusvoittojen verokanta vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa on 29 prosenttia.Sijoittajan ollessa luonnollinen henkilo tai kuolinpesa voidaan osakkeiden luovutuksesta mahdollisestiaiheutuneet tappiot vahentaa ainoastaan luovutusvoitoista samana ja kolmena seuraavana verovuonna.Luovutusvoitto tai -tappio lasketaan vahentamalla saadusta myyntihinnasta alkuperaisen hankintamenonja myynnista aiheutuneiden kulujen yhteismaara. Merkintaannissa merkittyjen uusien osakkeidenhankintahinnat saadaan laskemalla yhteen merkintahinta ja merkinnasta syntyneet kustannukset. Katso‘‘—Yhtio- ja paaomaveron uudistus—Luovutusvoittoverotus ja muu verotus’’.

104

Vaihtoehtoisesti luonnolliset henkilot ja kuolinpesat voivat todellisen hankintahinnan sijasta kayttaaverotuksessa hankintameno-olettamaa, jonka suuruus on 20 prosenttia tai, jos osakkeet on omistettuvahintaan 10 vuotta, 50 prosenttia myyntihinnasta. Yhteisoilla ei kuitenkaan ole oikeutta kayttaahankintameno-olettamaa.

Rajoitetusti verovelvolliset eivat yleensa ole Suomessa verovelvollisia suomalaisen yhtionosakkeiden myynnista saamastaan luovutusvoitosta, paitsi jos rajoitetusti verovelvollisella katsotaanolevan tuloverolaissa tarkoitettu kiintea toimipaikka Suomessa ja osakkeet katsotaan kyseisen kiinteantoimipaikan omaisuudeksi.

Osakkeet sisaltyvat Suomessa yleisesti verovelvollisen luonnollisen henkilon, kuolinpesan jakotimaisen yhteison veronalaiseen nettovarallisuuteen. Suurin osa kotimaisista yhteisoista on kuitenkinvapautettu varallisuusverovelvollisuudesta. Porssinoteeratun osakkeen verotusarvovarallisuusverotuksessa on 70 prosenttia sen kayvasta arvosta verovuoden paattyessa.

Rajoitetusti verovelvolliset luonnolliset ja oikeushenkilot ovat tavallisesti varallisuusverovelvollisiaSuomessa taalla sijaitsevasta nettovarallisuudestaan. Osakkeita ei sisallyteta rajoitetusti verovelvollisennettovarallisuuteen, elleivat ne liity taman Suomessa sijaitsevan kiintean toimipaikan harjoittamaanliiketoimintaan. Verosopimukset voivat rajoittaa varallisuusveron perimista rajoitetusti verovelvollisilta.

Vuodelta 2004 varallisuusveroa peritaan 80 euroa plus 0,9 prosenttia nettovarallisuuden185 000 euroa ylittavalta osalta. Mikali nettovarallisuus ei ylita 185 000 euroa, varallisuusveroa eitarvitse suorittaa. Rajoitetusti verovelvollisten osalta sovelletaan 135 000 euron rajaa. Katso ‘‘—Yhtio- japaaomaveron uudistus—Luovutusvoittoverotus ja muu verotus’’.

Varainsiirtovero

Helsingin Porssissa tehdyista osakkeiden luovutuksesta tai osakekaupoista ei peritavarainsiirtoveroa. Jos luovutuksensaajan valittaja on muu kuin varainsiirtolaissa tarkoitettu‘‘arvopaperikauppias’’ (toisin sanoen valittaja on ulkomainen valittaja, jolla ei ole sivuliiketta taitoimipaikkaa Suomessa), verottomuuden edellytyksena on, etta luovutuksensaaja antaa luovutuksestailmoituksen Suomen veroviranomaisille kahden kuukauden kuluessa luovutuksesta. Helsingin Porssinulkopuolella tapahtuvista osakkeiden luovutuksista ostaja on velvollinen maksamaan varainsiirtoveroa1,6 prosenttia kauppahinnasta. Jos ostaja ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen taikka ulkomaalaisenluottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen suomalainen sivuliike, on myyjan perittava vero ostajalta.Mikali kumpikaan kaupan osapuolista ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen taikka ulkomaalaisenluottolaitoksen tai sijoituspalveluyrityksen suomalainen sivuliike tai konttori, ei osakeluovutuksestaperita varainsiirtoveroa. Mikali kaupan valittajana on suomalainen arvopaperinvalittaja tai luottolaitostai ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa oleva sivuliike, se on velvollinen perimaan varainsiirtoveronostajalta ja tilittamaan sen taman puolesta. Uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisen yhteydessa eimakseta varainsiirtoveroa. Varainsiirtoveron vahimmaismaara on 10 euroa.

Kemira on velvollinen maksamaan mahdollisen varainsiirtoveron Osakemyynnissa myymistaanosakkeista.

Yhtio- ja paaomaveron uudistus

Suomen eduskunta hyvaksyi vuonna 2004 uusia lakeja, jotka koskevat Suomen yhtio- japaaomaverotusta (‘‘Verouudistus’’). Seuraavassa kasitellaan Osakemyynnin kannalta mahdollisestimerkittavia verouudistuksen vaikutuksia vuoden 2005 alusta lukien.

Suomalaisten osakeyhtioiden verotus

Yhteisoverokanta alenee 26 prosenttiin 1.1.2005.

Vuoden 2005 alun jalkeen maksettujen osinkojen verotus

Suomen yhtioveron hyvitysjarjestelmasta (avoir fiscal) luovutaan 1.1.2005 alkaen.

Helsingin Porssissa noteeratun yhtion 1.1.2005 tai sen jalkeen jakamien osinkojen verotus riippuusiita, onko Suomessa yleisesti verovelvollinen osakkeenomistaja Helsingin Porssissa noteerattu yhtio,muu yhtio vai luonnollinen henkilo. Kun osakkeenomistaja on Helsingin Porssissa noteerattu yhtio, sensaamista osingoista 75 prosenttia on veronalaista tuloa, jos osingot on saatu osakkeenomistajan

105

sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista. Jos julkisesti noteerattu yhtio saa osinkoja osakkeista, jotkaeivat kuulu sen sijoitusomaisuuteen, osinkotulot eivat ole veronalaista tuloa.

Jos osakkeenomistaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtio, sen saamista osingoista 75 prosenttiaon veronalaista tuloa, jos osingot on saatu osakkeenomistajan sijoitusomaisuuteen kuuluvista osakkeista.Jos osakkeet eivat kuulu osakkeenomistajan sijoitusomaisuuteen, osingoista on veronalaista tuloa75 prosenttia, mikali osakkeenomistaja ei omista valittomasti vahintaan 10 prosenttia osinkoa jakavanyhtion paaomasta. Jos 10 prosentin raja ylittyy, osinkotuloja ei katsota osakkeenomistajan veronalaiseksituloksi, kun osakkeenomistaja on muu kuin julkisesti noteerattu osakeyhtio.

Jos osakkeenomistaja on luonnollinen henkilo, hanen saamistaan osingoista 70 prosenttia onveronalaista paaomatuloa. Sovellettava verokanta on 28 prosenttia. Loput 30 prosenttia tallaisenosakkaan julkisesti noteeratulta yhtiolta saamasta osinkotulosta ovat verotonta tuloa.

Vuosi 2005 on siirtymaaika, jolloin osinkojen verotukseen sovelletaan edella mainittuja alhaisempiaprosenttirajoja. Jos osakkeenomistaja on muu kuin julkisesti noteerattu yhtio tai jos osinkoonoikeuttavat osakkeet kuuluvat sen sijoitusomaisuuteen, vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessaosakkeenomistajan saamista osingoista 60 prosenttia (eika 75 prosenttia) on veronalaista tuloa.Vastaavasti, jos osakkeenomistaja on luonnollinen henkilo, hanen saamistaan osingoista 57 prosenttia(eika 70 prosenttia) on vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa veronalaista paaomatuloa.

Osinkotulojen lahdeverotus

Lahdeverokanta alenee 28 prosenttiin 1.1.2005.

Seuraavassa lueteltujen maiden kanssa tehtyjen sopimusten osalta Suomen lahdeveroprosentitmuuttuvat yhtioveron hyvitysjarjestelmasta luopumisen vuoksi: Itavalta 10%, Alankomaat 15% jaSveitsi 10%. Tama luettelo ei ole tyhjentava.

Suomessa ei perita lahdeveroa osingosta, joka maksetaan EU:n jasenvaltiossa asuvalle yhteisolle,joka valittomasti omistaa vahintaan 20 prosenttia osinkoa maksavan suomalaisen yhtion paaomasta(ennen 25 prosenttia). Lisaksi yhtioveron hyvitysjarjestelman luopumisen takia yhtioveron hyvitykseenliittyvaa veron vahimmaismaaraa koskevaa vaatimusta ei enaa sovelleta.

Luovutusvoittoverotus ja muu verotus

Luovutusvoittojen verotuksessa sovellettava paaomatulojen veroprosentti alenee 28 prosenttiin1.1.2005. Vahintaan kymmenen vuotta omistetun omaisuuden hankintameno-olettama alenee50 prosentista 40 prosenttiin.

Varallisuusverotuksessa sovellettu 185 000 euron alaraja nostetaan 250 000 euroon, javarallisuusverokanta alennetaan 0,9 prosentista 0,8 prosenttiin 1.1.2005 alkaen.

Vuoden 2005 alusta luonnollisen henkilon saama luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, josverovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintaan 1 000 euroa.Vastaavissa oloissa syntynyt luovutustappio ei myoskaan ole vahennyskelpoinen.

106

OSAKEMYYNNIN JARJESTAMINEN

Johdanto

Yhtio, Myyja ja jarjestajat Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild ja Nordea Corporate Finance(‘‘Jarjestajat’’) tekevat jarjestamissopimuksen (‘‘Jarjestamissopimus’’), jonka ehtojen mukaisesti Myyjasitoutuu myymaan Osakkeet Jarjestajille, ja Jarjestajat sitoutuvat ostamaan Osakkeet tai hankkimaanniille ostajia Osakkeen myyntihinnalla vahennettyna yhdistetylla jarjestamis- ja myyntipalkkiolla.

Yhdistetyn jarjestamis- ja myyntipalkkion lisaksi Myyja voi oman paatoksensa mukaan maksaaJarjestajille kannustinpalkkion. Myyja maksaa Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildille Osakemyynninyhteydessa neuvonantopalkkion ja Nordea Corporate Financelle Yleisomyynnin yhteydessajarjestamispalkkion, yhteissummaltaan 550 000 euroa.

Jarjestamissopimuksen mukaan Jarjestajien velvollisuudet edellyttavat tiettyjen ehtojen tayttymista,ja Jarjestajat sitoutuvat ostamaan ja maksamaan kaikki Osakkeet, mikali osakin ostetaan.Jarjestamissopimuksessa Yhtio ja Myyja sitoutuvat korvaamaan Jarjestajille tietyt niiden mahdollisetvahingonkorvausvastuut, mukaan lukien arvopaperimarkkinalakien mukaiset vastuut. Lisaksi Yhtiositoutuu korvaamaan Jarjestajille tiettyja kuluja.

Myyja on antanut Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildille Jarjestajien puolesta oikeuden ostaaylikysyntatilanteissa 30 paivan kuluessa Osakkeiden myyntihinnan paattamispaivan jalkeen enintaan2 860 443 Osaketta (‘‘Lisaosakeoptio’’) Osakkeen myyntihintaan vahennettyna ylla kuvatulla jarjestamis-ja myyntipalkkiolla. Jos Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild kayttaa Lisaosakeoption, Jarjestajat ovatsitoutuneet siihen, etta tiettyjen ehtojen tayttyessa kumpikin niista ostaa Lisaosakeoption perusteellasen prosenttimaaran Osakkeita, joka vastaa heidan Osakkeiden alkuperaista ostomaaraa vastaavaaosuuttaan.

Osakemyynnin lopullinen myyntihinta maaritellaan Myyjan ja Alfred Berg/ABN AMRORothschildin valisissa neuvotteluissa, ja se saattaa erota Osakkeen Osakemyynnin jalkeisestamarkkinahinnasta.

Osakkeita tarjotaan ja myydaan Yhdysvalloissa ainoastaan Yhdysvaltain arvopaperilain Rule 144A-saannoksen perusteella siina maaritellyille ‘‘hyvaksytyille institutionaalisille sijoittajille’’, ja ainoastaanJarjestajien toimesta sellaisten Jarjestajiin liitannaisten arvopaperivalittajien ja -kauppiaiden kautta,jotka on rekisteroity Yhdysvaltojen vuoden 1934 Securities Exchange Act’in 15 pykalan mukaisesti.

Lukuun ottamatta Osakemyynnissa myytavia Osakkeita (mukaan lukien Lisaosakeoptionkayttamisen perusteella myytavat Osakkeet) Yhtio, Myyja ja Suomen valtio ovat sitoutuneet siihen, ettane eivat ilman Alfred Berg/ABN AMRO Rothschildin etukateista ja kirjallista suostumusta (jonkaantamista ei voida kohtuuttomasti evata) ajanjaksolla, joka alkaa Osakkeiden myyntihinnanpaattamispaivasta ja paattyy 360 paivan kuluttua Osakkeiden listaamisesta Helsingin Porssiin, laskeliikkeeseen, tarjoa, lainaa, panttaa, myy, tarjoudu tai sitoudu myymaan, anna optiota tai oikeutta myyda,kateissuorituksen tai muun oikeustoimen kautta, tai muutoin luovuta, suoraan tai valillisesti, Osakkeitatai niihin oikeuttavia arvopapereita tai muita Yhtion arvopapereita, jotka ovat samankaltaisia kuinOsakkeet, tai muita arvopapereita, joilla voi merkita tai jotka ovat vaihdettavissa edella mainittuihinarvopapereihin tai jotka edustavat oikeutta saada edella mainitun arvopaperin, tai ryhdy oikeustoimeen,joka liittyy edella mainittuihin arvopapereihin tai jolla on samanlainen taloudellinen vaikutus kuinOsakkeiden omistusoikeuden siirrolla.

Osakemyynnissa Kemira tarjoaa alustavasti enintaan 15 789 644 Osaketta. Osakemyynti jakaantuuInstituutiomyyntiin ja Yleisomyyntiin. Myyja tarjoaa Instituutiomyynnissa ostettavaksi alustavasti 13 924644 Osaketta suomalaisille ja kansainvalisille institutionaalisille sijoittajille. Myyja tarjoaaYleisomyynnissa ostettavaksi alustavasti 1 865 000 Osaketta yleisolle Suomessa samaan osakekohtaiseenhintaan kuin Instituutiomyynnissa kuitenkin niin, etta Yleisomyynnissa Osakkeen myyntihinta onenintaan 5,25 euroa.

Osakemyynnin yhteydessa Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild voi hyvaksya ostositoumuksiaOsakkeille enemman kuin tarjottavien osakkeiden lukumaara osoittaa tai tehda kauppoja, jotkavakiinnuttavat tai pitavat Osakkeiden hinnan tasolla, joka ei muutoin julkisessa kaupankaynnissavalttamatta vallitsisi (stabilointi). Tallaisia kauppoja voidaan tehda Helsingin Porssissa ja muuten lainsallimissa puitteissa. Mikali tallaisia stabilointitoimenpiteita on tehty, voidaan tallainen Osakkeen hintaavakiinnuttava kaupankaynti lopettaa milloin hyvansa ja se tullaan joka tapauksessa lopettamaan30 paivan kuluttua Osakkeiden myyntihinnan paattamispaivasta. Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild

107

voi stabilointikaupoilla myyda tai ostaa yhteensa enintaan 11 441 772 Yhtion osaketta. Tallaisilletoimenpiteille varatun ajan paattymisen jalkeen Alfred Berg/ABN AMRO Rothschild julkistaaHelsingin Porssin saantojen mukaisesti myytyjen ja ostettujen Osakkeiden kokonaismaaran sekamainittujen kauppojen ylimman, alimman ja keskihinnan.

