Vähälä Yhtiöiden asiakaslehti

2016

Elintarvikkeet Elintarvikkeet katkeamatto-katkeamatto-massa ketjussa massa ketjussa keittiöihinkeittiöihin

Nesteen Tero Järvinen:

Kappaletavaran Kappaletavaran varastointi Vähälällä varastointi Vähälällä Oulussa on päänavausOulussa on päänavaus

Vastuullisuus on Vastuullisuus on Stora Ensossa Stora Ensossa sydämenasiasydämenasia

2 3

Rekkari 2016

TOIMITUSJOHTAJALTAPÄÄKIRJOITUS

ARKISTOISTA

2 Pääkirjoitus2 Arkistoista3 Toimitusjohtajalta4 Valokeilassa Kiitolinja jää historiaan6 Varastoinnin ulkoistaminen säästää tilaa ja kustannuksia8 Tunnelmia asiakasseminaarista12 Case Neste aloitti kappale- tavaran varastoinnin Oulussa14 Stora Ensossa kaiken ajattelun pohjalla on vastuullisuus16 Vähälä kuljettaa Meira Novan elintarvikkeet Keski-Suomessa18 Uutta Vähälässä mittava kalustoinvestointi

20 Uutta Mitä tilaajan tulee tietää kuljetus- sopimuksista?22 Vähäläläiset Vuoden vähäläläiset – arjen sankarit

Vähäläläisyys on meille ykkösarvo

Aiemmin elintarvik-keet lastattiin suo-raan lavoille tai jopa lattialle. Kehittyneiden pakkausmateriaalien ja pankkojen ansios-ta elintarvikkeet saa-daan nykyään kulje-tettua tehokkaasti ja hygieenisesti päivit-täistavarakauppoihin.

Haluamme pysyä kehityksen etujoukoissa

Yhtiömme toiminnan kivijalkana on aina ollut vähäläläisyys. Isoisälleni se tarkoitti suoraselkäisyyttä

ja puhtaita autoja. Vuonna 2009 tehdyn sukupolvenvaihdoksen yhteydessä kysyimme työntekijöi-

demme näkemyksiä vähäläläisyydestä. Heidän mielestään se tarkoittaa vastuullista ja sitoutunutta

toimintaa asiakkaan ja yhtiön eteen.

Vähäläläisyys on meillä arvo ylitse muiden. Se kulkee mukana kaikessa tekemisessämme, ja

olemme siitä erityisen ylpeitä! Se näkyy esimerkiksi pitkinä työsuhteina. Meillä työskentelee useita

henkilöitä, jotka ovat olleet Vähälässä töissä vuosikymmeniä ja perheitä, joista meillä on töissä useam-

man sukupolven edustajia.

Vuodesta 2013 lähtien työntekijämme ovat saaneet valita vuosittain Vuoden vähäläläiset – esi-

merkilliset, reilut ja vastuunsa kantavat työntekijät ja esimiehet eri toimipaikoista. Tänä vuonna pal-

kittujen joukossa oli muun massa helsinkiläinen autonkuljettaja Kai Rontti, jonka mielestä vastuul-

lisuus tarkoittaa muiden tielläliikkujien ja työkavereiden huomioimista, työn loppuun asti tekemistä

ja omien sanojen sekä tekojen takana seisomista. Hieno kiteytys! Muiden Vuoden 2015 vähäläläisten

näkemyksiin voit tutustua sivuilla 22–23.

Monella asiakkaallamme vastuullisuus on olennainen osa liiketoimintaa. Sitä he edellyttävät

myös meiltä: prosesseista, henkilöstön hyvinvoinnista ja ympäristövaikutuksista huolehtimista, hyvä-

maineisuutta, luotettavuutta ja halua kehittää toimintaa yhdessä. Vastuullisuuttamme arvioidaan

muun muassa toimintaa auditoimalla ja seuraamalla.

Meille vastuullisuudesta on muodostunut merkittävä kilpailuetu, joka näkyy asiakastyytyväisyy-

tenä. Olemme saaneet positiivista palautetta siitä, että kuljettajamme toimivat asiakkaidemme käynti-

kortteina, kun he vievät tavaroita heidän asiakkailleen. Viime vuonna saimme Pohjois-Suomen Etiik-

kapalkinnon, jonka perusteluissa mainitaan, että olemme toimineet esimerkillisesti ja pitkään hyvin

haastavalla toimialalla sekä laajentaneet ja kehittäneet yhtiötä vaikeinakin aikoina. Arvostamme pal-

kintoa kovasti ja pidämme huolen vastuullisesta toiminnasta jatkossakin!

Tiina Salonen, varatoimitusjohtaja

Rekat ovat kuuluneet elämääni pikkupo-

jasta lähtien. Ihannoin rekkakuskin työtä

ja leikin rekkaleikkejä. Kun pääsin oikean

rekan kyytiin, halusin tietää tarkalleen,

mitä milläkin nappulalla tehdään. Ja voi

sitä riemua, kun sain itse painaa jotain

nappia! Teini-ikäisenä aloitin kesätyöt

terminaalissa ja pyö-

räkuormaajan rattiin

pääsin T-kortin suo-

ritettuani. Muistan

aina, miltä tuolla isol-

la ajoneuvolla tuntui

ajaa ensimmäistä ker-

taa Oulun keskustassa!

Uuden kalus-

tomme rinnalla tuo

pyöräkuormaaja näyttäisi tänä päivänä

melko pieneltä. Kaluston kuljetuskapasi-

teettia on kasvatettu viime vuosina merkit-

tävästi, mikä näkyy myös autojen koossa.

Yhdistelmän kokonaispaino saa tänä päivä-

nä olla 76 tonnia ja korkeus 4,4 metriä,

kun vielä 1990-luvulla painoraja oli 60

tonnia ja maksimikorkeus 4,2 metriä.

Koon lisäksi raskaassa kalustossa on

muuttunut radikaalisti myös tekniikka.

Maaston muodot ja muun liikenteen huo-

mioiva vakionopeudensäädin pienentää

polttoaineen kulutusta ja päästöjä merkit-

tävästi. Lastaus on tehostunut takalaitanos-

timien ja pankkojen

ansiosta. Perävaunut

ovat keventyneet, jol-

loin niitä on helpompi

vetää, kirkkaat BiXe-

non-ajovalot taas lisää-

vät ajoturvallisuutta.

Seuraavaksi alal-

lamme katseet kohdis-

tetaan High Capacity

Transportation (HCT) -yhdistelmiin. Ne

ovat pidempiä tai raskaampia yhdistelmiä,

jotka eivät kuitenkaan täytä erikoiskulje-

tuksen kriteerejä. TraFi myöntää HCT-yh-

distelmille parhaillaan kokeilulupia viiden

vuoden määräajaksi. Tuona aikana kokei-

luun osallistuvat yritykset tuottavat tut-

kimustietoa yhdistelmän liikkumisesta.

Tutkimusaineiston perusteella TraFi val-

mistelee lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi

HCT-yhdistelmillä ajamisen tietyillä tie-

osuuksilla ilman poikkeuslupaa.

Me haluamme pysyä kehityksen etu-

joukoissa, jotta voimme tarjota asiakkail-

lemme jatkossakin laadukkaita ja heidän

tarpeisiinsa räätälöityjä logistiikkapalvelui-

ta. Kuljettamisen lisäksi tuotamme monen-

laisia lisäarvopalveluita, kuten varastointia,

keräilyä ja asennusta. Osa asiakkaistamme

on ulkoistanut meille myös komponentti-

en hankinnan ja laadunvalvonnan.

Toukokuun alusta lähtien palveluko-

konaisuuksien ostaminen on käynyt aiem-

paa helpommin, kun Kiitolinja-markki-

nointinimi poistui käytöstä. Me jatkamme

DB Schenkerin kumppanina Suomessa ja

tarjoamme kotimaan kuljetuspalvelut DB

Schenker -nimen alla.

Ville Vähälä, toimitusjohtaja

”Koon lisäksi raskaassa

kalustossa on muuttunut radi-kaalisti myös tekniikka.”

s. 20

s. 6

Kiitolinja jää historiaanKiitolinja-nimi poistui käytöstä 1.5.2016. Vähälä Yhtiöt jatkaa DB Schenkerin kumppanina ja tarjoaa asiakkailleen yhtenäiset tuotteet DB Schenkerin kanssa.

Toukokuun alusta lähtien Vähälästä on ol-

lut entistä helpompi tilata omiin tarpeisiin

sopivia palvelukokonaisuuksia, kun Kiito-

linja-brändi poistui käytöstä. DB Schenker

ja Vähälä Yhtiöt ovat yhtenäistäneet vanhat

Kiitolinja-tuotteet

kansainvälisen mal-

lin mukaisiksi, ja

jatkossa kotimaan

maaliikenteen tuot-

teet tarjotaan DB

Schenker -brändin

alla. Tuotteet säily-

vät perusteiltaan ennallaan, mutta niiden

yksityiskohtia yhtenäistetään vastaavien

Euroopan laajuisten tuotteiden kanssa.

Vähälä Yhtiöiden varatoimitusjohtaja

Tiina Salonen kertoo, että tuoteuudistuk-

sella haettiin sujuvuutta ja selkeyttä asiak-

kaiden toimintaan. – Aiemmin meillä on

ollut päällekkäisyyksiä tuotteissa, mikä on

aiheuttanut hämmennystä. Nyt koti- ja ul-

komaan asiakkaille myydään samoja tuot-

teita, ja kaikki DB Schenkerin partnerit

käyttävät tuotteista samoja nimiä. Maail-

manlaajuisen konsernin yhteistyökump-

panina voimme

tarjota asiakkail-

lemme entistä kat-

tavammat palvelut

kotimaassa ja ul-

komaille.

Myös tuot-

teiden lisäpalvelut

on määritelty tarkasti. – Nyt tiedetään, mi-

hin tuoteperheeseen mikäkin tuote kuu-

luu. Yhtenäiset tuotteet ovat tärkeitä yh-

tenäisen palveluverkoston rakentamisessa.

Tuoteuudistus selkeyttää myös IT-järjestel-

miä. Sen ansiosta pystymme tuottamaan

palveluja tasalaatuisesti, toteaa tuotanto-

johtaja Juha Salonen.

Perinteikäs perheyhtiö, jolla on maailmanlaajuinen verkosto

Tuoteuudistus ei vaikuta Vähälän ja DB

Schenkerin yhteistyöhön. – Me jatkamme

itsenäisenä DB Schenkerin kumppanina

Suomessa. Eli palveluntuottajat pysyvät

ennallaan, ja palvelun taso säilyy yhtä

laadukkaana kuin ennenkin, Juha Salonen

vakuuttaa.

Vähälä Yhtiöille Kiitolinja-brändistä

luopuminen tarjoaa mahdollisuuden vah-

vistaa yhtiön omaa brändiä ja identiteettiä.

– Olemme perinteikäs perheyhtiö valtakun-

nallisessa logistiikkakentässä. Tämä on tänä

päivänä harvinaista ja meille iso arvo. Meil-

lä on pitkä historia, ja haluamme koros-

taa perheyrittäjyyttä omassa brändissämme.

Perheyritykset vievät Suomen taloutta omal-

ta osaltaan vahvasti eteenpäin. Olemmekin

nostaneet tunnuslauseeksemme ”Luotetta-

vasti vuodesta 1937”, kertoo Tiina Salonen.

