Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
KESKI-KARJALAN SEUDUN
LIIKENNESUUNNITELMA
Kiteen kaupunki Tohmajärven kuntaRääkkylän kunta Kesälahden kunta
Savo-Karjalan tiepiiriItä-Suomen lääninhallitus Pohjois-Karjalan liitto
Kansikuva: Sito-Kuopio Oy
2
SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE.............................................................................................................................................................. 31. SUUNNITTELUALUE JA SEN ERITYISPIIRTEET .................................................................................................. 42. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILA ................................................................................................................ 6
2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Keski-Karjalassa......................................................................................62.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri.........................................................................................................82.3. Haja-asutusalueen liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet heikkenevät jatkuvasti............................ 112.4. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita ...................................................................... 112.5. Logistiikkaosaamisen ja –yhteistyön kehittäminen tärkeää ........................................................... 122.6. Rajan läheisyys vaikuttaa liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä seudun kehittymismahdollisuuksiin .. 122.7. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääminen mahdollista, ympäristöongelmat vähäisiä ..................... 142.8. Liikenneturvallisuus ja esteettömyys.............................................................................................. 152.9. Seudullinen yhteistyö vielä vähäistä .............................................................................................. 192.10. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa ...................................................................................... 202.11. Yhteenveto kehittämistarpeista ...................................................................................................... 21
3. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISTAVOITTEET......................................................................................... 224. LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA .......................................................................................... 24
4.1. Strategian lähtökohdat ................................................................................................................... 244.2. Kehittämisen painopisteet .............................................................................................................. 254.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikuttavuus ............................................................................ 39
5. LIIKENNETURVALLISUUSOHJELMA................................................................................................................ 425.1. Liikenneympäristön pienet parantamistoimenpiteet ....................................................................... 425.2. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma ............................................................................ 43
6. LIITTEET .................................................................................................................................................... 446.1. Ehdotus liikennejärjestelmätason toimenpideohjelmaksi ............................................................... 446.2. Kuntakohtaiset kartat ja taulukot liikenneympäristön pienistä parantamistoimenpiteistä .............. 52
3
Esipuhe
Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma on laadittu Kiteen, Tohmajärven, Kesälahden ja Rääkkylän kuntien muodostamalle Kiteen työssäkäyntialueelle. Liikennesuunnitelma kä-sittää sekä seudullisen liikennejärjestelmä-tasoisen tarkastelun että kuntakohtaiset liiken-neympäristön parantamissuunnitelmat ja lii-kenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelmat.
Tässä raportissa on esitetty erikseen sekä lii-kennejärjestelmätason kehittämisstrategiat että valittujen strategioiden ohjaamina suunnitellut pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet (liiken-neympäristön pienet parantamistoimenpiteet). Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitel-masta on laadittu erillinen liiteraportti.
Suunnitelman lähtökohtana ovat toimineet maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitel-ma, aikaisemmin laaditut osasuunnitelmat se-kä seudulle ja maakunnalle muodostetut kehit-tämisstrategiat. Seudulta ei ole kuitenkaan ai-kaisemmin laadittu kokonaisvaltaista seudullis-ta liikennejärjestelmätason tarkastelua, vaan suunnitelmia on laadittu yhdestä näkökulmasta kerrallaan. Kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla on nyt pyritty löytämään entistä tehok-kaampia ja edullisempia toimenpiteitä liikenne-järjestelmän ja sitä kautta myös liikenneturval-lisuuden ja esteettömyyden kehittämiseen. Seudulle yhteisen liikennesuunnitelman laati-minen katsottiin tarpeelliseksi myös Keski-Karjalan kuntien välisen yhteistyön muutoinkin tiivistyessä.
Seudun kehittyminen luo puitteet liikennejär-jestelmän kehittämistarpeille ja tätä kautta myös tarkemmalle liikenneturvallisuuden ja es-teettömyyden suunnittelulle. Liikennejärjestel-mässä tapahtuvat muutokset ovat kuitenkin pääosin hitaita. Toimintaympäristön muutokset ovat sekä alueellisia että valtakunnallisia; vä-
estö vähenee haja-asutusalueilla, työpaikat ja palvelut keskittyvät, ikääntyneiden määrä kas-vaa, yhteiskunta ja työelämä ovat muutokses-sa ja vapaa-ajan arvostus kasvaa. Tulevaisuu-dessa ennakoitavat muutokset ja niiden vaiku-tukset ovat osin jo havaittavissa ja vaikuttavat jo nykyisin liikenteeseen ja liikkumiseen. Myös kuntahallinnon muutokset vaikuttavat liikkumi-seen ja liikenteen hoitoon. Seudun kannalta korostuu myös rajan läheisyys ja sen antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen.
Liikennesuunnitelman laatiminen on ollut laaja yhteistyöhanke, jonka aikana on käyty keskus-telua kehittämisen suunnista kaikkien liikenne-järjestelmän hoitoon ja kehittämiseen osallistu-vien tahojen sekä myös muiden sidosryhmien kanssa. Työtä on ohjannut suunnitelman ra-hoittajatahoista koottu ohjausryhmä:
Kauko Hirvonen, pj. Kiteen kaupunki Heimo Liikamaa Kiteen kaupunki Seppo Siponen Tohmajärven kunta Pentti Huttunen Tohmajärven kunta Pentti Kesti Rääkkylän kunta Ann-Marie Sandström Rääkkylän kunta Jorma Turunen Kesälahden kunta Liisa Joenperä Itä-Suomen lääninhall. Sonja Tynkkynen Itä-Suomen lääninhall. Kari Riikonen Pohjois-Karjalan liitto Jorma Sissonen Poliisi Marja Siintomaa Liikenneturva Risto Hiltunen KETI Martti Leppänen Savo-Karjalan tiepiiri Mika Savolainen Savo-Karjalan tiepiiri Kyllikki Komulainen Savo-Karjalan tiepiiri
Konsultin edustajina ohjausryhmän työskente-lyyn ovat osallistuneet työn projektipäällikkö Petri Launonen ja projektisihteeri Noora Airak-sinen Sito-Kuopio Oy:stä.
4
1. Suunnittelualue ja sen erityispiirteet
Suunnittelualue muodostaa yhtenäisen työssäkäyntialueen Keski-Karjalan seutu muodostaa suhteellisen yhtenäisen työssäkäyntialueen koostuen nel-jästä keskustaajamasta (Tohmajärven Kemie, Kitee, Rääkkylä, Kesälahti), sivutaajamista (erityisesti Kiteen Puhos ja Tohmajärven Värt-silä) sekä niitä ympäröivistä haja-asutusalueista. Seudulla on vireillä PARAS-hankkeen myötä Rääkkylän ja Kiteen kuntalii-tos. Kuntien yhteistyö on myös muutoin tiivis-tymässä, mutta ilman kuntaliitoksia.
Vaikka seutukunta muodostaakin työssäkäyn-tialueen, tukeutuu alue vahvasti myös pohjois-eteläsuuntaiseen valtatiehen 6. Valtatien 6 kautta alue kiinnittyy laajemmin ottaen myös Joensuuhun, erityisesti seudun pohjoisosan suhteen. Eteläosaltaan seutu kiinnittyy toisaal-ta myös Savonlinnan (kantatien 71 kautta) ja Etelä-Karjalan suuntaan (valtatie 6).
Joensuun seudun merkitys on suuri myös pal-velujen hankintakohteena. Myös Savonlinnan läheisyys tuo oman piirteensä alueen kehitty-miselle; sekä työssäkäynnin että palvelujen hankinnan alueiden laajeneminen on yleinen kehityssuunta.
Kuva 1. Seudun työmatkaliikkuminen on vilkasta niin seudun sisällä kuin seudun ulkopuolelle. Kesä-lahdelta käydään töissä myös etelän suuntaan.
Kuva 2. Seutu kuuluu Kesälahtea lukuun ottamatta Joensuun päämarkkina-alueeseen (vastaa osin palvelujen hankinta-aluetta, lähde: Pohjois-Savon liitto)
Väestö vähenee ja ikääntyy, seudun työpai-kat ja palvelut keskittyvät Tarkastelualue kuuluu muuttotappioalueisiin. Alueella asui vuoden 2004 lopussa noin 21 000 asukasta, joista puolet Kiteellä. Vuo-teen 2020 mennessä on asukasmäärän en-nustettu tilastokeskuksen trendiennusteen mu-kaan laskevan alueella noin 18 000 asukkaa-seen. Eläkeikäisen väestön osuus on seudulla keskimääräistä suurempi ja osuuden ennakoi-daan kasvavan voimakkaasti erityisesti vuoden 2010 jälkeen. Samalla asutus keskittyy entistä enemmän keskustaajamiin ja pääliikenneyhte-yksien varsille, mutta haja-asutusalueella on kuitenkin myös yksittäisiä kasvualueita. Taa-jamissa asuu nykyisin noin puolet alueen asukkaista.
Työpaikat ovat viimeisten vuosikymmenien ai-kana keskittyneet taajamiin ja pääliikenneyhte-yksien varsille. Osin taustalla on maatalouden rakennemuutos; tilakoot ovat kasvaneet ja työ-paikat vähentyneet. Työpaikkojen keskittymis-
5
kehityksen voidaan tulevaisuudessa arvioida jatkuvan. Myös palvelut ovat jatkuvasti keskit-tyneet.
Kuva 3. Ikääntyneiden osuus on suurin Rääkkyläs-sä ja pienin Kiteellä (v. 2004 tilanne).
Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuu-distus voi tulevaisuudessa muuttaa kuntakent-tää vielä voimakkaastikin. Oletettavaa on, että uudistuksen myötä tulevat palvelut keskitty-mään, mikä tulee osaltaan lisäämään seudun liikkumistarpeita.
Maankäytön kasvu on suhteellisen vähäistä
Alueelle ovat luonteenomaisia laajat haja-asutusalueet, mutta myös Kesälahden ja Rääkkylän vesistörikkaus sekä suhteellisen voimakkaat keskustaajamat. Myös valtatie 6 ja Niiralan raja-asemalle johtavan kantatie 70 ak-selien merkitys on suuri. Liikenneväylät ovat muutoinkin ohjanneet alueen maankäytön ke-hittymistä merkittävästi.
Alueen maankäytön kasvun ennakoidaan tule-vaisuudessa olevan suhteellisen vähäistä
asumisväljyyden kasvusta huolimatta. Maan-käytön kasvu on pääosin uusien työpaikka- ja (matkailu)palvelualueiden rakentamista, rajan läheisyyteen sijoittuvaa liiketoimintarakenta-mista sekä nykyisten taajamien täydennysra-kentamista. Lisäksi uusien houkuttelevien, pääosin vesistön rantaan sijoittuvien, pieneh-köjen asuinalueiden käyttöönotto on mahdollis-ta. Vapaa-ajan asutuksen merkitys on alueella kasvussa, mikä johtanee kaavoituksen anta-mien mahdollisuuksien puitteissa vapaa-ajan asutuksen määrän kasvuun. Liikennejärjestel-män ja maankäytön suunnittelun jatkuva seu-dullinen yhteistyö on tärkeää, jotta maankäytön kasvualueet voidaan sijoittaa liikenteen kannal-ta hyviin paikkoihin.
Elinkeinoelämän elinvoimaisuus on erittäin tärkeää alueen kehitykselle
Alueen kehityksen kannalta on tärkeää ottaa huomioon elinkeinoelämän asettamat vaati-mukset liikennejärjestelmän kehittämiselle. Seudun elinkeinorakenteen vahvoja aloja ovat mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot sekä rajaosaaminen. Myös matkailun merkitys on koko seudulla selvässä kasvussa. Liikennejärjestelmää kehittämällä voidaan vaikuttaa selvästi em. painopistealojen kilpailukykyyn ja siten tukea myös seudun houkuttelevuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Ns. kärkiyritysten tarpeiden ohella koko seu-dun tarpeiden huomiointi tärkeää. Rajan lähei-syyden hyödyntäminen on seudun kehittymi-sen kannalta elintärkeää.
Tarkastelualueen kehitys luo paineita liikennejärjestelmän kehittämiselle. Väestön, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminen lisää erityisesti haja-asutusalueella asuvien liikkumistarpeita. Haja-asutusalueen väestön väheneminen luo toisaalta suuria haasteita joukkoliikenteen tehokkaalle jär-jestämiselle sekä haja-asutusalueen pientiestön hoidolle ja ylläpidolle. Väestön ikääntyminen edel-lyttää liikennejärjestelmän kehittämistä esteettömään ja liikkumisen helppoutta painottavaan suun-taan. Sujuvan työmatkaliikkumisen turvaaminen on yhtenäisen työssäkäyntialueen toimivuuden edellytys. Myös Joensuun seudun läheisyys vaikuttaa merkittävästi alueen kehitykseen.
Alueen saavutettavuus ja hyvät ulkoiset yhteydet (esim. raideliikenne, yhteydet lentoliikenteeseen) ovat tärkeitä erityisesti alueen yrityksille. Päätie- ja rataverkoston kunto ja kustannustehokas hyö-dyntäminen on oleellista koko alueen kehittämisen ja sen elinkeinoelämän kannalta. Maa- ja met-sätalouden sekä matkailun näkökulmasta myös pientiestön hoito ja ylläpito on tärkeää. Rajan lä-heisyyden hyödyntäminen edellyttää sekä hyväkuntoista infrastruktuuria että korkeatasoisia liiken-ne- ja logistiikkapalveluja.
6
2. Liikennejärjestelmän nykytila
2.1. Liikkuminen ja kuljetukset Keski-Karjalassa
Ihmisten liikkuminen seudulla perustuu suurel-ta osin henkilöautoon. Päivittäisistä matkoista noin 65 % tehdään henkilöautoilla (liikutuista kilometreistä lähes 80 %). Kevyen liikenteen osuus matkoista on noin 30 %, keskittyen pää-osin lyhyisiin 0-5 km pituisiin matkoihin. Jouk-koliikenteen osuus on noin 5 %. Kevyen liiken-teen osuus on keskimääräistä suurempi lapsil-la, nuorilla sekä iäkkäillä. Työikäinen väestö käyttää puolestaan keskimääräistä enemmän henkilöautoa. Lisäksi auton käyttömahdollisuus ja asuinpaikka vaikuttavat voimakkaasti ihmis-ten liikkumistapoihin ja -mahdollisuuksiin. Tä-mä korostuu erityisesti haja-asutusalueilla.
Työ- ja koulumatkat muodostavat päivittäisestä liikkumisesta noin kolmasosan. Vapaa-aikaan liittyvien moninaisten matkojen osuus on vas-taavasti noin kaksi kolmasosaa.
Kuva 4. Matkojen tarkoitusjakauma.
Seudulle sijoittuvan Niiralan raja-aseman kaut-ta kulki vuonna 2006 noin 985000 matkusta-jaa, 495000 henkilöautoa ja 2100 linja-autoa. Valtaosa raja-aseman liikenteestä muodostuu viikoittain kulkevista matkustajista. Venäläisten osuus rajan ylittävästä henkilöliikenteestä on vakiintunut viime vuosina 45-50 %:n tuntu-maan.
Suurin osa kuljetuksista hoidetaan tie- ja katu-verkkoa pitkin (lähes 70 % kuljetussuorittees-ta). Myös rataverkon osuus on merkittävä. Ve-si- ja erityisesti lentoliikenteen osuus on kulje-tussuoritteina vähäinen, mutta vaihtoehtoisina
kuljetusmuotoina niiden merkitys on seudulle suuri.
Seudun kärkiyritysten ja rajaliikenteen merkitys kuljetustarpeiden synnyttäjänä on suuri. Suurin osa tavaraliikenteestä kohdistuukin päätie- ja rataverkolle. Myös haja-asutusalueen tiestöllä on kuljetusten kannalta kuitenkin erittäin suuri merkitys.
Niiralan raja-aseman merkitys on myös kulje-tusten kannalta suuri. Vuonna 2006 raja-aseman kautta kulki 74000 kuorma-autoa, jois-ta noin 75 % oli rekisteröity Suomeen. Viennin osuus liikenteestä on viime vuosina pienenty-nyt liikenteen painottuessa entistä voimak-kaammin raakapuun tuontiin. Kuorma-autoliikenteen ohella tavaraa kuljetetaan Niira-lan kautta myös rautateitse. Vuonna 2006 rai-deliikenteen osuus Niiralan kautta kuljetetusta tavaraliikenteestä oli noin 70 %.
Seudun liikkumis- ja kuljetustarpeet vaihtelevat tarkasteltavasta liikkujaryhmästä ja kuljetus-alasta (käyttäjäryhmistä) riippuen. Liikkujaryh-mien tarpeet korostavat seudun liikenneinfra-struktuurin merkitystä, mutta suurelta osin myös liikenteen hoidon, liikennepalvelujen ja ns. heikkojen ryhmien (lapset ja nuoret, ikään-tyneet, liikkumisesteiset) liikkumismahdolli-suuksien kehittämistä. Esille nousevat laajasti niin joukkoliikenteen asema, liikenneturvalli-suus ja esteettömyys kuin haja-asutusalueella asumismahdollisuuksien tukeminen. Myös päätiestön ja -ratojen, rajalle johtavien yhteyk-sien sekä myös lentokenttäyhteyksien merkitys nousee esille, erityisesti työmatkaliikkumisen näkökulmasta.
Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta nousevat esille mm. päätie- ja pääratayhteyksien taso, rajalle johtavat yhteydet, pientiestön kunnon sekä hoidon ja ylläpidon kehittäminen. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kunnossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteistyön (mukaan lu-kien kuntalogistiikka) lisääminen. Myös vesilii-kenteen merkitys korostuu seudulle tärkeän ui-ton vuoksi.
Matkojen tarkoitusjakauma (HLT 2004/05)(matkaluku: 2,7 - 3,1 matkaa/hlö/vrk)
7 % 7 % 8 %4 % 3 % 4 %
28 % 27 % 28 %
12 % 16 %
19 % 18 % 18 %
12 %
26 % 28 %28 %
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
pienet työssä-käyntialueet,
keskuskunnat
pienet työssä-käyntialueet,reunakunnat
Koko Suomi
muu vapaa-aikamökkivierailuostos, asio intityöasiakoulu, opiskelutyö
7
Kuva 5. Seudun yleisten teiden keskimääräisiä vuorokausiliikennemääriä (KVL 2005), tiekuljetusten suuntau-tuminen sekä tavaraliikenteen kuljetukset ja henkilöliikenteen matkat rataverkolla.
8
2.2. Liikenneverkot ja infrastruktuuri
Liikenneverkkojen kattavuus on riittävä, mutta niiden tasossa esiintyy puutteita
Liikenneverkot ovat ohjanneet alueen kehitty-mistä selvästi. Valtatie 6 sekä kantatiet 70 ja 71, Karjalanrata, rajalle johtava Niirala-Säkäniemi -rata sekä Puhokselle ulottuva sy-väväylä ovat tarjonneet suurelle osalle aluetta suhteellisen hyvät liikenneyhteydet. Em. yhte-yksiä täydentävät pääosin tarpeisiin nähden hyväkuntoiset seututiet.
Kuntien sijainti keskeisiin liikenneverkkoihin nähden vaihtelee. Vesistöt aiheuttavat yhteys- ja saavutettavuusongelmia erityisesti Kesälah-della ja Rääkkylässä.
Joensuun ja Savonlinnan lentokentät ovat koh-tuullisesti saavutettavissa, vaikka sijaitsevatkin seutuun nähden kaukana. Seudun kannalta tärkeitä tiejaksoja ovat myös seudun ulkopuoli-set Joensuuhun ja pääkaupunkiseudulle sekä satamiin johtavat tieyhteydet.
Syksyllä 2006 julkistettiin ehdotus valtakunnal-lisesti merkittävien liikenneverkkojen runkover-koista. Valtatie 6 sekä tavaraliikenteen osalta Karjalanrata ja Niirala-Säkäniemi-rata kuuluvat runkoverkkoehdotukseen. Karjalanrata ei kui-tenkaan kuulu nopean henkilöliikenteen runko-verkkoehdotukseen.
Kuva 6. Seudun keskeiset liikenneverkot.
9
TieverkkoTieverkon merkittävimmät ongelmat keskittyvät valtatielle 6, kantatielle 70 sekä Puhoksen-Kiteen-Tohmajärven väliselle maantielle 486. Valtatiellä 6 aiheuttavat ongelmia mm. liittymi-en vaarallisuus, yksityistieliittymien runsaus, puutteelliset kevyen liikenteen olosuhteet, ym-päröivään maankäyttöön nähden puutteelliset olosuhteet sekä paikoin puutteelliset ohitus-mahdollisuudet ja tien kapeus. Liittymistä on-gelmallisimmat sijoittuvat Kiteen kohdalle (Pu-hos ja Tolosenmäki). Rajalle johtava kantatie 70 on erityisesti osuudella Kemie-Niirala olo-suhteiltaan puutteellinen ja se koetaan mm. raskaan liikenteen määristä johtuen vaaralli-seksi. Raskaan liikenteen kannalta ongelmalli-nen on mm. Tohmajärven Kemien kiertoreitti. Maantien 486 merkittävimmät ongelmat koh-distuvat puutteellisiin kevyen liikenteen olosuh-teisiin ja puuttuvaan valaistukseen. Myös muulla tieverkolla esiintyy paikallisia, pistemäi-siä ongelmakohteita. Ongelmat kohdistuvat suurelta osin liikenneturvallisuuteen.
Taajamissa merkittävimmät parantamistarpeet kohdistuvat Tohmajärven Kemieen. Lisäksi kaikissa taajamissa esiintyy puutteita niin lähi-liikkumisympäristöjen tasossa kuin mm. kevy-en liikenteen verkostossa.
Vähäliikenteisellä tieverkolla ja yksityisteillä on rahoituksen niukkuus aiheuttanut vaikeuksia niin tiestön kunnon parantamiselle kuin hoidol-le ja ylläpidolle sekä parantamishankkeiden to-teuttamiselle. Vähäliikenteisen tieverkon kunto on merkittävä tekijä elinkeinoelämän, mm. maa- ja metsätalouden kuljetuksille, matkailulle sekä ylipäätään haja-asutusalueella asumisen mahdollisuuksille. Vähäliikenteisellä tieverkolla on huomattavan paljon kunnostamistarpeita, mutta niiden toteuttaminen on nykyisillä rahoi-tustasoilla ja yksityistieavustuksilla mahdoton-ta. Lisäksi sorateiden osuus alueen tieverkosta on erittäin suuri. Vähäliikenteisimpien teiden kunto, sekä yleisten että yksityisten teiden, on jatkuvasti heikkenemässä. Lisäksi vähäliiken-teisimpien yleisten teiden osalta on noussut paineita tarkistaa teiden luokituksia sekä muut-taa yleisiä teitä pienessä määrin myös yksityis-teiksi.
RautatieliikenneTarkastelualueen poikki kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella Karjalanradalla on suuri mer-kitys sekä alueen henkilö- että tavaraliikenteel-le. Lisäksi rajalle johtavan huonokuntoisen Nii-rala-Säkäniemi -radan merkitys on suuri tava-raliikenteen kannalta. Karjalanradan henkilölii-kenneasemat sijaitsevat Kesälahdella ja Kiteel-lä.
Rautatieliikenteen kannalta keskeisiä ongelmia ovat niin Karjalanradan nopeiden junayhteyk-sien viivästyminen (mm. lukuisat tasoristeyk-set), Niirala-Säkäniemi-radan puuttuva säh-köistys ja kulunvalvontajärjestelmä kuin koko rataverkon puutteellinen kantavuus. Lukuisat tasoristeykset muodostavat lisäksi merkittävän liikenneturvallisuusongelman myös ajoneuvo-liikenteelle.
Tulevaisuudessa nopeiden junayhteyksien mahdollinen saaminen tulee nopeuttamaan yh-teyksiä niin, että junaliikenteen kilpailukyky len-toliikenteen suhteen tulee kasvamaan koko tarkastelualueen kannalta. Huomioon otetta-vaa kuitenkin on se, että Karjalanrata ei kuulu nopean henkilöliikenteen runkoverkkoehdotuk-seen. Tämä voi hidastaa yhteyksien nopeut-tamismahdollisuuksia.
VesiliikenneTavaraliikenteen kannalta on vesiteillä vaihto-ehtoisena liikennemuotona huomattava merki-tys, vaikka sen kuljetusosuus onkin nykyisin vähäinen. Henkilöliikenteen kannalta merkitys on täysin matkailullinen. Saimaan ruopatut sy-väväylät ulottuvat seudulla Kiteen Puhokseen Väylän ongelmana on alueen eteläpuolella Sa-vonlinnan kohdan väylän kapeus. Laajemmin epävarmuutta aiheuttaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen päättyminen vuonna 2013. Neuvottelut vuokrasopimuksen jatkamiseksi ovat käynnissä. Vesiteiden käyttöä rajoittaa myös mm. ympärivuotisen meriyhteyden puu-te.
Syväväylien ohella on huomattavaa, että Kitee on Suomen kolmanneksi vilkkain uittopaikka.
Matkailun kannalta olisi tärkeää kehittää reitti-en varrelle sijoittuvia veneilypalveluja ja lisätä alueen toimijoiden välistä yhteistyötä vesimat-kailun kehittämiseksi.
10
Kuva 7. Vesiväylästö.
LentoliikenneSeudun lentoliikenneyhteydet tukeutuvat suu-relta osin Joensuun lentoasemaan, jolta on suhteellisen hyvät yhteydet Helsinkiin. Kesä-lahden osalta hyödynnetään myös Savonlin-nan lentoasemaa. Savonlinnan lentoliikenteen tulevaisuus on kuitenkin epävarma ja Savon-linnan seudun on täytynyt tukea lentoliikennet-tä sen säilyttämiseksi.
Kiteen harrastelentokentän merkitys korostuu tulevaisuudessa alueeseen tukeutuvan moni-puolisen liiketoiminnan johdosta (ns. Kiteen lentokeskus).
Seudun kannalta on tärkeää kehittää lento-asemien liityntäyhteyksiä, erityisesti Joensuu-hun.
Alueen saavutettavuus Eurooppalaisittain katsottuna alueen saavutet-tavuus on huono. Maantieteellisistä etäisyyk-sistä johtuen ei Suomen sisäinenkään saavu-tettavuus ole hyvä, koska etäisyys lentokentäl-le on suhteellisen suuri, rautatieliikenne on vie-lä hidasta (oikoradasta huolimatta) ja pääties-töllä esiintyy vielä merkittäviä parantamistar-peita. Saavutettavuuden merkitys on tärkeä alueen kehittymisen ja elinkeinoelämän yhte-yksien kannalta. Ihmisten päivittäisen liikkumi-sen kannalta saavutettavuuden merkitys on pienempi.
Kuva 8. Saavutettavuus eurooppalaisittain katsot-tuna (keskiarvo = 100).
Alueen liikenneverkkojen kattavuus on pääosin riittävä niin päätiestön, ratojen ja vesiväylien kuin pientiestön yhdistävyydenkin kannalta. Etäisyydet lentoasemille ovat suuret, vaikka erityisesti Jo-ensuun lentoaseman merkitys onkin alueen yhteyksien kannalta huomattava. Merkittävimmät on-gelmat koskevat liikenneverkkojen osalta niiden tasoa; kuntoa, hoitoa ja ylläpitoa. Alueen saavutet-tavuudessa on parantamisen varaa, vaikka maantieteellinen etäisyys vaikuttaakin kehittämismah-dollisuuksiin.
Liikennemuotojen välistä yhteistyötä, matkaketjujen toimivuutta sekä liikkumisen ja kuljetusten seudullista suunnittelua tulee kehittää.
11
2.3. Haja-asutusalueen liikkumis- ja kuljetusmahdollisuudet heikkene-vät jatkuvasti
Pientiestö (vähäliikenteinen yleinen tieverkko, yksityis- ja metsäautotiet) muodostaa koko seudun liikennejärjestelmän rungon. Haja-asutusalueella liikkumisen ja kuljettamisen kannalta pientiestön liikennöitävyyden turvaa-minen on avainasemassa. Tämä on myös alu-eellisen tasa-arvon kannalta tärkeää. Rahoi-tuksen väheneminen on johtanut kuitenkin yk-sityistiestön kunnon jatkuvaan huononemi-seen, koska varaa edes tiestön kunnon ylläpi-toon ei ole ollut riittävästi. Myös vähäliikentei-sen yleisen tieverkon osalta ei mahdollisuuksia ole nykyisin juuri muuhun kuin päivittäisen lii-kennöitävyyden varmistamiseen. Täsmähoito-järjestelyin on pyritty kuitenkin turvaamaan mm. kuljetusten toimivuutta.
Haja-asutusalueella asuminen vaatii nykyisin jo käytännössä katsoen oman auton omista-mista, koska joukkoliikenteen palvelutaso on ostoliikennemäärärahojen ja matkustajamääri-en vähentyessä koko ajan huonontunut.
