Ryhmärakennuttamisen uusia tuuliaTiili on paras rappausalustaPienkerrostaloja harkoista

20

24

14

Pienimuotoista kaupunkirakentamista

8

HARKOT

TIILET

LAASTIT

8

13

Miten pienimuotoinen kaupunkirakentaminen sopii Suomeen?

Suomalaiset kaupungit on perinteisesti rakennettu yhdistelmäl-lä kerros- ja pientaloja. Kerrostalovaltaista keskustaa ympäröi-vät suurehkoilla tonteilla sijaitsevat omakotitalot. Näille asunto-tyypeille löytyy toteutusmalleja sangen hyvin.

Sen sijaan näiden väliin asettuva kaupunkirakentaminen kaipaa uudenlaista innovatiivisuutta, uusia toimijoita ja toteu-tusmalleja. Tässä lehdessä paneudummekin erilaisiin toteutus-tapoihin ja pienimuotoisen kivirakentamisen uusiin tuuliin.

Hollanti on pieni maa, jonka runsas väestö kasvaa jatkuvas-ti. Maan kasvavaa asuntotarvetta ei ole ratkaistu kerrostaloilla, vaan pienimuotoisella kaupunkirakentamisella. Pääosa asuin-rakentamisesta on edelleen pienimuotoista ympäristöä, jonka suunnittelu ja toteutus on kehitetty huippuunsa. Kerromme täs-sä lehdessä, miten tämä on tehty ja voisiko siitä oppia jotain.

Asuntopolitiikan on oltava moniulotteista ja tarjottava vaih-toehtoja. Ihmisten elämäntilanteen vaihtumisen ja arvostusten kehittymisen myötä myös asumiseen liittyvät toiveet ja tarpeet muuttuvat. Ryhmärakennuttaminen on yleistymässä Suomes-sa. Vaikka siitä ei koskaan tule asuntotuotannon valtavirtaa, hyvien kokemusten tueksi haetaan nyt selviä pelisääntöjä. Haas-tattelimme asiantuntijoita siitä, miten malli saadaan joustavasti ja turvallisesti vastaamaan asukkaiden tarpeisiin.

Monimuotoisella hybridirakentamisella rakennetaan samal-le alueelle erilaisia rakennustyyppejä. Näin parannetaan yhteis-kunnallista hyvinvointia sekä ehkäistään sosiaalisia ongelmia, turhautumista ja eriarvoistumista. Samalla luodaan viihtyisää, kaunista ja monimuotoista asumisympäristöä.

Hyvin suunniteltu kaavoitus varmistaa ympäristöystävälli-set, kustannustehokkaat ja pienimuotoiset kaupunkialueet ole-massa olevien kaupunkikeskustojen välittömään läheisyyteen. Tiivistyvä kaupunkirakenne vaatii materiaaleilta paljon. Tiilet, harkot ja rappaustuotteet ovat tässäkin tarkoituksessa omi-naisuuksiltaan erinomaisia – kestäviä, hyvin ääntä eristäviä ja paloturvallisia.

Tiina SuonioTuoteryhmäpäällikkö, DIRakennustuoteteollisuus RTT ry

Kannen kuva: Helsingin Kalasataman townhouseja kuvasi Anders Portman/Kuvio

mu

ur

aa

ma

ll

a 2

/20

14

kivesta. .

14

22 26

SISÄLTÖ

Kivitalo julkisivustaan huolimatta ........................... 4

Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen –

Hollanti näyttää mallia ............................................. 8

Mitä mieltä Suomessa ollaan ................................13

Ryhmärakennuttaminen on asukkaiden

yhteinen urakka .......................................................14

Townhouse-taloja ryhmärakennuttamisella ..........18

Tiili on paras rappausalusta ...................................20

Kivenkova väliseinä .................................................22

Pienkerrostaloja harkoista ......................................24

Kivitalo funkkishengessä ........................................26

ISSN 2243-0059

Kivestä muuraamalla –viihtyisien ja kestävienasuinympäristöjeninformaatiolehti

JulkaisijaRakennustuoteteollisuus RTT ryMuuratut rakenteetPäätoimittaja Tiina Suonio

ToimitusLeka-Viestintä OyTuottajaLeena-Kaisa Simola

Painos 17 000 kplKirjapaino Lönnberg Painot Oy

Osoitteenmuutokset, lehden peruutuksetja muut terveiset osoitteeseenpalaute@rakennusteollisuus.fi.Kiitos.

Kivitalo julkisivustaan huolimattaMiksi valita kivirakenteinen talo, vaikka julkisivun on jostakin syystä oltava puuta. Moni näin päättää, ja perusteena on kivirakenteisen rungon monet edut.

Maja-talon julkisivut ja katto on tehty siperian- lehtikuusesta. Salmisen perhe ei tyytynyt tavan-

omaisiin perusratkaisuihin, vaan halusivat Hyvinkään Asuntomessuilla ravistella myös kävijöiden ajatuksia.

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Lam

mi-Kivitalo, Anders Portm

an/Kuvio ja Merja Vahter

4

Kivestä muuraam

alla

Espoon Vanttilassa uusien puuverhottu-jen pientalojen joukossa on yksi talo, jon-ka punaiset tiiliseinät erottuvat joukosta. Toistaiseksi, sillä talo odottaa vielä julki-sivujen verhousta, joten Wienerbergerin Terca-tiilillä muurattu runko on näkyvissä.

Alueen kaava edellyttää rakennuksiin pääosin puista julkisivua. Niin tämäkin talo tulee olemaan pääosin puulla verhoil-tu, mutta taloon tulee osin rappaustakin.

– Rakentaminen tuli perheellemme ajankohtaiseksi muutama vuosi sitten, kun tarvitsimme isomman talon ja enemmän tilaa, Eljas Vesterbacka kertoo.

He etsivät kodilleen myös muka-vaa ympäristöä nimenomaan Espoosta. Vester backan perhettä lykästi kaupungin tonttiarvonnoissa mieluisalla alueella.

– Halusimme kotimme olevan terveel-linen, turvallinen, kestävä ja huoltovapaa, Eljas Vesterbacka luettelee.

KIVI TAIPUI VAATIMUKSIINEljas Vesterbacka sanoo itsellään olevan jonkin verran tietoa rakentamisesta ja eri-laisten ratkaisujen vaikutuksesta lopputu-lokseen. Projektiin löytyi arkkitehdiksi Pet Michael tuttavien ja alan ammattilaisten suosittelemana. Rakennusmateriaali pää-tettiin heti aluksi.

– Halusimme yksilöllisen talon. Arkki-tehtuuri vaikutti myös rakenneratkaisuihin. Talomme oli vaativa sekä suunnittelijoille että rakentajille. Rakennusmateriaalina kivi soveltui kaikkiin tarpeisiin, Eljas Vesterbac-ka toteaa.

Talon suunnittelu aloitettiin vuoden 2012 alussa, keväällä 2013 ryhdyttiin ra-kentamaan ja elokuun lopussa 2014 perhe muutti uuteen kotiinsa. Asuinpinta-alaa on noin 150 neliötä kahdessa kerroksessa, joissa yhteensä viisi huonetta ja keittiö. Alakerran seitsemän metriä korkean olo-huoneen isot ikkunat avautuvat suoraan laajaan puistoon. Asunnon sisällä ei aa-vista, kuinka tiiviisti rakennetulla alueella ollaan.

– Olemme hyvin tyytyväisiä uuteen taloomme. Kivitalossa arvostamme myös hyvää lämmöneristystä sekä puhdasta si-säilmaa, Eljas Vesterbacka sanoo.

Vesterbackan perhe on panostanut kotinsa turvallisuuteen myös asentamal-la kustannustehokkaan Loxone-älysähkö-järjestelmän.

– Automatiikka huolehtii muun muas-sa siitä, että tyhjästä kodista on vedentulo katkaistu ja talon toimintoja voi seurata reaaliaikaisesti. Sekin ehkäisee vesivahin-koja ja niistä aiheutuvia kosteusongelmia.

PALOTURVALLISUUS TÄRKEINToukokuu 2012 ei poistu koskaan lahte-laisten Merja ja Pekka Vahterin mieles-tä. Heidän omistamansa, vuonna 1936 rakennettu, neljän asunnon talo tuhoutui tulipalossa. Talo sijaitsi lähes Lahden kes-kustassa.

– Päätimme heti, että rakennamme uuden talon, jos vain jotenkin pystymme, Merja Vahter kertoo.

Vahterin mukaan rakennusmateriaa-leja ei ensi hätään mietitty, tavoitteena oli vain rakentaa entisen kaltainen talo – sitä Museovirastokin edellytti.

Kaavan vaatimuksen mukaisesti Espoon Vanttilassa rakenteilla oleva tiilitalo laudoi- tetaan ennen valmistumistaan, jotta ympäristön ilme pysyy kaavan mukaisena.

Arkkitehtuurin selkeys tekee sisätiloistakin linjakkaita.

5Kivestä m

uuraamalla

Arkkitehti Heikki Leino Arktiira Oy:stä haki Lahden teknisestä virastosta talon alkuperäiset piirustukset ja jäljensi niistä vain ulkoseinien linjat.

– Sitten Heikki Leino toimitti ne meille ja sanoi, että ryhdytäänpä vetämään väli-seiniä paikalleen. Me emme olleet silloin vielä tehneet rakennuspäätöstä eikä ra-hoituksestakaan ollut mitään tietoa, Merja Vahter nauraa.

– Kuuntelimme asiantuntijoita ja pää-dyimme rakentamaan kivitalon.

Kun Pekka Vahter kertoi hankkeesta vakuutusyhtiölle, siellä epäiltiin kiviraken-teisen rungon tulevan paljon puuta kal-liimmaksi.

– Mutta lopulta betonirunko tulikin hal-vemmaksi, Pekka Vahter sanoo.