Sähköpostissa, käyntikorteissa ja lo-

makkeissa muutos näkyy heti. Kalustossa

Kiitolinja elää pidemmän aikaa: teippauk-

sia uusitaan sitä mukaa, kun uutta kalustoa

otetaan käyttöön.

Kiitolinja merkittävä vaikuttaja alalla

Kiitolinja-brändistä luopuminen tuntui

Salosten mielestä aluksi haikealta, sillä

Kiitolinjalla on ollut suuri merkitys Vähä-

lä Yhtiöiden historiassa. – Isoisäni Lauri Vähälä aloitti yhteistyön alan uranuurtajan

ja Kiitolinjan perustajan Reino Lahtikarin

kanssa vuonna 1956, mistä lähtien Vähälä

Yhtiöt toimi Kiitolinja-ketjussa. Yhtiömme

sai valtakunnallisesta logistiikkaverkostosta

vankan selkänojan toiminnalleen useaksi

vuosikymmeneksi, Tiina kuvaa. – Kiitolin-

jasta muodostui myös vahva brändi, josta

tuli monen sukupolven mielessä synonyy-

mi rekalle, jatkaa Juha.

Vuonna 1930 perustettu Kiitolinja on

tärkeä osa suomalaisen kuljetusalan histo-

riaa. Sen perustaja Reino Lahtikari kehitti

muun muassa tavara-asemaverkoston ja toi

Yhdysvalloista Suomeen ajatuksen vaih-

toperävaunuliikenteestä. Ketjuun kuulu-

vat liikenteenharjoittajat saivat Kiitolinja-

brändistä tukea markkinointiinsa vuosi-

kymmenten ajan.

Lukuisten yrityskauppojen myötä

Kiitolinja-toimintojen valtakunnallinen

ohjaus siirrettiin Kiitolinja Oy:stä Schen-

ker Cargo Oy:hyn vuonna 2005. Vuodes-

ta 2014 kaikki DB Schenkerin kuljetus- ja

logistiikkapalvelut on tarjottu yhdestä yh-

tiöstä. Kiitolinjan toiminta päättyy tänä

vuonna, kun DB Schenkerin ja Vähälän

uudet maakuljetustuotteet astuvat voimaan

ja Kiitolinja-nimi jää pois käytöstä.

Uudet maa-kuljetustuotteet 1.6.2016 alkaenDB Schenker ja Vähälä Yhtiöt uudistavat van-hat Kiitolinja-tuotteet 1.6.2016. Tuotteet säi-lyvät perusteiltaan en-nallaan, mutta niiden yksityiskohtia yhte-näistetään vastaavi-en Euroopan laajuis-ten tuotteiden kanssa. Samassa yhteydessä päivitetään Express-pakettipalvelut DB SCHENKERparcel-tuotteiksi.

DB SCHENKERsystemUusi System-tuote kat-taa koti-ja ulkomaan kappaletavarakuljetuk-set. Erillinen kotimaan KIITOLINJAkappaleta-vara-tuote poistuu.

DB SCHENKERdirectUusi Direct-tuote kat-taa koti- ja ulkomaan suorat täys- ja osa-kuormakuljetukset. Erillinen kotimaan KII-TOLINJAsuora-tuote poistuu.

DB SCHENKERplusErilliset KIITOLINJAkoti-ja KIITOLINJAkoti+-tuot-teet yhdistetään DB SCHENKERplus-tuot-teeksi, joka kattaa kul-jetus-, asennus- ja kier-rätyspalvelut koteihin ja työpaikoille.

”Haluamme korostaa perhe-

yrittäjyyttä omassa brändissämme.”

4 5

– Uusi ilmeemme

kuvastaa sitä, että

nyt me menemme

eteenpäin! Olemme

perinteikäs, mutta

kehityskykyinen

ja uudistusmieli-

nen perheyhtiö,

Tiina Salonen to-

teaa. Kuvassa myös

hr-assistentti Arja

Koskinen (vas.)

ja Keski-Suomen

alueesta vastaava

myyntipäällikkö

Helena Ikonen.

VALOKEILASSA

7

VALOKEILASSA

Vähälän logistiikkakeskuksissa varastoidaan kai-kenlaista postikorteista öljytynnyreihin ja vara-osista pakastettaviin elintarvikkeisiin. Kävimme kysymässä asiakkailta, miten he hyötyvät tavaroi-den säilyttämisestä Vähälän varastossa.

Valttori Oy on erikoistunut raskaiden koneiden, kuten trakto-

reiden ja kaivinkoneiden huoltoihin. Yhtiö vaihtoi alkuvuonna

voiteluaineiden toimittajaksi ruotsalaisen Agro Oilin, ja samalla

kilpailutettiin öljyjen kuljetus Tukholmasta Keski-Suomeen.

Valinta kohdistui Vähälään, kun kävi ilmi, että he voisivat hoi-

taa myös voiteluaineiden varastoinnin. Öljyjä tilataan yleensä

kerralla rekkalastillinen, eikä sellainen määrä olisi mahtunut

heidän omaan varastoonsa.

Yhteistyöprosessi kulkee niin, että Valttorista tulee tilaus

Vähälään, ja sen kansainvälinen kumppani DB Schenker kul-

jettaa Agrol-öljyt Tukholmasta Vähälän logistiikkakeskukseen

Jyväskylään varastoon. Sieltä Vähälä toimittaa tuotteet Valtto-

rin asiakkaille eri puolille Suomea. – Meidän tarvitsee huolehtia

vain tilauksen tekemisestä sähköpostilla. Kuvio toimii erittäin

hyvin ja helpottaa meidän työtä, sanoo Valttorin varaosapäällik-

kö Timo Tiihonen.

Vähälässä varastoidaan yleisimpiä raskaskoneissa käytettä-

viä voiteluaineita. Varastotilan tarve pienenee sitä mukaa, kun

tuotteita saadaan myytyä. Valttorin toimitusjohtaja Pentti Luo-ma arvostaa sitä, että Vähälästä voi vuokrata varastotilaa senhet-

kisen tarpeen verran. – Meille on edullista, että maksamme vain

siitä määrästä, joka meillä on varastossa. Jos vuokraisimme ison

varastotilan, maksaisimme siitä saman summan koko ajan, ta-

varan määrästä riippumatta.

Joustavuutta toimitusaikatauluihin

Vähälä kuljettaa Erical Oy:n valmistamia

kiinteitä kalusteita julkisiin tiloihin, kuten

päiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksiin

ja sairaaloihin Keski- ja Etelä-Suomessa.

Erical tekee kalusteet asiakkaan kanssa sovi-

tulla aikataululla, mutta toisinaan työmailla

tapahtuu muutoksia, eikä kalusteiden vas-

taanottaminen onnistu sovittuna aikana.

Tästä tarpeesta käynnistyi Ericalin ja Vähä-

län varastointiyhteistyö vuonna 2011.

Ericalin omaan varastoon mahtuu

rekallinen tavaraa, mutta jos valmiita ka-

lusteita on enemmän, ne viedään Vähälän

varastoon. Varastointitarve on tyypillisesti

muutamia viikkoja. – Vähälän varasto an-

taa meille joustavuutta toimituksiin. Voim-

me toimittaa kalusteita sitä mukaa, kun

työmaa etenee ja on valmis ottamaan niitä

vastaan. Tilapäinen varastointi on paranta-

nut myös toimitusvarmuutta ja tuotanno-

nohjausta, toteaa Ericalin toimitusjohtaja

Hannu Hiltunen.

Energiaa liiketoiminnan käynnistämiseen

NIK Consulting Oy tuo Card Groupin

kortteja ja lahjatarvikkeita Suomeen ja vie

niitä vähittäiskauppoihin. NIK Consultin-

gin toimitusjohtaja Nelly Korteniemi ryh-

tyi vetämään Suomen ketjua vuodenvaih-

teessa ostettuaan liiketoiminnan edelliseltä

yrittäjältä. Toiminnan alkuvaiheessa, kun

opeteltavaa oli paljon, häntä ilahdutti tieto

siitä, että hänen edeltäjänsä oli ulkoistanut

varastoinnin Vähälälle.

– Meillä on noin 1000 tuotenimiket-

tä, joiden varastoiminen ja lähettäminen

on työläs homma. Jos minä lähtisin uutena

yrittäjänä harjoittelemaan sitä, siitä tuli-

si sellainen sekasotku, että kukaan ei olisi

tyytyväinen. Nyt minulla säästyy energi-

aa siihen, että otan tämän liiketoiminnan

haltuun. Varastointiohjelmistoon etsimme

vielä toimivaa ratkaisua.

Myös Vähälän myyntijohtaja Markku Rautio korostaa, että kokonaisvaltainen

logistiikka on Vähälän ydinliiketoimintaa.

– Meidän tehtävä on noutaa, varastoida ja

viedä tavarat ilman, että asiakkaan tarvit-

see edes nähdä tuotetta. Kun nämä ulkois-

tetaan ammattilaiselle, asiakas voi keskittyä

omaan päätehtäväänsä.

Lisää tilaa VAK-tuotteille

Kiertotalousyhtiö Ekokem Oyj:n Jäm-

sän toimipisteessä käsitellään mineraa-

lipohjaisia öljyjä uusiokäyttöön. Lisäksi

toimipisteessä myydään ja varastoidaan

VAK-luokiteltua pienkonebensiiniä, jonka

varastoimiseen tarvitaan paloviranomai-

sen lupa. Jämsän toimipisteessä sitä on

lupa varastoida 16 000 litraa. Isommalle

määrälle olisi tarvetta etenkin keväällä ja

kesällä, kun pienkonebensiinin kysyntä on

kovimmillaan.

Lisätila löytyi Vähälän logistiikkakes-

kuksesta, missä on lupa VAK-tuotteiden

varastointiin. Viime syksynä käynnistetty

varastointiyhteistyö on säästänyt työaikaa

ja kustannuksia Ekokemissä. – Meillä on

minimoitu resurssit. Oli hyvä, että mei-

dän ei tarvinnut käyttää aikaa uusien lu-

pamääritysten tekemiseen. Nyt pystymme

pakkauttamaan kumppanillamme kerralla

enemmän pienkonebensiiniä, jolloin sääs-

tämme myös markkinointikuluissa, tote-

aa Jämsän toimipisteen yksikön päällikkö

Anja Kyllästinen.

Vähälä oli Ekokemille tuttu kumppa-

ni, sillä yhtiö on vienyt Ekokemin kappa-

letavarana kuljetettavia öljyjä pienkoneliik-

keisiin ympäri Suomen jo vuosia. – Kun

pienkonebensiini varastoidaan Vähälässä,

se voidaan lähettää asiakkaille samasta pai-

kasta. Tämä on helpottanut meidän työtä

todella paljon, Kyllästinen sanoo.

Tehokkuutta työskentelyyn

Vähälä on kuljettanut Heatco Finland

Oy:n toimittamia lattialämmitys- ja il-

manvaihtojärjestelmiä, lämminvesivaraajia

ja näiden varaosia vuodesta 2011. Viime

vuoteen saakka Heatco varastoi lämminve-

sivaraajansa omissa tiloissaan. Kun tilat kä-

vivät ahtaiksi, lämminvesivaraajat ja niiden

eristeet siirrettiin Vähälän varastoon. Tilan

tarve on kuukausitasolla noin 100 m2.