Osakeosinko

Kemiran hallitus ehdotti 16.9.2004 Kemiran 4.10.2004 pidettavalle ylimaaraiselle yhtiokokoukselle,etta Kemira jakaa osakkeenomistajilleen osinkona yhteensa 30 034 650 Osaketta. Osakeosinko yhdessaOsakemyynnin kanssa vahentaa Kemiran omistuksen Yhtion liikkeeseen laskemista Osakkeista jaOsakkeiden tuottamasta aanimaarasta noin 14,9 prosenttiin (olettaen, etta Lisaosakeoptio kaytetaankokonaisuudessaan). Ehdotuksen mukaisesti nelja Kemiran osaketta oikeuttaa yhteen Osakkeeseen.Osakkeet jaetaan osakkeenomistajille, jotka olivat rekisteroityna Kemiran osakkeenomistajiksi (taihallintarekisteroidyiksi osakkeenomistajiksi) tasmaytyspaivana 7.10.2004, ja Osakkeet siirretaanasianomaisten osakkeenomistajien arvo-osuustileille 14.10.2004. Osakkeiden murto-osat maksetaanrahassa. Kemira pidattaa ulkomaalaisille Osakkeenomistajille maksettavasta Osakeosingostapidatettavan lahdeveron ja Osakeosinko maksetaan naille osakkeenomistajille nettomaaraisena,lahdeveron pidattamisen jalkeen.

OIKEUDELLISET SEIKAT

Osakemyynnin tiettyihin oikeudellisiin seikkoihin liittyvasta neuvonnasta Yhtiolle ja Myyjalle vastaaSuomen, Englannin ja Yhdysvaltain oikeuden osalta White & Case LLP. Osakemyynnin tiettyihinoikeudellisiin seikkoihin liittyvasta neuvonannosta Jarjestajille Suomen oikeuden osalta vastaa RoschierHolmberg Asianajotoimisto Oy.

108

SANASTO

ammoniakki . . . . . . . . . . . . . . . . . . Peruskemikaali, jota valmistetaan maakaasusta ja jota kaytetaanpaaasiassa typpea sisaltavana lannoitteiden raaka-aineena.

ammoniumnitraatti (AN) . . . . . . . . Typpilannoite, joka sisaltaa typpea vain ammonium- janitraattimuodossa. Kaytetaan lannoitteissa ja teknisiintarkoituksiin.

BSE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bovine Spongiform Encephalopathy, hullunlehman tauti.

diammoniumfosfaatti (DAP) . . . . . . Typpea ja fosforia sisaltava lannoite.

dikalsiumfosfaatti (DCP) . . . . . . . . Rehuissa kaytettava kivennaisaine, jota valmistetaan puhtaastafosforihaposta ja kalkkikivesta.

fosfaatti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Luonnonmineraaleissa esiintyva fosforin yhdiste, jota kaytetaanraaka-aineena lannoitteissa, rehu- ja pesuainefosfaateissa.

fosfokipsi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fosforihapon valmistuksessa oheistuotteena muodostuva kipsi.

fosforihappo . . . . . . . . . . . . . . . . . Fosfaattirikasteesta rikkihapon avulla valmistettava happo, jotakaytetaan raaka-aineena muun muassa seoslannoitteissa,rehufosfaateissa, pesuaineissa ja elintarvikealan jatkojalosteissa.

fosfori (P) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Elamalle valttamaton alkuaine. Yksi kolmesta paaravinteesta,jota saadaan rikastamalla fosfaattipitoisia malmeja.

kalium (K) . . . . . . . . . . . . . . . . . . Elamalle valttamaton alkuaine. Yksi kolmesta paaravinteesta,jota louhitaan lahinna suolana kaliumkloridin muodossa.

kaliumnitraatti . . . . . . . . . . . . . . . . Puutarhaviljelyssa kaytettava typpi- ja kaliumlannoite.

kaliumsulfaatti . . . . . . . . . . . . . . . . Kaliumia ja rikkia sisaltava lannoite tai lannoitteen raaka-aine.

kalsiumammoniumnitraatti (CAN) . Typpilannoite, joka sisaltaa ammoniumnitraatin lisaksi vainkalsiumkarbonaattia ja/tai magnesiumkarbonaattia sekadolomiittia. Nitraattipitoisuus enintaan 28 prosenttia.

kasvihuonekaasut . . . . . . . . . . . . . . Ilmakehan lampenemista edistavat kaasut, joista tarkeimpia ovathiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja ilokaasu (typpioksiduuli,N2O).

lannoitekausi . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-kuukautta kestava ajanjakso, joka alkaa 1.7 ja paattyy 30.6.

LORIS� (KEMIRA LORIS) . . . . . Local Resource Information System. Satelliittiohjattutasmalannoitusjarjestelma.

metyleeniurea (MU) . . . . . . . . . . . Hidasliukoinen typpilannoite.

mikroravinteet . . . . . . . . . . . . . . . . Boori (B), koboltti (Co), kupari (Cu), rauta (Fe),mangaani (Mn), molybdeeni (Mo) ja sinkki (Zn). Kaytetaanmyos nimitysta hivenravinne.

moniravinnelannoite . . . . . . . . . . . . Kemiallisesti valmistettu tuote, joka sisaltaa vahintaan kahtaNPK-paaravinteista. Se voi sisaltaa myos sivuravinteita jahivenaineita.

monoammoniumfosfaatti (MAP) . . . NP-lannoite, joka sisaltaa kahta paaravinnetta, typpea jafosforia.

monokalsiumfosfaatti (MCP) . . . . . Rehuissa kaytettava kivennaisaine, jonka valmistukseenkaytetaan puhdasta fosforihappoa ja kalkkikivea.

N-lannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Paaravinteista vain typpea sisaltava lannoite. Esimerkiksiammoniumnitraatti ja urea.

NK-lannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . Typpea ja kaliumia sisaltava lannoite.

109

NP-lannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lannoite, joka sisaltaa kahta paaravinnetta, typpea ja fosforia.Esimerkiksi MAP ja DAP.

NPK-lannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . Lannoite, jonka paaravinteet ovat typpi, fosfori ja kalium. Siihenvoidaan lisata myos useita sivu- ja mikroravinteita.

orgaanis-mineraalinen lannoite . . . . Lannoite, joka koostuu eloperaisesta aineksesta jaepaorgaanisesta lannoitteesta.

PK-lannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fosforia ja kaliumia sisaltava lannoite.

prosessikemikaalit . . . . . . . . . . . . . Paaasiassa prosessiteollisuudelle myytavia tuotteita kutentyppihappoa, ammoniakkia ja teknista ureaa.

paaravinteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . Typpi N, fosfori P ja kalium K.

raskasmetallit . . . . . . . . . . . . . . . . . Yleisimpina kadmium (Cd), elohopea (Hg) ja lyijy (Pb). Myosarseeni (As) luetaan usein raskasmetalleihin.

REACH . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Registration, Evaluation and Authorization of Chemicals.Ehdotus uudeksi EU:n kemikaalilainsaadannoksi.

seoslannoite . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mekaanisesti tai kemiallisesti sekoitettu lannoite, joka sisaltaavahintaan kahta paaravinnetta (NPK) ja muita kasveillemahdollisesti valttamattomia ravinteita.

sivuravinteet . . . . . . . . . . . . . . . . . Kalsium (Ca), magnesium (Mg), natrium (Na) ja rikki (S).

tonni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yksi metrinen tonni, 1 000 kg.

typen oksidit . . . . . . . . . . . . . . . . . Lahinna typpioksiduuli (N2O), typpimonoksidi (NO) jatyppidioksidi (NO2). Typpikaasuja, joita muodostuu paastoinapoltossa ja esimerkiksi typpihapon valmistuksessa. Typen oksiditaiheuttavat happamoitumista ja saastuttavat ilmaa.

typpihappo . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ammoniakista katalyyttisesti polttamalla valmistettuperuskemikaali. Tarkea lannoitetuotannossa kaytettavapuolivalmiste. Myos muita teknisia kayttotarkoituksia.

typpi (N) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kasvien kasvamiselle valttamaton paaravinne.

urea . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yksiravinteinen, runsaasti typpea sisaltava lannoite, jotavalmistetaan ammoniakista ja hiilidioksidista. Kaytetaan myosliimahartseissa.

18% P . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rehuhappojen toimitusmaarat muunnettuina vastaamaan18-prosenttisen fosfaatin toimitusmaaraa.

110

TILINPAATOSTIETOJEN SISALLYSLUETTELO

Sivu

Tilintarkastajan lausunto Listalleottoesitteesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-3

Kemira GrowHow -konserni: Konsernin tilintarkastamattomat lyhennetyt valitilinpaatokset30.6. paattyneilta kuuden kuukauden jaksoilta 2003 ja 2004 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-5Konsernin tuloslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-7Konsernin taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-8Konsernin rahavirtalaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-9Konsernivalitilinpaatoksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-10

Kemira GrowHow -konserni: Konsernitilinpaatokset 31.12. paattyneilta tilikausilta 2002 ja 2003 F-11Konsernin tuloslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-13Konsernin taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-14Konsernin rahavirtalaskelma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-16Konsernintilinpaatoksen liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-17Tilintarkastuskertomus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-35

Kemira GrowHow Oy, emoyhtion tilinpaatokset 31.12. paattyneilta tilikausilta 2001, 2002 ja2003 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-37Emoyhtion tuloslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-39Emoyhtion taseet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-40Emoyhtion rahavirtalaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-41Emoyhtion tilinpaatosten liitetiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-42Tilintarkastuskertomukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . F-54

F-1

(Tama sivu on tarkoituksella jatetty tyhjaksi.)

F-2

TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO LISTALLEOTTOESITTEESTA

Listalleottoesite

Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 §:n 5 momentin ja Valtiovarainministerion listalleottoesitettakoskevan asetuksen (19.6.2002/539) 5 §:n perusteella lausumme seuraavaa:

Olemme tarkastaneet Kemira GrowHow Oyj:n (entinen Kemira GrowHow Oy, entinen KemiraAgro Oy) tilivuosien 2001–2003 tilinpaatokset, kirjanpidon ja hallinnon seka Kemira GrowHow-konsernin tilinpaatoksen tilivuodelta 2003 tilivuotta 2002 koskevine vertailutietoineen. Naistatarkastuksista annetut tilintarkastuskertomukset ovat listalleottoesitteen liitteena.

Listalleottoesitteen tietojen oikeellisuudesta ja taydellisyydesta vastaa yhtion johto. Sen laadinnassaon poikettu lainsaadannossa asetetuista vaatimuksista Rahoitustarkastuksen poikkeusluvan diaarinumero128/250/2004 mukaisesti.

Yhdistelty taloudellinen informaatio vuosilta 2003-2001

Olemme tarkastaneet yleisluonteisesti Kemira GrowHow -liiketoiminnan yhdistellyn taloudelliseninformaation vuosilta 2003–2001 listalleottoesitteen sivuilla 62–68. Tama, ainoastaan osittaintilintarkastettu, yhdistelty taloudellinen informaatio on liikkeellelaskijan johdon laatima ja sen vastuulla.

Yhdisteltyyn taloudelliseen informaation sisaltyvat vuoden 2003 tiedot, samoin kuin tase vuodelta2002, ovat tilintarkastettuja. Muilta osin tilintarkastamaton yhdistelty taloudellinen informaatio sisaltaatuloslaskelman ja kassavirtalaskelman vuodelta 2002 seka tuloslaskelman, taseen ja kassavirtalaskelmanvuodelta 2001, samoin kuin avainlukuja jatkuvista ja lopetetuista liiketoiminnoista. Informaatio ei sisallatoimintakertomuksia eika kirjanpitolain tarkoittamia tilinpaatoksen liitetietoja. Tilintarkastamatonyhdistelty taloudellinen informaatio on laadittu kirjanpitolaista ja konsernitilinpaatoksenlaadintaperiaatteista poiketen myos silta osin, etta tuloslaskelmaan ja kassavirtalaskelmaan vuodelta2002 seka tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtalaskelmaan vuodelta 2001 on yhdistelty myos eraidensellaisten yhtioiden tulos ja taseasema, joissa Kemira GrowHow Oyj tytaryhtioineen ei kyseisina vuosinakayttanyt kirjanpitolaissa tarkoitettua maaraysvaltaa. Kemira GrowHow Oyj tytaryhtioineen on kayttanytmaaraysvaltaa kyseisissa yhtioissa 1.7.2002 alkaen, mutta ne ovat olleet osa Kemira GrowHow-liiketoimintaa jo tata ennen vuosina 2001 ja 2002.

Tilintarkastamattoman yhdistellyn taloudellisen informaation vuosilta 2002 ja 2001 yleisluonteinentarkastus on suoritettu KHT-yhdistyksen yleisluonteista tarkastusta koskevan suosituksen mukaisesti.Yleisluonteinen tarkastus suunnitellaan ja toteutetaan kohtuullisen varmuuden saavuttamiseksi siita,etteivat laskelmat sisalla olennaisia virheita tai puutteita. Yleisluonteinen tarkastus rajoittuupaaasiallisesti yhtion henkilokunnalle tehtyihin tiedusteluihin ja analyyttisiin tarkastustoimenpiteisiinantaen siten tilintarkastusta alemman tasoisen varmuuden. Emme talta osin ole suorittaneettilintarkastusta emmeka siten anna tilintarkastuskertomusta.

Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aihettaolettaa, ettei tilintarkastamaton yhdistelty taloudellinen informaatio ole laadittu listalleottoesitteessasivuilla 62 ja 68 mainittujen periaatteiden mukaisesti tai ettei informaatio olennaisilta osin annakirjanpitolain ja muiden tilinpaatoksen laatimista koskevien saannosten ja maaraysten tarkoittamallatavalla, ja ottaen huomioon edella mainitut poikkeamat kirjanpitolaista, oikeita ja riittavia tietojaKemira GrowHow -liiketoiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilintarkastamaton pro forma -taloudellinen informaatio

Kemira GrowHow Oyj:n listallaottoesitteen sivuilla 69–73 on esitetty pro forma -taloudellistainformaatiota, joka on tarkoitettu havainnollistamaan, miten selostetut liiketapahtumat olisivatvaikuttaneet tilinpaatosinformaation, mikali tapahtumat olisivat tapahtuneet pro forma -informaatiossaesitettyna ajankohtana.

Liikkeeseenlaskijan johto vastaa siita, etta pro forma -taloudellinen informaatio on laadittuRahoitustarkastuksen kannanoton K/45/2002/PMO mukaisesti. Kannanoton mukaan tehtavanamme onantaa lausunto pro forma -informaatiosta suorittamamme tyon perusteella. Tyomme on suoritettuKHT-yhdistyksen ohjeen ‘‘Tilintarkastajan raportointi pro forma -taloudellisesta informaatiosta’’mukaisesti. Olemme talloin verranneet pro forma -informaatiossa esitetyn oikaisemattomaninformaation vastaaviin Kemira GrowHow Oy:n tilinpaatos- ja tilintarkastamattomiin

F-3

TILINTARKASTAJAN LAUSUNTO LISTALLEOTTOESITTEESTA (jatkuu)

valitilinpaatostietoihin, arvioineet pro forma -oikaisuja niihin liittyvan lahdeaineiston perusteella sekaselvittaneet esitetyn pro forma -informaation sisaltoa Kemira GrowHow Oyj:n johdon kanssa. Emmeole suorittaneet pro forma -taloudellisen informaation tilintarkastusta emmeka siten anna siitatilintarkastuskertomusta.

Lausuntonamme esitamme, etta (i) pro forma -taloudellinen informaatio on koottu esitteessasivulla 69 ja alaviitteissa sivuilla 70–73 selostettuja periaatteita noudattaen, (i) etta mainitut periaatteetovat olennaisilta osin Kemira GrowHow Oyj:n laskentaperiaatteiden mukaisia, seka (iii) etta tehdyt proforma -oikaisut ovat soveltuvia pro forma -informaation esittamiseksi ylla mainitunRahoitustarkastuksen kannanoton mukaisesti.

