Embed Size (px)
Citation preview
SiSällyS5 6810
14182022
Pääkirjoitus Puhiksen pallilta
Kiltakummi kertoo ViRHE
Ikävä isäntä
Keksintöjä
Making-ofUlkoexcu 2013
Päätoimittaja
Antti [email protected]
Ulkoasu & taitto
Antti Surma-ahoAntti Korhonen
Toimitus
Jaakko RauhalaPentti HäkkinenOlli RinnevalliRami El GeneidyEnna RaneJoni SimonenTommi Lintilä
Kansikuva
Markus Markkanen
Kuvat
Antti Surma-ahoMarkus MarkkanenJoni SimonenUlkoexcuilijat
Kuvitus
Laura Euro
Henkisenä ja fyysisenä tukena
Painopaikka ja painosmäärä
Picaset Oy 180 kpl, 18.12.2013
Aamujunan kaunottarelleKiinni jäin kuin koukku, kun oli kikkujouluista paettu. Viime hetken kielimoukku oli pikkutunneilla jaettu.
Mielessani sut tassa jo kertaalleen kalusin. Kun bussissa viel liikkuvassa, sua niin halusin.
Lemmenpesään Otarantaan hellästi sut johdatin. ”Vaatteet pois” yks kantaan, pian alasti me kohdattiin.
Voi sitä tunteen huumaa! Myötäillä sain sun uhkeaa uumaa. Niin hurjasti sua hivelin, että tulin sijoiltaan mennein lonkkanivelin.
Koko joulun makaan sängyssäin mä. Ei näillä jaloilla voi enää kävellä. Lisäks adheesio teki selvän mun karvoista, mutta oli tää kaikki vaivan arvoista.
Näin muistelen sinua, elämäni rakkaus.
Nim. Mällitoti KO
NE
INS
INÖ
ÖR
IKIL
LAN
LE
HT
I Kiitti!
K iitos toimitus, kiitos lukijat, kiitos kaikki! Tänä vuonna teh-tiin parempaa kiltalehteä kuin koskaan ja nyt uusi päätoi-mittaja on jo lähtötelineissään, valmiina vielä kauniimpien julkaisujen luomiseen. Kaikki tämän ”kuolevan” mediafor-
maatin parissa vietetty aika on selvästi kehittänyt koko toimitusta – vertaapa vaikka tammikuun Moottoriextraa äskettäin ilmestyneeseen. Kurvikkaita hetkiä pikkujoulunumeron parissa!
Antti
4 5
6
Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin.
Tarjoamme sinulle monipuolisia mahdolli-suuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!
Oppia ikä kaikki. Menestystä opintoihin!fortum.fi/urapolku
Kestäviä työuria energisille ihmisille
Etsimme kannattavia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvumahdollisuuksia hiilidioksidittomassa sähköntuotannossa. Analysoimme markkinoita ja teknologioita, laadimme toimintasuunnitelmia, strategioita ja investointiesityksiä. Parasta tässä ovat haasteelliset tehtävät, taitavat työkaverit ja tekemisen meininki.
Joonas Rauramo, Business Development Manager Power-divisioonaloppukertaus
V uosi on vihdoin kääntynyt voi-ton puolelle, kun enää muutama
tentti vaivaa mieltä ja joulu-pukki on kohta ovella. Täs-sä vaiheessa kiltavuotta ha-luaisinkin hetken tarkastella mennyttä, ja hieman jo poh-diskellen tulevaa. Kyseessä-hän on henkilökohtaisesti ollut minulle ainutlaatuinen vuosi, joten suonette minul-le anteeksi tavallista tylsem-mät lärinäni.
Keväällä jaettiin kor-keakouluun tulevat fuksit uudella tavalla kiltoihin, ra-kennusalaa on alettu kosiske-lemaan ja saivatpa kevään fuk-
sit jälleen tuliterän tupsun pää-hänsä. Tällä hetkellä moista muutosta ei tunnu enää oikein
muistavan, niin sulassa sovussa ja yhteisymmärryksessä kiltojen
välillä on toimittu. Rakennusala on osoittautunut kiinnostavaksi uutuudek-
si killan arjessa ja heidänkin päässään on muutos otettu hyvin vastaan.
Kansainvälisiä suhteita on kehi-telty, norjalaisia on näkynyt Niemessä use-amminkin ja onpa ruotsalaisiltakin saatu sähköposteihin vastauksia. Ehkä tässä on, jälleen kerran, uusien pohjoismaisten yh-teistyökuvioiden alkua. Aallon strategiaan
tällainen toiminta sopii tietysti kuin tup-su teekkarille. Samalla on lähennytty muita suomalaisia konekiltoja ja kehitelty yhteisiä leikkejä. Uuden Wirsun pitäisi tupsahtaa al-kuvuodesta, siitä iso kiitos Tampereelle.
