Keuda-lehti 1/13

KeudaKeski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän sidosryhmälehti • 1 /2013

Työssäoppimisessapääsee tekemään

oikeita töitä

2+1-malli

Opiskele kolmas vuosi oppisopimuksella

Keudan opinto-ohjaajatvastaavat chatissa

Virtuaaliolutta syntyy Keudassa

16

8

18

Keuda on ammatillisen koulutuksen monialai-nen, uudistava suunnannäyttäjä ja osaamisen var-mistaja sekä työllistymisen edistäjä kansainvä-listyvässä toimintaympäristössä. Keuda on kun-tayhtymä, jonka omistavat Järvenpään ja Keravan kaupungit sekä Mäntsälän, Nurmijärven, Pornais-ten, Sipoon ja Tuusulan kunnat. Alueella asuu noin 200 000 asukasta. Ammattitaitoisen hen-kilökuntamme määrä on 620 ja liikevaihtomme vuonna 2012 oli 57 miljoonaa euroa.

Keski-Uudenmaan koulutus-kuntayhtymän sidosryhmälehti

Nro 1/2013, kevät 2013, 7. vuosikertaJulkaisija Keuda – Keski-Uudenmaan koulu- tuskuntayhtymä, Sibeliuksenväylä 55 A, 04400 Järvenpää puh. 09 273 81 [email protected], www.keuda.fiPäätoimittaja Kuntayhtymän johtaja Hannu HeikkiläToimitus Viestintäpäällikkö Heli Vastamäki ja viestintäassistentti Maarit TialaTaitto Zeeland / Tiina ValveValokuvat Tiina Joensuu, Hannu Laurila, Maarit Tiala, Vilma Vantola, Heli VastamäkiKansikuvassa Joona ViitaniemiPainopaikka Savion Kirjapaino OyPainosmäärä 3 000

3 Jatkuvuus takaa toimivan omistajaohjauksen Pääkirjoitus

4 Koulutuskuntayhtymä osana ympäröivää yhteisöä Luottamushenkilöt tärkeässä roolissa

8 Ammattilaiseksi työssä oppimalla Yrittäjä Margit Lindholm ottaa työssäoppijoita aina, kun se on mahdollista

10 2+1-malli on hyvä vaihtoehto Syksyllä esitellään 2+1-malli, jossa kolmas vuosi suoritetaan oppisopimusopiskeluna

11 Aikuisopistossa käyttöön asiakkuushallintajärjestelmä

12 Uutisia

13 Lukkarinpolulle saatiin hybridiauto Toyota Prius kasvattaa ammattitaitoa

14 Valmiina kevään ja kesän kisoihin Keudalaiset kilpailevat ahkerasti Suomessa ja ulkomailla

16 Pelialan koulutusta nuorille ja aikuisille

17 Keudassa tehdään nyt myös virtuaaliolutta Ainutlaatuinen koko maailmassa

18 Chat asiakaspalvelun välineeksi Keudassa

19 Sama päämäärä yhteisissä tiloissa

20 Uutisia

22 Kuoman palsta Oppilaskunta Kuoma sai uuden hallituksen

23 Tapaa keudalainen Viheralan lehtori Jouni Käenmäki

Tässä numerossa

12

Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti Keuda • KesKi-uudenmaan KoulutusKuntayhtymän sidosryhmälehti2 3

simiehenäni on toiminut 36 vuoden ajan johtokunnan tai yhtymähallituksen puheenjohtaja. Heitä on ollut yh- teensä yhdeksän. Työsken-

nellessäni vuosina 1977–1995 yksityis-ten säätiöiden ja valtion oppilaitoksissa olivat puheenjohtajat silloisten neuvon-tajärjestöjen johtajia. Muut johtokunnan jäsenet olivat elinkeinoelämän edustajia. Sain heiltä nuorena, ja sitten vähän van-hempanakin rehtorina hyvää oppia yh-teiskunnasta ja organisaatioiden johta-misesta.

Tuolloin jouduimme tulemaan toi-meen huomattavasti vaatimattomammil-la resursseilla kuin nykypäivänä. Hallin-non ja johtajan työ olikin jatkuvaa rahoi-tuksen hakemista toimintaolosuhteiden parantamiseksi. Valtio oli siihen aikaan säästäväinen työnantaja. Kun valtion työmarkkinajohtaja palkka-Salminen ai-kanaan vieraili työpaikallani Saaren kar-tanossa ja keskustelimme alan palkoista, tokaisi hän, että ei näin upeassa ympä-ristössä työskentelevälle palkkaa tarvit-sisi maksaa ollenkaan.

Vuonna 1996 siirryin Keski-Uuden-maan koulutuskuntayhtymän johtajaksi. Kuntayhtymän 9-jäsenisessä yhtymähal-lituksessa on näiden vuosien kuluessa ollut 32 eri jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajina ovat toimineet Tapa-ni Ranki Keravalta, Markku Pyykkölä Keravalta, Tuula Yli-Jaakkola Nurmijär-veltä, Eero Seppänen Sipoosta ja Hans Kanerva Mäntsälästä. Jostakin syys-tä poliittiset puolueet ovat viime aikoi-na halunneet vaihtaa puheenjohtajan neljän vuoden välein. Viimeksi vaihtui myös koko yhtymähallitus. Tällä vauh-dilla seuraavat yhtymähallitukset vaih-detaan jo kahden vuoden välein. Paljon puhuttu omistajaohjaus saattaa kärsiä jatkuvuuden puutteesta. Yhtymähallin-non jäsenten erittäin tärkeänä tehtävä-nä on toimia linkkinä ja viestinviejinä jä-

senkuntien ja kuntayhtymän välillä. Ai-kanaan oli rauhallisempaa, sillä kaup-paneuvos Tauno Valo toimi hallituksen puheenjohtajana vuodet 1967–1988.

On upeaa todeta, että yhtymähal-litukseemme ja yhtymävaltuuston joh-toon on aina valikoitunut ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneita, tietäviä ja innostuneita ihmisiä. Heidän kanssaan on ollut ilo työskennellä. Yhtymäval-tuuston pitkäaikainen järvenpääläinen puheenjohtaja Unto Siekkinen ja tuusu-lalainen Aarno Järvinen ovat olleet tie-tämyksensä ja osaamisensa lisäksi sa-nankäytön mestareita sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun alalla.

Yhtymähallitus on vastannut en-nen kaikkea kuntayhtymän strategisesta johtamisesta, johon viimeisellä hallitus-kaudella kuului myös suuri organisaa-tiomuutos. Monet aivan käytännön asi-at, kuten talous- ja toimintasuunnitelmi-en valmistelu, viranhaltijoiden valinnat, laajat rakennushankkeet tai ammatilli-sen koulutuksen vuosittaisista aloitus-paikoista päättäminen, kuuluvat halli-tuksen päätösvaltaan.

Uuvuttavinta työssä on valituspro-sessien käsittely. Kuntasektori on aja-nut itsensä kurjaan asemaan, jossa rek-rytoinneista ja hankintapäätöksistä lähe-tetään vuosittain tuhansia valitusosoi-tuksia. Aina löytyy niitä, jotka katsovat tulleensa väärin kohdelluiksi ja teke-vät valituksen. Sitten valitukset pyörivät eri valitusasteissa vuosikausia. Kunnat ovatkin alkaneet muuttaa kuntayhtymi-ään osakeyhtiöiksi, koska niissä ei sa-maa ongelmaa ole. Voidaankin aiheelli-sesti kysyä, miksi samojen omistajien sa-maa työtä tekeviä organisaatioita koske-vat täysin eri säännöt.

2000-luku on ollut ammatillisen koulutuksen kannalta loistavan kehi-tyksen aikaa. Hakijamäärät ja opiskelija-määrät ovat kaksinkertaistuneet. Kasvu on tuonut mukanaan hyvän taloudelli-

sen tilanteen. Olemme saaneet yhdessä yhtymähallinnon kanssa nauttia opis-kelijoidemme osaamisesta ja menestyk-sestä kotimaisissa Taitaja-kilpailuissa ja kansainvälisissä Skills-kilpailuissa. Hal-linto on kiinnittänyt paljon huomiota sa-moihin asioihin, joihin maan hallituksen lanseeraama koulutustakuu pyrkii. Val-miutemme toteuttaa koulutustakuu on siten hyvä.

