Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Työnantajastaan ylpeä eläkeläinen

Liikuntaneuvonnalla laatua viimeisiin työvuosiin10

18

16 Pori Energian ikäohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmät

Kipinät2 · 2015

2

Iloa, liikutusta, arvostamista ja kunnioitusta koettiin tänä vuonna Kunnon Laivalla

22

3 Pääkirjoitus: Fyysisesti aktiivisempi kansalainen – meidän kaikkien yhteinen tavoite

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Tutkittua tietoa

7 Kolumni: Ikä ei ole yksinkertainen asia

8 Voimistelun ilo ei vaadi vuosien kokemusta!

10 Kaunialassa haetaan liikuntaneuvonnalla laatua viimeisiin työvuosiin

12 Ympäristö liikuttaa: Sähköpyörällä lystiä liikettä arkeen

15 Uusi kampanja työyhteisöille

16 Porissa virtaa Energiaa kaiken ikää

18 Eläkkeellä voi olla ylpeä työnantajastaan

20 KKI-Päivät 2016

22 Ilon ja liikutuksen kyyneleitä tärkeiden asioiden äärellä

26 Lujasti lempeä – itselle

28 Arvojen mukainen elämä on hyvä elämä

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Liikuntaneuvojan saappaissa

32 Motions Gnistan

34 KKI-ristikko

35 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

36 Materiaaliuutuudet

38 KKI-materiaalit

SISÄLLYS 2 · 2015

12 Sähköpyöräilystä saatiin kannustavia kokemuksia Kangasalta.

26 ”Elä hyvä, tavallinen elämä.”

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa voimistelu.8

KKI-toimisto Kunnon Laivan 10-vuotisjuhlaristeilyllä. Vasemmalta Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Sari Ki-vimäki, Elina Tarkiainen, Katri Siivonen, Tanja Onatsu, Anna Suutari, Niina Valkama ja Liisamaria Kinnunen.

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Katri Siivonen, Jyrki Komulainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Elina Tarkiainen, Anna Suutari ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Katri Siivonen, puh. 050 441 3692, katri.siivonen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Mikko Törmänen. PAINO Forssa Print Oy. 20. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KUVA: JOUNI KALLIO

3

PÄÄKIRJOITUSFyysisesti aktiivisempi kansalainen – meidän kaikkien yhteinen tavoiteOlemme eläneet puoli vuotta uuden liikuntalain hengessä. Mikään laki ei toki voi ihmistä liikuttaa, mutta ainakin liikunnan eri toimijoille liikunta-laki antaa vahvan signaalin siitä, että tavoitteena on lainsäädännön kei-noin vaikuttaa ihmisten liikkumiseen terveytensä kannalta riittävästi. Lain tavoitteena on edistää muun muassa eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista, vain osan tavoitteista maini-takseni. Liikuntalain avulla luodaan edellytyksiä tavoitteen saavuttamiseksi.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma on aikuisväestön osalta toteuttamassa liikuntalain tehtävää myös siten, että KKI on poikkihallinnollinen terveyslii-kunnan edistämisohjelma. Poikkihallinnollisuutta, eri toimialojen yhteistyötä, monialaisuutta ja liikunnan läpäisyperiaatetta löytyy uudesta liikuntalaista useammasta pykälästä. Lain ydinajatuksiin kuuluukin arkiliikunnan lisää-misen ohella erilaiset sektori- ja toimijarajat ylittävä yhteistyö. Liikunnan tulee kuulua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhtenä tärkeimmistä keinoista. Keinovalikoima on laaja yksistään valtionhallinnon tasolla ja sa-massa suhteessa kuntatasolla: esimerkiksi olosuhteita voidaan kehittää liik-kumista luomuvoimalla suosivaksi tai fyysistä aktiivisuutta lisääväksi monen eri sektorin toimesta.

Työelämä on nykyisin kiireistä. Työtä tehdään tauotta ja monilla aloilla lisätunteja laskematta iltaisin ja viikonloppuisin kotona, koska tekniikka sen mahdollistaa. Vastikään raportoitiin siitä, kuinka paljon pienten lasten vanhemmat tekevät ylitöitä. Työelämän kuormittavuutta ehkäistään myös liikunnan avulla. KKI-ohjelman oma kokonaisuus ”Toimintakykyä työelä-mään” on mitä ajankohtaisin tilanteessa, jossa työntekijältä vaaditaan jat-

kuvaa tehostamista, muutoksen toteuttamista, epävarmuuden sie-tokykyä, istumista ja osalla alois-ta ruudun tuijottamista. Ihminen on aina psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, jolloin terve, riittä-västi liikkuva on toimintakykyi-nen ja aktiivinen yleensä useilla elämänaloilla.

Aikuisväestössämme on vali-tettavasti liian vähän liikkuvia koko Euroopan tasolla. Viimeisin fyysisen aktiivisuuden eurobarometritulos on hätkähdyttävä: ei koskaan liikuntaa (never) tai harvoin (seldom) liikuntaa harrastaa 59 prosenttia eurooppalai-sista. Työssäkäyvien aikuisten osalta meillä on keinoja vaikuttaa ihmisten aktiivisuuden lisääntymiseen työpaikoilla, koska työssä vietetään suuri osa hereilläoloajasta. Onnistumisen kannalta on olennaista saada ne työssäkäy-vät, joka eivät liiku riittävästi, muuttamaan toimintamallejaan.

Työelämän jälkeen meillä on aktiivisia eläke- ja elinvuosia edessä. Fyysinen aktiivisuus kantaa hedelmää työelämän jälkeisiin vuosiin: eläkkeelläkin voi olla monin tavoin aktiivinen kansalainen ja hyvinvoiva ikäihminen. Yksikään ohjelmapaperi ei liikuta, mutta hyvin arjen toimintaan jalkautettu toiminta ja oikein viestitty tieto saa väen liikkeelle.

SARI VIRTAylitarkastajaopetus- ja kulttuuriministeriöKKI-neuvottelukunnan puheenjohtaja

”Fyysinen aktiivisuus kantaa hedelmää työelämän jälkeisiin vuosiin.”

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Kansainvälisiä malleja fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupunkiympäristöistä

Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma on tänä vuonna juhlinut pyöreitä vuo-sia. Vuonna 2005 aloittanut ohjelma on löytänyt kymmenen toimintavuotensa aikana uusia työtapoja tukea itsenäistä ko-tona asumista liikunnan keinoin. Liikunnan järjestäjät tunnis-tavat paremmin toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset, liikuntaosaajia on koulutettu lisää ja hyviä liikuntaneuvonnan, voima- ja tasapainoharjoittelun sekä ulkoilun toimintatapoja on otettu käyttöön.

Tulokset on saatu aikaan tiivistämällä yhteistyötä järjes-töjen, vapaaehtoistoimijoiden sekä julkisen ja yksityisen sek-torin kanssa ja toiminta on tavoittanut jo toistasataa kuntaa. Ohjelmaa rahoittavat Raha-automaattiyhdistys, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman ensimmäisellä kaudella (2005–2009) 35 järjestöhanketta kehitti Ikäinstituutin men-toroinnin tuella ja yhteistyössä julkisen sektorin kanssa toi-

mintatapoja heikkokuntoisten ikäihmisten tunnistamiseen, liikuntaneuvontaan, voima- ja tasapainoharjoittelun järjes-tämiseen sekä ulkoiluun. Noin tuhat kouluttajaa koulutettiin järjestämään paikalliskoulutusta ja kertomaan uusista ter-veysliikunnan toteuttamistavoista eri puolilla Suomea.

Voimaa vanhuuteen -ohjelman toiselle kaudelle (2010–2015) haki sata harmaantuvaa kuntaa, jotka halusivat ottaa käyt-töönsä ohjelmassa aikaisemmin kehitettyjä terveysliikunnan toimintamalleja. Ohjelmaan valittiin 38 kuntaa. Kunnissa on kaksinkertaistettu ohjattujen voima- ja tasapainoryhmien sekä liikuntatoimintaan osallistuvien iäkkäiden määrä ja monin kertaistettu mahdollisuudet ulkoilla ryhmässä tai ys-tävän kanssa. Mittaamattoman arvokasta on ollut iäkkäiden uudet ihmissuhteet, ilo ja virkistyminen.

Lisätietojawww.voimaavanhuuteen.fi

KKI-ohjelma toimii asiantuntijana kolmivuotisessa kansain-välisessä SPAcE (Supporting Policy and Action for Active Environ-ments) -projektissa. Projektissa haetaan hyviä käytäntöjä ja malleja arjen fyysiseen aktiivisuuteen kannustavista kaupun-kiympäristöistä sekä tuotetaan ohjeistukset aktiivisen kaupun-kiympäristön kehittämiseksi. Julkaisut tulevat tarjoamaan lä-hestymistavan paikallisille ja kansallisille päätöksentekijöille kehittää fyysiseen aktiivisuuteen kannustavia elinympäristöjä.

Projektin etenemistä voit seurata KKI-ohjelman verkkosivuilta ja koko projektin verkkosivuilla www.activeenvironments.eusekä sosiaalisessa mediassa Facebookissa www.facebook.com/ActiveEnvironments ja Twitterissä @SPAcE_UActivE.

Voimaa vanhuuteen -ohjelma juhlii pyöreitä vuosia

Supporting Policy and Action for Active Environments

5

Työkalu henkilöstöliikunnan suunnitteluun ja toteutukseen

Fiksusti töihin – viisaan liikkumisen etuja työnantajille

Porraspäivät kannusti tuhansia ihmisiä portaisiin

Valo ry on julkaissut Henkilöstöliikunnan sähköisen työ-kirjan. Kirja on työkalu työpaikoille henkilöstöliikunnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Työkirjasta löytyy suun-nittelupohjia, malleja sekä esimerkkejä liikunnan ja arjen liikkeen lisäämisestä. Mukana on myös videoita ja juttuja työpaikoista, joissa henkilöstöliikunta on hoidettu hyvin.

Lisätietoja http://www.sport.fi/tyokirja/

Uusi työnantajille suunnattu Fiksusti töihin -verkkoaineisto esittelee viisaan liikkumisen etuja ja toimenpiteitä. Fiksu työ-matka- ja työasiointiliikkuminen on ympäristölle ystävällistä, virkistävää ja hyvinvointia edistävää sekä kustannustehokasta.

Autoilun vähentäminen edistämällä joukkoliikenteen käyt-töä, pyöräilyä ja kävelyä on työnantajalle tehokas tapa saa-vuttaa vastuullisuuteen, energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä tavoitteita. Yksinkertaisimmillaan ky-symys on mahdollistamisesta: työntekijöille tarjotaan tietoa vaihtoehdoista, tehdään vähäpäästöisiä ajoneuvohankintoja ja opastetaan taloudelliseen ajotapaan.

Fiksusti töihin -verkkoaineisto on nopea startti työyhtei-söille, jotka haluavat edistää viisasta työmatkaliikkumista. Oman lähtötilanteensa voi selvittää kevyellä kyselyllä, ja lisä-tietolinkkien takaa saa syventävää tietoa jatkotoimenpiteiden suunnitteluun.

Verkkoaineisto on tuotettu Motiva Oy:n vetämässä Työpai-kat viisaan liikkumisen edistäjinä -hankkeessa. Hankkeessa ovat mukana Liikennevirasto, Liikenneturva, Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Helsingin seudun liikenne HSL ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Lisätietojawww.fiksustitoihin.fi

Porraspäiviä vietettiin taas marraskuun ensimmäisellä viikolla 2.–8.11. KKI-ohjelma toteutti kampanjan yhteistyössä Pfizerin Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen kanssa.

Kampanjaan osallistui tänä vuonna noin 430 työyhteisöä ympäri Suomea. Mukana olleiden työyhteisöjen joukossa oli sekä pieniä yrityksiä että tuhansia henkilöitä työllistäviä suur-yrityksiä ja julkishallinnon organisaatioita. Lisäksi noin 300 henkilöä ilmoittautui mukaan kampanjaan yksityishenkilönä.

Porraspäivät innoitti työyhteisöjä innovatiivisiin ideoihin ja toteutuksiin. Kampanja sai runsaasti huomiota myös sosi-aalisen median kanavissa, missä jaettiin kokemuksia, ideoita ja kuvia Porraspäivien toteutuksesta.

Porraspäiviä vietetään taas ensi vuonna marraskuun alus-sa. Tarkempi kampanja-ajankohta julkaistaan alkuvuodesta.

Kiitos kaikille kampanjaan osallistuneille ja tervetuloa mu-kaan porrastelemaan taas ensi vuonna!

Lisätietojawww.porraspaivat.fiwww.facebook.com/porraspaivat#porraspaivat

KUVA: JIRI H

ALTTUNEN

6

Runsas television katselu lisää maksan rasvoittumisen riskiäTuore kansallinen tutkimus osoittaa, että runsas television ääressä istuminen al-tistaa rasvamaksalle. Runsaasti televisi-ota katsovilla maksaentsyymitasot sekä maksan rasvoittumista kuvaava rasva-maksaindeksi nousivat ja ultraäänikuva-uksella todennettu rasvan määrä mak-sakudoksessa lisääntyi. Turun yliopiston tutkimustulos antaa viitteitä siitä, että terveysriskit, joita on todettu runsaasti istuvilla, voivat ainakin osittain selittyä maksan toimintahäiriöillä.

Tutkimuksen mukaan runsas TV:n ääressä vietetty aika on yhteydessä maksan rasvoittumiseen iästä, suku-puolesta, vapaa-ajan liikunnasta, työn rasittavuudesta, yöunesta, sosioeko-nomisesta tasosta, tupakoinnista, alko-holista ja ravitsemuksesta riippumatta. Henkilöillä, jotka katsoivat TV:tä vähin-tään kolme tuntia, rasvamaksan riski oli yli kaksinkertainen verrattuna niihin,

jotka ilmoittivat katsovansa TV:tä kor-keintaan yhden tunnin päivässä.

Tutkijat selvittivät television ääressä vietetyn ajan vaikutusta maksan rasvoit-tumiseen kymmenen vuoden seurannan aikana vuosina 2001–2011. Tutkimukses-sa seurattiin 1 367 henkilön päivittäin television ääressä viettämää aikaa ky-selyn avulla. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt, 748 naista ja 619 miestä, olivat 34–49-vuotiaita.

TutkimusHelajärvi H, Pahkala K, Heinonen O. J, Juonala M, Oikonen M, Tammelin T, Hutri-Kähönen N, Kähönen M, Lehtimäki T, Mikkilä V, Viikari J & Raitakari O. T, 2015. Television viewing and fatty liver in early midlife. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. http://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/07853890.2015.1077989ViewAbstract.aspx?pid=29949

Kestävämpään elämäntapamuutokseen uuden menetelmän avulla

Psykologi, tutkija Anu Kangasniemi so-velsi väitöskirjatutkimuksessaan ensim-mäistä kertaa arvo- ja hyväksyntäpoh-jaista lähestymistapaa vähän liikkuvien aikuisten liikkumisen lisäämiseksi. Me-netelmä perustuu oppimispsykologiaan pohjautuvaan ihmisen käyttäytymisen muutosmalliin. Elämäntapamuutoksissa usein juuri psykologiset tekijät, kuten psy-kologinen joustavuus, motivaatio ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä ratkaise-vat elämäntapamuutoksen onnistumisen.

Kangasniemi tarkasteli vähän liikkuvi-en ja aktiivisten liikkujien tietoisuustaitoja, psykologista joustavuutta ja psykologisia

oireita. Lisäksi hän tutki arvo- ja hyväk-syntäpohjaisen menetelmän vaikutta-vuutta fyysisesti aktiivisemmassa elä-mäntapamuutoksessa vähän liikkuvilla aikuisilla. Väitöstutkimuksessa oli muka-na 138 suomalaista vähän liikkuvaa ja 50 aktiivisesti liikkuvaa aikuista.

Tulokset osoittavat, että aktiivisilla liik-kujilla oli paremmat tietoisuustaidot ja vä-hemmän psykologisia oireita verrattuna vähän liikkuviin aikuisiin. Arvo- ja hyväk-syntäpohjaisella menetelmällä pystyttiin lisäämään fyysisesti aktiivisempaan elä-mäntapamuutokseen liittyvää ajattelu-tapaa, erityisesti minäpystyvyyden tun-

netta, liikuntaan liittyvää suunnittelua ja liikkumiseen liittyvien epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja fyysisten tunte-musten hyväksyntää.

