Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (KSLAPE)
9.6.2017 KSLAPE-tiimi
KSLAPE, TYÖSUUNNITELMA 2017-2018
Hankkeen päätavoite on saavuttaa integroitunut ja vaikuttava hyvinvointityö. Palvelut ovat nivoutuneet integroiduiksi palvelukokonaisuuksiksi, niiden saatavuus on parantunut ja palveluntarpeet tunnistetaan viipymättä. Osallisuutta lisäävät vaikuttamiskeinot ovat käytössä. Palveluiden painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Kaikessa päätöksenteossa on mukana lapsivaikutusten arviointi ja lapsistrategia tunnetaan laajasti. Lapsi- ja perhepalveluiden kustannusten kasvu on pysähtynyt. Työntekijöiden hyvinvointi ja työn mielekkyys on lisääntynyt.
Lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuurin muutos
12.6.2017 Päivi Kalilainen
• Kansallinen kehittämistyö• mm. lapsibudjetointi (Itla, SITRA, MLL, Unicef), työvälineet• seurataan ja viestitään
• Perheystävällinen työpaikka (Työterveyslaitos)• Sähköinen kysely väliaikaishallinnon / maakuntahallinnon työtekijöille ja
yrityksille, (järjestö?)
• Esimiesten työpajatyöskentely
• Lapsiystävällinen kunta –toimintamalli (Unicef)• Seurataan ja viestitään kehitystyöstä
• Keski-Suomen lapsiohjelma (Haukkalan Säätiö)
• MLL Järvi-Suomen piiri: Lapsivaikutusten arviointi (koulutus ja työvälineet) ja Perhekeskustoimintamalli (asukasosallisuus, monikulttuurisuus)
• Hankekoordinaattori Anu Piispanen aloittanut työt 5/2017
• Kesli ja Likes: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten jalkauttaminen ja kouluikäisten lasten harrastustoiminnan aktivointi• Työpajat päivähoidon henkilöstölle (19 tilaisuutta, 300 osallistujaa)
• Kokeilukuntien avaustapaamiset ja avainhenkilöiden tapaamiset
• Suunnitelma harrastustoiminnan nykytilan kartoittamisesta
• Viestintäsuunnitelma12.6.2017
Osatoteuttajien lyhyt tilannekatsaus
• SUUNTA-hanke (ESR), Jamk (2017) ja Nuorten Ystävät (2017-2018): nuorten valmiudet työelämään ja vanhemmuuden tuki• Suunta-ryhmät kevät 2017: Jyväskylä, Pihtipudas, Äänekoski + asiakasrekry
Keuruu, Suolahti, Joutsa
• Perhehoidon järjestöt: perhehoidon kehittämiskokonaisuus, kokemusasiantuntijuus, vertaisarviointi• Asiantuntijapalvelut / osallisuus
• Suunnittelukokoukset
• Koske: jalkautuvat palvelut, erityispalvelujen tuki lähipalveluihin, moniammatillinen konsultaatioryhmä• Yhteistyökokoukset, lausuntovalmistelu, OT-tukikeskus
12.6.2017
• Familyroom: digitaalinen perhekeskus, seurakuntien palvelut• Asiakaskyselykampanja
• www.familyroom.fi
• Sisällöntuottajaverkoston koonti käynnistymässä
• JAMK: hankkeen kokonaisarviointi• Arviointisuunnitelma
• eKoutsi,
• arviointiverstas 9.6.
• Perhetutkimuskeskus: Perhekeskustoimintamallin arviointi• Arviointisuunnitelma rakentumassa
12.6.2017
Osakokonaisuuksien nykytila ja toimenpiteet
Kehittämiskoordinaattoreiden tilannekatsaus ohrylle
12.6.2017
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos –kokonaisuus
valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa
TAVOITTEET:
1) Varhaiskasvatus-, koulu- ja oppilaitosympäristöt ja -yhteisöt
ovat hyvinvointia vahvistavia ja yhteisöllinen työ on suunni-
telmallista ja tavoitteellista.
