PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

3/2013

Peikkometsästä virikkeitä kaikille aisteille

Laadukas varhaiskasvatus

Kuvat ja tukiviittomat

päiväkodin arjessa

KielipolKu 3/20132

Aivoliiton järjestämällä sopeutumisvalmen-nuskurssilla seikkailtiin peikkometsässä.s. 14

Kannen kuva: Eliisa Laine

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.12. vuosikertaISSN-L 1799-5868ISSN 1799-5868 (Painettu)ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fiwww.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Hanne Itärinnep. 050 571 4588hanne.itarinne@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOProfessori Pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaErityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiErikoistutkija Elisa PoskipartaOppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus OnervaYhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja AutioAivoliitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Marjut PaavilainenSuunnittelija Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaTiedottaja Hanne ItärinneToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTOR

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander, p. 019 325 010 ritva.helander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Teema: Varhaiskasvatus

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielipolku-lehden aikatauluNO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

4. Kieli ja kulttuuri pe 11.10. ti 15.10. pe 15.11.

Eliis

a La

ine

33/2013 KielipolKu

s isältö3/2

01

3

aRTIKKeLIT6 Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua9 Kuvat ja tukiviittomat vauhdittavat kielenkehitystä12 Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua14 Ryhmätoimintaa peikkometsässä16 Fysioterapiasta monenlaisia taitoja arkeen20 Nuortentalon kautta itsenäiseen elämään

Laadukas varhaiskasvatus kehittää lasten vuorovaikutustaitoja ja ymmärrystä ympäröivästä maailmasta.s. 6

PaLSTaT4 Ledare5 Pääkirjoitus18 Kolumni22 Tutkittua24 Liitto tiedottaa26 Ajankohtaista Yhdestä elämästä30 Kirjahylly32 Tapahtumakalenteri34 Koulutuskalenteri35 Poimittua39 Yhdessä – postia yhdistyksiltä41 Yhdistykset alueittain43 Aivoliiton yhteystiedot

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

KielipolKu 3/20134

LED

ARE

Jar

i ra

Jan

en

Syftet med småbarnsfostran är att skapa en grund för barnets uppväxt, utveckling, välfärd och hälsa. Målet är en harmonisk helhet av

vård, uppfostran och undervisning. Medvetenheten om barnets utveckling och inlärning, som måste bygga på kunskap och forskning, är mycket viktig, liksom förmågan att behärska de pedagogiska me-toderna.

Beredningen, administrationen och handled-ningen i fråga om lagstiftningen av dagvårdsservi-cen överfördes från och med början av år 2013 till undervisnings- och kulturministeriet. Den diskussion som pågått länge om vem som ansvarar för lagstift-ningen om dagvård och småbarnsfostran har nu äntligen blivit avgjord. I beredningen kan man nu gå vidare med en utveckling av service och en mera enhetlig pedagogisk planering.

Småbarnsfostran har en ofantligt stor betydelse för barnens utveckling. Ofta säger man i festtal att ”barnen är vår framtid”. Och det är ju sant. Därför måste man redan när det gäller småbarnsfostran skapa goda förutsättningar för alla barns utveckling. Man måste också ge stöd till de barn och unga som av olika orsaker behöver det och i de fall där det finns en risk för marginalisering. Småbarnsfostran har stor betydelse för socialiseringsprocessen och för att jäm-na ut sociala skillnader.

Redan ett tiotal år har man både väntat på och krävt en reform av lagen om småbarnsfostran. Nu har man börjat bereda en lag som är mera inriktad på framtiden. I arbetet deltar en mängd experter, bl.a.

dagvårdare och förskollärare. Utgångspunkterna för beredningen är regeringsprogrammet och ”Utveck-lingsplanen för forskning och utbildning”.

Enligt regeringsprogrammet utvecklas dagvårds-systemet så att det erbjuder familjerna möjligheter att mera flexibelt utnyttja dagvården. Dagvården garanterar att varje barn får en möjlighet att delta i en kvalitetsmässigt högtstående småbarnsfostran oberoende av föräldrarnas socioekonomiska ställ-ning. Man kommer också att utveckla dagvården till en preventiv service för att inget barn ska förfördelas. Målsättningen är också att trygghet och hög kvalitet ska säkras i dagvården.

I den småbarnsservice som samhället organiserar förenas sålunda barnets rätt till småbarnsfostran och föräldrarnas rätt att få en dagvårdsplats för sitt barn. Genom samarbete strävar man till en enhetlig konti-nuitet i synen på barnens fostran. Målet är att stöda barn och unga i övergången från småbarnsfostran till grundundervisning.

Barnens välfärd är den kärna som all fostran och undervisning senare bygger på. ■

Jari Rajanen fungerar som direktör för ansvarsområdet som gäller allmänbildande

utbildning på undervisnings- och kulturministeriet. Han är också ordförande för UKM:s delegation för småbarnsfostran.

Småbarnsfostran är grunden för barnets välfärd

redan i småbarnsfostran bör man försäkra sig om goda förutsättningar för alla barns uppväxt.

53/2013 KielipolKu

PÄÄ

KIRJOITU

SJa

ri r

aJa

ne

n

Varhaiskasvatuksella luodaan perustaa lapsen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Se rakentuu

hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Sen keskiössä on tietoon ja tutkimukseen sekä pe-dagogisten menetelmien hallintaan perustuva tie-tämys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyivät vuoden 2013 alusta ope-tus- ja kulttuuriministeriölle. Pitkään vireillä ollut kes-kustelu päivähoidon ja varhaiskasvatuksen hallinnol-lisesta asemasta valtionhallinnossa sai päätöksensä. Valmistelussa voidaan nyt siirtyä palvelujärjestelmän kehittämiseen ja eheän kasvatuksellisen jatkumon vahvistamiseen.

Varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehittymi-selle on poikkeuksellisen suuri. Me kuulemme hyvin usein juhlapuheissa, että ”lapsissa on tulevaisuutem-me”. Tottahan se on. Siksi jo varhaiskasvatuksessa on pystyttävä varmistamaan hyvät kasvun edellytykset kaikille sekä tukemaan eri syistä tukea tarvitsevia ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria. Varhais-kasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kas-vattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana.

Varhaiskasvatuslain uudistamista on sekä odo-tettu että vaadittu jo kymmenkunta vuotta. Tämän tulevaisuutta rakentavan lain valmistelu on nyt alka-nut. Työssä on mukana vahvasti koko laaja varhais-kasvatuksen kenttä. Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma linjaavat var-haiskasvatuslain valmistelua.

Hallitusohjelman mukaan päivähoitojärjestelmää kehitetään tarjoamaan perheille mahdollisuuksia päivähoidon joustavampaan käyttöön. Päivähoito takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vanhempien sosio-ekonomisesta asemasta riippumatta. Päivä-hoitoa syrjäytymistä ennaltaehkäisevänä palveluna kehitetään. Tavoitteena on myös varmistaa lasten päivähoidon turvallisuus ja korkea laatu.

Näin yhteiskunnan järjestämissä varhaiskasva-tuksen palveluissa yhdistyvät lapsen oikeus varhais-kasvatukseen ja vanhempien oikeus saada lapsel-leen päivähoitopaikka. Eri nivelvaiheiden välinen yhteistyö luo eheää kasvatuksellista jatkumoa sekä tukee lasten ja nuorten siirtymävaiheita varhaiskas-vatuksessa ja perusopetuksessa.

Lapsen hyvinvointi on ydin, jonka varaan kasva-tus ja opetus myöhemmin rakentuvat. ■

Jari Rajanen toimii johtajana opetus- ja kulttuuriministeriön

yleissivistävän koulutuksen vastuualueella. Hän on myös

OKM:n varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan puheenjohtaja.

Varhaiskasvatuksella perusta lapsen hyvinvoinnille

Jo varhaiskasvatuksessa on varmistettava hyvät kasvun edellytykset kaikille.

6KielipolKu 3/2013

Nykyään ajatellaan, että kielel-lisen, älyllisen ja sosiaalisen kehityksen kulkua säätelevät

synnynnäiset biologiset mekanismit. Erilaiset havainto- ja oppimispro-sessit ohjaavat naiivin tiedon raken-tumista muistiin ja siitä tietoiseksi tulemista. Toistuvat vastavuoroiset kokemukset toisen ihmisen kanssa jättävät mieleen muistijälkiä koetus-ta, kuullusta ja nähdystä. Oppiminen

johtaa pysyviin muutoksiin hermo-solujen liitospinnoissa sekä solujen verkostoitumiseen.

Varhaislapsuutta koskeva tutki-mus osoittaa, että lapsen tarpeista lähtevä kannustava vuorovaikutus ennakoi suotuisaa kehitystä ja hyviä kouluvalmiuksia jo ennen kuin lapsi aloittaa esikoulun. Näyttöä löytyy myös siitä, miten äiti ja isä toisiaan täydentäen tukevat varhain lapsen

kieli-, luku- ja laskutaidon kehitystä sekä yhteistyö- ja itsesäätelytaitojen oppimista.

Laadukas kasvatus ilmenee siinä, kuinka herkästi osaavampi osapuoli seuraa, mihin lapsi tai lapsiryhmä kohdistaa huomionsa ja toimintansa yhdessäolon aikana, kuinka hyvin hän tulkitsee lapsen puhetta, kosketusta, katseen suuntaa ja muita sanattomia viestejä sekä kuinka onnistuneesti

Ma

ar

it S

ilv

én

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua

Lapsen kehitys on vuorovaikutuksen tulosta, ajassa tapahtuvaa muutosta, jossa lapsen aiemmat kokemukset säätelevät tulevaa kehitystä. aikuisten

vastuu lapsen kasvusta toteutuu käytännössä niin lapsi-vanhempisuhteessa kotona kuin lapsi-opettajasuhteessa päivähoidossa. Varhaiskasvattajien

velvollisuus on ylläpitää yhteistyötä vanhempien kanssa ja sitouttaa heidät kasvatuskumppanuuteen.

Monipuolinen vuorovaikutus on tärkeää lapsen kehitykselle jo vauvaiässä.

Shut

ters

tock

73/2013 KielipolKu

hän vastaa lapsen tarpeisiin. Tällai-nen kasvattaja varmistaa suotuisan kehityksen edellytykset kaikille sekä vahvistaa tukea tarvitsevia ja syrjäy-tymisvaarassa olevia lapsia.

VuoroVaikutus alkaa jo VauVaiässä

Lapset ovat alusta alkaen kiinnos-tuneita ihmisistä, esineistä ja tapah-tumista. Vauva valpastuu ja katsoo silmiin, kun äiti tai isä puhuu ja si-littää hellästi, koska lapsen aivot on syntymästä saakka viritetty sosiaali-seen kanssakäymiseen. Pienikin vau-va havaitsee vanhemman puhetta ja sanattomia viestejä, kuten eron iloi-sen ja surullisen ilmeen välillä, ja hän saattaa jäljitellä vanhemman ilmeitä ja liikkeitä.

Tunne-elämän ja yhdessäolon taidot kehittyvät iän myötä, jos toi-nen osapuoli ilmaisee lapselle sa-nattomasti tunnetilansa, esimerkiksi hymyilee lämpimästi ja liioittelee puheen melodisia piirteitä. Kun vau-va osoittaa riemua tai suuttumusta, taitava kasvattaja sanoittaa lapsen tunnetilan ja samalla myötäilee sitä ilmeillään: ”Onko Eetu iloinen/vihai-nen? Isiäkin naurattaa/suututtaa.”, mikä osaltaan ennakoi tulevaa tun-nesanaston oppimista ja säätelee ke-hittyvää kanssakäymistä.

Yhdessäolon aikana lapsi harjoit-telee, miten vuorovaikutusta muiden kanssa ylläpidetään ja säädellään. Jo kolmikuinen vastaa omalla vuorol-laan, jos jompikumpi vanhemmista tekee aloitteen kolmenkeskisen vuo-ropuhelun aikana. Yksivuotiaat osaa-vat jo taitavasti lukea toisen mielenti-loja: he suuntaavat toisen osapuolen huomion kohteeseen, joka heitä it-seään kiinnostaa, ja säätelevät omaa toimintaansa seuraamalla muiden tunnetiloja ja kiinnostuksen kohteita.

aikuinen tukee ja VahVistaa kehitystä

Aikuisen vastuulla on tarvittaessa yl-läpitää tapahtumien kulkua hoiva- ja leikkituokioissa: hän voi yksinkertais-taa puhettaan ja vahvistaa katsein, ilmein ja elein, mitä hän tarkoittaa.

Taitava kasvattaja tulkitsee lapsen pienetkin viestit vastavuoroisiksi ja ajoittaa omat vastauksensa lapsen katseeseen, hymyyn tai kosketuk-seen. Vastavuoroisuus näyttää olevan tärkeämpää kuin se, millä aisteilla ja teoilla osapuolet kommunikoivat.

Lapsen omaehtoisen ponnistelun vahvistaminen ja hyväksyntä lisää it-seohjautuvuutta. Jos hoivan, turval-lisuuden ja avun tarpeiden ilmaisu johtaa toistuvasti läheisyyteen ja hy-vään mieleen, lapselle syntyy myön-teinen käsitys omasta arvostaan. Hän oppii luottamaan itseensä ja muihin aikuisiin myös haastavissa tilanteissa. Lapsen tarpeiden laiminlyönti sen si-

jaan opettaa lapselle, ettei hän ole huolenpidon arvoinen ja että hänen kuuluu selviytyä yksin.

sanoille löytyy merkitys

Äidinkielen kehitys on nopeinta elä-män alussa, vaikka se jatkuu pitkälle lapsuuteen ja kouluikään. Puheen toistuvien piirteiden kuuleminen herkistää vauvan havaintoja äidinkie-len sävelkuluista ja äänteiden yhdis-telmistä, mikä puolestaan vahvistaa kielikohtaisia eroja ääntelyssä ja en-sisanojen tuottamisessa. Tästä syystä on tärkeää, että kasvattajat puhuvat

Toistuvat positiiviset kokemukset vuorovaikutuksesta vanhemman kanssa jättävät vauvan mieleen pysyviä muistijälkiä.

Shut

ters

tock

8KielipolKu 3/2013

johdonmukaisesti omaa äidinkiel-tään lapselle.

