Pohjois-Suomen yksikkö M19/3831/2010/26 3.6.2010 Rovaniemi

Kultatutkimukset Inarin Laanilassa vuosina 2005-2009

Veikko Keinänen, Ilkka Lahti , Pertti Sarala ja Olli Sarapää

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Paivamaarii / Dnro

3.6.2010

Tekijat Raportin laji

Veikko Keinanen veikko.keinanen@gtkfi MI9llkka Lahti ilkka.lahti@gtkfiPertti Sarala pertti.sarala@gtk.fi Toimeksiantaja

Olli Sarapaa olli .sarapaa@gtkfi GTK

Raportinnimi

Kultatutkimukset Inarin Laanilassa vuosina 2005-2009

Tiivistelma

Laani lan tutkimusalue kuuluu granuliittivyohykkeeseen ja sijaitsee 120 km Sodankylasta pohjoiseen neloslienIansipuolella, kartta-lehdella 383104, jakaantuen kahteen osa-alueeseen; pohjoisempaan Pikku-Hangasselan jaetelaisempaan Tullinpalon alueeseen. Aluevalintojen lahtokohtina olivat vanhojen historiallisten kaivosten kvartsi-juonet, Kultaojan kultapitoinen rapakallio ja kansannaytteena Kakslauttasen Tullinpalosta esil1e tullut ns . Oivankulta- kvartsijuoni. Nama kaikki liittyviit Laanilan diabaasia kontrolloivaan luode-koil1issuuntaisen ruhjeeseen,jonka kultapotentiaalin selvittiintinen asctettiin lyon tavoitteeksi.Tutkimukset kasittivat kallioperiikartoitusta, geokemiallista naytteenottoa tutkimuskaivannoista, MM I-niiytteenottoa, systemaattisia geofysikaalisia mittauksia: magneettisia, VLF-Rja IP-ntittauksia seka syviikairaus tayhteensii 20 reikaa 1529 m, josta Tullinpalon alueelle kairattiin 686 mja Pikku Hangasselkiiiin 843 m.Oivan kulta-kupari-kvartsijuoni kaivettiin esiinja se lavistettiin kairaamalla. Tutkimusmontusta otetut naytteetsisalsivat 20 ppm Au, 0.7 % Cu, 80 ppm Ag. Juonen kulkusuunta on pohjoiskoil1inen, mutta sen leveys on vain 0,5m eika sen jatkeita tai rinnakkaisia juonia tavoitettukaivamalla eika kairaamalla, joiden suunnittelussa hyodynnet-tiin IP-mittaustuloksia j a MMI-tuloksia.Oivan kulta-kuparikvartsijuoni on esimerkki kullan emiikalliosta. Tama on ensimmainen varma todiste kultapitois-tenjuonien olemassaolosta Laanilassa. Oivanjuonen esiintyminen hauraassa murroksessa granuliitissa, omamuo-toinen kvartsi ja malmimineralogia kulta ja elektrum todistavat juonen myohaisen hydrotermisen alkuperiin puo-lesta. Pikku-Hangasselan kairauksissa vanhojen historiallistenkaivosten alle ja koillissuuntaiseen ruhjeeseentodet-tiin liittyviin anomaalisia ku ltapitoisuuksia . Kultapitoisuus kohosi korkeimrnil1aan 0.5 ppm.GTK ei katso tarpeelliseksi ryhtya jatkamaan alueiden kultatutkimuksia, koska malmipitoisuuksina ku ltaa tavattiinvain TullinpalonOivanjuonessa, joka kaivauksissaja kairauksissa osoittautui kooltaanvaatimattomaksi . Tutkimusosoitti, etta Laanilan koillissuuntainen rakenteeseen liittvvat iuonet ovat kullansuhteen potentiaalisia.Asiasanat (kohd e, menetelmat jne.)

Kulta , kupari, hopea, kulta-kvartsijuoni, hydroterminen, kartoitus, granuliitti, Laani lan diabaasi, mineralogia,elektrum, ma lminetsintii, MMI-geokemia, geofysiikka, magneettinen, VLF R, IP, syviikairaus

Maantieteellinen alu e (maa.Iaani, kunta, kyla , esiintyma)

Suomi, Lappi, Inari, Kakslauttanen, Tulli npa lo, Pikku Hangasselkii

Karttalehdet

3831 04

Muut tiedot

Arkistosarjan nimi Arkistotunnus

MI9 MI9/383 1/20 10/26

Kokonaissivumaara Kieli Hinta Julkisuus

20 s., 19 liites. suomi julkinen

Yksikkd ja vastuualue Hanketunnus

Pohjois-Suomen yksikko, va 501 ,/1 JY:- :\, 2901005

Allekirjoitusznimen selvennys ,Aff I Vr li ""-....) Allekirjoitus/nimen selvenoys .?h-.... i--z- .Veikko Keinanen, geologi a Ilkka Lahti, geofyysikkoOlli Sarapaa, erikoistutkija ~ -~ Pertti Sarala, erikoistutkija ;?vV~

cGTK GEOLOGIAN TUTKIMU SKESKUS • GEOLOGI SKA FORSKNINGSCENTRALEN • GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND

GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no.

3.6.2010 Type of report

M19 Authors

Veikko Keinänen veikko.keinanen@gtk.fi Ilkka Lahti ilkka.lahti@gtk.fi Pertti Sarala pertti.sarala@gtk.fi Olli Sarapää olli.sarapaa@gtk.fi

Commissioned by

GTK

Title of report

Gold exploration in the Laanila area in the years 2005 – 2009, Inari, Finnish Lapland

Abstract

Laanila target area belong to paleo proterozoic granulite belt and is located 120 km north from Sodankylä town in the basemap sheet 3831 04, including two study areas Pikku Hangasselkä in the north and Tullinpalo in.the south. The starting point for the studies were old historical gold mines, gold in weathered rock at Kultaoja and Oiva’s dyke, which are situated in the same northeastern shear zone as well as Laanila diabase. The aim of this study was to find out gold potential of this shear structure. Studies included bedrock mapping, geochemical sampling from the pits, MMI-sampling, geophysical measure-ments; magnetic, VLF-R, and IP, diamond drilling altogether 20 drill holes/ 1529 m. Oiva’s gold-copper dyke was exposed and penetrated by drilling. The samples collected from the excavation con-tain 20 ppm Au, 0.7 % Cu and 80 g Ag. Gold and electrum grains contain 27,15 to 96,06 wt% Au and from 3,5 to 72,85 wt% Ag. The strike of the dyke is NNE and width 0.5 m. Dimensions of the dyke were minor and it proved to be impossible to find any extension by excavations or drilling. Location of Oiva’s dyke in the fracture zone of granulite and ore mineralogy indicate late hydrothermal origin for the gold-quartz-dyke. The drillings at Pikku Hangasselkä under old pits and Laanila shear zone revealed anomalous gold contents up to 0.5 ppm. GTK decided to relinquish further studies, because ore indications are uneconomic. However these studies indicate that Laanila shear zone is potential structure for occurrences of small gold-bearing quartz-dykes, which may have been parent rocks for washing gold deposits. Keywords

Gold, silver, copper, quartz-dyke, hydrothermal, mapping, granulite, Laanila diabase, shear zone, mineralogy, elektrum, ore exploration, MMI-geochemistry, geophysics, magnetic, VLF-R, IP, diamond drilling, Geographical area

Finland, Lapland, Inari, Laanila, Kakslauttanen, Tullinpalo, Pikku Hangasselkä

Map sheet

3831 04

Other information

Report serial

M19 Archive code

M19/3723/2007/10/1 Total pages

20, 19 appended pages Language

Finnish Price

Confidentiality

public Unit and section

Northern Finland Office, Bedrock Geology and Resources

Project code

2901005

Signature/name

Veikko Keinänen, geologist Olli Sarapää, senior scientist

Signature/name Ilkka Lahti, geophysicist Pertti Sarala, senior scientist

Sisällysluettelo

Kuvailulehti Documentation page

1 JOHDANTO 1 1.1 Tutkimusalueen sijainti 1 1.2 Tutkimusten tausta, tavoitteet ja vastuuhenkilöt 2

2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET 3

3 ALUEEN GEOLOGIA 4 3.1 Kallioperä 4 3.2 Maaperä 6

4 SUORITETUT TUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOKSET 7 4.1 Geofysiikka 7 4.2 Kallioperäkartoitus 10 4.3 Moreenigeokemia ja MMI 12 4.4 Kairaukset ja näytteiden analysointi 15 4.5 Pikku Hangasselän kairaustulokset 16 4.6 Oivan juonen kairaukset 16

5 MINERALOGISET TUTKIMUKSET 17

6 AIHEEN ARVIOINTI 18

7 KIRJALLISUUSLUETTELO 19

8 LIITTEET 20

1

1 JOHDANTO

1.1 Tutkimusalueen sijainti Laanilan tutkimusalue sijaitsee 120 km Sodankylästä pohjoiseen nelostien länsipuolella, kartta-lehdellä 3831 04, jakaantuen kahteen osa-alueeseen; pohjoisempaan Pikku-Hangasselän ja ete-läisempään Tullinpalon alueeseen (Kuva 1). Tullinpaloon tehtiin valtaushakemus (Tullinpalo1 8580/1) 11.2.2008, mutta se peruttiin 31.12.2009, sillä tutkimukset saatiin tehtyä valmiiksi maanomistajan luvalla ennen valtauspäätöstä. Myös Pikku-Hangasselän tutkimukset tehtiin maanomistajan luvalla.

Kuva 1. Laanilan tutkimusalue magneettisella (DGRF-65) pohjakartalla. GTK:n kairauskohteet on mer-kitty ympyröillä ja muut kohteet tähdillä. Geofysiikan mittausalueet on rajattu punaisella viivalla. Pohja-kartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 1. Location of the Laanila study area with historical mines and plotted drill holes on the magnetic map. Geophysical survey areas are marked with red line.

2

1.2 Tutkimusten tausta, tavoitteet ja vastuuhenkilöt Laanilan alueelle on Suomen ensimmäisen kultaryntäyksen aikana tehty useita tutkimuskuiluja ja näiden kultapitoisuudet ovat historiallisten dokumenttien mukaan vaihdelleet 1-5 g/t, mikä on aikoinaan ollut liian alhainen pitoisuus kannattavaan kaivostoimintaan (Fircks 1906, Laine 1955, Stigzelius 1986).

Talvella 2005 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Juhani Ojala, geokemisti Eelis Pulkkinen ja geologi Veikko Keinänen päättivät ryhtyä tutkimaan geofysikaalisilla mittauksilla ja kairauksilla vanhojen 1900-luvun alussa toiminnassa olleiden Sarlinin, Prospektorin sekä Kaarle Kustaan kaivosten ympäristöä kultapitoisten juonien löytämiseksi (Kuva 1). Tarkoitukse-na oli kairata edustavat suunnatut näytteet parhaiden kuilujen alta.