Vahtereilla oli projektissa mukana rakennuskonsulttina Swego PM Oy:ltä

Kalle Bergholm. Pääurakoitsijaksi valikoi-tui Consti Oy.

– Saimme mukaan ison ja luotettavan rakentajan, kun talo tehtiin teollisesti. Kaik-ki hankkeessa mukana olleet ammattilai-set tuntuivat olevan hyvillään, että olimme valinneet kivimateriaalin runkoon, Pekka Vahter sanoo.

Vahtereitten mukaan materiaalien va-lintaan vaikutti monta tekijää.

– Tietysti paloturvallisuus oli silloin tärkein. Kivi eristää ääntä hyvin, mikä on oleellista tämän tyyppisessä talossa. Puu-taloista ei askelääniä saa millään pois. Eikä kaupungin äänet kuulu sisälle, vaikka yksi Lahden valtakaduista on melkein vieressä.

Vahterien uusi talo nousi tarkasti samalle paikalle, missä entinenkin oli ol-lut. Nykyisessä ratkaisussa on seitsemän asuntoa, asuinneliöitä yhteensä reilut 430 ja kokonaispinta-alaa kaikkiaan noin 600 neliötä.

Talo valmistui viime vuodenvaihtees- sa, alkuperäistä aikataulua hieman aikai-semmin.

– Työmaalla ei fiilistelty, vaan koko ajan tehtiin töitä tosissaan, Merja Vahter kiittelee.

TAATUSTI ERILAISTAHyvinkään Asuntomessuilta kesällä 2013 monen mieleen jäi Lammi-Kivitalo Maja.

Rakennus on selkeästi kivitalo, sillä runko on valuharkoista, välipohjat ontelo-laatoista ja lattiat paikallavalettua betonia.

Majan julkisivuverhous, sekä seinät että katto, onkin tehty erikoisesta siperian-lehtikuusesta.

– Halusimme tehdä messuille talon, joka on oikeasti erilainen ja ravistelee aja-tuksia. Meillä oli toteutuksessa useampia teemoja. Vähemmän on enemmän, luon-nonmateriaalit ja yhteisöllisyys olivat niistä kantavampia, talon rakennuttajat Mirella Melander-Salminen ja Tamio Salminen kertovat.

Heille oli alusta alkaen selvää, että ta-losta tulisi kivirakenteinen.

– Olemme kokeneet myös puutalon emmekä halunneet enää sellaista. Kokeel-linen ekotalo-ratkaisu oli myös poissuljet-tu. Halusimme turvallisen passiivitalon, Tamio Salminen sanoo.

Sen vuoksi harkkoseinän ja verhouk-sen välissä on 125 mm EPS-eristelevy.

Erikoinen julkisivuverhous ei edellyt-tänyt runkorakenteelta mitään erityistä. Lämpöeristetyistä betoniharkoista ladottu rakenne, jossa olevat ontelot on valettu täyteen betonia, antaa mittatarkan, hyvän pinnan myös verhoukselle.

Maja-talo on sisätiloiltaan hyvin selkeä – asukkaiden toiveiden mukainen. Talon yli 30 metriä pitkä, suorakaitainen, yksinker-tainen muoto ilman ulokkeita ja lisänurkkia vaatii paljon suunnittelulta, mutta samalla pitää rakenteet yksinkertaisina.

Lievällä rinnetontilla oleva rakennus on kolmitasoinen. Sisääntulokerroksesta

Vuonna 1939 rakennettu puinen talo tuhoutui tulipalossa. Paikalle rakennettiin uusi, julki-sivuiltaan entisen kaltainen, mutta rungoltaan kivirakenteinen.

6

Kivestä muuraam

alla

alaspäin on keittiö, oleskelutilat ja sauna-osasto. Ylöspäin vanhempien ja lasten makuuhuoneet.

Yhteisöllisyyttä kuvaa muun muassa se, että väliovia koko talossa on vain viisi. Alakerta on yhtenäistä tilaa ja makuuhuo-neisiinkin käynnit aina avoinna.

– Pelkistetyt ratkaisut ovat olleet myös kustannustehokkaita, Salmiset toteavat.

Talon sisäpinnoissa, varsinkin sau-mattomissa lattioissa, on käytetty betonia tyylikkäästi. Kaakeleita tai parkettia ei ha-luttu minnekään.

– Usein asunnot ovat joko yksitoik-koisen siistejä tai ähkyyn asti sisustettuja. Me halusimme yhdistää rouheaa ja sileää pintaa. Koti ei saa olla tylsä, vaan toimiva ja viihtyisä.

Betoni hallitsee Maja-talon sisämateriaaleja. Asukkaat halusivat yhdistää rouheaa ja sileää pintaa viihtyisäksi kodiksi.

7Kivestä m

uuraamalla

Pienimuotoinen kaupunkirakentaminenHollanti näyttää mallia

MIKSI PIENIMUOTOINEN KAUPUNKI RAKENTAMINEN ON SUOSITTUA HOLLANNISSA

Pitkät perinteet, suurin osa hollantilai- sista on asunut vastaavassa ympäristössä

60 % asunnoista maantasoasuntoja, joista puolet rivitaloja

Hollantilaiset asuvat mieluummin vierekkäin kuin päällekkäin

Pienikin piha on tärkeä ja monen kuukauden ajan lisätilaa oleskeluun

Kohtuuhintaista ja kilpailee hyvin kerrostaloasumisen kanssa

Turvallisia, huoliteltuja alueita, joissa eri hintaluokkien ja tyyppien asuntoja sekä usein oma autopaikka

Alueella peruspalvelut Yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden yhdistelmä

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Juha Karilainen/W

ienerberger ja Anders Portman/Kuvio

8

Kivestä muuraam

alla

Pienimuotoinen kaupunkirakentaminenHollanti näyttää mallia

Hollantilainen pienimuotoinen kaupunki- rakentaminen hyödyntää paljon myös kanavia asuin-

alueillaan, kuten tässä Amsterdamin modernissa kaupunginosassa Borneo Sporenburgissa.

Hollanti on pieni maa, jonka runsas väestö kasvaa jatkuvasti. Kasvavaa asuntotarvetta ei ole ratkaistu kerrostaloilla, vaan pienimuotoisella kaupunkirakentamisella. Asuinalueiden suunnittelijat ja toteut- tajat kilpailevat laadulla, ja julkiset tahot sekä markkinavoimat tekevät yhteistyötä. Hollannista voi moni ottaa oppia.

Brandevoort edustaa ajatonta, pienimittakaavaista arkkitehtuuria.

9Kivestä m

uuraamalla

Eri maiden asuntotuotantoa ei voi suoraan vertailla, sillä perinteet, kulttuuri ja muut-tuvat olosuhteet antavat aina paikallista merkitystä. Hollanti ja Suomi ovat esimer-kiksi asumistiheydeltään lähes ääripäät. Hollanti on Euroopan tiheimmin asuttu maa. Sen asukastiheys on 465 asukasta neliökilometrillä, kun Suomessa vastaava luku on 17.

Hollannin asuntotuotannossa on tii-viisti rakennetulle kaupunkiympäristölle vuosisatojen perinteet. Pääosa asuinra-kentamisesta on edelleen pienimuotoista ympäristöä, jonka suunnittelu ja toteutus on kehitetty huippuunsa.

Hollannin yksi erityispiirre on se, että se on ”ihmisen tekemä” maa. Luonto tarkoit-taa aina ihmisen muokkaamaa ympäristöä ja maisemaa. Yhdyskunta- ja ympäristö-suunnittelulla on pitkät perinteet osittain myös siksi, että maata on vallattu merestä ja vettä vastaan pitää taistella koko ajan.

Hollannissa kivipohjainen rakennus-materiaali on luontainen eli tiiltä, harkkoa ja betonia käytetään paljon.

Kivipohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuudet sopivat hyvin moniin erilai-siin rakentamisen tarpeisiin. Jopa kaare-vat, epäsymmetriset ja vaihtelevat muodot on helppo toteuttaa kivestä muuraamalla.

Pienikokoisina kappaleina muurattavat tii-let ja harkot sopivat eloisien, monimuotois-ten pintojen tekemiseen.

Asuintalojen perinteenä on myös isot ikkunat, joihin seuralliset hollantilaiset ei-vät ripusta verhoja. Yhteisöllisyys ja kes-kinäinen turvaverkko toteutuvat helposti.

Asunnoista noin puolet on omistus- ja puolet vuokra-asuntoja.

ERI TAHOJEN YHTEISTYÖTÄYhdyskuntien suunnittelu ja rakentaminen ovat aina olleet kunnallis- ja lääninhallin-non vastuulla. Valtakunnallinen taso tuli

mukaan suunnitteluun ja ohjaukseen vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen valtio onkin ollut ahkerasti asialla: valta-kunnallinen yhdyskunta- ja asuntosuunnit-telun ohjelma on laadittu 60-luvun jälkeen vähintään kymmenen vuoden välein.

90-luvun alussa aloitettu Vinex-projekti on ollut yksi isoimmista. Sen tavoitteena oli rakentaa miljoona asuntoa vuoteen 2015 mennessä. Se on Wienerberger Oy:n markkinointijohtaja Juha Karilaisen mu-kaan hyvä esimerkki pienimuotoisen kau-punkirakentamisen onnistuneesta toteu-tuksesta.

Hollannissa asuminen on yhdistelmä yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä.

Erilaisten julkisivujen takana on hyvin samanlaisia asuntoja, joiden pohjaratkaisut on hyviksi, käytännöllisiksi ja kustannustehokkaiksi todettu.

10

Kivestä muuraam

alla

– Haag antoi valtakunnalliset ohjeet ja sen jälkeen kaupungit laativat omat ohjeensa rakentamisesta. Kaavoitus ja suunnittelun ohjaus on ollut hollantilai-seen tapaan enemmän neuvottelevaa kuin määräyksin toteutettua, Juha Karilainen kertoo.

