Embed Size (px)
Citation preview
ISO9001C E R T I F I E D
Bakteerin vai viruksenaiheuttama tulehdus?
QuikRead® CRPProteiinia virtsassa?
QuikRead® U-ALBVuoto suolistossa?
QuikRead® FOB
Tuloksia, joihin voit luottaa.
QuikRead®
QuikRead® FOB
3-4 • 2002
41K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
Päätoimittaja:Kari PulkkiHYKS-Laboratoriodiagnostiikka,Meilahden sairaalaPL 34000029 HUS Helsinkipuh. (09) 471 61252, (09) 471 74308,gsm 050 356 1723fax (09) 471 76675e-mail: [email protected]
Toimituskunta:Aimo Harmoinen (03) 247 6533Veli Kairisto (02) 261 2899Eino Puhakainen (017) 173151Matti Puukka (08) 315 4460Teddy Weber (09) 310 15088
Ilmoitukset:Aimo Harmoinen (03) 247 6533,fax (03) 247 5554,e-mail [email protected]
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:Jaana Ikonen-Toivanen (016) 243 643,fax (016) 243 657
Kongressikalenteri:Kari Savolainen (017) 173 176,fax (017) 173 179e-mail [email protected]
Tilaushinta: 150,–
Julkaisija:Suomen kliinisen kemianyhdistys r.y., Föreningen förklinisk kemi i Finland r.f.
Kirjapaino:Tekstitaso Oy & OffsetPuh: (03) 31400 900, Fax: (03) 31400 950
KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISUSuomen Kliinisen KemianYhdistyksen jäsenlehti
Journal of The FinnishSociety of Clinical Chemistry
3-4 • 2002
ISSN 0782-1549
19. vuosikerta
TMI LEHTIAPU/TEKSTITASO OY & OFFSETTampere 2002
Elektroninen osoite:www.kliinlablehti.fi
Kansi:ORION DIAGNOSTICA.Luotettavan QuikRead-järjestelmän valikoimassa:CRP, U-ALB ja FOB.Lisätietoja: Katja Laitinen, puh. 010 429 2718,sähköposti [email protected]
Satujen saari Kari Pulkki s. 43
Mikroalbumiiniuria –merkki kapillaarien toimintahäiriöstä
Aimo Harmoinen s. 45
Glukoosin säilyvyysnäytteenottoputkissa
Sari Väisänen, Sakari Eskelinen jaToivo Halonen s. 48
Sihteerin palstas. 51
43K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
p ä ä k i r j o i t u s
Satujen saari
Parillisina vuosina on tilaisuus osallistua pohjoismaiseen kokoukseen, joka siis kier-tää 10 vuoden välein kussakin pohjoismaassa. Tänä vuonna, kuten useimmat tie-tävät, oli vuorossa Reykjavik, elokuun alussa. Kokousta oli terästetty myös pohjois-maisella hyytymiskokouksella, joka tietysti diagnostiikan osalta kuuluukin alaamme.Alallahan lisäksi tapahtuu paljon. Kokouksen toinen nimi Molecular Medicine 2002viittasi järjestelytoimikunnan linjaukseen. Mukana oli molekyylitutkimuksen kan-sainvälisen tason huippuluennoitsijoita. Hyvän suunnittelun, ajoissa tapahtuneenmarkkinoinnin ja englannin kielen ansiosta kokouksessa oli kunnioitettava määräosallistujia; noin 500 varsinaista osallistujaa, 120 teollisuuden edustajaa ja 60 seu-ralaista yli 20 eri maasta. Tämä oli selvästi enemmän kuin edellisessä, Bergenin ko-kouksessa. Aiheet käsittelivät perinteellisten aiheiden lisäksi juuri em. molekyyli-lääketieteen uutisia. Rajallisen ajan vuoksi osa perinteisistä aiheista jäikin pois, mi-kä tietysti eräitä suretti. Kokousta suosi myös paikallisesti mukava sää; sadetta tulivain muutama ripaus. Sosiaalinen ohjelma oli myös hyvin järjestetty, ja siihen kuuluimyös pakollinen vierailu siniseen laguuniin. Aloitteestani kokouksen aikana kes-kusteltiin myös mahdollisuudesta liittää tämä pohjoismainen kokous alan euroop-palaisten alueellisten kokousten verkostoon. Tämän seurauksena FESCC (IFCC) voitukea kokousta ja mainostaa sitä muiden kokoustensa yhteydessä. Sitä kautta onmahdollista saada enemmän osallistujia myös pohjoismaiden ulkopuolelta. Alunperin on ollut myös tarkoitus koordinoida alueellisia ja Euroopan kokousta, jotteivatne sattuisi päällekkäin. Tämä ainakin tänä vuonna onnistui hyvin koska muita alankokouksia ei Euroopassa ollut samaan aikaan.
Hyvää syksyn jatkoa toivottaentoivottaa
Kari Pulkkipäätoimittaja
Hettichin uudessa Rotanta 460 -sentrifugissa on automaattisesti aukeava jalukittuva kansi. Saatavana joko vakio-ohjausyksiköllä varustettu malli, jossaon kolme ohjelmamuistipaikkaa tai S-ohjausyksiköllinen versio, johon voit tallentaa jopa 89 ohjelmaa. Laaja käyttöalue. Jäähdyttävässä mallissalämpötilan säätö -20 – +40 °C. Lisäksi runsas sovitevalikoimaputkille, pulloille tai levyille.
Valitse nyt luotettava ja tehokas sentrifugi Hettichin laajasta laatuvalikoimasta.
Kysy lisätietoja, puh. 010 429 2519, [email protected]
O R I O L A O Y P R O L A B , P L 8 , 0 2 1 0 1 E S P O O , P U H . 0 1 0 4 2 9 9 9 , F A K S I 0 1 0 4 2 9 2 0 8 0 , w w w . o r i o l a . f i t a i w w w . h e t t i c h l a b . c o m
Anna uusien Hettich-tuulien puhaltaa
näytteidenkäsittelyssä
45K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
Parin viime vuosikymmenen aikana mikroalbumiiniurianmäärittäminen on Suomessakin vakiinnuttanut asemansadiabetes-potilaiden hoidon seurannassa. Sen on todettu edel-tävän kliinistä proteiiniuriaa ja munuaisen toiminnanvajaustaja mikä parasta, tehokkailla hoitotoimenpiteillä voidaan lie-vä albumiinin erityksen nousu korjata ja samalla ehkäistä taiainakin siirtää pysyvän proteiiniurian ja munuaisvaurion al-kamista. Sittemmin on havaittu, että mikroalbumiiniuria onsydän-verisuonitautien riskitekijä ja se liittyy myös moniintulehdussairauksiin. Englantilainen kliininen biokemisti, toh-tori Peter Gosling on julkaissut viime vuosina useita kirjoituk-sia mikroalbumiiniurian käytöstä eri kliinisissä tiloissa ja tä-mä katsausartikkeli perustuukin suurelta osin hänen kirjoi-tuksiinsa ja mielipiteisiinsä.
