Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehtiKesäkuu 2017 36. vuosikerta

Keski-SuomenMaanpuolustaja

ksmaanpuolustaja.fi

ResUl:n perinneaseiden SM avasi Keuruun ampumaurheilukeskuksen!Viitasaaren Reserviläiset ry

60 vuotta JUHLAKONSERTTI

Su 17.9.2017 klo 13.00 Viitasaari Areenalla.

KENTTÄHARMAA -orkesteri.

Kahvitarjoilu.

Tilaisuus on avoin ja vapaa.

Tervetuloa!Suomi 100 vuotta maakuntamarssi veti 1000 osallistujaa. Kuvassa Pylkönmäen sankari-hautausmaa 10.6.2017. Sivu 5.

Puolustusselonteosta. Sivu 6.

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/20172

Lehti on Keski-Suomen reservipiirien tiedotuslehti, joka uutisoi pääsääntöisesti piirien alueen maanpuolustustapahtumia. Lehteä ei voi tilata, vaan se sisältyy jäsenen suorittamaan jäsenmaksuun. Osoitemuutokset on toimitettava suoraan oman liiton jäsensihteerille.RUL: jasenasiat@rul.fi, puh. 09 405 62011 RES: jasenasiat@reservilaisliitto.fi, puh. 09 405 62010 Fax molemmille: 09 499 875Julkaisijat: Keski-Suomen Reserviupseeripiiri ry Keski-Suomen Reserviläispiiri ry

Päätoimittaja: Tapio Paappanen, Vitsakuja 3, 42700 KEURUU Puh. 0400 626 695 paatoimittaja@ksrespiirit.fiIlmoitusmyynti ja markkinointi: Veijo Mononen, puh. 040 744 1444 veijo.mononen@gmail.comLehden vakituiset avustajat: Pentti Ruohotie, Tampere, Hannu Karjalainen, Jämsä, Martti Porvali, Jyväskylä, Jukka-Pekka Suutarinen, Jyväskylä, Kari Löfgren, Jyväskylä, Kari Hämäläinen, Viitasaari,

Sivunvalmistus ja taitto: Tapio Paappanen Ky, Vitsakuja 3, 42700 KEURUUKansikuva: Tapio Paappanen ARPSPainopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, TampereReserviupseeripiiri ja reserviläispiiri: reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi reservilaispiiri@ksrespiirit.fiToiminnanjohtaja Tapio Paappanen Piiritoimisto: Gummeruksenkatu 7, 40100 JYVÄSKYLÄ

Piirien verkkosivut: www.ksrespiirit.fiVerkkotoimittaja Eila Keinonen, puh. 044 9746508verkkotoimittaja@ksrespiirit.fi

Piirien puheenjohtajat: RUP: Jarmo Siltanen, Jyväskylä puh. 040 510 9617 RES: Jouko Hyppönen, Konnevesi, puh. 0400 500 231Piirien taloudenhoitaja: Harri Jaakkola, Äänekoski, puh. 050 598 7376

KESKI-SUOMEN MAANPUOLUSTAJA Lehden seuraava numero ilmestyy viikolla 38 syyskuussa 2017. Lehteen tarkoitettu aineisto suoraan päätoimittajalle 31.8.2017 mennessä.

PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI

Kesäyön marssi on perinteinen marssitapahtuma, joka on järjestetty jo lähes parikym-mentä vuotta. Tapahtumia on tänä kesänä ollut jo Turussa, Tuusulassa ja Rovaniemellä. Neljäs tapahtuma rantautuu Jyväskylään 19.8.2017. Marssijat vaeltavat Jyväsjärven ran-tamaisemissa. Matka on lyhimmillään 6 kilometriä. Pisimmillään voi paahtaa viileneväs-sä kesäyössä 42 km.

Nyt kun Kesäyön marssille on aikaa vielä pari kuukautta, on mahdollista kehittää itsel-leen sopiva osallistumisstrategia riippuen motivaation tasosta ja omasta kunnosta tai kun-nottomuudesta.

Kieli vyön alle -strategia: Ota marssi tosissasi ja harjoittele kieli vyön alla parin kuukauden ajan. Päivittäiset len-

kit ovat onnistuneita vain, jos veri maistuu suussa ja kroppa huutaa hoosiannaa. Lopputu-loksena olet joko ylikunnossa tai teet huippusuorituksen. Jälkeenpäin voit sitten miettiä, olisiko kesän voinut kuitenkin viettää vähän rattoisammin.

Kyllä kesä kunnon ylläpitää -strategia: Vietä kesä rennosti grillaillen ja saunaoluita nautiskellen. Tulee se marssi eteen ilman

ylimääräistä stressiäkin. Lopputulos on yllätys kaikille. Tuurilla se ankkakin pinnalla py-syy.

Pimeässä on hyvä taivaltaa -strategia:Elokuun iltayöt ovat jo yllättävän pimeitä ja ilma viilenee nopeasti. Jos harjoittelu on

jäänyt väliin, pimeässä on hyvä taivaltaa ilman, että kukaan tunnistaa. Yhden kierroksen voit vaikka jättää väliin, piiloutumalla sillan alle ja tulemalla joukon mukaan sitten toi-selle kierrokselle. Lopputuloksena: ihmettely, miksi yleensä halusit marssiin osallistua.

Julkisuusstrategia: Jos et ole tai olevinasi sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa. Ei riitä, että ajoitat kun-

non kohdilleen. Pitää myös miettiä tarkkaan, miten julkistat kavereillesi osallistumisen marssille. Hienot Facebook-kuvat harjoittelun aikana ja lähtötunnelmista ovat peruskau-raa. Kuvia ei oteta siinä vaiheessa, kun juokset pusikkoon oksentamaan uupumusta pois. Maalissa pystyt kyllä tsemppaamaan itsellesi ”minä tein sen” -hymyn siihen viimeiseen selfieen.

Pakene takavasemmalle -strategia: Jos kunnon ajoitus ei ole mennyt kohdilleen, voit turvautua pakenemisstrategiaan. En-

nakkoon kannattaa hehkuttaa kohentuvaa kuntoa ja ottaa paljon kuvia kavereille eri vai-heissa. Jos huomaat viime hetkillä, että kuntosi on pettämässä niin kehitä itsellesi sopiva vaiva, johon vedoten sinun on pakko harmitellen vetäytyä marssilta. Iskiashermopinne tai jalkapöydän hiusmurtuma saattaisivat toimia. Lopputuloksena saat paljon sympatiaa ja vetäytymisesi marssilta on lähestulkoon mitalin arvoinen suoritus.

Ei se ole niin justiinsa -strategia: Ilmoittaudu rohkeasti koko 42 km marssille. Jos H-hetkellä ei marssiminen enää nap-

paakaan niin aina voit pysähtyä vaikka Rhea-laivalle tankkaukselle. Aika lailla sama, marssitko 42 kilometriä vai 4,2 kilometriä. Ei se ole niin justiinsa.

Mikä on se paras strategia? Sanoisin, että näiden edellä kuvattujen sopiva kombinaatio. Harjoittelua kannattaa teh-

dä sopivalla tasolla, mutta kesästä nauttien. Hehkuttaa tapahtumaa kavereiden kanssa Fa-cebookissa ja samalla nostattaa yhteishenkeä. Jos tuntuu siltä, että kunto ei kestä, niin kä-velee sen verran, kun kuntoa on. Ja lopuksi on tyytyväinen siihen, mitä saa aikaiseksi. Ei se ole niin justiinsa.

Eeva-Kaisa RouhiainenKeski-Suomen reservipiirientiedotustoimikunnan jäsen

Rouhee marssistrategia

Kohtaamisia ja vaikuttamista – yhdessä oppienSuomen itsenäisyyden juhlavuosi on tarjonnut ja tulee tarjoamaan tänä vuonna poikkeuk-sellisen runsaasti mahdollisuuksia kokea yhdessä Suomi 100 -juhlavuosi erilaisten tapahtu-mien muodossa.

Maanpuolustusnaisten kevät alkoi oman lipun naulaamistilaisuudella helmikuussa ja Sisukas Nainen -tapahtumalla maaliskuussa. Kummassakin tapahtumassa saattoi tuntea hyvin vahvana vapaaehtoisen maanpuolustusväen yhdessä tekemisen ja olemisen ilon. Päällimmäisenä monella varmasti oli vahvana tunne kiitollisuudesta – tämä on meille mah-dollista ja voimme melko rauhallisin mielin elää omaa arkeamme.

Uudenlainen kohtaaminen oli Lutakonaukiolla viime torstaina, kun saimme joukolla tuoda omaa osaamistamme esiin suurelle yleisölle Puolustusvoimien Suomi 100 -kesä-kiertueen ja Nuku rauhassa -kokonaisturvallisuuden tapahtumassa. Siellä kohdattiin paljon erilaisia ihmisiä ja käytiin hyvää keskustelua. Viimeaikaiset tapahtumat meillä ja maailmal-la ovat saaneet monet mietteliääksi – mihin kaikkeen olisi varauduttava? Arjesta on tullut arvaamatonta, eikä aina voi nukkua rauhassa.

Tällaisen järjestötyön kautta tulee hyvin tarjolle mielenkiintoisia koulutuksia ja tapahtu-mia, joissa voi opetella uusia taitoja tai saada uutta näkökulmaa ja varmuutta arkeensa. Naisille tällaisia koulutuksia järjestää mm. Maanpuolustusnaisten Liitto Jotos-tapahtumien ja SoMa-koulutusten sekä Naisten Valmiusliitto Nasta-harjoitusten muodossa.

Sain toukokuussa mahdollisuuden osallistua Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoituksen Informaatiovaikuttamisen kurssille Leijona 2017 -harjoituksessa. Kurssinjohtaja Christina Forsgårdin johdolla saimme Suomen huippuasiantuntijoiden pitämillä luennoilla runsaasti ajattelemisen aihetta ja toivottavasti myös uusia tapoja toimia omissa ympyröissämme.

Useimmat kouluttajat nostivat koulutuksessamme esille kuplan, jossa elämme samanmie-listen kavereittemme kanssa ja näin vahvistamme omia käsityksiämme ja ennakkoluulo-jamme. Jaamme ja tuotamme yksiksemme usein sisältöä sosiaaliseen mediaan sen enempää miettimättä. Faktoja ei välitetä eikä jakseta tarkistaa, jos asiat sopivat omiin näkökantoihin. Meitä kehotettiin pitämään omissa kaveripiireissämme useampia mielipiteiltään erilaisia ihmisiä, jotta kuplassamme olisi riittävästi säröjä ja lommoja. Elämässä pitäisi olla sopivas-ti harmaasävyjäkin. Sosiaalisen median kanssakäymisessä alasammuttavaa törkyä, huhua ja valhetta riittää. Jos vähänkin mietityttää, pitäisikö jotakin sisältöä jakaa tai tykätä, voisim-me ensin kysyä: mikä tuo sinun tietolähteesi on? Sekin olisi sitä tämän ajan ”maanpuolus-tamista”, ollaan mukana siellä missä muutkin, vaikuttamassa ja tositietoa etsimässä.

Kurssilla kävimme kuvitteellisen informaatiosodan. Porukka jaettiin eri rooleihin, ja sen mukaisesti sitten kävimme informaatiosotaa. Loan heittäjän rooli oli helppo. Siitä vaan kehiin luulot, vihapuheet, kuvamanipulointi, suoranaiset valheet ja muilta tahoilta tullut lisätykitys – jälki oli pöyristyttävää. Vaikka kaikki tiesivät, että kyseessä oli harjoitus, asiat mietityttivät ja puhuttivat pitkään. Aistittavissa oli, että asenne viranomaisten tekemää työ-tä kohtaan parani. Virkavastuussa tai päätoimittajavetoisessa lehdistössä toimivien toimin-taa säätelevät lait, asetukset ja säännökset julkisuusperiaatteista. Asioiden tarkistaminen ja osapuolten kuuleminen kuuluvat asiaan. Se ei tapahdu hetkessä, ja niinpä julkisuuteen asioita kerrotaan virkavastuulla. Välillä viive on melkoinen ja tarvitaan kärsivällisyyttä.

Oli kuitenkin helpottavaa kuulla ja huomata, että ihan kaikkea emme mukisematta niele tai usko. Meissä on tervettä epäluuloisuutta. Arvaillaan ja keskustellaan siis asioista tois-temme kanssa, tuttujen ja tuntemattomien. Aina tapahtuu ja sattuu. Viestinnän tyhjiö täyttyy heti. Pidetään omalta osaltamme huolta, että se täyttyy mahdolli-simman luotettavilla tiedoilla ja punnituilla näkemyksillä.

Eila Keinonentiedotustoimikunnan jäsen ja verkkotoimittaja

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 3

Keski-Suomen Aluetoimiston päällikköeverstiluutnantti Jukka Kentala.

Arvoisat maanpuolustajat, Suomi on hyvä maa. Itsenäisen Suomen 100-vuo-tisjuhlan kynnyksellä Tilastokeskus keräsi kansainvälisistä tutkimuksista listan asioita, joissa Suomi on maail-man kärjessä: Suomi on maailman va-kain valtio, Suomi on maailman turval-lisin valtio, Suomessa on maailman pa-ras hallinto, Suomi on inhimillisen hy-vinvoinnin vertailussa maailman paras valtio, Suomessa on eniten maailmassa henkistä pääomaa. Tämänkaltaisia asi-oita on listassa yli 50. Taistellen säily-neen vapautemme turvin on Suomea rakennettu määrätietoisesti - olemme kehittäneet omaa kansallista elämän-tapaamme ja kulttuuriamme omin ar-vostuksin ja omin päätöksin. Ja missä olemme nyt - maailman kärkivaltioita usealla mittarilla tarkasteltuna. On siis todellakin syytä olla onnellinen.

Hetki aikaa sitten saimme viet-tää kansallista veteraanipäivää. Tänä vuonna tuli kuluneeksi jo 72 vuotta siitä, kun aseet vaikenivat Suomessa. 27.4.1945 Sotiemme veteraanien työ oli sotatoimien osalta ohi. Toivon sy-dämestäni, että me tästäkin eteenpäin voimme aina kansallisena veteraani-päivänä kiittää pysyvästä rauhasta. Valmistautuessani hetki sitten tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän ti-laisuuksiin minua puhutteli erityisesti kansallisen veteraanipäivän teemat.

Tästä haluaisin teille - hyvät luki-jat - nyt kirjoittaa. Vuodesta 1989 al-kaen kansalliselle veteraanipäivälle on annettu oma teemansa. Ne ovat olleet hyvin valittuja ja niissä on sanomaa. Tämän vuoden otsikkona oli ”Kansal-linen veteraanipäivä - sinun veteraani-päiväsi”. Minusta tuo lause sitoo kan-sallisen veteraanipäivän hienolla taval-la meihin jokaiseen - on Sinun - juu-ri Sinun - veteraanipäiväsi - olit sitten pieni tai suuri, vanha taikka nuori - on sinun päiväsi.

Haluaisin kuitenkin tarkastella myös menneiden vuosien teemoja - ne ovat ihan jokainen ajankohtaisia tänäkin päivänä - tässä muutama. Vuonna 1991 veteraanipäivän teema oli ”Veteraani-en työ - kansakuntamme peruskallio”. Kun omaa taivaltani tässä elämässäni ajattelen, saa tuo lause minun sydä-messäni suuren arvon ja merkityksen. Olen jotenkin vuosieni varrella saanut veteraaneista itselleni voimaa - he ovat minulle kuin voimanlähde - peruskal-lio, sellainen perintö, jolla on hyvä ja tukeva seistä.

Erittäin merkitykselliseksi on mie-lessäni noussut myös vuoden 2010 tee-ma - ”Kuule tuhannet tarinat”. Tuon lauseen avulla voin ymmär-tää, että tätä maata ovat puolustaneet yksilöt - ihmiset, joilla jokaisella on oma tari-

nansa. Näitä kohtaloita olen saanut olla kuulemassa ja tarinoiden myötä voi-nut ymmärtää sitä suurta sydämen vii-sautta, jota veteraanisukupolvella on. Yksi hienoimmista opeista - tai oike-astaan viisaudesta - jonka olen itselleni saanut, on erään Äänekoskelaisen JR 50:en veteraanin - konepistoolimiehen - sanat minulle: ”Pidä itsestäsi huoli, älä töni toisia ja tiukan paikan tullen pidä kaveri lähellä. Se toimi rintamalla ja se toimii arkipäiväisessäkin elämäs-sä.” Tämän sanoman olen kertonut jo yli 3000 keskisuomalaiselle nuorelle miehelle kutsuntojen yhteydessä.

Kuten tiedätte, olen alkuvuoden ai-kana saanut olla mukana keskisuoma-laisten maanpuolustusnaisten juhla-hetkissä. Ensiksi heidän kantolippun-sa naulaus- ja siunaustilaisuudessa ja sitten ”Sisukas Nainen”-tapahtumassa. Olen aina tiennyt naistemme roolin it-senäisyytemme säilyttämisen tausta-voimana, mutta nyt se on minulle ikään kuin kirkastunut. Tämän vuoksi kan-sallisen veteraanipäivän teema vuo-delta 1998 on minulle arvokas - ”So-tiemme miehet ja naiset - itsenäisyy-den turva”. Me emme olisi tässä ilman naistemme valtavan suurta panosta vii-me sotiemme aikana. On arvioitu, että noin 1,5 miljoonaa naista oli sotiemme aikana maanpuolustusta ja yhteiskun-nan toimeentuloa tukevissa tehtävissä.

Esimerkiksi tuo numerotieto osoittaa kiistatta, että tätä maata on puolustet-tu ja rakennettu yhdessä. Ei kenenkään yksin tehtynä, vaan rintarinnan.

Nyt, kun Suomemme täyttää 100 vuotta, voin todeta kiitollisin mielin itsenäisyytemme juhlavuoden teeman turvin ”Yhdessä”. Yhdessä tekemällä maamme tulee aina olemaan maailman paras maa ihmisten asua. Hyvät maan-puolustajat - tässä kaikessa meillä on joka päivä mahdollisuus voimaantumi-seen - meidän työmme - sillä on suuri tarkoitus.

