Kirkkolaki, hallintolaki ja oikeusperiaatteet

Pirjo Pihlaja Jussi Lilja 2008 1

Kirkkolaki, hallintolaki ja oikeusperiaatteet

Törmälä10.2.2011


Aihealueet

Mitä kirkkolaissa säädetään hallinnosta Hallintolaki kirkkolakia täydentämässä Hallinnon yleiset oikeusperiaatteet Vähän muuta


Hallintomenettely seurakunnissa ”Palveluja tuottavaan ja jakavaan hallintoon

byrokraattinen organisaatiomalli soveltuu erityisen huonosti. Esimerkiksi opetukseen tai terveydenhoitoon sisältyy niukasti kirjallista menettelyä ja suoranaista julkisen vallan käyttöä. Välttämätöntä joustavuutta ja ihmiskeskeisyyttä on vaikea toteuttaa byrokraattisessa mallissa: sairaala tai oppilaitos ei yksinkertaisesti voi toimia virastona.” (Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus 4. laitos, s. 21, WSOY Lakitieto, Porvoo 2003)


Hallinto?

Vallan kolmijako-oppi lainsäädäntövalta

PL 76 § - kirkkolain säätäminen toimeenpanovalta tuomiovalta

Hallinto vallan kolmijako-opin kannalta yleisistä lain normeista johdettavia ja

yksittäistapauksellisia hallintopäätöksillä toimeenpantavia hallintotoimia

hallinnolliset menettelyt


Kirkollishallinnon oikeudellinen perusta ja rajat PL 2 §:n 3 momentti

”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava lakia.”

Kirkkolaki antaa oikeutuksen kirkolliselle hallinnolle seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä hiippakunnassa ja sen rovastikunnissa kirkon keskushallinnossa

Kirkkolaissa säädetään kirkon ja sen seurakuntien hallinto-organisaatiosta, hallintoelimistä ja niiden toimivallasta kirkkovaltuusto, kirkko- ja seurakuntaneuvostot hiippakuntavaltuusto ja tuomiokapituli kirkolliskokous, piispainkokous ja kirkkohallitus


Kirkkolaissa säädetään kirkon ja sen seurakuntien sekä seurakuntien ja sen jäsenten välisistä suhteista

- jäsenyyden edellytykset

- päätöksenteon normipohja - toimivalta ja perustelut

Kirkkolaissa säädetään jäsenten vaikutuskeinoista hallinnossa- seurakuntavaalit ja luottamushenkilöhallinto

- yleinen vireillepano-oikeus

- aloiteoikeudet

- seurakunnan tiedottamisvelvollisuus (KL 25:8 ja KJ 7:9)

Kirkkolaissa säädetään hallintoasioiden käsittelystä-KL 7 luku-KL 25 luku-KJ 7 ja 23 luvut-Viittaukset muihin hallintoa koskeviin lakeihin


Kirkkolaissa säädetään hallinnon julkisuudesta KL 7:6 § kokousten julkisuus KL 25:8 § asiakirjajulkisuus ja toiminnan julkisuus

Kirkkolaissa säädetään vaitiolosta ja salassapidosta KL 5:2 § rippisalaisuus KL 6:3 § vaitiolovelvollisuus KL 25:8 § asiakirjojen ja tietojen salassapito

Kirkkolaissa säädetään hallinnon oikeussuojakeinoista Kirkollinen muutoksenhaku – KL 24 luku Hallinnon laillisuusvalvonta

-KL 10:6 § kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonta- KL 18 ja 19 piispan ja tuomiokapitulin valvontavalta

-hallintokantelut- kanteluviranomaisia myös eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri

Viranhaltijan kurinpito - KL 23 luku


Hallintolaki osana kirkkolainsäädäntöä KL 25:5 ”Käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisessa viranomaisessa

on noudatettava, mitä hallintolaissa … säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.”

