Pääkirjoitus » Yhteyttä tulee vaalia Sivu 3

Itse-petos ei kannata

» Vain rehellinen ihminen on onnellinen Sivut 10–11

» Taas hieman enemmän helluntailaisia Sivu 5

■ Venäjän missio etenee Sivu 7

■ Hyvää arkea Espoossa Sivu 13

■ Audile Sivu 14

» puheenaihe » uutiset » keskustelu » usko ja elämä » ajassa » radio-TV » ilmoitukset

Tervetuloa Talvipäiville!Eilinen ja tämä päivä kohtaavat Hämeenlinnassa. Sivu 16

Ristin Voitto

Nro 315. tammikuuta 2014

RVww

w.r

isti

nv

oit

to.f

i

RVww

w.r

isti

nv

oit

to.f

i

RVKirja-ale

on alkanut!www.aikashop.fi

<< P

RO1 -

Itel

la P

osti

Oy

<<

<< P

RO1 -

Itel

la P

osti

Oy

<<

Itella

Gre

enRVRVDigi-

Ristin voitto

15. tammikuuta 2014 RV 2 puheenaihe

Elina Rautio

Monet määrittelevät Euroopan kristilliseksi maanosaksi. Siitä on kui-tenkin tullut lähetyskent-tä, jossa asuu evanke-liumin ulkopuolelle jäänyt sukupolvi sekä ihmisiä yli 500 saavuttamattomasta kansasta.

V etelistä lähtöisin oleva Veera Hug työskentelee Eu-roopan hengelli-sen tilanteen nä-

köalapaikalla. Vuodesta 2008 Euroopan Helluntaiyhteisön lä-hetysjaoston PEM:n (Pentecostal European Mission) koordinaatto-rina toimineen energisen naisen päätehtävänä on evankelioimis- ja lähetystyön edistäminen Eu-roopassa. Lisäksi hän palvelee nuorisojaosto PEFY:n (Pentecos-tal European Forum for Youth Mi-nistries) hallituksen sihteerinä. Työ on vienyt Veeraa puhujaksi lähetys- ja evankelioimistapahtu-miin eri puolelle Eurooppaa. Myös kaikista rakkain tehtävä, konk-reettinen evankeliointityö, kuu-

luu työnkuvaan molemmissa ja-ostoissa.

– Tehtävänkuvani lähetysjaos-tossa on laajentunut viime vuoden aikana. Toimistoomme on loppu-vuodesta saatu kokenut työtiimi. Käytännössä olen vastuussa tä-män tiimin johtamisesta, jaoston operatiivisesta toiminnasta sekä erilaisten evankelioimistapahtu-mien, lähetyskurssien ja -konfe-renssien järjestämisestä.

– PEM:n painopiste on lähetys-työhön mobilisoinnissa sekä saa-vuttamattomien kansojen ja Eu-roopan evankelioinnissa. Näky-nämme on, että kaikki Euroopan helluntailiikkeet voisivat olla oi-keasti lähetyshenkisiä, Veera Hug kuvailee.

PEFY:n tehtävänä on tuoda yh-teen Euroopan helluntailiikkeiden nuorisotoimintoja ja -johtajia sekä antaa seurakunnille työkaluja Eu-roopan nuorten saavuttamiseen.

– Yhtenä tavoitteenamme on tarjota mahdollisuus ajatusten, resurssien ja näyn jakamiseen. Olemme kehittämässä tätä tar-koitusta varten mobiilisovellusta, joka voisi toimia resurssipankkina ja rukousaiheiden jakamisen kana-vana. Haluamme myös motivoi-da nuoria evankeliointiin muiden muassa aktiotoiminnan kautta.

– Tärkeä PEFY:n työmuoto on lisäksi nuorille suunnattu Poliitti-nen Viikonloppu, joka haastaa pal-velemaan Jumalaa eri yhteiskun-nan alueilla ja erityisesti julkisissa ammateissa.