TutkimusKangasniemi A, 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physi-cally more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä: LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. http://www.likes.fi/julkaisut/470/the_mindful-ness_acceptance_and_commitment_approach_to_encouraging_a_physically_more_active_lifestyle

KUVA

: DVA

RG

7

KOLUMNIIkä ei ole yksinkertainen asiaAikuiset kysyvät usein lapselta ”Kuinkas vanha Sinä olet?”. Myöhemmin iästä ei enää puhuta eikä kysytä yhtä avoimesti. Eipä juuri ole tapana kysyä small talkina vierailta työpalaverissa ikää. 50- ja 60-vuotispäivät noteerataan, mutta tarkemmalla tasolla iästä puhuminen ei ole mukavuusalueellamme työelämässä.

Kiintoisaa on se, että ikä nousee sallituksi puheenaiheeksi taas vanhempana. Vanhusten ikä on hyväksytympi puheenaihe samalla tavalla kuin lasten. Korkeaa ikää kunnioitetaan.

Yleisimmin ihmisen ikää mitataan kronologisesti, eli ajan kulumisena suhteessa synty-mään. Hyvinvointivaltio institutionalisoi ikää. Esimerkiksi eläkkeelle pääsee eläkelainsäädän-nön määrittämässä iässä.

Ikä on myös subjektiivista. ”Silloin tunsin it-seni vanhaksi” saatamme sanoa, kun olemme saaneet nuoremmilta muistutuksen siitä, että emme ole ajan hermolla esimerkiksi muodista tai uusista teknisistä vempaimista.

Ikä on myös katsojan silmässä eli sosiaalista. Saatamme kuulla henkilön ikää arvioitavan tyy-liin ”hän vaikuttaa vanhemmalta/nuoremmalta kuin mitä on”.

Biologinen ikä kertoo kehomme suorituskyvystä. Urheilussa iän myötä tapahtuvaa suoritus-kyvyn laskua huomioidaan kronologiseen ikään perustuvilla ikäsarjoilla. Työelämässä työkyvyn laskua tulisi kompensoida tarvittaessa työtä muuttamalla.

Kronologinen ikä ja biologinen ikä eivät välttämättä kulje rinta rinnan. Monet vaikkapa Pirkan Hiihtoon osallistuneet ovat kokeneet, kuinka ”pappa” iskeytyy kantaasi kiinni ja katoaa kohta potku potkulta horisonttiin. Pappa on ”ikäistään paremmassa kunnossa”. Ja saattaapa se mummokin olla.

Haasteellista työurien pidentämisessä on juuri se, että kronologinen ikä ei välttämättä kulje yhdessä muiden ikäkäsitysten kanssa. Oma harkintamme eläkkeelle siirtymisen ajankohtaan liittyen ratkeaa institutionalisoituneen iän (eläkeikä), biologisen iän (työkykymme karkeasti) sekä myös sosiaalisen iän (miten muut meihin suhtautuvat) puitteissa.

Biologiseen ikään voimme itse vaikuttaa valinnoillamme. Fyysinen työkyky eri mittareilla arvioituna alkaa laskea keskimäärin noin 45 vuoden iässä. Pro-fessori Juhani Ilmarisen tutkimukset kertovat, että hajonta työkyvyssä kasvaa iän myötä. Osalla työntekijöistä työkyky laskee, toisilla ei. Osalla 60-vuotiaista työntekijöistä työkyky on samalla tasolla kuin 30-vuotiailla. Toisaalta monilla 30-vuotiailla työkyky vas-taa huomattavasti vanhemman työntekijän työkykyä.

Sosiaalinen ikä liittyy työpaikkojen kulttuuriin ja ikäpo-litiikkaan. Työpaikat eroavat siinä, miten niissä suhtau-dutaan eri-ikäisiin työntekijöihin ja ikäasioihin yleensä. Tähän ilmiöön liittyy se, että tutkimusten mukaan mo-nissa organisaatioissa on vaikeuksia ottaa puheeksi sitä, milloin työntekijä on aikeissa siirtyä eläkkeelle.

Nykyinen joustava eläkeikä on oivallinen juuri sik-si, että sen puitteissa on mahdollista sovittaa yhteen kronologista, subjektiivista sekä biologista ikää. Li-säksi kiinnostava uusi elementti vuoden 2017 eläke-uudistuksessa on se, että eläkeikä nousee asteittain eliniän odotteen kehityksen myötä. Tulevaisuudessa eläkkeelle siis siirrytään kronologisesti vanhempana. Tämä ei ole ongelma, jos muut ikäkäsitykset kulkevat samaan suuntaan.

KUVA: PAULA OSENIUS

”Kronologinen ikäei välttämättä kulje yhdessä muiden ikäkäsitysten kanssa.”

PAULI FORMATyöelämäpalvelujen johtajaKeva

8

TEKSTI JA KUVAT: ANNIINA MIKKOLA

Voimistelun ilo ei vaadi vuosien kokemusta!

Huhtikuisena torstaiaamupäivänä chiball-pallot liikkuvat musiikin tahtiin Ratinan stadionin salissa Tampereella. Palloja liikuttamassa on lähemmäs 30 ikäihmistä, jotka mahtuvat juuri levittämään kätensä ja kurottamaan kohti kattoa ohjaajan esimerkin mukana. Kyseessä on edellisen vuoden keväänä perustetun Kekkeet-ryhmän jumppatunti, joka on yksi ensimmäisistä Voimisteluliiton Ikiliike-hankkeen myötä perustetuista ikääntyvien liikuntaryhmistä.

Ryhmää pyörittävät hyvällä yhteistyöllä Hämeen Naisvoimis-telijat ja Tampereen Jumppatiimi, jotka valittiin pilottiseuroik-si Ikiliikkeen ensimmäisessä haussa. Tunti on tämän kevään viimeinen, ja sen kunniaksi liikunnan ohella tarjolla on kahvia ja hyvää seuraa.

Ikiliike-hankkeen myötä Hämeen Naisvoimistelijoilla ja Tampereen Jumppatiimillä on ensimmäistä kertaa juuri ikääntyville suun-nattuja jumppia. Ryhmän toi-minta saa myös KKI-hanke-tukea. Lisäksi Tampereen kaupunki tukee toimintaa salivuokrien osalta, joten kustannukset jumppaa-jille jäävät vähäisiksi.

Jumpista onkin tullut todella suosittuja ja ne ovat houkutelleet paikal-le lukuisia ensimmäistä kertaa voimistelun maail-maan tutustuvia ikäihmisiä.

YHTEINEN HARRASTUS ELÄKEPÄIVILLE

Risto Mätäsjärvi on 68-vuotias entinen kirvesmies, joka innostui mukaan Kekkeisiin viime syksyn alussa, ja nyt takana on siis yli vuosi Iki-liike-voimistelua. Ennen kekkeeksi ryhtymistä Ristolla oli 15 vuoden mittaiseksi venähtänyt tauko liikunnasta jalalle sat-tuneen työtapaturman vuoksi.

Tätä ennenkään ei kirvesmiestä kylläkään jumppasaleil-la nähty, joten uusi harrastus aloitettiin puhtaalta pöydältä eläkeiässä ja pitkän liikuntatauon jälkeen. Yhdessä jump-paamaan Riston kanssa lähti vaimo Maija Mätäsjärvi, joka eläkkeelle jäätyään toivoi yhteistä liikuntaharrastusta. Vasta-alkajat ovat pysyneet hienosti mukana ryhmän tahdissa.

– Kekkeissä otetaan hyvin jokaisen rajoitteet huomioon ja liikkeille annetaan vaihtoehtoisia suoritustapoja. Tunneilla ei tarvitse juosta, hyppiä tai nousta laudalle, mutta liikkeessä

ollaan koko ajan, ja hikihän siinä aina tulee!– Lisäksi kaikki ohjaajat ovat äärettömän

ihania, positiivisia ja kannustavia, ja näyttävätkin niin hyvältä, että heitä

katselee ja kuuntelee mielellään. Kun on neljä eri ohjaajaa, tun-

nit ovat myös vaihtelevia, ja jokaisen tunnin aikana teh-

dään monipuolisesti niin perusjumppaa, lihaskuntoa kuin venyttelyäkin, Maija innostaa.

KUNTO NOUSEE KOHISTEN

Myös loukkaantunut jal-ka, joka aiemmin esti muun

muassa Riston nuoruuden harrastukset hiihdon ja juok-

sun, on pysynyt menossa muka-na voimistelutunneilla. Mätäsjärvet

ovat innostuneet jumpasta niin paljon, että käyvät nykyisin torstaina kahdella

tunnilla peräkkäin. Näiden lisäksi heidät näh-dään myös Kekkeiden kolmannella viikkotunnilla tiis-

taiaamuisin.– Ensimmäisen jumppatunnin jälkeen viime syksynä taisim-me olla molemmat aivan poikki. Syksyn aikana kunto kuiten-kin kehittyi aivan valtavasti käytyämme tunneilla tiistaisin ja torstaisin, ja kun tänä keväänä torstaille tuli yhden tunnin lisäksi vielä toinenkin, halusimme käydä molemmissa. Ny-kyään jumppaa ei jätetä välistä muiden menojen takia, Risto kertoo.

9

SÄÄNNÖLLISYYTTÄ ARKEEN

Mätäsjärvistä paistaa liikunnan mukanaan tuoma energia ja hyvä olo, ja heidän mukaansa olisi tärkeää, ettei liikunta jäisi missään vaiheessa elämää siten kuin heillä jäi. Jumppatunnit kehystävät viikkoa ja niiden myötä ruokavaliokin on muut-tunut aiempaa terveellisemmäksi. Nykyään joka-aamuisiin tapoihin kuuluu kaurapuuron keitto yhdessä.

Muitakin hyötyjä arkeen on hiipinyt jopa aivan huomaa-matta. Risto naureskelee huudahtaneensa ääneen auton ra-tissa yllättyneenä siitä, kuinka kevyesti pää yhtäkkiä kääntyi risteyksessä taakse katsoessa. Myös kengät sujahtavat jalkaan luistavammin kuin aiemmin, ja kaikessa tekemisessä on mukana aiempaa enemmän elastisuutta.

Jumppaamisen lopetta-misesta ei siis ole puhet-takaan. Kesätauon aika-na Mätäsjärvet käyvät vesijuoksemassa, mut-ta Kekkeiden tulevat aikataulut tarkistetaan ja laitetaan kalenteriin hyvissä ajoin!

UUDENLAISIA TERVEYSHYÖTYJÄ

Pekka Salo ja Iiris Hirvonen taas innostuivat ensimmäis-tä kertaa jumppasalille nähtyään viime vuoden lopulla MTV:n Studio55-ohjelman, jossa Risto oli mukana kertomassa Kekkeistä. Voimistelunoviisit koukuttuivat kerrasta ja kuluneen puolen vuoden aikana on voimisteltu aiem-pien vuosien edestäkin.

Tälläkin pariskunnalla voimistelutunnit merkitään kalenteriin ensimmäisenä, eikä tunteja jätetä välistä niin kauan kuin jalat ovat Suomen maan kamaralla. Vaikka kaksikko on muutoin todellinen superliikkujapariskun-ta, on voimistelu silti avannut aivan uudenlaisia liikunnan hyötyjä.

– Lyönnit sujuivat golfissa yhtäkkiä kevään ensimmäisellä kierroksella aiempaa jouhevammin, eikä syyksi voi keksiä muuta kuin alkuvuoden aikana parantuneen selän kiertoliik-keen, joka on taatusti voimistelutuntien ansiota, pohtii Iiris.

LIIKKUVUUTTA JA TASAPAINOA

Liikkuvuuden lisäksi tasapaino on parantunut melkein huo-maamatta.

– Tavoitteenani oli ensimmäiselle jumppatunnille suunna-tessa saada lopulta housut jalkaan nojaamatta seinään, muis-telee Pekka.

Nyt tavoite on täyttynyt ja vaihtunut uuteen: seuraavaksi sukat saavat sujahtaa päälle toisella jalalla seisten.

Molempien mielestä voimistelu Kekkeissä on aivan äärettö-män hauskaa eikä aiheuta minkäänlaisia paineita edes ensim-mäistä kertaa jumppaavalle, sillä kaikki tekevät osaamisensa mukaan. Jumppailu on jäänyt pysyväksi osaksi arkea – välillä sitä harrastellaan lastenlasten kanssa kotonakin.

TERVE IKÄIHMINEN

Marjo Kanerva, yksi Kekkeiden ohjaajista, kehuu ryhmäläis-ten kehitystä kuluneiden puolentoista vuoden ajalta.

– Voimistelu on tässä ryhmässä suurimmalle osal-le uusi juttu, vaikka muunlaista liikuntataustaa

voi löytyäkin. Minkäänlainen aiempi voimis-telu- tai aktiiviliikuntatausta ei ole vaa-

timuksena, sillä kyllä ikäihminenkin oppii uutta!

– Kekkeet-nimi on Tampereen murretta ja tarkoittaa viriiliä ja ikäisekseen tervettä ihmistä, Mar-jo kertoo.

Ei ollenkaan huono nimivalinta, kun ryhmäläisiä kuuntelee!

LISÄTIETOJATampereen Jumppatiimi TAJU rypuh. 040 596 3488www.tampereenjumppatiimi.net

10

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Kaunialan Sairaalassa toteutettiin vuosina 2012–2014 KKI-rahoitteinen kehittämishanke nimeltään Kauniala Kunnon Iskuun. Hankkeen kohderyhmänä olivat yli 40-vuotiaat terveytensä ja työkykynsä kannalta liian vähän liikkuvat Kaunialan Sairaalan työntekijät, joita hankkeessa kannustettiin liikkumaan säännöllisesti. Hanke jakautui kolmeen vaiheeseen, joista viimeisessä keskityttiin erityisesti viiden vuoden sisällä eläkkeelle jääviin työntekijöihin, joille tarjottiin henkilökohtaista liikuntaneuvontaa.

Kauniaisissa sijaitsevassa Kaunialan Sairaalassa työskentelee noin 260 henkilöä. Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta 5 kuukautta ja 49,4 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä oli yli 50-vuotiaita.

TYÖHYVINVOINTI YHTEISEKSI ASIAKSI

Vuonna 2012 Kaunialassa käynnistettiin hanke, joka oli osa sairaalan laajempaa työhyvinvoinnin kehittämissuunnitel-maa. Hankkeessa olivat tiiviisti mukana työterveyshuolto ja työeläkevakutuusyhtiö Ilmarinen. Hankkeen aikana Kaunia-lassa toteutettiin useita erilaisia henkilöstön työhyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähdänneitä toimenpiteitä.

Työntekijöille järjestettiin luentoja työ- ja toimintakyvyn yl-läpitämisestä, omista keinoista vaikuttaa työhyvinvointiin, ra-vinnosta ja istumisen terveyshaitoista. Omaehtoista liikuntaa tuettiin tarjoamalla sairaalan omia liikuntatiloja henkilöstön käyttöön vapaa-aikana. Henkilökunta pääsi myös kokeilemaan uusia liikuntalajeja, kuten BodyBalancea, kahvakuulailua ja foamrollingia. Myös työskentely-ympäristöön kiinnitettiin huomiota muun muassa muuttamalla yksi kokoushuone sei-

somatyötilaksi ja hankkimalla korkeussäädettäviä työpöytiä sekä korkeita pöytiä kahvihuoneeseen. Lisäksi hankkeen aika-na Kaunialassa järjestettiin erilaisia työhyvinvointikampanjoi-ta ja -tapahtumia, kuten työmatkatempauksia, kävelytestejä, joulujumppaa ja Porraspäiviä.

Hankkeen koordinoinnista vastannut asiantuntija Anne Sa-volainen iloitsee hankkeen vaikutuksista työyhteisössä.

– Hankkeen tärkein tulos oli henkilöstön lisääntynyt tietoi-suus, kiinnostus ja innostuneisuus omasta työhyvinvoinnis-taan. On tiedostettu, että arkiliikunnalla on terveysvaikutuksia ja omaehtoinen liikkuminen on lisääntynyt.

Savolainen näkee hankkeen luoneen työyhteisöön hyvän pohjan ja innokkaan ilmapiirin työhyvinvoinnin kehittämiselle.

– Hanke kasvatti henkilöstön luottamusta työterveyshuol-toon ja työantajan haluun tukea työhyvinvointia, Savolainen kertoo.

HYVÄSSÄ KUNNOSSA KOHTI ELÄKEPÄIVIÄ

Hankkeen kolmannen vaiheen toimenpiteet kohdennettiin eläkeiän kynnyksellä oleville työntekijöille. Toimenpiteillä ha-luttiin auttaa lähivuosina eläkkeelle jääviä pysymään työkun-toisina eläkeikään asti. Kolmosvaiheen tavoitteeksi asetettiin työntekijöiden arjen aktiivisuuden ja liikunnallisuuden edis-täminen, tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäiseminen ja vähen-täminen, sairauspoissaolojen vähentäminen, ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen sekä mahdollisesti myös työuri-en pidentäminen.