Lyhyetkin hetket hoivan tai leikin lomassa auttavat sanojen merkitys-ten oivaltamisessa. Jos vanhempi on toistuvasti nimennyt ohikulkevan auton, alle vuodenkin ikäinen vauva tietää katsoa tai osoittaa sormella, kun häneltä kysytään: ”Missä auto on?”. Taitavat kasvattajat kulkevat as-keleen edellä lasta sekä täydentävät, jos lapsen omat taidot eivät riitä. Kun lapsi tavoittelee lusikkaa syöttötuo-lissa, aikuinen voi nostaa esineen lap-sen ulottuville ja korostaa sen nimeä: ”Ole hyvä, tässä on lusikka”. Näin tue-taan jo varhain käsitteiden ja kielen kehitystä.

Tavallisesti lapsi ymmärtää, mihin toinen viittaa puheella, ennen kuin hän itse tuottaa ensisanansa. Sano-jen merkitysten opettelu pyrähtää kasvuun toisella ikävuodella ja sano-jen taivutusten kasvu kolmannella ikävuodella. Monisanaisten ilmai-sujen myötä lapsen kerrontataidot kehittyvät merkittävästi. Kielestä muodostuu varhaislapsuudessa kes-keinen sosiaalinen ja älyllinen valmi-us – ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline.

ilmaisu monipuolistuu arjen tilanteissa

Lapsen luontaista kiinnostusta ja oppimista voi vahvistaa kodin ja päi-

väkodin vuorovaikutustilanteissa. Taitava kasvattaja suuntaa pienen lapsen tai lapsiryhmän huomion kir-jan kuviin ja keskittyy ihmisten, eläin-ten ja esineiden nimiin ja toimintojen sanoittamiseen: ”Vauva juo mukista/syö lusikalla/nukkuu sängyssä”. Kun tutustutaan uusiin eläimiin, aikuinen osoittaa kuvasta: ”Katsokaa, tässä on ankka/ankan nokka/ankan sul-ka. Ankka sukii nokallaan sulkiaan. Se pesee itseään”. Sitten lapsia voi pyytää osoittamaan samoja kohtei-ta kuvasta: ”Missä on ankka/nokka/sulka?” ja kysyä: ”Miten ankka pesee itseään?”.

Myönteinen palaute kannustaa lapsia osallistumaan silloinkin, kun uusia sanoja ei muisteta. Seuraavil-la lukukerroilla lapset saattavat jo innokkaina vastata ”Mikä tässä on?” ja ”Mitä ankka tekee?” -kysymyksiin. Ohjaava vuoropuhelu muuntuu ajan myötä, kun lapset yhä taitavammin ottavat osaa yhteiseen tekemiseen.

Aikuinen voi ohjata vanhempien lasten huomion tuttujen esineiden ominaisuuksiin yhteisen leikin aika-na. Hän voi sanoittaa lapsen tai lapsi-ryhmän havaintoja ja toimintaa eri ta-voin: ”Onpa teillä hienoja palikoita!”, osoittaa sormella kahta palikkaa ja viitata niihin lukusanoilla: ”Tuossa on kaksi palikkaa, yksi, kaksi. Laitetaan kaksi palikkaa ämpäriin.”

Vastaavasti aikuinen voi ohjata lasten huomion palikoiden kokoon:

”Tuossa on iso palikka ja tuossa on pieni palikka. Tehdään isoista pali-koista torni!”, palikoiden muotoon: ”Tämä palikka on pyöreä ja tämä palikka on neliskulmainen. Laitetaan pyöreät palikat kärryyn!” tai palikoi-den väreihin: ”Tämä palikka on pu-nainen ja tämä palikka on sininen. Ota punainen palikka laatikosta. Hy-vä!”

Jos lapsi ei heti ymmärrä pyyntöä, aikuisen tulisi auttaa lasta eteenpäin. Hän voi itse ottaa punaisen palikan laatikosta ja toistaa sitten pyynnön. Näin toistuvan vuoropuhelun avulla lapset vähitellen oppivat mieltämään esineiden ominaisuuksien ja niitä vastaavien sanojen välisen yhteyden.

kokemukset ja tiedot ymmärryksen perustana

Lapset tulkitsevat aiempien koke-mustensa pohjalta uusia tapahtumia. Vähitellen lapsi oppii yhä paremmin ymmärtämään niin fyysisen maail-man ilmiöitä (esim. vierivä pallo jat-kaa liikkumista samaan suuntaan) kuin sosiaalisen maailman lainalai-suuksia (esim. Ella itkee, jos hän jää yksin. Ella lopettaa itkemisen, kun häntä lohdutetaan).

Muistiin rakentuva tietoperusta muodostaa lähtökohdan kehityksel-le jo ensimmäisinä ikävuosina. Naii-villakin tiedolla on sopeuttava teh-tävä uusissa tilanteissa. Se palautuu lapsen mieleen ja auttaa häntä en-nakoimaan, miten asiat liittyvät toi-siinsa, minkälainen itse on tai miten eri osapuolten kuuluu toimia. Tästä syystä uusiin varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin pitäisi kirjata, miten lapsen monipuolista ja mää-rätietoista tukemista voi toteuttaa paljon ennen esi- ja perusopetusikää yhdessä vanhempien kanssa. ■

Maarit Silvén on kehitys- ja kasvatuspsykologian

erikoispsykologi. Hän toimii varhaiskasvatuksen professorina

Turun yliopistossa.

Taitava kasvattaja suuntaa lasten huomion kirjan kuviin ja keskittyy ihmisten, eläinten ja esineiden nimiin ja toimintojen sanoittamiseen.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

93/2013 KielipolKu

Kielihäiriöiset lapset joutuvat nykyään odottamaan kuntou-tukseen pääsyä, koska kunnis-

sa on liian vähän puheterapeutteja. Varhainen tuki ehkäisisi ja lieventäisi tehokkaasti kommunikointivaikeuk-sia ja niistä johtuvia muita ongelmia.

Päiväkotien arjen sujumiseen on olemassa hyviä apukeinoja, kuten tukiviittomat ja kuvakortit. Ne ovat kommunikaation tukivälineitä, joi-den käyttöönotto ei edellytä lapsen diagnoosia tai tutkimuksia. Mitä var-hemmin kommunikointitaitoja tue-taan, sitä parempia ovat tulokset.

VuoroVaikutustaidot kohentuVat

Kolmivuotisen Puhku-hankkeen avulla tukiviittomien ja kuvakortti-en käytöstä on tullut osa päiväkodin luontevaa arkea Turussa. Hanke to-teutettiin puheterapeuttien ja päi-vähoidon henkilöstön yhteistyöllä ja osana laajempaa uudistusta, jolla siirretään painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön.

Puhkun tavoitteena oli vahvis-taa kommunikaatiomenetelmiä 2–5-vuotiaiden päiväkotiryhmissä, joissa osalla lapsista on puutteita kommunikointikeinoissa.

Kun kommunikointi helpottuu, lasten sosiaaliset vuorovaikutustai-dot ja leikki kehittyvät. Kiukunpuus-kat vähenevät ja keskittyminen pa-

tain

a S

aa

rin

en

Kuvat ja tukiviittomat vauhdittavat kielenkehitystä

Tavallisissa päiväkotiryhmissä on paljon lapsia, jotka hyötyisivät puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Kuvakortit ja

tukiviittomat ovat Suomen päiväkodeissa tuttu juttu, mutta niiden käyttö on koettu jossain määrin hankalaksi. Turussa toteutettu Puhku-hanke pyrki

juurruttamaan kommunikoinnin tukikeinojen käyttöä päiväkotien arkeen.

Kuvakorttien käyttö helpottaa kommunikointia päiväkotiryhmissä.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

10KielipolKu 3/2013

ranee, kun lapsi tulee itse ymmärre-tyksi ja ymmärtää muita. Hankkeessa mukana olleissa päiväkotiryhmissä lasten rauhattomuus väheni ja melu-taso laski.

kuVitettu arki

Puhetta tukevia viittomia opitaan leikkien, laulujen ja pelien avulla.

– Lapset oppivat viittomia nope-asti. Osa tukiviittomista on ihan luon-nollisia eleitä, sanoo puheterapeutti Pirjo Tapio-Salow.

Kuvat ovat oivia virikkeitä. Niitä voidaan käyttää päiväjärjestyksen hahmottamiseen sekä ruokailun, pu-keutumisen ja WC:ssä käynnin jäsen-tämiseen. Lastenhoitaja tai lasten-tarhanopettaja voi ohjeistaa kuvien avulla esimerkiksi askartelutehtävän etenemisen. Ne tukevat vuorovaiku-tusta myös leikissä ja toimintatuoki-oissa.

– Lapset kiinnittävät muutenkin paljon huomiota kuviin, joten heille tämä ei ole mitään ihmeellistä.

Päiväkodin ilmoitustaulua on helppo kuvittaa. Kuva eväskorista ja kumisaappaista tiedottaa retkelle lähdöstä ja auttaa lasta ennakoimaan tulevaa. Reissuvihkoon voidaan lii-mata tai piirtää kuvia myös kotona, esimerkiksi hampurilaisesta, uimises-ta tai leipomisesta.

Uusien asioiden sisäistämiseen täytyy varata aikaa. Jotta tukiviitto-mat ja kuvien käyttö automatisoi-tuvat, päivähoidon henkilöstön on käytettävä niitä jatkuvasti.

– Henkilökunta havaitsi kommu-nikoinnin tukikeinot niin hyviksi ja niiden vaikutukset niin selviksi, että vaikka opetteluaika on pois jostain muusta, tukikeinot kannattaa ottaa käyttöön, Pirjo Tapio-Salow kertoo.

terapian tarVe Vähentynyt

Lapset ovat alkaneet käyttää kuvia ja tukiviittomia myös keskenään. Vaik-kapa kauppaleikissä ne soveltuvat mainiosti ostosten tekemiseen, mikä-li puheilmaisu on niukkaa tai epäsel-vää. Lapset ovat myös rohkaistuneet ilmaisemaan itseään monipuolisem-

Pirjo Tapio-Salow uskoo vahvasti, että kuvat ja tukiviittomat ovat tul-leet jäädäkseen. Puhku-hankkeen mukainen toimintamalli onkin jo vie-ty Turun kaupungin varhaiskasvatus-suunnitelmaan. ■

Puhku-hanke – Puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen käytön tehostaminen päiväkoti-ikäisten

lasten arjessa toteutettiin vuosina 2010–2013. Hanke kuuluu Turun hy-

vinvointitoimialan lääkinnällisen kun-toutuksen Remontti-hankkeisiin.

Lisätietoa Puhku-hankkeesta löytyy Turun kaupungin verkkosivuilta

www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=235570.

Taina Saarinen on freelance-toimittaja.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

Lapset alkoivat käyttää kuvia ja tukiviittomia myös leikkituokioiden aikana.

min ja heistä on tullut oma-aloittei-sempia.

Kuvat ja tukiviittomat hyödyttä-vät kaikkia lapsia, sillä näönvarainen aistikanava on kuulonvaraista kana-vaa vahvempi. Monen vieraskielisen lapsen suomen kielen taidot ovat edistyneet harppauksittain kuvakort-tien ja tukiviittomien käytön myötä. Ryhmän kaikkien lasten kielelliset ja kommunikatiiviset taidot ovat kehit-tyneet.

Jo lyhyellä hankekaudella huo-mattiin, että varhain saatu tuki on vauhdittanut kielellistä kehitystä. Yksilöllisen puheterapian tarve on osalla lapsista vähentynyt.

– Kun kaikki käyttävät samoja tukikeinoja, kukaan lapsista ei myös-kään erotu joukosta, Tapio-Salow huomauttaa.

113/2013 KielipolKu

Aivoliitto ry ∙ Suvilinnantie 2, 20900 Turku ∙ Puh. 02 2138 200 ∙ info@aivoliitto.fi ∙ www.aivoliitto.fi ∙ www.facebook.com/Puhetta

Tervetuloa Aivoliiton yleisötilaisuuteen kuulemaan lisää kielellisestä erityisvaikeudesta14.11.2013 Hämeenlinnaklo 18.00–20.00

Wetteri, auditorio Wetterhoffinkatu 2, Hämeenlinna

• Avaus: suunnittelija Elina Salo• Luennoitsijana LT, foniatri Marja Asikainen• Kanta-Hämeen Asperger-, Autismi-, Dysfasia- ja ADHD-yhdistys,

HYMY ry esittelee toimintaansa

Lisätietoja: Suunnittelija Elina Salo/Aivoliitto ry, p. 040 5437 292, elina.salo@aivoliitto.fi

Kielellistä erityisvaikeutta on Suomessa aiemmin kut-suttu dysfasiaksi. Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment, SLI) vaikuttaa laaja-alaisesti lapsen ja nuoren toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen.

Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen/nuoren kielel-linen oppiminen on hidasta ja hä nen kielellinen toi-mintakykynsä on ikään nähden puutteellinen, vaikka näönvarainen päättelykyky on normaali.

Kielellinen erityisvaikeus voidaan diagnosoida leikki-iässä, mutta tukitoimet tulee aloittaa jo epäilyvaiheessa. Varhain aloitetut, riittävät ja oikein kohdennetut tukitoi-menpiteet pienentävät erityisvaikeuden haittaa.

Kielellisen erityisvaikeuden syy on usein perinnöllinen. Sen esiintyvyys on noin seit semän prosenttia. Suo-messa on siten noin 70 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Käypä hoito -suositus lasten ja nuorten kielellisestä eri-tyisvaikeudesta valmistui tou kokuussa 2010. Suoma-laisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Foniatrit ry:n ja Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen aset-tama työryhmä on koonnut suosituksen.

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

12KielipolKu 3/2013

Kela järjestää tulkkauspalveluja kuulovammaisille, kuulonä-kövammaisille ja puhevam-

maisille henkilöille, jotka tarvitsevat vammansa vuoksi tulkkausta muun muassa työssä käymiseen, opiske-luun, asiointiin ja harrastuksiin.

Vuodesta 2010 alkaen välitystoi-mintaa on tehnyt kolmen yrityksen ryhmittymä viidellä eri välitysalueel-la. Vuoden 2014 alusta Kela keskittää välitystoiminnan kokonaan Kelan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuk-sen yhteyteen Turkuun.

– Koska Kela myöntää asiakkail-leen oikeuden tulkin käyttöön ja järjestää tarvittavat tulkkauspalve-lut, on luontevaa, että myös tulkkien välityspalvelu hoidetaan keskitetysti Kelasta, kertoo etuusjohtaja Elise Ki-vimäki.

