Korvaava työ sairaus- palautus aikana LAPIN · 2015. 12. 14. · jos sinulla on vielä koneellasi Windows XP, vaihda se heti. Vanhaan käyttöjärjestelmään ei enää saa päivityksiä,

NUMEROSSA 2/2014

Lisää valinnan-vapautta soteen – se on yrittäjien etu

Sain aiheettoman laskun – mitä teen?

• Enontekiön Yrittäjät • Inarin Yrittäjät • Kemijärven Yrittäjät • Kemin Yrittäjät • Keminmaan Yrittäjät • Kittilän Yrittäjät• Kolarin Yrittäjät • Muonion Yrittäjät • Pelkosenniemen Yrittäjät • Pellon Yrittäjät • Posion Yrittäjät • Ranuan Yrittäjät

• Rovaniemen Yrittäjät • Sallan Yrittäjät • Savukosken Yrittäjät • Simon Yrittäjät • Sodankylän Yrittäjät • Tenonlaakson Yrittäjät • Tervolan Yrittäjät • Tornion Yrittäjät • Ylitornion Yrittäjät

LAPIN

Korvaava työ sairaus-

loman aikana

Ohje työnantajan

koulutus-vähennyksestä

Pääoman-palautus

– osinkoa vai luovutusta?

”Hups, vanhasta tuli vaarallinen, mutta uudesta edullinen!”Viimeinen kuulutus: jos sinulla on vielä koneellasi Windows XP, vaihda se heti. Vanhaan käyttöjärjestelmään ei enää saa päivityksiä, ja se aiheuttaa tietoturvariskin. Päivitä nyt työkalusihelposti osoitteessa elisa.fi /xp.

Kaikki hinnat alv. 0 %. Mobiililaajakaista ja Elisa Toimisto 365 -tarjoukset voimassa tietokoneen tai tabletin ostajalle. Hinnat koskevat ainoastaan y-tunnuksellisten yritysasiakkaiden uusia sopimuksia.

24 kk sopimus, kokonaishinta 288 €(norm. 360 €). Alv. 0 %.

HP 255 G2

12€/kk

Erinomainen hinta-laatusuhde. Windows 8 -käyttöjärjestelmä.

%.

G2

kk

8

Elisa Toimisto 365Small Business Premium

• MS Offi ce -työkalut viiteen laitteeseen• 24 kk sopimus, alv. 0 %• MS Office työkalut viite

11Normaalihinta

0€/kk €/kk

Ensimmäiset 6 kk

Kysy myös muita laite-tarjouksia.

73 €OmaGuru Asiantuntija palveluksessasi!

Tietokoneen asennus + tiedostojen kopiointipuh. 0600 900 500

Alv. 0 %

• 4G-nettitikku kaupan päälle (arvo 72 €)

• Avausmaksu 3,15 €• 24 kk sopimus, alv. 0 %

9016 €/kk

Normaalihinta

458€/kk

Ensimmäiset 12 kk

Elisa Mobiililaajakaista 4G Pro

elisa.fi /verkkokauppa

Tule käymään tai varaa aikaelisa.fi /ajanvaraus

Soita 0800 0 4411 (ark. 8.00–16.00)

Elisa Shopit Rovaniemi, yrittäjäpalvelupiste, Koskikatu 27 Kirsi-Maria Moilanen 050 500 1117email: [email protected]

Elisa YrittäjäedustajaSami Matala, 050 500 0128 email: [email protected]

69836_EL_YA_WindowsXP_LAY_210x297.indd 1 18.3.2014 8.24

Yrittäjäinfo 2/2014 3

PÄÄKIRJOITUS

Liikenne- ja viestintämi-nisteriössä on valmisteil-la Suomen lentoliiken-nestrategia, jossa linjataan pitkälle eteenpäin lento-asemaverkostoa, kent-tien palvelutasoa ja mää-ritellään jopa lentovuoro-ja. Näin on ainakin tulkit-tavissa strategiatyöstä annetussa väliraportissa. Tulkintaa vaikeuttaa väli-raportissa mainitut, mut-ta edelleen julkistamat-tomat kaksi skenaario-ta, joiden arvellaan sisäl-tävän ehdotukset tietty-jen kenttien sulkemisesta. Lapissa suurin uhka vai-kuttaisi kohdistuvan Ke-mi-Tornion ja Enontekiön lentokenttiin.

Strategian paradoksi on määritellä tavoitteeksi ”Suomen kilpailukyvyn se-kä kestävän talouskasvun varmistaminen ja tukemi-nen hyvillä liikenneyhteyk-sillä” samassa paperissa, missä kahden keskeisen ja kehittyvän elinkeinon, teollisuuden ja matkailun, rattaisiin lyödään kapuloi-ta. Aiheellista onkin kysyä, kenen lähtö-kohdista strategiaa kirjoitetaan? Ei ai-nakaan Meri-Lapin alueen teollisuuden, Lapin matkailun eikä koko Arktisen alu-een kehitysnäkymien lähtökohdista. Il-meisen aiheellisesti onkin esitetty epäi-lyjä, että taustalla on valtion liikelaitok-sen Finavian ja valtio-omisteisen Finnai-rin liiketaloudelliset tarpeet.

Mikäli strategian linjaus kenttien lu-kumäärästä ja palvelutasosta sekä len-tovuoroista toteutuisi, vaikeuttaisi se merkittävästi teollisuuden yhteydenpi-toa asiakkaisiinsa, kansainvälisten mat-kustajien saapumista Lappiin ja lento-

liikenteen kehittämistä Barentsin alu-een sisällä. Jo nyt kansainväliset mat-kanjärjestäjät kritisoivat Lapin lento-vuorojen toimivuutta ja ilmoittavat me-nettävänsä myyntiä sopimattomien ai-kataulujen ja puutteellisen kapasiteetin vuoksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta meidän täällä asuvienkin kannalta olisi lentovuorojen puuttuminen sunnuntai-sin ja arkipyhäisin kaikilta kentiltämme.

Lentoliikenteen ”kehittäminen” stra-tegiassa kuvatulla tavalla olisi harppaus taaksepäin ja todellinen uhka Lapin kil-pailukyvylle. Valmistelun yksipuolisuus ja tietynlainen salamyhkäisyys sekä po-

liittisten päättäjien vaito-naisuus kielivät siitä, että pelko ei ole aiheeton. Nyt jo entinen liikenneminis-teri Merja Kyllönen oli ha-luton asiasta lappilaisten kanssa keskustelemaan ja keskusteluun kylläkin halukas, elinkeinominis-teri Jan Vapaavuori, puo-lestaan vakuuttunut siitä, että kaikkia kenttiä ei tar-vita. Nähtäväksi jää mi-hin suuntaan lentoliiken-teen kehittäminen kään-tyy uuden liikenneminis-terin alaisuudessa.

Lapissa tehdään leve-ällä rintamalla töitä Suo-men lentoliikennestrate-gian muuttamiseksi kas-vuun ja kehitykseen täh-tääväksi sekä siinä esitet-tyjen virheellisten ja puut-teellisten perusteiden kor-jaamiseksi. Lapin liitto on paneutunut aiheeseen kii-tettävällä asiantuntemuk-sella ja tuleekin esittä-mään oman mallinsa len-toliikenteen järjestämisek-si Lapissa.

Pirkka Salotoimitusjohtaja

Lapin Yrittäjät

P.S. Kehysriihi tuli ja meni. Paljon oli po-rua negatiivisista vaikutuksista, mutta löytyi sieltä positiivistakin. Arvonlisä-verokannat säilyvät ennallaan, turpeen veronkorotus perutaan ja Finnveran ra-hoitusvaltuuksia lisätään. Ja mikä tär-keintä, kansantalouden syöksykierre toivon mukaan päättyy.

Hei me lennetään – vai lennetäänkö?

J

Yrittäjäinfo 2/20144

YRITTÄJÄINFO 2/2014

PÄÄKIRJOITUSHei me lennetään – vai lennetäänkö? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .3

LAPIN YRITTÄJÄTAluesivut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 –14

VEROT JA RAHATOhje työnantajan koulutusvähennyksestä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .15

Pääomanpalautus – osinkoa vai luovutusta? . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen arvonlisäverotuksesta . .17

TYÖNANTAJAN ABCKorvaava työ sairausloman aikana. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .19

Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä:

työsuhteen purkautuneena pitäminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .21

YRITYSTOIMINNAN ABCLakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINENAnna kunnallesi arvosana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua. . . . . . . . .24

Lisää valinnanvapautta soteenkin – se on yrittäjien etu . . . . . . . . . . .25

Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä . . . . . . . . .26

YhteystiedotJulkaisijaLapin Yrittäjät ryHallituskatu 26, 96100 Rovaniemip. 0400 898 200

Valtakatu 5, 94100 Kemip. 0400 984 077

KANNEN KUVA: Janne Koskenniemi

PäätoimittajaMartti Kankaanranta, p. 0500 693 745

Ulkoasu, taitto ja painopaikkaTornion KirjapainoTeollisuuskatu 8, 95420 Tornio

Sähköiset [email protected]

IlmoitusmyyntiLapin Yrittäjät ryKerttu Peltoniemi, p. 0400 898 200

LevikkiLapin Yrittäjät ry:n jäsenyritykset ja sidos-ryhmät, noin 3500 kpl.

Tekniset tiedotSivukoko: 210mm x 297mm (A4)Painopinta-ala: 170mm x 254mm (takasivu 175x240)Värisyvyys: 4

Ilmoitushinnat 2014Ilmoitus yhdessä numerossaTakasivu 1 265 €1/1 sivu (254x170 mm) 1 150 €1/2 sivu (125x170 mm) 780 €1/4 sivu (60x170 mm) 440 €

Vuosi-ilmoitussopimus/kaikki 6 numeroaTakasivu 5 400 €1/1 sivu 4 900 €1/2 sivu 3 300 €1/4 sivu 1 900 €

Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24%.

Ilmestymisaikataulu 2014Lehti ilmestyy AineistopäiväNro 1 7.2. (24.1.)Nro 2 11.4. (28.3.)Nro 3 6.6. (23.5.)Nro 4 5.9. (22.8.)Nro 5 24.10. (10.10.)Nro 6 19.12. (5.12.)

Teollisuuskatu 8, 95420 TornioPuh. 0207 433 950/vaihde

www.tornionkirjapaino.fi

Käyntiosoitteemme: Teollisuuskatu 8

4-väripainotuotteet,kirjat, lehdet, lomakkeet,

julisteet ym.Pyydä tarjous

Organisaatiomme talon sisällä on muuttunut ja

Teitä palvelevat seuraavat yhteyshenkilöt.

Myynti

Timo Pyykkönen

040 760 [email protected]

Hyvä Yrittäjä

Repro / tekstinkäsittely

Irene Kettunen, 040 760 [email protected]

[email protected]

Myynti

Johanna Mattila

040 737 [email protected]

Tervetuloa!