Kaunialassa eläköityvään henkilöstöön panostamisen hyö-dyt on nähty kokonaisvaltaisesti.

– Ennaltaehkäisevät toimet terveyden hyväksi ovat entistä tärkeämpiä, katsotaanpa niitä sitten yksittäisen ihmisen tai yhteiskunnan kannalta. Hyvässä kunnossa eläkkeelle jäävät

11

vaikuttavat positiivisesti myös kansantalouteen, koska terve-ys- ja sosiaalipalveluiden tarve on heidän kohdallaan vähäi-sempää, Savolainen toteaa.

LIIKUNTANEUVOJA TUKENA AKTIIVISEN ELÄMÄNTAVAN LÖYTÄMISESSÄ

Maksutonta liikuntaneuvontaa tarjottiin viiden vuoden sisällä eläkkeelle jääville työntekijöille – niin vakituisille kuin sijais-työntekijöille kaikissa ammattiryhmissä. Henkilökohtaisen liikuntaneuvonnan toteutuksesta vastasi talon oma fysiote-rapeutti Petri Eerola. Eerolan työajasta noin 10 tuntia kuukau-dessa sovittiin käytettäväksi liikuntaneuvontaan.

– Liikuntaneuvontatoiminta käynnistettiin, koska Kaunia-lassa on paljon lähivuosina eläköityviä. Tuki- ja liikuntaelinsai-raudet ja -oireet ovat meillä suurin syy sairauspoissaoloihin, Eerola taustoittaa.

Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan joko omaehtoi-sesti ottamalla yhteyttä Eerolaan tai työterveyslääkärin tai -hoitajan kannustamana. Asiakkaat käyvät enintään vuoden kestävän prosessin aikana liikuntaneuvojan vastaanotolla 1–3 kertaa. Käynnit toteutetaan työntekijän vapaa-ajalla. Asiak-kaalle järjestetään tarvittaessa myös ylimääräinen työterveys-huollon toteuttama terveystarkastus.

Neuvonnan aluksi asiakas haastatellaan arjen aktiivisuu-den, liikunnan laadun ja määrän sekä ravitsemustottumus-ten kartoittamiseksi. Asiakkaan kanssa keskustellaan myös hänen henkilökohtaisista liikunta- ja elintapatavoitteistaan sekä laaditaan yhdessä arjenaktiivisuussuunnitelma. Asiak-kaan on mahdollista saada liikuntaneuvojalta myös ohjaus-ta kuntosaliharjoitteluun tai vesijuoksuun. Lisäksi asiakasta kannustetaan henkilökunnan liikuntalajikokeiluihin, työmat-kaliikkumiseen ja työterveyden järjestämiin liikunta- ja pai-nonhallintaryhmiin sekä kunnan tai seurojen liikuntapalve-luiden pariin. Neuvontaan yhdistetään tarvittaessa myös työn ergonominen ohjaus.

HYVÄKSI HAVAITTU TOIMINTAMALLI PYSYVÄKSI KÄYTÄNNÖKSI

Liikuntaneuvonta on Kaunialassa toistaiseksi ollut vielä melko pienimuotoista. Eerola näkee tiiviissä työyhteisössä kuitenkin paljon etuja liikuntaneuvonnan kannalta.

– Liikuntaneuvonta ja liikuntatilat löytyvät saman katon alta omalta työpaikalta ja liikuntaneuvoja on tuttu, joten asi-akkaan kynnys tulla liikuntaneuvontaan on matala. Toisaalta myös työterveyden liikunta- ja painonhallintaryhmät linkitty-vät sujuvasti talon omaan liikuntaneuvontaan, joten palvelu-ketju toimii siltäkin osin.

Hankkeessa hyväksi todettua toimintamallia on tarkoitus jatkaa Kaunialassa vielä hankkeen päätyttyäkin. Liikuntaneu-vontaa on edelleen tarkoitus tarjota halukkaille ja järjestää työyhteisössä erilaisia liikunta- ja hyvinvointitempauksia. Myös jo eläkkeelle jääneet työntekijät saavat edelleen osallis-tua työpaikan aktiviteetteihin, kuten liikuntaryhmiin, retkiin ja henkilökuntayhdistyksen toimintaan.

TYYTYVÄINEN ASIAKAS ON LIIKUNTANEUVONNAN PARAS MAINOS

36 vuotta Kaunialan Sairaalassa yöhoitajana toiminut Kirs-ti Piipari, 64, päätyi liikuntaneuvojan pakeille oltuaan kaksi kuukautta sairauslomalla. Tänä aikana liikunta jäi vähäiseksi ja painoa alkoi pikkuhiljaa kertyä. Koko elämänsä liikuntaa harrastanut Piipari päätti heti tarttua härkää sarvista ja varasi ajan liikuntaneuvojalta.

– Olen aina kärsinyt makeanhimosta ja aterioita on tullut korvattua pullalla ja kahvilla. Petrin vastaanotolta saamieni hyvien neuvojen avulla sain korjattua ateriarytmiäni ja paino lähti heti putoamaan ja makeanhimokin talttui, Piipari iloitsee.

Eerola antoi Piiparille myös hyviä liikuntaohjeita.– Sain Petriltä muutaman yksinkertaisen, mutta tehokkaan

ohjeen keskivartalon lihasten harjoittamiseen ja kävimme nii-den suoritustekniikat yhdessä läpi. Oikein tehtynä hyvin yk-sinkertaisillakin liikkeillä on uskomattomat vaikutukset.

Ensi vuonna eläkkeelle jäävä Piipari on ollut työyhteisös-sään innokas liikuntaneuvonnan puolestapuhuja.

– Olen kannustanut kaikkia työkavereita liikuntaneuvon-taan. Tämä on mahtava mahdollisuus päästä maksuttomaan neuvontaan, josta jokainen varmasti saa itselleen hyötyä.

Petri Eerola saa Piiparilta myös vuolaat kehut.– Petrin vastaanotolle voi jokainen mennä sellaisena kuin

on, eikä Petri ylenkatso ketään. Hän on ammatti-ihminen pai-kallaan, Piipari kiittelee.

LISÄTIETOJAKaunialan SairaalaAsiantuntija Anne Savolainenpuh. 050 387 1456, anne.savolainen@kauniala.fi

Kirsti Piipari on saanut fysioterapeutti Petri Eerolalta vinkkejä painonhallintaan ja liikuntaan.

12

SÄHKÖPYÖRÄLLÄ LYSTIÄ LIIKETTÄ ARKEEN

TEKSTI: KATRI PURANENKUVAT: STUDIO VALOISA NAURIS

13

Kokeilupyörä-hankkeessa tartuttiin pyörää sarvista arkiliikku-misen lisäämiseksi. Kangasalla testattiin, lisäisikö sähköpyö-rä työmatkapyöräilyä yli kymmenen kilometrin matkoilla ja korvaisiko sähköavusteinen tavarapyörä perheen toisen auton.

Ideana oli antaa eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tes-tata, miten sähköpyörä sopii omaan arkeen. Sähköavusteisen pyörän kulkupelikseen noin kuukauden ajaksi sai hankkeen kautta seitsemän kangasalalaista.

ARJEN ASIANTUNTIJAT

Kokeilupyörä-hankkeen karonkassa Kangasalan kirjastolla ve-dettiin yhteen sähköpyöristä ja tavarapyöristä kertyneitä ko-kemuksia. Kokeilijoiden antama palaute oli hyvin rohkaisevaa.

– Sehän oli ihan lystiä. Tuli käytyä enemmän kylällä ja sa-malla kun heitti rundin, näki ihmisiä, sähköpyörää kokeillut eläkeläinen Helvi Mattila myhäilee.

– Hyvä ja nätti pyörä. Sillä kyllä kehtaa ajaa! Pyöräilin vii-destä kuuteen kertaa viikossa tallille ja äitikin oli tyytyväinen, kun ei tarvinnut kuljettaa, kehuu ratsastusta harrastava kou-lulainen Vilja Turkka.

– Sähköpyörä toimii älyttömän hyvin! Kynnys lähteä liik-keelle on tosi pieni. Työmatkalla tulee oltua ulkona ja liikuttua, päivittäin kaksi tuntia kaksikymmentä minuuttia, Aito Medi-an uusien liiketoimintojen johtaja Ilkka Rahkonen luettelee.

– Aamuisin on virkeämpi ja mukavampi olo, kun koko eli-mistö on hapettunut,.

3,5-vuotiaan Hildan ja 1,5-vuotiaan Helgan äiti Elsa Hagel-berg puolestaan kertoo, kuinka tavarapyörää ajaessa kontakti lapsiin säilyi, kun edessä istuvien lasten kanssa pystyi samal-la juttelemaan. Tavarapyörän kyytiin mahtuvat lasten lisäksi viikon ostokset.

– Elsa pääsi lasten kanssa pyöräilemään myös minun poissa ollessani, reissutyötä tekevä isä Mikko Hagelberg lisää.

Diakoni Tanja Lähteenmäki taas koki työ- ja kauppareis-suillaan vauhdin hurmaa sähköavusteista tavarapyörää polki-essaan, ja ajopeli herätti myönteistä uteliaisuutta.

– Mistään ei pääse nopeasti liikenteeseen, kun täytyy jäädä kertomaan ”kylpyammeesta”, hän nauraa.

Projektipäällikkö Mari Päätalo hankkeen toteuttaneesta Valpastin Oy:stä uskoo ihmisiin oman arkensa asiantuntijoina.

– Meillä liikenneinsinööreillä on tapana maalailla ja keksiä hienoja ideoita, mutta parasta on antaa ihmisten kokeilla itse, Päätalo pohtii.

– Oletuksemme oli, että sähköavusteiset pyörät voisivat purkaa pyö-räilyn esteitä. Säh-köpyörä lisäsikin selvästi pyöräilyä. Negatiivista pa-lautetta sai kai-vamalla kaivaa.

KUNNON INFRAA PYÖRÄILYLLE

Karonkassa myös poh dittiin Päätalon ja Pyöräilykuntien verkos-to ry:n toiminnanjohtajan Matti Hirvosen johdolla, millai-sia terveisiä hankkeesta voisi viedä Liikennevirastolle sähköpyöräilyn edistämiseksi.

Vikkelä menopeli houkuttelee polkemaan nopeasti. Siksi pyöräteiden ja -kaistojen sekä muun infran kunnolla on väliä. Kynnykset, rotvallit ja kolot tekevät matkasta arvaamattoman.

– Tietöiden merkitseminen tulee entistä olennaisemmaksi. Kaapelikaivantoon ei halua täräyttää 25 kilometrin tuntivauh-dilla, Rahkonen kommentoi.

Kangasalan kunnan kaavoitusarkkitehti ja pyöräilyasia-mies Markku Lahtinen on puhunut reunakivettömien pyörä-teiden puolesta jo pitkään. Tampereen ja Kangasalan välille onkin työn alla pyöräilyn laatuväylä.

– Tampereella ja seitsemällä ympäryskunnalla on seudulli-nen kävely- ja pyöräilytyöryhmä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä tekee hyvää yhteistyötä maankäytön suunnit-telussa, Lahtinen kertoo.

– Helsingin kaupungin laskelmien mukaan yhden euron sat-saus laadukkaisiin pyöräväyliin tuottaa yhteiskunnalle kah-deksan euron hyödyn terveysvaikutuksina, aikasäästöinä ja ympäristövaikutuksina, Matti Hirvonen huomauttaa.

PALVELUJA TYÖMATKAPYÖRÄILIJÖILLE TARVITAAN

Kangasala sopi kokeilupaikkakunnaksi erityisen hyvin senkin puoleen, että se on yksi Tampereen kehyskunnista, työmat-kat ovat keskimäärin 16 kilometriä ja joukkoliikenne palvelee harvanlaisesti nauhataajaman ulkopuolella.

Rahkonen halusi kokeilla sähköpyörää juuri työmatkoil-laan Kangasalta Tampereelle. Puku päällä töihin pyöräilevä Rahkonen käytti menomatkalla enemmän sähköä kuin kotiin pyyhältäessään.

– Toisinaan poljen kotimatkalla kunnon hien päälle, väsy-neempänä otan enemmän apuja sähköstä.

Työmatkapyöräilyä jarruttaa usein pitkä ja hikinen matka, jos työpaikalla ei pääse vaivatta suihkuun. Moottorin avulla hikoilulta välttyy.

Pyöräilijän apuna hyrräävä sähkömoottori innostaa lisäämään kilometrejä. Autoilua vähentää myös sähköavusteinen tavarapyörä, jossa kimpsujen ja kampsujen lisäksi kulkevat lapset.

Valpastin Oy:n Mari Päätalo, Pyöräilykuntien verkoston Matti Hirvonen ja Kangasalan kunnan Markku Lahtinen vievät sähköpyöräilyn edistämisen terveisiä Liikennevirastolle.

Vilja Turkka

14

Kokeilun jälkeen Rahko-sen kotoa löytynyt vanha

pyöränrunko sai säh-köistyksen.

– Voisin pyöräil-lä töihin 50–70 päivänä vuodes-sa. Edestakai-nen työmatka on reilu viiti-senkymmen-tä kilometriä, mutta akun on syytä riit-

tää 75 kilomet-rin kertamatkaan.

Sopiva akkumalli löytyi hankkeeseen

sähköpyörät toimitta-neen Move&Go-yrityksen

Jari-Matti Auttilan kanssa.

Välillä työmatka vie Tampereen rau-tatieaseman kautta Helsinkiin. Sil-loin pyörän turvalliseen parkkee-raamiseen tarvittaisiin palveluja, sillä kalleimman osan, akun, raahaaminen vaikkapa junis-sa on työlästä.

– Esimerkiksi kaupunki-liikenteellä voisi olla palve-lupisteitä, johon akun voisi jättää, Rahkonen ehdottaa.

– Kenties R-kioskit voisivat tarjota palvelun, Mari Päätalo heittää.

MARKKINOINTI KUNTOON

Jo sata miljoonaa kiinalaista huristelee sähköpyörällä ja Alan-komaissa 20 prosenttia myydyistä pyöristä on sähköistettyjä. Suomessa läpimurtoa vielä odotellaan.

Monella tekisi mieli hypätä sähköpyörän selkään, mutta liian kovana pidetty hinta arveluttaa. Hanke mahdollisti säh-köpyörän kokeilemisen ilman isoja investointeja.

Mikko Hagelberg kaipaisi markkinointia, jotta mielikuvat saataisiin muuttumaan.

– Itsekin ajattelin, että sähköpyörä on vajaakun-toisten kulkuväline, mutta eihän se niin ole.

Siitä voi olla iloa kenelle tahansa, kun matkanteko helpottuu ja nopeutuu,

Hagelberg arvioi.Kokeilupyörä-hanke, viral-

liselta nimeltään Pyöräilyn esteiden purkaminen säh-köavusteisilla ja tavarankul-jetuspyörillä, kuuluu val-takunnalliseen kävelyn ja pyöräilyn tutkimus- ja ke-hityshankkeeseen. Hanketta rahoittivat Kunnossa kaiken

ikää -ohjelma, Kangasalan kunta ja Liikennevirasto.

Sähköpyörä on sähköavusteisesti toimi-va polkupyörä. Apuvoimanlähteenä on ko-tona ladattava akku. Joissakin harvoissa malleissa virtaa latautuu jarrutettaessa.

Sähköpyörä soveltuu erityisen hyvin työmatkapyöräilyyn. Vaikka sähköpyö-rällä liikkuessa ei tule hiki, terveyshyödyt kasvavat samalla kun pyöräilykilometrit lisääntyvät.

Pyörässä oleva moottori toimii vain pol-jettaessa. Moottorista voi valita useampia tehoja ja sen toiminta lakkaa, kun vauhti ylittää 25 kilometrin tuntivauhdin.

Sähköpyörien lisääntyminen voisi kor-vata yksityisautoilua ja vähentää pääs-

töjä sekä tuoda väljyyttä kaupunkitilaan. Työmatkapyöräilijä ei helposti juutu ruuh-kaan.

Jari-Matti Auttilan mukaan työmatka-ajoon sopivan sähköpyörän saa 1 500–2 500 eurolla, jälkisähköistyssarjan 650–1 200 eurolla.

– Alle 1 500 euron pyörissä saattaa tul-la ongelmia sähköjen kanssa. Kaikkia yli 3 000 euron pyörän varusteita ei työmat-kapyöräilijä enää tarvitse. Jälkisähköis-tyssarjan yhteensopivuus vanhan pyö-rän kanssa kannattaa tarkistaa huolella. Moottorille vaatimukset asettaa maasto, Auttila toteaa.