Kirkolla ei resursseja säätää omaa hallintolakia, vaikka periaatteessa niin voisi tehdä

Hallintolaki on toissijainen kirkkolakiin nähden, mutta vain vähän siitä poikkeavia säännöksiä

Hallintolaissa säädetään hallintomenettelyistä Hyvän hallinnon perusteet Hallintoasian vireilletulo ja asian käsittely viranomaisessa Tiedoksianto


Hallintolain kehitys

Oikeuskirjallisuudessa kirjattiin hyvän hallinnon periaatteet

Niitä sovellettiin käytännössä Vaatimustaso nousi henkilöstöhallinnossa ja

muussa hallinnossa myös seurakuntien osalta

KL aukkoja täydennettiin kunnallislain pohjalta


Kehityshistoriaa . . .

Esim. luottamushenkilön esteellisyydestä toimittiin kuten 1948 kunnallislain aikana oli ratkaistu oikeuskäytännössä: soveltuvin osin noudatettiin tuomarinjäävejä

1982 tuli hallintomenettelylaki, johon koottiin hyvä hallintokäytäntö

Sitä sovellettiin ilman KL:n viittausta


Hyvä hallinto nyt

PL 21,2 § ”… hyvän hallinnon takeet turvataan lailla” Hallintolain tarkoituksena on

toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa ja

edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta Hallintolain soveltamisala

hyvän hallinnon perusteita sovelletaan kaikessa hallintotoiminnassa ja hallintoasiain käsittelyssä


Yleiset oikeusperiaatteet

Laillisuusperiaate PL 2,3 § Hallintolaki 6 § - 10 §

tasapuolisuus toimivaltaa käytettävä hyväksyttäviin tarkoituksiin puolueettomuus oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja

odotuksia

Kohtuullisuus


Tasapuolisuus

”Ihmiset ovat yhdenvertaiset lain edessä”, PL 6,1 § Harkinnan kohteena olevia tosiseikkoja arvioidaan

samanlaisissa tapauksissa samalla tavalla. Vakiintuneesta käytännöstä poikkeamiseen on

oltava perusteltu syy. Perusteltava kunnolla. Tasapuolisuus ei estä poikkeamasta vakiintuneesta

käytännöstä Erityisen tärkeää yksityisen oikeusasemaa

koskevissa asioissa


Tarkoitussidonnaisuus

Viranomainen voi ja saa edistää vain niitä tarkoitus-periä, jotka kuuluvat viranomaisen tehtäväpiiriin ja sisältyvät sovellettavan lain tavoitteisiin

Harkintavallan väärinkäytön kielto. Esim. virkanimityksen tavoitteena vain henkilökoh-

taisilta ominaisuuksiltaan sopivimman ja parhaaseen viranhoitoon kykenevän nimittäminen


Puolueettomuus

Objektiviteettiperiaate Hallintotoiminta ei saa perustua epäasiallisiin tai

muuten vieraisiin perusteisiin Päätyisikö joku muu samankaltaisessa tilanteessa ja

samoilla tiedoilla samanlaiseen ratkaisuun? Puolueettomuutta turvataan mm.

esteellisyyssäännöksillä Esteellisyyssäännökset KL 7:5 § ja HallintoL 27 – 30 §


Suhteellisuus

Toimen oltava asianmukainen, tarpeellinen ja oikein mitoitettu tavoiteltuun päämäärään nähden

Toimi mitoitetaan alimmalle tasolle, jolla saavutetaan tarvittava vaikutus

Merkitystä varsinkin viranomaisvalvonnassa


Luottamuksensuoja

Merkitsee yksilön suojaa julkista valtaa vastaan. Viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjes-

tyksen perusteella oikeutettuja odotuksia eli suojeltavan luottamuksen on oltava asiallisesti perusteltu ja lain mukainen

Yksilön on voitava luottaa viranomaisen toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä hallinto-päätösten pysyvyyteen ja toiminnan johdonmu-kaisuuteen


Kohtuullisuus Olavus Petrin tuomarinohjeet v. 1545: ”Se mikä

ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan, sillä siinä olevan kohtuuden tähden se laiksi hyväksytään”

Päätös ei saisi johtaa kohtuuttoman lopputulokseen

Onko kohtuus oikeusohjeena silloinkin, kun laki ei siihen viittaa?