5 Yrittäjäinfo 2/2014

Minna Miettunen, viestintäkoordinaattori, [email protected] , p. 0400 984 007• Yrittäjäinfon toimitus ja sisällön tuottaminen• Tiedotteet • Sosiaalinen media ja verkkoviestinnän kehittäminen• Esitteiden ja viestintämateriaalien laadinta• Osa-aikainen, pääosin töissä keskiviikosta perjantaihin

TOIMISTOPalvelemme teitä Rovaniemellä, Hallituskatu 26 sekä Kemissä, Valtakatu 5.

Martti Kankaanranta, varatoimtusjohtaja, [email protected] p. 0500 693 745• vastaa viestinnän järjestämisestä ja toteutuksesta • vastaa tapahtumien organisoinnista• kansainvälistymistoiminnan ja hanketoiminnan kehittäminen

Pirkka Salo, toimitusjohtaja, [email protected] p. 0400 392 139• vastaa hallinnosta• vastaa yhteiskuntavaikuttamisesta• vastaa palvelutoiminnan järjestämisestä

Kerttu Peltoniemi, järjestösihteeri, [email protected] , p. 0400 898 200• ylläpitää ja päivittää jäsenrekisteriä• tilaisuuksien ja tapahtumien järjestäminen• toimistopalvelut

LAPIN YRITTÄJIEN ALUESIVUT


Tervolan Konepajan yrittäjä Olli Palla-ri ja markkinointipäällikkö Antti Pieti-lä ovat kiireisiä miehiä. Pietilä on vas-ta tullut Unkarista, seuraavalla viikol-la olisi tarkoitus lähteä Norjaan ja tou-kokuussa muutamaksi viikoksi Brasili-aan. Ulkomaille kaupataan erilaisia kan-nonkäsittelylaitteita asiakkaiden tar-peiden mukaan. Tuotemyynnin lisäksi Tervolan Konepajalla on pitkä historia kunnossapitopuolella.

Kunnossapitoa ja tuotteita

Tervolan Konepaja –nimen alla yritys on toiminut vuodesta 1975. Neljäkym-mentä vuotta yrittäjänä toiminut toi-mitusjohtaja Olli Pallari valottaa yrityk-sen toimintaa:

- Yrityksen toiminta jakautuu kah-teen: puolet on kunnossapitoa, puolet tuotteita ja alihankintaa. Kunnossapito pitää sisällään kaikenlaisten koneiden korjausta ja huoltoa aina kaivinkoneis-ta nostureihin ja metsäkoneisiin. Pää-tuotteemme on Pallarin kannonnosto-laite. Sitä myös kaupataan ulkomaille eri muodoissa.

Pitkäjänteisyys valttia ulkomaankaupassa

Tervolassa jo vuosikymme-niä toiminut Tervolan Konepa-ja on konkari kansainvälises-sä kaupassa. Yritys on tehnyt kauppaa jo 1970-luvulla Eu-rooppaan ja 1980-luvulta läh-tien Amerikkaan. 2010-luvulla Tervolan Konepaja on tunnus-tellut Kiinan markkinoita, teh-nyt kauppaa Keniaan ja läh-dössä messuille Brasiliaan.

Sattumien kautta Amerikkaan

-Eurooppaan on helppo tehdä kaup-paa. Asiat järjestyvät nopeasti ja hel-posti. Amerikkalaisten toimintakulttuu-ri on hyvin erilaista kuin muualla. Ame-rikkalaiset ovat suoria ja haluavat men-nä suoraan asiaan. Diskuteeraaminen on toissijaista.

Usein kaupanteko on pitkäaikaista työtä, jossa tuloksia tai nimiä paperis-sa saa odotella pitkäänkin. Joskus taas asiat ovat sattumankauppaa:

-Amerikasta soitti joku mies, pu-hui englantia ja minä panin puhelimen kiinni. Muutaman päivän päästä pu-helimessa olikin jo suomalainen nai-nen, joka kertoi että asiakas oli osta-

nut meidän tuotteen käytettynä Ruot-sista ja halusi niitä lisää. Tämä tapah-tui 1980-luvulla. Amerikka on oikeas-taan hiipunut sitä mukaan kun euro on vahvistunut dollariin nähden, Palla-ri kertoo alkuajoista.

”Pitää myydä ensin itsensä, sitten tuote”

Kansainvälisessä kaupassa on monia liikkuvia osia, jotka tulee saada loksah-tamaan paikoilleen ennen kuin kauppa syntyy. Konepaja on pääasiassa toimi-nut ulkomailla omin avuin.

-Tulliasioihin ja kirjanpidollisiin jut-tuihin saa apua ostamalla, se ei ole on-

Vasemmalla Tervolan Konepajan markkinointipäällikkö Antti Pietilä ja oikeal-la toimitusjohtaja Olli Pallari. Kuvassa myös kannonnostolaite, joka lähtee Pietilän ja Pallarin mukaan Brasilian messuille.

YRITTÄJÄ JA KANSAINVÄLISTYMINEN


gelma. Kaikkein haastavinta ulkomail-la tehtävissä kaupoissa on itse kaupan-teko. Toimintakulttuurin oppiminen niin että kauppa syntyy. Sanonkin usein, että yrittäjän pitää myydä ensin itsen-sä, sitten vasta tuote. Muuten ei synny kauppoja, Pallari ohjeistaa.

-Kiina on työvoimavaltainen maa, siinä on omat haasteensa. Brasilias-sa on taas suojatullit. Siinä mielessä EU:ssa on helppoa toimia, kun tietää, että kaikki toimii varmasti, Pietilä tuu-mii ja jatkaa:

-Tärkeintä on olla pitkäjänteinen, us-ko ei saa loppua. Afrikan kauppojen hie-rominenkin aloitettiin kesällä 2013 ja nyt alkuvuodesta tuli valmista.

Tulevaisuus näyttää hyvältä ja mat-kustaminen saa jatkua yhtä vilkkaana; tuleehan kasvu myös tässäkin yrityk-sessä pääasiassa ulkomailta.

-Brasiliaan mennään messuille tu-tustumaan paikalliseen yritysmaail-maan ja käydään tapaamassa toimijoita alueella. Samalla kun niin kauas men-nään, pyritään mahdollisimman hyvin käyttämään aika hyödyksi, valottaa Pie-tilä lähitulevaisuuden suunnitelmia.

Vasemmalla New Yorkin lähetystössä toiminut kaupallinen neuvos Juhani Vehkaoja, jolla oli suuri merkitys kaupankäynnin avauksessa. Oikealla Jouko Ollitervo, joka vastasi Yhdysvaltoihin myytyjen laitteiden suunnittelusta. Kuva otettu asiakkaan työmaalla Yhdysvalloissa

Tervetuloa asiakkaaksemme!

www.saastopankki.fi/optia

Riitta-Liisa Moisanen Konttorin johtaja, Tornio029 041 2731044 554 6440

Pekka KonsteniusPankinjohtaja, Rovaniemi029 041 2741050 545 3132

Palvelemme Torniossa ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Hallituskatu 2, 95400 Tornio, puh. 029 041 2730

Palvelemme Rovaniemellä ma-to 10.00-16.30, pe 10.00-16.00 Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, puh. 029 041 2740

Erja KoivumiesRahoitusneuvoja, Tornio029 041 2737

Paula KraatariYritysrahoituspäällikkö, Rovaniemi029 041 2747044 746 2747

Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

Olemme paikalliset olosuhteet ja yrittäjän arjen tunteva suomalainen ja vakavarainen säästöpankki. Tarjoamme käyttöösi

asiantuntemuksemme, vankan kokemuksemme yritysrahoituksesta, laadukkaat maksuliikennepalvelut sekä hyvät yhteistyökumppanimme. Meillä sinulla on aina oma

yhteyshenkilö, jolta saat kokonaisratkaisut sekä yrittäjän että yrittäjäperheen tarpeisiin.


Mitä yrityksesi tekee, ja mistä lähtien se on toiminut?

Aloitin yrittyksen heti matkailun amk opintojen jälkeen. Tarvitsin jonkin ta-hon, jolla pyörittää extreme lajeista kiin-nostuneille Levi Camp 531 -tapahtu-maa. Yhteistyökumppanuudet ja bän-dien keikka palkkioiden pyörittämiseen toiminimi oli luonnollinen valinta. Sen jälkeen olen vienyt yritystäni elämys-palveluiden suuntaan ja toimipaikkani on Pyhätunturi. Tuoteperheeni on laa-jentunut kiitettävästi 2008 vuodesta. Nykyään teen melontaretkiä, palju ja sauna iltoja, lumikenkä-pilkkiretkiä ja uusimpana tarjotaan home stay -tyyp-pistä majoitusta ja lännenratsastusta. http://luckyranch.wordpress.com

Miksi lähdit yrittäjäksi? Entä mikä innosti liittymään Yrittäjäjärjestöön?

Olen varmaan saanut äidinmaidossa rohkeuden toimia yrittäjänä ja tarvit-tavaa tukea arjen pyörittämiseen. It-senäinen ja onnistumisen tunne, kun saa tuotteeen myytyä ja toteutettua oman tahtonsa mukaan tuntuu hyväl-

tä. Aina se ei kuitenkaan ole ruusuil-la tanssimista ja matkailussa on vah-vat sesonkivaihtelut, jotka pitää pystyä peittämään kiireisempinä aikoina. Yrit-täjäjärjestöön liityin ihan alussa, koska koin siitä saavani tukea ja turvaa. Erosin siitä 5 vuodeksi, koska vedin kaikki ku-lut minimiin heikkojen aikojen saatos-sa. Nyt tilanne on tasaantunut ja liityin uudelleen 2014 vuoden alussa.

Motto

Jos ei mitään uskalla tehdä, niin mitään ei satukaan.

Yritys:

ElämysosaajatVastaajana:yrittäjä Antti Keskitalo

Tuorein Pk-yritysbarometri paljasti, et-tä yli 80 prosenttia yrittäjistä aikoo ää-nestää EU-vaaleissa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna toivoo, että näin todella käy.

Yrittäjille EU tarkoittaa ennen kaik-kea yhteisiä markkinoita ja yhtenäisiä pelisääntöjä. EU-jäsenyys on avannut sisämarkkinat suomalaisille yrityksille.

Järkeä sääntelyyn

Vaikka EU:sta on Simolinnan mieles-tä suomalaisyrityksille paljon enem-män hyötyä kuin haittaa, myös kritiik-kiin on syytä.

- EU on tuottanut aivan liikaa sään-telyä. Vaikka sen tavoitteet ovat yleen-sä hyviä, sääntelytulva on ollut osasyy

Yrittäjän kannattaa äänestää

siihen, että eurooppalaisten yritysten kilpailukyky on rapautunut, Simolin-na sanoo.