Sähköpyörällä töihin?

Mikko, Helga ja Hilda Hagelberg

15

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa läh-tee kannustamaan työyhteisöjä entistä suunnitelmallisempaan työhyvinvoinnin edistämiseen Matka hyvään kuntoon -kiertueella vuosina 2016–2017.

HYVÄ FYYSINEN KUNTO ON TYÖKYVYN PERUSTA

Matka hyvään kuntoon toteutetaan kah-dessa osassa. Ensimmäinen osuus sisäl-tää yrittäjille, yritysjohdolle sekä julkisen sektorin työyhteisöjen johdolle suunnatut Tulosta kohti -tilaisuudet ja toinen osuus koko työyhteisölle suunnatun Matka hy-vään kuntoon -rekkakiertueen. Työyh-teisöjen osalta tavoitteena on erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvan

henkilöstön työkyvyn tukeminen. Jotta henkilöstölle suunnatut työhyvinvoinnin toimenpiteet olisivat mahdollisia, vies-ti suunnataan johdolle, esimiehille sekä yrittäjille.

Matka hyvään kuntoon -kiertueen rek-ka pysähtyy yli 60 tapahtumapäivänä eri puolilla maata tarjoten koko työyhteisölle maksuttomat, arkivaatteissa ja rasittu-matta toteutettavat kuntotestit. Lisäksi mukaan saa opastusta terveyttä edistä-vään liikuntaan, terveellisiin ravitsemus-tottumuksiin, työmatkaliikuntaan sekä työpäivän aikaiseen fyysiseen aktiivisuu-teen. Testeistä saa laadittua myös ryh-mä- tai työyhteisökohtaiset yhteenvedot työhyvinvoinnin suunnittelua varten.

Matka hyvään kuntoon toteutetaan yhteistyössä niin valtakunnallisten yh-

teistyökumppaneiden kuin paikallisten yhteistyötahojen kanssa. Valtakunnalli-sina kumppaneina ovat eläkevakuutus-yhtiöt Elo, Etera, Keva ja Mela, Suomen Yrittäjät sekä Työelämä 2020 -hanke ja Liikunnan aluejärjestöt. Paikallisia yh-teistyötahoja ovat muun muassa elinkei-noyhtiöt, liikuntatoimet, yrittäjäyhdistyk-set sekä työpaikat.

LISÄTIETOJAKKI-ohjelmaohjelmakoordinaattori Miia Malvelapuh. 050 443 2376miia.malvela@likes.fi www.matkahyvaankuntoon.fi

Uusi kampanja työyhteisöille

Matka hyvään kuntoon -kampanja kannustaa työyhteisöt liikkeelle. Hyvä fyysinen kunto tuo hyvinvointia, jaksamista ja energiaa niin työhön kuin vapaa-aikaan.

Matka hyvään kuntoon sisältää yrittäjille, johdolle ja esimiehille suunnatun Tulosta kohti -kiertueen sekä koko työyhteisölle suunnatun Matka hyvään kuntoon -rekkakiertueen.

Matkan hyvään kuntoon toteuttaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen.

Lisätietoja ja aikataulutwww.matkahyvaankuntoon.fi

Sivusto täydentyy alkuvuodesta 2016.

Tulosta kohti -kiertue kevät 2016 ja syksy 2016• Johdolle, esimiehille ja yrittäjille suunnattu maksuton

tilaisuus jokaisessa maakunnassa

• Tietoa työhyvinvoinnin merkityksestä liiketoiminnalle ja tuottavuudelle.

• Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen ja henkilöstön henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Matka hyvään kuntoon -rekkakiertue syksy 2016 ja kevät 2017• 60 tapahtumaa eri puolilla Suomea koko työyhteisölle

• Helposti arkivaatteissa hikoilematta ja hengästymättä toteutet-tavat Kehon kuntoindeksi -testit rekassa lämpimissä sisätiloissa.

• Tietoa omasta fyysisestä kunnosta, sen yhteydestä työkykyyn sekä vinkkejä liikkumiseen ja hyvään syömiseen.

Liikunnanaluejärjestöt

Lisää virtaa ja hyvinvointia!

16

Ikäjohtaminen-hanke on osa strategisen ikäjohtamisen Best Agers Lighthouses -hanketta, johon osallistui yrityksiä useista eri Itämeren rantavaltioista. Pori Energia oli ainoana yritykse-nä Suomesta mukana tässä EU-hankkeessa. Muut hankkeen osallistujat olivat Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Liettuasta ja Latviasta.

Vuosien yhteistyö Prizztechin kanssa ja Pori Energian pit-käaikainen panostus henkilöstön hyvinvointiin vaikuttivat sii-hen, että juuri kyseinen yritys valikoitui mukaan hankkeeseen. Pori Energian tavoitteena on olla haluttu työnantaja ja ikäjoh-tamisen malliyritys. Yrityksessä arvostetaan kaikenikäisten osaamista ja ymmärretään eri sukupolvien työntekoon vai-kuttavia arvoja.

Pori Energia -konsernin henkilöstömäärä on noin 270. Mies-valtaisen (naisia 15 %) henkilöstön keski-ikä on 45 vuotta.

HENKILÖSTÖ MUKAAN SUUNNITTELUUN

Ennen ikäjohtamishanketta Pori Energiassa oli jo monenlais-ta toimintaa henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja pa-rantamiseksi. Käytössä olivat tyky-raha, työterveyshuollon palvelut, varhaisen tuen toimintamalli, perehdytys- ja kou-lutussuunnitelmat, sisäiset ja ulkoiset koulutukset, työsuoje-lutoiminta sekä erilaista vapaa-ajan toimintaa muun muassa Energiset-vapaa-ajantoimikunnan järjestämänä.

Hankkeen myötä henkilöstön rooli toiminnan suunnitte-lussa kuitenkin kasvoi merkittävästi.

– Lähdimme alun perin siitä, että tämä hanke koskee koko henkilöstöä. Siksi järjestimme keskustelu- ja koulutustilai-suuksia kaikilla toimipaikoillamme, jotta mahdollisimman moni voisi olla mukana vaikuttamassa. Myös esimiehillä oli tärkeä merkitys, koska he järjestivät kaikille osallistumismah-dollisuuden, hallintojohtaja Sirkka Sainio kertoo hankkeen alkuvaiheista.

– Yhteisten keskustelujen pohjalta eri ikäryhmien tarpeet tulivat selkeämmin esille. Hankkeen myötä henkilöstöllä oli mahdollisuus tuoda esille niitä asioita, joihin heidän mieles-tään on tärkeää kiinnittää huomiota.

Henkilöstön keskuudesta valittiin mentorit, jotka yhdessä Prizztechin, työterveyshuollon ja yrityksen muiden edustaji-en kanssa suunnittelivat Energiaa kaiken ikää -ikäohjelman. Suunnittelussa käytettiin pohjana Juhani Ilmarisen työkyky-taloa, jotta kokonaisuudesta tulisi monipuolinen. Työkykyta-lomallissa työkyky muodostuu neljästä kerroksesta, jotka ovat 1) terveys ja toimintakyky, 2) osaaminen, 3) arvot, asenteet ja motivaatio sekä 4) johtaminen, työyhteisö ja työolot.

Porissa virtaa Energiaa kaiken ikää

Pori Energia Oy oli vuonna 2014 mukana Ikäjohtaminen -hankkeessa, jota koordinoi Satakunnassa toimiva elinkeinoyhtiö Prizztech Oy. Hankkeen myötä Pori Energiaan luotiin yhteistyössä henkilöstön kanssa Energiaa kaiken ikää -ikäohjelma 2014–2016, jonka tavoitteena on kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kehittäminen yrityksessä. Pori Energian ikäohjelmassa huomioidaan eri ikäryhmien – alle 30-vuotiaiden, keski-ikäisten ja yli 55-vuotiaiden – erityistarpeet.

Ikäohjelma toi Pori Energian ikäjohtamiseen jämäkkyyttä

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: TARJA LEHTOLA, ANTTI LEHTONEN

17

IKÄOHJELMAN TYÖKALUPAKIN MONIPUOLINEN SISÄLTÖ

Pori Energian ikäohjelma pitää sisällään useita eri toiminta-muotoja. Yrityksessä toteutetaan muun muassa terveystarkas-tukset eri ikäryhmille. Alle 30-vuotiaiden tarkastuksissa teema-na on työn- ja elämänhallinta. 30–50-vuotiaiden tarkastuksissa sen sijaan keskitytään työkyvyn ylläpitoon ja palautumiseen. 55 ja 60 vuotta täyttäneille tehdään tarvittaessa suorituskykytestit, joissa arvioidaan sydän- ja verenkiertoelimistön kunto. Tulosten pohjalta työntekijä saa ohjausta oman työkykynsä ylläpitoon.

Jokaiselle porienergialaiselle tehdään työterveyshuollon toimesta työhyvinvointisuunnitelma, johon kirjattuja asioi-ta seurataan sekä työntekijän itsensä että työterveyshuollon toimesta.

Pori Energian ikäohjelmaan kuuluu myös Senioriohjelma 55+, jonka osallistujille järjestetään tyky-tapahtumia, liikunta-lajikokeiluja, kuntosaliopastusta ja ikäkausitarkastukset. Myös eläkkeelle jäämisen suunnittelu on osa senioriohjelmaa.

– Senioriohjelmassa on esillä asioita, joihin on hyvä eläkeiän lähestyessä kiinnittää huomiota koskien niin terveyttä, henkis-tä hyvinvointia kuin valmistautumista tulevaan, Sainio kertoo.

Ikäohjelman työkalupakissa ovat myös varhaisen tuen toi-mintamalli, osaamiskartoitukset ja koulutussuunnitelmat sekä työkierto. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia vuorotte-lu- ja opintovapaisiin sekä osa-aikaeläkkeeseen. Työajasta on myös mahdollista sopia perhetilanteen niin vaatiessa.

Esimiehille on tarjolla Työkaluja eri-ikäisten johtamiseen -ohjelma, ja ikään liittyviä erityistarpeita käsitellään myös henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Muun muassa työ-urasuunnittelu on osa kehityskeskustelua.

JÄMÄKKÄ TOIMINTAOHJELMA

Paljon on siis Pori Energian ikäohjelmassa jo tehty, mutta pal-jon on vielä suunnitteilla ja työn alla.

– Meillä on tekeillä toimintamalli korvaavasta työstä ja uu-delleen sijoittamisesta. Myös työaikapankista tehdään parhail-laan selvitystä ja etätyötä koskevat käytännöt otetaan käyt-töön ensi vuoden alusta.

Ikäjohtaminen-hankkeeseen osallistumisen hyödyt näh-dään Pori Energiassa kirkkaina.

– Hankkeen myötä saimme jämäkän toimintaohjelman, jonka pohjalta toimenpiteitä toteutetaan ja ohjeistetaan. Ne myös kirjataan ylös ja toteutusta ja onnistumista seurataan, Sainio iloitsee.

Hanke loi hyvän pohjan Pori Energian ikäohjelman kehit-tämiselle myös tulevaisuudessa.

– Nyt toimenpiteet on koottu yhteen ja tästä on hyvä jatkaa vielä vuoden 2016 jälkeenkin ehkä uusiin asioihin painottaen.

SENIORIOHJELMASTA TUKEA IKÄÄNTYMISEN HAASTEISIIN

Sähköasentaja Tapio Ahola, 60, ja verkostoasentajat Markku Koivukari, 63, ja Timo Arvonen, 56, ovat kaikki osallistuneet Pori Energian 55+-senioriohjelmaan. Heillä on kaikilla taka-naan pitkä ura Pori Energiassa – palvelusvuosia tällä porukalla on takanaan 35–42 vuotta.

Senioriohjelmaan on tämän vuoden aikana osallistunut 31 henkilöä. Yli 55-vuotiaita Pori Energian henkilöstössä on 70.

Ahola, Koivukari ja Arvonen kertovat senioriohjelmaan osallistumisen antaneen eväitä ikääntymisen mukanaan tuo-mien haasteiden kohtaamiseen. Ohjelman kautta on saatu tie-toa esimerkiksi liikunnasta ja ruokavaliosta. Miehet kokevat-kin suhtautumisensa hyötyliikuntaan muuttuneen ja kertovat, että ruokailutottumuksiinkin tulee nyt kiinnitettyä enemmän huomiota. Oman hyvinvoinnin edistämiseen on myös saatu hyviä käytännön vinkkejä.

Herrat kiittelevät senioriohjelman tapahtumien vetäjinä toimineita työterveyshuollon edustajia siitä, miten hyvin he ovat saaneet innostettua porienergialaisia mukaan tapahtu-miin ja miettimään asioita, missä kukin voisi itseään kehittää ja miten voisi paremmin ymmärtää ikääntymisestä johtuvia seikkoja. Ahola, Koivukari ja Arvonen pitävät tärkeänä myös tapaamisten sosiaalista puolta.

– On ollut mukava tavata henkilökuntaa, jota ei normaa-listi työpaikkojen sijainnista johtuen juurikaan näe, miehet toteavat.

Lisätietoja:Pori Energia OyHallintojohtaja Sirkka Sainiopuh. 044 701 2303sirkka.sainio@porienergia.fi

Pori Energian 55+-senioriohjelmaan on kuulunut muuan muassa ohjattua kuntosaliharjoittelua. Kuntosalilla työfysioterapeutti Timo Aaltosen johdolla hikoilevat Kirsti Säily (vas.), Arja Rosten, Sirkka Sainio ja Tuula Heinonen.

Asentajina Pori Energiassa työskentelevät Markku Koivu-kari (vas.), Timo Arvonen ja Tapio Ahola ovat osallistuneet 55+-senioriohjelmaan. Johdon assistentti Päivi Kankaan-pää (vas.) ja hallintojohtaja Sirkka Sainio ovat olleet mukana Energiaa kaiken ikää -ikäohjelman koordinoinnissa.

18

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: MIKKO TÖRMÄNEN

Eläkkeellä voi olla ylpeä työnantajastaanKaikki me toivomme terveitä eläkevuosia ja arvokasta ikääntymistä – sekä tyytyväisyyttä tehtyyn työuraan.Toivottavasti mahdollisimman moni voi lisäksi olla tyytyväinen työnantajaansa, joka on mahdollistanut ansaitut eläkepäivät. Työnantajastaan voi olla jopa ylpeä, kuten oululainen eläkeläinen Marja-Liisa Pylväs on.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ja Oulun yliopistolli-sessa keskussairaalassa työuransa sairaanhoitajana, pääluot-tamusmiehenä ja rekrytoinnissa tehnyt Marja-Liisa Pylväs, 68, on aktiivinen eläkeläinen. Hän on pitänyt itsestään huolta ter-veellisillä elintavoilla, mutta on kiitollinen myös niistä mah-dollisuuksista, joilla työnantaja on tukenut hänen työuraan-sa. Eikä vain työuraansa, vaan sairaanhoitopiirissä tuki yltää myös eläkepäiville.

MONIPUOLISEN HARRASTAMISEN VAPARI

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työntekijät eivät jää eläkkeelle siirtyessään liikunnan osalta tyhjän päälle. Työnan-taja tukee eläköityneiden työntekijöiden vapaa-ajan liikunnan harrastamista siinä missä työssä olevienkin.

Sairaanhoitopiiri on suuri työnantaja, työntekijöitä on yli 7 000. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala ja Visa-lan sairaala.

Henkilöstön vapaa-ajan toiminnalle on oma yhdistyksensä, Vapari ry, jossa toimii 20 alajaostoa. Kullakin jaostolla on omat toimintasuunnitelmansa ja niiden pohjalta sairaanhoitopiiri myöntää jaostoille toiminta-avustuksia. Vaparin toiminnan tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Sen jaostoissa harrastetaan muun muassa musiikkia, liikuntaa, ammuntaa, valokuvausta, kudontaa ja taidetta.

– Vaparin toiminnan juuret ovat 70-luvun alussa ja sen jäse-niä ovat automaattisesti kaikki sairaanhoitopiirin työntekijät, kertoo terveysliikunnan suunnittelija Minna Keskitalo. Hän on ollut kuusi vuotta mukana Vaparin toiminnassa ja toimii nyt ensimmäistä vuottaan yhdistyksen puheenjohtajana.

Marja-Liisa Pylväs liikkuu eläkepäivinään aktiivisesti ja on seniorijaostossa kannustamassa myös muita liikkumaan.