Kohdistuu hallinnolliseen toimintaan Nähtävä suhteellisuusperiaatteen ilmentymänä Esimerkki hoitovapaan keskeyttäminen


Periaatteiden oikeudellinen merkitys

Itsenäisiä valitusperusteita Harkintavallan väärinkäyttö

Periaatteiden noudattaminen on yleinen virkavel-vollisuus Virkavastuu Korkea luottamuksensuoja

Rinnastuvat oikeuslähteinä oikeussääntöihin Sovelletaan kaikkeen hallintoelinten toimintaan

muodosta tai sisällöstä riippumatta


Palveluperiaate

Palveluperiaate: hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti palveluita, viranomainen toimii tuloksellisesti

Neuvonta: vastattava hallintoasian hoitamiseen liittyviin yksilöityihin kysymyksiin (asiakirjat, menettely, liittyvät välittömästi asiaan)

Neuvontatehtävää laajennettu aikaisempaan verrattuna


Julkisuusperiaate

Jokaisen oikeus saada tietoa julkisesta val-lankäytöstä ja viranomaisen muusta toimin-nasta

Menettelyn avoimuus Tiedottaminen Vastakohtana salassapitoperiaate

Julkisuus Harkinta Salassapito


Neuvonta

Pyrittävä opastamaan oikeaan viranomaiseen

Neuvonta maksutonta Hyvä kielenkäyttö Viranomaisten yhteistyö


Kuuleminen

KUULEMINEN, 34 § Kuuleminen ennen asian ratkaisua Kerrotaan mistä kuullaan, annetaan määräaika Kuulemisesta on poikkeuksia: selkeästi epäasiallinen tai mahdoton vaatimus palvelussuhteeseen tai vapaaehtoiseen

koulutukseen ottaminen hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista

asianosaista


Virallisperiaate

Hallinnossa virallisperiaate Viranomainen hankkii tarvittavan aineiston

päätöksentekoa varten Hallintolain mukaan asianosaisella velvolli-

suus esittää selvitys vaatimuksensa perus-teista ja myötävaikutettava vireille paneman-sa asian selvittämiseen


Päätösten perusteleminen

Perusteluvelvollisuus pääsääntö, 45 § Perustelu muodostuu valmistelusta Kun päätösehdotuksesta poiketaan, niin

perustelut merkitään pöytäkirjaan Tästä on puheenjohtaja vastuussa, asiaa ei

jätetä sihteerin vastuulle


Poikkeukset perusteluvelvollisuudesta

Perustelu voidaan jättää esittämättä: tärkeä etu edellyttää päätöksen välitöntä

antamista päätös koskee seurakunnan monijäsenisen

toimielimen toimittamaa vaalia, KL 25:5 § vapaaehtoiseen koulutukseen ottaminen, edun

myöntäminen, tällöin arvioidaan hakijan ominaisuuksia


Poikkeukset perusteluvelvollisuudesta

hyväksytään vaatimus, ei muita asianosaisia, ei muilla mahdollisuutta valittaa

perusteleminen muusta erityisestä syystä tarpeetonta

noissa em. kohdissa perusteltava, jos päätös on olennainen muutos vakiintuneeseen käytäntöön

MUTTA henkilövalinnoissa tasa-arvolaki, -> hakijalla

mahdollisuus valittaa, nostaa korvauskanne, jos katsoo sukupuolensa perusteella tulleensa syrjityksi


Poikkeukset perusteluvelvollisuudesta . . .

Henkilövalinnat tärkeitä linjavalintoja, joten perustelu on tarpeen

Kielteisten perustelujen kirjaaminen vaikeaa, mutta mahdollista

Monijäseninen toimielin suljetussa lippuää-nestyksessä valitsee vastoin päätösehdo-tusta, mistä perustelut?


Päätösten perusteleminen…

Ne saa keskustelusta Esityksen tekijät yleensä perustelevat

ehdotuksensa, perusteet voidaan koota pöytäkirjaan äänestyksen jälkeen

Tässäkin puheenjohtajan rooli tärkeä Asia on usein hankala, hakijat ovat tuttuja,

pitkä työura


Taito ja sopivuus Pitääkö valita paras vai sopivin? Paras usein mielletään hakupaperien perusteella

parhaaksi hakijaksi Sopivuudella usein ajatellaan henkilökohtaisten ominai-

suuksien valossa parasta hakijaa Valintaprosessissa kaksi vaihetta

Hakijoiden kelpoisuuden toteaminen, kukin erikseen Nimitysharkinta, jossa kelpoisiksi todettuja hakijoita

verrataan keskenään Valmistelussa on hyvä erottaa nämä vaiheet toisistaan


Taito ja sopivuus . . .