Haja-asutusalueen tiestö on maa- ja metsäta-louden raaka-aine- ja tuotekuljetusten sekä ha-ja-asutusalueella asuvien, vapaa-ajan asuk-kaiden, postin, jätekuljetusten ym. päivittäisten kuljetusten kannalta tärkeä. Selvä käsitys pien-tiestön merkityksestä ja seudun ja maakunnan kannalta tärkeistä tiejaksoista kuitenkin vielä puuttuu.
Haja-asutusalueen liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen nousee yhdeksi kes-keiseksi liikennejärjestelmän kehittämishaasteeksi. Haja-asutusalueen joukkoliikenteen turvaami-nen on tässä tärkeässä asemassa.
2.4. Joukkoliikenteen järjestäminen suurimpia haasteita Seudulla on valmistunut keväällä 2006 joukko-liikennettä käsitellyt henkilöliikenteen kehittä-missuunnitelma. Suunnitelman mukaan jouk-koliikenteen palvelutaso on Keski-Karjalassa tarjonnan suhteen tarkasteltuna pääosin vielä hyvä. Valtaosa joukkoliikennepalveluista pysty-tään tuottamaan linjaliikenteenä ja seudulla on jo käytössä myös kutsujoukkoliikennettä. Run-koliikenteen verkkoa ei kuitenkaan pystytä tu-levaisuudessa säilyttämään nykyiselläkään ta-solla ilman merkittäviä lisäpanostuksia. Taksi-verkko on toistaiseksi varsin kattava myös ha-ja-asutusalueella. Junaliikenteen suosio on kasvussa yhteyksien nopeutumisen johdosta. Myös lentoliikenteen tarve on suuri, vaikka etäisyydet lentoasemille ovatkin suuret. Merkittävimmät ongelmat koh-distuvat kuitenkin linja-autoliikenteeseen, eri-tyisesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen hoi-toon. Joukkoliikenteen seudullinen sekä hallin-tokuntien välinen suunnitteluyhteistyö on vielä vähäistä.Seudullisessa kehittämissuunnitelmassa on esitetty sekä seudullisia että kuntakohtaisia kehittämistoimenpiteitä. Esitetyistä kehittämis-toimenpiteistä tärkeimpiä ovat: - Matkojenyhdistelyn kehittäminen (MPK) - Rahoituksen kohdentaminen
- Toimintojen alkamis- ja päättymisaikojen por-rastaminen kunnissa
- Tiedottamisen ja lippujärjestelmien kehittämi-nen
- Yhteistyön lisääminen ja kilpailutuksen kehittä-minen
- Eri hallintokuntien kuljetusten yhdistäminen ja kuljetusten avaaminen joukkoliikennekäyttöön
- Kuntakohtaisesti on lisäksi esitetty useita kehit-tämistoimenpiteitä koskien mm. kuljetusten or-ganisointia ja suunnittelua sekä palveluliiken-teen kehittämistä.
Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpi-teiden nopea toteuttaminen on joukkoliiken-teen palvelutason turvaamisen ja kehittämisen kannalta oleellista. Tämänhetkinen rahoitus käytössä olevin toimintatavoin ei tule kuiten-kaan riittämään nykyisenkään palvelutason säilyttämiseksi. Kutsujoukkoliikenteen kehittä-minen nousseekin avainasemaan haja-asutusalueen joukkoliikenteen turvaamisessa. Tämä voi jopa parantaa palvelutasoa. Ko. lii-kenne tukeutunee runkolinjoihin, jotka ovat pääosin itsekannattavia. Joukkoliikennettä kehitettäessä on jatkossa oleellista myös tunnistaa, miten henkilöliiken-nelain muuttuminen tulee vaikuttamaan kehit-tämismahdollisuuksiin ja -toimenpiteisiin.
Tulevaisuudessa joukkoliikenteen järjestäminen on liikennejärjestelmän suurimpia haasteita. Erityi-sesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseksi on käytettävä uusia keinoja.
12
2.5. Logistiikkaosaamisen ja –yhteistyön kehittäminen tärkeää
Seudun maantieteellinen laajuus, osin vesistö-rikkaus, elinkeinotoiminnan painopistealueet ja niiden vaatimukset kuljetuksille ja logistisille järjestelmille, haja-asutusalueen suuri osuus ja merkitys sekä myös tärkeän Niiralan rajanyli-tyspaikan sijainti seudulla asettavat seudun ta-varaliikenteen ja logistiikan kehittämiselle mer-kittäviä haasteita. Myös Joensuun läheisyys näkyy merkittävästi logistisessa järjestelmässä ja tavaraliikenteessä.
Liikennejärjestelmää kehittämällä ja sen osana erityisesti logistisen järjestelmän ja tavaralii-kenteen toimivuutta ja tehokkuutta lisäämällä voidaan vaikuttaa selvästi seudun elinkei-noelämän painopistealojen kilpailukykyyn ja si-ten tukea myös seudun houkuttelevuutta ja kehittymismahdollisuuksia. Ns. kärkiyritysten tarpeiden ohella koko seudun tarpeiden huo-miointi on tärkeää. Myös rajaliikenteen jatkuva kehittäminen on oleellista.
Ajallisella etäisyydellä/saavutettavuudella tulee olemaan jatkossa entistä suurempi merkitys. Seudun sijainti Suomen reuna-alueella ja Ve-
näjän naapurina korostaa hyvien kansainvälis-ten ja valtakunnallisten yhteyksien merkitystä seudulla. Toisaalta myös seudun sisäisen lii-kenteen palvelutasolla on suuri merkitys ja seudullisella suunnitelmalla voidaan parhaiten vaikuttaa juuri tähän puoleen.
Kuljetusmuotojen välinen yhteistyö sekä laa-jemmin logistiikkayhteistyö on seudulla vähäis-tä. Avainasemaan logistisen järjestelmän kehit-tämisessä seututasolla nousevat yhteistyön li-sääminen sekä uusien logistiikan tehostami-seen liittyvien hankkeiden toteuttaminen. Li-säksi logistiikkaosaamisen kehittäminen erityi-sesti alueen yrityksissä olisi tärkeää.
Kuntalogistiikassa on seudullista yhteistyötä vi-ritelty Joensuun suuntaan, mutta hankintaa ja sisäisiä kuljetuksia hoidetaan kunnissa edel-leen hajallaan. Vaikka kehitystyötä on jonkin verran tehty, kuntalogistiikka on edelleen mel-ko hajautunutta ja koordinoimatonta (tehtävien hoito ja vastuut, hankinta, sisäiset kuljetukset, varastointi jne.).
Seudun elinkeinoelämän kilpailukykyä olisi mahdollista parantaa seudun logistista järjestelmää ke-hittämällä. Liikennejärjestelmäinfrastruktuurin kehittämisen ohella avainasemaan nousee logistiik-kayhteistyön kehittäminen. Myös logistiikkaosaamisen kehittäminen erityisesti alueen yrityksissä olisi tärkeää.
2.6. Rajan läheisyys vaikuttaa liikkumiseen ja kuljetuksiin sekä seu-dun kehittymismahdollisuuksiin
Seutukunnan kehittymisen ja tarpeiden kannal-ta muodostaa Venäjän läheisyys ja Niiralan ra-janylityspaikka oleellisen vahvuuden ja kehit-tymispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tulee-kin toimia mahdollisimman sujuvasti siten, että ne eivät muodosta esteitä seudun kehittymisel-le. Seudun kehittymistä ajatellen tulee rajan ja rajantakaisten alueiden potentiaali saada hyö-dynnettyä mahdollisimman hyvin.
Kevään 2007 aikana on laadittu sekä Niiralan raja-aseman liikenneselvitys että Keski-Karjalan logistiikkakeskusselvitys. Liikennesel-vityksen mukaan rajaliikenteen määrässä, suuntautumisessa ja ominaisuuksissa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Vuosina 2006-2007 ovat kuitenkin sekä henki-lö- että tavaraliikenteen määrät kääntyneet
pieneen laskuun. Pitkällä tähtäimellä Niiralan raja-aseman kautta kulkevan henkilöliikenteen ennustetaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Tavaraliikenteen kehittymisnäkymien arviointi on vaikeampaa Venäjän kehityksen huonon ennustettavuuden sekä muiden liikenteeseen liittyvien epävarmuustekijöiden (mm. raaka-puun vientitullit, muu tulli- ja tariffipolitiikka se-kä rajabyrokratian kehittyminen) takia.
Liikenneselvityksessä todettuja kehittämistar-peita ovat mm. rajanylityspaikan palveluiden ja tiedotuksen kehittäminen, kaupallisten palve-luiden kehittäminen, tie- ja rataverkon kehittä-minen Suomen puolella (kt 70, Niirala-Säkäniemi -rata) sekä rajalogistiikan kehittä-minen.
13
Logistiikkakeskusselvityksessä on selvitetty yritysten tarpeita Venäjän liiketoimintaan liitty-välle logistiikkakeskukselle sekä muodostettu ehdotus keskuksen palvelurakenteesta ja ke-hittämismallista. Logistiikkakeskusajatus on lä-hivuosien aikana tarkoitus kehittää konkreetti-seksi liiketoimintamalliksi. Rajan molemmin puolin toimivalla logistiikkakeskuksella on sel-vityksessä todettu olevan huomattavaa poten-tiaalia mm. rajan ylittävän liiketoiminnan lisää-misessä (Venäjällä todettiin olevan liiketoimin-tapotentiaalia niin markkina- kuin hankinta-alueena).
Logistiikkakeskusselvityksessä todettiin Venä-jän puolen liikenneinfrastruktuurin tilan olevan tärkeä tekijä uusien tavaravirtojen suuntautu-miseksi ja tätä kautta myös logistiikkakeskuk-sen tarpeellisuuden kannalta:
- nykytilanteessa Niiralan kautta kulkeva henkilö- ja tavaraliikenne suuntautuu lä-hialueille (Sortavalan ja Petroskoin seu-duille). Laatokan länsipuolinen tieyhteys Pietariin on erittäin heikkokuntoinen noin 100 km osuudelta ja muiltakin osin kehit-tämistä vaativassa kunnossa, jotta Sorta-vala-Pietari yhteys olisi käytettävissä eri-tyisesti tavaraliikenteen kuljetusväylänä. Sortavala-Pietari tie on muuttunut tänä vuonna Federaation tieksi ja sen kunnos-tamiseksi on myönnetty rahoitusta. Ko. tien parantamishanke valmistunee vuo-teen 2010 mennessä.
- Niiralan raja-aseman kautta kulkeva tava-raliikenne on yli 90-prosenttisesti raaka-puun kuljettamista, johon liittyy puutullien korotusten myötä paljon epävarmuusteki-jöitä. Uusien tuoteryhmien siirtyminen Nii-
ralan kautta kulkevaksi riippuu tällä het-kellä suurelta osin sekä Venäjän Karjalan lähialueiden talouskehityksestä että lii-kenneinfrastruktuurin käytettävyydestä. Siten Pietarin tieyhteyden parantaminen lisää oleellisesti mahdollisuuksia ohjata kuljetusvirtoja Niiralan kautta eteläisem-pien raja-asemien sijaan. Lisäksi ko. yh-teys tulee todennäköisesti nopeuttamaan myös talouskehitystä Venäjän Karjalan alueella.
- merkittävä tieyhteys Keski-Karjalan seu-tukunnan näkökulmasta on myös tieyhte-ys Petroskoihin. Kyseisellä tiellä on jo to-teutettu merkittäviä parannustoimenpitei-tä, joten se on hyvin liikennöitävässä kunnossa. Petroskoi on koko Karjalan alueen merkittävin kaupunkikeskus ja Petroskoista on yhteys KOLA-tielle (Pie-tari-Murmansk), jota kautta myös Mur-manskin nopeasti kasvava talousalue on suuresta etäisyydestä huolimatta saavu-tettavissa. Tämä on myös yksi lisämah-dollisuus Karjalan logistiikkakeskushan-ketta ja tavarakuljetusten kasvumahdolli-suuksia tarkasteltaessa, vaikka suuren etäisyyden vuoksi ei ole realistista kehit-tää toimintoja ko. liikenteen varaan.
- rautatieinfrastruktuuri on Venäjän puolel-la pääosin hyvässä kunnossa ja rautatie-kuljetusjärjestelmä on kokonaisuutena toimiva. Yrityshaastatteluissa on tullut esille kommentteja rautatieyhteyksien kehittämistarpeista Venäjän Karjalan alu-eella, mutta suuria pullonkauloja rautatie-kuljetusjärjestelmässä ei esiinny.
Rajan läheisyys ja Niiralan raja-asema muodostavat seudun kannalta oleellisen vahvuuden ja ke-hittämispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tulisikin toimia mahdollisimman sujuvasti. Myös Venä-jän puolen liikenneinfrastruktuurin tilalla on huomattava merkitys rajan läheisyyden hyödyntämisen kannalta.
14
2.7. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisääminen mahdollista, ympäristö-ongelmat vähäisiä
Yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon kehitys määrää hyvin pitkälle eri kulkumuotojen toimin-taedellytykset. Kävely on suosituin kulkumuoto lyhyillä matkoilla ja polkupyörän kilpailukyky on parhaimmillaan 1-5 kilometrin pituisilla matkoil-la. Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kevyen lii-kenteen verkosto on kuitenkin aina perusedel-lytys sille, että asukkaat voivat ja haluavat kä-vellä ja pyöräillä. Vaarallinen tai turvattomaksi koettu liikenneympäristö rajoittaa merkittävästi erityisesti lasten liikkumista. Kevyen liikenteen liikenneturvallisuusongelmat kytkeytyvät usein kevyen liikenteen ja autoliikenteen risteämista-pahtumaan. Kävelyn ja pyöräilyn suosion li-säämisellä on myönteisiä vaikutuksia myös kansanterveyteen sekä lasten, ikääntyneiden ja liikkumisesteisten omatoimisen liikkumisen lisäämiseen erityisesti ns. lähiliikkumisympäris-töissä.
Kävelymatkojen osuutta kuntien sisäisessä lii-kenteessä on mahdollista lisätä erityisesti Ki-teellä ja Tohmajärvellä, mutta myös Rääkky-lässä ja Kesälahdella. Tärkeään asemaan täs-sä nousee kevyen liikenteen verkoston paran-taminen. Verkoston parantamistarpeita esiin-tyykin kaikissa taajamissa. Parantamistarpeita esiintyy myös taajamien läheisyyteen sijoittuvil-la pää- ja seututiejaksoilla, esim. Puhoksen-Kiteen-Tohmajärven välisellä maantiellä 486 sekä kantatiellä 70 Tohmajärven välillä Kemie-Niirala.
Haja-asutusalueella puuttuvat kevyen liiken-teen yhteydet sekä pitkät etäisyydet muo-dostavat rajoitteita kävelylle ja pyöräilylle.
Kuntakeskusten ulkopuolisella alueella on ke-vyen liikenteen väyliä lähinnä vain valtateiden varsilla ja paikoin sivutaajamien kohdilla. Ke-vyen liikenteen yhteyksiä muodostettaessa voi-taisiin laajemmin pohtia myös yksityisteiden käyttömahdollisuuksia.
Jalankulkuympäristön esteettömyyttä ja viihtyi-syyttä tulisi monin paikoin parantaa. Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikku-misesteisillä ihmisillä on mahdollisuus toimia ja liikkua itsenäisesti omassa elinympäristös-sään. Kävelyn ja pyöräilyn suosion lisäämisen kannalta on tärkeää ohjata mahdollista taaja-mien lisärakentamista täydennysrakentamisen suuntaan sekä tukea lähipalvelujen säilymistä.
Keski-Karjalan seudulla liikennejärjestelmään liittyviä paikallisia ympäristöongelmia esiintyy mm. valtateiden varsien yksittäisillä melualueil-la, pohjavesialueilla sekä raideliikenteen melu- ja pohjavesialueilla. Päästöongelmat ovat suh-teellisen vähäisiä. Vilkkaimpien liikenneväylien sijoittuessa pääosin taajamien ulkopuolelle ei tärinäkään muodosta alueella merkittävää on-gelmaa.
Laajemmin ilmastonmuutoksen hillintään liitty-vät näkökulmat päästöjen vähentämisestä ja esim. liikkumistarpeen vähentämisestä vaativat suurelta osin valtakunnallisen tason päätöksiä.
Kevyen liikenteen suosion lisäämismahdollisuudet ovat suuret kaikissa seudun kunnissa, erityisesti taajamissa ja lähiliikkumisympäristöissä. Verkoston täydentämistarpeet nousevatkin tässä keskei-seen osaan. Tärkeää on myös huolehtia erityisesti kevyen liikenteen tärkeimpien reittien hoidon ja kunnossapidon kehittämisestä. Haja-asutusalueilla verkoston täydentämismahdollisuudet ovat vä-häisemmät. Väestön ikääntyessä esteettömien reittien tarve lisääntyy.
Alueen liikennejärjestelmätasoon vaikuttavat ympäristöongelmat ovat suhteellisen vähäisiä. Ympä-ristöseikat tulee kuitenkin ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa.
15
2.8. Liikenneturvallisuus ja esteettömyysLiikenneturvallisuuden nykytilaa seudulla on selvitetty onnettomuustarkastelujen, asukas-kyselyjen ja haastattelujen avulla. Onnetto-muustarkastelu on käsittänyt viimeisen kym-menen vuoden (v. 1996 - 2005) aikana tapah-tuneet poliisin tietoon tulleet onnettomuudet. Onnettomuusaineisto on saatu Tiehallinnon onnettomuusrekisteristä. Katuverkon ja yksi-tyisteiden osalta onnettomuusaineisto on tar-kistamatonta. Onnettomuusmäärien ja –vakavuu-den suhteen ko. aineistoa voidaan kuitenkin pitää luotettavana.
Maanteillä tapahtuneet onnettomuudet Keski-Karjalan seutukunnan alueen maanteillä tapahtui vuosina 1996-2005 yhteensä 1207 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta eli kes-kimäärin 121 onnettomuutta/vuosi. Onnetto-muuksien määrä on vaihdellut vuosittain välillä 101 – 136 kpl/v. Vuosina 1996, 1997 ja 2004 onnettomuuksia on tapahtunut alle 110 kpl/v ja siten selvästi muita vuosia vähemmän. Pää-sääntöisesti vuotuinen onnettomuusmäärä on vaihdellut 120 – 130 onnettomuuden/vuosi vä-lillä.Henkilövahinko-onnettomuuksien osuus kakis-ta onnettomuuksista on ollut 17 %. Loput 83 % onnettomuuksista on ollut omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Vuosittain henkilö-vahinkoon johtaneita onnettomuuksia on sat-tunut keskimäärin 21 kpl. Vuosittainen henkilö-vahinko-onnettomuusmäärien vaihtelu on ollut kuitenkin suurta. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on Keski-Karjalan alueen maanteillä tapahtunut tarkasteluaikana yhteensä 26 kpl, keskimäärin 2,6 onnettomuutta/vuosi. Selkeää trendiä on-nettomuuksien kokonaismäärän kehityksessä ei ole nähtävissä. Onnettomuuksissa on kuollut yhteensä 32 henkilöä ja loukkaantunut 235 henkilöä. Alu-een asukaslukuun suhteutettuna vuosittain maanteillä tapahtuneissa onnettomuuksissa loukkaantuu 1,1 ja kuolee keskimäärin 0,15 henkilöä tuhatta asukasta kohti.
Vastaavat luvut Pohjois-Karjalan alueella ovat 1,15 ja 0,12 ja koko Itä-Suomen alueella 1,40 ja 0,11 (Lähde: Itä-Suomen läänin liikennetur-vallisuussuunnitelma 2002-2006).
Onnettomuuksien suuren määrän vuoksi on-nettomuuksia on tarkasteltu myös kasautuma-pisteittäin. Jotta kasautumapisteitä voitaisiin verrata keskenään, on jokaiselle kasautuma-pisteelle laskettu vertailuluku. Vertailuluku on pisteessä tapahtuneiden onnettomuuksien lu-kumäärä painottaen henkilövahinkoon johta-neita onnettomuuksia kertoimella 5 ja omai-suusvahinko-onnettomuutta kertoimella 1. Pai-notuksen avulla korostetaan henkilövahinko-onnettomuuksien painoarvoa omaisuusvahin-ko-onnettomuuksiin nähden. Pahimmat kasau-tumakohteet on esitetty kuvassa 10 ja taulu-kossa 1.
Keski-Karjalan alueen maanteillä tapahtunei-den onnettomuuksien arvioidaan maksavan yhteiskunnalle keskimäärin 12,7 milj € vuodes-sa. Kustannukset jakautuvat kunnittain seu-raavasti: Kitee 6,7 milj.€, Kesälahti 2,1 milj.€, Tohmajärvi 2,6 milj.€ ja Rääkkylä 1,3 milj.€(lähde:Tiehallinto, Tieliikenteen ajokustannuk-set 2005). Onnettomuuskustannuksista on kuntien osuudeksi arvioitu noin 20 -30 %. Eri-tyisesti kevyen liikenteen onnettomuuksista valtaosa ei tule poliisin tietoon. Näin ollen ja-lankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumisista ai-heutuu lisäksi merkittäviä kustannuksia.
Kuva 9. Onnettomuuksista aiheutuu merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnalle.
16
Kuva 10. Merkittävimmät onnettomuuskasautumat keskittyvät valtatielle 6, kantatielle 70 sekä Kiteen keskus-taan.
17
Taulukko 1. Keski-Karjalan alueen onnettomuuksien kasautumapisteet ja pisteille laskettu vertailuluku (karttaesityksenä kuvassa 10).
Nro tie Kunta Sijainti/
liittyvä tie Kaikkien onn.
määrä (kpl) Heva-onn. määrä (kpl) Vartailuluku
39 4870 Kitee Keisarinkuja 18 7 46
40 15531 Kitee Savikontie 7 6 31
37 4870 Kitee Keisarinkuja 18 2 26
30 486 Kitee Anttola 12 3 24
25 71 Kitee Kt 71 Puhos 5 4 21
7 6 Kitee Puhos 10 2 18
8 6 KiteeKiteen
et. liittymä 10 2 18
16 6 Tohmajärvi Tikkala et. 6 3 18
38 4870 Kitee Keisarinkuja 14 1 18
17 6 Tohmajärvi Tikkala pohj. 9 2 17
27 486 Kitee Niinikumpu 5 3 17
10 6 Kitee Tolisenmäki, linjaosuus 6 2 14
2 6 Kesälahti Suurikylä 5 2 13
3 6 KesälahtiAittolahti (15506, 4800
liittymä) 8 1 12
5 6 Kitee Syrjäsalmi 8 1 12
22 70 Tohmajärvi Marjomäki 8 1 12
9 6 KiteeTolosenmäki (487 liitty-
mä) 11 0 11
24 70 Tohmajärvi Niirala 7 1 11
1 6 Kesälahti Lepola 6 1 10
4 6 Kesälahti Mustolanperä 2 2 10
6 6 Kitee Syrjäsalmi 2 2 10
11 6 Kitee Huosio-oja 2 2 10
13 6 TohmajärviVälikangas/Vehkavaara 2 2 10
15 6 Tohmajärvi Onkamo 6 1 10
19 70 Tohmajärvi Tuorsalo 10 0 10
26 479 Kesälahti Purujärvi 2 2 10
31 486 Kitee Sepänniemi 6 1 10
33 486 Kitee Kytänniemi 6 1 10
35 487 Kitee Taipale 2 2 10
36 500 Värtsilä Värtsilä 2 2 10
41 15566 Rääkkylä Rääkkylän taajama 2 2 10
21 70 Tohmajärvi Kemie itäinen 5 1 9
23 70 Tohmajärvi Peijonniemi 5 1 9
29 486 Kitee Kitee 5 1 9
20 70 Tohmajärvi Kemie läntinen 7 0 7
28 486 Kitee Niinikumpu 6 0 6
12 6 Tohmajärvi Kiteen raja 5 0 5
14 6 TohmajärviVälikangas/Vehkavaara 5 0 5
18 70 Tohmajärvi Perävaara 5 0 5
32 486 Kitee Kytänniemi 5 0 5
34 487 Kitee Asema 5 0 5
18
Katu- ja yksityistieverkolla tapahtuneet on-nettomuudetKeski-Karjalan seutukunnan alueen katu- ja yksityistieverkolla tapahtui vuosina 1996-2005 yhteensä 185 poliisin tietoon tullutta onnetto-muutta eli keskimäärin 18,5 onnettomuut-ta/vuosi. Onnettomuuksien määrä on vaihdellut vuosittain paljon. Vuosina 2003 ja 2004 onnet-tomuuksia on tapahtunut muita vuosia enem-män, mutta vuonna 2005 onnettomuusmäärä oli jälleen vähäisempi. Selkeää trendiä onnet-tomuuksien kokonaismäärän kehityksessä ei ole nähtävissä.
Henkilövahinko-onnettomuuksien osuus kaikis-ta onnettomuuksista oli 11 %. Loput 89 % on-nettomuuksista johti omaisuusvahinkoihin. Vuosittain henkilövahinkoon johtaneita onnet-tomuuksia sattui 1-4 kpl. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei Keski-Karjalan alueen katu- ja yksityistieverkolla tapahtunut tarkasteluaika-na lainkaan.
Katu- ja yksityistieverkon onnettomuuksista ei ole saatavissa paikkatietoa, minkä vuoksi nii-den sijaintiin perustuvaa kattavaa analysointia ei ole mahdollista tehdä.
Asukkaiden käsitykset alueen liikennetur-vallisuudestaKeski-Karjalan alueen liikenneongelmia on kar-toitettu asukaskyselyillä. Asukkaille annettiin mahdollisuus vastata kyselyyn sähköisesti in-ternetissä tai kuntien pääkirjastoissa täyttämäl-lä lomake ja palauttamalla se vastauslaatik-koon. Lisäksi vastauksia pyydettiin erikseen kuntien vanhus- ja vammaisneuvosto-jen/järjestöjen kautta, jotta myös vanhusten ja liikuntaesteisten näkökulmat tulisivat huomi-oonotetuiksi. Myös kuntien työntekijöille lähe-tettiin tieto kyselystä sähköpostitse.
Keski-Karjalan alueen liikenneturvallisuustilan-ne on vastaajien omalla asuinalueella valta-osan (73 %) mielestä hyvä tai tyydyttävä. Noin 8 % vastaajista on sitä mieltä, että liikennetur-vallisuustilanne on huono ja 14 % pitää tilan-netta välttävänä. Paikkakunnalla yleisesti lii-kenneturvallisuustilannetta pitää hyvänä tai tyydyttävänä noin 84 % vastaajista, välttävänä 11 % sekä huonona noin 4% vastaajista.
Vajaa puolet vastaajista kokee, että viimeisen kolmen vuoden aikana liikenneturvallisuus on pysynyt ennallaan. Noin 23 % vastaajista ko-kee tilanteen heikentyneen hieman ja 19 % on sitä mieltä, että tilanne on parantunut jonkin verran. Huomattavaa on, että 11 % vastaajista kokee tilanteen huonontuneen huomattavasti. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että asukkaiden mielestä liikenneturvallisuus Keski-Karjalan seudulla on huonontunut viime vuosi-na.
Keski-Karjalan alueen suurimpina liikennetur-vallisuusongelmina pidetään kevyen liikenteen väylien puutteita tai huonoja sijainteja, raskas-ta liikennettä ja ylinopeuksia. Lisäksi maantei-den ja katujen sekä kevyen liikenteen väylien heikko kunto ja liukkaus on suurehko ongelma. Jonkin verran ongelmalliseksi koettiin pysä-köinnin järjestäminen, heikko valaistus, näke-mäesteet, nuoret kuljettajat ja kortteliralli, alko-holi ja huumeet sekä autoilijoiden piittaamat-tomuus. Vähiten ongelmallisena pidetään omiin asenteisiin, havaintokykyyn tai väsymyk-seen liittyviä tekijöitä. Myöskään turvavälinei-den käyttämättömyyttä ei mielletä suureksi on-gelmaksi.
Turvavälineistä vastaajat käyttivät eniten tur-vavyötä autoillessa sekä heijastinta pimeällä. Myös lasten turvaistuinta käytetään varsin usein. Vastaajista suuri osa ilmoitti käyttävän-sä pimeällä valoja pyörässä aina (43%) tai yleensä (14%). Pyöräilykypärää ilmoitti käyttä-vänsä aina 32% vastaajista ja yleensä 15,4 % vastaajista. Tosin 24 % vastaajista, ettei käytä koskaan kypärää pyöräillessään.
19
Esteettömyys Esteettömyyteen liittyviä ongelmia on selvitetty kaikissa kunnissa järjestetyillä esteettömyys-kävelyillä sekä asukaskyselyillä. Suurimmat esteettömyyteen liittyvät ongelmat ovat seudul-la:
- Kunnossapito ja näkemäesteet. Kulku-väylien auraus koetaan tapahtuvaksi toisinaan liian myöhään, jolloin erityi-sesti apuvälineillä liikkuvien kulku han-kaloituu.