Keudan ammatilliset neuvottelu-kunnat ja ammattiosaamisen toimikunta ovat tärkeitä linkkejä yritysten ja koulu-tuksen järjestäjän välillä. Niissä on jäse-ninä kymmeniä pitkään arvokasta työtä hyväksemme tehneitä yrityselämän joh-tajia ja työntekijöitä. Mainitsisin erityi-sesti auto- ja logistiikka-alan todella pit-kään neuvottelukunnissa vaikuttaneet yrityselämän ja yrittämisen kovat asian-tuntijat hallituksen puheenjohtaja Tuuk-ka Tuomisen Mäkelän Auto Oy:stä ja lii-kenneneuvos Raimo Stenvallin Kuljetus R. Stenvall Oy:stä.

hannu heiKKiläKuntayhtymän johtaja

Jatkuvuus takaa toimivan omistajaohjauksen

E


Koulutuskunta-yhtymä osana ympäröivää yhteisöä

• teksti heli VastamäKi • KuVat heli VastamäKi ja Vilma Vantola

Keudassa opiskelee vuosittain noin 7 000 opiskelijaa ja työntekijöitä on yli 620. tässä eivät kuitenkaan ole kaikki keudalaiset: joukkoomme lukeutuu myös kymmeniä luottamus-henkilöitä, jotka edustavat Keudan jäsenkuntia tai alueen yrityksiä.

Keudan toiminnassa on mukana iso joukko luottamushenkilöitä:

Yhtymävaltuusto käyttää ylintä päätösvaltaaKeudan virallinen nimi on Keski-Uuden-maan koulutuskuntayhtymä, ja sen jä-senkuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mänt-sälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo sekä Tuusula. Jäsenkuntia edustaa kuntayhty-mässä sen ylintä päätösvaltaa käyttävä yhtymävaltuusto. Valtuusto kokoontuu

kaksi kertaa vuodessa ja päättää isois-ta asioista, kuten kuntayhtymän hallin-tosäännöstä, vuotuisesta talousarviosta, tilinpäätöksestä ja kuntayhtymän kehit-tämissuunnitelmasta sekä virkojen pe-rustamisesta. Yhtymävaltuustoon valitsevat Jär-venpään ja Keravan kaupungit sekä Tuusulan kunta kukin neljä edustajaa,

Mäntsälän ja Nurmijärven kunnat kukin kolme, Sipoon kunta kaksi ja Pornaisten kunta yhden jäsenen sekä kukin jäsen-kunta kullekin jäsenelle henkilökohtai-sen varajäsenen valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Koska viime syksynä järjestettiin kunnallisvaalit, on valtuusto tänä keväänä vaihtumassa.

yhtymävaltuustoon 2013–2016 valitut henkilöt:

Järvenpää: • Anna-Stiina Mutka (SDP), varajäsen Tiina Aalto • Mikko Vesterinen (VIHR), varajäsen Ossi Vähäsarja • Kristiina Vainikka (PS), varajäsen Jaana Siukola • Marko Koskela (KOK), varajäsen Paavo Peltosaari

Kerava:• Jüri Linros (KOK), varajäsen Jari Niskanen • Seppo Larmo (SDP), varajäsen Ulla Lahtinen • Eeva Vallius (VAS), varajäsen Juha-Matti Vuorensyrjä • Joanna Ovaska (VIHR), varajäsen Anna Mattila

Tuusula:• Irma Jokinen (TUPU), varajäsen Päivi Visuri • Aarno Järvinen (SDP), varajäsen Seppo Häyrinen • Leena Väyrynen (KESK), varajäsen Jukka Pöyhtäri • Kari Kinnunen (KOK), varajäsen Ulla Rosenqvist

Mäntsälä:• Matti Virtanen (KD), varajäsen Hans Hammert • Hans Kanerva (KOK), varajäsen Marjaana Manninen • Martti Nykänen (SDP), varajäsen Heli Hallikainen

Pornainen:• Jaakko Nurmi (SDP), varajäsen Tea Nieminen

Nurmijärven ja Sipoon valinnat olivat vielä tekemättä lehden mennessä painoon.


Yhtymähallitus on ohjaava työrukkanenYhtymävaltuusto valitsee yhtymähalli-tuksen, jossa on yhdeksän varsinaista jä-sentä sekä kaikille heille henkilökohtai-nen varajäsenen. Valtuusto myös nime-ää valituista jäsenistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Yhtymähallitus kokoontuu noin ker-ran kuukaudessa. Se valvoo kuntayhty-män etua ja edustaa kuntayhtymää mo-nin tavoin, esimerkiksi tekee sen puo-lesta sopimukset, mikäli ne koskevat koko kuntayhtymää tai merkitsevät si-toutumista talousarviovuotta pitempiai-kaisiin taloudellisiin velvoitteisiin. Yhty-mähallitus myös päättää kuntayhtymän johtajan, talous- ja hallintojohtajan, am-mattiopiston rehtorin, aikuisopiston reh-torin, oppisopimusjohtajan ja toimiala-rehtoreiden virkaan ottamisesta.

Vuosina 2009–2012 yhtymähallituksen puheenjohtajana toiminut mäntsäläläinen opettaja Hans Kanerva kertoo yhtymähallituksen roolista ja Keuda-kokemuk-sistaan:”Olin ollut pitkään Keudan yhtymävaltuustossa, mutta viime vaalikaudella läh-din ensimmäistä kertaa myös yhtymähallitukseen ja heti sen puheenjohtajaksi. Tämä on ollut mielenkiintoinen nelivuotiskausi ja olemme tehneet isoja päätök-siä valtuuston luomien raamien puitteissa. Keudassa on luotu uusi yhtymästra-tegia sen seurauksena uudistettu organisaatiota. Lisäksi on tehty mittavia inves-tointeja kiinteistöihin. Yhtymähallitus on harvoin kokoontuvan valtuuston työrukkanen, jonka ko-kouksissa pohditaan ja tehdään ihan käytännön tason asioita. On ollut hienoa työskennellä osaavien viranhaltijoiden ja aidosti yhteiseen hyvään tähtäävien luottamushenkilöiden kanssa. Keudassa arvostetaan hyvää ja tehokasta tekemis-tä ja kuntayhtymä on ammatilliseen koulutukseen tällä alueella mielestäni ai-noa järkevä systeemi. Me luottamushenkilöt olemme edus tamiemme kuntien linkkejä Keudaan päin ja takaisin. Yksi tehtävämme on viedä tietoa ammatillisen koulutuksen asi-oista omien kuntiemme päättäjille.”

Tämä yhtymähallituksen kokoonpano on tänä keväänä päättämässä työtään. Kuvassa alhaalta ylös ja vasemmalta oikealle: Jari Flinck (yhtymävaltuuston I varapj.), Kari Kinnunen (yhtymävaltuuston II varapj.), Hans Kanerva (pj.), Aarno Järvinen (yhtymävaltuuston pj.), Antton Hägglund, Pertti Enovaara (varapj.), Pekka Kauhanen, Anna Melgin, Eija Heikkilä (Keudan pääluottamusmies), Kaija Tuuri, Maija-Liisa Pyykkönen, Soile Haukkaluoma, Hannu Laurila (Keudan talous- ja hallintojohtaja), Hannu Heikkilä (kuntayhtymän johtaja), Eira Storm (Keudan luottamusmies) ja Maarit Koivulammi (Keudan luottamusmies). Kuvasta puuttuu Petri Graeffe.


Muuta omistajaohjaustaYhtymävaltuuston ja -hallituksen lisäk-si jäsenkunnat harjoittavat omistajaohja-usta Keudassa myös muilla tavoin. Kuntayhtymän johtaja kokoontuu omistajakuntien sivistystoimenjohta-jien kanssa säännöllisesti yhteisiin ko-kouksiin. Kokouksissa käsitellään mo-nipuolisesti toisen asteen koulutuksen asioita. Myös laajemmalla KUUMA-kun-tien tasolla operatiivisesta omistajaoh-jauksesta vastaa sivistystoimenjohtajien työryhmä. Omistajakuntien hallituksille, val-tuustoille, sivistyslautakunnille ja kunta-konsernijaostoille tehdyt selvityskäyn-nit ovat molemmin puolin tarpeellisia ja antavat hyvää informaatiota kunnille sekä tärkeää palautetta kuntayhtymälle. Työelämäyhteyksiä neuvottelukunnissaAmmatillisessa koulutuksessa tulee jo lain mukaan ottaa erityisesti huomioon työelämän tarpeet. Keudan henkilökun-

ta ja opiskelijat ovat tiiviissä vuorovai-kutuksessa yritysten ja muiden työn-antajayhteisöjen kanssa, tapahtuuhan merkittävä osa ammattiin oppimisesta työpaikoilla. Koulutuskuntayhtymällä on lisäksi koulutusalakohtaisia amma-tillisia neuvottelukuntia, joiden jäsenet edustavat koulutusaloja, alan keskeisiä työelämän tahoja tai muuta koulutuk-sen kehittämisessä tarvittavaa asiantun-temusta. Vähintään kerran vuodessa kokoon-tuvien neuvottelukuntien toimikausi on neljä vuotta ja kuntayhtymän johtaja ni-mittää ne. Neuvottelukunnat ovat yhtei-siä Keudan ammattiopistolle ja aikuis-opistolle, joten niissä tarkastellaan laa-jasti ammatillisen koulutuksen kenttää.