Eräänä tärkeänä innoituksen lähteenä uusille tutkimuksille olivat Kultaojalta vuonna 2002 löyde-tyt kultahiput (Kuva1). Sieltä yksityiset kullanhuuhtojat olivat viimeisen kymmenen vuoden ai-kana onnistuneet rännittämään näyttäviä kultahippuja. Valtauksen haltija oli tällöin Raimo Paa-sikontu ja hänen kanssaan teki töitä Matti Fors. Kesällä 2002 valtaukselta löytyi kallion pinnasta kookkaita kultahippuja, joista valtaaja lähetti näytteitä GTK:een tutkittavaksi. Samalla toivottiin, että jokin tutkimusryhmä poikkeaisi paikalla kartoittamassa esiintymää. GTK:lla oli meneillään tutkimukset läheisellä Sotajoen alueella ja samalla paljastettiin kallioperää myös kultahippujen löytöpaikan maastossa (Nenonen 2003). Kultaoja sijoittuu koillis-lounassuuntaiseen ruhjeeseen, jolla on jatkuvuutta lähes 200 km, ja johon Laanilan diabaasi liittyy. Geologian opiskelija Oiva Varjos löysi 3.8.1995 aiemmin tuntemattoman malmiutuneen kvartsi-juonen Tullinpalon mökkitien varresta. Juonesta oli noussut esille palasia sähkötolpan perustusta kaivettaessa (Kuva 2). Löydöstä hän antaa suuren kunnian malminetsintään koulimalleen Adi –koiralle. Varjos lähetti juoninäytteitä GTK:lle analysoitaviksi. Analyyseillä todettiin juoni kulta-pitoiseksi yhdessä hopean ja kuparin kanssa. Tämän lisäksi Varjos on vuosina 1995-98 lähettänyt GTK:lle kuusi näytettä samasta paikasta, joiden paras kultapitoisuus on 7 ppm, hopeapitoisuus 19 ppm ja kuparipitoisuus 3 %. Juoni nimettiin Oivan juoneksi ja se sijaitsee Kakslauttasen Tul-linpalossa Inarin ja Sodankylän rajalla, vain n. 100 metriä Inarin puolella. Kesällä 2006 kävivät geologit Olli Sarapää ja Veikko Keinänen paikalla, josta Oiva Varjos oli näytteensä kerännyt (x=7584021, y=3512827). Sähkötolpan vieressä oli juonipalasia vielä jäljel-lä pienessä kasassa ja muutamia mielenkiintoisen näköisiä kvartsi-götiittibreksianäytteitä analy-soitiin. Parhaassa näytteessä oli kultaa 0,4 ppm ja toisetkin olivat Au-pitoisuudeltaan anomaali-sia. Samalla päätettiin laajentaa tutkimukset myös Tullinpalon alueelle kulta-kvarsijuonien pai-kantamiseksi. Maastotutkimuksia tehtiin Pikku Hangasselän ja Tullinpalon alueilla vuosina 2005-2008 ja vii-meiset raportit ja analyysit kairaustuloksista valmistuivat vuonna 2009. Työ toteutettiin Pohjois-Suomen kultavarojen kartoitushankkeessa 2901005, kallioperä- ja raaka-aineet vastuualueella VA 501, jonka toimialapäällikkönä oli Esko Korkiakoski. Tutkimusten suunnittelusta ja toteu-tuksesta sekä raportoinnista ovat vastanneet geologi Veikko Keinänen ja hankepäällikkö Olli Sa-rapää. Geofysikaalisista tutkimuksista on vastannut geofyysikko Ilkka Lahti. Alueelle tehdyistä maaperätutkimuksista on vastannut geologi Pertti Sarala. Tutkimusavustaja Jorma Valkama on tehnyt moreenin raskasmineraalitutkimukset. Tutkimuskaivantojen, MMI-näytteenottoon ja ym-päristön kallioperän kartoitukseen ovat osallistuneet Mikko Savolainen (havannot: MASA), Oiva Varjos (KOVA) ja Matti Mäkikyrö. Tutkimusavustaja Pertti Telkkälä on laatinut kairausprofiilit.

3

Kuva 2. Oivan juonen löytöpaikalla olevia kvartsijuonen kappaleita, joissa on malakiitiksi hapettunutta kuparikiisua Juoni kaivettiin auki kesällä 2008 (monttu 2008 POS-000028). Tunnuslaatan leveys on 10 cm. Valokuva P. Sarala

Fig. 2. Pieces of quartz veins with chalcopyrite in the place where the so called Oiva’s vein was found. The vein was excavated during the summer 2008 (test pit 2008 POS-000028). The length of plate is 10 cm. Photo by P. Sarala.

2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Laanilan alueella on toiminut lukuisia kultakaivoksia 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Tunne-tuimmat kaivokset ovat Hartikainen, Karl Gustaf, Prospektor (Kerkelä), Laanila, Lutto, Palsi, Ramsay, Ruikka, Sarlin ja Wille, mutta vaikka kaivosten työllistävä vaikutus oli suuri kultaa niistä saatiin niukasti, käytännössä katsoen ei lainkaan (Puustinen 2003). Laanilan alueen kai-voshankkeita ovat kuvanneet mm. Fircks 1906, Stigzelius ja Ervamaa 1962, Saksela 1964, Stig-zelius 1986. Kaivostoiminnan kohteena ovat olleet erilaiset nuoret hydrotermiset juonet: kvartsi-sideriittijuonet ja kvartsi-hematiittijuonet, sekä alkalikivijuonet. Tullinpalon aluetta on aiemmin tutkinut Oiva Varjos (Varjos 1996). Hänen kartoituksensa tulosta ovat kuvassa 3 esitetyt kvartsi-juonet.

GTK on tutkinut nykyisen tutkimusalueen eteläpuolella sijaitsevaa Kultaojan kohdetta (Nenonen 2003, Kuva 1), joka on samassa lounais-koillissuuntaisessa rakenteessa kuin kallioperäkartan Laanilan diabaasina tunnettu kivilaji. Kultaoja on 10 – 15 m syvä ja 50 – 100 m leveä uoma. Sen pohjalla ja reunoissa näkyy vesieroosion merkit. Uoman pohjan kallioperässä on kvartsijuonia kalliokynnyksinä ja syvälle kuluneita uomia ja poteroita. Parhaimmat hippusaaliit kerrottiin tul-leen sieltä, missä on ollut eniten ”rautakiveä”. Tämä osoittautui olevan kvartsi-hematiitti-magnetiitti-martiittibreksiaa. Sen yhteydessä on ollut sinertävää, serisiittipitoista ja kultahippuis-ta kvartsijuonistoa. Rakenne ulottuu lähes samansuuntaisena kartta-alueelle 3724 11 Lehmäsaa-reen saakka. Rakenteen itäpuolella on useassa kohteessa löydetty kultahippuja hematiittirakeiden kanssa. GTK:n Kultaojan tutkimusojassa on yhtenäinen kulta-anomalia, 7 – 69 ppb Au, alkaa etäisyydeltä 17.00 m myloniittiutuneesta, karbonaattipitoisesta ja rapautuneesta kiven alaosasta

4ja jatkuu kvartsiporfyyrin läpi kvartsi-serisiittikiveen. Lopussa olevassa kloriittiliuskeessa ja marttiittiutuneessa magnetiitissa on Au pitoisuus 1.5 ppm (Nenonen2003).

3 ALUEEN GEOLOGIA

3.1 Kallioperä Alueen kallioperä kuuluu Lapin granuliittivyöhykkeeseen. Kuvassa 3 esitetty Laanilan kalliope-räkartta on ote GTK:n digitaalisesta kallioperäkartasta, jonka laadinnassa kallioperähavaintojen ohella on hyödynnetty GTK:n geofysikaalista matalalentodataa. Lapin granuliittivyöhyke on 400 km pitkä ja 90 km leveä kaarenmuotoinen ja se ulottuu Vienanmereltä Pohjois-Norjan vuonoi-hin. Granuliittivyöhyke rajoittuu koillispuolella Taka-Lapin arkeeiseen yli 2,5 miljardia vuotta vanhaan kallioperäalueeseen. Vyöhykkeen lounaispuolella on koilliseen kaatuva loiva ylityöntö-siirros, jota pitkin sen on tulkittu on työntyneen Keski-Lapin liuskealueen päälle. Granuliitit syn-tyivät noin 1,9 miljardia vuotta sitten syvänmeren hautaan kerrostuneista savi- ja hiekkasedimen-teistä, joihin tunkeutui kivisulia vuorijononpoimutuksen yhteydessä (Lahtinen et al. 2005, Tuisku et al. 2006). Sedimentit muuttuivat granuliiteiksi ja kivisulat kiteytyivät enderbiiteiksi maankuo-ressa noin 20 km:n syvyyttä vastaavissa korkean paineen ja lämpötilan olosuhteissa. Kuolan ja Karelidien mannerlaattojen törmäyksen yhteydessä granuliittivyöhykkeen kivilajien on tulkittu työntyneen nykyiselle paikalle.

Alueen kallioperä koostuu sedimenttisistä vaaleista raitaisista gneisseistä, jotka ovat granaatti- ja usein kordieriittipitoisia ja niihin tunkeutuneista hypersteenipitoisista tummista magmakivistä, joita kutsutaan enderbiiteiksi.

Granaatti-kordieriittigneissit ovat tyypillisiä granuliitteja, jotka tunnistaa niiden voimakkaan pu-naisesta granaatista ja sinisestä kordieriitista muiden päämineraalien ollessa maasälpä ja kvartsi. Enderbiitit ovat karkearakeisia koostumukseltaan dioriitteja ja gabroja vastaavia emäksisiä syvä-kivilajeja, joissa tyypillisiä mineraaleja ovat plagioklaasi, hypesteeni, kvartsi ja magnetiitti.

Kallioperässä Laanilan alueella on suuria koostumusvaihteluja. Barbey et al (1984) mukaan kes-keisen granuliittivyöhykkeen kivet ovat syntyjään sedimenttisiä. Niihin kuuluu sillimaniitti-granaattigneissejä (metaliuskeita) ja koostumukseltaan vaihtelevia granaattigneissejä sen mukaan mikä maasälpä on vallitsevana. Sedimentit ovat psammiittisia metagrauvakoita, jos kalimaasälpä on vallitsevana tai vulkanogeenisia metagrauvakoita, jos plagioklaasi on vallitseva maasälpä. Myös jonkin verran alkalimaasälpärikkaita (happamia vulkanoklastiitteja) granuliitteja tavataan. Myös kvartsirikkaita gneissejä (metahiekkakiviä) ja kalkkisilikaattisia gneissejä (kalkkipitoisia metasilttikiviä) kuuluu näihin granuliitteihin.

Granuliitteja leikkaavat pääasiassa NE–SW – suuntaiset ruhjeet, joista merkittävimpään liittyy Laanilan diabaasi. Monet kullan suhteen potentiaaliset kvartsijuonet liittyvät juuri näihin koillis-suuntaisiin rakenteisiin.