Ratkaisu toi tehokkuutta työskente-

lyyn. – Saimme enemmän työskentelyti-

laa ja lavapaikat tehokkaammin käyttöön.

Myös työaikaa säästyy, kun Vähälä hoitaa

keräyksen ja laittaa tuotteet matkaan, kuvaa

Heatcon logistiikkavastaava Antti Väisänen.

”Varastointi on paranta-nut toimitus-varmuutta ja tuotannonoh-

jausta.”

Äänekosken terveyskeskuksen kaluste-

toimituksissa hyödynnettiin varastoin-

tia Vähälässä.

– Kun Vähälä huolehtii meidän tuot-

teiden varastoinnista, minulla jää

aikaa kehittämiseen ja jopa rinteessä

käymiseen, kertoo Nelly Korteniemi.

Timo Tiihonen ja Pentti Luoma

(oik.) arvostavat sitä, että Vähälästä

voi vuokrata varastotilaa aina kulloi-

senkin tarpeen mukaan.

6

Valttori perustettiin 1996

Valtran merkkihuolloksi.

Toiminta on laajentunut

20 vuodessa huomattavasti.

– Nyt teemme huoltoja

kaikkiin merkkeihin, ker-

too Pentti Luoma. Valttori

varastoi Vähälässä muun

muassa vaihteisto- ja hyd-

rauliikkaöljyjä.

Lisää tilaa, Lisää tilaa, energiaa ja energiaa ja kustannus-kustannus-säästöjä!säästöjä!

8

VALOKEILASSA

Kiinnostavia puheen-Kiinnostavia puheen-vuoroja ja verkottumista vuoroja ja verkottumista elokuun illassaelokuun illassa

Vähälä Yhtiöt kokosi asiakkaansa ja yhteistyökumppaninsa elokuussa seminaariin Jyväskylään. Ajankohtaisten teemojen lisäksi vieraille tarjottiin mahdollisuus tutustua

alan toimijoihin – hyvää ruokaa ja viihdettä unohtamatta.

Valtiovallan tervehdyksen seminaariin

toi kansanedustaja, Kokoomuksen edus-

kuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo, joka kertoi uuden hallitus-

ohjelman vaikutuksista logistiikka-alaan.

– Hallituksen politiikan tärkein tavoite on

Suomen talouden suunnan kääntäminen

uuteen nousuun. Kotimaisen liikenne- ja

logistiikka-alan toimintaedellytyksiin pa-

nostaminen on keskeinen osa toiminta-

ohjelmaa, jolla hallitus uskoo pääsevänsä

tähän tavoitteeseen.

Konkreettisia toimia alan hyväksi

edustaa muun muassa liikenneverkon kor-

jausvelan kurominen umpeen erillisen oh-

jelman kautta, jonka ensivaiheessa teiden

ja yhteyksien kunnostamiseen osoitetaan

kärkihankepaketista 600 miljoonaa euroa.

Nopeimmin alan arkea helpottaa Wallin-

heimon mukaan raskaan liikenteen tien-

käyttömaksu, jonka käyttöönotto kuuluu

hallituksen suunnitelmiin. – Päätös lisää

kotimaisen sektorin kilpailukykyä erityises-

ti EU:n ulkopuolisia toimijoita vastaan.

Myös liikennealan yrittäjien byrokra-

tiaan on luvassa parannuksia, kun hallitus

ehdottaa liikenteen verotuksen keskittä-

mistä jatkossa kokonaisuudessaan Vero-

hallinnon hoidettavaksi. – Tavoitteena on,

että vaalikauden jälkeen kaikki liikentee-

seen liittyvä verotus voitaisiin hoitaa yhden

viranomaisen kautta digitaalisesti.

Digitalisaation hyödyntäminen onkin

Wallinheimon mukaan alan tulevaisuuden

kannalta ratkaisevaa. – Se, kuinka hyvin

julkinen valta osaa huomioida digitalisaa-

tion mahdollisuudet liikenne- ja logistiik-

kapolitiikan suunnittelussa on ratkaisevan

tärkeää. Toimivilla digitaalisilla ratkaisuilla

meillä olisi mahdollisuus poistaa merkittä-

vä osa meidän logistisesta sijainnista johtu-

vasta kilpailukykyhaitasta, hän summaa.

Tana ja Vähälä loivat innovatiivisen toimintamallin

Kiinteän jätteen käsittelyyn erikoistu-

neessa Tana Oy:ssä elettiin 1990-luvun

lopussa vakavissa tunnelmissa. Vuodesta

1971 kaatopaikkajyriä maailmalle vienyt

insinööriyhtiö oli ajautunut konkurssin

partaalle ja saanut uudet omistajat. – Meil-

lä oli 10 000 m2 tilaa, laajensimme tuote-

valikoimaa, ja olimme rekrytoineet lisää

ihmisiä. Totesimme, että yhtiön rahat eivät

riitä, vaikka teimme tulosta. Olimme ajau-

tumassa käyttöpääoma-ansaan, taustoittaa

toimitusjohtaja Kari Kangas. Yhtiössä päätettiin keskittyä ydintoi-

mintoihin, kuten myyntiin, markkinoin-

tiin ja tuotekehitykseen. Koko tuotanto

ulkoistettiin. 40 työntekijästä noin puolet

irtisanottiin. Työvaiheita siirrettiin pois.

Viimeiseksi suljettiin halli ja myytiin kiin-

teistö.

Uudessa toimintamallissa hyödynnet-

tiin niin sanottua Hauki-mallia. Hauella

on suuri suu, voimakas pyrstö ja trimmattu

vartalo. Tanassa suu kuvaa asiakkuuksien

hoitamista ja pyrstö teknologian hallintaa.

Nämä päätettiin pitää omissa käsissä, mut-

ta kaikki siinä välissä – tuotanto, materiaa-

lin hallinta ja logistiikka – siirrettiin niille,

jotka ne parhaiten osaavat. – Olemme kas-

vaneet tuosta hetkestä noin kymmenkertai-

seksi. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman

ulkoistamista, kertoo Kangas.

Yli 1600 nimikettä Vähälän käsissä

Logistiikkakumppanilta edellytettiin ky-

kyä globaalin toimintaan, toimitusaikaa ja

-varmuutta sekä kykyä rahoittaa käyttö-

pääoman kasvua. – Asetimme kumppanille

Wallinheimo pitää digitalisaation

hyödyntämistä liikenne- ja logistiik-

kapolitiikan suunnittelussa alan tule-

vaisuuden kannalta ratkaisevana.

9

ehdon, että heidän täytyy ostaa osa meidän

materiaalivarastosta. Vähälä osoittautui täs-

sä suhteessa edistykselliseksi, mutta heillä

oli myös selkeä halu kehittää omaa liiketoi-

mintakonseptiaan.

Yhtiöt ovat tehneet laaja-alaista yh-

teistyötä keväästä 2013 lähtien. Vähälä hoi-

taa Tanan jäterepijöiden, jyrien ja hakku-

rien komponenttien hankintaa, kuljetusta,

laaduntarkastusta, varastointia ja keräilyä.

Nimikkeitä on yli 1600, ja niitä tilataan yli

30 toimittajalta eri puolilta maailmaa.

Tavaraa saapuu Kanavuoren logistiik-

kakeskukseen päivittäin. Vähälä laskuttaa

Tanaa tekemästään työstä ja tilaamistaan

komponenteista. – Tämä on erittäin kan-

nattavaa siihen verrattuna, että olisimme

tehneet kaiken itse. Olemme oppineet toi-

siltamme ja löytäneet toimivan yhteistyö-

mallin, Kangas toteaa.

Sähköinen asiointi vahvassa kasvussa

Seminaarissa kuultiin myös Jyväskylän

ammattikorkeakoulun koulutus- ja t&k-

päällikkö Sami Kantasen ajatuksia logis-

tiikkapalveluiden ulkoistamisen mahdol-

lisuuksista ja Logistiikkayritysten Liiton

toimitusjohtaja Pekka Aaltosen näkemyk-

siä sähköisen asioinnin hyödyistä.

DB Schenkerin kappaletavarakulje-

tuksista vastaava Timo Meras kuvasi säh-

köisen asioinnin tilannetta Kiitolinja-ket-

jussa ja DB Schenkerillä. Suomessa kulje-

tustilausten tekeminen sähköisesti on vah-

vassa kasvussa: tällä hetkellä keskimäärin

80 % lähetystiedoista välitetään sähköisesti,

ja sähköisen tiedon osuus kasvaa ripeästi.

Vaikka meillä on edelleen kirittävää

Ruotsiin, missä kuljetustilausten tiedoista

98 % kulkee sähköisiä kanavia pitkin, Suo-

men tulevaisuuskuva on Meraksen mukaan

valoisa. – Pyrimme siihen, että lähivuosi-

na kaikki kuljetuksiin liittyvä tieto kulkee

maassamme sähköisesti, mikä osaltaan tu-

kee Suomen kilpailukykyä.

Tilaajavastuulain velvoitteista kertoi

Autoliikenteen työnantajaliiton toimitus-

johtaja Mari Vasarainen. Aiheesta on oma

juttu sivuilla 20–21.

Puheenvuorojen jälkeen vieraat pääsi-

vät tutustumaan Vähälän, DB Schenkerin,

Cortexin, EDI-Soft Finlandin, Jyväskylän

aikuisopiston, Tomitecin, Unifaunin, Ber-

nerin ja Wetteri Powerin osastoihin. Tilai-

suuden viihdepuolesta vastasivat muusikot

Toivo Susi ja Saara Aalto sekä stand up

-koomikko Heikki Vilja.

Vähäläläiset saivat kasvot

Pirkko Hintikka tuli seminaariin Petäjä-

vedeltä. Siellä sijaitsee Helsingin Raudan

Koskensaaren naulatehdas, jonka varaston-

hoitajana hän on toiminut kunnioitettavat

36 vuotta. Yhtiön rautanaulat sekä harja-

ja pyöröteräkset lähtevät rautakauppoihin

ja teollisuuden tarpeisiin Vähälän kyydissä

hänen käsistään.

Naulojen toimitusajat ovat Hintikan

mukaan tänä päivänä varsin lyhyet. – Kun

kauppiaat huomaavat, että hyllyt ovat tyh-

jiä, he lähettävät meille tilauksen. Meidän

pitää reagoida nopeasti. Tämä vaatii nope-

utta ja joustavuutta myös kuljetuskumppa-

nilta. Vähälän kanssa kuljetukset ovat hoi-

tuneet hyvin, saan heiltä auton lyhyelläkin

varoitusajalla.

Seminaariin hän tuli päivittämään tie-

tojaan ja tapaamaan vähäläläisiä. – Näin

täällä muun muassa erään Oulussa työs-

kentelevän Vähälän työntekijän, jonka

kanssa olen asioinut vuosia puhelimitse.

Oli kiva, kun hän sai kasvot.

Tana halusi logistiikka-

kumppaniksi toimijan,

joka ei vain kuljeta

tavaraa, vaan ottaa vah-

vemman roolin arvo-

ketjussa. Kari Kankaan

mukaan Vähälän kanssa

luotu kuvio on toimi-

nut hyvin.