19

SENIOREILLE OMA JAOSTONSA

Eläkkeelle jääneet työntekijät voivat jatkaa kaikkien Vaparin jaostojen toiminnassa, mutta heille on myös oma seniorija-ostonsa. Seniorijaosto on kiinteä osa Vaparin toimintaa, jonka hallituksessa on yksi edustaja myös senioreista. Seniorijaosto kokoontuu säännöllisesti ja kokouksissa on noin 30–40 sai-raanhoitopiirin eläkeläistä.

Seniorijaostossa juuri yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on yksi tärkeä osallistumisperuste. Seniorijaoston toimintaa järjestään pääosin päiväsaikaan, joten siksi se on luonteva jaosto eläkeläisille.

– Seniorijaostossa on mukana paljon omaksi iloksi liikku-via, jotka ovat mukana liikunnan lisäksi myös seuran vuoksi. Lajiniilot jatkavat liikkumistaan usein Vaparin muissa jaos-toissa, kuten esimerkiksi hiihto- tai juoksujaostossa, Keskitalo arvelee.

SENIORIJAOSTO YLLÄPITÄÄ SOSIAALISIA SUHTEITA

Marja-Liisa Pylväs toimi työelämässä Vaparin puheenjohta-jana ja on nyt seniorijaoston aktiivi. Pylväs on ollut mukana erityisesti hiihto- ja juoksujaostoissa sekä organisoimassa Suomi juoksee -viestiporukoita ja keskussairaaloiden SM-kisojen edustuksia.

Tällä hetkellä Pylväs on mukana suunnittelemassa ja ide-oimassa seniorijaoston toimintaa. Se onkin todella monipuo-lista.

– Meille on tulossa lääkäriluento ihonhoidosta ja keväällä sitten yhteinen ulkoilupäivä. Todella suosittua toimintaa ovat erilaiset retket sekä tietysti pikkujoulut. Nyt on tulossa myös mahdollisuus osallistua Oulun kaupunginorkesterin esitysten kenraaliharjoituksiin.

Seniorijaosto tukee taloudellisesti jaoston toimintaa, mutta retkille on usein pieni omavastuu.

– Toiminta halutaan pitää edullisena, jotta kynnys osallistua olisi mahdollisimman matala, Pylväs kertoo.

Sairaanhoitopiirillä on oma moderni ja iso kuntosali, jota myös eläkeläiset käyttävät ahkerasti – maksutta. Seniorijaosto järjestää siellä myös kuntosa-liohjausta, jossa saa opastusta laitteiden käyttöön. Ohjaus kannustaa mukaan liikuntaa aloittelevia ja tavoittaa hy-vin myös vähän liikkuvia.

Pylväs on aktiivinen liikkuja edelleen ja vetää seniorijaostos-sa sauvakävelylenkkejä.

– Enemmän tosin saisi väkeä tulla lenkeille, hän naurahtaa.

– Seniorijaoston tapaamiset ovat todella mukavia. On kiva tavata vanhoja työkavereita ja vaihtaa kuulumisia. Se työelä-män verkosto ei ole kokonaan ka-donnut mihinkään. Tavataan vain vähän harvemmin.

TYÖELÄMÄN ERI VAIHEIDEN TUKEMINEN

Minna Keskitalo vastaa työssään sairaanhoitopiirin henkilö-kunnan terveyden edistämisen kehittämisestä.

– Tavoitteenamme on tukea työntekijöiden hyvinvointia mahdollisimman ennakoivasti. Haluamme tarjota työelämän eri vaiheissa oleville työntekijöille sopivia palveluja työkyvyn edistämiseen. Vapari on yksi työkyvyn ja työhyvinvoinnin tu-kemisen muodoista.

– Meillä on lisäksi ollut käytössä Pitko-testi toimintakyvyn ja tasapainon mittaamiseen. Nyt juuri meillä on aikeissa vi-rittää 60+-henkilöstön työhyvinvointia entistä aktiivisemmin, Keskitalo suunnittelee.

Sairaanhoitopiirissä on havaittu eläkeläisten haluavan osallistua entistä aktiivisemmin eri jaostojen toimintaan.

– Sillä on varmasti tekemistä sen kanssa, että monet jäävät eläkkeelle elinvoimaisina ja erinomaisessa fyysisessä kunnos-sa. On kiva jatkaa tuttujen porukoiden kanssa liikkumista ja puuhaamista, kun on entistä enemmän aikaakin siihen, Kes-kitalo pohtii.

Satsaukset henkilöstön hyvinvointiin nähdään myös työntekijöiden puolella.

– Tällainen henkilöstön toiminnan ja hy-vinvoinnin mahdollistaminen on työn-

antajan vetovoimatekijä, jota työn-tekijät todella arvostavat, tietää

tyytyväinen eläkeläinen Marja- Liisa Pylväs.

Lisätietoja:Pohjois-Pohjanmaan

sairaanhoitopiiriTerveysliikunnan suunnittelija

Minna Keskitalopuh. 040 769 4038

minna.keskitalo@ppshp.fi

POHJ

OIS

-POHJANMAAN LIIKUN

TARY

PoPLi

www.kkiohjelma.fi www.popli.fi

KKI-Päivät 2016

Oulu 16.–17.3.2016KKI-Päivien teemoina

Hyvinvoiva henkilöstö – menestyvä työpaikka

Myytinmurtajat: luulot ja harhaluulot suomalaisten elintavoista

Etsivä liikuntatyö – asiakas hyvinvoinnin polulla

Polttavat tarpeet, innovatiiviset ratkaisut

Avaus8.30 Tervetulokahavit 9.30 Tervetuloa KKI-Päiville

Juha Hänninen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Oulun kaupunki

Hyvinvoiva henkilöstö – menestyvä työpaikkaPuheenjohtaja Pauli Harju, maakuntajohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liitto 9.40–11.30 Työhyvinvoinnissa piilee miljardien säästöt. Nyt on

toimenpiteiden aika. Guy Ahonen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Yritys arvioi työhyvinvoinnin tuottavuutta omasta

näkökulmastaan Tarja Kostiainen ja Nina Brandenburg, työhyvinvoinnin asiantuntijat, Afectar Oy

Työpaikalta terveyttä elämään – itseään ja organisaati-ota johtamalla Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

11.30–12.45 Lounas sekä tutustuminen posterinäyttelyyn Liikuntaneuvonnan tarinat – onnistumisia eri puolilla Suomea

Myytinmurtajat – luulot ja harhaluulot suomalaisten elintavoistaJuontajana Tapio Kangasluoma, hyvinvoinnin moniottelija12.45–14.15 Liikunta, painonhallinta, istuminen, motivointi – ylei-

sön kiperät ja polttavat kysymykset asiantuntijoiden puntaroitavana Timo Haikarainen, liikuntafysiologi Patrik Borg, ravitsemusasiantuntija Tommi Vasankari, LKT, professori Hanna-Leena Ronkainen, psykologi

14.15–14.45 Iltapäiväkahavit ja tutustuminen posterinäyttelyyn

Etsivä liikuntatyö – asiakas hyvinvoinnin polullaPuheenjohtaja Raija Korpelainen, tutkimuspäällikkö, terveysliikunnan

professori, Oulun Liikuntalääketieteellinen klinikka14.45–16.30 Kettingeistä ketjuihin – liikunnan palveluketjun raken-

taminen asiakkaalle Risto Kuronen, koulutusylilääkäri, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Hyvinvointiohjaus työntekijän tukena Tanja Lujanen, hankevastaava, Espoon henkilöstökonserni

Hei, me liikutaan! Oulun kaupungin toimenpiteet hen-kilöstön aktivoimiseksi Nina Ylitalo, liikuntakoordinaattori, Oulun kaupunki

19.00 Oulun kaupungin vastaanotto

21.00 Illanvietto ja elävää musiikkia Livebändi Lauantain Toivotut, Ravintola Ihqu

Hotelli-ravintola Lasaretissa Oulujoen varrella

KESKIVIIKKO 16.3.2016

Polttavat tarpeet, innovatiiviset ratkaisutPuheenjohtaja Raija Laukkanen, tiedejohtaja, Polar Electro Finland

09.00–9.30 Ihmistä voi käskeä tottelemaan, muttei innostumaan Aino Suhola, kirjailija

Työpajat, neljä rinnakkaista työpajaa9.30–11.00 Asiakaslähtöiset työkalut ja innovaatiot

Palvelumuotoilulla kannustuksen ytimeen- Miten tuotteistan hyvinvointipalvelut? – Menestyvän

hyvinvointipalvelun kaava Riku Aalto, hallituksen puheenjohtaja ja kehitysjohtaja, Trainer4You

- Sykähdyttävän ja voimaannuttavan hyvinvointipalve-lukokemuksen luominen Mika Nevalainen, toimitusjohtaja, Fitra Oy

- Kuinka aktiivisuusrannekkeesta tuli koko kansan lii-kuttaja Ville Uronen, koulutuspäällikkö, Polar Electro Oy

Terveydenhoitajien toivesarja- Perheen aktivointi: Lihavat lapset – inaktiiviset van-

hemmat ravitsemusasiantuntija Patrik Borg

- Asiantuntijahoitaja liikunnan palveluketjussa Leena Seppälä, terveydenhoitaja, Naantalin terveyskeskus

Viisarit punaiselta vihreään- Sähköinen terveystarkastus – hyvinvoinnin indikaattori.

Työkalu sähköisen hyvinvointikertomuksen osana. Klaus Laine, Product Manager, Duodecim

- Erityisen hyvää liikuntaa Anne Taulu, toiminnanjohtaja, SoveLi ry

- Aktivaattorista uutta energiaa yritykseen Jaana Ukonaho, projektipäällikkö, ODL Liikuntaklinikka

Energiat ja indeksit ovat jokamiehen oikeus- Energiatesti Kehon hyvinvointi – aktiiviset elämäntavat

Vesa Tornberg, toimitusjohtaja, Laturi Corporation- Energiavalmennus: tunti lisää energistä aikaa vuoro-

kauteen henkilöstölle kolmen kuukauden digitaalisel-la Energiavalmennuksella Timo Kangasluoma, hyvinvointivalmentaja, Maxtrainer Oy

- Matka hyvään kuntoon lähtöselvitys Kehon kuntoin-deksillä Jarmo Heiskanen, liikuntafysiologi, LIKES-tutkimuskeskus

11.15 Matkalla hyvään kuntoon – Lisää virtaa, hyvinvointia ja tuottavuutta

11.45 KKI-Päivien päätösanat Esko Hassinen, aluejohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

12.00 Lounas

13.30 Soveltava Liikunta SoveLi ry:n jäsenjärjestöpäivätapaaminen järjestäjinä Soveltava Liikunta SoveLi ry ja KKI-ohjelma

TORSTAI 17.3.2016

Seminaarin järjestäjät Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Oulun kaupunki Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriKunnossa kaiken ikää -ohjelma

Hinnat 31.1.2016 mennessä 185 euroa/hlö 31.1.2016 jälkeen 210 euroa/hlö Hinta sisältää koko seminaariohjelman ke–to, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä Oulun kaupungin vastaanoton.

Keskiviikon seminaaripaketti 145 euroa/hlö. Hinta sisältää keskiviikon seminaariohjelman, ohjelmaan merkityn ruokailun sekä Oulun kaupungin vastaanoton.

Torstain seminaaripaketti 100 euroa/hlö. Hin-ta sisältää torstain seminaariohjelman sekä ohjelmaan merkityn ruokailun.

Ilmoittautumiset Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu rywww.popli.fi/kki-paivat-2016

Majoitus KKI-Päivien osallistujille on varattu majoitus-paikkoja hotelleista. Katso yksityiskohtaisemmat majoitustiedot verkkosivuilta.

Lisätietoja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Aikuisliikuntapäällikkö Ilkka KurttilaPuh. 050 308 7711ilkka.kurttila@popli.fiwww.popli.fi

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Ohjelmakoordinaattori Miia Malvela Puh. 050 443 2376 miia.malvela@likes.fi www.kkiohjelma.fi

Peruutusehdot 31.1.2016 mennessä peruutukset maksutta. 31.1.2016 jälkeen peruutetuista osallistumi-sista peritään 50 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamatta jätetystä seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

22

TEKSTI: KATRI SIIVONEN & ANNA SUUTARIKUVAT: JOUNI KALLIO

Ilon ja liikutuksen kyyneleitä tärkeiden asioiden äärellä Yksi on varmaa: Kunnon Laiva ei petä koskaan. Elokuinen viikonloppu hehkui aurinkoa ja liikunnan riemua, kun yli 850 liikunnasta, terveydestä ja hyvinvoinnista kiinnostunutta osallistujaa nautti täysin siemauksin Silja Serenaden tarjonnasta.

Luento-ohjelman teemana oli perjantaina Poweria minäpys-tyvyyteen ja lauantaina Inhimillisyyttä arkeen. Tapahtuman risteilyisäntä Marco Bjurström loi lämmintä tunnelmaa Atlantis Palaceen. Kukin luennoitsija kutsuttiin lavalle hä-nen lempibiisinsä soidessa taustalla. Bjurström veti musii-kin tahtiin sopivan taukojumpan ja kyseli luennoitsijalta, miksi hän oli kyseisen kappaleen valinnut ja millä tavoin hän saa siitä voimaa arkeensa.

Luentosalin tunnelma oli lauantai-iltana jotain ainut-laatuista koko Kunnon Laivan historiassa. Sali huokui läm-pöä, aitoutta, arvostamista ja välittämistä – hengitti, itki ja iloitsi yhdessä Maaret Kallion, Esa Saarisen ja Marco Bjurströmin kanssa.

Kliinisen psykologian ja psykoterapian professori Raimo Lappalainen nivoi Kunnon Laivan luentonsa hienosti valit-semaansa musiikkikappaleeseen, Tuure Kilpeläisen lauluun Ajatuksen voima.Kilpeläisen laulu alkaa sanoin ”Ajatuksen voimalla voi siirtää vuoria tai tehdä kynnyksistä esteitä ja pysyy jumissa”. Lap-palaisen mukaan psykologisessa tutkimuksessa ollaan tällä hetkellä hyvin kiinnostuneita tästä ilmiöstä.

– Se, miten käsittelemme ajatuksiamme, vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme asioihin. Tämä liittyy myös hyvinvoinnis-ta huolehtimiseen ja niihin syihin, miksei esimerkiksi liikuta tai aleta huolehtia itsestä, Lappalainen toteaa.

Jos ihmisellä on negatiivisia ajatuksia itsestään vaikkapa liikkujana, nämä ajatukset muuttuvat helposti henkilölle it-selleen todeksi, vaikka kyse on vain ajatuksesta, ei tosiasiasta.

– On ongelmallista, jos otamme omat ajatuksemme liian kir-jaimellisesti. Ongelma ei siis ole ajatus sinänsä vaan se, miten suhtaudumme siihen. Ajatusten vaikutusta voi muuttaa, ei itse ajatusta.

Omia ajatuksiaan ei siis välttämättä tarvitse yrittää muut-taa, mutta omiin ajatuksiinsa voi ottaa toisenlaisen näkökul-man.

PSYKOLOGISTA JOUSTAVUUTTA VOI HARJOITELLA

Lappalainen korostaa psykolo-gisen joustavuuden tärkeyttä.

Psykologisella joustavuudel-la tarkoitetaan kykyä ottaa vastaan omat ajatukset ja tunteet sellaisina kuin ne ilmenevät ja tehdä sellaisia tekoja, joista itselle on pit-källä aikavälillä hyviä seu-

rauksia ilman, että ajatukset ja tunteet ohjaavat toimintaa

liikaa. Psykologisesti joustava ihminen uskaltaa kohdata itsel-

Mielen voima – vankila vai voimavara

23

leen vaikeita asioita ja tilanteita välttelemättä niitä. Tällä on Lappalaisen mukaan selkeä yhteys myös esimerkiksi liikun-nalliseen aktiivisuuteen.

– Ihminen lähtee liikkeelle, vaikka sataa vettä ja väsyttää eikä huvita. Hän on valmis ottamaan vastaan liikuntasuori-tuksen aikana esiintyvät väsymyksen tunteet.

Psykologista joustavuutta voi tietoisesti harjoitella ja ke-hittää. Harjoittelun avulla ihminen oppii huomaamaan ja määrittelemään, mitkä asiat ovat itselle henkilökohtaisesti tärkeitä ja mitkä arvot omaa toimintaa ohjaavat. Esimerkiksi, mikä saa minut liikkeelle. Tietoisen harjoittelun kautta opi-

taan tekemään asioita, joilla on myönteistä vaikutusta omaan hyvinvointiin. Psykologiseen joustavuuteen liittyy myös taito käsitellä muutoksen esteenä olevia ajatuksia ja tunteita.

