Embed Size (px)
DESCRIPTION
Citation preview
Kestävä kehitys arjessa
Jätehuollon käytännöt
Karoliina Krook
Tiedottaja
Vestia Oy
Vestia on 16:n kunnan
omistama jäteyhtiö
Tehtävät: hyötyjäte- ja
ongelmajätehuolto,
kaatopaikkojen ylläpito,
jätteenkuljetuksen
järjestäminen, neuvonta
ja tiedotus
Alueella 100 000
asukasta
www.vestia.fi
Kestävä kehitys työssä ja kotona
Mitä se on ja miksi se on tärkeää?
Ekotehokas elämäntapa
Hyvät käytännöt työssä ja kotona
Jätehuolto käytännössä
Jätehuoltoa ohjaavat lait ja määräykset
Miksi jätettä lajitellaan?
Hyötyjätteet kierrätykseen
Sekajätteet kaatopaikalle
Ongelmajätteet
Mitä on kestävä kehitys?
• Ohjattua yhteiskunnallista muutosta.
• Päämääränä turvata meille ja tuleville
sukupolville hyvän elämisen
mahdollisuudet.
• Neljä ulottuvuutta:
-Taloudellinen
- Ekologinen
- Sosiaalinen
- Kulttuurinen
Mitä on kestävä kehitys?
Esimerkkejä (ekologisesta ja taloudellisesta)
kestävästä kehityksestä:
• Luonnonvarojen käytön tehostaminen
• Energiantuotannon ja -käytön
tehostaminen
• Kohtuullinen kulutus
Jokainen voi vaikuttaa
Omassa arjessa: ekotehokas elämäntapa, kohtuullisuus
kuluttamisessa
Töissä / koulussa: pienet teot, käytäntöjen miettiminen,
materiaalien tehokas käyttö ja hävikin minimointi
Teollisuus / tuotanto: materiaalien käytön tehostaminen,
prosessien tehostaminen, uudet, ekologiset tuotteet
Ekotehokkuus
Tuotteen valmistaminen, käyttö ja
hävittäminen kuluttavat erilaisia
luonnonvaroja.
Verrataan tuotteen koko elinkaaren
aikaista luonnonvarojen kulutusta
tuotteesta saatavaan hyötyyn.
Mitä isompi hyöty saadaan, sitä
parempi ekotehokkuus.
Ekotehokkuutta on
Sama hyöty, pienempi luonnonvarojen kulutus
- hankitaan tuotteen sijasta palvelu
- tuotteiden keventäminen ja monikäyttöisyys
Pitempi käyttöikä
- tuote on kestävä, pestävä, huollettava, korjattava
- esim. hyvälaatuiset perusvaatteet ja työvälineet
Useammat käyttökerrat
- vuokraus, yhteiskäyttö, lainaus
- tuotteen uudelleenkäyttö toiseen tarkoitukseen ennen
jätteeksi päätymistä
Ekotehokkuus omassa elämässä
Kohtuullinen ja viisas kulutus
• Osta vain tarpeellista, kestävää ja korjattavaa.
• Käykö käytetty? Hyödynnä kirppikset,
myyntipalstat jne.
• Ostatko roskaa? Kaikki jäte on kaupasta
rahalla ostettua. Vältä yksittäispakkauksia.
Muista täyttöpakkaukset.
Ekotehokkuus omassa elämässä
Huolla, korjaa ja kunnosta
• Tuotteiden käyttöikä pitenee, kun ne
pitää kunnossa.
• Vanhasta saa hyvää ja käyttökelpoista
kunnostamalla.
Yhteiskäyttö
• Mitä naapurissa on, sitä meillä ei tarvita!
Eli lainaa, vuokraa, käytä yhdessä
muiden kanssa, niin tuotteesta on hyötyä
monelle.
Ekotehokkuus omassa elämässä
• Valitse viisaasti! Hanki tuotteita, jotka
kuluttavat vähemmän luonnonvaroja, esim.
ympäristömerkityt tuotteet ja lähellä
valmistetut tuotteet.
• Tarvitsetko poran vai reiän seinään? Hanki
palvelu tuotteen sijasta. Esim. siivous,
ruohonleikkuu…
Lisätietoa ympäristömerkeistä:
www.eco-label.com/finnish/
www.kuluttajavirasto.fi > eko-ostaja >
ympäristömerkit
www.ymparistomerkki.fi
Ekotehokkuus omassa elämässä
Mieti energiankäyttöäsi
Valitse kodinkoneita, jotka kuluttavat
vain vähän sähköä.
Energiansäästölamput hehkulamppujen
tilalle.
Pyykkien kuivaus narulla (ulkona), ei
rummussa.