Kilta täyttää 100 vuotta kevääl-lä 2015, ja tätä työtä on jo ehditty teke-mään paljon. Yhteistyökumppaneita etsi-tään mahdollistamaan juhlavuotta ja suun-nitelmat etenevät jatkuvasti. 100 vuotta on niin iso asia, ettei sitä itsekään käsitä. Juhla-vuoteen voit sinäkin vaikuttaa, sillä juhla on meidän kaikkien yhteinen.
Henkilökohtaisesti en vaihtaisi päivääkään pois, toisaalta enpä niitä enem-pää kaipaakaan. Kiltatoiminta on ollut ja tu-lee olemaan jatkossakin aivan huikeaa toi-mintaa, joka on antanut minulle uskomat-toman paljon. On ilo nähdä, että kiltaamme saadaan jatkuvasti myös uusia aktiiveja op-pimaan ja kehittämään toimintaamme.
Vuoden alussa minulla oli tavoit-teena, että oppisin henkilökohtaisesti pal-jon ja killan parissa toimivat henkilöt koki-sivat oppineensa paljon. Uskon, että tähän tavoitteeseen on päästy ja jokainen on saa-nut kokea asioita, joita tuskin muuten olisi päässyt tekemään. Kiltatoiminta on kuiten-kin varsin ainutlaatuista. Pidetään jatkossa-kin killan värit esillä ja tekemisen meininki korkealla!
Jaakko
Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin.
Tarjoamme sinulle monipuolisia mahdolli-suuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!
Oppia ikä kaikki. Menestystä opintoihin!fortum.fi/urapolku
Kestäviä työuria energisille ihmisille
Etsimme kannattavia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvumahdollisuuksia hiilidioksidittomassa sähköntuotannossa. Analysoimme markkinoita ja teknologioita, laadimme toimintasuunnitelmia, strategioita ja investointiesityksiä. Parasta tässä ovat haasteelliset tehtävät, taitavat työkaverit ja tekemisen meininki.
Joonas Rauramo, Business Development Manager Power-divisioona
Fortum tutkii kaiken aikaa, miten energiaa voidaan tuottaa ja käyttää entistä tehokkaammin ja puhtaammin – kestävää kehitystä edistäen. Näin energiamme edesauttaa niin nykyisten kuin tulevien sukupolvien elämää. Jos löydät itsestäsi samaa energiaa, tervetuloa töihin.
Tarjoamme sinulle monipuolisia mahdolli-suuksia kasvaa, kehittyä ja mennä eteenpäin omalla urallasi. Luodaan yhdessä uuden sukupolven energiaa!
Oppia ikä kaikki. Menestystä opintoihin!fortum.fi/urapolku
Kestäviä työuria energisille ihmisille
Etsimme kannattavia ja kestävän kehityksen mukaisia kasvumahdollisuuksia hiilidioksidittomassa sähköntuotannossa. Analysoimme markkinoita ja teknologioita, laadimme toimintasuunnitelmia, strategioita ja investointiesityksiä. Parasta tässä ovat haasteelliset tehtävät, taitavat työkaverit ja tekemisen meininki.
Joonas Rauramo, Business Development Manager Power-divisioona
98
Vuoden päättyessä
V uosien aikana olen kadehtinut Teitä ko-nekiltalaisia. En si-loisten poskienne tai
sointuvan laulunäänenne takia. En bileittenne johdosta, kos-ka Killan juhliin olen aina ollut
tervetullut. Vaan siksi, että koh-taatte opiskelussa koko ajan uu-
sia haasteita. Pääsette jatkuvasti testaamaan kykynne havaita pää-
linjat laajasta tenttimateriaalista. Laajin koetus on diplomityö. Sen
ei ole tarkoituskaan olla helppo. Juuri tämän prässin takia
minä kadehdin d-työnsä alkavaa ko-neteekkaria. Al-kaa henkisen kas-vun paikka, kun työn aihepiiri on samea ja avain-kysymykset hau-tautuneet kuinka syvälle. Työnsä valmiiksi saanut-ta odottaa upea
palkitseva tunne. Nyt en enää
Teitä kadehdi. Joudutte tekemään
pitkävaikutteisia valintoja ja päätöksiä ka-oottisessa maailmassa. Vaatii sisua kehit-tää itseään ja maailmaa, kun vaihtoehtoises-ti voisi lorvehtia netissä ja delegoida etene-misen kellon viisareille.