”Ja jälkeen kaiken, minkä te koitte, yhä vielä te hymyillä voitte”. Näin kir-joitti Yrjö Jylhä. Kiitän nöyrästi maa-tamme puolustanutta ja sen jälleenra-kentanutta sukupolvea kaikesta siitä, mitä meillä nyt on. Kiitän myös eri-tyisesti veteraanejamme siitä elämän ilosta, joka heistä ympärillemme välit-tyy. Nöyrin mielin teen omalta osaltani parhaani, että vaalisimme tätä maata ja saamaamme perintöä suoraselkäisinä suomalaisina.

Keski-Suomen aluetoimiston päällikköEverstiluutnantti Jukka Kentala

”Yhdessä”

Ilmavoimien joukkoja edusta-neet osastot järjestyivät Ilmasota-koulun Aliupseerikoulun aukiolle, jossa paraatikatselmuksen päät-teeksi kenraalimajuri Kim Jäämeri, 52, luovutti Ilmavoivat seuraajal-leen prikaatikenraali Sampo Eske-liselle, 53, Hawkien ja Hornetien ylilennon siivittämänä. Jäämeri siirtyy Pääesikuntaan puolustus-voimien strategiapäälliköksi 1.6. alkaen.

On oltava valmiinaTehtävät vastaanotettuaan pri-

kaatikenraali Sampo Eskelinen to-tesi puheessaan, että valmiuden yl-läpidon on oltava tehokasta, kos-ka ilmavoimia koetellaan jatku-vasti. Ennakoinnilla on painotettu rooli. Krimin tilanteen jälkeen on käynnistynyt uusi tilanne, mikä on konkreettisesti vaikuttanut Suomen Ilmavoimien toiminnan kehittämi-seen. Uudella komentajalla alkaa laskeutuminen käytännön arkeen

viikolla 23, jolloin käynnistyy tu-tustuminen Ilmavoimien joukko-osastoihin. Ensimmäinen ulko-maanmatka Ilmavoimien komenta-jana prikaatikenraali Sampo Eske-lisellä suuntautuu Norjaan.

Tutut maisemat- Edellinen tehtäväni oli ilma-

voimien johdossa, joten sillä tavoin tulen tuttuun toimintaympäristöön, totesi uusi Ilmavoimien komentaja prikaatikenraali Sampo Eskelinen mediatilaisuudessa Tikkakoskella 29.5. – Ennen tätä päivää olen Ki-min kanssa keskustellut lähinnä sii-tä, että millaisia ovat lähiajan haas-teet ja missä mennään nyt, sanoi Eskelinen.

Kolme vuotta on sopiva aika komentajana

Ilmavoimia kolmisen vuotta ko-mentanut kenraalimajuri Kim Jää-

meri kertoi pestinsä olleen sopi-van mittainen. – Aika on mennyt nopeasti. Haasteita tuli heti tehtä-vän alussa Ukrainan kriisistä. Nyt on kuitenkin päästy uusien asioi-den kanssa hyvään vauhtiin. Näi-hin kuuluu mm. uusien hävittäjien hankintaprojekti, kertoi Jäämeri. Il-mavoimien upseeriston urakierron nopeudesta hän mainitsi, että jon-kun verran asiaan on vaikuttanut 1990-luvun lopulla ilmavoimista muualle siirtynyt upseerien joukko ja se näkyy joidenkin tehtävien ly-hyydessä.

– On uran varrella nähty jopa va-jaan vuoden mittaisiakin tehtäviä, totesivat molemmat kenraalit yhtä aikaa. Jäämeren mielestä kolmen vuoden mittainen aika on komen-tajuuden ja organisaation kannalta sopivantuntuinen. – Tehtävään tu-tustuminen, toiminnan kehittämi-nen ja uudistusten seuranta on sil-loin mahdollista, sanoi Jäämeri.

Kim Jäämeri luovutti Ilmavoimat Sampo EskeliselleKomentaja vaihtui keväisen purevassa tuulessa

Suomen lipun luovutus vaihtoi komentajuuden Ilmavoimissa. Vanha ja uusi komentaja paraatikatselmuksessa. Kim Jäämeri (kesk.), Sampo Eskelinen (oik.).Paraatin komentaja prikaatikenraali Petri Tolla (vas.).

Kim JäämeriKenraalimajuriPv:n strategiapäällikkö 1.6.2017

Sampo EskelinenPrikaatikenraaliIlmavoimien komentaja 1.6.2017

Hornetit ja Hawkit suorittivat ylilennon tehtävien vaihdon hetkellä.

Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen

Kentsun korneri

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/20174

Riku TenhunenVanhempi koulutuspäällikkö

Kolmekymmentä kurssia on to-teutettu vuoden ensimmäisellä puo-liskolla. Jyrkkä on alamäki verrat-tuna menneisiin vuosiin. Vuonna 2015 kursseja oli vuoden ensim-mäisellä puoliskolla toteutettu jo viisikymmentä, 2016 kursseja oli saatu päätökseen nelisenkymmen-tä. Kuluneen vuoden aikana, sen alkupuolelle suunnitelluista kuu-destakymmenestä kurssista perut-tiin puolet ja kursseja toteutettiin ainoastaan kolmekymmentä. Näil-

lä tilastoilla näyttää vuoden 2018 puolivälistä tulevan kahdenkym-menen kurssin puolivuotissaldo. Toteutetaanko vuonna 2020 enää lainkaan kursseja?

Peruuntumiset takaiskujaPikku-Nastan peruminen oli

melkoinen takaisku. Harjoitus saa-tiin neuvoteltua toteutettavaksi, vaikkei se ollutkaan alkuperäises-sä suunnitelmassa. Ilmasotakou-lu teki merkittävän järjestelytyön harjoituksen toteuttamiseksi. Il-masotakoulu ja Leijona Catering oli varautunut työaikasuunnittelus-sa vahventamaa kurssiviikonlopun miehitystä. Oman lukunsa asiaan tekee vielä kurssimaksujen palau-tukset jota ei voi tehdä ”massa-ajo-na”, vaan ne on kirjattava jokainen erikseen MPK:n maksuliikennejär-jestelmään.

Valta-osa kursseista peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia, touko-kesäkuun kursseja jouduttiin taas perumaan erilaisten tapahtumi-en päällekkäisyyksien takia.

Tilastoihin saatiin merkintä kou-lutusvuorokausien lukumääräk-si 920 ja kurssilaisten määräksi 660 kurssilaista. Verrokkina vuo-den 2016 tilasto 700 kurssilaista ja kurssivuorokausia kertyi noin 1200. Verrattuna muutamaan edel-liseen vuoteen on osallistujien ja kurssivuorokausien määrässä roi-ma lasku.

Kurssit suunniteltiin ja toteutet-tiin vapaaehtoisten kurssinjohtaji-en ja kouluttajien toimesta. Kurssin johto käyttää merkittävän määrän omaa aikaansa ja osaamistaan kurs-sien suunnitteluun. Onneksi kurssi-en johdon asenne on vielä tällä het-kellä seuraavanlainen: ” On hyvä suunnitelma valmiina seuraavalle vuodelle. Kokeillaan sitten uudel-leen”.

Toteutuneitten kurssien kurssipa-lautteiden mukaan kurssilaiset ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaan-sa koulutukseen. Kurssinjohtajien kurssien suunnitteluun ja toteutuk-seen antama panos on merkittävä, kurssilaiset eivät näe kuinka suuren työn, kurssien johto tekee suunni-tellessa, toteuttaessa sekä päättäes-

sä kurssinne. Keski-Suomen Alue-toimisto sekä Ilmasotakoulu ovat mahdollistaneet ja tukeneet toimin-taamme kiitettävästi. Kiitänkin an-tamastanne tuesta vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle.

Vuoden 2018 kurssisuunnittelusta

Lehden ilmestyessä vuosi 2018 on saatu puolivalmiiksi ja aluetoi-misto on jo antanut alustavia suun-tauksia vuodelle 2019. Vielä ei MPK ole täysin onnistunut lomitta-maa kurssisuunnitteluaan Ilmavoi-mien harjoituskalenterin mukaisek-si. Nyt Ilmavoimien suurten harjoi-tusten saatuaan sijansa on MPK:n kurssisuunnittelu toteutettava nou-dattaen Ilmavoimien harjoituska-lenteria.

Suurten harjoitusten aikana jot-ka Ilmasotakoulu johtaa, ei MPK:n kursseille ole mahdollista luovuttaa kaikkea kurssien tarvitsemaa kalus-toa. Myös ennakointi sekä yhteis-työ muiden samanaikaisesti toteu-tettavien kurssien kurssijohtajien kanssa korostuvat. Vuonna 2018 on kursseja toteutettava useita samana viikonloppuna. Kursseja keskittä-mällä kevennetään Ilmasotakoulun varastojen työmäärää sekä sääste-tään MPK:n koulutuspäälliköitten suoritteita.

Merkittävä ongelma on Ilmaso-takoulun ampumaradat. Tällä het-kellä ne mahdollistavat ainoastaan perusammuntojen toteuttamisen. Ainoa vaihtoehto on puolustus-voimien tilaamien ampumapainot-teisten kurssien vienti Panssaripri-kaatin ampuma-alueelle Hätilään. Sotilaallisten valmiuksien kurs-seilla, joissa ei ole käytettävissä puolustusvoimien aseita ja ampu-matarvikkeita, voidaan ammunnat toteuttaa maakuntien ampumara-doilla.

Saapumiserien peruskoulutus-kaudella kivääriampumarata tulee olemaan tammi- helmikuun ja hei-

nä- elokuun ILMASK:n käytössä myös viikonloppuisin.

Kursseille ilmoittautuminen

MPK:n uutta henkilöstöraken-netta on kokeiltu hieman alle puo-livuotta. Koulutuspäälliköt eivät ole tavoitettavissa entiseen tapaan. Käytännössä työ toteutetaan siten, että kuun alussa on toimistopäi-vä, jolloin valmistellaan kahden kuukauden kuluttua toteutettavien kurssien tukipyynnöt. Loppuaika kuukaudesta meneekin sitten kurs-sien toteuttamisessa. Käytännössä koulutuspäällikkö on toimipisteel-lään kahtena viikonloppuna kuu-kaudessa.

Kursseille on ilmoittaudutta-va MPK:n järjestelmässä ennak-koon, noudattakaa myös ilmoit-tautumisaikatauluja sillä muona – ja materiaalitilaukset on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kurssin alkua. ”Yllättäen” paikal-le saapuvaa kurssialista ei voida ottaa mukaan kurssille!

Huomioikaa myös, että kurssil-le ilmoittautumisen voi peruuttaa 21 vuorokautta ennen kurssin al-kua MPK-kortin kautta. Tämän jäl-keen kurssille osallistumista ei voi peruuttaa ilman pätevää syytä ja kurssimaksu on maksettava. Päte-väksi syyksi perumiseen katsotaan esimerkiksi lääkärintodistuksella todettu sairaus. Koulutuksen ”pe-lisäännöt” on kerrottu www.mpk.fi sivuilla, osiossa koulutukseen osal-listumisen pelisäännöt. Perehtykää pelisääntöihin!

Nuku Rauhassa –tapahtuma 15.6.

Tikkakosken Koulutuspaikka osallistuu puolustusvoimien Suomi 100 -kesäkiertueeseen 15.6.2017

Lutakonaukiolla. Jyväskylän ta-pahtuma koostuu kalustonäytte-lystä ja ulkoilmakonsertista. Kai-kille avoin maksuton tapahtuma järjestetään Lutakonaukiolla klo 15.00 alkaen ja päättyen viimeis-tään klo 22.00. Tapahtumaan odo-tetaan noin 5000 kävijää. Tapahtu-man juontamisesta vastaa toimitta-ja Arvo Vuorela/ YLE.

Kesäyön marssiKesäyön marssi toteutetaan en-

simmäisen kerran Jyväskylässä 19.8. Marssin lähtö- ja maalipaik-kana toimii Jyväskylän yliopiston Liikunta -rakennus seminaarimä-ellä. Reitit kiertävät kevyen liiken-teen väyliä pitkin Jyväsjärven ran-tamaisemissa. Kurssille ilmoittau-dutaan MPK:n etusivujen kautta.

Kurssille tarvitaan myös toimit-sijoita, halukkaat voivat ilmoittau-tua Tikkakosken koulutuspaikan si-vuilta ”Kesäyön marssi 2017_ toi-mitsijat Jyväskylä” kurssille.

Onnittelut!Lämpimät onnitteluni kaikille

lippujuhlapäivänä ylennetyille ja palkituille. Toivon, että saaman-ne tunnustus kannustaa myös mui-ta reserviläisiä liittymään mukaan maanpuolustustoimintaan. Onnitte-luni vielä kerran teille kaikille!

Tutustukaa MPK:n syksyn 2017 kurssivalikoimaan ja ilmoittautu-kaa kurssille MPK:n tietojärjestel-mässä.

Toivotan lukijoille turvallista kesää!Riku Tenhunen

Kesä koittaa Tikkakosken koulutuspaikalleToiminnan volyymi laskee!

Riitta Maukonen eläkkeelle aluetoimistostaLukuisat kukkatervehdykset piirittivät toimistosihteeri Riitta Maukosen 28.4.2017.

Suolahden Sotilaspiirin esikunnasta 1.6.1979 käyn-nistyi toimistosihteeri Riitta Maukosen työura puolus-tusvoimissa. Sen jälkeen oli vuorossa Jyväskylän So-tilaspiirin ja Keski-Suomen Sotilasläänin esikunnat ja viimeisimpänä nykyinen Keski-Suomen aluetoimisto. Riitta on vaikuttanut työuransa aikana paljon vapaa-ehtoisen maanpuolustussektorin toimintaan. Aktiivi-toimijat ovat aina saaneet tarvittavat palvelut hänen kauttaan.

Huhtikuun 28. päivänä aluetoimistolle kokoontui aamubrunssille kolmisenkymmentä henkilöä. Aluetoi-miston oman väen lisäksi paikalle oli saapunut Pans-sariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi, edustajat

veteraanien järjestöistä, maanpuolustusnaisista, Nais-ten valmiusliitosta, martoista, sotilaskodista, reservi-piireistä ja MPK:sta. Lämpimät sanat täyttivät alue-toimiston tilat kun Riitalle haluttiin toivottaa 1.6. al-kaville eläkepäiville kaikkea hyvää. Panssariprikaatin komentaja luovutti Riitalle prikaatin pienoislipun.

Keski-Suomen Maanpuolustaja ja reservipiirit kiit-tävät Riitta Maukosta useiden vuosien ajan kestänees-tä hyvästä yhteistoiminnasta ja toivottavat harrastus-ten täyteisiä eläkepäiviä!

PäätoimittajaTapio Paappanen

Keski-Suomen reserviläispiiristä palkittiin vuo-den yhdistyksenä Konneveden reserviläiset. Ulla Mehto-Hämäläinen ja Jouko Hyppönen ottivat vastaan palkinnot.

Vuoden reserviläisenä palkittiin vääpeli Pertti Salminen (vas.) ja vuoden urheilijana kers Kaino Oksanen. Vuoden ampuja Jari Lehtinen ei ehtinyt tilaisuuteen.

g

Piirien kevätkokouksissapalkittiin vuoden 2016 toiminnasta

Keski-Suomen reserviupseeripiiristä palkittiin seuraavat henkilöt:Vuoden upseeri ltn Anssi Matilainen (vas.), vuoden ampuja maj Tapio Paappanen, vuoden urhei-lija majTimo Kostiainen, vuoden nuori upseeri ltn Hermanni Kivi-Mannila, vuoden yhdistys Saari-järven reserviupseerit ry ja vuoden työmyyrä ylil Mika Pakkanen.

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 5

Keski-Suomen Maanpuolustusjuhla järjestetään 5.8.2017 Karstulassa. Ensimmäinen valmistelukokous oli maaliskuussa sekä maastontiedustelu alueelle to-teutettiin hutikuun lopulla. Tilaisuus tulee kulkemaan perinteisellä kaavalla. Päivä alkaa seppeleenlaskulla ja Ilmasotakoulun heinäkuun saapumiserän alokkaat vannovat sotilasvalansa ja -vakuutuksensa. MPK to-teuttaa juhlassa kunniavartiot, Suomen lipun lippuvar-tion, veteraanien sekä maanpuolustusjärjestöjen lippu-linnan. Karstulan väkiluku tulee kasvamaan hetkelli-sesti juhlan ajaksi 3000-4000 henkilöllä.

Vapaaehtoisen maanpuolustustyön osasto on mu-kana kalustonäyttelyssä. Sieltä saa tietoa mm. reser-viläisten ja maanpuolustusnaisten toiminnasta. Käden tarkkuutta voi jokainen kokeilla EKO-aseilla. Panssa-riprikaatista tulee kalustonäyttelyyn Leopard -panssa-rivaunu.

Tukikurssille on nyt ilmoittautunut 10 osallistujaa! Tällä määrällä ei lippulinnaa perusteta! Lipunkantajia tarvitaan vielä lisää. Mikäli kuljetukseen ilmoittautu-neita on riittävästi, kurssille järjestetään yhteiskulje-

tus Jyväskylästä. Kurssi perustetaan sekä majoitetaan Karstulan koululla perjantaina 4.8. Tapahtuman jäl-keen kotiuttaminen tapahtuu myös perustamispaikalla, josta yhteiskuljetus takaisin Jyväskylään.

Maanpuolustusjuhlan toteuttaminen on pienel-le Karstulan kunnalle suuri ponnistus. Aikaisempien vuosien kokemuksella voidaan todeta, että Keski-Suo-men Maanpuolustusjuhla tulee tänäkin vuonna onnis-tumaan erinomaisesti.

Tukikurssille osallistujat! Ilmoittautukaa ajoissa ja toimikaa kuten olette ilmoittautuneet! Varusteet koo-taan konttiin teidän ilmoitusten mukaisesti ja niille, jotka eivät ole ilmoittautuneet MPK:n järjestelmään, ei ole varusteita, muonitusta saati majoituspaikkaa.

Tule osallistumaan Keski-Suomen Maanpuolustusjuh-laan ja ilmoittaudu tapahtumaan MPK:n tietojärjes-telmässä!