Viime aikoina erilaiset tietoisuustaitoharjoitukset ovat kas-vattaneet suosiotaan. Lappalainen kuitenkin korostaa, että läs-näoloa voi harjoitella monella eri tavalla eikä se välttämättä vaadi hiljentymistä tai rauhoittumista.

– Monilla liikunta toimii läsnäoloharjoituksena. Liikun-ta onkin varsin aliarvioitu psykologinen menetelmä. Se on konkreettinen teko, jonka avulla voi kehittää läsnäolotai-tojaan.

Raakel Lignell paitsi ilahdutti Kunnon Laivan yleisöä vauhdik-kaalla lattaritanssiesityksellä Tanssii Tähtien Kanssa -ohjel-masta tutun tanssipartnerinsa Jani Rasimuksen kanssa myös kertoi omia kokemuksiaan elämäntapamuutoksesta. Lignell kuvasi elämäntaparemonttinsa vaiheita omaan eloisaan tyy-liinsä heikkouksia ja epäonnistumisia salaamatta. Niin lii-kunta- kuin ravintokokeiluissaan Lignell myönsi välillä sor-tuneensa ylilyönteihin, mutta salliva ja omaa itseä kuunteleva elämäntapa on löytynyt kokemuksen kautta.

Vuonna 2010 aiemmin itseään kömpelönä ja epäliikunnal-lisena pitänyt Lignell löysi ystävänsä houkuttelemana itsensä ryhmäliikuntatunneilta, joita oli ennen pitänyt pahimpana mahdollisena ajatuksena.

– Ensimmäiseltä tunnilta kirjaimellisesti konttasin kah-deksan minuutin jälkeen pois. Hankin kuitenkin kuukausi-kortin ja aloin sinnikkäästi käydä tunneilla. Kerran zumba-tunnilla sitten huomasin peilistä, että tuo tomaatinvärinen naamahan hymyilee, Lignell kuvailee liikunnan riemun löy-tymistä.

ELÄMÄNTAPAMUUTOS AVASI OVIA

Lignellin elämäntapamuutos on saanut paljon huomiota julki-suudessa. Itse hän kokee saaneensa sitä kautta paljon.

– Muutos avasi uusia ovia elämässäni. Aloin muun muas-sa Hyvä terveys -lehden bloggariksi ja uskaltauduin mukaan Tanssii Tähtien Kanssa -kilpailuun, josta olin haaveillut. Haas-toin itseni ja uskalsin.

Lignell kuitenkin korostaa, ettei olennaista ollut se, mi-ten paljon he Janin kanssa tanssikisassa treenasivat tai mitä saavuttivat, vaan se, mitä tanssi hänelle avasi. Hän uskaltau-tui epämukavuusalueelle ja oppi tanssin kautta nauttimaan omasta kehostaan. Lignell suositteleekin tanssia kaikille.

Myös ajoittaista epämukavuusalueelle menemistä Lignell suosittelee jokaiselle.

– Mitään ei koskaan saa, jos ei kokeile ja yritä. Lignell kuitenkin muistuttaa asiasta, joka kannattaa kai-

kessa tekemisessä pitää mielessä.– Vaikka elämässä kaikki olisi ulkoisesti täydellisesti, mutta

elämästä puuttuu ilo, ei millään tekemisellä ole merkitystä.

Kohtuus ja tasapaino löytyivät kokeilujen kautta

24

Ravitsemusterapeutti Anette Pals-sa ei välttämättä puhu asiakkaansa kanssa ensimmäiselle vastaanotolla kertaakaan ruoasta tai syömisestä.

– On tärkeää tutustua asiakkaaseen ihmisenä, jutustella ja kuulla hänelle tärkeistä asioista.

Palssaa harmittaa, että puhutaan paljon lempeistä keinoista elämän-tapamuutosten ohjaamisessa, mutta silti haetaan ja jaetaan kymmenen kohdan listoja, sääntöjä, asiantunti-juutta, valmiita ohjeita ja ratkaisuja. Elämäntapamuutoksia eletään kuu-reina tai projekteina, ja aika harvoin ne toimivat.

– Asiantuntija on usein keskiössä. Asiakkaatkin monesti odottavat am-mattilaiselta kuria, kontrollia ja valvontaa. Tällöin muutoksille haetaan ulkoista motivaatiota, joka ei ole tie pysyviin muu-toksiin.

– Pitäisikin löytää se palo asiakkaan sisäisen motivaation herättämiseen ja sen vahvistamiseen. Helppoa se ei ole, myön-tää Palssa.

OSAAMINEN JA ONNISTUMINEN TÄRKEINTÄ

Palssan ohjeet sisäisen motivaation metsästykseen ovat va-paaehtoisuus, kyvykkyys, lauma ja hyvän tekeminen.

– Lähtökohtana minulla on, että vastaanotolle täytyy tulla vapaaehtoisesti. Ei puolison, työnantajan, työterveyden tai ke-nenkään muun lähettämänä. Vain asiakas yksin päättää itses-tään ja hänellä on vapaus valita, mitä hän tekee.

– Ylipainoon liitetään tällä het-kellä todella paljon syyllisyyttä. Ihmisellä on oikeus olla myös yli-painoinen ja tyytyväinen itseensä kaikkine kiloineen. Onkin tärkeää kysyä, millaisessa painossa tai kun-nossa asiakas itse haluaa olla. Näin muutos lähtee rakentumaan vapaa-ehtoisuudelle ja asiakkaan omien toiveiden pohjalle.

– Kyvykkyys liittyy asiakkaan minä pystyvyyteen. Hänellä tu-lee olla aina sellainen tunne, että hän pystyy ja kykenee sovittuihin muu toksiin. Osaa ja onnistuu. Sik-si pienet tavoitteet ovat hyviä väli-etappeja. Ylipäätään tavoitteissa ei kannata sortua ylilyönteihin.

Me kaikki haluamme tulla hyväksytyiksi omina itsenämme, emmekä halua poiketa liikaa porukasta. Onkin hyvä tiedostaa, miten ympärillä olevat ihmiset, tiedostamattakin, vaikuttavat elämäntapamuutoksissa. Onko lauma hyvä vai paha? Vahvis-taako se muutoksessa vai ehkä estää sitä?

Olemme valmiita ponnistelemaan itselle merkityksellisten asioiden ja läheisten vuoksi. Halu tehdä hyvää istuu meissä voimakkaana. Kun lähipiiri on onnellinen, myös oma onni on suurempi. Esimerkiksi isovanhemmat haluavat monesti huo-lehtia itsestään, jotta voisivat hoitaa lapsenlapsiaan.

– Kun ymmärtää, että syy huolehtia itsestä on elämä itses-sään, ollaan sisäisen motivaation syntysijoilla. Jos vain ulkonä-ön vuoksi liikkuu ja syö terveellisesti, hommasta katoaa pohja jossakin vaiheessa, tietää Palssa monen vuoden asiakastyön pohjalta.

Sisäisen motivaation metsästys

25

Dosentti Piia Jallinoja Kuluttajatutkimuskeskuksesta nosti esiin tämän ajan kaksi eetosta, jotka vaikuttavat siihen, mi-ten me liikumme tai emme liiku: työ ja kuri sekä nautinto ja kulutus.

Työhön ja kuriin liittyy yksilön velvollisuus edistää terveyt-tään: ruoka on ravitsemusta, liikunta terveyden edistämistä, meillä on selkeät tavoitteet ja siinä pärjäämisen merkkinä on lihaksikas keho.

Toinen eetos johtaa meidät jopa moraaliseen velvollisuu-teen etsiä nautintoa kaikilla alueilla: ruoka on makuja ja kult-tuureja, liikunta ja liikkumattomuus elämyksiä ja nautinnon lähteitä, meillä on vapaus toteuttaa mielihalujamme ja tunne ohjaa toimintaamme.

– Kurinalainen ponnistelu on modernin liikunnan vahva pohjavire. Kaikkensa antaneet äärisuorittajat ovat oman ai-kamme vastineita keskiaikaisille pyhiinvaeltajille.

Jallinoja haastaakin pohtimaan liikkumista vailla suunnitel-maa, vailla pyrkimystä. Liikkumista ilman liiallista ponnistelua ja yrittämistä. Niin, että liikunta voi olla vain päämäärätöntä leikkiä ja tuottaa jo itsessään mielihyvää.

Liikuntavälineuutuuksina kokeiltiin muun muassa vastusta ja joustoa sauvakävelyyn tuovia Bungypump-kävelysauvoja ja fascia-kalvojen itsehuoltoon tarkoitettuja fascia-kampoja. Vuoden 2014 liikuntatuotteena palkittu Bailamama Women opetti naisille tärkeää lantionpohjalihastreeniä ryhmälii-kuntamuotona hauskasti ja rennosti.

Tanssitunnit ovat Kunnon Laivallakin suosittuja vuodesta toiseen. Marco Bjurströmin Happy Hour veti kannen täyteen tanssijoita. Kuumia lattarirytmejä nautittiin Raakel Lignellin ja Jani Rasimuksen tunnilla sekä RUMBITA Fuerten parissa. Pekka Kataisen Sweat & Dance on takuuvarma hymyn ja sykkeen kohottaja.

Lisätietoja:www.kunnonlaiva.fi

Kunnon Laiva järjestetään joka toinen vuosi.

Seuraavan kerran risteillään vuonna

2017.

Aikamme eetokset

Tuoteuutuuksia ja ryhmäliikuntamaistiaisia

26

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: MIIA MALVELA

Lujasti lempeä – itsellePsykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallio avasi Kunnon Laivan tunneryöpyn lauantai-iltana. Hän kuvasi lämpimästi, mutta niin totuutta kouraisevasti arjen ansoja, joihin me itse kukin lankeamme. Kallio tarjosi näille ansoille vaihtoehtoja – miten voisimme valita ja elää toisin, jotta olisimme itselle ja toisillemme lujasti lempeitä.

TEKSTI: KATRI SIIVONENKUVAT: ANNA DAMMERT, JOUNI KALLIO

Liiallinen ajattelu ja tietämiseen turvautumi-nen ovat tätä päivää. Kun jokin nyppii meitä, voisimmekin liiallisen ajattelun ja itseanaly-soinnin sijaan vain havainnoida, kuka minä olen ja mitä minussa tapahtuu. Pois ajatuk-set ”ääh, mahassa on selluliittia” tai ”auts, pakaraa vihlaisi”. Sen sijaan ”mielenkiintois-ta, tällaista minussa tapahtuu”.

Etsimme usein asiantuntijoita tai auktoriteet-teja tietämään, mitä minun pitää tehdä. Haetaan vinkkejä ja listoja asiantuntijoilta painonhallintaan, liik-kumiseen ja parisuhteeseen. Halutaan loisteliaampaa työtä, intohimoisempaa parisuhdetta, kiinteämpää kehoa, tiukem-paa ruokavaliota ja parempaa elämää.

– Minultakin pyydetään yhteen jos toiseen aiheeseen vink-kilistoja, miten tulla paremmaksi ihmiseksi siinä ja tässä suh-

teessa. Todellisuudessa on tasan yhtä monta tapaa muuttaa elämää kuin on ihmisiä.

– Entäpä jos ei olisikaan hyväk-si olla koko ajan oman elämänsä superprojekti ja suorittaa sitä pa-rempaa versiota elämästään? ky-syy Kallio.

TURVAA TOISISTA

Jatkuva kiire aina ja kaikkialle on ajan henki. Sitä tärkeäm-pää olisi kohdata toisemme ja itsemme. Pysähtyä avoimesti ja aidosti.

– Jokainen meistä haluaa tulla nähdyksi, ei vain katsotuksi. Mihin meillä onkaan niin kiire? Kallio muistuttaa, että

emme kuitenkaan voi olla kerralla kuin yhdessä paikassa te-kemässä yhtä asiaa.

– Ole läsnä hetkessä tässä ja nyt. Asioita ei voi suorittaa kaikkia kerralla, mutta peräjälkeen kyllä.

– Se ei silti tarkoita, etteikö asioita voisi suunnitella pi-demmälle. Elämä on kuitenkin tässä hetkessä ja jos on koko ajan kiire suorittamaan seuraavaa tehtävää, voi elämä jäädä elämättä.

Kallio on huolissaan myös meidän suomalaisten heikkou-desta, yli-itsenäisyydestä. Pitää pärjätä itse, viimeiseen saak-ka. Se näkyy esimerkiksi siinä, että jo teini-ikäiset haluavat olla vahvoja ja itsenäisiä.

– Vaihtoehtona on viisas riippuvuus toisista. Läheisten kanssa olisi hyvä käydä tunteitaan läpi. Jokainen itse nielty ja itseensä haudattu tunne rakentaa pala palalta muuria tois-temme väliin, esimerkiksi parisuhteessa, tietää Kallio.

HYVÄKSY KAIKENLAISET TUNTEET

”Ei tunnu missään” on tyypillinen asenne, kun kohtaamme huonoja uutisia. Me suomalaiset ajattelemme helposti, että vain kärsimyksen kautta saavutamme kirkkaimman kruunun.

– Kaikista negatiivisista tunteista ei ole mahdollista va-pautua, eikä niistä vapautuminen olisi inhimillisyyttä tai ih-

misyyttä lainkaan. On hyvä kunnioittaa kaiken-laisia tunteita, iloa, surua, vihaa ja ärsytystä. Tunteet tarttuvat ja yhteys ihmisten välillä syntyy tunteista.

– Elämä ei voi olla koskaan pelkkää on-nea ja autuutta. Esimerkiksi parisuhde, jos-

sa kaikki on aina täydellisesti, on joko kaksi viikkoa vanha tai ei ollenkaan todellinen. Hy-

väksy kaikenlaiset tunteet, myös ne kielteiset, Kallio kannustaa.

Negatiivisia asioita, ahdistusta ja pahaa oloa on kaik-kien arjessa. Niiden vastustaminen kuluttaa paljon energiaa niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kun hyväksyy asioiden huononkin tilan, se tuo rauhaa ja tilaa toimia asioiden edis-tämiseksi.

ILOA JA MYÖTÄTUNTOA ELÄMÄÄN

Kaikille tuttuja ansoja ovat kontrolli, vahtiminen ja itseku-ri. Koko ajan tulee huolehtia, että pysyy itsensä tai muiden asettamissa rajoissa vaikkapa syömisen ja liikkumisen osalta.

– Kontrolli kuuluu tietyllä tapaa ihmisyyteen ja siinä on paljon hyvääkin. Se tuo rajoja ja ennakoitavuutta, jotka puo-lestaan luovat turvaa. Siinä vaiheessa, kun vahtimisesta tulee itselle vankila, elämä katoaa.

– Myötätunto kuuluu myös itseltä itselle. Toisinaan on hyvä antautua, suostua ja heittäytyä. Kokea sen jatkuvan piiskaa-misen ja rajoittamisen tilalla itsearmoa ja itsemyötätuntoa. Miettiä, mitä rakkaus tekisi tässä tilanteessa.

Kallio kannustaa meitä myös leikkimään ja hellittämään hetkeksi.

– Supertärkeily ja itsen-sä jatkuva nostaminen on yksi ajankuvan ansa, vaik-ka näinä vaikeina aikoina mikään ei ole tärkeämpää kuin järjetön ilo.

TAVALLINEN ELÄMÄ RIITTÄÄ

Kallio puhuu hyvin viisaita sanoja. Elämme helposti joko tai -elämää. Kallio kehottaa kääntämään suuntaa sekä että -ajat-teluun. Osaisimme ajatella, että myös se toisen ajatus, mieli-pide tai asenne on yhtä totta.

Monesti eteemme tulee vaikkapa ikävä sähköposti tai an-karasti kritisoiva puoliso. Niissä hetkissä Kallio toivoo meidän pystyvän seisomaan aina kahdella jalalla, ottamaan huomi-oon järki ja tunteet.

– Älä tee päätöksiä tai lauo vastauksia tunnekuohussa. Odota hetki, hengitä, nuku vaikka yön yli ja toimi vasta sit-ten. Anna järjelle mahdollisuus vaikuttaa.

Lopuksi armollinen, rakastava ja kaikille mahdollinen neu-vo. Elä riittävän hyvä, tavallinen elämä, ei sen kummempaa.

– Toiveeni on, että kun viimeinen päivä tulee, voisin mi-tata elämäni rakkaudessa, Kallio päättää ja yleisö nyökkää kyyneleitä pyyhkien.

27

”Mittaa elämäsi rakkaudessa.”

”Elä hyvä, tavallinen elämä.”