- Julkisiin rakennuksiin ja palveluihin kul-ku. Useisiin palveluihin pääseminen ei ole esteetöntä. Porrasnousut ja kyn-nykset hankaloittavat erittäin usein eri-tyisesti pyörätuolilla kulkevia. Auto-maattiovet puuttuvat usein.
- Haja-asutusalueen kulkuyhteydet (saa-vutettavuus). Palvelujen saavutettavuus koetaan ongelmaksi haja-asutusalueen ja taajamien välisten puutteellisten kul-kuyhteyksien vuoksi.
- Korkeat reunakivet. Taajama-alueilla korkeat reunakivet hankaloittavat pai-koin pyörätuolilla tai rollaattorilla kulke-via. Toisaalta heikkönäköiset tarvitsevat pienen tasoeron havaitakseen esim. suojatien alkamiskohdan.
- Julkisen liikenteen kalusto. Julkisen lii-kenteen kalusto koetaan liikkumisestei-sille ja vanhuksille usein hankalaksi.
- Vilkas liikenne (pelko selvitä esim. vilk-kaan väylän ylityksestä). Vilkas liikenne aiheuttaa erityisesti koululaisten ja van-husten keskuudessa pelkoa kulkea lii-kenteessä. Pelko muodostaa esteettö-myysongelman vaikeuttamalla ja rajoit-tamalla liikkumista.
Kuva 11. Pyörätuolilla liikkuvan pääsy esimerkiksi pankkiautomaatille on usein mahdotonta.
Seudun liikenneturvallisuusongelmat liittyvät sekä liikenneympäristöön että asenteisiin. Asukkaiden käsityksen mukaan seudun liikenneturvallisuus on viime vuosina heikentynyt, mutta onnettomuuk-sien perusteella trendiä ei ole havaittavissa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee edelleen kehit-tää, mutta sen lisäksi tarvitaan myös määrätietoista liikenneturvallisuustyötä eri toimijoiden yhteis-työnä. Liikenneilmapiirin parantamiseen tulee panostaa.
2.9. Seudullinen yhteistyö vielä vähäistä Seudullinen suunnitteluyhteistyö on vielä vä-häistä niin liikennesektorin sisällä kuin mm. lii-kenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyötä koskien. Lisäksi liittyminen maakunnallisen ta-son suunnitteluun on hajanaista liikenneturval-lisuussuunnittelua lukuun ottamatta. Myöskään seudullisen tason liikenneturvallisuusyhteistyö-tä ei alueella tehdä.
Keski-Karjalan seutukunnassa on kuitenkin jo hyvää seutuyhteistyötä useilla eri sektoreilla (esim. KETI ja seutuvaltuusto). Käynnissä ole-
va PARAS-hanke tulee todennäköisesti vaikut-tamaan myös Keski-Karjalassa esim. eri kunti-en teknisten toimien yhteistyön lisäämiseen.
Liikkumisen ja kuljetusten seudullisella suun-nittelulla on mahdollista tukea seudun kehitty-mistä nykyistä voimakkaammin. Seudullinen yhteistyö niin liikennesektorin sisällä kuin lii-kenteen ja maankäytön suunnitteluyhteistyön lisäämisessä tuleekin saada jatkuvaksi ja luon-tevaksi osaksi seudun kehittämistä.
Liikenteen seudullinen suunnitteluyhteistyö on nykyisin vielä vähäistä. Yhteistyön voidaan kuitenkin arvioida lisääntyvän PARAS-hankkeen etenemisen myötä. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu-yhteistyön lisääminen on tulevaisuudessa myös tärkeää. Liikenteen suunnittelu tulisi saada kiinte-äksi osaksi seudun kehittämisen suunnittelua.
20
2.10. Liikennejärjestelmän rahoitus on niukkaa
Suurin osa liikenteen rahoituksesta käytetään nykyisin liikenneverkkojen hoitoon ja ylläpitoon sekä henkilökuljetusten tukemiseen. Kehittä-mistoimenpiteiden rahoitus on niukkaa.
Seudun vuosittaiset liikennemenot ovat olleet vuosien 2002-2005 välisenä aikana yhteensä noin 7,9 milj. €. Tästä hieman yli puolet (noin 4 milj. €) koostuu kuntien, lääninhallituksen sekä Kelan maksamasta henkilöliikennetuesta ja
kuljetuskustannuksista. Hoito-, ylläpito- ja pe-ruskorjauskustannusten osuus on noin 2,8 milj. €. Investointien osuus on ollut viime vuosina keskimäärin yhteensä vain noin 0,5 milj. €.
Summat eivät sisällä ratahallinnon ja Meren-kulkulaitoksen väylien ylläpito-, käyttö- ja kehit-tämiskustannuksia.
Keski-Karjalan seudun vuosittaiset liikenne-menot (milj. € /v) noin 7,9 milj € /v
Kunnat yhteensä (osin arvio asukasmäärien pohjalta) Kadunpito ja yksityistiet yhteensä (2002-2005 keskimäärin) 0,95
hoito ja kunnossapito 0,37 investoinnit 0,14 yksityistieavustukset 0,35 osallistuminen Tiehallinnon hankkeisiin 0,09
Kuljetuskustannukset yhteensä (v. 2005) 1,81 avoin joukkoliikenne 0,11 opetustoimi 1,14 sosiaalitoimi 0,56
Tiehallinto yhteensä (2002-2005 keskimäärin) Perustienpito yhteensä 2,84
hoito 1,67 ylläpito 0,43 päällysteiden ylläpito ja peruskorjaukset 0,35 laajennus- ja uusinvestoinnit 0,39
(kehittämishankkeet) Valtion yksityistieavustus 0,12
Ratahallintokeskus (ei selvitetty erikseen)
Merenkulkulaitos (ei selvitetty erikseen)
Lääninhallitus yhteensä 0,47 joukkoliikenneostot 0,39 lipputuet, palveluliikenteen avustus 0,08
KELA yhteensä 1,70 Koulumatkatuet 0,14 Svl:n mukaiset matkakorvaukset 1,56
21
2.11. Yhteenveto kehittämistarpeistaSeudun kehittämiseen liittyvät tarpeet syntyvät niin elinkeinoelämän kuljetusten kuin ihmisten liikkumisen synnyttämistä tarpeista. Eri asu-kasryhmien näkökulmasta korostuvat niin joukkoliikenteen asema, liikenneturvallisuus ja esteettömyys kuin haja-asutusalueen asumis-mahdollisuuksien tukeminen. Myös päätiestön ja ratojen sekä myös lentokenttäyhteyksien merkitys nousee esille, erityisesti työmatkaliik-kumisen näkökulmasta. Elinkeinoelämän kan-nalta tärkeää on päätie- ja pääratayhteyksien taso rajalle suuntautuvat yhteydet mukaan lu-kien, pientiestön kunnon sekä hoidon ja ylläpi-don kehittäminen. Tärkeitä ovat myös koko tiestön kunnossapito erityisesti talvisin sekä logistiikkayhteistyön (mukaan lukien kuntalo-gistiikka) lisääminen. Myös vesiliikenteen mer-kitys korostuu seudulle tärkeän uiton vuoksi.
Vahvuudet
- Perusinfrastruktuurin kattavuus on varsin hyvä, vaikka niin valtatiestön kuin rataverkon tasossa esiintyykin vielä huomattavia puutteita.
- Päivittäinen liikennöitävyys on pystytty turvaa-maan koko tieverkolla.
- Alueen saavutettavuus on hyvä niin valtatiever-koston kuin rautateiden osalta. Myös syväväylän sijainti on hyvä, erityisesti Kiteen osalta.
- Ei merkittäviä liikenteen sujuvuusongelmia. Tur-vallisuusongelmat paikallisia.
- Valtatien 6 kehitysakseli - Rajan läheisyys - Työpaikkojen ja palveluiden läheisyydestä saa-
tavat ajankäyttöedut verrattuna esim. pääkau-punkiseutuun.
Mahdollisuudet
- Joukkoliikenteen järjestäminen uusin tavoin (esim. kutsujoukkoliikenne) voi antaa mahdolli-suuksia palvelutason säilyttämiseen tai jopa pa-rantamiseen nykykustannuksin.
- Loma-asutuksen, matkailun (mm. järviluonnon hyödyntäminen) ja etätyön merkityksen kasvu
- Toiminnan tehostaminen ja yhteistyön lisäämi-nen niin koko liikennejärjestelmää kuin erityisesti kuljetuksia ja jakeluliikennettä koskien (mm. lo-gistiikkayhteistyö)
- Nopeiden junayhteyksien tulo parantaa aikanaan merkittävästi alueen saavutettavuutta.
- Valtatien 6 sekä seudun muiden liikenteellisten vahvuuksien hyödyntäminen
- Kunta- ja palvelurakenteen muutokset voivat luoda mahdollisuuksia liikkumistarpeiden järke-vöittämiselle.
- Rajan läheisyyden hyödyntäminen - Joensuun seudun läheisyyden hyödyntäminen.
Liikennejärjestelmän kehittämisen tulee luoda edellytyksiä seudun kehittymiselle ja tukea alueen vahvuuksien hyödyntämistä paitsi elin-keinoelämän myös alueella asuvien ihmisten kannalta. Keskeistä tässä on sekä alueen saa-vutettavuuden parantaminen että alueen si-säisten kuljetusten ja liikkumisen peruspalvelu-tason säilyttäminen ja parantaminen. Hyvät lii-kenneyhteydet ovat myönteisen aluekehityk-sen välttämätön, mutta ei riittävä ehto. Alueen kannalta voidaan keskeisenä pitää työssä-käyntialueen toimivuutta, palvelujen saavutet-tavuutta, eri alueiden välisiä yhteyksiä, alueen elinvoimaisuutta, rajan läheisyyden hyödyntä-mistä sekä kuljetusten tehokkuutta ja täsmälli-syyttä.
Heikkoudet
- Pientieverkoston huono kunto aiheuttaa ongel-mia haja-asutusalueella niin asukkaille, maa- ja metsätaloudelle, raakapuun hankinnalle kuin matkailuliikenteelle.
- Hajanaisen maankäytön edellyttämän yksityis-tiestön laajuus ja kunnossapidon kalleus
- Joukkoliikenteen palvelutaso erityisesti haja-asutusalueilla on huononemassa. Haja-asutusalueella asuminen edellyttää monin pai-koin jo omaa autoa.
- Lentokentät sijaitsevat kaukana - Nykyisin vielä hitaat junayhteydet ja rautatiestön
huonot kantavuudet - Myös valta- ja kantateillä esiintyy paikoittaisia
ongelmakohteita (vt 6, kt 70) - Monin paikoin lähiliikkumisympäristöt koetaan
turvattomiksi. - Vähäinen yhteistyö niin eri toimijoiden kesken
kuin erityisesti kuljetuksia ja jakeluliikennettä koskien
- Logistinen osaaminen vielä varsin vähäistä niin julkishallinnossa kuin yrityksissä
- Rajaliikenteestä aiheutuvat liikenneturvallisuus-ongelmat.
Uhat
- Negatiivinen aluekehitys (muuttotappiot, työpaik-kojen väheneminen)
- Asukkaiden, työpaikkojen ja palvelujen keskitty-minen voi osaltaan lisätä liikkumistarpeita
- Rahoitustasojen jatkuva lasku - Pientieverkoston kunnon rapistuminen - Yksityistieverkon ylläpito- ja rahoitusongelmat.
22
3. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet
Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on tukea seudun kehittymistä seudun kehittä-misstrategioissa asetettujen tavoitteiden mu-kaisesti. Näiden pohjalta on muodostettu Kes-ki-Karjalan seudun liikennejärjestelmän kehit-tämisen yleistavoite. Yleistavoitteen sekä käyt-täjäryhmittäin asetettujen tavoitteiden pohjalta on muodostettu työtä ohjaavat päätavoitteet sekä tarkemmat liikenneturvallisuustavoitteet.
Yleistavoite:Keski-Karjalan liikennejärjestelmä tukee seu-dun kehittymistä. Elinkeinoelämän toiminta-mahdollisuudet paranevat, kun liikennejärjes-telmän kehittämistoimenpiteiden kohdentami-
sessa otetaan vahvasti huomioon elinkei-noelämän tarpeet ja alueen sijainnin (Venäjän läheisyyden) hyödyntäminen. Ihmisten päivit-täisen elin- ja liikkumisympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranevat tukien ihmisten hyvin-voinnin parantamista ja seudun elinvoimaisuut-ta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä pyri-tään ohjaamaan liikkumista ja kuljetuksia ym-päristöystävällisempiin ja turvallisempiin kul-kumuotoihin.
Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso to-teutuu niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla.
Tavoitteet käyttäjäryhmittäin:Käyttäjä-ryhmä
Tavoitteet
Lapset ja nuoret
Parannetaan lähiympäristöjen turvallisuutta ja turvataan koulu- ja harrastusmatkojen sujuvuus ja turvallisuus sekä koulukuljetusten riittävyys. Tuetaan omatoimista liikku-mista lyhyillä matkoilla.
Aikuiset, työ-ikäiset
Turvataan toimivat työmatkayhteydet niin haja-asutusalueiden kuin taajamien pää-suunnista, myös ilman omaa autoa liikkuville. Luodaan mahdollisuuksia kevyen lii-kenteen ja joukkoliikenteen osuuden kasvattamiseen taajamissa. Turvataan liikkumi-sen turvallisuus ja haja-asutusalueiden päivittäinen liikennöitävyys. Parannetaan alueen saavutettavuutta ja liityntäliikenteen toimivuutta. Vähennetään turhia liikku-mistarpeita. Parannetaan rajaliikkumisen toimivuutta.
Ikääntyneet Kehitetään palveluliikenteen kattavuutta ja esteettömyyttä sekä tuetaan uusia jouk-koliikenteen palvelumuotoja. Parannetaan liikkumisympäristön selkeyttä ja esteettö-myyttä sekä tuetaan omatoimista liikkumista niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla. Autottomien haja-asutusalueella liikkumismahdollisuuksia parannetaan.
Liikkumises-teiset
Kehitetään joukkoliikenteen palvelumuotoja ja liikkumisen esteettömyyttä. Tuetaan omatoimisen liikkumisen mahdollisuuksia niin taajamissa kuin haja-asutusalueilla.
Loma-asujat Turvataan liikkumisen sujuvuus ja palvelujen saavutettavuus myös loma-asujien kan-nalta. Parannetaan pientieverkoston hoitoa ja ylläpitoa sekä kehitetään alueen pää-tieyhteyksiä.
Mekaaninen puunjalostus, metalliteolli-suus
Parannetaan logististen ketjujen toimivuutta, luotettavuutta ja taloudellisuutta sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Ohjataan kuljetuksia ympäristöystävällisiin kulku-muotoihin. Päätie-, rata- ja vesitieverkko pidetään kuljetusten kustannustehokkuuden kehittämisen edellyttämässä kunnossa. Helpotetaan rajaylityksiä.
Maa- ja met-sätalous
Parannetaan pientieverkoston hoitoa ja ylläpitoa sekä parannetaan haja-asutusalueen tiestöä kuljetusten kannalta tärkeimmillä tiejaksoilla.
Muu yritys-sektori, raja-osaaminen
Parannetaan kuljetusten kustannustehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja logistiik-kayhteistyötä. Päätieverkko pidetään kuljetusten edellyttämässä kunnossa. Kehite-tään saavutettavuutta huolehtimalla mm. rautatie- ja lentoliikenneyhteyksien tasosta sekä riittävästä vuorojen tarjonnasta. Helpotetaan rajaylityksiä ja lisätään raja-alueyhteistyötä.
Liikennöitsi-jät, kuljetus-yritykset
Parannetaan kuljetusten taloudellisuutta, turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä se-kä logistiikkayhteistyötä. Huolehditaan perusinfrastruktuurista, informaatiopalveluista sekä parannetaan pientieverkoston asiakastarpeista lähtevää hoitoa ja ylläpitoa. Hel-potetaan rajaylityksiä.
23
Päätavoitteet:o Alueen saavutettavuus paranee o Peruspalvelujen saavutettavuus paranee o Venäjän rajan läheisyyden hyödyntäminen helpottuu o Elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuus paranee ja logistiikkayhteistyö kehittyy o Työmatkayhteydet ovat toimivia tärkeimmillä kulkusuunnilla o Ihmisten päivittäisen liikkumis- ja elinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus paranevat o Autottomien liikkumisen palvelutaso sekä kuljetusten palvelutaso paranee haja-asutusalueella o Ikääntyvien omatoiminen liikkuminen helpottuu ja kotona pitempään asuminen mahdollistuu
myös liikennejärjestelmän kehittämisen keinoin o Liikkumistarpeet vähenevät tietotekniikan kehittymisen antamia mahdollisuuksia hyödyntämällä o Liikkumista ja kuljetuksia ohjataan ympäristöystävällisiin ja pienempipäästöisiin kulkumuotoihin o Liikenneturvallisuus paranee.
Tarkemmat liikenneturvallisuustavoitteet ja niiden taustaa Vuoden 2005 lopussa valmistui uusi valtakun-nallinen tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuosille 2006-2010. Siinä uusittiin jo edelliseen suunnitelmaan sisältynyt pitkän aikavälin lii-kenneturvallisuusvisio, jonka mukaan ”tielii-kennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua va-kavasti liikenteessä”. Visiota on konkretisoitu asettamalla välitavoitteita liikenteessä kuollei-den määrälle: vuonna 2010 liikennekuolemien määrä ei saa ylittää 250:tä ja vuonna 2025 lii-kennekuolemien määrän pitää jäädä alle sa-dan.Tavoitteeseen pääsemiseksi on valtakunnalli-sessa suunnitelmassa määritelty kuusi kärki-hanketta/-tavoitetta: - pääteiden kohtaamisonnettomuuksien vä-
hentäminen- jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien vä-
hentäminen asutuskeskuksissa - nopeuksien hillitseminen - päihdeonnettomuuksien vähentäminen - ammattiliikenteen onnettomuuksien vähen-
täminen- onnettomuuksien seurausten lieventämi-
nen.Itä-Suomen läänin liikenneturvallisuussuunni-telmassa 2007-2011 (luonnos) on asetettu samat tavoitteet kuin valtakunnallisessa suun-nitelmassa. Tieliikenteen tavoitteiden lisäksi Itä-Suomen läänissä asetettiin tavoitteeksi myös vesi- ja maastoliikenteen onnettomuuk-sien vähentäminen. Lisäksi lähtökohdaksi ase-tettiin, ettei liikennekuolemia hyväksytä asioi-den normaaliksi tilaksi vaan jokainen onnetto-muus pyritään ehkäisemään. Itä-Suomen lää-nin määrälliset tavoitteet asetettiin valtakunnal-lisiin tavoitteisiin suhteutettuna.
Keski-Karjalan seudun liikenneturvallisuus-tavoitteetKeski-Karjalan seudulle on asetettu samat ta-voitteet kuin Itä-Suomen läänissä. Tavoiteaset-telussa on otettu huomioon myös valmistu-massa oleva Tiehallinnon liikenneturvallisuus-ohjelma. Seudulle esitetään seuraavia lisäta-voitteita:- hirvionnettomuuksien vähentäminen - ihmisten lähiliikkumisympäristöjen liikenne-
turvallisuusriskien vähentäminen - kevyen liikenteen henkilövahinko-
onnettomuuksien vähentäminen taajamis-sa
- esteettömyyden edistäminen sekä liikenne-turvallisuus- että liikenneympäristön paran-tamistyössä
- liikenneturvallisuustyön lisääminen niin seudullisesti kuin kuntien sisällä.
Määrälliset tavoitteet on suhteutettu valtakun-nallisiin tavoitteisiin seuraavasti: - viimeisen kymmenen vuoden (1996-2005)
aikana on Keski-Karjalan seudulla kuollut keskimäärin 3,2 henkilöä/vuosi ja louk-kaantunut 26,1 henkilöä/vuosi.
- vuonna 2010 kuolleiden määrä on seudulla alle 2,1 henkilöä/vuosi ja loukkaantuneiden määrä alle 17,2 henkilö/vuosi
- vuonna 2025 kuolleiden määrä on seudulla alle 0,8 henkilöä/vuosi ja loukkaantuneiden määrä alle 6,9 henkilöä/vuosi.
24
4. Liikennejärjestelmän kehittämisstrategia
4.1. Strategian lähtökohdat
Liikennejärjestelmää kehitettäessä lähtökohta-na tulee olla asukkaiden ja elinkeinoelämän liikkumis- ja kuljetustarpeet ja niihin vastaami-nen mahdollisimman tasapuolisesti, eri käyttä-järyhmien ja aluetasojen tarpeet huomioon ot-taen.
Seudun liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu tavoitteellinen kehittämisstrategia, jossa kuvataan seudun liikennejärjestelmätyön painopistealueet ja toimintatavat. Tavoitteena on löytää ne keinot, jotka tukevat parhaiten seudun kehittymistä ja joilla voidaan tukea seudun liikennejärjestelmän toiminnan ja lii-kennejärjestelmätyön kehittämistä.
Seudun liikennejärjestelmän suurimmat on-gelmat ja kehittämistarpeet kohdistuvat haja-asutusalueen tiestön kuntoon ja ylläpitoon, ha-ja-asutusalueen joukkoliikenteeseen, taajami-en ja lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen eri käyttäjäryhmien kannalta, alueen saavutettavuuteen (mm. päätiet ja -radat, lentoliikenteen liityntäyhteydet), rajalii-kenteen aiheuttamiin ongelmiin ja Niiralan ra-janylityspaikan ja sen yhteyksien luomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen, logistiik-kayhteistyön tasoon ja tavaraliikenteen olosuh-teisiin sekä laajemmin koko seudun liikenteen suunnitteluyhteistyöhön yli kuntarajojen.
Kehittämisstrategian kuudeksi painopistealu-eeksi on päätetty tältä pohjalta: 1. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehit-
täminen2. Päivittäisten liikkumisympäristöjen viihtyi-
syyden ja turvallisuuden parantaminen taa-jamissa
3. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalveluta-son turvaaminen haja-asutusalueilla
4. Alueen saavutettavuuden parantaminen 5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehit-
täminen6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen.
Painopistealueet on muodostettu ns. nelipor-rasmallin mukaisesti tutkimalla: - Voidaanko seudun liikkumis- ja kuljetustar-
peisiin sekä kulkumuodon valintaan vaikut-taa?
- Miten nykyisten liikenneverkkojen käyttöä voitaisiin tehostaa?
- Miten nykyistä liikenneverkkoa ja liikenne-palveluja voidaan parantaa?
- Viimeiseksi tarkistetaan tarpeet uusinves-tointien ja suurten perusparannushankkei-den toteuttamiselle.
Edellä kuvattu neliporrasmalli ohjaa liikennejär-jestelmän tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä tukee niukkojen rahoitusresurssien aika-na kustannustehokkaiden toimintamallien löy-tämistä.
25
4.2. Kehittämisen painopisteet
1. Seudullisen liikennejärjestelmätyön kehittäminen
Liikennesuunnitelman valmistumisen jälkeen on tärkeää, että yhteistyö jatkuu niin liikenteen eri toimijoiden kuin laajemmin alueen kehittä-misestä vastaavien tahojen kesken. Myös luonteva kytkentä maankäytön suunnitteluun on tärkeää.
Liikennejärjestelmätyön organisoinnista ja pää-töksenteosta vastaa työn päätyttyä perustetta-va Keski-Karjalan seudun liikennejärjestelmä-työryhmä. Työryhmää vetää seudun kuntien edustajista valittava liikennejärjestelmäkoor-dinaattori tai vaihtoehtoisesti tehtävään palkat-tava konsultti. Ryhmä vastaa seudullista vaiku-tusta omaavien toimenpiteiden koordinoinnista sekä toimintaympäristön muutoksiin reagoimi-sesta kokoontuen 2-3 kertaa vuodessa.
Kuva 12. Liikennejärjestelmätyön organisointi
Ryhmään kutsutaan jäseniksi seudun kuntien, tiepiirin, maakuntaliiton, lääninhallituksen ja Ketin edustajat, seutuliikenne- ja kuljetustyö-ryhmien sekä kuntakohtaisten liikenneturvalli-suustyöryhmien puheenjohtajat. Tärkeää on, että työryhmän jäsenille resursoidaan työryh-mätyöskentelyä varten riittävästi työaikaa. Tar-vittaessa työryhmän kokouksiin kutsutaan myös eri alojen asiantuntijoita.
Liikennejärjestelmätyöryhmää vetävä koor-dinaattori osallistuu myös Pohjois-Karjalan yh-teysverkkotyöryhmän toimintaan, millä varmis-tetaan kytkentä maakunnalliseen liikennejär-jestelmäsuunnitteluun (sekä tätä kautta maa-kuntasuunnitteluun saakka).
Liikennejärjestelmätyöryhmän alaisuudessa toimii nykyinen seutuliikennetyöryhmä, jonka puheenjohtaja osallistuu lj-työryhmän työsken-telyyn. Ryhmä vastaa seudun joukkoliikenne-palvelujen kehittämisestä sekä joukkoliikenne-suunnittelun seudullisesta koordinoinnista ja yhteensovittamisesta. Ryhmän toimintaan osallistuvat kuntien henkilökuljetusvastaavat, lääninhallitus, tiepiiri, LAL, taksiliitto sekä Mat-kahuolto.
Liikennejärjestelmätyöryhmän alaisuuteen pe-rustetaan lisäksi tarvittaessa projektikohtaisesti ns. kuljetustyöryhmä, jonka puheenjohtaja osallistuu projektiluonteisesti myös lj-työryhmän työskentelyyn. Ryhmän toimintaan osallistuvat erikseen päätettävät tahot, esim. seudun keskeiset liikennöitsijät, kunnat, tiepiiri, RHK ja VR, merenkulkulaitos, SKAL, KETI se-kä kauppakamarien ja suurimpien yritysten edustajat.
Maankäytön ja liikennesuunnittelun yhteistyön varmistamiseksi on tärkeää, että liikennejärjes-telmätyöryhmän toimintaan osallistuu myös maankäytön suunnittelija. Seudullisen maan-käytön suunnittelun varmistamiseksi olisi hyvä, jos Keski-Karjalan seudun maankäytön suun-nitteluosaaminen olisi mahdollista keskittää yh-teen kuntaan (josta muut kunnat ostaisivat pal-velut ostopalveluna).
26
2. Päivittäinen liikkuminen taajamissa
Suuri osa liikkumisesta on taajamiin sijoittuvaa päivittäistä työ-, koulu- ja asiointimatkaliikku-mista sekä vapaa-ajan liikkumista. Päivittäisten liikkumisolosuhteiden kehittämisellä voidaankin vaikuttaa lähes kaikkien liikkujien turvallisuu-teen ja liikkumismahdollisuuksiin sekä liikku-misympäristöjen viihtyisyyteen. Taajamissa tehtävistä matkoista tehdään henkilöautoliiken-teen ohella suuri osa myös kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Kehittämistoimenpiteet esitetään suunnattavaksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteiden kehittämiseen, liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä taa-jamakeskustojen viihtyisyyden ja esteettömyy-den parantamiseen. Lisäksi lähiliikkumisympä-ristöjen turvallisuuden parantaminen on tärke-ää.
Keskeisimpiä toimenpiteitä ja toimia ovat:
A. Kevyen liikenteen olosuhteiden paran-taminenToimiva ja viihtyisä kevyen liikenteen verkosto on maankäytön sijoittumisen luomien edelly-tysten ohella lähtökohta sille, että asukkaat voivat ja haluavat kävellä ja pyöräillä. Houkut-televien ja turvallisten kävely- ja pyöräilyolo-suhteiden luominen edellyttää kävely- ja pyö-räilyreittien jatkuvuutta sekä riittävää hoitoa ja kunnostamista ympäri vuoden. Kävelyn ja pyö-räilyn lisääminen tukee myös sairauksien en-naltaehkäisevää työtä.
Seudun resurssit suunnataan turvallisten ja jatkuvien koulu- ja työmatkayhteyksien luomi-seen sekä taajamien sisäisten kevyen liiken-teen yhteyksien jatkuvuuteen ja turvallisuu-teen. Tärkeää on kuitenkin huolehtia myös kuntarajat ylittävien yhteyksien jatkuvuudesta ja turvallisuudesta sekä seudun kannalta kes-keisten kantatien 70 (Kemienmäki-Niirala) ja maantien 486 (Puhos-Kitee) kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Pääpaino toi-menpiteissä on liikenneturvallisuuden paran-tamisessa. Koulujen läheisyydessä paranne-taan saattoliikennejärjestelyjä. Tärkeää on huolehtia myös lähiliikkumisympäristöjen tur-vallisuudesta, erityisesti ns. heikkojen käyttäjä-ryhmien (lapset, ikääntyneet, liikkumis- ja toi-mimisesteiset) kannalta, mikä tarkoittaa mm. kevyen liikenteen olosuhteiden parantamista. Taajamakeskustoissa kevyen liikenteen olo-suhteita parannetaan rauhoittamalla ajoneuvo-liikennettä osana taajamakeskustojen paran-tamistoimenpiteitä.