ARKKITEHTIEN LEIKKIKENTTIÄYksi Vinex-projektin tuottamista uusista alueista on Branbevoort. Se on uusvan-ha alue Helmondin kaupungin laidalla. Entisestä 365 hehtaarin laidunmaasta on tullut Hollannin kolmanneksi suosituin asuinalue. Alue valmistuu vuonna 2017, jolloin siellä on 6 000 asuntoa ja 18 000 asukasta.

– Alue on ajatonta, pienen mittakaa-van asuntoarkkitehtuuria. Kaupunkikuva on saatu eläväksi ja turvalliseksi erot-tamalla ajoneuvoliikenne ja kävelykadut toisistaan. Tiiviin rakentamisen ja suuren rakennustehokkuuden ansiosta on alueelle saatu myös edullisempi infrastruktuuri ja rakentamisesta syntyy luontaisesti ener-giatehokasta, Karilainen kuvaa.

– Julkisivuista suurin osa on tiiltä, joista osa on myös rapattua. Alue on hyvä esimerkki kestävästä, huoltovapaasta ja paloturvallisesta pienimuotoisesta raken-tamisesta, Karilainen lisää.

Vinex-projektin alueet sijoittuvat ole-massa olevien, isojen kaupunkien laita-mille. Asuntotehokkuus on 30–40 asuntoa hehtaarilla. Liikenneyhteydet on suunnitel-tu siten, että oman auton käyttö ei ole vält-tämätöntä.

Alueiden arkkitehtuuri on moni-ilmeistä ja Hollantia kutsutaankin usein arkkitehtien leikkikentäksi.

– Alueen suunnittelu perustuu ”master-planiin”, jossa on kaavan perusidea. Raken-nuttaja ostaa maan kaupungilta ja palkkaa arkkitehdit, jotka suunnittelevat alueen melko vapain käsin masterplanin pohjalta.

– Rakennuttajat haluavat erottautua ja tuloksena on hyvinkin persoonallisia alueita. Kustannussyistä tehdään paljon samantyyppisiä taloja, mutta kuitenkin niin, että korttelit ovat toisistaan selkeästi poikkeavia, puntaroi Juha Karilainen.

Kivestä muurattava runko antaa ark-kitehdille vapaammat kädet. Paikalla muu-

Hollannissa kivipohjainen rakennusmateriaali on luontainen myös pienimuotoisessa

kaupunkirakentamisessa.

rattavat rakenteet ja tontilla valettavat välipohjat avaavat mahdollisuuksia tehdasvalmisteisista suurelementtita-loista poikkeavien pohjaratkaisujen ja muotojen tekemiseen.

ASUNNOT TOISTENSA KALTAISIAHollannin pienimuotoinen kaupunki-rakentaminen saa suunnittelijat leikki-mään julkisivuilla. Sen sijaan asuntojen sisätilojen ratkaisut ovat hyvin saman-kaltaisia – hyviksi, käytännöllisiksi ja kustannustehokkaiksi todettuja.

– Pohjakerroksessa sijaitsevat keit-tiö ja oleskelutilat ovat useimmiten yh-tenäistä tilaa. Väliseinien pois jättämi-nen säästää kustannuksia. Keittiöt ovat aina kadulle päin ja olohuone omalle pienelle pihalle, Juha Karilainen kertoo.

Toisessa kerroksessa sijaitsevat perheen makuuhuoneet. Pientalot ovat usein 2,5–3,5 kerroksisia, jolloin ylin kerros on ”reservissä”. Se otetaan käyt-töön, kun perheellä on siihen tarvetta ja varaa. Perheen kasvaessa taloa on mahdollisuus joissakin tapauksissa laajentaa myös etu- tai takapihalle.

11Kivestä m

uuraamalla

Talon yhteydessä on yleensä autolle talli, johon voi ajaa suoraan kadulta sisään ja mennä sieltä asuntoon. Tosin uusim-milla asuinalueilla panostetaan julkiseen liikenteeseen ja pyritään vähentämään yk-sityisautoilua.

– Hollannin pienimuotoinen kaupun-kirakentaminen on innostanut muuallakin Euroopassa. Tanskan Sydhaven ja meidän Kartanonkoski ovat hyviä esimerkkejä, Juha Karilainen toteaa.

KIVESTÄ MUURATTU PIENIMUOTOINEN KAUPUNKIRAKENTAMINEN

Yhdistää tehokkaan maankäytön ja suomalaisen unelman yksilöllisestä asumisesta

Pientalot, rivitalot, toisiinsa kytketyt pientalot ja pienkerrostalot, ”townhouset” ja näiden yhdistelmät

Korkeus enintään neljä kerrosta Suojaiset pikkupihat Kivijalkojen liiketilat Lähellä palveluja ja joukkoliikennettä Persoonalliset rakennukset Kustannustehokasta

Vantaan Kartanonkoski on yksi Suomessa hyvin toteutetuista pienimuotoisista asuntoalueista. Uudet asukkaat löysivätkin sen nopeasti ja alueella viihdytään hyvin.

Pienimuotoista rakentamista townhouse-tyyliin Helsingin Kalasatamassa.

Lähteet: Hollannin Vinex-projekti ja Marja Straver-Nevalainen: Tiivistä ja matalaa asuntorakentamista Alankomaissa, Ympäristöministeriö ja Rakennustieto

MITÄ ME VOISIMME OPPIA?

– Paljonkin, vastaa rakennusneuvos Aila Korpi vaara ympäristöministeriöstä.

– Hollannin asuntotuotanto on hyvin systemaattista. Valtion päätöksellä asunto-alueita tiivistetään eikä asuntoja ripotella toisistaan erilleen.

– Suomi on ollut rakentamisessa pitkään yhtenäiskulttuurin maa eikä asuntoalueilla ole vahvoja identiteettejä. Hollannissa jokai-sella alueella on aina oma tavoite, joka voi syntyä joko arkkitehtuurista tai toiminnoista. Tavoite on vahva tahtotila, joka yhdistää kaikki alueen toimijat.

– Hollannissa kaavoitus ja rakennus- suunnittelu kulkevat käsi kädessä. Näin pitäisi Suomessakin olla enemmän. Hollannissa kilpaillaan suunnittelun laadulla. Miksi ei meillä? Suomessa on hyvää suun-nittelua julkisissa rakennuksissa, mutta asuntotuotannossa paljon bulkkia.

– Hollannissa julkinen sektori ja markkina-talous tekevät yhteistyötä. Me olemme vielä säännöstelytaloudessa. Kuluttajien tulisi vaatia ja saada asunnoilleen oikea hinta/ laatu -suhde. Se toisi tarjontaa ja valinnan-varaa sekä lisäsi kilpailua.

Aila Korpivaara peräänkuuluttaa ”kehittä- vää yhteiskuntasuunnittelua”.

– Ei saa tyytyä tuottamaan aina vain samaa tavaraa samalla tavalla. Aina pitäisi viedä kehitystä eteenpäin tekemällä asioita uudella tavalla ja paremmin. Rakennusala on taan-tunut, varovainen ja perinteinen – mutta jos edes vähän katsottaisiin asioita yhteiskuntaa kehittävästä näkökulmasta!

Korpivaaran mukaan pienimuotoinen kau-punkirakentaminen on tullut Suomeen yhdeksi vaihtoehdoksi omakotien ja kerrostalojen oheen. Sille pitää vain kaavoituksella löytää oikea paikka.

– Tiivistetään kaupunkirakennetta tai rakennetaan kaupungin reunoille. Tiivistä ja matalaa ei pidä viedä kauas kaupungista, jossa on jo muutenkin väljää. Jos Malmin lentokentästä tulee asuinalue, se olisi erin-omainen paikka pienimuotoiselle, kaupunki-maiselle rakentamiselle.

Brandevoort on yksi Vinex-projektin tuot-tamista uusista alueista.

12

Kivestä muuraam

alla

Ilkka HalinenKaupunginarkkitehti, Jyväskylä1 Matala-tiivis -rakentaminen, joka sovel-

tuu erityisesti täydennysrakentamisen alueille monen tyyppiseen ympäristöön. Monimuotoista ja elävää ympäristöä, jossa myös liikkuminen on virikkeistä.

2 Erittäin hyvin, koska ilmastonmuutos edellyttää kaupunkirakenteen tiivis-tämistä, erityisesti pientalovaltaisilla alueilla ja kerrostaloalueiden lähi-ympäristöissä.

3 Jyväskylän uusi yleiskaava osoit-taa uudisrakentamisen keskustaan, aluekeskuksiin ja elinvoimaisiin kyliin. Pientalorakentaminen haja-asutus- alueilla vähenee.

4 Korteniityn rakenteilla oleva alueella asuntotyypit vaihtelevat erillispien-taloista pienkerrostaloihin, kuitenkin erittäin tiiviisti.

5 Se antaa mahdollisuuden poikkeuksel-lisen miellyttävään asumiseen, mutta suunnittelun laatuvaatimukset ovat erittäin suuret. Suunnittelijavalinta on avainasemassa. Ei riitä sen tutun pyytämistä, vaan pitää etsiä. Tilaajan tavoitteen asettaminen ratkaisee kestä-vän ympäristön laadun ja viihtyisyyden.

Paula PaajanenYleiskaavapäällikkö, Oulu1 Tiivistä ja mittakaavaltaan inhimillistä,

noin kolme kerrosta enintään. Mahdolli-simman monelle asunnolle oma yhteys maantasoon. Viihtyisät piha-alueet, autopaikat maantasolla.

2 Sopii hyvin. On hyvä vaihtoehto oma-kotiasumiselle – yhdistää omakotiasu-misen parhaat puolet ekotehokkaaseen yhdyskuntarakenteeseen ja sopii täydennysrakentamiseen.

3 Sopii hyvin.

4 Oulussa on kaavoitettu useisiin eri kohteisiin, uusimpia muun muassa Ranta-Toppila (asemakaava hyväksy-misvaiheessa) – 410 asunnon asui-nalue, Karjasillan Haasiokatu (toteu-tusvaiheessa) merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) asuinalueen täydennysrakentamist, 60 asuntoa sekä Pikisaaren RKY-alueen täyden-nysrakentamista Europan -kilpailun pohjalta (toteutettu) 24 asuntoa.