Lapsena saatu kutsu on vienyt Eurooppaan ja AasiaanKutsumuksensa työhön Hug pää-si monien vaiheiden kautta. En-simmäisellä aktioreissulla ilman vanhempia hän oli jo 16-vuotiaa-na. Sen jälkeen lyhytaikaisia lähe-tysmatkoja on kertynyt useita sekä aktiolaisena että tiiminjohtajana. Ennen PEF:in tehtäviä hän toimi Fida Internationalin Eurooppa-aktioiden koordinaattorina. Myös nuorisotyöstä on tullut paljon ko-kemusta sekä Oulussa että Vete-lissä.

– Opettajaksi valmistumise-ni jälkeen Oulun ja Vetelin-Hal-suan helluntaiseurakunnat lähet-tivät minut lähetysharjoitteluun PEFY:yn. Jo samana keväänä koin Jumalan puhuvan, että osa työstä-ni tulisi liittymään PEM:in lähetys-kursseihin.

– Niiden järjestäminen ja niis-sä opettaminen onkin nyt yksi teh-tävistäni. Kolmiviikkoisen kurs-sin tarkoituksena on varustaa nii-

tä jäsenyhteisöjä, joilla ei ole vielä omaa lähetyskoulutusta. On ollut ihana nähdä, että kurssi on saa-nut osaltaan palvella esimerkiksi Unkarin ja Bulgarian helluntailiik-keiden lähetystyön alkuvaiheissa, Hug kertoo.

Varsinaisen lähetyskutsun hän kokee saaneensa 8-vuotiaana, kun hän lähti kesken seurakunnan lä-hetyskokouksen vessaan.

– Muistan sanoneeni Jumalalle, että ”saat viedä mut minne vaan”. Koin tuossa hetkessä Jumalan sa-novan, että hän veisi minut lähe-tystyöhön. Tuota kutsua Jumala on vahvistanut vuosien aikana ja avannut ovia ihmeellisesti. Jumala puhui jo varhain sekä Aasiasta että Euroopasta. Olen saanut palvella jo molemmissa maanosissa.

– Nykyinen tilanteeni on myös osoitus Jumalan huumorintajus-ta. Muistan, kuinka äiti kertoi pur-kaneensa Jumalalle sydäntään sii-tä, ettei heillä isäni kanssa ollut ta-loudellisia mahdollisuuksia tarjota lapsilleen kielitaidon vahvistamis-ta vaihto-oppilasvuosien kautta. Jumalalla mahdollisuuksia oli, ja nyt kansainvälisissä tehtävissä toi-miessani saan käyttää useita Eu-roopan kieliä. Rakastan myös mat-kustamista, joten koen, että työ-höni kuuluvat tehtävät ovat kuin

minulle räätälöityjä, Veera Hug iloitsee.

Jumalan pyhittämä arkiMyös Veeran aviomies Daniel matkustaa paljon työnsä vuok-si. Hugin perheessä siis pakataan ja puretaan matkalaukkuja jatku-vasti. Vaikka Danielilla on erilli-nen päivätyönsä, hän jakaa palon lähetys- ja evankeliointityöhön ja on myös asunut kolmessa maan-osassa.

– Naimisiinmenomme oli pit-källinen prosessi. Perhe ja ystävät näkivät jo kauan, että Daniel olisi minulle sopiva puoliso. Minulla it-selläni oli kuitenkin vahvat stereo-typiat siitä, millainen miehen täy-tyisi olla, jotta se istuisi kutsumuk-seeni, Veera kertoo hymyillen.

Suomalaisessa helluntaiopetuk-sessa on perinteisesti varoitettu lä-hetyskutsun saaneita menemästä naimisiin sellaisen ihmisen kans-sa, jolla ei lähetyskutsua ole. Vee-ra Hug kokee tulkinneensa lähe-tyskutsua liian suppeasti, minkä vuoksi tämä sinällään terve ope-tus johti vääränlaiseen varovaisuu-teen.