5

Kuva 3. Laanilan alueen kallioperä (GTK),kvartsi-karbonaattijuonet (keltaisena), kivilajihavaitopisteet ja vanhat kaivokset. Kallioperä koostuu granaatti-kordieriittigneisseistä ja hypersteenikvartsidioriiteista (vaalean ruskea) ja leikkaavasta Laanilan diabaasista (tumman ruskea) Pohjakartta © Maanmittauslai-tos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig 3. Bedrock map of Laanila(GTK), garnet-gneiss, hyperstene-quartz-diorite (light brown), Laanila diabase (dark brown) quartz-and other vein( yellow dots), bedrock observations 2008 and earlier and old gold pits.

63.2 Maaperä Laanilan alueen maaperä koostuu moreenista, joka peittää yleensä rapautunutta kallionpintaa 1-3 m:n paksuisena kerroksena. Paikoin esiintyy lajittuneita kerrostumia jokilaaksoissa (Kuva 4). Myös moreenimäkien rinteillä tai laella voi esiintyä lajittuneita aineksia, joko hiekkaa tai soraa pienialaisina esiintyminä tai ohuena pintakerroksena (Kuva 5). Kalliopaljastumia ja rakkoja on yleisesti alueella.

Kuva 4. Tullinpalon alueen maaperä ja monttujen sekä MMI-näytteenottopisteiden sijainti. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 4. Quaternary deposits and the location of test pits and sampling points for MMI in Laanila.

Laanilan – Saariselän alue sijoittuu viimeisimmälle jäänjakajavyöhykkeelle ja sen pohjoisosaan. Jään virtaus on ollut jäänjakajavyöhykkeellä ja sen läheisyydessä vähäistä, joten virtauksen suuntaiset muodostumat ovat harvinaisia. Jään liikkeen suunta on ollut tällä alueella koilliseen, mikä näkyy alueella aiemmin (esim. Hirvas 1991) tehdyissä suuntauslaskuissa ja hieman pohjoi-sempana drumliinimaisten muotojen suuntauksessa.

7

Kuva 5. Laanilan alueelle tyypillinen maaperäleikkaus. Ylimpänä on n. 50 cm soramoreenia, sen alla n. 1 m hiekka-moreenia ja alimmaisena rapakallio (harmaa). Kuva P. Sarala.

Fig 5. Typical till section in the Laanila area. On top gravelly till (50 cm), below that sandy till (1 m) and finally weathered bedrock at the bottom (gray). Photo P. Sarala.

4 SUORITETUT TUTKIMUKSET JA NIIDEN TULOKSET

4.1 Geofysiikka

Raportin tutkimuskohteet liittyvät koillis-lounaissuuntaiseen rakenteeseen, joka tunnetaan Laani-lan diabaasina. Rakenne erottuu aeromagneettisilla matalalentokartoilla useita kymmeniä kilo-metrejä pitkänä NE-SW suuntaisena miniminä. Kuvassa 1 diabaasijuoni näkyy selvimmin alueen koillisosassa. Minimi havaitaan hyvin myös diabaasijuonella mitatuilla magneettisilla profiileil-la, joita on tehty usealla eri kohteella. Anomalian tyypistä johtuen magneettiset maanpintamitta-ukset rajaavatkin rakenteen usein erinomaisesti. Diabaasijuonen yli on tehty myös sähkömag-neettisia profiilimittauksia, mutta merkittäviä johteita ei ole toistaiseksi tavattu.

Laanilan diabaasiin liittyvä magneettinen minimi selittyy jäännösmagnetoitumalla eli magneetti-sella remanenssilla. Airo ja Kurimo (1995) ovat laskeneet alueen diabaaseilta kerätyille näytteille remanenssin intensiteetiksi 3000 – 8000 mA/m ja Q-suhteeksi < 10.

Raportissa käsiteltyjen tutkimuskohteiden maanpintamittaukset toteutettiin kaksivaiheisena (ku-va 1). Pohjoisosan Pikku Hangasojan alueen VLF-R ja magneettiset mittaukset tehtiin vuonna

82006 noin 10 km2:n alueella. Magnetometrauksessa käytettiin 50 m:n ja VLF-R mittauksessa 200 m:n linjaväliä. Eteläosan Tullinpalon alue mitattiin vuonna 2008. Mittausalueen pinta-ala on ~4.2 km2. Magneettisen ja VLF-R:n lisäksi Tullinpalon alue mitattiin dipoli-dipoli IP menetel-mällä. Magneettinen mittaus tehtiin 50 m:n ja VLF-R sekä IP 100 m:n linjavälein.

Edellä mainittujen mittausten lisäksi tutkimuskohteista kerättyjä lohkareita on tutkittu GTK:n petrofysiikan laboratoriossa Espoossa. Mittaustuloksia on koottu kuvaan 6, jossa on esitetty loh-karenäytteiden tiheys-suskeptibiliteetti ja ominaisvastus-varautuvuus jakauma. Näytteitä kvartsi-juonista ja serisiittiytyneistä granuliiteista oli kaikista kuvaan 1 merkityistä historiallisista kai-voksista sekä Oivan juonesta. Petrofysikaalisen kontrastin selvittämiseksi myös sivukivinäytteitä eli granuliitteja mitattiin. Tulosten perusteella Sarlinin, Prospektorin, Oivan juonen ja Kaarle Kustaan kaivoksen lohkareiden suskeptibiliteetti ei poikkea oleellisesti ympäristöstään. Tästä syystä näitä kohteita ei havaita magneettisilla kartoilla. Sen sijaan varautuvuudessa ja tiheydessä on jonkin verran vaihtelua malmi- ja sivukivinäytteiden välillä. Kaarle Kustaan kaivoksen lohka-reiden varautuvuudet ja tiheydet ovat lievästi anomaalisia.

Kuva 6. Laanilan näytteiden petrofysiikkaa a) ominaisvastus - IP varautuvuus b) tiheys-suskeptibiliteetti.

Fig. 6. Petrophysics of the rock samples from the Laanila area a) resistivity - chargeability b) density - susceptibility distribution.

Kuvassa 7 on maastomittauksiin perustuva magneettinen kartta, jossa on yhdistetty pohjois- ja eteläosan tulokset. Tutkimusalueen magneettiset anomaliat ovat erittäin heikkoja. Osin tästä syystä alkuperäisessä mittaustuloksessa kohina ja heikot linjakohtaiset tasoerot tulivat selvästi esille. Lyhyen aallonpituuden kohinan heikentämiseksi kuvassa 7 esitettyä magneettikenttää on jatkettu 20 metriä ylöspäin. Vallitsevana piirteenä kuvassa näkyy granuliitteja myötäilevät luode-kaakko suuntaiset anomaliat. Mittausalueella nämä anomaliat ovat voimakkaimmillaan vain 100 - 200 nT mutta sopivasta väritasoituksesta johtuen anomaliat tulevat kuvassa selkeästi esille. Anomaliat syntyvät pääsääntöisesti granuliitin sisältämästä kiisu- ja magnetiittipirotteesta. Alu-een kultapitoiset rakenteet (juonet) ovat granuliittia koillis-lounais ja pohjois-eteläsuunnassa leikkaavia juonia. Nämä erottuvat Laanilan diabaasijuonta lukuun ottamatta geofysikaalisilla kartoilla erittäin heikosti. Reiät R306-309 sekä Reiät 310, 311, 318, 319 on kairattu Laanilan dia-baasijuonen suuntaiseen ruhjerakenteeseen, jossa kairauksen perusteella diabaasijuoni on kapea ja katkeileva, joka silti nähdään melko selkeänä koillis-lounaissuuntaisena magneettisena mini-minä mittausalueen keski- ja pohjoisosassa. Mittausalueen keskellä se muuttuu N-S suuntaiseksi. Oivan juonen paikantaminen maastogeofysiikasta osoittautui erittäin haasteelliseksi. Paljastuma-paikalla juoni on NNE-SSW suuntainen ja hyvin kapea.

9Magnetometrauksen lisäksi alueella toteutettiin systemaattinen IP-mittaus (Kuva 8), jolla pyrit-tiin selvittämään Oivan juonen jatkeita. IP - tuloksessa nähdään selvästi granuliittien luode-kaakko suuntaiset grafiitti- ja sulfidipitoisemmat osat. Juonen paljastumapaikalla (R320, R321 ja R326) havaitaan selkeät kiisupirotteesta syntyvät varautuvuusanomaliat. Oivan juoni on mahdol-lisesti jaksoittain kiisuuntunut, joten IP-tuloksesta paikannettiin varautuvuusanomalioita NNE-SSW suunnassa. Kuvassa 8 on havaittavissa kairauspaikan koillispuolella yksittäisiä IP anomali-oita, jotka voidaan tulkita Oivan juonen jatkeiksi. Anomalioiden kairausten suunnittelussa otet-tiin huomioon dipoli-dipoli menetelmän paikannuksen epätarkkuus. Kairaustulosten perusteella reiän R323 länsipuolen IP anomalia on Fe-kiisuvyöhykkeen aiheuttama. Reiän R322 IP anomali-an aiheuttaa pääasiassa magneetti- ja kuparikiisupirote. Reiällä R325 tavattiin heikompi kiisupi-rote, jonka vaikutus nähdään myös IP tuloksessa. Kairauksessa kulta-kvartsijuonen jatkeita ei kuitenkaan tavoitettu rei’illä R322, R323 ja R325.

Kuva 7. Laanilan magneettinen mittaus. Lyhyen aallonpituuden kohinan vähentämiseksi mitattua kent-tää on jatkettu 20 m ylöspäin. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 7. Ground magnetic anomaly map of the Laanila area. In order to decrease short-wavelength noise magnetic data was upward continued of 20 m.

10

Kuva 8. Laanilan Tullinpalon IP varautuvuus. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 8. IP chargeability of the Laanila-Tullinpalo area.

4.2 Kallioperäkartoitus

Tutkimusalueen kallioperäkartoituksessa keskityttiin Tullinpalon alueelle ja malmikriittiseksi arvioituun koillissuuntaiseen rakenteeseen. Pohjoisemmalla Pikku-Hangaselän alueella ei tehty varsinaista kartoitusta. Ensimmäiset havainnot Tullinpalon alueelta tehtiin kesällä 2006, jolloin kerättiin juonikvartsinäytteitä Varjoksen neuvomasta löytöpaikasta, mökkitien varressa kolmas

11tolppa poroaidalta. Näytteissä kultapitoisuus vaihteli <10-395 ppb. Lisäksi kairausten suunnit-telua silmällä pitäen tehtiin tektonisia havaintoja läheisistä rikkikiisupitoisista granuliittipaljas-tumista, joista otettiin palanäytteitä kemiallisia analyysejä varten (OS$$-2006-1-4, analyysit 89706, ICP-AES: 511P ja 704P), mutta niissä ei ollut kultaa.

Kesällä 2007 Oiva Varjoksen opastuksella otettiin näytteitä kvartsi-karbonaattibreksioista ja - juonista vanhoista kullankaivajien montuista (OS$$-2007-7-10, analyysitilaus 89722). Näissä näytteissä kulta jäi alle määritysrajan 10 ppb.

