KHT 2 osa 300813 julkaistava - PRH · 2020. 5. 15. · 2 Taustatiedot Sellu Oyj on vuodesta 2010 lähtien Nasdaq OMX Helsinki Nordic -listalla julkisesti noteerattu osa-keyhtiö

1 (55)

Tilintarkastuslautakunta KHT-TUTKINTO 1.9.2013

2-OSA TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TILINTARKASTAJAN MUU RAPORTOINTI (8 tuntia), 100 pistettä

Ratkaise seuraavat tehtävät (1–2) voimassa olevien säädösten sekä hyvän tilintarkastusta-van ja hyvän kirjanpitotavan perusteella. Tehtäviin voi vastata ajantasaisen KHT-yhdistys – Föreningen CGR ry:n julkaiseman Kansainväliset tilintarkastusalan standardit 2012 -teoksen mukaisesti. Vastauksissa tilintarkastajan raportit voi laatia ajantasaisen KHT-yhdistys – Fö-reningen CGR ry:n julkaiseman Tilintarkastajan raportointi 2012 -teokseen sisältyvien mallien mukaisesti.

Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tehtävissä esiintyvät yritykset, henkilöt ja tunnistetiedot ovat kuvitteellisia. Tehtävän pohjana on käytetty osia todellisten listayhtiöiden IFRS-tilinpäätöstiedoista. Tehtävään on lisätty taustatietoja, virheitä ja puutteita, joilla kuiten-kaan ei ole mitään tekemistä kyseisten yritysten, eikä niiden tilinpäätöstietojen kanssa. Teh-tävien yhteydessä esittämättömillä hallinto- ja kirjanpitoasiakirjoilla tai tehtävissä mainituilla, mutta esittämättömillä liitteillä ei ole merkitystä tehtävien ratkaisussa. Tehtävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, että tilinpäätöslukuja on esitetty joissakin kohdissa pyöristettyinä. Teh-tävien ratkaisussa ei ole merkitystä sillä, mille viikonpäiville päivämäärät sijoittuvat.

Tehtävästä on poistettu tiettyjä osia, jotka mainitaan tehtävässä erikseen. Poistetuilla osilla ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Arvostelussa ei anneta pisteitä tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman (tai rahoituslaskelman), liitetietojen tai tehtävien taulukoiden teknisiä yh-teenlaskutoimituksia koskevista seikoista. Vastatessasi voit luottaa siihen, että tehtävän taus-tatiedoissa esitetyt asiat (s. 2) pitävät paikkansa.

Tehtävässä emoyrityksen tuloslaskelma, tase ja liitetiedot on esitetty tuhansina euroina. Tällä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun. Tehtävässä emoyrityksen tuloslaskelma ja tase sekä liitetiedot on esitetty joiltain osin kirjanpitoasetuksen vähimmäiskaavavaatimuksia suppeam-pana. Arvostelussa ei anneta pisteitä emoyrityksen tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen esi-tyslaajuutta koskevista seikoista. Vastausten arvostelussa voi saada plus- ja miinuspisteitä. Tehtävissä vaadituissa raporteissa olevista kielioppi- tai kirjoitusvirheistä sekä esitystapaa koskevista virheistä voi saada miinuspisteitä.

Tehtävissä IFRS:n (International Financial Reporting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoit-taa kirjanpitolain 7 a -luvun mukaisten kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadit-tua tilinpäätöstä. FAS:n (Finnish Accounting Standards) mukainen tilinpäätös tarkoittaa Suomen voimassa olevan kirjanpitolain mukaan laadittua muuta tilinpäätöstä kuin lain 7 a -luvussa tarkoitettua kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaan laadittua tilinpäätös-tä.

Käytä tehtäviin vastatessasi tietokoneen työpöydältä ”KHT-tutkinto” -kansiosta löytyviä vas-tauspohjia. Tehtävät tallennetaan käyttämällä tallennusnimessä vastaajan tunnistenumeroa ja tehtävän otsikkoa. Esimerkiksi kokelas, jonka tunnistenumero on 123456 tallentaa vasta-uksensa seuraavasti:

123456_2-osa Tehtävä 1

123456_2-osa Tehtävä 2 jne.

Tehtävämonistetta ei tarvitse palauttaa.

2 Taustatiedot Sellu Oyj on vuodesta 2010 lähtien Nasdaq OMX Helsinki Nordic -listalla julkisesti noteerattu osa-keyhtiö. Sellu Oyj:n ja sen tytäryritysten tilikausi on 1.7.–30.6. Tehtävässä termeillä ”Sellu-konserni” ja ”Sellu” tarkoitetaan emoyhtiö Sellu Oyj:n ja sen tytäryritysten muodostamaa konsernia. Termillä ”Sellu Oyj” tarkoitetaan emoyritystä. Konsernin tilinpäätös on laadittu soveltamalla IFRS-standardeja. Emoyrityksen tilinpäätös on laa-dittu noudattaen suomalaista kirjanpitokäytäntöä (FAS). Vuodesta 2010 lähtien yrityksen tilintarkastajana on toiminut KHT-yhteisö Tarkka Oy. Päävastuulli-sena tilintarkastajana on toiminut alusta alkaen KHT Teppo Tarkka. Tarkastustiimiin kuuluvat sinun lisäksesi Tiina Terävä ja Petri Perusteellinen, jotka ovat laatineet yhteenvedon tarkastustyössään tekemistä havainnoista. Sinun tehtävänäsi on laatia KHT Teppo Tarkalle ehdotus tilintarkastusker-tomukseksi tarkastamasi tasekirjan, tilintarkastajien yhteenvedon ja muun tarkastuksessa käytettä-vissä olevan aineiston perusteella. Tehtävä 1 (80 pistettä) Mitä virheitä ja/tai puutteita on Sellu Oyj:n kirjanpidossa, toimintakertomuksessa, tilinpäätöksessä, konsernitilinpäätöksessä ja/tai hallinnossa? Esitä mahdollisten virheiden ja/tai puutteiden rahamää-rä, laatu ja yksityiskohtaiset perustelut johtopäätöksillesi. Esitä myös, miten virheet ja/tai puutteet voidaan korjata. Ota vastauksessasi kantaa siihen, miten kukin havaitsemasi virhe tai puute vaikuttaisi tilintarkasta-jan raportointiin, ellei virhettä tai puutetta korjata. Laadi vastauksesi työpapereiden muotoon seu-raavan mallin mukaisesti siten, että työpapereista ilmenee tarkastettu asia, tarkastushavainto ja sen perusteltu arviointi sekä virheen ja/tai puutteen korjausmenettely. Esitä myös, pitääkö havainto tuoda esiin tilintarkastajan raportoinnissa, onko se tilintarkastuslain 15 §:n mukaiseen tilintarkas-tuskertomukseen otettava asia vai onko se muussa tilintarkastajan raportoinnissa esitettävä asia, ellei virhettä tai puutetta korjata.

3 VASTAUSMALLI Sellu Oyj:n tilintarkastus, tilikausi 1.7.2012–30.6.2013 Päiväys: 1.9.2013 Tarkastaja: 123456 (tunnistenumero) Tarkastettu asia

Tarkastushavainto, perusteltu arviointi ja korjausmenettely

Vaikutus raportointiin (Kerro mitä, missä ja miten ra-portoidaan, jos virhettä tai puutetta ei korjata)

1. Esimerkkivastaus Toimintakertomus

Esimerkkivastaus Toimintakertomuksessa ei ole esitetty selostusta siitä, että yrityksestä on tullut konsernin emoyri-tys tilikauden aikana OYL 8:7.1:n mukaisesti. Korjausmenettely: Toimintakertomusta on korjattava siten, että sii-hen lisätään osakeyhtiö-lain edellyttämä tieto.

Esimerkkivastaus Mikäli virhettä ei korjata, asia on raportoitava kirjallisesti hallituk-selle.

2. Tehtävä 2 (20 pistettä) Laadi Sellu Oyj:n tilintarkastajan allekirjoitettavaksi täydellinen ja 1.9.2013 päivätty tilintarkastus-kertomus edellyttäen, että yrityksen kirjanpitoa, hallintoa ja tilinpäätösasiakirjoja ei muuteta miltään osin. LIITE 1. Sellu Oyj:n tasekirja 1.7.2012–30.6.2013 LIITE 2. Hallituksen pöytäkirja 28.6.2013 Hallituksen pöytäkirja 13.8.2013 Hallituksen pöytäkirja 28.8.2013 Yhteenveto tilintarkastuksesta Koronvaihtosopimus Hybridilainan ehdot

4

Liite 1.

SELLU OYJ

TASEKIRJA

1.7.2012–30.6.2013 Sellu Oyj Haketie 10 00300 Helsinki Y-tunnus 1234567-8

5 SELLU OYJ Y-tunnus: 1234567-8 Tilinpäätös 1.7.2012–30.6.2013 Hallituksen toimintakertomus 6 Konsernin tuloslaskelma 10 Konsernin laaja tuloslaskelma 10 Konsernin tase 11 Konsernin rahavirtalaskelma 12 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 14 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 15 Tunnusluvut 29 Tunnuslukujen laskentakaavat 29 Emoyhtiön tuloslaskelma 30 Emoyhtiön tase 31 Emoyhtiön rahoituslaskelma 32 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 33 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä 41 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 41 Tilinpäätösmerkintä 41 Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista 42

6 SELLU OYJ Y-tunnus: 1234567-8

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS LIIKETOIMINTA Sellu Oyj on selluteollisuuden konsultointiin erikoistunut yhtiö. Palvelujamme ovat liiketoimintastra-tegioihin, prosesseihin ja käyttöön liittyvä neuvonta, uusiin investointihankkeisiin liittyvät palvelut ja olemassa olevien tehtaiden uudistamispalvelut. Suunnittelemme asiakkaillemme ratkaisuja, jotka luovat lisäarvoa koko heidän investointiensa elinkaaren ajan.