Määritelmä, yksiköt ja fysiologia
Mikroalbumiiniurialla tarkoitetaan lievästi kohonnutta albu-miinieritystä, mikä ei vielä näy kvalitatiivisilla liuskakokeilla,joiden herkkyys yleensä on 200 – 300 mg/l. Suositeltavintapa on ilmaista albumiinin eritys µg/min:ssa ja määrittää al-bumiinipitoisuus tarkoin ajoitetusta, levonaikaisesta yövirt-sasta. Virtsan keräämiseen liittyy eräitä ongelmia, minkä ta-kia yhä enenevässä määrin on alettu suosia albumiinin mää-ritystä kertavirtsasta ja korjata virtsamäärän vaihtelusta johtu-vaa variaatiota määrittämällä samasta näytteestä myös kreati-niini ja ilmoittamalla tulos albumiini/kreatiniini-suhteena(Taulukko I ).
Mikroalbumiiniuria –merkki kapillaarien toimintahäiriöstä
Aimo Harmoinen
Tällöin oletetaan, että potilaan kreatiniinieritys on vakio,mikä ei todellisuudessa välttämättä pidä paikkaansa (1).
Voimakkaassa fyysisessä rasituksessa albumiinin eritys saat-taa nousta moninkertaiseksi normaaliin verrattuna. Myösasento vaikuttaa eritykseen – makuulla eritys on selvästi al-haisempi kuin pystyasennossa. Kohonnut verenpaine nostaaalbumiinin eritystä, mutta mikäli verenpaine on normaali,erityksen ja verenpaineen välinen korrelaatio on melko ole-maton. Erään tutkimuksen mukaan tupakoitsijoilla on jonkinverran korkeampi albumiinin eritys kuin tupakoimattomilla(2).
Mikroalbumiiniuria kroonisissa taudeissa
Diabeteksen ohella mikroalbumiiniuriaa esiintyy myös mui-den kroonisten tautien kuten sydämen vajaatoiminnan, hengi-tystiesairauksien, verenpainetaudin ja eräiden syöpätautienyhteydessä. Albumiinin eritys korreloi verenpaineen kohoa-miseen ja eritys laskee onnistuneen verenpainelääkityksenseurauksena. Jo 1970-luvulla osoitettiin, että sekä diabetes-että verenpainepotilailla mikroalbumiiniuria on yhteydessäradioaktiivisen albumiinin vuotoon verisuonten seinämienläpi (3). Lisääntynyt verisuonen endoteelin läpäisevyys mah-dollistaa LDL:n tunkeutumisen verisuonen seinämään, mitäpidetään keskeisenä vaiheena aterooman synnyssä. Tämäsaattaa selittää, miksi mikroalbumiiniurian on havaittu ole-van sydän-verisuonitautien riippumaton ennustetekijä sekädiabeetikoilla että ei-diabeettisillä potilailla.
Näytteen laatu Albumiinin pitoisuus Albumiinin eritys Albumiini/kreatiniinisuhdemg/l (17) µg/min (1) g/mol (1)
Ajoitettu yövirtsa 0.9 – 16.2 alle 6.8 (n) alle 1.3 (n)alle 8.0 (m) alle 0.6 (m)
Päivävirtsa 0.9 – 29.6 alle 20.9 (n) alle 2.7 (n)alle 14.4 (m) alle 1.2 (m)
n = naiset; m = miehet
Taulukko I.Virtsan albumiinierityksen viitearvoja
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 246
Ei-diabeetikoilla, joiden albumiinieritys on >20 µg/min onnelikertainen riski sairastua perifeerisiin verisuonitauteihinja kaksinkertainen riski saada sepelvaltimotauti (4). Laajassatutkimuksessa Metcalf työtovereineen (5) osoitti, että mikro-albumiiniuria korreloi positiivisesti verenpaineen, painoindek-sin, hypertriglyseridemian ja -kolesterolinemian sekä nega-tiivisesti HDL-pitoisuuden kanssa.
Heidän mielestään mikroalbumiiniurian ennustearvo sy-dän-verisuonitauteihin ja niistä johtuvaan kuolleisuuteen onvähintään yhtä hyvä ellei parempi kuin hyperlipidemian taiverenpaineen perusteella tehty ennuste. Mikroalbumiiniuriaaonkin ehdotettu yhdeksi kriteeriksi seulottaessa sydän-veri-suonitautien riskipotilaita (6). Sen arvoa seulontatutkimuksissaon myös epäilty, koska albumiinin erityksen lisääntyminenvoi johtua monista eri syistä (7).
Akuutit tilanteet
Mikroalbumiiniuriaa esiintyy monien akuuttien tulehdustenyhteydessä (Taulukko II). Sydäninfarktia seuraava albumiininerityksen lisääntyminen on suhteessa infarktin kokoon, sa-moin akuutin pankreatiitin, sepsiksen ja meningiitin yhtey-dessä erityksen nousu kuvastaa taudin vaikeusastetta (8-10).Suuriin leikkauksiin liittyy myös suurempi albumiinin eritys
Taulukko II.Tiloja, joihin liittyy ohimenevä mikroalbumiiniuria
Kuva 1. a) Vuorokaudessa munuaisten läpi kulkee verimäärä, joka sisältää 60 kg albumiinia. Vain 0.01% tästä albumiinimäärästäläpäisee munuaiskeräsen tyvikalvon joutuen ns. primaarivirtsaan. Primaarivirtsan sisältämästä albumiinista reabsorboidaantubuluksissa 99%. b) Koska tubulusten reabsorptio tapahtuu normaalistikin lähes maksimiteholla ei lisääntynyttä albumiinieritystäkyetä reabsorboimaan. Teoreettisesti 1%:n suodattumisen lisäys aiheuttaa albumiinin erityksen muuttumisen kymmenkertaiseksi elisaadaan tuhatkertainen vaste.