Pirkko Hintikka kertoo, että nykyään käytetään paljon ruuvia naulan sijaan, mikä on

vähentänyt osittain naulojen kysyntää. – Ruuvi ei kuitenkaan käy joka paikkaan, kyllä

perinteistä naulaa aina tarvitaan.

10

”Hyvän yhteistyön tunne”

Jyväskylän ammattikorkeakoulun logistii-

kan lehtori Toni Kokkoselle Kanavuoren

logistiikkakeskus oli tuttu paikka, sillä

hänen työhistoriaansa mahtuu vuosikym-

men Vähälän palveluksessa. Ja yhteistyö on

jatkunut Vähälän kanssa nykyisessä pestis-

säkin.

Kokkosen opiskelijat vierailevat Ka-

navuoressa, ja koululla on testattu muun

muassa kuormanvalmistusliinojen veto-

kykyä. Yhteistyö hyödyttää molempia.

– Meidän opiskelijat ovat saaneet Vähälästä

kesätöitä, ja valmistuneita on työllistynyt-

kin tänne. Yhteistyön hedelmänä on myös

molempiin suuntiin tapahtuva tiedonvaih-

to alan ajankohtaisista asioista.

Seminaarissa kysyttiin, valmistetaan-

ko alan opiskelijoita tehtäviin, joita ei tu-

levaisuudessa kenties olekaan. Mitä mieltä

on logistiikan lehtori? – Logistiikan insi-

nöörit eivät valmistu yhteen tiettyyn teh-

tävään. He voivat toimia kuljetuspuolella,

hankinnassa ja mitä erilaisimmissa logis-

tiikkatehtävissä. Alalla on erittäin hyvät tu-

levaisuudennäkymät, koska me pystymme

mukautumaan vaatimusten mukaan, hän

muotoilee.

Logistiikkakeskus ja yhteistyökumppanit kiinnostivat

Jyväskyläläisen Tecwaterin edustajat Solja Hyyryläinen ja Kristian Affl ekt halusivat

nähdä logistiikkakeskuksen ja tavata hen-

kilöitä, joiden kanssa asioivat Vähälässä.

Kiitolinja on kuljettanut Tecwaterin vesi-

ja plasmaleikkeitä sekä määrämittaan lei-

kattua terästä yritysasiakkaille eri puolille

maata jo vuosia.

Tecwaterin hankinnoista ja myynnis-

tä vastaavan Affl ektin mukaan rahtipalve-

luiden toimivuus on olennainen osa yhti-

ön liiketoimintaa. – Tavaraa tulee ja lähtee

päivittäin.

Kuljetusyhteistyön sisältöä tarkistet-

tiin pari vuotta sitten. Nyt se on selvästi

tarkemmin räätälöity tilaajan tarpeisiin.

– Koska asiakkaat haluavat tuotteensa

usein nopealla aikataululla, sovimme, että

kuljettaja jättää kontin meidän pihaan

tuotuaan tavaraa aamulla. Me voimme

täyttää sitä sitten pitkin päivää. Kun kontti

haetaan illalla, tavara lähtee saman päivän

aikana eteenpäin, kertoo Hyyryläinen, joka

vastaa Tecwaterin taloushallinnosta ja hen-

kilöstöasioista.

– Tämä helpottaa meidän työtä ja on

meille iso kilpailuetu. Yleensä tilaukset pi-

tää tehdä yhteen mennessä, jotta ne lähte-

vät samana päivänä, Affl ekt toteaa.

”Ei jokainen fi rma tällaista järjestä”

Nesteen toimitusketjuista ja tuotehallin-

nasta vastaava johtaja Tero Järvinen piti

sidosryhmätilaisuutta antoisana. – Se,

että Vähälä organisoi tällaisen seminaarin,

kertoo jo sinällään jotain Vähälän asemasta

ja halusta. Ei jokainen fi rma tällaista järjes-

tä. Hienoa, että he saivat hyviä puhujia ja

porukan liikkeelle, hän kiittää.

Järvisellä on öljyalasta ja kuljetuspal-

veluiden ostamisesta 34 vuoden kokemus.

Kuljetuksissa on hänen mielestään muut-

tunut eniten tiedon nopeus. – Aiemmin

esimerkiksi toimitushäiriöistä saatiin tieto

vasta, kun kuljettajat ajoivat konttoriin ja

toivat kuormakirjat. Sähköisten järjestel-

mien myötä asiakaspalvelu on tehostunut

huomattavasti. Verkossa voi seurata toimi-

tuksen etenemistä koko ketjussa.

Mitä kuljetuksissa voi vielä kehittää?

– Kaikkea. Erityisesti luovuutta ja digita-

lisoinnin tuomia mahdollisuuksia, kuten

automaattitoimituksia, jolloin asiakkaan

ei tarvitse tehdä tilausta ollenkaan. Tällöin

me seuraamme asiakkaan varastotilannetta

etänä ja toimitamme tavarat automaattises-

ti. Myös asiakkaan kokonaiskuljetustarve

voitaisiin yhdistää meidän volyymeihim-

me, jolloin yksi kuljetusliike voisi hoi-

taa kaiken kappaletavaraliikenteen opti-

moidusti halutulla palvelutasolla.

DB Schenkerin ja Nesteen yhteistyös-

tä kerrotaan tarkemmin sivuilla 12-13.

Solja Hyyryläinen ja Kristian Affl ekt tulivat seminaariin töiden jälkeen. – Oli kiva, että

tänne pääsi myöhemminkin mukaan.

Kokkonen piti tapahtumaa onnistu-

neena. – On tarpeellista keskustella

alan tilanteesta. Oli hienoa nähdä myös

uutta kalustoa ja ihmisiä. Täällä on hy-

vän yhteistyön tunne. Se on se tärkein.

Kiinnostava ohjelma ja verkostoitu-

minen saivat Tero Järvisen liikkeelle.

– Tapasin vähäläläisiä ja sain uusia

hyviä kontakteja.

11

12

CASE

Varastointi pohjoisessa Varastointi pohjoisessa palvelee asiakkaita ja palvelee asiakkaita ja luontoaluontoa

DB Schenker ja Vähälä Yhtiöt ovat huolehtineet Nesteen kappaletavaroiden kotimaan kuljetuksista vuo-desta 2012 lähtien. Vähälän vastuu laajeni viime syksynä merkittävästi, kun Neste aloitti pakattujen tuot-teiden varastoinnin yhtiön Oulun logistiikkakeskuksessa.

DB Schenker jakaa kaikki Nesteen ei-

säiliöautolla kuljetettavat kappaletava-

ratuotteet, kuten voiteluaineet, tuulila-

sinpesunesteet ja liuottimet Suomessa.

Se tarkoittaa noin 600 erilaista tuotetta

tai tuotepakkausyhdistelmää. Tuotteiden

varastointi on keskitetty DB Schenkerin

varastolle Nurmijärvellä, mistä ne kuljete-

taan eri puolille maata.

Viime syksynä Nesteen toimitusket-

juista ja tuotehallinnasta vastaava johtaja

Tero Järvinen alkoi pohtia vaihtoehtois-

ta ratkaisua Pohjois-Suomen kappaletava-

roiden jakeluun ja varastointiin. Sellaista,

joka pienentäisi hiilijalanjälkeä ja palvelisi

pohjoisen asiakkaita paremmin.

Niinpä hän käynnisti keskustelut DB

Schenkerin ja Vähälän kanssa. Nesteel-

lä yhteistyön kehittäminen sisältyy avain-

kumppaneiden kanssa solmittuihin partne-

risopimuksiin. – Meillä nämä partneriso-

pimukset ovat tavanomaisia toimitussopi-

muksia kattavampia. Kuljetus ja varastointi

on meille äärimmäisen tärkeä partnerisopi-

musalue. Sen toimivuus näkyy välittömäs-

ti asiakkaan saamassa palvelussa, Järvinen

kuvaa.

Noutovarastosta hyötyä asiakkaille

Logistiikkaketjua päätettiin uudistaa siten,

että valtaosa pohjoiseen menevästä tava-

ravirrasta kul-

jetetaan omilla

merikonteillaan

suoraan Ouluun.

Tuotteet varastoi-

daan Vähälän lo-

gistiikkakeskuk-

sessa. – Laivojen

ominaiskulutus

on merkittävästi pienempi kuin rekan.

Näin me saamme tuotteet toimitettua pie-

nemmillä hiilidioksidipäästöillä, ja Oulun

jakelualueen asiakkaat saavat tuotteensa

vähintään samalla palvelutasolla kuin en-

nen. Jos tarve on välitön, tuotteet voi myös

noutaa varastolta itse tai hyödyntää niiden

kuljetuksessa Vähälän pikapalvelua, kertoo

Järvinen.

Hän pitää varastointia Oulussa pään-

avauksena öljyalalla. – Pohjoisessa ei ole

moneen vuoteen ollut kappaletavaratuot-

teiden laajempaa varastointia. Asiakkaam-

me ovat olleet

ilahtuneita lä-

hellä sijaitsevas-

ta varastosta.

Tuotteiden nou-

tomahdollisuus

hyödyttää muun

muassa huolta-

moyrittäjiä ja

muita jälleenmyyjiä, jotka eivät voi pitää

isoja määriä kemikaaleja omassa varastos-

saan. Olemme saaneet myös uusia asiak-

”Oulun varasto on meille päänavaus.

Nyt lähdemme laajentamaan tätä

operaatiota.”

Tällä hetkellä Oulussa varastoidaan

Nesteen kysytyimmät päälaadut. Järvi-

nen arvioi, että Vähälällä varastoitavien

tuotteiden määrä kasvaa jatkossa mer-

kittävästi.

13

kaita tämän ratkaisun ansiosta. Tälle asial-

le oli asiakaskunnassamme tilaus. Nyt me

lähdemme laajentamaan tätä operaatiota.

Yhteistyön laajentaminen varastoin-

tiin on ollut mieleinen haaste myös Vähä-

lälle. – Suunnittelemme mielellämme lo-

gistisia kokonaisratkaisuja asiakkaillemme.

Koska varastointi vaatii erityisosaamista,

meillä sitä hoitavat henkilöt, jota hallitse-

vat varastonhallintaohjelmat ja varaston yl-

läpidon, kertoo Vähälä Yhtiöiden myynti-

johtaja Markku Rautio.

Maailmasta parempi paikka yhteisvoimin

Sotien jälkeen valtion öljyhuoltoa turvaa-

maan perustettu Neste on kokenut viime

vuosina melkoisen muodonmuutoksen.

Yhtiö satsaa voimallisesti uusiutuvien polt-

toaineiden tuotantoon ja tarjoaa asiakkail-

leen vaihtoehtoja, joiden avulla maailmasta

on mahdollista tehdä parempi paikka elää.

Vastuullisuus on olennainen osa yhtiön

liiketoimintaa, ja sitä edellytetään myös

partnereilta.

Kumppaneiden vastuullisuutta arvi-

oidaan niiden toimia ja julkisuutta seuraa-

malla. – Auditoimme partneriemme toi-

mintaa, järjestämme ohjausryhmäkokouk-

sia, luemme vuosikertomuksia ja seuraam-

me, miten näistä fi rmoista uutisoidaan.