– Kela kehittää parhaillaan eri asiointitapoja. Kun välitystoiminta on Kelan omana tehtävänä, palvelua voidaan parantaa siten, että asiakas voi käyttää omaa kommunikointi-keinoaan asioidessaan esimerkiksi videoyhteydellä välityskeskuksen kanssa. Lisäksi haluamme varmistaa,

että Kelan palvelut ovat helposti ja tasapuolisesti kaikkien tulkkivälitystä tarvitsevien saatavilla, toteaa etuus-päällikkö Jari Salomaa.

Kelan tulkkauspalvelua käyttää noin 5 000 asiakasta. Kelan arvion mukaan tulkkauspalvelun välitystoi-mintaan tarvitaan noin 30 työnteki-jää.

Lisätietoja vammaisten henkilöi-den tulkkauspalvelusta löytyy verk-kosivulta www.kela.fi/vatu.

etätulkkauksen käyttö lisääntyy

Vammaisten tulkkauspalvelun asia-kas voi asioida myös etätulkkauksen avulla. Syksyllä 2011 käynnistynyt etätulkkauksen testijakso on päät-tynyt ja etätulkkausmahdollisuudet laajenevat vaiheittain.

Jaksolle osallistui 52 tulkkauspal-velun asiakasta. Jakson aikana ha-vaittiin vielä ongelmia kuvan laadus-sa – se ei ollut kaikissa olosuhteissa riittävän hyvä tulkkauksen onnistu-miseen.

Etätulkkausta käytettäessä asia-kas ottaa kuva- ja ääniyhteyden etä-tulkkausstudiossa olevaan tulkkiin. Tulkki ottaa puhelun kolmannelle osapuolelle tai tulkkaa asiakkaan vie-ressä olevalle henkilölle.

Etätulkkaus sopii parhaiten lyhyi-den puhelinasioiden hoitamiseen, esimerkiksi kampaajalle soittamiseen tai lääkäriajan varaamiseen. Jos etä-tulkkauspalvelu tilataan ennakkoon, myös pidempään kestävät tulkkauk-set ovat mahdollisia.

Kela kustantaa vammaisten tulk-kauspalvelun asiakkaalle etätulkka-uksessa tarvittavat laitteet, ohjelmis-tot ja laajakaistayhteyden sekä huo-lehtii käytön opetuksesta ja laitteiden ylläpidosta.

Lisätietoja etätulkkauksen käytös-tä ja hakemisesta: www.kela.fi/vatu > Etätulkkaus.

asiakastilaisuuksia syksyllä

Syksyllä 2013 Kela järjestää eri puolil-la Suomea asiakastilaisuuksia, joissa tulkkauspalvelun asiakkaille kerro-taan tulkkauspalvelun järjestämises-tä ja tulevista muutoksista.

Tilaisuudet ovat yhteisiä kaikille tulkkauspalvelun asiakasryhmille. Kela järjestää tilaisuudet yhteistyössä vammaisten tulkkauspalvelun asiak-kaita edustavien järjestöjen kanssa. ■

Sinikka Vuorinen toimii Aivoliitossa puhevammaisten tulkkina ja tulkkikeskuksen vastaavana.

Sin

ikk

a v

uo

rin

en

Kela uudistaa vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelua

Kela keskittää tulkkien välitystoiminnan Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen yhteyteen Turkuun.

Vesa

-Mat

ti Vä

ärä

133/2013 KielipolKu

14KielipolKu 3/2013

eli

iSa

la

ine

, So

ile

ko

hva

kk

a J

a h

ein

i ta

lvio Ryhmätoimintaa

peikkometsässä

Turun Hirvensalon Suvituulessa järjestetylle sopeutumisvalmennuskurssille osallistui touko–kesäkuun vaihteessa kuusi perhettä, joissa koulunsa aloittavilla lapsilla on kielellinen erityisvaikeus. Suvituuli täyttyi pian naurusta ja ilosta, kun

lapset tutustuivat toisiinsa.

Lasten kurssiohjelmasta vastasivat erityisopettaja, puheterapeutti, fysioterapeutti ja lastenohjaajat. Erityistyöntekijät ohjasivat lapsille neljän kerran

ryhmäkokonaisuuden, jossa tavoitteina olivat myöntei-set kokemukset, itsetunnon vahvistuminen, vertaistuki ja

Eliis

a La

ine

sosiaalisten taitojen harjoittelu. Ryhmissä tehtiin toimin-nallisia ja kielellisiä harjoituksia, joissa harjoiteltiin vuorot-telua, toisten huomioon ottamista ja tehtävien loppuun viemistä.

Tapaamiset rakentuivat metsäteeman ympärille ja

153/2013 KielipolKu

tietoa ja tukea sopeutumisValmennuskurssilta

Aivoliitto järjestää sopeutumisvalmennuskursseja perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielelli-nen erityisvaikeus. Kurssien tavoitteena on antaa osallistujille tietoa, keinoja arkiselviytymiseen ja vertaistukea. Kursseilla toimitaan asiantuntijoiden ohjaamissa pienryhmissä.

Vanhempien ja lasten ohjelma koostuu eri asiantuntijoiden luennoista, opetuskeskusteluis-ta, keskusteluryhmistä ja toiminnallisista ryhmis-tä. Lapset toimivat osaksi omissa pienryhmissään, joissa huomioidaan lasten erityistarpeet. Ryhmissä käytetään aktiivisesti puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä, kuten kuvia ja tukiviittomia.

Eliis

a La

ine

kurssin aikana toteutettiin yhteinen retki läheiseen met-sään. Retkellä päästiin ihmettelemään ja pohtimaan luontoon liittyviä asioita. Yhdessä mietittiin esimerkiksi, mitä eläimiä metsässä asuu tai saako luontoon heittää roskia. Retki tarjosi virikkeitä kaikille aisteille ja vaihtele-vassa maastossa liikkuminen haasteita motoriikalle.

Metsässä lapset tekivät pienemmissä ryhmissä luon-totaideteokset sekä kuvasivat itse digikameralla luonnos-ta löytyviä mielenkiintoisia asioita. Lisäksi pelattiin luon-tobingoa: lapset etsivät esimerkiksi mustikoita, puita, kukkia ja eläimiä. Retkeltä löytyi kotiinviemisiksi monen-moisia aarteita kuten käppyräisiä oksia ja kauniita kiviä.

Kaikkien yllätykseksi törmäsimme Suvituulen lähet-tyvillä majailevaan metsänpeikkoon. Jopa peikkojen olemassaoloa epäilleet lapset innostuivat juttelemaan peikon kanssa ja maistelemaan sen tuomia eväsherkkuja.

Viimeisellä kokoontumiskerralla muisteltiin yhdessä metsäretkeä ja ihasteltiin kameralla otettuja kuvia. Lapset saivat kuvat ja luontobingon itselleen kotiin vietäviksi. Ryhmien toiminnasta kerrottiin myös vanhemmille, jol-loin hekin saivat retkellä kuvatun videomateriaalin avulla maistiaisia seikkailusta. ■

Eliisa Laine toimii fysioterapeuttina ja Soile Kohvakka puheterapeuttina Aivoliitossa.

Heini Talvio toimii erityisopettajana Ruskon kunnan Maunun koulussa.

16KielipolKu 3/2013

Tomi asuu vuoroviikoin Turus-sa Nuortentalolla ja kotonaan Kustavissa: aina kolme viikkoa

kerrallaan Turussa ja yhden viikon kotona. Turussa ollessaan Tomi työs-kentelee Raina-säätiön valmennus-keskuksessa ja kotiviikoilla Taivassa-lon kunnan päivä- ja työtoiminnan toimintakeskus Messissä. Tomi käy viikoittain myös Nuortentalon neu-ropsykiatrisessa valmennuksessa.

Tomi on viihtynyt Nuortentalolla erinomaisesti ja haluaisi jonain päi-vänä muuttaa sinne pysyvästi. Hän harrastaa musiikkia, tietokoneita ja television katselua. Totta kai nuoren miehen haaveissa on myös löytää ki-va tyttöystävä.

Fysioterapiasta Voimaa ja koordinaatiota

Tomi aloitti fysioterapian Aivoliiton fysioterapeutin Eliisa Laineen oh-jauksessa marraskuussa 2010, koska hänen lihasjänteytensä on lapsesta asti ollut matala. Sen vuoksi lihas-työskentely on hänelle haastavaa. To-mi tarvitsee fysioterapeutin ohjausta tasapainotaitojen, koordinaation ja kehonhahmottamisen harjoitteluun sekä fyysisen kunnon kehittämiseen.

– Fysioterapiassa harjoitellaan monipuolisin menetelmin ja välinein. Sään salliessa ulkoillaan vaikkapa sauvakävellen tai ulkokuntolaitteilla harjoitellen, kertoo Eliisa Laine.

Tomi käy fysioterapian lisäksi

myös allasterapiassa. Veden nosteen tukemana harjoittelu on miellyttävää ja monipuolista. Altaassa on harjoitel-tu myös uinti- ja sukellustekniikoita. Tomi onkin oppinut muun muassa uimaan selkää ja sukeltamaan.

– Pidän vesijumpasta tosi paljon. Myös tasapainoharjoittelu on kivaa. Ja fysioterapeuttini Eliisa on tosi mu-kava, Tomi kehaisee.

Fysioterapeuttisen kuntoutuksen ansiosta Tomin fyysinen suoriutu-minen ja taidot ovat parantuneet. Harjoittelun myötä muun muassa kehonhahmotus on kehittynyt ja liikkuminen on sujuvoitunut. Se taas on mahdollistanut tehokkaamman lihaskuntotreenin ja aerobisen kes-tävyyden harjoittelun.

ha

nn

e it

är

inn

e

Fysioterapiasta monenlaisia taitoja arkeen

aivoliitto tarjoaa fysioterapeuttista kuntoutusta lapsille ja nuorille, joilla on neurologisen häiriön tai vamman seurauksena tarvetta kuntoutukselle. eräs tyytyväinen fysioterapiapalveluiden asiakas on 24-vuotias Tomi andersin.

Tomi Andersin tulee mielellään viikoittaiseen fysioterapiaan Erityisosaamiskeskus Suvituuleen.

Eliis

a La

ine

173/2013 KielipolKu

myös sosiaaliset taidot kehittyVät

Fysioterapiatuokiot ovat samalla myös terapeutin ja kun-toutettavan välisiä vuorovaikutustilanteita. Eliisa Laine kertoo, että muutaman vuoden kestäneen yhteistyön ai-kana Tomi on reipastunut kovasti – hiljaisesta pojasta on kehittynyt vastavuoroinen nuori mies.

– Tomi tulee Nuortentalolta itsenäisesti jumppaan, vaihtaa asianmukaiset vaatteet harjoittelua varten ja on aina ajoissa paikalla. Hän käyttäytyy hyvin kohteliaasti ei-kä halua pahoittaa muiden mieltä. Tuttavuutemme aikana Tomi on alkanut vähitellen kertomaan minulle enemmän ajatuksistaan ja toiveistaan. Hän myös ilmaisee tunteitaan nyt avoimemmin.

Tomi on kiinnostunut laajasti erilaisista asioista ja hä-nellä on vankka yleistietämys. Fyysisen harjoittelun lo-massa käydäänkin mielenkiintoisia keskusteluita.

– Tomin erinomaisen muistin ansiosta voin esimerkiksi kysäistä, mikä liputuspäivä on kyseessä, mikäli en itse sitä muista. Tomi muistaa aina, toteaa Eliisa Laine hymyillen. ■

Hanne Itärinne toimii tiedottajana Aivoliitossa.

Fysioterapia sisältää monenlaista harjoittelua niin sisällä, ulkona kuin altaassakin.

Fysioterapiaa lapsille ja nuorilleAivoliitto tarjoaa fysioterapeuttista kuntoutusta lapsille ja nuorille. Kuntoutustarve voi syntyä neu-rologisen häiriön tai vamman seurauksena. Esi-merkiksi kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein motorisen kehityksen viivästymistä.

Lasten ja nuorten fysioterapia on kuntoutus-muoto, jonka avulla pyritään liikkumis- ja toimin-takyvyn lisääntymiseen ja ylläpitoon. Se tukee kas-vua, kehitystä ja oppimista.

Lapsiasiakkaan kohdalla korostuu yhteistyö perheen, päiväkodin, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Fysioterapia voi toteutua vastaanotolla, al-lasterapiana, koti-, koulu- ja päiväkotikäynteinä tai esimerkiksi kuntosalilla.

Fysioterapiassa käytetään tarvittaessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja.

Aivoliiton fysioterapiapalvelut sisältävät fysiote-rapeuttisen tutkimuksen, terapian, ohjauksen sekä arvioinnin. Terapiaan voi hakeutua lääkärin lähet-teellä ja suosituksella. Rahoittajina ovat Kela, kun-nat ja VSSHP. Terapiaan voi tulla myös itse maksaen.

Lisätietoja:Fysioterapeutti Eliisa Laine,

p. 02 213 8242 ja 050 523 6056, eliisa.laine@aivoliitto.fi.

Tomin kehonhallinta ja lihasvoima on parantunut kuntou-tuksen ansiosta.

Eliis

a La

ine

Eliis

a La

ine

KielipolKu 3/201318

KOLU

MN

IJo

on

aS

he

ino

ne

n

Harrastan tietokonepelejä ja teen taidetta niihin liittyen. Olen perustanut DeviantArt -nimiselle taidesivustolle oman tilin. Käyt-

täjänimeni sivustolla on Hypocriticaldump007. Jul-kaisen siellä tekemääni taidetta, joka liittyy Dust: An Elysian Tail -peliin. Sivusto on minulle tärkeä itseil-maisun kanava.

Aiemmin pelasin tuon jo legendaksi muuttu-neen pelin. Pelin loppuratkaisu jäi askarruttamaan pääkoppani harmaita aivosoluja niin paljon, että lä-hetin viestin pelin tekijälle. Hänen vastauksensa osin tyydytti minua, muttei aivan täysin.

Internetistä löytyy myös pelien faniryhmiä, joissa keskustellaan peleistä ja paljon muustakin. Ilmoit-tauduin kyseisen pelin faniryhmässä vapaaehtoisek-si julkaisemaan taidettani saadakseni sekä kuvilleni että koko faniryhmälle näkyvyyttä. Sain ison kiitok-sen työstäni ja apuani saatetaan tarvita jatkossakin. Myös Dust: An Elysian Tailin ääninäyttelyn ohjaaja kertoi pitävänsä eräästä teoksestani. Olin otettu: yksi harvoista kerroista, kun työtäni arvostettiin!

Ryhmien kautta tutustun muihin nuoriin, jotka ovat kiinnostuneita samanlaisista asioista kuin mi-nä. He arvostavat osaamistani ja minä vastaavasti heidän.