Kaikkialla näkyy merkkejä sellaisesta maailmasta, jossa määrä aina korvaa laadun. Se pelottaa minua. Tuttavani on lehtori am-mattikorkeakoulussa ja sai pöyristyttävän ohjeen ’AMK- opinnäytetyön tavoitelaa-juus on 40 sivua. Ohjaajia pyydetään otta-maan tämä huomioon läpäisyn tehostami-seksi ja AMK:n taloudellisen aseman tur-vaamiseksi.’ Tuttavani sai nuhteet omien ja opiskelijan voimien tuhlauksesta, kun työn pituus oli 63 sivua. Hän ja opiskelija olivat tempautuneet työn haasteisiin. Looginen ja selkeä dokumentointi oli molemmille itses-täänselvyys. Kummankaan mieleen ei juo-lahtanut, että sivuja mitataan, kun aivotyötä ei kyetä mittaamaan. Kunpa tällainen rutto ei leviäisi Aaltoon.
Nostalgian merkeissä kopioin oheen tekstini Kolehtin numerosta vuodelta 1998.
Uuden vuoden koittaessa muista olla lupaamatta liikoja.
Pentti ’Häksä’ Häkkinen kummisetä
1110
luravintoloista puhumattakaan, sijaitsivat välittömässä läheisyydessämme. Lokakuu, t-paitakeli, ah!
Englanninkielen taito joutui alusta al-kaen koetukselle: hostellin vastaanotto-
henkilökunnan näkemyserot siitä, tulisiko excuisännän olla paikalla kaikkien ryhmän jäsenten saapuessa, erosivat huomattavas-ti. Onneksi yhteisymmärrykseen päästiin ja itsekin vapauduin puuhastelemaan, krhm, kouluprojektien pariin. Myöskin ranskan-
Huhtikuu, 2013Ulkoexcursio. Melkoinen urakka lankeaa nyt yhden miehen harteille, mutta hattu-temppu reissujen suhteen olisi tehtävä, ol-
tiinhan edellisvuosina piipahdettu jo Sak-sassa ja Italiassa. Mihin seuraavaksi?
Eipä siinä, totesin. Pikaisen arvion jäl-keen kunnianhimoni sai ylivallan: miksi
tyytyä yhteen? Sveitsi ja Itä-Ranska tarjo-aisivat sekä mielenkiintoisia yrityksiä, että eurooppalaista (ruoka- ja viini-)kulttuuria parhaimmillaan, puhumattakaan alppimai-semista! Toinen vaihtoehto, Britannia, sai-si nyt jäädä tulevaisuuteen. Siellähän lähin-nä sataa.
Toukokuu, 2013Taivuttelin oikeaksi kädekseni virassa ole-van teollisuussihteerin: sekä kartoittamaan majapaikkoja että pitämään 31-päinen reis-suporukka, mukaanlukien allekirjoittanut, ruodussa. Myös wanhat tekijämiehet olivat tärkeänä tukena ja turvana matkan suunnit-telun alkuvaiheissa.
Kesällä vietettiin talkoita Planmecal-la Herttoniemessä, sisältäen kokoonpa-
nonäpräystä ja rehellisempiä muuttohom-mia. Ahkerimmat saivat kuitattua koko reis-sunsa.
Torstai 3.10.Huomattavan harvoin ulkomailla asioinut-ta excuisäntää kuumottaa lentoa edeltävänä päivänä. Varmistusta varmistuksen perään, katastrofiskenaariot lyhentävät yöunet alle pariin tuntiin.
Viikonloppu Genevessä 4.10.-7.10.Geneveen jokainen saapui parhaaksi kat-somanaan ajankohtana, majapaikan olles-sa kaikille kuitenkin sama. Geneve Youth Hostel oli opiskelijaporukalle tyypillinen valinta: huokeasta hinnasta huolimatta kes-kusta ja sen lukuisat nähtävyydet, anniske-
Katastrofi-skenaariotlyhensivätyöunia’’ Lokakuu,
t-paitakeli, ah!’’
Teksti: Olli RinnevalliKuvat: Excuilijat
kielisten suhtautuminen englanniksi asi-oiviin turisteihin tuli välittömästi selväksi, mutta yhteinen sävel löytyi sekä ruoka- että juomapaikoissa.