Esimerkiksi Vähälän viime vuonna saama

Etiikkapalkinto oli meille positiivinen yllä-

tys. Hyödynsimme tietoa kertomalla asi-

akkaillemme, että toimimme vastuullisten

yritysten kanssa, Järvinen toteaa.

Öljyalalla yli kolme vuosikymmentä

toiminut Tero Järvinen kertoo, että kul-

jetusalan haasteena on aina ollut sovittu-

jen asioiden toteutus alihankintaketjussa.

– Eettisten arvojen toteutus sopimusvel-

voitteiden kanssa omassa ja alihankinta-

yrityksissä on yhtälö, jonka jokainen yhtiö

joutuu itse määrittelemään ja valvomaan

tapauskohtaisesti. Tiivis kommunikointi ja

yhteiset palaverit varmistavat samanlaiset

tulkinnat asioista.

Nesteen valmistamien uusiutuvien

tuotteiden tulevaisuus näyttää Järvisen mu-

kaan hyvältä. Tulevaisuuden kuljetustapoja

hän ei lähde arvioimaan, mutta kertoo seu-

raavansa mielenkiinnolla, mitä tapahtuu

esimerkiksi raideliikenteen ja pyöräkulje-

tusten yhdistämisessä, kun raidekuljetukset

avautuvat kilpailulle.

NesteNeste on öljynjalostuk-sen ja uusiutuvien rat-kaisujen edelläkävijä. Yhtiö tarjoaa asiakkail-leen huippututkimukseen perustuvia puhtaamman liikenteen ja teollisuuden tuotteita. Neste on maa-ilman johtava uusiutuvan dieselin tuottaja, jonka vuotuinen tuotantokapa-siteetti on yli 2 miljoonaa tonnia. Se on myös maa-ilman suurin yhtiö, joka tuottaa uusiutuvia polt-toaineita jätteistä ja täh-teistä.

Yhtiö on saanut tun-nustusta vastuullises-ta toiminnastaan muun muassa Dow Jonesin kestävän kehityksen in-deksissä ja maailman vastuullisimpien yhtiöi-den Global 100 -listalla.

Nesteen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 11 miljardia euroa, ja yhtiön osake on listattu NAS-DAQ Helsingissä. Puh-taampaa liikennettä,energiaa ja elämää vie eteenpäin noin 5 000 ammattilaista.

Nesteellä katsotaan yhtiön tunnuslau-

seen mukaisesti eteenpäin. – Kaikkien

meidän tuotteiden tulee täyttää niille

asetetut vaatimukset myös tulevina

vuosina, toteaa Tero Järvinen.

Nesteen tavarat toimitetaan meriteitse

Vähälän Oulun logistiikkakeskukseen,

mistä tuotteet jaetaan Pohjois-Suomeen.

14

CASE

15

Yhdessä ihmisten ja planeetan

hyväksi

Vähälä kuljettaa Stora Enson paperia ja sellua

Oulun ja Kemin tehtailta Etelä-Suomeen

päivittäin. Yhteistyö on perustunut koko

ajan molemminpuoliseen hyötyyn: Stora

Enso saa tuotteensa Etelä-Suomen satamiin

ja terminaaleihin ja Vähälä taas autonsa täy-

sillä kuormilla etelään. – He auttavat meitä,

ja me autamme heitä. Näin meno- ja pa-

luusuuntien välillä vallitsee tasapaino, mikä

on logistiikassa olennaista, kertoo Stora

Enson kuljetuspäällikkö Heli Rantala.

Vakioreittien lisäksi Vähälä ajaa pien-

erätoimituksia suoraan Stora Enson asiak-

kaille. Yksittäisten kuljetustoimeksiantojen

määrä on kasvussa, koska asiakkaat pyrki-

vät pitämään varastonsa pienenä ja tilaavat

vain sen verran tavaraa kuin tilaushetkellä

tarvitsevat.

Pienerätoimitusten myötä Vähäläs-

tä on tullut Stora Ensolle luottokumppa-

ni. – DB Schenkerin partnerina heillä on

toimiva terminaaliverkosto ja he pystyvät

toimittamaan pieneriä eri puolille Suomea,

Rantala toteaa.

Yhteistyö perustuu luottamukseen ja avoimuuteen

Tonnin painoiset ja 1,5 metriä korkeat pa-

perirullat ovat yllättävän herkkiä vaurioil-

le, minkä vuoksi niitä tulee käsitellä hellä-

varaisesti. Kuormatilojen tulee olla puhtai-

ta, eikä siellä saa olla mitään terävää, joka

voisi vaurioittaa paperin pintaa. Rullia ei

saa myöskään kiinnittää liian tiukasti il-

man kulmasuojia, jotta niiden reunat eivät

painu kasaan. Silloin ne eivät mene paino-

koneesta läpi.

Kymmenen vuotta Stora Ensossa työs-

kennelleen Rantalan mukaan yhteistyö Vähä-

län kanssa on sujunut hyvin. – He tuntevat

meidän tavat ja tuotteet ja osaavat tarjota

meille sopivaa kalustoa. Meille on tärkeää,

että Vähälän kuljettajat tiedostavat toimi-

vansa käyntikorttina meidän asiakkaille.

Hän arvostaa myös selviä pelisääntö-

jä yhteistyössä. – Jos jotain poikkeuksellista

sattuu, asiasta kerrotaan toiselle osapuolelle

välittömästi. Meille ei saa tulla tilannetta,

jossa asiakas pääsisi kertomaan, että toimi-

tus ei ole tullut perille.

Alihankkijoiden toimintatapoja arvioidaan

Stora Enson toiminnan tarkoitus on ih-

misten ja planeetan hyväksi toimiminen, ja

se näkyy myös Heli Rantalan arkipäivässä.

Pitkän matkan päässä olevien kollegoiden

kanssa käydään ympäristöystävällisiä vi-

deopalavereja, joissa käsitellään aina ensin

turvallisuusasiat – tapaturmat, läheltä piti

-tilanteet ja palautteet kuljetusliikkeille.

Yhteistyökumppaneille on laadittu

toimintaohjeet, jotka kaikkien alihankki-

joiden pitää hyväksyä. Ohjeisiin on kirjat-

tu vaatimuksia muun muassa vastuullisesta

liiketoiminnasta, hallintajärjestelmistä, ih-

misten ja työntekijöiden oikeuksista, ym-

päristövaikutuksista ja työturvallisuudesta.

Kumppaneiden vastuullisuutta seu-

rataan niiden toimintatapoja arvioimalla.

Prosessi etenee niin, että kumppaniyrityk-

selle lähetetään kyselylomake, johon he saa-

vat pohtia vastauksia

pari viikon ajan. Sit-

ten osapuolet tapaa-

vat ja käyvät asiat läpi.

Keskustelun pohjalta

alihankkija saa Stora

Ensosta palautteen toi-

mintatavoistaan.

Vähälän arvioin-

ti toteutettiin ensim-

mäisten joukossa vii-

me vuonna. Rantala on tyytyväinen Vähä-

lä Yhtiöiden toimintaan. – Vastuullisuus

kuuluu heillä arvoihin, mikä on olennai-

nen asia meidän kannalta. Heillä on toi-

mivat johtamisjärjestelmät ja sertifi kaatit,

jotka kertovat siitä, että prosessit ovat kun-

nossa. Näitä asioita on mietitty ja niihin

on panostettu.

Stora Ensossa arvostetaan myös sitä,

että Vähälässä on nimetty turvallisuusneu-

vonantaja, kalustoa on uusittu, ja toimin-

taa mitataan eri tavoin. Mitään isompia ke-

hityskohteita ei arvioinnissa havaittu.

Arviointi hyödyttää osapuolten lisäksi

myös muita Stora Enson yhteistyökump-

paneita. Prosessissa esiin tulleista hyvistä

toimintatavoista vinkataan muillekin ali-

hankkijoille. Vähälässä eräs tällainen oli

ajo- ja lepoaikojen huomioiminen työvuo-

rosuunnittelussa.

Kyseenalaistaminen edistää vastuullisuutta

Vähälässä arviointiin suhtaudutaan erit-

täin positiivisesti. – Meistä on hienoa, että

asiakkaamme haluavat tarkistaa, miten

meillä hoidetaan asioita. Me noudatamme

lakia hyvin tarkasti,

ja on hyvä tietää, että

emme tee näitä asioita

turhaan, toteaa vara-

toimitusjohtaja Tiina Salonen.

Arviointi toiste-

taan tietyin väliajoin.

Seuraava askel on ali-

hankkijoiden toimin-

nan auditointi, jolloin

yhteistyössä pureudutaan syvemmälle ja

tehdyt toimenpiteet todennetaan.

Vastuullisuuden kehittäminen on

Rantalan mukaan pitkälti asennekysymys.

– Olennaista on, että alihankkijamme si-

säistävät, miten tärkeää vastuullisuus on

Stora Ensossa. Toivomme, että se olisi sydä-

menasia myös heille. Logistiikkayrityksessä

vastuullisuutta voi edistää esimerkiksi kou-

luttamalla työntekijöitä energiatehokkaa-

seen ajotapaan, pitämällä kalusto hyvässä

kunnossa ja harjoittamalla positiivista ky-

seenalaistamista – kysymällä, voisiko jon-

kun asian tehdä paremmin, hän ehdottaa.

”Toivomme, että vastuulli-

suus olisi sydä-menasia myös alihankkijoil-

lemme.”

Stora EnsoStora Enso on johtava maailmanlaajuinen uu-siutuvien pakkaus-, bio-materiaali-, puu- ja pa-periratkaisujen tuotta-ja. Yhtiön tavoitteena on korvata uusiutumat-tomat materiaalit inno-voimalla ja kehittämällä uusia tuotteita ja pal-veluja, jotka perustuvat puuhun ja muihin uusiu-tuviin materiaaleihin.

Stora Enso työllistää noin 26 000 henkilöä yli 35 maassa. Yhtiön liike-vaihto vuonna 2015 oli 10 miljardia euroa. Sen osakkeet noteerataan Helsingin ja Tukholman arvopaperipörsseissä.

Stora Enson kotimaan tuotekulje-

tuksista vastaavan Heli Rantalan

mukaan heidän tuotteitaan kuljettaa

Suomen maanteillä päivittäin pari

sataa rekkaa.

Stora Ensossa kaiken ajattelun pohjalla on vastuullisuus. Myös alihankkijoiden edellytetään toimivan vastuullisesti, ja sitä seurataan. Vuosikymmeniä Sto-ra Enson yhteistyökumppanina toimineen Vähälä Yhtiöiden toi-mintatavat saivat arvioinnissa vihreää valoa.

Heli Rantala uskoo vastuulli-

suuden ja toimitusvarmuuden

nousevan jatkossa aiempaa

isompaan rooliin logistiikassa.

– Asiakkaamme ovat kiinnos-

tuneita kuljetusten hiilidioksi-

dipäästöistä ja he tilaavat yhä

enemmän tarpeeseen, jolloin

tavara pitää saada perille sil-

loin, kun se on luvattu.

16

CASE

17

Elintarvikkeet katkeamattomassa ketjussa keittiöihin

Meira Nova kuljettaa elintarvikkeita hotelleihin, ravintoloihin ja julkisen sektorin suurkeittiöihin. Keski-Suomessa Meira Novan jakelulogistiikasta vastaa Vähälä Yhtiöt. Elintarvikkeiden toimittaminen vastuulli-sesti aterian tilaajalle on kumppaneille kunnia-asia.