Tila Milloin albumiinin eritys kohonnut
Palovamma Alle tunnin kuluttuaAkuutti pankreatiitti Sairaalaan tuotaessaLeikkaus Puolen tunnin kuluttuaVamma Alle tunnin kuluttuaSydäninfarkti 1.5 – 24 tuntiaRaksitus-EKG Puolen tunnin kuluttuaBakteerimeningiitti Sairaalaan tuotaessaTulehduksellisetsuolistosairaudet Sairaalaan tuotaessa
kuin pieniin leikkauksiin. Erityksen nousu on lyhytaikainen,ellei tapaukseen liity komplikaatioita (11).
Havainto, että leikkauksen aiheuttama virtsan albumiininerityksen lisääntyminen ja kapillaarien seinämien läpi tapah-tuva albumiinikato (12) lisääntyivät samanaikaisesti, johtioletukseen, että munuaiskeräsen tyvikalvon läpi tapahtuvaalbumiinin eritys voisi kuvata muutoksia kaikkien verisuonienendoteelien permeabiliteetissa (13). Tätä hypoteesia tukevatmonet kliiniset sekä kokeelliset tutkimukset. Permeabiliteetinmuutos liittyy tulehdusvasteeseen, jota välittävät todennä-köisesti lukuisat välittäjäaineet (11). Vaste on huomattavastinopeampi kuin esimerkiksi CRP:n nousu, mikä esimerkiksisydäninfarktin yhteydessä saavuttaa maksiminsa vasta kol-men vuorokauden kuluttua (14).
Miksi mikroalbumiiniuria kuvaa niin herkästi verisuontenpermeabiliteettimuutoksia? Kuvassa 1 on kuvattu teoreettistatilannetta, jossa permeabiliteetti on lisääntynyt yhden pro-sentin. Näin pienen muutoksen osoittaminen plasmasta onanalyyttisesti vaikeaa, mutta lisääntynyt kapillaarivuoto voi-daan helposti todeta virtsasta.
Mikroalbumiiniurian mittaaminen
Vaikka mikroalbumiiniuria onkin herkkä verisuonen endotee-lin läpäisyn osoittaja, sen diagnostinen arvo on vaatimaton,sillä suonen seinämän läpäisevyys lisääntyy monissa eri ti-lanteissa. Sen sijaan määrittämällä albumiinin eritys virtsaanvoidaan arvioida taudin vaikeusastetta ja seurata taudin ete-nemistä.
Albumiinin ja veden vuotaminen kapillaarien seinämänläpi soluvälitilaan lisää kapillaarin ja solun välimatkaa vai-keuttaen mm. hapen kulkeutumista soluun. Esimerkiksi leik-kauksissa, joihin ei liity komplikaatioita, tilanne on lyhytai-kainen ja vaaraton. Interstitiaalinesteen määrä normalisoituumuutamassa tunnissa, kun verisuonen seinämän läpäisevyyspalautuu ennalleen. Mikäli kapillaarien vuoto on runsasta ja/tai se kestää kauan solujen hapensaanti vaikeutuu, mikä saat-taa johtaa elinten vakaviin toimintahäiriöihin (15). Esimer-kiksi elektiivisessä aorttakirurgiassa kohonnut virtsan albumii-nineritys neljä tuntia leikkauksen jälkeen ennakoi keuhkojenvajaatoimintaa vuorokauden kuluttua (16).
47K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
Yhteenveto
Mikroalbumiiniurian määrittäminen on yksikertainen tapaselvittää verisuonten seinämien läpäisevyyttä.
Paikallinen tai yleisempi tulehdusreaktio aiheuttaa nope-an virtsan albumiinin erittymisen lisääntymisen. Vaste onhuomattavasti nopeampi kuin monen yleisemmässä käytös-sä olevan tulehduksen merkkiaineen, mutta epäspesifisyyshaittaa sen diagnostista käyttöä. Eniten sitä käytetään diabetek-sen munuaiskomplikaatioiden seurannassa. Leikkauskompli-kaatioiden seurannassa sen käyttö ei ole ainakaan vielä va-kiintunut. Mikroalbumiiniurian on havaittu olevan sydän-verisuonitautien riskitekijä, sen käyttö seulontatutkimuksenaei ole kuitenkaan jostain syystä yleistynyt, vaikka se on tuskinepäspesifisempi kuin ns. herkkä-CRP, jonka käyttöä seulonta-tutkimuksena esitetään yleisesti.
Kirjallisuus
1) Kouri T, Harmoinen A, Laurila K & al. Reference intervalsfor the markers of proteinuria with a standardised bed-restcollection of urine. Clin Chem Lab Med 2001; 39: 418-25.2) Gosling P, Shearman CP, Beevers DG. Urinary albuminexcretion in smokers and non-smokers. In: Bianchi C, BocciV, Carone FA, Rabkin R, eds. Kidney, proteins and drugs.Contributions to Nephrology 1990; 83: 151-3.3) Parving HH, Jensen H, Mogensen CE & al. Increasedurinary albumin excretion rate in benign essential hyperten-sion. Lancet 1974 i: 1190-2.4) Yudkin JS, Forrest RD, Jackson JA. Microalbuminuria as apredictor of vascular disease in non-diabetic subjects. Lancetii: 530-3.5) Metcalf P, Baker J, Scott A et al. Albuminuria in people atleast 40 years old: effect of obesity, hypertension and hyper-lipidemia. Clin Chem 1992: 38: 1802-8.6) Haffner SM, Stein MB, Gruber KK et al. Microalbuminuria:
potential marker for increased cardiovascular risk factors innon-diabetic subjects? Arteriosclerosis 1990; 10: 727-31.7) Hartland A, Gosling P. Microalbuminuria: yet anothercardiovascular risk factor? Ann Clin Biochem 1999; 36: 700-3.8) Gosling P, Hughes EA, Reynolds TM et al. Microalbuminuriais an early response following acute myocardial infarction.Eur Heart J 1991; 12: 508-13.9) Shearman CP, Gosling P, Walker KJ. Is low level of protein-uria an early predictor of acute pancreatitis? J Clin Pathol1989; 42: 1132-5.10) Roine I. Microalbuminuria: an index of severity in child-hood meningitis. Pediatr Infect Dis J 1993; 12: 584-8.11) Gosling P. Microalbuminuria: a marker of systemic disease.Brit J Hosp Med 1995; 54: 285-90.12) Fleck A, Raines G, Hawker F et al. Increased vascularpermeability: a major cause of hypoalbuminemia in diseaseand injury. Lancet 1985; i: 781-3.13) Gosling P, Shearman CP, Gwynn BR et al. Microprotein-uria: response to operation. Br Med J 1988; 296: 3338-9.14) Pietilä K, Harmoinen A, Pöyhönen L et al Intravenoussteptokinase treatment and serum C-reactive protein in patientswith acute myocardial infarction. Br Heart J 1987; 58: 225-9.15) Zikria BA, Bascom JU. Mechanisms of multiple systemorgan failure. In Zikria BA, Oz MO, Carlson RW, eds. Reper-fusion Injuries and capillary leak syndrome. Futura PublishingCompany, New York. 1994; 443-9216) Smith CT, Cosling P, Sanghera K et al. Microproteinuriapredicts the severity of systemic effects of reperfusion injuryfollowing infrarenal aortic aneurysm surgery. Ann Vasc Surgery1994; 8:1-5.17) Watts GF, Morris RW, Khan K et al Urinary albumin excre-tion in healthy adult subjects: reference values and somefactors affecting their interpretations. Clin Chim Acta 1988;172: 191-8.