Ensimmäinen päivä, ma 7.10.Tunnelma oli hieman jännittynyt ja toi-veikas odotellessamme, minkä tyyppisellä kalustolla kilpailutuksessa suurella margi-naalilla edullisimmaksi osoittautunut bus-sifirma karauttaisi hostellimme pihaan. Vii-meinkin bongasimme oman kulkineemme, karvalakkimallia, slovenialaisella kuljetta-jalla. Kuskimme, herra Sedlar, osoittautui-kin matkan edetessä hyvinkin leppoisaksi kaveriksi... pakolliset excuperinteet kuten avainsanakilpailut, vitsit ja yhteislaulu eivät hetkauttaneetkaan tätä kokenutta herraa.
Ensimmäinen stoppimme ei ollut ai-van koneinsinöörin alaa, mutta täytyyhän Cernissä käydä kun sinne suunnalle sat-tuu. Isänniksemme saimme kokonaisen köörin suomalaisia! Itse visiitti venyi lähes-tulkoon viisituntiseksi, ja kaikki hiukkasfy-siikasta kiinnostuneet (?) saivat tiedonnäl-käänsä täytettä. Mutta mikä tärkeintä, jut-tu ei loppunut missään vaiheessa kesken vaan jatkoimme matkaa leppoisissa mer-keissä, vuoristomaisemia ihaillen, Ranskan rajan yli Lyoniin. Matkalta pokattiin evääk-si mukaan, ehkä hieman kliseisesti, paton-kia ja viiniä.
Toinen päivä, ti 8.10.Lyon on hieno kaupunki! Vietimme väli-päivää tutustuen kulttuuriin. Hostelleissa
UlKoxq
1312
oli suorastaan romanttinen tunnelma, ni-mittäin ennakkotiedoista poiketen mones-sa huoneessa oli neljän sinkkupunkan sijas-
ta parisänky ja lisäksi pari yksittäistä sänkyä. Kuten on sanomattakin selvää, tämä edisti yhtenäisyyden tunnetta yhden jos toisen-kin matkaajan välillä.
Kolmas päivä, ke 9.10.Autopäivä! Ulkoexcuille tyypillisesti
olisi katsastettava paikalliset kulkinetehtaat, ensimmäisenä vuorossa Renault Truck-sin raskaampi kalusto. Kuumotusta ei tar-vinnut odottaa pitkään: aikatauluun jätet-ty kolmen vartin pelivara hukkui näppärästi Lyonin aamuruuhkaan. Kolarin aiheutta-ma akuutti tukkeuma alkuperäisellä reitil-lä pakotti tekemään radikaalin manööve-rin ja nakkaamaan bussin takaisin tulosuun-taan. Minuuttiaikataulu oli tosiasia, ja kuin ihmeen kaupalla ehdimme Rellulle ajoissa. Suomen lippu oli vedetty tehtaan salkoon ja meininki oli muutenkin kuin valtiovierai-lulla. Tämän ranskalaiset osaavat!
Seuraavaksi nokka kohti pohjoista. Pit-kä siirtymä Peugeot-Citroenin pesäpaik-
kaa kohti uuvutti aikaisin heränneet mat-kustajamme: parhaimmillaan lähes koko poppoo veteli hirsiä. Pösöllä odotti toinen yllätys: englanninkielinen vierailuisäntäm-me olikin jäänyt pöpön takia kotiin. Näyt-ti siltä, että vierailusta tulisi maailmanluo-kan fiasko, kuumotti jälleen. Seurueestam-me löytyi kuitenkin, luojan kiitos, ranskaa handlaava Mikko, joka tulkkasi tehdaskier-rokset molemmille ryhmille. Tutustuimme myös Peugeotin museoon ja lopettelim-me neljän (!) ruokalajin illalliseen tarjoili-joineen päivineen. Pösön piikkiin, tottakai!
Neljäs päivä, to 10.10.Aamulla heräiltiin erehdyttävästi ruot-
sinlaivaa muistuttavasta majapaikasta, vas-taavassa olotilassa. Maailman suurimpiin
Onneksi Mikko tulkkasi tehdas-kierrokset’’
automuseoihin lukeutuva Bugatti-museo Mulhousessa toimi välipysäkkinä. Illak-si Baseliin, tuonne kolmen valtion rajojen leikkauspisteeseen. Hurjimmat sankarit oli-vat tätä varten pakanneet lenkkarit matkaan ja vetivät juoksulenkin Sveitsin, Ranskan ja Saksan kautta! Tulipa itsekin piipahdet-tua Saksan puolella, ja ainakin kebabin laa-dussa oli havaittavissa välitön tasonnousu. Muutakin kulttuuria nautittiin kiitettävästi.