Älä tuhlaa vettä!
Pyöräile tai käytä julkista liikennettä tai
kimppakyytejä aina kuin voit.
Vinkkejä kohtuulliseen kuluttamiseen:
www.kuluttajavirasto.fi > eko-ostaja
Vinkkejä ekotehokkaaseen elämään:
www.fiksu.net
Vinkkejä energian säästöön: www.motiva.fi
Ruoan ympäristövaikutukset
- Ruokajäte > huolellinen suunnittelu,
tähteiden hyödyntäminen jne.
- Kasvispainotteinen ruokavalio
- Lähiruoka, vuodenaikojen mukainen
ruokavalio
Maito 4 kgJuusto
43 kg
Naudanliha
46 kg
Riisin viljelystä syntyy
1,5 % KOKO
maailman
kasvihuonepäästöistä
Kotimaiset
viljat
n. 3 kg
Omena
2 kg
Peruna
2 kg
Porkkana
n. 2 kg
Sianliha
21 kg
Ekologinen selkäreppu kertoo kiloina sen materiaalimäärän /
ympäristökuormituksen, jonka tuotteen aikaansaaminen, käyttö ja
jätehuolto ovat kuluttaneet. Kulutus kg/tuotettu ruokakilo. Lähde: Luonnonsuojeluliitto
Muna
11 kg
(Soija)pavut
3 kg
Vinkkejä ekologisempaan ruokailuun:
Esim. ”Härkäpapua sarvista” –keittokirja,
”Ruokaa rippeistä” -keittokirja
www.vegaaniliitto.fi
www.martat.fi
ja lukemattomat kasvisruokailuun liittyvät
blogit (mm. Chocochili, Lettupannu,
Herkkuruokaa, Kahvila Vegaani…)
Ekotehokkaasti oppilaitoksessa
Pieniä tekoja:
- vähennä paperinkulutusta!
- kirjojen ja muun
opiskelumateriaalin kierrätys
- ruokalassa syödään se mitä
otetaan
- keksi itse lisää!
Ekotehokasta työntekoa
Kertakäyttöisestä kestävään
- esim. käsipyyhepaperit korvataan
rullapyyhkeillä
Haitallisen korvaaminen haitattomalla
- hankinnat avainasemassa!
Tuotteiden monikäyttöisyys
- esim. toimiston ”monitoimikoneet”
Ekotehokasta työntekoa
Vuokraaminen ja liisaaminen
- esim. työvaatteet, vaihtomatot, hotelli- ja
ravintolatekstiilit
Tuotteen sijasta palvelua
Pakkausten vähentäminen
- hanki tuotteet kierrätettävissä tai
mahdollisimman vähissä pakkauksissa
- suurostot silloin kun se on mahdollista
vältä silti yliostoa
Kuljetusten vähentäminen
- lähiruoka
- yhteisostot / tilaukset
Jätehuolto käytännössä
o Jätehuoltoa ohjaavat lait ja
määräykset
o Miksi jätettä lajitellaan?
o Hyötyjätteet kierrätykseen
o Sekajätteet kaatopaikalle
o Ongelmajätteet
JÄTELAKI OHJAA
Jäte on hyödynnettävä jos se on mahdollista (teknisesti ja kohtuullisin kustannuksin).
Jätteen haltija maksaa jätteen käsittelyn.
Jäte on lajiteltava: hyötyjätteet, ongelmajätteet ja erityisjätteet pidetään erillään kaatopaikkajätteestä.
Jätteen synnyn ehkäisy
Uudelleenkäyttö
Hyödyntäminen aineena
Hyödyntäminen energiana
Turvallinen loppusijoitus
JÄ
TE
HIE
RA
RK
IA
Jätteen uudelleenkäyttöä…
Jätelainsäädäntö
Keskeisin tavoite vähentää
jätteiden sijoittamista kaatopaikalle ohjattava hyödynnettäväksi materiaalina tai energiana
Kaatopaikkadirektiivi: biohajoavasta jätteestä suurin osa hyödynnettävä
= ei saa sijoittaa kaatopaikalle
ehdotettu totaalista kaatopaikkakieltoa
biohajoava jäte = mm. elintarvike-, puutarha-, puu-,
paperi- ja kartonkijäte
Jätelainsäädäntö
Lain vaatimuksiin vastaaminen
Kierrätyksen tehostaminen
ei yksin riitä
Jätteiden poltto välttämätön
voidaan hyödyntää myös
heikkolaatuinen jäte, joka ei käy kierrätykseen
Verkostoituminen on tehokasta
pienet polttolaitokset eivät taloudellisia
Yhdyskuntajätteen käsittely Euroopassa
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
kaatopaikka
potto
kierrätys
Kaatopaikalle - hyötykäyttöön
Kaato-
paikka
62 %
Kierrätys
30 %
8 %
Energia
47 %
Kierrätys
47 %
6 %
SUOMI RUOTSI
Energia
2003 2010 2020
Jätteen kierrätys ja uusiokäyttö
Kaatopaikkasijoitus
Jätteen energiakäyttö
Jätemäärä
Yhdyskuntajätehuollon strategiaValtakunnallinen jätesuunnitelma 2008
50 %
30 %
20 %
Miten käytännössä?
