Embed Size (px)
Citation preview
POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 1/2018
Kiinteistöviesti
KIERRÄTÄ LEHTI HALLITUKSESSA __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ __ /__ ___ MERKITSE LUETTUASI JA TOIMITA SEURAAVALLE JÄSENELLE
Sähköasennusten käyttöikä noin 50 vuotta
Nimitaulut eivät katoa porraskäytävistä
Kiinteistöliiton uudet nettisivut
avattu!
Piia Moilanen toiminnanjohtajaksi
1.8. lukien
� Kiinteistöviesti 1/2018
Pääkirjoitus
Osaava hallitus ja taitava isännöitsijä ovat osakkaan etu
Suomessa on yli 80 000 asunto-osakeyh-tiötä. Oletko ajatellut, että taloyhtiö onkin yritys, jolla on varsin huomattava omai-suus ja toiminta? Pienissäkin rivitaloyhti-öissä talon ja tontin arvo nousee helposti miljoonaan euroon.
Tästä syystä pätevän hallituksen va-linta on yhtiökokouksen tärkein tehtävä, ihan yhtä lailla kuin luotettavan isännöitsijän valinta on hallituksen tärkein tehtä-vä. Taloyhtiön hallitus huolehtii yhtiön omaisuuden hoidosta ja huollosta sekä kunnon säilymisestä ammattimaisin ottein.
Kiinteistöliiton jäsenyys perusvakuutuksenaEräänlainen asunto-osakeyhtiöiden toiminnan perusvakuu-tus on jäsenyys Kiinteistöliiton alueellisessa kiinteistöyhdis-tyksessä.
Jäsenyys takaa oikea-aikaisen tiedonsaannin ja asian-tuntevia neuvoja sekä hallitukselle että isännöitsijälle. Kiin-teistöyhdistyksen tarkoitus on aatteelliselta pohjalta antaa ta-loyhtiön päätöksenteolle sellaista tukea, joka toimisi yleisenä vakuutuksena riskien laukeamista vastaan. Jos ongelmia on jo ehtinyt syntyä, saavat jäsentalot apua niiden selvittämiseen.
Asunto-osake on useimmille ihmisille elämän suurin si-joitus. Siksi osakasta kiinnostaa luonnollisesti asunnon arvon säilyttäminen. Ammattitaitoinen isännöitsijä yhdessä asiaan paneutuneen hallituksen kanssa on tärkeässä roolissa huo-lehtiessaan taloyhtiön taloudellisesta toiminnasta kaikkien sen osakkaiden hyväksi. Nopea ja asiantunteva jäsenpalvelu tukee myös ammatti-isännöitsijöiden toimintaa, eikä kiinteis-töyhdistyksen jäsenyys ja ammatti-isännöinti suinkaan kor-vaa toisiaan.
Asunto-osakeyhtiön osakkaiden etu on, että tänäkin ke-väänä hallituksiin saadaan osaavia ja innostuneita ihmisiä. Vastuullisesti toimivat taloyhtiöt ymmärtävät huolehtia, että yhtiön hallitus saa käyttöönsä tarvitsemansa tietopalvelut ja riittävän tuen toiminnalleen.
Järjestöjemme asiantuntijat avustavat taloyhtiön hal-litusta ja isännöitsijää lakipykälien viidakossa, tekniikkaan liittyvissä ongelmissa sekä talous- ja veroasioissa. Puhelinpal-veluna toimiva lakineuvonta on kysytyin jäsenpalvelumme, ja nykyään sähköiset tietopalvelut tulevat entistä tärkeämmik-si. Taloyhtiön johdolle on myös koulutusta ja oppaita tarjolla runsaasti. Nämä kaikki tarjoavatkin oivan tuen taloyhtiössä päätöksenteolle ja toiminnalle.
Ilahduttavinta on myös se, että hyvin hoidetussa ja joh-detussa taloyhtiössä on sekä viihtyisää että turvallista asua!
Mirjami KauppinenKiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja
Tässä lehdessä
2 Pääkirjoitus
3 Sähköasennusten käyttöikä noin 50 vuotta
5 Rantakaisla vaihtoi ulkovalaistuksen ledeihin
6 Taloyhtiön yksittäisiä sähköparannuksia
8 Yhteistoimintaurakka purkaa luutuneita toimintamalleja
10 Vuoden Isännöitsijä satsaa henkilöstöön
12 Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistönpitoon tulossa verkkosovellus
13 Kiinteistöliitto tyytyväinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin etenemiseen
13 Avustus liikkumisesteen poistamiseksi
14 Parveketupakointikielto määrätty lähes 80 taloyhtiöön
15 Mahdollisuuksien remontti -kiertue: työkaluja korjaushankkeiden toteuttamiseen
15 Kiinteistöliiton uudet netti-sivut avattu!
16 Brysselin malli sähköautojen latauspisteiden määrän lisäämiseen taloyhtiöissä
17 Avustusta sähköajoneuvojen latausinfraan
17 Yhtiökokous – Valtuutuksen muoto
18 Palovaroitin piippaa naapurissa, saako mennä sisään?
18 Nimitaulut eivät katoa porraskäytävistä
19 Jäsenkortit 2018 - 2019 helmikuussa
19 Oma posti taloyhtiöön?
19 Hallituksen tehtävät ja vastuut -opas luettavissa maksutta
20 Voidaanko yhtiökokouksessa päättää asiasta, josta ei ole kutsussa mainintaa?
21 Kolumni: Miksi emme lajittele jätteitä?
22 Kiinteistöliitto Itä-Suomen uudeksi toiminnanjohtajaksi Piia Moilanen
22 Kiinteistöliitolta tunnustus Allan Pulkkiselle
23 Uudet jäsensivut on avattu
23 Muista hyödyntää vuoden 2018 jäsenetusi!
Kiinteistöviesti 1/2018 �
KUVA
: AN
NA
-LIIS
A P
EKKA
RIN
EN
Taloyhtiöiden sähköasioi-ta käsitellyt koulutusilta tammikuun lopussa keräsi hotelli Puijonsarven luen-
tosalin täpötäyteen. Ilmapiiri sa-nanmukaisesti sähköistyi – myös päivällä pidetyssä ammatti-isän-nöitsijöiden infotilaisuudessa, jo-hon siihenkin osallistui ennätys-määrä, 35 isännöitsijää ympäri maakuntaa.
Toimitusjohtaja Ilkka Ko-sonen AH-talotekniikasta kertoi isännöitsijöille yli 30 vuoden ko-kemuksellaan, mitä taloyhtiöiden sähkösaneerauksissa kannattaa
ottaa huomioon ja sähköinsinööri Elias Puputti Finteco Oy:stä antoi vinkkejä valaistuksen suunnitte-luun ja siihen, miten taloyhtiöissä kartoitetaan sähköverkon kapasi-teetti mahdollisia sähköautoja var-ten.
Vanhojen keskusten tehot eivät enää riitä
Sähköasennusten käyttöikä on yleensä noin 50 vuotta. - Kus-tannustehokkainta on uusia kaikki kerralla, esimerkiksi LVI-
remontin yhteydessä myös säh-köistys, vaikka kertakustannus riipaiseekin, Kosonen kertoi. - Sähkösaneeraus kannattaa tehdä kokonaisuutena pääkeskukselta asunnon viimeiseen pistorasiaan asti, eikä uusia vain keskukset ja nousut, puuttumatta asuntosäh-köön. Jos näin tehdään, tulee to-teutuksesta hankalaa, koska työ vaatii kaksi erillistä maadoitusjär-jestelmää. Päätöstä tehdessä on muistettava, että asennukset ovat taloyhtiön vastuulla.
1970-luvulle asti talojen huo-neistojen sähkökeskukset on tehty
Sähköasennusten käyttöikä noin 50 vuotta
SähkökorjauksetKU
VA: A
NN
E VE
RGER
Ilkka Kosonen (vas.) AH-Talotekniikka Oy:stä, Elias Puputti Finnteco Oy:stä ja Vesa Peltola Motiva Oy:stä (Sähköautojen latauspisteiden tekniikka) luennoivat Kuopion Kurssi-illassa Puijonsarvessa. Tilaisuudet järjestettiin myös Joensuussa ja Mikkelissä.
� Kiinteistöviesti 1/2018
yksivaiheisiksi. Niiden teho ei riitä nykyiselle suurelle määrälle kotien sähkölaitteita, sulakkeet palavat usein. Pääkytkin voi olla kulunut ja toiminta muutenkin epävarmaa, ja ajan myötä kertynyt pöly keskuk-sen sisällä voi aiheuttaa palovaa-raa.
- Esimerkiksi induktioliesi ei toimi ilman kolmivaiheista sähköä. Keittiökalustemyyjät eivät muista tätä ostajalta kysyä, ja pettymys on suuri, kun kotona uusi liesi osoit-tautuu toimimattomaksi.
Uudet, kolmivaiheiset huo-neistokeskukset on varustettu automaattisulakkeilla ja vikavir-tasuojakytkimillä. Huoneiston keskuksessa eri kojeille on omat sulakkeensa ja viestintäviraston määräyksen mukainen tila telelait-teille. Siksi uudet keskukset ovat entisiä suurempia, eivätkä välttä-
mättä mahdu entisten keskusten paikoille.
Vikaantunut sähkölaite antaa
merkkejä
Sähkö on hyvä renki, mutta huono isäntä. Noin tuhat rakennuspaloa vuodessa on sähköstä aiheutunei-ta. Liesi aiheuttaa 55 prosenttia paloista, sen jälkeen eniten pesu-kone, televisio, kiuas ja muut säh-kölaitteet.
Sähkölaitteen vikaantumi-sen huomaa, kun esimerkiksi va-lot vilkkuvat tai himmentyvät, pesukoneen ohjelma voi keskey-tyä omia aikojaan tai antaa outoa ääntä puhumattakaan savun nou-semisesta laitteesta. Valokytkimet
ja rasioiden kosketuspinnat voivat löystyä, eivätkä toimi kunnolla. - Valaistusta uusiessa kannattaa suosia kiintovalaisimia eteisessä ja kylpyhuoneessa, koska putkien ja johtojen piilottamiseksi joudutaan usein kuitenkin rakentamaan ala-katto. Ledivalaistus on tätä päivää; ledivalonlähteet kuluttavat vain murto-osan hehku-, halogeeni- tai energiansäästölampun käyttämäs-tä energiasta ja ovat selvästi pit-käikäisempiä. Saunoihin ledit eivät sovellu, sillä kuumuuden takia nii-den kestoikä jää tavallista lyhyem-mäksi. Saunoissa ovatkin yleisty-neet valokuituvalot.