Viides päivä, pe 11.10.Aikaiset aamut saivat jatkoa viimeise-
nä päivänä, kun Baselista lähdettiin hyvis-sä ajoin kohti Zurichia. Viimeisen vierai-lukohteen kunniapaikan sai Alstomin tur-biinitehdas Birrissä, suuria koneistuksia ja vähän energiatekniikkaakin! Eilisillan kult-
tuuriannos näkyi muutamissa jo selkeänä väsymyksenä ja vienona kalpeutena, nel-jä tuntia tehtaalla tuntui haastavalta. Fir-ma palkitsi kiitettävästi keskittyneen ret-kueemme maittavalla lounaalla, joka löysi paikkansa kurnivista vatsoista. Rehellisyy-den nimissä mainittakoon kuitenkin, ni-meltä mainitsemattoman teekkarin lounas ei lopulta löytänytkään rauhaa, vaan päätti palata ulkomaailmaan bussissa.
Avainsanakilpailua jännättiin tiukassa tilanteessa loppuun asti. Nysse suoriutui huimalla loppukirillä voittajaksi ja palkin-noksi hänet nakattiin suoraan lentokentäl-le. Loppuretkue jatkoi kohti Zurichia, josta hostellit löytyivät vaivatta ja bussikuskiam-mekin muistettiin asiaankuuluvalla laulul-la. Sitten vain kiireettä tutustumaan sak-
sankielisen Sveitsin antimiin. Zurichista jo-kainen lähti omien aikataulujensa mukaan takaisin kohti Suomea. Ilman miestappioi-ta selvittiin ja jokaiselle jäi varmasti elinikäi-set muistot! K
1514
V uosijuhlapuheissa esitetään kil-ta- ja yhdistystoiminta usein menestyvien ja pyyteettömien sankareiden työnä jonkin suu-
remman yhteisen hyvän vuoksi. Lavalla nä-mä henkilöt toteavat, että vaikka rankkaa on ollut, niin silti kaikki työ on ollut sen ar-voista. ‘’Tämä toiminta on antanut minul-le niin paljon.’’ Usein piiloon jää kuitenkin yhteisön vuoksi tehtävän työn nurja puoli, oman elämänpiirin supistuminen kiltiksellä pyörimiseksi, toimistossa hengailuksi ja yh-distysaktiivien kanssa heilumiseksi.
Kilta antaa paljon mutta se myös ottaa. Itse olen nähnyt yhden sen ainakin ajallises-
ti kuormittavimmista puolista: isännistön & emännistön. IE:n työaika ei ole toimis-totyöaikana keskellä päivää, kun muut ovat töissä tai koulussa, vaan iltaisin ja öisin, kun muut kaverit ovat vapaalla ja urheiluharjoi-tukset pyörivät. Tämä muutti ainakin omaa
elämääni radikaalisti. Idea tämän jutun kir-joittamiseen tuli, kun halusin kertoa muu-toksista, jotka omassa elämässäni tapahtui-vat killan hallituksessa.
Muutos näkyi monissa elämälleni tär-keissä asioissa. Näin kavereitani harvem-min, harrastin vähemmän liikuntaa, kävin vähemmän vanhempieni luona Turussa ja opinnoissa arvosanani laskivat. Käytin ai-kaa itseeni vähemmän.
Yksi asia kuitenkin iski minuun aluk-si lujaa. Sain paljon tuttavia, nimenomaan tuttavia. Aluksi olin innoissani. Ihmiset ha-lusivat tuntea minut, tuntemattomat esitte-livät itsensä minulle ja kysyivät mitä uudelle
isännälle kuuluu. Tajusinkin nopeasti mis-tä on kyse, harvaa ihmistä oikeasti Ramin kuulumiset kiinnostivat verrattuna isännän kuulumisiin. Lähdin mukaan leikkiin, hy-myilin ihmisille, joita en tunne ja morotin juhlijoita, joiden nimeä en muistanut.
Sen sijaan, että olisin käynyt pelaamas-sa iltaisin kavereiden kanssa futsalia, täyttyi aikani kokouksilla, saunailloilla ja killan asi-oita hoitaessa. Myös omasta IE:stä piti pi-tää huolta. Huomasin jossain vaiheessa, et-tä koulun lisäksi koko elämäni pyöri oikeas-taan killan ympärillä. Kavereilta tuli kuittia siitä, etten ollut messissä ja kun olin vih-doin mukana olinkin väsynyt. Tunsin itseni
katoavan jonnekin taustalle isännän ottaes-sa yhä tiukemmin kiinni.