Kesällä 2008 NNE-suuntainen kvartsi-kupari-kulta-juoni kaivettiin esiin (Kuva 9). Siitä ja sen sivukivenä olevasta muuttuneesta granuliitista toimitettiin näytteet analyysiin (OS$$-2008-4.1-4.8 tilaus 216248, liite 2 ja 3). Juonta ei tavoitettu muista kaivannoista. Oivan juonen kulkusuun-ta on lähes pohjoissuuntainen ja kaade pysty (kulku 15º kaade 85º W). Tämä kulta-kupari-kvartsijuoni on vain n. 0.5 m leveä ja juonen poikki vasaralla otetussa kallionäytteessa on 20 g/tn:ssa Au ja 0.7 % Cu ja 80 g/tn:ssa Ag. Juoni leikkaa granuliittia, jossa on kontaktissa 16-125 ppb kultaa. Granuliitin kerroksellisuuden kaadesuunta on 345º/25º.

Tien, sähkölinjan ja läheisten mökkien takia juonta ei voitu aukaista laajemmin esille. IP-tulosten tulkinnan perusteella juonella näyttäisi olevan jatkuvuutta pohjoiskoillissuunnassa, myös rinnak-kaiset juonet ovat mahdollisia, mutta niitä ei tavoitettu tutkimuksissa.

Juonta pyrittiin seuraamaan koilliseen ja luoteeseen, mutta viereisissä kaivannoissa (M27 ja M29) ei tavattu kvartsijuonta vaan granuliittia. Oivan juonen ympäristö kartoitettiin geofysiikan mittausalueen osalta (kartoitushavainnot MASA 2008-037-81). Joen eteläpuoleinen IP-anomalia näyttäisi paljastumahavaintojen perusteella aiheutuvan vähäisestä rikkikiisu ja grafiittipirotteesta granuliitissa, tosin anomalia-alue on heikosti paljastunut.

Tutkimusalueelta ja muualta Laanilan alueelta tehtiin lisäksi kivilajihavaintoja ja analyysejä Laanilan diabaasista, muuttuneista granuliiteista ja kvartsijuonista (KOVA 1-4, 8-24, 30-36, ana-lyysit 26501. Varjoksen tekemät havainnot Laanilan sideriitti- ja hematiittikvartsijuonista on nä-kyvissä kuvassa 3.

12

Kuva 9. Oivan juoni paljastettuna Kakslauttasen Tullinpalossa, kvartsijuonen leveys 0.5 m, sen sen si-vukivenä on rapautunutta granuliittia. Juonen kulkusuunta on 15º ja se kaatuu 85º kaateella länteen.

Fig 9. Oiva’s dike outcropped in Tullinpalo, Kakslauttanen, the width of the gold-copper-quartz dike is 0.5 m. Weathered granulite is wall rock. The strike of the dike is 15º and dip is 85º W.

4.3 Moreenigeokemia ja MMI

Oivan juonen löytöpaikalle ja sen ympäristöön tehtiin 9 tutkimuskaivantoa, jotka nimettiin 2008 POS-000027 – 2008 POS-000035 (juonen löytöpaikalle kaivetun montun numero on 2008 POS-000028). Montuista otettiin 13 moreeninäytettä (Taulukko 1; Liite 2) ja 5 rapakallionäytettä (Taulukko 2; Liite 3) analysoitavaksi kuningasvesiuutosta ICP-AES- (30 alkuainetta), ICP-MS- (13 alkuainetta) ja GAAS-menetelmillä (Au ja Pd). Lisäksi Oivan juonen luota otettiin kaksi syanidointianalyysinäytettä.

Moreenin kulta- ja kuparipitoisuudet ovat selkeästi anomaalisia vain Oivan juonen läheisyydessä (montut 27 ja 28; Kuvat 8 ja 9). Myös useat indikaattorialkuaineet, kuten hopea, telluuri ja vis-mutti ovat selkeästi koholla juonen läheisyydessä. Rauta ja muuttumista indikoiva kalium ovat myös anomaalisia. Sen sijaan perusmetallipitoisuudet ovat taustan tasolla.

13Taulukko 1. Alkuaineiden pitoisuuksia moreenin hienoaineksessa (< 0,06 mm) Laanilan tutkimus-kaivannoissa.

Table 1. Content of some elements in till (< 0.06 mm) in the test pits at Laanila.

Näytetunnus Au Cu Te Ag Bi Co Fe K Mg µg/kg Mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 521U + 511P 511M 511M 511M + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000027 07 39,6 293 0,192 0,16 0,26 21,4 86000 6410 13400 2008 POS-000027 15 9,1 333 0,259 0,11 0,15 25,1 104000 8150 15200 2008 POS-000028 07 61,6 122 0,067 0,16 0,06 15,7 41300 1660 5160 2008 POS-000029A 07 4,6 89 0,066 0,16 0,05 25,2 59700 4200 8830 2008 POS-000029A 20 2,8 42 0,042 0,10 0,03 17,2 35900 2180 5390 2008 POS-000029B 07 6,1 78 0,069 0,12 0,05 20,2 65600 3970 8170 2008 POS-000029B 20 4,3 53 0,059 0,07 0,05 26,7 39800 2050 5650 2008 POS-000030 07 6,8 121 0,087 0,06 0,04 24,3 52200 5150 9290 2008 POS-000031 10 4,7 106 0,086 0,05 0,04 21,8 51500 2840 7820 2008 POS-000032 10 6,7 79 0,081 0,08 0,06 20,4 57000 4400 9230 2008 POS-000034 05 4,0 105 0,089 0,09 0,05 24,6 56800 5610 11500 2008 POS-000034 15 7,8 136 0,107 0,09 0,04 23,6 67100 5510 10800 2008 POS-000035 05 10,0 214 0,159 0,08 0,30 42,3 82200 3810 7640

Taulukko 2. Alkuaineiden pitoisuuksia rapakalliossa Laanilan tutkimuskaivannoissa.

Table 2. Content of some elements in weathered bedrock samples in the test pits at Laanila.

Näytetunnus Au Cu Te Ag Bi Co Fe K Mg µg/kg Mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg + 521U + 511P 511M 511M 511M + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000028 10RP 21300 9690 9,373 27,14 17,86 20,4 162000 2900 4960 2008 POS-000030 20RP 28,5 84 0,074 0,33 0,07 15,1 37200 7640 12500 2008 POS-000032 25RP 3,7 48 0,036 0,18 0,02 16,5 50800 21800 20100 2008 POS-000033 10RP 3,4 39 0,036 0,09 0,01 12,8 25900 5520 7370 2008 POS-000035 20RP 2,5 29 0,062 0,09 0,02 13,1 31400 7000 7750

Rapakallionäytteissä Oivan juoni tulee erittäin anomaalisena esiin. Kuningasvesiliuotuksesta saa-tu 21.3 ppm:n pitoisuus on hyvin korkea ja anomaalisuutta korostaa vielä syanidointimenetel-mällä saatu 9,1 ppm:n pitoisuus. Myös indikaattorialkuaineiden (Ag, Bi ja Te) pitoisuudet ovat erityisen korkeita. Oivan juonesta otettujen rapakallionäytteiden (12 litraa) raskasmineraalifrak-tiossa löydettiin 48 hippua ja rinnakkaisesta 148 hippua, mitkä osoittavat kullan esiintyvän hip-puina/rakeina kalliossa. Hippujen koko oli pääsääntöisesti 0,1-0,2 mm (suurin halkaisijaltaan 0,4 mm), mutta paljon esiintyi myös hyvin pieniä rakeita (< 0,05 mm). Magnetiittia oli lisäksi run-saasti. Alueen muista montuista otetuissa raskasmineraalinäytteissä oli hyvin vähän hippuja mää-rän vaihdellessa 0-4 kpl.

Alueelle tehtiin myös kaksi heikkouuttoanalyysinäytelinjaa, joista ensimmäinen ylitti oletetun pohjois-etelä-suuntaisen rakenteen Oivan juonen löytöpaikan pohjoispuolelta ja toinen joen ete-läpuolelta. Kuvissa 10 ja 11 näkyy selvästi, miten anomaalisimmat pitoisuudet sijoittuvat luode-kaakko-suuntaiseen rakenteeseen, joka näkyy geofysiikassa sähköisenä anomaliana

14

Kuva 10. Kultapitoisuudet moreenissa (< 0,06 mm) ja MMI-näytteissä Laanilan alueella. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 10. Gold in till (< 0.06 mm) and in the MMI samples in the Laanila area.

15

Kuva 11. Kuparipitoisuudet moreenissa (< 0,06 mm) ja MMI-näytteissä Laanilan alueella. Pohjakartta © Maanmittauslaitos, lupanro MML/VIR/TIPA/217/10.

Fig. 11. Copper in till (< 0.06 mm) and in the MMI samples in the Laanila area.

4.4 Kairaukset ja näytteiden analysointi Pikku Hangasselän alueella tehtiin syksyllä 2005 kairauksia GTK:n Pokalla Kaarle Kustaan ja Sarlinin vanhojen kaivosten kvartsi-karbonaattijuonien kultapitoisuuden tarkistamiseksi. Reikiä kairattiin 4 kpl (R301-R304), yhteispituudeltaan 268 m (Kuva 1). Vuonna 2007 Pikku Hangasselän kairauksia jatkettiin ja sinne kairattiin kahteen profiiliin 10 rei-kää yhteispituudeltaan 10 reikää (R306-R309 ja R310, R311, R318, R319) yhteispituudeltaan 637 m. Kairausten tarkoituksena oli tarkistaa liittyykö Laanilan juonen suuntaiseen ruhjeeseen kultapitoisia juonia. Tullinpalossa Oivan juoneen kairattiin vuonna 2007 kaksi reikää läpi (R305 ja R320, yhteensä 119,70 m. Oivan juonen ja sen oletetut pohjoisjatkeet olivat kairauksen kohteena vuonna 2009 (R321-R326, yhteensä 566,1 m).

Kairasydännäytteet analysoitiin pääosin metrin pituisina. Kairasydämet halkaistiin timanttisahal-la ja toinen puoli sydämestä jätettiin kairasydänlaatikkoon arkistoitavaksi ja toinen puoli kuivat-tiin, murskattiin Mn-leukamurskaimella (Labtiumin menetelmä 30) ja jauhettiin teräsastiassa kiekkomyllyllä (max. 4 kg, menetelmä 50).

Malmianalyyseja teetettiin Labtium Oy:ssa 395 näytteestä. Lisäksi teetettiin XRF- ja REE-sekä hiili- ja fosforianalyysejä 18 näytteestä tilaus 216263 (Labtiumin menetelmät 175X, 811L ja

16308M). Malmianalyysien tuloksia esitetään liitteinä olevissa kairausprofiileissa ja taulukoissa (Liitteet 5-13).

Malmianalysoinnissa käytettiin kuningasvesiliuotusta 90°C:ssa (menetelmä 510) ja Fire assay -rikastusmenetelmää 25 g:n näytteestä (704). Monimetallimääritykset tehtiin ICP-AES-tekniikalla (+510P) sekä kulta- ja platinametallimääritykset myös ICP-AES-teniikalla (+704P).