Helsingissa 27 syyskuuta 2004

KPMG WIDERI OY AB

Hannu NiilekselaKHT

F-4

KEMIRA GROWHOW

KONSERNIN TILINTARKASTAMATON LYHENNETTY VALITILINPAATOS

VUOSIEN 2003 JA 2004

KUUDELTA ENSIMMAISELTA KUUKAUDELTA

F-5


F-6

KEMIRA GROWHOW -KONSERNI


KONSERNIN TULOSLASKELMA

(luvut miljoonaa euroa)

1.1. – 30.6.

2003 2004

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631,8 620,9Kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –593,4 –556,2Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –24,7 –25,5Arvonalentuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,0 0,0

Liikevoitto /- tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,7 39,2

Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –12,8 –9,7Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –2,4 –5,9Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 0,5

Tilikauden voitto /- tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,1 24,1

Katso oheiset liitetiedot.

F-7



KONSERNIN TASE


30.6.

2003 2004

Vastaavaa

Pysyvat vastaavat

Aineettomat hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,8 19,5Aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 284,7 310,4Sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,2 28,4

Pysyvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 335,7 358,3

Vaihtuvat vastaavatVaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 175,0 177,6Saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 261,9 315,9Rahat ja pankkisaamiset seka rahoitusarvopaperit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,9 33,1

Vaihtuvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 456,8 526,6

Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792,5 884,9

Vastattavaa

Oma paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 177,1 210,5Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,0 4,6Laskennallinen verovelka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,6 6,0Pitkaaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 181,9 179,6Lyhytaikainen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 423,9 484,2

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 792,5 884,9


F-8



KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA


30.6.

2003 2004

Liiketoiminnan rahavirratLiikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,7 39,2Oikaisut liikevoittoon(1) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –32,0 –9,8Kayttopaaoman muutos yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –8,9 –4,0Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,7 25,5Korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,0 0,9Korkokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –8,8 –7,9Saadut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,1Muut rahoituserat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,5 0,0Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,4 –0,9

Liiketoiminnassa kertyneet rahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –5,0 43,1

Investointien rahavirratKayttoomaisuuden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –18,7 –38,2Kayttoomaisuuden myynnit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 8,2

Investointeihin kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –18,4 –30,0

Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –23,4 13,1

Rahoituksen rahavirratPitkaaikaisten lainojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,4 7,9Lyhytaikaisten velkojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33,7 –31,3Maksetut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0Muut (konserniavustukset) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –17,6 13,1

Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,5 –10,3

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –2,9 2,8Rahavarat 30.6. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,9 33,1Rahavarat 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,8 30,3

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –2,9 2,8

Rahavirtalaskelman erat eivat ole suoraan johdettavissa taseesta.

(1) Ei-kassaperusteiset erat liikevoitossa (esim. arvonalennukset) seka kayttoomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot


F-9



KONSERNIN VALITILINPAATOKSEN LIITETIEDOT


1.1. – 30.6.

2003 2004

Liikevaihto toimialoittainCrop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 506,2 511,7Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 150,7 135,6Toimialojen valinen liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –25,1 –26,4

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 631,8 620,9

Vastuusitoumukset

31.12.2003 30.6.2004

Kiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,9 19,0

Annetut pantitOmien sitoumusten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,1 3,9Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,8 0,8

TakauksetOsakkuusyritysten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41,7 47,1Omien sitoumusten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,5 6,7Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,5

KayttoleasingvastuutVuoden sisalla eraantyvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 0,5Yli vuoden sisalla eraantyvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 1,2

Muut vastuutOsakkuusyritysten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — —Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — —

Oikeudenkaynnit

Laajaan kansainvaliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on vastaajana tai kantajana useissaoikeudenkaynneissa. Konserni ei odota minkaan talla hetkella vireilla olevan oikeudenkaynnin yksin taiyhdessa muiden kanssa heikentavan merkittavasti konsernin taloudellista asemaa tai toiminnan tulosta.

Korkein hallinto-oikeus on antanut huhtikuussa 2004 paatoksen Kemira Phosphates Oy:nSiilinjarven tehtaiden jatelupaa koskeneeseen valitukseen. Vaikka hallinto-oikeuden paatos olinegatiivinen, Yhtion johto katsoo ettei talla ole vaikutusta Kemira GrowHow’n taloudelliseen asemaan.Yhtion johto uskoo Kemira GrowHow’n toimivan voimassa olevan ymparistoluvan mukaisesti ja uskoo,etta uusi vuonna 2004 haettava ymparistolupa ei vaikuta olennaisesti Kemira GrowHow’n toimintoihin.

F-10


KONSERNITILINPAATOKSET

VUOSILTA 2002 JA 2003

F-11


F-12


KONSERNIN TULOSLASKELMA

(luvut miljoonina euroina)

1.1. – 31.12.

Viite 2002 2003

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1, 23 1 029,3 1 205,4Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 4,7 4,4Kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3, 4 –952,2 –1141,1Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 –49,4 –50,9Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 –144,6 7,0

Liikevoitto / - tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 –112,2 24,8

Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 –11,5 –19,4Osuus osakkuusyritysten tuloksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 –1,1 –8,5

Nettorahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –12,6 –27,9

Voitto / tappio ennen satunnaisia eria, veroja ja vahemmistoosuuksia . . . . . –124,8 –3,1

Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 –5,6 20,4Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 7,2 –4,8Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 –0,1

Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –123,2 12,4

Katso viitteen mukaiset liitetiedot.

F-13


KONSERNIN TASE


31.12.

Viite 2002 2003

Vastaavaa

Pysyvat vastaavat

Aineettomat hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 17,7 16,0

Aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 294,2 287,7

SijoituksetOsuudet osakkuusyrityksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 24,6 12,4Muut osakkeet ja osuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,0 4,9Muut sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,3 13,8

Sijoitukset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 41,9 31,1

Pysyvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 353,8 334,8

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 168,0 175,7

SaamisetLaskennalliset verosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 9,1 7,4Korolliset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39,6 34,1Korottomat saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 246,2 260,7

Saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 294,9 302,2

Rahoitusarvopaperit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,2 3,5Rahat ja pankkisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,6 26,8

Vaihtuvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 485,7 508,2

Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839,5 843,0


F-14


KONSERNIN TASE – (JATKUU)


31.12.

Viite 2002 2003

Vastattavaa

Oma paaomaOsakepaaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156,0 156,0Ylikurssirahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 8,5Muut rahastot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,6Edellisten tilikausien voitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136,3 4,9Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –123,2 12,4

Oma paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 178,2 182,4

Vahemmistoosuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,3 5,1

Pitkaaikainen vieras paaomaPitkaaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 169,1 155,9Varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 27,6 12,9

Pitkaaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196,7 168,8

Laskennallinen verovelka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17, 18 3,9 3,7

Lyhytaikainen vieras paaomaLyhytaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240,9 289,2Lyhytaikaiset varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 33,8 14,7Muu lyhytaikainen koroton vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 179,7 179,1

Lyhytaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 454,4 483,0

Vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 655,0 655,5

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 839,5 843,0


F-15


KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA


31.12.2003

Liiketoiminnan rahavirratLiikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,8Oikaisut liikevoittoon1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –28,9Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,9Korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,3Korkokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –17,2Saadut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2Muut rahoituserat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,5Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –6,1

Rahavirta ennen kayttopaaoman muutosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,5

Kayttopaaoman muutosVaihto-omaisuuden muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –7,7Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,6Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,2

Kayttopaaoman muutos yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,1Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26,4

Investointien rahavirratTytaryrityksen hankinta vahennettyna sen hankintahetken rahavaroilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,1Muiden osakkeiden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –2,0Muun kayttoomaisuuden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -49,6Luovutustulot muiden osakkeiden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0Luovutustulot muun kayttoomaisuuden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,2

Investointeihin kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –50,5

Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –24,1

Rahoituksen rahavirratPitkaaikaisten lainojen nostot (+), maksut (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –10,5Pitkaaikaisten lainasaamisten vahennys (+), lisays (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7Lyhtyaikaisen rahoituksen lisays (+), vahennys (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,5Maksetut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0Konserniavustus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –5,6Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –5,5

Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,6

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,5Rahavarat 31.12 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30,3Rahavarat 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,8

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,5

(1) Ei-kassaperusteiset erat liikevoitossa (esim. arvonalennukset) seka kayttoomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot.

Rahavirtalaskelman erat eivat ole suoraan johdettavissa taseesta.


F-16


KONSERNITILINPAATOKSEN LIITETIEDOT

KONSERNITILINPAATOKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Liiketoiminnan kuvaus

Kemira GrowHow Oy (‘‘yhtio’’) on yksi maailman johtavista lannoite- ja rehufosfaattiteollisuudenyrityksista. Sen emoyritys on Kemira Oyj (‘‘Kemira’’), joka on listattu Helsingin Arvopaperiporssiin.Kemira GrowHow kehittaa ja markkinoi korkealaatuisia lannoitteita, elainrehuvalmisteita jakemikaaleja, joita tarvitaan monilla teollisuudenaloilla. Yhtiolla on myynti- ja tuotantotoimintaa useissamaissa. Paamarkkina-alueet ovat Itameren ympariston maat seka Keski-Eurooppa. Kemira GrowHow’npalveluksessa on noin 3 000 henkiloa 29:ssa eri maassa. Liikevaihto vuonna 2003 oli 1 205 miljoonaaeuroa ja liikevoitto oli 24,8 miljoonaa euroa. Kemira GrowHow kuuluu Kemira-konserniin.

Laadintaperiaatteet

Kemira GrowHow Oy:n ja sen tytaryhtioiden muodostaman Kemira GrowHow -konsernin(‘‘konserni’’ ja’’Kemira GrowHow’’) konsernitilinpaatos on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien jasaannosten mukaan. Konsernitilinpaatoksen laadinta Suomessa voimassa olevien lakien ja saannostenmukaan edellyttaa konsernijohdon tekevan arvioita ja oletuksia tilikauden aikana esitettyjen tuottojen jakulujen seka konsernitilinpaatoksessa esitettyjen varojen, velkojen seka ehdollisten varojen ja velkojenmaarista. Toteumat voivat erota arvioiduista maarista.

Konsernitilinpaatoksen laadintaperiaatteet

Konsernitilinpaatos sisaltaa Suomessa rekisteroidyn emoyhtion lisaksi sen tytaryhtiot. Emoyhtiollaon naissa yhtioissa omistuksensa perusteella suoraan tai tytaryhtioidensa kautta yli puolet aanivallastatai muutoin maaraysvalta. Kesakuussa 2002 toteutettiin rakennejarjestelyt, joilla saatettiin KemiraGrowHow’n juridinen rakenne vastaamaan Kemira GrowHow’n liiketoiminta- ja raportointirakennetta.Kemira siirsi tiettyjen Kemira GrowHow’n liiketoimintojen omistuksen Kemira Growhow Oy:lle. Kaikkinama liiketoimintajarjestelyt kasiteltiin hankintamenomenetelmalla. Hankittujen netto-omaisuuserienkirjanpitoarvot ylittava hankintamenon osa on kirjattu liikearvoksi. Yleensa liikearvon poistoaika onaktiivan vaikutusaika, joka on enintaan 20 vuotta. Vuoden 2002 sisaisista rakennejarjestelyista syntyneetliikearvot poistettiin vuonna 2002.

Kaikki konserniyhtioiden valiset liiketapahtumat on eliminoitu. Vahemmiston osuus tuloksestaesitetaan omana eranaan tuloslaskelmassa ja omasta paaomasta omana eranaan taseessa.

Konsernin osakkuusyritykset ovat omistusyhteysyrityksia, joissa konsernilla on huomattavavaikutusvalta (omistusosuus 20–50 %:a). Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpaatokseenpaaomaosuusmenetelmalla. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konserninomistuksen mukaisesti ja esitetty tuloslaskelmassa omana eranaan. Kemira GrowHow Oy:ntilinpaatoksessa osakkuusyritykset on esitetty taseessa hankintamenoon tai sita alhaisempaan kaypaanarvoon arvostettuina.

Yhteisyritykset, joissa konsernilla on yhteinen maaraysvalta toisten osapuolten kanssa, on yhdisteltykonsernitilinpaatokseen konsernin suhteellisen osuuden mukaan rivi rivilta.

Omistukset muissa yhtioissa (konsernin aanivalta vahemman kuin 20 %:a) on esitetty taseessahankintamenoon tai sita mahdollisesti alhaisempaan kaypaan arvoon arvostettuina, ja nailta yhtioiltasaadut osingot on esitetty tuloslaskelmassa.

Liiketapahtumat muiden Kemira-konsernin yhtioiden kanssa on esitetty rivilla ‘‘Muutkonserniyhtiot’’.

Ulkomaiset tytaryhtiot

Konsernitilinpaatoksissa ulkomaisten tytaryhtioiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksitilikauden keskimaaraisia kursseja ja taseet tilinpaatospaivan valuuttakursseja kayttaen. Kurssiero, jokasyntyy tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri kursseilla, kirjataan omaan paaomaan. Liikearvonmuuntamisessa on kaytetty hankinta-ajankohdan valuuttakurssia. Muut oman paaoman muuntoerot onesitetty oman paaoman lisayksina ja vahennyksina.

F-17



KONSERNITILINPAATOKSEN LAADINTAPERIAATTEET (jatkuu)

Valuuttamaaraiset erat

Konserniyhtiot muuntavat omissa kirjanpidoissaan paivittaiset valuuttamaaraiset liiketapahtumatkirjanpitovaluutakseen tapahtumapaivan kursseja kayttaen. Tilinpaatoksissa valuuttamaaraiset saamisetja velat arvostetaan kayttaen tilinpaatospaivan valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvatkurssierot kasitellaan myyntien ja ostojen oikaisuina. Rahoitukseen ja valuuttamaaraisenkokonaisposition suojaamiseen liittyvat kurssierot esitetaan rahoituksen kurssieroissa.

Johdannaissopimukset

Yhtio suojaa lahinna valuuttamaaraisia myynteja ja ostoja, ja suojausinstrumentteina kaytetaanKemira Oyj:n rahoitusosaston kanssa tehtyja valuuttatermiineja. Vaikka yhtio ei solmijohdannaissopimuksia spekulatiivisesti tai kaupankayntitarkoituksiin, johdannaisia ei olekirjanpidollisesti kasitelty suojausinstrumentteina. Kaikki tilinpaatoshetkella avoinna olevat johdannaisetarvostetaan kaypaan arvoon joko saamisiksi tai veloiksi, kayvan arvon muutokset kirjataantulosvaikutteisesti.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun tavaroiden omistukseen liittyvat merkittavat riskit jaedut ovat siirtyneet ostajalle. Konsernin myynteihin ei sisally pitkaaikaishankkeita. Liikevaihto sisaltaamyytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vahennettyoikaisuerina myynnin valilliset verot, kateisalennukset, muut alennukset ja myyntisaamisten kurssierot.

Elakejarjestelyt

Suomessa pakolliset ja vapaaehtoiset elakejarjestelyt on katettu pakollisenelakevakuutusorganisaation kautta. Maksut konsernin elakesaatioon kirjataan elakesaation laskemienmaarien mukaisesti. Maksut perustuvat tiettyihin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin ja Suomentyoelakelain muihin normeihin. Suomessa konserniyhtiot ovat vastuussa tietyista, henkilokunnanlukumaaraan perustuvista tyokyvyttomyyselakkeista. Tyokyvyttomyystapauksissa yhtiot maksavatvelvoitteen maaran elakesaatioon siina vaiheessa, kun maksupaatos on tehty. Siten vuosittaistenelakekustannusten suhteellinen osuus palkoista voi vaihdella riippuen tyokyvyttomyystapaustenlukumaarasta.

Ulkomaisilla tytaryhtioilla on erilaisia elakejarjestelyja kunkin toimintamaan paikallisten olojen jakaytantojen mukaisesti. Elakejarjestelyt on yleensa hoidettu erillisissa elakesaatioissa tai elakevakuutus-yhtioissa. Elakekulut perustuvat elakevastuulaskelmiin ja ne kirjataan tulosvaikutteisesti.