Taito on koulutuksessa(ammatti- ja täydennys-), työkokemuksella ja saatuja tietoja ja taitoja

Sopivuuden (kyky) arvioinnissa on kyse hakijoiden taidon arviointiin verrattuna harkinnanvaraisemmasta ominaisuuksien arvioinnista (kypsyneisyys, nuhteeton käytös, riittävä kokemus, terveydentila ym.)


Perustuslaki

Perustuslain 125 §:n mukaan nimitysperusteet sitovat myös seurakuntaa

Taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto (yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoitamisen kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä)

Vaadittavat ominaisuudet vaihtelevat toimenkuvasta ja tehtävän hierarkkisesta asemasta riippuen


Valintapäätös

Hallintolaki 45 § ja KL 25:5 § 3 mom. eivät siis edellytä valintapäätöksen perustelua monijäsenisen toimielimen suorittamassa vaalissa

Käytännössä perustelut on kuitenkin esitettävä, ne nousevat jo asian valmistelusta

Normaalitilanteessa perustelut tulevat valmistelusta


Valintapäätös . . . tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki edellyttävät

asian valmistelua hyvään hallintoon kuuluu päätösesitys myös

työntekijöiden valinnassa, tämä nousee myös valmistelupakosta

päätösesitys on saattanut puuttua kappalaisen ja kanttorin vaalissa, ehkä perua kansanvaalista, jossa ei ole ollut päätösesitystä

henkilövalinnoissa voi tulla tilanne, jossa esille ns. negatiivinen perustelu, eri tapoja ilmaista asia

henkilöarvio salassa pidettävä asia, arvio soittotaidosta tms.??


Laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus

Kysymys kuuluu: Onko tämä ja tämä laillista? Vastaus on usein myönteinen. Ihan hullujahan ei

kysytäkään! Vastaus on yhtä suppea kuin kysymyskin: On se

laillista, ei sitä ole kielletty Laillisuuden lisäksi päätöksentekijä vastaa päätös-

ten tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeista menette-lytavoista. Tarkoituksenmukaisuutta pitää pohtia pidemmällä kaavalla kuin yhdellä kysymyksellä


Laillisuus ja tarkoituksenmukaisuus. . .

Perustelut ovat yleensä olemassa ja päätöksentekijöiden tiedossa, mutta niiden kirjaamiseksi on nähtävä kirjoittamisen vaiva

Säädännäistä oikeutta, kirjoitetun lain systeemi Terminologiaa: säädös = laki tai muu

oikeusnormi kokonaisuutena; säännös = lain yksittäinen kohta; määräys = asetuksen, KJ:n, säännön yksittäinen kohta

Termeillä ei ratkaisevaa merkitystä Tietoa normeista ensisijaisesti säädösteksteistä

(lait, asetukset, hyväksytyt säännöt) Tavanomainen oikeus perustuu pitkäaikaiseen

jatkuvaan käytäntöön, meillä vähäinen merkitys

Jussi Lilja 2011

Suomen oikeusjärjestys

Oikeusjärjestys on pakkojärjestys Oikeusnormien noudattamisen tehosteeksi

sanktioita, normin rikkojaan kohdistettavia haitallisia seuraamuksia

Viralliset sanktiot toteutetaan viime kädessä pakkokeinoin

Myös muunlaisten normien rikkomisesta voi seurata sanktioita, mutta virallinen kontrolli puuttuu

Jussi Lilja 2011

Suomen oikeusjärjestys . . .

Suomessa alkoholin käytössä oikeudellinen kontrolli, saatavuus, jakelu ym.