Sininen ja valkoinen maakuntamarssi

Keski-Suomen maanpuolustusjuhla Karstulassa

Päivän ohjelma: 9.00 Seppeleenlasku Karstulan hautausmaalla 9.00-14.30 Kalustonäyttely Tolppilan koulun viereisellä hiekkakentällä10.00 Sotilasvakuutus liikuntahallissa11.00 Sotilasvala urheilukentällä12.15 Ohimarssi Karstulan keskustassa12.45-14.30 Valalounas ja kutsuvieraslounas Tolppilan koulun piha ja Laaksolan koululla12.45-13.45 Ilmavoimien Soittokunnan puistokonsertti Tolppilan koulun pihalla14.30-15.30 Pääjuhla liikuntahallissa16.30-17.30 Ilmavoimien Soittokunnan konsertti liikuntahallissaPääjuhlassa juhlapuheen pitää kunnanjohtaja Jukka Hiltunen. Puolustusvoimien tervehdyksen tuo Panssariprikaatin apulaiskomentaja eversti Pertti Posti.

Muuramessa veteraanijärjestöjen liput seurasivat ohimarssissa Ilmasotakoulun lippujoukkuetta.

Teksti ja kuva: Tapio Paappanen

Tourulan kivääritehtaan perilliset ry:n keväästä

Santeri Heinonen kertoi Maxim -konekivääristä. Näyttelyssä oli pistooleita, pikakiväärejä, rynnäkkökiväärejä ja Aimo Lahden suunnittelema panssarintorjuntakivääri.

Jukka Hämäläinen esitteli ”neljän tuulen” -kivääriä.

TKP järjesti huhtikuussa asenäyttelyn. Asekeräilijät laittoivat näytteille omista kokoelmistaan erinomaisen kattauksen asekehityksen kulkua. Sotilaskäyttöön val-mistetut aseet muodostivat pääosan näyttelystä. Mu-kaan mahtui myös Jukka Hämäläisen Tikka –kiväärien kokoelma. Sen yksi erikoisuus on ollut ns. neljän tuu-len kivääri. Nimitys on lausuttu siinä vaiheessa kun on todettu, että aseella osui hyvin huonosti.

Aseiden lisäksi näyttely tarjosi vierailijalle myös

mukavan kokoelman alan kirjallisuutta. Sotahistorian teoksia oli mukana, joista mahdolliset kirjojen kerääjät saivat hyviä vinkkejä. Videotarjontaa oli myös esillä. Viime kesän ammunnoista näytettiin miten Aimo Lah-den suunnittelema pst -kiväärin laukaus lennätti metal-limaalia kymmenien metrien päähän.

Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen

Muisto kivessä

Noin kymmenkunta vuotta sitten eräs sotiemme veteraani otti yhteyttä Keuruun seurakuntaan ja tiedusteli asetoverinsa ja ystävänsä muiston kohtaloa. Taisivatpa olla sukulaisiakin. Mies kertoi olevansa kenties viimeinen, joka voi varmuudella kertoa tämän sankarivainajan viimeisistä hetkis-tä….

Elettiin isänmaamme kohtalonhetkiä kesäkuun lopulla vuonna 1944. Kertoja sanoi istuneensa Vii-purinlahden rannalla katsomassa, kuin viimeisiä asetovereita vedettiin omien puolelle, vesiteitse vihollistulen alla. Veneeseen, jossa hän tiesi asetoverinsa olevan tulossa turvaan, tuli täysosuma, eikä jäljelle jäänyt kuin muistikuva korkeasta vesipatsaasta - verkkokalvoille ja mieleen.

Iän karttuessa veteraani alkoi huolestua tämän sotamuiston kohtalosta. Hän tiedusteli ja etsi ystä-viltä, sukulaisilta, seurakunnista ja sankarihaudoilta asetoverinsa nimeä, mutta turhaan. Sankari-vainaja oli syntynyt Haapamäellä, mutta Haapamäen ja Pihlajaveden haudoilta ei nimeä löytynyt. Välirauhan aikaan asetoveri oli muuttanut perheineen töihin Kannukseen, josta lähti kohtalokkaa-seen jatkosotaan. Kannuksenkaan sankarihaudoista ei asetoverin nimeä löytynyt.

Kohtalokas päivä Viipurinlahdella oli 29.06. Kirkonkirjoistakaan ei tullut apua tuohon tilanteeseen. Oltiin jo suunnittelemassa mahdollista uutta muistokiveä, kun Keuruun vanhan kirkon pihasta löytyi kivi, jossa oli tuon sankarivainajan nimi ja biografiset tiedot. Asetoveri huokaisi helpotuksesta – vuosikymmenten varrella joku oli joskus huolehtinut tämän Kannuslaisen sankarivainajan muiston säilymisestä.

Tärkeitä ovat siis nämä muistojen kivet ja koskettavia tarinat niiden takana.

Ossi PoikonenKeuruun seurakunnan kirkkoherra

Suomi 100 -teemalla ”Yhdessä” maakuntamarssi to-teutettiin 10.6. Yli 1000 keskisuomalaista oli tapahtu-massa mukana. Keski-Suomen 38:lla sankarihautaus-maiden ja lentäjien muistomerkeillä on nyt sinivalkoi-nen kokonaisuus. - Mitkään sanat eivät ole riittäviä ku-vaamaan sitä arvostusta ja ylpeyttä, jota tunnen teitä, maakuntakomppanioiden sotilaat ja muut keskisuoma-laiset maanpuolustajat, kohtaan lausui evl Jukka Ken-tala jatkaen: Seuraavat sanat olen Pioneerirykmentin komentajana sanonut 31.12.2014 rykmenttiläisilleni - nyt sanon ne teille; ”Minä muistan ihmiset - arvokkaat ja kunnialliset”, totesi maakuntamarssi-idean isä alue-toimiston päällikkö päivän päätyttyä.

Sininen ja valkoinen - hyvät värit 100 vuotiaan Suo-men. Lauantai 10.6. jäi mieliimme, jolloin isolla jou-kolla eri puolilla Keski-Suomea saimme osoittaa kun-nioitusta sankarivainajillemme. Niille ihmisille, jotka ovat omalla uhrillaan ovat mahdollistaneet Suomen rakentamisen. Haudoilla esitettiin useita erilaisia tari-noita näistä kohtaloista. Muisto kivessä -tarina löytyi Keuruulta.

Sininen ruusu saapui Kyyjärvelle. Ruusupartiossa Jukka Repo, Jarno Nurmeste ja Janne Villikko. Kunniavartiossa Juha Levijoki.

Valkoinen ruusu saapui Suo-lahteen evl Kentalan (vas.) ja maj Honkosen toimesta.

Teksti ja kuva: Tapio Paappanen

Zetorit kuuluvat Tupaswillan perinneviikonloppuun. Paraatissa voi nähdä ihan mitä vaan.

Tupaswillan Perinnepäivät Laukaassa 26.-27.8. 2017 on osa Suomi 100-ohjelmaa. Evakkotieltä uuteen huomiseen on tämän vuoden teema. Perinnepäivillä nähdään paljon elävää kansanperinnettä työnäytöksissä, maanpuolustusjärjestöjä esittelemässä toimintaansa, tukkilaisia lammella, savotta ja puintipiha sekä paraatiajoissa ja kiihdytyskisoissa armeijan ka-lustoa ja vanhoja traktoreita.

Sunnuntaina Evakkokulkue-näytelmä liikkuu Tupaswillan Perinne-kylän alueella ja tarjoaa äänitehosteineen unohtumattoman elämyksen. Evakkokulkue kunnioittaa karjalaisia elämänkohtaloita ja juhlistaa suo-menhevosen 110-vuotista taivalta. Samaan tapahtumaketjuun kuuluu Lau-kaan koululaisten oma Perinnepäivä 25.8., jolloin lapset tutustuvat vanhan kansan töihin ja kädentaitoihin. Tarkemmat ohjelmatiedot esillä Tupaswil-lan kotisivuilla elokuussa. Tervetuloa mukaan, juhlitaan yhdessä satavuo-tiasta Suomea!

Vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön toimija! Muista ilmoittautua tä-hänkin tapahtumaan MPK:n järjestelmässä!

Evakkotieltä uuteen huomiseen

Maanpuolustusnaisten ja Naisten Valmiusliiton toimi-joita vuonna 2016.Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/20176

Valtioneuvoston puolustusse-lonteko eduskunnalle hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 16. helmikuuta. Tiiviisti kirjoitettu selonteko linjaa Suomen puolustus-politiikkaa 2020-luvun puoliväliin asti. Oppositio ei kuitenkaan ole valmis sitoutumaan selonteon esit-tämään lisärahoitukseen.

Paljon odotettu ja alkuvuodesta julkaistu valtioneuvoston puolus-tusselonteko on tuotu eduskunnan käsittelyyn. Ensimmäisen kerran erillisenä tehty puolustusselonte-ko on jatkoa vuonna 2014 tehdyl-le parlamentaarisen selvitysryhmän raportille sekä vuoden 2016 valtio-neuvoston ulko- ja turvallisuuspo-liittisen selonteolle.

Puolustusselonteko ottaa huomi-oon sotilaallisen toimintaympäris-tön muutokset ja antaa maallemme puolustuspoliittiset linjaukset. Ta-voite on edelleen ylläpitää uskotta-vaa ja koko maan kattavaa puolus-

tusjärjestelmää, joka perustuu laa-jaan reserviin. Selonteon aikajän-ne ylittää nykyisen hallituskauden ulottuen 2020-luvun puoliväliin.

Uusi selonteko on tehty hyvin tiiviiksi, vain 34 sivua liitteineen. Lyhyyttä ja helppolukuisuutta on kiitetty, mutta esimerkiksi Upsee-riliitto on valittanut, että puolus-tusvoimien henkilöstöstä on kirjoi-tettu vain puoli sivua. Toisaalta re-serviläisistä, jotka edelleen vastaa-vat 90 % sodan ajan joukkojemme kokoonpanosta, ei kirjoiteta yhtään sen enempää.

Turvallisuustilanteemme on heikentynyt

Selonteossa todetaan kaartele-matta, että Suomen turvallisuusti-lanne on heikentynyt Krimin val-tauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin jälkeen ja jännitteet Itämeren alu-eella ovat lisääntyneet. Sotilaallis-

ta voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Venäjä pyrkii vahvistamaan suurvalta-asemaansa ja on ilmais-sut tavoitteensa etupiirijakoon pe-rustuvasta turvallisuusrakenteesta. Venäjä myös haastaa Naton kyvyn tukea Baltian ja Itä-Euroopan puo-lustusta mahdollisen sotilaallisen kriisin käynnistyessä. Nato on pa-lauttanut toimintansa painopisteen rauhanturvaamisesta jäsenvaltioi-den puolustamiseen, ja useimmat Nato-maat panostavat omaan puo-lustukseensa aikaisempaa enem-män.

Nato on selonteon mukaan tur-vallisuutta ja vakautta edistävä toimija. Silti selonteko toteaa en-tiseen malliin Suomen olevan so-tilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kump-panuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea jäsenyyttä.

Suomi myös luo valmiudet antaa sekä vastaanottaa sotilaallista apua.

Siihen ei selonteossa vastata, onko liittoutumattomalle sotilaalli-nen apu tai Nato-optio enää käytet-tävissä, jos kansainvälinen tilanne kiristyy. Epäilen…

Pohjoismaista puolustusyhteis-työtä (Nordefco) kehitetään mm. tilannekuvayhteistyön ja koulu-tus- ja harjoitustoiminnan alueilla. Puolustusmateriaalialalla jatketaan yhteisiä hankevalmisteluja, vaikka esimerkiksi yhteispohjoismainen taisteluasuhanke on pahasti myö-hässä. Suomi nähdään selonteossa riippuvaiseksi puolustusmateriaa-lin saatavuudesta ulkomailta.

Muista maista selonteossa erik-seen mainitaan Ruotsi, jonka kans-sa tehtävä kahdenvälinen puolus-tusyhteistyö on erityisasemassa. Lisäksi Yhdysvallat todetaan Suo-melle tärkeäksi kumppaniksi.

Kyber- ja informaatiovaikutta-

mista ‒ selonteossa tahoja mainit-sematta ‒ on kohdistettu myös Suo-meen mm. kriittistä infrastruktuu-ria, teollisuuslaitoksia sekä poliit-tista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan. Siksi Suomen tulee rakentaa omaa kyberpuolus-tuskykyä. Tietoliikenne-, tietojär-jestelmä- sekä henkilötiedustelun kehittäminen nähdään puolustuk-sen kannalta tärkeimmäksi lainsää-däntöhankkeeksi.

SA-joukot kasvavat ‒ vai kasvavatko?

Reserviläisten keskuudessa suu-rinta mielenkiintoa ja jopa innostus-ta on selonteossa herättänyt sodan ajan joukkojen määrän nostaminen 50.000 sotilaalla 280.000:een. Kun tarkemmin tutkii tuota määrän nos-tamista, huomaa kuitenkin, että lu-vassa ei ole uutta sijoitusta kovin-kaan monelle reserviläiselle.

Joukkomäärän nousu selittyy lähinnä kolmella tekijällä. Ensin-näkin sodan ajan perustamisorga-nisaatio liitetään osaksi paikallis-joukkoja eikä heitä enää kotiuteta perustamisen tapahduttua odotta-maan joukkojen purkua. Tässä ky-seessä on paluu vanhaan, sillä ai-koinaan perustamiskeskuksilla oli aina joku jatkotehtävä.

Toiseksi varusmiehiä, jotka ovat ehtineet saada riittävän koulutusta-son, käytetään jatkossa valmiuden kohottamiseen ja muihin kriisiajan tehtäviin. Lainsäädäntö ei aiemmin mahdollistanut tätä, mikä oli sikä-li hullua, että juuri varuskunnista löytyvät nopeimmin mobilisoita-vat joukot äkillisessä kriisissä. Sil-ti oppositiopuolueet kritisoivat lain muuttamista tältä osin viime vuo-den lopun eduskuntakeskustelussa.

Kolmanneksi 280.000 sotilaan vahvuuteen sisällytetään kriisiti-lanteessa puolustusvoimiin tarvit-taessa liitettävät rajajoukot. Raja-vartiosto on sisäministeriön ja puo-lustusvoimat puolustusministeriön alainen organisaatio. Välillä onkin tuntunut, että kumpikin organisaa-tio on elänyt täysin omaa elämään-

sä ja yhteistyötä ei juuri ole tehty esimerkiksi kalustohankinnoissa tai muutenkaan maamme puolus-tamisessa.

250 000 sijoitustaPienestä laskennallisesta nou-

susta huolimatta edelleen ollaan hyvin kaukana takavuosien sodan ajan joukkojen määrästä, joka oli 550.000 sotilasta, joskus aiemmin jopa enemmän. Mutta rehellisyy-den nimissä on myönnettävä, että koko reserville ei tuolloin olisi riit-tänyt vanhoja pystykorvakiväärejä kummempaa aseistusta muusta va-rustuksesta puhumattakaan.

Vaikka nykyisin kalustoa riittää kutistetulle SA-joukoille aiempaa paremmin, kevyesti varustettujen joukkojen määrä kokonaisvahvuu-desta lisääntyy.

Sodan joukkoihin kuuluvasta 280.000 sotilaasta on Pääesikunnan mukaan reserviläisiä neljännesmil-joona. Luvussa on mukana paitsi puolustusvoimien myös Rajavar-tiolaitoksen reserviläisiä. Ammat-tisotilaiden suhteellinen osuus SA-joukoissa on kasvanut vanhoista ajoista, jolloin sijoitettu reservi oli suurempi.

Valtion säästötoimenpiteiden ta-kia kertausharjoitusten määrää on vähennetty, ja vuosina 2012‒14 to-teutettiin puolustusvoimauudistus, jossa armeijan koko mitoitettiin vastaamaan tiukkoja taloudellisia vaatimuksia. Selonteon näkemyk-sen mukaan puolustusvoimien har-joitustoiminta on kyetty nostamaan vuodesta 2015 alkaen tyydyttäväl-le tasolle. Maanpuolustusjärjestöt eivät ole aivan samaa mieltä. RUL on myös vaatinut sijoittamattomien reserviläisten osaamisen hyödyn-tämistä uusissa paikallispataljoo-nissa.

Maavoimien tilanne vain tyydyttävä

Ilma- ja merivoimien kyky täyt-tää tehtävänsä todetaan tällä het-kellä hyväksi, mutta maavoimien

Puolustusselonteko keskusteluttaa

Reserviläisliitto kysyi sekä jäsentensä että kansan suosikkia Hornetin korvaajaksi, ja suosituimmaksi kyselyissä osoittautui ruotsalainen JAS Gripen. Voi vain kysyä miten syvään ammattitaitoon karttuisan kansan mielipide perustuu ja mikä arvo tällaisella kyselyllä on?

Pääosin palkatusta henkilöstöstä ja varusmiehistä koostuvia val-miusosastoja ja valmiusyksiköitä käytetään nopeassa tilanteessä mm. kriittisten kohteiden suojaamiseen ja vastaamaan sotilaalli-sen voiman käytöllä uhkaamiseen. Tarvittaessa maavoimat perus-taa välittömän valmiuden joukkoja vahventamaan puolustuksen ennaltaehkäisevää kynnystä.

Hollannista käytettynä ostetut Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut ovat armeijan uusinta kalustoa ja lisäävät puolustusselonteon mu-kaan maavoimien liikkuvuutta ja tulivoimaa.

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 7

Reserviläisliitto on kiitettävän aktiivinen tekemään erilaisia mieli-pidetiedusteluita ja saa niillä muka-vasti julkisuutta, josta RUL voi olla vain kateellinen. Mutta alkuvuoden gallup ei ollut kovin fiksu.

Kuten puolustusselonteosta voi lukea, vuodesta 2025 alkaen käy-töstä poistuva Hornet-kalusto on tarkoitus korvata uudella monitoi-mihävittäjällä, ja varsinainen han-kintapäätös on tehtävä 2020-luvun alussa. Tarjolla on viisi erilaista hävittäjää Ruotsista, USA:sta ja Ranskasta sekä yhteiseurooppalai-nen Eurofighter Typhoon -hävittä-jä.

Reserviläisliitto kysyi sekä jä-sentensä että kansan suosikkia Hornetin korvaajaksi, ja suosituim-

maksi kyselyissä osoittautui ruot-salainen JAS Gripen. Sen valitsisi 21 % haastatelluista.

Voi vain kysyä miten syvään am-mattitaitoon karttuisan kansan mie-lipide perustuu ja mikä arvo tällai-sella kyselyllä on yleensä? Molem-missa kyselyissä epävarmojen ja vastaamatta jättäneiden osuus nou-si huomattavan suureksi kun todel-lista tietoa hävittäjävaihtoehdoista ei ole.