Voimassa olevan sähköasen-nusstandardin mukaan kaikki pistorasiat on oltava suojamaa-doitettuja ja varustettu sulkulait-teilla, joilla jännitteisten osien kos-kettaminen on estetty. Jännitteen
KUVITUSKUVAT: ELIAS PUPUTTI
Kiinteistöviesti 1/2018 5
Vuonna 1990 valmistunut Asunto Oy Petosen Ranta-kaisla Koiravedenkatu 24:ssa vaihtoi rantavalaistuksensa neljä pylväsmallista valaisin-ta, joissa oli elohopealamput, ledivalaisimiin kolme vuotta sitten. Valoteho on huomat-tavasti parempi kuin ennen ja valaisimet tyylikkään nä-köiset. Samalla saavutettiin myös energian säästöä. - Aluksi vaihdoimme myös kadun puolen pihan va-laisinten lamppuja ledi-lampuiksi. Jo ne tavalliset marketin ledilamputkin laskivat energiankulutus-ta. Viime keväänä, kun le-divalaisinten hinnat olivat tulleet riittävästi alaspäin, vaihdoimme valaisimetkin; autokatoksen kymmenen 60-wattista hehkulamppua ja neljä seinäulkovalaisinta sekä asuntonumerovalot ledivalaisimiin, isännöitsijä Veijo Hyvärinen kertoo.
Pelkällä pylväsvalojen vaih-dolla kulutus putosi aiem-masta 5900 kilowatista vuodessa 4700 kilowattiin, sitten 4400 kilowattiin, ja vuonna 2017 jo 4200 kilo-wattiin.
- Kokonaisuutta ajatellen ei ole mitään järkeä korjaut-taa vanhoja elohopea- ja hehkulamppuvalaisimia. Ledivalo on valoteholtaan parempi, huoltovapaampi ja kaupan päälle tulee vielä
energiansäästö. Valaisinten hinnat ovat yllättävänkin kohtuullisia, jopa ammat-tilaistasolla. Myös market-tivalaisinten laatu alkaa jo kestää vertailun.
Ulos asennettavat ledivalai-simet ovat kiinteäasennuk-sisia, eli niitä voivat asen-taa vain asennusoikeudet omaavat henkilöt ja urakoit-sijat.
Hirmuiset valotehot
Koiravedenkadun valai-sinten teho on 1050 lu-menia, eli erittäin kirkas. - Autokatokseen otimme 1100-lumeniset valaisimi-set, jotka ovat täysin riittä-vät, puhumattakaan 950 lumenin numerovaloista. Hyödyksi lasken senkin, että lamppuja ei kiinteän led-modulin ansiosta tarvitse vaihtaa, ilkivaltasuojaus on korkea ja valaisimet kestä-vät kaikissa sääolosuhteissa. Pihavalaisimilla on peräti 50 000 tunnin valonkesto.
- Energiansäästön määrä riippuu paljon siitä, miten valoja poltetaan. Meillä valot toimivat hämäräkytkimellä eli palavat pimeän aikaan. Kiinteistön kuluissa sähköllä on kuitenkin sen verran pie-ni osuus, että turvallisuus on tärkeämpää. – alp –
syötössä on sulakkeen lisäksi vika-virtasuojakytkin, paitsi kylmälaitteis-sa, sillä ne voivat vuotaa ja laukoa vikavirtasuojausta pois päältä. Tä-män vuoksi kylmäkalusteita ei suo-sitella pidettäväksi kylmissä tiloissa. - Jos pistorasiat eivät tunnu riittävän, voi tilalle vaihtaa neliosaisen pisto-rasian tai lisätä pistorasioita tarpeen mukaan. Pistorasian ohjaukseen voi lisätä myös ajastimen, jolloin sähkö on pistokkeessa päällä vain tietyn ajan.
Sähköverkkoon kytketty palovaroitin
varmin
Tv-pistokkeita on vanhoissa talois-sa yleensä liian vähän. Antenniver-kot ovat lisäksi ketjuverkkoja, joissa naapurin viallinen laite voi aiheuttaa itsellekin häiriöitä, tai naapuri voi an-tennirasian poistamalla katkaista tv:n antennisignaalin kokonaan. Sähkö-saneerauksessa siirrytään tähtiverk-koon, joissa jokaiseen huoneistoon tulee oma yhteytensä vahvistimelta. Antennipisteitä asennetaan vähintään yksi jokaiseen asuinhuoneeseen.
Puhelinverkko jätetään yleensä ennalleen, sillä lankapuhelimia käyte-tään vielä.
Datakaapelointi internet-yhteyk-siä varten noudattaa viestintäviraston yleiskaapelointiohjetta. Huoneistoon asennetaan oma kaapelointi talon da-tajakamolta. - Osakas voi taloyhtiössä jättäytyä pois kotinsa kaapeloinnista, mutta sitä en suosittele, sillä nykypäi-vinä datayhteys on välttämätön asun-toa myytäessä, Kosonen opastaa.
Uudenaikaista turvallisuustek-niikkaa on sähköverkkoon kytketty palovaroitin ja sitä Kosonen suositte-lee sähkösaneerauksen yhteydessä. Palovaroitin on varustettu pitkäikäi-sellä akulla, jota ei voi asukas itse vaih-taa tai irrottaa, vaan vain huoltoliike. Palovaroittimia on oltava vähintään yksi jokaista 60 neliötä kohden. Suo-siteltavaa olisi asentaa palovaroitin jokaiseen makuuhuoneeseen.
Rantakaisla vaihtoiulkovalaistuksen ledeihin
� Kiinteistöviesti 1/2018
Sähkökorjaukset
Mitä sähköön liittyviä parannuksia voi tehdä, vaikka isoa remonttia ei olisikaan tulossa?
- Taloyhtiöiden yleisimpiä sähkökorjauksia ovat valaistukset ja niiden ohjaukset, autolämmityk-sen parantamiset ja saattolämmi-tykset eli rännien ja räystäskouru-jen sulanapitojen korjaukset sekä rappukäytävien ja yleisten tilojen valaistuksen ja pihavalaistuksen kohentaminen, Elias Puputti ker-toi.
- Kun rappukäytävien valais-tusta ohjauksineen uusitaan, kus-tannustehokkainta on muuttaa valaisimet liiketunnistimella va-rustetuiksi ledivalaisimiksi. Tällöin ei tarvita uusia kaapelointeja, eikä tarvitse odottaa LVIS-remonttia.
Ledivalaistuksen etuna on, että se syttyy nopeammin kuin energiansäästölamppu, tuo oikeas-ti energiansäästöä ja syttyy sinne, missä liikutaan. Porraskäytävissä liikkuminen muuttuu helpommak-si ja turvallisemmaksi, kun valoa on riittävästi.
Jos tyytyy vaihtamaan vain polttimon lediksi, voi valo jäädä pistemäiseksi. Siksi kannattaa uu-sia koko valaisin.
Luotettavimmilla toimittajilla on Suomen Sähköurakoitsijaliiton antama STUL-takuu, joka kattaa myös takuuaikana rikkoontuneen tuotteen mahdollisen vaihdon.
Ledivalaisimen valoteho voittaa monin verroin entiset hehkulamput. - Esimerkiksi van-hassa kohteessa 40 watin vanhat hehkulamppuvalaisimet antoivat käytäville vain 5 luxin valaistusvoi-makkuuden. Kun ne vaihdettiin 12 watin uusiin ledivalaisimiin, valais-tusvoimakkuus nousi heikoimmis-
sakin kohdissa 30 luxiin. Uudis-kohteissa suositus käytävissä on lähes 100 luxia.
Yleisöstä kysyttiin, onko ledi-lampuissa merkkikohtaisia eroja. - Kyllä on. Tavallisista kaupoista saatavat halvimmat ledilamput saattavat olla lyhytikäisempiä kuin melkein kaikilla valmistajilla olevat ammattilaissarjat.
Ledit tulleet elohopealamppujen
tilalle
Pihavalaistuksessa on edelleen käytössä vanhoja elohopealamp-puja, jotka poistuivat markkinoil-ta vuonna 2015. Niitä ei enää rik-koontuneen tilalle saa, joten tilalle on vaihdettava monimetallilamppu tai vaihtaa valaisin nykytekniik-kaan ja asentaa tilalle ledivalaisin.
Pihavaloja uusittaessa vaih-toehtona on vaihtaa koko valaisin pylvään päähän tai pelkkä valon-lähde.
Jos valaisin on hyvässä kun-nossa, voidaan valonlähde päivit-tää ledilampuksi uusimatta koko valaisinta, mutta jos vaihtaa pelkän valonlähteen, on suositeltavaa ohit-taa valaisimen kuristin. Kuristin on välttämätön komponentti eloho-pea- ja monimetallinvalaisimien toiminnalle, mutta ledilamppuun sitä ei enää tarvita.
- Koko valaisimen vaihdolla paranee valaistuksen ilme, vaikka vanhat pylväät jäävätkin, Puputti suosittaa.
Energiansäästöä laskiessa esimerkiksi 80 watin elohopea-lamppu vastaa 20 watin lediä, te-
honkulutus putoaa neljännekseen entisestä.
Sähköautot jo tätä päivää
Tällä hetkellä Suomessa on 1289 täyssähköautoa, joista Pohjois-Sa-vossa 14. Latauspisteitä tarvitsevi-en täyssähköautojen ja ladattavien hybridien määrä kasvaa koko ajan. Trafin mukaan ladattavia hybri-dejä oli liikenteessä vuoden 2015 loppuun mennessä 966, vuoden 2016 loppuun mennessä määrä oli kasvanut 2441:een ja vuoden 2017 loppuun mennessä määrä oli yli tuplaantunut edellisvuoteen, 5729:ään.
Finteco on asiantuntija säh-köautojen latauspisteiden suun-nittelussa ja toteutuksessa. Yritys selvittää pyydettäessä kiinteistön nykyisen sähköautojen lataukseen käytettävissä olevan sähköteho-reservin ja mahdollisuuden lisätä autonlatauspisteitä. Kartoituksen tekemistä helpottavat kiinteistön sähkökuvat sekä sähkönkulutustie-dot, mutta se on mahdollista tehdä ilman niitäkin.
Lataukseen eri vaihtoehtoja
Halvin tapa toteuttaa sähköauton latauspiste on muuttaa tavallinen autolämmitystolppa sähköauton la-taukseen soveltuvaksi, energiamit-tarilla varustetuksi latauspisteeksi, mutta siinä auto latautuu hitaasti; 100 km matkaan pitää ladata 6-12
Taloyhtiön yksittäisiä sähköparannuksia
KUVA
: AN
NA
-LIIS
A P
EKKA
RIN
EN
tuntia. Teho hidaslatauksessa on 1,3 - 2,3 kW.
Varsinaiset sähköauton la-taukseen tehdyt latauspisteet ovat suuremmilla lataustehoilla 3,4 kilowatista 22 kilowattiin asti. Latausasemia on erilaisia. Kun asemaa aletaan hankkia ta-loyhtiöön, kannattaa asemassa olla latauspistoke kaapelin si-jaan, jolloin sillä on mahdollista ladata molempien lataustyyppi-en, type 1:n ja type 2:n sähkö-autoja. Myös energiamittauksen lisäys on aina järkevää, mikäli la-tausasema kytketään taloyhtiön sähköihin.
Latausasemia on myös käyttäjätunnistuksella ja älyk-käillä ohjauksilla varustettuina. Käyttäjätunnistuksella toimivas-sa lataustolpassa hankkijalla on mahdollisuus määrittää, minkä hintaista asemasta ladattu sähkö on. Käyttäjäkohtainen laskutus vaatii mobiiliyhteyden ja verkko-palvelun. Älykkään järjestelmän etu useita asemia rakennettaes-sa on, että järjestelmä osaa ra-joittaa virran kulutusta, koska tolpat osaavat keskustella kes-kenään. Tällöin latausasemien huipputehoa voidaan rajoittaa, mikä vähentää kiinteistön säh-köverkon vaatimuksia.