Jossain muualla alkoholin käyttöä ei säädellä oikeudellisesti

Mutta tilalla on vahva sosiaalinen kontrolli Se rajoittaa päihtyneenä esiintymistä ja

käyttäytymistä alkoholin käyttöön liittyen

Jussi Lilja 2011

Esimerkki erilaisesta kontrollista

Usein halutaan vedota siihen, että srk on erityinen toimija, jossa pitää tehdä päätökset srk:n ominaislaadusta lähtien

Tätä on vaikea perustella, koska edellä kerro-tun mukaan hyvän hallinnon rima on niin korkealla, että sitä on vaikea ylittää

Usein tällainen vaatimus perustuu siihen, että halutaan oikaista hankalassa asiassa oman mielen mukaan

Jussi Lilja 2011

Kontrolli seurakunnassa

Perustuslaki◦ Tavallinen laki

Asetus Valtioneuvoston päätös

Ministeriön päätös Muut säädökset

Kirkkolaki on perustuslain nojalla annettu tavallinen laki, erityislakina menee joissakin tapauksissa yleislain edelle

KL on hallintolakiin ja julkisuuslakiin nähden erityislaki VES ja TES ovat lain nojalla solmittuja lain tasoisia, ne

ohittavat lain vähimmäisvaatimukset ja menevät siten lain edelle soveltamisjärjestyksessä

Mutta VES ja TES eivät sisällä hallintoelinten toimivaltamääräyksiä

Jussi Lilja 2011

Oikeusnormien hierarkia

Alemman asteisen normin antamiseen on valtuutus ylemmän asteisessa normissa

Perustuslaki säätää KL säätämisjärjestyksestä ja alasta

KL:n valtuutus KJ:lle ja KVJ:lle sekä kirkkohallituksen ja piispainkokouksen norminantovallalle määrätyissä asioissa

Virkaehtosopimuslaki ja työehtosopimuslaki valtuutuksen sopimuksille

Jussi Lilja 2011

Oikeusnormien hierarkia . . .

KL antaa kirkkovaltuustolle mahdollisuuden delegoida omaa ja kirkkoneuvoston toimivaltaansa alaspäin

Delegoinnille laissa asetettu rajat, KL 10:3 ja 4 §:t

Kun kirkkoneuvostolle ei ole annettu delegointivaltaa, niin se sitten ei delegoi enää edelleen! Ei kirjoiteta: ”Khra ja tp päättävät asiasta. ” Parempi seur. kok:ssa merkitä ptk: ”Hyväksyttiin suoritettu toimenpide.”

Jussi Lilja 2011


Kirkkohallitus tai piispainkokous tai tuomiokapituli ei voi antaa normeja mistä tahansa tärkeästä ja hyvästä asiasta

Ylempitasoinen säännös syrjäyttää alempitasoisen

Neuvoston ohjesäännössä ei voi olla KL:n tai KJ:n vastaisia määräyksiä

Tällaiset määräykset ovat mitättömiä

Jussi Lilja 2011


Ristiriitojen ratkaiseminen ja siitä seuraava yhteiskuntarauhan ylläpitäminen

Julkisen vallankäytön organisointi Yhteiskuntaelämän ohjaus

Jussi Lilja 2011

Oikeudellisen sääntelyn funktiot

Käyttäytymisnormit, käskyt kiellot Konstituoivat normit, minkä orgaanin tulee

toimia ja mitä oikeuksia ja velvollisuuksia orgaanilla on

Esim sopimuksissa ei ole srk-hallinnon toimivaltanormeja

Menettelysäännökset, miten toiminnassa tulee menetellä

Jussi Lilja 2011

Oikeusjärjestyksen normirakenne

Säännöksen löytäminen Sisällön ymmärtäminen Suhde muihin säännöksiin Harkintavallan käyttö Toimivaltakysymysten epäselvyys Delegoidun päätösvallan käyttö

Jussi Lilja 2011

Mikä soveltamisessa vaikeaa?

Säännöstä ei etsitä vain KL:sta tai KJ:stä, muut asiaan liittyvät esillä

Seurakunnan työkirja jatkuvasti käsillä: neuvoston ohjesääntö, virkasääntö, valtuuston työjärjestys, taloussääntö, hankintasääntö

Harvemmin tarvitaan hautaustoimen ohjesääntöä, hautausmaan käyttösuunnitelmaa, hauta-asioissa nämä hautaustoimilain ohella aina käsillä

Sopimukset ja suositussopimukset

Jussi Lilja 2011

Mikä avuksi?