Kuva 13. Turvalliset ja jatkuvat koulu- ja työmat-kayhteydet ovat keskeinen lähtökohta kevyen lii-kenteen suosion kasvattamisessa.
Kevyen liikenteen pääyhteyksien sekä kunta-keskusten ns. esteettömien pääreittien määrit-telyllä luodaan pohjaa toimenpiteiden prio-risoinnille. Kehittämistoimenpiteet kohdistetaan ensi vaiheessa pääyhteyksien ja -reittien jatku-vuuden, turvallisuuden ja esteettömyyden pa-rantamiseen sekä hoidon ja kunnossapidon ta-son turvaamiseen. Pääyhteyksien ja –reittien hoidon ja kunnossapidon tasoa nostamalla on mahdollista parantaa merkittävästi kevyen lii-kenteen olosuhteita ja esteettömyyttä sekä vä-hentää liukastumistapaturmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.
B. Joukkoliikenteen palvelutasoa kehite-tään laaditun suunnitelman mukaisesti Keski-Karjalan seudun henkilöliikenteen kehit-tämissuunnitelmassa on esitetty lukuisia seu-dullisia ja kuntakohtaisia kehittämistoimenpitei-tä, joiden toteuttamisella on mahdollista paran-taa joukkoliikenteen palvelutasoa ja taloudelli-suutta. Suunnitelmassa esitettyjen toimenpitei-den ohella on tärkeää ottaa huomioon mahdol-lisuudet lisätä joukkoliikenteen houkuttelevuut-ta uuden maankäytön ohjauksella täydennys-rakentamista painottavaan suuntaan, kutsu-joukkoliikenteen lisäämisellä sekä matko-jenyhdistelytoiminnan ulottamisella myös yksi-tyiseen liikkumiseen. Lisäksi tärkeää on ottaa huomioon Joensuun suunnan merkitys mm. työmatkaliikenteen kannalta.
27
C. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyy-den parantaminen Rahoituksen niukkuudesta johtuen ei lähivuo-sina ole mahdollista tehdä suuria tieverkon lii-kenneturvallisuustoimia. Liikenneturvallisuus-työn aktiivinen kehittäminen nouseekin aikai-sempaa tärkeämpään rooliin.
Liikenneturvallisuustyötä tulee aktiivisesti ke-hittää
Liikenneturvallisuustyön onnistuminen edellyt-tää usean eri organisaation panostusta ja yh-teistyötä, sillä vastuu liikenneturvallisuuden to-teutumisesta on kaikilla liikenteessä toimijoilla. Liikennekasvatuksella, -valistuksella ja -tiedotuksella pyritään vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen liikenneturvallisuutta paranta-vasti. Kunnilla on suuri vastuu tämän työn to-teuttamisessa laaditun liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelman pohjalta.
Tarkemmin laaditussa liikenneturvallisuus-suunnitelmassa otetaan huomioon seudun strategiset painotukset
Suunnitelmassa painotetaan vähäisin kustan-nuksin toimeenpantavia, mahdollisimman te-hokkaita pieniä liikenneturvallisuustoimenpitei-tä. Erityisenä painopistealueena otetaan huo-mioon suurimpien asuinalueiden pääväylien, koulujen ja päiväkotien lähiympäristöjen turval-lisuuden ja esteettömyyden kehittäminen. Ko. ympäristöjen kehittämiseksi toteutetaan ns. lä-hiliikkumisympäristöjen turvallisuuden paran-taminen-teemapaketti. Lisäksi toteutetaan lii-kenneturvallisuussuunnitelman myötä esiin nousseet muut pienet liikenneturvallisuustoi-menpiteet. Liikenneturvallisuustoimenpiteiden priorisoinnissa otetaan huomioon päivittäisen liikkumisympäristön turvallisuuden kehittämi-sen ohella seudun päätieyhteyksien (vt 6 ja kt 70) kehittämistarpeet.
Osana liikenneturvallisuuden parantamista tue-taan suurimpien yritysten työmatkaliikenteen turvallisuuden kehittämistä sekä seurojen ja järjestöjen vastuun lisäämistä lasten ja nuorten harrastusmatkoista (valistus).
Maankäytön suunnittelu myös osa liikennetur-vallisuuden parantamista
Maankäytön ratkaisuilla ja toimintojen sijoitte-lulla on suuri vaikutus liikenneturvallisuuteen suoraan sekä liikenteen kasvua hillitsemällä et-tä kulkutapavalintoihin vaikuttamalla. Vaikka maankäytön kasvu onkin seudulla suhteellisen vähäistä, tulee maankäytön ja liikenteen suun-nittelun jatkuvalla yhteistyöllä pyrkiä ohjaa-maan mahdolliset uudet alueet ja toiminnot lii-kenteellisesti sujuviin ja turvallisiin paikkoihin.
Taajamakeskustojen turvallisuuden ja viihtyi-syyden parantaminen
Suunnittelualueen kunnissa ei ole tarvetta laa-jojen taajamasaneerausten toteuttamiselle. Taajamakeskustojen turvallisuutta ja viihtyi-syyttä esitetään kuitenkin parannettavaksi pie-nin toimenpitein hillitsemällä ajonopeuksia se-kä kiinnittämällä huomiota kevyen liikenteen onnettomuuksien ehkäisyyn.
Esteettömän liikkumisympäristön luominen palvelee kaikkia käyttäjäryhmiä
Taajamaympäristöjen parantamiseen liittyy keskeisesti myös esteettömän liikkumisympä-ristön luominen liikenne- ja kaupunkisuunnitte-lun keinoin. Ikääntyneiden määrän kasvaessa esteettömyyden tarve kasvaa.
Esteetön liikkumisympäristö on perusedellytys sille, että myös vanhuksilla, vammaisilla ja muilla liikkumisesteisillä ihmisillä on mahdolli-suus toimia itsenäisesti omassa elinympäris-tössään. Liikkumisesteisen henkilön kannalta turvallinen ja toimiva ympäristö palvelee kaik-kia liikkujia. Esteettömyyden varmistamiseksi tulisi suunnitteluprosesseihin ottaa mukaan myös eri käyttäjäryhmien edustajia.
Esteettömien matkaketjujen toteuttamiseksi esitetään ensi vaiheessa selvityksen laatimista keskeisistä, esteettömiksi parannettavista mat-kaketjuista. Matkaketjujen toimivuus yli kulku-muotorajojen edellyttää sekä fyysisiä että toi-minnallisia toimenpiteitä.
Lähivuosina panostetaan erityisesti liikenneturvallisuustyöhön, joukkoliikenteen palveluta-son parantamiseen, lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuden ja viihtyisyyden parantami-seen sekä vähäisiä kustannuksia vaativien tehokkaiden liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseen.
28
3. Liikkuminen ja kuljetukset haja-asutusalueilla
Liikennejärjestelmän kehittämisresurssien niukkuus aiheuttaa ongelmia haja-asutus-alueen liikkumis- ja kuljetusolosuhteiden kehit-tämiseen. Kehittämiskohteita joudutaan prio-risoimaan ja toimintaa tehostamaan, koska ra-hoitustasoja ei ole mahdollista merkittävästi nostaa.
Haja-asutusalueen tiestöä kehitetään priorisoi-dusti ja yksityistieavustuksia suunnataan voi-makkaammin perusparannuskohteisiin
Asukkaiden liikkumistarpeiden näkökulmasta vähäliikenteisen tieverkon merkittävämmät pa-rantamistoimet keskitetään ensisijaisesti kun-takeskusten välisille yhteyksille sekä tärkeim-mille työ- ja koulumatkareiteille. Kuntien välis-ten tieyhteyksien (mt 482, mt 486 ja mt 487) merkitys korostuu palvelurakenteen keskitty-essä ja seudullisen yhteistyön lisääntyessä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä. Kuitenkin myös muilta osin tulee koko vähälii-kenteisellä tieverkolla taata päivittäinen liiken-nöintikelpoisuus, sillä liikennekelpoinen, vähä-liikenteinen tieverkko on merkittävä viihtyvyys-tekijä haja-asutusalueella asuville ja vaikuttaa siten myös seudun vetovoimaisuuteen.
Maatilatalouden rakennemuutos vaikuttaa myös maaseudun liikenneverkon kehittämis-tarpeisiin. Tilakoko kasvaa ja samalla kuljetus-ten yksikkökoot nousevat. Tiestön kunto ja lii-kennöitävyys nousee entistä kriittisemmäksi tekijäksi. Alkutuotannon menestyminen edellyt-tääkin vähäliikenteisen tieverkon liikennöitä-vyyden turvaamista (riittävää hoitotasoa ja ra-kenteellisen kunnon ylläpitoa) sekä kehittämis-toimenpiteiden kohdistamista maa-, metsä- ja karjatalouden kannalta tärkeimmille tiejaksoille. Tiehallinnolta tämä edellyttää riittävää rahoi-tusta yhdystieverkon hoitoon, ylläpitoon ja pe-ruskorjauksiin. Yksityisteiden osalta on tienpi-don organisointimalleja tarpeen kehittää, lisätä tie-isännöintitoimintaa ja aktivoida tiekuntia se-kä suunnata valtionavustuksia entistä enem-män perusparannustöihin yksityistieverkon vä-hittäisen rapistumisen pysäyttämiseksi. Tämä on tärkeää myös kasvavan ja entistä enem-män ympärivuotiseksi muuttuvan vapaa-ajan asutuksen kannalta.
Voidaanko liikkumistarpeita vähentää?
Haasteena palvelujen keskittymisen kannalta on ihmisten liikkumistarpeen vähentämistavoi-te.
Kuva 14. Haja-asutusalueen tiestön kunnossapitoa tehostetaan ja kehittämiskohteita priorisoidaan.
Kuntien välinen yhteistyö on merkittävä (jo käynnissä oleva) kehittämiskohde, jotta asuk-kaat voisivat hankkia mm. koulutus- ja terve-yspalvelut käyttäjälle lähimmästä toimipistees-tä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tuo-mien muutosten vaikutukset liikkumistarpee-seen tulee ottaa suunnittelun lähtökohtina huomioon.
Haja-asutusalueen palvelut tulevat todennä-köisesti jatkossakin vähenemään ja keskitty-mään taajamiin, jolloin liikenneyhteyksien mer-kitys korostuu entisestään. Toisaalta sähköis-ten palvelujen yleistyminen sekä palvelujen siirtäminen pyörille vähentävät liikkumistarpeita ja tukevat erityisesti iäkkäiden henkilöiden ha-ja-asutusalueella asumismahdollisuuksia (tuo-den kunnille säästöjä ja parantaen asukkaiden elämänlaatua). Tämä koskee erityisesti niiltä, joilla ei ole oman auton käyttömahdollisuutta tai joilta ajo-oikeus otetaan ikääntymisen ja ajokyvyn heikkenemisen myötä pois. Tulevai-suudessa tuleekin (valtakunnallisesta kehityk-sestä riippuen) selvittää, voitaisiinko haja-asutusalueella asuville ikääntyneille henkilöille myöntää tarvittaessa rajoitettu ajo-oikeus.
29
Yhteistyötä pientiestön kunnossapidossa ja sen suunnittelussa lisätään
Vähäliikenteisten maanteiden ja yksityisteiden kunnossapidon rahoitukseen ei ole odotetta-vissa suurta tason nostoa. Tiehallinto priorisoi vilkasliikenteistä tiestöä eikä kunnilla ole mah-dollisuuksia lisätä yksityistierahoitusta. Jotta liikenteen palvelutasoa pystyttäisiin näissä olo-suhteissa vähäliikenteiselläkin tiestöllä nosta-maan, on nykyiset resurssit hyödynnettävä te-hokkaammin. Toiminnan tehostaminen edellyt-tää sekä yhteistyön lisäämistä pientiestön kun-nossapidossa ja sen suunnittelussa että toi-menpiteiden aikaisempaa tehokkaampaa koh-distamista.
Seudullista yhteistyötä tiepiirien, kuntien ja yk-sityistiekuntien kesken tulee kehittää. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuudet liittää metsäau-toteiden ylläpitosuunnittelu samoihin tarkaste-luihin. Suunnittelemalla kunnossapitoa koor-dinoidusti koko pientiestön osalta voidaan löy-tää malleja resurssien tehokkaampaan käyt-töön. Esimerkiksi kunnostustöiden ajallisella tai alueellisella synkronoinnilla ja tiestön hoitoa yhdistämällä ja laajempia kokonaisuuksia kil-pailuttamalla voitaisiin palvelutasoa kehittää ilman rahoituksen kasvua.
Toimenpiteiden kohdistamisen tehostamisen lähtökohdaksi määritetään keskeisimmät pal-velutasotekijät käyttäjäryhmittäin, minkä perus-teella valitaan toisaalta kehitettävät ja toisaalta tehostettua kunnossapitoa edellyttävät tiestön osat. Samalla selvitetään, missä palvelutasoa voidaan alentaa. Priorisoinnissa hyödynnetään Tiehallinnon käynnissä olevia aiheeseen liitty-viä selvityksiä. Priorisointi tehdään laajassa vuorovaikutuksessa seudun asukkaiden, elin-keinoelämän ja yksityistiekuntien kanssa. Li-säksi suunnittelun taustaksi tulee kartoittaa yk-sityisteiden nykyiset kuntotasot.
Kutsuohjattua joukkoliikennettä lisättävä
Haja-asutusalueen asukasmäärien vähenemi-nen ja siitä aiheutuva joukkoliikenteen käyttä-jämäärien jatkuva lasku on johtanut joukkolii-kennepalvelujen supistamiseen haja-asutusalueilla. Huomioon otettavaa on, että haja-asutus-alueen joukkoliikenteen palveluta-so on laskenut niin alas, että nykyiset käyttä-jämäärät eivät anna oikeaa kuvaa oikeasta joukkoliikenteen kysynnästä.
Haja-asutusalueiden eri käyttäjäryhmien liik-kumistarpeita turvaamaan tarvitaan uusia kei-noja; mm. kutsujoukkoliikenteen kehittämistä ja matkojenyhdistelytoimintaa. Huomioon otetta-vaa on, että kutsujoukkoliikennettä on seudulla osin jo käytössä.
Haja-asutusalueen kutsujoukkoliikennettä kehi-tetään lisäämällä keräilykuljetuksia kyliltä run-koliikenteeseen työssäkäynti-, koulu- ja opiske-lumatkoilla sekä lisäämällä yhteyskuljetuksia kaukoliikenteeseen. Iltaisin, viikonloppuina ja hiljaisina aikoina koko haja-asutusalueen jouk-koliikenne järjestetään runko- ja kaukoliiken-nettä lukuun ottamatta kutsujoukkoliikenteenä. Kehittämisessä hyödynnetään juuri laadittua henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmaa.
Osana joukkoliikenteen järjestämistä tulee sel-vittää tarpeet ns. keskitettyjen kyläpysäkkien toteuttamiselle. Linja-autojen pysähtymisten keskittäminen riittävän suurissa asutuskeskit-tymissä toteutettaville kyläpysäkeille selkeyttää osaltaan myös kutsujoukkoliikennejärjestel-mää.
Matkojenyhdistelytoimintaa laajennettava myös yksityiseen liikkumiseen
Matkojenyhdistelytoiminnalla yhdistetään ny-kyisin ainoastaan yhteiskunnan maksamia matkoja. Toiminnan ulottaminen yksityiseen liikkumiseen yhdessä kutsujoukkoliikenteen kanssa tukee haja-asutusalueen joukkoliiken-nepalvelujen säilyttämistä ja kehittämistä. Ta-voitteena tulee pitää mahdollisimman laajoja matkojenyhdistelyn toiminta-alueita, koska liik-kuminen ei noudata tiukkoja seuturajoja.
30
Haja-asutusalueen kuljetusten tehokkuudessa parantamisen varaa
Haja-asutusalueen kuljetusten kustannusteho-kas järjestäminen edellyttää erityisesti tiestön kunnon ja liikennöitävyyden ylläpitoa. Tämä on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden kulje-tusten kannalta. Muiden kuljetusten kannalta esitetään kustannustehokkuuden parantamista esim. kokeilemalla haja-asutusalueen pienten kuljetusten yhdistämistä postinjakelun kanssa.
Lisäksi esitetään kelirikkotiedotuksen yhdistä-mistä ja yhtenäistämistä kaikille toimijoille yh-teiseksi sähköiseksi informaatiopalveluksi. Myös kuntien, tiepiirin sekä logistiikka-alan yri-tysten jatkuvan yhteistyön kehittäminen on kul-jetusolosuhteiden tiedonkulun kannalta tärke-ää. Kuljetusketjuja kehitettäessä on tärkeää korostaa myös koko kuljetusketjun turvallisuut-ta osana muuta kuljetusten suunnittelua.
Lähivuosina panostetaan erityisesti haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutason tur-vaamiseen sekä yhteistyön lisäämiseen haja-asutusalueen tiestön kunnossapidon kehittä-miseksi ja tehostamiseksi.
Joukkoliikenteen palvelutason turvaaminen edellyttää uusia keinoja; mm. kutsujoukkoliikenteen sekä matkojen yhdistelytoiminnan kehittämistä. Suuntaviivat tähän tulee määrittää seudullisesti toimivassa seutuliikennetyöryhmässä yhdessä lääninhallituksen kanssa. Lisäksi tulee toteuttaa laaditussa henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet. Ilman merkittäviä ke-hittämistoimenpiteitä tulee haja-asutusalueen joukkoliikenteen palvelutaso edelleenkin voimak-kaasti laskemaan.
Joukkoliikenteen ohella panostetaan haja-asutusalueen tiestön kunnossapidon kehittämiseen. Tämä tulee tehdä yhteistyötä lisäten sekä tiestön merkitykseen nojautuen ja kohteita priorisoiden. Kunnossapidon kehittäminen edellyttää priorisoinnin ja yhteistyön lisäämisen ohella toiminnan jat-kuvaa tehostamista.
31
4. Alueen saavutettavuuden parantaminen
Toimiva liikennejärjestelmä toimii pohjana seudun kehittymiselle. Keski-Karjalan seudun saavutettavuuden parantamisen tulee olla yksi liikennejärjestelmän kehittämisen keskeisistä lähtökohdista. Kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon seudun elinkeinoelämän tarpeet. Seudun saavutettavuuden ja kansainvälisten yhteyksien parantamisen kannalta on tärkeää kehittää päätie- ja ratayhteyksiä paitsi pääkau-punkiseudun ja satamien suuntaan myös laa-jemmin itä-länsisuuntaisten yhteyksien (mah-dollisen kauttakulkuliikenteen kasvun myötä) sekä Niiralan rajanylityspaikalle johtavien yhte-yksien kannalta. Joensuun (Kesälahden kannalta myös Savon-linnan) lentoaseman liityntäliikenteen kehittä-minen on seudun kannalta tärkeää pitempi-matkaisten, erityisesti pääkaupunkiseudulle suuntautuvien matkojen sujuvuuden kannalta. Vesiliikenteen kannalta keskeistä on varmistaa Saimaan kanavan vuokrasopimuksen jatku-vuus sekä vaikuttaa ympärivuotisen vesiliiken-teen käynnistämiseen ja uittoliikenteen kehit-tämiseen.
Vt 6, kt 70 ja mt 486 parantaminen tärkeimpiä tiehankkeitaValtatien 6 parantaminen on seudun ja koko Pohjois-Karjalan kannalta tärkeää. Valtatien parantamisesta on laadittu useita suunnitelmia, joissa esitetyt toimenpiteet tulisi päivittää uusi-en suunnitteluohjeiden mukaisiksi, alueen kes-keiset liikkumis- ja kuljetustarpeet huomioon ottaen. Parantamistarpeet kohdistuvat pääosin liittymä- ja keskikaiteellisten ohituskaistajärjes-telyjen sekä pohjavesisuojausten toteuttami-seen. Lisäksi yksityistieliittymien vähentäminen on keskeistä. Ko. liittymien vähentämisestä laaditaan talven 2007-2008 aikana erillinen yk-sityistiejärjestelysuunnitelma. Lähiaikoina toteutettavista toimenpiteistä tär-kein on valtatielle 6 Puhokseen suunnitteilla olevan eritasoliittymän toteuttaminen. Eri-tasoliittymä toteutetaan Lepikon liittymään ja siihen yhdistetään Savonlinnan suuntaan joh-tava kantatie 71. Lisäksi Kiteen pohjoisen liit-tymän (Tolosenmäki) parantaminen on lähiai-koina tarpeen. Valtatiellä on pieniä parantamis-tarpeita myös useissa muissa liittymissä, joi-den parantamisratkaisuissa tulee ottaa huomi-oon esille nousevat maankäytön kehittämistar-peet. Valtatien parantaminen on tärkeää myös Joensuun suuntaan. Valtatien parantamiseksi
esitetään erillisessä liikenneturvallisuussuunni-telmassa lisäksi useita pieniä toimenpiteitä.
Niiralan raja-asemalle johtavan kantatien 70 parantaminen on tärkeää jatkuvasti kasvavan rajaliikenteen sekä erityisesti tieosuuden Toh-majärvi-Niirala kapeuden, mutkaisuuden, ras-kaan liikenteen suuren osuuden sekä huonon liikenneturvallisuustilanteen kannalta. Yhtey-den parantaminen on tarpeen myös tulevai-suudessa todennäköisesti kasvavan kauttakul-kuliikenteen vuoksi.
Kantatien 71 parantamiseksi esitetään pienten liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamis-ta.
Maantien 486 parantaminen on tärkeää paitsi Tohmajärven-Kiteen-Puhoksen yhteyksien pa-rantamisen myös Niiralan raja-asemalta ete-lään suuntautuvan liikenteen sujuvuuden kan-nalta.
Kuva 15. Seudun pääliikenneyhteydet.
Valtatieltä 6 Punkaharjun suuntaan liikennettä välittävän maantien 479 parantaminen pienin liikenneturvallisuustoimenpitein on mm. työ-matkaliikenteen ja raskaan liikenteen suuresta osuudesta johtuen oleellista.
Lisäksi automaattisen nopeusvalvonnan toteut-tamista esitetään harkittavaksi nykyisin vielä puuttuville päätiejaksoille (kt 70, kt 71). Ko. hankkeiden toteuttamisella parannetaan mer-kittävästi liikenneturvallisuutta sekä hillitään ajonopeuksia.
32
Karjalanradan ja Niirala-Säkäniemi-ratayhtey-den kehittäminen tärkeää sekä henkilö- että tavaraliikenteen olosuhteiden parantamiseksi että rajaliikenteen sujuvoittamiseksiKarjalanradan junavuorot nopeutuivat syksyllä 2006 käyttöönotetun Kerava-Lahti- oikoradan myötä. Rautatieliikenne 2030- suunnitelmassa esitettyjen linjausten mukaan nopeudet eivät tule kuitenkaan merkittävästi paranemaan vuo-teen 2015 ulottuvalla suunnittelukaudella (ai-noa Karjalanradan parantamishanke on välin Luumäki-Imatra parantaminen). Toimenpiteitä ei ole yksilöity myöskään vuoden 2015 jälkeen toteutuviksi. Sama koskee myös kuljetusten ta-loudellisuuden kannalta tärkeää akselipainojen nostamista 25 tonniin. Karjalanradan kehittäminen nopeille junayhte-yksille sopivaksi sekä elinkeinoelämän kulje-tusten kustannustehokkuuden lisäämiseksi (akselipainojen nosto) parantaisi merkittävästi koko Pohjois-Karjalan saavutettavuutta. Kehit-tämishankkeiden edistäminen edellyttääkin seudulta yhtenäistä näkökulmaa Karjalanradan parantamishankkeiden priorisoimiseen ja nii-den toteuttamiseen vaikuttamiseen. Tasoriste-ysten poistaminen Karjalanradalta olisi tärkeää myös ajoneuvoliikenteen turvallisuuden vuoksi. Kehittämishankkeissa on oleellista ottaa huo-mioon myös Keski-Karjalan seudulla sijaitsevi-en Kiteen ja Kesälahden asemien parantamis-tarpeet.Karjalanradan parantamisen ohella on tärkeää parantaa Niirala-Säkäniemi -rataa erityisesti tavaraliikenteelle, mutta myös tarvittaessa henkilöliikenteelle sopivaksi. Tämä tarkoittaa mm. osuuden sähköistämistä, akselipainojen nostoa, tasoristeysten vähentämistä sekä ku-lunvalvontajärjestelmien toteuttamista. Tavara-liikenteen merkitystä korostaa mahdollinen kauttakulkuliikenteen lisääntyminen. Tulevai-suudessa tulee varautua myös henkilöliiken-teen kehittämiseen ko. rataosalla (riippuen Ve-näjän liikennejärjestelyjen ja –palveluiden ke-hittymisestä).
Alueen saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä kehitetään myös lentokenttäyhte-yksiä parantamallaSeudun lentoliikenneyhteydet tukeutuvat pää-osin Joensuun lentoasemaan, jolta on suhteel-lisen hyvät yhteydet Helsinkiin. Kesälahden osalta hyödynnetään myös Savonlinnan lento-asemaa (jonka lentoliikenteen jatkuvuus on ol-lut kuitenkin vuodesta toiseen epävarmaa). Jatkossa on tärkeää kehittää sujuvia, nopeita
ja luotettavia liityntäyhteyksiä erityisesti Joen-suun lentoasemalle. Kiteen harrastelentokentän (Kiteen lentokes-kus) ympärille on rakentumassa merkittävää yritystoimintaa (mm. moottoriurheilukeskus). Lentokentän yhteyksien parantaminen on ke-hittymismahdollisuuksien tukemisen kannalta oleellista. Itse kenttä on liikennöimistarpeiden kannalta riittävä. Monilla alueilla matkailua ja vapaa-ajan asu-tusta pidetään yhtenä keinona vahvistaa kunti-en elinvoimaa ja varmistaa palvelujen säilymi-nen nykytasolla. Alueen saavutettavuuden ke-hittäminen on merkittävää myös näiden kan-nalta. Vaikka matkailukohteiden ja -yritysten houkuttelevuuden määräävätkin suurelta osin palvelujen taso ym. tekijät, on kohteiden saa-vutettavuudella ja liikenneyhteyksien tasolla suuri merkitys.
Kuva 16. Nopeat junayhteydet tulisi saada Karja-lanradan parantamisen kautta aikaiseksi mahdolli-simman nopeasti.
Vesiliikenteen kannalta tärkeintä ympärivuoti-suus ja Saimaan kanavan toiminnan jatkuvuusSyväväylä ulottuu seudulla Kiteen Puhokselle saakka. Puhoksen sataman liikenne on täysin ulkomaan vientiä. Uiton merkitys on Lappeen-rannan suuntaan suuri. Vesimatkailuliikenteen merkitys on vähäistä. Vesiliikenteen merkitys vaihtoehtoisena kulje-tusmuotona on mm. kuljetusten kilpailutilan-teen mahdollistamisen kannalta tärkeä. Oleel-lisin merkitys vesiliikenteen kannalta on Sai-maan kanavan vuokraneuvottelujen päättämi-nen Suomen kannalta edullisesti. Muutoin ve-siliikenteen ympärivuotisuuden kehittäminen on paitsi seudun myös laajemmin koko Itä-Suomen kannalta tärkeää. Esillä tulee pitää myös Kymijoki-Mäntyharju-kanavan toteutta-mista vaihtoehtona Saimaan kanavan vuokra-
33
sopimuksen jatkamiselle. Uiton kannalta tär-keimmille pudotuspaikoille johtavien tieyhteyk-sien kehittäminen on tärkeää. Syväväylää tulee kehittää Merenkulkulaitoksen suunnitelmien (mm. navigointijärjestelmät) mu-kaisesti. Syväväylän kehittäminen olisi seudun kannalta tärkeää myös seudun ulkopuolella si-jaitsevan Savonlinnan kohdan järjestelyjen osalta.Seudulla sijaitsevien Puhoksen ja Raikuun ka-navien kehittäminen on tärkeää sisävesimat-kailun kannalta. Sisävesimatkailun tarpeiden tunnistaminen on matkailuelinkeinon kehittä-misen kannalta oleellista. Palveluiden järjes-tämisestä vastaavat pääosin yksityiset yrityk-set, mutta yhteiskunta voi tukea elinkeinon ke-hittymistä tukemalla fyysisten rakenteiden (vie-rasvenesatamat, rantautumispaikat jne.) to-teuttamista.
Eri kulkumuotojen yhteistyön lisääminen tärke-ää niin liikkumis- kuin kuljetusketjuissaEri kulkumuotojen yhteistyön lisäämisellä pa-rannetaan myös alueen saavutettavuutta. Liik-kumisketjujen osalta tarpeita ja toimenpiteitä on käsitelty edellä. Elinkeinoelämän kuljetuksia tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa kaikki kul-jetusketjun toimivuuteen ja tehokkuuteen vai-kuttavat tekijät, yli kulkumuoto- ja organisaa-tiorajojen. Puhoksen syväsataman, alueelle johtavan rautatien sekä maantieyhteyksien ke-hittäminen on erityisen tärkeää.