Toimialan investointiasteen laskun vuoksi yhtiö perusti yhdessä paikallisen paperitehtaan kanssa vuonna 2010 Saksaan tytäryhtiön. Tytäryhtiö alkoi rakentaa uutta huippumodernia selluteknologiaa hyödyntävää sellutehdasta Saksaan, jossa sijaitsevat Euroopan suurimmat sellumarkkinat. Tytär-yhtiön vähemmistöosakas ostaa noin 20 prosenttia tehtaan tuotannosta ja loput myydään ulkopuo-lisille. Tehtaan tuotantokäyttö alkoi vuoden 2012 alussa. Tehdasinvestointi sisältää varsinaisen sellutehtaan lisäksi talteenottolaitoksen ja biopolttoainetehtaan. Erilaisten teknisten syiden vuoksi investointi oli tilikauden päättyessä vielä kesken. Tavoitteena olevaa tuotantomäärää ei ole vielä saavutettu. Sellu Oyj:n pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Konsultointiin erikoistuneita myyntikonttoreita yhtiöllä on Venäjällä, USA:ssa ja Singaporessa. Saksan tytäryhtiön pääkonttorin yhteydessä toimii myös myyntikonttori, josta markkinoidaan kaikki sen tuottama sellu. LIIKEVAIHTO Sellu-konsernin liikevaihto tilikaudella 1.7.2012–30.6.2013 oli 271,7 (edellisellä tilikaudella 154,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 76,2 prosenttia. Kasvu selittyy lähes yksinomaan Saksan tehtaan käynnistymi-sellä. Saksaan rakennetun sellutehtaan vieressä oleva paperitehdas on tytäryhtiön vähemmistö-osakas 20 prosentin omistusosuudella. Nestemäisen sellun (tuubisellun) toimitukset paperitehtaal-le alkoivat vuoden 2012 alkupuolella. Vaikka sellutehdas on saavuttanut vasta noin 40 prosenttia käyttöastetavoitteestaan, valmistuskustannukset ovat uudella tekniikalla olleet ennakoidulla tavalla 10 prosenttia pienemmät kuin vanhalla tekniikalla. Merkittävimmät säästöt liittyvät kemikaaleihin ja valmistusprosessin nopeutumiseen. Lisäksi tuubisellun toimituksissa säästetään kuivatuskustan-nukset. Myös paperitehdas on raportoinut saaneensa ennakoidut 10 prosentin säästöt, kun se on pitkäkuituisemman sellun ansiosta voinut käyttää aikaisempaa enemmän lyhytkuituista kierrätys-paperia. Valmistusprosessin sivutuotteena syntyvän mustalipeän käsittely uudessa biodieselyksi-kössä on onnistunut ennakoitua paremmin. Tuotteen laatu on ylittänyt odotukset, ja uusia toimitus-sopimuksia on tehty useita. Hintataso on myös hieman korkeampi kuin kilpailevilla tuotteilla. Venäjällä päättyi joitakin sellutehtaiden modernisointihankkeita, mikä näkyy liikevaihdon laskuna. USA:ssa vastaavasti aloitettiin yhden uuden tehtaan suunnitteluprojekti ja kaksi modernisointipro-jektia, mikä kasvatti liikevaihtoa. Singaporessa kasvu on ollut suhteellisen tasaista. Sellu Oyj:llä on vakiintunut asiakaskunta. Asiakaskunta on siirtänyt investointejaan viime vuosina heikon markkinatilanteen vuoksi. Tilikaudella 1.7.2012–30.6.2013 yhtiö myi konsultointipalveluita kaikille merkittäville selluntuottajille Euroopassa. Projektit olivat aikaisempaa pienempiä, mikä nä-kyy liikevaihdon laskuna. Tilikauden päättyessä tilauskanta oli 3,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön kapasiteettia sitoutui myös tytäryhtiön tehdasprojektiin. TULOS Sellu-konsernin liiketappio/-voitto oli -55,7 (4,6) miljoonaa euroa, ja tilikauden tulos yhteensä oli -69,3 (-3,5) miljoonaa euroa. Konsernin kannattavuus heikkeni tilikauden aikana merkittävästi. Kannattavuus heikkeni eniten Saksassa. Tappion syynä ovat tehdashankkeen tekniset ongelmat, joiden vuoksi tuotannon määrä


on jäänyt ennakoitua alhaisemmaksi. Muu kustannustaso oli mitoitettu merkittävästi korkeammalle tuotantovolyymille. Toisaalta ylimääräisiä kustannuksia on aiheutunut 5 miljoonaa euroa erilaisten vaihtoehtojen tutkimisesta ja testaamisesta teknisiä ongelmia ratkaistaessa. Noin puolet kyseisistä ylimääräisistä kustannuksista on aktivoitu. Tuotekehitysmenot olivat yhteensä 3,8 (1,8) miljoonaa euroa eli 1,4 (1,2) prosenttia liikevaihdosta. Tuotekehitysmenot on pääosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Uuden selluntuotantomenetelmän edelleen kehittämiseen liittyvät kulut, 2,5 miljoonaa euroa, on kirjattu kuluksi. Muita kehittämis-hankkeita, yhteensä 1,3 miljoonaa euroa, on aktivoitu. Emoyhtiö odottaa saavansa rojaltituloja ty-täryhtiöltä ja muilta uutta tuotantomenetelmää hyödyntäviltä yrityksiltä. Veroina on huomioitu katsauskauden tulosta vastaava vero. Tilikauden tulos oli -69,3 (-3,5) miljoo-naa euroa. Tilinpäätöksessä on esitetty konsernin viiden vuoden tunnusluvut. RAHOITUS JA INVESTOINNIT Sellu-konsernin taseen loppusumma oli tilikauden lopussa 840,5 (389,8) miljoonaa euroa. Omava-raisuusaste oli 24,3 (55,3) prosenttia ja nettovelkaantumisaste 282,3 (63,9) prosenttia. Konsernilla oli tilikauden lopussa pankkilainaa 371,0 (153,7) miljoonaa euroa. Sellu Oyj on uudel-leenneuvotellut pankkilainansa huhtikuussa 2013. Pankkilainojen kovenanttiehtojen perusteena on tulos verojen jälkeen ja omavaraisuusaste. Kovenanttiehtojen tarkasteluhetki on puolivuosittain. Ehdot eivät täyttyneet tilinpäätöshetkellä, mutta yhtiö on saanut elokuussa 2013 pankeilta suostu-muksen, että rikkoutuminen ei johda lainojen irtisanomiseen. Emoyhtiön tilikaudella liikkeelle las-kemaa hybridilainaa koskeva lainasopimus on voimassa toistaiseksi. Ylimääräinen yhtiökokous päätti 20.9.2012 vahvistaa omaa pääomaa 55 621 000 eurolla laskemal-la liikkeelle 5 562 100 uutta osaketta. Osakemerkinnöistä saatu hinta, 10 euroa/kpl, kirjattiin koko-naisuudessaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Liiketoiminnan rahavirta oli tilikaudella -121,5 (-26,8) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta -373,8 (-86,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin olivat 374,0 (100,0) miljoonaa euroa.

HENKILÖSTÖ (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) LIIKETOIMINTA ALUEITTAIN Konsernin liiketoiminnan johtaminen ja taloudellinen seuranta on jaettu päämarkkinoiden perus-teella tulosyksiköihin Suomi, Venäjä, USA, Saksa ja Singapore. Nämä ovat myös raportoitavat segmentit. Liikevaihdosta 8,0 (8,4) miljoonaa euroa tuli Suomesta, 4,7 (5,2) miljoonaa euroa Venäjältä, 5,6 (4,8) miljoonaa euroa USA:sta, 251,0 (133,8) miljoonaa euroa Saksasta ja 2,4 (2,0) miljoonaa eu-roa Singaporesta. Segmenttien operatiivinen tulos yhteensä oli -69,3 (-0,5) miljoonaa euroa. Seg-mentin operatiivinen tulos oli Suomessa 1,9 (1,8) miljoonaa euroa, Venäjällä 0,4 (1,2) miljoonaa euroa, USA:ssa 0,7 (2,0) miljoonaa euroa, Saksassa -72,6 (-8,7) miljoonaa euroa ja Singaporessa 0,3 (0,2) miljoonaa euroa.


Suomi Tulosyksikkö Suomen liikevaihto oli 8,0 (8,4) miljoonaa euroa. Segmentin operatiivinen tulos oli 1,9 (1,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kannattavuus pysyi hyvällä tasolla. Liikevaihto laski 4,7 pro-senttia. Liikevaihdon lasku johtui siitä, että Saksan tytäryhtiön investointiin liittyvät tekniset ongel-mat edellyttivät emoyhtiön konsulttihenkilöstöltä panostusta tuotekehitykseen. Venäjä Tulosyksikkö Venäjän liikevaihto oli 4,7 (5,2) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos 0,4 (1,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski heikon markkinatilanteen vuoksi 9,6 prosenttia, ja tulos heikkeni edellisvuodesta. USA Tulosyksikkö USA:n liikevaihto oli 5,6 (4,8) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos oli 0,7 (2,0) miljoonaa euroa. Tulos heikkeni edellisellä tilikaudella päättyneen tavanomaista parempikat-teisen projektin vuoksi. Markkinanäkymät USA:ssa ovat selvästi positiivisemmat kuin Euroopassa, minkä vuoksi kasvun odotetaan jatkuvan. Saksa Tulosyksikkö Saksan liikevaihto oli 251,0 (133,8) miljoonaa euroa, ja segmentin operatiivinen tulos -72,6 (-8,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminta ei ole käynnistynyt täysin investoinnin teknisten ongel-mien vuoksi. Pääosa niistä on kuitenkin nyt ratkaistu. Alkaneella tilikaudella liikevaihdon odotetaan nousevan selvästi ja kannattavuuden olevan positiivinen. Singapore Tulosyksikkö Singaporen liikevaihto oli 2,4 (2,0) miljoonaa euroa. Segmentin operatiivinen tulos oli 0,3 (0,2) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 20,0 prosenttia, ja tulos parani edellisvuodesta. Kas-vun Aasian markkinoilla odotetaan jatkuvan, mikä vahvistaa kasvuodotuksia myös yhtiön liiketoi-minnalle. KATSAUS MARKKINAKEHITYKSEEN Tilikauden 2013 loppupuolella Euroopan ja Amerikan markkinoilla on jo havaittavissa merkkejä orastavasta kasvusta, sillä pitkäkuituisen havusellun tonnihinta Euroopassa kohosi jo noin 1 000 USD:iin. Yleiseen talouskehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta, eikä euromaiden elvytyspäätök-sillä ole toistaiseksi ollut käänteen tekevää vaikutusta. Pitkittyessään talouskehityksen epävarmuus voi vaikuttaa negatiivisesti asiakkaiden investointipäätöksiin joko hidastaen päätöksentekoa tai supistaen investointisuunnitelmia. Myös Saksan tytäryhtiön tehdasinvestoinnin tavoitteiden saavut-taminen voi vaikeutua. MUUTOKSET KONSERNIRAKENTEESSA Tilikaudella ei tapahtunut muutoksia konsernirakenteessa. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS JA HALLINTO (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Sellu Oyj:n konsernihallinnointiohje noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa Suo-men listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka tuli voimaan 1.10.2010. Hallinnointikoodi on nähtävillä osoitteessa www.cgfinland.fi


HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Yhtiökokous ei ole myöntänyt hallitukselle valtuutuksia.

OSAKE JA KAUPANKÄYNTI OSAKKEELLA (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) OSAKKEENOMISTAJAT (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.)