Vieraan paaoman menot

Vieraan paaoman menot kirjataan kuluksi silla tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Valittomat verot

Konsernituloslaskelman verot sisaltavat kunkin yhtion verotettavaan tulokseen perustuvatvalittomat verot, jotka on laskettu paikallisten verosaannosten mukaan, naiden aikaisempiin tilikausiinkohdistuvat oikaisut seka laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Laskennalliset verosaamiset ja- velat on laskettu kaikista taseen kirjanpitoarvon ja verotusarvonvalisista valiaikaista eroista. Laskennalliset verosaamiset muun muassa verotuksessa vahvistetuistatappioista on kirjattu tilinpaatokseen vain siihen maaraan asti kuin veroyksikolle todennakoisesti syntyyverotettavaa tuloa, niin etta verosaamiset pystytaan hyodyntamaan. Verovelkaa ja -saamista laskettaessaon kaytetty tilinpaatoksen laatimishetkella voimassa olevaa tai valtion ilmoittamaa verokantaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kirjataan kuluksi silla tilikaudella, jonka aikana ne ovatsyntyneet.

F-18




Aineeton ja aineellinen omaisuus

Pysyvat vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vahennettyna suunnitelman mukaisillapoistoilla ja arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina riippuenhankinnan taloudellisesta vaikutusajasta. Tavallisimmat poistoajat ovat:

• Koneet ja kalusto 3–15 vuotta

• Rakennukset ja rakennelmat 25 vuotta

• Liikearvo 5–20 vuotta

• Aineeton omaisuus 5–10 vuotta

Pysyvien vastaavien myyntivoitot sisaltyvat liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiotliiketoiminnan muihin kuluihin. Korkomenoja ei aktivoida pysyvien vastaavien hankintamenoon.Saannollisin maaraajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista taikunnossapitotoimenpiteista johtuvat menot kasitellaan investointeina ja naiden hankintamenotpoistetaan vaikutusaikanaan.

Leasing

Konserni on vuokrannut tiettyja aineellisia hyodykkeita erilaisilla kaytto- jarahoitusleasingsopimuksilla. Leasingmaksut on kasitelty vuokrakuluina, paitsi rahoitusleasingsopimukset,jotka esitetaan osana konsernin pysyvia vastaavia ja naihin liittyva leasingvelka pitka- ja lyhytaikaisissaveloissa, eraantymisensa mukaisesti. Rahoitusleasingsopimusten osalta tuloslaskelmassa esitetaanvuokrakulujen asemasta leasingomaisuuden poistot ja velasta aiheutuneet korkokulut.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu fifo-periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitaalempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on hinta, joka vaihto-omaisuushyodykkeestasaadaan tavanomaisessa liiketoiminnassa myytaessa, myyntikustannuksilla vahennettyna. Valmiiden jakeskeneraisten tuotteiden hankintameno sisaltaa osuuden valmistuksen valillisista kustannuksista.

Rahavarat

Rahavaroihin sisaltyvat rahat ja pankkisaamiset seka rahoitusarvopaperit.

Omaisuuserien arvon alentuminen

Jokaisen vuositilinpaatoksen laadinnan yhteydessa arvioidaan, onko viitteita siita, etta jonkinkonsernin omaisuuseran arvo saattaa olla alentunut. Mikali viitteita arvonalentumisesta ilmenee,omaisuuserasta kerrytettavissa oleva rahamaara arvioidaan omaisuuseran kayttoarvon tai siita myytaessasaatavan nettomyyntihinnan perusteella. Arvonalentumistappio kirjataan siina tapauksessa, ettaomaisuuseran kirjanpitoarvo ylittaa sen kerrytettavissa olevan rahamaaran. Tappio kirjataantuloslaskelmaan. Jos tappion kirjaamisen jalkeen kerrytettavasta rahamaarasta tehdyissa arvioissa ontapahtunut positiivinen muutos, aikaisempina vuosina tehty arvonalennuskirjaus peruutetaankorkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuseralle olisi maaritetty, jos siita ei olisi aikaisempinavuosina kirjattu arvonalentumistappiota.

Ennakoidut rahavirrat on laskettu jarkevien ja perusteltavissa olevien olettamusten ja ennusteidenpohjalta. Rahavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyvaksymiin suunnitelmiin ja ennusteisiin.Ennustekautta myohaisemmat ennakoidut rahavirrat arvioidaan normaalisti ekstrapoloimalla rahavirratkayttaen tulevien vuosien osalta tasaista tai pienenevaa kasvuvauhtia. Diskonttauskorkona on kaytettypaaomakustannusten painotettua keskiarvoa. Se on maaritelty ennen veroja ja kuvastaa markkinoidennakemysta tarkasteluhetkella rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvista riskeista.

F-19




Omaisuuserien arvonalentumista arvioidaan rahavirtaa tuottavien yksikkojen tasolla, jotka ovatpienimpia yksiloitavissa olevia omaisuuserien ryhmia, joiden jatkuvasta kaytosta kertyy rahavirtaa, jokaon pitkalti riippumatonta muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien rahavirrasta.

Varaukset

Taseeseen merkitaan varaus, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynytoikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennakoista, etta siita aiheutuu vastaisia menoja javelvoitteen maara on arvioitavissa luotettavasti. Uudelleenjarjestelyvaraus kirjataan, kun jarjestelysta onlaadittu yksityiskohtainen ja asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu taisiita on tiedotettu niille, joihin jarjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava maara vastaa parasta arviotamenoista, joita olemassa olevan velvoitteen tayttaminen edellyttaa tilinpaatospaivana. Jos rahanaika-arvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaisiin eriin on kirjattu Kemira-yhtioilta saadut tai Kemira-yhtioille maksetutkonserniavustukset. Verotussyista konserniyhtioiden voitot ja tappiot on Suomessa yhdistettytytaryhtioilta saaduilla seka tytaryhtioille maksetuilla konserniavustuksilla. Konserniavustukset oneliminoitu konsernitilinpaatoksessa.

Tilinpaatossiirtojen kertyma

Tilinpaatossiirtojen kertyma koostuu vapaaehtoisista varauksista seka kertyneesta poistoerosta.Tilinpaatossiirtojen kertyma on jaettu laskennalliseen verovelkaan ja omaan paaomaan.Tilinpaatossiirtojen muutos esitetaan konsernituloslaskelmassa jaettuna laskennallisen verovelanmuutokseen ja tilikauden tulokseen.

F-20



(luvut miljoonina euroina, ellei muuta ilmoitettu)

1. LIIKEVAIHTO1.1. – 31.12.

2002 2003

Liikevaihto toimialoittainCrop Cultivation . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 834,5 960,3Industrial Solutions . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213,1 295,7Toimialojen valinen liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –18,3 –50,6

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 029,3 1 205,4

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdostaSuomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 17Muut EU-maat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53 57Muu Eurooppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 12Aasia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 5Afrikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 4Muut maat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2Muut konserniyhtiot / EU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 3

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 100

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT1.1. – 31.12.

2002 2003

Kayttoomaisuuden myyntivoitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5 0,9Vuokratuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 0,4Vakuutuskorvaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,1Konsultointi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,0Romun ja jatteen myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,2Muut liiketoiminnan tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 2,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,7 4,4

Vuoden 2002 myyntivoitto sisaltaa Espoon maa-alueiden ja Verdera Oy:n osakkeiden myyntivoiton2,0 miljoonaa euroa.

F-21


KONSERNITILINPAATOKSEN LIITETIEDOT (jatkuu)


3. KULUT1.1. – 31.12.

2002 2003

Materiaalit ja palvelutAineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 541,6 668,2Varaston muutos(2) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,7 –5,6Ulkopuoliset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 136,1 175,1

Materiaalit ja palvelut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 705,4 837,7

Valmistus omaan kayttoon(3) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –3,1 –2,2Henkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124,3 154,5Vuokrat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,2 7,7Kayttoomaisuuden myyntitappiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,9Muut kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 118,2 142,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 952,2 1 141,1

(2) Sisaltaa aine- ja tarvikevarastojen muutoksen 13,9 milj. euroa ja –2,9 milj. euroa vuonna 2002 ja 2003 seka valmistevarastonmuutoksen 13,8 milj. euroa ja –2,7 milj. euroa vuonna 2002 ja 2003.

(3) Valmistus omaan kayttoon sisaltaa lahinna kayttoomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilomenoja seka varastostaotettuja aineita ja tarvikkeita.

Vuonna 2003 kustannukset sisalsivat pitka- ja lyhytaikaisten pakollisten varausten nettolisaystayhteensa 0,9 milj. euroa ja vuonna 2002 nettovahennysta 5,6 milj. euroa.

4. HENKILOSTOKULUT JA HENKILOSTOMAARA1.1 – 31.12.

2002 2003

Hallitusten ja toimitusjohtajien palkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 1,6Muut palkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 93,9 119,5Elakekulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,2 16,1Muut henkilostosivukulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,9 17,3

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 124,3 154,5

Yritysjohtoon kuuluvat henkilot lahipiireineen eivat ole olennaisessa liikesuhteessa yhtioon.

Johdon elakesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Kemira Oyj:n toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on mahdollisuus paasta elakkeelle60-vuotiaina. Toimitusjohtajan osalta oikeus perustuu tehtyyn sopimukseen, jonka mukaan maksimielakeon 66 %:a elakepalkasta.

Varatoimitusjohtajan maksimielake on 66 %:a elakepalkasta. Tama mahdollisuus perustuu 1.1.1991alkaen uusilta jasenilta suljetun lisaelakesaation etuuksiin. Lisaelakesaation toimintapiiriin kuuluvatkaikki ennen vuotta 1991 yhtion palvelukseen tulleet henkilot ja elakesaation etuudet koskevat kokosita henkilostoa, jolla palvelusvuodet ja muut elakkeen myontamista koskevat ehdot tayttyvat.Vastaavanlaisia jarjestelyja on myos muissa konsernin yhtioissa.

F-22




4. HENKILOSTOKULUT JA HENKILOSTOMAARA (jatkuu)

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta, minka lisaksi hanelle maksetaan 6 kuukaudenpalkkaa vastaava korvaus, mikali yhtio irtisanoo hanet.

1.1. – 31.12.

2002 2003

HenkilokuntaHenkilokunta Suomessa keskimaarin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 026 1 247Henkilokunta Suomen ulkopuolella keskimaarin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 477 1 886

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 503 3 133

Henkilokunta Suomessa vuoden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 243 1 198Henkilokunta Suomen ulkopuolella vuoden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 796 1 863

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 039 3 061

5. POISTOT1.1. – 31.12.

2002 2003

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat hyodykkeetAineettomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,4Liikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7 1,4Konserniliikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,9 0,4Muu aineeton omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,7 2,6

Aineelliset hyodykkeetRakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,7 5,3Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37,0 38,6Muut aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,1 2,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49,4 50,9

6. ARVONALENNUS VUONNA 2002

Tuloslaskelman arvonalennustappio vuonna 2002, 144,6 milj. euroa, liittyy paaosin konsernin tytar-ja osakkuusyhtioiden omaisuus- ja kayttoarvojen alenemiseen. Lisaksi eraan sisaltyy 7,0 miljoonan euronkuluvaraus Kemira GrowHow’n elakejarjestelyjen eriyttamiseksi konsernin muista elakejarjestelyista.Kuluvaraus peruttiin vuonna 2003.

Arvonalennustappio kayttoarvoista on laskettu vertaamalla omaisuuden kirjanpitoarvoa arvioitujenvastaisten rahavirtojen nykyarvoon omaisuuden jatkuvasta kaytosta ja luovutuksesta taloudellisenpitoajan paattyessa vahennettyna luovutuksesta aiheutuvilla valittomilla menoilla. Arvonalennustappionvaikutukset konsernin pysyviin vastaaviin on esitetty liitetiedoissa 10–11.

F-23




7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT1.1. – 31.12.

2002 2003

RahoitustuototOsinkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1

Korkotuotot, muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,6 1,9Korkotuotot, muut konserniyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,3 0,6

Korkotuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,9 2,5

Muut rahoitustuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 —Kurssivoitot, muut konserniyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,9 —

Rahoitustuotot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,1 2,6

RahoituskulutKorkokulut, muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –7,1 –6,4Korkokulut, muut konserniyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –10,3 –10,5

Korkokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –17,4 –16,9

Muut rahoituskulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,6 –0,6Kurssitappiot, muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,6 –0,6Kurssitappiot, muut konserniyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — –3,9

Rahoituskulut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –19,6 –22,0

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –11,5 –19,4

Nettorahoituskulut liikevaihdosta(4) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 1,6Nettokorot liikevaihdosta, % . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,2 1,2

KurssierotRealisoituneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,5 —Realisoitumattomat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,8 –4,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 –4,5

Osuus osakkuusyritysten tuloksistaOsuus osakkuusyritysten voitoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,5Osuus osakkuusyritysten tappioista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,2 –9,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,1 –8,5

(4) Ilman osakkuusyhtioiden tuloksia

Konsernissa ei aktivoida korkokuluja.

8. SATUNNAISET ERAT1.1. – 31.12.

2002 2003

Satunnaiset tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 20,4Satunnaiset kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,6 —

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –5,6 20,4

Satunnaiset erat ovat muilta Kemira-konserniin kuuluvilta yhtioilta saadut konserniavustuksetvuonna 2003 ja muille Kemira-konserniin kuuluville yhtioille myonnetyt konserniavustukset vuonna2002.

F-24




9. VALITTOMAT VEROT1.1. – 31.12.

2002 2003

Valittomat verot kuluvalta vuodelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,8 –4,1Valittomat verot satunnaisista erista kuluvalta vuodelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,6 5,9Valittomat verot edellisilta vuosilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,0Laskennalliset verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –15,7 3,0Muut verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 0,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –7,2 4,8

10. AINEETTOMAT HYODYKKEETAineettomat Konserni- Muu aineeton Ennakko- 2003 2002

oikeudet Liikearvo liikearvo omaisuus maksut yhteensa yhteensa

Hankintameno vuoden alussa . . . . . . . . 3,6 5,3 5,3 18,4 0,1 32,7 17,4Tytaryritysten hankinta . . . . . . . . . . . . . — — — — — — 76,9Muut lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 0,3 0,7 1,1 — 3,4 3,8Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — -0,3Kurssierot ja muut muutokset . . . . . . . . — — — –0,2 — –0,2 1,3Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — –66,4

Hankintameno vuoden lopussa . . . . . . . 4,9 5,6 6,0 19,3 0,1 35,9 32,7Kertyneet poistot ja arvonalennukset

vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,8 –0,8 –4,5 –7,9 — –15,0 –10,8Vahennysten ja siirtojen kertyneet

poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — –66,3Tilikauden poistot . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –1,4 –0,4 –2,6 — –4,8 –3,6Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — 66,4Kurssierot ja muut muutokset . . . . . . . . — — — –0,1 — –0,1 –0,7

Kertyneet poistot vuoden lopussa . . . . . –2,2 –2,2 –4,9 –10,6 — –19,9 –15,0

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . . . . . . 2,7 3,4 1,1 8,7 0,1 16,0 17,7

Osakkuusyrityshankinnoista johtuvaa konserniliikearvoa ei ollut vuosina 2003 ja 2002.