Välillä tuntui, että pidin isäntä-itsestäni jopa enemmän kuin omasta itsestäni. Isän-tänä sai olla tässä yhteisössä näkyvillä ja ar-vostettu. Vaikka koenkin, että teen hommia
omalla persoonallani, oli oloni välillä aika kaksijakoinen. En pitänyt jatkuvasta esillä olemisesta. Oli iltoja, jolloin kilta ei kauhe-asti kiinnostanut ja silti piti vain olla edus-tava ja pitää bileitä yllä. Huono fiilis tarttuu.
Ei elämäni hallitusvuoden aikana aino-astaan menetyksiä ollut. Olen saanut ne pe-rinteiset, eli monta hyvää ystävää ja oppinut uusia asioita. Tapasin vuoden aikana myös tytön, vuosijuhlilla tietenkin ja ainejärjes-töaktiivi hänkin. Tuskin olisin muuten hä-neen tutustunut tai ylipäätään aloittanut suhdetta hänen kanssaan.
Yhteinen elämämme kukoisti kesällä, kun olin töissä ja elämä oli säännöllistä ja
Sain paljon tuttavia, nimenomaan tuttavia’’ En pitänyt
jatkuvasta esillä olemisesta’’
iKäVä iSäntä
Teksti: Rami El GeneidyKuvat: Antti Surma-aho
16
Jos epähuomiossa asennutit betonielemen tit väärän bemarin katolle - vaikka pyysitkin tarkistamaan sen reki-sterinumeron - RILin jäsenillä on voimas-sa vastuu- ja oikeusturvavakuutus toisen palveluksessa oleville.muutenkin helppoa. En myöskään ollut jat-
kuvasti stressaantunut. Syksyn alussa koulu painoi päälle ja Bordellin järjestelyt olivat kuumimmillaan muiden tapahtumien pyö-rittämisen ohella. Harvoin olen elämäni ai-kana ollut niin uupunut kuin tuona aikana. Silloin suhdekin kariutui. Se tuntui olevan vuoden kovin paikka näin jälkeenpäin aja-tellen.
Uupumuksesta opin paljon. Huoma-sin, että jaksaakseni tehdä niin monia asioi-ta yhtä aikaa joistain asioista piti päästää irti
tai vain yksinkertaisesti ottaa niistä vähem-män stressiä, prorisoida. Tällä tavalla selvi-sin burnoutin partaalta.
Burnout, ihmissuhteita katkolla ja jat-kuvaa edustamista. Onko mitään hyvää jää-nyt käteen? Onneksi on. Ystävät ja ihmiset ovat pällimmäisenä mielessäni, kun mietin hyviä asioita. Kiltalaisista on tullut minulle tärkeitä. Hallitustoiminta on myös antanut mahdollisuuden tehdä asioita, joita en olisi muuten ikinä tehnyt. Olen ottanut haastei-ta vastaan ja poistunut mukavuusalueeltani.
Olen saanut tehdä hienoja juttuja mut-ta olen huomannut, että se on vaatinut ve-ronsa. Sen tiedän kuitenkin, että nautin jäl-leen vastuuttomuudesta, tuntemattomuu-desta ja hiljaisista illoista. Sitä, kun ei ole pakko lähteä bileisiin illalla tai mentävä sii-hen tärkeään iltakokoukseen. Hengata ka-vereiden kanssa jutellen kuulumisista ja ty-töistä sen sijaan, että juteltaisiin mitä kil-
lassa tehdään, suunnitellaan tai juhlitaan seuraavaksi.
Mietin kovasti miten tiivistäisin tämän hetkiset fiilikseni kahdesta vuodestani kil-ta-aktiivina. Ehkä mieli muuttuu vielä, elä-mä ja ihmismieli on kummallinen asia, mut-ta päädyin seuraaviin sanoihin. Päivääkään en vaihtaisi mutta yhtäkään en ottaisi uu-siksi. K
Priorisoimallaselvisin burnoutin partaalta’’ Jos epähuomiossa asennutit
betonielemen tit väärän bemarin katolle - vaikka pyysitkin tarkistamaan sen reki-sterinumeron - RILin jäsenillä on voimas-sa vastuu- ja oikeusturvavakuutus toisen palveluksessa oleville.
1918
MeritekniikkaAalto-yliopisto on saanut kolmen muun yliopiston kanssa merkittävän rahoituksen kansainvälistä arktisen tekniikan huippu-tutkimusyksikköä varten Lloyd’s Register Foundationilta (LRF). Yksikössä puuhai-lee lisäksi naapurimme Helsingin yliopisto ja Badekarpadlinista tuttu Norjalainen NT-NU (Trondheim). Lisärahoituksella mm. rempataan jäämallikoeallasta ja avattiin kaksi arktisen meritekniikan professuuria.