Myös hengellisen työn tekijöille kooste heidän työalansa asiakirjoista

Rippikoulun ohjesääntö, diakoniasääntö, johtokuntien säännöt, onko siellä paljon tarpeetonta aineistoa?

Joka alalla on oma termistönsä, sitä oppii vain käyttämällä

Tarvitaan esiymmärrystä systeemin toiminnasta

Jussi Lilja 2011

Mikä avuksi?

Tätä systeemin ymmärtämistä on aika vaikea lyhyesti opettaa.

Tieto entisistä ratkaisuista auttaa, jos ymmärtää ratkaisun perusteluita

Jos osaa vain yksityiskohtia ulkoa ymmär-tämättä asian kokonaisuutta, niin jonkin ratkaisun mekaaninen soveltaminen voi johtaa aivan väärään suuntaan.

Jussi Lilja 2011

Mikä avuksi?

Sanamuodon mukainen tulkinta ensisijainen Olaus Petrin tuomarinohje: ”Tuomarin tulee tarkoin tutkia lain oikeaa

tarkoitusta sekä tuomita sen mukaan, mutta ei vastoin sitä, oman mielensä mukaan.”

Normeille tulee antaa järkevä selitys, mutta sellaista merkitystä ei anneta, jolla ei ole mitään yhteyttä sanamuodon ilmaiseman sisällyksen kanssa.

Jussi Lilja 2011

Säännösten tulkinnasta

Historiallinen, subjektiivinen laintulkinta selvittää lainsäätäjän tarkoitusta.

Näin säännökselle löytyy sisällöllinen merkitys lainsäätäjän tavoitteiden mukaisesti. Tälle vastakohta oli

Objektiivinen tulkinta korostaa säännöksen järkevää merkitystä, joka johdetaan säännöksen kielellisistä ilmauksista, ennakkotapauksista ja oikeustieteellisen tutkimuksen tuloksista.

Jussi Lilja 2011

Tulkintatapoja

Käytännössä meillä on KL kommentaari, mallisääntöjen perustelut, eri alojen käsikirjat, hallintomenettelyn oppaat, joiden tekstejä voidaan käyttää soveltamistilanteissa.

Sopimuksissa on osapuolten soveltamisohjeita

Jussi Lilja 2011

Tulkintatapoja . . .

Vuoden 1734 laissa lähdettiin siitä, että vain tavallisimmat ja yhteiselle kansalle tärkeimmät asiat otettiin ytimekkäästi lakikirjaan.

Tähän tilanteeseen soveltuu analoginen tulkinta, säännöstä käytetään laajemmin, mitä sen sanamuoto antaisi ymmärtää

Säännöstä sovelletaan tilanteeseen, johon sitä ei ole varsinaisesti tarkoitettu, mutta joka muutoin olemukseltaan vastaa säänneltävää tilannetta

Ei sovellu rikosoikeuteen, missä korostuu syytetyn oikeussuoja mielivaltaa vastaan

Jussi Lilja 2011


Supistava tulkinta, säännöstä sovelletaan ahtaissa rajoissa vain niihin tapauksiin, joihin se on tarkoitettu.

Esim. päätösvallan delegointi, on poikkeus kirkkoneuvoston yleistoimivallasta hallinnossa. Delegointimääräyksiä tulkitaan suppeasti

Laajentava tulkinta: taloudellinen jaosto valmisteli neuvoston asiat laajasti, vaikka ohjesääntö sanoi, että ”alansa laajakantoiset asiat”, niin käytäntö on seurannut vanhaa toimintatapaa

Jussi Lilja 2011


Nyt lait kirjoitetaan juristeja ja lain ammattikäyttäjiä varten

Kansanomaista lakikirjaa ei enää ole tulossa

Jussi Lilja 2011


Erityisestä syystä, painavasta syystä . . . Nämä ovat väljiä säännöksiä, joilla pyritään

kattamaan tilanteet, joita ei voida etukäteen määrittää

Kyse on yleensä poikkeuksesta pääsääntöön: tässä tilanteessa on näistä ja näistä syistä meneteltävä normaali-käytännöstä poiketen

Perustelu on aina päätökseen kirjattava!Jussi Lilja 2011


Tunnettava se yleinen käytäntö, josta poiketaan

Esim. virantäytössä aukijulistaminen on pääsääntö, tietyissä erikseen mainituissa tilanteissa siirretään virkaan aukijulistamattta, sitten on näiden ulkopuolella vielä ”erityisestä syystä” virkasäännön 5 §:n 4 mom. 8 kohta

Jussi Lilja 2011


Kirkkolaki (viittaus hallintolakiin, julkisuuslakiin)

Kirkkojärjestys

Kirkon vaalijärjestys

KirVesTes

Hallintolaki

Julkisuuslaki

Muu yleinen lainsäädäntö, esim.