F-25




11. AINEELLISET HYODYKKEETEnnakko-

Muut maksut jaMaa- ja Rakennukset ja Koneet ja aineelliset keskeneraiset 2003 2002

vesialueet rakennelmat kalusto hyodykkeet hankinnat yhteensa yhteensa

Hankintameno vuoden alussa . . . . . 15,0 59,7 558,0 26,3 13,8 672,8 784,4Tytaryritysten hankinta . . . . . . . . . . — — — — — — 112,9Muut lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 5,8 23,8 4,4 13,2 47,7 54,4Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,5 –2,9 –5,1 –0,1 –0,4 –9,0 –17,4Kurssierot ja muut muutokset . . . . . –0,1 –2,0 –18,3 –0,6 –1,7 –22,7 –18,2Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — –243,3

Hankintameno vuoden lopussa . . . . 14,9 60,6 558,4 30,0 24,9 688,8 672,8Kertyneet poistot vuoden alussa . . . — –1,3 –362,9 –14,4 — –378,6 –550,1Vahennysten ja siirtojen kertyneet

poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,8 3,7 0,1 — 6,6 6,1Tilikauden poistot . . . . . . . . . . . . . — –5,3 –38,6 –2,2 — –46,1 –45,8Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — 190,9Kurssierot ja muut muutokset . . . . . — 0,9 15,4 0,7 — 17,0 20,3

Kertyneet poistot vuoden lopussa . . — –2,9 –382,4 –15,8 — –401,1 –378,6

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . . . 14,9 57,7 176,0 14,2 24,9 287,7 294,2

12. SIJOITUKSETOsuudet Saamiset

osakkuus- Muut osakkeet osakkuus- Muut 2003 2002yrityksissa ja osuudet yrityksilta saamiset yhteensa yhteensa

Kirjanpitoarvo vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . . . . 24,6 3,0 8,6 5,7 41,9 50,8Osuus osakkuusyritysten tuloksesta . . . . . . . . . . . . –8,7 — — — –8,7 –1,2Lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,0 0,9 — 2,9 27,2Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — –1,5 –1,5 –29,1Kurssierot ja muut muutokset . . . . . . . . . . . . . . . –3,5 –0,1 — 0,1 –3,5 —Arvonalennus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — –5,8

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . . . . . . . . . . . . . 12,4 4,9 9,5 4,3 31,1 41,9

Osakkeet ja osuudet on eritelty liitetietojen kohdassa 22.

13. VAIHTO-OMAISUUS31.12.

2002 2003

Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53,9 58,0Keskeneraiset tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,5 27,8Valmiit tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112,3 88,9Ennakkomaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 1,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 168,0 175,7

F-26




14. SAAMISET31.12.

2002 2003

Laskennalliset verosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,1 7,4

Pitkaaikaiset saamisetPitkaaikaiset korolliset saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 0,2Pitkaaikaiset korottomat saamiset

Siirtosaamiset muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,0Myyntisaamiset muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,7 5,1Muut saamiset muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,0

Pitkaaikaiset korottomat saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,3 5,1

Pitkaaikaiset saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,4 5,3

Lyhytaikaiset saamiset

Lyhytaikaiset korolliset saamiset konserniyhtioilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33,9 26,6Lyhytaikaiset korolliset saamiset muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,6 7,3

Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38,5 33,9

Lyhytaikaiset korottomat saamiset

Muilta konserniyhtioiltaMyyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,9 6,1Siirtosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,0 1,1Muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,0 20,7

OsakkuusyhtioiltaMyyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,6 3,2Muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 1,0

MuiltaMyyntisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 196,6 200,6Ennakkomaksut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,6 1,0Siirtosaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,3 4,8Muut saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16,8 17,1

Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 239,9 255,6

Lyhytaikaiset saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 278,4 289,5

Saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 294,9 302,2

Rahalainat emoyhtion ja tytaryhtioiden johdolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,5

F-27




15. OMA PAAOMA31.12.

2002 2003

Osakepaaoma 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133,0 156,0Uusmerkinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23,0 —

Osakepaaoma 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 156,0 156,0

Ylikurssirahasto 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 8,5Emissiovoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 —

Ylikurssirahasto 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 8,5

Muut rahastot 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,6Siirto voittovaroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 —

Muut rahastot 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,6

Voitto edellisilta tilikausilta 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139,9 13,1Kurssi- ja muuntoerot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –9,5 –7,7Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,2 –0,5Siirrot muihin rahastoihin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,3 —Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –123,2 12,4

Voitto edellisilta tilikausilta ja tilikauden tulos 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,1 17,3

Oma paaoma yhteensa 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 178,2 182,4

Voittovaroista jaetun lahjoituksen maara oli 46 tuhatta euroa vuonna 2003 ja 49 tuhatta euroavuonna 2002.

VOITONJAKOKELPOISET VARAT31.12.

2002 2003

Edellisten tilikausien voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 139,9 13,1Kurssi- ja muuntoerot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –9,5 –7,7Kertyneesta poistoerosta omaan paaomaan merkitty osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –13,3 –13,4Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –123,2 12,4Muut erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,9 –0,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,2 3,9

F-28




16. PITKAAIKAINEN KOROLLINEN VIERAS PAAOMA31.12.

2002 2003

Lainat rahoituslaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,3 4,2Elakelainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39,1 40,1Muut pitkaaikaiset velat konserniyhtioille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 86,1 78,9Muut pitkaaikaiset velat muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38,6 32,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 169,1 155,9

Pitkaaikaisen vieraan paaoman eraantyminenVelat, jotka eraantyvat viiden vuoden tai sita pitemman ajan kuluttua

Lainat rahalaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,3 10,8Elakelainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39,1 40,2Muut pitkaaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40,1 10,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 98,5 61,0

17. LASKENNALLINEN VEROVELKA31.12.

2002 2003

Laskennalliset verovelatKertyneet poistoerot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,3 11,3Muut valiaikaiset erot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,9 3,7

Laskennalliset verovelat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,2 15,0

Laskennalliset verosaamisetVahvistetut tappiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,0 4,6Osakkeiden arvonalennukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,4 12,3Muut valiaikaiset erot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,0 1,8

Laskennalliset verosaamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,4 18,7

Ylla on eritelty kaikki laskennalliset verosaamiset ja -velat. Laskennallisista verosaamisista onvahennetty laskennallisia verovelkoja 11,3 milj. euroa 31.12.2003 ja 11,3 milj. euroa 31.12.2002, mikanakyy erona taseessa esitettaviin vastaaviin lukuihin.

Suomalaisten konserniyhtioiden kertyneisiin poistoeroihin liittyvat laskennalliset verovelat olivat11,3 milj. euroa vuonna 2003 ja 11,3 milj. euroa vuonna 2002. Laskennalliset verosaamiset ovatpaaasiassa verosaamisia osakkeiden arvonalennuksista, vahvistetuista tappioista ja sisaisista katteista.

18. TILINPAATOSSIIRTOJEN KERTYMA

Erillisyhtioiden tilinpaatossiirtojen kertymat on konsernitilinpaatoksessa jaettu omaan paaomaan jalaskennalliseen verovelkaan. Tilinpaatossiirtojen kertymat konserniyhtioiden taseissa koostuvat paaosinkertyneesta poistoerosta.

31.12.

2002 2003

Oman paaoman osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,6 27,8Laskennallisen verovelan osuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,3 11,3

Kertynyt poistoero yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38,9 39,1

F-29




19. VARAUKSETElakevas- Uudelleenjar- Ymparisto- ja Muuttuuvelat jestelyvaraus vahinkovaraus kuluvaraukset Yhteensa

Pitkaaikaiset varaukset

2002

Varaukset vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . 13,9 0,3 0,6 — 14,8Muutos varauksissa . . . . . . . . . . . . . . . 8,9 4,3 –0,4 — 12,8

Varaukset vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 22,8 4,6 0,2 27,6

2003

Varaukset vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . 22,8 4,6 0,2 — 27,6Muutos varauksissa . . . . . . . . . . . . . . . –13,9 –0,8 — — –14,7

Varaukset vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 8,9 3,8 0,2 — 12,9

Lyhytaikaiset varaukset

2002

Varaukset vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . 2,4 3,8 2,8 0,1 9,1Muutos varauksissa . . . . . . . . . . . . . . . 6,6 18,9 –0,8 0,0 24,7

Varaukset vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 9,0 22,7 2,0 0,1 33,8

2003

Varaukset vuoden alussa . . . . . . . . . . . . . 9,0 22,7 2,0 0,1 33,8Muutos varauksissa . . . . . . . . . . . . . . . –5,5 –15,7 2,2 –0,1 –19,1

Varaukset vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 3,5 7,0 4,2 0,0 14,7

F-30




20. LYHYTAIKAINEN VIERAS PAAOMA31.12.

2002 2003

Korolliset lyhytaikaiset velat

Muille konserniyhtioilleMuiden pitkaaikaisten lainojen lyhennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,8 7,7Muut korolliset lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 201,7 253,0

MuilleLainat rahoituslaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 0,2Muiden pitkaaikaisten lainojen lyhennyserat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,0 7,4Rahoitusvekselit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,7Muut korolliset lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 20,2

Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 240,9 289,2

Korottomat lyhytaikaiset velat

Muille konserniyhtioilleOstovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,5 11,1Siirtovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,3 2,5Muut korottomat lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,1 —

OsakkuusyhtioilleOstovelat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,4Muut korottomat lyhytaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,6 4,1

MuilleSaadut ennakot muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,0 3,7Ostovelat muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 97,5 105,3Lyhytaikaiset varaukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33,8 14,7Siirtovelat muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,7 44,3Muut korottomat lyhytaikaiset velat muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,7 7,7

Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213,5 193,8

Lyhytaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 454,4 483,0

SiirtovelatHenkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,4 15,6Liikevaihtoon ja ostoihin liittyvat erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,7 2,6Korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,1 2,9Kurssierot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,3Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4,5 0,0Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23,0 25,4

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50,0 46,8

F-31




21. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET31.12.

2002 2003

Taseen velkoihin sisaltyvat kiinnelainat ja niiden vakuutena annetut kiinnitykset

Lainat rahoituslaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,9 0,8Annetut kiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,9 0,8

Elakelainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,6 24,4Annetut kiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29,2 29,2

Muut lainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8,3 7,3Annetut kiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,2 4,9

Kiinnelainat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,8 32,5Annetut kiinnitykset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,3 34,9

31.12.

2002 2003

Vastuusitoumukset

Annetut pantitOmien sitoumusten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,2 6,1Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,0 0,8

TakauksetOsakkuusyritysten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36,7 41,7Omien sitoumusten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,9 5,5Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 0,1

KayttoleasingvastuutVuoden sisalla eraantyvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,5Yli vuoden paasta eraantyvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 1,3

Toimitusjohtajien, hallituksen ja hallintoneuvoston jasenien ja varajasenten puolesta annettujavakuuksia ja vastuusitoumuksia ei ollut vuosina 2003 ja 2002.

Sahkosopimus

Yhtion elakerahasto omistaa 1,8 %:a Pohjolan Voima Oy:n osakkeista. Pohjolan Voima Oy:nosakkeenomistajat ovat yhtiojarjestyksen mukaan oikeutettuja ostamaan yhtion tuottamaa sahkoa jalampoa suhteessa omistusosuuteen. Osakkeenomistajat ovat myos samassa suhteessa vastuussa energiantuotantokustannuksista. Osakkeenomistajat voivat ostaa sahkoa hintaan, joka kattaatuotantokustannukset. Tama hinta on normaalisti ollut keskimaaraisia markkinahintoja alempi. Yhtio onelakesaation kanssa tehdyn sopimuksen mukaan saanut osakeomistuksen mukaiset oikeudet javelvollisuudet Pohjolan Voima Oy:n osakkeisiin.

Oikeudenkaynnit

Laajaan kansainvaliseen liiketoimintaansa liittyen konserni on vastaajana tai kantajana useissaoikeudenkaynneissa. Konserni ei odota minkaan talla hetkella vireilla olevan oikeudenkaynnin yksin taiyhdessa muiden kanssa heikentavan merkittavasti konsernin taloudellista asemaa tai toiminnan tulosta.

Korkein hallinto-oikeus on antanut huhtikuussa 2004 paatoksen Kemira Phosphates Oy:nSiilinjarven tehtaiden jatelupaa koskeneeseen valitukseen. Vaikka hallinto-oikeuden paatos olinegatiivinen, Yhtion johto katsoo ettei talla ole vaikutusta Kemira GrowHow’n taloudelliseen asemaan.Yhtion johto uskoo Kemira GrowHow’n toimivan voimassa olevan ymparistoluvan mukaisesti ja uskoo,etta uusi vuonna 2004 haettava ymparistolupa ei vaikuta olennaisesti Kemira GrowHow’n toimintoihin.

F-32




22. OSAKKEET JA OSUUDETOmistus-

Konserniyhtiot osuus

%Kemira GrowHow Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 100Kemira GrowHow Holdings Ltd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ince Iso-Britannia 100Kemira GrowHow U.K. Ltd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ince Iso-Britannia 100Kemira GrowHow Ltd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ince Iso-Britannia 100Kemira GrowHow Ireland Ltd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Dublin Irlanti 100Kemira GrowHow S.A./N.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Wavre Belgia 100Battaille S.A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Basecles Belgia 100Engrais Battaille S.A. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fresnes/Escaut Ranska 100Kemira GrowHow S.A. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ribecourt Ranska 100S.G.A. S.A. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Wavre Belgia 100Kemira GrowHow Holding B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rozenburg Hollanti 100Kemira B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rozenburg Hollanti 100Kencica Speciaalmeststoffen B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Maastricht Hollanti 100Kemira GrowHow B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rozenburg Hollanti 100Kemira Specialty Crop Care B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rozenburg Hollanti 100Kemira Agro Pernis B.V. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Rozenburg Hollanti 100Kemira GrowHow GmbH . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hannover Saksa 100Kemira GrowHow Holding A/S . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fredericia Tanska 100Kemira GrowHow A/S . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fredericia Tanska 100Kemira GrowHow Espana S.A. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Madrid Espanja 100Biolchim S.p.A . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bologna Italia 50Kemira Phosphates Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 100Kemphos Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 100Kemira GrowHow AB . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsingborg Ruotsi 100Kemira Phosphates Proprietary Limited . . . . . . . . . . . . . . Durban Etela-Afrikka 74KK Animal Nutrition Proprietary Limited . . . . . . . . . . . . . Durban Etela-Afrikka 74Viljavuuspalvelu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Mikkeli Suomi 80Verdera Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 99Kemira GrowHow (M) Sdn.Bhd. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kuala Lumpur Malesia 100SIA Kemira GrowHow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Riika Latvia 100ZAO Kemira Agro . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Moskova Venaja 100OOO Mineralresurs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Moskova Venaja 100ZAO Agropromhimija . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Viipuri Venaja 100Kemira GrowHow Sp. z o.o. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Gdynia Puola 100Kemira GrowHow Kft . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Budapest Unkari 100AS Kemira GrowHow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tallinna Viro 100AS Fertimix . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tallinna Viro 100UAB Kemira GrowHow . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Vilna Liettua 100UAB Kemira Lifosa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kedainiai Liettua 51UAB Movere . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kedainiai Liettua 80Kemira GrowHow Latinoamericana S.A. . . . . . . . . . . . . . . Buenos Aires Argentiina 100Kemira Agro Russia Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 100

F-33




22. OSAKKEET JA OSUUDET (jatkuu)

Omistus-Osakkuusyhtiot osuus

%A/S Ammonia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Fredericia Tanska 33,3Biolchim Tunisie . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Karthago Tunisia 25,0DA Kemikaalide AS . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tallinna Viro 40,0Farmit Website Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Helsinki Suomi 50,0Kemira Arab Potash Company . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Amman Jordania 49,0Kemira Compound Fertiliser (Zhanjiang) Co. Ltd. . . . . . . . Zhanjiang Kiina 49,0

YhdistyneetKemira Emirates Fertilizers Company (Kefco) . . . . . . . . . . Dubai Arabiemiraatit 30,0tmKay Fertilizers Sdn. Bhd. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kuala Lumpur Malesia 30,0Kemira GrowHow (Thailand) Limited . . . . . . . . . . . . . . . Bangkok Thaimaa 49,5Movere Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Lahti Suomi 33,3PK Dungerhandelsgesellschaft m.b.H. . . . . . . . . . . . . . . . . Hannover Saksa 50,0SECO Fertilisants S.A. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Ribecourt Ranska 49,7Superstar Fertilizers Co. Ltd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Bangkok Thaimaa 40,0

YhdistyneetUnion Kemira Company L.L.C. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Dubai Arabiemiraatit 49,0Kemira Agro Sdn Bhd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Kuala Lumpur Malesia 30,0

Muut osakkeet ja osuudet

Suomen Rehu Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Suomi 17,9

23. VUODEN 2002 LUVUT EIVAT OLE VERTAILUKELPOISIA

Johtuen Kemira Phosphates Oy:n, Kemira Danmark A/S:n (nimetty uudelleen 2003 KemiraGrowHow A/S:ksi), Kemira Agro Rozenburg B.V:n (nimetty uudelleen 2003 Kemira GrowHow B.V:ksi)ja Kemira Agro Pernis B.V:n liittamisesta 2002 3. neljanneksella konsernitilinpaatokseen vuosien 2003ja 2002 tilinpaatokset eivat ole vertailukelpoisia.