Valitettavasti tällaiset kyselyt li-säävät poliitikkojen intoa lähteä päsmäröimään hävittäjähankinnas-sa kun kansaa halutaan mielistel-lä. Nyt jo eräät eduskuntapuolueet ja mm. Keskustan presidenttiehdo-kas Matti Vanhanen ovat avoimes-ti liputtaneet ruotsalaisvaihtoehdon

puolesta.Ei sillä, etteikö Gripen olisi pä-

tevä ja edullinen vaihtoehto. Mut-ta HX-hankkeessa ei ole vain kyse pelkästä hävittäjästä vaan erittäin monimutkaisen ja monitahoisen monitoimihävittäjään perustuvan järjestelmän hankinnasta. Ja kan-sanäänestykset yleensäkin ovat osoittautuneet enemmän tunteella kuin tiedolla tapahtuviksi, kuten Britannian Brexit-ratkaisusta voi nähdä.

Jätetään siis HX-monitoimihä-vittäjien arviointi asiantuntijoille.

Jukka Sippola

tilanne on vain tyydyttävä.Puolustusvoimien kehittämisen

painopiste tällä vuosikymmenel-lä on nimenomaan maavoimissa ja erityisesti välittömän valmiuden joukoissa. Silti ilma- ja merivoi-mien tulevat pakolliset, vanhentu-van kaluston korvaavat hankinnat tulevat haukkaamaan leijonanosan tulevista puolustusbudjeteista.

Maavoimien liikkuvuutta ja tuli-voimaa kehitetään mm. BMP-2M -rynnäkköpanssarivaunukaluston modernisoinnilla, CV9030-ryn-näkköpanssarien elinjaksopäivi-tyksellä sekä Hollannista ostetuil-la käytetyillä Leopard 2A6 -taiste-lupanssarivaunuilla. Maavoimien valvonta- ja maalinosoituskykyä parannetaan sekä armeijalle han-kitaan uuden sukupolven panssa-ritorjunta-aseita ja ampumatarvik-keita.

Etelä-Koreasta hankittavilla 48 käytetyllä K9 Thunder -panssari-haupitsilla korvataan vanhenevaa tykistöämme. Puolustusministeri Niinistö allekirjoitti hankintasopi-muksen 2. maaliskuuta.

Tiedustelujärjestelmän, johta-misjärjestelmän ja logistiikkajär-jestelmän suorituskyvyn alueelli-sessa kattavuudessa ja taistelun-kestävyydessä todetaan olevan eri-tyisiä puutteita.

Presidentti Halosen ylipäällikkö-kaudella päätetty jalkaväkimiino-jen luopumisesta johtuvaa mene-tettyä pelotevaikutusta korvataan muilla menetelmillä, ja puolus-tusvoimat selvittää tämän vuoden aikana kotimaisen puolustusteol-lisuuden innovaatioiden käytettä-vyyttä.

Monitoimihävittäjiä ja Laivue 2010

Valtioneuvoston selonteko tote-aa, että Hornet-kaluston vuosina 2025‒2030 poistuva suorituskyky

korvataan täysimääräisesti. Siihen selonteko ei ota kantaa, hankin-taanko jatkossakin yhtä monta eli 62 hävittäjää kuin Horneteja on nyt. Selonteossa ei puhuta enää tor-juntahävittäjistä vaan termi on mo-nitoimihävittäjä.

Päätökset tästä ns. HX-hank-keesta tehdään 2020-luvun alussa. Uuden monitoimihävittäjän suo-rituskyvyn suunnitellaan olevan käytössä vähintään 2060-luvulle asti. Hankinnan kustannusarviok-si ilmoitetaan 7–10 miljardia eu-roa, mitä erityisesti vihreät ja va-semmisto epäilivät alimitoitetuksi maaliskuun alun eduskuntakeskus-telussa.

Selonteko muistuttaa, että Hor-net-kaluston suorituskykyä ei voi-da korvata ilmatorjunnalla eikä miehittämättömillä ilma-aluksilla.

Myös merivoimien Rauma-luo-kan ohjusveneiden ja Hämeenmaa-luokan miinalaivojen, yhteensä seitsemän alusta, elinkaaret päät-tyvät 2020-luvun puoliväliin men-nessä. Meripuolustuksen torjunta-kyky säilytetään hankittavilla nel-jällä Laivue 2020:n aluksella sekä peruskorjattavilla Hamina-luokan ohjusveneillä.

Sipilän hallituksen mukaan meri- että ilmavoimien hankintoja ei tehdä erillisrahoituksella vaan ne sisällytetään budjetteihin vuosina 2019‒2031.

Parlamentaarisen selvitysryh-män suositusten mukaisesti selon-teko esittää, että puolustusvoimi-en materiaalitason säilyttämiseksi tarvitaan indeksikorotusten lisäksi 150 miljoonaa euroa vuodessa lisää aina vuodesta 2021 alkaen. Lisäksi turvallisuusympäristön muutosten takia halutaan puolustusvoimille lisärahaa 55 miljoonaa euroa vuo-desta 2018 alkaen. Vasemmisto ja vihreät eivät olleet eduskuntakes-kustelussa valmis sitoutumaan esi-tettyihin summiin.

Kommentti:

Baariparlamentti ei saa ratkaista hävittäjähankintaa

Tekstit: Reservin kapteeni Jukka Sippola

Kuvat: Saab Jukka Sippola Tapio Paappanen

Vapaaehtoinen maanpuolustus vähällä maininnalla

Puolustusvoimien nykyinen henkilöstömäärä, noin 12.000, to-detaan selonteossa vähimmäis-määräksi, jotta puolustusvoimien nykytehtävät yleensä pystytään to-teuttamaan.

Asevelvollisten kutsuntoja ja re-serviläisten asioiden hoitamista on tarkoitus parantaa kehittämällä di-gitaalisia informaatiopalveluja ja toimintatapoja sekä ottamalla huo-mioon asevelvollisten erityisosaa-minen ja toimintakyky, kuten ns. Siilasmaan työryhmä vuonna 2010 ehdotti. Naisten vapaaehtoista ase-palvelusta kehitetään, ja kriisinhal-lintatehtävissä palvelevien naisten määrää pyritään lisäämään.

Varusmieskoulutuksen hintaa lasketaan hyödyntämällä verkko-, virtuaali- ja simulointijärjestelmiä. Niillä pyritään myös vastaamaan muuttuneisiin valmiusvaatimuk-siin.

Selonteon mukaan reserviläi-siä kannustetaan erityisesti oma-ehtoiseen kunnon ylläpitoon sekä kouluttautumiseen verkkokoulu-tusmahdollisuuksia hyödyntäen. MPK:ta kehitetään puolustusvoi-mien strategisena kumppanina. Tavoitteena on vahvistaa vapaaeh-toisen maanpuolustuksen asemaa erityisesti paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä.

Lyhyesti kerrotaan, että vapaa-ehtoisen maanpuolustuksen toi-mintaedellytykset varmistetaan ‒ kertomatta miten. Vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekevät järjes-töt muistetaan ainoastaan osateki-jänä suomalaisten korkeaan maan-puolustustahtoon, joka nähdään yhteiskunnan kriisinsieto- ja puo-lustuskyvyn perustana.

Valtioneuvoston puolustuspo-liittinen selonteko ei siis vastaa kaikkiin kysymyksiin, mutta lin-jaa asioita sekä antaa pohjaa niiden jatkokehittelylle. Selonteko löytyy puolustusministeriön verkkosi-vuilta osoitteesta www.defmin.fi/selonteko2017.

Uutta kehitystä. Robottiaseilta puuttuuuu eräs inhimillinen ominai-suus: ne eivät kykene tuntemaan pelkoa. Kuvassa lennokki laukai-see Predator-ohjuksen paikannettuun maamaaliin.

Suomen lippu jalustalla, sen vie-reen ilmestyi Veljesapu ry:n lippu, niiden tuntumassa luonnon hal-kaisema kookas kivi, jossa useita maanpuolustukseen liittyviä laat-toja kiinnitettynä. Viitasaarelai-sen Tauno Kinnusen maalla oleva kohde keräsi 28.5.2017 magneetin lailla paikalle reilun parikymmentä henkilöä.

Puolustusministerin tervehdyksellä aloitettiin

Tasan kello 12 Tauno Kinnunen avasi tilaisuuden lukemalla puo-lustusministeri Jussi Niinistön ter-vehdyksen, jossa ministeri korosti veteraanien perinnön vaalimista ja sen välittämistä tuleville sukupol-ville niin, että tiedetään millaisin uhrauksin maamme on rakennettu sellaiseksi, että meillä on vapaus päättää omista asioistamme. Suo-malaisten vapaaehtoisten SS-mies-ten ja sotakoirien toiminta sodas-sa oli nyt saamassa omat laattansa kenraalin kiveen. Paikalla tapahtu-maa seurasi myös yksi SS-veteraa-ni Sakari Lahtinen Haapamäeltä. Heitä on elossa enää 14.

Eversti Erkki Kauppisen paljastuspuheesta

Talvisodassa oli selvitty yksin, mutta seuraavassa vaiheessa se ei

enää onnistuisi. Pelko uudesta so-dasta oli olemassa. Saksalaiset eh-dottivat suomalaisten vapaaehtois-ten värväämistä Waffen SS-jouk-koihin. Näin sai alkunsa panttipa-taljoona. Suomi lähetti Saksaan vuonna 1941 aseellisen yhteistyön takeena 1197 miestä ja seuraava-na vuonna 201 lisää kokonaismää-rän ollessa noin 1400 miestä. Näis-tä 400 miestä liitettiin 22.6.1941 käynnistyneen operaatio Barba-rossan alkaessa SS-divisioona Wi-kingin riveihin. Se taisteli Saksan itärintamalla. Lopuista noin 800 miehestä muodostettiin koulutus-pataljoona Ukrainaan. Suomeen pataljoona palasi kesäkuun alussa 1943 ja joukko lakkautettiin 11.7. Miehet sijoitettiin Suomen armei-jan riveihin.

SS vapaaehtoisia kaatui Saksan itärintaman taisteluissa 256 ja Suo-men rintanalla 113. Jokainen haa-voittui ainakin kerran.

Sotakoirat sodassaTalvi- ja jatkosodassa oli soti-

laiden lisäksi sotakoiria. Ne olivat tarkoin valittuja ja koulutettuja yk-silöitä. Koirat joutuivat toimimaan poikkeuksellisissa ja ankarissa olo-suhteissa. Niiden oli sopeudutta-va kestämään niin fyysisiä kuin psyykkisiä rasituksia, vaihtuvia sääolosuhteita sekä kestämään so-

dan melskettä: konekivääritulen pauketta, kranaatinheittimistön ja tykistön kranaattien ryskettä sekä pommikoneiden jyrinää.

Koiria käytettiin viestikoirina, haavoittuneiden etsinnässä, partio-miesten mukana tiedustelu-ja jäl-kikoirina, sotapoliisien apuna, so-tavankien vahtimisessa ja valtion omaisuuden vartioinnissa. Suomen marsalkka Mannerheimin käskystä jokaiselle koiralle ja sen omistajal-le annettiin kunniakirja tunnustuk-seksi osallistumisesta taisteluihin sodassa 1941-1944. Tauno Kin-nusen maalla olevassa kivessä on nyt laatta muistuttamassa koirien arvokkaasta työstä sodan olosuh-teissa.

Lue lisää verkostaHannu Luotolan kirjoittama ar-

tikkeli ”Sotakoirat talvi- ja jatkoso-dassa” on kokonaisuudessaan luet-tavissa piirien verkkosivulta www.ksrespiirit.fi.

Kenraalin kivi Viitasaarella sai kaksi laattaa lisää

Sakari Lahtinen (SS-veteraani) siirtyi uuden laatan ääreen paljastustilaisuudessa.

Kenraali Steiner ojentaa Rautaristin suomalaiselle sotilaalle.

Valatilaisuuden ohimarssi. Sen ottivat vas-taan kenraali Thofer, evrsti Horn ja eversti-luutnantti Levälahti

Yläkuvassa kivi ennen laatan paljastusta. Alakuvas-sa Sakari Lahtinen (vas.), lippua kantaa Marko Nik-kanen ja tilaisuuden isäntä Tauno Kinnunen.

Teksti: Tapio PaappanenKuvat: Tapio Paappanen Jalkaväkimuseo

Pari kuvaa Saksasta:

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/20178

Tykkiryhmä tositoiminnassa. Korvan tärykalvo kesti paremmin paukkeen, kun miehistö pitii suut auki.

Raskas Patteristo 27 perustet-tiin kesäkuussa 1941 Jyväskylän yhteislyseolla (= Norssilla). Mie-histö ja aliupseeristo oli valtaosin Jyväskylän kaupungista ja entises-tä maalaiskunnasta. Jonkun verran patteristossa palveli eteläsavolaisia miehiä, mutta koko sodan ajan kes-kisuomalaiset olivat enemmistö.

KalustoTykkikalustona patteriston 1. ja

2. patterilla oli käytössään 8 kpl 155 H 15 tykkiä. Vastaavasti 3. pat-terilla oli 4 kpl 120 K 78-31 tyk-kiä. Patteriston komentajana toimi everstiluutnantti Tauno Siltanen ja hänen nimestään johdettiin myös joukon tuntema nimi: Sillan patte-risto. Kyseessä on Jyväskylän kau-pungin nimikkojoukko-osasto.

Tiedusteluretki kannakselle

Pääsiäistä edeltävällä viikolla Karjalan kannakselle suuntasi pieni retkikunta etsimään patteriston ja-lansijoja. Matkaan lähtivät tietokir-jailija Kimmo Sorko, Matti T. Vir-tanen, Timo Hakala ja tämän leh-den päätoimittaja. Tavoitteena oli selvittää Sillan patteriston asemat Ohdan puolustuslohkolla. Karjalan kannaksella oli vielä tuolloin aika paljon lunta. Maastoautolla pääs-tiin lähes lohkon ytimeen. Lumi-, kelirikkotilanne ja tiestöllä yllättä-viin kohtiin tehdyt kaivannot eivät aina sallineet etenemistä haluttuun tavoitteeseen. Ryhmä kuitenkin ta-voitti Ohdan lohkon alueen, jossa nostettiin saavutuksen kunniaksi Jyväskylän viiri näkyviin kaupun-

gin nimikkojoukko-osastossa tais-telleiden sotilaiden kunniaksi.

Sillan patteriston vaiheet kirjaksi - ilmestyy syksyllä

Patteristo taisteli osana kenraali-majuri Armas Martolan 2. Divisi-oonaa Siiranmäessä ja Vuosalmel-la. Aselevon ja välirauhan astuessa voimaan syyskuussa se siirrettiin Ruokolahdelle. Miehet kotiutettiin marraskuussa Jyväskylässä. Osas-ton viimeinen kokoontuminen oli Taipaleen patsaalla Kirkkopuistos-sa Jyväskylässä. Raskas patteristo 27:stä kaatui 29 miestä, joista 18 jyvässeudulta.

Tietokirjailija Kimmo Sorkon seuraava tietokirja – Ohdanvahti – ilmestyy tänä syksynä Kauko Sor-

josen säätiön kustantamana. Kirjas-sa kerrotaan patteriston vaiheet ja siinä tulee olemaan ennen julkai-sematonta valokuvamateriaalia ve-teraanien albumeista. Ohdanvahti on arvokas lisä keskisuomalaiseen sotahistorian kirjallisuuteen ja kun-nianosoitus Jyväskylän kaupungin nimikkojoukko-osastossa palvel-leille sotureille.

Patteriston komentajan pojan tyttäreltä arvokas lahjoitus tulevaan kirjaan

Keskisuomalaisessa 27.4.2017 olleen Sillan patteristoa käsittele-vän jutun siivittämänä rouva Mai-ja Jääskeläinen otti yhteyttä tämän lehden päätoimittajaan kertoen, että hän on Tauno Siltasen pojan ty-tär ja hänellä olisi valokuvia sota-

ajalta. Tietokirjailija Kimmo Sorko sai käyttöönsä rouva Jääskeläisen hallussa olleen valokuva-albumin, josta löytyi patteriston toiminta-alueella otettuja valokuvia.

Haastattelin rouva Maija Jääs-keläistä näistä vanhoista asioista. Hän kertoi isänsä olleen 15-vuotias kun pappa – Tauno Siltanen – kuo-li. Isä on kertonut papasta, että hän metsästi ja luki sekä viihtyi paljon luonnossa.

Maija Jääskeläinen muisteli pie-nenä tyttönä nähneensä tämän va-lokuva-albumin. Sieltä löytyi ”soti-laspappa ja Irja-mummo”. Isä vaali Tauno Siltasen muistoa ja kunni-oitti hänen sodanaikaista toimin-taa rintamaolosuhteissa. – Jääkä-rimarssia kuunneltiin kotona ja ne tilanteet olivat juhlallisia hetkiä, kertoi rouva Jääskeläinen.

Maija Jääskeläisellä on kolme tytärtä, joille Tauno Siltasesta on kerrottu. Valokuvamateriaalista on käyty keskustelua, että se löytäisi tiensä aikanaan Sillan Patteriston killan arkistoon. – Isäni osallistui aktiivisesti killan toimintaan, tote-si rouva Jääskeläinen haastattelun lopuksi.

Ohdanvahdin - Sillan patteriston jälkiä etsimässä

Sillan patteristo taisteli jatko-sodan hyökkäysvaiheessa Laato-kan luoteiskulmassa ja sen jälkeen Karjalan kannaksella päätyen Ra-jajoen itäpuolelle inkeriläiseen Lempaalan kuntaan, jonne perus-tetulla Ohdan puolustuslohkolla patteristo oli vuosina 1941-1944.

Patteriston sotatie vuosina 1941-1944

Patteriston komentaja apulaisensa kanssa tehtävän ääressä. Sillan patteriston esikunta rintama-alueella.

Sotahistorioitsija Kimmo Sorko Ohdan lohkolla. Jyväskylän viiri kunnioitti Sillan patteriston so-turien toimintaa jatkosodassa.

Tiedusteluretkellä löydettiin 1920-luvulla Leningradin suo-jaksi rakennettu bunkkeri.