– Jumalan ”sapluuna” on erilai-nen kuin meidän omamme. Nyt ymmärrän, että kun usko saa olla vahvasti läsnä arjessamme, Juma-

Taneli Tikkakoski

Katedraalien varjoissa kasvaa saavuttamaton eurooppalainen sukupolvi

"Jumalan sapluuna on erilainen kuin omamme"

Iloitsen siitä, että lä-hettiseurakuntani ovat olleet niin en-nakkoluulottomia, että ovat uskalta-neet lähettää minut ei-perinteiseen lä-hetystyöhön, lähe-tyskoordinaattori Veera Hug hymyilee lempipaikassaan lentokentällä.

15. tammikuuta 2014RV

Kristillinen viikkolehti ■ Vuodesta 1912 ■ Päätoimittaja Leevi LaunonenSuomen helluntaiseurakuntien julkaisu ■ 102. vuosikerta, ISSN 0355-4155 ■ www.ristinvoitto.fi Toimituksen postiosoite rv.toimitus@aikamedia. fi ■ Aikamedia/RV-lehti, Jäspilänkatu 2, 04250 KERAVA ■ fax (09) 495 676

pääkirjoitus 3

Yhteyttä tulee vaaliaTäLLä VIIKoLLA kokoontuu yli 700 pastoria, vanhinta ja vas-tuunkantajaa Hämeenlinnaan viimeisille helluntaiherätyksen Talvipäiville. Ensi vuonna tapahtuman ajankohta siirtyy syk-syyn, ja myös nimi muuttunee Syyspäiviksi.

Tämän vuoden teemaksi on valikoitunut erittäin ajankohtai-nen aihe ”Hyvinvoivat paimenet – hyvinvoivat seurakunnat”. Aivan liian monista seurakunnista kiirii uutisia, jotka kertovat päinvastaisesta tilanteesta. Pastorit ja vanhimmat eivät löydä ratkaisuja seurakunnan sisäisiin paineisiin. Yhä useampi pasto-ri hakeutuu muihin tehtäviin seurakunnan palvelemisen sijaan. Dramaattisin tilanne näyttää olevan nuorisopastorien kohdalla. Tähän aiheeseen kiinnitetään Talvipäivillä erityistä huomiota.

Vähintään yhtä tärkeää Talvipäivillä on se, että ylipäätään kokoonnumme yhteen. Meille annettu tehtävä saarnata evankeliumia kaikille ihmisille ja ympäröivässä yhteiskun-nassa kohtaamaamme haasteet ovat niin suuria, ettemme selviä niistä yksin edes suurina seurakuntina. Jumala onkin viisaudessaan päättänyt antaa siunauksen, ei soo-loilijoille, vaan veljesyhteyteen. Paavalin mukaan tämän yhteyden synnyttäjä on Pyhä Henki. Me emme saa aitoa yhteyttä aikaan omin ponnis-tuksin. Sen sijaan yhteyden vaaliminen ja säi-lyttäminen on uskottu meidän vastuullemme

(Ef. 4:3).Yli 700 osanottajaa Talvipäivillä on osoitus siitä, että tätä yh-

teyttä pyritään vaalimaan. Lähes kolmen vuosikymmenen jälkeen Keski-Euroopasta tulevana paluumuuttajana olen kui-tenkin huomannut, että meillä on tällä rintamalla vielä työtä tekemättä. Tuntuu suorastaan hullunkuriselta, että helluntaiseu-rakunnan pastorilla saattaa olla lämpimämmät suhteet toisten kirkkokuntien edustajiin kuin samasta hengestä syntyneeseen helluntaiveljeen. Veljeen, joka uskoo ehkä vähän enemmän kuin hän, tai jolle Jumala on uskonut erilaisen ja suuremman tehtä-vän.

Usein tätä kuppikunta-ajattelua yritetään perustella teo-logisilla eroavaisuuksilla. On kuitenkin syytä laittaa käsi

sydämelle ja tunnustaa, että meitä ei erota teologia vaan erityisesti suomalaisten perisynti: kateus.