ARVIO TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Sellun käytössä oleva ISO 9001 -laatujärjestelmä sisältää myös riskienhallinnan. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan, että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnistetaan, että niihin vaikutetaan ja että niitä seurataan. Olennaisimmat riskit liittyvät konsultointiprojekteihin, joiden onnistumisella teknisesti ja aikataululli-sesti on suuri merkitys asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudelle. Konsultointiprojekteissa sovi-taan tyypillisesti myös sanktioista ja bonuksista, joiden toteutuminen riippuu projektin onnistumi-sesta. Yhtiöllä on pitkälle kehitetty projektiseuranta potentiaalisten projektiriskien tunnistamiseen ja hallinnointiin eri maissa. Yhtiön projektitoimitukset ovat tarkassa seurannassa, eikä niihin siksi liity toiminnallisia tai tilinpäätökseen vaikuttavia riskejä. Sellun taseen varoihin ei sisälly olennaista määrää liikearvoa. Sellutuotteiden tilauskanta on perinteisesti ollut vain muutamien kuukausien mittainen, mikä pie-nentää pidemmän aikavälin ennusteiden luotettavuutta. Tytäryhtiön tehdasinvestoinnin onnistumi-sella on merkittävä vaikutus konsernin liiketoiminnan kehittymiseen. Sellun pankkilainoissa on kovenanttiehtoja, joiden rikkoutuminen voi johtaa kasvaviin rahoitusku-luihin tai jopa lainan irtisanomiseen. Kovenanttiehdot perustuvat tulokseen verojen jälkeen sekä omavaraisuusasteeseen. TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tilikauden päättymisen jälkeen on päätetty järjestää osakeanti, jolla on tarkoitus kerätä uutta pää-omaa 100 miljoonaa euroa. Osakeanti tulee vahvistamaan emoyhtiön ja konsernin vakavaraisuutta sekä varmistaa tytäryhtiön tehdasinvestoinnin loppuun saattamisen. Varat tullaan käyttämään sel-lutehtaan kapasiteetin nostamiseen tavoitetasolle sekä talteenottolaitoksen ja biodieseltehtaan viimeistelyyn. OSINKOESITYS Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.7.2012–30.6.2013 maksetaan osinkoa 2 500 000 euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Sellu-konsernin liikevaihdon ja voiton arvioiminen on haasteellista johtuen globaalista epävarmasta taloustilanteesta ja sellutehdasinvestoinnin keskeneräisyydestä. Liikevaihdon uskotaan kuitenkin kasvavan markkinoita nopeammin ja kannattavuuden paranevan, varsinkin jos sellun maailman-markkinahinta pysyy normaalia korkeammalla tasolla.


KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS)

1 000 EUR Liite 1.7.2012–30.6.2013 1.7.2011–30.6.2012 Liikevaihto 7 271 698 154 153Liiketoiminnan muut tuotot 8 26 308 1 533Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varas-ton muutos 9 115 565 39 820Materiaalit ja palvelut 10 -340 621 -90 013Henkilöstökulut 11 -18 755 -16 987Poistot ja arvonalentumiset 12 -35 799 -31 093Liiketoiminnan muut kulut 13 -74 122 -52 813Liikevoitto /-tappio (-) -55 725 4 600Rahoitustuotot 14 541 800Rahoituskulut 14 -31 010 -10 040Rahoituskulut (netto) -30 469 -9 240Voitto/tappio (-) ennen veroja -86 195 -4 640Tuloverot 15 16 921 1 167Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273 -3 474 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -65 639 -2 328Määräysvallattomille omistajille -3 634 -1 146 -69 273 -3 474Emoyrityksen omistajille kuuluva osake-kohtainen voitto/tappio (-) (euroa/osake)

Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu

Luku poistettu (ei vaikutusta tehtävän

ratkaisuun)

Luku poistettu (ei vaikutusta tehtävän

ratkaisuun) KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA 1 000 EUR Liite 1.7.2012–30.6.2013 1.7.2011–30.6.2012 Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273 -3 474Muut laajan tuloksen erät vero-vaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset - -6 247Muut laajan tuloksen erät vero-vaikutuksella oikaistuna - -6 247Tilikauden laaja tulos yhteensä -69 273 -9 721

Jakautuminen:

Emoyrityksen omistajille -65 639 -8 575

Määräysvallattomille omistajille -3 634 - 1 146

Laaja tulos yhteensä -69 273 -9 721


KONSERNIN TASE (IFRS) 1 000 EUR Liite 30.6.2013 30.6.2012 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 16 539 635 186 614 Aineettomat hyödykkeet 17 4 676 4 913 Muut hyödykkeet 18 6 083 5 127 Muut osakkeet ja osuudet 19 3 796 - Laskennalliset verosaamiset 29 35 059 17 600 Muut saamiset 24 1 960 1 933 Myytävissä olevat rahoitusvarat 21 1 420 591 211 216 607 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 22 198 507 100 293 Myyntisaamiset 23 41 449 42 687 Muut saamiset 24 5 320 3 506 Rahavarat 25 4 039 26 680 249 315 173 166 VARAT YHTEENSÄ 840 525 389 773 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pää-oma Osakepääoma 26 53 53 Osakeanti 26 - 185 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 26 349 781 290 874 Kertyneet voittovarat/tappiot 26 -151 187 -86 048 198 647 205 064 Määräysvallattomien omistajien osuus 6 854 10 489 Oma pääoma yhteensä 205 501 215 553 Pitkäaikaiset velat Lainat 28 514 582 140 273 Ostovelat 27 152 - Varaukset 30 7 527 604 522 262 140 877 Lyhytaikaiset velat Lainat 28 67 767 24 814 Ostovelat 27 17 052 3 368 Muut velat 27 17 118 5 161 Varaukset 30 10 825 0 112 762 33 343 Velat yhteensä 635 025 174 220 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 840 525 389 773


KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (IFRS)

1 000 EUR Liite 1.7.2012–30.6.2013 1.7.2011–30.6.2012Liiketoiminnan rahavirrat 6 Tilikauden voitto/tappio (-) -69 273 -3 480Oikaisut

Verot -16 921 -1 167Poistot 35 799 31 093Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksu- tapahtumaa -89 -7 311Korkotuotot -541 -800Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset

-3 -347

Korkokulut 31 010 10 040

-20 018 28 028Käyttöpääoman muutos Myyntisaamisten ja muiden saamisten vähennys (+)/lisäys (-) -18 068 -1 587Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (-) -98 214 -43 387Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-) /lisäys (+) 43 541 -267Käyttöpääoman muutos -72 741 -45 241 -92 759 -17 213 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -29 103 -10 447Saadut korkotuotot ja muut rahoitustuotot 369 887Maksetut tuloverot - -13Liiketoiminnan nettorahavirta -121 493 -26 786 Investointien rahavirrat Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -372 299 -99 813Muiden aineellisten hyödykkeiden hankinta -1 546 -53Aineettomien hyödykkeiden hankinta -150 -153Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 12 13 333Aineettomien hyödykkeiden myynti 205 180Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta - -120Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta

- -8 007

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti - 8 013Investointien nettorahavirta -373 778 -86 620


Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut vähennettynä transaktiomenoilla 55 368 -Korollisten lainojen nostot 510 077 54 953Korollisten lainojen takaisinmaksut -92 815 -25 240Rahoituksen nettorahavirta 472 630 29 713

Rahavarojen nettolisäys/-vähennys (-) -22 641 -83 693Rahavarat tilikauden alussa 26 680 110 373Rahavarat tilikauden lopussa 4 039 26 680


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS) Sijoitetun vapaan Määräys- oman vallattomien Oma Osake- Osake- Suojaus- pääoman Kertyneet omistajien pääoma 1 000 EUR Liite pääoma anti rahasto rahasto voittovarat Yhteensä osuus yhteensä Oma pääoma 1.7.2011 53 166 6 247 290 809 -83 720 213 555 9 727 225 190 Tilikauden voitto/tappio (-) 26 - - - - -2 328 -2 328 -1 146 -3 474 Muut laajan tuloksen erät -Rahavirran suojaukset 26 - - -6 247 - - -6 247 - -6 247 Laaja tulos 2012 - - -6 247 - -2 328 -8 575 -1 146 -9 721

Liiketoimet omistajien kanssa Osakeoptiot 26 - 19 - 65 - 84 - 84 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - 19 - 65 - 84 0 84 Liiketoimet omistajien kanssa - 19 - 65 - 84 - 84 Oma pääoma 30.6.2012 53 185 - 290 874 -86 048 205 064 10 489 215 553 Oma pääoma 1.7.2012 53 185 0 290 874 -86 048 205 064 10 489 215 553 Oikaisu kehittämismenojen aktivoinnista - - - - 500 500 - 500 Tilikauden voitto/tappio (-) 26 - - - - -65 639 -65 639 -3 635 -69 274 Laaja tulos 2013 - - - - -65 139 -65 139 -3 635 -68 774

Liiketoimet omistajien kanssa Osakeoptiot 26 - -185 - 3 539 - 3 354 - 3 354 Osakeanti 26 - - - 55 368 - 55 368 - 55 368 Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä - -185 - 58 907 - 58 722 - 58 722 Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä - -185 - 58 907 - 58 649 - 58 721 Oma pääoma 30.6.2013 53 - - 349 781 -151 187 198 647 6 854 205 501


KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa ja tasetta koskevien liitetietojen taulukoissa 2013 tarkoittaa tilikautta 1.7.2012–30.6.2013 ja 2012 tilikautta 1.7.2011–30.6.2012, ellei toisin mainita. 1. Yrityksen perustiedot (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

Seuraavassa esitetään tässä konsernitilinpäätöksessä sovelletut keskeiset laatimisperiaatteet. Laa-timisperiaatteita on noudatettu johdonmukaisesti kaikilla esitettävillä tilikausilla, ellei muuta mainita. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Re-porting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 30.6.2013 pakottavasti voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätös-standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädettyjen menettelyjen mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hy-väksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytä-vissä olevia sijoituksia, johdannaissopimuksia ja käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liike-toimia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ellei las-kelmissa ole toisin mainittu. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvi-oiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eni-ten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyt-tävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät” (ks. liitetieto 4). Konserni on soveltanut 1.7.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja sekä IFRS-standardien tulkintoja:

- Yhtiö on soveltanut uuden IAS 19 -standardin mukaista eläkevastuun laskentaa. - (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.)

Seuraavilla uusilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin raportointiin:

- (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisällytetään emoyrityksen lisäksi yritykset, joista konserni omistaa yli puo-let äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jolloin määräysvalta siirtyy konsernille ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Muut aineelliset hyödykkeet sisältävät toimitiloihin liittyviä aktivoi-tavia menoja.


Hyödykkeistä tehdään tasapoistot seuraavien arvioitujen taloudellisten vaikutusaikojen kuluessa: Rakennukset 20–30 vuotta Rakennelmat 10–15 vuotta Koneet ja kalusto 3–5 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 3–5 vuotta Kehittämismenot 5–10 vuotta Atk-ohjelmat 5 vuotta

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Vaikutusaikaa oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksessa tapahtuneita muutoksia. Sellutehtaan keskimääräinen poistoaika on 25 vuotta. Päättyneellä tilikaudella poisto-suunnitelmaa on muutettu siten, että siinä on huomioitu tehtaan toteutunut käyttöaste. Sellutehtaan poistot ovat 40 prosenttia normaalitasosta. Aineettomat hyödykkeet Tutkimus- ja kehittämismenot (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että han-kintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odo-tettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödyk-keet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomat hyödykkeet sisältävät uuden teknologian hankinta- ja kehittämiskustannukset. Aineet-tomat hyödykkeet ovat pääasiassa muodostuneet yrityskauppoihin liittyvistä käypään arvoon ar-vostuksista. Teknologian hankinta- ja kehittämiskustannukset poistetaan niiden arvioidun taloudel-lisen vaikutusajan kuluessa (10 vuoden aikana). Tavaramerkkien taloudellinen vaikutusaika on arvioitu 10 vuodeksi. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumiset Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vähintään vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän/hyödykkeen tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöar-volla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä/hyödykkeestä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskont-tauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla eli sillä alimmalla yk-sikkötasolla, jonka rahavirrat ovat pääosin muista yksiköistä riippumattomia, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Aikai-semmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioin-nissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödyk-keen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Rahoitusvarat Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoi-tusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella. Yhtiön johto luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen hankinnan yhteydessä.


Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Myytävissä olevat rahoitusvarat (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Lainat ja muut saamiset (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Rahoitusvarojen arvonalentuminen (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Rahavarat Rahavarat koostuvat käteisvaroista, lyhytaikaisista pankkitalletuksista ja sellaisista sijoituksista, jotka on tarkoitettu tuottamaan likvideille varoille talletustiliä parempaa tuottoa. Lainat (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Johdannaiset (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokralle ottaja (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Vaihto-omaisuus (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Osakepääoma Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Yrityksen hankkiessa omia osakkeita, niistä maksettu määrä sekä hankinnasta välittömästi aiheu-tuneet kustannukset (veroilla vähennettynä) vähennetään omasta pääomasta, kunnes yhtiön hal-lussa olevat osakkeet mitätöidään tai myydään. Tuloverot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja las-kennallisen veron muutoksesta. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaaviin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan kunkin yhtiön koti-paikan verolainsäädännön perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä verokantaa, josta on tilinpäätöspäivään men-nessä säädetty tai jonka hyväksytystä määrästä on ilmoitettu ja joiden odotetaan olevan voimassa sillä tilikaudella, jolla omaisuuserä realisoidaan tai velka suoritetaan. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuu-dessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödykkeistä, käyttämättömistä verotuk-sellisista tappioista sekä rahoitusinstrumenteista.


Työsuhde-etuudet Eläkevastuut Yhtiö on soveltanut IAS 19 -standardin mukaista eläkevastuun laskentaa. IAS 19 -standardi astuu virallisesti voimaan vasta 1.1.2013 jälkeen alkavilta tilikausilta, mutta sitä voidaan haluttaessa so-veltaa jo aikaisemmin. Eläkevastuun alentuminen 2 miljoonaa euroa on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Varaukset Varaus kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasialli-nen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioita-vissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varausten muutokset merkitään tulos-laskelmaan samaan erään kuin mihin varaus on alun perin kirjattu. Tuloutus Kirjattavan tuoton määrä muodostuu myydystä tavarasta tai palvelusta saadun tai saatavan vastik-keen käyvän arvon perusteella. Tuotot sellun myynnistä kirjataan, kun tuotteen omistamiseen liitty-vät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Konserni tuottaa lisäksi konsultoin-tipalveluja. Tuotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on kokonaisuudessaan suoritettu ja taloudel-lisen hyödyn saaminen palvelusuoritteesta on todennäköistä. Tuotteiden myynti Tuotot tuotteiden myynnistä kirjataan, kun yritys on toimittanut tuotteet asiakkaalle. Pitkäaikaishankkeet Kiinteähintaisten ja vastaavien pitkäaikaisten projektien tuloutus tapahtuu projektin valmistumisen mukaisesti. Kun on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät kokonaistuotot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Korot ja osingot Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä. Osinkotuotot kirjataan silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Liikevoitto (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Segmenttiraportointi Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätök-sentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäk-si, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin emoyhtiön hallitus. Rahoitusriskien hallinta Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on välttää tai pienentää potentiaalisia maksuval-miusriskejä sekä vähentää hyödyke-, valuutta- ja korkomarkkinoilla tapahtuvista vaihteluista johtu-vaa taloudellisen tuloksen heilahtelua ja huonoa ennustettavuutta. Yhtiön hallitus vastaa riskienhal-lintaperiaatteista, joissa konsernille määrätään eri toimijoiden roolit, toimintaprosessit ja noudatet-tavat ohjeet. Hallitus tarkastelee konsernin keskeisten rahoitukseen liittyvien riskien hallinnan peri-aatteita ja sopii niistä vähintään vuosittain. Konserni altistuu toimintansa seurauksena erilaisille rahoitusriskeille, esimerkiksi valuuttakurssien, hyödykkeiden hintojen ja korkojen muutosten vaikutuksille. Konsernin kannalta relevantteja ra-


hoitusriskejä ovat myös maksuvalmiuteen, rahoitusinstrumentteihin, uudelleenrahoitukseen sekä luottoihin ja vastapuoliin liittyvät riskit. Rahoitusriskejä hallitaan siltä osin kuin sen katsotaan olevan perusteltua taloudellisesti ja kilpai-lunäkökohdat huomioon ottaen. Yleisenä periaatteena on varmistua siitä, että kaikki rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimenpiteet tukevat konsernin toimintaa. Valuuttakurssiriski Valtaosa konsernin toteutuneista ja suunnitelluista investoinneista ja lähes kaikki sen toimintame-not ovat euromääräisiä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden hinnat määräytyvät kuitenkin USA:n dollareina, joten konserni altistuu valuuttakurssiriskille. Myös dollarimääräiset pankkitilit ja dollari-määräiset johdannaissopimukset altistavat konsernin USA:n dollarista johtuvalle valuuttariskille. Näin ollen euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutokset voivat vaikuttaa konsernin tulokseen. Yhtiöllä tai konsernilla ei ole todettu muita olennaisia rahoitusriskejä. Käypien arvojen määrittäminen Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Muut rahoitusvarat ja velat Kirjanpitoarvot lyhytaikaisille rahoitusinstrumenteille, jotka sisältävät rahavarat, myyntisaamiset, ostovelat ja siirtovelat, eivät merkittävästi eroa käyvistä arvoista. 4. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti joudutaan tekemään tulevaisuuteen liittyviä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkaerien, vastuiden sekä tuottojen ja kulujen määriin. Seuraavassa on kuvattu tärkeimpiä alueita, joissa arvi-oita ja harkintaa on käytetty. Hankittujen varojen käyvän arvon määrittäminen IFRS 3 -standardi edellyttää hankkijaa kirjaamaan aineettoman hyödykkeen erikseen liikearvosta, mikäli kirjauskriteerit täyttyvät. Aineettoman oikeuden kirjaaminen käypään arvoon edellyttää joh-don arvioita tulevista kassavirroista. Arvostukset perustuvat diskontattuihin kassavirtoihin sekä arvioituihin luovutus- tai jälleenhankintahintoihin, ja ne edellyttävät johdon arvioita ja oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä ja vaikutuksesta yhtiön taloudelliseen asemaan. Tuloutus Konserni käyttää projektin valmistumisen mukaista tuloutusta pitkäaikaishankkeille. Laskennalliset verosaamiset Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti kuin johdon arvion mukaan on toden-näköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää tappioiden käyttöaikana. Johdon arvio tulevaisuuden verotettavasta tulosta perustuu konsernin strategiaan ja tuleville vuosille tehtyihin budjetteihin.

Varaukset Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasi-allinen velvoite, ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Projekteihin liittyvät odotetta-vissa olevat tappiot kirjataan välittömästi kun on todennäköistä, että hankkeen kokonaiskustannuk-set ylittävät kokonaistuotot. Lisäksi varaus tehdään, mikäli seuraavalla tilikaudella on odotettavissa operatiivisia tappioita jostain erityisestä ja poikkeuksellisesta syystä.


5. Segmentti-informaatio Segmentti-informaatio perustuu johdon sisäisiin raportteihin, joita Sellu Oyj:n hallitus käyttää pää-töksenteossa. Hallitus seuraa liiketoimintaa maantieteellisten alueiden mukaisesti. Toimintasegmentit muodostu-vat maittain. Sellu Oyj:n raportoitavat segmentit ovat maantieteelliseen jakoon perustuvat Suomi, Venäjä, USA, Saksa ja Singapore. Segmentti-informaatio 1.7.2012–30.6.2013 (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Hallitus arvioi toimintasegmenttien tulosta segmentin operatiivinen tulos -luvun perusteella. Mikäli toimintasegmentin tulos vaikuttaa johdon palkitsemiseen, kyseisen segmentin tulosta laskettaessa segmenttien väliset tapahtumat oikaistaan tapahtuneiksi markkinahintaan. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska konsernin rahavarojen hallinnointi on keskitetty konsernin talous-hallintoon. 6. Rahavirtalaskelman liitetiedot Yritysostot ja -myynnit Vuosina 2013 ja 2012 päättyvillä tilikausilla ei ole tehty yritysostoja tai -myyntejä. Käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustulot Vuosina 2013 ja 2012 päättyneillä tilikausilla ei ole ollut merkittäviä käyttöomaisuushyödykkeiden luovutustuloja. 7. Liikevaihto 1 000 EUR 2013 2012 Sellumyynti 261 072 137 227 Konsultointipalvelut 10 621 16 927 Muu myynti 5 - Yhteensä 271 698 154 153 1 000 EUR 2013 2012 Eurooppa 261 071 137 227 Muut maat 10 627 16 927 Yhteensä 271 698 154 153 8. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 EUR 2013 2012 Korvaukset omaisuusvahingosta 4 500 973 Tutkimus- ja kehittämisavustukset 206 - Muut avustukset 20 398 -

Realisoituneet voitot käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista - 367 Muut tuotot 1 204 193 Yhteensä 26 308 1 533


9. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 1 000 EUR 2013 2012 Keskeneräiset tuotteet 1 327 5 900 Valmiit tuotteet 114 238 33 920 Yhteensä 115 565 39 820 10. Materiaalit ja palvelut 1 000 EUR 2013 2012 Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikaudella -330 471 -116 424 Varaston muutos 4 707 29 535 Palvelut -14 857 -3 124 Yhteensä -340 621 -90 013 11. Henkilöstökulut 1 000 EUR 2013 2012 Palkat -15 373 - 13 920 Eläkekulut -2 767 - 2 507 Henkilöstösivukulut -615 - 560 Yhteensä -18 755 - 16 987 Johdon palkat ja palkkiot on eritelty liitetiedossa 31. Johdon eläkekulut sisältävät lakisääteiset elä-kejärjestelyt. Konsernin henkilömäärä keskimäärin (henkilöä)

2013 2012

Suomi 50 45Venäjä 11 8USA 11 9Saksa 220 213Singapore 15 10Yhteensä 307 285 12. Poistot ja arvonalentumiset 1 000 EUR 2013 2012 Koneiden ja laitteiden poistot -19 935 -18 000 Rakennusten poistot -8 183 -7 660 Muiden aineellisten hyödykkeiden poistot -5 548 -5 053 -33 665 -30 713 Aineettomien hyödykkeiden poistot -2 133 -380 Poistot yhteensä -35 799 -31 093 13. Liiketoiminnan muut kulut (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.)