Teksti: Tapio PaappanenKuvat: Sillan Patteriston arkistoMaija Jääskeläisen kotialbumiTapio PaappanenGrafiikka:Sanomalehti KeskisuomalainenSuvi Lantta

Viipuri

Laatokka

Suomenlahti

Sortavala

Lappeenranta

Ruokolahti

Saari

LuovutettuKarjala

Äyräpää

Ohdan lohko

SUOMI

50 km

GRAFIIKKA: SUVI LANTTA

Näin Sillan patteristo eteni

Nykyin en

raja

Vanha raja

Siiranmäen taistelu

Vuosalmen taistelu

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 9

Kaksi uutta ennätystä Keski-SuomeenPerinneaseiden SM-kisa avasi Keuruun ampumaradan 20.-21.5.

Sisukas Nainen - naisten elämää pula-ajallaJyväskylän Maanpuolustusnais-

ten järjestämä kolmas Sisukas Nainen tilaisuus 12. maaliskuu-ta johdatteli täyden Nikolaisalin yleisön pula-aikaan ja juhlaan. Valtioneuvosto oli hyväksynyt tilaisuuden Suomen itsenäi-syyden satavuotisjuhlavuo-den 2017 ohjelmaan.

Fil.lis. Maija-Liisa Hirvi kertoi yh-den perheen arkielämästä ja sel-viytymisestä 1940-luvun sota- ja pulavuosina. Esitelmä pohjau-tui hänen äitinsä ja isoäitinsä kirjeenvaihtoon. Siitä ohessa tiivistelmä. Toisessa esitelmäs-sä Keski-Suomen Martat ry:n toiminnanjohtaja Kati-Erika Tim-peri kertoi Marttatyöstä talvi- ja jatkosodan aikana. Tilaisuuden juhlapuhujana oli Keski-Suomen Aluetoimiston päällikkö evl Juk-ka Kentala.

Tilaisuudessa huomioitiin Eila Keinonen ja Anita Korho-nen Maanpuolustusnaisten Lii-ton pronssisella ansiomitallilla. Ensimmäinen Maanpuolustus-naisten perinne ry:n myöntämä mitalli kultaisten solkien kera Keski-Suomeen luovutettiin Eila Kotaselle.

Päätössanat lausui Maanpuo-lustusnaisten Liiton puheenjoh-taja Mervi Liimatainen. Tilaisuus päättyi Maamme -lauluun ja kah-vitarjoiluun.

”Luettuani äitini ja isoäitini kirjeitä ymmärsin, kuinka paljon kärsivälli-syyttä, luovuutta ja kekseliäisyyttä äidiltäni sota- ja pulavuosina vaa-dittiin. Äidin työpäivät olivat pitkiä, vaikka meillä oli apulaisia.Asuimme sota- ja pulavuodet Kuoreveden Hallissa, jossa isäni toimi insinööri-nä lentokoneteollisuuden palveluk-sessa. Farmaseutti-äitini oli kotona huolehtimassa kolmesta lapsesta ja joutui olemaan paljon yksin isän työkomennusten vuoksi.”

Elintarvikkeita alettiin säännös-tellä ja ostokortteja jakaa vuonna 1939. Meillä ruokapula alkoi tun-tua 1940-luvun alussa. Se pakotti omavaraisuuteen. Marjoja ja sieniä kerättiin ahkerasti. Vastat ja vispi-

lät tehtiin talveksi. Perunajauhot ja saippuat valmistettiin kellarissa. Joskus halla tärveli kurkut, tomaatit ja tillit. Silloin surtiin rahan menoa.

Ruokatavaroista jouduttiin kil-pailemaan, kun tavaraa oli vähän. Apulaisemme Rauha oli lähetetty Jämsään joen rantaan ja torille. Äiti kirjoitti, ”siellä oli ollut niin kova tappelu kaloista, että kun veneet tulivat rantaan, ryntäsivät naiset vyötäröä myöten veteen. Rauha perässä, sai pyrstöstä kiinni kah-den kilon kuhan, mutta kun eräs nainen veti päästä, se liukeni ohi suun. Oli sekin tylsää, pyöräillä 22 kilometriä edestakaisin yhden kaa-lin, neljän särkikilon ja retiisinipun takia.” Kerran saatiin naapureilta

17 kappaletta isoja lahnoja, mistä äiti kertoi olleensa ylen onnellinen. Naapuriapu pelasti monta kiperää tilannetta.

Halliin saatiin paketteja ruotsa-laiselta ystävyyskunnalta. Myös Amerikan paketteja tuli Halliin. Niissä oli appelsiinien lisäksi kah-via, kenkiä ja vaatteita.

Ruokaa hamstrattiin ja mustan pörssin kauppaa käytiin. Maatiloil-ta sai suoraan mm. maitoa, lihaa ja jauhoja, mutta niiden hankkiminen vaati kovaa työtä. Vuonna 1943 äiti kirjoitti ”Minä olen hamstran-nut kovasti. Sain perjantai-iltana 14 kananmunaa, kilon sianlihaa, kolme kiloa jauhoja, possujauhoja 15 kiloa ja maitotingin 15. päiväs-

tä lähtien. Hintana oli 11 tupakka-askia. Eero (isäni) on nimittäin lo-pettanut tupakan polton. Tupakka ja vaatteet ovat ainoat, mitkä täällä kelpaavat.

Meillä oli kotona possu ja kano-ja, joskus myös lampaita. Eläimet olivat tärkeitä, mutta oli niistä har-miakin kun ne karkasivat tai sai-rastuivat. Äitini oli pakko opetella tappamaan eläimiä.

Vuosi 1944 näytti olleen kaikkein vaikein pulavuosi meidän perhees-sä. Meillä tytöillä ei ollut kenkiä. Sisällä kuljettiin paljain jaloin ja ul-kona saappaissa. Ruokaa yritettiin haalia joka puolelta. Välillä äiti jo ajatteli, että koko poppoon on läh-dettävä paremman elämän peräs-sä Pohjanmaalle tai Ruotsiin, mut-ta hylkäsi ajatuksen saman tien.

Vaatteiden hankinnassa per-heemme pelastivat isoäitini ja tä-tini. He asuivat Helsingissä, josta oli helpompi saada vaatetavaraa mutta vaikeampi ruokaa. Äiti teki koko ajan vaihtokauppoja oman äitinsä kanssa. Äiti purki, käänsi ja väänsi vanhoja vaatteita saa-dakseen meidät vaatetetuiksi. Iso-isäni vanhoista paidoista tehtiin isälle paitoja, isoäitini vanhoista

puvuista äidille puseroita, risaisista lakanoista vauvalle vaippoja, äidin hiihtotakista vauvalle makuupussi ja vanhasta lottapuvusta lapsille ulkoiluhousut. Äiti nautti kovasti tehtyään kauniita vaatteita: ”Olen tehnyt tytöille ihanat koltut”.

Äidin kirjeissä vilahtelee paljon pukeutumisen historiaan kuuluvia sanoja, kuten koulupuvut ja niihin aina kuuluvat esiliinat, rantahou-sut, leikkipuvut sekä arki- ja vierai-luleningit.

Arjessa oli ilojakin. Niitä toivat lasten kasvaminen, isoäitini ja tätini vierailut ja ystävät sekä äidin omat harrastukset. Äiti sai voimia myös luonnosta.

Kirjoittaminen oli äidilleni henki-reikä ja tavallaan päiväkirjan pitoa, sillä hän saattoi lähettää omalle äidilleen monta kirjettä viikossa. Vuonna 1947 hän kirjoitti: ”...En osaisi elää, jollen voisi sinulle huo-liani purkaa, ajatuksiani ajatella ja neuvoja kysellä.” Aivan kuten kirjailija Henning Mankel sanoo:” Kirjoittaminen antaa elämälle mer-kityksen.”

Tekstit Maija-Liisa Hirven esitelmästä

”Ilman sisukkaita naisia Suomi tuskin olisi selvinnyt sota- ja pulavuosista. Äitini oli yksi näistä sisukkaista naisista” kertoi fil.lis. Maija-Liisa Hirvi esitelmässään.

Suomalaiset Practical ampu-jat menestyivät erinomaisesti 4.-11.6.2017 järjestetyissä lajien MM-kilpailuissa Moskovassa. Maail-manmestaruustasolla kilpailtiin nyt ensimmäisen kerran. Suomen joukkueeseen kuuluneiden Kes-ki-Suomalais ampujien menestys oli myös erinomainen. Korpilah-den Jarkko Laukia sijoittui mies-ten henkilökohtaisessa kilpailussa kolmanneksi, Suomen joukkueen ottaessa kolmoisvoiton. Suomen vakuuttava suoritus palkittiin jouk-kue kullalla.

Myös naisten kilpailuissa saa-tiin Keski-Suomalainen mitalisti Jyväskyläläisen Marika Koskisen joukkueen sijoittuessa pronssille.

Pääkilpailu ammuttiin kuutena päivänä sisältäen 30 erilaista am-puma osuutta, minimilaukaus mää-rän ollessa 460kpl. Pääkilpailun jälkeen 16 parasta ampui toisiaan vastaan ns. Shoot Off kilpailussa, jossa Jarkko Laukia tuli toiseksi. MM-kilpailuihin osallistui 600 kil-pailijaa 40 eri maasta.

Keski-Suomeen Kivääripracticalin MM-kultaa

Suomen kolmoisvoiton varmistivat Teemu Rintala, Raine Peltokos-ki ja Jarkko Laukia (oik.).

Teksti ja kuva:Perttu Hietanen

Keski-Suomen reservipiirit oli vaativan tehtävän edessä kun ResUl:n perinneaseiden SM-kilpai-lua tarjottiin järjestettäväksi Keu-ruulle. Haasteeseen tartuttiin silloin rohkeasti ja Haapamäen Seudun re-serviläiset ry oli luonnollinen vas-tuuyhdistys järjestäjäksi yhteis-toiminnassa Keuruun Ampumaur-heilukeskuksen kanssa. Nyt ava-jaiskilpailu on taakse jäänyttä elä-mää. Yhteenvetona voidaan todeta tärkein eli ampujien tyytyväisyys järjestelyihin. Kisakoneistossa oli mukana iso joukko ensikertalaisia ja vapaaehtoisia toimitsijoita. He loivat niin hyvän toimintaympäris-tön, että ampujat innostuivat lauko-maan huikeat 11 uutta ResUl:n en-nätystä.

Ennätyksiä ja mitaleja Keski-Suomeen

Ennätyksistä kaksi jäi omaan piiriin niin, että Mika Karala voit-ti H50 sarjassa perinnekiväärin kolmiasentoisen kilpailun ja Tapio Harju perinnekiväärin kenttäam-munnan H70 sarjassa uusilla lii-ton ennätyksillä. Raino Ranta am-

pui kaksi henkilökohtaista mitalia voittamalla perinnepistoolin 25 m kuvioammunnan ja sijoittumal-la pronssille perinnepistoolin 25 m kouluammunnassa. Pistoolila-jien joukkuekilpailuissa H60 sar-jan joukkue Raimo Ranta, Tapio Paappanen ja Tapio Harju saavutti kolme mitalia sijoittuen perinne-pistoolin 25 m kuvioammunnassa hopealle ja kouluammunnassa sekä 50 m ammunnassa pronssille.

Perusasiat oltava kunnossa

Virallisen lipunnoston jälkeen pastori Seppo Viljasjärvi piti kent-tähartauden. Hän pyysi aluksi hil-jaista hetkeä presidentti Mauno Koiviston muistolle. Puheessaan hän korosti perusasioiden merki-tystä elämässä ja myös ampumaur-heilussa. – On turha tähdätä taulul-le jos ei tiedä mitä ampuma-asento, tähtäämisen tarkkuus ja puristava laukaisu edellyttää hyvältä osumal-ta. Huomio ei saa olla päämääräs-sä vaan perusasioiden tekemisessä. Sisäisesti sopivan levollinen mieli on myös ampujalle eduksi, totesi pastori Viljasjärvi.

Tykinlaukauksella liikkeelle ja kiitokset päälle

Kilpailu lähti räväkästi käyn-tiin kilpailun johtajan ja teknisen asiantuntijan puheenvuorojen jäl-keen mustaruutitykin laukauksella. Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Marsin toteuttamalla pamauksella ampumaurheilukeskuksen alueel-le palautui ammunnan ääni, mikä oli ollut kateissa kolmisen vuotta Pioneerirykmentin lakkauttamisen jälkeen.

SAL:n huomionosoitusSuomen Ampumaurheiluliiton

toiminnanjohtaja Risto Aarreki-vi ojensi liiton kunniakirjan am-pumaratahankkeen vetäjälle Otso Heikkiselle. Hän oli mielissään sii-tä, että Suomeen on syntynyt uusi ampumaurheilukeskus. – Mahtava homma, että tällainen työ on tehty. Sillä tulee olemaan pitkälle ulottu-va vaikutus suomalaiseen ampu-maurheiluun, totesi Aarrekivi.

H60 -joukkue:

Tapio Harju.

Tapio Paappanen.

Raimo Ranta.

Mika Karala.

Otso Heikkinen (vas.) jaRisto Aarrekivi.

Avauslaukaus. Savun takana Hannu Mars (vas.) ja tykin omistaja Pertti Stenroos.

Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/201710

Piispa vihki Jyväskylän sankarihautausmaan

Lapuan piispa Simo Peura puhui kaatuneiden muistopäivänä Jyväskylän sankarihaudalla.

”Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli huutoni. Hän veti minut ylös syvästä kuopasta, upottavasta lie-justa. Hän nosti minut kalliolle, antoi lujan pohjan askelteni alle.” Näin Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura aloitti puheensa 21.5. Jyväskylän sankarihautausmaalla rukoussunnuntain psalmin sano-malla. -Vietämme tänään kaatunei-den muistopäivää. Mieliimme tule-vat erityisesti sankarivainajat, jot-ka joutuivat uhraamaan elämänsä Isänmaan vapauden puolesta. Tä-hän sankarihautausmaahan on hau-dattu 423 viime sodissa kaatunutta, jatkoi piispa Peura.

Sankarivainajia pitää muistaa

Sankarivainajien muistaminen on merkityksellistä juuri nyt. On Suomen itsenäisyyden juhlavuo-si. Samalla myös aika muuttuu. Sotiin osallistuneet sukupolvet on kohta saatettu haudan lepoon. San-karihautausmaan kunnostamisella on Jyväskylässä haluttu ilmaista

kunnioitus ja kiitollisuus veteraani-sukupolvia kohtaan. Seurakunnan kirkkoneuvosto käynnisti kunnos-tushankkeen vuonna 2013. Tavoite oli saada kaikki valmiiksi Suomen juhlavuoteen mennessä ja tässä on-nistuttiin.

Korjaustyöllä saatiin lisää tilaa

Tukimuurin rakentaminen toi enemmän tilaa täällä järjestettävil-le juhlallisuuksille. Portaat ja käy-tävät on uusittu, samoin valaistus. Myös kaikki muistomerkit tekstei-neen on ehostettu. Hanke on toteu-tettu tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen museon ja Museoviraston kanssa. Jatkossa sankarihautaus-maalla on hyvä kokoontua yhteen kansallisina muistopäivinä.

Moni selviytyi- Vietämme rukoussunnuntaita.

Sen psalmissa kuvataan ihmisen avuttomuutta ja ahdinkoa. Hän on jäänyt vangiksi syvään kuoppaan

ja upottavaan liejuun. Omin avuin hän ei voi vapautua ahdingostaan. Niinpä hän huutaa Herran puo-leen. Lopulta tämä nostaa rukoili-jan ylös. Vaellus jatkuu avun saa-misen jälkeen ja askelten alla on luja kallioinen kamara. Kun psal-mia lukee, voi aavistaa, että tä-mänkaltaiset tunnot olivat tuttu-ja sodan kokeneille sukupolville. Sodan melskeessä ei turvaa juuri ollut. Silti monet selviytyivät. He tulivat nostetuiksi kuopasta ja lie-justa. He saivat myös rohkeuden katsoa eteenpäin. Maata ryhdyttiin jälleen rakentamaan. Jumalan var-jelus ja hyvyys olivat kallio, jonka varassa elämä jatkui, totesi piispa Simo Peura.

Edesmennyt presidentti ja Tör-nin osaston veteraani Mauno Koi-visto on todennut: ”Minulla on usein ollut hyvin voimakkaana se tuntemus, että jonkunlainen varje-lus on ollut minun päälläni ja mei-dän päällämme.” Varmaan moni muukin sodasta hengissä selvinnyt veteraani on sisimmässään tällaista pohtinut. Voimaa haettiin korkeam-malta.

Teksti: Tapio PaappanenKuva: Matti Hyvärinen

Antti Savela on poissaTampereella 14.8.1922 syntynyt

sotaveteraani, majuri, metsänhoi-taja Antti Savela kuoli 2.5.2017 Jyväskylässä. Hautaan siunaami-nen suoritettiin 27.5.2017 Jyväs-kylän Kaupunginkirkossa. Ilma-voimat muisti Savelan viimeistä matkaa ylilennolla.

Talvisota keskeytti Savelan lu-kio-opiskelun ja sodan aikana hän oli ilmatorjuntakonekivääriryh-mässä ja oli töissä Tampereen len-tokonetehtaalla. Vuonna 1941 hän liittyi vapaaehtoisena Tampereen suojeluskunnan aluepäällikön joh-tamaan jääkärikomppaniaan. Tam-perelaisista edustusurheilijoista ja Tolvajärven taistelijoista koottu yksikkö kuului eversti Aaro Paja-rin 18.Divisioonaan. Jatkosodan hyökkäysvaihe vei 18-vuotiaan ja vielä asevelvollisuuttaan suoritta-mattoman Savelan polkupyöräjää-käärinä taisteluihin Karjalan kan-

naksen halki. Asemasotavaiheen alku toi korpraaliylennyksen ja hän pääsi Uttiin ilmavoimien apu-mekaanikkokurssille. Savela suo-riutui kurssin priimukseksi ja sai ylennyksen alikersantiksi.

Elettiin huhtikuuta 1942 kun hän aloitti lentomekaanikon työt Luonetjärvellä. Samana keväänä hän pääsi ylioppilaaksi. Elokuussa hänet komennettiin RUK:n kivää-rilinjalle. Vuoden lopussa hänet ylennettiin vänrikiksi ja vuoden 1943 alussa Savela sai komennuk-sen JR 27:n riveihin hoitamaan Sormenkärjen tukikohdan päällik-kyyttä Siestarjoelle. Jalkaväkisoti-laan aikaa kesti aina syyskuuhun 1943, jolloin hän aloitti sotalentä-jäopinnot Kauhavalla valmistuen tammikuun lopussa vuonna 1944 pommikonetähystäjäksi.