Hän huomauttaa, että pienet yrityk-set ovat byrokratiavyöryn alla paljon haavoittuvampia kuin suuryritykset.

- Jos lisääntyvän sääntelyn kierret-tä ei saada poikki, Euroopan talousah-dinko jatkuu, Simolinna sanoo.

Suomi voi vaikuttaa

Simolinna muistuttaa, että Suomi on täysillä mukana EU-päätöksenteossa. Jotta yrittäjien tarpeet otetaan parem-min huomioon, parlamenttiin tarvitaan yrittäjyyttä ymmärtäviä edustajia.

Teksti: Eeva Ketvel

- Jos haluamme, että Eurooppa me-nestyy, pienissä yrityksissä olevat mahdollisuudet pitää ottaa kunnolla käyttöön. Siksi lainsäädäntö on sovitettava pienten yritysten olosuh-teisiin, Suomen Yrittäjien puheen-johtaja Mikko Simolinna sanoo.

Toukokuun viimeisenä sunnuntaina ratkeaa, ketkä päättävät valtaosasta yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä. Silloin va-litaan edustajat Euroopan parlamenttiin seuraavaksi viideksi vuodeksi.

UUDET YRITYKSET


Tervetuloa seuraavat uudet jäsenet:

Aluetoimistot Kemissä ja Rovaniemellä

Puhelin 0400 898 200

[email protected]

www.yrittajat.fi /lappi

Inari

Elinkeinot & kehitys Nordica, Ivalo Trek Lapland, Jatta Kinnunen Tmi, Lauran Grilli Oy, Ravintola Sarrit Ky, Sotanie-men Halkoliiteri Avoin Yhtiö.

Kittilä

J&T Technology Oy, Seppo Kantola Tmi, Siivouspalvelu Levin Lisko, Taljun Oy / Rautia Levi.

Posio

Luonnonpuu Ky, Posion Hotelli Oy, Toi-minimi Kai Mursu.

Ranua

Rautaheikkinen Ky, Sarajärvi Kimmo Tapio, Tmi Tero Kuha.

Rovaniemi

Annamaaria Salminen Tmi, Autopesu M. Erola, Avalio Oy, B&B Kotitie, Court Security Finland Oy, DEMELLO - kou-lutus- ja ryhmänohjauspalvelut, Erk-ki Peuraniemi Ky, Import Hanschmidt Oy, J & T Inspiration Ky, Janeco Roi, Jani Määttä Tmi, JJN-Rakennus Oy, Katintti, Ko &Ko, Jolanki Mari Katariina, Kuljet-tajakoulutus Laine, Kuohu Design, La-pin Tilataikuri Ky, LVI-Säätölaitehuol-to Säätölaite- Kiinteistön Sähköhuol-to Roi Ky, Länsi-Lapin Maanmuokkaus Oy, M. Kivelä Tmi, Mainospalvelu Maip-pi, Marrasjärven Taksi Ky, Mikko Tuote, Mikko Varajärvi Tmi, Nordigo Oy, Not-kot, Oy Aurora Data and Systems Ltd, P.Korteniemi, Parturi Kampaamo Cam-pa, Rov Poseidon Oy, Rovamind, Rova-niemen I Sampo Apteekki, Rovanie-men Moottorikoneistamo Oy, Sanzu Tmi, SKK Service Avoin Yhtiö, Suomen sähkö- ja energiapalvelut, Tomi Tiikkaja Tmi, Valinta P&S Evesti Oy, Wihuri Oy / Metro-Tukku Rovaniemi.

Sodankylä

Lintula Virpi, LuppoVilla Oy, MMK Mu-siikki Tmi, Pekka Kaukko, Pohjois-Suo-men Puu&Luonto.

Pelkosenniemi

E. Airas Tapahtumat ja tuotanto, Py-hän Sportti Oy.

Salla

Kylä Paakarit.

Savukoski

Jani Pulska.

Kolari

Autoilija Keijo Heikkilä, Ilkka Luttunen Tmi, RakSat Tmi Jussi Satta, Samik-ka Karilan Navettagalleria, Taljun Oy / Rautia Ylläs Kolari, Teijo Vaattovaara Tmi, Ylläksen Yöpuu Oy, Äkäslompo-lon Huoltohalli.

Muonio

Keimiön Koukkaus, Mikon Remontti-palvelut Ky, NuohousMylly, Pata Pal-velut, Ravintola Kammari Oy, Taksipal-velu Esa Salmi, Tunturiporo Olavi Kei-miöniemi Tmi.

Pello

Hotelli Pellonhovi, Marko Huotari Tmi / Pellon Apteekki, Reijo Kauvosaari Tmi, RK-Balanssi Raili Konttaniemi.

Ylitornio

Kuksa Team Ky.

Tornio

Ari Heikka Tmi, Autoilija Jari Koskinen Tmi, Esa J. Kinnunen Tmi, Gastronome Ky, Hair4U, HBD-parties avoin yhtiö, Henna Sirniö Tmi, Jari Svenn Tmi, KM-Rrr Yhtiöt Oy, M&M Nurkkala Ay, Par-turi-Kampaamo Takkumari, Timapuu Oy Marttila, Traktori- ja Kiinteistötyöt Tmi Ari Onkalo, Vaarin Vintti.

Tervola

Jankkila Juha Tapani, Piha- ja vihertyö K. Leinonen.

Keminmaa

Auto-Huolto Aho, Auto-Kasala Oy, Hil-len Kioski Kommandiittiyhtiö, Höyläys-palvelu, Mansikkasalo Oy, Kosken Asen-nus, Merilapin Caravan-Huolto Juha Kinnunen, Suomen AV-Tuotanto Oy.

Simo

I. Vuorimaa Ky, Parturi-Kampaamo Pau-la Posti, Pekkala Pentti Tmi, Satu Keto-paikka Tmi.

Kemi

Hammaslaboratorio Veli-Matti Heikki-lä Oy, Hammaslääkäri Teija Mäkivuoti-Niska, Katja Nurkkala Tmi, Kauneushoi-tola Kasteniitty, Kommandiittiyhtiö Fil-mikulma Erkki Korkee, Lapponia Safa-ris Oy, Länsilapin Kiinteistö ja Konetoi-mi, Mainostalo Teippari Oy, Mervi Sal-mi Oy, Miikka Holopainen Tmi, OK-Sei-lit Ky, P. Liimatainen Oy.

Enontekiö

Arctic Polar Oy, Kolarin Rakennuspojat Ky, Ounasretket Oy, Palon Ohjelmapal-velut, Rami Lindgren Tmi.


PAIKALLISYHDISTYKSET ESITTÄYTYVÄT

Uudessa Aluejärjestössämme on 21 paikallisyhdistystä jokaisesta Lapin kunnasta. Lapin Yrittäjien paikallisyhdistykset esittäytyvät -osiossa esittelemme jokaisen paikallisyhdistyksen.

Muonio

Muonion Yrit-täjiin kuuluu 61 jäsenyritys-tä, joista hie-man yli puolet on yksinyrittä-jiä. Yhdistyk-sen puheen-johtajana toi-mii Helena Va-ris ja sihteerinä

Minna Back-Tolonen.Yhdistys valvoo jäsentensä etuja pi-

tämällä tiiviitä yhteyksiä niin kuntaan kuin seutukunnallisiinkin yhteistyöeli-miin. Yhdistys on ollut aktiivisesti mu-kana Muonion kunnan elinkeinostrate-gian laadinnassa sekä luomassa mal-lia, jossa yritysvaikutusten arviointi ote-taan kiinteäksi osaksi kunnan päätök-sentekoa. Arviointia ei ole kuitenkaan otettu käyttöön, vaikka sen avulla olisi voitu kerätä merkittävää ja totuuden-mukaista tietoa valtuutetuille päätös-ten vaikutuksista yritystoimintaan. Tar-koituksena ei ole, että yritysvaikutusten

arviointi on vain paperi muiden joukos-sa, vaan se otetaan jatkossa työkaluksi päätöksentekoon.

Matkailu on kunnan elinkeinoista tär-keässä osassa. Sen toimintaedellytyk-siä yhdistys edistää osallistumalla par-aikaa matkailustrategiatyöhön. Yhdis-tys on mukana myös matkailuelinkei-noa palvelevassa Muonion ympäristö-, reitistö- ja palveluvarustushankkeessa.

Muonion Yrittäjien tavoitteena on li-sätä yrittäjämyönteistä kasvatusta eri kouluasteilla. Pisimmällä ollaan Muo-nion lukiossa ja Ammattiopisto Lap-piassa, joiden Osaava talo -hanke on yhteistyössä yrittäjien kanssa poiki-nut muun muassa yritysvierailuja, yrit-täjyyskursseja, yritysideakilpailun ja kummiyritysjärjestelmän.

Yhdistyksen puheenjohtaja toivoo, että jäsenyritykset heräisivät lisäämään keskinäistä yhteistyötään. Pienessä kunnassa yrittäjien pitää luoda vah-va verkosto, jolla tarpeen tullen on voi-maa ajaa yhteisiä etuja. On selvää, että pienet yritykset tarvitsevat isoja, mut-

ta myös isot tarvitsevat pienempiään. Muonion Yrittäjät ja kuntapäättäjät

kokoontuvat keskustelemaan ajankoh-taisista asioista säännöllisesti kerran kuussa aamukahvien merkeissä. Tilai-suuksiin ovat kaikki yrittäjät tervetul-leita. Seuraava aamukahvitilaisuus pi-detään kunnan valtuustosalissa 24.4. klo 9.00, jolloin aiheena on elinkeino-poliittisen kyselyn tutkimuksen tulos-ten käsittely.

Puheenjohtaja Helena Varis, puh. 040 840 4048, [email protected]

Sihteerinä Minna Back-Tolonen, puh. 040 835 4064, [email protected]

Hallituksessa toimii lisäksi Petri Pie-tikäinen, Maria Pietikäinen, Tarja Veisto, Petteri Hirsikangas ja Heik-ki Kauppinen.