Jos sähköautoja on kymme-nittäin, se vaatii laajan saneera-uksen ja uuden sähköliittymän. Yhden tai muutaman latauspis-teen pisteen lisäys kiinteistön sähköverkkoon onnistuu usein ilman mittavia muutoksia.
(Kiinteistöviesti 4/2017: Päätöksenteko taloyhtiöissä sähköautojen
latauspisteiden hankinnassa).
Kiinteistöviesti 1/2018 �
KUVITUSKUVAT: ELIAS PUPUTTI
8 Kiinteistöviesti 1/2018
K u o p i o l a i n e n Asunto Oy Kuo-
pion Mäkikatu 3 päätti laittaa ker-ralla kaiken kuntoon. Vuonna 1960 valmistuneessa kuusikerroksisessa, kaksirappuisessa talossa tehdään kevään aikana perinteisen tavan putkiremontti, jossa viemärit ja vesijohdot sekä sähköt uusitaan, porraskäytävissä laatat uusitaan, seinä- ja kattopinnat maalataan, huoneistojen kerrostaso-ovet ja kyl-pyhuoneet uusitaan, kellarikerrok-sen tilajärjestelyä muutetaan toimi-vammaksi, saunaosasto uusitaan, taloon laitetaan lämmöntalteenot-tojärjestelmä ja lämmönjakohuo-ne lämmönsiirtimineen uusitaan. Pisteenä iin päälle uusitaan katto. Lisäksi tehdään lämmönjako- ja iv-verkoston korjauksia sekä sisä-pihan uusiminen.
Erityistä tässä peruskorjauk-sessa on toteutustavaksi valittu yh-teistoimintaurakka, joka lienee laa-tuaan ensimmäinen kuopiolaisissa taloyhtiöissä.
Yhteistoimintaurakassa ura-koitsijat otetaan mukaan jo suun-nitteluvaiheessa. Yhteistyön suu-rimmat hyödyt ovat kaikille yhteiset tavoitteet ja ennustettavuuden para-neminen. Budjetissa ja aikataulussa pysytään ja lopputulos on laadukas ja suunnitelmien mukainen.
Syntyy laatua ja säästöjä
Mäkikatu 3:ssa on 51 asuntoa ja kuusi autotallia. Lukuun ottamatta ikkunoiden vaihtoa ja parvekkei-den maalausta ei mitään suurem-pia korjauksia oltu tähän men-nessä tehty. Riskirakenteet, kuten lattialämmitys käyttöveden kautta,
katon huono kunto sekä kylpyhuo-neiden kunnon vaihtelevuus, no-peuttivat remonttipäätöstä.
Taloyhtiössä oli aloitettu put-kiremontin valmistelu valitsemal-la hankesuunnittelua ja projektia vetämään Kari Hiltunen Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:stä. Hän totesi heti, että pelkkä käyttöve-siputkien uusiminen ei riitä, sillä kattovuotojakin jo oli.
Kun hankesuunnitelma val-mistui, se esiteltiin yhtiökokouk-
sessa keväällä 2017, ja Hiltunen ehdotti uutta yhteistoimintaurakan toteutusmallia, jonka taloyhtiö päät-ti ottaa tarkasteluun. Tavoitehinta oli runsaat 1000 euroa neliölle.
- Yhteistoimintaurakassa haetaan etua nimenomaan tilaajalle. Hanke-suunnittelija osaa kyllä laskea kus-tannukset ja arvioida työn keston, mutta kun urakoitsija työn toteutta-jana lupaa aikataulun ja laadun pi-tävän, se vakuuttaa osakkaat ja sa-malla se sitouttaa urakoitsijan.
Yhteistoimintaurakka purkaa luutuneita toimintamalleja
- Kun urakoitsija on mukana jo suunnitteluvaiheessa, koituu säästöjä taloyhtiölle ja aikataulut nopeutuvat, kertovat Ilja Knuutinen, Kari Hiltunen, Kai Seppänen, Pauli Hartikainen ja Jari Ruotsalainen.
Korjausurakat
KUVA
: AN
NA
-LIIS
A P
EKKA
RIN
EN
Kuopio
Kiinteistöviesti 1/2018 �
Yhteistoimintaurakassa vii-västyssakko konkretisoituu, sillä jos asunto ei valmistu sovitusti, kus-tantaa urakoitsija tilapäisasunnon. Sama pätee autotalleihin. Takuuaika työlle on tavallista pidempi, kahden vuoden sijasta kolme vuotta.
Urakoitsija mukaan jo suunnitteluvaiheessa
Yhteistoimintaurakka kilpailutettiin ja kaikki kuusi alustavan tarjouksen antajaa haastateltiin ensimmäisel-lä kierroksella. Jatkoon päässeistä kahdesta taloyhtiö valitsi Kumoni Oy Sisä-Suomen ja päätti tehdä sen kanssa yhteistoimintasopimuksen suunnitteluvaiheesta. Yhteistoimin-tana tehtiin tilaajan suunnittelijava-linnat ja suunnittelu alkoi elokuussa 2017, jota kesti marraskuulle. Sinä aikana tehtiin myös asbestikartoitus. - Kokouksia pidettiin ja tehtiin kiin-teistökierroksia, kokenut urakoit-sija voi nähdä ongelmakohdat jo rakenteiden päältä, vastaava työn-johtaja Kai Seppänen kuvaa.
Valmiit suunnitelmat esitel-tiin yhtiökokouksessa 1.11, jossa päätettiin suunnitelmien hyväksy-misestä ja työn toteutuksesta yh-teistoimintaurakkana Kumoni Oy Sisä-Suomen kanssa.
- Lisäpäätöksenä yhtiökokous päätti myös pihan saneerauksesta, mikä jatkoi urakka-aikaa yhdellä kuukaudella, isännöitsijä Ilja Knuu-tinen kertoo.
Urakkasopimus allekirjoitet-tiin joulukuun lopulla.
Onnistuminen näkyy tekijöiden tilipussissa
Toteutusaikataulu on kuopiolaisit-tain poikkeuksellisen lyhyt. Työ al-koi 8.1.2018 yleisten tilojen sanee-rauksella ja jatkui helmikuun alussa 20-asuntoiseen B-portaaseen. Sen toteutusaika on 8 viikkoa, 30-asun-toisen A-portaan 12 viikkoa. Asuk-kaat ovat evakossa kunkin porras-käytävän korjauksen ajan.
Peruskorjaus on valmis kesä-kuun loppuun mennessä, pihatöi-neen heinäkuun loppuun. Vesikatto tehdään maalis-huhtikuussa, vas-toin yleisiä käsityksiä siitä, että kat-toja voi uusia vain kesällä.
- Kuopiossa ongelmana on, että kaikki työmaat alkavat keväällä ja loppuvat syksyllä. Koska pystyim-me aloittamaan poikkeavaan ajan-kohtaan, pystyimme lupaamaan tiukan aikataulun. Se on tilaajalle taloudellisesti järkevää ja takaa meille ammattitaitoiset työntekijät, Seppänen selvittää.
Talvirakentamisessa ilman-kosteus on pieni, siksi myös raken-teet kuivuvat nopeammin ja var-memmin.
Valvoja Pauli Hartikainen toteaa urakan käynnistyneen eri tavalla kuin yleensä, reklamaatioita ei ole tullut ja työntekijät ovat sitou-tuneita.
- He tekevät monitoimiurak-kaa, jolloin myös työntekijät suun-nittelevat niin omien kuin muiden-kin työvaiheiden etenemistä. Mitä sujuvammin työt etenevät kaikilla, sitä paremmin työntekijät myös an-saitsevat, työmaamestari Jari Ruot-salainen kertoo.
Pyritään yhteiseen päämäärään
Seppäsen mukaan perinteisen ura-kointitavan kipupisteet ovat olleet havaittavissa jo pitkään. Työmail-la on odottelua ja samojen töiden päällekkäistä tekoa, siksikin kus-tannukset kasvavat.
- On hyvä ravistella luutuneita toimintamalleja. Yhteistoimintame-nettelyssä kaikki mietitään valmiik-si, ja urakoitsija voi ohjata työtä suunnitelmallisemmin. Kokonais-urakoitsijana saamme valita itse myös LVI-, sähkö- ja purku-urakoit-sijan, jotka tavallisesti valitsee tilaa-ja. Toki tilaaja hyväksyy valinnat.
- Koska urakoitsijamme, ali-hankkijamme ja työntekijämme ovat jo aiemmin hyviksi todettu-ja, samalla aaltopituudella olevia,
homma toimii. Kaikki tekevät työtä saman päämäärän hyväksi, henki työmaalla on hyvä ja vastaukset ky-symyksiin saa nopeasti.
Hyvä henki näkyy työmaalla asukkaisiin asti. - Hyvännäköinen porukka ja ihan sanovat huomenta-kin! tuli eräänä aamuna hallituksen pj:n suusta, naurahtaa Ruotsalai-nen.
Kustannus arvioitua pienemmäksi
Erilainen urakkamalli kiinnostaa osakkaita. Yhtiökokouksiin tuli osallistuja lähes joka asunnosta, si-joittajatkin kiinnostuivat, heitä on lähes puolet osakkaista. Urakoitsi-jan mukanaolo jo suunnitteluvai-heessa konkretisoi hankkeen, sillä urakoitsija kävi jokaisessa asunnos-sa ja vastasi asukkaiden kysymyk-siin. Työn aikana viikkotiedotteet menevät sähköpostiosoitteellisille ja kaikille vähintään kerran kuussa kirjepostina, se vähentää yhteyden-ottoja.
Seppänen arvioi, että lopulli-set urakkakustannukset jäävät tällä mallilla hieman hankesuunnittelu-vaiheessa arvioitua pienemmäksi. - Olemme tässä voineet hyödyntää kokemuksiamme. Tämä talotyyppi, jossa päällekkäiset asunnot ovat sa-manlaisia, on suosiollinen tällaiselle remontille.
- Tämä on alkusoittoa kehi-tykselle, jota kohti tulisi mennä, Hiltunen painottaa. Vastaavia onkin jo neuvottelun alla Kuopiossa. - Se vaatii vain uudenlaista avoimuut-ta, on päästävä irti ”näin on tehty ennenkin” -ajattelusta. Knuutinen lisää, että yhteistoimintaurakka on tulevaisuutta.
Voisiko toteutusmalli vähen-tää myöhempien takuukorjausten määrää? Seppäsen mukaan se on mahdollista, sillä jo materiaalivalin-noista lähtien urakoitsija noudattaa tiettyä laatutasoa. – alp –
10 Kiinteistöviesti 1/2018
Iisalmelainen Seppo Haaksi-
ala valittiin Vuoden Isännöitsijäksi joulukuussa. Pohjois-Savon Am-matti-Isännöitsijät ry teki valinnan ensimmäistä kertaa. Haaksiala on IPH-Isännöintipalvelut Oy:n toimi-tusjohtaja ja omistaja.