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 248
Tiivistelmä
Glukoosipitoisuus laskee verinäytteessä lähinnä solujen glyko-lyysin vaikutuksesta. Tämä lyhentää merkittävästi näytteensäilyvyyttä ja näytteenotossa tulisikin käyttää säilöntäaineita,mikäli määritystä ei voida tehdä välittömästi näytteenotonjälkeen. Laboratoriossamme siirryttiin käyttämään glukoosinmäärityksissä näytemuotona plasmaa kokoveren sijasta, jasitä varten tutkimme glukoosin säilyvyyttä neljässä eri näyt-teenottoputkessa. Näytteenottoputket olivat: Greinerin Va-cuette®:n FE Glucose tube (NaF/EDTA K3), MJA Glucose tu-be (Li-hepariini/jodoasetaatti) ja FX Glucose tube (NaF/K-oksalaatti) sekä Terumon Venoject FC-mixture putki (fluoridi-sitraatti). Verinäytteet otettiin viideltä vapaaehtoiselta henki-löltä. Näytteitä säilytettiin huoneenlämmössä ja analysoitiinheti näytteenoton jälkeen sekä 0.5, 1, 2, 6 ja 24 tunninkuluttua näytteenotosta. Säilytysajat valittiin siten, että voi-tiin tutkia näytteenoton ja analyysien välisen viiveen vaiku-tusta glukoosipitoisuuksiin sekä sairaalassa, terveyskeskuksis-sa että hajautetun näytteenoton piirissä. Näytteen säilyvyyttätestattiin sekä plasmana (sentrifugoitu näyte säilytettynä alku-peräisessä näytteenottoputkessa) että kokoverenä (näyte sent-rifugoitu juuri ennen analyysejä).
Kokoverenä säilytetyissä näytteissä havaitsimme selväneron FC-mixture putken ja muiden näytteenottoputkien välil-lä. FC-mixture putkessa glukoosipitoisuus säilyi vuorokau-den muuttumattomana, kun taas muissa putkissa glukoosi-pitoisuus laski jo 30 minuutin kuluttua noin 5 % ja lasku oli2 tunnin kohdalla noin 9 %. Sentrifugoiduissa näytteissä eisitä vastoin ollut eroja näytteenottoputkien välillä. Plasma-näytteiden glukoosipitoisuudet olivat muuttuneet vuorokau-dessa vain noin ± 1.5 %.
Yhteenvetona voidaankin sanoa, että glykolyysi estyi no-peimmin FC-mixture putkessa ja glukoosi säilyi tässä putkes-sa hyvin sekä plasmana että kokoverenä.
Johdanto
Glukoosin määrityksessä on viime aikoina siirrytty kokove-restä plasmanäytteisiin. Näytemuodon vaihdon yhteydessäon noussut esille kaksi tärkeää kysymystä: näytteen säilyvyysja viitearvojen muutokset. Solut käyttävät veressä olevaa glu-koosia vielä näytteenoton jälkeenkin, joten glykolyysi täytyyestää säilöntäaineella, jotta mittaustulos vastaisi potilaan ve-ren glukoosipitoisuutta näytteenottohetkellä. Käytettäessäkokoverta näytemateriaalina glykolyysi on estetty yleensäsaostamalla solut välittömästi näytteenoton jälkeen trikloori-etikkahapolla tai perkloorihapolla, joten varsinainen säilöntä-aine ei ole ollut tarpeen.
Normaaliveren glukoosipitoisuus laskee huoneenlämmössä
Sari Väisänen, Sakari Eskelinen, Toivo Halonen
Glukoosin säilyvyysnäytteenottoputkissa
glykolyysin vaikutuksesta 5-7% tunnissa. Leukosyytti- jatrombosyyttimäärät sekä punasolujen määrä ja ikä vaikutta-vat glykolyysin nopeuteen. Vähenemistä tapahtuu myös seeru-missa tai plasmassa. Jääkaappilämpötila hidastaa muutosta(1), mutta edes näytteen pakastaminen (-20°C) ei kokonaanlopeta glukoosin vähenemistä (2). Markkinoilla on useita säi-löntäainetta sisältäviä näytteenottoputkia glukoosin määrittä-mistä varten. Säilöntäaineena voidaan käyttää mm. natrium-fluoridia (NaF), natriumjodoasetaattia, kaliumoksalaattia,EDTA:ta tai erilaisia säilöntäaineiden yhdistelmiä. NaF onlaajalti käytetty säilöntäaine, jonka glykolyysiä estävä vaiku-tus perustuu siihen, että se inhiboi enolaasia ja pyruvaattiki-naasia. NaF ei ole kuitenkaan optimaalinen säilöntäaine,koska glykolyysi estyy kokonaan vasta 2-4 tunnin kuluttuanäytteenotosta (1,3,4). Glukoosipitoisuus laskee ensimmäi-sen tunnin kuluessa jo 5-10 % (1), joten tarvitaan NaF:a pa-rempi säilöntäaine veren tai plasman glukoosipitoisuudenluotettavaan analysointiin. Vuonna 1988 julkaistiin artikkelitehokkaasta glykolyysin estäjästä (4). Menetelmä perustuuveren pH:n laskuun sitraatilla välille 5.3-5.9, jolloin heksoki-naasi ja fosfofruktokinaasi eivät pysty enää toimimaan. Säi-löntäaineseoksen muina ainesosina käytettiin natriumfluoridiaja EDTA:ta. Glykolyysi estyy nopeasti, ja näytteen glukoosi-pitoisuuden väitetään säilyvän muuttumattomana pitkiä ai-koja jopa huoneenlämpötilassa.