Myös junaliikenteen vuorotarjontaa ja liityntälii-kennettä kehitettäväRautatieliikenteen infrastruktuurin kehittäminen on pääosin kiinni valtakunnallisen tason pää-töksistä, samoin vuorotarjonnan järjestäminen. Huomioon otettavaa on, että pelkkä rautatiein-vestointien toteuttaminen ei kuitenkaan turvaa junayhteyksien täysimittaista nopeutumista: lii-
kennöitsijöiden vuorotarjonnan kattavuudella ja yhteensopivuudella on tähän suuri merkitys. Karjalanrataa käyttävät junat pysähtyvät nykyi-sin pääosin Kiteellä ja Kesälahdella. Tärkeää onkin kehittää molempien asemien liityntälii-kennettä, varmistaa linja-autoliikenteen ja rau-tatieliikenteen aikataulujen yhteensopivuudet sekä kehittää junavuorojen liityntäyhteyksiä kutsujoukkoliikenteenä.
Päätieyhteyksiin tukeutuva itsekannattavajoukkoliikenne luo rungon koko joukkoliikenne-järjestelmälle ja parantaa alueen saavutetta-vuuttaSeudun joukkoliikennejärjestelmä tukeutuu suurelta osin päätieyhteyksiä käyttäviin, itse-kannattaviin joukkoliikennevuoroihin. Päätieyh-teyksien joukkoliikenteen runkoreittien määrit-telyllä luodaan toimintalinjat keskeisimpien yh-teyksien palvelutasolle, matkustajainformaati-olle ja varustukselle. Runkoreittien määrittely ja parantaminen luo rungon joukkoliikenteen jär-jestämiselle (johon muut, suurelta osin kutsu-joukkoliikenteenä hoidettavat joukkoliikennejär-jestelyt pääosin tukeutuvat) ja siten alueen saavutettavuuden parantamiselle myös joukko-liikenteen keinoin.
Seudun ulkopuolisiin hankkeisiin vaikuttaminenSaavutettavuutta parantavat myös seudun ul-kopuoliset valtatien 6 ja Karjalanradan paran-tamishankkeet. Valtatien 6 parantamishank-keiden toteutettavuutta parantaa valtatien kuu-luminen valtakunnalliseen runkoverkkoehdo-tukseen (Joensuuhun saakka). Valtatien 6 osalta on tärkeää parantaa yhteyksiä myös Joensuuhun. Karjalanrata kuuluu runkoverkkoehdotukseen raskaan tavaraliikenteen, mutta ei nopean henkilöliikenteen osalta. Tämä voi hidastaa pa-rantamishankkeiden toteuttamista.
Lähivuosina keskitytään erityisesti pää- ja seututeiden pieniin liikenneturvallisuustoimenpi-teisiin ja suunnitelmien ajantasaistamiseen, lento- ja junaliikenteen liityntäyhteyksien kehit-tämiseen sekä joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen. Valtatien 6 laajamittainen parantaminen uusin ohituskaista-, liittymä- ja pohjavesisuojausjärjeste-lyin ei sisälly Tiehallinnon lähivuosien toteuttamisohjelmiin. Myöskään kantatien 70 merkittävä pa-rantaminen ei ole lähivuosina realistista. Ko. yhteyksiä tulisi kuitenkin kehittää lähivuosina vähin-tään pienin liikenneturvallisuustoimenpitein. Lisäksi on tärkeää ajantasaistaa molempien kohteiden suunnitelmat, koska aikaisemmissa suunnitelmissa esitetyt ratkaisut ovat erityisesti valtatien 6 osalta jo vanhentuneita.
Muutoin oleellista on kehittää sekä lento- että junaliikenteen liityntäyhteyksiä että Karjalanradan henkilöliikenneasemia (Kitee ja Kesälahti). Rautatiestön ja vesiliikenteen osalta mahdollisuudet ra-jautuvat lähinnä kiireellisten parantamishankkeiden edistämiseen, rahallisia panostuksia ei seudun sisäisesti ole ko. hankkeisiin mahdollista juurikaan tehdä (Karjalanradan EU-rahalla toteutettavia parantamistoimenpiteitä lukuun ottamatta).
34
5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittäminen
Seutukunnan kehittymisen kannalta muo-dostaa Venäjän läheisyys ja Niiralan ra-janylityspaikka oleellisen vahvuuden ja ke-hittymispotentiaalin. Rajaliikenteen ja tullin tuleekin toimia mahdollisimman sujuvasti si-ten, että ne eivät muodosta esteitä seudun kehittymiselle. Seudun kehittymistä ajatellen tulee rajan ja rajantakaisten alueiden poten-tiaali saada hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. Huomioon otettavaa kuitenkin on, et-tä suurin merkitys rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittämisedellytyksiin on ns. makrotason toimenpiteillä (Venäjän lähialu-eiden talouskehitys, viranomaistoiminnan tehostaminen, rajanylitysten helpottaminen jne.), joihin ei seudullisesti ole vaikutus-mahdollisuuksia. Seudullisen tason toimen-piteillä voidaan kuitenkin myös merkittävästi edistää Venäjän läheisyyden hyödyntämis-tä.
Niiralan raja-aseman liikenneselvityksessä 2007 tarkasteltiin suomalaisten ja venäläis-ten matkailijoiden matkojen tarkoitusta. Yleisesti katsoen suomalaisten matkojen tarkoituksena on edullisten tuotteiden han-kinta, kun taas venäläiset matkailijat tulevat käyttämään palveluja ja hankkimaan laa-dukkaita tuotteita. Venäläiset matkailijat käyttävät myös rahaa Suomessa huomatta-vasti enemmän kuin suomalaiset Venäjällä.
Rajaliikenteen kannalta oleellista on sujuva rajanylitys, koska kohtuuttoman pitkät odo-tusajat rajamuodollisuuksissa vähentävät matkailun houkuttelevuutta. Tämä on esiin-tynyt Venäjän puolella käydyissä keskuste-luissa yhtenä merkittävänä Suomen matkai-lun vetovoimaa vähentävänä tekijänä. Infra-struktuuri raja-asemilla on hyvä eikä siten aiheuta ongelmia, vaan mahdolliset ongel-mat liittyvät raja-asemilla toteutettuihin toi-mintamalleihin. Yhteistoimintamallien kehit-täminen suomalaisten ja venäläisten rajavi-ranomaisten välillä siten, että varmistetaan mahdollisimman sujuva rajanylitys, on tär-keää rajaliikenteen positiivisen kehittymisen kannalta.
Tavaraliikenteen osalta tilanne on melko samanlainen eli raja-asemien infrastruktuuri on hyvä, kaistoja on riittävästi ja siten pe-rusedellytykset erittäin hyvin toimivalle raja-liikenteelle on olemassa. Rajanylityksen hi-taus ja mahdolliset muut ongelmat liittyvät raja-asemilla toteutettaviin toimintamallei-
hin. Vaikeudet liittyvät ulkomaalaisten näkökul-masta osin Venäjän lainsäädännön vaikeaselkoi-suuteen ja tulkintakysymyksiin. Tullauksen vaati-man ajan ja kustannusten määräytymisperustei-den epäselvyys vaikeuttaa erilaisten tuoteryhmien kuljettamisen Suomen ja Venäjän välillä nykyai-kaisten logististen toimintamallien mukaisesti.
Karjalan logistiikkakeskuksen perustaminen kes-keisin kehittämistoimenpide
Kuljetusten hankaluudet sekä informaation ja toi-mintamallien puute muodostavat yhden esteen Venäjän liiketoiminnalle. Em. esteiden vähentä-miseksi tulee seudulle toteuttaa ns. Karjalan lo-gistiikkakeskus, joka tarkoittaa Keski-Karjalan ja Venäjän Karjalan liiketoiminnan yhteistä kehittä-mistä logistiikkakeskuksen kautta. Logistiikkakes-kus tulee hyödyntämään seudun ohella koko maakuntaa ja muita lähialueita. Logistiikkakes-kuksen tavoitteena on:
- Niiralan raja-aseman hyödyntäminen sujuvana ja hyvin toimivana liikenneväylänä Venäjälle sekä toiminnan kehittäminen yhteistyössä ve-näläisten osapuolten kanssa (nykyiset ongel-mat liittyvät pääosin toimintamalleihin, ei inf-raan)
- kehittää uutta liiketoimintaa Keski-Karjalaan sekä
- parantaa yritysten mahdollisuuksia toimia Ve-näjän lähialueella sekä markkina- että hankin-ta-alueen näkökulmista
Logistiikkakeskuksen toimintamalli perustuu Suomen ja Venäjän välisten yhteistoimintamallien kehittämiseen. Toteutuessaan tämä edellyttää syvällistä yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten osapuolten välillä. Yhteistyöllä varmistetaan eri-laisten tuoteryhmien sujuva kuljettaminen rajan molemmin puolin.
Logistiikkakeskustoimintamallin kehittämisellä on mahdollista luoda uutta yritystoimintaa Keski-Karjalan alueelle, kun kuljetuskäytävän käytettä-vyys ja kilpailukyky vaihtoehtoisiin reitteihin näh-den paranee. Esitetty toimintamalli on sekä suo-malaisten että venäläisten toimijoiden etujen mu-kaista ja sillä lisätään alueen liiketoiminnan aktii-visuutta ja siten talouden kasvua. Suomen Niira-lan ja Venäjän puolella Värtsilän raja-asemilla on hyvät mahdollisuudet profiloitua kansainvälisesti kiinnostavaksi, sujuvaksi ja suunnitelmallisen lo-gistiikan periaatteiden mukaisesti toimivaksi ra-janylityspaikaksi, jonka yhteydessä on saatavilla myös kattavat logistiset palvelut. Ko. palvelujen
35
kehittämisellä mahdollistetaan laajemmin myös esim. rajan ylittävän alihankinta-yhteistyön kehittäminen.
Rajanylitysten sujuvuutta ja rajalogistiikkaa kehitettävä myös muutoin
Seudullisen tason vaikutusmahdollisuudet ovat suhteellisen vähäiset koskien raja-alueyhteistyön yleisiä toimintaedellytyksiä ja rajanylitysten helpottamista. Keskeisiä ke-hittämisen ja vaikuttamisen seudullisen ta-son kohteita ovat mm.:
- rajaliikenteen viranomaismaksujen ja tullien (esim. puutullien) tasoon vaikut-taminen sekä rajan ylittävän liiketoimin-nan toimintaedellytyksiin vaikuttaminen
- Venäjän puoleisen Värtsilän tulliaseman toiminnan nopeuttamiseen vaikuttami-nen sekä suomalaisten ja venäläisten rajamuodollisuuksien yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen
- sähköisen tullauksen käyttöönotto.
Puutullien täysimittainen käyttöönotto saat-taa tyrehdyttää tulevaisuudessa Niiralan ra-ja-aseman tavaraliikennettä, mikäli uuden-laista liikennettä ei esim. raja-alueyhteistyötä ja rajanylittävän liiketoimin-nan toimintaedellytyksiä kehittämällä synny.
Rajanylityspaikan ja sen lähialueiden palveluja ja tiedotusta kehitettävä
Rajanylityspaikan uusien kaistojen ja passintar-kastustilojen käytöstä tiedottaminen sekä raja-aseman ja sen lähialueen palvelujen kehittäminen ja niistä tiedottaminen tukevat raja-aseman käy-tön tehostamista sekä myös matkailijoiden luo-man asiakaspotentiaalin parempaa hyödyntämis-tä.
Seudun matkailun vetovoimaisuutta voidaan lisä-tä myös venäläisten matkailijoiden tarpeiden ja toiveiden selvittämisellä ja niihin vastaamisella. Raja-aseman läheisyydessä sijaitsevien kaupal-listen palvelujen kehittämisellä voidaan lisätä myös rajan ylittävien matkailijoiden viihtyvyyttä.
Myös liikenneinfrastruktuurin kehittäminen tärke-ää
Toimintamallien kehittämisen ohella tulee paran-taa myös infrastruktuuria sekä Suomessa (kanta-tien 70 parantaminen, erillisen rekkakaistan ra-kentaminen raja-aseman jälkeiselle kantatieosuu-delle sekä Niirala-Säkäniemi-radan parantami-nen) että myös Venäjän puolella. Venäjän puolen hankkeista keskeisimpiä olisivat tieyhteyksien ja myös liikennepalvelujen edelleen kehittäminen Pietarin ja Petroskoin suuntaan.
Lähivuosina panostetaan erityisesti Karjalan logistiikkakeskuksen toteuttamiseen.
Lisäksi on seudun ja koko maakunnan kannalta tärkeää vaikuttaa rajanylitysten sujuvuuden paran-tamiseen sekä rajanylityspaikan palvelujen ja rajalle johtavan liikenneinfrastruktuurin kehittämi-seen. Kehittämistoimenpiteissä tulee ottaa huomioon rajan läheisyyteen mahdollisesti sijoittuvien uusien liiketoiminnan alueiden yhteysvaatimukset.
36
6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen
Hyvä ja toimiva liikennejärjestelmä ja sen osa-na erityisesti logistisen järjestelmän ja tavara-liikenteen toimivuus ja tehokkuus on elinkeino-toiminnan sekä sen kilpailukyvyn keskeinen perusta. Seudun sijainti Suomen reuna-alueella ja Venäjän naapurina korostaa hyvien kansainvälisten ja valtakunnallisten yhteyksien merkitystä.
Keski-Karjala on osa Pohjois-Karjalaa ja Joen-suun läheisyys näkyy merkittävästi logistisessa järjestelmässä ja tavaraliikenteessä. Joensuun kaupunkiseutu on viime vuosina kehittynyt suhteellisen vahvasti, mutta muu Pohjois-Karjala ei ole pystynyt kuitenkaan täysimittai-sesti hyödyntämään tätä kehitystä. Tämä aset-taa Keski-Karjalan seutukunnalle haasteita lo-gistisen järjestelmän ja tavaraliikenteen kus-tannustehokkuuden kehittämiseksi.
Kuva 17. Kuljetusten kustannustehokkuuden paran-taminen lisää koko alueen kilpailukykyä.
Logistiikan kehittymiseen laajemmin vaikutta-via trendejä on useita, mm: logistiikka- ja kulje-tusyritysten koon kasvaminen sekä verkostoi-tumisen lisääntyminen toimitusketjuissa (toimi-tusverkostot), alihankinnassa ja toimitusketju-jen välinen yhteistyö. Yleispiirteenä elinkei-noelämän kuljetuksissa korostuvat kuljetus-muodosta riippumatta täsmällisyys ja kustan-nustehokkuus.
Pyrittäessä täsmällisyyteen ja kuljetusajan en-nustettavuuteen ovat avainasemassa kuljetus-ketjujen suunnittelu ja hallinta sekä eri osa-puolten välisen yhteistyön kehittäminen. Kulje-tusketjujen sujuvuutta tulee parantaa yhteis-työssä eri liikennemuotojen ja keskeisten si-dosryhmien kanssa mm. terminaaleja kehittä-mällä. Toimenpiteiden ja toimintamallien kehit-tämisessä on oleellista tunnistaa eri elinkei-noalojen vaihtelevat tarpeet.
Rautatieliikenteen kilpailukykyä parantamalla on mahdollista ohjata kuljetuksia ympäristöys-tävällisempiin kuljetusmuotoihin ja samalla pa-rantaa myös koko liikennejärjestelmän toimi-vuutta. Kustannustehokkuuteen taas vaikute-taan mm. kuljetuseräkoolla. Väylien liikennöi-tävyyden turvaamisella ja mm. kantavuuden kehittämisellä on erittäin tärkeä merkitys kulje-tustarpeisiin vastaamisessa.
Pienten toimitusten logistiikan toimivuutta pa-rannettava
Joensuun seudun rooli tulee olemaan jatkos-sakin seudun jakelukuljetusten kannalta tär-keä. Pienten tavaraerien jakelun tehostami-seksi tulee seudullisen tavaraliikenneaseman tai pienten toimitusten logistiikkakeskuksen tarve kuitenkin selvittää. Ko. keskuksen tehtä-vä on hoitaa ”pienkuljetuksia” ja niihin liittyviä tiedon hallinnallisia ja fyysisiä logistiikkatoimin-toja (matkahuolto, posti, kunnan toimitukset). Keskus palvelee mm. yhteistoimintaa haja-asutusalueiden kuljetuksissa, kuntalogistiikkaa sekä myöhemmin mahdollisesti myös Venäjän liiketoimintaa.
Alihankintatoiminnan kehittäminen rajan mo-lemmin puolin
Seudulle tärkeillä metalli- ja puutuoteteollisuu-den toimialoilla raaka-aineiden, komponenttien ja muiden tuotantotavaroiden hankinnan rooli on erityisen merkittävä logistisen ketjun toimi-vuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Edellä esitetyn Karjalan logistiikkakeskuksenavulla on mahdollista kehittää metalliteollisuu-den ja puutuoteteollisuuden alihankintatoimin-taa rajan molemmin puolin.
Pienten alihankkijoiden yhteistoiminnan puute koetaan usein ongelmalliseksi. Esimerkiksi huonekaluteollisuuden alihankinta Venäjältä ja Suomesta olisi mahdollista järjestää logistiik-kakeskuksen kautta (yhteistoimintamallin luo-minen). Kyseisen kaltainen alihankintayhteis-työ (tehokkaat kanavat Venäjältä) voisi lisätä alueen vetovoimaa uusille yrityksille ja laajen-taa jo olemassa olevaa alan liiketoimintaa. Ko. yhteistoimintamalli voisi soveltua myös metalli-teollisuuden ja muun projektiviennin aloille.
37
Teollisuusalueiden, satamien ja asemien yhte-yksiä kehitettävä
Osa kuljetusketjujen sujuvuuden ja turvallisuu-den parantamista sekä ihmisten elinympäris-töön kohdistuvien haittojen vähentämistä on seudun teollisuusalueille, satamiin ja asemille johtavien yhteyksien kehittäminen. Tämä tar-koittaa erityisesti Puhoksen alueen liikenneyh-teyksien parantamista, mutta myös muille alu-eille johtavien yhteyksien ja liittymien kevyitä parantamistoimenpiteitä, mukaan lukien kanta-tien 70 kiertotiejärjestelyt Tohmajärven kohdal-la.
Kuntalogistiikkaa tehostettava
Seudun kuntalogistiikka on melko hajautunutta ja koordinoimatonta (tehtävien hoito ja vastuut, hankinta, sisäiset kuljetukset, varastointi jne.), vaikka kehitystyötä on jo jonkin verran tehty.
Kuntalogistiikan osalta tulee jatkossa pohtia entistä tarkemmin liittymistä Joensuun seudul-liseen yhteistyöhön ja toisaalta samalla sitä, millaiset mahdollisuudet Keski-Karjalassa olisi omalle yhteistyölle. Yksi vaihtoehto on, että seudulle perustetaan ensin seutukuntaa kos-keva logistiikkayhteistyöorganisaatio, joka liit-tyy myöhemmin määrätyin toimintamallein Jo-ensuun seudulliseen järjestelmään. Seudulle tulisikin palkata kunnille yhteinen hankintalo-gistikko, joka vastaisi vähintään osa-aikaisesti yhteisten hankintojen kilpailutuksesta ja yhteis-työn tiivistämisestä yritysten kanssa.
Kuntalogistiikan kehittämisessä on viime aikoi-na eri puolilla Suomea tullut esiin myös se, että seudullisen yhteistyön ei tule kattaa liian useaa kuntaa, joten Keski-Karjalan sisäistä yhteistyö-täkin on hyvä tarkastella. Seudullisella yhteis-työllä on ns. maksimikoko, jolloin mm. maan-tieteellisistä etäisyyksistä johtuen ei enää saa-vuteta yhteistoiminnalla riittäviä hyötyjä: Etäi-syys tavallaan kumoaa mittakaava- ja syner-giaedun.
Kuntalogistiikkayhteistyön kehittämisessä tulee lisäksi kiinnittää huomiota henkilöstön logistiik-kaosaamisen kehittämiseen, sisäisten kuljetus-ten hallintaan, keskitettyyn hankintojen, logis-tiikan ja osaamisen kehittämiseen sekä logis-tiikan operatiiviseen hallintaan, tietojärjestel-miin ja varastohallintaan.
Alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuudes-sa parantamisen varaa
Seudullisesti tärkeää on myös seudun sisäis-ten kuljetusten tehokkuuden parantaminen. Kehittämistarpeet ovat osin fyysisiä toimenpi-teitä (esim. rekkojen ja perävaunujen pysä-köintipaikkojen osoittaminen taajamien lähialu-eilta, kantatien 70 levähdysalueiden (rekkapar-kit) lisääminen), osin informaation, opastuksen jatkuvuuden (teollisuuslaitokset, Kiteelle tulo) ja yhteistyön lisäämistä. Myös kuntien sekä lo-gistiikka-alan yritysten jatkuvan yhteistyön ke-hittäminen on tiedonkulun kannalta tärkeää.
Kuljetusketjujen turvallisuutta parannettava
Kuljetusketjuja kehitettäessä on tärkeää koros-taa koko kuljetusketjun turvallisuutta osana muuta kuljetusten suunnittelua. Lainsäädän-nön viimeaikaiset muutokset korostavat liiken-neturvallisuusnäkökulmaa kuljetusketjujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tilaajavas-tuun lisääminen kuljetusketjun suunnittelussa sekä ajo- ja lepoaikasäädösten muutokset ja siihen liittyvä valvonnan tehostuminen ovat jul-kisen tahon toimenpiteinä vaikuttamassa lii-kenneturvallisuuden positiiviseen kehitykseen. Vuonna 2009 kuorma-autokuljetuksille voi-maan tuleva ammattipätevyysdirektiivi asettaa vaatimuksia kuljettajakoulutukselle sekä alalle tulevien että ammatissa toimivien kuljettajien osalta. Siinä korostuu liikenneturvallisuustyös-sä oleellinen oikeiden asenteiden edistäminen kuljetustehtävien suorittamisessa.
Yrityslogistiikan kehittäminen
Toiminta-alueesta tai yrityksen sijainnista riip-pumatta yritykset kohtaavat globaalin kilpailun. Hankinta- ja markkina-alueet ovat laajentu-neet, joka tuo yritysten toiminnalle toisaalta mahdollisuuksia liiketoiminnan kannattavuuden ja kustannustehokkuuden lisäämiseen, mutta toisaalta asettaa uusia haasteita. Kansallisen logistiikkaselvityksen mukaan yritysten logis-tiikkakustannukset ovat keskimäärin 13 % lii-kevaihdosta, joka on kansainvälisesti mitattuna kohtuullisen korkea luku. Lisäksi pk-yrityksillä ja kauempana päämarkkinoista tai vientisata-mista sijaitsevilla yrityksillä logistiikkakustan-nukset saattavat olla huomattavasti suurem-mat. Tämä korostaa logistiikkastrategioiden kehittämisen merkitystä osana yritysstrategioi-ta.
38
Hyvien liikenneyhteyksien lisäksi tulisi kehittää alueen yritysten omaa logistiikkaa. Yrityslogis-tiikkaa kehittämällä voidaan kuljetuksia tehos-taa ja järkevöittää huomattavasti. Varsinkin pk-sektorin yrityksille on tuotteiden saaminen kil-pailukykyisesti markkinoille ja tehokkaat toimi-tuskanavat elinehto yritystoiminnan kasvulle. Seudulla tulisikin kehittää edelleen yritysten logistiikan osaamista ja tietämystä sekä toimi-
tusketjujen suunnittelua ja hallintaa. Lisäksi tu-lisi lisätä yritysten välistä verkostoitumista ta-voitteena kehittää yritysten yhteistoimintaan perustuvia tehokkaita ja tuotteille lisäarvoa tuovia toimitus- ja markkinointikanavia. Myös alihankintaverkostoja kehittämällä olisi mahdol-lista lisätä yritysten kilpailukykyä ja toiminta-edellytyksiä.
Lähivuosina panostetaan erityisesti yhteistyössä toteutettavien logistiikan kehittämishank-keiden toteuttamiseen.
Logistiikkayhteistyön lisäämiseksi ja seudun logistisen kilpailuaseman parantamiseksi esitetään lä-hivuosina toteutettavaksi useita hankkeita: - edellä kuvatun Karjalan logistiikkakeskuksen toteuttaminen - kuntalogistiikkayhteistyön lisääminen seudun kuntien kesken - alihankintayhteistyön kehittäminen - yrityslogistiikkaosaamisen kehittäminen.
39
4.3. Liikennejärjestelmän kehittämisen vaikuttavuus
Liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmaa on arvioitu toimenpiteiden vaikuttavuuden koh-dentumisen perusteella. Suunnitelma tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mutta ei yksinään riitä varmistamaan kaikkien tavoittei-den toteutumista. Osa tavoitteista edellyttää valtakunnallisen tason toimia esim. liikkumisen ja kuljetusten ohjauksen osalta.
Tarkemmin laaditun liikenneturvallisuussuunni-telman vaikutukset on esitetty kohdassa 5.
Tavoitteiden toteutuminen Alueen saavutettavuus paranee erityisesti esi-tettyjen päätie- ja pääratahankkeiden myötä. Alueen saavutettavuuden parantuminen edel-lyttää kuitenkin väyläverkon parantamista myös alueen ulkopuolella (vt 6, Karjalanrata). Lentokenttäyhteyksiä kehittämällä on myös mahdollista parantaa hieman alueen saavutet-tavuutta. Kokonaisuutena esitettävien toimen-piteiden toteuttamisen voidaan katsoa paran-tavan sekä alueen kilpailukykyä että alueen houkuttelevuutta niin yritysten kuin asukkaiden kannalta.
Peruspalvelujen saavutettavuus paranee esi-tettyjen pää- ja seututiestön parantamishank-keiden sekä taajamakeskustojen, kevyen lii-kenteen sekä joukkoliikenteen parantamis-hankkeiden toteuttamisen myötä. Peruspalve-lut keskittynevät tulevaisuudessa entistä enemmän keskustaajamiin, mikä edellyttää saavutettavuuden turvaamisessa monipuolisia keinoja eri käyttäjäryhmien kannalta.
Venäjän rajan läheisyyden hyödyntäminen helpottuu erityisesti Karjalan logistiikkakeskuk-sen perustamisen myötä. Lisäksi rajalle johta-van infrastruktuurin parantaminen, raja-aseman palvelujen kehittäminen sekä rajanyli-tysten sujuvuuden lisääntyminen tukevat rajan läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan kehitty-mistä.
Suunnitelmassa esitetyillä toimenpiteillä pa-rannetaan seutukunnan ulkoisia ja sisäisiä lii-kenneyhteyksiä, logistiikkayhteistyötä ja sa-malla tavaraliikenteen kustannustehokkuutta. Päätiestön parantaminen parantaa kuljetusten täsmällisyyttä. Rataverkon korvaus- ja kehit-tämisinvestoinnit mahdollistavat akselipainojen korottamisen ja junien nopeuden nostamisen. Lisäksi alueen logistisen aseman paraneminen (mm. Karjalan logistiikkakeskus, kuntalogistii-kan tehostaminen, alueen sisäisten kuljetus-
ketjujen tehostaminen sekä alihankintayhteis-työn lisääntyminen) parantaa elinkeinoelämän kuljetusten kustannustehokkuutta ja siten myös seudun kilpailukykyä. Tätä tukee myös yritysten logistiikkaosaamisen kehittäminen.
Työmatkayhteyksien toimivuus paranee tär-keimmillä kulkusuunnilla Joensuun suunnan joukkoliikenteen ja muun runkoliikenteen kehit-tämisen, kevyen liikenteen olosuhteiden paran-tamisen sekä pää- ja seututieyhteyksien kehit-tämisen myötä.
Autottomien liikkumisen palvelutaso paranee haja-asutusalueella erityisesti kutsujoukkolii-kenteen kehittämisen myötä. Lisäksi sähköis-ten palvelujen lisääntyminen voi tukea liikku-mistarpeiden vähentämistä ja siten vaikuttaa myös autottomien liikkumistarpeisiin. Kuljetus-ten palvelutasoa parantaa haja-asutusalueen tiestön priorisoitu kehittäminen, kunnossapidon yhteistyön lisääminen sekä haja-asutusalueen kuljetusten kustannustehokkuuden lisääntymi-nen.
Liikkumistarpeet vähenevät erityisesti tietotek-niikan kehittymisen antamia mahdollisuuksia (sähköisten palvelujen lisääntyminen yms.) hyödyntämällä. Palvelurakenneuudistuksen vaikutukset ovat osin vielä auki, mutta on mahdollista, että liikkumistarpeet tulevat päin-vastoin lisääntymään palvelujen keskittymisen myötä. Liikkumistarpeita voidaan vähentää hieman myös kiinnittämällä huomiota maan-käytön ohjaukseen. Vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin haja-asutusaluevaltaisella seu-dulla vähäiset.