Palkitsemisen perusteena oli Haaksialan pitkä kokemus alalta. ”Lisäksi hän on saavuttanut alais-tensa ja kollegoiden luottamuksen ja on edistänyt isännöintialan tun-nettuutta alueella. Hän myös pyrkii jatkuvasti kehittämään digitaalisia ja sähköisiä resursseja isännöintia-lalla”, kirjoitti Savon Sanomat uuti-sessaan.
Hallittua laajentumista
Haaksiala perusti yhden miehen yrityksensä, Isännöintipalvelu S. Haaksialan, vuoden 1992 alussa. Vuonna 1997 perustettiin nykyinen IPH-Isännöintipalvelut Oy, jossa toisena osakkaana oli Sonkajärven Tilikeskus Oy. Vuonna 2000 Haaksi-ala osti Tilikeskuksen osuuden yri-tyksestä. Laajeneminen alkoi, kun vuonna 2009 IPH-Isännöintipalve-lut Oy osti Sonkajärven Tilikeskus Oy:n koko osakekannan ja vuonna 2016 Realia Isännöinnin liiketoi-minnan Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Saman vuoden lopussa toimitilat siirtyivät Pohjolankadun varteen. - Realian konseptiin Iisalmi ja Kiu-ruvesi olivat pieniä, minulle eivät. Ja täällä tykätään paikallisista toi-mijoista.
Nyt IPH-Isännöinnin toimi-alueena on koko Ylä-Savo. Toimis-tot ovat Iisalmessa, Kiuruvedellä ja helmikuun alusta Lapinlahdella,
ja Sonkajärven Tilikeskus Oy:n toi-misto Sonkajärvellä.
Yrityksissä työskentelee Haaksialan lisäksi 6 isännöitsijää, 4 kirjanpitäjää ja 1 palvelusihteeri. IPH-Isännöinti lienee alansa suu-rin toimija alueellaan. Yritysten yh-teenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2017 noin 700 000 euroa.
Tykätty työnantaja
Vuoden Isännöitsijä ei tiennyt va-linnastaan ennen kuin valintapäi-vänä. Ehdokkaita saivat asettaa kaikki Pohjois-Savon Ammatti-Isännöitsijöiden jäsenet, Haaksia-laa ehdotti hänen oma henkilökun-tansa. Hyvältä tunnustus tuntui 33 vuoden isännöitsijätyön jälkeen. - Lienenkö poikkeuksellinen yrittä-jänä, koska otan ensiksi työntekijät huomioon. En halua kiskoa omaa hyvinvointiani työntekijöiden sel-känahkasta. Olen samanlainen työntekijä kuin muutkin, en johta-ja. En vahdi työaikoja, kunhan työt on tehty. Meillä kännykät eivät vält-tämättä napsahda kiinni kello 16, sillä väkemme on sitoutunutta ja motivoitunutta. Lomat järjestäm-me keskenämme sopien.
Tämän vahvistaa kahvihuo-neeseen pistäytynyt isännöitsijä Tarja Rönkä. - Seppo on tykätty työnantaja, aamulla on kiva lähteä töihin. Työilmapiiri on kiva ja työ-tään saa tehdä vapaasti. ”Pomo ei hengitä niskaan”, mutta tarvittaes-sa saa neuvoja ja apua.
Yrittäjähenkisyys oli alun pe-rin syynä Haaksialan alalle tuloon. - En tykkää kellokorteista, vaan haluan rytmittää työni itse. Ja oma yritys on oma yritys. Paljon on työ-tä tehty, viimeiset vuodet 11 tun-nin työpäiviä.
Silti hänestä paistaa tyyty-väisyys yrittäjyyteen. Maltillinen kasvukin on mahdollista. - Olen huomannut, että muutkin kuin minä pystyvät tekemään. Hyvän henkilökuntani ansiosta minun oli-si helppo jäädä pois. Ehkä 2–3 vuo-den päästä voisin siirtää yrityksen jo henkilökunnan hoidettavaksi.
Omistuksensa hän aikoo kui-tenkin säilyttää.
Isännöitsijän oltava lähellä ihmistä
Isännöitsijän työn muuttumisen kuvaa Haaksiala näin: - Kun tulin alalle 1980-luvun puolessa välissä, oli asunto-osakeyhtiölaissa vain 28 pykälää. Rinnalla täydensi osake-yhtiölaki. Nyt uusimmassa asunto-osakeyhtiölaissa on 314 pykälää.
Kehitys on mennyt oikeaan suuntaan, joskin velvollisuudet ovat suuresti kasvaneet. - Kyllä työn voisi helpomminkin hoitaa. Byrokratiaa on paljon, eikä maa-laisjärjen käyttöä kaikissa asioissa sallita. Esimerkiksi asukkaat teke-vät lain kirjainta noudattaakseen turhia remontti-ilmoituksia ja nii-den käsittely vie aikaa. Asbestilain rajoittavuutta kritisoin edelleen. Lain vaatimukset hidastavat toi-mintaa ja tuovat turhaa paperiso-taa ja kustannuksia.
Perinteinen miesvaltainen isännöintiala on naisistunut. Haak-sialan viimeisimmässä rekrytoin-nissa oli hakijoista yli puolet naisia. - Sukupuolella ei ole merkitystä työn hoidossa, vaan soveltuvuudel-la ja osaamisella. Enää ei päde se, että vain mies ymmärtää tekniikas-ta. Työnkuva on laajentunut ja kon-sulttiapua voi käyttää. En ole huo-
Vuoden Isännöitsijäsatsaa henkilöstöön
Iisalmi
Isännöinti
Kiinteistöviesti 1/2018 11
mannut, että taloyhtiötkään enää vaatisivat vain miesisännöitsijää.
Eikä isännöitsijän parane enää herrastella puvussa ja solmiossa 70-luvun tapaan, jolloin ammatti-isännöitsijöiden ammattikunta oli uusi. - Silloin työnantaja osti puvun ja solmion, koska isännöitsijän piti antaa virallisen etäinen kuva. Nyt sellainen ei tule kuulonkaan - isän-nöitsijän pitää olla lähellä ihmistä. Ja se on hyvä, sillä asiakkaamme ovat kavereitamme ja ystäviämme.
Talon ilmapiirin tekevät asukkaat
Mitä paremmat suhteet isännöit-sijän, osakkaiden ja hallituksen välillä on, sen helpompaa yhteis-työ on. Toimimatonta se on, jos päätöksissä ei pysytä tai pidetään turhia kokouksia. Kokous on turha silloin, jos mitään ei päätetty tai jo tehty päätös halutaan kohta uu-delleen käsiteltäväksi. Haaksiala toivoisi hallituksilta aktiivisuutta isännöitsijään päin, eikä aina vain
päinvastoin. - Muistutamme aina, että meillä saa käydä vaikka ilman asiaakin!
Taloyhtiön ilmapiiriin voi isännöitsijä vaikuttaa vain rajoite-tusti. - Kerran minulla oli hoidetta-vana kaksi vierekkäistä, samanlais-ta taloa. Toisessa talossa asukkaat välttivät kontaktia viimeiseen asti, vaikka olisin seisoskellut pi-hamaalla, toiseen taas ei kiireen kanssa kannattanut mennä, siel-lä oli asukkailla niin paljon asiaa. Hiljaisessa talossa kaikki haluttiin jättää isännöitsijän vastuulle, osal-listuvassa asukkaat olivat avoimia. Yleensäkin jos taloilla joku minua kutsuu kahville, minä lähes aina menen!
Iisalmessa pienet palkkiot
Iisalmessa isännöintipalkkiot ovat Haaksialan mukaan matalat, kos-ka taloyhtiöt ovat pieniä ja niissä maksajia vähän, vaikka isännöit-sijälle työn määrä on lähes sama.
Isännöitsijällä on oltava hoidos-saan 25–30 taloyhtiötä, jotta työstä saa kannattavaa.
Yhteistyö kiinteistönhuolto-yhtiöiden kanssa on kohtuullista. Talviaikaan isännöitsijä saa va-lituksia lumitöiden teon tasosta, mutta siihen voi asukas itsekin vai-kuttaa. - Lumet kannattaa putsata auton päältä peruuttamalla auto vapaalle pihalle ensin. Siitä on ta-lohuollon hyvä aurata lumet pois, vinkkaa Haaksiala.
Ja osaisivatko asukkaat toi-mittaa huollolle kuuluvat asiat heille suoraan, eikä suotta pyörit-tää niitä isännöitsijän kautta. Näin asukas saa saman tien sovituksi asian loppuun saakka.
Asukasviestintää Haaksiala hoitaa sähköpostilla ja kirjeitse, ja äkillisissä tarpeissa laittaa talon ulko-oveen tiedotteen. Siitä sen kaikki huomaavat, sillä ilmoitus-taulut usein ohitetaan vilkaisemat-takaan. - WhatsApp- ja facebook-ryhmät eivät ole vielä meidän taloyhtiöissä käytössä. Vanhalle sukupolvelle voi kännykkäkin olla vieras väline. – alp –
- IPH-Isännöinnin päätoimisto on Iisalmessa Pohjolankadun varrella, muut toimistot ovat Kiuruvedellä ja Lapinlahdella ja Sonkajärven Tilikeskus Sonkajärvellä, kertoo toimitusjohtaja Seppo Haaksiala.
KUVA
: AN
NA
-LIIS
A P
EKKA
RIN
EN
1� Kiinteistöviesti 1/2018
Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistönpitoon tulossa verkkosovellus
Asunto-osakeyhtiöiden suunnitelmallinen kiin-teistönpito on heikolla tasolla, vaikka asunto-
osakeyhtiölaki velvoittaa yhtiön hallinnon esittämään vuosittain selvityksen seuraavien viiden (5) vuoden kunnossapitotarpeesta. Kiinteistöliiton korjausrakenta-misbarometrien mukaan alle 60 prosenttia liiton jäsenkunnasta on laatinut lakisääteisen kunnossapi-totarveselvityksen tai kunnossapi-tosuunnitelman. Muiden kiinteis-tönpitoon liittyvien työvälineiden hyödyntäminen on vielä tätäkin alhaisemmalla tasolla.
Kiinteistönpidon työvälinei-den ymmärrettävyys ja helppo-käyttöisyys ovat avainasemassa, kun kiinteistö- ja rakennusalalla
pohditaan niiden kehittämistä. Kiinteistöliiton jäsenkunnalle teh-dyn kyselytutkimuksen mukaan kiinteistönpidon työvälineitä pi-detään toimivina, mutta niitä ei hyödynnetä käytännössä. Kysely-tutkimuksesta tehdyn analyysin mukaan osakkaat ja isännöitsijät eivät välttämättä ymmärrä kiin-teistönpidon keskeisten työvälinei-den ja käsitteiden eroja, sisältöä ja merkitystä.
Rakennustieto Oy julkisti 2008 Kiinteistön rakennusosien ja talotekniikan käyttöikälaskurin jonka avulla pyrittiin edistämään suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Excel-pohjainen laskuri on todet-tu käytännölliseksi työvälineeksi, mutta sen käytettävyydessä ja hyö-dynnettävyydessä on haasteita.