2) Hyvinvointia vahvistetaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren tar-
peisiin räätälöidyn työn ja palvelujen avulla.
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos –kokonaisuus
valtakunnallisessa LAPE-hankesuunnitelmassa
Vahvistetaan yhteisöllistä hyvinvointityötä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja.
Yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön sisältöjä syvennetään ja toimintatapoja kehitetään.
Kehitetään valtakunnallisesti sähköisiä palveluja ja menetelmiä sekä tuetaan niiden käyttöönottoa varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, koulujen ja oppilaitosten hyvinvointityön tueksi
Tunnistetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen työhön liittyviä osaamistarpeita ja järjestetään tarvittavaa koulutusta.
Toteutetaan maakuntakohtaiset pilotit, joissa kehitetään useamman kunnan alueella varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten yhteisöllistä ja yksilökohtaista työtä. Työskentelyyn liitetään kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmät kunnissa.
Vaihe 1 Kevät 2017
Työskentelyn
käynnistäminen ja
yhteydenotot kuntiin
1. Tiedottaminen
kuntiin, alustavia
yhteydenottoja,
suunnittelussa
mukana olleiden
konsultointi.
2. Hankemateriaaliin
tutustuminen
(LAPE/KSLAPE, K-S
2020)
3. Keskeisten
toimijoiden
kartoittaminen
4. Osatoteuttajien
suunnitelmiin
tutustuminen
5. Etenemisaikataulun
suunnitteleminen
18.4. 2017 – 31.12.2018
Matalan kynnyksen palvelutVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena
Vaihe 2Kesä-syksy 2017
Kuntavierailut, toimijoiden
tapaaminen ja verkostoituminen
1. Kuntavierailut ja yhteydenotot
keskeisiin toimijoihin
2. Lasten, nuorten ja perheiden
osallisuuden ja
vaikutusmahdollisuuksien
kartoittaminen
3. Verkostotyöskentely
4. Kasvatuskumppanuus/kasvatusyht
eistyö -koulutustarpeiden
kartoittaminen (II)
5. Ennaltaehkäisevien hyvien
käytäntöjen kartoittaminen (I)
6. Joustavan koulupäivän ja
kuntouttavan iltapäivätoiminnan
toteuttamisen selvittäminen (I)
7. Palvelujen jalkauttamisen hyvien
käytäntöjen kartoittaminen (III)
Vaihe 3Syksy 2017-syksy 2018
Maakunnallinen yhteistyö ja
toiminnan käynnistäminen
maakunnallisella tasolla
1. Lasten, nuorten ja perheiden
osallisuuden ja vaikuttamisen
tukeminen
2. Osallisuuden,
vuorovaikutusosaamisen ja tuen
tarpeen arviointiin liittyvien
koulutusten toteuttaminen (II)
3. Osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
hyvinvointia tukevien
toimintamallien ottaminen
käyttöön kasvuyhteisöissä (I)
4. Erityistason integraation
toteuttaminen matalan kynnyksen
palveluissa (III)
5. LAPE-kehittämiskokonaisuuksien
yhteen tuonti (myös
toimintakulttuurin muutos ja
sähköiset palvelut)
Vaihe 4Syksy/talvi 2018
LAPE-muutosohjelman
toteutuminen käytännössä
1. Maakunnan yhteinen
lapsistrategia ohjaa
toimintakulttuurin
muutosta
2. Maakunnallinen
perhekeskusmalli
otetaan käyttöön
3. Matalan kynnyksen
palvelut ja erityis- ja
vaativan tason palvelut
on sovitettu yhteen
4. Lasten, nuorten ja
perheiden osallisuuden
toteutuminen on
mahdollistettu sekä
kunnallisella että
maakunnallisella
tasolla
ARVIOINTI
Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen
kasvuyhteisöissä 1/4
Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen
Hyvien käytäntöjen alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä.
Lasten ja nuorten osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet ja vaikuttamisen eri tasojen ymmärtäminen ja hyödyntäminen lasten ja nuorten kuulemisessa, mm. Nuorten ääni uudessa maakuntahallinnossa – hankeyhteistyö, maakuntapäivä 10/2017.
Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos –työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017.
Järjestöjen roolin vahvistaminen hyvinvointityössä, maakunn. yhteistyötapaaminen 19.6. 2017.
Joustavan koulupäivän, kerhotoiminnan lisäämisen ja kuntouttavan iltapäivätoiminnan pilotoinnista kiinnostuneiden tahojen kartoittaminen ja työryhmien perustaminen.
Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 2/4
Yhteisöllisen oppilashuollon kehittäminen
Yhteistyötapaamiset koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien
kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm. maakunn.
kouluspykologien ja –kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017, kehittämistarpeisiin
perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen.
Kunnan hyvinvointisuunnitelman työstämisen tuki, tarpeiden kartoitus kuntakäynneillä,
Jkl:n hyvinvointisuunnitelmaverstas 3.5. 2017.
Tilojen terveellisyyden edistäminen, ”Tilat ja hyvinvointi” –yhteistyökokous mm.
Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydentarkastaja, vanhempien/asiakkaiden edustus
(Vanhempainfoorumi, asiakasraati?), järjestötoimijoita, kesä/syksy 2017.
Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 3/4
Lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva vapaa-aika (mm. harrastustoiminta)
Harrastusten (mm. liikunta, taide ja kulttuuri) tavoitettavuuden parantaminen,
yhteistyökokoukset: maakunn. kuntien kulttuurihyvinvointisuunnitelmatyöryhmä
14.6.2017, Kesli/Likes osatoteuttaja-yhteistyötapaaminen 17.3.2017 ja hyvinvointia
tukeva ”Jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastukseen” –pilotointi
Karstula/Keuruu/Laukaa, yhteistyötapaaminen 7.6.2017.
Tilojen avaaminen kuntalaisten harrastus- ja vapaa-ajankäyttöön, hyvien mallien
kartoittaminen kuntakäynneillä, Jyväskylän alueellinen pilotoinnin
yhteistyötapaaminen (Tilakeskus, kulttuuri- ja liikuntatoimi, MLL,
ympäristöterveydentarkastaja, alueellinen perhekeskus) 23.5.2017.
Järjestöyhteistyö (maakunn. järjestötapaaminen 19.6.2017) ja yhteistyö mm.
”parannetaan taiteen ja kulttuurin saatavuutta” –kärkihankkeen kanssa, muutosagentti
linkkinä.
Osa-alue I: Yhteisöllisen hyvinvointityön edistäminen kasvuyhteisöissä 4/4
Vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja osallisuuden edistäminen
Lasten vanhempien osallisuuden edistäminen ja kytkeminen osaksi yhteisön
hyvinvointityötä, vanhempien keskinäisen verkottumisen ja vertaistuen vahvistaminen:
yhteistyötapaaminen Jkl:n Vanhempainfoorumin kanssa 10.5.2017, vuotuisen foorumin
järjestäminen 10/2017 teemalla ”yhteisöllisyys” (mahd. laajentaminen
valtakunnalliseksi).
Hyvien käytäntöjen ja menetelmien kartoittaminen ja jalkauttaminen, esim.
osatoteuttaja MLL:n ja Vanhempainliiton hyvinvointia edistävät vanhempainiltamallit,
osatoteuttaja KESLI/LiKes:n liikunnalliset vanhempainillat hyvinvoinnin edistäjinä.
Kehitetään osallisuutta tukevia, vuorovaikutuksellisia ja innovatiivisia työmuotoja, myös
digitaalisia: Kehittämistyötä tehdään yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien sekä varhais-
kasvatuksen, esiopetuksen, koulun ja oppilaitosten henkilöstön kanssa.
Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen
(vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman
työn kehittäminen) 1/3
Koulutustarpeiden arviointi
Aiempien koulutusten alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/perhekeskus- kuntakäyntien yhteydessä, noussut esiin mm. lapset puheeksi – menetelmän lisäkoulutus- ja juurruttamistarve (vanhemmuuden työkalupakki tulossa tueksi).