Vuoden 2002 yhtiorakenteen muutoksista syntyi 66,4 milj. euron liikearvo, joka poistettiinkokonaisuudessaan.

Yhtiorakenteen 2002 Rakenne- 2002 ottaen huomioonjarjestelyjen vaikutus 2002 (virallinen jarjestelyjen yhtiorakenteentilinpaatokseen 2003 tilinpaatos) vaikutus 2002 muutokset5

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 205,4 1 029,3 135,9 1 165,2Liikevoitto /-tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,8 –112,2 80,4 –31,8

(5) Raportoitu Kemira Oyj:n konsernitilinpaatoksessa 2003.

F-34


TILINTARKASTUSKERTOMUS

Kemira GrowHow Oy:n hallitukselle

Olemme tarkastaneet Kemira GrowHow Oy:n konsernitilinpaatoksen vuodelta 2003. Hallituksen jatoimitusjohtajan laatima konsernitilinpaatos sisaltaa toimintakertomuksen seka konsernintuloslaskelmat, taseet ja liitetiedot vuosilta 2003 ja 2002. Suorittamamme tarkastuksen perusteellaannamme lausunnon konsernitilinpaatoksesta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvan tilintarkastustavan mukaisesti. Tilinpaatoksen laatimisperiaatteita,sisaltoa ja esittamistapaa on tarkastettu riittavassa laajuudessa sen toteamiseksi, ettei konsernitilinpaatossisalla olennaisia virheita tai puutteita. Kemira GrowHow -konsernin emoyhtion, Kemira GrowHowOy:n vuoden 2003 tilinpaatoksesta ja yhtion hallinnosta olemme antaneet tilintarkastuskertomuksen4.2.2004.

Lausuntonamme esitamme, etta konsernitilinpaatos on laadittu kirjanpitolain seka tilinpaatoksenlaatimista koskevien muiden saannosten ja maaraysten mukaisesti. Tilinpaatos antaa kirjanpitolaissatarkoitetulla tavalla oikeat ja riittavat tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Helsinki, 12. heinakuuta 2004

KPMG WIDERI OY AB

Hannu NiilekselaKHT

F-35


F-36

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION TILINPAATOKSET

VUOSILTA 2001, 2002 JA 2003

F-37


F-38

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION TULOSLASKELMA


1.1. – 31.12.

Viite 2001 2002 2003

Liikevaihto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 356,0 344,0 347,2Liiketoiminnan muut tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 0,4 2,2 0,5Kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3, 4 –328,1 –308,5 –323,5Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 –9,3 –70,7 –19,6

Liikevoitto / -tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,0 –33,0 4,6Rahoitustuotot ja -kulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 40,7 –3,3 –4,5

Voitto ennen satunnaiseria, tilinpaatossiirtoja ja veroja . . . . . . . . . . . 59,7 –36,3 0,1Satunnaiset erat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 –13,2 12,2 9,9

Voitto / tappio ennen tilinpaatossiirtoja ja veroja . . . . . . . . . . . . . . . . 46,5 –24,1 10,0Poistoeron vahennys (+) / lisays (–) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 0,4 –2,5 –0,8Valittomat verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 –0,1 7,9 –1,8

Tilikauden voitto/tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,8 –18,7 7,4


F-39

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION TASE


31.12.

Viite 2001 2002 2003

Vastaavaa

Pysyvat vastaavat

Aineettomat hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 2,9 5,1 5,6Aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 60,2 65,3 72,7

Sijoitukset 11Osuudet saman konsernin yrityksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 195,5 212,4 262,7Osuudet osakkuusyrityksissa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,2 5,0 4,8Muut osakkeet ja osuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,9 0,9 0,9Muut sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,4 6,8 8,2

Sijoitukset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213,0 225,1 276,6Pysyvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 276,1 295,5 354,9

Vaihtuvat vastaavat 12

Vaihto-omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,2 37,5 41,7

SaamisetKorolliset lyhytaikaiset lainasaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,5 2,8Muut korottomat saamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90,8 103,5 107,8

Saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90,8 106,0 110,6

Rahat ja pankkisaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,2 0,8 2,5Vaihtuvat vastaavat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 141,8 144,3 154,8Vastaavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417,9 439,8 509,7

31.12.

Viite 2001 2002 2003

Vastattavaa

Oma paaoma 13Osakepaaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133,0 156,0 156,0Ylikurssirahasto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 8,5 8,5Edellisten tilikausien voitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,0 80,8 62,1Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,8 –18,7 7,4

Oma paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213,8 226,6 234,0

Tilinpaatossiirtojen kertyma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 13,5 16,0 16,8

Vieras paaoma 15

Pitkaaikainen vieras paaomaPitkaaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 64,2 57,6

Pitkaaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 64,2 57,6

Lyhtyaikainen vieras paaoma 15Lyhytaikainen korollinen vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 69,8 153,0Lyhytaikainen koroton vieras paaoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65,9 63,2 48,3

Lyhytaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112,6 133,0 201,3

Vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 190,6 197,2 258,9

Vastattavaa yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 417,9 439,8 509,7


F-40

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION RAHAVIRTALASKELMA


31.12.

2001 2002 2003

Liiketoiminnan rahavirratLiikevoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,0 –33,0 4,6Oikaisut liikevoittoon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –1,0 0,7Poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,3 70,7 19,6Saadut korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 0,1 0,5Maksetut korot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –6,3 –4,2 –5,3Saadut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 1,9 3,3Muut rahoituserat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –0,1 –1,5Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,2 –2,2 –4,4

Rahavirta ennen kayttopaaoman muutosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 68,8 32,2 17,5

Kayttopaaoman muutosVaihto-omaisuuden muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,5 14,7 –4,3Lyhytaikaisten liikesaamisten muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –17,3 17,3 –7,3Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –13,2 2,0 –4,5

Kayttopaaoman muutos yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –25,0 34,0 –16,1Liiketoiminnassa kertyneet rahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43,8 66,2 1,4

Investointien rahavirratOstetut konserniyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –26,5 –35,8 –59,36

Ostetut osakkuusyhtiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — –0,1 —Muiden osakkeiden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,0 –0,0 –0,0Muun kayttoomaisuuden ostot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –12,4 –28,0 –18,6Luovutustulot konserniyhtioiden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,9 –0,0Luovutustulot osakkuusyritysten myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,0Luovutustulot muiden osakkeiden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,0Luovutustulot maa-alueiden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1 —Luovutustulot muun kayttoomaisuuden myynnista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,5 1,9 0,3

Investointeihin kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –36,3 –59,0 –77,6Rahavirrat ennen rahoitusta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,5 7,2 –76,2

Rahoituksen rahavirratPitkaaikaisten lainojen nostot (+), maksut (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –13,6 –13,8 –6,6Pitkaaikaisten lainasaamisten vahennys (+), lisays (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,0 –1,4 –0,4Lyhytaikaisen rahoituksen lisays (+), vahennys (�) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,2 23,1 83,2Osakepaaoman korotus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –13,1 — —Satunnaiset erat (konserniavustukset) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,0 –13,1 1,7Maksetut osingot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — —Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — –0,0 —

Rahoitukseen kaytetyt nettorahavarat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –10,5 –5,2 77,9

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –3,0 2,0 1,7Rahavarat 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,2 0,8 2,5Rahavarat 1.1 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,8 –1,2 0,8

Rahavarojen nettolisays . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –3,0 2,0 1,7

(6) Sisaltaa tytaryhtion oman paaoman korotusta 57,8 miljoonaa euroa.


F-41

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION TILINPAATOKSEN LIITETIEDOT


1. LIIKEVAIHTO1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Liikevaihto toimialoittainLannoitteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 266,6 270,5 271,0Muut: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 89,4 73,5 76,2

Kalsiumsulfaatti, kasvinsuojeluaineet, sailontaaineet, prosessikemikaalit,biocontrol-tuotteet, suolahappo, maanparannusaineet ym.

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 356,0 344,0 347,2

Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain, % liikevaihdosta

Vertailuluku vuodelta 2002 on muutettu asiakkaan kohdemaan mukaiseksi.

Suomi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 59 59Muut EU-maat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 9 14Muu Eurooppa (Baltia, Ita-Eurooppa, IVY) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 7 9Aasia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 16 14Afrikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 8 3Amerikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 1

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 100 100

Kemira GrowHow Oy suojaa sen myyntituloista ja ostomenoista aiheutuvien valuuttavirtojennettopositiota. Vuoden 2002 lopussa suojausvoitot, 3,0 miljoonaa euroa, oli kirjattu myyntituottojenoikaisuksi lisaamaan liikevaihtoa.

Vuoden 2003 aikana avoinna olevien termiinisopimusten arvostukset kirjattiin rahoitustuottoihin ja-kuluihin.

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Kiinteistojen myyntivoitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 1,5 0,1Arvopapereiden myyntivoitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 0,4 —Kayttoomaisuuden myyntivoitot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,0 0,1Romun ja jatteen myynti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0 0,1Muut liiketoiminnan tuotot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,3 0,3 0,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 2,2 0,5

F-42

KEMIRA GROWHOW OY

EMOYHTION TILINPAATOKSEN LIITETIEDOT (jatkuu)


3. KULUT1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Materiaalit ja palvelutAineet ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 215,5 180,1 214,1Varaston muutos(7) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,4 14,8 –4,3

Ulkopuoliset palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28,2 29,0 28,0

Materiaalit ja palvelut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 249,1 223,9 237,8

Valmistus omaan kayttoon(8) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 –0,7 –0,6Henkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,5 33,6 38,7Liiketoiminnan muut kulut ja kulujen hyvitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44,9 51,7 47,6

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 328,1 308,5 323,5

(7) Sisaltaa aine- ja tarvikevarastojen muutoksen 4,7 miljoonaa euroa, 11,1 miljoonaa euroa ja -2,1 miljoonaa euroa vuonna 2001,2002 ja 2003 seka valmistevaraston muutoksen 0,7 miljoonaa euroa, 3,7 miljoonaa euroa ja -2,2 miljoonaa euroa vuonna2001, 2002 ja 2003.

(8) Valmistus omaan kayttoon sisaltaa lahinna kayttoomaisuushankintoihin kohdistuvia palkka- ja henkilomenoja seka varastostaotettuja aineita ja tarvikkeita.

4. HENKILOSTOKULUT JA HENKILOSTOMAARA1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Henkilostokulut

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat(9) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,4 0,4Muut palkat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25,6 26,4 29,4Elakekulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,8 4,2 6,1Muut henkilosivukulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,7 2,6 2,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,5 33,6 38,7

Henkilokunta

Henkilokunta keskimaarin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 725 722 749Toimihenkiloita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 388 365 386Tyontekijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 337 357 363

Henkilokunta vuoden lopussa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 676 743 735Toimihenkiloita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 349 372 381Tyontekijoita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 327 371 354

(9) Sisaltaa johdon tulospalkkioita vuosilta 2001, 2002 ja 2003 66 tuhatta euroa, 22 tuhatta euroa ja 20 tuhatta euroa.

Johdon elakesitoumukset ja irtisanomiskorvaukset

Kemira GrowHow Oy:n toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla on mahdollisuus paastaelakkeelle 60-vuotiaina. Toimitusjohtajan osalta oikeus perustuu tehtyyn sopimukseen, jonka mukaanmaksimielake on 66 %:a elakepalkasta.

Varatoimitusjohtajan maksimielake on 66 %:a elakepalkasta. Tama mahdollisuus perustuu 1.1.1991alkaen uusilta jasenilta suljetun lisaelakesaation etuuksiin. Lisaelakesaation toimintapiiriin kuuluvatkaikki ennen vuotta 1991 yhtion palvelukseen tulleet henkilot ja elakesaation etuudet koskevat koko

F-43

KEMIRA GROWHOW OY



4. HENKILOSTOKULUT JA HENKILOSTOMAARA (jatkuu)

sita henkilostoa, jolla palvelusvuodet ja muut elakkeen myontamista koskevat ehdot tayttyvat.Vastaavanlaisia jarjestelyja on myos muissa konsernin yhtioissa.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta, minka lisaksi hanelle maksetaan 6 kuukaudenpalkkaa vastaava korvaus, mikali yhtio irtisanoo hanet.

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat hyodykkeetAineettomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1 0,2Muu aineeton omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,6 0,6 1,1

Aineelliset hyodykkeet Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,5 1,5 1,6Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6,7 6,5 7,0Muut aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,5 0,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,3 9,2 10,4

Arvonalennukset pysyvien vastaavien hyodykkeista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 61,5 9,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,3 70,7 19,6

Poistoeron muutosAineettomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,1 0,0Liikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,1Muu aineeton omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,3 0,1Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 0,1 –0,2Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . -0,3 2,1 0,9Muut aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –0,1 –0,1

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 2,5 0,8

F-44

KEMIRA GROWHOW OY



6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Rahoitustuotot

OsinkotuototOsinkotuotot konserniyhtioilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,6 1,7 3,3Osinkotuotot muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1 0,1

Osinkotuotot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 1,8 3,4

KorkotuototKorkotuotot pitkaaikaisista sijoituksista konserniyhtioilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,0 0,3 0,0Korkotuotot pitkaaikaisista sijoituksista muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,2 0,0Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtioilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,0 0,2Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,1 0,1

Korkotuotot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 0,6 0,3

Rahoitustuotot yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,2 2,4 3,7

Rahoituskulut

KorkokulutKorkokulut pitkaaikaisista lainoista konserniyhtioille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –3,1 –2,1 –1,3Korkokulut pitkaaikaisista lainoista muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,5 –1,1 –1,1Korkokulut lyhytaikaisista veloista konserniyhtioille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –1,8 –1,4 –3,0

Korkokulut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –6,4 –4,6 –5,4Kurssitappiot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –1,1 –2,8

Rahoituskulut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –6,5 –5,7 –8,2

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40,7 –3,3 –4,5

KurssierotRealisoituneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,2 –0,3 0,5Realisoitumattomat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 –0,8 –3,3

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,1 –1,1 –2,8

Kemira GrowHow Oy suojaa sen myyntituloista ja ostomenoista aiheutuvien valuuttavirtojennettopositiota. Vuoden 2002 lopussa suojausvoitot, 3,0 miljoonaa euroa, oli kirjattu myyntituottojenoikaisuksi lisaamaan liikevaihtoa.

Vuoden 2003 aikana avoinna olevien termiinisopimusten arvostustulokset kirjattiinrahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Vuonna 2002 kirjattujen, avoinna olleiden termiinisopimusten arvostustulokset, 2,3 miljoonaaeuroa, lisaavat vuoden 2003 rahoituskuluja.