Salla

Sallan Yrittäjiin kuuluu tällähetkellä 71 jäsenyritystä.Järjestömme toimintaa on aktivoitu viimeisten vuosien aikana niin uusien jäsenien kuin toimintamme kautta.Tärkeimpänä pidän yhteistyön kehittyminen Matkalla Sallaan Ry:n kanssa ja tietysti myös Sallan kunnan kanssa. Olemme olleet mukana myös kehittämässä yhteistyötä seutukunnan muiden yrittäjäjärjestöjen kanssa, tie-tysti uuden Lapin Yrittäjien hallituksen nykyinen kokoonpano jo edellyttää yh-teistyön tiivistämistä. Yrittäjäyhdistyk-sen toimintaa on myös aktivoitu siten että pidämme jokaisen kuun ensim-mäisenä keskiviikkona kokouksen, jo se että näemme toisia yrittäjiä tuo tie-tynlaista arvostuksen nostoa yrittäjyy-teen, ja sitä toivottu lisäuskoa omaan tekemiseen. Sallan Yrittäjien ehkä nä-kyvin yhteistyön osoitus on että mai-nostamme paikallislehdessä ”Sallaiset sytykkeet”nimen alla yhteismainosliitteenä, josta on tullut erittäin suosittu ja luettu liite kuluttajille. Paran-nettavaahan aina löytyy ja suurin toi-veeni olisikin että myös Sallan kunta ottaisi yrittäjävaikutus arvioinin työvä-lineeksi päätöksen tekoon, mutta pitää myös antaa kehuja siitä että olemme jo yrittäjien hallituksen ja Sallan kunnan-hallituksen kanssa pidetty yhteispala-veri, ja seuraavaksi on vuorossa yhtei-nen palaveri kunnan johtoryhmän kans-sa, josta annankin kehuja meidän elin-keinotoimen johtajalle Kirsi Kankaalle.

Puheenjohtaja: Tauno Luukinenpuh. [email protected]

Sihteeri: Esa [email protected]

Sallan hallituksen jäsenet puheenjohta-jan lisäksi: Esa Junno (sihteeri), Jarko Kallioinen, Ari Kellokumpu, Eira Nie-mi-Hautala, Jaana Lassila, Jani Sal-la, Markku Aska, Tarja Heikkilä, Ti-mo Kunnari

Keminmaa

Keminmaan Yrittäjät on aktiivinen pai-kallisyhdistys, johon kuuluu 134 jäsen-yritystä. Keminmaan Yrittäjien hallituk-seen kuuluu 10 jäsentä. Puheenjohta-jana on toiminut jo usean vuoden ajan Jouni Jakovlev.

Yhdistyksemme tavoitteena on saa-da yrittäjien ääni kuuluviin kunnan pää-töksenteossa. Tässä tavoitteessa olem-me onnistuneet loistavasti. Kuntamme päättävissä elimissä on useita yrittäjiä mukana. Kuntaan on vasta perustettu uusi elinkeinotiimi, jossa puolet jäse-nistä on yrittäjäjäseniä. Kunnan uusi elinkeinostategia on tehty yhteistyös-sä yrittäjien kanssa.

Toinen tavoitteemme on tutustua toisiin yrittäjiin. Tämä tavoite on toteu-tunut yhdistyksemme kevät- ja syysko-kousten yhteydessä. Molempien koko-usten jälkeen olemme jo usean vuoden ajan järjestäneet vapaamuotoisen il-lanvieton. Tapaamiset ovat olleet ren-toja ja iloisia.

Yrittäjänpäivää olemme viettäneet Keminmaan keskuskoululla kertomal-la yrittäjyydestä. Viimeiset kaksi vuot-ta olemme osallistuneet naapurikun-tien kanssa yhdessä järjestettävään Yrittäjäjuhlaan.

Puheenjohtaja Jouni Jakolev, [email protected] , puhelin 040 511 5512

Keminmaan hallituksen muut jäsenet puheenjohtaja Jounin lisäksi:Auli Tasala (sihteeri), Marjo Appel-gren, Ilpo Varonen, Katja Siurumaa, Jukka Rainto, Marko Vapa, Ilkka Su-honen, Hannu Salo, Annika Sällylä

Tenonlaakso

Olen saanut toimia ensimmäisenä nais-puheenjohtajana Suomen pohjoisim-massa kunnassa Utsjoella että Euroo-pan unionin pohjoisimmassa kunnas-sa. Elinkeinöelämä perustuu rajakaup-paan, matkailuun sekä poro- ja luonais-talouteen. Utsjoella voit kuulla puhut-tavan saamea, suomea kuin myös nor-jaa. Kulttuurien laaja skaala sekä pitkät matkat jäsenistön saapua esim. koko-usiin tekee haasteelliseksi myös pu-heenjohtajan työn. Illat jatkuvat pitkään ja aamulla on oltava aikaisin liikkeel-lä (yrittäjän arkea). Utsjoen yrityksien tulevaisuuden näkymät ovat tällä het-kellä kohtuullisen hyvät vaikka verottaja on lyönyt kapuloita rattaisiin matkailun edustusmenojen verokohtelun vuoksi. Uusia yrittäjiä on liittynyt viime vuon-na järjestöömme useita ja toiminta on virkistynyt ja aktivoitunut. Kaamos on taittunut, parhaat kelkkailu/pilkkike-lit menossa ja kesämatkailijoita odot-taen - elämä soluu täällä virtaavan Te-non tapaan.

Puheenjohtaja Vuokko Mikkolapuh. 040 700 [email protected]

Tenonlaakson hallituksen muut jäsenet:Ismo Manninen, Aimo Seilonen, Esa Guttorm, Henri Orre, Veikko Porsan-ger, Susanna Westerlund



Ilmoittautuminen 15.4. mennessä Lapin Yrittäjien kotisivulla www.yrittajat.fi /lappi linkkiin Kevät-viritys. Ilmoittautuessa merkitse mihin ohjelmiin osallistut! Osallistumismaksu pe–su 105 + alv, si-sältää kahvit ja illallisbuff etin perjantaina, lauantaina kaiken ohjelman ja ruokailut, Huom! Yrittäji-en Olympialaisiin sisältyy toteutukseen tarvittavat välineet, ulkoiluvarusteet, kahvit ja makkarat.Osallistumismaksu la–su 85 + alv, sisältää lauantaina kaiken ohjelman ja ruokailut. Huom! Yrittä-jien Olympialaisiin sisältyy toteutukseen tarvittavat välineet, ulkoiluvarusteet, kahvit ja makkarat.Majoitus: kahdenhengen huoneessa pe–su 88 €/hlö yhdenhengen huoneessa pe–su 136 €/hlö kahdenhengen huoneessa la–su 44 €/hlö yhdenhengen huoneessa la–su 68 €/hlöMajoitus maksetaan Hotellille paikan päällä.

Toiminnassa mukana:

Lapin Yrittäjien kevätviritys Ylläs 25.-27.4.2014

Perjantai 25.4.16.00– ILMOITTAUTUMINEN, Hotelli Ylläs Saaga 17.30–19.00 KOHTI YRITTÄJYYDEN EUROOPPAA, Hotelli Ylläs Saaga MEP-ehdokkaat tentissä Puheenjohtajana toimii varatoimitusjohtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät20.00– Buff etillallinen

Lauantai 26.4.09.00– ILMOITTAUTUMINEN, Hotelli Ylläs Saaga10.00– YRITTÄJIEN STRESSIN HELPOTTAMISEKSI JA ILON AVAAMISEKSI, Hotelli Ylläs Saaga Niina Mömmö-Koskiniemi, ratkaisukeskeinen terapeutti 11.30 LOUNAS 13.00 YRITTÄJIEN OLYMPIALAISET, Ylläksen maasto Erätaidot rasti, - Hankijalkapallo, - Tandemhiihtoviesti, Lappilainen tietovisa & ongelmanratkaisutehtävät, - Suopungin heitto Safartica Oy17.00 VIIDEN PISTEEN KORVA-AKUPUNKTIO, Hotelli Ylläs Saaga - todella suosittu, koska sen vaikutukset ovat laaja-alaisia Niina Mömmö-Koskiniemi 19.30 ILLALLINEN, Hotelli Ylläs Saaga Lapin Nuori Yrittäjä 2014 palkinnon jako21.00 ILTAMAT, laulu- ja soitinyhtye Good Luck Charm

Sunnuntai 27.4.08.00 –10.00 AAMIAINEN ULKOILUA OMATOIMISESTI Hyvää kotimatkaa!

Yhteistyökumppanit:


Lapin Yrittäjien neuvontapalvelutLapin Yrittäjät tarjoaa jäsenyrityksilleen maksuttoman puhelinneuvontapalvelun yrityksen lakiasioissa, työsuh-deasioissa, tili- ja veroasioissa sekä omistusjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä. Neuvontaa antavat jäsenis-töstämme kootun neuvontarenkaan asiantuntijayritykset. Neuvonta on sisällöltään ensineuvontaa, joka tarkoittaa puhelimessa tai tarvittaessa sähköpostitse annet-tuja vastauksia tai neuvoja selkeisiin kysymyksiin. Puhelinneuvonta ei tarkoita asian laajempaa selvitystä ei-kä asian hoitamista tarkoittavan, mahdollisesti sovittavan varsinaisen toimeksiantosopimuksen mukaisia toi-menpiteitä tai asiakirjojen laatimista. Neuvontaa pyytävän yrityksen tulee ilmoittaa palvelun tarjoajalle jäsennumeronsa tai muu luotettava selvi-tys jäsenyydestään sekä kysymyksessä olevaan asiaan liittyvän tiedustelun vastapuoli. Mikäli neuvontaa tar-joava yritys katsoo olevansa esteellinen, on sillä oikeus kieltäytyä neuvon antamisesta. Neuvontapalvelu on rahanarvoinen jäsenetu ja sitä kannattaa käyttää. Älä jää yksin yritystoimintaan liitty-vän ongelman kanssa – ota rohkeasti yhteyttä!

ASIANAJOTOIMISTOT

Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut Suomen asianajajaliittoon kuuluva kokenut lakimies.

ASIANAJOTOIMISTO AUTONEN KYSodankylä• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytHannu AutonenPuhelin 0400 391 025,

0404 838 660

ASIANAJOTOIMISTO HAAVIKKO & SALO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat•omistusjärjestelytJorma Haavikko, Kari Salo Puhelin 016 725 5000

ASIANAJOTOIMISTO PEKKA HEINO KYKemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytPekka HeinoPuhelin 016 256 644

ASIANAJOTOIMISTO HENRIKSSON & HEIKKILÄ OYKemi-Tornio• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytMikael Henriksson, Tuomo HeikkiläPuhelin 0103 208 610

ASIANAJOTOIMISTO JUNTURA OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJarmo JunturaPuhelin 0400 975 775

ASIANAJOTOIMISTO YLISUVANTO OYRovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytJouko YlisuvantoPuhelin 016 226 2600

LAKIASIAINTOIMISTOT

LAKIASIAINTOIMISTO LEX LAPPIA

Rovaniemi• yrityksen lakiasiatMatti TorvinenPuhelin 0400 822 872

LAKIASIAINTOIMISTO TUULA MÄKINEN OYKemi• yrityksen lakiasiatTuula MäkinenPuhelin 0405 877 369

LAKIASIAINTOIMISTO V. OLLILA & CORovaniemi• yrityksen lakiasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila Puhelin 0405 511 165

TILITOIMISTOT

KIRJANPITO S. KUPILARovaniemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatSeija KupilaPuhelin 0405 148 767

MERI-LAPIN TILITOIMISTO OYKeminmaa• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatKimmo KeskitaloPuhelin 0400 981 272

TILIKONTROLLI KYKemi• työsuhdeasiat• tili- ja veroasiatAulikki RoivainenPuhelin 0400 893 524

TILITOIMISTO POLOJÄRVI OYMuonio• omistusjärjestelytVeikko PolojärviPuhelin 0400 557 323

ROVANIEMEN TILI- JA VEROTIETORovaniemi• tili- ja veroasiat• työsuhdeasiat• omistusjärjestelytVeijo Ollila Puhelin 0405 511 165


VEROT JA RAHAT

LISÄTIETOJA

Suomen YrittäjätLaura Kurki

veroasiantuntija p. 09 2292 2928

[email protected]

Ohje työnantajan koulutusvähennyksestäKoulutusvähennys on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavan työnantajan verotuksessa tehtävä laskennallinen lisävähennys.