Kiinteistöliitto, Rakennustie-tosäätiö RTS sr ja Rakennustieto Oy ovat tarttuneet laskurin kehit-tämishaasteeseen. Kiinteistöliiton jäsenille on valmisteilla verkkoso-vellus kunnossapitotarveselvityk-sen ja kunnossapitosuunnitelman laadintaan. Sovelluksen keskeise-nä tavoitteena on helpottaa asun-to-osakeyhtiön hallitusta suun-nitelmallisen kiinteistönpidon edistämisessä. Verkkosovelluksen kehitystyö on allokoitu vuosille 2017 - 2018 jonka jälkeen sen hyö-dyntämiseen järjestettäneen liiton jäsenkunnalle suunnattua koulu-tusta.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta.
Kiinteistöliitto tutkii ja kehittää
KUVA
: KIIN
TEIS
TÖLI
ITTO
Avustus liikkumisesteen poistamiseksi (esteettömyysavustus)
Kiinteistöliitto tyytyväinen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin etenemiseen
Kiinteistöliitto on hyvillään suunnasta, johon EU:n di-rektiivi rakennusten ener-giatehokkuudesta etenee.
Direktiivi vauhdittaa muun muassa sähköautojen latauspis-teiden syntymistä velvoittamalla kiinteistönomistajia rakentamaan latauspisteet mahdollistavaa infra-struktuuria uudisrakentamisessa ja tietyissä laajamittaisissa kor-jauksissa, joissa olisi muutenkin luonnollista pohtia myös latauspis-teiden toteuttamista.
Direktiivin mukaan uusiin tai laajasti korjattaviin asuinraken-nuksiin, joissa on yli 10 pysäköin-tipaikkaa, tulee asentaa putkitus sähkökaapelointia varten siten, että jokaiseen pysäköintipaikkaan on mahdollista myöhemmin asen-taa sähköautojen latauspiste.
Direktiivi edellyttää tietyin reunaehdoin latauspisteiden mah-dollistamista myös muiden kuin
asuinrakennusten uudisrakenta-misessa ja laajojen korjausten yh-teydessä. Muissa kuin asuinraken-nuksissa riittää, että sähköautojen latauspisteitä asennetaan yksi ja mahdollistetaan asentaminen vä-hintään joka viidenteen pysäköin-tipaikkaan.
Jäsenmaille väljyyttä direktiivin tulkintaan
Kiinteistöliitto pitää tärkeänä sitä, että EU:n direktiivi antaa jä-senmaille riittävää väljyyttä luoda omiin lähtökohtiinsa soveltuvaa fiksua lainsäädäntöä. Direktiivi mahdollistaa myös kansalliset toi-met kustannustason kohtuullisena pitämiseksi, eikä velvoita raken-tamaan valmiuksia latauspisteil-le esimerkiksi tapauksissa, joissa autopaikat ovat rakennuksesta
erillään, eikä korjaushanke liity py-säköintipaikkoihin tai niiden säh-köihin.
- Suomen kannalta on tärke-ää, että direktiivi antaa mahdol-lisuuden erotella esimerkiksi ra-kennuksen sisällä ja ulkopuolella olevat autopaikat, sanoo Kiinteis-töliiton energia- ja ilmastoasioista vastaava johtava asiantuntija Petri Pylsy.
Pylsyn mielestä nyt on tärke-ää jatkaa hyvää yhteistyötä ja vuo-ropuhelua eri sidosryhmien kesken direktiivin jalkauttamisessa.
- Norminpurkutalkoiden hen-gessä on hyvä muistaa, ettei kan-sallisessa lainsäädännössä tule toteuttaa direktiivin vaatimuksia tiukempaa linjaa, Pylsy muistuttaa.
Direktiivi tarvitsee vielä lo-pullisen hyväksynnän Euroopan parlamentilta. Määräaika direktii-vin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä on 20 kuukautta.
Esteettömyysavustuksella tarkoitetaan avus-tusta liikkumisesteen poistamiseen. ARA myöntää avustusta sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, millä tehdään mahdolliseksi lii-
kuntarajoitteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä ole-viin asuntoihin tai muihin tiloihin.
Avustettavia toimenpiteitä liikkumisesteen pois-tamiseksi voivat olla esimerkiksi ulko-ovien leven-täminen, kulkuluiskien-, kaiteiden- tai porrashissin rakentaminen. Tavoitteena on saada esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta rakennukseen tai siinä ole-
viin asuntoihin ja yhteistiloihin. Apuvälineitä, kuten rollaattoria tai pyörätuolia käyttävillä on oltava estee-tön kulkumahdollisuus rakennuksessa.
Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Avustuksen myöntää ARA.
Päätös avustuksen myöntämisestä on lähtökoh-taisesti saatava ennen töiden aloittamista.
http://www.ara.fi/fi-FI/Lainat_ja_avustukset/Korjausavustukset/Esteettomyysavustus
Kiinteistöviesti 1/2018 1�
1� Kiinteistöviesti 1/2018
Suomessa on jo useita kymmeniä taloyhtiöitä, jois-sa tupakointi on
viranomaisen päätöksellä kielletty huoneistoparvek-keilla tai -pihoilla.
Kiinteistöliiton alu-eelliset jäsenyhdistykset kartoittivat viranomaisten tekemiä tupakointikielto-päätöksiä eri puolilta maa-ta, ja selvityksestä ilmeni, että kiellon on saanut jo ainakin 76 kerros- ja rivi-taloyhtiötä. Selvitys ei kata kaikkia paikkakuntia, jo-ten luvut ovat ainoastaan suuntaa antavia.
Parveketupakointi-kiellon hakemisen mahdol-listava lainsäännös tuli sovelletta-vaksi tammikuussa 2017. Taloyhtiö voi hakea tupakointikieltoa pai-kalliselta viranomaiselta yhtiöko-kouksen enemmistöpäätöksellä. Määrätyt kiellot ovat käytännössä seurausta viime kevään yhtiökoko-uksissa tehdyistä päätöksistä.
- Tupakointikieltopäätösten määrä on jäänyt viime vuonna mal-tilliseksi, kuten ennakoimmekin. Moni taloyhtiö on päättänyt jäädä seuraamaan tilannetta ja sitä, että oman kunnan viranomaiselta saa-daan tietoa prosessin sujuvuudes-ta ja hintatasosta, sanoo Kiinteistö-liiton päälakimies Jenni Hupli.
Jo voimaan tulleiden kielto-jen lisäksi viranomaisilla on par-haillaan käsiteltävänä yli 60 tupa-
kointikieltohakemusta eri puolilla maata.
Eniten kieltopäätöksiä on tehty suurissa kaupungeissa: Hel-singissä 15, Tampereen seudulla 11, Turussa yhdeksän ja Kuopiossa kuusi. Kainuun maakunnassa yh-tään kieltohakemusta ei ole vielä edes vireillä.
Kiellon hinta vaihtelee
Tupakointikiellon viranomaiskä-sittelyn hinta vaihtelee paikkakun-nittain. Kustannuksiin vaikuttaa mm. viranomaiskäsittelyn vaatima työaika, joten taloyhtiön kannattaa valmistella tupakointikieltohake-
muksensa huolellisesti. Kiinteistö-liiton tietoon tulleissa kieltopäätök-sissä hintahaarukka on vaihdellut yleensä noin 500 ja 1500 euron vä-lillä. Lisäksi loppukustannukseen on laskettava isännöinnin perimä palkkio, yhtiökokouskustannuk-set sekä käräjäoikeuden antaman lainvoimaisuustodistuksen kus-tannukset.
- On suositeltavaa, että talo-yhtiö ottaa yhteyttä asiaa paikka-kunnalla hoitavaan viranomaiseen jo ennen tupakointikiellon haku-prosessin aloittamista. Etukäteis-valmistelu vähentää tupakointi-kiellosta koituvia kustannuksia ja nopeuttaa hakemuksen viran-omaiskäsittelyä, Jenni Hupli neu-voo.
Parveketupakointikielto määrätty lähes 80 taloyhtiöön eri puolilla maata
Lainsäädäntö
Kiinteistöliiton nettisivut on avattu täysin uudistuneina. Verkkopalve-lu toimii eri päätelaitteilla ja nyt myös blogit löytyvät liiton sivuilta. Myös Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhdistysten sivut uudistetaan. Tutustu uusiin sivui-hin: https://www.kiinteistoliitto.fi.
Jäsensivut uudistettiin täysin, ja ne toimivat nyt liiton sivujen yhtey-dessä. Jäsensivuille pääsy edellyt-tää uutta rekisteröitymistä, johon jäsentalon edustaja tarvitsee jä-sennumeron ja hänen sähköpos-tiosoitteensa tulee olla kyseisen jäsenen yhteystahon tiedoissa jäsenrekisterissä. Huomaa, että vanhat jäsensivut Taloyhtio.net-palvelussa eivät enää ole käytössä, eikä niillä tunnuksilla pääse uusille jäsensivuille!
Jäsensivuille rekisteröityminen ja kirjautuminen tapahtuu Kiinteis-töliiton ja jäsenyhdistysten uusit-tujen verkkosivujen kautta. Voit re-kisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi taloyhtiösi jäsennumerolla, kun sähköpostiosoitteesi on merkitty jäsenrekisteriin kyseisen jäsentalon kohdalle. Jos sähköpostiosoitteesi ei ole vielä yhdistyksen tiedossa, ilmoita se yhdistyksen toimistol-le, [email protected] tai osoitteeseen [email protected].
Lisää jäsensivuista:
https://www.kiinteistoliitto.fi/ tietoajasensivuista/
Kiinteistöliiton uudet netti- sivut avattu!
Mahdollisuuksien remontti -kiertue työkaluja korjaushankkeiden toteuttamiseen
Kaikille avoin ja maksu-ton koulutusilta kor-jausrakentamisesta Mikkelissä 11.4. ja Kuo-
piossa 12.4.Korjaushanke on taloyh-
tiön hallinnolle haastava tehtävä. Taloyhtiön remontissa on hallit-tava tekniikka suunnitteluineen ja urakkakilpailuineen, juridiik-ka päätöksenteon vaiheineen ja sopimuksineen, rahoitustalous sekä viestintä osakkaiden ja asukkaiden suuntaan.
Kiinteistöliiton ja Kiinteis-töalan Kustannus Oy:n järjes-tämä, kaikille avoin Mahdolli-suuksien remontti -kiertue tuo taloyhtiöiden hallituksille ja isännöinnille tietoa kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentami-sen kokonaisuudesta. Koulut-tajina toimivat Kiinteistöliiton asiantuntijat, joiden luennoille pääsevät yleensä vain jäsentalo-yhtiöiden edustajat.
Avainsanoja taloyhtiön kiinteistönpidossa ovat suunni-telmallisuus ja avoimuus. Talo-yhtiön kannattaa päättää yhtei-sistä toimintatavoista ja kirjata ne strategiaksi.
- Korjaushankkeeseen ryhtyvän taloyhtiön on tärkeää hankkia pätevä projektinjohta-ja. Hankesuunnittelu kannattaa tehdä huolella, ja työmaata sekä lopputulosta on myös valvottava kunnolla, linjaa Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pyl-sy.