Neuvottelukuntien tehtävänä on• seurataalankehitystäjatehdäesi- tyksiä opetuksen kehittämiseksi, ennakoida alan koulutustarpeita, antaa lausunnot opetus- ja näyttö- ja arviointisuunnitelmista

• kehittäätyössäoppimisenlaatua• seurataopiskelijoidensijoittumista työelämään sekä Keudan vaikutus- alueella tapahtuvia koulutustarpeen muutoksia ja tehdä koulutuksen jär- jestäjälle tähän liittyviä esityksiä• edistääammattialanvetovoimaisuutta• vaikuttaayhteiskunnallisestioman alan puolesta• edistääammattitaitokilpailujen hyödyntämistä koulutuksen kehittämisessä

Tällä hetkellä Keudaan ollaan luomassa entistä laaja-alaisempia ns. klusterineu-vottelukuntia, joiden ansiosta neuvottelu-kuntien määrä vähenee 17:sta seitsemään. Klusterimaisessa työskentelyssä on mah-dollisuus hyötyä yhteistyöstä ja saavuttaa synergiaetuja.

yhtymähallituksen puheenjohtaja hans Kanerva pääsi lausumaan runon saKustars-tapahtu-man avajaisissa Järven-päässä huhtikuussa 2012.


Auto- ja logistiikkaklusterin ammatillinen neuvottelukunta:• Tuukka Tuominen, pj., Mäkelän autotalot • Markus Huuskonen, Auto-Arita Oy • Toni Louho, Autotalo Laakkonen Oy • Pekka Åberg, Tuusmotor Oy • Tarmo Tiikkainen, Korsisaari-yhtiöt Oy • Kari Virolainen, Car-Pojat Oy • Ari Vähämöttönen, Auto-Arita Oy • Tommi Pispala, Autohuolto T. Pispala Oy • Arto Kauppinen, Euromaster • Raimo Stenvall, vpj., Stenvall-Yhtiöt• Päivi Virtanen-Gill, Staples Finland Ltd• Hannu Kuosmanen, Oy Sinebrychoff Ab • Jari Kortelainen, Simeon Services Oy • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Järvenpää

Rakennusklusterin ammatillinen neuvottelukunta:• Eero Lahtinen, pj., Lemminkäinen Talo Oy • Marit Laurinkoski, Matti Eklund Oy

• Hannu Heino, NCC • Jari Renlund, Skanska Talonrakennus Oy • Manu Kivisaari, SRV • Ahti Niskanen, vpj., Rakennus- teollisuus RT, Talonrakennusjaosto, Uudenmaan aluetoimisto • Jyri Nyberg, Rakennustoimisto Nousiainen Oy • Mikko Halonen, Ormit Oy • Jouni Rosimo, Putkiset Oy • Yrjö Lindberg, Puuteos Lindberg Ky • Mikko Kärkkäinen, MuotoilutoimistoTUNTO • Seppo Mälkiä, Muotoilutoimisto TUNTO • Kari Koivunurmi, Rakennusliitto, Uudenmaan aluetoimisto • Risto Majaranta, Maalaamo Hietanen • Harri Simolin, Starkki • Taina Källi, K-rauta • Tuomas Raejärvi, Sähkötalo Oy • Osmo Koskinen, RA-SK Oy • Matti Honkaniemi, FCG Finnish Consulting Group Oy • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Järvenpää

Teknologiaklusterin ammatillinen neuvottelukunta:• Seppo Masalin, pj., Metso Paper Oyj • Lasse Aho, ITAB Shop Concept Finland Oy • Petri Huhti, Steris Finn-Aqua Oy • Raimo Palkia, Marioff Corporation Oy • Olli Rantala, PaloDEx Group Oy • Ari Kolehmainen, Metallityöväen Liitto ry • Tuomas Raejärvi, vpj., Sähkötalo Oy • Marko Lappi, Metso Paper Oyj • Markku Saha, Etelä-Suomen Energia Oy • Martti Havukainen, Järvenpään sähköalantyöntekijät ry, osasto 100 • Ossi Huttunen, Järvenpään datakeskus Oy • Timo Toivanen, PaloDEx Group Oy • Jorma Eeronheimo, Tietoheimo Oy • Ari Kemppainen, Oy Sinebrychoff Ab • Tuula Hauta-aho, Yliopiston Apteekki • Eila Turtola, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Järvenpää

Keuda-lehden painamiseen mennessä perustettujen klusterineuvottelukuntien elinkeinoelämän edustajat:

Luottamushenkilöiden muodostamat yhtymävaltuusto ja -hallitus, neuvottelukunnat sekä ammatillisen osaamisen toimikunta ja tarkas-tuslautakunta ovat tärkeitä osasia Keudan organisaation palapelissä.

Ammattiosaamisen toimikuntaNeuvottelukuntien lisäksi ammattiosaa-misen toimikunta on Keudassa erittäin tärkeä yhteistyöfoorumi.

Ammattiosaamisen toimikunta• hyväksyysuunnitelmatammatti- osaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista• vastaanäyttöjensuunnittelusta ja toteutuksesta • päättäänäyttöjenarviointia suorittavista henkilöistä • käsitteleeopiskelijanarviointiakos- kevat oikaisuvaatimukset (muutkin kuin ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät) • seuraajadokumentoiammatti- osaamisen näyttöjen kustannuksista

Ammattiosaamisen puheenjohtaja alle-kirjoittaa näyttötodistukset, joten Oracle Finland Oy:tä edustavalla Seppo Oksal-la on vuoden mittaan kynälle käyttöä. Muut elinkeinoelämän edustajat Keudan ammattiosaamisen toimikunnassa ovat Marjo Jaspa Kiitosimeon Oy:stä ja Eli-sa Koivuluoma Keravan kaupungilta.

Keudan organisaatio 2012

Yhtymävaltuusto

Yhtymähallitus

Tarkastus-lautakunta

Konsernihallinto ja konsernipalvelut

Oppisopimuskeskus

Toimialat ja ammatilliset neuvottelukunnat

Keudan ammattiopisto

Keudan aikuisopisto

Yhtymäpalvelut

Ammatti-osaamisen toimikunta


Ammattilaiseksi työssä oppimallaVaikka nuorten ammatillinen koulutus on suomessa ainakin toistaiseksi pääosin koulumuotoista, on opiskelu ammattiopistossa tiukasti sidoksissa työelämään. Jokaisella ammattiin opiskelevalla nuorella on koulutuksensa aikana useita työssäoppimisjaksoja, jotka usein alkavat jo ensimmäisenä opintovuotena.

• teksti ja kuvat heli VastamäKi

Peliala kiinnostaa media-assistentiksi opiskelevaa Joonaa.


eudan ammattiopiston opiskelijat ja opettajat ovat jatkuvasti tekemisissä alansa työnantajien kanssa työs- säoppimisen ja sen ohjaami-sen kautta. Monilla Keski-Uudenmaan työnantajilla on jatkuvasti keudalaisia opiskelijoita eripituisilla jaksoilla kasva-massa ammattiin. Markkinoinnin suunnittelutoimisto Elido on pitänyt majaa Keravan Klon-dyke-talossa reilun puolentoista vuoden ajan ja sinä aikana toimistossa on ol-lut jo kahdeksan työssäoppijaa ja lisäk-si yksi tettiläinen yläkoulusta. Useimmat työssäoppijat ovat olleet keudalaisia, ja onpa Elidon ammattilaisten verkostoon jo värvättykin yksi Pekka Halosen aka-temiasta valmistunut valokuvaaja.– Kun lähdin yrittäjäksi, päätin heti, et-tä otan työssäoppijoita aina, kun se vain on mahdollista, toimitusjohtaja Margit Lindholm sanoo. Elido haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia kehittyä ja nähdä alan työtehtäviä, mutta työssäoppimisen hyö-ty tulee myös yritykselle päin.– Kun on nuoria opiskelijoita työyhtei-sössä mukana, se aina piristää toimin-taa ja saamme uutta näkökulmaa. Kaikil-

Ammattilaiseksi työssä oppimalla

la on omaa erityisosaamistaan, jota voi-daan hyödyntää erilaisissa projekteissa.

Omat vahvuudet hahmottuvat työssäAlkuvuodesta 2013 Elidossa oli saman-aikaisesti työssäoppimassa kaksi Keu-dan ammattiopiston opiskelijaa: data-nomiksi Keravalla opiskeleva Aleksis Katiskoski ja av-viestintää Järvenpäässä opiskeleva Joona Viitaniemi. Molemmat olivat tyytyväisiä siitä, et-tä pääsivät työssäoppimisen aikana te-kemään oikeita töitä ja käyttämään opit-tuja ohjelmia aitoon tekemiseen. Parin kuukauden työssäoppimisjakson aikana pojilta syntyi muun muassa opas tule-ville Elido-harjoittelijoille, Elidon esitte-lyvideo sekä valokuvausstudion sisältö-luonnos. Aleksis arvelee, että haluaa jatkossa-kin suuntautua markkinoinnin suunnit-teluun ja graafiseen toteutukseen. Joona puolestaan huomasi työssäoppimisen aikana, ettei halua tehdä ”isona” työtä, jossa pelkästään istutaan tietokoneen ääressä.– Peliala kiinnostaisi. Ehkä oman pelifir-man perustaminen takaisi monipuolisen työn, hän pohtii.