Vähennyksen määrä on laskennallisesti noin puolet koulutusajan palkkakuluis-ta. Koulutusvähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntek ijää kohden. Vähimmäismäärä on 1 kou-lutuspäivä työntekijää kohti eli 6 tun-tia koulutusta.

Koulutusvähennystä voi vaatia en-simmäisen kerran verovuodelta 2014. Koulutusvähennystä vaaditaan veroil-moituksen antamisen yhteydessä lo-makkeella 79. Maatalouden koulutus-vähennystä vaaditaan lomakkeella 79A.

Koulutusvähennys ei vaikuta työnte-kijöiden koulutuksesta aiheutuvien kus-tannusten vähennysoikeuteen. Ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuten aikaisemminkin. Koulutusvähennys voi siten suurentaa työantajan verotukses-sa vahvistettavaa tappiota.

Vähennyksen edellytyksiä

Koulutusvähennyksen saa työnanta-ja, joka harjoittaa elinkeinoverolain tai maatilatalouden tuloverolain mukaan verotettavaa toimintaa. Niillä työnanta-jilla, joilla ei ole harjoittamansa toimin-nan laadun tai oikeudellisen muodon perusteella oikeutta koulutusvähennyk-seen, voi olla oikeus koulutuskorvauk-

seen. Kotitaloustyönantajat on rajattu sekä koulutusvähennyksen että koulu-tuskorvauksen ulkopuolelle.

Työnantaja saa koulutusvähennyk-sen työnantajaan työsopimuslain 1 lu-vun 1 §:n mukaisessa työsuhteessa ole-van työntekijän koulutuksesta. Työn-antajalla tarkoitetaan sitä, jonka lu-kuun tehdystä työstä palkka makse-taan. Koulutusvähennystä ei saa vuok-ratyöntekijöiden, toimitusjohtajan tai yrittäjän itsensä (esimerkiksi yksityi-nen elinkeinonharjoittaja tai osakeyhti-ön ainoa osakas) kouluttamisesta. Vä-hennystä ei saa sellaisen työntekijän koulutuksesta, jonka palkkakustannuk-siin on verovuonna myönnetty julkista palkkatukea.

Työnantajan on maksettava koulu-tuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Kou-lutusvähennystä ei saa siltä osin kuin työntekijä on osallistunut koulutukseen loma- tai vapaa-aikanaan.

Koulutusvähennyksen saa vain, jos koulutus perustuu työnantajan laati-maan koulutussuunnitelmaan. Koulu-tussuunnitelma laaditaan yhteistoimin-talain mukaan, jos sitä sovelletaan yri-tykseen. Jos työnantaja ei kuulu yhteis-toimintalain piiriin, koulutussuunnitel-ma laaditaan taloudellisesti tuetusta

ammatillisen osaamisen kehittämises-tä annetun lain mukaan.

Vähennyksen edellytysten täytty-misestä on laadittava työntekijäkoh-tainen kirjallinen selvitys. Vähennysoi-keus ei synny pelkän koulutussuunni-telman perusteella, vaan työnantajan täytyy seurata suunnitelman toteutu-mista työntekijäkohtaisesti.

Koulutuksen tulee olla työnantajan järjestämää koulutusta, joka ylläpitää ja edistää työntekijän ammatillista osaa-mista. Sen tulee liittyä työntekijän ny-kyisiin tai tuleviin työtehtäviin työnanta-jan palveluksessa. Perehdytyksestä tai työnopastuksesta ei vähennystä saa.

www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2014 > Työnantajan koulutusvähennys (10.2.2014)

www.yrittajat.fi > Työnantajan ABC > Osaamisen kehittäminen (jäsensivuilta löytyy mm. koulutussuunnitelmalomake)

Koulutusvähennyksestä on kerrottu tarkemmin Yrittäjäinfon numerossa 6/2013. www.yrittajat.fi /yrittajainfo

Vähennyksen edellytykset lyhyesti

1. Työnantaja on elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittava yritys.2. Koulutettava on oma työntekijä, jolle maksetaan koulutuksen ajalta palkkaa. 3. Koko henkilöstön kattava koulutus-suunnitelma on laadittu ja sitä seura-taan ja raportoidaan.4. Koulutus ylläpitää ja edistää työn-tekijän ammatillista osaamista.


VEROT JA RAHAT



[email protected]

Pääomanpalautus – osinkoa vai luovutusta?Verohallinto on päivittänyt ohjettaan arvopaperien luovutusvoittojen verotuksesta.

Osakeyhtiölaissa tarkoitettua varojen-jakoa vapaan oman pääoman rahastos-ta pidetään verotuksessa osinkona ve-rovuodesta 2014 lähtien. Listaamatto-man yhtiön varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta rinnastetaan kui-tenkin luovutukseen, jos yhtiö palauttaa osakkeenomistajalle hänen tekemänsä pääomansijoituksen kymmenen vuo-den kuluessa sijoituksen tekemisestä.

Säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Säännösmuutos sisältää siir-tymäajan listaamattomien yhtiöiden pääomanpalautuksille.

Pääomanpalautus listaamattomasta yhtiöstä

Listaamattoman yhtiön varojenjako va-paan oman pääoman rahastosta vero-tetaan luonnollisella henkilöllä lähtö-kohtaisesti osingon tavoin. Tämä kä-sittää myös varojen jaot ns. sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Jos va-paan oman pääoman rahastosta jae-taan kuitenkin verovelvolliselle palau-tusta hänen yhtiöön tekemälleen pää-omasijoitukselle, verotetaan varojen ja-ko luovutusvoittoa koskevien säännös-

ten mukaan (TVL 33b.6 §). Lisäedellytyksenä luovutusvoittona

verottamiselle on, että1. pääomasijoituksen tekemisestä

on varoja jaettaessa kulunut enintään 10 vuotta ja

2. verovelvollinen esittää luotettavan selvityksen edellytysten täyttymisestä.

Mikäli luovutusvoittona verottami-sen edellytykset eivät täyty, pidetään varojen jakoa osinkona ja siihen sovel-letaan osinkoa koskevia säännöksiä.

Varojenjaon verottaminen luovu-tusvoittona tulee kyseeseen lähinnä tilanteissa, joissa palautetaan osak-kaalle hänen merkitsemiensä osakkei-den merkintähinnoista tai optioista va-paan oman pääoman rahastoon kirjat-tua osaa. Jos vapaan oman pääoman rahasto on muodostunut yritysjärjeste-lyissä tai rahastosiirroissa omaan pää-omaan, luovutusvoittoverotus ei tule kysymykseen.

Kun varojenjako vapaan oman pää-oman rahastosta verotetaan luovutuk-sena, vähennetään saatujen varojen määrästä ko. osakkeen hankintame-no, enintään kuitenkin saatujen varo-jen määrä. Osakkeen hankintameno

pienenee varojen jaosta vähennetyl-lä määrällä.

Siirtymäsäännös

Jaettaessa pääomasijoituksena kerty-neitä varoja vapaan oman pääoman ra-hastosta verovuosina 2014 ja 2015 pa-lautukset jaetaan kahteen eri ryhmään.

Jos sijoitus on tehty ennen 1.1.2014, sijoituksen ajankohdalla ja tekijällä ei ole merkitystä. 1.1.2014 ja sen jälkeen tehtyjen sijoitusten tulee olla osakkeen-omistajan tekemiä, tapahtua 10 vuoden kuluessa sijoituksen tekemisestä ja ve-rovelvollisen tulee esittää luotettava selvitys pääomasijoituksen edellytys-ten täyttymisestä. Siirtymäsäännök-siä ei sovelleta enää verovuonna 2016.

LISÄTIETOJA

www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Henkilöasiakkaan tuloverotus > Arvopaperin luovutusvoittojen verotus (24.1.2014)




[email protected]

Uusi ohje terveyden- ja sairaanhoito-palvelujen arvonlisäverotuksesta Verohallinnon uusi ohje muuttaa työvoiman luovuttamisen arvonlisäverokäsittelyä terveyden- ja sairaanhoitoalalla.

Korkein hallinto-oikeus antoi 7.3.2013 oikeuskäytäntöä muuttaneen päätök-sen (T819), jonka mukaan terveyden-huoltoalan ammattihenkilöiden työ-voiman luovuttaminen on luonteel-taan arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua.

Palvelun luovuttajalla ei tarvitse olla yksityisen terveydenhuollon lupaa, jos palvelu luovutetaan julkiselle tervey-denhuollon yksikölle tai luvan saaneelle yksityisen terveydenhuollon yksikölle.

Alihankintana tuotetut palvelut ovat arvonlisäverottomia, kun palvelut po-tilaalle luovuttava yksikkö on julkinen terveydenhuollon yksikkö tai yksityisen terveydenhuollon luvan saanut yksikkö.

Lisäksi henkilöiden, joiden työvoi-maa luovutetaan, tulee olla terveyden-huollon ammattihenkilöitä.

Ohje sisältää myös kannanottoja eräisiin muihin terveyden- ja sairaan-hoitoalan arvonlisäverokysymyksiin. Terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen

arvonlisäverotus määräytyy erityises-ti sillä perusteella, kuka palvelun suo-rittaa ja millainen palvelu on luonteel-taan. Arvonlisäverolaissa terveyden- ja sairaanhoitopalvelulla tarkoitetaan ih-misen terveydentilan sekä toiminta- ja työkyvyn määrittämistä, ylläpitämistä tai palauttamista.

Verohallinnon uusi ohje tulee voi-maan 1.5.2014. Työvoiman luovutta-mista koskeva ohjeistus tulee kuiten-kin voimaan jo 1.1.2014.

LISÄTIETOJA

www. vero.fi > Syventävät vero-ohjeet > Verohallinnon ohjeet 2013 > Terveyden- ja sairaanhoidon arvonlisäverotus (19.12.2013, dnro A160/200/2013)

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös KHO 7.3.2013 T 819

JÄSENYRITTÄJÄ

Maksuton neuvontapalvelu auttaa

arkisin kello 9 –16 numerossa 09 229 221.