14. Rahoitustuotot ja –kulut 1 000 EUR 2013 2012 Talletusten korkotuotot 99 393 Saamisten korkotuotot 61 27 Valuuttakurssivoitot 381 367 Muut tuotot - 13 Yhteensä 541 800 1 000 EUR 2013 2012 Investointi- ja käyttöpääomalaina -25 553 -5 853 Pääomalaina ja hybridilaina -3 705 -1 813 Muut lainat -477 -687 Korkokulut yhteensä -29 735 -8 353 Valuuttakurssitappiot -638 -780 Muut kulut -637 -907 Rahoituskulut yhteensä -31 010 -10 040 (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 15. Tuloverot 1 000 EUR 2013 2012 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero - -7 Laskennallinen vero 16 921 1 173 Yhteensä 16 921 1 167 1 000 EUR 2013 2012 Tappio ennen veroja -86 195 -4 640 Vero laskettuna yhteisöverokannalla 21 117 1 207 Verovaikutukset seuraavista: Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -4 197 -213 Väliaikaiset erot - 173 Verot tuloslaskelmassa 16 921 1 167 Tappioista lasketut verot on laskettu sen maan yhteisöverokannalla, jossa tappiot ovat syntyneet. Pääosa laskennallisista verosaamisista on syntynyt Saksassa ja Suomessa. Laskennallisia vero-velkoja on kirjattu edellä mainittujen lisäksi USA:ssa ja Venäjällä.


Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut (-)/tuotot olivat seuraavat:

1 000 EUR 2013 Ennen

veroja

2013Verokulu (-)/-tuotto

2013Verojen jälkeen

2012 Ennen veroja

2012Verokulu(-)/-tuotto

2012 Verojen jälkeen

Rahavirran suojaukset Hyödyketermiinit - - - -56 260 2 193 -6 247Muut laajan tuloksen erät - - - -56 260 2 193 -6 247Laskennallinen vero - - - - 2 193 -Yhteensä - - - - 2 193 - 16. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 17. Aineettomat hyödykkeet (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 18. Muut hyödykkeet (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 19. Muut osakkeet ja osuudet (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 20. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 21. Myytävissä olevat rahoitusvarat 1 000 EUR 2013 2012 1.7. 420 403 Lisäykset - 17 Siirrot muihin sijoituksiin -419 - 30.6. 1 420

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät seuraavia eriä: 1 000 EUR 2013 2012 Ei noteeratut osakkeet - 333 Yhteensä - 333

22. Vaihto-omaisuus 1 000 EUR 2013 2012 Raaka-aineet ja tarvikkeet 14 051 31 402 Keskeneräiset tuotteet 2 606 1 279 Valmiit tuotteet 181 850 67 612 Vaihto-omaisuus yhteensä 198 507 100 293


23. Myyntisaamiset 1 000 EUR 2013 2012Myyntisaamiset 41 449 42 687 Myyntisaamiset yhteensä 41 449 42 687 Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. 24. Muut saamiset 1 000 EUR 2013 2012Pitkäaikaiset Lainasaamiset 1 285 1 193Ennakkomaksut 647 736Vuokravakuudet 29 4Pitkäaikaiset muut saamiset yhteensä 1 960 1 933Lyhytaikaiset Siirtosaamiset 3 711 2 488Arvonlisäverosaamiset 1 609 1 012Lyhytaikaiset muut saamiset yhteensä 5 320 3 500 25. Rahavarat 1 000 EUR 2013 2012Rahat ja pankkisaamiset 4 039 26 680Yhteensä 4 039 26 680 Rahavarat olivat seuraavien valuuttojen määräiset: 1 000 EUR 2013 2012Euro 3 389 26 643USA:n dollari 650 37Yhteensä 4 039 26 680 26. Osakepääoma ja oman pääoman rahastot (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman (SVOP) rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoi-tukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan mer-kitä osakepääomaan. Osakeyhtiölain (21.7.2006/624) voimaantulon jälkeen (1.9.2006) päätettyjen optio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakemerkinnöistä saadut maksut merkitään kokonaisuudes-saan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta synty-neet valuuttakurssierot. Määräysvallattomien omistajien osuus Määräysvallattomille osakkeenomistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana erä-nään taseessa oman pääoman osana.


27. Osto- ja muut velat 1 000 EUR 2013 2012Pitkäaikaiset

Ostovelat 152 -Yhteensä 152 - Lyhytaikaiset

Ostovelat 17 052 3 368Siirtovelat 8 077 729Factoring-luotot 7 969 4 311Muut velat 1 072 108

Yhteensä 34 171 8 516 Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. 28. Lainat Pitkäaikaiset velat (1 000 EUR) 2013 2012Pääomalaina 11 382 11 382Investointi- ja käyttöpääomalaina 303 200 128 891Hybridilaina 200 000 0

514 582 140 273Lyhytaikaiset velat (1 000 EUR) Investointi- ja käyttöpääomalaina 10 000 20 794Muut rahalaitoslainat 57 767 4 020

67 767 24 814 Pääomalaina Pääomalaina on laskettu liikkeeseen vuonna 2011. Lainaehtojen mukaan pääoma ja korko saa-daan maksaa emoyrityksen purkautuessa ja emoyrityksen konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Muuten pääomaa tai korkoa saadaan palauttaa vain siltä osin kuin emoyrityksen vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää emoyrityk-sen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalle tai koron maksamiselle ei ole annettu vakuutta. Lai-nan korko kirjataan kuluksi ajan kulumisen perusteella. Investointi- ja käyttöpääomalaina Sellu Oyj teki huhtikuussa 2010 ABC Pankki Oyj:n kanssa sopimuksen Saksan tytäryhtiölle annet-tavasta 160 miljoonan euron suuruisesta investointi- ja käyttöpääomalainasta, jolla rahoitetaan sellutehtaan rakentamiseen ja toimintaan liittyviä investointeja sekä katetaan käyttöpääoman tar-vetta. Lainasummaa korotettiin keväällä 2013 yhteensä 315 miljoonaan euroon. Kertyneitä korkoja oli 30.6.2012 pääomitettu 5 miljoonaa euroa. Laina maksetaan takaisin kymmenessä erässä elo-kuusta 2014 alkaen. Muut lainat Toukokuussa 2013 Sellu Oyj laski liikkeelle hybridilainan 200 miljoonaa euroa. Oman pääoman ehtoinen joukkovelkakirjalaina (hybridilaina) on heikommassa etusija-asemassa kuin yhtiön muut velkasitoumukset. Sen etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä


parempi. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää. Konsernilla on oikeus, ei velvolli-suutta, lunastaa laina takaisin kuuden vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuonna 2019. Hybridilainan korot maksetaan hallituksen päätöksellä. Maksamattomat korot kumuloituvat, mut-ta ne esitetään tilinpäätöksessä vasta hallituksen koronmaksupäätöksen jälkeen. Maksamat-tomat korot huomioidaan osakekohtaista tulosta laskettaessa. Hybridivelan haltijoilla ei ole mää-räysvaltaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa. 29. Laskennalliset verosaamiset ja –velat

1 000 EUR 1.7.2011

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Kirjattu muihin laajan

tuloksen eriin

Kirjattu omaan

pääomaan 30.6.2012Laskennalliset verosaamiset Väliaikaiset erot: Johdannaisinstrumentit 17 -17 - - 0Rahoitusleasingvelat 205 -37 - - 168Verotukselliset tappiot 16 629 1 207 - - 17 836Laskennalliset verosaamiset yhteen-sä 16 851 1 153 - - 18 004 Laskennalliset verovelat Väliaikaiset erot: Poistoero -45 23 - - -22Rahoitusleasingvelat 0 -270 - - -270Käyttöpääomalaina -176 86 - - -91Luottolimiitti -24 3 - - -21Johdannaisinstrumentit -1 1 - - -Myytävänä olevat omaisuuserät -22 22 - - -Laskennalliset verovelat yhteensä -268 -136 - - -404

1 000 EUR 1.7.2012

Kirjattu tulos-

laskelmaan

Kirjattu muihin laajan

tuloksen eriin

Kirjattu omaan

pääomaan 30.6.2013Laskennalliset verosaamiset Väliaikaiset erot: Rahoitusleasingvelat 168 -48 - - 120

Hybridilaina 0 318 - 0 318Verotukselliset tappiot 17 836 21 117 - 0 38 953Laskennalliset verosaamiset yhteen-sä 18 004 21 387 - 0 39 391


Laskennalliset verovelat Väliaikaiset erot:

Poistoero -22 -546 - - -568Osakeanti 0 -249 - 249 -Rahoitusleasingvelat -270 -2 005 - - -2 275Käyttöpääomalaina -91 -560 - - -651Luottolimiitti -21 21 - - -Eläkejärjestelyt 0 -838 - - -838Laskennalliset verovelat yhteensä -404 -4 177 - 249 -4 332 Käyttämättömien tappioiden erääntymisajat: 1 000 EUR Erääntymisvuosi Verotukselliset tappiot Laskennallinen verosaaminen2020 6 700 1 6292021 9 200 2 2072022 6 300 1 688Ei käyttörajoituksia 143 000 36 429Yhteensä 165 200 41 953 Laskennalliset verosaamiset kertyneistä tappioista on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennä-köistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan saaminen voidaan hyödyntää. Pääosa tappioista on syntynyt Saksassa, jossa tappioiden vähentämisellä ei ole määräaikaa. Tappiot ovat syntyneet vuosien 2010–2013 aikana pääosin ulkomaisissa tytäryhtiöissä. Saksan yhtiö on vielä käynnistysvaiheessa, mutta sen uskotaan kehittyvän tulevaisuudessa voitolliseksi.


30. Varaukset

1 000 EUR Investoinnin

viivästyminen

Investoinnin kustannusten

nousu

Ympäristön kunnosta-

minen Oikeuden-käyntikulut Yhteensä

30.6.2011 - - 378 15 394Kulu-/tuottokirjaukset tuloslaskelmaan: Varausten lisäys - - 210 - 210

Käyttämättömän varauksen peruuttaminen - - - -4 -4Diskonttauksen purkaminen 4 0 4

30.6.2012 - - 593 11 604Kulu-/tuottokirjaukset tuloslaskelmaan: Varausten lisäys 8 104 6 055 3 501 92 17 752 Diskonttauksen purkaminen - - -3 - -3

30.6.2013 8 104 6 055 4 091 103 18 352 Varausten pitkä- ja lyhytaikaiset osuudet ovat seuraavat: 1 000 EUR 2 013 2 012 Pitkäaikainen Investoinnin viivästyminen 3 333 - Ympäristön kunnostaminen 4 091 593 Oikeudenkäyntikulut 103 11 7 527 604 Lyhytaikainen Investoinnin viivästyminen 4 771 - Investoinnin kustannusten nousu 6 055 - 10 825 - Yhteensä 18 352 604

31. Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi emoyhtiön hallituksen jäsenet sekä konsernin laajennettu johtoryhmä. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden saama kompensaatio: 1 000 EUR 2013 2012Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 099 927Muut etuudet 29 327Yhteensä 1 128 1 253


Hallituksen jäsenten saamat bonukset ja muu kompensaatio: 1 000 EUR 2013 2012Teemu Dollari hallituksen puheenjohtaja 135 72 Paavo Punta hallituksen varapuheenjohtaja 40 35 Stig Sterling hallituksen jäsen 35 30 Laura Liira hallituksen jäsen 35 30 Margit Markka hallituksen jäsen 35 30 Jaakko Jeni hallituksen jäsen, toimitusjohtaja 430 380 Kurt Kruunu hallituksen jäsen 35 30 Yhteensä 745 607 Yhtiö ei ole antanut lainoja lähipiirille. 32. Liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 33. Tytäryhtiöt 30.6.2013 (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) TUNNUSLUVUT (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.)


EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) 1000 EUR Liite 1.7.2012–30.6.2013 1.7.2011–30.6.2012 Liikevaihto 6 4 100 3 167 Liiketoiminnan muut tuotot 7 2 877 300 Materiaalit ja palvelut 8 -223 -186 Henkilöstökulut 9 -2 813 -1 989 Poistot ja arvonalentumiset 10 -1 075 -1 036 Liiketoiminnan muut kulut 12 -2 862 -1 606 Liikevoitto (-tappio) 5 -1 349 Rahoitustuotot 13 19 239 5 680Rahoituskulut 14 -20 815 -7 116 Tappio ennen satunnaisia eriä -1 572 -2 785Satunnaiset erät Konserniavustukset 15 - 53

Tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja ve-roja -1 572 -2 732

Tilinpäätössiirrot 16 -261 -559

Tuloverot 17 -132 640

Tilikauden tappio -1 965 -2 651


EMOYHTIÖN TASE (FAS) 1 000 EUR Liite 30.6.2013 30.6.2012VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 18 409 438Aineelliset hyödykkeet 19 12 483 12 638Sijoitukset 20 381 250 310 656Lainasaamiset 21 685 2 955Laskennalliset verosaamiset 22 3 323 3 455Muut saamiset 13 11Pysyvät vastaavat yhteensä 398 162 330 152Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 23 194 738 18 909 Muut saamiset 2 000 139 Siirtosaamiset 29 125Rahat ja pankkisaamiset 17 243 19 633Vaihtuvat vastaavat yhteensä 214 010 38 806VASTAAVAA YHTEENSÄ 612 172 368 958 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 24 53 53Osakeanti 24 - 139Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 24 273 774 215 554 Edellisten tilikausien voitto/tappio (-) 24 -13 307 -11 156Tilikauden voitto/tappio (-) 24 -1 965 -2 651Oma pääoma yhteensä 258 555 201 940Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 25 4 037 3 776Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 26 307 590 152 009Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 26 38 450 4 241Ostovelat 216 430Velat saman konsernin yrityksille 27 656 5 501Muut velat 740 129Siirtovelat 28 1 928 934 41 989 11 234Vieras pääoma yhteensä 349 578 163 243VASTATTAVAA YHTEENSÄ 612 172 368 958


EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) 1 000 EUR 1.7.2012 - 30.6.2013 1.7.2011 - 30.6.2012Liiketoiminnan rahavirta Tappio ennen satunnaisia eriä -1 572 -2 785Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot 1 075 1 036Korkotuotot -19 239 -10 680Korkokulut 20 815 12 116Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 1 080 -314 Käyttöpääoman muutos: Muiden lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+) -177 093 -300Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -3 454 5 631Käyttöpääoman muutos -180 547 5 331Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja -179 468 5 017 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -16 903 -9 128Saadut korot liiketoiminnasta 17 542 949Liiketoiminnan rahavirta -178 829 -3 163 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin -840 -598Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -51 -108Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin - -30 943Muiden osakkeiden hankinta -2 533 -83Sijoitukset tytäryhtiöihin -68 061 -52 929Investointien rahavirta -71 485 -84 660 Rahoituksen rahavirta: Osakeannista saadut maksut 55 621 423Toteutetuista osakeoptioista saadut maksut 2 460 -Rahoitusmarkkinasijoitukset - -4 255Rahoitusmarkkinasijoitusten maksut - 4 213Konserniavustus 53 -Korollisten lainojen takaisinmaksut -4 250 -5 000Korollisten lainojen nostot 194 040 34 197Rahoituksen rahavirta 247 924 29 577 Rahavarojen muutos -2 390 -58 246 Rahavarat tilikauden alussa 19 633 77 879Rahavarat tilikauden lopussa 17 243 19 633


EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Konsernin emoyhtiö Sellu Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien lakien ja säännösten mukaisesti (FAS). 1. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Rakennukset 20–30 vuottaAineettomat oikeudet 3 vuottaKoneet ja kalusto 3 vuotta

Kehittämismenot 5–10 vuotta 2. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon. 3. Eläkemenojen jaksotus Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. 4. Valuuttamääräiset erät Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kurs-siin. 5. Johdannaissopimukset Yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko vaihdetaan kiinteäksi koronvaihtosopimuksilla. Suojaamis-tarkoituksessa tehtyjä johdannaissopimuksia ei arvosteta käypään arvoon taseessa. Ainoastaan negatiivinen tehoton osuus kirjataan kuluksi. EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 6. Liikevaihto 1 000 EUR 2013 2012Pitkäaikaishankkeet 3 280 2 533Muut projektit 820 634Yhteensä 4 100 3 167 7. Liiketoiminnan muut tuotot 1 000 EUR 2013 2012Saman konsernin yrityksiltä 877 100Vahingonkorvaus saamatta jääneistä royalteista 2 000 200 Yhteensä 2 877 300


8. Materiaalit ja palvelut 1 000 EUR 2013 2012 Aineet ja tarvikkeet -214 -183 Palvelut -9 -3 Yhteensä -223 -186 9. Henkilöstökulut 1 000 EUR 2013 2012 Palkat -2 370 -1 662 Eläkekulut -349 -267 Sosiaalikulut -94 -60 Yhteensä -2 813 -1 989 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin (henkilöä) 2013 2012 Toimihenkilöitä 50 45 Työntekijöitä - - Yhteensä 50 45 10. Poistot ja arvonalentumiset 1 000 EUR 2013 2012 Kehittämismenojen poistot -22 -22 Aineettomien hyödykkeiden poistot -30 -19 Muiden pitkäaikaisten menojen poistot -29 -4 Rakennusten poistot -382 -382 Koneiden ja laitteiden poistot -613 -610 Yhteensä -1 075 -1 036 11. Tilintarkastajan palkkiot 1 000 EUR 2013 2012 Tilintarkastus -29 -25 Veroneuvonta -7 - Muut palkkiot -12 -12 Yhteensä -48 -36 12. Liiketoiminnan muut kulut 1 000 EUR 2013 2012 Vuokrat -87 -70 Ulkopuoliset palvelut -1 579 -560 IT -97 -44 Vakuutukset -60 -130 Matkakulut -284 -225 Edustuskulut -18 -18 Muut liiketoiminnan kulut -738 -560 Yhteensä -2 862 -1 606


13. Muut korkoja rahoitustuotot 1 000 EUR 2013 2012 Saman konsernin yrityksiltä 18 976 5 276 Muilta 264 404 Yhteensä 19 239 5 680 14. Korkokulut ja muut rahoituskulut 1 000 EUR 2013 2012 Saman konsernin yrityksille -200 -

Muille -5 719 - Muut rahoituskulut -14 896 -7 116 Yhteensä -20 815 -7 116 15. Satunnaiset erät 1 000 EUR 2013 2012 Konserniavustus - 53 Yhteensä - 53 16. Tilinpäätössiirrot 1 000 EUR 2013 2012 Poistoerot -261 -559 Yhteensä -261 -559 17. Tuloverot 1 000 EUR 2013 2012 Laskennalliset verot -132 640 Yhteensä -132 640


18. Aineettomat hyödykkeet

1 000 EUR Aineettomat

oikeudet

Muut pitkä-vaikutteiset

menot Keskeneräiset

investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.7.2011 304 12 115 431Lisäykset 6 - 102 108Siirrot 63 127 -189 -Hankintameno 30.6.2012 372 139 28 538Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.7.2011 51 5 - 56Tilikauden poistot 40 4 - 44Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 30.6.2012 91 9 - 100Kirjanpitoarvo 1.7.2011 253 7 115 375Kirjanpitoarvo 30.6.2012 281 130 28 438 Hankintameno 1.7.2012 372 139 28 538Lisäykset 15 4 29 48Siirrot 5 6 -8 3Hankintameno 30.6.2013 391 148 50 589Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.7.2012 91 9 - 100Tilikauden poistot 52 29 - 80Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 30.6.2013 143 38 - 180Kirjanpitoarvo 1.7.2012 281 130 28 438Kirjanpitoarvo 30.6.2013 249 111 50 409 19. Aineelliset hyödykkeet

1 000 EUR

Muut aineelliset

hyödykkeet

Muut pitkävaikut-

teiset menot Keskeneräiset

investoinnit Yhteensä Hankintameno 1.7.2011 5 835 8 343 142 14 320Lisäykset - 2 597 599Siirrot - 149 -149 -Hankintameno 30.6.2012 5 835 8 494 590 14 918

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.7.2011 488 801 - 1 289Tilikauden poistot 382 610 - 992Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 30.6.2012 870 1 411 - 2 280Kirjanpitoarvo 1.7.2011 5 347 7 542 142 13 031Kirjanpitoarvo 30.6.2012 4 965 7 083 590 12 638


Hankintameno 1.7.2012 5 835 8 494 590 14 918Lisäykset - 68 772 840Siirrot - 53 -53 -Hankintameno 30.6.2013 5 835 8 615 1 309 15 758Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.7.2012 870 1 411 - 2 280Tilikauden poistot 382 613 - 995Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 30.6.2013 1 252 2 024 - 3 275Kirjanpitoarvo 1.7.2012 4 965 7 083 590 12 638Kirjanpitoarvo 30.6.2013 4 583 6 591 1 309 12 483 20. Sijoitukset 1 000 EUR 2013 2012Osuudet saman konsernin yhtiöissä Tilikauden alussa 78 442 47 499Lisäykset - 30 943Tilikauden lopussa 78 442 78 442 Saamiset saman konsernin yhtiöistä Tilikauden alussa 231 900 177 295Lisäykset 68 061 54 605Tilikauden lopussa 299 961 231 900 Muut osakkeet Tilikauden alussa 315 232Lisäykset 2 533 83Tilikauden lopussa 2 848 315 Sijoitukset Tilikauden alussa 310 656 225 025Lisäykset 80 595 85 631Siirto lyhytaikaisiin -10 000 -Tilikauden lopussa 381 250 310 656