Eräässä faniryhmässä tutustuin saksalaiseen nuoreen, joka hänkin on lahjakas taiteilija. Hän on

hyvin sosiaalinen henkilö – olenkin nimittänyt häntä DeviantArtin luottotoverikseni. Olemme molemmat kiinnostuneita historiasta ja meillä on paljon saman-laisia mielipiteitä.

Ranskan kielen taitoni avulla tutustuin belgialai-seen tyttöön, joka on tehnyt taidetta Dust: An Elysian Tail -pelistä. Hän pyysi minua suunnittelemaan hah-mon, jonka julkaisin hänen syntymäpäivänään. Tyttö piti hahmosta ja se teki minut iloiseksi.

Erään yhdysvaltalaisen nuoren kanssa jaamme samanlaisia ikäviä kokemuksia: molempia on kiusat-tu ja syrjitty. Hän on kuitenkin pystynyt auttamaan muita kiusattuja – hän on kyllä sisukas tyttö!

Aika, jonka olen viettänyt DeviantArtissa, on teh-nyt minut hyvin onnelliseksi. Olen myös tullut sosiaa-lisemmaksi ja saanut uusia ystäviä.

Viestini muille nuorille: Olkaa avoimia ja pyrkikää luomaan yhteyksiä muiden kanssa sekä ulkomailla kuin kotimaassakin. Ystäviä voi löytyä myös verkosta. Ja hyvät ystävät välittävät toisistaan. ■

Joonas Heinonen on 17-vuotias Nousiaisten

lukion toisen luokan opiskelija.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

Sosiaalista elämää verkossa

Joon

as H

eino

nen

193/2013 KielipolKu

Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumispalveluja nuorille ja nuorille aikuisille Turun ja Kuopion yksiköissä. Jyvässeudun Nuortentalolla on keskitytty elokuun alusta alkaen tarjoamaan avopalveluita.

Avopalveluiden avulla tuetaan yksilöllisin tavoin asiakkaita arjen kaikilla osa-alueilla ja ne räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Avopalvelut sopivat kaiken ikäisille asiakkaille. Avopalvelut koostuvat neuropsykiatrisesta valmennuksesta, ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta ja vertaisryhmätoiminnasta.

Jyvässeudun Nuortentalon pihapiirissä on edelleen asuntoja, joita voidaan vuokrata ammatillisen tukihenkilöpalvelun asiakkaille. Tukea ja valmennusta annetaan pääsääntöisesti asiakkaan omassa asumis- ja toimintaympäristöissä. Avopalveluita on tarjolla myös muissa Nuortentalon yksiköissä.

Suomen Nuortentalolla avopalveluja kaikenikäisille

Kysy lisää palveluistamme yksiköiden vastaavilta ohjaajilta!

Turun seudun asumispalvelut: Anne Ingman p. 050 442 0092Turun seudun valmennuspalvelut: Pia Laverman p. 050 447 8763

Jyvässeudun avopalvelut: Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Kuopion asumis- ja avopalvelut: Satu Pasanen p. 040 562 9118

Lähetä Papunetin joulukortti!

www.papunet.net

Tutustu entistä helppokäyttöisempiin sivuihin osoitteessa www.papunet.net/pelit.

Papunetin pelisivut ovat uudistuneet Poltan

Tee testi

vain päreeni

www.pienipaatospaivassa.fi

20KielipolKu 3/2013

Heini on asunut uudessa ko-dissaan parisen kuukautta ja sisustus alkaa olla kohdillaan.

Aiemmin Heini asui Suomen Nuor-tentalo Oy:n Turun yksikössä.

– Asuin Nuortentalossa peräti viisi vuotta. Lähtö oli hieman haikeaa, sillä asumismuoto, jossa kavereita on aina läsnä, oli jo tullut niin tutuksi. Totta kai jännitti myös se, miten selviän arjessa ilman ohjaajien tukea. Kaikki on kuitenkin sujunut hienosti, Heini kertoo.

Turun Nuortentalossa asutaan jo-ko yksin tai kaksin neljänkymmenen neliön yksiössä. Heinillä ehti vuosien aikana olla kaksi kämppistä. Molem-

pien kanssa hän tuli hyvin juttuun.– Tietysti joskus tulee tilanteita,

jolloin joku toisen tekemisessä al-kaa ottaa päähän, mutta sitten piti vain ajatella, että erilaisia persoonia täällä kaikki ollaan. Jos kämppäkave-rin kanssa olisi tullut oikein hankala paikka, ohjaajat olisivat auttaneet asioiden selvittelyssä.

arjen taitojen opettelua

Suomen Nuortentalo Oy tukee nuor-ten itsenäistymistä. Se on tarkoitettu peruskoulun käyneille nuorille, joilla on tuen tarvetta kielellisestä erityis-

vaikeudesta, Touretten tai Aspergerin oireyhtymästä tai adhd:sta johtuen. Nuortentalossa opetellaan itsenäi-seen asumiseen vaadittavia taitoja. Henkilökunta on tavoitettavissa ym-päri vuorokauden.

– Nuortentalossa sain ohjausta arkisissa asioissa kuten kodin ja raha-asioiden hoidossa sekä virasto- ja lää-kärikäynneissä. Nuortentalossa ele-tään ihan tavallista elämää: käydään töissä tai koulussa, laitetaan ruokaa, siivotaan ja hengaillaan kavereiden kanssa.

Heini kertoo myös sosiaalisten tai-tojensa parantuneen Nuortentalossa asumisen aikana. Rohkeutta ja kykyä

Ma

ria

nn

e k

ulM

ala Nuortentalon kautta

itsenäiseen elämäänasunto on söpö kuin nukkekoti. Siellä on sulassa sovussa pastellisävyjä,

aurinkoisia värejä ja sopivassa määrin myös bling-blingiä.

Heini treenaa kielitaitoaan lukemalla englanninkielisiä kirjoja idolistaan.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

213/2013 KielipolKu

toimia erilaisten ihmisten kanssa on tullut roimasti lisää. Erilaisten Kelan kaavakkeiden täyttö ja virastoasioin-nit ovat hänelle edelleen hankalia ja hän toivookin, että jatkossa niitä har-joiteltaisiin vielä enemmän.

kaVereita tulee ikäVä

Oma koti tuntuu Heinin mielestä hie-nolta – oma tupa, oma lupa. Nuorten-talo ei ole silti Heiniltä vielä unohtu-nut.

– Kavereita on jo tullut vähän ikä-vä. Olen muuttoni jälkeen käynyt pari kertaa Nuortentalossa. On kiva tietää, että sinne voi aina mennä joko käy-mään tai vaikka yökylään. Kavereiden lisäksi Nuortentalossa oli aika ajoin yhteistä ohjelmaa kuten esimerkiksi Halloween-bileet ja vapputivoli. Oh-jaajat ovat luvanneet, että saan osal-listua tapahtumiin, vaikka en enää talossa asukaan. Eikä tekemisen aina tarvitse niin erikoista olla – porukas-sa lautapelien peluukin oli hauskaa, Heini pohtii.

Heinillä on paljon hienoja muisto-ja Nuortentalossa asumisesta, mutta mieleenpainuvimmaksi kokemuk-seksi hän nimeää pääsyn Akuutti-ohjelman kuvauksiin.

– Nuortentalon toimintaa tul-tiin kuvaamaan ja ohjaajat valitsivat minut päähenkilöksi, jonka elämää Nuortentalossa ja työpaikalla seurat-tiin. Oli jännä nähdä, miten kolmen minuutin pätkää varten kuvattiin koko päivä. Kun ohjelma tuli televisi-osta, tunsin itseni aivan julkkikseksi, sanoo Heini pilke silmäkulmassaan.

Vapaa-aikana ehtii harrastaa monenlaista

Heinin uudessa kodissa ei voi olla huomaamatta, kuka on hänen julk-kisidolinsa: Jennifer Anistonin kuvia on julisteissa, valokuvakehyksissä, lehtien kansissa ja kirjoissa.

– Kirjat ovat englanninkielisiä, jo-ten myös kielitaitoni kehittyy.

Idolinsa elämän seuraamisen lisäk-si Heini harrastaa pyöräilyä, uimista ja kuntoilua. Hän kertoo myös katsele-vansa suosikkisarjaansa Frendejä ja eri-laisia leffoja sekä surffailevansa netissä.

Pari kertaa kesässä hän käy tanssi-massa. Viimeksi hän kävi Raision Hu-vilinnussa, missä illan pääesiintyjänä oli Marita Taavitsainen. Kotimainen iskelmämusiikki on Heinin sydäntä lähellä.

– Usein saan esiintyjiltä muistok-si kuvallisia kortteja tai julisteita. Jos saan nimmarin, on ilta mennyt nap-piin, Heini nauraa.

Uusia kavereita Heini ei ole asun-toalueelta vielä löytänyt, mutta hä-nen perheensä asuu kymmenen mi-nuutin pyöräilymatkan päässä. Turun perhe- ja sosiaalipalvelu Paletin kaut-ta Heini sai ohjaajan, joka käy hänen luonaan viikoittain ja jolta hän saa apua aina tarvittaessa.

– Viimeksi kävimme ohjaajani kanssa työvoimatoimistossa. On hyvä, että tuollaisiin paikkoihin saa avustajan mukaan, sillä siellä tulee niin paljon informaatiota kerralla, että en kielihäiriöni vuoksi pysty si-säistämään kaikkea kerralla. Voimme käydä vielä myöhemmin asioita läpi ohjaajani kanssa.

haaVeissa työpaikka omalla alalla

Heini valmistui hoiva-avustajaksi joulukuussa 2012. Hoiva-avustajan työtehtäviä ovat muun muassa asi-

akkaan avustaminen päivittäisissä toiminnoissa ja asioinnissa sekä viri-ketoiminnan järjestäminen. Työssä-oppiminen on osa koulutusta.

– Olin työssäoppimisjaksolla kah-dessa eri koulussa. Niissä sain kokeil-la, millaista koulunkäyntiavustajan työ on. Yhden työssäoppimisjakson suoritin vanhusten parissa ja muut jaksot olin lasten parissa eri päiväko-deissa. Valmistuttuani olin Itäharjun päivähoitoyksikössä työkokeilussa. Ikävä kyllä se oli vain puolen vuoden jakso, joka loppui kesäkuussa. Mutta naapurissani toimii yksityinen päi-väkoti. Soitin sinne tänään ja pääsin työhaastatteluun. Jospa pääsisin sin-ne töihin, toivoo Heini.

Heinin itsenäistymisen kaari on hieno esimerkki siitä, mihin Nuor-tentalon toiminnalla pyritään. Nuori oppii talossa arjen taitojen hallintaa, valmistuu ammattiin ja löytää työ-paikan sekä kehittyy hyvät sosiaali-set taidot omaavaksi ja kaiken puolin pärjääväksi ihmiseksi. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana

Suomen Nuortentalo Oy:ssä Turussa.

Heinin kodin sisustus on raikas ja valoisa.

Mar

iann

e Ku

lmal

a

22KielipolKu 3/2013

TUTKITTUA

Syyllistävän kasvatustavan käyt-tö arjen vuorovaikutustilanteis-sa lapsen kanssa näkyy lapsen

oireiluna seuraavana päivänä, selviää Vanhemmat, opettajat ja lapsen op-piminen -tutkimuksen (VALO) tulok-sista.

Jyväskylän yliopiston tutkijoiden Kaisa Aunolan, Asko Tolvasen, Jaa-na Viljarannan ja Jari-Erik Nurmen

ta ruokkiva kasvatusasenne, jossa rajojen asettamisen sijaan vanhempi yrittää vaikuttaa lapsensa käyttäyty-miseen vetoamalla tämän tunteisiin. Vanhempi esimerkiksi muistuttaa, kuinka paljon hän on nähnyt vaivaa lapsensa eteen tai osoittaa olevansa häpeissään lapsensa käyttäytymises-tä.

Tällaisen kasvatusasenteen taus-talla on usein vanhemman oma pa-hoinvointi ja uupumus. Tutkimukses-ta kävi ilmi, että vaikka sekä äidin että isän käyttämänä syyllistävä kasvatus lisäsi lapsen negatiivisia tunteita, tä-mä näkyi erityisesti isän kohdalla.

Suomen Akatemian ja Jacobs Foundationin rahoittamassa, pro-fessori Kaisa Aunolan johtamassa tutkimushankkeessa tutkittiin päi-väkirjamenetelmän avulla runsaan 150 ensimmäisen luokan oppilaan arkivuorovaikutusta vanhempien ja opettajien kanssa ensimmäisen kou-luvuoden aikana.

Aunolan ym. tutkimus julkaistaan tänä vuonna perhetutkimuksen alalla arvostetussa Journal of Family Psycho-logy -aikakauslehdessä. ■

Aunola, K., Tolvanen, A., Viljaranta, J., & Nurmi, J. -E. (painossa). Psychologi-

cal control in daily parent–child interactions increases children’s

negative emotions. Journal of Family Psychology.

Vanhempi syyllistää, lapsi kiukkuaa

tekemässä tutkimuksessa vanhem-mat käyttivät syyllistävää kasvatusta vaihtelevasti eri päivinä. Kun syyllis-tävää kasvatusta käytettiin jonain päivinä paljon, näkyi tämä lapsen normaalista poikkeavana ahdistu-neisuutena ja kiukkuisuutena vielä seuraavanakin päivänä.

Syyllistävää vanhemmuutta luon-nehtii häpeän ja syyllisyyden tuntei-

Shut

ters

tock

233/2013 KielipolKu

TUTKITTUA

TtM Hanna Samposalon kan-santerveystieteen alaan kuu-luva väitöskirja Juomatapojen

yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyt-täytymisen 14–16-vuotiailla nuorilla tarkastettiin huhtikuussa Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä.

Väitöstutkimuksen mukaan erityi-sesti humalajuominen oli yhteydessä 14–16-vuotiaiden suomalaisnuorten kokemiin alkoholihaittoihin. Vahva humalatila selitti voimakkaimmin nuorten kokemia fysiologisia ja sosi-aalisia haittoja sekä seksuaalista riski-käyttäytymistä ja laittomuuksia.

Alkoholihaitat näyttäytyivät var-sin moninaisina. Omin sanoin vas-tatessaan 14–16-vuotiaat nuoret ilmoittivat juomiseen liittyvistä hai-toista, joita ei tavallisesti esitetä ky-selytutkimusten valmiissa vastaus-vaihtoehdoissa.