Oppisopimus vaatii resurssejaLindholm toteaa, että työssäoppimisen ohjauksessa on omat haasteensa, sillä kaikki opiskelijat ovat omia persooniaan ja työelämän toimintatapoihin sopeutu-minen on toisille helpompaa, toisille vaikeampaa. Yhteistyö Keudan opiske-lijoiden ja opettajien kanssa on sujunut hyvin eikä byrokratiaakaan liity työssä-oppimissopimuksiin liikaa. Graafisen viestinnän alalla Lindholm pitää työssäoppimisen haasteena kalliita laitteita ja ohjelmistoja.– Meillä on rajallinen määrä laitteita ja ohjelmistolisenssejä, ja oppijat tulevat lyhyeksi aikaa. Joskus mietin, että voi-sivatko työssäoppijat käyttää oppilaitok-sen laitteita ja edullisempia, oppilaitosli-sensoituja ohjelmia, hän pohtii. Entäpä ajatus pidempiaikaisesta si-toutumisesta opiskelijaan oppisopimuk-sella? Kysymys pistää Lindholmin miet-teliääksi.– En oikeastaan ole ajatellut, että se oli-si tälle hetkellä meille realistinen vaih-toehto. On haasteellista irrottaa tiukoilla aikatauluilla asiakastyötä tekevät ohjaa-maan oppisopimusopiskelijaa. Toimin-nan kasvaessa voi sekin vaihtoehto tulla kysymykseen.

K

Työssäoppimisesta hyötyy paitsi

opiskelija, myös työnantaja, joka

saa työyhteisöön tuoretta, nuorta

näkökulmaa. Elidon toimitusjohtaja

Margit Lindholm on luotsannut jo

monia Keudan opiskelijoita, muun

muassa kuvan Joona Viitaniemeä

(vas.) ja Aleksis Katiskoskea.


uorten yhteiskuntatakuu ja siihen sisältyvä koulutustakuu tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Kou- lutustakuu tarkoittaa, et-tä jokaiselle peruskoulun päättäneel-le taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppiso-pimuskoulutuksessa, työpajassa, kun-toutuksessa tai muulla tavoin. Keuda on koulutustakuun toteuttamisessa tärkeäs-sä roolissa Keski-Uudellamaalla.

Koulutustakuuseen liittyy paitsi nuorten saaminen koulutukseen, myös koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen. Suomen

hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuluvan vuosikymmenen loppuun men-nessä 20–24-vuotiaista yli 90 prosen-tilla on perusasteen jälkeinen tutkinto.

Erityisesti tähän saumaan iskee 2+1-malli, joka yhdistää oppilaitosmuo-toisen opiskelun ja oppisopimuskoulu-tuksen. Keudan yhtymähallitus on mää-ritellyt tahtotilaksi, että tähän mennes-sä Keudassa vain harvoin käytetty malli saadaan vakiinnutettua yhdeksi kaikille tarjolla olevaksi opintopoluksi. Työpaikka edellytyksenä oppisopimukselle2+1-mallissa opiskelija on itse vastuus-

sa oppisopimustyöpaikan löytämisestä, aivan kuten oppisopimuskoulutuksessa yleensäkin. Keudan ammattiopiston ja oppisopimuskeskuksen henkilökunta kuitenkin tukee työpaikan haussa.

Oppisopimusajaksi on mallissa kaa-vailtu pääsääntöisesti 10 kuukautta eli ajanjaksoa syyskuusta toukokuun lop-puun. Keudan ammattiopistoon ol-laan luomassa yhtenäistä mallia, jossa opiskelijan ohjaus, tukeminen, opinto-jen seuraaminen ja arviointi tapahtuvat joustavasti opetussuunnitelmaa noudat-taen. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa noudatetaan alan työ-ehtosopimusta.

Keudan 2+1-mallia kehittäneen työ-ryhmän vetäjä, koulutustarkastaja Ve-sa Riekki mainitsee mallin tavoitteiksi edellä mainittujen lisäksi opiskelumoti-vaation lisäämisen, valmistumisen no-peuttamisen, työelämäyhteyksien pa-rantamisen ja työllistymismahdollisuu-det sekä lisäaloituspaikkojen saamisen peruskoulun päättäneille. Kodinhuoltajaksi 2+1-mallillaKeudan ammattiopistossa on aloitta-massa elokuussa 2013 myös yksi koko-nainen 2+1-malliin tähtäävä opiskelija-ryhmä: tulevat kodinhuoltajat Järven-pään Sibeliuksenväylällä. Koulutuksesta vastaava lehtori Tiina Joensuu kertoo, että työmarkkinoilla on suorastaan huu-tava pula kodinhuoltajista ja tulevaisuu-dessa heitä tarvitaan yhä enemmän, kun väestö ikääntyy. Oppisopimuspaik-kojen löytymisessäkään ei pitäisi siis ol-la vaikeuksia, mutta kolmas vuosi on mahdollista suorittaa myös työssäoppi-misena ilman oppisopimusta.

2+1-malli

Kaikille ensi syksynä opintonsa Keudan ammattiopistossa aloittaville esitellään yhtenä kouluttautumisen polkuna 2+1-malli, jossa kolmas opintovuosi suoritetaan oppisopimusopiskeluna.

vaihtoehdoksi kaikille ammattiopiston opiskelijoille

• teksti heli VastamäKi • kuva tiina Joensuu

n

Ihmisläheiselle käytännön tekijälle 2+1-mallilla toteutet-tu kodinhuoltajakoulutus avaa monipuoliset toimintamahdol-lisuudet työelämässä.


RM on perinteisesti apuvä- line markkinoinnin, myyn- nin, suunnittelun ja seu- rannan tueksi. Pyrkimyk- senä on myös saada hil-jainen tieto yritysasiakkuuksista kaikki-en saataville yhteen paikkaan, johon jo-kainen kouluttaja pääsee omalta työko-neeltaan Microsoft Outlookin sähköpos-tiohjelmassa.

Mikään järjestelmä ei itsessään luo mitään, vaan käyttäjän oma aktiivisuus on aina ratkaisevaa. Oppilaitoksen tär-kein tehtävä on ohjata samalla asiakas-lähtöisen toimintakulttuurin omaksu-mista: tietoja jaetaan ja näin myös väl-tetään turhia päällekkäisyyksiä esimer-kiksi asiakaskäyntejä suunniteltaessa. Perimmäisenä tavoitteena on palvella yritysasiakkaita, kuten myös sisäisiä asi-akkaitamme, työtovereita, paremmin ja oikea-aikaisesti.

Vuoden 2013 kuluessa CRM-järjes-telmän käyttöä laajennetaan Keudan

Aikuisopistolle käyttöönCRM-asiakkuus-hallintajärjestelmä

Kuvassa Sanna Hyvärinen, koulutus-assistentti ja Ari Ikävalko, asiakkuuspäällikkö.

aikuisopistossa Palvelualojen lisäksi muille toimialoille. Kulttuuri- ja media-alan sekä Hyvinvointialojen koulutta-jat perehtyvät prosessiin kevään aika-na. Luonnonvara- ja ympäristöala sekä Tekniikan ja liikenteen ala ovat vuoros-sa syksyllä. Aikuisopiston kokemusten jälkeen CRM-järjestelmän käyttö on tule-vaisuudessa laajennettavissa myös Kes-ki-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän muille toimijoille tarpeen mukaisesti.

Keudan aikuisopisto on pilotoinut Palvelualoilla tammi–helmi-kuun ajan uutta asiakkuudenhallintajärjestelmää, lyhyem mältä nimeltään Crm (Customer relationship management).

C

• teksti ja kuva maarit tiala

euda siirtyi rekrytoinnissa sähköiseen järjestelmään vuoden 2012 alussa. Järjestel-män tuottaja on Kuntarekry. Suuri joukko Suomen kuntia ja myös mo-net koulutuskuntayhtymät käyttävät Kuntarekryä.

Sähköinestä järjestelmästä on hakijalle hyötyä, sillä se on hakijal-le aina avoimena rekryn hakuaika-na. Hakemuksen voi siis jättää minä vuorokauden aikana tahansa. Haki-ja voi täydentää tai jatkaa hakemus-taan järjestelmässä useaan ottee-seen ennen lopullista lähettämistä.

Keudalle sähköinen järjestelmä mahdollistaa hakemusten sähköi-sen käsittelyn, hakijayhteenvedon, hakijoille päätöksestä ilmoittami-sen, arkistoinnin, tilastoinnin ja ra-portoinnin. Järjestelmän myötä rek-rytointitapa yhtenäistyy. Kuntarek-ryn avulla rekrytoinnin julkaisut on mahdollisuus saada myös omalle verkkosivulle sekä mol-sivustolle.

Keudassa oli viime vuonna työ-paikkoja avoinna 76 ja hakemuksia tuli yhteensä 1288. Kuntarekry-jär-jestelmä on tervetullut apu rekry-tointiin.