Korjaushanke on suuri ta-loudellinen ponnistus taloyh-tiön ohella yksittäisille osakkail-le. Sen vuoksi on tärkeää, että erilaisia rahoitusvaihtoehtoja pohdittaessa huomioidaan myös niiden vaikutukset vastikkeisiin.
- Ennen korjaushankkeen aloittamista on hyvä huoleh-tia, että myös vakuutukset ovat kaikilla osapuolilla kunnossa ja vakuutusturva riittävällä tasol-la, muistuttaa Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Kiinteistön ylläpitoon ja korjaushankkeisiin liittyvää pää-töksentekoa käy koulutuksessa läpi Kiinteistöliiton apulaispää-lakimies Kristel Pynnönen.
Tilaisuuden kutsu ja ohjel-ma takakannessa. Muista ilmoit-tautua!
http://www.kiinteistolehti.fi/mahdollisuuksienremontti/
MAHDOLLISUUKSIENREMONTTI
Remontit
Kiinteistöviesti 1/2018 15
1� Kiinteistöviesti 1/2018
Lainsäädäntö
Brysselin malli sähköautojen latauspisteiden määrän lisäämiseen taloyhtiöissä
Rakennusten energiate-hokkuusdirektiivin päi-vittäminen on likipitäen maalissa. Direktiiviehdo-
tuksesta on saavutettu sopu ja se vaatii vielä Euroopan parlamentin hyväksynnän voimaan astuakseen. Kiinteistöliittokin on seurannut ja osallistunut keskusteluun aktiivi-sesti alusta pitäen. Eräs kiinnosta-va asia on ollut mahdolliset vaati-mukset sähköautojen latausinfralle taloyhtiöissä. Me Kiinteistöliitossa olemme halunneet luottaa markki-naehtoisuuteen myös tässä asiassa. On ilo huomata direktiiviehdotuk-sen kehityskaaren kulkeneen tältä osin lähemmäs kannattamaamme ratkaisua.
Asuinrakennusten osalta di-rektiiviehdotus edellyttäisi varau-tumaan uusissa ja tietynlaisten laajamittaisten korjausten kohtee-na olevissa rakennuksissa, joissa on yli 10 pysäköintipaikkaa, myö-hemmin asennettaviin sähköauto-jen latauspisteisiin. Vaatimukset kohdistuisivat sekä rakennuksen sisällä oleviin että ulkopuolella si-jaitseviin, fyysisesti rakennuksessa kiinni oleviin (physically adjacent to the building) pysäköintipaik-koihin. Käytännössä taloyhtiöissä tämä tarkoittaisi putkituksen ra-kentamista siten, että jokaiselle pysäköintipaikalle on mahdollista myöhemmin asentaa tarvittava kaapelointi ja latauspisteet.
Millaisissa remonteissa lanke-aisi velvoite edistää latauspisteiden rakentamista? Perusedellytyksenä on laajamittainen korjaushanke.
Lisäksi korjausten olisi kohdistut-tava joko pysäköintipaikkoihin, rakennuksen sähköjärjestelmään (pysäköintipaikat rakennuksen sisällä) tai pysäköintipaikkojen sähköinfraan (pysäköintipaikat ra-kennuksen ulkopuolella). Direktii-viehdotus antaisi mahdollisuuden myös poiketa vaatimuksista, jos kustannukset olisivat enemmän kuin seitsemän prosenttia koko laajamittaisen korjauksen kustan-nuksista.
Direktiiviehdotus antaa hyvän mahdollisuuden fiksun kansallisen lainsäädännön toteuttamiselle. On ollut hienoa nähdä eri toimijoiden - aina suomalaisista europarla-mentaarikoista ministeriöiden vir-kamiehiin – halukkuus keskustella ratkaisukeskeisesti ja rakentavasti sähköautojen latauspisteiden edis-tämisestä taloyhtiöissä. Toivotta-vasti hyvä ja rakentava keskustelu jatkuu jalkautettaessa vaatimuksia
lainsäädäntöömme. Tärkeää on pitäytyä direktiivin vaatimuksissa normienpurkutalkoiden hengessä. Hyvät ja asiakaslähtöisesti kehi-tetyt ratkaisut tekevät kyllä kaup-pansa ilman lainsäädännönkin tuomaa pakkoa!
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton joh-tava asiantuntija
(energia ja ilmasto) Petri Pylsy.
Luelisää:Direktiiviehdotus 25.01.2018 (ST 5562 2018 INIT - 2016/0381 (COD))
Kiinteistöjen latauspisteet kuntoon -opas
Avustus sähköajoneuvojen latausinfraan haettavaksi syksyllä
KUVA
: KIIN
TEIS
TÖLI
ITTO
Kiinteistöviesti 1/2018 1�
Sähköajoneuvoja ladataan pääasial-lisesti kotona. On-kin ensiarvoisen
tärkeää, että myös asunto-osakeyhtiössä lataaminen onnistuu ja on turvallista. Myös valtion talousarvi-ossa latauspisteiden tarve on nyt huomioitu. Lataus-pisteiden edellyttämiin kiinteistöjen sähköjärjestelmiin kohdistuviin muutoksiin on varat-tu yhteensä 1,5 miljoonan euron määräraha.
Avustuksen myöntämisen eh-dot tulevat täsmentymään kevään 2018 aikana. Kevään aikana anne-taan myös hakuohje, joka tullaan julkaisemaan ARA:n verkkosivuil-la. Tavoitteena on, että avustuksia voisi hakea elokuussa 2018. Avus-tuksen myöntää ARA.
Tuleeko avustus vaikuttamaan myös päätöksentekome-nettelyyn sitä hel-pottavasti, jää nähtä-väksi. Vielä on liian aikaista sanoa mitään ehdottoman varmaa, kun ei ole tiedossa paljonko yksittäinen taloyhtiö avustusta
voi saada ja mihin avustusta tar-kalleen ottaen myönnetään.
Uudistusten osalta päätök-sentekomenettelyyn vaikuttaa se, muodostuuko osakkaan maksu-velvollisuus kohtuuttomaksi ja toisaalta se, saatetaanko kiinteistö tai rakennus uudistuksella vastaa-maan kunkin ajankohdan tavan-mukaisia vaatimuksia.
Osakkaiden maksuvelvolli-suutta avustukset tulevat ainakin
jossain määrin alentamaan. Säh-köajoneuvojen lisääntyessä lataus-pisteiden rakentaminen tulee talo-yhtiöissäkin vastaavasti koko ajan lisääntymään. Jo tällä hetkellä la-tauspisteiden rakentamispäätökset yhtiön hallinnassa oleville autopai-koille voidaan tehdä enemmistö-päätöksellä ja vastikevaroin, silloin kun hanke pystytään toteuttamaan olemassa olevan sähkökapasiteetin puitteissa. Jossain vaiheessa (la-tauspisteiden lisääntyessä) myös sähköjärjestelmien uusimista ja sähköliittymän koon kasvattamis-ta latauspisteiden toteuttamiseksi tullaan pitämään tavanomaisena uudistuksena.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton
vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.
Taloyhtiöt voivat pian hakea avustusta sähköajoneuvojen latausinfraan
KUVA
: KIIN
TEIS
TÖLI
ITTO
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomis-taja saa käyttää oikeut-taan yhtiökokouksessa
valtuutetun välityksellä. Onko val-tuutukselle muotovaatimuksia?
Valtuutetun on esitettävä päivätty valtakirja tai osoitettava muutoin luotettavalla tavalla osak-kaalta saamansa valtuutus. Val-tuutukselle ei ole määrätty laissa erityisiä muotovaatimuksia. Suo-siteltavin tapa valtuuttaa on antaa valtuutetulle kirjallinen ja päivätty valtakirja.
Valtuutus voidaan osoittaa myös muulla tavalla kuin kirjal-
lisella valtakirjalla. Tällainen voi olla esimerkiksi tekstiviesti, säh-köpostiviesti tai puhelu osakkaal-ta. Tällöin tulee kuitenkin pystyä varmistamaan kokouskäytännössä tavanomaisella tavalla valtuuttajan henkilöllisyys.
Puhelimitse ilmoitettu valtuu-tus voidaan hyväksyä esim. silloin kun yhtiökokouksen puheenjohta-ja tai muu henkilö, jolle valtuutus ilmoitetaan, tuntee osakkaan ja pystyy tunnistamaan hänet äänen perusteella. Tekstiviestillä ilmoi-tettu valtuutus voidaan hyväksyä, mikäli tekstiviestin lähettäjän nu-meron voidaan varmistaa kuuluvan
valtuuttajalle. Mikäli tekstivies-tin lähettäjästä ei ole varmuutta, voidaan tekstiviestin lähettäjälle soittaa ja varmistaa valtuutuksen olemassaolo. Sähköpostilla annet-tuja valtakirjoja kohdellaan samal-la tavalla kuin kirjallisia valtakirjo-ja. Sähköpostivaltuutuksesta tulee kuitenkin käydä ilmi sähköpostin lähettäjän osoite ja lähettäjän koko nimi.
Viimekädessä yhtiökokouk-sen puheenjohtaja päättää, voi-daanko valtuutus hyväksyä.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies Laura Lithenius.
Yhtiökokous – Valtuutuksen muoto
Palovaroitin piippaa naapurissa, saako mennä sisään?Kysymys: Eräs kiinteistöhuoltoyritys lähestyi pelastuslaitosta kysymyksellä, voiko taloyhtiöön paikalle sattunut kiin-teistönhoitaja turvallisuussyistä tar-kistaa, miksi asunnossa palovaroitin piippaa, koska hänellä on avaimet asuntoon. Jotta asia hoituisi nope-asti, tarvitsematta soittaa hätäkes-kukseen.
Vastaus: Käynti osakehuoneistossa on lähtö-kohtaisesti järjestettävä asukkaalle sopivana aikana. Poikkeuksena on kuitenkin tilanne, jolloin käynnin kiireellisyys tai laatu estää sitä, ettei huoneiston haltijan kanssa ehdi-tä sopia huoneistokäynnistä. Tämä voi esimerkiksi olla tulipalotilanne. Huomion arvoista on kuitenkin se, että huoneisto on kotirauhan suo-jaama. Se tarkoittaa, että henkilön, joka jonkun kotiin menee sopimat-ta käynnistä etukäteen, pitää olla valmis perustelemaan ja näyttä-mään toteen, että tilanne on ollut sellainen, että on ollut perusteltua sivuttaa asukkaan kotirauha ja men-nä huoneistoon sopimatta siitä etu-käteen. Esimerkiksi jos rappukäytä-vään on jo kertynyt muita asukkaita palovaroittimen piippauksen vuoksi ja huoli on suuri ja huoltomies sat-tuu paikalle avaimien kanssa. Silloin voisi olla perusteltua, että hän käy huoneistossa varmistamassa tilan-teen. Muut porraskäytävässä huo-lestuneet asukkaat pystyvät myös tarpeen vaatiessa osoittamaan, että on ollut perusteltu tarve sivuuttaa asukkaan kotirauha.