Tuen tarvetta ilmaistu myös kuntien hyvinvointisuunnitelmien laatimisen suhteen.
Henkilökunnan oman osallisuuden vahvistaminen (esim. oman työn arvioinnin ja kehittämisen tuki)
Varhaiskasvatus/koulu/oppilaitos –työntekijöiden osallisuuden edistäminen, kuntakäynnit/työpajat/verkostotyöskentely yhdessä muutosagentti Hanna Hämäläisen kanssa syksyllä 2017.
Käytössä olevien työn kehittämismenetelmien ja käytäntöjen ja tarpeiden kartoittaminen.
Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen
(vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman
työn kehittäminen) 2/3
Yksilökohtaisen oppilashuollon kehittäminen (kouluterveydenhuolto, psykologi- ja
kuraattoripalvelut ja monialainen asiantuntijaryhmä)
Yhteistyö koulujen henkilökunnan kanssa, yhteisölliseen työhön liittyvien
kehittämis- ja osaamistarpeiden tunnistaminen, näkemysten kerääminen mm.
maakunn. kouluspykologien ja –kuraattoreiden työkokouksissa 06/2017,
kehittämistarpeisiin perustuvien monitoimijaisten työryhmien perustaminen.
Tähän linkittyen kouluikäisten perheohjaamisen kehittäminen Jyväskylässä,
yhteistyötapaaminen 2.6.-17 ja ohjausryhmä 8.6.2017. Lisäksi kuntien toimivien
mallien kartoittaminen.
Osa-alue II: Työntekijöiden osaamisen vahvistaminen
(vuorovaikutus, tuen tarpeen arviointi, osallisuus, oman
työn kehittäminen) 3/3
Esiopetuksen yksilökohtaisen opiskeluhuollon mallintaminen
Kasvuympäristöihin sopivien varhaisen tuen ja hoidon käytänteiden
mallintaminen
Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän paikallisen työskentelymallin
laatiminen.
-> Soveltuvien työryhmien kokoaminen lasten, nuorten ja perheiden
osallisuus huomioiden.
Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason
palveluihin 1/2
Hyvien palveluiden jalkauttamiskäytäntöjen kartoittaminen ja mahdollinen
pilotointi kunnissa.
Alustavaa kartoitusta kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -
kuntakäyntien yhteydessä.
Hyvistä käytännöistä viestiminen toimijoille ja toimijoiden välillä
Nykyisten yhteistyö- ja viestintäverkostojen kartoittaminen ja
viestimiseen/verkostotyöskentelyyn liittyvien tuen tarpeiden selvittäminen.
Toimintaympäristöjen mahdollisuuksien ja rajoituksien kartoittaminen
Alustava kartoittaminen 05/2017 käynnistyneiden LAPE/peke -kuntakäyntien
yhteydessä.
Oppilashuollon ja erityistason palvelujen ja esiopetuksen/koulun/oppilaitosten yhteistyökäytänteiden kehittäminen paljon tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeita vastaaviksi
Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa oppilaan vaikeuksien tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa (Keski-Suomen vahvan osaamisen hyödyntäminen), mm. Aikuisuuden kynnyksellä –toiminta, kumppanuusverkoston kanssa yhteistyössä toteutettava työpajapäivä alakoulusta yläkouluun siirtymisen tueksi.
Digitaaliset palvelut
Kootaan paikallisesti käytettävissä oleva palveluvalikoima sähköisessä muo-dossa yhteen sekä ammattilaisten että asiakkaiden tarpeisiin (aiemmin kehitettyä mm. Perhekompassi, Apua koulunkäyntiin ja Nepsy-hoitopolku).