5 Suunnittelun ja toteutuksen hankaluus verrattuna hyötyihin, ts. rakennus-volyymiin. Ovat usein täydennys-rakentamis- tai erikoiskohteita, vaativat suunnittelussa aikaa ja rakennettuun ympäristöön täydennettynä paljon vuo-rovaikutusta. Näitä pitäisi saada hyville paikoille palveluiden ja joukkoliiken-teen äärelle. Kaupunkiorganisaatiossa nämä kohteet ovat usein väliinputoajia, edistäminen ei kuulu suoraan millekään yksikölle.

Matti HöyssäKaupunginvaltuuston jäsen, Tampere1 Tonttikooltaan pieni omakotialue, jolle

voidaan hoitaa hyvin joukkoliikenne. Tonttikoko voi olla 400–500 m2.

2 Nyt on tulossa yhteiskunnallinen tilaus pienimuotoiseen kaupunkirakentami-seen Suomessa. Ratkaisuja voivat olla townhouse-tyyppinen rakentami-nen tai pienet omakotitontit. Tietysti myös  omakotitonttien jakamisella saadaan hankkeita pienimuotoiselle kaupunkirakentamiselle.

3 Townhouse-tyyppinen rakentaminen.4 Ei systemaattisesti, mutta eräitä hyviä

esimerkkikohteita on.5 Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen

lisääntyy asiakastarpeiden muuttuessa yksilöllisemmiksi, mutta samalla halu-taan itsenäisyyttä asumiseen. Enää ei

tarvita hyötypuutarhoja eli pienet tontit riittävät. Rakentamiselle tämä asettaa haasteita. Sen pitää olla laadukasta ja hyvin suunniteltua, koska myös rakennusoikeus pienillä tonteilla hieman laskee.

Timo Hintsanen Kaupunkisuunnittelujohtaja, Turku1 Perinteinen suomalainen pikkukau-

punki – täällä  Turun seudulla tyypilli-senä esimerkkinä vanha Naantali sekä Turun Vanhan Suurtorin historiallinen pääosin kolmikerroksisen miljöö nykymittakaavassa

2 Sopii hyvin monipuolisuutta edistäväksi vaihtoehdoksi kerrostalo- ja omakoti-asumisen välimaastoon. Erityisen hyvin täydennysrakentamiseen.

3 Sopii ratkaisuksi hyvin monenlaisiin ke-hitystarpeisiin: rakentaminen merellisiin saaristoalueille, täydennysrakentaminen pienimuotoisiin kulttuurihistoriallisesti kiinnostaviin ympäristöihin sekä tiivistä ja matalaa asumista tavoitteleviin uudis alueisiin.

4 Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana on kaavoituksen painopiste ollut kerrostalo- ja omakotikaavoituksessa. Rakentajien ja asukkaiden kiinnostus rivitaloasumiseen on ollut vähäistä, nyt on selvästi merkkejä kiinnostuksen palaamisesta. Hyvin tyypillistä on ollut se, että omakotiasunnot ovat suuria ja kerrostaloasunnot pieniä. Uuden laisen monipuolisuuden edistäminen on vahvassa roolissa työssämme.

5 Vaihtelevuuden ja irrallisuuden riskit. Toteutusmalleja löytyy hyvin perintei-selle kerrostalorakentamiselle ja oma-kotirakentamiselle. Sen sijaan näiden väliin asettuva kaupunkirakentaminen kaipaa uudenlaista innovatiivisuutta, uusia toimijoita ja toteutusmalleja.

  

Mitä mieltä Suomessa ollaan?Kysyimme muutamilta kaupunkisuunnitte-lun päättäjiltä, miten he suhtautuvat pienimuo toiseen kaupunkirakentamiseen.

1 Millainen asuinalue Sinulle tulee mieleen pienimuotoisesta kaupunkirakentamisesta?

2 Miten mielestäsi pienimuotoinen kaupunkirakentaminen sopii Suomeen?3 Miten erityisesti omaan kaupunkiisi?4 Onko teillä kaavoitettu pienimuotoista kaupunkirakennetta – jos, niin

millä asuntotyypeillä sitä toteutetaan?5 Mitä haasteita pienimuotoisessa kaupunkirakentamisessa on ja

miten ne voitaisiin ratkaista?

VASTAUKSET

13Kivestä m

uuraamalla

Ryhmärakennuttamisen suosio on selvässä kasvussa. Aktiiviset asukkaat ovat toteuttaneet yhdessä niin muutaman asunnon ryhmiä kuin isoja kerrostaloja. Hyvien kokemusten tueksi haetaan nyt selviä pelisääntöjä.

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Anders Portm

an/Kuvio

Uusi laki valmisteillaRYHMÄRAKENNUTTAMINEN ON ASUKKAIDEN YHTEINEN URAKKA

14

Kivestä muuraam

alla

Mikään tuore keksintö ryhmärakennutta-minen (RR-malli) ei ole. Sata vuotta sit-ten rakennutettiin kerrostaloja melko pal-jon omatoimisesti. Suuri osa Helsingin Kruunuhaan ja Katajanokan kerrostaloista on rakennettu tällä tavoin.

Laki asunto-osakeyhtiöstä säädet- tiinkin 20-luvulla edistämään omatoimista ryhmärakennuttamista.

RR-malli on hyvin asukaslähtöistä. Asukkaat tekevät rakentamiseen liittyvät päätökset ja vaikuttavat näin itse suoraan lopputulokseen.

– RR-malli on monille tuttu vaihto-ehto pientalorakentamisesta, jossa sitä on sovellettu laajalti jatkuvasti. RR-malli on nyt laajenemassa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi myös kerrostalohankkeisiin. Helsingissäkin on parhaillaan useita ker-

rostalohankkeita valmisteilla, Saraco Oy:n toimitusjohtaja Juha Sarakorpi sanoo. Hän toimii vuonna 2011 perustetun Ryhmä-rakennuttajat ry:n puheenjohtajana.

RISKIT PITÄÄ ENNAKOIDAJuha Sarakorven mukaan RR-malli sopii parhaiten omistusasuntohankkeisiin, ja sitä voi hyvin soveltaa myös aso-asuntojen rakentamiseen.

RR-malli toimii joko asukkaiden itsensä tai konsulttien vetäminä.

– Asukkaiden itsensä käynnistämät hankkeet ovat tyypillisesti pienempiä, usein noin kymmenen asunnon pientalo-hankkeita. Konsulttialoitteisissa hankkeis-sa RR-konsultti kokoaa asukasryhmän, johon voi kuulua useita kymmeniä asukkai-ta, Sarakorpi kertoo.

Sarakorpi painottaa hankkeen huo-lellista valmistelua ja suunnittelua. Se on onnistumisen perusedellytyksiä.

– Rakennushankkeisiin liittyy lukema-ton määrä riskejä, joita on ennakoitava ja hallittava. Ryhmärakennuttajan on ym-märrettävä muun muassa eri urakkamuo-tojen vaikutus projektin riskeihin. Asunto-osake yhtiön muodossa rakennettavassa hankkeessa jokaisen osakkaan ongelmat vaikuttavat koko yhtiöön ja muihin osak-kaisiin.

Omatoimirakentamisessa usein sekä budjetti että aikataulut pettävät.

– Tämä johtuu puutteellisesta tiedois- ta ja osaamisesta rakentamisen eri osa- alueilla. Parhaiten välttää sudenkuopat kyt- kemällä hankkeeseen ammattilaisen ajois-sa ja sopivaan rooliin, Sarakorpi sanoo.       

Kirkkonummen Sundsbergin asuntoalueella kuusi taloa valmistui ryhmärakennuttamisen mallilla siten, että talot eivät muodosta yhteistä yhtiötä, mutta päätöksiä ja hankintoja tehtiin yhdessä.

15Kivestä m

uuraamalla

LAKI SUOJAAMAAN KULUTTAJAARyhmärakennuttaminen sopii erinomai-sesti tiettyihin hankkeisiin ja aktiivisille asukkaille, jotka sitoutuvat yhteiseen projektiinsa. Se on selkeästi yksi vaihtoeh-to muiden asuntotuotantomallien rinnalla.

Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena onkin ryhmärakennuttamisen edellytysten parantaminen. Oikeusministeriön asetta-ma työryhmä esitti keväällä, että RR- mallista tulisi säätää oma laki. Lakiehdotus tulee hallituksen esityksenä eduskunnan käsittelyyn loppuvuodesta.

– Lain tärkein tavoite on suojata ku-luttajia, jotka lähtevät mukaan ryhmära-kennuttamisen projektiin, sanoo elinkeino-asioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT ry:stä. Hän oli työ-

ryhmän jäsenenä myös edellisen työnanta-jansa Kiinteistöliiton päälakimiehenä.

Kärkkäisen mukaan laki säätäisi, mitkä tiedot ryhmään mukaan tuleville asukkaille pitää antaa.

– Asunto-osakeyhtiön mukaisessa hankkeessa on paljon enemmän erityis-sääntöjä kuin kiinteistömuodolla toteutet-tavissa. Laissa kerrottaisiin, mitä kaikkia tietoja ja asiakirjoja jo hankkeen mark-kinointivaiheessa tulee esittää ja myös mitä asiakirjoja tarvitaan esimerkiksi ra-hoittajaa varten, Kärkkäinen toteaa.

– Konsultin toiminta RR-mallissa tulisi myös tarkkaan säädetyksi, koska konsul- tin osaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Laki ottaisi kantaa muun muassa konsultin ammatilliseen pätevyyteen, tehtäviin, vas-

tuuvakuutuksiin ja konsulttisopimuksiin, Kärkkäinen luettelee.