Savela osallistui tähystäjänä Pommituslentolaivue 46:n toi-

mintaan. Savela oli mukana kesän 1944 torjuntataistelujen pommi-tuksissa Kuuterselässä, Siiranmä-essä, Vuosalmella ja Tali-Ihanta-lan suurtaistelussa.

Sodan jälkeen Antti Savela opiskeli metsänhoitajaksi valmis-tuen vuonna 1948. Monien eri teh-tävien kautta Savela eteni Vapon puutoimialan johtajaksi Jyväsky-lään, josta jäi eläkkeelle vuonna 1984. Savela oli aktiivinen toi-mija sotalentäjien ”Pilvenveikot” -veljeskerhossa. Hän osallistui 18. Divisioonan asevelitapaamisiin ja Pajarin Pojat -perinneyhdistyksen toimintaan. Hän oli yksi pääkir-joittajista Sotasavotta-Metsänhoi-tajat Talvi- ja Jatkosodassa -kir-jassa. Se julkaistiin keväällä 2015. Maanpuolustusasiat olivat erityi-sen tärkeitä reservin majuri Ant-ti Savelalle koko hänen elämänsä ajan.

Antti Savela (toinen oikealta), otti Jyväskylässä vastaan val-takunnalisen itsenäisyyspäivän paraatin ohimarssin 6.12.2015seurassaan ilmavoimien ko-mentaja Kim Jääämeri (oik.), veteraani Lauri Lehtinen ja valtuuston pj Pauli Partanen (vas.)

Päätoimittaja Tapio Paappanen

Majuriksi:Kujanpää Timo Tapio Jyväskylä Salo Timo Kalevi Äänekoski Kapteeniksi:Laahanen Jari Matti-JuhaniViitasaari, Puustinen Toimi Juha Jyväskylä Yliluutnantiksi:Ahola Tarmo Aulis Saarijärvi Alestalo Esa Pekka Muurame Hahtala Ville Markus Laukaa Kangas Niklas Kari Tapani Jyväs-kylä, Karimäki Ari Pekka Jyväsky-lä, Keto Jyrki Ilari Äänekoski Kiilamo Teppo Ilmari Jyväskylä Matikainen Jari Johannes Jyväskylä,Mäkinen Jukka Miika Kalevi Jyväskylä, Saari Henri Ilk-ka Jyväskylä, Toivola Petri Ilmari Jyväskylä, Tolonen Kari Markku Tapio Jyväskylä,Vehkakoski Keijo Sakari Jämsä,Vilhunen Pasi Juha-ni Petäjävesi Luutnantiksi:Aarniolehto Perttu Risto Jyväskylä Hunnakko Markku Johannes Jy-väskylä, Järvinen Joel Jonathan Jyväskylä, Kakko Matti Veikko Eemeli Konnevesi, Kosola Pirkka Kalervo Jyväskylä, Laitinen Pekka Petteri Jyväskylä, Leino Niko Pet-teri Äänekoski, Leppänen Topias Juhani Jyväskylä, Moilanen Mika Ville Juhani Jyväskylä, Nissinen Aarni Matti Kalevi Laukaa, Paate-ro Paavo Johannes Jyväskylä, Piesanen Päiviö Gabriel Jyväskylä Pyykkö Lassi Samuli Jyväskylä, Silvennoinen Matti Juhani Jyväs-kylä, Tolvanen Juho Joosef Aleksi Jyväskylä, Tourunen Panu Sakari Äänekoski, Typpö Martti Sakari Jyväskylä, Ulfves Mikko Antero Jyväskylä,Vääriskoski Aleksi Jari Jaakko Keuruu,Ylönen Alpo Saka-ri Jyväskylä Sotilasmestariksi:Janhonen Esko Eemil SaarijärviYlivääpeliksi:Hiltunen Jyri Tapani JyväskyläLuukkonen Juha Tapio JämsäNuija Perttu Juhana MuurameVääpeliksi:Haavisto Sami Santeri JyväskyläHeiskanen Mio Jousia JyväskyläKopra Ilpo Tapani Jämsä, Korkia-vuori Juha Martti PetäjävesiMatilainen Pasi Johannes Jyväs-kylä, Rajamäki Veli Juhani Jyväs-kyläYlikersantiksi:Aissa Baccouche Samir Kais Mi-kael Jyväskylä, Erkamaa Harri Antero Jyväskylä, Herrala Semi Samuli Jyväskylä, Hiljanen Jarno Armas Jyväskylä, Hyppönen Jouko Olavi Konnevesi, Kaaranka Juha Kullervo Laukaa, Kiljain Juho Valtteri Jyväskylä, Malila Ville Matias Jyväskylä, Mäcklin Jani

Erik Laukaa, Mäntymaa Jaakko Henrik Jyväskylä, Nieminen Tuuk-ka Markus Jämsä, Oksanen Mikko Tapani Jyväskylä, Paananen Janne Antero Jyväskylä, Pekuri Matti Petteri Jyväskylä, Pennanen Timo Juhani Karstula, Puhakka Jussi Petteri Jyväskylä, Räihä Lassi Matti Turku, Salo Timo Raimo Ka-levi Jyväskylä, Schmidt Otto Ilari Jyväskylä, Seppänen Pekka Pie-tari Jämsä, Vuorinen Antti Veikko Jyväskylä, Kauro Riku-Petteri JyväskyläKersantiksi:Alanen Antti Samuel LaukaaBorodin Kiril Petteri Jyväskylä, Göös Jari Teuvo Juhani JyväskyläHaljoki Luukas Markku Verneri Jyväskylä, Hiekkanen Jari Johan-nes Jyväskylä, Janhonen Janne Tapani Laukaa, Jauhiainen Hannu Juhani Saarijärvi, Juvonen Mika Heikki Tapani Jämsä, Karjalainen Ari Ilmari Jyväskylä, Koskenniska Juha Tapani Jyväskylä, Kuisma Miska Ville Kristian Jämsä, Kuro-nen Panu Petri Yrjänä Pihtipudas,Kuusela Mika-Matti Juhani Ääne-koski, Kärkkäinen Markus Tommi Juhani Ulkomaat, Laitinen Kari Antero Joutsa, Leinonen Kari Markus Keuruu, Mantere Teemu Johannes Keuruu, Myllymäki Ma-tias Veikko Ilmari Jämsä, Mäki Tero Henrik Jyväskylä, Nieme-lä Topi Matias Jämsä, Nieminen Jarkko Olavi Johannes Jämsä, Pajuvirta Mikko Ilari Jyväskylä, Perttola Jussi Tapani Jyväskylä, Pitkälä Riku Veli Oskari Laukaa, Poikonen Tero Juhani Uurainen,Rautiola Tatu Juha Jyväskylä,Riikonen Jaakko Hermanni Jy-väskylä, Rutanen Olli Sakari Saa-rijärvi, Saarimäki Oskari Antti Matti Jyväskylä, Silen Niko Petteri Jämsä, Suikkanen Juho Oskari Jyväskylä, Vanha-Jaakkola Kim-mo Petteri Jämsä, Vikkeri Aleksi Henri Juhani Jyväskylä, Tikkamäki Esa Antero Johannes Jyväskylä, Viljanen Aku Akseli JyväskyläAlikersantiksi:Haapanen Jarno Antti Einari Hankasalmi, Hepola Timo Kalevi Jyväskylä, Moilanen Panu Jaakko Tapani Jyväskylä, Nurmela Matti Osmo Johannes Hankasalmi,Partinen Jani Jukka Joutsa,Tarvainen Pasi Juhani Laukaa,Turunen Tiia Anneli Jyväskylä,Korpraaliksi:Aho Jouko Tapani Jyväskylä,Baranov Maksim Vladimiroviz Jyväskylä, Eteläkari Toni Juhani Jyväskylä, Hakkarainen Matti En-sio Jyväskylä, Harjuhahto Henri Juhani Jyväskylä, Hautala Jarmo Johannes Kinnula, Heikkilä Tero

Teodor Jyväskylä, Helen Mii-ka Ilari Hämeenlinna, Hokkanen Matti Juhani Jyväskylä, Hokkanen Petteri Olli Juhani Jyväskylä,Huuskonen Toni Petteri Saarijärvi,Hytönen Marko Joni Tapio Lau-kaa, Hyytiäinen Tomi Juhani Lau-kaa, Häkkinen Jaakko Toivo JämsäHämäläinen Henri Juhani Jy-väskylä, Iso-Ahola Pekka Oskari Jyväskylä, Junikka Vesa-Valtteri Jyväskylä, Jämsen Juha Matti Jy-väskylä, Kaistinen Riku Eino Allan Muurame, Kaski Jussi Matias Jy-väskylä, Kauppinen Kuisma Akseli Kannonkoski, Kemppainen Janne Soini Kalervo Jyväskylä, Kinnunen Hemmi Topias Jyväskylä, Kirves-mäki Mikael Patrik Jyväskylä,Kokkila Antti Sakari Jyväskylä,Kontio Timo Antero Jyväskylä,Kosunen Sauli Olavi Jyväskylä,Kröger Harri Olavi Muurame,Kröger Lasse Tapio Kinnula,Lahtinen Kristian Markus Jyväsky-lä, Lehtonen Jari Matti SaarijärviLehtonen Waltteri Nikolai Jyväsky-lä, Leppänen Pasi Markus Laukaa,Leskinen Marko Juha Kalevi Jy-väskylä, Lievonen Jarkko Tapio Hankasalmi, Liimatainen Jukka Tapio LaukaaLiimatainen Tatu Antero JyväskyläLinna Lassi Tapani Jyväskylä,Metsola Jouko Jaakko Tapani Jyväskylä, Metsälä Tero Jaakko Elias, Miettinen Petri Tapani Jy-väskylä, Mustikkamäki Teemu Jou-ni Olavi Jyväskylä, Nissilä Antti Armas Tapani Jämsä, Nurmi Joo-na Oskari Jyväskylä, Ojala Timo Pekka Jyväskylä, Oksanen Jouni Arvi Olavi Jyväskylä, Ouni Juha-Matti Jämsä, Pasanen Kimmo Ilari Äänekoski, Pietiläinen Kimmo Sa-muli Jyväskylä, Pirinen Jiri Tommi Aleksi Jyväskylä, Pohjonen Tero Juha Antero Keuruu, Poikolainen Eino-Matti Jyväskylä, Pulkkinen Antti Elmeri Jyväskylä, Puolakka Mikko Matias Jyväskylä, Rahko-nen Jaakko Mikael Jyväskylä, Ren-ko Riku Juhani Jyväskylä, Rinne-kangas Teemu Juhani Jämsä,Rintamaa Sakari Alvi Johannes Jyväskylä, Salmijärvi Heikki Ville Juhani Jyväskylä, Tamminen Tuuk-ka Tapio Jämsä, Taskila Tuomas Eerik Äänekoski, Timonen Mikko Matias Jyväskylä, Turma Kal-le Tuomas Jyväskylä, Turpeinen Pentti Mikael Äänekoski, Turunen Ari Tuomas Juhani Äänekoski, Tyyskä Jussi Johannes Jyväskylä,Watia Väinö Valtteri Jyväskylä,Virtala Sami Antero Äänekoski,Virtanen Markus Miika Aleksi Jy-väskylä, Virtanen Mikko Petteri Kokkola, Yliriesto Joonas Jyväsky-lä, Ylönen Jouni Kristian Jkl

Ylennetyt ja palkitut Uuraisten koulun liikuntasalissa Malja 100 vuotiaalle Suomelle.

Uuraisilla koulun kevätjuhlaja ylennykset

Kevätjuhlassa esitettiin voimistelijataitoja.

Uuraisten koulun liikunta-sali täyttyi 2.6. ääriään myö-ten täyteen kesää odottavia koululaisia ja ylennystään odottavia reserviläisiä. En-simmäisen kerran aluetoi-misto ja koulu löivät yhteen perinteisen koulun juhlan ja reserviläisten palkitsemisti-laisuuden. Rehtori Sami Pa-sanen juonsi koulun juhlan. Se sisälsi monia taidokkai-

ta oppilaiden suorittamia voimisteluesityksiä. Niis-tä näkyi ulospäin sininen ja valkoinen väritys Suomen juhlavuoden kunniaksi. Op-pilaskuoron esittämä ”Ve-teraanin iltahuuto” heti ti-laisuuden alussa sai mielet herkistymään ja veteraanien joukko kuunteli esitystä hy-vin liikuttuneena.

Teksti ja kuvat:Tapio Paappanen

Kunniamerkeillä palkitut ja lisää tilaisuuden valokuvia verkkosivul-la: www.ksrespiirit.fi

Ylennykset 4.6.2017:

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 11

Tulkkina ihmisen ja tietotekniikan välissä www.relator.fi

Espoo | Jyväskylä | p. 020 785 1010 | www.lindab.fi

www.sata-pirkanpainotalo.fi

PIRKANMAAN LEHTIPAINO OYSATA-PIRKAN PAINOTALO OY

Kokoukset, juhlat ja ohjelmapalvelutMaailman suurin savusauna

Zil, KraZ ja NASU –safarit upeilla reiteilläRänssintie 5, 41370 Kuusa, Laukaa

tupaswilla.fi 020 7 410 100

Siinä hän on komeassa unifor-mussaan. Keskellä salonkivaunun-sa isointa osaa. Katse terävänä niin kuin silloin sota-aikana. – Tämä on se vaunu, jonka siirsin 27.6.1941 Huutokosken asemalle ja tapasin kaikki rintamakomentajani, aloit-taa marsalkka. Silloin keskusteltiin ja suunniteltiin hyökkäystä itärajan yli. Neuvostovoimat olivat pom-mittaneet Suomea 25.6. Tiedossa oli, että saksalaiset aloittavat hyök-käyksen pohjoisessa. – Annoin käs-kyn Karjalan Armeijan perustami-

sesta 29.6., muisteli ylipäällikkö. Karjalan Armeijan hyökkäyshet-keksi päätettiin 10.7.1941.

Koulutin TalvelaaKenraali Talvelan VI Armeija-

kunta eteni nopeasti kuin pienet linnut Laguksen raivatessa vihol-lista kärjessä. – Kenraali teki vain virheen siinä, että meni vaihtamaan 5. Divisioonan komentajan ilman minun lupaani. Tästä minä olin tarkka. Minun määräysvallassa

olevia asioita ei räpellä muut eikä minun varpailleni astuta. Niinpä ensimmäisen nimeäni kantavan ris-tin sai eversti Ruben Lagus. Kuu-lin myöhemmin kuinka Talvela oli raivonnut: Ryssä saatana antoi sen ristin tuolle ruotsalaisperkeleelle. Enpä tuosta suuremmin hätkähtä-nyt. Annoin myöhemmin kenraalil-le ristin n:o 2, kertaili hyväntuuli-nen marsalkka jatkosodan alkuvai-heita. – Oli riittävän kova näpäytys hänelle kun joutui odottamaan pal-kitsemistaan, veisteli Mannerheim.

Lounailla sattunutta

Nyt vietettävän syntymäpäivän lou-nashetki ajoittui puo-leen päivään Mikke-lin Klubille.

– Täällä muistan miten eräällä lou-naalla oli seurassa-ni rintamaeverstejä. Tarjosin kolmea eri ruokalajia rajavar-tioston eversti Wil-lamolle. Joka kerta hän kieltäytyi otta-masta mitään. Pakko oli sen jälkeen tode-ta pohjoisen miehel-le, että valitettavasti minulla ei ole tarjota

everstille jäkälää. Marsalkka muis-teli myös toista everstiä, jolla ryyp-pylasi tärisi kädessä niin, että piti oikein kysyä: Mistä lähtien eversti on ryhtynyt käyttämään viinaa kas-tikkeena?

Saksalainen yhteysupseeriJalkaväenkenraali Waldemar

Erfurth. – Näkevätkö vanhat sil-mäni oikein, kysyy marsalkka ny-kyisen Jalkaväkimuseon pihassa. Eikö tämä mies toiminut yhteysup-seerina 1941-44. Hän välitti vies-tejä ja tukipyyntöjä ja neuvotteli yhteisistä toimista Saksan ylijoh-don ja Suomen puolustusvoimien johdon välillä. Olenko oikeassa, kysyy marsalkka. – Jawohl Herr Marshall, kuuluu Ehrfurthin vas-taus. Kenraali pyytää marsalkan sisätiloihin tapaamaan esikuntansa väkeä. Lyhyen kierroksen jälkeen niin Suomen marsalkka Manner-heim kuin myös saksalainen jalka-väenkenraali Erfurth poistuvat ta-kaisin historian lehdille.

Marsalkan työtä Suomen hyväksi kunnioittaen!

PäätoimittajaTapio Paappanen

Tapasin 150 vuotiaan Mannerheimin 4.6.2017

Marsalkka Mannerheim ottaa vastaan ilmoituksen jalkaväenkenraali Erfurthilta.

Salonkivaunussa. Päämajan käytävällä.

Arvoisat upseerit ja maanpuolustusväki

SUOMI 100 -juhlavuoden teema on sävyttänyt maanpuolustusväen toiminnan ensimmäistä vuosipuo-liskoa. Vaikka 1. puoliskoa on vie-lä hituneN jäljellä, Keski-Suomen aluetoimiston yhdessä Uuraisten koulukeskuksen kanssa järjestämää kevätjuhlaa sekä ylentämis- ja pal-kitsemistilaisuutta voitaneen pitää keskisuomalaisen maanpuolustus-väen alkuvuoden huipentumana. Kunnioitettujen veteraanien, las-ten, perheiden, puolustusvoimi-en henkilökunnan ja reserviläisten

kohtaaminen oli juhlavuoden tee-maan erittäin onnistunut tapahtu-ma. Toivottavasti meillä on edessä vielä useita vastaavia tapahtumia.

Sankarivainajia kunnioitetaan

Kaatuneiden muistopäivän tilai-suus oli yhdistyksemme suurin ta-pahtuma kuluneena keväänä. Tah-don kiittää tapahtuman järjestely-jen vastuuhenkilöitä ja yhteistyö-kumppaneita onnistuneesta tilai-suudesta. Teitte hienoa työtä tänä erityisenä juhlavuotena!