7. SATUNNAISET ERAT1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Saadut konserniavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,7 18,2 20,4Annetut konserniavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –15,9 –6,0 –10,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –13,2 12,2 9,9

F-45

KEMIRA GROWHOW OY



8. VALITTOMAT VEROT1.1. – 31.12.

2001 2002 2003

Valittomat verot kuluvalta vuodelta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 6,2 0,0Laskennallisten verosaamisten muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — –14,4 1,8Valittomat verot edellisilta vuosilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,3 –0,0Muut verot ja veronluonteiset menot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0 0,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 –7,9 1,8

9. AINEETTOMAT HYODYKKEETMuu

Aineettomat aineeton 2003 2002 2001oikeudet Liikearvo omaisuus yhteensa yhteensa yhteensa

Hankintameno vuoden alussa . . . . . . . . . . . . 1,7 — –7,1 8,8 6,0 5,7Lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,3 1,2 1,9 3,1 0,7Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,0 — — –0,0 –0,3 –0,4

Hankintameno vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 2,1 0,3 8,3 10,7 8,8 6,0Kertyneet poistot vuoden alussa . . . . . . . . . . . –0,7 — –3,1 –3,8 –3,1 –2,7Vahennysten ja siirtojen kertyneet poistot . . . . 0,0 — — 0,0 0,1 0,3Tilikauden poistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,2 — –1,1 –1,3 –0,7 –0,7

Kertyneet poistot vuoden lopussa . . . . . . . . . . –0,9 — –4,2 –5,1 –3,7 –3,1

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . . . . . . . . . . 1,2 0,3 4,1 5,6 5,1 2,9

10. AINEELLISET HYODYKKEETRaken- Ennakko-

nukset ja Muut maksut jaMaa- ja raken- Koneet ja aineelliset keskeneraiset 2003 2002 2001

vesialueet nelmat kalusto hyodykkeet hankinnat yhteensa yhteensa yhteensa

Hankintameno vuoden alussa . . . 0,5 33,4 98,0 7,5 2,4 141,8 128,3 124,5Lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 1,5 5,6 0,8 8,8 16,8 18,0 11,5Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . 0,0 –0,0 –0,8 — — –0,8 –4,4 –7,7

Hankintameno vuoden lopussa . . 0,6 34,9 102,8 8,3 11,2 157,8 141,9 128,3Kertyneet poistot vuoden alussa . — –14,5 –58,6 –3,6 — –76,6 –68,1 –65,0Vahennysten ja siirtojen

kertyneet poistot . . . . . . . . . . — 0,0 0,6 — — 0,6 0,0 5,4Tilikauden poistot . . . . . . . . . . — –1,6 –7,0 –0,4 — –9,1 –8,5 –8,5Kertyneet poistot vuoden lopussa . — –16,1 –65,0 –4,0 — –85,1 –76,6 –68,1

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . 0,6 18,8 37,8 4,3 11,2 72,7 65,3 60,2

Maa- ja vesialueiden hankintamenoon ja kirjanpitoarvoon ei sisally arvonkorotuksia. Rakennustenja rakennelmien hankintameno ei sisalla arvonkorotuksia.

Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo vuoden 2001, 2002 ja 2003 lopussa oli27,2 miljoonaa euroa, 32,6 miljoonaa euroa ja 31,3 miljoonaa euroa.

F-46

KEMIRA GROWHOW OY



11. SIJOITUKSETOsuudet Osuudet Muutkonserni- osakkuus- osakkeet ja Muut 2003 2002 2001yrityksissa yrityksissa osuudet sijoitukset yhteensa yhteensa yhteensa

Kirjanpitoarvo vuoden alussa . . . . . . . . . . 212,4 5,0 0,9 — 218,3 206,6 180,1Lisaykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 59,3 — 0,0 — 59,3 67,4 26,5Vahennykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 –0,0 — — 0,0 –10,5 –0,0Osakepoistot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –9,0 –0,2 –0,0 — –9,2 –45,2 —Saamiset saman konsernin yrityksilta . . . . . — — — 2,4 2,4 — 0,7Muut lainasaamiset . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — 5,8 5,8 6,8 5,7Muut sijoitukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — — — — — 0,0

Kirjanpitoarvo vuoden lopussa . . . . . . . . . 262,7 4,8 0,9 8,2 276,6 225,1 213,0

Emoyhtion osakkeiden ja osuuksien erittely sisaltyy konsernitilinpaatoksen liitetietojen kohtaan 22.

F-47

KEMIRA GROWHOW OY



12. VAIHTUVAT VASTAAVAT31.12.

2001 2002 2003

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24,7 13,7 15,7Valmiit tuotteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,5 23,8 26,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52,2 37,5 41,7

Saamiset

Lyhytaikaiset korottomat saamiset

MyyntisaamisetKonserniyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,6 21,3 33,6Osakkuusyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 3,8 3,1Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64,2 35,9 29,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 77,8 61,0 66,2

EnnakkomaksutKonserniyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 0,1 0,1Osakkuusyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,2Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,3 0,9 0,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,4 1,0 1,0

SiirtosaamisetKonserniyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,5 22,3 20,8Osakkuusyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 1,0 0,8Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,7 15,1 13,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,2 38,4 35,4

Muut korolliset saamisetKonserniyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,5 2,7Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,1

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,5 2,8

Muut korottomat saamisetKonserniyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,0 0,0Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,4 3,1 5,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,4 3,1 5,2

Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,5 2,8

Lyhytaikaiset korottomat saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90,8 103,5 107,8

Lyhytaikaiset saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90,8 106,0 110,6

Saamiset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 90,8 106,0 110,6

31.12.

2001 2002 2003

SiirtosaamisetKoroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,4 0,2Laskennallisista veroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,5 14,4 12,7Kurssieroista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,1 2,3 0,1Konserniavustuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,8 18,2 20,4Muista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3,6 3,1 2,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,2 38,4 35,4

F-48

KEMIRA GROWHOW OY



13. OMA PAAOMA

31.12.

2001 2002 2003

Osakepaaoma 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133,0 133,0 156,0Uusmerkinta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 23,0 —

Osakepaaoma 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 133,0 156,0 156,0

Ylikurssirahasto 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 8,5Emissiovoitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 8,5 —

Ylikurssirahasto 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 8,5 8,5

Voitto edellisilta tilikausilta 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,0 80,8 62,1Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,8 –18,7 7,4

Voitto edellisilta tilikausilta ja tilikauden tulos 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80,8 62,1 69,5

Oma paaoma yhteensa 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 213,8 226,6 234,0

VOITONJAKOKELPOISET VARAT

31.12.

2001 2002 2003

Edellisten tilikausien voitto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34,0 80,8 62,1Tilikauden voitto / tappio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,8 –18,7 7,4

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80,8 62,1 69,5

14. TILINPAATOSSIIRTOJEN KERTYMA

31.12.

2001 2002 2003

Kertynyt poistoero kayttoomaisuuserittain:Rakennukset ja rakennelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,9 2,0 1,8Koneet ja kalusto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11,5 13,6 14,5Muut aineelliset hyodykkeet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,3 –0,4 –0,5Aineettomat oikeudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,1 0,1Liikearvo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,1Muu aineeton omaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,4 0,7 0,8

Poistoero yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 16,0 16,8

Tilinpaatossiirtojen kertymat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 16,0 16,8

Tilinpaatossiirtojen kertymien muutosPoistoero 1.1. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,9 13,5 16,0

Poistoeron muutos . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . –0,4 2,5 0,8

Tilinpaatossiirtojen kertymat 31.12. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 16,0 16,8

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset arvonalentumiskirjauksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 14,4 12,7

F-49

KEMIRA GROWHOW OY



15. VIERAS PAAOMA

31.12.

2001 2002 2003

PITKAAIKAINEN VIERAS PAAOMA

Lainat rahoituslaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,2 0,2 0,2Elakelainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,6 25,5 26,6Muut pitkaaikaiset velat konserniyhtioilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,2 38,5 30,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 64,2 57,6

31.12.

2001 2002 2003

Pitkaaikaisen vieraan paaoman eraantyminen

Eraantymisajat2002 (2001) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,7 7,72003 (2002) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,7 7,7 7,72004 (2003) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,7 7,7 7,72005 (2004) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7,7 7,7 7,7

2006 tai myohemmin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,2 33,4 34,5

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 64,2 57,6

Pitkaaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78,0 64,2 57,6

31.12.

2001 2002 2003

Velat, jotka eraantyvat viiden vuoden tai sita pidemman ajan kuluttuaLainat rahalaitoksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31,6 25,5 26,6Muut pitkaaikaiset velat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,6 7,9 8,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47,2 33,4 34,6

F-50

KEMIRA GROWHOW OY



15. VIERAS PAAOMA (jatkuu)

31.12.

2001 2002 2003

LYHYTAIKAINEN VIERAS PAAOMA

Korolliset lyhytaikaiset velat

Muut korolliset velatKonserniyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 69,8 153,0Muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 — —

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 69,8 153,0Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,7 69,8 153,0

Korottomat lyhytaikaiset velat

OstovelatKonserniyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14,8 16,2 17,0Osakkuusyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 0,2 0,4Muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,2 13,6 15,8

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35,0 30,0 33,2

Saadut ennakotOsakkuusyrityksilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,2 2,2Muilta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,7 0,1 0,1

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2,7 2,3 2,3

SiirtovelatKonserniyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17,4 8,4 1,3Osakkuusyrityksille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,1 1,7Muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,1 19,5 9,1

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,5 30,0 12,1

Muut korottomat velatKonserniyhtioille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,1 0,0Muille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7 0,8 0,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,7 0,9 0,7

Korottomat velat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65,9 63,2 48,3

Lyhytaikainen vieras paaoma yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 112,6 133,0 201,3

31.12.

2001 2002 2003

SiirtovelatHenkilostokulut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,9 5,3 6,1Korot ja kurssierot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0,0 0,5 0,6Verot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 4,4 0,0Konserniavustukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15,9 6,0 0,0Muut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5,7 13,8 5,4

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27,5 30,0 12,1

F-51

KEMIRA GROWHOW OY



16. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

31.12.

2001 2002 2003

Taseen velkoihin sisaltyvat kiinnelainat ja niiden vakuutena annetut kiinnitykset

Elakelainat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,0 8,5 11,1Annetut kiinnitykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 13,6 13,6

Kiinnelainat yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9,0 8,5 11,1

Annetut kiinnitykset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13,5 13,6 13,6

VastuusitoumuksetAnnetut pantit

Konserniyritysten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19,5 10,9 10,9Omien sitoumusten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 3,9Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,1 1,0 0,8

Annetut pantit yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20,6 11,9 15,6

TakauksetKonserniyritysten puolesta lainoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10,8 12,8 15,9Konserniyritysten puolesta muista sitoumuksista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,3 19,3 5,6Osakkuusyritysten puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42,1 36,7 41,7Muiden puolesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,1

Takaukset yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54,2 68,8 63,3

Kemira Oyj:lle on myonnetty takaus Kemira Oyj:n Kemira GrowHow Oy:n vahintaan 90 %:stiomistamille tytaryhtioille myontamien lainojen ja hedging-sopimusten vakuudeksi, yhteensa 160,4 milj.euroa.

31.12.

2001 2002 2003

Letter of comfort—vastuusitoumukset(10) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — —Osakkuusyritysten puolesta luotoista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,4 — —

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1,4 — —

(10) Letter of comfort—vastuusitoumukset eivat muodosta juridista takausta.

F-52

KEMIRA GROWHOW OY



16. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET (jatkuu)

Muut vastuut

31.12.

2001 2002 2003

Leasingvastuut

Leasingsopimuksista maksettavat maarat:

Seuraavalla tilikaudella maksettavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,5

Myohemmin maksettavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 0,7

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — — 1,2

31.12.

2001 2002 2003

Johdannaissopimukset

Valuuttavirtatermiinit

Kaypa arvo = arvostusmuutosKorkoero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 0,1 0,0Kurssiero . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,3 0,0

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,4 0,0

Kohde-etuuden arvo = nimellisarvo

Myyntitermiinit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 28,6 —Ostotermiinit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 2,8 3,2

Yhteensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . — 31,4 3,2

Ymparistoasioita koskevat liitetiedot

Kemira GrowHow Oy:lla ei ole sellaisia ymparistomenoja tai -vastuita, joista tulisi tehda pakollinenvaraus tilinpaatokseen 2003.

F-53

KEMIRA AGRO OY

TILINTARKASTUSKERTOMUS (TILIKAUDELTA 1.1. – 31.12.2001)

Kemira Agro Oy:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Kemira Agro Oy:n kirjanpidon, tilinpaatoksen ja hallinnon tilivuodelta 2001.Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpaatos sisaltaa toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseenja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpaatoksesta jahallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvan tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa seka tilinpaatoksenlaatimisperiaatteita, sisaltoa ja esittamistapaa on talloin tarkastettu riittavassa laajuudessa sentoteamiseksi, ettei tilinpaatos sisalla olennaisia virheita tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa onselvitetty hallituksen jasenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiolain saannostenperusteella.

Lausuntonamme esitamme, etta tilinpaatos, joka osoittaa voittoa 46 802 008,82 euroa, on laadittukirjanpitolain seka tilinpaatoksen laatimista koskevien muiden saannosten ja maaraysten mukaisesti.Tilinpaatos antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittavat tiedot yhtion toiminnantuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpaatos voidaan vahvistaa seka vastuuvapaus myontaahallituksen jasenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksenkasittelysta on osakeyhtiolain mukainen.

Helsingissa 8. helmikuuta 2002

KPMG WIDERI OY AB

Hannu NiilekselaKHT

F-54

KEMIRA AGRO OY


Kemira Agro Oy:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Kemira Agro Oy:n kirjanpidon, tilinpaatoksen ja hallinnon tilivuodelta 2002.Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpaatos sisaltaa toimintakertomuksen, tuloslaskelman, taseenja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpaatoksesta jahallinnosta.


Lausuntonamme esitamme, etta tilinpaatos, joka osoittaa tappiota 18 719 494,12 euroa, on laadittukirjanpitolain seka tilinpaatoksen laatimista koskevien muiden saannosten ja maaraysten mukaisesti.Tilinpaatos antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittavat tiedot yhtion toiminnantuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpaatos voidaan vahvistaa seka vastuuvapaus myontaahallituksen jasenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksenkasittelysta on osakeyhtiolain mukainen.


KPMG WIDERI OY AB

Hannu NiilekselaKHT

F-55

KEMIRA GROWHOW OY


Kemira GrowHow Oy:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Kemira GrowHow Oy:n kirjanpidon, tilinpaatoksen ja hallinnon tilivuodelta2003. Hallituksen ja toimitusjohtajan laatima tilinpaatos sisaltaa toimintakertomuksen, tuloslaskelman,taseen ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpaatoksesta jahallinnosta.


Lausuntonamme esitamme, etta tilinpaatos on laadittu kirjanpitolain seka tilinpaatoksen laatimistakoskevien muiden saannosten ja maaraysten mukaisesti. Tilinpaatos antaa kirjanpitolaissa tarkoitetullatavalla oikeat ja riittavat tiedot yhtion toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tilinpaatosvoidaan vahvistaa seka vastuuvapaus myontaa hallituksen jasenille ja toimitusjohtajalletarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen kasittelysta on osakeyhtiolain mukainen.


KPMG WIDERI OY AB

Hannu NiilekselaKHT

F-56

Liite A

YHTEENVETO SUOMEN KIRJANPITO-JA TILINPAATOSPERIAATTEIDEN JAIFRS-TILINPAATOSPERIAATTEIDEN MERKITTAVISTA EROISTA

Tassa listalleottoesitteessa liitteena olevat konsernitilinpaatokset on laadittu noudattaen Suomessavoimassa olevia lakeja ja saannoksia, jotka eroavat tietyilla osa-alueilla merkittavasti kansainvalistentilinpaatosstandardien (IFRS) mukaisesta konsernitilinpaatoksesta.

Kemira GrowHow -konsernin laskentaperiaatteet perustuvat Suomen kirjanpitolainsaadantoon.Tassa lainsaadannossa kirjanpitovelvolliselle on annettu useissa kohdin eri vaihtoehtoja sovellettaviksilaskentaperiaatteiksi. Kemira GrowHow -konsernin laskentaperiaatteiksi on kirjanpitolain sallimistavaihtoehdoista valittu ne, jotka ovat 1.1.2004 voimassa olleiden kansainvalisten tilinpaatosstandardienmukaisia, kuten esimerkiksi vaihto-omaisuuden hankintamenon maarittaminen ja arvostaminentilinpaatoksessa, rahoitusleasingsopimusten kirjanpidollinen kasittely, pysyvien vastaavienarvonalentumisten testaaminen ja kirjaaminen, arvonkorotukset, valuuttamaaraisten erien arvostaminenseka pakollisten varausten kirjaaminen.