Osa-alue III: Integraatio erityis- ja vaativan tason
palveluihin 2/2
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin rakenteen luominen ja käyttöönotto
Palvelukokonaisuus/palveluverkosto; tehtävät, toimintaperiaatteet, palvelukäytännöt; organisoituminen, johtaminen, yhteensovittaminen; yhteistyörakenteet; osaamistarpeet
Avoimen kohtaamispaikan mallintaminen
Perhekeskustoimintamallin osakokonaisuudet
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen
vahvistaminen
Eroauttamisen palveluilla kohti
yhteistyö-vanhemmuutta
Turvapaikanhakijat ja maahanmuuttaja-
lasten tuki ja palvelut
Lähisuhde- ja perheväkivallan
ennalta ehkäisevä, matalan kynnyksen
työ
Yhdyspintatyöskentely
Lasten ja aikuisten varhainen tuki ja hoito, mm. palveluun pääsy, palveluohjaus, arviointi, avun ja tuen
tarjonta
Näyttöön perustuvan varhaisen tuen,
hoidon ja vanhemmuustaitojen
työkalupakki
21(Mukailtu THL/Marjatta Kekkonen 2017)
Matalan kynnyksen palvelujen verkostoiminen: Keski-Suomen perhekeskustoimintamalli (luonnos)
Yhteydenotot kuntien avainhenkilöille:
Orientaatio,
etenemisaikataulun
sopiminen
Video- tai puhelinneuvottelut, vierailut kunnissa
Vanhojen/nykyisten PEKE suunnitelmien läpikäyminen
Perhekeskustoimintamalli
–toimijat, tilat, sisällöt, vastuut, etenemissuunnitelma
PEKE toimeenpanosuunnitelmien osakokonaisuuksien kytkeminen KUNTIEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIIN
1. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN RAKENTEEN LUOMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTAMINEN
2. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
3. Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta
4. Lähisuhde- ja perheväkivallan ennaltaehkäisy
5. Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton asiat
6. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakki
Muiden kehittämiskokonaisuuksien ja PEKEN integroiminen toisiinsa
YHTEINEN TOIMINTAMALLI KÄYTÖSSÄ
Uudenlainen toimintakulttuuri
Matalan kynnyksen palveluiden sekä erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen sovittaminen
Toimeenpanon jatkaminen
12.6.2017
Vaihe 1
Vaihe 2
Vaihe 3
Vaihe 4
1.4.2017 – 31.12.2018
(huhtikuu 2017) (touko-kesäkuu 2017)
Kuntakohtaiset kuvaukset Maakunnallisen mallin kuvaus ja jatkosuunnitelma
(elokuu 2017- marraskuu 2018)
Kevät 2017 Kevät-Kesä 2017 Syksy 2017 - Syksy 2018 2019
Toimeenpanosuunnitelmien toteuttaminen
Erotilanteen palveluilla kohti sovinnollisuutta
Eroforum
””Ohjausryhmä”
Nykytilan kuvaus 1. Yhteydenotot kuntiin ja muihin toimijoihin, selvitystyö
Kevät-syksy 2017
2. Kuvaus maakunnan eropalveluista
Kevät 2018
3. Eropalveluiden kehittämiskokonaisuuden jatkosuunnitelma Syksy 2018
Koulutukset
Muut koulutukset
Seminaari 1 - ”Lapsi” 24.10.2017 Kuokkalan kirkko
Tiedottaminen
Seminaari 2 - ”Vanhemmat” Kevät 2018
Tiedottaminen
Seminaari 3 - ”Toimijat” Syksy 2018
Tiedottaminen
Vanhemmuus-suunnitelma (HUOM! Opinnäytetyö)
1. Kokeilukäyttö- Tiedottaminen kunnille- Pilottikunnat/-toimijat:
Laukaa, Muurame, muut? Syksy 2017 - Kevät 2018
2. Muutostarpeet ja vaikuttavuus - Webropol-kysely
Syksy 2018
3. Vanhemmuussuunnitelman käyttöönotto maakunnassa- Päätös/linjaus
Syksy 2018
Perhekompassi -Apuaeroon.fi
Selvitystyö,tiedottaminen
Tietojen täydentäminen, tiedottaminen
Tiedottaminen
Osallisuus,kokemusasiantun
tijuuden hyödyntäminen
Opinnäytetyö (vanhemmuus-suunnitelma)
Toteutus Syksy 2017- Kevät 2018
Julkaisu Syksy 2018
Sisältö/tehtävä Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3
Millainen perhekeskustoiminta-
mallimme on?