Nuorten yleisemmin kokemia haittoja olivat krapulaan ja pahoin-vointiin liittyvät fysiologiset haitat. Viimeisimmällä juomakerrallaan

lähes 10 % 15–16-vuotiaista nuo-rista ilmoitti sammuneensa. Nuoret ilmoittivat niin ikään tehneensä ja sanoneensa humalassa asioita, joita katuivat myöhemmin.

Kyselytutkimuksissa hyödynnetyt valmiit vastausvaihtoehdot puoles-taan nostivat esille erityisesti sosiaa-lisia haittoja, mutta myös sensitiivi-sempiä haittoja kuten seksuaalisen riskikäyttäytymisen.

Tutkimus tuotti lisäksi tietoa nuo-ren itsekontrollin sekä perheeseen liittyvien tekijöiden yhteydestä alko-holihaittoihin ja muuhun riskikäyt-täytymiseen.

Suomessa alaikäisten nuorten al-koholihaittoja ei ole aiemmin tutkit-tu tässä laajuudessa. Väitöstutkimus pohjautuu neljään valtakunnalliseen 3 321–100 790 nuorta käsittävään koululaisaineistoon. Väitöstutki-muksen tulokset ovat kansallisesti 14–16-vuotiaiden ikäryhmiä edusta-via.

Tämä tutkimus on tuottanut uutta tietoa suomalaisnuorten ko-kemista alkoholihaitoista ja niiden yleisyydestä sekä yhteydestä juoma-tapaan. Tuloksia voidaan hyödyntää niin terveyden edistämisen erilaisis-sa toimissa kuin poliittisessa päätök-senteossa. Tulevaisuudessa etenkin nuorten sammumiseen liittyvää tie-tämystä tulisi lisätä. ■

Hanna Samposalo: Juomatapojen yhteys alkoholihaittoihin ja riskikäyt-täytymisen 14–16-vuotiailla nuorilla. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Acta

Universitatis Tamperensis; 1819, Tam-pere University Press, Tampere 2013.

ISBN 978-951-44-9090-3, ISSN 1455-1616.

Väitöskirja on ilmestynyt myös säh-köisenä sarjassa Acta Electronica Uni-versitatis Tamperensis; 1297, Tampere

University Press 2013. ISBN 978-951-44-9091-0,

ISSN 1456-954X. http://tampub.uta.fi.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) Audiofoniatrisella lastenosastolla 22 on käynnis-sä monivuotinen HelSLI-seurantaprojekti. Siihen

kutsutaan vuosina 2013–2018 osastolle ensimmäistä kertaa arvioitaviksi tulevia alle kouluikäisiä lapsia. Lapsia seurataan projektin ensivaiheessa kouluikään.

Projektissa tutkitaan kielellistä erityisvaikeutta (Speci-fic Language Impairment, SLI) monella eri tasolla.

HelSLI koostuu viidestä osaprojektista:• HelSLI-geneettinen, jossa tutkitaan perimää SLI:n taus-talla.• HelSLI-EEG, jossa tutkitaan aivojen sähköisen toiminnan merkitystä SLI:ssä.• HelSLI-kognitiivinen, jossa kehitetään SLI:n tietokoneis-tettuja arviointi- ja kuntoutusmenetelmiä.

• HelSLI-psykososiaalinen, jossa selvitetään, miten lapsen temperamentti ja vuorovaikutusympäristö ovat yhtey-dessä kielihäiriöön sekä miten SLI vaikuttaa lapsen hy-vinvointiin.• HelSLI-kaksikielisyys, jossa tutkitaan SLI:n erityispiirteitä, kun lapsi opettelee hallitsemaan samanaikaisesti useam-paa kuin yhtä kieltä.

HelSLI-tutkimuksen päätavoitteena on selvittää kielelli-seen erityisvaikeuteen liittyviä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä, kuinka ne muokkaavat kehittyviä kielellisiä val-miuksia sekä tarkentaa tehokkaita kuntoutuskäytäntöjä.

Projektissa kehitetään lisäksi uusia arviointimenetel-miä, joiden myötä kielellisten vaikeuksien varhainen tun-nistaminen paranee. ■

Seurantaprojekti kielellisestä erityisvaikeudesta

alkoholihaitat nuorten itsensä kokemina

KielipolKu 3/201324

sanna reuna järjestötiedottajaksi

Sanna Reuna on palannut vanhempainvapaalta jär-jestötiedottajan toimeen. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton keskustoimistossa Turussa. Sanna toimii yhdessä järjestösuunnittelijoiden ja -päällikön kans-sa yhdistyskentän tukena. Hän avustaa yhdistyksiä erilaisissa viestintään ja tiedotukseen liittyvissä asi-oissa (esimerkiksi yhdistysesitteet, logot ja käyntikor-tit). Hän päivittää myös Aivoliiton verkkosivuja sekä tekee visuaalista suunnittelua ja esitteiden taittoa liiton tarpeisiin.

Sanna on koulutukseltaan talouden ja hallinnon tradenomi sekä informaatioteknologiapalvelujen ja markkinoinnin datanomi. Osaamistaan hän on täy-dentänyt muun muassa viestinnän ja johtamisen opinnoilla Turun yliopistossa ja Turun kauppakor-keakoulussa. Työt Aivoliitossa Sanna on aloittanut jo vuonna 2002.

Sanna asuu Raisiossa aviomiehensä ja kahden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Laulaminen, soit-taminen ja musiikin kuuntelu ovat Sannan mielestä paras tapa rentoutua. Hän käy ahkerasti teatterissa, elokuvissa ja konserteissa. Energiaa arkeen hän saa perheensä lisäksi laajasta ystäväpiiristä, jonka kanssa matkustellaan ja toteutetaan yhteisiä teemapäiviä. Myös mökkeily ja luonnossa liikkuminen on Sannan sydäntä lähellä.

Liitto tiedottaa

Pia

Vuol

tee

pirkko pohjola jäi eläkkeelle

Aivoliiton pitkäaikainen kurssisuunnittelija Pirkko Pohjola jäi kesällä eläkkeelle. Kiitämme Pirkkoa kulu-neista vuosista ja toivotamme mukavia eläkepäiviä.

Pirkon tilalla kurssisuunnittelijan toimessa jatkaa fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist.

Han

ne It

ärin

ne

Pirkko kiittää kaikkia kuluneista vuosista ja monista muistamisista sekä toivottaa aurinkoista syksyä.

muutoksia suomen nuortentalo oy:ssä

Anne Ingman on palannut toimeensa Turun Nuor-tentalon vastaavaksi ohjaajaksi.

Pia Laverman on palannut toimeensa valmen-nuspalveluiden vastaavaksi ohjaajaksi. Hänen sijai-senaan toiminut Anna Airaksinen jatkaa neuropsy-kiatrisena valmentajana.

Jyvässeudun Nuortentalon vastaava ohjaaja Eve-liina Vaskelainen on palannut vanhempainvapaal-taan ja hänen sijaisenaan toiminut Eeva Salomaa jatkaa neuropsykiatrisena valmentajana.

Asumispalveluiden tarjoaminen Jyvässeudun Nuortentalossa Hankasalmella on päättynyt. Val-mennuspalveluiden antaminen Jyvässeudulla jatkuu edelleen. Valmennuspalvelut on tarkoitettu henki-löille, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia. Valmennuksesta saa apua ja tukea arjenhallintaan, itsenäistymiseen, positiivisen minäkuvan vahvista-miseen, opiskeluun, työhön ja vapaa-aikaan.

253/2013 KielipolKu

Liitto tiedottaa

hanne itärinne tiedottajaksi

Hanne Itärinne toimii tänä syksynä tiedottaja Miia Suoyrjön sijaisena. Päätyönään hän koostaa Kieli-polku- ja AVH-lehtien toimitusaineistot ja hoitaa yhteyksiä artikkelien kirjoittajiin, valokuvaajiin, tait-tajaan ja painoon. Lisäksi tiedottajan työtehtäviin kuuluu Aivoliiton esitteiden työstäminen.

tulkkauspalVelua käyttäVien puheVammaisten tilannetta pitää

selVittää

Aivoliitto on tehnyt yhdessä viiden muun vammai-sia edustavan järjestön kanssa Kelalle ja Sosiaali- ja terveysministeriölle selvityspyynnön vammaisten tulkkauspalvelua käyttävien puhevammaisten tilan-teesta.

Vuonna 2012 vammaisten tulkkauspalveluihin oi-keutettuja puhevammaisia henkilöitä oli Suomessa 1386. Heistä tulkkauspalveluja käytti vain noin puo-let eli 695 henkilöä.

Puhevammaisia edustavat järjestöt ovat huoles-tuneita tilanteesta. Vammaisten tulkkauspalveluihin liittyvissä yhteistyökokouksissa olemme kysyneet, onko Kela selvittänyt asiaa tai missä aikataulussa sel-vitystä aiotaan tehdä. Saatujen vastausten mukaan toistaiseksi asialle ei ole tehty mitään.

Vammaisten tulkkauspalvelu on erittäin tärkeä osallisuutta ja yhdenvertaisuutta mahdollistava pal-velu puhevammaisille ihmisille. Olisi erittäin tärkeä tietää, miksi vain puolet palveluun oikeutetuista käyttää palvelua.

Vammaisten tulkkauspalveluiden toteutuksessa tapahtuu muutoksia vuoden 2014 alussa: välitys-

toiminta siirtyy Kelalle ja tulkkauspalvelujen tuot-taminen jatkuu uuden kilpailutuksen jälkeen. Selvi-tyksestä saatava tieto on tärkeää puhevammaisten tulkkauspalvelujen kehittämisessä. Vammaislainsää-dännön uudistamistyö on juuri aloitettu ja selvityk-sestä saatava tieto on arvokasta myös tässä työssä.

Selvityspyynnön Kelalle esittivät Aivoliitto, Autis-mi- ja Aspergerliitto, FDUV, Kehitysvammaliitto, Ke-hitysvammaisten Tukiliitto ja Suomen CP-liitto. Selvi-tyspyynnön laati Suomen CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo.

Lisätietoja: Sinikka Vuorinen, sinikka.vuorinen@aivoliitto.fi,

p. 050 329 2905.

Tue Aivoliiton tärkeää työtä

Aivoliitto tukee perheitä, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Voit olla mukana tärkeässä työssä antamalla lahjoituksen tilille (IBAN): FI43 1590 3000 173813. Lahjoituksen voi tehdä myös verkkopankin kautta.

Voit myös jättää perintösi hyvään tarkoitukseen tekemällä testamenttilahjoituksen Aivoliitolle. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi/lahjoita

Kiitos tuestasi!

Keräyslupa: 2020/2012/5033

26KielipolKu 3/2013

Yksi elämä -hankekokonaisuuden uusi tunnus on Tsto Creations Oy:n käsialaa. Tunnus löytyy sivun yläkulmasta. Tunnuksessa on aiheena leikkivä ih-

minen, joka kuvaa Yksi elämä -hankkeiden lupausta: Yksi elämä lupaa täyttä elämää kaikille ikävuosista ja tervey-dentilasta riippumatta.

pian Voit tilata yksi elämä -uutiskirjeen

Ensimmäinen sähköinen Yksi elämä -uutiskirje ilmestyy lähiaikoina. Sitä tullaan myös markkinoimaan ja kaikki kiinnostuneet voivat tilata sen omaan sähköpostiinsa. Li-sätietoja uutiskirjeestä saa sen ilmestyttyä muun muassa Aivoliiton verkkosivuilta.

yksi elämä tutuksi kuntapäättäjille

Yksi elämä -hankekokonaisuus esittäytyy kunta-alan vaikuttajille Kuntamarkkinoilla Kuntatalossa Helsingissä 11.–12. syyskuuta. Merkittävä osa kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista päätöksistä tehdään nimen-omaan kunnissa.

Yksi elämä -hankkeista mukana ovat muun muassa aivoinfarktin ehkäisystä viestivä Tunne pulssisi, 2-tyypin diabeteksestä kertova Tunnetko tämän tyypin, perheiden terveysneuvonnassa auttava Neuvokas perhe sekä pa-rempiin ateria- ja ruokavalintoihin ohjaava Sydänmerkki.

Messuosaston lisäksi Yksi elämä on esillä asiantuntija-puheenvuoroissa. Diabetesliiton toimitusjohtaja Jorma Huttusen aiheena on: Mitä Yksi elämä tarjoaa lounaaksi? Kuntien ruokapalvelut taaperoista senioreihin ja Sydänlii-ton markkinointipäällikkö Marjut Niemistö puhuu ai-heesta: Tarjolla yksi elämä - terveystietoa, materiaaleja ja koulutusta yhdestä osoitteesta.

Vinkkikirjasia hyVään elämään

Kesän jälkeen säilötystä vadelmasadosta voi nauttia monella tapaa. Yksi elämä julkaisi kesällä kirjasen, jossa esitellään herkullisia vadelmareseptejä. Kirjasten sarja sai jatkoa syyskuussa, kun julkaisimme vinkkejä perheen yh-teisiin leikkeihin.

Vadelmakirjaseen voi tutustua myös verkossa (http://yksielama.elixir.tv/2013/08/02/herkuttele-vadelmilla/).

ajankohtaista Yhdestä elämästä

pieni päätös päiVässä ja neuVokas perhe mukana elixir-sarjassa

Yksi elämä ja Elixir käynnistivät keväällä yhteis-työn, joka näkyy Elixirin tv-tuotannossa sekä verk-kopalvelussa http://yksielama.elixir.tv/yksielama. Ensi vuodeksi on tulossa myös yhteinen Hyvä elämä 2014 -kalenteri.

Pieni päätös päivässä seuraa koomikko-teatterinjohta-ja Riku Suokkaan ponnistelua kohti tasapainoisempaa ja terveempää elämää. Kaksi ensimmäistä jaksoa näytettiin jo keväällä. 14-jaksoinen sarja alkaa uudelleen 15.9.

Neuvokas perhe oli mukana neljässä Angry Birds -tee-maisessa lasten ja perheiden erikoisjaksossa, jotka esitet-tiin kesäkuussa sekä uusintoina loppukesällä.