4.5 Pikku Hangasselän kairaustulokset Vuoden 2005 kairauksessa todettiin muuttuneita kiisupitoisia osueita granuliitissa. Näissä kii-suosueissa tavataan paikoin heikkoja Au-pitoisuuksia. Vuonna 2005 tutkittiin Kaarle Kustaan kaivoksen ympäristöä kolmella kairareiällä. Ensimmäi-nen R301 kairattiin 50 metriä kaivoskuilusta suuntaan NE. Reiän suunta on länteen ja pituus 82,80 metriä. Kultajuonta ei kairauksella löydetty. Vähäistä Au- (max 38 ppb), S-, Bi- ja Se-pitoisuuksien kohoamista on havaittavissa.

Seuraavat reiät R302 ja R303 kairattiin ensimmäisestä reiästä 100 m:n päähän NW-suuntaan. Rei’illä lävistettiin paljastumassakin näkyvä runsaasti götiittipitoisia osueita sisältävä brek-siavyöhyke. Reikä 303 lävistää 1,6 m leveän kvartsibreksiavyöhykkeen (29,4- 31m), jossa ovat selvästi kohonneina pitoisuuksina Te, Cu (1260 ppm), S, Bi ja vähän myös Au (max 35 ppb). Vähän alempana, välillä 33,9-34,9 m selvästi kloriittiutuneessa granuliitissa on 135ppb Au-pitoisuus kohonneiden Bi-,ja As-pitoisuuksien kanssa. Kivi on rapautunutta ja kiisut ovat rapau-tuneet pois.

Toinen ensimmäisen tutkimusvuoden kairauskohde oli nk. Sarlinin kaivos. Kairanreiässä R304 välillä 42,65-44,20 m lävistettiin kvartsijuoni ja se jalkapuolella muskoviittiutunut ja kiisuuntu-nut granuliitti. Kohonneina pitoisuuksina esiintyvät Cu, As (niukasti), S, Bi ja Te, mutta kultapi-toisuus on alle 10ppb.

Toinen kairausvaihe vuonna 2007 käsitti Pikku Hangasselän kahden profiilin kairauksen. Pikku Hangasselän kairaus voitiin tehdä hyödyntäen uusia geofysikaalisia maastomittaustuloksia. Lou-naisen profiilin (R306 – R309) kairaus tehtiin kolmen eri rakennesuunnan leikkaukseen (Kuva 7). Kairauksen tulos oli heikko suuren sydänhukan vuoksi. Analysoiduissa näytteissä ei ollut kul-taa. Toisaalta muuttuneesta granuliitista ei saatu juuri lainkaan näytettä.

Pikku Hangasselän koillisosaan tehty profiili (R310, R311, R318 ja R319) leikkasi Laanilan dia-baasirakenteen. Tiivis ja hyvin musta diabaasijuoni onkin näkyvissä rei’issä R311( syvyydellä 8,95-9,60 m) ja R318 (syvyydellä 65,20-65,60 m) noin puolen metrin levyisenä. Itäisimmän rei-än R319 loppumetreillä lävistettiin puolen metrin levyinen kiisuinen kvartsibreksiajuoni (syvyy-dellä 67,2-67,75 m). Juonessa on kultaa 0,5 ppm (67,1-67,5 m), telluuria 3ppm ja vismuttia noin 5 ppm. Kairauksissa lävistettiin serisiittiytynyttä, kiisupitoista granuliittia, jossa oli paikoin epi-doottiutumista ja kvartsiutumista. Myös rikki-, magneetti- ja kuparikiisua esiintyi rakopinnoilla.

4.6 Oivan juonen kairaukset

Paikalla käynnin ja analyysitulosten perusteella päädyttiin ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2007 kairaamaan juoneen kaksi reikää (R305 ja R320). Kairaustulokset osoittautuivat mielenkiintoi-siksi, vaikka itse kairasydämet ovat täysin palasina ja sydänhukka runsasta syvälle ulottuvan ra-pautumisen johdosta. Oivan juonisysteemissä näytti aluksi siltä, että diabaasijuonet ja kvartsi-kiisuaines olisivat tunkeutuneet samaa kanavaa pitkin ja breksioineen diabaasijuonen kanssa. R320:ssa välillä 18,85-19,6 m kivi on kvartsikarbonaattijuonta, jossa on runsaasti kuparikiisua ja pyriittiä (sydänhukkaakin on valitettavan paljon). Se sisälsi kultaa 6,1 ppm ja 0,9 - 15,9 % kupa-ria, 61 ppm Ag ja lisäksi Bi-, Se-, ja Te-pitoisuudet ovat selvästi koholla sivukivenä olevaan gra-nuliittiin verrattuna. Mineralisoituneen vyöhykkeen vieressä on hiertyneitä diabaasijuonia.

17

Oivan juonen toisen kairausvaiheen suunnittelussa käytettiin apuna IP-mittauksen polaroituvuus-tuloksia. Tämän mittauksen tuloksista voidaan tulkita SSW-NNE–suuntainen rakenne. Oivan juoni sijaitsee löytymispaikassaan juuri tässä rakenteessa. Kairaamalla seurattiin rakennetta 750 m pohjoisen suuntaan ja lävistettiin kolme IP-anomaliaa, jotka osoittautuivat kiisuuntuneista ki-vistä johtuviksi. Lävistetyt kiisuuntumat eivät kuitenkaan osoittautuneet Oivan juonen tyyppisik-si.

Oivan juonen tutkimiseksi kairattiin kaiken kaikkiaan 8 reikää. Tulos oli kuitenkin se, että vain noin 10 m:n päästä itse tunnettuun Oivan juoneen kairatut reiät R305 ja R320 antoivat positiivi-sen tuloksen. Rei’illä R321 ja R326 ei kyseessä olevaa juonta tavoitettu.

Kuva 12. Kvartsi- serisiiti- götiittibreksiaa Oivan juonesta sekä rapaumasta vaskattua hyvin hienora-keista kultaa. Kuva: Reijo Lampela.

Fig. 12. Quartz-sericite- goethite breccia from Oiva`s dike and panned gold from weathered bedrock. Photo by Reijo Lampela.

5 MINERALOGISET TUTKIMUKSET Tegist Chernet (2009) tutki valo- ja elektronimikroskoopilla Oivan kulta-kvartsijuonen malmi-mineralogian elektrumin ja siihen liittyvät malmimineraalit. Chernetin tutkimat näytteet olivat kiillotettuja ohuthieitä juonesta sekä selektiivisen fraktioinnin jälkeen tehtyjä raskasmineraaliri-kasteita ei-magneettisista fraktioista (<200 μm ja 2 mm -200 μm). Selektiivisellä fraktiointime-netelmällä irroitettiin kulta-elektrum ja muut mineraalirakeet ehyinä alkuperäisessä muodossaan

18ja koossaan, jonka jälkeen niiden muotoa, tekstuuria ja muuttumista, sekä kemiallista koostu-musta voitiin analysoida yksityiskohtaisesti.

Kultarakeiden ja elektrum-rakeiden määrä laskettiin fragmentoiduista rikasteista. Kulta ja elekt-rum sisältävät 27,15-96,06 wt% Au ja 3,5 %-72,85 % Ag ja sen Ag/Au-suhde on 0.04-2.68. Kul-ta- ja elektrumrakeet ovat epäsäännöllisiä, pallomaisia, haaroittuneita, uurteisia, osittain pyöris-tyneitä ja levymäisiä muodoltaan. Kuparikiisu on melko yleistä, mutta muut sulfidimineraalit ovat yleensä harvinaisia ja hienorakeisia. Kulta ja elektrum ovat götiitin ja kvartsin ympäröimä ja siihen liittyy vain vähäisessä määrin hopeatellurideja, vismutti-tellurideja, vismuttia ja sekun-däärisiä hopeasulfideja ja hopeahalideja.

Mineralogiset todisteet viittaavat, että elektrumi saattaisi olla hydrotermisesti muodostunutta. Myöhempien supergeenisten prosessien vaikutuksesta ja hopean poistumisen myötä olisi synty-nyt puhtaita hienorakeisia kultahippuja. Sekundäärisestä rikastumista indikoi myös akantiitin, iodargyriitin ja kovelliinin esiintyminen.

6 AIHEEN ARVIOINTI Tutkimusalueen kultapotentiaalin selvittämisessä keskityttiin koillissuuntaiseen ruhjevyöhykkee-seen Tullinpalon ja Pikku Hangasselän alueilla, joka on magneettisella kartalla helposti nähtävis-sä ja liittyy Laanilan diabaasijuoneen. Tullinpalon alueelta kaivettiin esiin ja lävistettiin kairaa-malla 20 g/t kultaa sisältävä kvartsijuoni, jonka kulkusuunta on pohjoiskoillinen, mutta jonka leveys on vain 0,5 m eikä sen jatkeita tai rinnakkaisia juonia tavoitettu kairaamalla. Oivan juo-nen esiintyminen hauraassa murroksessa granuliitissa, omamuotoinen kvartsi ja malmimineralo-gia todistavat juonen myöhäisen hydrotermisen alkuperän puolesta.

Pikku-Hangasselän alueella todettiin kairauksissa vanhojen historiallisten kaivosten ympäristössä ja koillissuuntaisessa ruhjeessa anomaalisen korkeita kultapitoisuuksia.

Oivan kulta-kuparikvartsijuoni Tullinpalossa on esimerkki huuhdontakullan emäkalliosta. Tälläi-siä juonia on etsitty Laanilan alueelta jo yli sadan vuoden ajan, mutta tämä on ensimmäinen varma todiste niiden olemassaolosta. Ne liittyvät heikkousvyöhykkeisiin, mutta paikantaminen on kallista, sillä siihen tarvitaan systemaattisia malmitutkimuksia. GTK:n tekemien geofysikaa-listen maanpintamittausten pohjalta geokemiallisin menetelmin ja voimaperäisin kairauksin uu-sien juonien paikantaminen saattaisi onnistua. Alustavasti tutkitulta alueelta tehty tarkka mag-neettinen mittaus näyttää selvästi paikat, joihin tutkimuksia tulisi jatkossa kohdentaa.

Kairauksen kohdentamiseen apukeinoina voitaisiin käyttää tutkimusojien kaivamista ja MMI-näytteenottoa esimerkiksi Pikku Hangasselässä magneettisella kartalla selvästi erottuvan Laani-lan diabaasirakenteen poikki. Samoin voitaisiin menetellä Pikku Hangasselän lounaisosassa kul-ta-kvartsijuonien paikantamisessa kairausprofiilin R306-R309 tuntumasta (Kuva 7) sekä Kaks-lauttasojan eteläpuoleisen IP-anomaliaan liittyvän kulta- ja kupari-anomalian tarkistamisessa (Kuva 10).

GTK ei kuitenkaan tässä vaiheessa katso tarpeelliseksi ryhtyä jatkamaan alueen kultatutkimuk-sia, koska malmipitoisuuksina kultaa tavattiin vain Tullinpalon Oivan juonessa, joka kaivauksis-sa ja kairauksissa osoittautui kooltaan vaatimattomaksi.

19

7 KIRJALLISUUSLUETTELO Airo, M-L. ja Kurimo, M., 1995. Laanilan ympäristön aeromagneettisesta aineistosta tulkittuja

lohkoliikuntoja. XVII Geofysiikan päivät Oulussa 11.-12.5.1995. Oulu: Geofysiikan Seura, 139-143.