Verkostomainen, fyysinen,
sähköinen, hybridi…
Ketä perhekeskustoiminta-
malliimme kuuluu?
Mitkä ovat meidän vahvuudet ja osaaminen?
Millaista osaamista pitäisi vahvistaa, millaista resurssia
tarvitsemme?
Kuinka etenemme,
kenen kanssa?
Hankasalmi Tapaaminen 15.5.2017 25.10.2017 (aika muuttuu) Perhekeskustoimintamallineteneminen kunnittain
- Prosessimainen- Kuntakohtainen;
erityispiirteet, tarpeet, vahvuudet huomioiden
- Kehittämiskoordinaattorit kuntien apuna ja tukena mallin rakentamisessa / käyttöönottamisessa
- Tavoitteena maakunnallinen perhekeskustoimintamalli; yhteiset arvot ja periaatteet, toimintatavat
Joutsa / Luhanka Tapaaminen 7.6.2017
Jyväskylä Tapaaminen 4.5.2017 Tapaaminen 31.5.2017
Jämsä Tapaaminen 9.6.2017 (aika muuttuu)
Kannonkoski Tapaaminen 16.5.2017 Videoneuvottelu 20.6.2017
Karstula Tapaaminen 14.6.2017
Keuruu Tapaaminen 10.5.2017 Tapaaminen 11.9.2017
Kinnula Tapaaminen 12.6.2017
Kivijärvi Tapaaminen 14.6.2017
Konnevesi Tapaaminen 7.6.2017
Kyyjärvi Tapaaminen 31.5.2017
Laukaa Tapaaminen 19.5.2017
Multia Tapaaminen 5.6.2017
Muurame Tapaaminen 31.5.2017
Petäjävesi Tapaaminen 5.6.2017
Pihtipudas/Viitasaari Tapaaminen 13.6.2017
Saarijärvi / Saarikka Tapaaminen 12.6.2017
Toivakka Tapaaminen 11.5.2017
Uurainen Tapaaminen 5.5.2017
Äänekoski Tapaaminen 5.5.2017
Sari Paananensari.h.paananen(at)jkl.fiPuh. 014 266 4870, 050 351 8621
Perhekeskuskehittämiskoordinaattorit
Petri Oinonenpetri.oinonen(at)jkl.fi
Puh. 014 266 0568, 050 412 4028
Vaihe 1 Kevät – syksy 2017
Työskentelyn käynnistäminen ja
yhteydenotot kuntiin
1. Yhteydenotot ja kuntakäynnit,
suunnittelussa mukana olleiden
tapaamiset.
2. Keskeisten toimijoiden
kartoittaminen ja teemakohtaisten
(perhetyö ja –kuntoutus, systeeminen
sosiaalityö, perhehoito,
laitoshoito/sijaishuollon ohjaus ja
valvonta, monitoimijainen arviointi,
pitkäaikaissairaat lapset) työryhmien
ja pilottien käynnistäminen
3. Osatoteuttajien tapaamiset ja
yhteistyösuunnitelman teko
4. Etenemisaikataulun selventäminen
5. Lasten, nuorten ja perheiden
osallisuus, asiantuntijapalvelut
3.4. 2017 – 31.12.2018
Erityis- ja vaativimman tason palvelut-KSLAPE-muutosohjelman toteutuminen käytännössä
Vaihe 2Kevät 2018
Maakunnallisen yhteisyön ja pilotointien
jatkaminen
1. Integraation edistäminen yhdyspinnoissa
perustason (perhekeskus ja koulu-
varhaiskasvatus) kanssa
2. Toimintakulttuurin muutos ja sähköiset
palvelut – kokonaisuuksien edistäminen
yhteistyössä toimijoiden (mm. JAMK) ja
muiden koordinaattorien kanssa
3. Osallisuuden edistäminen yhteistyössä
toimijoiden (lapset, nuoret pereet,
kunnat jne) sekä yhteistyökumppanin
(Pesäpuu) kanssa
4. Yhteistyö Jyväskylän yliopiston kanssa
(systeeminen sosiaalityö, perhehoito)
5. Maakunnallisen yhteistyön ja pilotointien
jatkaminen ja etenemisestä viestintä,
pilottien laajentaminen
osaamisverkostoiksi?