Liikkumisen ja kuljetusten ohjaaminen ympä-ristöystävällisiin ja pienempipäästöisiin kulku-muotoihin edellyttää suurelta osin valtakunnal-lisen tason toimia. Seudullisesti tätä tavoitetta tukee osaltaan rautatiestön ja vesiteiden kehit-täminen sekä kevyen ja joukkoliikenteen palve-lutason parantaminen. Päästöjen laajamittai-nen vähentäminen edellyttää Keski-Karjalan tyyppisellä seudulla myös ajoneuvotekniikan kehittymistä, ympäristöystävällisempiä poltto-aineita sekä liikkumisen ja kuljetusten ohjaus-ta.
40
Liikenneturvallisuus paranee ehdotettujen toi-mien myötä taajamissa ja pääteillä eli alueilla, missä onnettomuuksia on tapahtunut eniten. Vakavien kohtaamisonnettomuuksien riskiä pienentää erityisesti valtatien 6 varustaminen keskikaiteellisin ohituskaistoin. Lähiliikku-misympäristöjen turvallisuus paranee ja mah-dollistaa kevyen liikenteen suosion kasvatta-misen. Tämä tukee myös tavoitetta ihmisten päivittäisen liikkumis- ja elinympäristön viihtyi-syyden ja turvallisuuden paranemisesta sekä ikääntyvien omatoimisen liikkumisen helpottu-misesta.
Ikääntyvien omatoimista liikkumista helpottaa ja kotona pidempään asumista mahdollistaa lähiliikkumisympäristöjen kehittämisen ohella seudun kutsujoukkoliikenteen kehittäminen, esteettömyyden lisääminen sekä sähköisten palvelujen lisääntyminen.
Liikenneturvallisuustyön kehittäminen eri toimi-joiden yhteistyönä johtaa turvallisempaan liik-kumiseen ja liikenneturvallisuustoimenpiteiden korkeampaan priorisointiin. Liikenneturvalli-suuden paraneminen edellyttää liikenneturval-lisuusvastuun laajenemista kaikille liikennejär-jestelmän toimijoille sekä liikenneturvallisuus-näkökulman sisällyttämistä kaikkeen liikenteen ja maankäytön suunnitteluun ja päätöksente-koon.
Liikennejärjestelmän peruspalvelutason to-teutuminenLiikkumisen ja kuljetusten palvelutasokäsitettä on selvitetty viimeisten vuosien aikana useissa eri Tiehallinnon ja LVM:n selvityksissä. Liiken-nejärjestelmän peruspalvelutason katsotaan olevan sellainen palvelutaso, jonka mahdollis-taa tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset. Tästä korkeampi palvelutaso mahdollistaa yh-teiskunnan hyvinvoinnin lisäämisen ja erityis-tarpeiden toteuttamisen. Matalampi minimitaso sen sijaan mahdollistaa yhteiskunnan perus-turvallisuuden edellyttämän liikenteen. Väylä-toiminnalle määritellyn peruspalvelutason tulisi mahdollistaa ihmisten, elinkeinoelämän ja alu-eiden tavanomaisen liikkumisen ja kuljetukset kaikissa oloissa myös pitkällä aikavälillä ja että väyläpalvelut kyetään tuottamaan pitkällä aika-välillä taloudellisesti, mutta myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi ja liikenneturvalli-suudesta tinkimättä.
Käyttäjien kannalta keskeisimpiä palvelu-tasotekijöitä ovat yhteyksien toimivuus (yhtey-den olemassaolo, matkanopeus, matka-ajan ennustettavuus), liikenneturvallisuus ja liikku-misen esteettömyys. Kuljetusten kannalta tär-keää on täsmällisyys, matka-aikojen ennustet-tavuus, sujuvuus, kustannustehokkuus ja saa-vutettavuus (väylän liikennöitävyys ja liikenne-kelpoisuus).
Seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimen-pitein ihmisten jokapäiväisen liikkumisen pe-ruspalvelutaso toteutuu: toimivat työmatkayh-teydet, turvalliset koulumatkat sekä peruspal-veluiden saavutettavuus turvataan. On kuiten-kin huomattava, että peruspalvelutason toteu-tuminen haja-asutusalueella on taajamia ja päätieverkkoa haasteellisempaa ja edellyttää vähäliikenteisen tieverkon kuntotason ja liiken-nöitävyyden säilyttämistä sekä kutsujoukkolii-kenteen kehittämistä. Samoin elinkeinoelämän palvelutasokriteerit toteutuvat, mikäli esitetyt toimenpiteet toteutetaan: ulkomaankaupan kul-jetusketjujen toimivuus, kuljetusten toiminta-varmuus ja täsmällisyys, kuljetusten kustan-nustehokkuus sekä matkailuelinkeinon tarpeet. Kuljetusten kannalta kriittisin kohde ovat ras-kaat maa- ja metsätalouden kuljetukset vähä-liikenteisellä tieverkolla.
Vaikuttavuus käyttäjäryhmittäin Kehittämissuunnitelman toimenpiteet kohdistu-vat pääosin tasapuolisesti eri käyttäjäryhmiin. Ihmisten liikkumista koskien kohdistuvat vaiku-tukset parhaiten aikuisiin ja työikäisiin. Kuiten-kin myös ns. heikkoihin ryhmiin (lapset ja nuo-ret, ikääntyneet, liikkumisesteiset) kohdistuvat vaikutukset ovat huomattavia.
Elinkeinoelämän osalta kohdistuvat vaikutuk-set eniten rajan läheisyyttä hyödyntävään yri-tystoimintaan sekä liikennöitsijöihin. Vaikutuk-set ovat merkittäviä myös muihin seudun kan-nalta keskeisiin toimialoihin; mekaaniseen puunjalostukseen, metalliteollisuuteen sekä myös maa- ja metsätalouteen.
41
Kehittämissuunnitelman vaikuttavuus käyttäjäryhmittäin:
Käyttäjä-ryhmä
Tilanne, kun kehittämissuunnitelma on toteu-tettu verrattuna nykytilanteeseen
Tärkeimmät kehittämiskoh-teet, joiden toteuttamisesta huolehdittava, jotta toivottu vaikuttavuus toteutuu
Lapset ja nuo-ret
Päiväkotien ja koulujen liikenneympäristöjen kehittä-minen on parantanut lasten ja nuorten turvallisuutta ja liikkumismahdollisuuksia koulumatkoilla. Lähiliikku-misympäristöjen kehittäminen tukee erityisesti pie-nempien lasten omatoimisen liikkumisen turvallisuutta.
- liikenneturvallisuus - kevyt liikenne - joukkoliikenne - liikkumistottumuksiin vaikutta-
minenAikuiset, työ-ikäiset
Autoriippuvaisuus ei ole kasvanut; kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus työmatkoilla on säilynyt vähintään ennallaan. Henkilöautoliikenteen palvelutaso ei ole huonontunut ja myös haja-asutusalueella asuvien liikkumismahdollisuudet ovat säilyneet ennallaan.
- kutsujoukkoliikenne - pääteiden ja merkittävimpien
maanteiden (kuntakeskusten väliset yhteydet) kunto ja lii-kennöitävyys (talvihoito)
Ikääntyneet, liikkumisestei-set
Kasvaneen ikääntyneen väestön sekä liikkumis- ja toi-mimisesteisten omaehtoisen asumisen ja liikkumisen mahdollisuudet ovat parantuneet lähiliikkumisympäris-töjen esteettömyyden ja hyvin toimivan palveluliiken-teen myötä.
- liikenneturvallisuus - kevyt liikenne - esteettömyys (keskustaajamat,
joukkoliikenne)
Loma-asujat Alueen saavutettavuus matkailijoiden ja loma-asujien näkökulmasta on parantunut. Vähäliikenteisen tiever-kon kunto on säilynyt nykyisellään. Palveluliikenne palvelee nykyistä paremmin myös ikääntyneitä loma-asujia.
- pääteiden toimivuus koko itäi-sessä Suomessa
- vähäliikenteisen tieverkon taso - joukkoliikenne
Mekaaninen puunjalostus, metalliteolli-suus
Pääväyläverkkoa (tiet ja radat) kehittämällä, logistisia ketjuja tehostamalla, alihankintayhteistyötä lisäämällä sekä rajaylityksiä helpottamalla on turvattu mekaani-sen puunjalostuksen ja metalliteollisuuden toiminta-edellytykset alueella.
- päätieverkon ja vähäliikentei-sen tieverkon kunto ja liiken-nöitävyys
- rataverkon kantavuuden nosto - lentoliikenneyhteyksien kehit-
täminen- rajaylitysten helpottuminen
Maa- ja met-sätalous
Vähäliikenteisen tieverkon kunnon ja liikennöitävyy-den säilyttäminen ennallaan on turvannut maa- ja metsätalouden synnyttämien raskaiden kuljetusten tyydyttävät toimintaedellytykset
- vähäliikenteisen tieverkon ym-pärivuotinen liikennöitävyys
Muu yrityssek-tori, rajaosaa-minen
Logistiikan tehostuminen on parantanut yrityssektorin toimintaa ja yrityslogistiikkaosaamisen parantuminen sekä alihankintayhteistyön lisääntyminen yritysten kil-pailukykyä. Alueen valtakunnallinen saavutettavuus on parantunut. Rajaylitysten helpottuminen ja logistiik-kayhteistyön lisääminen (Karjalan logistiikkakeskus) on parantanut yrityssektorin kilpailukykyä.
- päätieverkon sekä vähäliiken-teisen tieverkon kunto
- logistiikan yhteistyön kehittä-minen
- yrityslogistiikkaosaamisen ke-hittäminen
- rajaylitysten helpottuminen Liikennöitsijät, kuljetusyrityk-set
Logistiikkayhteistyön tehostuminen ja rajanylitysten helpottuminen on lisännyt alueen kuljetusyrittäjien kil-pailukykyä ja palvelun tasoa. Henkilökuljetuksissa toi-mivien yritysten kilpailukyky on edellyttänyt jatkuvaa palvelun kehittämistä ja sopeutumista julkisten kulje-tusten hankintamenettelyihin.
- päätieverkon sekä vähäliiken-teisen tieverkon kunto
- joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen
- logistiikan yhteistyön kehittä-minen
- rajaylitysten helpottuminen
42
5. Liikenneturvallisuusohjelma
5.1. Liikenneympäristön pienet parantamistoimenpiteet
Liikenneympäristön pienet parantamistoimen-piteet on suunniteltu kyselyjen ja haastattelu-jen, onnettomuusanalyysien, aloitteiden, es-teettömyyskävelyjen, yleisötilaisuuksien sekä maastokäyntien perusteella esiin nousseisiin ongelmakohteisiin. Suunnittelun painopisteinä ovat olleet strategiatason tarkastelujen mukai-sesti kuntien taajamat ja lähiliikkumisympäris-töt sekä haja-asutusalueiden erityiskohteet, ku-ten koulut. Toimenpiteiden suunnittelussa on painotettu pieniä ja vähäisiä investointeja vaa-tivia toimenpiteitä. Lisäksi on panostettu pää- ja seututiestön pieniin parantamistoimenpitei-siin.
Liikenneympäristön parantamiseksi on tehty esitykset yhteensä noin 220 toimenpiteestä, jotka sisältävät rakenteellisia ja liikenteen oh-jauksen toimenpiteitä. Rakenteelliset toimenpi-teet koskevat mm. nopeusrajoituksia tukevien toimenpiteiden (esim. hidasteet) toteuttamista, liittymien parantamista, tie- ja katujärjestelyi-den parantamista, kevyen liikenteen väylien rakentamista, liittymänäkemien raivausta ja tievalaistuksen rakentamista. Liikenteen ohja-uksen toimenpiteinä on esitetty nopeusrajoitus-ten muutoksia, ajoratamerkintöjä ja opastuk-sen tehostamista. Lisäksi on esitetty kunnos-sapitoon ja esteettömyyteen liittyviä toimenpi-teitä. Esteettömyystoimenpiteet on suunniteltu kuntien päätaajamiin siten, että kussakin taa-jamassa olisi ns. esteetön pääreitti, jolla ei ole merkittäviä esteettömyysongelmia.
Toimenpiteet on ehdotettu toteutettaviksi kol-messa kiireellisyysluokassa seuraavasti (ajan-kohdat tavoitteellisia):
- Luokka I, vuosina 2008-2011 toteutettavat toimenpiteet
- Luokka II, vuosina 2012-2017 toteutettavat toimenpiteet
- Luokka III, vuoden 2017 jälkeen toteutet-tavat toimenpiteet
Toimenpiteet on esitetty tarkemmin kunnittain taajamien ja haja-asutusalueiden toimenpitei-siin jaettuna liitteenä olevissa toimenpidekar-toissa ja -taulukoissa. Taulukoissa on esitetty lisäksi toimenpiteiden toteuttamiskustannukset sekä kiireellisyysluokka.
Yhteenveto ehdotettujen toimenpiteiden kus-tannuksista ja vaikutuksista on esitetty seuraa-vassa taulukossa (suluissa Tiehallinnon osuus).
Kiireellisyysluokka,kustannukset
[1 000€]
Kunta
I II III
Yh-teensä
[1000 €]
Heva-vähene-
mä*
Kesälahti 146
(120)
256
(231)
734
(734)
1 136
(1 085)
0,015
Kitee 370
(349)
523
(508)
4 559
(4559)
5 452
(5 416)
0,794
Tohmajärvi 425
(182)
489
(490)
3 710
(3710)
4 624
(4 382)
0,309
Rääkkylä 309
(291)
148
(123)
489
(488)
945
(902)
0,079
Yhteensä 1 249 (942)
1 416 (1352)
9 492 (9491)
12 157
(11 785)
1,197
* Maanteille kohdistuvien toimenpiteiden laskennallinen henkilövahinko-onnettomuusvähenemä / vuosi.
Toimenpiteiden kirjaamisessa on kiinnitetty huomiota suunnitelman päivitettävyyteen. Toi-menpide-ehdotusten taulukot on toimitettu eril-lisenä tiedostoina kuntiin seurantaa varten. Toimenpiteitä on helppo poistaa tai lisätä tau-lukkoihin. Lisäksi taulukoissa on seurantasara-ke, johon lisätään merkintä, kun toimenpide on toteutettu.
Tavoitteelliseen toteuttamisohjelmaan sisälty-vien toimenpiteiden kustannukset ovat yhteen-sä noin 12,16 milj.€, joista vuosina 2008-2011 toteutettavien toimenpiteiden osuus on 1,25 milj.€, vuosina 2012-2017 noin 1,42 milj.€ ja vuoden 2017 jälkeen noin 9,49 milj.€. Valtaosa hankkeista on Tiehallinnon vastuulla. Kuntien vastuulla olevien hankkeiden osuus on 3 % kokonaiskustannuksista. Muutama toimenpide edellyttää jatkosuunnittelua ja osa hankkeista on Tiehallinnon ja kunnan yhteishankkeita. Maanteille esitettyjen toimenpiteiden arvioi-daan vähentävän noin 1,2 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa. Onnetto-muuskustannusten yhteiskuntataloudellisiksi säästöiksi on arvioitu noin 2,64 milj.€ vuodes-sa. Tämän lisäksi katuverkolle tehtävistä toi-menpiteistä saadaan kustannussäästöjä.
43
5.2. Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma
Liikenneturvallisuustyön kehittämissuunnitelma laadittiin kaikille kunnille yhteisissä seudullisis-sa tilaisuuksissa. Suunnitelmasta on laadittu erillinen osaraportti.
Kuntatasolla liikenneturvallisuustyötä ohjaa lii-kenneturvallisuustyöryhmä, johon kuuluvat edustajat kaikista hallintokunnista sekä sidos-ryhmistä. Keski-Karjalan kuntiin perustettiin lii-kenneturvallisuustyöryhmät suunnitelmaa laa-dittaessa. Liikenneturvallisuustyöryhmien ko-koonpanot on esitetty erillisessä liikenneturval-lisuustyön kehittämis-suunnitelmaraportissa. Ryhmien kokoonpanot on hyväksytty kuntien valtuustoissa tai -hallituksissa ja ryhmien toi-minnalle on sen myötä saatu kuntien päättäjien hyväksyntä.
Kuva 18. Seudun tulevien vuosien liikenneturvalli-suustyötä suunniteltiin yhteisissä seudullisissa tilai-suuksissa,
Kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä kokoon-tuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ryh-mässä koordinoidaan ja seurataan liikennetur-vallisuustyön toimintasuunnitelmien toteutu-mista, suunnitellaan hallintokuntien yhteisiä toimenpiteitä ja seurataan kunnan liikennetur-vallisuustilannetta. Työn toimintaa ohjaa ryh-män puheenjohtaja. Puheenjohtajan ja ryhmän tehtävät on kuvattu tarkemmin kehittämis-suunnitelmaraportissa.
Kaikkien kuntien hallintokunnat laativat omat toimintasuunnitelmataulukot asetetut tavoitteet ja teemat huomioon ottaen. Työtä ohjattiin konsultin ja Liikenneturvan toimesta yhteisissä seudullisissa suunnittelutilaisuuksissa. Toimin-tasuunnitelmat kunnittain ovat esitetty kehittä-missuunnitelmaraportin liitteissä 1-4. Sidos-ryhmät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita toimintasuunnitelmien toteuttamisessa. Sidos-ryhmien rooli seudun liikenneturvallisuustyössä on kuvattu myös em. raportissa.
Liikenneturvallisuustyön seurannassa tärkeintä on liikenneturvallisuustyöryhmien säännöllinen kokoontuminen. Koollekutsujana toimii ryhmän puheenjohtaja. Tärkein seurantatyökalu on lii-kenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma se-kä liikenneympäristösuunnitelman toimenpide-luettelo, jota pidetään yllä sähköisesti ja johon merkitään toteutuneet toimenpiteet.
Kuntien liikenneturvallisuustyöryhmien puheen-johtajat ja sidosryhmien yhteyshenkilöt:
Kiteen kaupunki: Kauko Hirvonen
Kesälahden kunta: Jorma Turunen
Tohmajärven kunta: Olli Riikonen
Rääkkylän kunta: Pentti Kesti
Liikenneturva: Yhteyshenkilö: Marja Siintomaa
Poliisi: Yhteyshenkilöt: Raimo Harjunen ja Jor-ma Sissonen
Palo- ja pelastusviranomaiset: Yhteyshenkilö: Seppo Törönen
Rajavartiolaitos: Yhteyshenkilö: Timo Päivinen
Tiehallinto: Yhteyshenkilö: Martti Leppänen
44
6. Liitteet 6.1. Ehdotus liikennejärjestelmätason toimenpideohjelmaksi Painopistealueen 1 (seudullisen lj-työn kehittäminen) toimenpiteet on esitetty kohdassa 4.2.
2. Päivittäisten liikkumisympäristöjen viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen taajamissa
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
2.1 Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen - koulujen saattoliikennejärjestelyjen kehittäminen x 0,10 Kunnat - hoidon ja kunnossapidon tason nosto taajamien
kevyen liikenteen pääyhteyksillä x 0,05/v Kunnat, tiepiiri
- kevyen liikenteen väylähankkeet: - pt 15507 Sarvisalon pt x 0,06 Kesälahti, tiepiiri - vt 6 keskusta-Aittolahti x 0,24 Kesälahti, tiepiiri - vt 6 Purujärven kohta x 0,11 Kesälahti, tiepiiri - pt 14955 Marjoniemen pt x 0,07 Kesälahti, tiepiiri - pt 15550 Asemantie x 0,06 Kesälahti, tiepiiri - mt 4880 Kehätie x 0,40 Kitee, tiepiiri - mt 486 välillä vt 6 – Kehätie (osaväleittäin) x 1,61 Kitee, tiepiiri - mt 486 keskusta – Kehätie (osaväleittäin) x 0,09 Kitee, tiepiiri - kt 71 Puhos – vt 6 x 0,31 Kitee, tiepiiri - vt 6 Puhoksen kohdan järjestelyt (Puhoksen liit- tymän parantamisen yhteydessä)
x 0,19 Kitee, tiepiiri
- mt 482 Muljula-Tolosenmäki x 0,58 Kitee, tiepiiri - pt 15531 Savikontie x 0,05 Kitee, tiepiiri - pt 15524 Puhoksen tehtaille johtava väylä x 0,24 Kitee, tiepiiri - pt 15520 Lamminrannan pt x 0,06 Kitee, tiepiiri - mt 486 Kunonniemi-Riikola x 0,35 Kitee, tiepiiri - mt 482 keskustan kohta x 0,29 Rääkkylä, tiepiiri - pt 15566 keskusta-mt 482 x 0,15 Rääkkylä, tiepiiri - mt 484 Kompakka x 0,25 Rääkkylä, tiepiiri - Maiju Lassilan tie x 0,09 Tohmajärvi - Talluksentie x 0,02 Tohmajärvi - Takkunurmentie x 0,07 Tohmajärvi - Järnefeltintie x 0,06 Tohmajärvi - vt 6 Tikkalan koulun alikulkukäytävä x 0,17 Tohmajärvi, tiepiiri - vt 6 Tikkalan kohta x 0,15 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 Kemie – Uusi-Värtsilä (osaväleittäin) x 0,95 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 Uusi-Värtsilän kohta x 0,65 Tohmajärvi, tiepiiri - kt 70 klv:n siirto toiselle puolelle Värtsilän koh- dalla
x 0,29 Tohmajärvi, tiepiiri
- mt 486 välillä Luosuvaara-Kemie x 0,35 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 486 Riikola-Luosuvaara x 0,90 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 486 Kemien liittymästä Ilomantsin suuntaan x 0,20 Tohmajärvi, tiepiiri - pt 15589 välillä kt 70 - metsäoppilaitos x 0,08 Tohmajärvi, tiepiiri - mt 4903 Uusi-Värtsilä x 0,20 Tohmajärvi, tiepiiri - pt 15592 koulu - urheilukenttä (polku) x 0,10 Tohmajärvi, tiepiiri - koulujen lähelle sijoittuvat muut väylähankkeet x 0,29 Kunnat, tiepiiri - vähäiset kevyen liikenteen turvallisuutta paran- tavat hankkeet esitetty liik.turv.suunnitelmassa
x x Kunnat, tiepiiri
Yhteensä: 9,78 +0,05/v
45
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuutaho
2.2 Joukkoliikenteen palvelutasoa kehitetään - seutuliikennetyöryhmän aktivoiminen x - Kunnat, lääninhalli-
tus ym. - henkilöliikenteen kehittämissuunnitelmassa esitet- tyjen toimenpiteiden toteuttaminen
x - Kunnat, lääninhalli-tus
- matkojenyhdistelytoiminnan ja kutsujoukkoliiken- teen kehittäminen
x - Kunnat, lääninhalli-tus
- toimintojen alkamis- ja päättymisaikojen porrastaminen
x - Kunnat
- Joensuun suunnan työmatkayhteyksien kehittä- minen
x - Kunnat, lääninhalli-tus
- uuden maankäytön ohjaaminen joukkoliikenteen houkuttelevuutta parantavaan suuntaan
x x - Kunnat
- lippujärjestelmien kehittäminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken
x - Lääninhallitus, lii-kennöitsijät
- työsuhdematkalippujen käytön edistäminen x - Kunnat Yhteensä - 2.3 Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen
2.3.1 Liikenneturvallisuuden parantaminen - toiminnalliset toimenpiteet - koulukuljetusten turvallisuuden parantamisohjel- man laatiminen, kuljettajien koulutuksen lisäämi- nen
x - Kunnat
- liikenneturvallisuustyön aktiivinen kehittäminen Liikenneturvan sekä liikenneturvallisuustoimijan kanssa
x - Kunnat
- liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman toteuttaminen ja seuranta
x - Kunnat, Liikennetur-va ym.