Lain piiristä on rajattu pois kohteet, joissa on korkeintaan kolme asuntoa. Ne voidaan rakentaa edelleen hartiapankin periaatteilla.

HELPOMMIN MUKAANAnu Kärkkäisen mukaan olennaista on, että ryhmään mukaan lähtijöillä on selvä käsitys RR-mallin ja valmiin asunnon os-tamisen eroista.

– Olennaista on tietää, että RR-mal-lissa ei osteta asuntoa, vaan toimitaan rakennuttajana rakennuttajaa koskevilla vastuilla. Tavanomaisessa asuntokaupas-sa ostajalla on mahdollisuus vetäytyä aika pitkään ilman omaa taloudellista ris-kiä. Jos vaikka elämäntilanne muuttuu ra-kennusaikana niin, että asukas ei voikaan enää olla mukana RR-ryhmässä, hän on velvollinen hoitamaan velvoitteensa alku-peräisten sopimusten mukaan, Kärkkäinen muistuttaa.

Jos asukas joutuu vetäytymään ker-rostalon ryhmärakennuttamisesta kesken projektin, hänen on itse huolehdittava kes-ken olevan asunnon osakkeiden myymi-sestä. Lain mukaan asunto-osakeyhtiö ei voi osakkeita lunastaa. Kiinteistöosakeyh-tiön muodostavista pientaloista joku voi tarvittaessa jäädä keskenkin ilman muille aiheutuvaa, huomattavaa haittaa.

RR-mallin tarkemmalla sääntelyllä py-ritään saamaan myös rakentamisen rahoi-tus joustavammaksi.

– Odotan, että uuden lain myötä RR-hankkeiden asuntolainoitus ja yhtiö-lainoitus alkavat toimia samaan tapaan kuin perinteisessä asuntokaupassa ja RS-hankkeissa. Se tulisi helottamaan rat- kaisevasti asukkaiden liittymistä RR- hankkeisiin, Juha Sarakorpi sanoo.

YHTEISTÄ KEHITYSTÄRR-malli yleistyy Suomessa, vaikka ei siitä koskaan tule asuntotuotannon valtavirtaa.

– Asukkaiden, viranomaisten ja mo-nien muiden tahojen kiinnostus RR-mallia

YHTEISET SÄÄNNÖT HETI KÄRKEEN

Kuusi perhettä rakennutti ryhmänä erilliset pientalonsa Kirkkonummen Sundsbergiin. Projektista kerrottiin Kivestä Muuraamalla -lehdessä 2/2013.

Puolitoista vuotta ensimmäisen asukasta-paamisen jälkeen asukkaat muuttivat sisään.

Kaava määritteli julkisivuksi rappauksen. Ryhmä kilpailutti yhdeksän talovalmistajaa, joista kaksi tarjosi kivirakenteista lähes puurunkoisen talon hinnalla.

– Halusimme aidot kivitalot, mutta avaimet käteen -mallissa hinta olisi ollut liian kova. Ryhmärakennuttamisen ansiosta saatiin hintaa alas ja suunnitelmia voitiin muuttaa rakennusaikanakin ilman lisäkus-

tannuksia. Aliurakoitsijoilta saatiin kunnon tarjouksia, koska kuuden talon työmaalla ei heille tullut tyhjiä tunteja, sanoo ryhmän vetäjä Mauri Harki.

Hän muistuttaa, että RR-malli ei ole automaatio, vaan rakennusprojekti vaatii aina saman verran työtä.

– Yhdessä tekemisestä on hyötyä vain, jos kaikilla työt etenevät konseptien mukaan. Me sovimme pelisäännöt jo ennen suunnit-teluvaihetta. Kävimme läpi mahdolliset riskit ja sitten pyrimme välttämään ne. Mietimme tarkasti, mistä saadaan säästöjä ja edettiin sen mukaisesti.

– Laadun ja kustannusten päivittäinen seuranta oli erittäin tärkeää, Mauri Harki kertoo.

16

Kivestä muuraam

alla

MITÄ ON RYHMÄRAKENNUTTAMINEN

Asukaslähtöinen vaihtoehto uusien asuntojen toteuttamiseen

Joukko tavallisia kansalaisia toimii yh tei sen rakennus hankkeen rakennuttajina

Asukkaat käynnistävät rakennushankkeen oma-toimisesti tai lähtevät mukaan riippumattoman tahon (esim. rakennuttajakonsultin) valmistele-maan rakennushankkeeseen jo sen varhaisessa vaiheessa

Asukasryhmä päättää itse rakennus hankkeen johta misesta sekä suunnittelu- ja rakennus- ratkaisuista

Asukasryhmä valitsee sopivat palvelun tuottajat hankkeen suuruuden ja vaativuuden mukaisesti ja kilpailuttaa rakentamisen

Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudel lisesta onnistumisesta

Asunnot vastaavat asukkaiden omia tarpeita Asuntojen hinta/laatu -suhde on asukkaiden toiveiden mukainen

Soveltuu niin pientalo- kuin kerrostalo- rakentamiseen

Voidaan toteuttaa joko asunto-osake yhtiönä tai kiinteistömuotoisena

Soveltuu myös asumisoikeusyhdistyksille

kohtaan on nyt kuitenkin todella suurta. Tontteja RR-hankkeisiin on jatkuvasti tar-jolla. Helsingissä on nyt rakenteilla ja val-misteilla useita hankkeita, Juha Sarakor-pi sanoo. Hän uskoo RR-mallin leviävän myös muihin suuriin kaupunkeihin aivan lähiaikoina.

– RR-mallilla tullaan jo tällä vuosikym-menellä rakennuttamaan useita satoja asuntoja vuosittain yksistään pääkaupun-kiseudulla, Sarakorpi arvioi.

Hänen mukaansa RR-malli vaatii kes-keisten toimijoiden kuten pankkien ja ra-kennuttajakonsulttien omien palveluiden ja prosessien kehittämistä, kunhan uusi RR-laki saadaan voimaan.

Anu Kärkkäinen on varma, että lakieh-dotus etenee ja se tullaan hyväksymään.

– Mikään taho ei vastusta RR-mallia. Se on vaihtoehto aktiivisille henkilöille, mutta riskit kannattaa jokaisen hankkee-seen mukaan menevät tiedostaa. Laki-ehdotusta laatineen työryhmän yhteinen tahtotila oli ottaa ennen kaikkea kuluttajan asema huomioon, mutta se ei tarkoita eri osapuolten vastakkainasettelua, Kärkkäi-nen sanoo.

Helsingin Riddarsbyssä 20 perhettä rakennutti erilliset kivitalot omille tonteille yhteisillä urakoilla. Näin saatiin aikaan laadukkaita ja kohtuuhintaisia perheasuntoja sekä hyvin yhteen sovitettu kokonaisuus.

17Kivestä m

uuraamalla

Townhouse- taloja ryhmä- rakennuttamisella

Teksti Leena-Kaisa Simola Kuvat Anders Portm

an/Kuvio

18

Kivestä muuraam

alla

Townhouse eli kaupunkipientalo on ur- baa ni omakotitalo lähellä palveluja. Town-houseja on toteutettu onnistuneesti RR- mallilla. Tuoreimpia, hyviä esimerkkejä löytyy Helsingin Kalasatamasta, jonne townhouse-tyyppistä asuntotuotantoa ra-kennetaan 25 000 kerrosneliötä.

– Townhouse on kaupunkiasumista parhaimmillaan, luonnehtii toimitusjohta-ja Jukka Lauri Conect Oy:stä. Conect Oy on erikoistunut muun muassa ohjattuun ryhmärakennuttamiseen, ja sen edeltäjä Ins.tsto Eero Lauri Co. ovat tuottaneet sen mukaisesti asuntoja jo yli viisi vuosi-kymmentä.

Yksi uusimpia on Kalasatama Town-house, jossa rakennuttajina oli kuusi per-hettä ja Conect Oy toimi rakennuttajakon-sulttina sekä vastasi hankekehityksestä.

Conect sai Helsingin kaupungilta kuu-si noin 120 neliön tonttia kehitettäväkseen vuonna 2010. Helsingin kaupunki halusi luonnoskuvat aikaisessa vaiheessa, joten Conect valitsi arkkitehdiksi Jan Söder-lundin ennen kuin asukkaiden rakennut-tajaryhmä oli koottu.

Tulevat asukkaat haettiin julkisella haul la sekä Conectin omista asiakas-rekistereistä.

– Jan Söderlundin ensimmäinen luon-nos oli jo ihan omaa luokkaansa. Sekä minä että tulevat asukkaat innostuimme heti. Suunnittelun perusideaan ei tehty juuri mitään muutoksia, Jukka Lauri sanoo.

Kalasatama Townhouse toteutui RR- mallin kaavalla. Perustukset, kellari ja ra-kennuksen vaippa on kaikilla samanlaiset. Koska kyseessä oli kuuden omakotitalon projekti, jokaiseen taloon vedettiin muun muassa omat vesijohdot, viemärit, sähköt, ja laajakaista. Julkisivuissa on talokohtai-sia eroja ja asuntojen sisätilat ovat jokai-sen toiveen mukaiset.

– Esimerkiksi yhteisesti tilatuilla, sa-malta toimittajalta hankituilta keittiöillä oli-

si saatu säästöjä. Meidän tehtävämme ei ole kuitenkaan gryndereiden tapaan karsia kustannuksia, vaan toteuttaa asukkaiden toiveita.

Projekti sujui tiiviiseen tahtiin. Raken-taminen alkoi toukokuussa 2013 ja en-simmäiset asukkaat muuttivat sisään jo jouluksi 2013, loput vuoden 2014 alussa.

– Olimme tehneet kotiläksymme hy-vin ja paneutuneet projektiin huolellisesti. Asukkailla, viranomaisilla, suunnittelijoil-la ja projektin johdolla yhteispeli toimi ja kaikilla oli ymmärrys siitä, mitä olemme tekemässä, Jukka Lauri sanoo.