Kevään ja kesän aikana Yksi elämä oli mukana 26:ssa Elixirin tv-esityksessä Nelosella ja Jimillä. Näiden esitys-ten kautta kontaktimäärä oli 600 000–800 000 katsojaa. Tulevalle syksylle Elixir ennustaa jopa 1,5–2 miljoonaa televisiokatsojaa.

tunne pulssisi -koulutus ammattilaisille

Valtakunnallinen verkkokoulutus Tunne pulssisi – elävä kosketus potilaaseen järjestetään 1.10. Helsingissä ja se on katsottavissa kaikkialla Suomessa verkkosivustolla www.tunnepulssisi.fi. Lisäksi eri puolilla Suomea järjes-tetään koulutustilaisuuksia, joihin verkkolähetys sisältyy.

tunne pulssisi hahmoille nimet – tupu ja teuVo

Tunne pulssisi -kampanjan syksystä on tulossa värikäs ja vilkas. Mukana menossa ovat topakat kampanjahahmom-me, jotka ovat nyt saaneet omat nimet. Nimiehdotuksia etsittiin kesäkilpailulla, johon osallistuttiin innokkaasti. Mummosta tuli Tupu ja papasta Teuvo.

Tunne pulssisi oli kesällä mukana monilla messuilla. Saimme kaikkialla erittäin hyvän vastaanoton. Messukier-tueen jälkeen olemme entistäkin vakuuttuneempia siitä, että pulssin tunnustelu on tarpeellinen ja jokaisen opit-tavissa oleva itsepuolustustaito. Opetimme kesän mittaa kädestä pitäen satoja ihmisiä tunnustelemaan pulssiaan ja tiedostamaan, että epäsäännöllinen pulssi voi olla merkki eteisvärinästä. Monelle oli yllätys, että eteisvärinä voi hoitamattomana johtaa aivoinfarktiin.

273/2013 KielipolKu

112-kampanja käynnistyy

Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteinen 112-kam-panja käynnistyy lokakuussa. Kampanjan tarkoituksena on auttaa ihmisiä tunnistamaan aivo- ja sydäninfarktin oireet ja toimimaan näissä tilanteissa oikein. Kampan-ja huipentuu valtakunnallisena 112-päivänä 11.2.2014. Olemme tapahtuman virallinen yhteistyökumppani ja näkyvästi mukana päätapahtumassa.

Kampanjan valmistelu on nyt käynnissä ja tuotan-nossa ovat muun muassa kampanjan videot ja radio-mainokset, joiden tähtinä esiintyvät Jope Ruonansuu ja Jukka Toivola. Näiden lisäksi tuotetaan asiasta kertovia esitteitä ja radiomainoksia. Näkyvyyttä saamme myös val-takunnallisessa 112-päivän viestinnässä, Hätäkeskuksen ylläpitämillä verkkosivuilla www.112-paiva.fi ja facebook-sivulla www.facebook.com/112paiva.

Kampanjamateriaaleja toimitetaan niiden valmistut-tua myös liittojen paikallisyhdistyksille. Kutsummekin kaikki innokkaat eri puolilla Suomea mukaan järjestä-mään 112-pävän tapahtumia tai osallistumaan niihin. Li-sätietoja tapahtumista ja mahdollisista yhteistyökumppa-neista päivitetään syksyn aikana verkkosivuille www.112-paiva.fi.

Lisätietoja Yksi elämä -hankekokonaisuudesta:Projektipäällikkö Marika Railila, p. 040 543 7287, marika.railila@aivoliitto.fiViestintäpäällikkö Eija Seppänen, p. 040 508 3645, eija.seppanen@sydanliitto.fi

Lisätietoja Tunne pulssisi -hankkeesta:Tiedottaja Liisa Koivula, p. 050 568 9263, liisa.koivula@aivoliitto.fiKoulutussuunnittelija Anita Rajala, p. 050 409 5675, anita.rajala@aivoliitto.fi

Lisätietoja 112-hankkeesta:Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli, p. 050 568 8149, pia.puustelli@aivoliitto.fi

Tunne pulssisi näkyy syksyn mittaan ainakin Oulussa ja Kuusamossa ikäihmisille suunnatuissa tapahtumissa. Kannattaa pitää silmällä myös eri viestimiä, jotka ovat ol-leet kiinnostuneita kertomaan pulssin tunnustelusta.

Tunne pulssisi -oppaita on saatavilla jo monissa ap-teekeissa. Jos perhepiiriinne kuuluu yli viisi–kuusikymp-pisiä jäseniä, kannattaa napata apteekista mukaan Puls-sin tunnustelun ABC. Oppaassa on helpot ohjeet pulssin tunnusteluun.

Liis

a Ko

ivul

a

Tunne pulssisi -väki ehti tavata Seinäjoen Tangomarkkinoil-la satoja pulssin tunnustelusta kiinnostuneita.

28KielipolKu 3/2013

Aivoliitto on järjestänyt sopeutumisvalmennuskurs-seja lapsiperheille yli 20 vuoden ajan. Nyt haluam-me kuulla sinun tarinasi. Kerro meille kokemuksista-si vastaamalla kysymykseen: 

Mikä muuttui sopeutumisvalmennuksen jälkeen?

Kertomuksia on tarkoitus käyttää osana sopeutu-misvalmennuksesta kertovaa kirjaa, joka on kym-menen järjestön yhteistyöhanke. Kaikki mukana olevat järjestöt kokoavat kokemuksia omilta ryh-miltään. Tavoitteenamme on koota kertomuksista yhteisiä tekijöitä, joilla voidaan kuvata sopeutumis-valmennuksen sisältöjä, merkityksiä, vaikutuksia ja

Oletko ollut aivoliiton järjestämällä sopeutumisvalmennuskurssilla? Kirjoita kokemuksistasi!

muutoksia arkielämään. Yksittäisiä tekstejä ei käy-tetä kokonaisina. Joistakin teksteistä voidaan ottaa poimintoja kirjan tekstiin.

Tekstin pituus voi olla 1–2 liuskaa.

Lähetä kertomuksesi 31.12.2013 mennessä Aivoliittoon osoitteella:Aivoliitto, Ann-Mari Veneskoski, Suvilinnantie 2, 20900 Turkutai sähköpostitse:ann-mari.veneskoski@aivoliitto.fi (viestin otsikoksi: Kokemuksia sopeutumisvalmennuksesta).

Lisätietoja: Ann-Mari Veneskoski, p. 02 2138 271

293/2013 KielipolKu

Kangasniemen ApteekkiOtto Mannisentie 12, Kangasniemi

puh. 015-431 631

Rautjärven Aseman-seudun Apteekki

Rautjärventie 86, 56610 Rautjärvipuh. 05-489 340

Aro Parts Logistics OyRistipellontie 1, 00391 Helsinki

Parikkalan 1. apteekki59100 Parikkala

puh. 05-430 016

Saaren sivuapteekkipuh. 05-435 256

Pesutupa ViherpeippoKavallinpelto 13, 02710 Espoo

puh. 09-509 3115, 0400 631 182

VARATTU

KUOPION EV.LUT. SEURAKUNNAT

30KielipolKu 3/2013

Kirjahylly

nuoren aggressiolle löytyy aina syy

Lapsen ja nuoren viha -teoksessa tar-kastellaan monipuolisesti lapsen ja nuoren vihaa ja sen ilmenemismuo-toja. Kirjassa esitellään väkivaltaisen käyttäytymisen syitä ja sitä ennusta-via tekijöitä sekä toimintamalleja, joi-den avulla lapsia ja nuoria on tuettu vihan käsittelyssä. Teoksesta löytyy ammennettavaa vanhemmille, lasten ja nuorten parissa toimiville ammatti-laisille, alan opiskelijoille ja päättäjille.

Lapsen ja nuoren kyky sietää se-kä taito sanoittaa vaikeita tunteita ja ristiriitoja on vielä puutteellista. Tästä syystä sisäiset impulssit purkautuvat herkästi toimintaan. Jos aikuinen vas-taa aggressiiviseen käyttäytymiseen aggressiolla, hyväksyy hän auktori-teettinsa kyseenalaistamisen ja alkaa itse toimia tavalla, jonka hän samalla tuomitsee, todetaan teoksessa.

Vaikka kaikki tunteet ovat nuo-rellekin tärkeitä ja sallittuja, kaikki käyttäytymismallit eivät ole. Osalla nuorista viha kääntyy aggression sijaan sisään päin tai vakiintuu viha-mieliseksi asenteeksi. Osa nuorista

jää aroiksi. He voivat myös yrittää manipuloimalla tai selän takana pu-humalla selvitä vaikeista tunteistaan, koska todelliset taidot jämäkkyyteen ja sosiaalisesti vakuuttavaan toimin-taan eivät ole kehittyneet.

Kirjan toimittaja Päivi Nurmi on työskennellyt lasten ja nuorten pa-rissa viidentoista vuoden ajan. Muita kirjoittajia ovat nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Hei-no, nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen, psykologi Tiina Röning ja psykologi Sami Kivikko-kangas.

Päivi Nurmi (toim.): Lapsen ja nuoren viha.

PS-kustannus. 2013.

lasten suojelu ja digitaalinen media

Millainen on tietoverkko ja sosiaali-nen media lasten sekä nuorten kas-vu- ja kehitysympäristönä? Miten sii-hen tulisi suhtautua? Millaisia haas-teita ja mahdollisuuksia digitaalisen yhteiskunnan kehitys tuo mukanaan lasten ja nuorten näkökulmasta?

Lasten suojelu ja digitaalinen me-dia -oppaaseen on koottu tietoa in-ternetin roolista lasten ja nuorten elä-mässä sekä lapsille ja nuorille suun-natuista verkkopalveluista. Opas on tuotettu tukimateriaaliksi kaikille lasten ja nuorten parissa työskentele-ville. Tavoitteena on lisätä tietoisuut-ta aiheesta sekä tuoda näkyväksi eri

toimijoiden roolia suhteessa lasten suojeluun ja digitaaliseen mediaan.

Opas on julkaistu sekä painettu-na että verkkoversiona. Lisätietoja: www.lapsenaani.fi.

Heli Parikka ja Merja Saukko: Lasten suojelu ja digitaalinen media. Tietoa ja näkökulmia ammattilaisille

ja kasvattajille. Helsingin sosiaalivi-raston Lasten ja nuorten verkkoso-

siaalipalvelut (Vespa) -hanke, Etelä-Suomen Lapsen ääni -kehittämis-

ohjelma ja Helsingin sosiaalivirasto. 2013.

ihmeellinen mieli – poikani tarina

Yhdysvaltalainen Jake Barnett on lapsi, joka alkoi kahdeksanvuotiaa-na käydä yliopiston matematiikan, astronomian ja fysiikan luennoilla. Yhdeksänvuotiaana hänet hyväksyt-tiin yliopisto-opiskelijaksi. Hän alkoi kehittää astrofysiikan teoriaa, josta hänelle povataan Nobelin palkintoa. 12-vuotiaana hän alkoi saada palkkaa kvanttifysiikan tutkijana.

Samainen poika sai kaksivuoti-aana vaikean autismidiagnoosin, ei-vätkä lääkärit juuri antaneet toivoa. Äiti kieltäytyi uskomasta, ettei hänen

313/2013 KielipolKu

täysin omaan maailmaansa vetäy-tynyt lapsensa koskaan pystyisi itse solmimaan kengännauhojaan.

Ihmeellinen mieli – Poikani tari-na on kertomus äidin kamppailusta erityislapsen oikeudesta normaaliin lapsuuteen ja sen kautta muilta pii-lotetun lahjakkuuden löytymiseen. Jake Barnettilla on yksi korkeimpia koskaan mitattuja älykkyysosamää-riä, mutta hänen tarinansa on pätevä jokaisen erilaisen lapsen kohdalla.

Kristine Barnettin kirjoittama kirja on rehellinen, väliin jopa raa-dollinen ja ennen kaikkea koskettava tarina sinnikkyydestä, ajoittaisesta uupumuksesta ja horjumattomasta toivosta. Alkuteoksen The Spark – A Mother´s Story of Nurturing Genius (2013) kustannusoikeudet on myyty 23 maahan ja se on herättänyt laajaa huomiota.

Kristine Barnett:Ihmeellinen mieli.

Otava. 2013.

murra onnellisuuden esteet

”Onnellisuusprofessori” Markku Ojanen puhuu kirjassaan Murra on-nellisuuden esteet onnenvarkaista: tuntemuksista, jotka kaappaavat ihmisiltä onnen tunteen. Yleisimpiä onnenvarkaita ovat katkeruus, pelko, ujous, viha ja yksinäisyys. Ojanen tart-tuu näihin ja muihin onnellisuuden esteisiin ja osoittaa, että niiden valta on murrettavissa.

Puhe onnellisuudesta kiteytyy oi-keastaan kysymykseen: mitä onnelli-suus on? Ojanen vastaa, että hellittä-mättömästä onnen tavoittelusta on tullut yksi todellisen onnen esteistä. Onnellisuus ei ole vain muutamia elä-män huippuhetkiä tai synnynnäinen ominaisuus. Siinä on kysymys ennen kaikkea pitkäaikaisesta perustilasta. Onnellisuus on taito, joka on opitta-vissa.

Markku Ojanen on Lempäälässä asuva psykologian emeritusprofesso-ri. Hänet tunnetaan erityisesti hyvin-vointia ja onnellisuutta käsittelevistä luennoista ja teoksista. Aiemmin on ilmestynyt muun muassa kirjat Ilo, onni ja hyvinvointi, Elämän mieli ja merkitys sekä Hyvinvoinnin käsikirja.

Markku Ojanen: Murra onnellisuuden esteet.

Minerva. 2013.

tähtiin kirjoitettu Virhe

John Greenin Tähtiin kirjoitettu vir-he on riipaisevan hauska, filosofisen älykäs ja vimmaisen rohkea romaani rakkaudesta ja elämän odottamatto-mista käänteistä.

Kilpirauhassyöpää sairastava 16-vuotias Hazel on onnekas saatu-aan muutaman lisävuoden. Elämä tuntuu soljuvan sormien lomitse, kunnes hän tapaa Augustuksen. It-sepintaisen sinnikäs poika on päät-tänyt voittaa omakseen tytön sydä-men, jonka siihen saakka on täyttänyt muuan arvoituksellisesti kesken jää-nyt romaani.

Samalla kun sairaus tiukentaa otettaan, nuorten elämän käsikirjoi-tus menee uusiksi. Vaikka kirjallisia salaisuuksia ratkova matka Amster-damiin osoittautuu pettymykseksi, Hazel ja Augustus löytävät toisistaan sen, mitä eivät ole vielä ehtineet me-nettää.

Yhdysvaltalainen John Green (s. 1977) on palkittu menestyskirjailija, kauniin lauseen ja monisyisen ker-ronnan mestari. Hän kirjoittaa nuor-ten aikuisten kirjallisuutta. Tähtiin kirjoitettu virhe on hänen kuudes romaaninsa.

John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe.