- Työlainsäädäntö,- Tasa-arvolaki

Jussi Lilja 2011

OIKEUSLÄHTEET

Kirkkoneuvoston ohjesääntö Valtuuston työjärjestys Johtokuntien johtosäännöt Taloussääntö Virkasääntö Viranhaltijoiden johtosäännöt Rippikoulun ohjesääntö Hautaustoimen ohjesääntö Hautausmaan käyttösuunnitelma

Jussi Lilja 2011

Oikeuslähteet, seurakuntataso

Miten löytää oikea paikka katsoa ja tarkistaa asia?

Opittava lukemaan kirkkolainsäädännön kommentaaria, mitä asioita eri luvuissa käsitellään, KL:ssa ja KJ:ssä on lukuja samoista asioista, kommentaaritekstissä on viittauksia muihin säännöksiin ja yleisiin periaatteisiin

Kaikista asioista ei ole erityismääräyksiä On ymmärrettävä kokonaisuuksia ja systeemin

toimintaa

Jussi Lilja 2011

Lain lukeminen

VES ja TES eivät kerro toimivaltakysymyksistä, vaan palvelussuhteen ehdoista

Kirkkolainsäädäännöstä löytyy vain vähän hallintomenettelysäännöksiä, koska erillinen hallintolaki, joka koskee kaikkia julkisyhteisöjä

Kokousmenettelyasiat KL, KJ sekä ohje- ja johtosäännöt

Jussi Lilja 2011

OIKEUSLÄHTEET

Kirkkolaki (viittaus hallintolakiin, julkisuuslakiin)

Kirkkojärjestys

Kirkon vaalijärjestys

KirVesTes

Hallintolaki

Julkisuuslaki

Muu yleinen lainsäädäntö, esim.

- Työlainsäädäntö,- Tasa-arvolaki

Jussi Lilja 2011

OIKEUSLÄHTEET


Oikeuslähteet, seurakuntataso

Kirkkoneuvoston ohjesääntö Valtuuston työjärjestys Johtokuntien johtosäännöt Taloussääntö Virkasääntö Viranhaltijoiden johtosäännöt Rippikoulun ohjesääntö Hautaustoimen ohjesääntö Hautausmaan käyttösuunnitelma

Tärkeitä KL:n, KJ:n ja KVJ:n lukujaKL 6 KJ 6 viranhaltijat

KL 7 KJ 7 yleiset säännökset seurakuntahallin-nosta

KL 25 yhteisiä säännöksiä koko kirkolle

KL 8 KVJ srk-vaalit, papinvaali

KL 9 –11 KJ 8-12 hallintoelimet

Jussi Lilja 2011

Tärkeitä KL:n, KJ:n ja KVJ:n lukuja

KL 14 KJ 14 kirkko ja muut kiinteistöt

KL 15 KJ 15 srk:n talous

KL 16 KJ 16 kirkonkirjat, arkisto

KL 17 KL 17 hautaustoimi

KL 23 kurinpito

KL 24 muutoksenhaku

Srk:n hyväksymät säännöt. Muutamia kirkkohallituksen ja piispainkokouksen täytäntöönpanomääräyksiä sovelletaan seurakunnissa. Tärkeimmät päätökset koskevat kasvatuksen ja diakonian työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia.

Jussi Lilja 2011

Työsopimuslaki 4 luku 3 § (29.6.2006/533) Hoitovapaa Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun

hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. . . .

4 § Osittainen hoitovapaa Työntekijä,. . ., voi saada lapsensa . . . hoitamiseksi osittaista

hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. . . .

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta . . . Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, . . .

Jussi Lilja 2011

Tulkintajuttu

Documents

Kirkkolaki, hallintolaki ja oikeusperiaatteet