– Lopputuloksena on Townhouse – aitoja, kaupunkilaisia omakotitaloja.

KENEN EHDOILLA UUSI LAKIJukka Lauri suhtautuu RR-lakia koskevaan lakiehdotukseen skeptisesti.

– Nyt ammutaan tykillä hyttystä, sillä RR-malli on hyvin marginaalisen ryhmän asia. Missään muualla maailmassa ei RR-

mallissa ole ollut ongelmia – eikä erillistä lainsäädäntöä – ei Suomessakaan.

Hänen mukaansa moni viime vuonna RR-mallista kiinnostunut muutti ajatuksi-aan heti, kun lakialoitetta alettiin valmis-tella. Samoin useat pankit lopettivat niiden rahoituksen.

– Lakiesitys on tehty asuntokaupan perusteella. Projektin vetäjälle asetettai-siin perustajaurakoitsijan vastuut, mikä on aivan suhteetonta. Jos laki tulee voimaan, ryhmärakennuttaminen mielestäni käy- tännössä loppuu, sillä ryhmärakennuttaja-konsultit ovat tuskin valmiit ottamaan lain niille tuomia asunnon myyjän vastuita.

– Hallitusohjelmassa luvattiin edis-tää ryhmärakennuttamista. Me odotimme tontteja ja takauksia. Tulossa saattaakin olla täyskäännös, Jukka Lauri lataa.

Kuuden perheen Kalastaman Townhouse toteutettiin ryhmärakennuttamisen mallilla rakennuttajakonsultin vetämänä.

Toisiinsa kiinni rakennetut asuintalot eli townhouset saavat hiljalleen sijaa Suomes sakin. Hollannissa ja Englan nissahan niitä on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien.

19Kivestä m

uuraamalla

Rappausta on käytetty jo vuosisatojen ajan julkisivun pinnoituksessa.

Alkujaan rappauksella on ollut kolme erillistä tehtävää. Rappauksen avulla jul-kisivulle saadaan yhtenäinen pinta, joka peittää alusrakenteen pienet epätasaisuu-det. Rappaus suojaa alusrakennetta sää-rasituksilta ja mekaaniselta kulutukselta. Rappaus antaa myös mahdollisuuden il- meikkääseen ja vapaasti muotoiltavaan julkisivuun.

TIILI JA RAPPAUS

Kestävä ja hyväksi koettu yhdistelmä

Tiili on ylivoimaisesti käytetyin rappaus- alusta. Eikä ihme – pitkä historia on näyttänyt jo toteen rakenteen monet edut.

Rappaus on pitkäikäinen. Oikein tehdyt ja asianmukaisesti huolletut rappaukset kestävät useita vuosikymmeniä. Vaurioi-tunut rappaus voidaan tarvittaessa myös uusia joko osittain tai kokonaan.

OIKEA VEDENIMU JA PINTATiili on rakenteellisesti hyvä rappausalusta, mutta tiettyjä lainalaisuuksia on hyvä ottaa huomioon oikeanlaista rappausalustiiltä valittaessa.

Tiilen vedenimukyvyllä on rappauksen kiinnittyvyyden kannalta suuri merkitys. Rappauslaasteissa on aina vettä. Jos alus- tassa on liian alhainen vedenimukyky, py-syy vesi laastissa pidempään ja laastin lujuus sekä tartunta alustaan heikkenee. Jos vedenimu on liian suuri, imee alusta laastin veden liian nopeasti itseensä ja laastin sitoutuminen jää vaillinaiseksi.

Tärkeää on myös tiilen pinnan karheus, jolla varmistetaan rappauksen hyvä ja laaja- alainen tarttuvuus alustaansa. Sileäpintai-

Vaurioitunut rappaus voidaan uusia tarvittaessa joko osittain tai kokonaan. Korjausten yhteydes-sä rappausalustan rakenteellinen ja taloudellinen merkitys korostuvat.

Teksti Leka-Viestintä Oy Kuvat Weber ja W

ienerberger

20

Kivestä muuraam

alla

sia tiiliä pitää välttää, jos halutaan paras mahdollinen rappauksen tarttuvuus. Kar-hea tai harjattupintainen tiili muodostaa moninkertaisesti laajemman tartuntapin-nan rappaukselle, mikä lisää rappauksen elinkaarta. Suositeltavin tiili rappausalus-taksi onkin tiili, jossa on karhea pinta ja kes-kimäärin 8–12 prosentin vedenimukyky. Tällaisella alustalla rappaus on sekä mah-dollisimman huoltovapaa että pitkäikäinen.

KORJAUKSESSA ALUSTAN MERKITYS KOROSTUURappausalustan rakenteellinen ja taloudel-linen merkitys kasvaa ensimmäisen rap-pauskorjauksen yhteydessä. Kun joillakin kevyemmillä tavoilla toteutettu rappaus-rakenne joudutaan korjauksen yhteydessä kokonaan poistamaan kantavaa rakennet-ta myöden, riittää tiilen päälle rapatussa talossa pelkän rappauksen paikkaus tai uusiminen ilman, että esimerkiksi lämmön-eristeisiin tarvittaisiin kajota.

Tätä ei monikaan mieti hankintahet-kellä. Asia tulee vääjäämättä eteen, kun on aika korjata rappausta. Rakentamisen ratkaisussa tuleekin ottaa huomioon elin-kaaren aikainen korjausvelka.

TIILI PARANTAA ÄÄNENERISTÄVYYTTÄTiili rappausalustana eristää myös hyvin ääntä. Liikennemelun kasvaessa äänen-eristävyys vaikuttaa yhtä enemmän asumi-sen viihtyisyyteen. Tiili parantaa rappaus-alustana ulkoseinän ääneneristävyyttä kevyempiin rakenneratkaisuihin verrattuna jopa 5–15 dB.

Etenkin korjausrakentamisessa unoh-detaan usein ääneneristävyyden muutos vanhaan rakenteeseen. Asia pulpahtaakin esille meluhäiriöiden myötä vasta korjauk-sen jälkeen, jolloin sille ei ole enää mitään tehtävissä.

KOLME ERI RAPPAUSTYYPPIÄKoville alustoille tehtävät rappaukset on jaettu kolmeen tyyppiin: kolmikerros-, kak-sikerros- ja yksikerrosrappauksiin.

Kaksi- ja kolmikerrosrappaukset teh-dään yhteensopivilla laastiyhdistelmillä si- ten, että rappauskerrokset heikkenevät pin-taa kohden.

Yksikerrosrappaukseksi sanotaan ohut- ta, yleensä hienoa runkoainetta sisältävää rappauskerrosta tai -käsittelyä. Yksikerros-rappauksista käytetään useita eri nimityk-siä kuten slammaus ja ohutrappaus, mutta ne kaikki tehdään yhdellä laastilla, joka on tyypillisesti sementtilaastia.

Yksikerrosrappaukset eivät suojaa alus - tan rakennetta säätä vastaan. Niiden ei voida olettaa olevan yhtä pitkäikäisiä kuin kaksi- tai kolmikerrosrappaukset.

Kuultorappauksessa voidaan alustan tiiltä jättää haluttaessa jonkin verran näky-viin. Tällöin lopullinen ulkonäkö syntyy rap-pauslaastin struktuurista ja väristä sekä alustana olevan tiilen väristä, muodosta ja muurauksen sauman väristä.

Ohutrappauksissa tiilen väri, tartunta ja vedenimuominaisuuksilla on paksumpiin rappauksiin verrattuna vieläkin suurempi merkitys.

Lisätietoja: www.kivitaloinfo.fi sekä laastien valmistajat www.fescon.fi, www.lakka.fi ja www.e-weber.fi

TIILEN EDUT RAPPAUSALUSTANA

Pitkä elinkaari Riskitön tuulettuva rakenne Kosteusteknisesti toimiva rakenne vaativissakin olosuhteissa

Oikea vedenimukyky Tiilen karhea pinta hyvä tartunta-alusta Hyvä mekaaninen kestävyys Pienempi korjausvelka uusintarap-pauksen jälkeen kuin esimerkiksi eristeen päälle rapatessa

Ääneneristävyys jopa 10–15 dB:ä parempi kuin kevyemmillä vaihto- ehdoilla tehtynä

Käsityönomaisempi rappausjälki kuin monilla muilla vaihtoehdoilla

Rappauksen avulla rakennukseen saadaan yhtenäinen, tyylikäs pinta, joka suojaa rakennusta sään rasituksilta. Tiili on rappausalustana erinomainen.

21Kivestä m

uuraamalla

Ei ole sattumaa, että kouluissa, sairaa-loissa ja muissa julkisissa rakennuksissa käytetään paljon harkoista tai tiilistä muu-rattuja kivirakenteisia väliseiniä. Näissä ti-loissa on paljon ihmisiä, ja siksi väliseinille asetetaan korkeita vaatimuksia

– Muurattujen väliseinien laaja käyttö osoittaa, että niillä saavutetaan korkeat tekniset ja arkkitehtoniset laatuvaatimuk-set kilpailukykyisin kustannuksin. Muu-rattu väliseinä on kestävä ja turvallinen, mutta myös edullinen rakentaa ja ylläpitää, tuotepäällikkö Mikko Pöysti Saint-Gobain Weber Oy Ab:sta sanoo.

Mittatarkat ja pontatut kalkkihiekka- ja kevytsoraharkkojärjestelmät sekä ohut-saumamuuraus ovat nopeuttaneet muu-rausta merkittävästi. Ohutsaumamuurauk-sessa ei tavallisesti tarvita lainkaan laastia

Teksti Sampsa Heilä Kuvat W

eber ja Wienerberger

Kivenkova tilanjakajaKivirakenteisten väliseinien edut korostuvat, kun käyttäjät ja viranomaiset vaativat rakennuksilta entistä parempaa viihtyvyyttä, ääneneristystä ja energia-tehokkuutta sekä palo- ja kosteusteknistä turvallisuutta. Kivinen väliseinä syntyy kätevästi ja taloudellisesti harkoista tai tiilistä.

pystysaumoihin, ja sauman paksuudeksi riittää tyypillisesti kaksi millimetriä.