Kemira GrowHow -konserni siirtyy soveltamaan IFRS-standardeja 1.1.2005 alkaen. Konserni tuleekayttamaan hyvakseen IFRS 1 -siirtymastandardissa annetut helpotukset yritysten yhteenliittymia(IAS 22) ja tyosuhde-etuuksia (IAS 19) koskevien standardien vaatimuksista siirtymavaiheessa.Tarkeimmat havaitut erot IFRS:n ja konsernin voimassaolevien laskentaperiaatteiden valilla on kasiteltyseuraavassa. Yhteenvetoa Kemira GrowHow’ta koskevista eroista ei tule pitaa kattavana. Onmahdollista, etta IFRS-siirtymassa tulee esille myos muita merkittavia eroja kuin mita tassayhteenvedossa on esitetty. Seka suomalaista kirjanpitolainsaadantoa etta IFRS -standardeja kehitetaanjatkuvasti ja vireilla olevilla muutoksilla saattaa olla vaikutusta vastaavanlaisiin vertailuihintulevaisuudessa.

Yritysten yhteenliittymat ja liikearvo

Yrityskaupoista aiheutuva liikearvo poistetaan konsernin laskentaperiaatteiden mukaan 5-20vuodessa. IFRS:n mukaan yrityskaupasta aiheutuvaa liikearvoa ei poisteta suunnitelman mukaisinpoistoin, vaan liikearvolle tehdaan vuosittain arvonalentumistestaus. Mikali arvonalentumistestausosoittaa, etta liikearvosta kerrytettavissa oleva rahamaara alittaa sen tasearvon, liikearvosta kirjataanarvoalentumistappiota. IFRS edellyttaa lisaksi aikaisemmin mahdollisesti liikearvoon sisallytettyjenaineettomien hyodykkeiden kirjaamista taseeseen.

Tyosuhde-etuudet

Suomessa lainsaadannon edellyttamat elake-etuudet on hoidettu pakollisenelakevakuutusjarjestelman (TEL) kautta. Ulkomaiset yhtiot ovat hoitaneet erilaiset elakejarjestelynsa ja-vastuunsa paikallisten saannosten mukaisesti. Suomalaisessa kirjanpitokaytannossa ei ole erityisiatyosuhde-etuuksien kirjanpidollista kasittelya koskevia saantoja ja ulkomaiset tytaryhtiot kirjaavatelakevelat yleensa paikallisen kaytannon mukaisesti. Suomalaisia elakejarjestelyita on kirjanpidossakasitelty siten kuin IFRS:n mukaan kasitellaan maksupohjaisia jarjestelyita. Konsernilla on Suomessaelakesaatio. Maksut elakesaatioon kirjataan perustuen maaraajoin laadittaviin vakuutusmatemaattisiinlaskelmiin, jotka pohjautuvat tiettyihin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin ja Suomen tyoelakelainmuihin normeihin. Suomessa muut tyosuhteen paattymisen jalkeiset etuudet kuin elakkeet jairtisanomiskorvaukset ovat harvinaisia eika niita koskevia erityisia laskenta- tai kirjaussaantoja ole.Suomessa ei ole muita pitkaaikaisia tyosuhde-etuuksia koskevia erityisia kirjanpitonormeja. Konserninelakekulut kirjataan sita mukaa, kun elakkeeseen oikeuttavaa tyosuoritusta kertyy. Yhtion vastuullamahdollisesti olevan kattamattoman elakevastuun muutokset kirjataan tuloslaskelmaan, ja vastaavaelakevastuu sisaltyy taseeseen varauksena tai velkana.

IFRS:n mukaan elakkeita ja muita tyosuhteen paattymisen jalkeisia etuuksia kasitellaan jarjestelynluonteesta riippuen joko maksupohjaisina tai etuuspohjaisina jarjestelyina. Etuuspohjaisista jarjestelyistasyntyva velvoite maaritetaan vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteella ja jarjestelyiden varatarvostetaan kaypiin arvoihin. Vallitsevan kaytannon mukaan suomalaisen TEL-jarjestelman omassaelakesaatiossa hoidettu rahastoitu osuus ja tyokyvyttomyysosuus kasitellaan etuuspohjaisina jarjestelyina.Vakuutusyhtiossa hoidetun TEL:n osalta elake-etuuksien tyokyvyttomyyteen liittyva osuus kasitellaanniinikaan etuuspohjaisena elakejarjestelyna.

A-1

Laskennalliset verot

Laskennallisia veroja kirjattaessa suomalainen kaytanto sallii seka tuloslaskelma- ettataseperusteisen menetelman kayton. Ensiksi mainitussa laskennalliset verot perustuvat ajoituseroihin,jalkimmaisessa huomioidaan kaikki omaisuuserien verotus- ja kirjanpitoarvojen valiset valiaikaiset erot,jotka syntyvat kun tuotot ja kulut kirjataan kirjanpidossa ja verotuksessa eri tilikausilla.

IFRS:n mukaan laskennalliset verot kirjataan ajoituseroista, jotka syntyvat kun omaisuuserien taivelkojen verotusarvot ja kirjanpitoarvot eroavat toisistaan. Laskennalliset verot kirjataan kaikistatytaryhtioihin tehtyjen investointien kirjanpidon ja verotuksen valisista valiaikaisista eroista, elleivatpoikkeussaannot sovellu. Suomalaisessa kaytannossa kyseisista eroista ei ole kirjattu laskennallisiaveroeria. Laskennalliset verovelat kirjataan niiden realisoitumisajankohdasta riippumatta jalaskennallisten verosaamisten maaraa vahennetaan arvoalentumiskirjauksella siihen maaraan, joka ontodennakoisesti hyodynnettavissa.

Biologiset hyodykkeet

Suomalaisen kirjanpitokaytannon mukaan metsaalueet arvostetaan hankintamenoon tai sitaalempaan kaypaan arvoon. IFRS:n mukaan biologiset hyodykkeet arvostetaan kaypaan arvoonvahennettyna arvioiduilla myyntikustannuksilla. Kayvan arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Sijoitukset ja noteeratut arvopaperit

Suomalaisen kirjanpitokaytannon mukaan sijoitukset ja noteeratut arvopaperit kirjataanhankintamenoon tai sita alempaan kaypaan arvoon. IFRS:n mukaan sijoitukset ja noteeratutarvopaperit arvostetaan kaypaan arvoon, jos ne luokitellaan taseessa myytavissa oleviin rahoitusvaroihin.Realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan omaan paaomaan.

Konserniavustukset

Koska Suomessa ei ole kaytossa konserniperusteista verotusjarjestelmaa, suomalaisessa kaytannossakonserniyhtioiden voitot ja tappiot voidaan yhdistaa verotuksessa konserniavustusten avulla.Konserniavustukset tulee kirjata kirjanpitoon ja niita kasitellaan antajan kirjanpidossa kuluna ja saajankirjanpidossa tuottona. Konserniavustukset sisaltyvat satunnaisiin eriin. IFRS:n mukaan maksetutkonserniavustukset esitetaan osinkoina ja omaan paaoman vahennyksena, saadut konserniavustuksetpaaomasijoituksina ja oman paaoman lisayksina.

Segmenttiraportointi

Suomalainen tilinpaatoskaytanto ei sisalla erityisia saannoksia segmenttiraportoinnista, lukuunottamatta vaatimusta esittaa liikevaihto maantieteellisen jaon mukaan. IFRS edellyttaa huomattavastilaajempaa segmenttiraportointia perustuen siihen liiketoiminnalliseen ja maantieteelliseen rakenteeseen,jonka mukaisesti yrityksen johto seuraa liiketoiminnan toteutunutta tulosta paatoksentekoa varten.

Liitetiedot

IFRS-tilinpaatosstandardien edellyttamat liitetiedot ovat merkittavasti suomalaisenkirjanpitolainsaadannon edellyttamia liitetietoja laajemmat ja yksityiskohtaisemmat.

A-2

Liite B

KEMIRA GROWHOW OYJ:N YHTIOJARJESTYS

I Yhtion toiminimi, kotipaikka ja toimiala

1 § Yhtion toiminimi on Kemira GrowHow Oyj ja sen kotipaikka on Helsinki.

2 § Yhtion toimialana on kemianteollisuus, kuten lannoitteiden, kasvinravinteiden jakasvinsuojeluaineiden ja muiden kemikaalien valmistus, markkinointi seka tuonti- ja vientikauppa sekamuu sanottuun alaan tai kasvien viljelyyn liittyva liiketoiminta. Yhtio voi toimintaansa varten omistaa,hallita ja vuokrata kiinteistoja, osakkeita, osuuksia ja muita arvopapereita. Yhtio voi harjoittaatoimintaa itse seka tytar- tai osakkuusyhtioiden ja yhteisyritysten valityksella.

II Osakepaaoma ja osakkeet

3 § Yhtion vahimmaispaaoma on 150.000.000 euroa ja enimmaispaaoma 600.000.000 euroa, joissarajoissa osakepaaomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiojarjestysta muuttamatta. Osakkeidenvahimmaismaara on 15.000.000 kappaletta ja enimmaismaara 60.000.000 kappaletta. Kullakin osakkeellaon yksi aani.

III Arvo-osuusjarjestelma ja tasmaytyspaivamenettely

4 § Yhtion osakkeet kuuluvat yhtion hallituksen maaraaman ilmoittautumispaivan jalkeenarvo-osuusjarjestelmaan.

5 § Ilmoittautumispaivan jalkeen oikeus saada yhtiosta jaettavia varoja seka merkintaoikeusosakepaaomaa korotettaessa on vain silla:

—joka on tasmaytyspaivana merkitty osakkeenomistajaksi osakasluetteloon;

—jonka oikeus suorituksen saamiseen on tasmaytyspaivana kirjattu osakasluetteloon merkitynosakkeenomistajan arvo-osuustilille ja merkitty osakasluetteloon; tai

—jos osake on hallintarekisteroity, jonka arvo-osuustilille osake on tasmaytyspaivana kirjattu jajonka osakkeiden hoitaja on tasmaytyspaivana merkitty osakasluetteloon osakkeiden hoitajaksi.

IV Yhtion johto

6 § Yhtion asioita hoitavat hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiolle tulee nimeta toimitusjohtajansijainen.

7 § Hallitukseen, jonka yhtiokokous valitsee, kuuluu vahintaan viisi ja enintaan seitseman jasenta.Yhtiokokous valitsee yhden jasenen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Hallituksenjasenen toimikausi paattyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiokokouksen paattyessa. Hallituksen jaseneksiei voida valita henkiloa, joka on tayttanyt 68 vuotta.

8 § Hallitus on paatosvaltainen, jos saapuvilla on enemman kuin puolet jasenista. Paatokseksi tuleese mielipide, jota enemman kuin puolet lasna olevista on kannattanut tai aanten mennessa tasan, se,johon puheenjohtaja yhtyy.

9 § Hallituksen tehtavana on hoitaa osakeyhtiolain mukaan hallitukselle kuuluvat tehtavat.

10 § Toimitusjohtajan tehtavana on

—johtaa ja kehittaa yhtiota ja konsernia hallituksen antamien ohjeiden ja maaraysten mukaisesti;

—vastata siita, etta yhtion ja konsernin edut otetaan huomioon yhtion omistamissa tytar- jaosakkuusyhtioissa;

—panna taytantoon hallituksen paatokset.

11 § Yhtion toiminimen kirjoittavat toimitusjohtaja, ne henkilot joille hallitus on tallaisen oikeudenantanut, kukin erikseen, seka per prokuram kaksi sellaista henkiloa yhdessa, jotka hallitus on siihenvaltuuttanut.

B-1

V Tilinpaatos ja tilintarkastus

12 § Yhtion tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpaatos ja toimintakertomus on jatettavatilintarkastajille ennen maaliskuun 15. paivaa. Tilintarkastajien on annettava varsinaiselleyhtiokokoukselle tilintarkastuskertomus ja siihen sisaltyva lausunto kultakin tilikaudelta. Kertomus onannettava yhtion hallitukselle viimeistaan kaksi viikkoa ennen varsinaista yhtiokokousta.

13 § Tilintarkastajiksi valitsee yhtiokokous vahintaan yhden ja enintaan kolme tilintarkastajaa.Yhden tilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin hyvaksyma tilintarkastusyhteiso.Tilintarkastajien toimikausi paattyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiokokouksen paattyessa.Tilintarkastajaksi ei voida valita henkiloa, joka on tayttanyt 65 vuotta.

VI Yhtiokokous

14 § Varsinainen yhtiokokous pidetaan vuosittain ennen toukokuun 31. paivaa. Ylimaarainenyhtiokokous pidetaan, milloin se lain mukaan on kutsuttava koolle.

15 § Kutsun yhtiokokoukseen ja muut tiedonannot osakkaille, toimittaa hallitus julkaisemallailmoituksen vahintaan kahdessa hallituksen maaraamassa valtakunnallisessa sanomalehdessa,aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistaan 17 paivaa ennen yhtiokokousta.

16 § Osakkaan on saadakseen osallistua yhtiokokoukseen ilmoittauduttava yhtiolle ennenkokouskutsussa mainitun ilmoittautumisajan paattymista. Ilmoittautumisaika voidaan maaratapaattyvaksi aikaisintaan kymmenen paivaa ennen kokousta. Sen jalkeen, kun yhtion osakkeet kuuluvatarvo-osuusjarjestelmaan, on lisaksi otettava huomioon, mita osakeyhtiolaissa on sanottu oikeudestaosallistua tallaisen yhtion yhtiokokoukseen.

17 § Asia, jonka osakas haluaa kasiteltavaksi yhtiokokouksessa, on kirjallisesti ilmoitettavahallitukselle niin hyvissa ajoin, etta asia voidaan sisallyttaa yhtiokokouskutsuun.

18 § Varsinaisessa yhtiokokouksessa on esitettava

1 yhtion ja konsernin tilinpaatokset,

2 yhtion ja konsernin tilintarkastuskertomukset;

Kokouksessa on paatettava

3 tuloslaskelman ja taseen seka konsernituloslaskelman ja -taseen vahvistamisesta;

4 toimenpiteista, joihin vahvistetun taseen mukainen voitto tai tappio antaa aihetta;

5 mahdollisen osingonjaon aika;

6 vastuuvapaudesta hallituksen jasenille seka toimitusjohtajalle ja toimitusjohtajan sijaiselle; seka

7 hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jasenten seka tilintarkastajien palkkioista.

Kokouksessa on vahvistettava

8 hallituksen jasenten seka yhtion tilintarkastajien lukumaara.

Kokouksessa on valittava

9 hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtajat seka hallituksen muut jasenet 7 §:ssamaaratylla tavalla; seka

10 tilintarkastajat

Kokouksessa on lisaksi kasiteltava

11 muut kokouskutsussa mainitut asiat.

VII Erityisia saannoksia

19 § Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassa olevan osakeyhtiolain saannoksia.

B-2

YHTIO

Kemira GrowHow OyjMechelininkatu 1a

00180 HelsinkiFinland

MYYJA

Kemira OyjPorkkalankatu 300180 Helsinki

OIKEUDELLISET NEUVONANTAJAT

Yhtiolle ja Myyjalle:

Kansainvalisesti ja Suomessa

White & Case LLPEtelaranta 14 7-11 Moorgate

00130 Helsinki London EC2R 6HHEngland

1155 Avenue of the AmericasNew York, NY 10036-2787

The United States

Jarjestajille:

SuomessaRoschier Holmberg Asianajotoimisto Oy

Keskuskatu 7A00100 Helsinki

TILINTARKASTAJAT

KPMG Wideri Oy AbKHT-tilintarkastusyhteiso

Mannerheimintie 20 B00100 Helsinki

24SEP200417210079

Merrill Corporation Ltd, London04LON2224

Documents

Kemira GrowHow 27.9.2004