Kristel Pynnönen, apulaispäälakimiesSuomen Kiinteistöliitto
Nimitaulut eivät katoa porraskäytävistä
Porraskäytävien nimi-taulut joutuivat media-mylläkän pyörteisiin 15.2.2018. Tuolloin poh-
dittiin Savon Sanomien jutussa onko rappukäytävän nimitaulu henkilörekisteri ja vaikuttaa-ko niiden tulevaisuuteen EU:n tietosuoja-asetuksen voimaan-tulo. Pohdinnasta seurasi kovin suoraviivaisia ja erheellisiäkin tulkintoja, joten on syytä rau-hoittaa tilannetta tuomalla esiin selkeästi se, että nimitaulut eivät katoa kerrostalojen porraskäy-tävistä.
Pääosassa kaupunkeja ja muita kuntia porraskäytävien nimitaulut perustuvat kuntien rakennusjärjestykseen ja siten niiden pitämiseen on kerros-taloilla viranomaisen asettama velvoite. EU:n tietosuoja-asetus tulee voimaan 25.5.2018 ja se koskee myös taloyhtiöitä sekä isännöintiä. Ylilyönteihin ei ole syytä ja on tarpeen pitää maltti mielessä tietosuoja-asetuksen tulkintaan liittyen.
Tietosuojavaltuutettu Rei-jo Aarnio totesi osuvasti (Yle 15.2.2018), että vielä ei ole riit-tävästi tietoa siitä, minkälaiseksi kansallinen lainsäädäntö tulee muodostumaan tietosuoja-ase-tuksen myötä. Tämä on totta ja taloyhtiöiden sekä isännöinnin kannalta on haasteellista varau-tua säädösuudistuksiin, joista tieto on riittämätöntä tai kovin tulkinnanvaraista. Taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden tueksi ollaan laatimassa suosi-tuksia Isännöintiliiton ja Kiin-teistöliiton yhteistyönä.
Kirjoittaja on Kiinteistoliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.
KUVA
: KIIN
TEIS
TÖLI
ITTO
18 Kiinteistöviesti 1/2018
Kirjoitamme kesäkuussa jul-kaistavassa Kiinteistöviestissä henkilötietojen käsittelyyn liit-tyvän Kristel Pynnösen haas-tattelun. Tilaisuutemmehan olivat helmikuussa Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä.
Kiinteistöviesti 1/2018 1�
Posti on lanseerannut taloyhtiöille uuden palvelu Smartpostin. Sitä ei ole tarkoitettu yksin joulukiireitä helpottamaan, palvelu toimii toki vuoden ympäri. Yh-tiö voi halutessaan tilata Smartpost-automaatin ja teh-dä postin kanssa määräaikaisen sopimuksen palvelun käyttöönotosta. Ennen sopimuksen tekemistä asiasta tulee päättää yhtiökokouksessa, näkemyksemme mu-kaan yksinkertainen enemmistöpäätös yhtiökokouk-sessa riittää. Sopiva sijoituspaikka rakennuksessa kan-nattaa harkita tarkkaan.
Postin Smartpostista kertovan sivuston mukaan auto-maattiin voi tilata ja palauttaa verkko-ostokset. Siihen voi myös esimerkiksi jättää pesulaan menevän pyykki-pussin, kirjaston kirjat ja korjaukseen menevän känny-kän. Niin ja sen joulupaketinkin pystyy automaatista sukulaiselleen lähettämään. Jos uusi palvelu kiinnos-
taa, lisätietoa Smartpost-automaateista, palvelusta ja hinnoista löytyy postin verkkosivuilta.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen.
Oma posti taloyhtiöön?
Hallituksen tehtävät ja vastuut -opas luettavissa maksutta
Kiinteistöliitto tarjosi 110-vuotislahjakirjana mak-sutta kaikkien yli 27 000 jä-sentaloyhtiön hallitukselle
käyttöön Hallituksen tehtävät ja vastuu -verkkokirjan. Lahjaetua on jatkettu ja kirja on edelleen jäsenten luettavissa Kiinteistöliiton uusien jäsensivujen kautta, https://www.kiinteistoliitto.fi/jasensivut/kirjat/.
Julkaisu
Jäsenkortit 2018 - 2019 helmikuussa Viimeiset painetut jäsenkortit toimitettiin jäsentalojen puheenjohtajille ja oto-isän-nöitsijöille helmikuussa ja ne ovat voi-massa vuodet 2018 - 2019. Tämän ison kertapostituksen jälkeen painettuja jä-senkortteja ei enää toimiteta. Jäsenkort-ti tulee jatkossa olemaan vain mobiilina, jonka voi ladata maksutta sovelluskau-pasta älypuhelimeen tai tablettiin. Vuo-den 2018 keväällä Kiinteistöliitto markkinoi mobii-lijäsenkorttia niin isännöitsijöille kuin jäsentalojen hallituksille hyvin aktiivisesti yhdessä jäsenyhdistysten kanssa.
Lue lisää: https://www.kiinteistoliitto.fi/ jasenkortti/
Jäsenetuopas 2018 jakoon helmi-kuun Kiinteistölehden välissäValtakunnallisessa oppaassa ovat yhteen koottuna liiton ja yhdistysten jäsenpalvelut. Siinä on paljon hyötytietoa neuvontapal-veluistamme, mobiilijäsenkortista, kuinka rekisteröityä käyttäjäksi uusille jäsensivuille,
koska Taloyhtio.net –palvelussa toimineet jäsensivut eivät enää ole käytössä. Opas tullaan laittamaan myö-hemmin myös nettisivuille.
Kiinteistöliitto
Julkaisut
Posti
Lue lisää Smartpostista: https://www.posti.fi/ yritysasiakkaat/paketit-ja-logistiikka/smartpost/
Kiinteistölehdessä (1/2018) olleen ilmoituksen mukaan posti vastaa automaatin kuljetuksesta kiinteistöön, asennuksesta, huollosta, ylläpidosta ja vakuutuksista. Smartposti ei tarvitse ulkopuolista sähköä tai nettiliittymää. Automaatin koko on sää-deltävissä kiinteistön käyttäjien määrän mukaan. Smartposti maksaa kiinteistön koosta ja sopimuksen kestosta riippuen noin sata euroa kuukaudessa.
�0 Kiinteistöviesti 1/2018
Tulevan kevään yhtiöko-kouskausi on taas pian edessä, joten on hyvä käy-dä läpi Kiinteistöliiton
lakineuvontaankin usein tulevia yhtiökokouskäytäntöihin liittyviä kysymyksiä. Yksi yhtiökokouk-sen onnistumisen lähtökohtainen edellytys on, että yhtiökokouksen kokouskutsussa on mainittu kaikki käsiteltävät ja päätettävät asiat.
Yhtiökokouksessa saadaan lähtökohtaisesti päättää vain asias-ta, joka on riittävän selkeästi mai-nittu ja yksilöity kokouskutsussa. Muutoin tehty päätös voi olla pä-
temätön tai mitätön. Esimerkiksi esityslistan kohta ’Muut käsiteltä-vät asiat’ on varattu keskustelulle, ei päätöksenteolle.
Poikkeuksia pääsäännöstä löytyy. Ensinnäkin asiasta, joka on yhtiöjärjestyksen mukaan käsitel-tävä yhtiökokouksessa, voidaan kuitenkin päättää, vaikka siitä ei ole mainintaa kokouskutsussa. Toki nämäkin asiat kannattaa nos-taa kokouskutsussa esiin vaikka-pa viittaamalla yhtiöjärjestyksen määräykseen.
Toiseksi, yhtiökokous voi tehdä päätöksen kokouskutsussa
mainitsemattomasta asiasta, jos kaikki osakkaat tähän suostuvat. Mikäli kaikki osakkaat eivät ole yhtiökokouksessa paikalla, täytyy poissaolevilta saada suostumus jälkikäteen.
Muistakaahan kiinnittää huo-miota kokouskutsun ja esityslistan sisältöön, jotta päätökset tehdään kerralla pätevästi.
Kirjoittaja on Kiinteistöliiton lakimies
Pauliina Haapsaari.
Voidaanko yhtiökokouksessa päättää asiasta, josta ei ole kutsussa mainintaa?
Kiinteistöliiton lakipähkinä -blogi
KUVA
: KIIN
TEIS
TÖLI
ITTO
Kiinteistöviesti 1/2018 �1
Kolumni
Jätelajittelu on meidän taloyhtiössä kehnon-puoleista. Miten teillä? Meillä sekajäteastiat pur-
suavat, hyvin täyttyvät myös kar-tonki- ja paperiastiat, mutta bio-, metalli- ja lasinkeräys on vähäistä. Taloyhtiömme on mukana myös Jätekukon muovinkeräyskokeilus-sa, siksi yksi sekajäteastiamme on nyt varattu tähän. Turhan takia, jos astiantyhjentäjää on uskominen. Muoviastia on aina lähes tyhjä, ja niin ovat kuulemma muidenkin taloyhtiöiden muovinkeräysastiat, harmitteli reipas tyhjentäjämies sattumalta kohdatessamme. Kui-tenkin uskon, että keräystä kan-nattaa jatkaa; ihmiset kyllä oppivat muovinkeräykseen, ei pidä lannis-tua, sillä nuoret ovat ympäristötie-toisia.
Aloin pohtia, mistä lajittelun
vaikeus kiikastaa, sillä ei se ole ra-kettitiedettä.
Voisiko vastaus olla niinkin yksinkertainen kuin tämä: Koti-keittiöiden jätevaunujen pienuus, mikä tekee lajittelusta hankalaa. Meidän 70-luvun talomme allas-kaapeissa on yksi tai kaksi jäteas-tiaa, ellei valveutunut asukas ole itse vaihtanut useampilokeroiseen jätevaunuun.
Tein taloyhtiömme whatsapp-ryhmässä pikakyselyn asukkaille. Olisiko lajittelu houkuttelevampaa, jos uusisimme taloyhtiön piikkiin kaikkien jätevaunut vastaamaan nykyisiä lajittelutarpeita – mikäli ne mahtuvat keittiöiden ahtaisiin allaskaappeihin, se asia on tutkit-tava ensiksi.
Yksimielisyys vallitsi: hyvä idis!
Siispä tämäkin asia on seu-raavan hallituksen kokouksen asia-listalla.
Jäteasioissa asukkaitamme ärsyttää erityisesti – ja aiheesta – se, että jätekatoksiin tuodaan ”kiellettyjä” tavaroita. Ovessa on kissankokoisilla kirjaimilla kyltti, että esimerkiksi huonekalut pitää viedä itse jäteasemalle, eikä niitä saa tuoda jätekatokseen. Silti ka-tokseen ilmestyy yhtenään pöytää, pyykkitelinettä, leikkivälinettä. Sellaistakin tavaraa, joka hyvin kul-kisi henkilöautossa jäteasemalle. Aika ajoin meidän on pakko pyytää huoltoyhtiötämme kuskaamaan romppeet pois, josta heillä luon-nollisesti on oikeus laskuttaa erik-seen. Ei ole iso kulu, mutta turha. Tämä on ikuisuuskysymys, johon ei liene yksikään taloyhtiö keksinyt ratkaisua. Vai onko joku? Jos on, otan vinkin kiitollisena vastaan. Viime kevättalkoisiin tilasimme ro-mulavan ja sehän täyttyi hetkessä. Ehkä otamme sellaisen tämänkin kevään talkoissa.