6. Koulutukset (jo vaiheessa 1)
Vaihe 3Syksy/talvi 2018
Kehitetyt toimintamallit
osaksi rakenteita ja arjen
työtä
1. Reflektointi:
Pilotointien koonti,
arviointi (prosessina)
ja hyvien käytänteiden
levittäminen ja
käyttöönotto, mihin
jatkossa on
keskityttävä?
2. Tuki muutostyölle
jatkossa?
suunnitelma
ARVIOINTI
TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO ”
”Työrukkanen”
Monitoimijainen
perhetyö ja -
kuntoutus
Suunnittelutapaaminen
17.5.2017
Tuas / Paatti – tapaaminen
15.5.2017
Teemaryhmä 18.9.2017
(Pilottikunnat + keskeiset
yhteistyötahot)
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
Monitoimijainen
arviointi
Maakunnallinen
monitoimijainen koulutus
16.5.2017
Yhteistyö pilottikuntien
kanssa, esim. Jkl 14.6.,
yhteiskehittämispäivä THL
10.10. (ei vielä vahvistettu)
Yhteistyö JAMK:n kanssa
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
Systeeminen
sosiaalityö
Pilotointi käynnistynyt
THL:n koulutuksella
toukokuussa 2017
(Jyväskylä + Saarikka)
Valtakunnallinen
tapaaminen 30.5.2017
Pilotointi jatkuu syksy
2017, maakunnallinen
osaamisverkosto/koulutus
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
OSA-ALUE
TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO ”
”Työrukkanen”
Vammaiset lapset ja
nuoret
Maakunnallinen
vammaispalvelutyöryhmä
8.5.2017
Yhteistyöpalaveri Vaalijalan
kanssa 5.6.2017
Maakunnallinen
vammaispalvelutyöryhmä
11.9.2017
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
Pitkäaikaissairaat
lapset ja nuoret
Maakunnallinen
yhteistyötapaaminen
2.5.2017
Yhteistyötapaaminen
7.6.2017
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
Maahanmuuttajaper-
heet, yksin tulleet
turvapaikanhakijalap-
set ja -nuoret
Yhteistyössä Ely-keskuksen
kanssa, 15.6.2017
suunnitelma
Seminaari yhteistyössä ELY-
keskuksen kanssa syksy
2017
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
OSA-ALUE
TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO ”
”Työrukkanen”
Perhehoito
(maakunnallinen
perhehoidon
toimintamalli)
Maakunnallinen
yhteistyötapaaminen
23.5.2107
Toinen maakunnallinen
yhteistyötapaaminen
11.9.2017
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma
Sijaishuollon ohjaus
ja
valvonta
Maakunnallinen
sijaishuollon
laitostapaaminen 8.6.2017
Maakunnallinen
sijaishuollon
laitostapaaminen 18.9.2017
Pilotointi, arviointi,
jatkosuunnitelma,
yhteistyö JAMK:n kanssa
Osaamis- ja
tukikeskusverkosto
(vaativan erityistason
palvelut)
Valtakunnallinen
tapaaminen 30.5.2017
Valtakunnallinen
tapaaminen 6.6.2017
OT-keskus- aluetapaaminen
29.8.2017
Pienemmät alueelliset
ja/tai teemakohtaiset
työryhmät
OSA-ALUE
TYÖSUUNNITELMA, ERITYIS- JA VAATIVA TASO ”
Osallisuus,
kokemusasiantunti-
juus
Korkeakouluyhteistyö
(tutkimus, käytännön
harjoittelu)
Kokemusasiantuntijat
mukana kaikissa
teemaryhmissä
Asiantuntijapalvelut
Koulutukset,
integraatio ja
sähköiset palvelut
Esim.
yhteiskehittämispäivät,
yhteistyö JAMK:n ja
erikoissairaanhoidon kanssa
OSA-ALUE