Tytäryritykset

Nimi Osuus Maa Sellukiinteistöt Oy 100 % Suomi Sellumarkkinointi Oy 100 % Suomi Sellu Inc. 100 % USA LLC Sellu 100 % Venäjä Sellu Pte 100 % Singapore Sellu AG 80 % Saksa 21. Lainasaamiset 1 000 EUR 2013 2012 Lainasaamiset 685 2 955 Yhteensä 685 2 955 22. Laskennalliset verosaamiset 1 000 EUR 2013 2012 Tilikauden alussa 3 455 2 815 Lisäykset - 640 Vähennykset -132 - Tilikauden lopussa 3 323 3 455 23. Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 000 EUR 2013 2012 Myyntisaamiset 4 449 609 Lainasaamiset 108 000 - Muut saamiset 30 569 16 318 Siirtosaamiset 49 854 1 983 Konsernitilisaamiset 1 866 - Yhteensä 194 737 18 909


24. Oman pääoman muutokset

1 000 EUR Osake-

pääoma Osakeanti

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastoKertyneet

voittovarat Yhteensä1.7.2011 53 45 214 325 -11 156 203 267

Osakeoptiot - 423 - - 423Siirrot oman pääoman erien välillä -329 329 - - Osakeanti - - 900 - 900Tilikauden voitto/tappio (-) - - - -2 651 -2 651

30.6.2012 53 139 215 554 -13 807 201 939 Oikaisu kehittämismenojen aktivoinnista - - - 500 500 Osakeoptiot - 2 460 - - 2 460Siirrot oman pääoman erien välillä -2 599 2 599 - -Osakeanti - 55 621 - 55 621Tilikauden voitto/tappio (-) - - -1 965 -1 965

30.6.2013 53 - 273 774 -15 272 258 555 Jakokelpoinen oma pääoma: 1 000 EUR 2013 2012 Tilikauden alussa 201 747 203 169 Muut oikaisut 500 -Tilikauden voitto/tappio (-) -1 965 -2 651 Sijoitetun vapaan oman pää-oman rahasto 57 720 1 229 Tilikauden lopussa 258 002 201 747 25. Poistoero (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 26. Lainat 1 000 EUR 2013 2012 Pitkäaikaiset Hybridilaina 200 000 - Lainat rahoituslaitoksilta 107 590 152 009 307 590 152 009 Lyhytaikaiset Lainat rahoituslaitoksilta 38 450 4 241 38 450 4 241 Yhteensä 346 040 156 250 Pankkilainoissa on kovenanttiehtoja, joiden rikkoutuminen voi johtaa kasvaviin rahoituskuluihin tai lainan irtisanomiseen. Kovenanttiehdot perustuvat konsernin tulokseen ja omavaraisuusasteeseen. Kovenanttiehtojen tarkasteluhetki on puolivuosittain. Ehdot eivät täyttyneet raportointihetkellä.


27. Lyhytaikaiset velat konsernille 1 000 EUR 2013 2012Ostovelat 183 5Siirtovelat 1 51Muut velat 472 5 445 Yhteensä 656 5 501 28. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 29. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut (Poistettu tekstiä. Poistetulla tekstillä ei ole vaikutusta tehtävän ratkaisuun.) 30. Hallituksen valtuutukset Yhtiökokous ei ole myöntänyt hallitukselle valtuuksia.


HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ Tilikauden päättyessä 30.6.2013 Sellu Oyj:n jakokelpoiset varat ovat 258 002 000 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.7.2012–30.6.2013 maksetaan osinkoa 2 500 000 euroa. TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä 28. päivänä elokuuta 2013

Teemu Dollari Paavo Punta Teemu Dollari Paavo Punta hallituksen puheenjohtaja

Stig Sterling Laura Liira Stig Sterling Laura Liira

Margit Markka Kurt Kruunu Margit Markka Kurt Kruunu

Jaakko Jeni Jaakko Jeni toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 1. päivänä syyskuuta 2013 Tarkka Oy KHT-yhteisö

Teppo Tarkka Teppo Tarkka KHT


LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA SEKÄ SÄILYTYSTAVOISTA Tasekirja, sidottu Päiväkirja, atk-listoina Pääkirja, atk-listoina Tositteet - ostolaskutositteet, CD:nä - myyntilaskutositteet, CD:nä - ostoreskontratositteet, paperitositteina - myyntireskontratositteet, paperitositteina - pankkitositteet, paperitositteina - muistiotositteet, paperitositteina

43

LIITE 2 SELLU OYJ:N HALLITUKSEN KOKOUS 6/2013 Aika 28.6.2013 Paikka Pääkonttori Läsnä Teemu Dollari, puheenjohtaja

Stig Sterling Laura Liira Margit Markka Kurt Kruunu Jaakko Jeni, toimitusjohtaja Reijo Renminbi, talousjohtaja

1 § Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 § Puheenjohtaja totesi kokouksen päätösvaltaiseksi.

3 § Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

4 § Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtaja kertoi Saksan tytäryhtiön tehdasinvestoinnin tilanteesta. Investoinnin valmistumi-nen on viivästynyt ja kustannukset ovat nousseet ennakoidusta. Sellutehtaan tuotantokäyttö alkoi vuoden 2012 alussa. Toistaiseksi tuotannossa on päästy noin 40 prosenttiin tavoitetasosta. Syynä ovat olleet tekniset ongelmat, joista osa on johtunut laitetoimittajasta. Laitteistoon on jouduttu te-kemään erilaisia kehitysversioita, joiden kustannukset ovat olleet noin 2 500 000 euroa. Lisäksi laitetoimittaja oli tehnyt pumpuissa mittavirheitä, jotka ylittivät sallitut toleranssit. Pumput jouduttiin uusimaan, mikä maksoi 2 500 000 euroa. Oikeudenkäyntikuluja on eri riita-asioista syntynyt 550 000 euroa.

Edellä mainituista syistä johtuen emoyhtiöltä on toistaiseksi jäänyt tytäryhtiöltä saamatta noin 2 000 000 euroa valmistusrojalteja, joita sopimuksen mukaan maksetaan jokaisesta uudella emo-yhtiön patentoimalla valmistusmenetelmällä tuotetusta sellutonnista.

Saksan viranomaiset ovat maksaneet tytäryhtiölle luvatun 20 000 000 euron investointiavustuksen, joka on kirjattu tuotoksi tuloslaskelmaan. Saksan yhteisöverokanta on 32 prosenttia.

Toimitusjohtaja esitti, että

1) Syntyneet lisäkustannukset aktivoidaan laitteiston hankintamenoon. 2) Tytäryhtiö laskuttaa laitetoimittajalta ja kirjaa tuloksi liiketoiminnan muihin tuottoihin

2 500 000 euron vahingonkorvauksen. Yhtiön käyttämän asianajotoimiston mukaan saata-van todennäköisyys on hieman yli 50 prosenttia, kun huomioidaan toimitussopimuksen vir-hevastuupykälät.

3) Emoyhtiö laskuttaa vastaavasti vahingonkorvauksena laitetoimittajalta ja kirjaa tuloksi liike-toiminnan muihin tuottoihin saamatta jääneet rojaltit 2 000 000 euroa. Yhtiön käyttämän asianajotoimiston mukaan tämänkin saatavan todennäköisyys on hieman yli 50 prosenttia, kun huomioidaan toimitussopimuksen virhevastuupykälät.

Päätös: Hyväksyttiin toimitusjohtajan esitys.

44

5 § Rahoitustilanne

Talousjohtaja esitteli rahoitustilannetta ja totesi, että investointibudjetin ylittyminen on kiristänyt kassatilannetta. Ellei mitään tehdä, niin kassavarat loppuvat vuoden 2013 loppuun mennessä, mi-kä voi merkittävästi vaarantaa myös emoyhtiön toiminnan jatkuvuuden. Sellu Oyj laski rahoitus-suunnitelman mukaisesti 15.5.2013 liikkeelle hybridilainan 300 miljoonaa euroa, josta merkittiin määräaikaan mennessä 200 miljoonaa euroa (ehdot liitteessä). Oman pääoman ehtoinen jouk-kovelkakirjalaina (hybridilaina) on heikommassa etusija-asemassa kuin yhtiön muut vel-kasitoumukset. Sen etusija-asema on kuitenkin muita omaan pääomaan luettavia eriä parempi. Oman pääoman ehtoisella lainalla ei ole eräpäivää, mutta konsernilla on oikeus, ei velvollisuut-ta, lunastaa laina takaisin kuuden vuoden kuluttua liikkeeseen laskusta eli vuonna 2019. Hybri-dilainan korot maksetaan hallituksen päätöksellä. Maksamattomat korot kumuloituvat, mutta ne esitetään tilinpäätöksessä vasta hallituksen koronmaksupäätöksen jälkeen. Maksamattomat korot huomioidaan osakekohtaista tulosta laskettaessa. Hybridivelan haltijoilla ei ole määräys-valtaa tai äänestysoikeutta yhtiökokouksessa.

6 § Ympäristövahinko Saksassa

Saksan tehtaan koekäytön yhteydessä on tapahtunut ympäristövahinko, jossa huomattava määrä happamia kemikaaleja on päässyt tehtaan ympäristön maaperään. Paikalliset viranomaiset ovat antaneet välittömän puhdistusmääräyksen, koska tehdas sijaitsee lähellä pohjavesialuetta, josta viereinen kaupunki ottaa juomavetensä.

Vuoto johtui ympäristöviranomaisten selvitysten mukaan kemikaaliputken materiaalivirheestä, joka sai putken katkeamaan paineessa. Tuotanto on saanut jatkua, koska viranomaisten mukaan ky-seessä ei ollut suunnitteluvirhe tai huolimattomuus. Vaarana oli, että rakennustyöt ja koekäyttö olisi pitänyt keskeyttää, kunnes turvamääräykset olisi tarkistettu.

Maaperän puhdistaminen tulee kolmen vuoden aikana maksamaan paikallisen konsultin arvion mukaan noin 2 miljoonaa euroa ja toisen konsulttitoimiston mukaan 3 miljoonaa euroa. Koska syy oli materiaalivirheessä, yhtiön käyttämän asianajotoimiston mukaan vastuu ei ole yhtiöllä, vaan putken valmistajalla. Sellu AG:lla ei ole vakuutusta tämän tyyppisten vahinkojen varalle.

Alustavaan yhteydenottoon putken valmistaja oli vastannut lupaamalla korvata uuden putken rik-koutuneen tilalle. Toisaalta putken valmistaja on kiistänyt korvausvastuunsa välillisen ympäristöva-hingon osalta.

Päätös: Päätettiin esittää kirjallinen reklamaatio ja alustava kustannusarvio maaperän puhdistami-sesta putken valmistajalle. Kustannukset tullaan laskuttamaan putken valmistajalta sitä mukaa kun niitä syntyy. Lisäksi päätettiin selvittää mahdollisen ympäristövahinkoja korvaavan vakuutuksen kustannukset.

7 § Koronvaihtosopimus

Hallitus kävi läpi liitteen mukaisen koronvaihtosopimuksen ja hyväksyi sopimuksen ehdot. Tilinpää-töksessä koronvaihtosopimus tullaan käsittelemään suojaavana instrumenttina.

8 § Tuotekehitysprojektin lopettaminen

Päätettiin lopettaa emoyhtiössä ABC-projekti, jonka taseeseen aktivoitujen kehittämiskulujen mää-rä on 0,8 miljoonaa euroa.