Ottakaamme oppia Euroopan veljesliikkeistämme, joissa on jo vuosien ajan ollut itsestäänselvyys, että

hengelliset sukulaiset – helluntailaiset ja karismaatikot – tekevät työtä yhdessä käsi kädessä. Kukaan heistä ei

ole köyhtynyt avautuessaan ja siunatessaan toisen tekemää työtä. Yksiselitteisenä voittajana on ollut Jumalan valtakunnan työ ja sen kokonaisvaltai-nen menestyminen.

Tätä menestymistä kaipaa kipeästi myös Suo-mi ja oma herätysliikkeemme!

Riku Turunen

Kirjoittaja on Hämeenlinnan helluntaiseura-kunnan johtava pastori ja Talvipäivien isäntä.

Ristin Voitto

kuka

Veera Hug (o.s. Tikkakoski), 31» Valmistunut kasvatustieteen

maisteriksi Oulun yliopiston opettajankoulutusyksikön kan-sainväliseltä linjalta vuonna 2008. Viimeistelee parhaillaan teologisia opintojaan Continen-tal Theological Seminaryyn Belgiaan.

» Asuu Saksassa. Kuuluu mie-hensä Danielin kanssa Wup-pertalin helluntaiseurakuntaan.

» Työskennellyt vuodesta 2008 Euroopan Helluntaiyhteisön PEF:in (Pentecostal Europe-an Fellowship) lähetysjaoston koordinaattorina ja nuorisoja-oston sihteerinä.

» Oulun ja Vetelin-Halsuan hel-luntaiseurakuntien lähetti.

Ottakaamme oppia Euroopan veljes-liikkeistämme.

Miten helluntailiikkeen opista päätetään?

Suomen Helluntaikirkko on eettis-opillisen toimikunnan kautta työstänyt helluntaiseu-rakuntien uskon pääkohtia. Työn tuloksena Talvipäiville valmistuu teologinen asiakirja nimellä Suomen helluntaiseurakuntien us-kon pääkohdat.

Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen, onko aiheesta ja julkaisun hyväksymisestä tarkoitus keskustella ja myös äänestää Talvipäivillä?

– Helluntaiherätyksen uskon pääkoh-dat -asiakirja hyväksyttiin lyhyessä muo-dossaan jo Talvipäivillä vuonna 2001. Sa-malla tehtiin päätös avata sen aiheita myö-hemmin laajemmin. Tämä tehtävä on Talvipäivillä annettu jossakin vaiheessa

Helluntaikirkon eettis-opilliselle toimikun-nalle valmisteltavaksi.

– Koko laajan version työstämisessä on käytetty sellaista työskentelytapaa, jossa on jatkuvasti hyvin laajasti kuultu ja haettu palautetta helluntaiherätyksen tunnuste-tuilta raamatunopettajilta riippumatta hei-dän suhteestaan ja jäsenyydestään Hellun-taikirkkoon. Varsinaisen päätöksen kun-kin tekstikohdan lopullisesta muodosta on tehnyt Helluntaikirkon hallitus. Se koostuu juuri sellaisista henkilöistä, joiden kaltaisil-le vastuunkantajille tällä julkaisulla on eni-ten käyttöä, eli helluntaiseurakuntien pas-toreista ja vanhimmista.

– Opin pääkohtia laativan työryhmän kokoonpano on ollut koko ajan julkinen, ja asiasta on Talvipäivien lisäksi tiedotettu useita kertoja Ristin Voitossa. Eikö Talvipäivät kuitenkin ole se fooru-mi, jossa olisi luontevaa keskustella ja päättää helluntailiikkeen opillisista ky-symyksistä?

– On katsottu, että nyt noudatettu tapa on sellainen, jossa otetaan laajasti huomi-oon liikkeen teologinen tietämys ja opilliset näkemykset, kuitenkaan tekemättä proses-sista niin raskasta, että se jäisi toteutumat-ta. Opin pääkohdissa ei siis ole luotu uutta teologiaa tai tehty virallista tunnustuskirjaa helluntailiikkeelle, vaan siinä on pyritty kir-jaamaan muistiin herätysliikkeemme kes-keiset opilliset näkemykset sellaisina kuin ne nyt näyttäytyvät.

Miten Uskon pääkohdat -julkaisua tuli-si hyödyntää?