Kesäajan toiminnastaYhdistyksen toiminta kesäaikana

painottuu ampumatoimintaan. Käy katsomassa JRU:n verkkosivuilta ratavuorot ja niihin mahdollises-ti liittyvät huomiot. Tikkakosken vuorot jatkuvat elokuun loppuun ja syyskuusta jatkuvat perinteiset Graniitin sisäratavuorot.

VAPEPA toiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Jäsenistämme on muodostumassa osaava ja hyvin koulutettu ryhmä osaksi organisaa-

tiota. Jäsen, mikäli olet kiinnostu-nut VAPEPA toiminnasta, ota yh-teyttä Kai Jörgenseniin.

Loppukesä velvoittaaKesä ja syksy sisältävät usei-

ta maanpuolustukseen liittyviä ta-pahtumia, joissa olemme mukana. Tarvitsemme juuri SINUN osallis-tumista onnistuneiden tilaisuuksi-en toteuttamiseen. Kun usea meis-tä osallistuu, ei kenenkään kuorma muodostu liian suureksi. Tällaisia tilaisuuksia ovat mm. Keski-Suo-men maanpuolustusjuhla 5.8. Kars-tulassa ja Kesäyön marssi 19.-20.8 Jyväskylässä ja Tupaswillan perin-neviikonloppu 25.-27.8.

Maakuntamarssi mielessäTätä kirjoittaessa valmistaudum-

me 10.6. maakuntamarssiin jolloin palaamme kaikille keskisuomalai-sille sankarihaudoille kunnioitta-maan vapautemme hengellään lu-nastaneita. Isoisäni runon sanoin veteraanien perintöä ja isänmaata kunnioittaen toivotan lämmintä ja aktiivista kesää Teille kaikille.

Suomen Lipun Alla

Täyttää lipun näky veteraanin rinnanKuohuu sydänveri alla pinnanLippu liehuu palkkiona vaivan suurenMerkkinä on elon juuren

Keski-ikäinen oot tuki salonTahdosta se nouskoon pihamaalle joka talonTekee lipun eteen mies ja nainen työtäVuorotyössä myöskin osan yötä

Nuorukainen tartu lipun naruunPaina jalat maahan karuunVuorollasi nosta lippu ylös myössiihen tarvitaan nyt sinun työs

Näin maamme eteen huolta kannaHyväksi sen työsi annaPaljosta me kiittää saamme Oma rakas Isänmaamme

-Kauko Pakkanen

Kesäiset MaanpuolustusterveisetMika PakkanenPuheenjohtajaJyväskylän Reserviupseerit

Asemakatu 4 a 40100 JYVÄSKYLÄ(014) 411 0000mikael.juujarvi@lakiluotsit.fi

– Vakaasti väylällä –

JRU RUUTU

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/201712

Keurusseudun Maanpuolustusnaiset

Keurusseudun maanpuolustusnaisetviettivät 30-vuotisjuhlia muistellen

Maaliskuun 15. päivänä 2017 vietimme yhdistyksemme 30-vuotisjuhlaa. Juhlapaikaksi valikoitui kokouspaikkana-kin tutuksi tullut Nordean kerhohuone. Muistelimme Anna-Kaisa Mantelan joh-dolla yhdistyksen toimintaa ja tapahtumia viimeisen kym-menen vuoden ajalta.

Virkistystapahtumat ja retket

Jäsenten virkistystapahtumia ja retkiä on tehty vuosien varrella useasti. Pilkkakota Keuruun Valkealahdessa on houkutellut jäsenet metsän keskelle isolle laavulle kuuntelemaan keväistä luentoa. Luennon jälkeinen kä-velylenkki palkittiin makkaran-paistolla laavun nuotiopaikalla. Vastaavanlainen reipas kevät-retki tehtiin myös vuonna 2016 Haapamäelle Himmaanmäen näkötornille. Korkokenkiä ja heiluvia helmo-ja on tarvittu jäsenten kulttuu-rimatkoilla teatteriin. Vuonna 2010 koettiin Jyväskylän kau-punginteatterissa aikuisten ilta-satu My Fair Lady. Katsottiin tanssikoreografioita ja kuunnel-tiin musikaalimaailman ikivih-reitä. Musikaaliretkeltä palattiin iloa ja voimaa saaneina kotiin.

Koskettava tarina perheestä, yhteenkuuluvuudesta ja lapsuu-den taikamaailmasta koettiin vuonna 2016 Lahden kaupun-ginteatterissa Evakkotytön ta-rinan parissa. Esitys perustui Eeva Kilven sota-aikaan sijoit-tuviin muistelmateoksiin.

Keuruun vanha pappila sai jäsenistä arvovaltaisia vieraita keväisenä iltana muutama vuosi sitten. Vuonna 1813 valmistu-neen ja vuonna 2004 ennallis-tetun pappilan uudet huushol-

limamsellit valmistivat pappilan saleihin makunautinnon ilta-palan muodossa ja jäsenistö sai samalla ihastella kevätmuotia Pariisista. Mannekiinit olivat omasta takaa ja jäseniä nähtiin pyörähtelemässä esiintymis-lavalla. Sihteeri Paula Peltola kertoi tilaisuudessa Äly-päivän terveiset ja tutustutti jäsenet protokolla-ohjeisiin.

Lokakuussa 2016 jäsenet sai-vat tuhdin paketin hätäensiapu-koulutusta. Iltamaan sisältyi keskustelua kansalaisen vas-tuusta ja asenteista auttamisti-lanteissa. Tilaisuudessa käytiin läpi elvytyksen perusteita ja harjoiteltiin käytäntöjä, esim. adrenaliinipistoksen antamista, elvytyspainelua ja defibrilaatto-rin käyttöä. Jäsenet tutustuivat älypuhelimen käyttöön onnet-tomuustilanteissa sekä opet-telivat hätäkeskussovelluksen asentamista puhelimeen. Kou-luttajana toimi yhdistyksen jä-sen HEO Laura Tuhkunen.

Tietotekniikka saa koko ajan uusia vivahteita ja kehittyy hui-maa vauhtia. Vaikka jäsenistä ei valmistunutkaan suoranaisia it-alan ammattilaisia, antoi ke-väinen vuoden 2016 koulutus tietotekniikan perustaitoja use-alle meistä. Jatkokurssikin on toteutumassa kuluvan vuoden aikana.

Tarkka talous ja varainhankinta

Talous tarkka, vakaa markka - yhdistyksen toiminta aiheuttaa usein kustannuksia ja kustan-nusten maksamiseen tarvitaan varoja. Varainhankinta ja ulko-puolisten rahoittajien hankinta ei ole yhdistyksien varsinainen tarkoitus, mutta usein tarpeel-linen osa muusta toiminnasta.

Keuruun yhdistyksessä varain-hankintaa on tehty jo perin-teeksi muodostuneella kynt-tilänmyynnillä. Sinivalkoisia kynttilöitä on myyty itsenäi-syyspäivän alla keuruulaisille. Myös paikallisten järjestöjen yhteiseen joulumyyjäistapahtu-man myyntipöytään on viety myyntituotteita jo monen vuo-den ajan. Myynnissä on ollut arpoja, sinappia, sytykeruusuk-keita, paholaisen hilloa ja havu-kransseja. Myös liiton esitteitä on jaettu tapahtumissa.

Yhdistyksen nykyinen sihtee-ri nähtiin myyjättärenä heinä-kuisessa helteessä vuonna 2016 yhdistyksen osallistuessa Ukko-Pekka –päivien sisäänpääsylip-pujen myyntiin. Myyntityö oli niin tehokasta, että odotamme kutsua myyntityöhön myös tu-levana kesänä. Tervetuloa lipun ostoon, jos olet kesälomamat-kalla Keski-Suomessa Haapa-mäellä heinäkuussa.

Reserviupseerien kokousten kahvitarjoilu on ollut perintei-sesti yhdistyksen huolehditta-vana. Maanpuolustusyhdistys-ten vuosikokoukset on pyritty järjestämään samaan aikaan, jolloin kahvin ja kahvileivän myynti on kohentanut yhdis-tyksen taloutta.

Ajatus yhdistyksen yhtenäisis-tä tarjoiluasuista saatiin Anna-Kaisa Mantelalta vuonna 2010.Paikallinen ompelija valmisti tilaustyönä yhdistykselle vuon-na 2011 kymmenen sinisävyis-tä tarjoiluesiliinaa, jotka ovat nykyisin puheenjohtajalla säily-tyksessä.

Veteraanityö

Vanhan ja kauniin, mutta unoh-tuneen perinteemme otamme käyttöön taas tänä vuonna pie-

nen tauon jälkeen ja sytytämme kynttilät Keuruun sankarihau-doille itsenäisyyspäivän aamu-na.

Paikallisten reserviläisjärjes-töjen lipaskeräys on toteutettu perinteisellä tavalla kauppaliik-keiden aulatiloissa työpareittain. Osallistuimme tapahtumaan tä-näkin vuonna Suomi 100 –juh-lavuoden hengessä.

Koulutus- ja luentotilaisuudet

Mielenkiintoisia luentotilai-suuksia on kuunneltu maan-puolustusaiheista ja omaan terveyteenkin liittyen. Yksi mielenkiintoisimmista on ollut Pioneerirykmentin komentaja Jouko Rauhalan luento Puolus-tusvoimain tulevista muutoksis-ta.

Moni jäsen taisi tuntea jal-kojensa käynnin keventyneen kuunneltuaan fysioterapeutti Taru Soinin luennon jalkojen huollosta ja hoitamisesta Pap-pilan pidoissa muutama vuosi sitten.

30-vuotisjuhlat

Maaliskuisessa 30-vuotisjuh-latilaisuudessamme kajahtivat komeasti isänmaalliset laulut. Tutut maanpuolustushenkiset herrat esiintyivät osallistujille kahvin ja muistelujen lomassa. Yhdistyksemme pitkäaikanen jäsen Maila Virkkunen kunni-oitti läsnäolollaan juhlaamme. Lähdemme seuraavalla kym-menvuotiskaudelle ylpeänä 30-vuotisesta olemassaolostamme.

– Jaana Kivi-Mannila

YhdisTYshisToriaa

Maanpuolustusnaisten toiminnan juuret ovat Maanpuolustusnaisten Liiton Keski-Suomen piirin alueella toimivissa yhdistyksissä olleet joko Reservin Upseerien Naisten reserviupseerikerhojen tai Reservin Aliupseerien naisjaostoissa tai kummankin yhdistyksen jäsenistössä järjestöjen yhdistyessä 2005.

Keurussedulla maanpuolustusnaisten toiminta alkoi Reservin Upseerien Naisten toiminnasta. Yhdistyksen perustamispöytäkirja allekirjoitettiin 8.4.1987. Yhdistyksen ensimmäiseen hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Anna-Kaisa Mantela, varapuhuheenjohtaja Orpa Välimäki, sihteeri Raija Ruusuvuori ja rahastonhoitaja Marita Kuukkanen. Hallituksen muut jä-senet olivat Irma Kajarinne, Terttu Keronen, Aune Pajusaari, Pirkko Tarkki ja Pirkko Vähäkömi. Sääntöjen mukaan toiminnan tarkoituksena oli tukea reservinupseerien toimintaa ja toimia jäsentensä aatteellisena ja toiminnal-lisena yhdyssiteenä. Yhdistys rekisteröitiin 13.10.1988 ja se liittyi Reservin Upseerien Naisten liittoon sekä Keski-Suomen Reservin Upseerien Naisten piiriin. Näin toiminta sai vakiintuneet puitteet liittokokouksineen ja piiri-kokouksineen. Liitto ja piiri ohjeistivat myös toimintaa.

Yhdistys sai ensimmäiseksi tehtäväkseen järjestää kahvituksen Keurus-seudun Reserviupseerikerho ry:n ja Keuruun Seudun Reservinaliupseerit ry:n viettäessä 40- ja 30-vuotisjuhliaan. Maanpuolustushenkistä väkeä löytyi Keuruulta silloinkin, ja juhlasali täyttyi veteraaneista, varuskunnan henkilökunnasta, yhteistyökumppaneista ja kyläläisistä.

Alkuaikojen toiminta painottui aatteelliseen toimintaan, maanpuo-lustushengen ylläpitämiseen ja luomiseen. Tilanne muuttui Vapaa-ehtoisen Maanpuolustuskoulutuksen käynnistyessä myös Keski-Suo-messa vuonna 1992. Maanpuolustuskoulutus antoi järjestöllemme ja yhdistyksellemme haasteita, olihan oma järjestömme yksi koulutusta suunnittelevista ja toteuttavista järjestöistä. Varuskuntapaikkakuntana vuoteen 2014 saakka meillä keuruulaisilla oli se etu, että maanpuolus-tuskursseja järjestettiin omalla paikkakunnallamme. Yhdistyksemme jäsenet osallistuivat sekä kursseille, että muonitukseen ja järjestämiseen. Yhdistystyksemme jäseniä osallistui mm. Kansalaisen Turvakurssille, Maavoimien Valmiuskurssille ja Ilmavoimien Valmiuskurssille.

Suomen Reservin Upseerien Naisten Liiton nimi muuttui vuonna 1996 Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry:ksi. Muutoksella haluttiin tehdä liittyminen järjestöön kaikille naisille mahdolliseksi. Muutoksen tuulet kantoivat myös Keuruulle ja sen myötä yhdistyksemme syyskokous 1999 teki päätöksen nimen muuttamiseksi Keurusseudun Maanpuolustusnaiset ry:ksi.

Liittomme nimi muutettiin edelleen vuonna 2005 Maanpuolustusnais-ten Liitto ry:ksi. Tässä muutoksessa yhdistyivät kaksi samanlaista naisten maanpuolustusjärjestöä: Suomen Maanpuolustusnaisten Liitto ry ja Suo-men Naisten Mannpuolustusjärjestö ry yhteisen nimen alle. Liittojen yh-distyminen on osoittanut toimivuutensa – yhdessä toimien löytyy järjestöl-le uusia toimintamuotoja ja uusia jäseniä.

Keuruun lukion opintomatkat Karjalan kannakselle

Innostaaksemme nuoria kiinnostumaan kotimaamme historiasta, olemme vuodesta 1990 lähtien lahjoittaneet stipendin lukiolaiselle ansiokkaasta Suomen historiaa käsittelevästä kirjoituksesta, opettajan ehdotuksen mukaan. Ensimmäinen stipendi ojennettiin Markku Or-silalle ja kirjoitus julkaistiin myös RUN-lehdessä.

Vuonna 2005 alkoivat Keuruun lukion oppilaiden syksyiset opin-tomatkat Karjalan kannakselle. Historian kurssin opiskelijat ovat etu-käteen valmistaneet aiheeseen liittyviä esitelmiä matkalla esitettäväksi ja oppaiden johdolla tutustuneet sotatoimialueisiin. Tulevan elokuun matka on jo 13. Karjalan kannakselle suuntautuva historiakurssin matka. Vuoteen 2014 saakka matkoilla oli mukana sotaveteraani Pek-ka Viinikka kertomassa oppilaille omakohtaisia kokemuksia taistelu-paikoilta. Lukion matkoilla alusta asti oppaana ollut Tapio Paappanen lisää tulevallakin matkalla historiatietoihin Viinikan kertomia tapah-tumia. Näin Viinikan kokemukset välittyvät jälkipolville.

– Kooste Anna-Kaisa Mantelan juhlapuheesta

Hätäensiapukou-

Maanpuolustusnaisten Keski-Suomen piirin jäsenyhdistysten esittelyssä

Keuruun lukion historiakurssilaiset Äyräpäässä 2013. Kuvassa sotave-teraani Pekka Viinikka kertoo omakohtaisia kokemuksiaan Vuoksen rannassa. Keurusseudun Maanpuolustusnaiset on palkinnut joka vuosi kurssilaisen stipendillä opettajan esityksen mukaan.

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 13  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

HÄMEEN MAANPUOLUSTUSPIIRINKESKI-SUOMEN KOULUTUS- JATUKIYKSIKKÖ (KSKOTUYKS)

Ilmoittaudu kursseillemme osoiteessa www.mpk.fi

Vanhempi koulutuspäällikkö Riku Tenhunen, puh. 040 751 5233; riku.tenhunen@mpk.fiKoulutuspäällikkö Ahti Piikki, puh. 040 561 5774; ahti.piikki@mpk.fi

1. Puolustusvoimien tilaama koulutus (VEH)

KURSSIN AJANKOHTA KURSSI PAIKKA

Ei kursseja.

2. Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus

7. - 9.7.2017 Sulkavan suursoudut. SRTL 50. Sulkava

27.-30.7.2017 Isku Ilomantsiin Ilomantsi

4.-5.8.2017 Keski-Suomen maanpuolustusjuhlan tukikurssi Karstula

5.-6.8.2017 B/C ajolupakurssi Tikkakoski

11.-12.8.2017 Tulenjohtokurssi Tikkakoski

18.-21.8.2017 Kesäyön marssi 2 - Jyväskylä Jyväskylä

18.-21.8.2017 Kesäyön marssi 2017 toimitsijat - Jyväskylä Jyväskylä

24.-27.8.2017 Tupaswillan perinneviikonloppu Laukaa

1.-2.9.2017 Maakuntakomppanian virka-apukurssi Tikkakoski

2.9.2017 Kohteen suojaus 1 ja taistelijan testiammunta Kivijärvi

9.9.2017 Taistelijan testiammunta Luhanka

15.-16.9.2017 Taistelijan testiammunta, kouluttajakurssi Tikkakoski

15.-16.9.2017 Lähitaistelukoulutus (Defendo Green) Tikkakoski

15.-17.9.2017 SRTL vertaistuen koulutus Tikkakoski

16.9.2017 Taistelijan testiammunta Jämsä

16.9.2017 Muonituksen erikoiskurssi Keski-Suomi

23.9.2017 Komendantin Cup 2/2017 Tikkakoski

30.9.2017 Taistelijan testiammunta Tikkakoski

KESKI-SUOMEN KOULUTUS- JA TUKIYKSIKÖN KURSSITARJONTA KESÄKUU - SYYSKUU 2017 Alla on osa Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksikön (KStukiyks) kurssitarjottimesta. Parhaiten pääset tutustumaankursseihin osoitteessa www.mpk.fi -Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu - Valitse alue -kohdasta Keski-Suomi - Hae. Nyt näet näkymässäKSkotuyksikön kurssit, joita klikkaamalla pääset ko kurssin etusivulle, sisältöön ja lisätietoihin. Sivuja päivitetään jatkuvasti. Kurssien ajankohdat alla ovat osittain avoinna ja suunnitelmallisia joten tarkista tarkka ajankohta sivuiltamme kyseisen kurssin kohdalta.