– Huomattavasti pienempi laastin määrä on nopeuttanut kaikkia työvaiheita kuten laastin sekoittamista, tarvikkeiden kuljetusta ja nostoja sekä kelkan täyttöjä. Mittatarkkuuden ansiosta myös seinän tasoitustarve on pieni. Vähemmällä työllä saavutetaan entistä parempi lopputulos, Pöysti sanoo.

Ei-kantavissa kiviseinissä ylivoimai-sesti yleisin materiaali on Pöystin mukaan 85 mm:n paksuinen kalkkihiekka-väliseinä-ponttiharkko. Seuraavana tulee kevytsora-harkko. Kevytbetoniharkkoja käytetään sel- västi vähemmän.

– Järjestelmiin kuuluvat myös putki- ja sähköasennuksia nopeuttavat roilo- ja palkkiharkot sekä valmispalkit aukkojen ylityksiin.

Kantavien väliseinien vähimmäispak-suus on 100 mm. Koska kantavilta väli-seiniltä edellytetään yleensä myös hyvin korkeaa ääneneristävyyttä ja paloturvalli-suutta, ne tehdään usein 130 mm:n kalk-kihiekka-runkoponttiharkoista tai tilojen käyttötarkoituksen mukaan riittävän pak-suista kevytsoraharkoista.

VIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA– Kun väliseinä muurataan kalkkihiekkatii-lestä tai poltetusta tiilestä, valinnassa pai-navat tavallisesti teknisten ominaisuuksien lisäksi myös esteettinen lopputulos , Mikko Pöysti toteaa.

Harkkoseinät tasoitetaan, mutta tiili-seinät muurataan useimmiten puhtaaksi tai maalataan niin, että tiilikuvio jää ainakin toisella puolella seinää näkyviin.

22

Kivestä muuraam

alla

– Kalkkihiekkatiilien ja -harkkojen sekä poltettujen tiilien etuna on hyvin pieni lämpötila- ja kosteuseläminen. Siksi niistä voidaan muurata pitkiäkin seiniä ilman rau-doitusta, joka tarvitaan kevytsoraharkois-ta muurattuihin rakenteisiin. Kevytsora-harkkojen etuna taas on keveys ja helppo käsiteltävyys, Mikko Pöysti sanoo.

Ammattimaisten rakennuttajien tavoin myös pientalorakentajat pitävät tiili- ja harkkotaloja turvallisina ja arvonsa säilyt-tävinä. Rakennustutkimus RTS Oy:n tutki-muksen mukaan vuonna 2013 pientalojen kosteiden tilojen seinistä 60 prosenttia teh-tiin muuraamalla. Myös puutaloissa pää-dytään usein kivirakenteisiin seiniin mär-kätiloissa, koska näin voidaan minimoida kosteus- ja homevaurioiden riskit.

Markkinointijohtaja Juha Karilainen Wienerberger Oy Ab:sta muistuttaa, että poltetusta tiilestä muuratut väliseinät pa-rantavat myös sisäilman laatua.

– Tiili tasaa sisäilman kosteusvaih-teluita. Lämmönvarauskykynsä ansiosta massiiviset rakenteet pienentävät selvästi sisäilman lämpötilan vaihteluita parantaen asumismukavuutta ja säästäen lämmitys- ja jäähdytysenergiaa, Karilainen sanoo.

ROUHEA TIILI ELÄVÖITTÄÄKarilaisen mukaan puhtaaksi muurattujen tiiliseinien suosio on viime aikoina kasva-nut sisätilojen elävöittäjinä.

– Sileiden pintojen rinnalle halutaan monesti vähän rouheampaa elävää tiilipin-taa niin, että joku seinä muurataan esimer-kiksi käsinlyödyistä tai jopa kierrätetyistä tiilistä. Myös slammaus- ja hiertopintojen käyttö on lisääntynyt.

Ääneneristävyydeltään kivirakenteiset seinät ovat ylivoimaisia. Nykyisin kodeis-sa ja muissa tiloissa on paljon aiempaa enemmän erilaisia äänilähteitä henkilö-kohtaisista päätelaitteista kotiteatterin vaikuttavasti jyriseviin bassokaiuttimiin, ja

Ohutsaumamuurattavat ja mittatarkat pontatut harkkojärjestelmät ovat nopeuttaneet muuratun väliseinän tekemistä huomattavasti.

siksi ääneneristävyyden merkitys huonei-den välillä korostuu.

– Muuratuilla väliseinillä saavutetaan parempi ääneneristävyys kuin kevytraken-teisilla seinillä. Matalien äänien vaimen-nuksessa massan merkitys on erityisen suuri, Karilainen sanoo.

– Tiiltä voidaan käyttää sisäseinissä myös akustisessa mielessä äänenvaimen-nukseen muuraamalla poltettu reikätiili syrjälleen, jolloin jälkikaiunta-aika piene-nee ääniaaltojen hajotessa tiilten reikiin.

Samalla aikaansaadaan myös esteettisesti kaunis sisäjulkisivupinta.

Paloteknisesti muuratut rakenteet ovat turvallisinta A1-luokkaa, joten niistä voidaan helposti tehdä paloa osastoivia seiniä.

– Muurattu seinä on luja kiviseinä, joka kestää hyvin erilaisia rasituksia. Esimerkik-si betoniseen väliseinään verrattuna se on kuitenkin huomattavasti helpompi tarvit-taessa purkaa, jos tilojen käyttötarkoitus muuttuu, Juha Karilainen sanoo.

Käsinlyötyjen tiilien käyttö on yleistynyt julki sivujen lisäksi myös sisätilojen elävöittäjinä, kuten tässä Valkeakosken asuntomessutalossa.

23Kivestä m

uuraamalla

Näin perustelee kehitysjohtaja Jukka Leh- tonen, miksi Basso Building Systems Oy on ryhtynyt rakentamaan harkoista pien-kerrostaloja. Espoon Muuralaan viime vuo- den lopussa valmistunut As Oy Espoon Stradivari ja Saksofoni on mallikas esi-merkki: kahden rakennusmassan luhtita-lot, joissa yhteensä 28 asuntoa. Runko on tehty Leca- ja väliseinät Kahi-harkoista paikalla muuraten. Talo on Basson konsep-tin mukaisesti toteutettu täysin avaimet käteen -periaatteella.

Basso-konsepti on kehitetty alun perin pientalojen tuotantoon. Jukka Lehtosen mukaan heidän toteuttamiin pienkerros-taloihin on harkkorakentamisen lisäksi tuotu muitakin hyviä käytäntöjä omakotita-loista. Muuralassakin asunnoissa on vesi-kiertoinen lattialämmitys ja kaunis rapattu julkisivu. Energialähteenä on maalämpö.

Kaikkiaan Basso on rakentanut har-koista useita pienkerrostaloja. Ensi vuoden loppuun mennessä valmistuu useita satoja asuntoja lisää.

Basso-konsepti on alun perin suunni-teltu pientaloille.

– Kokemustemme mukaan harkoilla voidaan pientalot toteuttaa joustavammin ja edullisemmin kuin betonielementeillä.

– Elementit ovat kohdekohtaisia tilaus-tuotteita. Ne eivät taivu monimuotoiseen rakentamiseen yhtä hyvin kuin harkot ja

PERINTEISESTI PAIKALLA MUURATEN

Pienkerrostaloja harkoista

tiilet. Elementtien toimittaminen työmaal-le on monivaiheinen logistinen ketju, kun harkkojen kanssa prosessi on yksinker-taisempi ja tehokkaampi, Jukka Lehtonen jatkaa.

Jukka Lehtonen kumoaa myös väärän käsityksen siitä, että kivi kiveltä muuraa-minen olisi elementtirakentamista hitaam-paa. Pienkerrostalon rakentaminen kestää vaajaan vuoden, josta rungon osuus on vain viikkoja. Lisäksi harkkorakentamisen joustavuus lyhentää prosessin kokonais-kestoa.

SUUNNITTELUN VAPAUTTABasso Building Systems Oy:n kanssa yhteistyötä tekevä arkkitehti SAFA Antti Heikkilä puolestaan sanoo harkkojen an-tavan suunnitteluun vapautta sekä arkki-tehtonisesti että rakennusteknisesti.

– Harkoista voidaan rakentaa sekä modernia että perinteisempää arkkiteh-tuuria. Suunnittelua ei rajoita mikään eh-doton mittajärjestelmä tai valmistuslinjas- ton rajoitukset. Parhaimmillaan harkko on 1–4 -kerroksissa rakennuksissa.

– Kun koko talo on kivirakenteinen, monet rakennukselle asetetut tekniset vaa- timukset täyttyvät samalla helposti. Jos rakennuksen rungossa yhdistetään eri materiaaleja, täytyy esimerkiksi ääneneris-tys ja paloturvallisuus ottaa suunnitelmis-

sa huomioon ihan eri tavalla. Muurattu kivi talo on myös tiivis ja energiatehokas eli tiukentuneiden määräysten mukainen, Antti Heikkilä sanoo.

– Kun talo on paikalla muurattu ja julki-sivu rapattu, lopputulos on eheä kokonai-suus ilman elementtien saumoja.

PERINTEISESTI JA TURVALLISESTIPaikalla rakentaminen oli vaarassa jo lä-hes unohtua Suomessa, kun elementit ot- tivat kerrostalojen rakentamisessa valta- aseman 1970-luvulla. Nyt ollaan palaa-massa hyvää vauhtia turvalliseksi koet-tuun perinteeseen. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on kieltänyt betonielementeistä tehdyt julkisivut kantakaupungin uudis-rakennuksissa.

Ammattitaitonsa säilyttäneitä muura-reitakin onneksi vielä löytyy.