– Se on hyvä työväline seurakuntien pai-menille ja julistajille, samoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita oman herätysliikkeem-me opista.

(RV)

la pyhittää kaikki elämämme asi-at. On mahtavaa nähdä, kuinka me Danielin kanssa täydennämme toi-siamme ja näkymme on tehtävien erilaisuudesta huolimatta yhtei-nen. Pelkäsin turhaan, että kutsu-mus häviää, jos menee naimisiin.

Järjestettyjä tilanteitaVeeran ja Danielin yhteinen kai-paus on päästä tilanteisiin, joissa voisi olla kertomassa Jeesuksesta. Palkitsevimpia hetkiä ovat Juma-lan järjestämät kohtaamiset ihmis-ten kanssa matkoilla ja arkielämän keskellä.

– Tarjosimme yhtenä mutaisena sunnuntaina kotikyytiä seurakun-nan parkkipaikalta eräälle ihmisel-le, jonka luulimme kuuluvan seu-rakuntaamme. Kävi kuitenkin ilmi, ettei hän ollutkaan uskossa. Saim-me kyytimatkan aikana kertoa hä-nelle Jumalan rakkaudesta. Tällai-sia tilanteita ei voi pumpata etukä-teen, Veera Hug pohtii.

Jeesuksen ja ihmisten yhteen saattaminen onkin Hugien syvin kutsu ja armoitus. Euroopassa on useita lähes täysin ateistisia alueita sekä valtavasti ihmisiä, jotka eivät ole koskaan kuulleet evankeliumia. Monet ovat avoimia Jeesukselle, mutta kokevat seurakuntakulttuu-rin vieraaksi.

– Ulospäin suuntautuneen seu-rakunnan tulisi pyrkiä luomaan otolliset ”rakastumisolosuhteet” ihmisen ja Jeesuksen välille pois-tamalla kulttuurisia esteitä. Ihan-ne olisi, että ihmiset voisivat tulla kulttuurinsa mukaiseen jumalan-palvelukseen eikä ”retrokokouk-seen”.

Yksi tärkeä evankeliointityön kohderyhmä on saavuttamatto-mista kansoista tulleet maahan-muuttajat.

– Jumala on lähettänyt Euroop-paan ihmisiä sadoista saavutta-mattomista kansanryhmistä, jot-ta me voisimme tavoittaa heidät evankeliumilla. Itsekin maahan-muuttajana ymmärrän verkostojen tärkeyden. Voisimme vastata maa-hanmuuttajien tarpeeseen, jos vain olisimme seurakuntina valmiita ra-kastamaan ja kansainvälistymään, Veera Hug haastaa.

Tähän aiheeseen kiinnitetään Talvipäivillä erityistä huomiota.Vähintään yhtä tärkeää Talvipäivillä on se, että ylipäätään

kokoonnumme yhteen. Meille annettu tehtävä saarnata evankeliumia kaikille ihmisille ja ympäröivässä yhteiskun-nassa kohtaamaamme haasteet ovat niin suuria, ettemme selviä niistä yksin edes suurina seurakuntina. Jumala onkin viisaudessaan päättänyt antaa siunauksen, ei soo-loilijoille, vaan veljesyhteyteen. Paavalin mukaan

Usein tätä kuppikunta-ajattelua yritetään perustella teologisilla eroavaisuuksilla. On kuitenkin syytä laittaa käsi

sydämelle ja tunnustaa, että meitä ei erota teologia vaan erityisesti suomalaisten perisynti: kateus.

Ottakaamme oppia Euroopan veljesliikkeistämme, joissa on jo vuosien ajan ollut itsestäänselvyys, että

hengelliset sukulaiset – helluntailaiset ja karismaatikot – tekevät työtä yhdessä käsi kädessä. Kukaan heistä ei

ole köyhtynyt avautuessaan ja siunatessaan toisen tekemää työtä. Yksiselitteisenä voittajana on ollut Jumalan valtakunnan työ ja sen kokonaisvaltainen menestyminen.

mi ja oma herätysliikkeemme!