Meillä on myös agendalla toisen talon kylmäkellarista luo-puminen. Se on tiensä päässä ja koneistojen uusiminen on kallista. Kyselyn perusteella noin kolman-nes asukkaista käyttää kylmäkella-ria. Johtopäätös: Kannattaako pitää kokonaista huonetta kylmänä muu-tamaa hillopurkkia ja perunasäkkiä
varten, kasvattamassa energianku-lutusta. Voisiko meillä olla jatkossa käytössä vain toinen kylmäkellari, joskin ilman kellaria jäävän talon asukkaille matka kellarille pitenisi. Tätä kysymme asukkailta kevään yhtiökokouksessa.
Kylmäkellarin muutoksesta muuhun käyttöön aiheutuu myös kuluja, esimerkiksi asbestipurku on kallista, mutta se kulu on ker-taluontoinen. Ja mitä asukkaat ha-luavat kylmäkellarin tilalle. Kunto-salin, karaokehuoneen, puusepän verstaan?
Vanhassa talossa töitä riit-tää. Päivitämme viisivuotissuun-nitelmaa seuraavassa hallituksen kokouksessa esitelläksemme sen kevään yhtiökokouksessa. Strategi-nen valintamme tähän asti on ollut korjata mieluummin kohta kerral-laan pienemmällä kertakustannuk-sella kuin isolla kertarysäyksellä, sillä lähiötalojen asukkaille on 1000 euron neliökustannus liikaa, koska vain pienen osan kustannuk-sesta voi laittaa muutenkin edulli-sen asunnon myyntihintaan. Kym-menen vuoden sisällä edessämme lienee LVIS-remontti, hissien uu-siminen, piharemontti, yleisten ti-lojen remontti ja muita pienempiä korjauksia. Päätöksemme vaativat siis tarkkaa harkintaa.
Rapsakoita hiihtokelejä ja ke-vätaurinkoa kaikille!
Anna-Liisa [email protected]
www.annaliisapekkarinen.net
Miksi emme lajittele jätteitä?
�� Kiinteistöviesti 1/2018
Kiinteistöliitolta tunnustus Allan PulkkiselleKuopiolainen toimitusjohtaja Allan Pulkkinen sai äs-kettäin Suomen Kiinteistöliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin. Kysymyksessä on tunnustus pitkäaikai-sesta, kiinteistöalan hyväksi tehdystä työstä.
Pulkkinen on toiminut isännöitsijän ja toimitusjohta-jan tehtävien ohella myös Pohjois-Savon Kiinteistöyh-
distyksen sivutoimisena toiminnanjohtajana vuosina 1988 – 1992. Vuodesta 1993 lukien hän on toiminut yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Lisäksi hän on toimi-nut useamman vuoden ajan Suomen Kiinteistöliiton vaalitoimikunnan jäsenenä.
Kiinteistöliiton kunniamerkki - palkinto ansiokkaasta työstä!Onko taloyhtiössänne tai työyhteisössänne henkilö, jolle haluatte osoittaa arvostuksenne kiinteistöalan kunniamerkillä? Kiinteistöliiton kunniamerkki on tun-nustus kiinteistöalan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta
työstä. Kunniamerkkejä voivat hakea kaikki kiinteistö-alan toimijat. Tutustu kunniamerkkeihin ja tilaa: https://www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/kunniamerkit/
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen/Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtajaksi on nimitetty kuopiolainen Piia Moilanen, joka on työskennellyt Jätekukon palveluk-sessa vuodesta 2001 alkaen, viimeksi palvelupäällikkönä. Moilanen on koulutukseltaan tradenomi.
Moilanen aloittaa tehtävässään 1. elokuuta. Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistyksen hallitus päätti asiasta 16. helmikuuta pidetyssä kokouksessaan. Toiminnanjohtajan paikkaa ta-voitteli yhteensä 30 hakijaa.
Yhdistyksen toiminnanjohtajana vuonna 1993 aloittanut Mirjami Kauppinen jää eläkkeelle 1.4.2019, ja sitä ennen perehdyttää Moilasen tehtäviinsä.
Kiinteistöliitto Itä-Suomen uudeksi toiminnanjohtajaksi Piia Moilanen
Kiinteistöliitto Itä-Suomi
Ansiomerkit
Kiinteistöviesti 1/2018 ��
Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Puheenjohtaja: Veijo Hyvärinen, p. 044 764 8401Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto:Kauppakatu 17, 70100 KUOPIO, puhelin 017 262 6633 (toimisto)sähköpostit: [email protected] ja [email protected]: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille sekä tilin- ja toiminnantarkastajille Arkisin klo 9-12, p. 017 262 6633 (mobiilivaihde)Kiinteistönetti:Yhdistyksen omat www-sivut: www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomiSuomen Kiinteistöliitto ry: www.kiinteistoliitto.fiTaloyhtiöiden kiinteistöportaali: www.kiinteistolehti.fi/taloyhtio
Kiinteistöviesti:Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa
Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-SuomiPainosmäärä: 1300 kpl
Vastaava toimittaja: Mirjami KauppinenVapaa toimittaja: Anna-Liisa Pekkarinen
Taitto: Viestitär Ky, KuopioPainopaikka: Offsetpaino L. Tuovinen Ky, Kuopio 2018
Etukansi: Anne VergerVastuunjakotaulukko-julisteita jaettiin
alkuvuoden tilaisuuksissamme. Niitä voi tilata lisää Kiinteistöalan Kustannukselta.
Jäsenedut
Muista hyödyntää vuoden 2018 jäsenetusi!
Jäsensivut ovat täysin uudistettuina käytössäsi. Nyt jäsensivuille rekisteröidytään ja kirjaudutaan suoraan Kiinteistöliiton ja jäsenyhdistysten kotisivuilta.
Jäsensivuilta löydät mm. tietoa, jäsentiedotteita, op-paita, lomakkeita ja koulutusten aineistoja.
Voit rekisteröityä jäsensivujen käyttäjäksi jäsennu-merolla, kun sähköpostiosoitteesi on Kiinteistöliiton jäsenrekisterissä. Ilmoita tarvittaessa sähköpostiosoit-teesi lisättäväksi jäsenrekisteriin.
Rekisteröidy uusien jäsensivujen käyttäjäksi jo tänään. Toimi näin:1. Mene oman yhdistyksesi tai Kiinteistöliiton sivuille
2. Valitse Jäsensivut
3. Valitse Rekisteröidy jäsensivujen käyttäjäksi
4. Kirjoita nimesi, sähköpostiosoitteesi ja edustamasi jäsentaloyhtiön jäsennumero
5. Saat vahvistusviestin sähköpostiisi
6. Klikkaa viestin linkkiä
7. Luo itsellesi salasana ja siirryt jäsensivuille
Kirjaudu jatkossa jäsensivuille luomillasi tunnuksilla.
Aiemmin Taloyhtio.net – palvelussa toimineet jäsen-sivut eivät ole enää käytössä ja Taloyhtio.netin kaikille avoimet osiot siirtyivät jo viime syksynä osaksi Kiinteis-tolehti.fi –sivustoa.
Muista nämä tärkeät nettiosoitteet:https://www.kiinteistoliitto.fi/ita-suomi/https://www.kiinteistoliitto.fi/https://www.kiinteistolehti.fi/taloyhtio/https://www.kiinteistolehti.fi/https://www.kiinkust.fi/
Uudet jäsensivut on avattu - Rekisteröidy käyttäjäksi
Kiinteistöliiton jäsenet saavat 20 % jäsenalennusta vuonna 2018 Kiinteistöalan Kustannus Oy:n normaa-lihintaisista kirjoista, lomakkeista ja sähköisistä tuot-teista. Anna jäsennumero tilauksen yhteydessä, niin alennus napsahtaa. Alennus ei koske paketti- ja tarjo-
ustuotteita, Kiinteistönvälittäjän käsikirjaa eikä Kiinteis-tön mustaa laatikkoa. Katso kustannusyhtiön sivuilta mitä oppaita ja muita tuotteita on tarjolla ja tee tilaus kätevästi verkkokaupassa.
https://www.kiinkust.fi
�� Kiinteistöviesti 1/2018
Kauppakatu 17, 70100 Kuopio Puh. 017 262 6633
[email protected] [email protected]
Korjaushanke on taloyhtiön hallinnolle haastava tehtävä. Hankkeet rasittavat osakkaiden taloutta, minkä lisäksi ne ovat monimutkaisia. Taloyhtiön remontissa on hallittava tekniikka suunnitteluineen ja urakkakilpailuineen, juridiikka päätök-senteon vaiheineen ja sopimuksineen, rahoitustalous sekä viestintä osakkaiden ja asukkaiden suuntaan. Taloyhtiössä päätösvalta on osakkailla ja hanke tulee viedä läpi niin, että osakkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan siihen. Korjaushankkeen läpivientiä helpottaa kaikissa vaiheissa se, että taloyhtiön hallitus ja isännöinti tiedostavat, mitkä asiat vaikuttavat korjaushankkeiden onnistumiseen. Asiantuntemuksen hankkiminen auttaa taloyhtiön hallitusta valvomaan ta-loyhtiön etua. Mahdollisuuksien remontti -kiertueen keskeisenä tavoitteena on tuoda taloyhtiöiden hallituksille ja isännöinnille tietoa kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen kokonaisuudesta.
Mahdollisuuksien remontti -koulutusilta Torstai 12.4.2018 klo 16.00—20.15
Hotelli Scandic, Satamakatu 1, Kuopio
Ohjelma jakautuu kahteen osioon: Ylläpito ja korjaus, joita molempia tarkastellaan tekniseltä, juridisel-ta ja taloudellista kannalta. Kouluttajana toimivat Kiinteistöliiton ja Talokeskuksen asiantuntijat. Ylläpito: Tekniikka: suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitys Juridiikka: Päätöksenteko ja sen merkitys kiinteistön ylläpidossa Talous: Korjaushankkeen rahoitus - ennakkovarautuminen ja rahoitusvaihtoehdot Korjaus: Tekniikka: Onnistuneen korjaushankkeen keskeiset vaiheet Juridiikka: Korjaushankkeen päätökset, vastuut ja tehtävät. Korjaushankkeen kilpailutus ja toteu-
tusmuotojen erot Talous: Korjausvaiheen taloudenpito ja vakuutusturva, taloushallinnolliset toimenpiteet hank-
keen päätyttyä Tilaisuuksissa täydentävät alan ratkaisuja tarjoavien yritysten näyttelyosastot. Luennot alkavat klo 16.45. Ilmoittautuminen viimeistään 5.4.2018: https://ita-suomi.kiinteistoliitto.fi/tapahtumat/ ([email protected] tai p. 017 262 6633). Koulutusilta on kaikille avoin ja maksuton ja suunnattu erityisesti hallituksille, osakkaille, asukkaille ja toiminnantarkastajille.
Kierrätäthän kutsua taloyhtiössäsi, kiitos!