Keuda käyttää Kuntarekryä

K


Nuorta työtä -tapahtuma

lisäsi suosiotaan ärvenpää-talolla järjestettiin helmikuun alussa historian toiset Nuorta työtä -messut. Tapahtuma tarjosi Järvenpään ja lähikuntien nuorille tietoa muun muassa ammateista, aloista, yrittäjyydestä, työllistymismahdollisuuksista ja työnhausta. Parituhatta kävijää muutamassa tunnissa vetäneessä ta-pahtumassa oli luonnollisesti mukana myös Keuda, vieläpä isos-ti ja paraatipaikalla Järvenpää-talon aulassa. Koska tapahtuma jär-jestettiin sopivasti yhteishaun alla, moni ammatillisista opinnoista kiinnostunut sai vastaukset kysymyksiinsä.


Myös Keudan aikuisopisto ja oppi-sopimuskeskus olivat edustettuina messuilla. Tässä päivystävät oppi-sopimuskeskuksen Marjaana Saario ja Tuula Korppi-Tommola.

J

Keudan saaren kartanon perinteinen Joulumaa on saanut upean tunnus-tuksen: mäntsälän kunnan kulttuu-ritoimi on myöntänyt tapahtumalle Vuoden 2012 kulttuuriteko -palkin-non! Palkinto myönnettiin kuntalais-ten lausuntojen perusteella.

Joulumaa on vuoden kulttuuriteko Mäntsälässä

”Tämä on mielestäni amma till isen oppilaitoksen mielettömän suuri voimain ponnistus ja näyttö sii-tä, miten oppilaitos voi tulla ympäristön keskelle ja elää ja nauttia vuoden hienoimpina hetkinä.”

”Perheet haluavat kulkea jouluisessa ympäristössä luontopolulla, liukumäessä, sisällä tutustua eläi-miin, haistella tuoksuja, katsella kaikkea kaunis-ta. Valtavasti erilaista kulttuuriohjelmaa, konsert-teja, yhteislaulua, ohjelmaa koko viikon ajalle, jo-kaiselle päivälle!”

lämpimät onnittelut

sitoutuneelle

järjestäjäjoukolle!

Opinto-ohjaajat Janne Jousiaho ja Seija Ronimus sekä opiskelija-sihteeri Anni Suvisuo vastasivat messuilla moniin kysymyksiin opinnoista Keudassa.

Joulupukki Joulumaassa vuonna 2012.


utoteollisuus kehittää jatkuvasti uusia, entistä ym- päristöystävällisempiä au- toja, joiden tekniikka poik- keaa aika tavalla perintei-

sestä. Keudassa päätettiin, että tulevien autonasentajien on pysyttävä ajan tasal-la uusista innovaatioista. Siispä kuntayh-tymään päätettiin hankkia hybridi-Prius, jonka kotipaikka on Mäntsälän Lukka-rinpolun koulutusyksikön auto-osasto.

Opettaja Matti Alanko sai kunnian noutaa Toyota Priuksen järvenpääläises-tä Auto-Aritasta joulun alla. Hybiridi ei kokeneelle autoalan miehelle ollut suin-kaan uusi kokemus, vaan hän esitteli asiantuntevasti auton tuplamoottoreita ja muita hienouksia.

Myös ajaminen Järvenpäästä Mänt-sälään sujui suuremmitta ihmetyksittä, vaikkei sähköakkua tällä kertaa ollut la-dattu valmiiksi täyteen. Pelkällä sähkö-virralla auton toimintasäde on 20–25 ki-lometriä, joten kovin paljon ei tällä mat-kalla olisi täydellä akulla bensaa tarvittu. Tosin talvella auton lämmittämiseen tar-vitaan joka tapauksessa polttoainetta ja moottoritieajossa, yli 85 kilometrin no-peudessa, auto siirtyy käyttämään ben-

siinimoottoria.– Lyhyiden matkojen kaupunkiajos-sa hybridin energiansäästö on suurinta, Alanko totesi.

Prius ladataan normaalilla sähkövir-ralla, töpseli seinään vain. Tekniikka opiskelijoille tutuksiVaikka opiskelijat käyvät työssäoppi-massa mahdollisimman monipuolisesti

lukkarin-polulle saatiin hybridiauto


Aammattiin opiskelun aikana, ei ole sa-nottu, että jokainen pääsisi työssäop-pimisjaksoilla tutustumaan ajoneuvo-jen uusiin ympäristöystävällisiin ratkai-suihin. Nyt kun talossa on oma hybridi-auto, pääsevät opiskelijat tutkiskeleman hyvinkin syvällisesti, mitä moinen, Suo-messa vielä melko harvinainen kulku-peli on syönyt. Ja taas kasvaa ammat-titaito!

Auto-Aritan Ari Vähämöttönen luovutti Priuksen Matti Alangolle, joka oli silmin-nähden innoissaan Keudan uudesta hankinnasta.

Prius kotiutui Lukkarinpolulle, mutta on luonnollisesti myös muiden Keudan auto-osasto-jen käytettävissä.


• teksti heli VastamäKi • kuvat heli VastamäKi ja Keuda saaren Kartano

uhtikuussa, 16.–18.4., naapurimme Lahden Sal- paus järjestää SAKUstars- kulttuurikilpailut ammattiin opiskeleville. Viime vuonna Keudalla oli kunnia järjestää SAKUstars-tapahtuma Järvenpäässä. Nyt letkeään SAKUstars-tunnelmaan hurah-taneet keudalaiset lähtevät isolla joukol-la Lahteen nauttimaan esityksistä katso-jina ja osallistumaan itse lukuisiin eri kil-pailulajeihin.

Toukokuun 14.–16. päivä puoles-taan ovat vuorossa ammattitaidon SM-kisat Taitajat, tällä kertaa Joensuus-sa. Taitaja-semifinaaleja järjestettiin al-kuvuodesta eri puolilla Suomea, myös Keudassa. Keudan opiskelijat pärjäsivät jälleen kerran hyvin, joukkueeseemme kuuluu nyt 13 opiskelijaa.

Valmiina kevään ja kesän

Edessämme on mielen-kiintoinen kevät ja kesä ammatillisen koulutuksen kilpailurintamalla. me Keudassa olemme valmis-tautuneet siihen huolella.

h

Rauhallisen varma Toni Kettunen lähtee hyvillä mielin edustamaan Suomea muura-uksessa maailmanmestaruus-tasolla, vaikka tietää kilpailun olevan erittäin kovaa.

Jaana Lantinen, Miro Saloranta ja

Sonja Muurimäki lähtevät ilomielin

edustamaan Keudaa SAKUstarsiin

uusissa hienoissa sammakkohuppa-

reissa. Sammakkohuppareihin son-

nustautuvat myös Taitaja-finalistit.

kisatapahtumiin


Maailmanmestaruuksia LeipzigissaVuoden 2013 kansainvälinen Skills-ki-satapahtuma on nuorten maailmanmes-taruustason ammattitaitokilpailu World-Skills. Se tuodaan tällä kertaa Euroop-paan, Saksan Leipzigiin.

Keudasta WorldSkillsiin on lähdössä kaksi kilpailijaa, molemmat talonraken-nuksen alalta. Mäntsäläläinen Toni Ket-tunen edustaa Suomea Muuraus-lajissa. Toni on jo kokenut kilpailija, sillä hän oli vuonna 2012 mukana EuroSkills-ki-soissa Belgiassa. Toinen kilpailijamme on Santeri Vartia Nurmijärveltä, joka kilpai-lee laatoituksessa. Santeri opiskelee vie-lä ammattiopistossa ja osallistuu keväällä myös Taitaja-kisoihin!

Rakennusalan kilpailukaksikkomme on hionut taitojaan yhdessä ja erikseen valmentajiensa kannustuksella. He ovat tehneet myös kansainvälistä valmistautu-misyhteistyötä osallistumalla Kouvolassa järjestettyyn ”Suomi-Venäjä-maaotteluun” ja isännöimällä sen jälkeen Venäjän ki-saedustajia Mäntsälässä. Venäläiset ovat lähdössä ensimmäistä kertaa mukaan WorldSkillsiin, ja he ovat olleet kiitollisia suomalaisilta saamastaan tuesta.

Keudaa edustaa Leipzigissa 2.–7. hei-näkuuta kilpailijoiden lisäksi kolme tuo-mareina toimivaa eksperttiä: Raimo Aat-sinki (muuraus), Kirsi Coco (lähihoitaja) ja Seija Ekholm (ravintolapalvelu).