Huomio puolustusvoimien tilaamasta koulutuksesta!Puolustusvoimien MPK:lta tilaama koulutus on aina sotilaallista koulutusta. Keski-Suomen aluetoimisto (KSALTSTO) kutsuu reserviläisetvapaaehtoiseen harjoitukseen (VEH) puolustustusvoimien tilaamille kursseille lähettämällä veh-kutsun ja MPK:n kurssitiedotteen. Reserviläinen, joka et ole saanut veh-kutsua ao kurssille, mutta tunnet mielenkiintoa kurssia kohtaan ja tunnet kuuluvasi kohdejoukkoon,voit ilmoittaa kurssihalukkuutesi ilmoittautumalla kurssille MPK:n tietojenhallintajärjestelmässä (THJ). Tämän jälkeen MPK esittää sinuakurssin tilanneelle puolustusvoimien yksikölle kutsuttavaksi kurssille. Kyseinen puolustusvoimien yksikkö tekee päätöksen valinnastasi.Mikäli sinut hyväksytään kurssille, saat siitä KSALTSTO:n lähettämän veh-kutsun ja kurssitiedotteen, et muuta ilmoitusta.HUOM 1: Mikäli ilmoitat KSALTSTO:lle tulevasi kurssille (=ilmoitat tulosi veh-kutsun B-osalla), muuta vahvistusta tai ilmoitusta et saa.HUOM 2: Korvaavat kh-vuorokaudet saat sot.valm.palv. kursseilta vain silloin kun olet itse kirjautunut kurssille MPK:ntietojenhallintajärjestelmässä ns. pysyvänä käyttäjänä.

www.savotta.fiwww.savottastore.fi

MYYTÄVÄNÄ PUOLUSTUSVOIMIENKÄYTÖSTÄ POISTAMAA JA

HYLKÄÄMÄÄ MATERIAALIA

Harvialantie 213210 HÄMEENLINNA

p. 040 315 7777

Alasintie 3–7 B 1190400 OULU

p. 040 315 7888www.sa-kauppa.fi

www.huutokaupat.com/puolustusvoimat

Sorastajantie 1 A40320 JYVÄSKYLÄ

p. 040 315 7666

AVOINNA:ti–pe 10–17

la 10–14

MYYTÄVÄNÄ PUOLUSTUSVOIMIEN KÄYTÖSTÄ POISTA-

Vaihtuva valikoima mm. vaatteita, nahkasaappaita,

3. Varautumis- ja turvallisuuskoulutus (VARTU)

7.-9.7.2017 Konnevesi-päivät Konnevesi

7.-9.7.2017 Opiskelijan ryhmäytymiskurssi Norssi Tikkakoski

7.9.2017 Ilmavoimien vainajien päivä Tikkakoski

22.-24.9.2017 VAPEPA-leiri Tikkakoski

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/201714

www.nammo.com

Rakennusteollisuus RT • Talonrakennus • Tuoteteollisuus • Infra • Pinta • Tekninen urakointi

Jyväskylä • Suolahti • Pieksämäki • Varkaus • Viitasaari

www.yrityskehitys.com

Kun haluat painoapua tarvitset Grafitatua!

Grafitatu Oy Puh. 010 328 2880Alasinkatu 1-3 tarjouspyynto@grafitatu.fi40320 Jyväskylä www.grafitatu.fi

Juhlat ja kokoukset maalaismaisemassa Luonnonmukaisesti kasvatettua naudanlihaa

Majoitusta rauhallisissa rantamökeissä ja piha-aitoissa taipaleen.luomutila@nic.fi www.taipaleentila.com 014 856 316

Ajat muuttuvat. Helpommiksi. Lataa tunnuslukusovellus puhelimeesi, niin avaimet pankkipal-

veluihin kulkevat kätevästi mukana kesän riennoissa.

Lue lisää nordea.fi/tunnuslukusovellus.

NORDEA.FINordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike, Nordea Bank AB (publ), Ruotsi

allulettovuenokkreV aulevlap atsiathokölikneh

.isellavhositok akkiavtelettovuen aj assakiap assavipos ellesti telo assulettovuenokkreV

aj allavukoediv assnak najitnutnaisa atsioisasutuukav iat -ikknap !naatadhoK .ällenää ulettovuenokkrev/fi.po

Keski-Suomen Maanpuolustaja2/2017 15

O.K. AUTO OYwww.okauto.fiwww.okauto.fi • www.toyota.fi

• www.vaihtoautot.net

KAKKONEN-YHTIÖT

www.innohouse.fi

www.protacon.com

www.k2turvapalvelut.fi 010 524 8300 (8,4 snt/min)

Kameravalvonta

Kiinteistön etäkäyttö

Hälytyspalvelut

Call Center

Palvelukeskus

LeppävesiHallaperäntie 8p. 010 327 1350avoinna:ma - pe 9.00 - 17.00la 10.00 -14.00

JämsäPietiläntie 8p. 010 327 1355avoinna:ma - pe 8.00 - 16.30

MuurameSetäläntie 3Cp. 010 327 1357avoinna:ma - pe 9.00 - 18.00la 10.00 -14.00

KOTIMAINENTJ-Katsastus.fi

24/7 autopesu MuuramessaMYÖS SUURTEN PAKETTIAUTOJEN PESUT

Keski-Suomen Maanpuolustaja 2/201716

JR 50 sai uuden muistomerkin Suolahdessa 9.6.2017. Kunnallisneuvos Ahti Savolainen piti juhlapuheen, jos-sa hän tarkasteli rykmentin sotatietä. Savolainen kertoi myös omasta haavoitumisestaan Lapin sodassa. Muis-tomerkin on valmistanut Jukola Industries. Hankkeen takan on lukuisa joukko yrityksiä, Suomenselän maa-kuntakomppania, Äänekosken kaupunki ja Keski-Suo-men aluetoimisto. Hanke oli osa Suomi 100 juhlavuo-den tapahtumia.

Keväällä 2013 silmiini sattui erään työelämän erikoistutkijan kommentti puolustusvoimien joh-tajakoulutuksesta. Hänen mieles-tään koulutus ei ole uusimpien joh-tajaoppien mukaan sitä koulutusta, mitä työelämässä oikeasti tarvi-taan. Tutkija latasikin puolustus-voimien esimiesopin olevan yliar-vostettua.

Yhden tutkijan mielipide on vain häviävän pieni osa aihees-ta työpaikoilla, kodeissa ja jul-kisuudessa käytävää keskus-telua. Kuitenkin nämä sanat saivat minut miettimään. Olen itse suorittanut noin viisitois-ta vuotta sitten reserviupseeri-kurssin 215 ja toiminut sen jäl-keen upseerikokelaana oman, yli kaksikymmentä taistelijaa käsittävän joukkueen kanssa. Pidän saatua kokemusta erit-täin arvokkaana ja oppeja täy-sin siirrettävinä työelämään.

Tiesin, että samaa mieltä kans-sani olivat myös kanssani saman kurssin käyneet upseerit, mutta olimmekohan rinta rottingilla täy-sin vähemmistössä, outolintuja? Olivatko kaikki muut oppineet sa-massa koulussa huutamaan, alista-maan ja nöyryyttämään ja työelä-mään siirryttyään saaneet kulttuu-rishokin ja vetäytyneet nurkkaan opettelemaan tunnetaitoja.

Halusin selvittää asian. Niin-pä tein työn ohella opiskellessani opinnäytetyön aiheesta. Halusin tutkia mahdollisimman laajasti ja yleistettävästi, mitä muut reser-viupseerit ajattelevat saamastaan puolustusvoimien johtajakoulu-tuksesta ja siellä kertyneistä koke-muksista. En etsinyt hyvän johta-jan piirteitä, en parasta johtajakou-lua, enkä vastausta siihen, tekeekö reserviupseerikoulu objektiivisilla mittareilla yritysmaailman johtajia.

Halusin tietää, koetaanko saa-duista kokemuksista ja opeista ole-

van hyötyä vai ehkä haittaa työelä-mässä yleensä sekä mahdollisissa esimies- ja johtotehtävissä. Kysely lähetettiin Suomen Reserviupseeri-liiton kaikille työikäisille jäsenil-le ja sain tutkimukseeni kiitettävät 4007 vastaajaa, joten yleistettävyy-den tavoite täyttyi. Vastaushetkellä noin 3000 vastaajista oli toiminut tai toimi parhaillaan esimiestehtä-vissä.

Huomasin, etten ollut yksin aja-tuksieni kanssa. Iästä, koulutus-taustasta tai mistään muustakaan taustamuuttujasta riippumatta vas-taajat olivat hämmästyttävän yk-simielisiä. Vastanneista 92 % koki kehittyneensä ihmisten johtajana puolustusvoimien opeilla ja 87 % koki hyötyneensä johtajakoulutuk-sesta työelämää ajatellen.

TilannejohtaminenMillaista johtamistyyliä siviiliin

sitten kaivataan? Tämä pitää ym-märtää, jotta on mahdollista tehdä päätelmiä puolustusvoimien joh-tajakoulutuksen hyödyistä siviiliin työelämään. Vaikka johtamistyyle-jä on tutkittu vuosikymmeniä erit-täin runsaasti, ei tutkimuksissa ole kyetty osoittamaan johtamistyyliä, joka olisi joka tilanteessa paras. Tällä hetkellä tutkimusten valtavir-ta puhuukin mukautuvan johtamis-käyttäytymisen - tilannejohtamisen

- puolesta. Siinä luovutaan yhden parhaan johtamistyylin ihantees-ta ja korostetaan tarvetta muokata tyylejä tilanteeseen soveltuviksi. Hersey ja Blanchard totesivat jo neljäkymmentä vuotta sitten, että mitä enemmän esimies mukauttaa johtamistyyliään vastaamaan tie-tyn tilanteen vaatimuksia ja alais-tensa tarpeita, sitä tehokkaammin hän pystyy saavuttamaan sekä hen-

kilökohtaiset tavoitteensa että organisaation tavoitteet. Onnis-tuvat johtajat ovatkin tunnettu-ja kyvystään lukea toimintaym-päristöä ja sen asettamia vaa-timuksia omalle käyttäytymi-selle. Johtamistyyli vaihtelee – tai ainakin sen tulisi vaihdella – tilanteen mukaan demokraat-tisesta johtamisesta kriisitilan-teiden sanelevaan ja käskevään johtamiseen.

Sotilasjohtajan täytyy val-mistautua kohtaamaan raskasta, äärimmäistä vastuuta ihmisistä

ja tehtävistä sodan aikana, jolloin johtamisen lopullinen tehokkuus mitataan. On varmasti helppo olla samaa mieltä siitä, että johtamisti-lanteista vaativin on aina ollut ih-misten johtaminen taistelussa. Krii-sitilanteet vaativat rohkeita ratkai-suja, selkeätä linjanvetoa ja yksi-selitteisiä ohjeita. Kuitenkin myös puolustusvoimien johtajakoulutuk-sen aikana johtamistilanteet vaih-televat. Jatkuvasti ei ole ”tilanne päällä”, kuten kovapanosammun-noissa tai hyökkäysharjoituksissa kolmannen valvotun yön jälkeen. Arkijohtamisessa toistuvien ja tut-tujen tilanteiden päätöksentekoon riittää aikaa. Tilanteet ovat vaarat-tomia ja tuttuja, päätökset syntyvät rutiinilla ja vaativat erilaista lähes-tymistapaa kuin kriisijohtaminen. On hyvä tiedostaa, että rauhan ai-kana sotilasjohtaja kokeekin sa-mat tilanteet ja haasteet kuin kuka tahansa siviilin työelämän johtaja.

Anssi Matilainen tutki reserviupseerikoulutuksen merkitystä

Keski-Suomen Maanpuolustaja julkaisee sarjan artikkeleja reservin luutnantti Anssi Matilaisen opinnäytetyös-tä. Tämä lyhyt johdanto aiheeseen avaa artikkelisarjan ja se jatkuu lehden seuraavissa numeroissa.

Tilanteen keskellä sodan aikana. Lagus ja Talvela kartan ääressä. SA-kuva.

Rintamaveteraaniliitto juhli Peurungassa

Perinnevitriini Peurungassa.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö kenraalimajuri Ilkka Laitinen luennoi rajaturvallisuudesta 6.4. Jyväskylässä Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön järjestämässä tilaisuudessa.

Turvapaikanhakijoiden liikkeitä Euroopan alueella.

”Hirveä kuva”selvitti turvapaikanhakijoiden liikkeitä

- Tämä on aivan hirveän näköi-nen kuva ja olen sen itse piirtänyt, hauskutti kenraalimajuri Ilkka Lai-tinen luentoyleisöään 6.4. Jyväsky-län Ammattikorkeakoululla.

Kuva kertoo sen miten turvapai-kanhakijoiden liikkeet ovat toteu-tuneet Euroopan alueella. Keskellä oleva paksu nuoli kuvaa sitä, min-kä rajaviranomaiset paljastavat. – Henkilöt kootaan ns. Hot Spottei-hin, joissa alkaa kova työ heidän identifioimiseksi. Vaikeuden muo-dostaa se, että heillä ei yleensä ole mukana mitään todisteita henkilöl-lisyydestään ja jotkut suhtautuvat kielteisesti tuntomerkkien ottami-seen. Tämä on iso haaste, kertoi Laitinen.

Kun väkeä tuli koko ajan lisää ja samaan aikaan piti kiinnittää huo-miota myös rikollisuuteen eli ih-misten salakuljetukseen, Hot Spotit alkoivat täyttyä ja ihmisiä oli pak-ko siirtää vastaanottokeskuksiin. - Se tapahtui hallitusti tai sitten

katoamalla hallitsemattoman liik-kuvuuden ”pilveen”, kertoi Laiti-nen (kuvan vasen yläreuna). Myös vastaanottokeskuksista siirtyi ih-misiä kontrolloimattoman liikkeen ”Shengen pilveen” varsinkin siinä vaiheessa, jos oli tullut kielteinen päätös turvapaikasta.

- Rajavalvonnan lisäämisellä on vastattu tähän haasteeseen, mutta se ei ratkaise kaikkea. Olennainen kysymys on se, että mitkä ovat tur-vapaikanhakijan oikeudet ja vel-vollisuudet ja mikä on se taho, joka sanoo miten missäkin maassa ol-laan ja eletään. Sanooko sen viran-omaiset, jotka pyrkivät parhaansa mukaan tarjoamaan kansainvälis-tä suojelua vai kääntyykö tilan-ne toisin päin ja edetään turvapai-kanhakijan oikeudet edellä. Tämä on keskeinen linjakysymys mitä EU:n jäsenvaltiot joutuvat pohti-maan edelleen. – Eihän tämä ollut sittenkään niin vaikea kuva kuin se ensin näytti, naurahti Laitinen kuu-

lijoilleen.Luento käsitteli myös Rajavar-

tiolaitoksen osallistumista kansain-väliseen toimintaan ja laitoksen ta-louden sopeuttamisohjelmaa vuo-sille 2017-2021.

Rajavartiolaitos:

Tehtävät:Rajojen valvonta, rajatarkas-tukset, rikostorjunta, merialu-een turvallisuus, kansainvä-linen yhteistyö ja maanpuo-lustus.

Johto:Rajavartiolaitoksen päällik-kö kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen, apulaispäällikkö kenraalimajuri Ikka Laitinen. Sisäministeriö valmistelee rajaturvallisuutta ja meripelas-tusta koskevan lainsäädän-nön ja tulosohjaa Rajavartio-laistosta.

Valvottavia rajoja:Venäjä 1340 kmNorja 736 kmRuotsi 614 kmAluevesiraja 1250 km

Yksiköt:Esikunta, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Lapin rajavartiostot, Suomen-lahden ja Länsi-Suomen me-rivartiostot, Vartiolentolaivue, Raja- ja Merivartiokoulu

Rintamaveteraaniliiton liiton XXVIII liittokokous ja liittojuhla oli viikonvaihteessa 17-18.6. Kyl-pylähotelli Peurungassa. Lauantai-na paljastettiin keskisuomalaisten veteraanijärjestöjen kokoama so-

tiemme 1939-1945 vitriini Peurun-gaan. ”Ei vaivatta säilynyt vapaus, ei tuskatta täyttynyt lupaus”. Vit-riini on pysyvästi sijoitettuna Peu-runkaan.

Sunnuntaina mu-siikkipitoisessa liit-tojuhlassa juhlapu-heen piti Eduskun-nan puhemies Ma-ria Lohela. Rin-tamaveteraanien joukko vähentyy ja nyt liiton tärkein tehtävä on huoleh-tia veteraanien asi-oista ja eduista vii-meiseen mieheen ja naiseen. Heidän rinnallaan huoleh-

ditaan myös veteraanien puolisois-ta ja leskistä.

Liittojuhlassa kiitoksen lisäksi nousi vahvasti esille veteraanijär-jestöjen toimenpiteet ns. kotiin vie-lävien palvelujen saannin edistä-mistä lakiesityksenä vielä tämän vuoden aikana eduskunnalle. Ve-teraaneja ei jätetä -teeman lisäksi ollaan käynnistämässä sotiemme veteraanien perinnetyötä laajalla rintamalla Tammenlehvän Perinne-liiton kautta.

Teksti ja kuvat: Eila Keinonen

JR 50:n uusi muistomerkkiJääkäripataljoona 7:llemuistolaatta

Pihtiputaan Reservinaliupseerien järjestämä muistolaatan paljastustilaisuus 17.6. kokosi pai-kalle 50 henkilöä. Jääkäripataljoona 7:n kunniaksi paljastetun laatan taustalla on vuoden 1941 kesä-kuun liikekannallepano, jolloin Pihtiputaan ja Vii-tasaaren miehet lähtivät puolustamaan Suomea.

Tekstit: Tapio PaappanenKuvat: Tapio Paappanen Jarmo Siltanen

Teksti ja kuvat: Tapio Paappanen

Juhlayleisöä.

Käsikelloyhtye esiintyi juhlassa.