Barbey, P.; Convert, J.; Moreau, B.; Capdevila, R.; Hameurt, J. 1984. Petrogenesis and

evolution of an early Proterozoic collisional orogenic belt : the granulite belt of Lapland and the Belomorides (Fennoscandia). Bulletin of the Geological Society of Finland 56 (1-2), 161-188.

Chernet, Tegist 2009. Preliminary mineralogical and analytical information from Oiva's gold-

quartz-dyke, in the Lapland granulite belt, Laanila, northern Finland. 20 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3831/2009/44.

Fircks, Curt 1906. On the occurrence of gold in Finnish Lapland. Bull. comm. géol. Finl. N:o

17. 1906, 1-35. 16 Fig. 1 Karte. (myös Fennia 25. N:o 1. 1907, 1-35. 16 Fig. 1 Karte). Hirvas, H. 1991. Pleistocene stratigraphy of Finnish Lapland. Geological Survey of Finland,

Bulletin 354, 123 s. Lahtinen, R.; Korja, A.; Nironen, M. 2005. Paleoproterozoic tectonic evolution. In:

Precambrian geology of Finland : key to the evolution of the Fennoscandian Shield. Developments in Precambrian geology 14. Amsterdam: Elsevier, 481-531.

Laine, Evert 1955. Neljännesvuosisata maamme kaivostoimintaa, 1885-1910. Geotekn. Julk.

n:o 57. s. 1-94 (also Historiallinen Arkisto, Vol. 55). Nenonen, Jari 2003. Maaperätutkimukset Inarin Palsinojalla ja Sodankylän Kultaojalla. 23 s.,

55 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, P 23.4.020. Puustinen, Kauko 2003. Suomen kaivosteollisuus ja mineraalisten raaka-aineiden tuotanto

vuosina 1530-2001, historiallinen katsaus erityisesti tuotantolukujen valossa. 578 s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M 10.1/2003/3.

Saksela, Martti 1964. Malminetsintä. In Suomen geologia; ed. by Kalervo Rankama.

Kirjayhtymä. 173-187. Stigzelius, Herman; Ervamaa, Pentti 1962. Lapin kivennäisvarat. Summary: Mineral resources

of Lapland. Geotekn. Julk., n:o 67, 1-60 (also Acta Lapponica Fenniae, n:o 1). Stigzelius, Herman 1986. Kultakuume : Lapin kullan historia. Helsinki: Suomen

Matkailuliitto.256 s. Tuisku, P.; Huhma, H.; Whitehouse, M. 2006. Origin and evolution of igneous rocks in high-

grade terrains : constraints from the Lapland Granulite Belt. In: The 27th Nordic Geological Winter Meeting, January 9-12, 2006, Oulu, Finland : abstract volume. Bulletin of the Geological Society of Finland. Special issue (1), 164.

Varjos, Oiva 1996. Lapin huuhdontakullan emäkalliosta. Kultaklubin uutiset (3/96), 7-8.

20

8 LIITTEET Liite 1. Laanilan kairareikäluettelo Liite 2. Kallionäytteet Oivan juonesta Liite 3. Oivan juonen kallionäytteiden kemialliset analyysit Liite 4. Moreenigeokemian tulokset tutkimusmontuista (< 0,06 mm:n fraktiossa; kuningasvesi-uutto). Liite 5. Rapakallionäytteiden geokemian tulokset tutkimusmontuissa (kuningasvesiuutto). Liite 6. Kairasydännäytteiden pituusjakaumien tilastollisia tunnuslukuja ppm:nä Liite 7. Laanilan alueen kairasydänten anomaalisia kultapitoisuuksia (menetelmä P704) Liite 8. Laanilan kairausprofiileja Liite 9. Kakslauttanen Tullinpalon tutkimuskaivantojen raskasmineraalitulokset

Liite 1

Laanilan kairareikäluettelo

List of the drill holes of the Laanila target Reikä nro X Y Z syvyys Suunta Kaltevuus Drill hole depth direction Dip M383105R301 7585849 3512490 270 82.80 225 45 M383105R302 7585924 3512420 260 62.80 270 45 M383105R303 7585929 3512415 261 50.40 320 60 M383105R304 7591519 3525320 280 82.10 270 45 M383107R305 7584022 3512825 263 69.40 275 45 M383107R306 7586354 3512275 263 71.60 255 45 M383107R307 7586366 3512319 264 70.10 255 60 M383107R308 7586375 3512358 264 71.00 255 60 M383107R309 7586385 3512393 265 70.00 255 60 M383107R310 7587963 3513402 290 71.70 255 60 M383107R311 7587975 3513452 289 70.10 255 60 M383107R318 7587984 3513492 289 71.70 255 60 M383107R319 7587994 3513527 286 69.00 255 60 M383107R320 7584022 3512825 263 50.30 300 45 M383109R321 7584029 3512875 264 97.40 270 45 M383109R322 7584300 3512950 268 97.60 270 45 M383109R323 7584595 3513010 272 101.40 270 45 M383109R324 7584750 3512970 270 98.50 270 45 M383109R325 7584230 3512896 267 100.80 270 45 M383109R326 7584010 3512855 263 70.40 300 45

Liite 2

Kallionäytteet Oivan juonesta

OS$$-08-3 Muuttunut granuliitti, jossa granaatit piniittiytyneet kloriitiksi

OS$$-08-4.1 Kloriitti-maasälpägneissi. Kivi on muuttunutta granuliittia. Au-pit. 0,016 ppm.

OS$$-08-4.2 Kvartsi-karbonaatti-götiitti-SKII - CUKI –breksia. Au-pit. 19,3 ppm, Ag-pit. 108 ppm.

OS$$-08-4.3 Samanlaista breksiaa kuin edellinen näyte. Au-pit. 21 ppm, Ag 50 ppm.

OS$$-08-4.4 Kvartsi-maasälpä-kloriittigneissi = muuttunutta granuliittia. Au-pit. 0,055 ppm, ei Ag.

OS$$-08-4.5 Muuttunut serisiittirikas granuliitti. Au-pit. 0,13 ppm, ei Ag.

OS$$-08-4.6 Kvartsi-karbonaatti-götiittibreksia, jossa CUKI:a. Au-pit 29,2 ppm, Ag 114 ppm, Cu 1,03%.

OS$$-08-4.7 Edellisen kaltainen breksia, jossa selvästi myös CUKI:a. Au-pit 11,5 ppm, Ag 28 ppm, Cu 0,3%.

OS$$-08-4.8 Muuttunut granuliitti. Näytteen reunassa kvartsijuoni. Au-pit. 0,025 ppm, Ag 2 ppm, Cu 0,12%.

OS$$-08-4.9 Breksia, jossa muutamia pieniä kultahippuja näkyvissä. Au-pit. 14,9 ppm, Ag 43 ppm, Cu 0,45 %.

OS$$-08-5.1 Kvartsiutunut granuliitti. Au 0,04 ppm

Liite 3

Oivan juonen kallionäytteiden kemialliset analyysit

Näytetunnus Sb Bi Te Ag Al As B Be Ba Ca Cd Co mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg

+

511M + 511M + 511M + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

OS$$-08-3 0,10 0,13 0,04 2 17000 <10 <5 0,6 125 300 4 10 OS$$-08-4.1 <0.02 0,03 0,01 1 29300 <10 <5 <0.5 52 107 <1 5 OS$$-08-4.2 0,06 9,07 4,12 108 882 <10 5 <0.5 16 84 <1 3 OS$$-08-4.3 0,04 7,50 3,98 50 296 17 <5 <0.5 15 109 <1 2 OS$$-08-4.4 <0.02 1,70 1,30 <1 15500 <10 <5 <0.5 41 91 <1 3 OS$$-08-4.5 0,02 0,30 0,30 1 16200 <10 <5 <0.5 35 99 <1 2 OS$$-08-4.6 0,03 7,06 3,51 114 536 <10 <5 <0.5 15 96 <1 1 OS$$-08-4.7 0,03 1,64 1,64 28 952 <10 <5 <0.5 22 146 <1 <1 OS$$-08-4.7 0,02 1,43 1,39 22 924 <10 <5 <0.5 22 142 <1 <1 OS$$-08-4.8 <0.02 0,12 0,10 2 20300 <10 <5 <0.5 37 94 <1 5 OS$$-08-4.9 0,04 10,30 7,72 43 402 322 <5 <0.5 15 88 <1 7 OS$$-08-5.1 <0.02 0,04 0,05 <1 4330 <10 <5 <0.5 31 218 <1 1

Näytetunnus Cr Cu Fe K Mg Mn Mo Na Ni P Pb S

mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg

+

511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

OS$$-08-3 30 215 26000 8890 9980 111 <2 337 35 91 <10 331

OS$$-08-4.1 73 315 57300 1360 18200 120 <2 293 19 <50 <10 <20

OS$$-08-4.2 58 9390 173000 <200 73 <1 10 276 <3 128 12 683

OS$$-08-4.3 16 4650 94800 <200 <50 <1 4 273 <3 <50 <10 1560

OS$$-08-4.4 33 2040 39400 1240 6570 61 <2 237 10 90 <10 <20

OS$$-08-4.5 47 4010 59000 963 4350 37 20 231 7 128 <10 47

OS$$-08-4.6 24 10300 114000 <200 <50 <1 4 295 <3 <50 11 2870

OS$$-08-4.7 18 2990 27600 401 69 21 14 325 <3 <50 <10 195

OS$$-08-4.7 18 2950 26800 378 70 22 13 294 <3 <50 <10 177

OS$$-08-4.8 45 1170 42100 767 9150 75 <2 284 15 63 <10 <20

OS$$-08-4.9 22 4490 148000 <200 65 <1 4 242 <3 <50 <10 3770

OS$$-08-5.1 10 25 7770 441 1370 51 <2 316 24 <50 <10 <20

Näytetunnus Sc Sr Ti V Y Zn Au Pd

mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg

+

511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 704P + 704P

OS$$-08-3 3,5 8 567 29 5,9 70 <10 <10

OS$$-08-4.1 5,7 2 53 66 6,6 12 16 <10

OS$$-08-4.2 <0.5 3 6 15 1,0 21 19300 <10

OS$$-08-4.3 <0.5 5 4 6 <0.5 13 21000 <10

OS$$-08-4.4 2,2 2 32 24 6,1 15 55 <10

OS$$-08-4.5 4,0 2 40 40 5,9 14 125 <10

OS$$-08-4.6 <0.5 4 5 9 <0.5 24 29200 <10

OS$$-08-4.7 <0.5 4 12 9 1,9 11 11300 <10

OS$$-08-4.7 <0.5 4 13 8 1,7 10 11700 <10

OS$$-08-4.8 3,6 2 41 34 3,2 15 25 <10

OS$$-08-4.9 <0.5 4 4 12 0,6 10 14900 <10

Liite 4

Moreeninäytteiden kemialliset tulokset tutkimusmontuista fraktio <0, 06 mm

Näytetunnus Ag Be Bi Ce In Mo Sb Se Te Th U W Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg

511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M

2008 POS-000027 07 0,16 1,43 0,26 144,80 0,10 3,42 0,05 1,07 0,192 17,20 2,67 0,29 2008 POS-000027 15 0,11 1,66 0,15 139,30 0,07 8,01 0,09 0,96 0,259 16,52 3,79 0,11 2008 POS-000028 07 0,16 0,58 0,06 93,81 0,05 1,10 0,04 0,72 0,067 17,64 1,07 0,08 2008 POS-000029A 07 0,16 1,03 0,05 114,00 0,06 1,59 0,04 0,92 0,066 14,30 1,24 0,09 2008 POS-000029A 20 0,10 0,54 0,03 77,36 0,04 0,63 <0.03 0,49 0,042 11,44 0,95 0,08 2008 POS-000029B 07 0,12 0,90 0,05 103,30 0,07 1,47 0,04 0,93 0,069 12,64 1,18 0,10 2008 POS-000029B 20 0,07 0,56 0,05 81,04 0,04 0,74 <0.03 0,53 0,059 11,07 1,02 0,09 2008 POS-000030 07 0,06 1,03 0,04 126,80 0,05 1,42 <0.03 1,01 0,087 13,46 1,08 0,05 2008 POS-000031 10 0,05 1,25 0,04 112,80 0,05 1,40 <0.03 0,94 0,086 13,65 1,04 0,08 2008 POS-000032 10 0,08 1,02 0,06 90,43 0,06 1,60 0,06 1,09 0,081 12,27 1,14 0,12 2008 POS-000034 05 0,09 1,07 0,05 117,00 0,07 1,33 0,04 0,87 0,089 11,89 1,23 0,08 2008 POS-000034 15 0,09 1,07 0,04 116,30 0,07 1,63 0,04 0,82 0,107 12,47 1,29 0,07 2008 POS-000035 05 0,08 1,55 0,30 117,70 0,07 7,67 0,07 1,35 0,159 12,56 1,59 0,12 Näytetunnus Yb Ag Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg 511M + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000027 07 2,33 <0.5 48700 12 <5 195 380 <1 21,4 104 293 86000 2008 POS-000027 15 1,91 <0.5 48800 8 <5 184 772 <1 25,1 93 333 104000 2008 POS-000028 07 0,95 <0.5 39000 <5 <5 147 633 <1 15,7 75 122 41300 2008 POS-000029A 07 1,71 <0.5 46700 <5 <5 250 622 <1 25,2 97 89 59700 2008 POS-000029A 20 1,49 <0.5 26100 <5 <5 121 1220 <1 17,2 55 42 35900 2008 POS-000029B 07 3,46 <0.5 49900 6 <5 222 821 <1 20,2 100 78 65600 2008 POS-000029B 20 1,68 <0.5 29800 <5 <5 122 1320 <1 26,7 62 53 39800 2008 POS-000030 07 1,58 <0.5 37800 5 <5 187 405 <1 24,3 78 121 52200 2008 POS-000031 10 1,39 <0.5 38000 <5 <5 165 556 <1 21,8 102 106 51500 2008 POS-000032 10 2,48 <0.5 50700 <5 <5 374 1040 <1 20,4 100 79 57000 2008 POS-000034 05 1,68 <0.5 42700 <5 <5 273 818 <1 24,6 120 105 56800 2008 POS-000034 15 2,25 <0.5 45900 5 <5 239 1150 <1 23,6 130 136 67100 2008 POS-000035 05 2,84 <0.5 46000 7 <5 219 556 <1 42,3 103 214 82200 Näytetunnus Ga K La Li Mg Mn Na Ni P Pb Rb S Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000027 07 15 6410 60 16 13400 367 272 112 437 12 62 86 2008 POS-000027 15 13 8150 46 16 15200 440 283 101 644 13 78 79 2008 POS-000028 07 9 1660 41 8 5160 128 280 65 297 12 18 167 2008 POS-000029A 07 13 4200 52 12 8830 407 320 92 380 14 46 67 2008 POS-000029A 20 9 2180 35 7 5390 310 315 57 257 12 20 25 2008 POS-000029B 07 13 3970 53 12 8170 414 296 91 380 14 40 50 2008 POS-000029B 20 9 2050 36 8 5650 322 309 76 280 14 20 27 2008 POS-000030 07 12 5150 51 10 9290 470 305 95 374 19 45 64 2008 POS-000031 10 10 2840 42 10 7820 606 295 117 415 12 28 98 2008 POS-000032 10 15 4400 46 14 9230 407 365 83 429 13 41 65 2008 POS-000034 05 12 5610 57 16 11500 430 336 107 311 13 59 31 2008 POS-000034 15 14 5510 54 16 10800 423 346 152 401 13 54 31 2008 POS-000035 05 13 3810 51 9 7640 460 289 130 450 13 40 48

Näytetunnus Ag Be Bi Ce In Mo Sb Se Te Th U W Mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg Mg/kg mg/kg

511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M

2008 POS-000027 07 0,16 1,43 0,26 144,80 0,10 3,42 0,05 1,07 0,192 17,20 2,67 0,29 2008 POS-000027 15 0,11 1,66 0,15 139,30 0,07 8,01 0,09 0,96 0,259 16,52 3,79 0,11 2008 POS-000028 07 0,16 0,58 0,06 93,81 0,05 1,10 0,04 0,72 0,067 17,64 1,07 0,08 2008 POS-000029A 07 0,16 1,03 0,05 114,00 0,06 1,59 0,04 0,92 0,066 14,30 1,24 0,09 2008 POS-000029A 20 0,10 0,54 0,03 77,36 0,04 0,63 <0.03 0,49 0,042 11,44 0,95 0,08 2008 POS-000029B 07 0,12 0,90 0,05 103,30 0,07 1,47 0,04 0,93 0,069 12,64 1,18 0,10 2008 POS-000029B 20 0,07 0,56 0,05 81,04 0,04 0,74 <0.03 0,53 0,059 11,07 1,02 0,09 2008 POS-000030 07 0,06 1,03 0,04 126,80 0,05 1,42 <0.03 1,01 0,087 13,46 1,08 0,05 2008 POS-000031 10 0,05 1,25 0,04 112,80 0,05 1,40 <0.03 0,94 0,086 13,65 1,04 0,08 2008 POS-000032 10 0,08 1,02 0,06 90,43 0,06 1,60 0,06 1,09 0,081 12,27 1,14 0,12 2008 POS-000034 05 0,09 1,07 0,05 117,00 0,07 1,33 0,04 0,87 0,089 11,89 1,23 0,08 2008 POS-000034 15 0,09 1,07 0,04 116,30 0,07 1,63 0,04 0,82 0,107 12,47 1,29 0,07 2008 POS-000035 05 0,08 1,55 0,30 117,70 0,07 7,67 0,07 1,35 0,159 12,56 1,59 0,12

Liite 5

Rapakallionäytteiden kemialliset analyysit tutkimusmontuista (kuningasvesiuutto)

Näytetunnus Ag Be Bi Ce In Mo Sb Se Te Th U W mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M 511M

2008 POS-000028 10RP 27,14 0,68 17,86 65,29 7,71 30,50 0,25 8,36 9,373 10,88 3,34 0,38 2008 POS-000030 20RP 0,33 0,72 0,07 77,71 0,06 0,49 0,06 0,21 0,074 13,63 0,72 0,09 2008 POS-000032 25RP 0,18 0,35 0,02 67,12 0,03 0,45 0,05 0,34 0,036 9,27 0,63 0,10 2008 POS-000033 10RP 0,09 0,50 0,01 79,79 0,03 0,45 <0.03 0,32 0,036 10,43 0,37 0,07 2008 POS-000035 20RP 0,09 0,49 0,02 79,09 0,03 0,68 <0.03 0,40 0,062 13,35 0,66 0,07

Näytetunnus Yb Al As B Ba Ca Cd Co Cr Cu Fe Ga

mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg

511M + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000028 10RP 2,56 18500 99 <5 72 338 <1 20,4 234 9690 162000 6

2008 POS-000030 20RP 1,59 35200 <5 <5 260 944 <1 15,1 58 84 37200 10

2008 POS-000032 25RP 0,40 39100 <5 <5 1130 342 <1 16,5 172 48 50800 14

2008 POS-000033 10RP 0,84 24100 <5 <5 167 449 <1 12,8 52 39 25900 5

2008 POS-000035 20RP 1,59 23800 <5 <5 157 306 <1 13,1 47 29 31400 8

Näytetunnus K La Li Mg Mn Na Ni P Pb Rb S Sc

mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg

+

511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P

2008 POS-000028 10RP 2900 27 4 4960 185 306 66 731 13 21 268 8,5

2008 POS-000030 20RP 7640 36 10 12500 308 577 89 164 10 51 30 10,3

2008 POS-000032 25RP 21800 32 11 20100 200 848 74 83 <5 98 24 16,4

2008 POS-000033 10RP 5520 36 8 7370 182 423 72 137 7 29 24 6,6

2008 POS-000035 20RP 7000 41 7 7750 326 338 61 127 7 68 <20 8,0

Näytetunnus Sr Ti V Y Zn Zr Au Pd

mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg µg/kg µg/kg

+

511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 511P + 521U + 521U

2008 POS-000028 10RP 5,1 505 80 17,9 44 7 21300,0 7,0

2008 POS-000030 20RP 24,7 2140 64 16,7 100 6 28,5 <1

2008 POS-000032 25RP 11,0 4640 155 6,3 50 5 3,7 <1

2008 POS-000033 10RP 16,6 1340 44 9,7 62 4 3,4 <1

2008 POS-000035 20RP 9,4 1910 57 18,2 90 6 2,5 <1

Liite 6

Kairasydännäytteiden pitoisuusjakaumien tilastollisia tunnuslukuja ppm:nä

Reikanro ag ba co cr Cu fe Ni S zn

Mean 1 94 12 34 38 25386 53 3468 44

Minimum 1 26 3 16 4 10100 16 20 8

Maximum 1 181 67 88 450 68100 228 49800 193

N 58 58 58 58 58 58 58 58 58

301

Std. Deviation 0 34 11 12 59 11455 30 7988 28

Mean 1 85 11 32 36 24519 43 820 33

Minimum 1 33 2 9 5 8660 16 20 4

Maximum 1 220 51 98 268 70900 86 16700 82

N 67 67 67 67 67 67 67 67 67

302

Std. Deviation 0 29 8 13 42 11701 15 2552 15

Mean 2 79 13 33 81 24681 47 617 30

Minimum 1 45 3 12 7 11900 16 20 3

Maximum 16 196 79 94 1260 54500 96 9580 61

N 47 47 47 47 47 47 47 47 47

303

Std. Deviation 3 24 13 14 199 8929 18 1941 15

Mean 1 86 15 50 455 22990 48 2398 44

Minimum 1 33 7 26 5 11700 15 20 15

Maximum 2 179 37 268 15900 78500 173 42000 86

N 42 42 42 42 42 42 42 42 42

305

Std. Deviation 0 35 7 46 2449 13453 34 7222 15

Mean 1 70 24 50 58 26438 59 2193 19

Minimum 1 48 12 13 8 7710 21 20 1

Maximum 1 105 49 169 367 72000 277 9870 47

N 16 16 16 16 16 16 16 16 16

306

Std. Deviation 0 19 11 38 88 15957 61 2565 16

Mean 1 116 41 125 192 39579 170 3536 54

Minimum 1 31 8 35 11 14800 21 20 17

Maximum 1 503 108 309 590 64900 449 22800 143

N 34 34 34 34 34 34 34 34 34

307

Std. Deviation 0 100 27 70 160 14194 123 5869 25

Mean 1 84 16 35 221 33068 42 2026 25

Minimum 1 37 5 16 5 13500 18 20 3

Maximum 1 229 43 63 1290 71300 84 9800 77

N 19 19 19 19 19 19 19 19 19

308

Std. Deviation 0 43 10 11 381 18483 21 3037 20

Kairasydännäytteiden pitoisuusjakaumien tilastollisia tunnuslukuja ppm:nä.