Vähälän Kanavuoren logistiikkakeskuk-

sessa käy iltaisin vilske, kun Meira Novan

runkokuljetus saapuu Jyväskylään. Kuor-

massa on keskisuomalaisten ravintoloiden,

hotellien ja koulujen keittiöihin seuraavana

aamuna toimitettavia elintarvikkeita. Näi-

hin yhdistellään tavarantoimittajilta tulleet

lyhyen päiväyksen tuotteet, kuten maidot,

lihat, pakasteet ja pilkotut vihannekset.

Vähälä vastaa Meira Novan jakelulo-

gistiikasta Keski-Suomen alueella avaimet

käteen -periaatteella eli hoitaa runkokul-

jetukset Tuusulasta Jyväskylään, terminaa-

lityön Kanavuoressa, loppujakelun asiak-

kaille ja paluukuljetukset asiakkailta Tuu-

sulaan. Sama kuvio toistuu jakelua lukuun

ottamatta kuutena päivänä viikossa.

Kanavuoressa on noin 10 tuntia aikaa

tavaroiden yhdistelyyn ja kuormien viimeis-

telyyn, sillä Meira Novan asiakaslupauk-

seen kuuluu, että tuotteet toimitetaan koko

valtakunnassa 48 tunnin sisällä tilaukses-

ta. – Kello on käytetty aika tarkkaan, että

tämä prosessi toimii, toteaa Meiran Novan

logistiikkapäällikkö Teuvo Saarinen.

21 000 artikkelia eri puolille maata

Hotellien ja ravintoloiden lisäksi Meira

Nova toimittaa elintarvikkeita yksityisille

henkilöstöravintoloille ja julkisen sektorin

toimijoille, kuten päiväkodeille, kouluil-

le ja sairaaloille. Elintarvikkeiden ohella

Meira Nova toimittaa asiakkailleen astioita

ja tekstiilejä. Tuotevalikoimaan kuuluu yli

21 000 erilaista artikkelia. Suurimpia tuo-

teryhmiä ovat pakasteet ja teolliset elintar-

vikkeet.

Tuusulan logistiikkakeskukselta läh-

tee päivittäin noin 70 isoa jakoautollista

tavaraa eri puolille maata. Kuljetettavan ta-

varan määrä vaihtelee kysynnän mukaan.

– Maanantai ja perjantai ovat volyymiltään

suurimpia päiviä, kun keittiöt tilaavat ta-

varat alkavalle viikolle. Kuukauden alussa

taas täytetään varastoja. Suurimmat seson-

git ajoittuvat pääsiäiseen, koulujen alka-

miseen ja pikkujouluaikaan, kertoo Meira

Novan kuljetusesimies Jouni Laukkanen.

Vähälän logistiikkakeskus Jyväskylässä

on yksi Meiran Novan yhdeksästä ulkoiste-

tuista alueterminaalista. Yhteistyö Vähälän

kanssa aloitettiin vuonna 2008, kun Meira

Novan Vaajakosken myyntikonttorin toi-

minnot siirrettiin Tuusulaan.

Elintarvikkeiden kuljettaminen vaatii

Vähälän myyntijohtaja Markku Raution mukaan kuljettajilta erikoisosaamista, kos-

ka aikaikkuna tuotteiden toimittamiseen

on lyhyt, eikä kylmäkuljetusketju saa kat-

keta missään vaiheessa. – Meillä on läm-

pötilaseuranta autoissa ja terminaaleissa, ja

aikatauluista kiinni pitäminen on vähälä-

läisille kunnia-asia, hän vakuuttaa.

Vastuullisuutta seurataan koko toimitusketjussa

Meira Novassa elintarvikkeiden vastuulli-

nen kuljettaminen tarkoittaa sitä, että tuot-

teiden pitää olla testattuja, todennettuja ja

oikein pakattuja, ja niissä tulee olla oikeat

pakkausmerkinnät. Elintarvikkeiden säily-

tys-, kuljetus- ja varastointilämpötilat taas

on määritelty laissa. – Me vastaamme siitä,

että meidän tuotteet kulkevat turvallisesti

koko toimitusketjussa, ja vastuu jatkuu

kaikille palveluntuottajille ja heidän ali-

hankkijoilleen. Haluamme näyttää aterian

tilaajalle saakka, että asiat on tehty oikein,

tiivistää Saarinen.

Kuljetuskumppaneilta edellytetään

”Haluamme näyttää aterian

tilaajalle saakka,että asiat on tehty oikein.”

Jouni Laukkanen arvioi, että kuljetus-

ten seurattavuuden parantaminen ja

sähköinen tiedonsiirto tekevät vahvasti

tuloaan elintarvikepuolelle. – Manuaa-

lisista merkinnöistä pyritään pois.

Liiketoiminnan vastuullisuutta

voi Teuvo Saarisen mukaan edis-

tää pitämällä huolen kustannus-

tehokkuudesta, asiakkaista, riit-

tävästä volyymistä ja toimintojen

kehittämisestä.

Teuvo Saarinen, Marko Laakkonen

ja Jouni Laukkanen kertovat, että

elintarvikkeita kuljetetaan kuutena

päivänä viikossa, jotta asiakkaat saa-

vat tuoreita hedelmiä ja vihanneksia

joka arkipäivä.

Meira Nova OyMeira Nova Oy on Foodservice-alan hankintaan, asiakaspalveluun ja logistiikkaan erikoistunut yritys. Asiakasryhmiä ovat hotellit ja ravintolat, henkilös-töravintolat, julkisen sektorin suurkeittiöt sekä lii-kennemyymälät ravintoloineen. Yli 21 000 tuotteen myyntivalikoimaan kuuluvat muun muassa hedelmät, vihannekset, liha, lihajalosteet, maitotaloustuotteet, teolliset elintarvikkeet, pakasteet, savukkeet, al-koholituotteet, käyttötavarat ja non food -tuotteet. Meira Nova on SOK:n tytäryhtiö.

Meira Novan myynti vuonna 2015 oli 371 miljoonaa euroa. Tavarantoimittajia on noin 560 ja asiakastoi-mipaikkoja 4 700. Meira Novalla työskentelee 182 henkilöä.

hyvämaineisuutta, luotettavuutta, riittävää

kokoa ja halua kehittää toimintaa yhdes-

sä. – Hyvä kumppanuus on sitä, että asioi-

ta on helppo ottaa pöydälle ja käydä suoraa

keskustelua. Vähälän yhteyshenkilöt tunte-

vat meidän toimintatavat ja tarpeet, heidän

kanssaan on ollut hyvä keskusteluyhteys

koko ajan, Saarinen mainitsee.

Kumppaneiden vastuullisuutta valvo-

taan Meira Novassa kattavasti. Koko toi-

mitusputki auditoidaan, ja ulkoistetuissa

alueterminaaleissa käydään terminaalitoi-

minta, prosessit ja omavalvonta läpi. Li-

säksi kuntien elintarvikevalvojat tekevät

kumppaniyrityksissä elintarvikevalvonnan

tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä Oi-

van mukaisia tarkastuksia.

Kumppaneiden toimintaa seurataan

myös tilaajavastuu.fi :stä ja erilaisista ti-

lastoista. Lisäksi heille tehdään vuosittain

kuljetuspäästökysely. – Sillä selvitetään

muun muassa hiilidioksidipäästöjen mää-

rää sekä sitä, kuinka suuri osa kuljettajis-

ta on saanut taloudellisen ajotavan koulu-

tusta, kertoo kuljetussuunnittelija Marko Laakkonen.

Laatuseurantaa yhtiössä on tehty pari

vuotta. Viime heinäkuussa Vähälän kul-

jetuksissa ei tapahtunut yhtään poikkea-

maa, mikä oli ensimmäinen nollakuukau-

si seurannan historiassa. – Tulos kertoo

siitä, että Vähälässä tehdään asioita oikein

ja laadukkaasti, toteaa Laukkanen. – Poik-

keamien selvittäminen vie paljon aikaa ja

monen ihmisen työpanosta. Kun virheitä

tulee mahdollisimman vähän, me voimme

keskittyä perustekemiseen ja oikeisiin asi-

oihin, Saarinen summaa.

18

UUTTA

19

Luotettavammin ja ekologisemmin

perilleVähälä Yhtiöissä on meneillään mittava kalustoinvestointi. Tähän mennessä ajoneuvoista

on uusittu noin 35 %, ja vuoteen 2020 mennessä on vaihtunut koko raskas kalusto. Uudet autot ja perävaunut vievät turvallisen ja taloudellisen ajon täysin uudelle tasolle.

Hyväkuntoinen kalusto on ollut aina kun-

nia-asia Vähälässä. Autot pidetään kun-

nossa jatkuvalla huolto-ohjelmalla, mutta

kun ajaminen ei ole enää turvallista tai

taloudellista, ne vaihdetaan. Yleensä tässä

kohtaa auton mittarissa on jo miljoona

kilometriä. – Uudella kalustolla haetaan

toimintavarmuutta ja ympäristöystävälli-

syyttä. Tänä päivänä monilla asiakkaillam-

me on varastot tien päällä. Haluamme,

että tavarat saadaan perille luotettavasti ja

mahdollisimman pienil-

lä päästöillä. Asiakkaat

seuraavat tarkkaan, mitä

päästöjä kuljetusliike

heille tuottaa, tiivistää

tuotantojohtaja Juha Salonen.

Vuonna 2015 voi-

maan tulleet muutok-

set kaluston mittoihin

vauhdittivat uusimista. Kaluston kokonais-

paino kasvoi tuolloin 60 tonnista 76 ton-

niin ja korkeus 4,2 metristä 4,4 metriin.

Kehityksessä täytyy Salosen mukaan pysyä

mukana, jotta kalustoon saadaan maksimi-

kantavuus. – Pyrimme mahdollisimman

hyviin täyttöasteisiin, se palvelee kaikkia

osapuolia: asiakkaita, luontoa ja meitä.

Myös kaluston monikäyttöisyys on

olennaista. Ennen osa kalustosta oli koh-

dennettu erikoistarpeisiin, jolloin se ei ol-

lut aina optimaalisessa käytössä. Nyt tava-

raa pystytään kuljettamaan elintarvikkeita

lukuun ottamatta samalla kalustolla.

Uudessa kalustossa on paljon älykästä

tekniikkaa ja uusia omi-

naisuuksia. Perävaunut

ovat noin 1-2 tonnia

kevyempiä, jolloin nii-

tä on kevyempi vetää

ja polttoainetta kuluu

vähemmän. Vähälässä

on laskettu, että uudet

autot kuluttavat sadalla

kilometrillä noin kuusi

litraa vähemmän polttoainetta kuin vanhat.

– Tämä on tuntuva säästö. Myös huoltovä-

lit ovat pidempiä, mikä vähentää öljynvaih-

toja ja jätteen määrää, Salonen toteaa.