- seurojen ja järjestöjen vastuun lisääminen lasten ja nuorten harrastusmatkoista (valistus, matko- jen järjestely)
x - Kunnat -> seurat
- työmatkaliikenteen liittäminen osaksi työsuojelu- suunnitelmia, yritysten mukaansaaminen liiken- neturvallisuustyöhön
x - Kunnat -> yritykset
- moottorikelkkailureittien selvittäminen x - Kunnat - fyysiset toimenpiteet - liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettävien pienten toimenpiteiden toteuttaminen
x x 10,21 Kunnat, tiepiiri
- lähiliikkumisympäristöjen turvallisuuden paranta- minen- teemapaketin toteuttaminen (liitusuunni- telman pohjalta)
x x 1,90 Kunnat, tiepiiri
Yhteensä 12,11 2.3.2 Taajamakeskustojen turvallisuuden ja viih-tyisyyden parantaminen
- Kemien kevyt taajamasaneeraus (Kirkkotie, Ase- mantie)
x 0,19 Tohmajärvi, tiepiiri
- muiden taajamien pienet toimenpiteet esitetään lii- kenneturvallisuussuunnitelmassa (teemapaketit)
x x - Kunnat, tiepiiri
Yhteensä 0,19
46
2.3.3 Esteettömyyden parantaminen - taajamakeskustojen ja suurimpien asuinalueiden esteettömyyskartoitukset
x - Kunnat
- esteettömyyskartoituksissa todettujen suurimpien ongelmakohtien korjaukset/kunnossapidon tehos- tamiset, jatkossa esteettömyyden huomioon otta- minen aina uutta rakennettaessa tai liikenneympä- ristöä korjattaessa
x 0,30 Kunnat
- selvitys esteettömien matkaketjujen kehittämisestä x 0,05 Kunnat, tiepiiri, RHK, lääninhallitus
Yhteensä 0,35
47
3. Liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen haja-asutusalueilla
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
3.1 Toimenpiteiden kohdistaminen, hoito ja kun-nossapito- yhteistyön lisääminen kunnossapidossa ja sen
suunnittelussa - tiepiirin kunnossapitosuunnitelman laatiminen - selvityksen laatiminen haja-asutusalueiden palve-
lujen keskittämisen vaikutuksista ja liikkumistar-peiden vähentämismahdollisuuksista
- hoidon ja kunnossapidon sekä perusparannus-kohteiden priorisoinnin kehittäminen
- joukkoliikennereittien täsmähoidon lisäämistarpei-den määrittäminen yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa ja täsmähoidon toteuttaminen
- yksityistieavustusten kohdentaminen perusparan-nustöihin
- yksityistieisännöintitoiminnan yleistymisen tuke-minen
Yhteensä3.2 Vähäliikenteisen tiestön parantaminen- kelirikkokorjausten lisääminen ja kohdentaminen
priorisointityön perusteella - yhdystieverkon perusparantamiskohteiden koh-
dentaminen priorisointityön perusteella - taajamien välisten tieyhteyksien parantaminen pienin liik.turv.toimenpitein (esitetty liik.turv.suun.) Yhteensä
x
xx
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
-
-0,05
-
-
-
-
0,05
-
-
-
-
Tiepiiri
TiepiiriKunnat
Tiepiiri
Tiepiiri
Kunnat, tiepiiri
Kunnat, tiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
3.3 Joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteet- kutsuohjatun henkilöliikennejärjestelmän kehittä-
minen ja MPK- toiminnan ulottaminen myös yksi-tyiseen liikkumiseen koko seudulla
- matkustajien informaatiopalvelujen kehittäminen koskien kutsuohjausta ja MPK:ta
- keräilykuljetusten lisääminen haja-asutusalueelta runkoliikenteeseen työssäkäynti-, koulu- ja opiske-lumatkoilla
- kaukoliikenteen yhteyskuljetusten kehittäminen
- kyläpysäkkien suunnittelu ja toteutus Yhteensä
x
x
x
x
x
x
x
-
-
-
-
0,200,20
Kunnat, läänin-hallitus
Kunnat, läänin-hallitusKunnat, läänin-hallitus
Kunnat, läänin-hallitusKunnat, tiepiirit
3.4 Kuljetusketjujen tehokkuuden parantaminen- haja-asutusalueen kuljetusten ja jakelun yhteis-
työn kehittäminen (kunta, yritykset, posti jne.) - talvihoidon tehostaminen kuljetusten kannalta tär-
keillä tiejaksoilla - tiestön kuntoa ja ongelmapaikkoja koskevien in-
formaatiopalvelujen kehittäminen - kelirikkotiedotuksen kehittäminen ja ajantasaista-
minen sekä yleisillä että yksityisillä teillä (sähköi-nen, yhteinen informaatiopalvelu)
- väliaikaisten varastopaikkojen ja kuormien yhdis-telymahdollisuuksien lisääminen fyysisin rakentein
Yhteensä
x
x
x
x
x
x
x
x
-
-
0,04/v
0,04/v
0,20
0,20+0,08/v
Kunnat, yritykset
Tiepiiri
Kunnat, tiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
48
4. Alueen saavutettavuuden parantaminen
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
Alueen päätieyhteyksien parantaminen- selvitykset
- vt 6 läänin raja - Onkamo, tarveselvityksen päi- vitys - kt 70 Onkamo-Niirala, yleissuunnitelman laati- minen
- hallinnolliset toimenpiteet - kt 70 muuttaminen valtatieksi - mt 486 Tohmajärvi-Puhos muuttaminen kanta- tieksi
- toimenpiteiden toteuttaminen - vt 6 Saari-Kesälahti, liittymien kevyet paranta- miset, riista-aidat ja yksityistiejärjestelyt - vt 6 ohituskaistat välille Purujärvi-Saari - vt 6 Purujärven kohdan parantaminen (kevyen liikenteen yhteydet ja alikulku, valaistuksen täy- dentäminen, liittymä- ja yksityistiejärjestelyt) - vt 6 Kesälahden kohdan parantaminen (pohja- vesisuojaus, liittymäjärjestelyt, valaistus, kevyen liikenteen väylän jatkaminen) - vt 6 Pajarinhovin kohdan liittymä- ja alikulkujär- jestelyt - vt 6 Puhoksen kohdan liittymäjärjestelyt (eri- tasoliittymä), kantatien 71 siirto, kevyen liiken- teen järjestelyt, pohjaveden suojaukset - vt 6 Tolosenmäen eritasoliittymä - vt 6 merkittävimpien pohjavesialueiden suojauk- set (erillisrahoituksen kautta) - vt 6 keskikaiteelliset ohituskaistat Puhoksen liittymän molemmin puolin - vt 6 Onkamo-Tikkala, yksityistie-, liittymä- ja ke- vyen liikenteen järjestelyt - vt 6 Tolosenmäki-Onkamo, riista-aidat ja yksi- tyistiejärjestelyt, kevyet liittymäjärjestelyt - kt 70 Onkamo-Niirala parantaminen (osavaiheit- tain erillisen selvityksen mukaisesti); ensimmäi- sessä vaiheessa Tohmajärvi-Niirala - kt 70 rekkaliikenteen valvontapaikat - kt 71 pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet - mt 479 pienet liikenneturvallisuustoimenpiteet
- mt 486 parantaminen välillä Tohmajärvi-Kitee- Puhos (sis. muihin toimenpiteisiin) - automaattisen nopeusvalvonnan täydentäminen (kt 70, kt 71) - päätieyhteyksien muut (pienet) liikenneturvalli- suustoimenpiteet, esitetty liikenneturvallisuus- suunnitelmassa
Alueen ulkoisten päätieyhteyksien parantami-seen vaikuttaminen- vt 6 sekä etelään että Joensuuhun, yhteydet Pie-
tarin suuntaan
x
x
x
x
x
x
x
x
xxx
x
x
x
xx
x
xx
x
x
xx
x
x
x
xx
x
x
x
0,08
0,10
--
0,60
1,500,40
1,40
0,25
8,00
1,705,30
4,60
0,50
1,50
16,0
0,200,980,05
-
0,30
-
-
Tiepiiri
Tiepiiri
Kunnat, liitto Kunnat, liitto
Tiepiiri
TiepiiriTiepiiri
Tiepiiri
Kitee, tiepiiri
Tiepiiri
TiepiiriTiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
Tohmajärvi, tiepii-ri
TiepiiriTiepiiriTiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
Tiepiiri
Kunnat, liitto, tiepiiri
49
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
Rataverkon kehittämishankkeisiin vaikuttaminen- Karjalanradan tasoristeysten poistaminen välillä
Imatra-Joensuu - Karjalanradan parantaminen välillä Imatra-
Joensuu (muu nopeustason noston mahdollista-minen)
- Karjalanradan kantavuuden parantaminen (akse-lipainon nostaminen 25 tn) välillä Imatra-Joensuu
- Niirala-Säkäniemi- rataosuuden sähköistäminen - Niirala-Uimaharju, akselipainojen nosto, tasoriste- ysten vähentäminen sekä kulunvalvontajärjestel- män toteuttaminen - selvitys henkilöliikenteen potentiaalista ja käynnis- tämisestä osuudella Niirala-Säkäniemi
Lentokenttäyhteyksien parantaminen- Joensuun (ja Savonlinnan) lentoasemien liityntä-
liikenteen parantaminen eri osapuolten välistä yh-teistyötä lisäämällä
- Kiteen lentokeskuksen tieyhteyksien kehittäminen
Vesiliikenteen kehittäminen- ympärivuotisen meriyhteyden aikaansaamiseen
vaikuttaminen - Kymijoki-Mäntyharju- kanavan jatkosuunnittelu - Savonlinnan kohdan syväväylän parantamiseen
vaikuttaminen - syväväylästön kehittäminen (navigointi- ym. järjes-
telmät)- Puhoksen ja Raikun kanavien kehittäminen
- vesimatkailuselvitykset ja fyysisten toimenpiteiden toteuttaminen
- selvitys uiton kehittämiseksi tarvittavista toimenpi-teistä
Joukkoliikenne ja liityntäliikenne- liityntäliikenteen kehittäminen eri liikennemuotojen
kesken
- uiton pudotuspaikkojen tieyhteyksien kehittäminen- Kiteen ja Kesälahden rautatieasemien ja niiden lii-
tyntäyhteyksien kehittäminen (kutsujoukkoliiken-teenä)
- joukkoliikenteen runkoreittien määrittely
- runkoreittien fyysiset kehittämistoimenpiteet - runkoreittien vuorotarjonnan kehittäminen, liityntä-
liikenteen kehittäminen kutsujoukkoliikenteenä - vaikuttaminen VR:n aikatauluihin
Yhteensä (kustannukset esitetty ainoastaan seudul-le syntyvien kustannusten osalta, eivät sisällä kunti-en ym. tahojen osuuksia)
x
x
x
x
x
x
x
xx
x
x
x
x
x
x
xx
x
x
x
xx
x
x
x
x
x
x
xx
x
-
-
-
--
-
-
0,70
-
--
-
-
0,10
0,05
-
0,50-
-
0,200,20/v
-
50,96+0,20/v
RHK, liitto
Kunnat, liitto
Kunnat, liitto
RHKRHK
Kunnat, liitto, lää-ninhallitus
Kunnat, läänin-hallitus
Kitee
Kunnat, liitto
Kunnat, liitto Kunnat, liitto
MKL
Kunnat, liitto, MKLKunnat, liitto
MKL, liitto
Tiepiiri, RHK, lää-ninhallitus, liitto
Kunnat, tiepiiri RHK, kunnat, liit-to, lääninhallitus
Kunnat, liitto, lää-ninhallitus, tiepiiri Kunnat, tiepiiriLääninhallitus
Kunnat, liitto
50
5. Rajaliikenteen ja raja-alueyhteistyön kehittäminen Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
- Venäjän logistiikkaa ja liiketoimintaa palvelevan, yhteistoimintaan perustuvan Karjalan logistiikka- keskuksen perustaminen, alihankintatoiminnan kehittäminen - rajaliikenteen viranomaismaksujen ja tullien (esim. puutullien) tasoon sekä rajan ylittävän liiketoimin- nan toimintaedellytyksiin vaikuttaminen - Venäjänpuoleisen Niiralaan suuntautuvan liiken- neinfrastruktuurin parantamiseen vaikuttaminen - Venäjänpuoleisen Värtsilän tulliaseman toiminnan nopeuttamiseen vaikuttaminen - ns. rajaliikenteen tukihankkeiden (informaatio- ja oheispalvelujen kehittäminen, saniteettitilat, kahvi- la ym.) kehittäminen (- kt 70 parantaminen, esitetty edellä) Yhteensä
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
-
-
-
-
-
--
Kunnat, liitto, KE-TI
Kunnat, liitto
Kunnat, liitto
Kunnat, liitto
Liitto, tiepiiri
Tiepiiri
6. Logistiikan ja kuljetusten tehostaminen Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
Logistiikan kehittäminen ja tehostaminen- selvitys pienten toimitusten logistiikkakeskuksen
potentiaalista ja tarpeellisuudesta - (Karjalan logistiikkakeskuksen perustaminen, esi-
tetty edellä) - kuntalogistiikan tehostaminen, logistiikkayhteis-
työorganisaation perustaminen/yhteisen hankinta-logistikon palkkaaminen
Alueen sisäisten kuljetusketjujen tehokkuuden parantaminen- kt 70 Tohmajärven kiertotiejärjestelyjen kehittämi-
nen- erikoiskuljetusreittien tarkistaminen ja ahtaiden liit-
tymien avartaminen - vaarallisten aineiden kuljetusreittien kehittäminen - tiestön kuntoa ja ongelmapaikkoja koskevien in-
formaatiopalvelujen kehittäminen - opastusjärjestelmien kehittäminen - kuntien sekä yritysten välisen yhteistyön ja tiedot-
tamisen lisääminen kuljetuksia koskien - rekkojen ja perävaunujen pysäköintipaikkojen
osoittaminen taajamien lähialueilta - (vt 6 liittymäjärjestelyjen ja kt 70 parantaminen,
esitetty edellä)
x
x
x
x
x
xx
xx
x
x
x
x
xx
x
x
0,05
-
-
-
0,30
0,10-
0,05-
0,05
-
Kunnat, KETI
Kunnat, KETI
Kunnat
Tiepiiri
Tiepiiri
TiepiiriKunnat, tiepiiri
Kunnat, tiepiiri Kunnat, yritykset
Kunnat, tiepiiri
Tiepiiri
51
Tavoitteelli-nen ajoitus
Toimenpide
2008-2012
2013-
Kustan-nus-arvio(M€)
Vastuu- taho
Yrityslogistiikan kehittäminen- koulutusmuotojen ym. toimintamallien kehittämi- nen ja käyttöönotto - logistiikan tietämyksen ja osaamisen edelleenke- hittäminen erityisesti pk-yrityksissä - toimitusketjujen suunnittelun ja hallinnan kehittä- minen - yritysten yhteistoimintaan perustuvien tehokkaiden ja tuotteille lisäarvoa tuovien toimitus- ja markki- nointikanavien kehittäminen yritysten välistä ver- kostoitumista edistämällä - alihankintaverkostojen kehittäminen ja tukeminen
Yhteensä
x
x
x
x
x
-
-
-
-
-
0,55
KETI, yritykset, TE-keskus KETI, yritykset, TE-keskus KETI, yritykset
KETI, yritykset, TE-keskus
KETI, yritykset
52
6.2. Kuntakohtaiset kartat ja taulukot liikenneympäristön pienistä parantamistoimenpiteistä
Toimenpidetaulukoissa esitetty vaiheistus on tavoitteellinen.
Kesälahti- toimenpidetaulukot
- taajaman toimenpidekartta
Kitee- toimenpidetaulukot
- taajaman toimenpidekartta
Rääkkylä - toimenpidetaulukot
- taajaman toimenpidekartta
Tohmajärvi- toimenpidetaulukot
- taajaman toimenpidekartta
Haja-asutusalueen toimenpidekartta
Hirvivaroitusmerkkien tarkistamiskartta
KES
ÄLA
HTI
TAA
JAM
AN
ALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
1ta
ajam
aP
yhäj
ärve
ntie
Kai
teen
kor
otus
Pyh
äjär
vent
ielle
ny
kyis
en k
aite
en k
ohda
lle to
isel
le
puol
elle
tiet
ä
50,
000
0,00
01
T
2ta
ajam
aK
esäl
ahde
ntie
n ja
Tiit
tala
ntie
n lii
ttym
äS
uoja
tiem
erki
t0,
50,
005
10,0
001
T
3ta
ajam
aP
ikav
uoro
pysä
kki
Kat
os5
1K
4ta
ajam
aK
esäl
ahde
ntie
, Kul
lero
ntie
n lii
ttym
ätS
uoja
tiet (
mer
kit j
a m
aala
us)
10,
000
1T
5ta
ajam
aK
esäl
ahde
ntie
, Tek
nise
t-liik
keen
ed
usta
P-a
lue
yksi
suun
tais
eksi
0,5
1K
6ta
ajam
aK
esäl
ahde
ntie
Kor
otet
un s
uoja
tien
varo
itusm
erki
n si
irto
lähe
mm
äksi
0,5
0,00
48,
000
1T
7ta
ajam
aK
atu
välil
lä P
yhäj
ärve
ntie
- Ti
ittal
antie
Kou
lun
saat
tolii
kent
een
järje
stel
yt,
vaat
ii ta
rkem
paa
suun
nitte
lua
-2
K
8ta
ajam
aA
sem
atie
n, M
ehon
mäe
ntie
n,
Run
osen
tien,
Mak
asiin
itien
(mol
emm
at
päät
), Ti
ittal
antie
n R
atsu
mes
tarin
tien,
P
itkäl
amm
entie
n, K
ylän
kank
aant
ien
liitty
mät
Kes
älah
dent
ielle
Väi
stäm
isve
lvol
lisuu
smer
kkie
nyh
teyt
een
varo
itusm
erki
t pyö
räili
jöis
tä
(kak
sisu
unta
inen
pyö
rätie
mer
kki n
ro
863)
30,
000
0,00
01
K
9ta
ajam
aR
atsu
mes
tarin
tien
ja H
ella
niem
entie
n lii
ttym
äLi
sätä
än m
erki
t etu
ajoo
ikeu
tetu
n lii
kent
een
suun
ta (m
erkk
i nro
861
a),
pitk
ällä
täht
äim
ellä
liitt
ymän
uud
elle
en
suun
nitte
lu
0,5
1T
10ta
ajam
aP
yhäj
ärve
ntie
, Ruo
man
tien/
Myl
lytie
n lii
ttym
äU
usi s
uoja
tie P
yhäj
ärve
ntie
n yl
i1
1T
11ta
ajam
aJu
utin
tie"la
psia
" -va
roitu
smer
kit P
äivä
kodi
n lii
ttym
än m
olem
min
puol
in0,
51
K
Nro
Koh
de
Toim
enpi
teet
Vast
uuta
hoK
usta
n-nu
kset
(1 0
00
€)To
teut
ettu
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Sija
inti
12ta
ajam
aJu
utin
tie30
km
/h n
opeu
sraj
oitu
s Ju
utin
tielle
0,5
1K
13ta
ajam
aP
yhäj
ärve
ntie
n, R
atsu
mes
tarin
tien
ja
Taip
alee
ntie
n lii
ttym
äK
aksi
loiv
apiir
teis
tä h
idas
tetta
P
yhäj
ärve
ntie
lle s
uoja
teid
en y
htey
teen
100,
006
0,60
01
T
14ta
ajam
aS
alan
euvo
ksen
tieV
äist
ämis
velv
ollis
uusm
erki
n si
irto
enne
n ke
vyen
liik
ente
en v
äylä
ä0,
51
K
15ta
ajam
aM
akas
iiniti
eLo
ivap
iirte
iset
hid
aste
et 3
kpl
151
K16
taaj
ama
Rat
sum
esta
rintie
n ja
Myl
lytie
n lii
ttym
äM
ylly
tien
liitty
män
kää
ntäm
inen
R
atsu
mes
tarin
tielle
site
n, e
ttä ti
et
liitty
vät k
ohtis
uora
an jo
ko p
ohjo
is- t
ai
etel
äpuo
lelta
. Koh
de v
aatii
tark
empa
a su
unni
ttelu
a
-3
K
17ta
ajam
aM
ylly
tieLo
ivap
iirte
iset
hid
aste
et 2
kpl
(pai
kat
täsm
enne
ttävä
)10
2K
18ta
ajam
aP
yhäj
ärve
ntie
/Leh
mis
avun
tien
välil
lä
olev
a ke
vyen
liik
ente
en v
äylä
Muu
vaa
ra -l
iiken
nem
erkk
i ja
lisäk
ilpi
"vaa
ralli
nen
lask
u"0,
51
K
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Kus
tan-
nuks
et (1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Toim
enpi
teet
Koh
deN
roSi
jain
ti
90ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
/ m
t 404
0 lii
ttym
äLi
ittym
äalu
een
vala
istu
s20
0,00
50,
250
1T
91ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
79, v
äli v
t 6-P
uruj
ärvi
Val
aist
us v
t 6 li
ittym
ästä
Pun
kaha
rjun
suun
taan
420,
006
0,14
33
T
92ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5502
, Ruo
kkee
n pa
ikal
listie
Pää
llyst
een
uusi
min
en20
1T
93ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
/ m
t 155
02 li
ittym
äV
äist
ötila
pai
kalli
stie
n lii
ttym
ään
ja
yksi
tyis
tielii
ttym
äjär
jest
elyt
500
m
mat
kalla
450,
019
0,42
23
T
94ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
/ m
t 480
0 lii
ttym
äLi
ittym
ien
porr
astu
s20
00,
021
0,10
53
T
95ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
4955
, Ala
kylä
Nop
eusr
ajoi
tuks
en a
lent
amin
en 6
0 ->
50
km
/h ja
jatk
amin
en n
.150
m
Kes
älah
den
suun
taan
0,5
0,00
36,
000
1T
96ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5512
, Hum
mov
aara
Nop
eusr
ajoi
tuks
en a
lent
amin
en 6
0 ->
50
km
/h ja
jatk
amin
en m
t 155
11
liitty
män
ohi
0,5
0,00
12,
000
1T
80 k
m/h
nop
eusr
ajoi
tuks
en
laaj
enta
min
en m
t 155
09 li
ittym
ään
0,5
0,00
510
,000
1T
Nyk
yise
n 80
km
/h n
opeu
sraj
oitu
ksen
la
skem
inen
60
km/h
0,5
0,00
36,
000
1T
Nop
eusr
ajoi
tuks
en la
skem
inen
n. 2
00
met
rin m
atka
lla 1
00->
800,
50,
000
1T
98ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
/ m
t 480
0 lii
ttym
äLi
ittym
äalu
een
vala
istu
s (k
iiree
llisy
yslu
okka
I)20
0,01
30,
650
1T
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Nro
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et (1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
97ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1, V
illal
a
HA
JA-A
SUTU
SALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
99ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1 / 4
800
liitty
mä
Liitt
ymäa
luee
n va
lais
tus
210,
004
0,19
03
T
100
haja
-as
utus
-al
ue
Vt 6
, Kes
älah
ti-m
t 480
0 lii
ttym
äV
alai
stuk
sen
jatk
amin
en m
t 480
0 lii
ttym
ään
asti
410,
013
0,31
72
T
101
haja
-as
utus
-al
ue
St 4
79, k
unna
nraj
a, P
uruj
ärvi
Pää
llyst
een
paik
kaus
mt 1
5502
pä
älly
styk
sen
yhte
ydes
sä3
1T
102
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Mt 1
5507
, Pyh
äjär
vent
ieV
alai
stuk
sen
jatk
amin
en m
t 155
06
liitty
män
yli
160,
005
0,31
31
T
103
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Mt 1
4955
, Tai
pale
entie
Val
aist
ukse
n ja
tkam
inen
n. 6
00 m
190,
002
0,10
51
T
104
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Mt 1
5550
, ase
man
tie
Val
aist
us
160,
001
0,06
33
T
105
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Vt 6
, Kes
älah
ti-m
t 480
0 lii
ttym
äK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä vä
lille
Kes
älah
ti- m
t 480
0 lii
ttym
ä24
00,
001
0,00
43
T
106
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Mt 1
5550
, Ase
man
tie
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
Ase
mat
ielle
600,
000
0,00
03
T
Hirv
ivar
oalu
eet,
vt 6
Pur
ujär
ven
etel
äpuo
liJa
tket
aan
varo
alue
tta e
telä
än n
. 1 k
m0,
51
T
Hirv
ivar
oalu
eet,
vt 6
kes
älah
den
koht
aJa
tket
aan
varo
alue
tta p
ohjo
isee
n 1,
2 km
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
vt 6
, Kou
saLy
henn
etää
n va
roal
uetta
n. 3
km
0,5
1T
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et (1
000
€)
107
haja
-as
utus
-al
ue
Nro
Väi
stöt
ila k
oulu
n lii
ttym
än k
ohda
lle30
0,02
80,
933
2T
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
koul
un
kohd
alle
110
0,00
10,
009
3T
Pih
ajär
jest
elyt
152
KK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä P
yhäj
ärve
ntie
lle (1
5507
) väl
ille
Juut
intie
Pal
okan
kaan
tie
600,
002
0,03
32
T
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
Taip
alee
ntie
lle
(149
55) v
älill
e K
irkko
tie-T
ukho
lman
tie70
0,00
00,
000
2T
K17
haja
-as
utus
-al
ue
Kt 7
1, V
illal
an k
oulu
Väi
stöt
ila k
oulu
n lii
ttym
än k
ohda
lle30
0,00
10,
033
2T
Tote
utet
tuO
nn.v
ähe-
nem
ä(h
vjo/
v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Vast
uuta
hoSi
jain
tiK
ohde
To
imen
pite
etK
usta
n-nu
kset
(1 0
00
€)
haja
-as
utus
-al
ue/
taaj
ama
Mt 1
5507
/149
55, P
uruv
eden
-P
yhäj
ärve
n ko
ulu
K16
K15
Vt 6
, Pur
ujär
ven
koul
uha
ja-
asut
us-
alue
Nro
1
2 3
4
6
7
Keski-K
arjala
nlii
kennesuunnitelm
aK
esäla
hden
taaja
man
para
nta
mis
toim
enpiteet
5
8
9
10
11
12
13
14
15
Toim
en
pid
en
um
ero
Lo
iva
piir
tein
en
hid
aste
töys
sy
Ka
iteen
ko
rotu
s
Jä
sen
tely
Su
oja
tien
lisä
ys
P-a
lueen
jäsen
tely
Liik
en
nem
erk
insiir
to
Ka
toksen
lisä
ys
Su
oja
tiem
erk
kie
nlis
äys
Va
roitu
sm
erk
itp
yörä
ilijö
istä
La
psia
merk
kie
nlis
äys
No
peu
sra
joitu
s30
km
/h
Mu
uto
imen
pid
e
2
17
18
16
KIT
EE
Mt 4
87, K
iteen
tie, T
olos
enm
äkee
nS
uoja
teid
en k
eski
saar
ekke
et 3
kpl
240,
008
0,33
31
TM
t 487
, Kite
entie
, Tol
osen
mäk
een
Nop
eusr
ajoi
tust
en a
jora
tam
aala
ukse
t0,
50,
012
24,0
001
T
2ta
ajam
aM
t 487
Tok
man
nin
liitty
mä,
M
alak
iven
tieK
ohde
vaa
tii ta
rkem
paa
suun
nitte
lua
2T/
K
Mt 4
86, T
ohm
ajär
vent
ie
Nop
eusr
ajoi
tus
50 k
m/h
jo K
ylvä
jänt
ien
pohj
oise
n lii
ttym
än p
ohjo
ispu
olel
ta0,
50,
005
10,0
001
T
Mt 4
86, T
ohm
ajär
vent
ie
Nop
eusr
ajoi
tust
en a
jora
tam
aala
us
0,5
0,01
530
,000
1T
4ta
ajam
aM
t 155
31, S
avik
ontie
Töys
syje
n m
uutta
min
en lo
ivap
iirte
isik
si15
0,00
02
T
5ta
ajam
aIlm
aris
entie
n ja
Sav
ikon
tien
liitty
mä
Kun
noss
apid
on te
host
amin
en m
äess
ä0,
002
1T/
K
6ta
ajam
aK
iteen
tien
ja A
rppe
ntie
n/H
ovin
tien
liitty
mä
Liik
enne
valo
tolp
at m
yös
vast
akka
isel
le
puol
elle
liitt
ymää
Arp
pent
ien
ja
Hov
intie
n su
unna
sta
100,
000
2T
7ta
ajam
aK
iteen
tie, K
iteen
hovi
n ko
hta
Kul
kem
isen
est
ämin
en e
sim
erki
ksi
istu
tuks
in1
1K
8ta
ajam
aK
iteen
tie, P
oken
tien
liitty
män
itäp
uoli
Suo
jatie
n ko
rotu
s5
0,05
611
,200
1T
9ta
ajam
aK
iteen
tie, v
älill
ä A
rppe
ntie
- ka
uppa
tieH
idas
teet
2 k
pl, e
telä
puol
elle
su
unni
teltu
maa
nkäy
ttöä
(liik
erak
ennu
s)
100,
000
2T
Tote
utet
tuTo
imen
pite
etK
usta
n-nu
kset
(1 0
00 €
)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Vast
uuta
hoK
iiree
llisy
ys-
luok
ka
TAA
JAM
AN
ALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
Nro
Koh
de
31
taaj
ama
Sija
inti
taaj
ama
Mt 4
86 –
Keh
ätie
n (m
t 488
0) li
ittym
äK
unno
ssap
idon
teho
stam
inen
0,00
41
TM
t 486
– K
ehät
ien
(mt 4
880)
liitt
ymä
60 k
m/h
rajo
ituks
en la
ajen
nus
Puh
okse
n su
unta
an0,
50,
0120
,000
1T
Mt 4
86 –
Keh
ätie
n (m
t 488
0) li
ittym
äS
TOP
-mer
kki
0,5
0,00
918
,000
1T
11ta
ajam
aK
eisa
rinku
jaN
opeu
sraj
oitu
sten
yh
denm
ukai
stam
inen
0,5
1T
12ta
ajam
aO
pint
ieJa
lkak
äytä
vä v
ällil
le K
iteen
tie -
Lepo
lant
ie12
1K
13ta
ajam
aIlm
aris
entie
Kor
otet
tu s
uoja
tie (l
oiva
piirt
eine
n)5
2K
14ta
ajam
aM
t 155
31, S
avik
ontie
, Ilm
olan
tien
liitty
mä
Kor
otet
tu s
uoja
tie (l
oiva
piirt
eine
n)5
0,00
81,
600
2T
15ta
ajam
aM
t 488
0, K
ehät
ieK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä vä
lille
P
uhok
sent
ie-K
eisa
rinku
ja40
00,
002
0,00
53
T
Mt 4
86, K
itee
- Puh
osV
aihe
I, k
evye
n lii
kent
een
väyl
ä vä
lille
lii
kenn
eym
pyrä
-Rau
taka
uppa
300,
003
0,10
01
T
Mt 4
86, K
itee
- Puh
osV
aihe
II,
kevy
en li
iken
teen
väy
lä
välil
le R
auta
kaup
pa- K
ehät
ie60
0,00
30,
050
1T
17ta
ajam
aM
t 155
31, S
avik
ontie
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
välil
le
Ilmar
isen
tie-R
anta
tie (K
evye
n lii
kent
een
väyl
ä on
tois
ella
puo
lella
)
500,
004
0,08
03
T
18ta
ajam
aM
t 488
0, K
ehät
ieV
alai
stus
410,
013
0,31
73
T19
taaj
ama
Ran
tatie
Loiv
apiir
teis
et h
idas
teet
2 k
pl10
2K
20ta
ajam
aS
avik
ontie
n / K
iteen
tien
liitty
mä
Kie
rtolii
ttym
ä (k
aava
vara
us)
300
0,10
10,
337
3T
Tote
utet
tuVa
stuu
taho
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Toim
enpi
teet
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Koh
de
10Nro
Sija
inti
16
taaj
ama
taaj
ama
Mt 4
86, L
ohel
antie
n (y
ksity
istie
) lii
ttym
äM
t 486
, ohi
tusk
ielto
mer
kin
siirt
o n.