MUISTA HYÖDYNTÄÄ JÄSENETUJASI!

VEROT JA RAHAT

if.fi/yritys010 19 15 00

JoJoJoJooJoJooJoJ kkkakakakakaaiinininiiinininenenennenenen yyyyyyriririririr ttttttttäjäjäjjjjä ä vavakuuutttutttataa a tototoooooimimimmi ititilililanansaaaa,,, kokkonenenennn enenenennnsasasasasssa jjjjja aa aaa auauauauauuuutototootototott nsnssnsnsnsnnsa.a.... MMMMMMMyöyöyöyöyöyöyöyöy s s s s ss s ususuusususseieieieieimmmmmmmmmmmmm atatataaa vavvavavvavaakukukukukk utuuttutusususussyhyhyhyhhtititititiötötötötötöt tttttararrrrrrjojojjjjj avavatatata eeensnsnsn ininnnin ttttuururu vavavaa a omomommomaiiiiia sususususuuudududududelelelellelelele... SiiSiSiSilllllllllllloioioioioioioioin n nnn n nn tätääääääärkrkrkrkeieieiiiieieieinnnnn n vovovovovovoovovoiii i i ununununohohoho -

tututuuuaa.a. JJJJososo yyririririttttttttäjäjäjäjjjä ääääää sasas irirasasastututut uu u u uuuu u tatatataiii mmemememeememenenenen ttttttttääääääää tttt öyöyööyökykkyyykykykykykykkykyk nsnsnsnnsnn ä,ää,ä,ä, ooonnn kokokookokokokokko yyyyriririririrritytyyyytyksksksenenn ttululu evevevaiaiaiiaisususuususu vavaararasassasa. JaJa eensnsssimimmmmmmämämämääisisisisenenenenenäää ä onononooo uuuuhahahatttttununnunaa a aa a yryrryryy ititititti tätätät jääjääänn omomomaa aa tototoimimeeeeeeeee ntnntntntntn ululuuu o.o.o.oo.o IIIIIfffff OiOiOiOiOikkekekekeea a aa

TuTuTuT rvrvrvrrrva aa vavavaavavav rmrmmmmisisisisssisttaatataaattt aa, etttä ä ä sisiis nununut tt jajajaa yyyyyyrrriririrrr tytytytytytyyykskskskkksesesesessi i ii ononononon ooooikikikikikkikikeieieiiin n n vavavavavaaav kukukukukkkk ututututtu etetetettutututuu..

TTTTTEEEEEEEEEEEEEEEE TTTTTTOOOOIIMMMMMMMEEEEEEEEEENNNTTTTTTUUUUUULLLLLLLOOOOOOTTTEEEEESSSSSSSTTTTTTTTIIIIII IIIIIIFFFFFFF..FFFFFFIIIIII//////OOOOOIIIIIKKKKKEEEAAAATTTTTUUUURRRRRVVVVVVAAAAA



Suomen YrittäjätArttu Joensuu

lakineuvoja p. 09 229 221

[email protected]

Korvaava työ sairausloman aikana Lääkärin kirjoittama sairaustodistus oikeuttaa lähtökohtaisesti työntekijän olemaan poissa työstä koko sairauslomansa ajan. Lopullisen päätöksen työntekijän sairauslomasta ja sen kestosta tekee kuitenkin työnantaja.

Mikäli työntekijä ei ole kokonaan työky-vytön, voidaan hänellä teettää korvaa-vaa työtä. Korvaavan työn täytyy kui-tenkin olla lakien ja työehtosopimusten sekä työsopimuksen ehtojen mukaista, eikä se saa vaarantaa työntekijän para-nemista tai turvallisuutta.

Laissa ei ole säännöksiä korvaavan työn käsitteestä mutta sen periaatteet pohjautuvat työsopimuslakiin. Työnan-tajan oikeus määrätä korvaavaa työtä sairausloman aikana perustuu työnan-

tajan työnjohto-oikeuteen. Mikäli työn-antajan arvion mukaan työntekijä ei ole täysin työkyvytön, voidaan häneltä edellyttää kevyemmän työn tekemistä.

Keskeistä korvaavaa työtä määrät-täessä on työntekijän työsopimukses-sa määritelty työnkuva. Lähtökohtai-sesti työntekijällä on velvollisuus teh-dä vain työsopimuksensa mukaisia työ-tehtäviä. Lisäksi edellytyksenä korvaa-van työn teettämiselle on, että työnte-kijän työkyky ei heikkene entisestään.

Mikäli työnantaja päättää teettää korvaavaa työtä, on päätöksen perus-tuttava lääketieteelliseen arvioon ja lää-kärin suostumukseen. Sen vuoksi lää-kärin olisikin hyvä olla selvillä työpai-kalla vallitsevista olosuhteista ja mah-dollisuuksista korvaaviin työtehtäviin.

Tyypillinen tilanne korvaavan työn teettämisestä voisi olla esimerkiksi se,

että työntekijä murtaa vapaa-ajallaan kätensä. Työntekijän työsopimukses-sa työtehtäviksi on määritelty nosto-työt sekä muut työnantajan osoitta-mat tehtävät. Työntekijä ei ilmeisesti-kään kykenisi tekemään työsopimuk-sensa mukaista nostotyötä.

Sen sijaan olisi mahdollista teettää työntekijällä kevyempää, työsopimuk-sen ja normaalien työtehtävien mukais-ta työtä, kuten muiden työntekijöiden ohjausta. Tällaisessa tilanteessa suosi-teltavaa on, että työnantaja ohjaisi työn-tekijän työterveyslääkärille, joka arvioi työkyvyn kevyempiin tehtäviin.

Työnantajan on aina syytä tarkis-taa itseään sitovan työehtosopimuk-sen määräykset. Työpaikalla olisi lisäk-si suositeltavaa jo etukäteen laatia yh-teiset säännöt mahdollisesta korvaa-van työn teettämisestä.

Korvaava työ teknologiateollisuuden TES:ssä

Joissakin työehtosopimuksissa on erikseen sovittu työnantajan oikeudesta teettää korvaavaa työtä. Esimer-kiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan ”korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa työtä tai joskus myös työntekijälle soveltuvaa koulutusta. Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa olisi suotavaa kuva-ta ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn tekemiselle aiheuttavat. Työnantajan päätöksen osoittaa työntekijälle korvaavaa työtä on perustuttava lääketieteellisesti perusteltuun kannanottoon. Korvaa-van työn teettämisen tulee perustua työpaikalla yhdessä käsiteltyihin menettelytapasääntöihin ja konsultaa-tioon työterveyslääkärin kanssa. Ennen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus kes-kusteluun työterveyslääkärin kanssa.”

Korvaava työ ei saa vaarantaa paranemista tai turvallisuutta.

TYÖNANTAJAN ABC

��

��

��

��

��

��


Työtuomioistuimen oikeuskäytäntöä: työsuhteen purkautuneena pitäminenTyötuomioistuin antoi helmikuussa ratkaisun työnantajan oikeudesta pitää työntekijän työsuhdetta purkautuneena. Tapauksessa työntekijä ei ollut palannut töihin vuosilomansa jälkeen eikä esittänyt pätevää syytä poissaololleen.

Suomen YrittäjätAtte Rytkönen

lainopillinen asiamiesp. 09 2292 2871

[email protected]

Työsopimuslain mukaan työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautunee-na, jos työntekijä on ollut poissa työs-tä vähintään seitsemän päivää ilmoit-tamatta sinä aikana työnantajalle pä-tevää syytä poissaololleen. Työnanta-ja voi tällöin käsitellä työsuhdetta pur-kautuneena ensimmäisestä päivästä lukien, jonka työntekijä on ollut poissa.

Työnantaja voi vedota purkautumis-perusteeseen niin kauan, kunnes työn-

tekijä ottaa yhteyttä työnantajaan. Sil-loin työnantajan on viipymättä ilmoi-tettava purkautumisesta. Työnantajalle voi edelleen jäädä oikeus purkaa tai ir-tisanoa työsopimus, mikäli poissaolol-le ei ole ollut hyväksyttävää perustetta.

Tapauksessa työntekijä ei ollut pa-lannut töihin vuosilomansa jälkeen. Hän oli toimittanut työnantajalle lääkärin-todistuksia, jotka kattoivat poissaolon vasta noin kaksi viikkoa vuosiloman

päättymisestä lukien. Tätä edeltävän poissaolon syystä ei ollut esitetty lääkä-rintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvitystä. Ainoa ilmoitus oli työntekijän pojan kertomus työpaikalla.

Koska työntekijällä ei ollut pätevää syytä olla poissa työstä heti vuosilo-mansa päätyttyä, työnantaja oli saa-nut käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena vuosiloman päättymi-sestä lukien.

Kahden viikon poissaolosta ei ollut selvitystä

Työntekijä A oli työskennellyt leipurina työnantajan pal-veluksessa vuodesta 1995 alkaen. A oli ollut vuosilomal-la 6.6.–5.7.2011. Työnantaja piti A:n työsuhdetta purkau-tuneena 6.7.2011 alkaen sillä perusteella, että hän oli vuo-silomansa jälkeen poissa työstä vähintään seitsemän päi-vää ilmoittamatta poissaololleen pätevää syytä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry vaati, et-tä työtuomioistuin velvoittaa työnantajan suorittamaan työntekijälle kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, irtisanomisajan lomakorvauksen sekä korvauksena työ-sopimuksen lakkauttamisesta A:n 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Työnantaja ja Elintarviketeollisuusliit-to ry kiistivät kanteen.

Työtuomioistuin hylkäsi kanteen yksimielisesti

A:n poika oli kertonut työtuomioistuimessa, että hänen isänsä ei ollut vuosilomansa päättymisen jälkeen 6.7.2011 työkykyinen masennuksen takia. A oli tuolloin sanonut po-jalleen ottavansa yhteyttä lääkäriin. Poika, joka oli isänsä työpaikalla kesätyöntekijänä, oli lisäksi kertonut, että hän

kävi esimiehen kanssa keskusteluja isän sairastumisesta. Kun isä meni loman jälkeen 15.7.2011 työpaikalle työvuo-

roon, hänet lähetettiin takaisin kotiin. A:lle oli lisäksi kerrottu yhtiön poissaoloista ilmoittamista koskevista käytännöistä sekä tapahtumista, jotka johtivat tämän työsuhteen purkau-tumisena pitämiseen. Työntekijä ei myöskään ollut saapunut paikalle hänelle myöhemmin varattuun kuulemistilaisuuteen.