• Yhteistyössä 5 jäteyhtiötä:
Botniarosk Oy Ab Kristiinankaupunki
• Lakeuden Etappi Oy Seinäjoki
Millespakka Oy Alajärvi
Stormossen Ab Oy Vaasa
Vestia Oy Ylivieska
• Perustettu yhteinen yhtiö
Westenergy Oy
energiahyödyntämistä varten
• Polttolaitos Vaasaan• Laitos toiminnassa v. 2013
JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSET
Jätelain pohjalta laadittu, kuntien
hyväksymät.
Uudet määräykset tulleet
voimaan keväällä 2009
Antavat tarkempia määräyksiä,
esim. jätteiden lajittelusta,
keräilystä, omatoimisesta
hävittämisestä jne.
Noudattamista
valvoo kunnan ympäristösihteeri.
Hyvä jätehuolto alkaa siellä
missä jäte syntyy
HyötyjätteetEkopisteet
HyötyjäteasemaJätekeskus
Hyötykäyttöön
OngelmajätteetHyötyjäteasema
Jätekeskus
Turvallinen hävittäminen Ekokemillä
Sekajätteet Oma roskisLoppusijoituskaatopaikalle
LAJITTELUN ABC
Keräyspaperi: kaikki postin
kautta tuleva paperi
Lasi: purkit, pullot huuhdel-
tuina, kannet pois. EI
posliinia, ikkunalasia, peilejä.
Pienmetallit: säilykepurkit,
alumiinivuoat, metalliesineet
Keräyskartonki: maitotölkit,
pahvipakkaukset, paperi-
pussit. Huuhtele tölkit!
Muovi: rasiat, pussit, purkit,
kelmut, pakkaukset, EI PVC.
JÄTTEIDEN UUSI ELÄMÄ
• Keräyspaperi(Suomen Keräystuote): sanoma-lehtipaperia, pehmopaperia
• Lasi (Suomen Uusioaines): lasivillaa, lasipurkkejakäyttö myös soran korvikkeena (jätekeskus)
• Metalli (Kuusakoski Oy): metallinvalmistuksen raaka-aineeksi
• Keräyskartonki Suomen Kuluttajakuitu ry): hylsykartonki
• Muovi (Ewapower): kierrätys-polttoainetta lämmön tuotantoon
• Roskapönttöön vain se, mitä ei voida
hyödyntää mitenkään.
• Sekajätettä ovat esim. likaiset
materiaalit, kengät, tekstiilit, vaipat,
hehkulamput, kahvipussit, posliini jne.
• Roskapönttöön ei saa laittaa
ongelmajätteitä, kuumaa tuhkaa eikä
pölyävää jätettä.
Sekajäte kaatopaikalle
Sekajäte kaatopaikalle
Jäteastia tyhjennetään säännöllisesti.
Tyhjennysvälit on määritelty kunnallisissa jätehuoltomääräyksissä.
Jäteautot kuljettavat jätteet kaatopaikalle.
Ongelmajätteet kotona
• Esim. maalit, lakat, liimat,
liuottimet, jäteöljy, akut,
öljynsuodattimet, loiste-
lamput, torjunta-aineet,
vanhentuneet lääkkeet...
• Älä sekoita jätteitä keskenään!
• Palauta mieluiten alkuperäi-
sessä pakkauksessa tai siirrä
merkinnät.
• Ellet tiedä onko joku jäte ongelmajätettä, toimita se varmuuden vuoksi ongelmajätekeräykseen.
www.vestia.fi
KAATOPAIKALLA
Sekajäte sijoitetaan
kaatopaikalle, tiivistetään
ja peitetään.
Jätetäyttöalueen
ympäristövaikutuksia
seurataan kymmeniä
vuosia.
Kaatopaikkakaasut ja
suotovedet käsitellään.
- Vanha jätetäyttö on peitetty
maisemointikerroksella
- Estää vesien pääsyn jätteen joukkoon
- Estää kaatopaikkakaasun pääsyn ilmaan
- Kaasut kerätään hyötykäyttöön: sähkön-
ja lämmöntuotanto jätekeskuksen
rakennuksille
Kaatopaikkakaasun käsittely