300
m
Kite
en s
uunt
aan
0,5
1T
Mt 4
86, L
ohel
antie
n (y
ksity
istie
) lii
ttym
äLi
ittym
än s
iirto
par
empa
an p
aikk
aan
153
T
61ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 4
86 ja
pt 1
5525
liitt
ymä
Enn
akko
varo
itusm
erkk
i kär
kiko
lmio
20
0 m
etriä
siv
utie
lle0,
50,
000
0,00
01
T
Itäis
en li
ittym
ä ka
tkai
su5
0,00
20,
400
3T
Länt
isen
liitt
ymän
muo
toilu
250,
001
0,04
03
TK
t 71
ja p
t 155
20 li
ittym
ä, P
uhos
STO
P ja
enn
akko
varo
itusm
erki
t si
vutie
lle (s
iirto
par
empa
an p
aikk
aan)
10,
004
4,00
01
T
Kt 7
1 ja
pt 1
5520
liitt
ymä,
Puh
osV
äist
ötila
, pys
äkki
järje
stel
yt40
0,00
80,
200
3T
Vt 6
, Paj
arin
hovi
Val
aist
us 6
00 m
200,
004
0,20
01
TV
t 6, P
ajar
inho
viLi
ittym
ien
yhdi
stäm
inen
ja s
iirto
pa
rem
paan
pai
kkaa
n, p
äätie
n lii
ttym
än
kana
voin
ti
150
0,03
20,
213
2T
Vt 6
, Paj
arin
hovi
Nop
eusr
ajoi
tus
60 k
m/h
lii
ttym
äalu
eelle
0,5
0,00
48,
000
1T
Vt 6
, Syr
jäsa
lmi
Ohi
tusk
ielto
11
TV
t 6, S
yrjä
salm
iP
-alu
eide
n jä
rjest
elyt
(ajo
suun
nat)
11
TV
t 6, S
yrjä
salm
iV
alai
stus
(yht
enäi
sest
i Paj
arin
hovi
lle)
200,
057
2,85
01
T
Poh
jois
en li
ittym
än p
orta
alin
opa
stee
t3
0,00
01
T
Liitt
ymän
muo
toilu
, kan
avoi
nti
100
0,01
60,
160
2T
STO
P -m
erkk
i Kite
en s
uunn
asta
10,
024
24,0
001
TP
orra
stus
II-v
aihe
essa
200
0,02
90,
145
3T
Näk
emär
aiva
ukse
t1
00,
000
1T
Tote
utet
tuN
roSi
jain
tiK
ohde
To
imen
pite
etK
usta
n-nu
kset
(1 0
00 €
)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Vast
uuta
ho
Vt 6
, Tol
osen
mäk
i
HA
JA-A
SUTU
SALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
62 66ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1, P
uhos
, Siw
an li
ittym
ät
haja
-as
utus
-al
ue
64 6560
haja
-as
utus
-al
ue
haja
-as
utus
-al
ue
63
haja
-as
utus
-ha
ja-
asut
us-
alue
67ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 4
87, A
sem
an li
ittym
ät, T
olos
enm
äkiK
iteen
puo
leis
en li
ittym
än n
osto
100
0,00
60,
060
3T
68ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
, Rup
pova
aran
liitt
ymä
STO
P-m
erkk
i Rup
pova
aran
tielle
0,5
0,00
24,
000
1T
69ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
86, K
itee-
Puh
osK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä on
esi
tetty
klv
se
lvity
kses
sä ra
kenn
etta
vaks
i ko.
vä
lille
kol
mes
sa e
ri os
assa
(koh
teet
94
,95,
96)
1610
0,01
90,
012
3T
70ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1, P
uhos
- vt
6K
evye
n lii
kent
een
väyl
ä vä
lille
Puh
os-
Vt 6
(tot
eutu
s rii
ppuu
vt 6
Puh
os e
tl-ha
nkke
en a
ikat
aulu
sta)
310
0,00
40,
013
3T
71ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
82, L
ikol
ampi
-Tol
osen
mäk
iK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä vä
lille
Li
kola
mpi
- To
lose
nmäk
i58
00,
000
0,00
03
T
72ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
, Kt 7
1 lii
ttym
ä-st
486
liitt
ymä
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
190
0,00
30,
016
3T
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
(tote
utus
rii
ppuu
vt 6
Puh
os e
tl-ha
nkke
en
aika
taul
usta
)
240
0,00
00,
000
3T
Val
aist
us v
t 6-P
uhos
((to
teut
us ri
ippu
u vt
6 P
uhos
etl-
hank
keen
aik
atau
lust
a)43
0,00
60,
140
3T
74ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5520
, Lam
min
rann
an m
tK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä60
0,00
00,
000
3T
75ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
86, K
unon
niem
i - R
iikol
aK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä35
00,
004
0,01
13
T
76ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
86, V
t 6 -
Niin
ikum
puV
alai
stus
52
0,03
80,
731
1T
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Toim
enpi
teet
Mt 1
5524
, vt 6
- Puh
os
Sija
inti
Nro
Koh
de
haja
-as
utus
-al
ue
73
77ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
87, T
olos
enm
äki-K
itee
Val
aist
us
113
0,09
30,
823
1T
78ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1, P
uhos
- vt
6V
alai
stus
25
0,00
60,
240
2T
79ha
ja-
asut
us-
alue
St 4
86, N
iinik
umpu
- Kite
eV
alai
stus
14
70,
116
0,78
92
T
80ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 4
882,
Mök
kiky
läV
alai
stuk
sen
sane
erau
s ja
m
uutta
min
en tö
rmäy
stur
valli
seks
i16
0,00
20,
125
2T
81ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5539
, Pal
ojär
viN
opeu
sraj
oitu
s 60
km
/h
0,5
0,00
24,
000
1T
82ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5529
/155
30, R
okka
laN
opeu
sraj
oitu
s 50
km
/h
liitty
mäa
luee
lle k
aiki
sta
suun
nist
a1
0,00
22,
000
1T
83ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5525
, Niin
ikum
puN
opeu
sraj
oitu
ksen
lask
u 60
:stä
50
km/h
ja ja
tkam
inen
n. 2
00 m
0,5
0,00
36,
000
1T
84ha
ja-
asut
us-
alue
Mt 1
5521
, Puh
okse
n as
eman
tieP
äälly
stee
n uu
sim
inen
51
T
85ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
, Kt 7
1 lii
ttym
ä-st
486
liitt
ymä
Nop
eusr
ajoi
tuks
en a
lent
amin
en 7
0 km
/h0,
50,
029
58,0
001
T
Nyk
yise
n 60
km
/h n
opeu
sraj
oitu
ksen
al
enta
min
en 5
0 km
/h0,
50,
015
30,0
001
T
60 k
m/h
nop
eusr
ajoi
tuks
en ja
tkam
inen
no
in 4
00 m
0,5
0,00
36,
000
1T
Nop
eusr
ajoi
tuks
en 5
0 km
/h
laaj
enta
min
en 2
00 m
länt
een
0,5
0,00
12,
000
1T
Nop
eusr
ajoi
tuks
en 5
0 km
/h
laaj
enta
min
en 3
00 m
itää
n0,
50,
001
2,00
01
T
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
haja
-as
utus
-al
ue
Nro
Sija
inti
8786ha
ja-
asut
us-
alue
Kt 7
1, P
uhos
Mt 1
5518
, Suo
rlaht
i
Koh
de
88ha
ja-
asut
us-
alue
Vt 6
, Puh
okse
n po
hjoi
spuo
lella
Ti
ikon
tien/
Kot
inie
men
tien
yksi
tyis
tielii
ttym
ä
Väi
stöt
ila30
0,00
30,
100
2T
Hirv
ivar
oalu
eet,
kt 7
1, P
uhok
sest
a S
avon
linna
anJa
tket
aan
varo
alue
tta 4
,5 k
m0,
50,
000
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
kt 7
1, P
uhok
sest
a S
avon
linna
anU
usi h
irviv
aroa
lue
Terv
avaa
rast
a H
umm
ovaa
raan
päin
n. 2
,5 k
m0,
50,
000
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
st 4
86, K
itee-
Puh
osU
usi h
irviv
aroa
lue
Lohe
last
a K
iteel
le n
. 2,
8 km
0,5
0,00
01
T
K11
haja
-as
utus
-al
ue
Mt 1
5547
, Hei
näjä
rven
kou
luN
opeu
sraj
oitu
s 40
km
/h0,
50,
000
0,00
01
T
K12
haja
-as
utus
-al
ue
Kt
71, P
uhok
sen
koul
uK
aava
ssa
esite
tyt t
oim
enpi
teet
: ny
kyis
en li
ittym
än k
atka
isu
ja k
evye
n lii
kent
een
väyl
ä ko
ulul
le
2K
/T
Kiir
eelli
syys
-lu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Koh
de
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
89ha
ja-
asut
us-
alue
Nro
Sija
inti
1
23
4
5
6
7
89
10
Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaKiteen taajamanparantamistoimenpiteet
11
1213
1415
16
17
18
19
20
Toimenpidenumero
Muu toimenpide
Muu toimenpide
Nykyisen korotuksen muuttaminenloivapiirteiseksi
Liikennevalotolppien lisäys
Kulkemisen estäminen
Korotettu suojatie (loivapiirteinen)
Loivapiirteinen töyssy
Nopeusrajoitusten yhdenmukaistaminen
Jalkakäytävä / Kevyen liikenteen väylä
Valaistus
Kiertoliittymä
2
TOH
MA
JÄR
VI
TAA
JAM
AN
ALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
1K
emie
Takk
unur
men
tieK
orot
ettu
jalk
akäy
tävä
kok
o tie
lle70
1K
Val
aist
ukse
n ja
tkam
inen
, I v
aihe
ny
kyis
en 6
0 km
/h ra
joitu
ksen
alk
uun
sekä
50
km/h
rajo
itusa
luee
lle k
evye
n lii
kent
een
väyl
än lo
ppuu
n sa
akka
260,
008
0,30
81
T
II-va
ihe
vala
istu
ksen
täyd
entä
min
en
koko
Kirk
kotie
lle92
0,00
80,
087
2T
Mai
ju L
assi
lant
ieK
orot
ettu
kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
901
KM
aiju
Las
sila
ntie
Ras
kaan
liik
ente
en lä
piaj
okie
lto0,
51
KM
aiju
Las
sila
ntie
Nop
eusr
ajoi
tus
30 k
m/h
0,5
1K
Mai
ju L
assi
lant
ieK
unno
ssap
idon
teho
stam
inen
liitt
ymän
m
äess
ä1
K
Järn
efel
tintie
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
itäpu
olel
le
välil
le k
t 70
– Ta
lluks
entie
201
K
Järn
efel
tintie
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
mol
emm
ille
puol
elle
väl
ille
Tallu
ksen
tie-K
irkko
tie40
1K
5K
emie
Tallu
ksen
tieK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä po
hjoi
spuo
lelle
Jär
nefe
ltint
ien
liitty
mää
n
201
K
8K
emie
Kt 7
0 ja
mt 4
86 li
ittym
äA
likul
kutu
nnel
i liit
tym
än lä
nsip
uole
lle20
00,
010,
050
3T
Nro
Koh
de
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Teho
kkuu
s(h
vjo/
M€/
v)
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Sija
inti
2K
emie
Kem
ie3
Kirk
kotie
4K
emie
Kem
ieTa
ajam
a-al
ueen
puu
sto
Puu
t pid
että
vä ru
nkop
uuna
näk
emie
n sä
ilyttä
mis
eksi
K/T
Kem
ieK
evye
n lii
kent
een
väyl
ien
kunn
ossa
pito
Aur
auks
esta
huo
lehd
ittav
a va
nhus
väes
tön
liikk
umis
en
turv
aam
isek
si
K/T
T1K
emie
Kirk
kotie
Loiv
apiir
tein
en tö
yssy
50,
008
1,60
02
TT2
Kem
ieK
irkko
tieK
orot
ettu
suo
jatie
(loi
vapi
irtei
nen)
50,
008
1,60
02
TT3
Kem
ieK
irkko
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
81,
600
2T
T4K
emie
Kirk
kotie
Loiv
apiir
tein
en tö
yssy
50,
008
1,60
02
TT5
Kem
ieK
irkko
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
20,
400
2T
T6K
emie
Kirk
kotie
Loiv
apiir
tein
en tö
yssy
50,
001
0,20
02
TT7
Kem
ieK
irkko
tieK
orot
ettu
suo
jatie
(loi
vapi
irtei
nen)
50,
001
0,20
02
TT8
Kem
ieK
irkko
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
20,
400
2T
T9K
emie
Ase
man
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
61,
200
2T
T10
Kem
ieA
sem
antie
Loiv
apiir
tein
en tö
yssy
50,
005
1,00
02
TT1
1K
emie
Ase
man
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
51,
000
2T
T12
Kem
ieA
sem
antie
Loiv
apiir
tein
en tö
yssy
50,
006
1,20
02
TT1
3K
emie
Ase
man
tieN
ykyi
sen
koro
tuks
en m
uutta
min
en
loiv
apiir
teis
eksi
50,
000
2T
T14
Kem
ieK
aupp
akat
uK
orot
ettu
liitt
ymäa
lue
/ tie
osuu
s25
0,00
80,
320
2T
T15
Kem
ieK
irkko
tieLo
ivap
iirte
inen
töys
sy5
0,00
30,
600
2T
T16
Kem
ieK
irkko
tieS
uoja
tie1
2T
T17
Kem
ieK
irkko
tieS
uoja
tie1
2T
Toim
enpi
teet
Teho
kkuu
s(h
vjo/
M€/
v)
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Nro
Sija
inti
Koh
de
Vt 6
, Tik
kala
n ko
ulu
Vilk
kuva
lot k
oulu
n ko
hdal
le la
psia
-m
erki
n yh
teyt
een
20,
005
2,50
01
T
Vt 6
, Tik
kala
n ko
ulu
II -v
aihe
, kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
Tikk
alan
kou
lun
kohd
alle
15
00,
003
0,02
03
T
Vt 6
, Tik
kala
n ko
ulu
II -v
aihe
, alik
ulku
Tik
kala
n ko
ulun
ko
hdal
le17
00,
001
0,00
63
T
Kt 7
0, P
eijo
nnie
men
kou
luK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä U
usi -
V
ärts
iläst
ä N
iiral
an s
uunt
aan
235
0,00
20,
009
3T
Mt 4
903,
Pei
jonn
iem
en k
oulu
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
maa
ntie
n os
alle
202
0,00
20,
010
3T
Kt 7
0, P
eijo
nnie
men
kou
luK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä U
usi -
V
ärts
iläst
ä Jo
ensu
un s
uunt
aan
213
0,00
10,
005
3T
K3
Haj
a-as
utus
-al
ue
Met
säko
ulun
tie, O
nkam
on k
oulu
Laps
ia -m
erki
t ja
40 k
m/h
1
1K
K4
Haj
a-as
utus
-al
ue
Mt 4
86, A
sem
an k
oulu
Nop
eusr
ajoi
tus
40 k
m/h
ja
ajor
atam
aala
ukse
t kou
lun
kohd
alle
10,
017
17,0
001
T
Mt 4
86, A
kkal
an k
oulu
Nop
eusr
ajoi
tus
60 k
m/h
ja
ajor
atam
aala
ukse
t kou
lun
kohd
alle
10,
0220
,000
1T
Mt 1
5592
, Akk
alan
kou
luK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä (p
olku
) väl
ille
koul
u - u
rhei
luke
nttä
600
0,00
02
T
Mt 1
5592
, Akk
alan
kou
luV
alai
stus
väl
ille
koul
u - u
rhei
luke
nttä
130,
001
0,07
71
T
Mt 4
86, A
kkal
an k
oulu
Alik
ulku
tunn
eli k
oulu
n ko
hdal
le,
liitty
män
por
rast
us ja
väi
stöt
ila20
00,
033
0,16
53
T
K6
Vär
tsilä
Mt 5
00, V
ärts
ilän
koul
uN
opeu
sraj
oitu
s 60
km
/h ja
aj
orat
amaa
lauk
set
10,
008
8,00
01
T
Vast
uuta
hoO
nn.v
ähe-
nem
ä(h
vjo/
v)
Teho
kkuu
s(h
vjo/
M€/
v)
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Tote
utet
tu
HA
JA-A
SUTU
SALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Nro
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Haj
a-as
utus
-al
ue
K5
K1
Haj
a-as
utus
-al
ue
K2
Haj
a-as
utus
-al
ue
40V
ärts
iläM
t 500
5 ja
Ter
vava
aran
tien
liitty
mä
Väi
stäm
isve
lvol
lisuu
s (k
olm
io)
sivu
tielle
0,5
0,00
02
T
41V
ärts
iläM
t 500
5 P
atso
lant
ien
liitty
mä
Kun
noss
apid
on te
host
amin
en m
äess
ä0
02
T
42V
ärts
iläM
t 500
ja M
t 500
5 lii
ttym
äN
opeu
sraj
oitu
s 60
km
/h0,
50,
003
6,00
01
T43
Vär
tsilä
Kt 7
0 ja
Mt 5
00 li
ittym
äK
t 70
suoj
atie
lle k
eski
saar
ekke
et,
liitty
män
kev
yt p
aran
tam
inen
80,
002
0,25
01
T
44H
aja-
asut
us-
alue
Kt 7
0Ta
lvin
opeu
sraj
oitu
sten
tark
istu
s,
Takk
unur
men
tien
liitty
mäs
tä n
ykyi
sen
70 k
m/h
rajo
ituks
en a
lkuu
n (y
hten
äine
n)
0,5
0,00
01
T
46H
aja-
asut
us-
alue
Kt 7
0, L
ahde
nvaa
ra -
Uus
i Wär
tsilä
Val
aist
us v
alai
sem
atto
mal
le v
älill
e La
hden
vaar
a-U
usi W
ärts
ilä
(kiir
eelli
syys
IV)
100
0,03
70,
370
3T
47H
aja-
asut
us-
alue
St 4
86, A
kkal
a-K
emie
Val
aist
us v
älill
e A
kkal
a-K
emie
126
0,06
10,
484
1T
48H
aja-
asut
us-
alue
St 4
86, A
kkal
a-R
iikol
aK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä38
80,
003
0,00
83
T
49H
aja-
asut
us-
alue
St 4
86, k
t 70
liitty
mäs
tä Il
oman
tsin
su
unta
anK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä20
00,
003
0,01
52
T
50H
aja-
asut
us-
alue
St 4
86, A
kkal
a-Lu
osov
aara
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
312
0,00
30,
010
3T
51H
aja-
asut
us-
alue
Kt 7
0, K
emie
-Mar
jom
äki
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
535
0,00
30,
006
3T
52H
aja-
asut
us-
alue
Kt 7
0, P
eijo
nnie
men
tie -
Uim
aran
nant
ieK
evye
n lii
kent
een
väyl
ä41
50,
001
0,00
23
T
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Nro
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo/
M€/
v)
53H
aja-
asut
us-
alue
St 4
86, L
uoso
vaar
a - K
emie
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
350
0,00
30,
009
3T
54H
aja-
asut
us-
alue
Mt 1
5547
, Akk
ala-
Riik
ola
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
240
00,
000
3T
Hirv
ivar
oalu
eet,
vt 6
, Vin
ska
Var
oalu
etta
jatk
etaa
n 0,
8 km
ete
lään
ja
0,6
km
poh
jois
een
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
kt 7
0, K
otka
npes
äK
aksi
var
oalu
etta
yhd
iste
tään
yhd
eksi
ja
lyhe
nnet
ään
alue
tta O
nkam
on
pääs
tä n
. 1,6
km
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
kt 7
0, K
auril
aV
aroa
luet
ta ja
tket
aan
1,6
km N
iiral
an
suun
taan
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
st 5
00, V
ärts
iläst
ä po
hjoi
seen
Var
oalu
e po
iste
taan
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
mt 5
005,
Vär
tsilä
stä
pohj
oise
enV
aroa
lue
pois
teta
an0,
51
T
Hirv
ivar
oalu
eet,
st 4
94V
aroa
lue
pois
teta
an0,
51
T56
Haj
a-as
utus
-al
ue
kt 7
0, o
hitu
skie
ltoal
ueid
en
tark
ista
min
en0,
51
T
Tote
utet
tuN
roSi
jain
tiK
ohde
To
imen
pite
etK
usta
n-nu
kset
(1 0
00 €
)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo/
M€/
v)
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Vast
uuta
ho
Haj
a-as
utus
-al
ue
55
3
1
2
5
4
8
Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaKemien taajamanparantamistoimenpiteet
T1T3
T4T2
T15
T5
T6
T8T7
T9
T10
T11
T12
T13
T11
Korotettu suojatie (loivapiirteinen)
Loivapiirteinen töyssy
Uusi suojatie
Stop -merkki
Nykyisen korotuksen muuttaminen
loivapiirteiseksi
Korotettu liittymäalue / tieosuus
Pysähtymiskielto koulun kohdalle
Alikulkutunneli
Muu toimenpide
T14
T17
T16
RÄ
ÄK
KYL
Ä
TAA
JAM
AN
ALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
1ta
ajam
aK
oivu
kuja
n ja
Kyl
ätie
n lii
ttym
äN
äkem
ärai
vaus
10,
000
0,00
01
KU
usi s
uoja
tie k
oulu
n ko
hdal
le.
10,
000
1T
Nyk
yise
n su
ojat
ien
siirt
o S
-mar
ketin
lii
ttym
än k
ohda
lle.
10,
007
7,00
01
T
Kev
yen
liike
ntee
n yh
teys
S-m
arke
tille
. 3
1K
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylän
m
erki
tsem
inen
S-m
arke
tin p
ihas
ta
Kirk
koka
dun
suoj
atie
lle.
0,5
1K
3ta
ajam
aK
innu
lant
ie, K
innu
lank
ujal
ta
kunn
anta
lon
suun
taan
Suo
jatie
mer
kit
0,5
1K
4ta
ajam
aK
innu
lant
ie, p
alve
luke
skuk
sen
liitty
mä
Suo
jatie
pal
velu
kesk
ukse
lta
kerh
ohuo
neel
le.
11
K
5ta
ajam
aTe
rvey
skes
kuks
en li
ittym
äS
uoja
tien
koro
ttam
inen
(lo
ivap
iirte
inen
)5
1K
7ta
ajam
aK
otiti
en ja
Kyl
ätie
n lii
ttym
äS
uoja
tie1
1K
8ta
ajam
aK
innu
lank
ujan
ja K
ylät
ien
liitty
mä
Suo
jatie
11
K9
taaj
ama
Kyl
äkuj
an ja
Kyl
ätie
n lii
ttym
äS
uoja
tie1
1K
10ta
ajam
aK
unna
ntal
on e
dust
aV
inop
arkk
ien
muu
ttam
inen
m
aala
uksi
n oh
jatu
ksi v
inop
arki
ksi.
11
K
11ta
ajam
aP
ienn
artie
, Män
nikö
ntie
Pää
llyst
een
uusi
min
en10
2K
12ta
ajam
aM
t 155
66, K
ylät
ieV
alai
stus
ja k
evye
n lii
kent
een
väyl
ä Te
ollis
uust
ien
liitty
mäs
tä K
iteen
tielle
145
0,00
60,
041
3T
Pak
suni
emen
tie, S
-mar
ketin
edu
sta
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Sija
inti
Nro
Koh
de
Toim
enpi
teet
2ta
ajam
a
13ta
ajam
aK
innu
lant
ie, K
unna
ntal
on e
dust
aS
uoja
tiem
erkk
ien
lisäy
s, re
unak
iven
ko
rjaam
inen
ja m
adal
tam
inen
(k
ohtis
uora
an s
uoja
tietä
koh
ti)
31
K
14ta
ajam
aP
aksu
niem
entie
, ko
ulun
koh
dalta
P
aksu
niem
een
Nop
eusr
ajoi
tust
en a
jora
tam
aala
ukse
t (4
0/50
km
/h) k
oko
tielle
kou
lulta
P
aksu
niem
een
10,
002
2,00
01
T
15ta
ajam
aK
innu
lant
ieTa
ksip
arki
n er
otta
min
en s
uoja
tiest
ä ja
ke
vyen
liik
ente
en v
äylä
stä
vihe
rkai
stal
la ta
i kiv
eyks
in
152
K
16ta
ajam
aM
t 155
72, V
uoril
ahde
ntie
Val
aist
ukse
n ja
tkam
inen
n. 3
00 m
V
uoril
ahte
en8
0,00
00,
000
2T
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Tote
utet
tuVa
stuu
taho
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Nro
110
taaj
ama/
haja
-as
utus
alue
St 4
82 /
4821
liitt
ymä
(Pak
suni
emen
tie)
Väi
stöt
ila30
0,00
60,
200
2T
111
taaj
ama/
haja
-as
utus
alue
St 4
82 /
1566
6 lii
ttym
ä (te
rvey
skes
kuks
en li
ittym
ä)V
äist
ötila
ja v
asta
päis
en
yksi
tyis
tielii
ttym
än s
iirto
350,
011
0,31
42
T
112
taaj
ama/
haja
-as
utus
alue
St 4
82, l
iitty
mie
n 15
571
- 156
66 v
äli
(Kirk
kotie
- Te
rvey
skes
kuks
entie
)K
evye
n lii
kent
een
väyl
ä, v
alai
stus
pu
uttu
ville
osu
uksi
lle ja
60
km/h
no
peus
rajo
itus
340
0,01
60,
047
3T
113
haja
-as
utus
alue
St 4
84, K
ompa
kka
Kev
yen
liike
ntee
n vä
ylä
250
0,00
20,
008
1T
114
haja
-as
utus
alue
St 4
84, K
ompa
kka
Val
aist
us
310,
007
0,22
61
T
115
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5558
, Pys
sysa
loP
ahim
pien
pää
llyst
evau
rioid
en
paik
kaus
51
T
116
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5561
/ 15
562
Pöt
sönl
ahti
Nop
eusr
ajoi
tuks
en a
lent
amin
en 5
0 km
/h ja
laaj
enta
min
en n
. 300
m
pohj
oise
en
0,5
0,00
00,
000
1T
117
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5561
/155
59, S
ange
nlah
tiN
opeu
sraj
oitu
ksen
ale
ntam
inen
50
km/h
0,5
0,00
48,
000
1T
118
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5562
, Sal
okyl
ä60
km
/h n
opeu
sraj
oitu
ksen
la
ajen
tam
inen
400
m e
telä
än0,
50,
002
4,00
01
T
119
haja
-as
utus
alue
St 4
84 /
mt 1
5583
liitt
ymä
Sin
tsin
tien
liitty
män
siir
to n
. 150
m
Nie
mis
en s
uunt
aan
500,
003
0,06
02
T
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Vast
uuta
hoTo
teut
ettu
Kiir
eelli
-sy
yslu
okka
Nro
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
HA
JA-A
SUTU
SALU
EELL
E ES
ITET
YT T
OIM
ENPI
TEET
120
haja
-as
utus
alue
St 4
84, R
asiv
aara
Nop
eusr
ajoi
tuks
en a
lent
amin
en 5
0 km
/h0,
50,
005
10,0
001
T
121
haja
-as
utus
alue
St 4
84, K
ompa
kka
Nop
eusr
ajoi
tuks
en 6
0 km
/h
jatk
amin
en m
olem
piin
suu
ntiin
200
m1
0,00
66,
000
1T
122
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5577
, Nie
min
enN
opeu
sraj
oitu
ksen
ale
ntam
inen
50
km/h
0,5
0,00
12,
000
1T
123
haja
-as
utus
alue
St 4
82, O
ravi
salo
Nop
eusr
ajoi
tuks
en la
ajen
tam
inen
900
m
poh
jois
een
0,5
0,00
12,
000
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
st 4
82, J
aam
an
liitty
mäs
tä L
iper
iin p
äin
Hirv
ivar
oalu
e po
iste
taan
0,5
1T
Hirv
ivar
oalu
eet,
mt 1
5558
, Pys
sysa
loH
irviv
aroa
lue
pois
teta
an0,
51
T
125
haja
-as
utus
alue
Mt 1
5583
Sin
tsin
tieTä
smäh
oito
1T
Kus
tan-
nuks
et(1
000
€)
Onn
.väh
e-ne
mä
(hvj
o/v)
Teho
kkuu
s(h
vjo
/M€/
v)
Nro
Sija
inti
Koh
de
Toim
enpi
teet
Tote
utet
tuK
iiree
lli-
syys
luok
kaVa
stuu
taho
124
haja
-as
utus
alue
4
5
3
7
89
2
10
Keski-K
arjala
nlii
kennesuunnitelm
aR
ääkkylä
nta
aja
man
para
nta
mis
toim
enpiteet
1
11
12
13
14
15
110
112
16
Toim
en
pid
en
um
ero
Nä
kem
ära
iva
us
su
oja
tiejä
rjeste
lyjä
Su
oja
tiem
erk
kie
nlis
äys
Su
oja
tien
lisä
ys
Vin
op
ark
injä
rjeste
ly
Pä
älly
ste
en
uu
sim
inen
Va
lais
tus
jakevy
en
liiken
teen
väyl
ä
No
peu
sra
joitu
ste
na
jora
tam
aa
lau
kset
Mu
uto
imen
pid
e
Vä
istö
tila
Va
lais
tus
Ko
rote
ttu
su
oja
tie
(lo
iva
piir
tein
en
)
2
K1
K2
K3
K4
K5 K6
K11
69 8061
8360
82
6362
64
65
67
70
72
73
7478
7976
68
71
66
77
81
75
42
43
4041
44
46
47
48
49
5152
50
53
54
85
86
84
87
K12
K17
K15
K16
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
111
113114
115
116
117
118
120
121
122
123
Keski-Karjalan liikennesuunnitelma
Haja-asutusalueiden
parantamistoimenpiteet
12 Toimenpide
Koulun lähiympäristön toimenpiteet
Nopeusrajoitusten muutosesitys
Kevyen liikenteen väylä
Valaistus
Valaistuksen uusiminen
Päällysteen purkaminen/uusiminen
Täsmähoito
K2
88
119
©Genimap Oy, Lupa L4356
125
©Genimap Oy, Lupa L4356
Nykyinen hirvivaroalue
Uusi/muutettava hirvivaroalue
Hirvivaroalueen poisto/lyhentäminen
Vuosina 1997-2006 poliisintietoon tullut hirvionnettomuus
Kuntaraja
Keski-Karjalan liikennesuunnitelmaHirvivaroitusalueiden muutokset
Kiteen kaupunki
Kauko Hirvonenp. (013) 684 [email protected]
Kesälahden kunta
Jorma Turunenp. (013) 686 [email protected]
Rääkkylän kunta
Pentti Kestip. (013) 269 [email protected]
Tohmajärven kunta
Seppo Siponenp. (013) 684 [email protected]
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kari Riikonenp. 050 529 [email protected]
Itä-Suomen lääninhallitus
Liisa Joenperäp. 020 516 8081liisa.joenperä@islh.intermin.fi
Savo-Karjalan tiepiiri
Mika Savolainenp. 0204 22 [email protected]
Sito-Kuopio Oy
Petri Launonenp. 020 747 [email protected]
Yhteyshenkilöt
Joulukuu 2007