WSOY. 2013.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

32KielipolKu 3/2013

syyskuu

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

-yleisötilaisuusAika: 16.9.2013Paikka: Salon lukio, auditorioAvoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.Lisätiedot: www.aivoliitto.fi ja järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi

Lastentarhanopettajapäivät 2013

Aika: 28.–29.9.2013Paikka: Finlandia-talo, HelsinkiAivoliitto näytteilleasettajana paikalla 53.Lisätiedot: www.hela-ry.fi

Eurooppalainen Dysleksiaviikko 30.9.–6.10.2013

Viikon tapahtumat löytyvät verkko-sivulta www.erilaistenoppijoidenliitto.fi.

Erilaisen oppimisen hullut päivätAika: 1.10.2013 klo 11–18Paikka: Erilaisen oppimisen keskus, Vilhonkatu 4, HelsinkiJärjestäjät: Erilaisten oppijoiden liit-to, Helsingin seudun erilaiset oppijat ja Nuoret erilaiset oppijat.Ohjelma: Toiminnallinen erilaisen oppimisen päivä. Monenlaisia oppi-misen keinoja ja apuvälineitä. Musiik-kia, tanssia, teatteria, sarjakuvaa, lu-entoja, keskustelua ja lukineuvontaa.Lisätiedot: www.erilaistenoppijoidenliitto tai p. 09 4763 6666.

Lapsen kasvun ja kuntoutumisen päivät

Aika: 4.–5.10.2013Paikka: Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykangas, KuopioLisätietoja: Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, kehittämispäällik-kö Marja Nevalainen, p. 0400 862 998 tai marja.nevalainen@vamlas.fiIlmoittautumiset 15.9. mennessä osoitteessa www.vamlas.fi.

Vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu

Aika: 5.–6.10.2013Paikka: Kokoushotelli Sofia, HelsinkiJärjestäjät: Aivoliitto, ADHD-liitto se-kä Autismi- ja Aspergerliitto.Ohjelma: katso tapahtumailmoitus tämän lehden sivulta 40.Ilmoittautumiset 15.9. mennessä Ca-rita Sinkkoselle, p. 050 3089 095 tai carita.sinkkonen@aivoliitto.fi.

Liikkeelle-peruskoulutus Aika: 5.–6.10.2013Paikka: Lappeenrannan urheilutaloJärjestäjät: Soveli ja VAUOhjelma ja lisätietoja: www.soveli.fi/koulutuksetIlmoittumiset 20.9 mennessä: erityis-liikunnanohjaaja Mirva Lappalainen, p. 0400 157 514 tai mirva.lappalainen@lappeenranta.fi tai www.soveli.fi/koulutus/

Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013

Viikon tapahtumat löytyvät verkkosi-vulta www.puhevammaistenviikko.fi sekä Facebookista hakusanalla Puhe-vammaisten viikko. Lisätietoa tapah-tumaviikosta on myös tämän lehden sivulla 35.

lokakuu

Erityistä tukea tarvitsevan nuoren itsenäisen elämän

tukeminen -iltatilaisuusAika: 9.10.2013Paikka: PoriSamdy ry yhdessä ADHD-liiton, Ai-voliiton sekä Autismi- ja Asperger-liiton kanssa järjestävät koulutus- ja keskustelutilaisuuden kaikille asiasta kiinnostuneille.Lisätiedot: Aivoliitto, suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi

Neuvolapäivät 2013Aika: 9.–10.10.2013Paikka: Helsinki Congress PaasitorniAivoliitto esittelee toimintaansa päi-villä.Lisätiedot: www.thl.fi

Puhevammainen potilas osastolla – homma hanskassa?

Aika: 10.10.2013 klo 8.30–11.30Paikka: TYKS, T-sairaala, TurkuLuento kommunikointikeinoista po-tilaan kanssa, jolla on puhevamma. Tarkempi ohjelma löytyy verkkosivul-ta www.aivoliitto.fi > Kielellinen eri-tyisvaikeus > Paikallisia tapahtumia.Kohderyhmä: Luentotilaisuus on maksuton VSSHP:n lääkäreille sekä hoito- ja kuntoutushenkilökunnalle. Myös muut terveydenhuollon am-mattilaiset ovat tervetulleita osal-listumaan (luentotilaisuuden hinta 30 €).Järjestäjä: Aivoliitto ry.

Varhaiskasvatusmessut 2013Aika:11.10.2013Paikka: Helsingin Wanha SatamaAivoliitto näytteilleasettajana paikalla B12.Lisätiedot: www.varhaiskasvatusmessut.net

201320132013TaPaHTUmaKaLeNTeRI

333/2013 KielipolKu

marraskuuPuhevammaisten viikon yleisötilaisuus Turussa

Aika: 12.10.2013 klo 10–15Paikka: Kauppakeskus Hansa, TurkuTietoa puhetta tukevista ja korvaa-vista apuvälineistä, puhevammaisten tulkkauspalvelusta sekä Aivoliiton yhdistystoiminnasta ja palveluista. Kävijöillä on mahdollisuus tutustua ja kokeilla puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä.Järjestäjä: Aivoliitto ryLisätietoja: piia.aro-pulliainen@aivoliitto.fi

Dysfasialla on uusi nimi – kielellinen erityisvaikeus

-yleisötilaisuusAika: 14.11.2013Paikka: Wetterin auditorio, HämeenlinnaAvoin yleisötilaisuus lasten ja nuor-ten kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen tunnistamisesta.Lisätiedot: www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi

Educa 2014 – Opetusalan valtakunnallinen

koulutustapahtumaAika: 24.–25.1.2014Paikka: Helsingin messukeskusADHD-liitto, Aivoliitto, Autismi- ja As-pergerliitto sekä ADHD-keskus esit-televät toimintaansa yhteispaikalla messuilla.Lisätiedot: www.educamessut.fi

Varsinais-Suomen Varhaiskasvattaja 2014

Aika: 8.3.2014Paikka: Turun messukeskusAivoliitto esittelee toimintaansa kou-lutus- ja näyttelytapahtumassa.Lisätiedot: www.varhaiskasvattaja.fi

Kortit ja adressit on valmistettu Suomessa.

Suruadressin hinta 12 €Onnittelukortin hinta 4 €

Tilaukset: Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma–ke) tai Raija Ratilainen p. 02 2138 225 (to–pe) taisähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi

Kortit ja adressit löytyvät myös verkkokaupasta www.aivoliitto.fi

Aivoliiton onnittelukortit ja suruadressit

Sisälehdellä teksti: ”Muistoa kunnioittaen, suruun osaa ottaen”

Vuosi 2014

34KielipolKu 3/2013

KOULUTUSKaLeNTeRI

erilainen lapsi liikunta- tai harrastusryhmässä (N1113)

Miten voit tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toimia ryhmässä.• Keskittyminen, toiminnan ohjaus, ohjeiden ymmärtä-minen• Kömpelyys, aistitiedon käsittelyJärjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteis-työssä Ok-opintokeskuksen kanssaAika: 18.10.2013 klo 17.30–20.30Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harras-tusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluse-urojen valmentajatTavoite: Osallistujat saavat valmiuksia ottaa lapsi mukaan harrastusryhmään ja osaavat tukea hänen selviytymis-tään.Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsi-minen esimerkkien ja harjoitusten avulla. Liikkumiseen soveltuva asu. Hinta: 40 €, sisältää iltakahvitKouluttajat: Fysioterapeutti, puheterapeutti ja neu-ropsykiatrinen valmentajaIlmoittautuminen 1.10. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -kou-lutuskalenteri”).

Bliss-kielen peruskurssi (24h)Aika: 24.–26.10.2013Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: puheterapeutit, erityisopettajat, muut, jot-ka työssään kohtaavat bliss-kieltä käyttäviäJärjestäjä: Aivoliitto ry.Hinta: 175€, sisältää opetuksen lisäksi lounaat ja iltapäi-väkahvit.Kouluttajat: Ohjaava opettaja, erityisluokanopettaja Su-sanna Lähteenmäki ja puheterapeutti, FM Marjaana Ala-SorvariMukaan mahtuu 25 osallistujaa.Ilmoittautuminen Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -koulutuska-lenteri”).

miten ohjaan lasta/nuorta, jolla on neuropsykiatrisia erityisVaikeuksia

(N1313)Järjestäjä: Aivoliitto ry ja Suomen Nuortentalo Oy yhteis-työssä Ok-opintokeskuksen kanssaAika: 12.11.2013Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, TurkuKohderyhmä: Lasten ja nuorten kanssa työskentelevätTavoite: Osallistujat kykenevät ottamaan huomioon lap-sen/nuoren neuropsykiatriset vaikeudet ja tukemaan hä-nen toimintaansa arjessa.Sisältö: Tietoa neuropsykiatrisista vaikeuksista, tilantei-den pohtimista ja ratkaisujen etsimistä käytännön esi-merkkien kautta. Hinta: 70 €, sisältää iltapäiväkahvitKouluttajat: Psykologi, puheterapeutti, neuropsykiatri-set valmentajat, kokemuspuhujaIlmoittautuminen 10.10. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi (etusivun vasemmanpuolisesta palstasta löytyy pikalinkki ”Kielellinen erityisvaikeus -kou-lutuskalenteri”).

Lisätietoja koulutuksista: koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, p. 040 543 7288, riitta.tuusa@aivoliitto.fi tai www.aivoliitto.fi.

353/2013 KielipolKu

Poimittua

Kansainvälinen Puhevammais-ten päivä 6.10. käynnistää Puhevammaisten viikon. Tänä

vuonna nostetaan esiin puhevam-maisten ihmisten oma ääni ja elä-mäntarinat videoiden, tarinoiden ja elokuvien kautta.

Puhevammaisten viikko herät-telee pohtimaan, miten sanoisit, jos et voisi puhua. Puhevammaisuus voi kohdata ketä tahansa missä iässä ta-hansa. Jokaisella on oikeus puhua ja ilmaista itseään. Ymmärretyksi tule-minen edellyttää toimivia kommuni-kointikeinoja. Oikeus kommunikoin-tiin on perusoikeus.

Kommunikoinnin apuvälineet voisivat auttaa noin 30  000 puhe-vammaista henkilöä. Siksi puhevam-maisten viikolla on tärkeää tuoda esille näitä ratkaisuja. Lisää tietoa puhevammaisuudesta internetissä: www.papunet.net/tietoa/puhevam-maisuus.

Puhevammaisten viikolla on ta-pahtumia eri puolilla Suomea. Hel-singissä järjestetään dokumenttielo-kuvan I Am Breathing (http://www.iambreathingfilm.com/) näytös elo-

Puhevammaisten viikko 6.–11.10.2013

kuvateatteri Bio Rexissä. Myös Ylen syksyn ohjelmis-tosta löytyy tämä ja muita teemaan liittyviä elokuvia.

Puhevammaisten vii-kolla julkaistaan sosiaali-sessa mediassa videoita, joissa ihmiset itse kertovat puhevammaisuudesta. Li-säksi tarjolla on erilaisia yleisöluentoja ja työpajoja, erityiskoulujen tempauk-sia, kirjastojen teemaviik-koja ja keskussairaaloiden kommunikaatiokeskusten avoimien ovien päiviä. Viik-ko huipentuu Helsingin Narinkkatorilla perjantai-na 11.10. pidettävään yleisötapah-tumaan, jossa pääsee kokeilemaan erilaisia teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä.

Puhevammaisten viikkoa koordi-noi Kehitysvammaliiton tietotekniik-ka- ja kommunikaatiokeskus Tiko-teekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt, valtion erityskoulut, kirjastot ja kes-kussairaalat. ■

Lisätietoa tulevista Puhevammaisten viikon tapahtumista:

www.puhevammaistenviikko.fi

Puhevammaisten viikon sivu löytyy myös Facebookista. Sivun nimi

on Puhevammaisten viikko.

Katso Aivoliiton järjestämät Puhevammaisten viikon tilaisuudet

tapahtumakalenterista sivuilta 32–33.

Suomen puheterapeuttiliitto ry on valinnut turkulaisen Ulla Strömin vuoden puhetera-

peutiksi 2013. Ström työskentelee Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan neurologisessa yksi-kössä. Hän on mukana moniamma-tillisessa työryhmässä, joka diagnosoi muun muassa lasten kielihäiriöitä. Li-säksi hänen erityisiin kiinnostuksen kohteisiinsa kuuluvat lasten syömis-

vaikeudet ja muut suun alueen mo-toriset häiriöt sekä änkytys.

Ulla Ström on toiminut aktiivisesti myös Puheterapeuttiliiton projekteis-sa sekä alan valtakunnallisissa yhteis-työhankkeissa. ■

Vuoden puheterapeutti Ulla Ström

Out

i Pie

käin

en

36KielipolKu 3/2013

Poimittua

esiopetusta kaikille

Opetusministeri Krista Kiu-rulle luovutetussa raportis-sa esitetään esiopetuksen

muuttamista velvoittavaksi. Selvitys liittyy hallituksen tavoitteeseen ke-hittää esi- ja perusopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena.

Esiopetusta annetaan lapsille op-pivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja sen tavoitteena on osana varhais-kasvatuksen ja perusopetuksen jat-kumoa vahvistaa lasten oppimisen ja kasvun edellytyksiä. Esiopetus on osallistujille maksutonta.

Esiopetukseen osallistuu tällä hetkellä 98 % ikäluokasta. Selvitys-henkilöt esittävät, että 6-vuotiaiden esiopetus muutettaisiin velvoittavak-

si ja koko ikäluokkaa koskevaksi. Säännöllinen ja päivittäinen

osallistuminen esiopetukseen takaa parhaat mahdollisuudet lapsen op-pimiselle ja kehittymiselle, toteavat selvityshenkilöt.

Jotta koulutuksen tasa-arvo to-teutuu pitää keskittyä siihen kahteen prosenttiin, joka nykyisin ei osallistu esiopetukseen. Selvitys osoittaa meil-le, että esiopetuksen osallistumatto-muuden taustalla ei ole yhtä selittä-vää tekijää. Kaikkien lasten voidaan katsoa hyötyvän laadukkaasta esi-opetuksesta, korosti luovutustilai-suudessa puhunut ministeri Kiuru.

Perusopetuksessa koulujen vä-liset erot oppimistuloksissa ovat kasvussa. Näitä eroja voidaan tehok-

kaasti kaventaa edistämällä lasten tasa-arvoisia oppimisen ja kasvun mahdollisuuksia jo varhaiskasvatuk-sesta ja esiopetuksesta lähtien.