Keudan Taitaja-finalistit 2013• MarkusHäkkinen,KeravaSarviniitynkatu,Tietokoneetjaverkot • SanteriVartia,Nurmijärvi,Talonrakennus,muurausjalaatoitus • ElliKeitaanranta,JärvenpääWärtsilänkatu,Vaatteenvalmistus • JoonaRaitisoja,JärvenpääWärtsilänkatu,Huonekalupuuseppä • JuusoHynninen,JärvenpääWärtsilänkatu,Talonrakennus,kirvesmiestyöt • HannuJaakkola,KeravaKeskikatu,Verkkosivujentuottaminen • Miko-MarkusMoilanen,KeravaKeskikatu,Tietojenkäsittely • DaniHänninen,JärvenpääSibeliuksenväylä,Ravintolakokki • MikkoPynnönen,JärvenpääSibeliuksenväylä,Ravintolakokki • PinjaMähönen,JärvenpääSibeliuksenväylä,Matkailu • TeemuAalto,JärvenpääSibeliuksenväylä,Matkailu • AnnaPyökkilehto,MäntsäläSaarenkartano,Viherrakentaminen • SiniHirvonen,MäntsäläSaarenkartano,Viherrakentaminen

Saaren kartanossa Mäntsälässä järjestettiin floristilajin Taitaja-semifinaalit. Tässä tuomaroi-massa Tuija Saarela Pitkäsen kukkakaupasta, Tiina Eskelinen Järvenpään kukkatalosta ja Leila Alamiekkaoja Keudan aikuisopistosta.

Järvenpään Sibeliuksenväylällä into lähteä mukaan kokkien Taitaja-semifinaaleihin on niin kova, että talossa järjestetään omat karsinnat. Mikko Pynnönen ja Dani Hänninen pääsivät semeihin ja raivasivat sieltä molem-mat tiensä finaaliin. Kuvassa ovat palkitun Mikon kanssa tuomari Hanna Leinonen sekä opettajat Elina Karvinen-Hakala ja Arto Oinonen.


eudan ammattiopistossa Ke- ravan Keuda-talolla päätet- tiin satsata datanomiopin- noissa pelituotantoon, sil- lä alan koulutusta ei vielä ole kovinkaan monessa suomalaisessa ammattiopistossa tarjolla. Kevään 2013 yhteishaussa Keravalle datanomiopin-toihin hakeutuneet voivat valita koulu-tusohjelmakseen pelipainotteisen oh-jelmoinnin.

Opettaja Aino Heikkinen kertoo, että datanomiopiskelijat keskittyvät erityisesti peliohjelmointiin, mutta pää-sevät opintojen aikana toteuttamaan myös muita pelituotannon osa-alu-eita: konseptin suunnittelua, käsikir-joittamista, 3D-mallinnusta, grafiikan

Peliala on suomessa angry Birdsin ja muiden menestystarinoiden ansiosta kovassa nosteessa. Päteviä tekijöitä tarvitaan. Keuda vastaa huutoon koulutta-malla pelialan ammattilaisia niin ammatti- kuin aikuisopistossakin.

Pelialan koulutusta nuorille ja aikuisille

• teksti ja kuva heli VastamäKi

ja äänimaailman suunnittelua – unoh-tamatta valmiin tuotteen markkinoin-tia, yrittäjyyttä ja sopimusjuridiikkaa.

Tutkinnon suorittanut voi toimia esimerkiksi pelisuunnittelijana, -tes-taajana, -ohjelmoijana tai perusgra-fiikan tuottajana. Hän voi suuntautua myös muuhun ohjelmointiin kuin pe-lialalle. Datanomin koulutus on Keu-dan ammattiopistossa peruskoulu-pohjaista ja se antaa hyvä edellytyk-set jatko-opinnoille ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkea-koulussa tai yliopistossa. Peligrafiikkaa aikuisopiskelijoilleKeudan aikuisopiston vastaus pelialan tarpeisiin on Helsingin Pasilassa syk-

syllä 2013 alkava koulutus, joka tähtää audiovisuaalisen viestinnän ammatti-tutkintoon, osaamisalana peligrafiik-ka. Koulutus on tarkoitettu henkilöil-le, joilla on jo ennestään av-alan osaa-mista.

Kuten aikuisopinnot yleensäkin, koulutus soveltuu suoritettavaksi työn ohessa. Lähijaksot toteutetaan pää-sääntöisesti arkipäivisin iltakoulutuk-sena. Koulutus sisältää lähi-, etä- ja työssäoppimisjaksoja.

Ammattitutkintoon sisältyy neljä tutkinnon osaa: peligrafiikan tuotanto-ympäristöissä ja -prosesseissa toimimi-nen, 2D-grafiikan toteuttaminen, 3D-grafiikan toteuttaminen sekä pelialan yrittäjälähtöinen toiminta.

K

Pelipainotteisella datanomilinjalla ei pelata, vaan suunnitellaan ja toteutetaan pelejä. Tässä Lauri Väänänen ja Ilari Poikonen ovat kuitenkin pystyttäneet Keuda-talon luokkaan omat ”lanit”.


• teksti heli VastamäKi • kuvat seCond life

eudan panimo on saanut rin- nalleen virtuaalipanimon, joka on rakennettu Opetus- hallitukselta vuokratulle ton- tille Second Life -ympäris-töön. Opetushallitus myös rahoittaa me-neillään olevaa hanketta.

Virtuaalipanimosta Keudassa vastaa-va osastonjohtaja Leila Frondelius (Se-cond Lifessa ”Lady2000”) kertoo ide-an lähteneen tarpeesta: oikeassa pani-mossa työvaiheisiin voi ottaa kerralla mukaan vain muutaman opiskelijan ei-vätkä alaikäiset voi osallistua oluen te-kemiseen. Virtuaalipanimon ansiosta prosessinhoitajaksi opiskelevat pääset

Keudassa tehdään nyt myös virtuaalioluttaKeudalla on ollut käytössä oma pienpanimo sarviniityn-kadun kemian osastolla vuodesta 2006. nyt panimo on laajentunut virtuaalimaailmaan. Virtuaalinen opetuspanimo on tiettävästi ainutlaatuinen koko maailmassa.

tutustumaan panimon toimintaproses-seihin heti opintojen alusta alkaen. Virtuaalimaailman mahdollisuudetVirtuaalipanimo on Keudalle uudenlai-nen avaus verkko-oppimiseen ja -opet-tamiseen. Pienen totuttelun jälkeen Se-cond Life on varsin hauska ja virikkeel-linen ympäristö, joka luo monenlaisia mahdollisuuksia oppimiseen. Esimer-kiksi kieltenopettaja voi halutessaan viedä ryhmänsä virtuaalisesti maailmal-le harjoittamaan vieraan kielen keskus-telutaitojaan satunnaisten vastaantulijoi-den kanssa. Tällainen käyttö on ilmaista,

mutta omien tilojen rakentaminen virtu-aalimaailmaan maksaa jonkin verran.

Keudan virtuaalipanimoon on ra-kennettu täysin samanlainen SALM-lait-teisto kuin oikeassa Keudan pienpani-mossa on käytössä. Virtuaalipanimon ovat suunnitelleet Leila Frondelius ja pa-nimomestari Seppo Sälpäkivi. Käytän-nön piirtämistyö on ostettu Metaverstas Oy:ltä. Hankkeessa on mukana yhteis-työkumppaneina muita koulutuksen jär-jestäjiä.

Tällä hetkellä mäskäysprosessi on virtuaalipanimossa jo kunnossa. Meneil-lään oleva hanke päättyy vuoden 2013 lopussa ja siihen mennessä on tavoit-teena saada koko pienpanimon prosessi toimimaan myös virtuaalimaailmassa.

K

Keudan virtuaalipanimo löytyy Second Lifesta nimellä ”Keuda pienpanimo” ja sen edistymistä voi seurata blogista keudanvirtuaalipanimo.blogspot.fi/

Virtuaalipanimon laitteisto on yksi yhteen Keudan oikean pienpanimon laitteiston kanssa.

Virtuaalipanimon rakennus ulkopuolelta kuvattuna.


hat on näkyvissä kaikkialla Keudan netissä aina silloin, kun päivystäjä on paikalla. Päivystäjinä ovat olleet pää-asiassa Keudan opinto-oh-

jaajat. Enimmäkseen päivystys on ol-lut päällä virka-aikaan, mutta myös il-tapäivystyksiä toteutettiin yhteishaun aikana. Chat-palvelun on teknisesti to teuttanut ZEF Solutions Oy. Palvelu avattiin Keudan nettisivuilla helmikuun 13. päivänä.

Chat-palvelu on otettu todella po-sitiivisesti vastaan ja moni on kiitellyt mahdollisuudesta kysyä asioita vaivat-tomasti suoraan nettisivuilla. Kysymyk-siä tuli heti ensimmäisten viikkojen ai-kana satoja.

Nettisivujen chat-tervehdyksessä oh-jattiin kävijät yhteishaun aikaan kysy-mään nimenomaan yhteishausta. Kysy-myksiä tuli esimerkiksi piste- ja keski-arvorajoista eri aloille hakeuduttaessa, pohjakoulutuksen vaikutuksesta hake-miseen (esim. yo-pohjaisuus), asuntola-asumisesta sekä kaksoistutkinnosta.

yhteishaun aikaan Keudan opinto-ohjaajien puhelimet pirisevät tasaisen tahtiin. Kun yhteishaun tulokset on julkistettu, kysymyksiä taas riittää. Keudan ammattiopistossa haluttiin parantaa hakijoiden palvelua ja otettiin käyttöön nettisivujen chat.