Laboratoriossamme tutkittiin glukoosin säilyvyyttä erilai-sissa näytteenottoputkissa näytemuodon vaihdon yhteydes-sä. Säilytysajat valittiin siten, että voitiin tutkia näytteenotonja analyysien välisen viiveen vaikutusta glukoosipitoisuuksiinsekä sairaalassa tai terveyskeskuksissa että hajautetun näyt-teenoton piirissä.
Materiaalit ja menetelmät
Verinäytteet otettiin viideltä vapaaehtoiselta henkilöltä nel-jään putkityyppiin, jotka sisälsivät erilaisia säilöntäaineita:Putki 1: Vacuette® FE Glucose tube (Greiner Bio-One GmbH,Itävälta), jossa oli lisäaineena 1.5-3.0 mg natriumfluoridia ja1.2-2.0 mg EDTA K3 / 1 ml verta.Putki 2: Vacuette® MJA Glucose tube, jossa oli lisäaineena li-tiumhepariinia ja monojodoasetaattia.Putki 3: FX Glucose tube (Vacuette®), jossa oli lisäaineena1.5-3.0 mg natriumfluoridia ja 1.0-3.0 mg kaliumoksalaattia/ 1 ml verta.Putki 4: Fluoridi-sitraatti (FC-mixture, Venoject®, TerumoEurope, Leuven, Belgia).
Koejärjestelyt
Verinäytteet (6 kpl kutakin testattavaa putkea) otettiin viideltä
49K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
vapaaehtoiselta henkilöltä aamulla klo 8. Työssä haluttiin tut-kia glukoosin säilyvyyttä sekä kokoverenä että plasmana(näyte sentrifugoitu). Plasma eroteltiin sentrifugoimalla (Me-gafuge 3.0R, Heraeus Sepatech, Osterode, Saksa) 10 minuut-tia kierrosnopeudella 3100 rpm. Vertailunäyte sentrifugoitiinja analysoitiin välittömästi näytteenoton jälkeen ja loputnäytteet sentrifugoitiin 30 minuutin, 1, 2, 6 ja 24 tunnin ku-luttua näytteenotosta (glukoosin säilyvyyden tutkiminen koko-veressä eri inhibitioputkissa). Näytteiden glukoosipitoisuudetanalysoitiin heti sentrifugoinnin jälkeen. Vertailunäytteenglukoosipitoisuus mitattiin myös aina samaan aikaan kuin 30min, 1, 2, 6 ja 24 tunnin näytteiden pitoisuudet. Näytteitä säi-lytettiin huoneenlämmössä ja alkuperäisissä näytteenottoput-kissa myös sentrifugoinnin jälkeen.
Glukoosin määritys
Plasman glukoosipitoisuudet analysoitiin Konelab 60i -lait-teella (Konelab, Espoo, Suomi) heksokinaasimenetelmällä(Glucose, koodi 981304N, ThermoClinical Labsystems, Es-poo, Suomi). Sarjan sisäinen variaatio oli 2.0% ja sarjojen vä-linen variaatio 1.7% analysoitaessa viitealueella olevia plas-man glukoosipitoisuuksia.
Tulokset
Glukoosipitoisuudet eri näytteenottoputkissa on esitetty tau-lukoissa 1 (säilyvyys kokoverenä) ja 2 (säilyvyys plasmana).Glukoosipitoisuuksien prosentuaaliset muutokset eri näyt-teenottoputkissa on esitetty kuvissa 1 (säilytys kokoverenä) ja
Aika Näytteenottoputkih Putki 1 Putki 2 Putki 3 Putki 4
0 5.49 + 1.64 5.42 + 1.71 5.50 + 1.77 5.45 + 1.640.5 5.2 + 1.62 5.16 + 1.64 5.25 + 1.72 5.42 + 1.641 5.14 + 1.62 5.08 + 1.60 5.10 + 1.63 5.43 + 1.692 5.06 + 1.59 4.97 + 1.55 5.03 + 1.58 5.44 + 1.626 5.00 + 1.61 4.95 + 1.56 5.04 + 1.64 5.46 + 1.6124 5.00 + 1.54 4.74 + 1.50 5.06 + 1.57 5.42 + 1.58
Putki 1 = FE Sodium Fluoride/EDTA K3Putki 2 = Lithium Heparin/MonoiodoacetatePutki 3 = FX Sodium Fluoride/Potassium OxalatePutki 4 = Fluoridi-sitraatti (FC – Mixture)
Taulukko 1. Glukoosipitoisuuden säilyvyys (keskiarvo + SD, mmol/l, n=5) eri näytteenottoputkissa kokoverenä.
Taulukko 2. Glukoosipitoisuuden säilyvyys (keskiarvo + SD, mmol/l, n=5) eri näytteenottoputkissa sentrifugoinnin jälkeen plasmana.Näytteenottoputkien selitykset on annettu taulukossa 1.
Aika Näytteenottoputkih Putki 1 Putki 2 Putki 3 Putki 4
0 5.49 + 1.64 5.42 + 1.64 5.50 + 1.77 5.45 + 1.640.5 5.48 + 1.71 5.42 + 1.71 5.47 + 1.70 5.44 + 1.651 5.50 + 1.69 5.39 + 1.69 5.44 + 1.67 5.42 + 1.622 5.49 + 1.68 5.45 + 1.68 5.50 + 1.68 5.46 + 1.676 5.50 + 1.72 5.49 + 1.72 5.51 + 1.74 5.55 + 1.6924 5.41 + 1.67 5.51 + 1.67 5.44 + 1.72 5.47 + 1.68
2 (säilytys plasmana). Glukoosipitoisuus säilyi muuttumatto-mana kaikissa näytteenottoputkissa, kun näytettä säilytettiinplasmana. Glukoosipitoisuus säilyi muuttumattomana koko-veressä vain FC-mixture -putkessa. Muissa putkissa oli havait-tavissa glukoosipitoisuuden laskua 6 tuntiin asti. Tämän jäl-keen pitoisuuden lasku pysähtyi NaF/EDTA- ja NaF/kalium-oksalaatti -putkissa, mutta jatkui edelleen litiumhepariiniasisältävissä putkissa.