Ainutlaatuinen koururatkaisu teräsrullien kuljettamiseen

Uudet perävaunut on varustettu pankoilla,

jolloin tavarat saadaan tehokkaasti kahteen

kerrokseen. Tehoa ja turvallisuutta lastaa-

miseen tuovat myös takalaitanostimet ja

Vähälässä tuotekehityksen tuloksena syn-

tynyt kourukärry. Sen avulla terästehtailta

kuljetettavat painavat teräsrullat saadaan

kiinnitettyä tukevasti perävaunun latti-

asta avattavaan kouruun. Kun teräsrulla

on toimitettu asiakkaalle, kouru lasketaan

alas ja perävaunua voidaan käyttää muihin

tarkoituksiin.

Monikäyttöinen koururatkaisu on

Suomessa ensimmäinen laatuaan. Idea syn-

tyi, kun Vähälässä ryhdyttiin suunnittele-

maan sitä, miten raskaat teräsrullat saatai-

siin kuljetettua mahdollisimman turvalli-

sesti ja tehokkaasti asiakkaille. – Päädyim-

me perävaunuvalmistaja VAKin kanssa

vaunun pohjaan rakennettuun kouruun,

jolloin kuorman painopiste saadaan alas.

Lukittuvat kourun laidat ja teräsrullan

kiinnittäminen tolppiin estävät teräsrullan

liikkumisen ajon aikana. Vaunun rakenne

suunniteltiin kestämään 25 tonnin paino

parin metrin matkalla, Salonen kuvaa.

Koururatkaisun ansiosta lastaamiseen

ja purkuun menee huomattavasti vähem-

män aikaa. Ennen lastaamiseen meni noin

puoli tuntia, nyt siihen riittää vartti. Ajan

säästämisen ohella asiakas hyötyy siitä, että

kourukärryä voidaan käyttää tehokkaas-

ti myös muihin kuljetuksiin. – Tämä on

asiakkaalle kustannuste-

hokas ratkaisu, summaa

Salonen.

Vakionopeudensäädin sujuvoittaa ajamista

Uusissa autoissa on myös

älykäs I-See-vakionopeu-

densäädin, joka osaa ottaa ajossa muun

liikenteen huomioon. Se mittaa edellä

kulkevasta autosta nopeutta ja jarruttaa

tai kiihdyttää automaattisesti säädettyyn

nopeuteen. – Kun ei tarvitse itse painaa

jarrua ja kaasua, ajaminen on maantie-

liikenteessä sujuvampaa, jyväskyläläinen

kuljettaja Petri Kotamäki kertoo.

Vakionopeudensäädin edistää myös

energiatehokasta ajamista, koska se tunnis-

taa maaston muodot ja laittaa vaihteen ala-

mäessä automaattisesti vapaalle. Kun auto

rullaa tyhjäkäynnillä, polttoaineen kulutus

on huomattavasti pienempi. – Tämä tuo

isoja säästöjä yhtiölle, sanoo Kotamäki.

Hän on ajanut uudella kalustolla nyt

vuoden verran ja antaa sille kiitettävän

kouluarvosanan. Uudet autot ovat lisän-

neet hänen mukaansa ajamisen turvalli-

suutta ja ekologisuutta. – Talviolosuhteissa

luistonesto ja abs-jarrut toimivat parem-

min kuin entisellä kalustolla. Olen testan-

nut myös törmäysvaroitinta. Se ilmoittaa

ensin valomerkillä ja sitten äänimerkillä,

jos kuljettajan ote her-

paantuu ja jono pysäh-

tyy. Tarvittaessa se jarrut-

taakin automaattisesti.

Varoitin todellakin toi-

mii, hän toteaa.

Vähälässä taloudelli-

nen ajaminen ja sen seu-

raaminen on arkipäivää.

Kuljettajat käyvät taloudellisen ajon koulu-

tuksissa säännöllisesti, ja jokainen kuljetta-

ja saa kuukausittain raportin omasta ajo-

tavastaan. Ympäristöystävällinen ajaminen

on uudella kalustolla entistä helpompaa,

koska se kuluttaa vähemmän polttoainetta.

Kuljettaja voi Kotamäen mukaan kuiten-

kin vaikuttaa ekologiseen ajamiseen myös

itse. – Vaikka uudessa kalustossa on paljon

uutta tekniikkaa, ajokäyttäytyminen lähtee

aina kuljettajasta. Hän sitä autoa edelleen

ajaa. Apuvälineet helpottavat työskentelyä

ja taloudellista ajamista.

”Apuvälineet helpottavat

työskentelyä ja taloudellis-ta ajamista.”

”Asiakkaat seuraavat

tarkkaan, mitä päästöjä kul-

jetusliike heille tuottaa.”

Kun koururatkaisu on normaalitilassa, perävaunua voidaan

käyttää muihin kuljetuksiin.

Kun kouru avataan, painava teräsrulla saadaan lastattua

siihen tukevasti.

25 tonnin painoisen teräsrullan lastaa-

miseen ja purkamiseen menee kouru-

ratkaisun ansiosta puolet vähemmän

aikaa kuin aiemmin.

Uudella kalus-

tolla taloudel-

linen ajaminen

on Juha Salosen

mukaan entistä

helpompaa. – Va-

kionopeudensäädin

vaihtaa alamäessä

automaattisesti vapaalle,

ja kevyemmät perävaunut

kuluttavat vähemmän.

Vastuulliset kuljetus-yritykset erottaa laadusta

Vaikka alalla on edelleen yrityksiä, jotka

eivät noudata säädöksiä, monet kuljetus-

yritykset pitävät lakien ja sopimusten nou-

dattamista kunnia-asianaan.

– Kuljetus ja rakentaminen ovat kaksi

eniten harmaasta taloudesta kärsivää toi-

mialaa, Vähälä Yhtiöiden toimitusjohtaja

Ville Vähälä toteaa. – Meille vastuullisuu-

desta on muodostunut merkittävä kilpai-

luetu, joka näkyy asiakastyytyväisyytenä.

Asiakkaillemme on itsestään selvää, että

kuljetuskalustomme on ensiluokkaista ja

että huolehdimme jokaisen työntekijän hy-

vinvoinnista.

Vähälä Yhtiöille myönnettiin vuon-

na 2015 Pohjois-Suomen Etiikkapalkin-

to, josta toimitusjohtaja on selvästi ylpeä:

– Tämä on osoitus, että kuljetusyhtiökin

pystyy toimimaan oikein. Halumme ja

ponnistelumme harmaan talouden kitke-

miseksi on huomattu.

Kabotaasisäännöksiin esitetty muutoksia

EU- tai ETA-valtioiden kuljetusliikkeet

saavat hoitaa tilapäisesti Suomen sisäisiä,

niin sanottuja kabotaasikuljetuksia, Suo-

meen päättyneen kansainvälisen kuljetuk-

sen jälkeen. EU:n ja ETA:n ulkopuolisten

valtioiden, esimer-

kiksi Venäjän, kul-

jetusyritykset eivät

saa ajaa Suomen

sisäisiä kuljetuksia

lainkaan.

Suomessa ka-

botaasikuljetuksia

säätelee sekä EU:n

lainsäädäntö että maakohtaiset tiukennuk-

set, joista hallitus on esittänyt luovuttavan.

Silloin kabotaasimääräyksistä poistuisi Suo-

messa voimassa ollut kuljetuksen määritel-

mä sekä kymmenen kuljetuksen enimmäis-

määrä kolmen kuukauden sisällä. Uusien

määräysten mukaisesti kabotaasina voitai-

siin kuorma-autolla suorittaa enintään kol-

me maan sisäistä kuljetusta viikon sisällä

Suomeen päättyneen kansainvälisen kulje-

tuksen jälkeen.

Vasarainen suosittelee välttämään ka-

botaasikuljetuksia. – Virosta tai Puolasta

hankittu kuljetus on todennäköisesti osto-

hetkellä halvempi kuin kotimaisen kulje-

tusyrityksen tarjous.

Kyydin lopullinen

lasku saattaa yllät-

tää, jos käy ilmi,

että kuljetusyritys

on laiminlyönyt vel-

vollisuuksiaan ko-

timaassaan. Kulje-

tuksen tilaajalla on

ihan samat velvoitteet ja vastuut muun

muassa palkkavelvoitteiden osalta. Kabo-

taasikuljetuksista ei kuitenkaan jää verotu-

loja Suomeen.

20

UUTTA

Reilu kyyti pitää pyörät pyörimässäKun tavoitteena on reilut kuljetusmarkkinat ja harmaan talouden kitkeminen, talkoisiin osallistuvat niin kuljetusyritykset kuin asiakkaatkin. Vaikka lait ja säädökset suitsivat yrityksiä, myös tilaajan velvollisuus on selvittää, että kyydin tarjoaja on huolehtinut velvoitteistaan.

Ei ole samantekevää, miten ja millä hin-

nalla tavara liikkuu paikasta a paikkaan b.

Tilaajavastuulaissa sanotaan, mitä tilaajan

on selvitettävä ennen kuljetussopimuksen

tekoa. Lisävelvoitteita kuljetuksen tilaajalle

tulee tieliikennelaista ja tavaraliikennelais-

ta. Tilaaja ei voi väistää vastuutaan esimer-

kiksi tietämättömyyteensä vedoten. Hänen

oletetaan olevan selvillä keskeisten lakien

velvoitteista sekä alan työehtosopimusten

pääkohdista.

Autoliikenteen Työnantajaliiton

(ALT) toimitusjohtaja, varatuomari Mari Vasarainen näkee kuljetuksia koskevat lait

ja säädökset keinoina pitää kuljetustoi-

miala elinkelpoisena. – Ne antavat asiak-

kaalle hyvät edellytykset valita vastuulli-

nen kuljetusyritys. Selvityksillä voidaan

varmistua siitä, että kaikki kuljetukseen

osallistuvat saavat työstään asianmukaisen

korvauksen ja että vero- ja muut velvoit-

teet yhteiskunnalle hoituvat.

Ennen kuljetussopimuksen solmi-

mista tilaajan tulee selvittää kuljetusta tar-

joavasta yrityksestä esimerkiksi se, onko

yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin,

onko yrityksellä tarvittavat liikenneluvat ja

miten yrityksen työntekijöiden työterveys-

huolto on järjestetty.

Tietoja helppo tarkistaa verkosta

Selvitysurakka on

melkoinen, mutta

osa tiedoista löytyy

jo kätevästi verkos-

ta. Luotettava kumppani -verkkopalvelusta

saa ajantasaisen tiedon kuljetusyritysten

tilaajavastuulain mukaisten velvoitteiden

hoidosta. Palvelu on tilaajalle maksuton.

ELY-keskuksen ylläpitämästä Vallu-verkko-

palvelusta voi tarkistaa, onko kuljetusyri-

tyksellä tarvittavat liikenneluvat.

Tilaajavastuun noudattamista Suo-

messa valvoo Etelä-Suomen aluehallinto-

virasto. Viime vuosina noin puolessa teh-

dyistä tarkastuksista on havaittu puuttei-

ta. Yleisin epäkohta oli, että selvitykset oli

hankittu vasta sopi-

muksen teon jäl-

keen, tai että sel-

vityksiä ei ollut

säilytetty. – Sopi-

musta ei myöskään

saa tehdä, jos tilaa-

ja tietää tai hänen

pitäisi tietää, ettei

kuljetuksen suorittaja aio täyttää lakisäätei-

siä velvoitteitaan työnantajana, Vasarainen

muistuttaa. – Laiminlyönneistä voi seurata

sakkorangaistus.