– Meillä on hyvät vakiintuneiden muu-rarien työryhmät. Emme kilpailuta tekijöitä joka projektiin erikseen. Mitä tulisi Helsin-gin kaupunginorkesterin torstai-konserteis-ta, jos joka tiistai valittaisiin uudet, halvem-mat soittajat, Jukka Lehtonen tokaisee.

Havainnekuvan mukaiset, harkoista paikalla muuratut kerrostalot ovat rakenteilla Sipooseen. Ne valmistuvat 2015, ja asuntoja on kaikkiaan 98.

Teksti Leka-Viesintä Oy Kuvat Anders Portman/Kuvio ja Basso Building System

s Oy

– Harkot ovat joustava ja helppo raken nusmateriaali, aina varastossa olevia vakiotuotteita. Harkko asettaa rakentamiselle vain vähän ehtoja.

24

Kivestä muuraam

alla

AS OY ESPOON STRADIVARI JA SAKSOFONI

2 pienkerrostaloa, 28 asuntoa, huoneistokoot 23–42 m2

Huoneistoala 728 m2

Ulkoseinät Leka Design -harkoista ja väliseinät Kahi-harkoista paikalla muuraten

Rakennusaika 1–12/2103 Vastuullinen rakennusurakoitsija Basso Building Systems Oy

Pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Antti Heikkilä

25Kivestä m

uuraamalla

Teksti Sirkka Saarinen Kuvat Anders Portman/Kuvio

KAKSIKERROKSINEN OMAKOTITALO, ESPOON LAAKSOLAHTI

Valmistui 2014 tammikuussa Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Eero Korhonen Oy

Urakoitsija: Basso Building Systems Oy Runko: kevytsoraharkko, alapohja paikallavalettu betoni, välipohja ontelolaatta

Julkisivut: Silco-rappaus 184 m2 + 10 m2 varasto 5 h, avok., kph, khh, s, wc, var.

Rakennuttajaperhe haki talon materiaalivalin-noilla ulkoasun lisäksi myös helppohoitoisuutta.

26

Kivestä muuraam

alla

Kun talon isäntä runsaan puolen vuoden asumiskokemuksen jälkeen kertaa kodin syntyvaiheita, hän toteaa pisimmän ajan kuluneen tontin etsimiseen. Sijainti oli tär-keä, sillä perheen tyttärien takia muutto-matka haluttiin pitää lyhyenä.

AMMATTILAISET ASIALLE– Meillä ei ollut rakennuttamis- eikä raken-tamiskokemusta, emmekä jatkossakaan aio sen enempää nikkaroida. Harrastukset ovat ihan muut. Meille sopi parhaiten avai-met käteen -periaate, jossa perhe tekee lähinnä pintamateriaalien ja kiintokalustei-den valinnat.

Perhe luotti ammattilaisiin: arkkitehti Eero Korhonen löytyi tuttavan suosituk-sesta, ensikontakti urakoitsija Basso Buil-ding Systems Oy:öön rakentajamessuilta, maanrakennusurakoitsija Basson verkos-tosta ja omana hankintana tehty maaläm-pöjärjestelmä puolestaan perheen rouvan työpaikan kautta.

Myös rakennushankkeen valvoja löytyi tuttavien suositusten kautta.

HUOLTOVAPAAT MATERIAALIT– Alusta lähtien oli selvää, että toiveidem-me mukainen talo tehdään kivestä, sillä se sopii talon arkkitehtoniseen ilmeeseen. Plussaa oli myös kivijulkisivun helppo-hoitoisuus ja lämpöä varaava massiivinen runko.

Kaksikerroksisen talon runko muurat tiin 380-millisestä kevytsoraharkosta, maan- varainen alapohja valettiin paikalla, väli-pohjana on ontelolaatta. Julkisivut ruisku-rapattiin.

Tilaratkaisu on selkeä. Alakerrassa on korkea olohuone ja avokeittiö, vanhempien

Kivitalo funkkishengessäEspoolaisperheen toive funkkishenkisestä, nelihenkisen perheen tilatarpeet täyttävästä omakotitalosta toteutui tammikuussa 2014. Silloin perhe yksi-vuotiaalla energisellä koiralla täydentyneenä muutti Espoon Laaksolahteen rakennuttamaansa kaksikerroksiseen kivitaloon.

makuuhuone, kodinhoitohuone ja wc. Ylä- kerrassa ovat tyttöjen makuuhuoneet, työ- huone ja saunaosasto osin avokeittiön päälle tulevana ulokkeena.

Avaran, valoisan pohjaratkaisun erikoi-suus on toisen kerroksen silta, jonka kautta kuljetaan isolle parvekkeelle. Tyttöjen ma-kuuhuoneiden puolella on lisäksi pienempi parveke.

LOIVAAN RINTEESEENRinnetontilla rakennus pystyttiin sijoitta-maan loivalle osuudelle; tontin jyrkempi osuus alkaa vasta talon takana. Olohuone on pari askelmaa alempana, jolloin sokkeli noudattelee maan pintaa.

Olohuoneen isoista ikkunoista avautu-vat näkymät ovat upeat. Elokuussa mai-sema hehkuu lehtipuiden vihreää. Talvella maisema on avaran luminen.

Tontilla ollut 50-luvun talo purettiin ja maanrakennustyöt aloitettiin maalis-huhti-kuun vaihteessa.

– Meidän kannaltamme rakentamis-vaihe oli ongelmaton. Projektinohjaus oli ammattimaista, materiaalit tulivat oikeaan aikaan ja muuttopäivä oli juuri sillä viikolla kuin pitikin, vaikka rakentamisaikataulun sisällä olikin pientä elämistä, talon isäntä toteaa.

– Jos joku oli hankkeessa jälkijunassa, se olin lähinnä minä. Laajakaistayhteyden-kin tilaamiseenkin olisi ollut aikaa kym-menen kuukautta, mutta lopulta asennus tehtiin muuttopäivänä, hän naureskelee.

Perhe kiitteleekin urakoitsijaa selkeäs-tä ohjeistuksesta.

– Saimme listan, jossa oli kaikki mei-dän päätettävät asiat ja materiaalivalinnat. Mikä tärkeintä, päätöksien tekemiselle oli annettu myös aikataulu.

Arkkitehti Eero Korhosen suunnittelema omakoti-talo on sekä ulkonäöltään että sisätiloiltaan harmo-ninen: suoralinjaisen selkeää ja avaran valoisaa.

27Kivestä m

uuraamalla

Rakennustuoteteollisuus RTT ryMuuratut rakenteetRyhmän jäseniä ovat poltettuja tiiliä, kalkkihiekka-tiiliä, kevytsoraa ja kevytsoraharkkoja, betoniharkkoja, kuivabetonituotteita sekä laasti- ja rappaustuotteita valmistavat yritykset.

JÄSENYRITYKSET:

FESCON OYPuh. 020 789 5900www.fescon.fi

HB-BETONITEOLLISUUS OYPuh. 020 7881 800www.hb.fi

LAKAN BETONI OYPuh. 020 748 1200www.lakka.fi

LAMMIN BETONI OYPuh. 020 753 0400www.lamminbetoni.fi

LUJABETONI OYPuh. 020 789 5500www.lujabetoni.fi

RAIKKONEN OYPuh. (02) 7636 530www.raikkonen.fi

RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OYPuh. (03) 877 200www.rakennusbetoni.fi

RUDUS OYPuh. 020 447 4300www.rudus.fi

SAINT-GOBAIN WEBER OY ABPuh. 010 44 22 00www.e-weber.fi

TIILERI-TEHTAATPuh. (02) 484 300www.tiileri.fi

WIENERBERGER OY ABPuh 020 748 9200www.wienerberger.fi

Rakennusteollisuus RT ry on rakennusalan elinkeinopoliittisten ja työmarkkina- asioiden edunvalvoja. RT-liittoyhteisöön kuuluvat Keskusliitto ja viisi toimialaa:Talonrakennus, Tuoteteollisuus, Infra, Pinta ja Tekninen urakointi.

Löydä kiven tarina

BIT.LY/TUNNEKIVILisää kivestä:

youtube.com/kivirakentaminenkivitaloblogi.fi

twitter.com/kivifaktaabetoni.com

kivitaloinfo.fi

mu

ur

aa

ma

ll

a 2

/20

14

kestavaa rakentamista. . . .. .

Tunne kivi on tarina kivirakentamisesta. Animaation idea syntyi vaikuttajatapaa-misissa, joissa kävi ilmi, ettei kivirakenta-mista tunneta alan ammattilaisten piirin ulkopuolella.

Meidät yllätti se, että nykyrakentami-sen kivipohjaisia materiaaleja pidetään tuontitavarana, eikä kiven kierrätyskään ole monille tuttu asia. Se, että kaupungit perustuvat kiveen, tunnelit, tiet ja infra syntyvät kivestä on meille ilmeisesti niin itsestään selvää, että unohdamme kertoa siitä muille.

Kivipohjaisista rakennusmateriaaleista on tullut arkipäivää. Se on tietenkin erin-omainen asia, mutta se voi johtaa siihen, ettei kivirakentamisesta keskustella, eikä sen edistämiseksi luoda kampanjoita.

Tunne kivi ja tee oikeita päätöksiä

Tunne kivi -animaatio kertoo ki-vestä olennaiset perusasiat muuta-massa minuutissa. Sen tärkein teh-tävä on palauttaa ymmärrys kiven merkityksestä rakentamisessa. Sik-si se ei esittele uusimpia tuotteita tai viimeisimpiä trendejä. Se kertoo kiven tarinan maaperästä kaupunki-rakenteisiin.

Kivirakentaminen tukee suoma-laisen yhteiskunnan toimintaa ja taloutta. Sen materiaali saadaan omasta maaperästä ja tuotteiden valmistus tuo työtä moneen eri portaaseen. Kivi pitää suomalaista yhteiskuntaa yllä.

Tutustu kiven tarinaan ja sen rajattomiin mahdollisuuksiin!