Lisäksi professori Jukka Tuhkuri valit-tiin Suomen arktisen strategian toteutu-mista valvovaan ryhmään. Suomen tavoit-teena on lisätä arktiselle alueelle kasvua ja kilpailukykyä ympäristöä kunnioittaen. Po-liitikkojen lisäksi ryhmässä on kymmenen ns. järjen ääni-jäsentä, joita myös asiantun-tijoiksi kutsutaan, Jukka valittiin yhdeksi heistä.
EnergiatekniikkaEnergiatekniikan laitos on hiljat-tain uudistanut nettisivunsa ja ne näyttävätkin oikein hyviltä, jopa polttomoottoritekniikan valoku-viin on saatu naisia. Uutisia vartioi kuitenkin toistaiseksi kaikkien tie-dottajien ystävä nro 404. Toimit-tajamme kuuli silti mm. huhua hil-jattain rakennetusta älyttömän hy-västä tyhjiöstä (meillä parempaa ei-mitään kuin muilla) sekä poltto-kammiosta palon aikana otetuista valokuvista, mutta näitä huhuja ei pystytä vahvistamaan.
tapahtui insinööritieteissä vuon na 2013Koneenrakennuksen materiaalitekniikkaAmorfiset metallit, joita myös metallisik-si laseiksi kutsutaan, ovat paljon lujempia kuin esimerkiksi ruostumattomat ja erikois-lujat teräkset. Amorfista metallia valmiste-taan jäähdyttämällä sula metalliseos niin nopeasti, että se ei ehdi kiteytyä. Nopea jäähdyttäminen ei ole niin helppoa, kuin miltä se alkuun kuulostaa. Meillä amor-fisia metalleja valmistetaan valokaarisula-tus–kallistusvalulaitteistolla, joka suunni-teltiin ja rakennettiin ihan itte pari vuotta sitten osana tutkija Erno Soinilan väitös-työtä. Laitteistolle haetaan patenttia. Tut-kijat ovat mukana TEKESin rahoittamas-sa projektissa, jolla on tarkoitus saada tutki-muksesta tuloksia, joita voidaan hyödyntää kaupallisesti. Mukana myös firmoja.
Lähteet: Aalto.fi ja uutiskirje ENGine, värikynää käytteli Enna RaneKuvat: Inter Netti
2120
T oimittajatar Karitalta jäi henkka-rit himaan, joten kävimme mes-sut järjestyksessä Hyvä elämä, Ruoka ja Viini. Hyvästä elämäs-
tä tuli paha elämä, sillä mussutimme kaik-ki mahdolliset ilmaiset ruoat läpi. Ruoki-ahan ei siis voi ruoiksi sanoa, kun tarjolla on suklaata, sipsiä ja karkkia. Ainoa lähelle-kään ruokaa oli cheddar, jota menin yhtäk-kiä miettimättä ostamaan kilon kiekollisen. (PS. Syön niitä vieläkin. Tänään on 2.12.)
Nyt asiaan eli alkoholiin. Olen viinin-maistelijana innokas, salaperäinen, vauhdi-kas, humalainen ja kranttu. En välttämättä osaa erotella pieniä yksityiskohtia, mutta hyvän ja huonon viinin tunnistan. Tämä on viides kertani viinimessuilla ja tälläkin ker-taa maistelu kulkee samoilla kysymyksillä:
”Anna jotain mahdollisimman maukasta ja täyteläistä? Jotain mikä sopii oikein verisen pihvin kanssa.” Muistiinpanoni olivat yllät-tävän kattavat, joten julkaistaan ne jokseen-kin täydellisenä.
1. Dancing Bull, 2011, Zinfandel, KaliforniaMuahahah. KoLehden suosio on jo niin suu-ri, että pressipassilla saa ilmaiseksi. Yllättä-vän pehmeä, ei tarpeeksi täyteläinen, myy-jä ei siis kuunnellut mitä halusin. Miellyttä-vä, mutta mielenkiinnoton. Hapokas, mutta ei kuitenkaan niin kuin muuan Ollilla. Hinta 10 e. Pisteitä 75.
2. lucienne, 2011, Pinot noir, KaliforniaOHO. Jo toinen ilmainen lasillinen. Mitäs mä teen näillä lopuilla maistelulapuilla? No juon tietty! Kaataja pyysi tunnistamaan marjan ennen kuin paljastaa pullon. Olin hetken epävarma, mutta oikein meni. Miet-timisen aiheutti yllättävä hedelmäisyys Pi-notissa. Esittelijä selitteli huonoa valikoimaa, jonka viini todisti olemalla liian helppo ma-kuuni. Hinta 32 e. Pisteitä 65. Oon viinimes-suilla, eikö täältä saa hyvää punkkua??