Asiassa oli riidatonta, että A:n vuosiloma päättyi 5.7.2011 eikä hän palannut vuosilomaltaan työhön. Työntekijän esit-tämät lääkärintodistukset kattoivat tämän poissaolon vasta 19.7.2011 alkaen. Poissaolosta 6.7.–18.7.2011 ei kuitenkaan ol-lut esitetty lääkärintodistuksia eikä muutakaan pätevää selvi-tystä. Ainoa selvitys oli työntekijän pojan kertomus, jonka mu-kaan työntekijä ei ollut työkykyinen poissaolon aikana. Työn-antaja ei ollut myöskään 8.9.2011 päivätystä lääkärinlausun-nosta voinut perustellusti tehdä sitä johtopäätöstä, että A olisi jo vuosiloman päättymisestä lukien ollut työkyvytön.

Työtuomioistuin katsoi, ettei A:lla ollut ollut pätevää syytä olla poissa työstä 6.7.–18.7.2011. Näin ollen työnantajalla oli ollut oikeus käsitellä hänen työsopimustaan purkautuneena.

Ratkaisu: TT:2014-39

TYÖNANTAJAN ABC


VASTAUS

Puhelinmyyntilanteissa yrittäjän tulee olla erityisen tarkkana, sillä yritysten vä-lisissä kaupoissa ei ole olemassa yleis-tä peruutusoikeutta. Lähtökohtaisesti puhelimitse syntynyt sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen sopimus. Laki ei anna suojaa harkitsemattomia tai epä-edullisia sopimuksia vastaan. Peruutta-misoikeudesta kokonaan erillinen asia on se, onko sopimusta edes tehty ja jos on, niin minkä sisältöisenä.

Mikäli sopimusta ei ole tehty, on las-ku aiheeton. Tyypillinen esimerkki ai-heettomasta laskusta on ns. valelasku, joka ei perustu osapuolten väliseen so-pimukseen tai sitoumukseen.

Sopimus ei voi syntyä ”vahingossa”

Kysyjän tapauksessa on kyse sopimuk-sen syntyä koskevista epäselvyyksistä. Puhelinmyyntitilanteissa saattaa syn-tyä helposti väärinkäsityksiä, mutta on aina muistettava, ettei sopimus voi syn-tyä ”vahingossa”. Sopimuksen synty-minen edellyttää aina molempien osa-puolten tahtoa tehdä sopimus.

Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu. Puhe-linmyyntilanteissa tämä tarkoittaa sitä, että vain puhelimessa sovitut ehdot si-tovat osapuolia. Ostaja ja myyjä voivat tämän lisäksi sopia myöhemmin muis-takin ehdoista, mutta tämä edellyttää aina sopimista.

Myyjä ei voi siis esimerkiksi ve-dota jälkikäteen lähettämiinsä sopi-musehtoihin, jos ostaja ei ole niitä hy-väksynyt puhelimessa. Tällaiset yk-sipuoliset lisäykset eivät sido toista osapuolta.

Lakineuvoja vastaa: Aiheettomat laskut

Suomen YrittäjätSanni Kotilainen

lakineuvoja p. 09 229 221

[email protected]

KYSYMYS

Erilaiset puhelinmyyjät soit-tavat minulle usein. Olen saa-nut myös joitakin tilausvah-vistuksia ja laskuja, vaikka en mielestäni ole tilannut mitään. Kuinka minun tulee toimia?

Reklamoi kirjallisesti

Selvästi aiheettomiin laskuihin ei tarvit-se reagoida. Näin on esimerkiksi silloin, kun laskun lähettänyt osapuoli väittää, että sopimus on syntynyt puhelimitse, vaikka todellisuudessa näin ei ole.

Epäselvissä tapauksissa on sen si-jaan aiheellista olla laskun lähettänee-seen osapuoleen yhteydessä ja rekla-moida lasku. Suositeltavin tapa on säh-köposti, sillä tällöin itselle jää taltio rek-lamaation lähettämisestä. Reklamoin-tia puhelimitse ei juuri tämän takia suo-sitella. Asian reklamointi puhelimitse saattaa myös maksaa.

Reklamoi myös perintätoimistolle

Saatat saada aiheettoman laskun joh-dosta maksukehotuksen perintätoi-mistolta. Siihen on syytä vastata, jot-ta vältät tarpeettomat seuraukset, ku-ten maksuhäiriömerkinnän. Perintätoi-miston lasku tulee riitauttaa eli ilmoit-taa perintätoimistolle, että lasku on ai-heeton eikä se perustu sopimukseen. Samalla on hyvä kertoa lyhyesti oma näkemys tapahtumien kulusta.

Perustellusti riitautetun laskun pe-rintää ei voida jatkaa perintätoimistos-sa. Mikäli laskun lähettänyt osapuo-li katsoo edelleen sopimuksen synty-neen, tulee hänen siirtää asia tuomio-istuimen ratkaistavaksi.

Laskun lähettäjän tulee pystyä esit-tämään laskun perusteen olemassaolo (esimerkiksi myyntipuhelutallenteella tai sopimusasiakirjalla), mikäli hän ha-luaa jatkaa saatavan perintää menes-

YRITYSTOIMINNAN ABC


tyksekkäästi oikeudessa. Myyjän yksi-puolisesti lähettämät sopimusehdot tai tilausvahvistus eivät yksinään riitä todistamaan sopimuksen syntymistä.

Epäselvyydet tarkastetaan puhelintallenteesta

Epäselvissä puhelinmyyntitapauksissa puhelintallenteella saattaa olla merkit-tävä asema arvioitaessa sopimuksen syntymistä ja sen ehtoja. Yrittäjällä on henkilötietolain mukaan oikeus tarkas-taa puhelinmarkkinointia varten tallen-netut nauhoitteet.

Puhelinnauhoitteeseen voi käydä tu-tustumassa esimerkiksi yrityksen toi-mipaikassa, tai yrittäjä voi pyytää lä-hettämään puhelinnauhoitteen itsel-leen. Yrittäjän pyynnöstä puhelinkes-kustelutallenne on aina annettava hä-nelle myös kirjallisessa muodossa. Tie-tojen antamisesta ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä.

Haluan saada tietooni myyjän tallentaman puhelintallenteen. Kuinka toimin?

Epäselvissä puhelinmyyntilanteissa voit aina esittää myyjälle hen-kilötietolain mukaisen tarkastuspyynnön. Tarkastuspyyntö kannat-taa tehdä käyttämällä valmista lomakepohjaa, joka löytyy tietosuo-javaltuutetun toimiston sivuilta.

Mikäli myyjä kieltäytyy antamasta tiedot, on hänen lain mukaan annettava tästä kirjallinen todistus, jossa on mainittava epäämisen syyt. Pyynnön epäämisenä pidetään myös sitä, jos myyjä ei ole an-tanut tietoja kolmen kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä.

Henkilötietolain noudattamista valvoo tietosuojavaltuutettu. Jos myyjä ei luovuta tietoja, asian voi saattaa tietosuojavaltuutetun kä-siteltäväksi. Tietosuojavaltuutettu voi määrätä myyjän antamaan pyydetyt tiedot sakon uhalla. Henkilötietolain rikkomistilanteissa voidaan aina kääntyä tietosuojavaltuutetun puoleen.

Mikäli sopimus on syntynyt, sitoo se osapuolia siten kuin on sovittu.

LISÄTIETOJA

Voit aina olla yhteydessä Suomen Yrittäjien neuvontapalveluun, jolloin voimme auttaa Sinua yksityiskohtaisem-min tilanteesi ratkaisemisessa. Maksuton neuvontapalvelu auttaa jäseniä arkisin klo 9–16 numerossa 09 229 221.

Lisätietoja puhelinmyynnistä ja perinnästä myös Yrittäjäinfoissa 1/2013, 3/2013, 4/2013. www.yrittajat.fi /yrittajainfo

LISÄTIETOJA

Rekisteritietojen tarkastuspyyntö: www.tietosuoja.fi /3186.htmOpas henkilörekisteriin talletetuista tiedoista: www.tietosuoja.fi /27212.htm

YRITYSTOIMINNAN ABC


Kasvurahastojen Rahasto II vauhdittaa pk-yritysten kasvua

Valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoima uu-si Kasvurahastojen Rahasto II, sijoittaa noin kymmeneen Suomessa toimivaan pääomasijoitusrahastoon. Tällä ediste-tään kasvuyritysten rahoituksen tar-jontaa. Rahaston pääoma on 130 mil-joonaa euroa.

KRR II on rahastojen rahasto, jonka sijoitukset kohdistuvat tarkkaan valit-tuihin pääomasijoitusrahastoihin. Sijoi-tuskautensa päättäneen KRR I:n pää-oman katalysointivaikutuksen perus-teella voi arvioida, että uutta ja kasvua tukevaa riskisijoituskapasiteettia syn-tyy kohderahastoihin lähivuosina jopa miljardin euron edestä.

– Pääosa uusista työpaikoista syn-

tyy kasvaviin pk-yrityksiin. Toisaalta myös pk-yritysten kasvun rahoitus on suurimpia pullonkauloja kasvulle. Uu-si rahasto helpottaa osaltaan tätä on-gelmaa, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Valtion ohella rahastoon ovat sijoitta-neet neljä työeläkeyhteisöä, Ilmarinen, Keva, Elo ja Valtion Eläkerahasto. Ra-hasto sijoittaa edeltäjänsä KRR I:n ta-voin Suomessa toimiviin pääomasijoi-tusrahastoihin, jotka sijoittavat lupaa-viin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Si-joituskausi on 2014–2018.

– KRR II:n avulla suomalaisille pää-omasijoitusrahastoille on tarjolla pää-omaa, jotta ne voivat sijoittaa suoma-laisiin kasvuyrityksiin ja samalla tarjo-

ta yrityksille osaamistaan ja verkos-tojaan. KRR II tulee rahastojen kaut-ta vauhdittamaan jopa yli sataa lupaa-vaa ja kasvuhakuista suomalaista yri-tystä, sanoo Teollisuussijoituksen joh-taja Jouni Hakala.

Rahaston perustaminen on osa hal-lituksen maaliskuussa 2013 päättä-mää kasvurahoitusohjelmaa, jolla ak-tivoidaan pääomasijoitusmarkkinaa ja vauhditetaan pk-yritysten kasvua. Ohjelma muodostuu Tekesin alkavien yritysten rahasto-ohjelmasta ja Teolli-suussijoituksen kasvuvaiheen yritysten rahastoista. Valtio toimii perustettavis-sa rahastoissa vähemmistösijoittajana.

Lisätietoja: www.teollisuussijoitus.fi

Suomen YrittäjätSusanna Kallama

elinkeinoasioiden päällikkö p. 09 2292 2943

susanna.kallama @yrittajat.fi Anna kunnallesi arvosana Yrittäjät ja kunnat ovat erottamaton pari. Yritykset luovat työpaikat, joista kertyy pääosa kuntien kunnallisveros-ta. Siksi on kuntien vinkkelistä tärkeää, että yritykset viihtyvät kunnassa. Yhtä tärkeää yrittäjille on, että kunta toimii yrittäjäystävällisesti ja ottaa yritykset huomioon päätöksenteossaan. Yrittä-jämyönteisessä ilmapiirissä yrittämi-nen on helpompaa.