Tulosten tarkastelu ja johtopäätökset
Glukoosin säilyvyydessä eri näytteenottoputkissa havaittiineroja, kun näytteitä säilytettiin kokoverenä. Glukoosipitoisuu-det pysyivät muuttumattomina FC mixture -putkessa koko 24tunnin seurannan ajan. Muissa putkissa havaittiin noin 5 %pitoisuuden lasku jo puolen tunnin säilytyksen jälkeen jakuuden tunnin kuluttua saatiin jo keskimäärin 9 % matalampiatuloksia lähtötasoon verrattuna. Sentrifugoiduissa näytteissäei sen sijaan ollut eroja näyteputkien välillä, ja glukoosi säilyiplasmana hyvin kaikissa tutkituissa näytteenottoputkissa.
Vaikka verinäytteet tätä tutkimusta varten otettiin vain vii-deltä vapaaehtoiselta henkilöltä, glukoosipitoisuuksien suh-teelliset muutokset eri putkissa olivat hyvin samansuuruisiakaikilla koehenkilöillä. Vain yhden näytteen glukoosipitoisuusoli kohonnut, joten tuloksemme kuvastavat muutoksia lähin-nä viitealueen sisällä. Laajemmalla pitoisuusalueella (B-Gluk 2.8-16.4 mmol/l) tehdyssä tutkimuksessa ei havaittukliinisesti merkittäviä eroja 48 tunnin säilytyksen jälkeenhuoneenlämmössä tai jääkaappilämpötilassa (ero ± 0.1 mmol/l) (5). Meidän tutkimuksessamme näytteitä säilytettiin huo-neenlämmössä, joten lämpötilan vaikutusta glukoosin säily-
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 250
vyyteen ei testattu. Käyttökokemustemme perusteella näytteenotto ja käsitte-ly on tehtävä huolellisesti käytettäessä FC-mixture -putkea. Näyteputki onotettava täyteen ja sekoitettava huolellisesti heti näytteenoton jälkeen hemo-lyysin välttämiseksi.
Tutkimusten perusteella on selvää, että plasman glukoosin määritystä var-ten tarvitaan erillinen säilöntäainetta sisältävä näytteenottoputki. Näytteenot-tokustannusten hillitsemiseksi olisi houkuttelevaa käyttää esim. fluoridisit-raattiputkea myös muiden analyyttien määrittämiseen. Kirsti Mäkinen on an-siokkaasti tutkinut fluorisitraattiplasman käyttökelpoisuutta laajaan valikoi-
Kuva 2. Glukoosipitoisuuden muutos plasmanäytteissä. Muutokset on ilmoitettuprosentteina vertailunäytteeseen (0 h) verrattuna.
Kuva 1. Glukoosipitoisuuden muutos kokoverenä säilytetyissä näytteissä.Muutokset on ilmoitettu prosentteina vertailunäytteeseen (0 h) verrattuna.
maan kliiniskemiallisia, hematologisia javeriryhmäserologisia tutkimuksia ”laihanlai-sin” tuloksin (6). Näytteenottoputken lisä-aineet aiheuttavat solujen hajoamista, jahematologisista analyyseista vain punasolut,hemoglobiini ja MCH säilyivät jokseenkinmuuttumattomina. Näytteen pH:n muutosvaikuttaa useisiin analyyseihin ja EDTA si-too kalsiumia, joten näytemuodon soveltu-vuus kliiniskemiallisiin määrityksiin on erit-täin rajallinen ja kaikki määritysmenetelmätvaativat laboratorion oman testauksen. Kir-joittaja suositteleekin yhteenvedossaan, ettäsitraattifluoridiputkea käytettäisiin ensisijai-sesti vain glukoosinäytteiden ottoon.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että FCmixture -putki soveltuu hyvin glukoosinäyt-teiden ottamiseen myös sellaisissa olosuh-teissa, joissa näytteen sentrifugointi ja ana-lyysi viivästyvät.
Kiitokset
Kiitämme kliinisen kemian osaston henki-lökuntaa huolellisesti suoritetusta työstä säi-lyvyystutkimuksessa.
Kirjallisuus
1. Savolainen K, Viitala A, Puhakainen E,Väisänen M. Problems with the use of wholeblood as a sample material in novel directglucose analysers. Scand J Clin Lab Invest1990; 50:221-223.2. Clark ML, Humphreys SM, Frayn KN.Stability of plasma glucose during storage.Ann Clin Biochem 1990; 27: 373-377.3. Chan AYW, Swaminathan R, CockramCS. Effectiveness of sodium fluoride as apreservative of glucose in blood. Clin Chem1989; 35: 315-317.4. Uchida K, Matuse R, Toyota E, Okuda S,Tomita S. A new method of inhibitingglycolysis in blood samples. Clin Chim Acta1988; 172: 101-108.5. Mäkinen K. Kokemuksia uudesta glyko-lyysin estäjästä veren/plasman glukoosimää-rityksessä. Kliin Lab 1992; 9: 85-88.6. Mäkinen K. Sitraattifluoridi-inhibiittori-näytteen soveltuvuus muuhun kuin glukoo-sin määrittämiseen. Kliin Lab 1992; 9: 124-128.
SARI VÄISÄNEN,SAKARI ESKELINEN,TOIVO HALONENKuopion yliopistollinen sairaalaKliinisen kemian osastoPL 177770211 [email protected]
51K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
Laivakokous
SKKY:n perinteinen Laivakokous suun-tautuu tänä vuonna 27 - 28.11. Tallin-naan. Aiheena on Onko DNA muutakinkuin operaattori (ohjelma liitteenä).
Luennot ja yöpyminen aamiaisineenhotelli Radisson SAS:ssa. Matkan hinta290 € yhden hengen huoneessa, 260 €kahden hengen huoneessa. Hintaan si-sältyy lounaat molempina päivinä ja il-lallinen. Lisäksi kuljetukset Tallinnassasatamasta hotelliin ja takaisin. Matkallevoimassaoleva passi mukaan.
Menomatka: Nordic Jet Line27.11. 10:05 – 11:45Paluumatka: Tallink Autoexpress28.11 15:05 – 16:45
Matkalle ilmoittautuminen Marke Ruo-nakankaalle Kuopion matkatoimistoon(puh 017-5505 301, fax 017-5505 502tai email [email protected])1.11.2002 mennessä. Ilmoittakaa eri-koisruokavaliotoiveenne ja syntymäai-kanne ilmoittautumisen yhteydessä.