28

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVA: JOUNI KALLIO

Välittäminen, myötäeläminen ja tunnustuksen antaminen ovat taitoja, joita kannattaa harjoitella

Kunnon Laivan luento-osuuden päättäneen filosofi Esa Saarisen luentoa voisi luonnehtia hyvän elämän ja inhimillisyyden, välittämisen ja myötäelämisen puolustuspuheeksi. Saarisen esitys houkutteli Atlantis Palacen täyteen kuulijoita, jotka eläytyivät valovoimaisen puhujan esitykseen laajalla tunneskaalalla. Useita kertoja puolitoistatuntisen luennon aikana kuulijakunta räjähti kollektiiviseen nauruun. Toisaalta silmäkulmat kostuivat ja kyyneleitä pyyhittiin Saarisen kertoessa koskettavia tarinoita elävästä elämästä.

Luentonsa aluksi Saarinen kertoi toivovansa, että hänen esi-tyksensä aiheuttaa kuulijassa sysäyksen ja jokaisessa yksi-lössä tämä sysäys on todennäköisesti erilainen. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää toinen seikka, jonka Saarinen luentonsa aluksi totesi. Saarisella ei ole tapana paljastaa etu-

käteen luentonsa teemoja, jottei kuulija jää vallitsevien aja-tustensa vangiksi. Jokainen kuulija varmasti lähtikin Saa-

risen luennolta mielessään erilainen kokemus, erilaiset tunteet ja erilaiset ajatukset. Kylmäksi luento tuskin

ketään jätti.

MYÖTÄELÄMINEN JA VÄLITTÄMINEN TÄRKEITÄ TAITOJA

Saarisen mukaan meissä jokaisessa on enemmän hyvää kuin päällepäin näkyy. Tämä hyvä voi tulla esiin jokapäiväisissä arkisissa kohtaamisissa. Tärkeintä olisi jo-kaisen omalta kohdaltaan miettiä, miten itse voi toimia niin, että toisessa ihmi-sessä oleva hyvä pääsee esiin.

Saarinen puhui luentonsa aikana paljon inhimillisestä lämmöstä. Hä-nen sanomansa on, että kuka tahansa meistä voi tarjota toiselle inhimillistä lämpöä. Jokainen meistä pystyy myö-

täelämiseen ja voi myös kehittyä siinä. Kyse on usein siitä, kuinka tärkeänä pidämme sitä, että toiset ihmiset voimaan-tuvat kohtaamisestamme ja toimimmeko niin, että näin ta-pahtuu. Koska elämää eletään kanssaihmisten rinnalla, kan-namme vastuun myös toisista ihmisistä.

– Usein olisikin paikallaan kysyä itseltään, mitä minä olisin voinut tehdä muiden eteen, sen sijaan, että miettii, mitä muut olisivat voineet tehdä minun eteeni, Saarinen muistuttaa.

Toisen ihmisen hyväksi itsensä likoon laittaminen on yksi välittämisen syvimmistä muodoista. Konkreettisen osoituk-sen tästä Saarinen sai omalla kohdallaan kevättalvella 2014. Saarisen assistentti Jaakko Korhonen onnistui Espoon Dipolin pihalla ripeällä toiminnallaan taltuttamaan Saarisen kimp-puun yllättäen veitsen kanssa hyökänneen opiskelijan. Saa-rinen on edelleen silminnähden kiitollinen henkensä pelas-taneelle Korhoselle.

– Jaakko on selvästi sisäistänyt ajatuksen itsensä likoon lait-tamisesta ja toisesta ihmisestä välittämisestä.

GOOD JOB – PISTE

Voimme omalla toiminnallemme – oikein valituilla sanoilla ja teoilla – kohottaa toista ihmistä. Saarinen puhuu toisen ihmisen plus-kohtaan osumisesta. Tunnustuksen saaminen toiselta ihmiseltä tuntuu meistä jokaisesta hyvältä. Pienellä-kin huomionosoituksella tai vaikkapa kehulla voi olla usko-mattomat vaikutukset itsetunnolle ja hyvinvoinnille.

Saarinen varoittaa kuitenkin kompastumasta ansaan, joka on melko yleinen varsinkin parisuhteissa. Liian usein vaikka-pa puolisolle annettua kehua jatketaan mutta-lauseella. ”Tosi

Arvojen mukainen elämä on hyvä elämä

29

hienoa, että korjasit tuon repsottaneen kaapinoven, mutta miten sä nyt siihen tuollaiset saranat valitsit.” Pitäisi malttaa laittaa piste kehun perään, vaikka asiassa olisi kehujen lisäksi jotain huomautettavaakin. Näin kehujen saaja todennäköises-ti mielellään jatkossakin auttaa tai tekee palveluksen, kun ei koe saaneensa haukkuja, vaan kehuja.

– Sanotaan sille puolisolle ”good job”. Ja huomio, sen perässä on piste, ei pilkku, Saarinen alleviivaa.

– Sillä, onko osuttu plus-kohtaan vai miinus-kohtaan, on suuri merkitys sen kannalta, ottaako puoliso mielellään sen seuraavan askeleen.

ÄLÄ ANNA AJATUSTESI KAHLITA

Olemme kaikki ajattelevia olentoja. Ajatukset ovat tarttuneet jostakin mukaan, mutta on tärkeää huomata, että ne voivat ohjata meitä yllättävän paljon.

– Omia ajatuksiaan on syytä tarkkailla, jotta voi ymmärtää toimintaansa ja tarvittaessa muuttaa sitä.

On myös helppoa jäädä ajatustensa ja totuttujen toiminta-tapojensa vangiksi. Asioihin on kuitenkin usein löydettävissä erilaisia lähestymistapoja, jos niitä vain tulee ajatelleeksi.

Saarinen toteaakin, että on tilanteita, joissa ei vaadita muuta kuin tavanomaisuutta, mutta toiset ihmiset pyrkivät tällaisissakin tilanteissa tekemään jotakin tavallisuudesta poikkeavaa. Esimerkkinä tästä Saarinen kertoo mikkeliläi-sestä taksiautoilijasta, joka tilanpuutteessa sijoitti Saarisen istumaan koululaiskuljetuksia varten varatulle istuimelle farmariauton tavaratilaan. Yhtälailla hän olisi voinut kehot-taa Saarista tulemaan perässä toiselle taksilla, mutta hän ei pelännyt ratkaista tilannetta toisella tavalla, vaikka joutuikin sijoittamaan nimekkään filosofin ahtaaseen takakonttiin.

– Tämä kaveri ei tyytynyt tavanomaiseen, Saarinen hehkut-taa.

Helposti toimimme myös eräänlaisten sisäänrakennettujen käytäntöjen mukaisesti. Saarisella itsellään on tapana kätellä jokainen hänen luennolleen saapuva henkilö.

– Tämä ei ole totuttu käytäntö, mutta voisiko joku silti toi-mia niin. Totta kai voi, Saarinen kannustaa.

ARKISIA UNELMIA

Saarinen kannustaa jokaista pyrkimykseen elää omien hen-kilökohtaisten arvojensa mukaista elämää.

Saarinen lopetti luentonsa kertomalla oman tulevaisuu-denunelmansa, joka hänen mukaansa kuvastaa hyvää, ar-vojen mukaista elämää. Siinä Saarinen 80-vuotiaana saapuu vaimonsa kanssa Ekbergin kahvilaan, johon on sovittu tapaa-minen avioparin kaksospoikien kanssa. Pojat odottavat jo van-hempiaan kahvilassa, ja toinen auttaa äidiltään takin päältä, jonka jälkeen istuudutaan yhdessä pöytään, jonka pojat ovat varanneet etukäteen, koska tietävät äitinsä haluavan istua juu-ri tietyssä pöydässä tutussa kahvilassa.

– Tässä tulevaisuudenkuvassa tiivistyy unelma arjessa il-menevästä arvonannosta ja toisen kohottamisesta, Saarinen lopettaa.

30

Liikuntaneuvojan rooli liikkumaan aktivoinnin palveluketjus-sa on keskeinen. Liikuntaneuvoja tapaa asiakkaan tavallisesti useaan kertaan ja toimii ”sparraajana” ja tukihenkilönä asi-akkaan liikuntaan aktivoitumisessa osana elintapamuutosta.

Liikkumattomuuden lisäksi ylipaino ja heikentyneet elin-tavat ovat tyypillinen syy liikuntaneuvontaan ohjautumiseen. Harvalla asiakkaalla on yksi peruste tulla neuvontaan. Useim-miten kyseessä on elintapavyyhti, jota lähdetään purkamaan lempeästi asiakkaan ehdoilla ja tavoitteilla. Usein taustalla on jo terveyshaittoja, jotka pyritään pysäyttämään.

ASIAKASLÄHTÖISET TAVOITTEET JA MUUTOKSET

Käytännön toimijoiden mukaan heiltä tarvitaan ennen kaik-kea kuuntelemisen taitoa, jotta prosessi etenee asiakasläh-töisesti ja tavoitteellisesti. Mitä asiakas tavoittelee, mihin hän on valmis ja mistä lähdetään liikkeelle? Haasteena on auttaa asiakasta ymmärtämään, että muutokseen tarvitaan motivaa-tion lisäksi aikaa. Jos asiakkaan tavoite on terveet elintavat, pitkäjänteistä muutosta ei tehdä viikossa, eikä kuukaudessa.

Erilaiset kannusteet innostavat asiakasta toisaalta liikunta-neuvonnan pariin, mutta myös arjen liikunnallistamiseen. Esi-merkiksi Lappeenrannan kaupungilla on käytössä BMI-kortti (BMI yli 40), joka on hyvä esimerkki toimivasta käytännöstä. Myös muut täsmätoimenpiteet, kuten maksuttomat tai edulli-semmat kuntosaliliput tai liikuntakokeilukerrat, välinelainaus ja materiaalit ohjaavat kohti muutosta.

HYÖTY PITÄÄ TODENTAA

Liikuntaneuvoja kaipaa työnsä tueksi toimivia mittareita. Mit-tarien käyttö vaihtelee huomattavasti riippuen asiakkaan ta-

voitteista ja neuvonnan kohderyhmästä. Mittarien käyttö ei saa olla itsetarkoitus, mutta selvää on, että jotain pitää seurata, jotta liikuntaneuvonnan hyöty voidaan todentaa.

Mittareita käytetään ainakin vielä hyvin kirjavasti, mutta ehkä tulevaisuudessa, kokeilujen jälkeen, neuvonnan mitta-uksia voidaan yhtenäistää.

PALVELUISTA TIEDOTTAMINEN JALKATYÖTÄ

Liikuntaneuvojan työpanosta tarvitaan liikuntaneuvontapro-sessin toteutuksen lisäksi myös tiedottamaan, miten liikunta-neuvontaan ohjaudutaan ja mitä tapahtuu sen jälkeen.

KKI-ohjelman, Suomen Terveydenhoitajaliiton ja Liikunnan aluejärjestöjen meneillään oleva terveydenhoitajien Liikunta osana elintapaohjausta -koulutuskiertue on osoittanut, että vain kourallinen terveydenhoitajista tietää kuntansa liikunta-neuvontapalvelusta. Tarvitaan säännöllistä sisäistä ja ulkoista tiedottamista, jotta palvelu löytää oikean kohderyhmän ja jot-ta sinne johtava polku on selkeä kaikille asiakasta opastaville tahoille.

Käytäntö on osoittanut, että kannattaa laatia konkreetti-nen tiedotussuunnitelma, jota tarkennetaan säännöllisin vä-liajoin. Yksi onnistuneimpia tiedonsiirtotapoja on käytäntö, jossa liikuntaneuvoja säännöllisesti jalkautuu terveysasemil-le, liikuntatoimeen, työterveyteen, yhdistyksiin, asukastuville sekä erilaisiin työryhmiin.

KONKREETTISIA HYÖTYJÄ ESIIN

Liikuntaneuvontaprosessin aikana asiakasta tuetaan oma-toimisen ja/tai organisoidun liikunnan pariin. Ohjautumisen tulisi olla selkeää ja tarjonnan kohdata tarpeet. Tarvitaan lii-

Liikunta­neuvojan saappaissa

MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA?

TEKSTI: SARI KIVIMÄKIKUVAT: JIRI HALTTUNEN

Liikuntaneuvontaprosesseja on käynnissä yhä useammassa kunnassa ja neuvonta-palvelun näkyvyys on selvästi lisääntynyt. Toimivia käytäntöjä mallinnetaan eri puo-lella Suomea ja pyrkimys on saada liikunta-neuvonta juurtumaan osaksi kuntalaisten elintapaohjausta ja hyvinvointipalvelua. Liikunta- ja soteyhteistyö liikkumattomuu-den nujertamiseksi on siis käynnissä, mutta monta askelta on vielä ottamatta.

31

kuntaryhmiä, jotka on suunnattu suoraan neuvonnan asiak-kaille tai liikkujille, joilla ei ole liikuntataustaa tai kokemusta liikuntaryhmistä.

Liikuntaneuvonnan positiivisia tuloksia on hyvä tehdä nä-kyväksi asiakasesimerkein sekä terveysmittausmuutoksina ja kustannusvaikutuksina. Konkreettinen esimerkki organisaa-tion hyödystä on terveysaseman fysioterapiajonojen lyhen-tyminen tai 2-tyypin diabetespotilaiden vastaanottokäyntien väheneminen. Kustannusvaikutusten mittaamiseen voi etsiä kumppaneita tutkimusyhteisöistä.

Liikuntaneuvojan saappaat ovat siis suuret, toimenkuva on usein laaja ja vaatii kokemusta ja näkemystä. Kentällä ta-paa motivoituneita neuvojia ja voi vain hämmästellä näiden ihmisten osaamista ja kehittämisintoa!

KOULUTUSTA AMMATTILAISILLE

KKI-ohjelma järjestää vuosina 2015–2017 liikuntaneuvonta-koulutuksia eri puolilla Suomea yhteistyössä UKK-instituutin ja Liikunnan aluejärjestöjen kanssa. Koulutukset on suunnattu kaikille liikunnan palveluketjussa toimiville ammattiryhmil-le. Koulutusten sisältö suunnitellaan alueellisten tarpeiden mukaan.

Lappeenrannan LIIKKEELLE! – huolehdi hyvinvoinnistasi -liikunta neuvontahanke keskittyy yhä tarkemmin kahteen yhteiskunnallisestikin tärkeään kohderyhmään: ylipainoisiin (BMI yli 30) ja työttömiin työnhakijoihin. Vuoden 2015 tam-mikuusta alkaen ne henkilöt, joiden BMI on 40 tai yli, voivat saada erityisliikunnan uinti- ja kuntosalikortin.

Kortti myönnetään vuodeksi kerrallaan ja kortin saadak-seen tulee asiakkaan varata aika liikuntaneuvontaan, jossa tehdään asiakkaalle yksilöllinen liikuntasuunnitelma sekä tarkistetaan asiakkaan perusteet uinti- ja kuntosalikortin myöntämiselle. BMI-kortin hinta on 60 euroa ja kortti oi-keuttaa asiakkaan käyttämään liikuntatoimen uimahallia ja kuntosalia, vaikka päivittäin.

Lokakuuhun mennessä kortteja on myönnetty 109 kap-paletta ja parhaillaan sen vaikuttavuudesta tehdään tutki-musta. Vuoden 2016 alussa pystymme kertomaan enem-män tuloksista, nimenomaan asiakkaan näkökulmasta.

Lisätietoja:Lappeenrannan kaupunkiohjauspalvelun esimies Aija Rautio puh. 040 513 8140aija.rautio@lappeenranta.fi

• Liikunnan puheeksi ottaminen kaikkien liikunnan palveluketjussa olevien ammattiryhmien toimesta

• Selkeä ohjautumiskäytäntö liikuntaneuvontaan

• Oikean kohderyhmän rekrytointi

• Säännöllinen tiedonkulku hallintokuntien välillä

• Toimiva potilastietojärjestelmä koskien kaikkia palveluketjussa toimivia

• Liikuntaneuvonnan ja asiakkaan arvojen ja tavoitteiden kohtaaminen

• Asiakkaiden drop outit, niiden kirjaaminen ja käytännön toimenpiteet

• Ohjautuminen organisoidun liikunnan pariin, liikuntaneuvonnan jälkeinen liikuntatarjonta

• Arviointi- ja seurantatyökalujen kehittäminen

Lappeenrannassa liikuntakortti ylipainoisille ja työttömille

LIIKUNTANEUVONNAN KEHITTÄMISTÄRPIT

TOIMIVA MALLI

Lisätietoja:KKI-ohjelmaKenttäpäällikkö Sari Kivimäkipuh. 0400 247 444sari.kivimaki@likes.fiwww.kkiohjelma.fi/liikuntaneuvonta

32

Mer fart i vardagen med elcykel

I Kauniala söker man kvalitet i de sista arbetsåren genom motionsrådgivningAnställda på tröskeln till pensionsåldern utgjorde målgruppen för åtgärderna i det tredje skedet av det I form för livet

-finansierade utvecklingsprojektet Kau-niala Kunnon Iskuun som genomfördes vid Kauniala sjukhus 2012–2014. Genom åtgärderna ville man hjälpa de som blir pensionerade inom de närmaste åren att bevara sin arbetsförmåga fram till pensionsåldern.