Viimeisimmässä Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssämme vuonna 2012 yrittäjät pitivät yritysmyönteisen ilma-piirin tärkeimpänä osa-alueena kunnan päätösten yrityslähtöisyyttä. Kolmen kärkeen nousivat myös yleinen elinkei-nopolitiikka ja hankinnat. Yrittäjien mie-lestä paras kaupunki oli Uusikaupunki.

Tutkittu tieto on vahva vaikuttaja

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely piirtää kokonaiskuvaa elinkeinopolitii-kasta sekä koko Suomessa että jokai-sessa kunnassa erikseen. Aineistolla on erittäin iso merkitys sille, miten yrittä-

jäjärjestö pystyy vaikuttamaan niin val-takunnallisesti kuin jokaisessa Suomen kunnassa jokaisen yrittäjän puolesta.

Tänä vuonna olemme lähettäneet Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyse-lyn kyselylomakkeen sähköpostilla jo-kaiselle jäsenellemme. Kun kunnasta saatujen vastausten määrä on riittävä,

Vuonna 2012 yrittäjien mielestä paras kaupunki oli Uusikaupunki. Mikä kaupunki on kärjessä tänä

vuonna? Vastaa saamaasi kyselyyn ja vaikuta.

Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely selvittää

• Millainen on sinun kuntasi elinkeinopoliittinen ilmapiiri?• Miten sitä pitäisi kehittää?• Mitä viestiä kuntaan pitäisi yrittäjiltä viedä?

saa paikallisyhdistys käyttöönsä kun-takohtaiset tulokset. Kuntakohtaisten tulosta avulla yrittäjät voivat vahvis-taa keskusteluyhteyttä kotikunnan vi-ranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Tutkittu tieto antaa elinkeino-poliittiselle kehittämistyölle voimaa ja oikea suunnan.

Tulossa olevat elinkeinotilaisuudet Lapissa:

15.4. Ranua

15.4. Ylitornio

15.4. Posio

16.4. Inari

16.4. Tervola

16.4. Tornio

16.4. Keminmaa

24.4. Muonio

7.5. Kittiä

7.5. Kolari

PAIKALLINEN VAIKUTTAMINEN


Suomen YrittäjätAnssi Kujala

varatoimitusjohtajap. 09 2292 2942

[email protected]

Lisää valinnanvapautta soteen – se on yrittäjien etu

Kolme vuotta Suomessa on käyty kes-kustelua ns. sote-uudistuksesta. Har-va pysyy kärryillä, mistä todella on ky-symys. Voi olla, että tämän ilmestyes-sä seuraava malli on jo esitelty. Vilk-kaassa keskustelussa on kuitenkin unohdettu tärkein: järjestäminen ei ole tuottamista.

Suomen Yrittäjät on lausunut sosiaa-li- ja terveysministeriölle näkemyksen-sä ns. sote-laista. Mielestämme lakiesi-tyksen keskeinen ongelma on, että siinä ei selkeästi eriytetä toisistaan kunnal-listen palveluiden järjestämisvastuuta niiden tuotannosta. Suhtaudun kriitti-

sesti: esityksessä olisi pitänyt olla sel-keä määrittely siitä, mitä tarkoittaa jär-jestämisvastuu ja millaisen organisaa-tiorakenteen se vaatii.

Järjestäminen kuulu julkiselle sektorille

Mielestäni vastuu palveluiden järjestä-misestä kuuluu tulevaisuudessakin jul-kiselle vallalle. Julkinen järjestäjätaho päättää, miten palvelut tuotetaan. Pal-veluiden järjestäminen ja tuottaminen on kuitenkin erotettava toisistaan sel-keästi ja entistä vahvemmin. Vain näin

voidaan tehostaa palvelujen tuotan-toa ja kuntien toimintaa. Samalla voi-daan edesauttaa kuntien elinvoimaa sekä uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä.

Kuntien kustannustaakkaa voidaan keventää purkamalla kuntien omaa tuo-tantoa yritysten tehtäväksi. Kansalaisil-le on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu, ei tuottaja.

Palvelujen tuottajien määrän li-sääntyminen varmistaa myös palve-lujen saatavuuden. Tärkeät hyvinvoin-tipalvelut tulee saada joustavasti ja jonottamatta.

Tuottajat samalle viivalle

Suomen Yrittäjien mielestä uudistusten tavoitteena tulee olla, että kaikilla hy-vinvointipalveluiden sektoreilla asiak-kaalla on valinnanvapaus. Valinnanva-pauden pitää ulottua myös yksityisten tuottamiin palveluihin. Tutkimusten pe-rusteella tiedämme, että lähes 90 pro-senttia suomalaisista haluaa valita itse oman palveluntuottajansa.

Nopein ja helpoin tapa edistää va-linnanvapautta on palvelusetelin käy-tön laajentaminen. Mutta asiaan liit-tyy myös sote-uudistus, kuntalain uu-distus sekä terveydenhuollon rahoituk-sen uudistaminen.

Minusta kaikki palvelujen tuottajat, julkinen sektori, yritykset, säätiöt ja yh-distykset, tulisi asettaa samalle viivalle ja antaa suomalaisille oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa. Ja raha seuraa poti-lasta eli asiakasta. Syntyy tarve aidos-ta hinnoittelusta, laatukilpailua, uuden-laisia maksujärjestelmiä ja ennen kaik-kea syntyy tarve aidolle monituottaja-mallille. Yksinkertaista, mutta kaunista.

Erottamalla palveluiden järjestäminen ja tuottaminen selkeästi, voidaan tehostaa kunti-

en toimintaa, palvelujen tuotantoa sekä samalla luoda elinvoimaa, uusia työp aikkojen ja yrityksiä.

Suomalaisille kuuluu oikeus itse valita, kuka häntä hoitaa.

Ja raha seuraa potilasta eli asiakasta.

Valinnanvapaus pakottaa uudistumaan

Uusi terveydenhuoltolakimme sallii potilaiden vapaan liikkuvuuden Suomen si-sällä julkisessa terveydenhuollossa. Moni suomalaisista aikoo jatkossakin suosia tuttua terveyskeskusta tai lähisairaalaa, mutta valinnanvapaudella on jo nyt ollut vaikutusta. Se on saanut sairaalat kiinnittämään huomioita palvelujensa kehittä-miseen ja markkinointiin.

Kotimainen valinnanvapaus ja EU:n potilasdirektiivi pakottavat terveyden-huoltojärjestelmämme lähitulevaisuudessa täysremonttiin. Valinnanvapaus laa-jenee. Kuntiin syntyy pakko laskea omat kulunsa ja terveyspalveluista syntyy ai-to kilpailu toimijoiden välille.

Julkisen sektorin olisikin parasta keskittyä sellaisten toimintaolosuhteiden luomiseen, jotka edistävät hyvien palveluiden syntymistä. Ja sitä ajatellen tuli-si panostaa yksityisten yritysten palvelutoiminnan edellytysten parantamiseen.



Pienet yritykset paremmin huomioon EU-lainsäädännössä EU-maissa on noin 21 miljoonaa yritystä. Niistä peräti 99,8 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, eli työllistää alle 250 työntekijää. Pk-yrityksissä työskentelee lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta, ja valtaosa yksityisen sektorin uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin.

– Euroopan menestys edellyttää, että pienten yritysten kasvumahdollisuudet saadaan käyttöön. Siksi Euroopan par-lamentin vaalit ovat erittäin tärkeät yrit-täjille, Suomen Yrittäjien varatoimitus-johtaja Antti Neimala sanoo.

EU-vaalit järjestetään Suomessa 25.5.2014.

Pienet ensin -periaate saatava käytäntöön

EU on tuonut Eurooppaan rauhaa ja va-kautta. EU-jäsenyys on avannut Suo-melle 500 miljoonan kuluttajan sisä-markkinat. Jäsenyys on tukenut ta-louskasvua, hyvää työllisyyskehitystä ja julkisen talouden tasapainoa. Sisä-markkinoiden nurja puoli on liiallinen sääntely, joka uhkaa jo koko EU-alu-een kilpailukykyä.

– Sisämarkkinat luotiin 20 vuotta sit-ten lainsäädännöllä, joka keskittyi suur-ten yritysten tarpeisiin. Lainsäädäntö on edelleen liian raskasta pk-yritysten kannalta. On tehtävä totta pienet ensin -periaatteesta, jonka mukaan pienten yritysten olosuhteet otetaan huomioon lakien valmistelussa, Neimala sanoo.

Neimala muistuttaa, että jos halu-taan turvata eurooppalaisten hyvin-vointi, pitää parantaa yrittäjyyden edel-lytyksiä ja vahvistaa kilpailukykyä.

Haastamme parlamentin suomalaisjäsenet seuraaviin toimiin:

1. Sitoutumaan tavoittee-seemme nostaa yrittä-

jyys EU:n poliittisen ohjelman kärkeen.

2. Noudattamaan pienet en-sin -periaatetta tinkimät-

tömästi lainsäätämistyössä.

3. Olemaan lainsäätäjänä avoimessa vuorovaiku-

tuksessa yrittäjien edustajien kanssa.

4. Hakeutumaan yrittäjyy-den kannalta tärkeim-

piin parlamentin komiteoihin ja työskentelemään Yrittäjyys ja kilpailukyky -komitean perusta-miseksi parlamenttiin.

Kohti yrittäjyyden Eurooppaa

Vaalipäivä on sunnuntai 25.5.2014. Ennak-koäänestys toimitetaan kotimaassa 14.–20.5. ja ulkomailla 14.–17.5. Eurovaalien eh-dokasasettelu päättyy 24.4.2014.

Europarlamenttivaaleissa valitaan yh-teensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta parlamenttiin valitaan 13 jäsentä.


LISÄTIETOJA

Suomen Yrittäjien EU-vaaliohjelma: www.yrittajat.fi /yrittajyyden_eurooppa



YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

Suosittele tutulle yrittäjäkaverille

Suomen Yrittäjien jäsenyyttä.

Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään

yli 100 asiantuntijaa neuvomaan ja

opastamaan yritystoiminnassa.

Sinä saat liittymiseen johtaneesta

suosittelusta valitsemasi ammatti-

lehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit

voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin!

Suosittele Suomen Yrittäjiä osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. Mitä enemmän suosittelet, sitä

enemmän mahdollisuuksia voittaa.

Documents

Korvaava työ sairaus- palautus aikana LAPIN · 2015. 12. 14. · jos sinulla on vielä koneellasi Windows XP, vaihda se heti. Vanhaan käyttöjärjestelmään ei enää saa päivityksiä,