Sääntömääräinensyyskokous
SKKY:n syyskokous pidetään keskiviik-kona 27.11.2002 klo 8:30 HelsingissäScandic Hotelli Grand Marinassa.Esityslista:1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja jasihteeri2. Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa3. Hyväksytään johtokunnan laatimatoimintasuunnitelma ja talousarvio4. Päätetään jäsenmaksun suuruudesta5. Valitaan johtokunnan puheenjohtajaja muut jäsenet sekä määrätään valituis-ta jäsenistä varapuheenjohtaja, sihteerija rahastonhoitaja6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja yksivaratilintarkastaja
7. Käsitellään muut johtokunnan ja jä-senten esittämät asiat
SJCLI
Scandinavian Journal of Clinical Labora-tory Investigation lehdestä peritään ensivuoden alusta toimitusmaksua 20 €.Maksun on voinut/voi maksaa tämänvuoden jäsenmaksun yhteydessä.
SKKY:n eläkkeellä olevat jäsenet, jot-ka ovat vapautettuja jäsenmaksusta, voi-vat maksaa 20 € yhdistyksen tilille Sam-po 800018-1273179, mikäli haluavatlehden edelleen kotiosoitteeseensa.
Uusia jäseniä
SKKY:n johtokunta on hyväksynyt yh-distyksen jäseneksi Leena Tervon, Britt-Marie Loon ja Maria Kunnarin.
Syysterveisinsihteeri JAANA IKONEN-TOIVANEN
KLIININEN KEMIANERIKOISLÄÄKÄRITENTTI 6.9.2002
1. Monet laboratoriot ovat siirtyneet käyttämään näytteinä pääsääntöisesti plasmaa seeruminasemesta. Miksi? Tarkastele asiaa sekä teoreettiselta kannalta että mainiten esimerkkejä erilaboratoriokokeista. Onko sellaisia määrityksiä, joiden analyyseissä täytyy käyttää joko seerumiatai plasmaa?2. Onkoottinen paine3. Anemiapotilaan laboratoriotutkimukset4. Miten antikoagulanttihoitoa saavan potilaan laboratorioseuranta tulisi järjestää?Pohdi eri vaihtoehtoja potilaan, hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnan, laadunhallinnanja kustannusten kannalta.5. Huumausainemääritykset, keskeiset menetelmät ja niiden käyttökelpoisuus eri tarkoituksiin.6. Mitä tarkoittaa se, että tietty laboratorio tai sen laboratoriokoe on akkreditoitu. Kaikkiamenetelmiä ei voi kuitenkaan akkreditoida. Miksi? Mitä kliinistä haittaa aiheutuu siitä,että tietty laboratoriokoe ei ole akkreditoitu? Mitä laboratoriolta edellytetään, jos sehaluaa sisällyttää näytteenoton akkreditoinnin piiriin?
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 252
SKKY:n syysristeily ja koulutuspäivätTallinnassa 27-28.11.2002
Luennot Radisson SAS hotellissa Tallinnassa
ALUSTAVA OHJELMA
Keskiviikko 27. 11.
12.15–13.00 Lounas13.00–13.10 Koulutuspäivien avaus, Päivi Laitinen
Onko DNA muutakin kuin operaattori, pj. Arto Orpana
13.10–13.40 Geenitestit: Perusmenetelmät ja diagnostisten testien tulevaisuus,Arto Orpana
13.40–14.10 Mitä DNA-testit antavat kliinikolle. Esimerkkinä laktoosi-intoleranssi,Irma Järvelä
14.10–14.40 Tuumorissa tapahtuvat nukleiinihappomuutokset ja niiden merkitys,Outi Monni
14.40–15.30 Kahvitauko15.30–16.00 Perinnölliset syöpäalttiudet,
Kristiina Aittomäki16.00–16.30 Current trends in Clinical Laboratories of Estonia,
Mehis Bakhoff16.30–17.00 Peptidit diagnostiikassa,
Jari Leinonen17.00– Firmojen tietoiskuja20.00– Illallinen ja illanvietto Vanhassa kaupungissa
Torstai 28. 11.
Ajankohtaista kliinistä kemiaa, pj Kari Pulkki
9.00–9.30 Uutta hyytymistesteistä,Ulla Wartiovaara-Kautto
9.30–10.00 Hyytymishäiriöt - laboratoriotulosten bedsidetulkintaa,Riitta Lassila
10.00–10.30 Lapsen hypoglykemia ja sen merkitys,Liisa Rovamo
10.30–11.15 Kahvitauko11.15–11.45 Suositus vieritesteistä,
Teddy Weber11.45–12.15 Rintakivun ja sydämenvajaatoiminnan uudet merkkiaineet,
Kari Pulkki12.15–12.45 Mitä DNA-testin tulos merkitsee? Esimerkkinä hemokromatoosi,
Seppo Parkkila12.45–12.50 Koulutuspäivien päätös,
Päivi Laitinen13.00 –14.00 Lounas
53K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 2
15th IFCC-FESCC European Congress of ClinicalChemistry and Laboratory Medicine
22nd National Congress of the Spanish Society of ClinicalBiochemistry and Molecular Pathology
- Barcelona 2003-
Catalonia Palace of Congresses1 - 5 June 2003
www.bcn2003.org
International Federation of Clinical Chemistryand Laboratory Medicine
Forum of European Societies of Clinical Chemistryand Laboratory Medicine
Spanish Society of Clinical Biochemistryand Molecular Pathology
EMMEZETA CONGRESSI:Via C.Farini 81 20159 Milano (Italy)
Phone: +39 02 69006444 - Fax: +39 02 6686699e-mail:[email protected]
SCIENTIFIC SECRETARIAT: Dr. J.Queraltó - SEQC - Padilla 323 - 325despacho 68, 08025 Barcelona Phone: +34 93 4462670 - Fax: +34 93 4462672
E-mail: [email protected]
ORGANISING SECRETARIAT
EUROMEDLAB
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 254
ISLANNIN KONGRESSI
Professori Gabor Kovacs sinisessä laguunissa.
Kuvat Leifur Franzsonin kansiosta
ABBOTT
MOREMORE
MORE
SPEED,
INTELLIGENCE,
FLEXIBILITY.
AEROSET-kliinisen kemian analysaattori.
K L I I N • L A B 3 - 4 / 2 0 0 256
Kongressikalenteri
Koulutus- ja kongressikalenterin ylläpi-dosta vastaa dosentti Kari Savolainen(Kuopion yliopistollinen sairaala, Kliini-sen kemian osasto, FIN-70211 Kuopio,puh. 017-173176, fax 017-173179, e-mail: [email protected]). Tiedot uu-sista kongresseista ja koulutustilaisuuk-sista ovat tervetulleita. Kongressitiedonyhteydessä on maininta, jos ryhmämatkaon järjestetty. Kalenteriin viety uusi kong-ressitieto on varustettu päivämäärän jäl-keen olevalla merkinnällä *. Kalenterion saatavana myös elektronisessa muo-dossa www-dokumenttina osoitteessa:http://personal.inet.fi/private/ilkka.penttila.