ALT:n toimitusjohtaja Mari

Vasarainen uskoo, että kulje-

tusalan elinvoimaisuus turva-

taan yhteispelillä.

”Meille vastuullisuu-

desta on muodos-tunut merkittävä

kilpailuetu.”

21

”Lait antavat asiakkaalle hyvät edellytykset valita

vastuullinen kuljetusyritys.”

Etiikkapalkintoon kuuluu kiertopalkintona Oulun Kauppaklubin lahjoitta-

ma tervevene, joka kuvastaa Oulun pitkiä tervaperinteitä.

Vähälä Yhtiöt sai vuonna 2015 Pohjois-Suomen Etiikkapalkinnon.

Oulun Kauppaklubin presidentti Ari Tuutti, Oulun yliopiston rehto-

ri Jouko Niinimäki ja Oulun Eteläisen Rotary-klubin presidentti Esa

Harju antoivat kunniakirjan yhtiön toimitusjohtaja Ville Vähälälle.

kuljetuksen suo-rittaja on merkitty ennakkoperintäre-kisteriin, työnanta-jarekisteriin ja ar-vonlisäverovelvol-listen rekisteriin ja että hänellä on tar-vittava liikennelu-pa tai lupa suorittaa kuljetus kabotaasina

kaupparekisteriote

verovelkarekisteri

hinta kattaa työeh-tosopimuksen mu-kaiset palkat, poltto-ainekulut sekä sosi-aali-, eläke- ja muut maksut

ajo- ja lepoaikojen noudattaminen

työntekijöiden eläke-vakuuttaminen, elä-kevakuutusmaksu-jen suorittaminen

sovellettava työeh-tosopimus

työterveyshuollon järjestäminen

Tarkista nämä kun tilaat kulje-tusta:

VÄHÄLÄLÄISET

22 23

Vuoden vähäläläiset, Vuoden vähäläläiset, arjen sankaritarjen sankarit

Vähälän henkilöstö valitsi kolmatta kertaa keskuudestaan esimerkillisiä työntekijöitä ja esimiehiä. Vuoden 2015 vähäläläisten osaavaan joukkoon mahtui nuoria tekijöitä, mutta myös pitkän työuran tehneitä kon-kareita. Kysyimme Vuoden vähäläläisiltä, millaisia ajatuksia kunnianosoitus heissä herätti ja mitä vastuul-lisuus heille merkitsee.

Eero Saarinen, autonkuljettaja, TampereEero Saarisen, 29, vastuulle kuuluu Tam-

pereen raskasvuoro. Työhön kuuluu yhdis-

telmäkuljetusten ajamista ja noutolähetys-

ten keräilyä. Saarinen sai työtovereiltaan

kiitosta positiivisuudesta ja halusta tehdä

työssä parhaansa.

– Totaalinen yllätys tämä oli. Piti tar-

kastaa saamani sähköposti moneen ker-

taan. Hyvältä tuntuu, että toimintaani ar-

vostetaan. Ajattelen niin, että työkavereil-

ta saa apua, kun itsekin viitsii välillä auttaa.

Saarinen myöntää, että työkavereiden

perusteluille on katetta. Hän haluaa omal-

ta osaltaan ylläpitää hyvää fi ilistä työpaikal-

la ja kantaa oman vastuunsa työssä.

– Vastuullisuus näkyy omassa työssä esi-

merkiksi siinä, että lastaan ja sidon kaverei-

den kuormat aina mahdollisimman hyvin.

Kuski pääsee sitten suoraan liikenteeseen.

Kai Rontti, autonkuljettaja, HelsinkiAutonkuljettaja Kai Rontti, 41, kertoo kul-

jettaneensa ensimmäiset ”nyyttinsä” vuonna

1992. Ensi vuonna Rontin kuljettajan ura

saavuttaa siis neljännesvuosisadan rajapyy-

kin. Matkassa on kulkenut puuta, haketta

ja rautaromuakin, mutta pääosin kuitenkin

kappaletavaraa. Vähälän kumipyörillä mat-

kasta on taittunut liki kolme vuotta.

Reiluksi, tunnolliseksi ja ahkeraksi

ammattilaiseksi kehuttu Rontti on kiitol-

linen hyvästä palautteesta. Hänelle työn

vastuullinen hoitaminen merkitsee enna-

kointia liikenteessä sekä sovituista asioista

ja aikatauluista kiinni pitämistä.

– Vastuullisuus tarkoittaa minul-

le muiden tielläliikkujien ja työkavereiden

huomioimista, työn loppuun asti tekemistä

ja omien sanojen sekä tekojen takana sei-

somista.

Jussi-Pekka Manninen, ajojärjestelijä, OuluJussi-Pekka Mannisen, 32, työura Vähä-

lässä starttasi kesätöillä vuonna 2002. Sen

jälkeen tutuksi on tullut niin jakeluauton

kuljettaminen kuin esimiestyökin. Nykyi-

sin Mannisen työpäivät kuluvat ajojärjeste-

lijän tehtävissä.

Vuoden vähäläläiseksi Mannista ää-

nestäneet kirjasivat perusteluihinsa tukun

positiivisia luonnehdintoja. Reiluus, rehti-

ys, avuliaisuus ja ystävällisyys kulkevat pe-

rusteluissa rinnan pätevyyden, aloitteelli-

suuden ja tarkkuuden kanssa.

– Hyvältä tällainen palaute tuntuu.

Olen pyrkinyt olemaan kohtelias ja tasa-

puolinen kaikkia kohtaan.

Vastuullisuus näkyy Mannisen työs-

sä ennen kaikkea kuljetusliiketoimintaan

liittyvien lakien ja normien huolellisena

noudattamisena. Ajojärjestelijän on huo-

lehdittava esimerkiksi kuskien työ- ja le-

poaikojen tasapainosta. Sillä on vaikutusta

niin liikenteen turvallisuuteen kuin kuski-

en työhyvinvointiinkin.

– Vastuullinen toimintatapa tekee ar-

jesta helpompaa. Ei tarvitse murehtia jälki-

käteen, kun tietää toimineensa oikein.

Reijo Järvelin, terminaalityöntekijä, OuluReijo Järvelin, 38, on paiskinut töitä Vä-

hälässä vuodesta 2008. Ensin hän ajoi

yhdistelmäajoneuvoa, mutta siirtyi myö-

hemmin töihin terminaaliin. Reiluksi ja

työtä pelkäämättömäksi mieheksi kehuttu

Järvelin on kiitollinen työtovereiltaan saa-

mastaan arvostuksesta.

– On kunnia kuulua näin hienoon

yhteisöön.

Hänen mielestään vastuullisuuteen

kuuluu ennen kaikkea työtehtävien suorit-

taminen loppuun saakka. Kun toimitaan

vastuullisesti, voidaan minimoida kuljetus-

kaluston ja rahdin vahingot.

– Toivoisin, että vahingoista kerrot-

taisiin rehellisesti, eikä niitä jätettäisi seu-

raavien käyttäjien ongelmiksi. On tärkeää,

että jokainen ajattelisi oman toimintansa

vaikutuksia työnantajaan ja työkavereihin.

Markku Lahdenperä, autonkuljettaja, YlivieskaMarkku Lahdenperä, 28, kuljettaa tavarat

ripeästi asiakkaille. Vähälän leivissä kah-

deksan vuotta työskennellyt vaatimaton

mies menee hiljaiseksi, kun valinta Vuoden

vähäläläiseksi tulee puheeksi. Valinta on

Lahdenperälle tärkeä juttu, sillä hän itse

arvostaa hyvän työporukan korkealle.

– Työkavereilta saa tukea myös huo-

noina päivinä. Se, jos mikä on tärkeää.

Mies peräänkuu-

luttaa kuljettajan vas-

tuuta niin tien päällä

kuin terminaalillakin.

– Liikentees-

sä pitää olla tarkkana

ja jakoreitillä viedään

kaikki tavarat perille.

Kuormien sitomisessa

ei myöskään saa oi-

kaista.

Olavi Puttonen, terminaalityöntekijä, JyväskyläOlavi Puttonen, 63, tekee viimeisiä vuo-

rojaan terminaalityöntekijänä. Edessä

ovat hyvin ansaitut eläkevuodet. Vähälässä

Puttonen on ehtinyt työskennellä yli 10

vuotta. Ensin hän

toimi auton- ja piha-

koneen kuljettajana.

Nyt miehen vastuulla

on asiakaspalvelu,

tavaroiden varastointi

ja keräily terminaalil-

la. Rautaiseksi am-

mattilaiseksi ja ystä-

välliseksi työkaveriksi

kehuttu Puttonen on

mielissään saamastaan

kunnianosoituksesta.

Vastuullisuudesta puhuttaessa Put-

tonen nostaa esiin kuljetettavien tavaroi-

den huolellisen käsittelyn, toisten ihmisten

kunnioittavan kohtelun ja töiden tekemi-

sen valmiiksi saakka.

– Asiakaspalvelusta ja toisten ihmis-

ten kohtelusta olisi hyvä saada lisää koulu-

tusta, Puttonen miettii.

Arja Koskinen, HR-assistentti, JyväskyläArja Koskinen, 61, on työskennellyt Vähä-

lässä 21 vuotta. Viimeiset seitsemän vuotta

hän on toiminut henkilöstöhallinnon pa-

rissa. Työtoverit positiivisuudellaan ja am-

mattimaisuudellaan vakuuttanut Koskinen

on iloinen saamastaan kiitoksesta.

– Pidän tärkeänä olla helposti lähes-

tyttävä. On hienoa, jos minulle uskalletaan

tulla juttelemaan työhön ja työhyvinvoin-

tiin liittyvistä asioista.

Vastuullisuus merkitsee Koskiselle en-

nen kaikkea sitä, että työt tehdään mahdol-

lisimman hyvin ja työkavereita kohdellaan

arvostavasti. Hänen mielestään jokainen voi

omalla tekemisellään vaikuttaa työpaikan

ilmapiiriin ja työyhteisön hyvinvointiin.

”Vastuullinen toimintatapa tekee arjesta helpompaa. Ei

tarvitse murehtia jälkikäteen, kun tietää toimineen-

sa oikein.”

Jyväskyläläisille Olavi Putto-selle ja Arja Koskiselle vas-tuullisuus tarkoittaa työkave-reiden arvostavaa kohtelua.

Eero Saarisen toimipaikka on Tampe-

reella. Hänen työhönsä kuuluu yhdis-

telmäkuljetusten ajamista ja noutolähe-

tysten keräilyä.

Ylivieskalainen autonkuljettaja Mark-

ku Lahdenperä korostaa, että kuljet-

tajalla on vastuu tien päällä ja termi-

naalilla. – Jakoreitillä viedään kaikki

tavarat perille. Kuormien sitomisessa

ei myöskään saa oikaista.

Helsinkiläisellä Kai Rontilla on pitkä

kokemus kuljettajan työstä. Äänestäjät

luonnehtivat miestä reiluksi, tunnolli-

seksi ja ahkeraksi ammattilaiseksi.

Oululaisten Jussi-Pekka Mannisen ja Reijo Järvelinin mielestä vastuulliseen toi-

mintaan kuuluu lakien ja normien huolellinen noudattaminen sekä työtehtävien

suorittaminen loppuun saakka.