9 § Saksan tytäryhtiön omistusjärjestely

Hyväksyttiin optiosopimus Saksan tytäryhtiön vähemmistöosakkaan (Deutschland Papier AG) kanssa, jossa Sellu Oyj:llä on oikeus ostaa vähemmistöosakkaan osakkeet 31.12.2016 hintaan 80 miljoonaa euroa. Vastaavasti sopimuksen mukaan vähemmistöosakas voi vaatia osakkeet lunas-tettavaksi 31.12.2016 hintaan 80 miljoonaa euroa.

45

10 § Verotarkastuksen tilanne

Talousjohtaja Reijo Renminbi kertoi, että vuosien 2011 ja 2012 ennakkoperinnän osalta tehty vero-tarkastus emoyhtiössä on valmistunut ja että lopullinen tarkastuskertomus on saatu. Tarkastukses-sa todettiin, että matkalaskuista on löytynyt ”epätäsmällisyyksiä”. Verottaja on katsonut palkaksi yhteensä 600 000 euroa maksettuja kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Kyseisten palkkojen osalta yhtiölle pantiin maksuun 300 000 euroa ennakonpidätyksiä, 12 200 euroa sosiaaliturvamaksuja sekä 130 000 euroa korkoja ja korotuksia. Pääosa matkalaskuista oli juuri päättyneeltä tilikaudelta. Verovirasto oli saanut kyseessä olevien henkilöiden vastineet asiaan. Verottaja oli kieltäytynyt antamasta vastineita yhtiön käyttöön, koska verottajan mukaan vastineet liittyivät kyseisten henkilöiden verotukseen. Talousjohtajan mukaan verottajan päätöksestä on mahdotonta valittaa, jos vastineita ei saada. Vastineita ei tulla saamaan myöskään kyseisiltä henkilöiltä itseltään, koska he lähtivät yhtiöstä riitaannuttuaan esimiehensä kanssa. He ovat kieltäytyneet kaikesta yhteistyöstä. Päätös: Kirjataan edellä mainitut erät yhteensä 442 200 euroa kuluksi päättyneelle tilikaudelle erään ”Liiketoiminnan muut kulut”. Tilintarkastajan kanssa tullaan keskustelemaan mahdollisuudes-ta valittaa veroviraston päätöksestä.

11 § Valmistusmenetelmän kehittämishankkeen tilanne

Todettiin, että Saksan tehtaan valmistusmenetelmän kehittämishanke on edennyt hyvin. Tarvittavat tekniset ratkaisut tytäryhtiön tuotantolinjan osalta on identifioitu. Tältä osin työt tullaan toteutta-maan lähiaikoina. Paperitehtaat ovat myös vahvistaneet uudella menetelmällä valmistetun tuotteen hyödyt, joten markkinointia on tarkoitus laajentaa sitä mukaa kuin tytäryhtiön kapasiteetti nousee. Kehittämishankkeen kustannukset olivat projektiseurannan mukaan päättyneellä tilikaudella 2,5 miljoonaa euroa.

12 § Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Teemu Dollari Stig Sterling Teemu Dollari Stig Sterling

Laura Liira Margit Markka Laura Liira Margit Markka

Kurt Kruunu Jaakko Jeni Kurt Kruunu Jaakko Jeni

46

SELLU OYJ:N HALLITUKSEN KOKOUS 8/2013 Aika 13.8.2013 Paikka Pääkonttori Läsnä Teemu Dollari, puheenjohtaja

Paavo Punta Stig Sterling Kurt Kruunu Jaakko Jeni, toimitusjohtaja Reijo Renminbi, talousjohtaja

1 § Puheenjohtaja avasi kokouksen.



4 § Rahoitus

Talousjohtaja esitteli kassabudjetin, joka osoitti kassatilanteen kriisiytyneen nopeasti.

Talousjohtaja ehdotti, että varsinaiselle yhtiökokoukselle esitettäisiin tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä uutta osakeantia, jolla kerätään vielä puuttuva 100 miljoonaa euroa. Hän oli alustavasti lähestynyt joitakin nykyisiin omistajiin kuuluvia vakuutusyhtiöitä. Ne totesivat haluavansa katsoa lähemmin suhdannetilannetta vielä yhtiökokoukseen asti. Tällä hetkellä suhdanteet näyttävät hyvil-tä ja sellun hinta on pysytellyt keskimääräistä korkeammalla tasolla. Vakuutusyhtiöt ovat tällä het-kellä yhtiön suurimpia yksittäisiä omistajia, vaikka molempien omistusosuus yhtiöstä jää alle 20 prosentin. Talousjohtaja uskoi, että matalan korkotason jatkuessa yksityisiä sijoittajia löytyy kuiten-kin riittävästi, vaikka edellinen anti alimerkittiin.

Päätös: Valtuutettiin talousjohtaja aloittamaan osakeannin valmistelut.

5 § Kovenanttien tilanne

Talousjohtaja kertoi, että lainojen kovenanttiehdot rikkoutuivat kolmannella kvartaalilla, eikä tilanne korjaantunut tilinpäätökseen mennessä. Asiasta informoitiin rahoittajia. Elokuun alussa 2013 saa-tiin kuitenkin pankeilta suostumus, että rikkoutuminen ei johda lainojen irtisanomiseen.

Päätös: Merkittiin asia tiedoksi ja kiitettiin talousjohtajaa nopeasta toiminnasta.

6 § Etuuspohjainen eläkevastuun laskenta

Talousjohtaja esitteli uutta IAS 19 -standardin mukaista eläkevastuun laskentaa, jonka mukaan Saksan tytäryhtiön eläkevastuu laskisi 2 000 000 euroa. Tämä vastuun alentuminen voitaisiin kirja-ta suoraan tulosta parantavasti. IAS 19 -standardi astuu virallisesti voimaan vasta 1.1.2013 jälkeen alkavilta tilikausilta, mutta sitä voidaan haluttaessa soveltaa jo aikaisemmin.

Päätös: Päätettiin alkaa soveltaa IAS 19 -standardia jo 30.6.2013 päättyneellä tilikaudella ja tulout-taa vastuulaskelman mukainen vastuun vähentyminen konsernitilinpäätöksessä 1.7.2012–30.6.2013.

47

7 § Johdon palkitsemisjärjestelmä

Todettiin, että päättyneen tilikauden osalta johdon palkitsemisjärjestelmän mukaiset edellytykset olivat täyttyneet.

Tästä syystä vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella hallitus päätti hy-väksyä ylimmälle johdolle ja johtoryhmälle (yhteensä 15 henkilöä) seuraavan sisältöisen osakepal-kitsemisjärjestelyn:

- Annettavien uusien osakkeiden määrä 200 kpl/hlö. - Rahana maksetaan 150 prosenttia osakkeen markkina-arvosta luovutuspäivänä. - Osakkeet luovutetaan vastikkeetta vuoden kuluttua, mikäli yhtiön tulos ennen veroja on

5 000 000 euroa. - Osakkeita ei saa luovuttaa edelleen ennen kuin kolme vuotta on kulunut niiden saamisesta. - Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin kolme vuotta on kulunut, joudutaan palauttamaan

osakkeet ja rahana maksettu osuus.

Todettiin, että kaikki johdon ja johtoryhmän jäsenet ovat hyväksyneet ehdot. Merkittiin tiedoksi, että osakkeen kurssi oli tänään 150 euroa/osake.

8 § Muut asiat

ABC-projektista on saatu tarjous 0,5 miljoonaa euroa. Myyntipäätöstä ei vielä kuitenkaan tehty, koska odotellaan parempia tarjouksia.

9 § Puheenjohtaja päätti kokouksen.

Teemu Dollari Stig Sterling Teemu Dollari Stig Sterling

Kurt Kruunu Jaakko Jeni Kurt Kruunu Jaakko Jeni

Paavo Punta Paavo Punta

48

SELLU OYJ:N HALLITUKSEN KOKOUS 9/2013 Aika 28.8.2013 Paikka Pääkonttori Läsnä Teemu Dollari, puheenjohtaja

Paavo Punta Stig Sterling Laura Liira Margit Markka Kurt Kruunu Jaakko Jeni, toimitusjohtaja Reijo Renminbi, talousjohtaja

1 § Puheenjohtaja avasi kokouksen ja kiitti, että kaikki jäsenet ovat saapuneet paikalle.



4 § Kiinteähintainen kuitupuun ostosopimus Todettiin, että hallituksessa keskusteltiin vuoden 2012 alkupuolella pitkään raaka-aineiden odotet-tavissa olevasta hintakehityksestä ja perehdyttiin raakapuukaupan asiantuntijoiden arvioihin. Taan-tuman hellittäessä arvioitiin, että kuitupuun hinta lähtee nousuun. Asiantuntija-arvioissa kehotettiin harkitsemaan kiinteähintaisia sopimuksia. Neljä kuudesta hallituksen jäsenestä oli tuolloin sitä mieltä, että kiinteähintainen ostositoumus oli tässä tilanteessa paras tapa suojautua lähiaikoina odotettavissa olevaa kuitupuun hintojen nousua vastaan. Emoyhtiön suosituksesta Saksan tytäryh-tiön hallitus teki sopimuksen 18.6.2012 Holz Trading AG:n kanssa kuitupuun hieman markkinahin-taa korkeammasta tasosta. Sopimus kattaa noin puolet alkaneenkin tilikauden raaka-aineostoista. Hallituksen jäsenistä Margit Markka vastusti sopimusta, koska hän ei uskonut kuitupuun hintojen nousun alkavan vielä vuoden 2013 aikana. Pöytäkirjaan 18.6.2012 on kirjattu hänen eriävä mielipi-teensä. Alkanut tilikausi on osoittanut, että Margit Markka oli oikeassa. Kuitupuun hinnat ovat päinvastoin edelleen laskeneet, joten ostositoumus on osoittautunut Saksan tytäryhtiön kannalta hyvin epä-edulliseksi. Markkinahinnan ja ostositoumuksen välisen hinnan erotus maksoi Saksan tytäryhtiölle päättyneellä tilikaudella 0,2 miljoonaa euroa. Alkaneelle tilikaudelle ennakoitu volyymi johtaa Margit Markan mukaan vielä noin 0,5 miljoonan euron tappioon, joka hänen mielestään tulisi kirjata kon-sernitilinpäätökseen pakollisena varauksena. Teemu Dollari ja Paavo Punta ovat puolestaan laskeneet, että tuotekalkyylien mukaan tuotteiden katteet jäävät vielä vähintäänkin nollatasolle. Näin ollen mitään varausta ei tarvitse tehdä. Margit Markka kuitenkin muistutti hallituksen jäseniä siitä, että tuotekalkyyli ei ota huomioon kaikkia kiin-teitä kustannuksia tai pääomakuluja, joten tuotekalkyylin mukainen nollakate tarkoittaa käytännös-sä tappioita.

Documents

KHT 2 osa 300813 julkaistava - PRH · 2020. 5. 15. · 2 Taustatiedot Sellu Oyj on vuodesta 2010 lähtien Nasdaq OMX Helsinki Nordic -listalla julkisesti noteerattu osa-keyhtiö