2002
12.11.-14.11.KEMIA 2002, Kliinisen kemian ohjel-ma: NÄYTTEENOTTO JA PREANALYTIIKKA, Hel-sinki; lisätietoja e-mail; [email protected], http://www.kemianseura.fi
20.11.-23.11.Medica 2002, Düsseldorf, Germany;http://mdna.iconvention.com/medi-ca2002
27.11.-28.11.SKKY:n syyskoulutuspäivät: Onko DNAmuutakin kuin operaattori - kliinisenbiokemian perusteita, Tallinna; lisätie-toja e-mail: [email protected]
27.11.-29.11.Läkaresällskapets Riksstämma, Svens-ka Mässan, Göteborg, Sweden; infor-mation: Bodil Olander,fax: +46,753,0283,e-mail: [email protected]
6.12.-10.12.44th Annual Meeting of the AmericanSociety of Hematology, Philadelphia,PA, USA; fax: +1,202,8571164,e-mail: [email protected],http://www.hematology.org
2003
31.1. *Møde nr. 373 i Dansk Selskab for KliniskBiokemi: Emne: Myelomatose: M-kom-ponent og nye diagnostike og prognosti-ke markører, Frederiksberg Hospital;e-mail: [email protected]
13.2.-15.2. *Laaduntarkkailupäivät ja Näyttely, Hel-
sinki; tiedustelut Aino Siukola,tel: +358,9,8566 8242
17.3.-18.3. *Quality in the spotlight Conference atthe Elzenveld in Antwerp with focus on2a CE label for Medical LaboratoryServices, Antwerp, Belgium; e-mail:jean-claude.l [email protected],www.qualityspotlight.com
19.3.-22.3.Second International Symposium onPPARs: From Basic Science to ClinicalApplications, Florence, Italy;e-mail: [email protected]
10.4.-13.4.37th Annual Meeting of the EuropeanSociety for Clinical Investigation ThePathopysiology of Diseases: from benchto bedside, Verona, It aly;e-mail: [email protected]
26.4.-30.4.6th European Congress of Endocrinology,Lyon, France;e-mail: [email protected],http://www.endocrinology2003.com
6.5.-8.5. *Vårmöte för SFKK, SSKF, SKKLF och IBL,Jönköping, Sweden; information: Hå-kan Ossowicki, tel: +46,36,321000
30.5.-31.5. *IFCC/Beckman Coulter European Confe-rence: Biological and Cellular Appli-cations of Proteins in Medical Labora-tory, From Laboratory Testing to ClinicalOutcome, Barcelona, Spain;e-mail: [email protected]
1.6.-5.6.EUROMEDLAB Barcelona 2003, Bar-celona, Spain; e-mail:[email protected],http://www.bcn2003.org
5.6.-6.6. *XVII Helsinki University Congress ofDrug Research, Helsinki, Finland; e-mail: [email protected],[email protected]/drugres
10.6.-12.6. *Epidemiology and prognostic signifi-cance of asymptomatic atherosclerosis,The ”Men born 1914” study in retros-pect, Univ. Of Lund, Malmö, Sweden;www.smi.mas.lu.se/1914
24.6.-27.6. *First World Congress on InformationTechnology in Environmental Enginee-ring ITEE 2003, Technical Univ. ofGdansk, Poland; www.icsc-naiso.org/conferences/itee2003/index.html
4.7.-8.7.Special FEBS 2003 Meeting on SignalTransduction, Brussels, Belgium; ICEO– International Congress
fax: +32,2,7795960,e-mail: [email protected],http://www.febs-signal.be
12.7.-18.7.19th Congress of the International So-ciety on Thrombosis and Haemostasis(ISTH) & 49th Annual Meeting of theScientific and Standardization Commit-tee, Birmingham, UK
20.7.-24.7.55th National Meeting of the AmericanAssociation of Clinical Chemistry(AACC), Philadelphia, PA, USA; AACCCustomer Service,fax: +1,202,8334576,e-mail: [email protected],http://www.aacc.org
20.7.-24.7.XIX International Congress on Bioc-hemistry and Molecular Biology, Toron-to, Canada; e-mail: [email protected],http://www.nrc.ca/confserv/iubmb2003
3.8.-8.8. *12th world Conference on Tobacco orHealth Global Action for Tobacco FreeFuture, Helsinki, Finland; information:CongCreator Ltd.,fax: +358,9,45421930,http://www.wctoh2003.org
24.8.-29.8.The 18th International Diabetes Federa-tion (IDF) Congress, Paris, France;e-mail: [email protected]
28.9.-31.9.EUROTOX 2002 Congress, Florence,Italy; e-mail: [email protected], http://www.eurotox.com
28.9.-2.10.XIIIth International Symposium on Athe-rosclerosis, Kyoto, Japan; ; IAS,tel: +39,02,29061879,fax: +39,02,29063581,e-mail: [email protected]
23.10.-25.10 *6. Danske kongres i Klinisk Biokemi2003, Holmen, Kobenhagen, Denmark;[email protected]
2004
1.9.-4.9.International Society of EndocrinologyCongress 2004, Lisbon, Portugal; ISE,tel: +44,20,76064012,fax: +44,20,77964676
21.4.-24.4.5th International Symposium on Wo-men’s Health and Menopause – NewStrategies-Improved Quality of Life, Flo-rence, Italy;e-mail: [email protected]
Tehokkaat Sysmex-analysaattorit– Fluoresenssivirtaussytometriaa hematologiaan ja virtsanpartikkelilaskentaan
Kysy lisätietoja, puh. 010 429 2520, [email protected] tai puh. 010 428 6215, [email protected]
O R I O L A O Y P R O L A B , P L 8 , 0 2 1 0 1 E S P O O , P U H E L I N 0 1 0 4 2 9 9 9 , F A K S I 0 1 0 4 2 9 2 0 8 0 , w w w . o r i o l a . f i
XE-2100 hematologian analysaattori• analysoi 150 näytettä tunnissa• laskee tumalliset punasolut ja epäkypsät granulosyytit• laskee retikulosyytit ja niiden kypsyysindeksit
Sysmex UF-50 ja UF-100-virtsanpartikkelilaskimet• UF-50 mittaa 50 näytettä tunnissa ja UF-100 mittaa 100 näytettä tunnissa• laskevat valko- ja punasolut, lieriöt, epiteelit ja bakteerit