Tutkimukset osoittavat, että myö-hempiä eroja oppimistuloksissa ka-vennetaan tehokkaimmin varhaisella vahvistamisella ja tuella.

– Pidän ensiarvoisen tärkeänä ke-hittää esiopetusta koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena, painotti mi-nisteri Kiuru puheessaan. ■

Lisätietoja: Johtaja Jari Rajanen OKM,

p. 0295 3 30268 Erityisavustaja Pilvi Torsti OKM,

p. 0295 3 30168

Papunet-verkkopalvelussa on julkais-tu kuvatauluja ja selkokielisiä opas-tekstejä museovierailujen tueksi.

Saatavilla on materiaalia Suomen meri-museon, Suomen Urheilumuseon ja Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyistä.

Materiaalit on toteutettu Kuvasymboli-taulustot ja selkokieliset materiaalit museo-vierailun tukena -hankkeessa, jonka tavoit-teena oli kehittää museoiden tiedollista saavutettavuutta.

Hankkeessa olivat museoiden ja Papu-netin lisäksi mukana tietotekniikka- ja kom-munikaatiokeskus Tikoteekki, Selkokeskus, Kulttuuria kaikille -palvelu sekä Ruskeasuon koulu ja Postipuun koulu. Hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.

Kuvataulut ja selkokieliset opastekstit voi tulostaa Papunetin sivuilta osoitteesta www.papunet.net/materiaalia/kommuni-kointitaulut. Lisäksi materiaalit on julkaistu hankkeeseen osallistuneiden museoiden verkkosivuilla. ■

Tietoa museoista kuvilla ja selkokielellä

Kotkan merimuseon kuvataulun avulla kerrotaan merenkulusta.

373/2013 KielipolKu

Taita ja kiinnitä puolet yhteen.

Tervetuloa jäseneksi!

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun.

Aivoliitto ryTunnus: 5006009

Info: 120000003 VA

STAUSLÄ

HETYS

Celia-kirjasto on kehittänyt uu-denlaisen kirjatyypin, jossa yhdistyvät teksti, ääni ja ku-

vat. DaisyTrio on suunnattu oppilaille, joilla on luki- tai muu oppimisvaike-us tai jotka muusta syystä tarvitsevat erityistä tukea oppimisessa.

Kirjaa käytetään tietokoneen ja Daisy-lukuohjelman avulla. Oppilas seuraa oppikirjan tekstiä tietokoneen ruudulta ja kuuntelee samalla tekstiä ääneen luettuna. Ääneen luettu teks-ti näkyy ruudulla korostettuna.

DaisyTrio-kirjassa on selkeä raken-ne ja ulkoasu. Kirja tukee monikana-vaista oppimista ja opetuksen eriyt-

tämistä. Kirja myös tukee lukemisen taitoja, sillä oppilas voi itse ohjata etenemistään tekstissä: pysähtyä ja toistaa kuulemansa – alkuopetuksen oppikirjoissa esimerkiksi tavuittain.

Uudentyyppinen oppikirja on ollut käytössä 20 pilottikoululla. Opettajien palaute kirjasta on ollut kannustavaa. Kirjan on kerrottu so-veltuvan erityisen hyvin oppilaalle, jolle lukemisen prosessi on hidasta esimerkiksi kielellisen erityisvaikeu-den vuoksi.

Kirjoja voi tilata verkkosivulta www.oppari.fi.

Lisätietoja: www.pointti-lehti.fi

Tuotantopäällikkö Kirsi Ylänne, kirsi.ylanne@celia.fi tai

p. 040 1866 024Pedagoginen suunnittelija

Leena Holopainen, leena.holopainen@celia.fi tai

p. 040 5655 176

Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa kirjallisuutta saavutetta-

vassa muodossa kaikille, jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi voi lu-

kea tavallisia painettuja kirjoja.

Ääntä, tekstiä ja kuvia sisältävät DaisyTrio-oppikirjat

Poimittua

38KielipolKu 3/2013

Haluan liittyä jäseneksikielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Yhdistyksen nimi _______________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Olenhenkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________

ammattilainen

muu_______________________________________

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias.Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa.Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekisterei-hin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________

Allekirjoitus

Etunimi _______________________________________

Sukunimi ______________________________________

Osoite ________________________________________

Postinumero_________________

Postitoimipaikka ________________________________

Puhelinnumero _________________________________

Sähköpostiosoite _______________________________

Sukupuoli nainen mies

Kieli suomi ruotsi muu

Kysy puheterapeutilta!

Oletko huolissasi lapsen kielen kehityksestä? Haluatko tukea lapsen kielellistä kehitystä joko vanhempana tai ammattilaisena, mutta et tiedä miten?

Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksen puheterapeutit vastaavat kysymyksiin, jotka liittyvät kielelliseen erityisvaikeuteen, puheterapeuttiseen kuntoutukseen tai puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin.

Kysymyksiin vastataan sähköpostitse noin kahden viikon sisällä. Kysymyksiä tai vastauksia ei julkaista verkkosivuilla.

Kysymyksiä voi esittää verkkosivullawww.aivoliitto.fi/kielellinenerityisvaikeus/kysy

393/2013 KielipolKu

Lähetä postiaYhdessä – postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten säh- köisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valit-see julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 4/2013 tarkoitetut aineistot 11.10.2013 mennessä.

Yhdessä

postia yhdistyksiltä

Kesäkuussa vietettiin jo toistamiseen Suvipäivää Turun Hirvensa-lossa. Tapahtuman aikana Aivoliiton ja Suomen Parkinson-liiton yhteinen Erityisosaamiskeskus Suvituuli avasi ovensa kaikille

toiminnastamme kiinnostuneille. Päivän ohjelmassa oli muun muassa poniratsastusta lapsille, kaverikoirien vierailu, orkesterin säestämät ilta-päivätanssit, taimienvaihtopöytä ja hauska tehtäväreitti talossa.

Aurinkoinen sää helli Suvipäivän osallistujia, joita olikin tullut paikal-le satamäärin. Iloinen tunnelma ja monipuolinen ohjelma takasivat sen, että sekä lapset että aikuiset viihtyivät Suvituulessa.

Suvipäivä järjestetään taas ensi kesäkuun alkupuolella. ■

Hei,

etsin uutta ystävää, jonka kanssa voisin kirjoitella ja soitella. Olen aikuinen ja minulla on kielelli-nen erityisvaikeus. Toivoisin, että kirjeystävälläni olisi myös kielelli-nen erityisvaikeus, jotta voisimme antaa toisillemme vertaistukea ja vinkkejä arkeen.

Jos haluaisit alkaa ystäväkseni, voit pyytää yhteystietoni Kieli-polku-lehden toimituksesta toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

t. Marita Lintu

Lempeä Iines-poni kyyditti monia innokkaita ratsastajia päivän mittaan. Nelivuotias Robert tuli Suvipäivään isovanhempiensa kanssa.

Suvipäivä Suvituulessa

Han

ne It

ärin

ne

40KielipolKu 3/2013

Vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu

5.–6.10.2013 Kokoushotelli Sofia, Kallvikinniementie 35, Helsinki

Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville (A) että kokeneille (K) ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat ko. liittojen työntekijät. LAUANTAI 5.10. 11.30–12.30 Lounas 12.30–13.15 Tervetuloa ja esittäytyminen 13.15–14.30 A: Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita K: Kokemuksia ryhmänohjaajana toimimisesta 14.30–15.00 Iltapäiväkahvit 15.00–17.00 A: Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita

K: Kokemuksia ryhmänohjaajana toimimisesta 17.00–18.00 ”Potkua pyllyille” – kaikille yhteinen voimavaraistumisen hetki 18.00–19.00 Päivällinen 20.00– Saunontaa ja yhteistä illanviettoa SUNNUNTAI 6.10. 9.00–9.30 Hyvää huomenta 9.30–11.30 Ohjaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen 11.30–12.30 Lounas 12.30–14.00 A: Vertaisryhmän suunnittelua

K: Vertaisryhmän suunnittelua 14.00–14.30 Iltapäiväkahvit, viikonlopun anti ja palautekeskustelu

Koulutusviikonloppu on maksuton yhdistysten jäsenille. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa kyseisessä jäsenyhdistyksessä. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.9. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Liiton työntekijä vahvistaa osallistumisesi mahdollisimman pian. Osallistujille maksetaan majoitus kokoushotelli Sofiassa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä sekä ohjelmassa olevat ruokailut. Matkakustannukset korvataan edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Torstain 19.9.2013 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 50 % korvauksen majoitus- ja ateriakuluista suoraan ilmoittautuneelta. Koulutuksen yhteyshenkilö ja ilmoittautumiset: Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi, p. 050 3089 095 HUOM! Kolmikantayhdistysten jäsenet ilmoittautuvat Autismi- ja Aspergerliiton Katriina Siiskoselle, katriina.siiskonen@autismiliitto.fi, p. 050 340 9180.

Liitot pidättävät oikeudet ohjelmamuutoksiin.

413/2013 KielipolKu

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

Vanhempain ja läheisten vertaisohjausryhmä, Kouvola

Kata Kaukiainenkata.aada@gmail.com, p. 040 73 20 285

Adhd-aikuisten ryhmä, Kouvola Vertaisohjaaja Kata Kaukiainen kata.aada@gmail.com, p. 040 7320 285

Vertaistukiryhmä, LappeenrantaHeidi Pautamoheidi.pautamo@luukku.com, p. 040 7272 410

Vertaisohjausryhmä, Kotka Tiedustelut: Kata Kaukiainen, ks. puheenjohtajan yhteystiedot.

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fiArto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.netSporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fiLiisa Jaakkola (puheenjohtaja)liisa.jaakkola@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiKatja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiHYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY

www.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.comFacebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja)p. 040 732 0285puheenjohtaja.aada@gmail.comAnne Uotila (sihteeri)p. 0400 235 512sihteeri.aada@gmail.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, vuorotteluvapaalla 23.9.2013 saakka.

Kansio on tarkoitettu perheelle, jonka lapsi tarvitsee pu-heen ja kielenkehityksen tukena viittomia. Kansiota voi käyttää viittomaopetuksen tukena yhdessä viittomaopet-tajan kanssa. Myös muut lapsen kanssa työskentelevät voivat käyttää materiaalia.

Kansiossa on lyhyesti kerrottu kielellisestä erityisvaikeu-desta, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten viittomaopetusta haetaan. Pääpaino on kuitenkin piirretyillä viittomakuvilla, joita kansiosta löytyy yhteensä 399. Lisäksi kansiossa on sormiaakkoset sekä 5 kpl ns. toimintakuvia, joita voidaan käyttää viittomaopiskelun tukena.

Hinta: 50 €

Tilaukset numerosta 02 2138 222 tai 02 2138 225, sähköpostitse tilaukset@aivoliitto.fi, verkkokaupasta www.aivoliitto.fi > Verkkokauppa

Kansio, 4. uudistettu painos 2011, ISBN 952-5058-18-2

www.aivoliitto.fi

VIITTIS - Viittomia perheille

VIITTISViittomia perheille

42KielipolKu 3/2013

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289Tulliportinkatu 25 B70100 Kuopiojohannes.hietala@aivoliitto.fi

Yhdistykset alueittain

Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvai-keus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnitteli-jaan.

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fiTulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.comTarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fiVastuualue: kielellinen erityisvaikeus

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htmpdy@sci.fiPL 11, 33451 TampereHannele Selin, p. 045 2602 141hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere)Hannele Selin, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A, 15140 LahtiJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

Yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä toimintaa.

VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI

Suvi Reponen (puheenjohtaja)suvi.reponen@gmail.com

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA

YhteyshenkilötMaaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fiAnne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

www.hymyry.netJohanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonen (vertaistapaamiset)maarit.heimonen@elisanet.fi

433/2013 KielipolKu

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

JÄRJESTÖPALVELUTJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)Toimistosihteeri Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 (to-pe)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879

Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 409 5675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 3623 217Tiedottaja Hanne Itärinne p. 02 2138 231, 050 571 4588

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun seudun valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 6 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 tai suvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 2138 509 libbe.ranta@gmail.com

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Lisätiedot ja tilaukset: Anna Airaksinen, p. 050 543 5570, anna.airaksinen@nuortentalo.fi

Pärjää porukassa -kirja on tehty oppaaksi sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen.

Kirja on selkokielinen. Siinä on paljon kuvia ja pohdintatehtäviä.

www.nuortentalo.fi Suomen Nuortentalo Oy, Suvilinnantie 10, 20900 Turku

Hinta 60 €

Pärjää porukassa

56

Ei-toivotut ehdotuksetJos ei kykene sanomaan ei, siitä saattaa seurata paljon ongelmia.Omien rajojen puolustaminen on tärkeä ja tarpeellinen taito.Ei on lyhyt, mutta erittäin voimakas sana. Sen avulla kerrot, että et pidä siitä, mitä sinulle tehdään.

Jos koet olosi uhatuksi tai joku kohtelee sinua huonosti, ota ei-sana käyttöön.Kun sanot ei, katso suoraan henkilöä, jolle puhut. Pysy rauhallisena. On tärkeää ilmaista selkeästi, että toisen toiminta ei ole mielestäsi toivottavaa.

Jos toinen ei lopeta, vaikka olet sanonut ei, hänen toimintaansa voidaan sanoa häirinnäksi.Sinun ei tarvitse sietää minkäänlaista henkistä tai fyysistä häirintää. Kerro häirinnästä vanhemmillesi, opettajille tai muille aikuisille. Voit yhdessä heidän kanssaan miettiä,

onko asia sellainen, että teette ilmoituksen poliisille.Sinun ei tarvitse hävetä asiaa, häirintä on aina häiritsijän häpeä.

57

Pärjää porukassa

Pohdintaa

Vieras henkilö pyytää sinua autoonsa, mitä sanot?

Vieras henkilö pyytää sinua autoonsa ja kertoo, että äitisi on joutunut

sairaalaan. Hän lupaa viedä sinut äidin luo. Mitä teet?

Kaverisi tarjoaa sinulle olutta, vaikka olette molemmat alaikäisiä. Mitä sanot?

Jos olet aikuinen ja alaikäinen lapsi pyytää sinua ostamaan hänelle

tupakkaa, mitä sanot?

Pärjää porukassa

Sosiaaliset taidot

Pärjää porukassa

Aiheita mm.•Tervehtiminen•Hyvästely•Keskustelu•Puhelimessa toimiminen•Anteeksi pyytäminen ja antaminen•Jämäkkä kieltäytyminen•Ystävyys•Ihastuminen•Seurustelu•Kun suututtaa