Målen i det tredje skedet var att främja aktivitet och motion i de anställdas var-dag, förebygga och mins-ka symtom i stöd- och rörelseorganen, minska antalet sjukfrånvaro, förebygga förtidspen-sionering samt even-tuellt även förlänga tiden i arbetslivet.

I Kaunia la har s at sningarna p å personalen i pen-sionsåldern tagit sig till uttryck i form av helhetsbetonade för-delar.

– Förebyggande åt-gärder för hälsan är allt viktigare, vare sig man ser på saken ur en indi-vids eller samhällets per-spektiv. Människor som mår bra både fysiskt och psykiskt när de blir pensionerade har en positiv inverkan även på national-ekonomin, eftersom deras behov av social- och hälsotjänster är mindre, kon-staterar sakkunnig Anne Savolainen som svarade för samordningen av projektet.

MOTIONSRÅDGIVARE SOM STÖD PÅ VÄGEN MOT EN AKTIV LIVSSTIL

Avgiftsfri motionsrådgivning erbjöds de anställda som blir pensionerade inom fem år, såväl ordinarie anställda som vi-

Har man en surrande elmotor som hjälp cyklar man lätt flera kilometer än man hade tänkt. Även elassisterade fraktcyk-lar med plats för såväl pick och pack som barn minskar bilism.

I projektet Kokeilupyörä tog man cy-keln vid hornen för att öka vardagsmo-tionen. I Kangasala testade man huru-vida en elcykel skulle öka cyklandet till och från arbetet på sträckor på över tio kilometer och huruvida en elassisterad fraktcykel kunde ersätta den andra bi-len i familjen. Kangasala lämpade sig särskilt bra som testort eftersom det är en av kranskommunerna kring Tam-merfors, arbetsresorna är i genomsnitt 16 kilometer långa och kollektivtrafiken betjänar ganska dåligt utanför bandtät-orten.

Tanken med projektet var att låta människor i olika livssituationer testa hur en elcykel skulle passa till den egna vardagen. Sammanlagt sju Kangasala-bor fick testa en elassisterad cykel via projektet under cirka en månad.

ELCYKLA TILL ARBETET?

Med elcykel avses en elassisterad cy-kel. Som kraftkälla fungerar ett batteri som man kan ladda upp hemma. I några få modeller laddas batteriet när man bromsar.

Elcyklar lämpar sig särskilt bra för cykling till och från arbetet. Även om man inte blir svettig av att cykla med elcykel, ger det desto fler hälsovinster ju längre man cyklar.

Motorn i cykeln fungerar endast när man trampar. Motorn kan ställas in på olika effekter och den stannar när farten överstiger 25 kilometer i timmen.

Om det blir vanligare med elcyklar kan det minska privatbilism och utsläpp samt föra med sig rymlighet i stadsrum-met. Cyklar man till och från arbetet be-höver man sällan krypa i rusningen.

Enligt Jari-Matti Auttila från företaget Move&Go som levererade elcyklarna till testprojektet i Kangasala kan man köpa en lämplig elcykel för arbetsresor för 1 500–2 500 euro och ett konvertering-skit för 650–1 200 euro.

– I cyklar som kostar högst 1 500 euro kan man stöta på problem med elen. All den utrustning som ingår i en cykel på över 3 000 euro är inte ens nödvändig om man bara cyklar till och från jobbet. Det lönar sig också att noggrant kontrollera att ett konverteringskit lämpar sig för ens gamla cykel. För motorn är det terrängen som ställer krav, konstaterar Auttila.

motions gnistan

TEXT: KATRI SIIVONEN / FOTO: STUDIO VALOISA NAURIS

33

Man kan vara stolt över sin arbetsgivare när man är pensionerad

karier inom samtliga yrkesgrupper. An-svarig för den personliga motionsråd-givningen var husets egen fysioterapeut Petri Eerola. Cirka tio timmar av Eerolas arbetstid skulle användas för motions-rådgivningen varje månad.

– Motionsrådgivningen inleddes ef-tersom det finns många i Kauniala som kommer att gå i pension inom de när-maste åren. Den största orsaken till sjukfrånvaro hos oss är just sjukdomar och symtom i stöd- och rörelseorganen, förklarar Eerola.

Klienterna söker sig till motionsrådgiv-ningen antingen på eget initiativ el-

ler också kan företagsläkare eller -hälsovårdare uppmuntra dem

att ta kontakt med Eerola. Kli-enten besöker motionsråd-

givarens mottagning 1–3 gånger under en process

på högst ett år. Besö-ken äger rum på klien-tens fritid. För klienten ordnas även en extra hälsokontroll vid fö-retagshälsovården vid behov.

Rådgivningen in-leds med en intervju med klienten i syfte att kartlägga hur ak-tiv klienten är i var-dagen, hur mycket och på vilka sätt han eller hon motionerar

samt hurdana matva-nor klienten har. Även

de personliga målen med tanke på motions- och

levnadsvanor diskuteras och dessutom gör man till-

sammans upp en plan för var-dagsaktiviteten. Klienterna har

möjlighet att också få handledning av motionsrådgivaren i gymträning eller vat-tenlöpning. Därutöver uppmuntrar man klienterna att testa olika motionsgrenar tillsammans med den övriga personalen, motionera på väg till och från arbetet, delta i motions- och viktkontrollgrupper som företagshälsovården ordnar samt söka sig till de kommunala motionstjäns-terna eller olika motionsföreningar. Vid behov ingår även handledning i arbets-ergonomi i rådgivningen.

De anställda vid Norra Österbottens sjuk-vårdsdistrikt blir inte övergivna när det gäller motion när de blir pensionerade. Arbetsgivaren stöder de pensionerade anställdas motionsintressen på fritiden på samma sätt som den gör för de an-ställda.

Det finns en särskild förening för per-sonalens fritidsaktiviteter, Vapari ry med 20 undersektioner. De pensionerade an-ställda kan fortsätta i samtliga sektio-ners verksamhet men de har även en egen seniorsektion.

I seniorsektionen är gemensamma ak-tiviteter och gemenskapsandan viktiga motivationskällor för deltagandet. Seni-orsektionsverksamhet ordnas i regel på dagtid. Därmed är den en naturlig sektion för pensionärer.

– I seniorsektionen finns många som motionerar för egen glädje och som är med i verksamheten inte bara för mo-tionens utan också för sällskapets skull. Sanna idrottsentusiaster fortsätter ofta med sin hobby inom andra sektioner inom Vapari, till exempel i skid- eller löp-ningssektionen, förmodar planeraren av hälsomotion Minna Keskitalo.

SENIORSEKTIONEN UPPRÄTT-HÅLLER SOCIALA RELATIONER

Marja-Liisa Pylväs, 68, som gjorde sin karriär som sjuksköterska och huvud-förtroendevald samt inom rekrytering vid Norra Österbottens sjukvårdsdistrikt och vid Uleåborgs universitetssjukhus, var ordförande för Vapari när hon ännu var med i arbetslivet och är nu en aktiv pensionär och medlem i seniorsektionen.

Pylväs deltar i planeringen av senior-sektionens verksamhet och kommer med idéer om lämpliga aktiviteter. Verksam-heten är också väldigt mångsidig.

– Vi kommer att ha en föreläsning i te-mat hudvård samt en gemensam frilufts-dag sedan på våren. Särskilt omtyckta är olika slags utflykter och förstås julfester. Nu kommer vi även att ha möjlighet att vara med och se Uleåborgs stadsorkes-ters generalrepetitioner.

Seniorsektionen stöder sektionens verksamhet ekonomiskt men medlem-marna ska ofta betala en liten självrisk-andel för utflykterna.

– Man vill hålla verksamheten förmån-lig så att tröskeln till att delta skulle vara så låg som möjligt, säger Pylväs.

Sjukvårdsdistriktet har ett eget mo-dernt och rymligt gym som även pensi-onärer aktivt använder – avgiftsfritt. På gymmet ordnar seniorsektionen även handledning i användningen av gymap-paraterna. Handledningen uppmuntrar också nybörjare att delta i verksamheten och når bra även dem som bara rör sig lite.

– Seniorsektionens möten är väldigt trevliga. Det är roligt att få träffa gamla arbets kamrater och höra vad som hänt sedan sist. Nätverket från arbetslivet har inte helt försvunnit. Vi träffas bara mera sällan.

Marja-Liisa Pylväs uppskattar sin före detta arbetsgivares satsningar på perso-nalens välbefinnande.

– Dylika möjligheter till personalverk-samhet och att man ser till personalens välbefinnande ökar arbetsgivarens drag-ningskraft. Sådant uppskattar de anställ-da verkligen, vet den nöjda pensionären.

TEXT: KATRI SIIVONEN / FOTO: MIKKO TÖRMÄNENTEXT: ANNA SUUTARI / FOTO: MIKKO KÄKELÄ

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: MULTIDOC

34

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

35

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkostoViidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Teemu Ripatti, teemu.ripatti@esliikunta.fi, puh. 044 341 0053Paukkulantie 22, 50170 Mikkeli, www.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Olympiastadion, Eteläkaarre, 00250 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 020 748 2603Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Janniina Riihelä, janniina.riihela@kymli.fipuh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Elina Ahola, elina.ahola@lapli.inet.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 9000 846Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 5360 334Liisankatu 11, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, Puh. 050 406 4789Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi puh. 0400 412 981Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fiPuh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

36

Liikuntaneuvontaesitteessä esitellään liikuntaneuvonta osana liikunnan pal-veluketjua. Siinä perustellaan liikuntaneuvonnan hyöty terveyden edistämisen keinona.

Esitteen tavoitteena on

1. antaa tietoa liikuntaneuvonnan prosessista ja perusteluja liikuntaneuvon-nan tarpeesta,

2. tehdä liikuntaneuvontaa näkyväksi ja konkretisoida toimintatapa sekä3. selkeyttää ja yhtenäistää liikuntaneuvontaa.

Esite sisältää esimerkit liikunnan palveluketjun etenemisestä ja laadukkaan liikuntaneuvonnan toteutuksesta. Esitteessä kuvataan myös selkeän kaavion avulla, miten asiakas etenee liikuntaneuvontaprosessissa.

Liikuntaneuvontaesite on tarkoitettu selkeyttämään liikunnan palveluketjun ja liikuntaneuvonnan määritelmää. Esitteen sisältö pohjautuu Muutosta liikkeel-lä -linjauksiin, jotka määrittävät terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan tavoitteet vuoteen 2020.

Liikuntaneuvontaesite on 4-sivuinen ja kokoa A5. KKI-ohjelma on tuottanut esit-teen yhteistyössä UKK-instituutin kanssa.

Esite on maksuton. Tilaaja maksaa postitus- ja toimituskulut. Tilaa esitteitä osoit-teesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta.

Liikuntaneuvontaesite

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: JIRI HALTTUNEN, STUDIO JUHA SORRI

Materiaaliuutuudet

Materiaaliuutuudet

37

KKI-kuntokortti on saanut uuden raikkaan ilmeen. Kuntokortin sisältö on py-synyt samana eli edelleen voit kortin avulla seurata omaa liikkumistasi vuoden ajan kirjaamalla ylös päivittäiset liikuntasuorituksesi. Ohjeita liikkumiseen antaa kortin takana oleva UKK-instituutin liikuntapiirakka.

Kuntokortti on 4-sivuinen ja kooltaan 9 x 12,5 cm. Kortit ovat maksuttomia. Tilaaja maksaa toimituskulut. Kortteja voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi tai KKI-ohjelman verkkosivujen kautta. Kuntokortit on pakattu 100 kpl:n nip-puihin, mutta niitä voi tilata myös pienempiä määriä. Ilmoita aina tilatessasi korttien kappalemäärä, ei nippujen määrää.

KKI-kuntokortti

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

Hanketukiesite• sisältää hanketuen hakuohjeet

Koulutustukiesite• sisältää koulutustuen hakuohjeet

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan tarkoi-

tettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan tar-

koitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikonlopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti• työmatkaliikkumiskortti kannustaa

työmatkojen kulkemiseen pyö-rällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Liikuntaneuvontaesite• esittelee liikuntaneuvonnan osana liikunnan palveluketjua ja

perustelee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) sekä 21 x 43 cm kirjoi-

tusalalla• Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan• ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kirjoittama opas sisältää

tietoa painonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamäärineen.

• 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravinnon ja liikunnan merkityksestä

painonhallinnassa liikennevaloajatuksella: värit viestivät säädöistä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

SuomiMiehen säätöjä• kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään

niihin pieniä säätöjä• 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä• artikkelikokoelma käsittelee asiantuntijoiden johdolla hyvinvoin-

nin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisölli-syys, ruokavalio, liikunta ja uni.

• 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• Työikäisille suunnattu opas on jaettu kolmeen neljä viikkoa kestä-

vään jaksoon, joiden aikana liikuntaa lisätään arkeen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kuntosaliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla.

• sisältää myös liikkuvuusharjoituksia

IFFL-motionshandbok• motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den

innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna

• tips för god ergonomi samt gott sinnelag

Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi!• sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden

lisäämiseen• mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin sekä

ruokavalion muuttamiseen terveellisemmäksi

Ta chansen, låt det bli en vana!• under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett av-

slappnat sätt och bra ”filis”• innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsak-

tiviteter

SuomiMiehen treeniopas• kokoaa yhteen innostavan tiedon ja toimivimmat käytännön

treenivinkit fyysisen kunnon kohottamisesta sekä hyvän syömisen keskeiset asiat

Träningsguide för Finska Män• sammanför inspirerande kunskap och de bäst fungerande prak-

tiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

RAPORTIT

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2014 – TEAviisari• nostaa esille keskeisiä tietoja kuntien terveyttä edistävän liikun-

nan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2014 tietoja vuosi-na 2012 ja 2010 toteutetuista tiedonkeruista saatuihin tuloksiin

• 16 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti• kokoaa Helsingin kaupungin henkilöstöliikuntahankkeen etene-

misen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmis-tä onnistumisista ja haasteista

• 40 sivua

KKI-materiaalit

39

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä.• esittelee Liikuntaneuvonnan tila kunnissa -kyselyn tuloksia sekä

antaa kehittämisideoita liikuntaneuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Joensuussa• esittelee Joensuun kaupungin laskelmat kävelyn ja pyöräilyn ter-

veysvaikutuksen taloudellisista vaikutuksista WHOn kehittämän HEAT-työkalun avulla

• 40 sivua

Nuorimies seikkailee – Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma• kokoaa tietoa nuorten miesten vapaa-ajanvietosta, fyysisestä

aktiivisuudesta, ravitsemustottumuksista ja nuoria miehiä tavoit-tavista organisaatioista

• 60 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoi-minnan tukena – Valtakunnallinen kouluttajaverkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta SoveLi ry:n hankkeen toiminnan ja

tulokset• 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveys-liikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki

-kehittämishankkeen kokemuksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotes-tien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotes-

tien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille taukojumppatuokion järjestämi-

seen ja toteuttamiseen työpaikalla• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilai-

sen harjoitusohjelman avulla• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoi-

tuksia• 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 17 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kunto-

piirin ohjaamista• 28 sivua

Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 e• kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta

sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatio-liikkeet sekä loppuvenyttelyn

• selkeät kuvalliset liikeohjeet• 44 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden

avulla• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja

harjoitteluun• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 12 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomi-

oiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

MUUT JULKAISUT

Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi • kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista• sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan

liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämi-seksi

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa http://kauppa.likes.fi/orders.asp.

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

www.kkiohjelma.fi

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaSari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetAntti Blom, Liikkuva koulu -ohjelmaEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESSinikka Kaakkuriniemi, Suomen MielenterveysseuraElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ryMatleena Livson, Valo ryMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöTimo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituutti

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

kehittämispäällikköLiisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

hankekoordinaattori, vs.Tanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

viestintäpäällikköKipinät-lehtiKatri Siivonen050 441 3692katri.siivonen@likes.fi

tiedottajaAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetElina Tarkiainen050 441 4025elina.tarkiainen@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeriTerhi Koskinentilaukset@likes.fi

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.fi