CChatin yhteishakuotsikosta huoli-

matta myös aikuisopiskelusta kysyttiin useasti. Jatkossa onkin tarkoitus järjes-tää myös Keudan aikuisopiston ja op-pisopimuskeskuksen chat-päivystyksiä nettisivuilla.

Chat opettaa uuttaMe Keudan viestinnässä pääsimme yh-teishaun aikana osallistumaan chat-päi-vystykseen useaan otteeseen. Kokemus oli monella tavalla hyvä ja mielenkiin-toinen.

Oli ilo päästä vastaamaan ammatilli-sesta koulutuksesta kiinnostuneiden ih-misten kysymyksiin. Joukossa oli niin nuoria omaa koulutusuraansa miettiviä kuin heidän vanhempiaankin sekä pal-jon aikuisopiskelun mahdollisuutta poh-tivia. Kysymyksiin vastatessa tuli otettua selvää aika monesta itsellekin uudesta


tai epäselväksi jääneestä asiasta.Joskus kysymykset olivat sen verran

kinkkisiä, ettei suoraa vastausta viestin-nän ammattitaustalla pystynyt chatissa antamaan. Onneksi meillä päivystäjillä on takana koko Keudan ammatti-ihmis-ten verkosto ja aina löytyy ihminen, jon-ka yhteystiedot voi kysyjälle antaa.

Myös viestinnälliseltä kannalta chat-päivystäminen oli mielenkiintoista. Keu-dassa on tänä vuonna alkamassa pe-rusteellinen nettisivujen uusimisprojek-ti. Chatissä käydyt keskustelut antavat osaltaan hyvää informaatiota siitä, mil-laisia asioita nettisivuiltamme yleisim-min etsitään ja mitä tietoja kävijät eivät sieltä helposti löydä.

Sammakko pomppaa nettisivujen oikeasta alalaidasta vastaamaan kysymyksiin, kun päivystäjä on pai-kalla. Kun päivystys ei ole päällä, kysymysboksi ei näy sivuilla.

Plim-plom – ovikello soi opiskelija-sihteeri Anni Suvisuon koneella, kun chattiin on tullut uusi kysymys. Anni päivysti yhteishaun aikaan chatissä monta kertaa iltaisinkin.

Chat asiakaspalvelun välineeksi Keudassa


heillä on takanaan tiuk-ka muutto Wärtsilänkatu 61:stä sekä remontin al-le menevästä Wärtsilänka-tu 7:stä. Samalla porukal-

la tehtiin uuden opiskelutilan järjestämi-nen käyttövalmiiksi ja vanhojen tilojen loppusiivous. Keravan Sarviniitynka - dun ammattiopiston logistiikkaopiskeli-jat opettajansa ohjauksella hoitivat pien-tavara- ja kalustesiirron.

Kaiken muutoksen keskellä opisto-jen henkilökunnan puheissa tulee use-asti esille sama päämäärä: keskittymi-nen olennaiseen – opiskelijan opetuk-seen!

Arki tuo tullessaan uusia kokemuk-sia kahden oppilaitoksen yhteistyös-

sama päämäärä yhteisissä tiloissaKeudan uusissa opiskelutiloissa Järvenpään Wärtsilän-katu 7:ssä aloittivat aikuisopiston ja ammattiopiston opiskelijat ja työntekijät vuoden vaihteen jälkeen.

tä samoissa tiloissa. Kokemusten perus-teella sovitaan yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat.

Talojen uusi elämäAmmattikoulunkatu 1 (edessä vasem-malla) rakennuksessa tekevät töitä am-mattiopiston tekniikan, kulttuuri- ja ra-vitsemisalan toimialarehtori Mika Ha-gelin ja aikuisopiston tekniikan ja lii-kenteen toimialapäällikkö Risto Asp, opinto-ohjaaja Ulla-Riitta Kara, koulu-tusassistentti Sari Römpötti sekä koulut-tajat Janne Landén, Tuomo Miettinen, Katariina Heikkinen, Jukka Kirjonen, Pentti Setälä, Eero Lötjönen, Heikki Leppikangas, Jyrki Seppälä ja Markku Pasanen.

Kaikki on vielä niin siistiä. Näitä moderneja tiloja pääsevät käyttämään ammattiopiston opiskelijat opettajiensa kera. Tilojen käyttökapasiteetti kasvaa kevään aikana kun aikuisopiston kaikki suunnitellut koulutukset pääsevät alkuun.

Takana keskellä on uudisrakennus, jossa sijaitsevat aikuis- ja ammattiopis-ton opetustilat ja -hallit. Oikealla oleva rakennus on remontissa, joka valmistuu elokuuhun mennessä.

Kuvassa yksi isoista laitteista.


1Hannu Heikkilälle kunniamerkkitasavallan presidentti myönsi kuntayhtymän joh-tajalle hannu heikkilälle itsenäisyyspäivänä 2012 suomen leijonan ritarikun-nan i luokan ritarimerkin.

euda on kuluvan vuoden tuloksellisuusrahan jaossa saamapuolella: Rahaa on tulossa tuloksellisuusraha- järjestelmästä takaisinpäin vajaat 1,5 miljoonaa euroa, mikä on noin 100 000 euroa enemmän kuin sinne on maksettu. Tuloksellisuusraha maksetaan Keudalle osana vuoden 2013 koulutus-paikkojen yksikköhintaa.

Valtakunnallisessa tuloksellisuuden mittaamisessa katsotaan vaikuttavuus, henkilöstön muodollinen kelpoisuus ja

Keudalle tuloksellisuus-rahaa

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda on jälleen toiminut Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamien mittareiden valossa tuloksellisesti. Keuda menestyi tuloksellisuusvertailussa Uudenmaan suurista koulutuksenjärjestäjistä selkeästi parhaiten.

kehittämiseen käytetyt resurssit. Vaikut-tavuus koostuu työllistymisestä, jatko-opinnoista, läpäisyasteesta ja keskeyttä-misestä.

Tuloksellisuusrahoituksen tavoit-teena on tukea koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamista sekä kan-nustaa koulutuksenjärjestäjiä pitkäjän-teiseen ja tavoitteelliseen kehittämistyö-hön. Tulosmittaristo tuottaa kehittämis- ja ohjausinformaatiota niin koulutuk-senjärjestäjien kuin opetushallituksen käyttöön.

K

ansanopiston tavoitteena on kehittää kuvataiteen koulu-tusta, joka sijoittuu taiteen ammattiopetuksen sekä työ-väen- ja kansalaisopistojen

opintojen väliin. Kansanopistossa on opetusta kolmella eripituisella linjalla. Lisäksi järjestetään taide- ja maksupalve-lukursseja. Kansanopistossa opiskelu on maksullista.

Kahdeksan kuukauden mittaisella kuvataiteen ja visuaalisen viestinnän lin-jalla opetus on yksilöllistä ja antaa mah-dollisuuden omien tavoitteiden pohdin-taan. Linja soveltuu erityisesti nuorille,

Keuda on myös kansanopistoKeudan kulttuurialan koulutusyksikön Pekka halo-sen akatemian historia alkoi jo vuonna 1907, jolloin pe-rustettiin tuusulan kansan-opisto. nyt Pekka halosen akate miassa on jo pitkään annettu tutkintoon johtavaa amma tillista koulutusta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kansanopisto elää tuusulalaisen metsän siimeksessä edelleen.

Lisätietoja Pekka Halosen akatemian kansanopistosta löydät osoitteesta www.keuda.fi/kansanopisto.

K

jotka suunnittelevat alan jatko-opintoi-hin hakeutumista.

Neljä kuukautta kestävä kuvataiteen syventävä linja on tarkoitettu taiteen pe-rusopetusjakson työväen- ja kansalais-opistoissa käyneille tai muille edistyneil-le tekijöille. Linja soveltuu työelämästä taukoa pitäville, eläkkeellä oleville sekä kuvataidetta opiskelleille ja harrastaneil-le aikuisille.