reikanro ag ba co Cr cu fe Ni S Zn

Mean 1 156 30 65 116 38463 122 11369 65

Minimum 1 41 12 45 11 18200 36 111 41

Maximum 1 320 83 122 372 74700 291 53400 96

N 8 8 8 8 8 8 8 8 8

309

Std. Deviation 0 84 23 26 138 18534 101 17792 19

Mean 1 101 17 40 67 27726 59 2411 54

Minimum 1 31 1 27 5 10200 7 20 8

Maximum 1 263 75 95 501 100000 438 20600 173

N 38 38 38 38 38 38 38 38 38

319

Std. Deviation 0 49 12 13 87 18242 68 4040 33

Mean 3 95 41 51 6140 38746 78 13410 47

Minimum 1 22 5 21 5 13000 14 20 6

Maximum 61 399 1010 274 157000 427000 1370 406000 140

N 39 39 39 39 39 39 39 39 39

320

Std. Deviation 10 67 160 46 27191 69374 213 65102 27

Mean 142 16 54 45 27995 55 2615 71

Minimum 37 5 25 5 11400 19 50 29

Maximum 555 116 400 476 122000 287 105000 422

N 82 82 82 82 82 82 82 82

321

Std. Deviation 125 14 59 73 15400 40 11792 50

Mean 1061 32 186 157 64413 121 9134 60

Minimum 74 11 51 14 31600 37 42 28

Maximum 2010 105 374 789 133000 417 50900 113

N 54 54 54 54 54 54 54 54

322

Std. Deviation 512 23 81 180 22655 78 12019 16

Mean 180 17 51 109 31856 54 4241 50

Minimum 91 9 31 14 21700 34 78 27

Maximum 437 28 141 254 47400 73 9930 60

N 9 9 9 9 9 9 9 9

323

Std. Deviation 136 6 36 76 8761 16 3352 10

Mean 185 24 56 106 41300 66 6893 61

Minimum 57 6 24 10 16800 19 32 28

Maximum 340 84 208 439 85100 213 40900 119

N 17 17 17 17 17 17 17 17

324

Std. Deviation 72 25 41 136 17633 55 12373 25

Kairasydännäytteiden pitoisuusjakaumien tilastollisia tunnuslukuja ppm:nä.

reikanro Ag ba co cr Cu fe Ni S Zn

Mean 198 23 48 91 40557 74 8661 78

Minimum 87 9 31 27 20000 21 745 40

Maximum 519 60 84 299 62900 150 38300 197

N 7 7 7 7 7 7 7 7

325

Std. Deviation 146 18 17 99 15960 46 13375 54

Mean 115 26 54 173 53082 97 22523 66

Minimum 38 4 23 8 15300 13 291 11

Maximum 232 74 135 852 132000 311 111000 169

N 11 11 11 11 11 11 11 11

326

Std. Deviation 70 25 31 272 42796 96 39077 41

Mean 1 201 21 63 547 33103 70 4483 49

Minimum 1 22 1 9 4 7710 7 20 1

Maximum 61 2010 1010 400 157000 427000 1370 406000 422

N 368 548 548 548 548 548 548 548 548

Total

Std. Deviation 4 334 46 64 7365 26886 85 20075 32

Liite 7

Laanilan alueen kairasydänten anomaalisia kultapitoisuuksia (menetelmä P704)

Tunnus yläsyvyys alasyvyys x y Au ppm M383105R303 8,40 10,20 7585929 3512415 ,0420 M383105R303 15,30 16,15 7585929 3512415 ,0160 M383105R303 17,00 17,75 7585929 3512415 ,0400 M383105R303 20,80 21,90 7585929 3512415 ,0270 M383105R303 21,90 22,90 7585929 3512415 ,0170 M383105R303 26,70 27,75 7585929 3512415 ,0190 M383105R303 29,40 30,10 7585929 3512415 ,0330 M383105R303 30,10 30,50 7585929 3512415 ,0310 M383105R303 30,50 31,00 7585929 3512415 ,0350 M383105R303 33,90 34,90 7585929 3512415 ,1350 M383105R303 38,65 39,65 7585929 3512415 ,0180 M383105R303 45,40 46,40 7585929 3512415 ,0160 M383105R302 20,60 21,60 7585924 3512420 ,0160 M383105R302 24,05 24,90 7585924 3512420 ,0190 M383105R302 35,50 36,20 7585924 3512420 ,0180 M383105R302 61,40 62,80 7585924 3512420 ,0280 M383107R320 18,80 19,60 7584021 3512825 6,1200 M383107R320 19,60 19,90 7584021 3512825 ,2310 M383107R320 19,90 20,40 7584021 3512825 ,0690 M383107R320 26,50 27,50 7584021 3512825 ,0940 M383105R301 41,00 42,00 7585849 3512490 ,0280 M383105R301 42,00 43,00 7585849 3512490 ,0160 M383105R301 43,00 43,70 7585849 3512490 ,0380 M383107R305 16,05 17,00 7584021 3512825 ,0180 M383107R305 19,85 20,20 7584021 3512825 ,5780 M383107R305 20,20 21,30 7584021 3512825 ,0310 M383107R305 21,30 22,20 7584021 3512825 ,0170 M383107R305 22,20 23,05 7584021 3512825 ,0900 M383107R305 23,05 23,85 7584021 3512825 ,0240 M383107R305 23,85 26,60 7584021 3512825 ,1010 M383107R305 29,70 30,50 7584021 3512825 ,0170 M383107R307 40,90 41,80 7586365 3512319 ,0390 M383107R307 60,75 61,35 7586365 3512319 ,0210 M383107R307 64,15 65,30 7586365 3512319 ,0230 M383107R307 65,30 66,30 7586365 3512319 ,0170 M383107R308 39,00 39,60 7586374 3512358 ,0160 M383107R309 36,35 36,75 7586384 3512393 ,0170 M383107R319 61,00 61,75 7587993 3513527 ,0240 M383107R319 67,10 67,50 7587993 3513527 ,5260 M383107R319 67,50 68,20 7587993 3513527 ,0340 M383107R319 68,20 68,60 7587993 3513527 ,0610 M383109R321 48,85 49,90 7584028 3512875 ,0200 M383109R321 49,90 51,70 7584028 3512875 ,0230 M383109R326 29,70 30,70 7584009 3512855 ,1390

Liite 8

Laanilan kairausprofiilit

Liite 9

Kakslauttanen Tullinpalon tutkimuskaivantojen raskasmineraalitulokset

X Y Tunnus Au kpl Lisätietoja

7584012 3512816 2008 POS-000027 15 RP 0 Tosi vähän näytettä: kymmenen raetta magneettista, suurin osa näytt. Granaatteja, rautaoks., zirkoni, yksi rutiili, monatsiitti 7584028 3512822 2008 POS-000028 10 RP 48 Pieni näyte: suht. Paljon magneettista, suurin osa näytt. Granaatteja, rautaoks., 48 Au-hippua -suurin 0,6x0,4mm, 7584028 3512822 2008 POS-000028 R 10 RP 144 Pieni näyte: magn., gran., rautaoks. 144 Au-hippua -suurin 0,7x0,25mm >pieniä hippusia tosi paljon 7584106 3512850 2008 POS-000029 Kalliosavi 4 Pieni näyte: magn n. 30 raetta, suurin osa näytt. Granaatteja, yksi rutiili, zirkoni, rautaoks., monatsiittia, 4 Au-hippua - suurin 0,3mm 7584106 3512850 2008 POS-000029, A 20 0 Kark: magneettista 15 raetta, suurin osa näytt. Granaatteja, rautaoks. Hien: suurin osa granaatteja, rautaoks., rutiili kuusi kappaletta, monatsiitti. 7584106 3512850 2008 POS-000029, C 10 1 Pieni määrä näytettä: magn., suuri osa näytt. Granaatteja, rautaoks., neljä rutiilia, monatsiitteja lukuisia, 1 Au-hippu >karkeapintainen pyöreähkö. 7584225 3512848 2009 POS-000030 20 RP 0 Pieni näyte: magn. Parikymm. Raetta, suuri osa näytt.granaatteja, pari zirkonia, ilmeniitti, hematiitti. 7584205 3512919 2008 POS-000031 10 0 Pieni näyte: kymmeniä magn., gran., , rautaoks., SEM = kontaminaatio, turmaliini?, monatsiitti 4 kpl. 7584303 3512933 2008 POS-000032 25 RP 0 Tosi vähän näytettä: viisi raetta magn., met.vär.kontam.partikkeli, 11 zirkonia, suurin osa näytt. Granaatteja, rautaoksideja. 7584564 3512929 2008 POS-000033 10 RP 0 Tosi vähän näytettä: magn., suuri osa granaatteja, rautaoks., zirkoneja, SEM:lle kuusi raetta = rutiili, kyaniitti, pari kontaminaatio partikkelia. 7584808 3513169 2008 POS-000034 15 0 Pieni näyte: magn., suuri osa gran., rautaoks., pari pientä zirkonia, työkalusta kontaminaatio rae. 7584126 3513127 2008 POS-000035 20 RP 0 Pieni näyte: magn., rutiili, vähän zirkonia, paljon monatsiitteja, suuri osa näytteestä granaatteja. 7584758 3512862 2008 POS-000054, A 05 RP 0 Kark: pari raetta magneettista, suuri osa näytteestä granaatteja, rautaoksideja, götiittejä + rusk. Rapautuneita rakeita. vähän magneettisia rakeita. 7584768 3512865 2008 POS-000054, B 05 RP 0 Kark: kymmenen magn.raetta, suuri osa näytt.granaatteja, kvartsia. Hien: magn., granaatteja koko näyte käytännössä, kv., rautaoksideja. 7584777 3512868 2008 POS-000054, C 05 RP 0 Kark: ei magneettista, koko näyte granaatteja, muutama rae rautaoksideja. Hien: magn., gran. lähes koko näyte, rautaoks., vaal. rutiili = sem tulos 7583894 3512761 2008 POS-000055 10 0 Kark: vähän magn., suuri osa granaatteja, rautaoks., yksi zirkoni, yksi kiisurae. gran.rautaoksideja, monatsiitteja runsaasti, zirkoneja, rutiili.