3. Famiglia Bianchi Malbec, 2009, Malbec, ArgentiinaJess! Nyt löyty voimaa. Paitsi, että voima hie-man kitkerää mutta jokseenkin etsimääni. Haluun pihviä. Hieman tanniinia. Nam. Hin-ta 12 e. Pisteitä 85. Miksei enää ilmaseks? KoLehden taika kesti vain kaks ensimmäis-tä kaatoa.
4. Ravenswood Sonoma County Zinfandel, 2010, Zinfandel, KaliforniaTuntuu kauheen lämpimältä. Ständillä liian kuuma. Hyvin täyteläinen ja erittäin tannii-ninen. Alku oli hiljainen, eri makuja tuli myö-hemmin mukaan. Pitkä, vaikka pullo oli nor-maalin pituinen. Nimikin on pitkä. Hapoton.
Maku kyllä tulee sieltä, mutta hiukan liian kovaa. Miks maistuu pahemmalta myöhem-millä kerroilla? Hinta 24 e. Pisteitä 78. Hörp-py. Pisteitä 74. Sip. Pisteitä 72.
5. Val de los Frailes Vendimía Seleccionada, 2007, tinta de País, EspanjaYiihaa! Nyt löyty niit kaipaamiani maku-ja vaikkei ollutkaan täyteläisimmästä pääs-tä. Ei lainkaan kitkerää. Tanniinit 2007 vuo-den viinissä taittunu jo paremman puolelle. Pippuria. Meen koht hampparille tää suussa. Tääl soi MC Hammer. Hinta 13 e. Pisteitä 89!
6. Hewitson Dorrien Bank Shiraz, 2010, Shiraz, AustraliaAhhh, sanoi känninen ja puhelimeen pu-huva mies pöydälläni. Vei nautinnonsanat suustani. Röyhtäsin. Oon hieman laitamyö-täsessä itekki. Harmittaa, että rahalla saa pu-naviineissäkin. Ainaki täs tapaukses. Viini an-taa maustetta, täyteläisyyttä ja jotain outoa mihin en ole vielä päätynyt. Niin siis posi-tiivista outoa. Tanniini ei vain tunnu turhal-ta kuivuudelta vaan ihanalta makuseoksel-ta. Mitä mä oikeen selitän? Nyt sama puhe-lias mies puhuu nenän vieressä sijainneesta kasvaimestaan, joka on juuri poistettu, ja josta ei saa puhua kenellekään. Mahtava idea rupee huutelee sitä julkisesti viinimes-suilla? Maistuukohan tolle kaverille viini eri-laiselle? Mut viini oli kyl mahtava. Hinta 40 e. Pisteitä 93!!Poistun viinialueelta hieman hoiperrellen ja toivoen, ettei toimittajapari-ni huomaa (huuli)punaviinistä suutani ja se-kavaa olemustani.
Hyvä, Ruoka ja ViinielämäNakki napsahti! Antti Surma-aho hyökkäsi välittömästi FB-viestillä, kun yritin kysellä ihmisiltä ilmaisia lippuja Viini, Ruoka ja Hyvä elämä
–messuille. Alunperin tarkoitus oli lähteä tyttöystävän kanssa ren-touttavalle sunnuntaimaistelureis-sulle, mutta Surmis pakotti meidät tapahtumaan töihin toimittajapa-rina. Emme saaneet edes kulkea käsikkäin! No, ilmaiset liput, koite-taan kestää. Parasta?
En vastaa. No, ilmaset suklaamaistiaiset.
Entäs se tyrninektari?JOOO!
Huonointa?Kaikista ei saanu maistiaisia. Liian nopeesti kaikki läpi eikä tarpeeks erilaista. Ei mitään uutta ja siistiä. (oli muuten eka kerta näillä messuilla kyseiselle messuvieraalle)
Erikoisinta?Kenguru- ja krokoburgerit
Viime Kolehdessä lanseerattu kysymys: Syljettekö vai nielettekö? (mielestäni korrekti kysymys ihmiselle, joka ei käynyt edes viinialueella)HMPH! ja *vihainen katse*
tosin, tiedän vastauksen.
2120
Teksti ja kuvat: Joni Simonen
Poistun viinialueelta hieman hoiperrellen ’’
2322
Hy
vä
äJo
ulu
a!