Teemallinen kuvataiteen linja on myös tarkoitettu jo perusvalmiudet hankkineille kuvataiteen tekijöille ja harrastajille. Neljän kuukauden mittaiset opinnot soveltuvat myös työttömille se-kä ammattitaidon täydentämiseen ja yl-läpitämiseen.


valmistujaisjuhla syksyn 2012 aikana tutkintoon valmistuneille järjestettiin Keravan Keuda-talolla 19. joulukuu-ta. Paikalla oli noin sata syksyn aika-na valmistunutta aikuista tukijoukkoi-neen. Yhteisestä valmistujaisjuhlasta

akun, mehun ja musiikin lisäk- si lastenjuhliin kuuluvat tietysti leikit. Enterissä suosion sai lim-

bokisa. Keudan järjestämä ammatilli-

vuotta ammatillista koulutusta sipoossa

Keuda on tarjonnut ammatillista koulutusta sipoossa jo kymmenen vuoden ajan, ja mikäpäs olisikaan ollut parempi teema 10-vuotiaalle kuin lastenjuhlat. ne järjestettiin kaikille sipoon enterin opiskelijoille (ammattiopisto ja lukio) marraskuussa.

nen koulutus toimi Sipoossa ensin mon-ta vuotta väliaikaistiloissa, kunnes vuon-na 2007 valmistui arkkitehtuuriltaan moneen kertaan palkittu Enter, jossa Si-

Keudan aikuisopistolla ensimmäiset yhteiset valmistujaiset uoden 2012 alussa perustettu Keudan aikuisopisto on nyt reilun vuoden ajan vakiinnut-tanut toimintatapojaan. Nyt on jo aika luoda yhteisiä perinteitä, joista yksi on yhteiset valmistujaiset. Ensimmäinen

tehdään Keudan aikuisopistossa kaksi kertaa vuodessa toistuva perinne. Seu-raavan kerran juhlaa vietetään touko-kuussa ja sinne ovat tervetulleita kaik-ki kevään 2013 valmistuneet Keudan aikuisopiston opiskelijat.

poon lukio ja Keudan ammattiopisto toimivat rinnakkain. Sipoon Keudas-sa voi opiskella merkonomiksi data-nomiksi tai automaatioasentajaksi.

• te

ksti

ja k

uvat

he

li V

as

tam

äK

i

K10

V

Hyvinvointialoilta valmis-tuneita aikuisopiskelijoita joulukuun juhlassa.

Pystyy, pystyy… OpettajatEeva Tervala ja Jari Haapala tarkkailevat silmä kovana, että kaikki limboavat sääntöjen mukaan. Kakkua ja mehua 10-vuotissynttäreiden kunniaksi.


uonna 2009 perustettu Kuoma sai historiansa viidennen puheenjohtajan. Hän on Katri Huh- tanen, joka opiskelee

nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Tuu-sulan Kirkkotiellä. Ennen nuva-opin-toja Katri ehti opiskella valokuvausta Keudan Pekka Halosen akatemiassa. Vuonna 2012 Katri oli Kuoman halli-tuksessa.

Katri on kirjoittanut opinnoistaan

Keuda-blogiin (ks. blogi.keuda.fi) ja hän on luvannut jatkossa kirjoitella sin-ne myös Kuoman kuulumisia. Lisäk-si hän ja muut kuomalaiset kirjoittavat tänne Kuoman palstalle ja Keudan am-mattiopiston opiskelijaintranetiin Keu-daKermitiin. Kuomasta voi myös käy-dä tykkäämässä Facebookissa, niin saa tuoreimmat tiedot tapahtumista.

Kuluvan kevään aikana Kuoma on järjestämässä ainakin leffailtaa Keudan ammattiopistosta valmistuville.

V

Kuoman palsta

Oppilaskunta Kuoma sai uuden hallituksen

• teksti ja kuva heli VastamäKi

Keudan ammattiopiston yhteinen oppilaskunta Kuoma polkaisi käyntiin uuden kauden ja valitsi itselleen hallituksen.

Kuvassa osa hallituksesta yleiskokoukses-sa: Takarivissä Miikka Kokkonen, Miika Perho, Henri Toivola, Niklas Ranta, Merita Okkonen, Iida Viitanen ja Miikka Lankinen. Eturivissä Ronny Pirkclén, Katri Huhtanen, Janina Koskelainen ja Osku Heikkinen.

Toivotamme aktiivista kautta Kuoman hallitukselle. Tässä kokoonpano:

Järvenpää Wärtsilänkatu• MiikaPerho,varsinainenjäsen • MiikkaKokkonen,varajäsen

Järvenpää Sibeliuksenväylä • VirveEskelinen,varapuheenjohtaja • NiklasRanta,varajäsen

Kerava Keskikatu• LauriAirola,varsinainenjäsen • JoelHyttinen,varajäsen

Kerava Sarviniitynkatu • OskuHeikkinen,varsinainenjäsen • YasminHairetdin,varajäsen

Sipoo Enter • MiikkaLankinen,varsinainenjäsen

Mäntsälä Lukkarinpolku • HenriToivola,varsinainenjäsen • RonnyPirkclén,varajäsen

Mäntsälä Saaren kartano • MeritaOkkonen,varsinainenjäsen • JaninaKoskelainen,varajäsen • IidaViitanen,varajäsen

Nurmijärvi Lopentie • KristoSundström,varsinainenjäsen • AtteSassi,varajäsen

Tuusula Kirkkotie • KatriHuhtanen,puheenjohtaja • HilmaNupponen,varajäsen • TiinaPöyhönen,varajäsen

Tuusula Pekka Halosen akatemia • JaanaTikkainen,varsinainenjäsen • NooraHaapala,varajäsen


ouni Käenmäen työpäivät täyttyvät pääosin opetuk-sesta. Tauon aikana työpisteellä katse hakeutuu ikku-nan takana oleviin pensaisiin, jotka hän on itse istut-tanut. Seinällä raksuttaa kello verkalleen. Maalaismai-

sema rauhoittaa. Jouni kertoo, että Saarella elämänkierto tulee hyvin

esill e. Joillekin opettajista on tullut opetusvuosia jo niin pal jon, että entiset oppilaat ovat nyt työkavereita ja ystäviä. – Saarella ihmiset ovat helpostilähestyttäviä ja ihmisten vä-lillä on luottamus. Piileekö Saaren viehättävyys samanhen-kisissä ihmisissä ja ystävyyssuhteissa, hän pohtii.

Saaren arkiVaikka Saarella on monia tasokkaita tietokoneluokkia se-kä kannettavien kärry, Jounin kirjanpitotunneilla ei ole tie-tokoneita käytössä. – Kirjanpito on kuin huumetta. Siitä esimerkkinä on, että oppilailta jää kahvitauot välillä pitämättä, kun innostus is-kee. Eräs tärkeimmistä asioista opetuksessa on oppilaiden kanssa tapahtuva vuoropuhelu. Nuorten kanssa kannattaa olla ammatillisesti nöyrä, Jouni korostaa.

Kolmekymmentä vuotta sivutoimisena yrittäjä on anta-nut miehelle aikamoisen kokemuksen. – Yrityksen perustaminen, markkinointi, laskentatoimi ja kustannuslaskenta ovat tuttuja asioita omasta yritystoimin-nasta, joten siitä on helppo kertoa oppilaille.

Sanansa mittainen miesVuosien varrella viherala on muuttunut naisvaltaiseksi. – Kaksikymmentä vuotta sitten sukupuolijakauma oli ta-san, nyt miesopiskelijoita on vain neljännes. Ja tämä on vain Suomessa oleva ilmiö. Keski-Euroopassa viherala on edelleen miesvaltainen.

Lisäksi pääosin Euroopasta tulevat työntekijät vaikut-tavat kilpailutilanteeseen. Julkisten tahojen budjetit piene-nevät ja viherala, joka ei ole lakisääteistä toimintaa, on en-simmäisiä säästökohteita. – Tilanteet muuttuvat ja niihin pitäisi reagoida. Yksi vaih-toehto voisi olla nuorison verkko-opetuksen lisääminen. Haaveenani on myös kaupunkilaisten herättäminen vaati-maan turvallisuutta ja viihtyisyyttä omasta ympäristöstään, Jouni ideoi.

Käenmäki itse on risteytetty tapaus, kuten hän pilke silmäkulmassa sanoo. Hänestä löytyy pohjanmaalaista oi-keudenmukaisuutta, joka käytännössä tarkoittaa sanansa mittaista miestä, sekä viipurilaista vilkkautta.

Myös miehen harrastukset ovat vihreitä. Nykyisin yr-tit, erilaiset salaatit ja juurekset valtaavat hyötykasvitarhan. Myös liikunta, kulttuuri ja matkailu ovat harrastelistalla.– Liikunta on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Sen aikana tu-levat hyvät ideat mieleen niin työhön kuin muuhunkin elämään.

Seuraava Tapaa keudalainenSeuraavaksi haaste menee eläkeläinen Kerttu Tattaril-le. Hän on ollut Jounin opettajana vuosina 1982–84. Kun Jouni tuli Saarelle opettamaan vuonna 1993, tuli Tertusta mentori, kokonaisvaltainen auttaja, opastaja ja kollega.

• teksti ja kuva: MAARIT TIALA

Jouni Käenmäki

Viheralan lehtori

Keudan ammattiopisto,

Mäntsälä Saaren kartano

J

saaren henki

tapaa keudalainen


Keudan omaan blogiin kirjoitta-vat sekä opiskelijat että työn-tekijät. Blogista saat esimakua siitä, millaista keudalaisten arki oikein on.

Kurkkaa kulissien taakse osoitteessa

blogi.keuda.fi

millaista siellä oikeasti on?

Vieraskynäksi Keuda-blogiin? Ota yhteyttä [email protected].

Documents

Keuda-lehti 1/13