Upload
lisle
View
43
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Kun entisen DDR:n arkistot yhtäkkiä avautuivat - mitä sitten tapahtui? IKEBB Itäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen erityispiirteitä Prof. Seppo Hentilä Poliittinen historia 29.3.2010 Luento osoitteessa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm. - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Kun entisen DDR:n arkistot yhtäkkiä avautuivat - mitä sitten tapahtui?
IKEBBItäisen Keski-Euroopan, Balkanin ja Baltian tutkimuksen erityispiirteitäProf. Seppo HentiläPoliittinen historia 29.3.2010
Luento osoitteessa: http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm
DDR:n merkityksestä entisen itäblokin tutkimuksessa
Saksan kysymys kylmän sodan polttopisteenä
DDR:n erityisasema jaettuna valtiona – Saksat blokkiensa mallioppilaita
DDR:ää pidettiin itäblokin kehittyneimpänä valtiona – yhteiskuntajärjestelmien välinen kilpailu
Berliinin muurin murruttua entinen DDR sulautui nahkoineen karvoineen yhdistyneeseen Saksaan – kukaan ei jäänyt varjelemaan sen pyhimpiäkään valtiosalaisuuksia
Luennon teemoja:
Historian häviäjien arkistot avataan nopeasti, koska voittajilla on kiire paljastaa entisten vallanpitäjien rötökset.
DDRn arkistojen avautumiseen kohdistui myös Saksassa erittäin suuria odotuksia; kuviteltiin, että totuus SED:n stalinistisesta diktatuurista paljastuisi arkistoista helposti.
Alkuinnostuksessa unohtui, että tendenssimäisempää aineistoa kuin entisten kommunistimaiden arkistot on vaikeaa edes kuvitella.
Aineiston käyttö vaatii tutkijalta ns. reaalisosialistisen järjestelmän rakenteiden ja toimintamekanismien perusteellista tuntemusta ja aivan toisenlaista lähdekriittistä otetta kuin tutumpien länsimaisten aineistojen käyttö.
Tutkijan on ehdottomasti perehdyttävä niihin periaatteisiin, joiden mukaan DDR:ssä arkistoja muodostettiin, järjestettiin ja hoidettiin.
Koska DDR-aineistojen käytössä noudatetaan Saksan arkistolainsäädäntöä, ovat tutkijan työskentelyedellytykset erinomaiset ja kaikkia tutkijoita kohdellaan tasa-arvoisesti
Miten se oikein tapahtui?
Saksojen yhdistyessä lokakuun alussa 1990 DDR:n valtion suunnaton arkistomassa siirtyi yhdistymissopimuksen nojalla kokonaisuudessaan liittotasavallan omistukseen
Samalla tutkijoiden käyttöön avautui myös merkittäviä Saksan vuotta 1945 vanhempaa historiaa koskevia aineistoja, joita oli säilytetty DDR:n arkistoissa (Potsdamissa sijaitseva DDR:n valtionarkisto, joka oli ennen vuotta 1945 ollut Saksan valtakunnan pääarkisto, liitettiin Bundersarchiviin; sen pääpaikka jäi edelleen Koblzenziin)
DDR:n ministeriöistä kaksi erotettiin muista, ulkoasiainministeriö ja valtion turvallisuusministeriö eli ns. Stasi
Stasin arkistoihin palataan hetken kuluttua tarkemmin; DDR:n ulkoasiainministeriön arkistojen luovuttaminen Auswärtiges Amtille merkitsi sitä, että niihin alettiin soveltaa samaa yleistä 30 vuoden salassapitoaikaa kuin Saksan liittotasavallan omankin ulkoasiainhallinnon asiakirjoihin
Saksalaisen byrokratian kukkanen vai oliko salaamisen tarve todellinen?
Kun DDR-valtion arkistoaineksen omistusoikeus oli alusta lähtien itsestäänselvä, toisin oli DDR:n hallitsevan puolueen SED:n (Sozialistische Einheitspartei Deutschlands) aineistojen omistuksen laita
SED:n arkistot ovat DDR:n arkistoista ylivoimaisesti tärkeimmät ja antoisimmat - kokoelmat on järjestetty hyvin ja hakemistot ovat erinomaisia
Marxismi‑leninismi‑instituutin yhteydessä toiminut SED:n keskuspuoluearkisto joutui Saksojen yhdistyessä entisen DDR:n "omaisuudenhotoyhtiön" Treuhandin haltuun
Saksan liittotasavallan arkistoviranomaiset vaativat SED:n päättävien elinten asiakirjojen luovuttamista liittotasavallan valtionarkistolle, koska Itä‑Saksassa puolue oli valtion yläpuolella
Parlamentaariset elimet, kansankamari ja ministerineuvosto olivat käytännössä yksipuoluediktatuurin tahdottomia välikappaleita.
SED:n arkistojen kohtalosta kehkeytyi poliittinen kiista, joka ratkesi lopullisesti vasta maaliskuussa 1992
Tuolloin Saksan liittopäivät hyväksyi Saksan valtionarkistoa Bundesarchivia koskevaan lakiin SED:n ja DDR:n muiden joukkojärjestöjen arkistoja koskevan lisäyksen, jonka nojalla Bundesarchivin yhteyteen perustettiin vuoden 1993 alusta julkisoikeudellinen säätiö, Stiftung Archiv der Parteien und Massenorganisationen der DDR im Bundesarchiv (SAPMO)
Kokoelmat avattiin tutkijoille ilman minkäänlaisia rajoituksia
Erityisen tärkeitä ovat SED:n politbyroon ja keskuskomitean sekä sen osastojen aineistot; esim. Kansainvälisten asioiden osasto on ulkopolitiikan tutkimuksen kannalta paljon tärkeämpi kuin ulkoasiainministeriö
Vuodesta 1993 entisen DDR:n ja SED:n arkistot on sijoitettu Berliinin Lichterfeldeen entiseen Preussin kadettikouluun, jonka kasarmeissa majailivat aikoinaan Hitlerin SS-henkivartiokaarti ja amerikkalaisjoukot 1945-92Marxismi-leninismi -instituutin kirjasto toimii amerikkalaisten 1950-luvulla rakentamassa kirkossa (kuvassa oikealla)
SED-valtion, erityisesti Stasin arkistojen avaaminen kuului DDR:n marraskuun vallankumouksen 1989 kärkijoukon keskeisiin vaatimuksiin
Vanhat vallanpitäjät yrittivät vielä viime hetkellä hävittää Stasin arkistoja
Puoluejohtaja Erich Honeckerin ja hänen lähimpien uskottujensa, mm. turvallisuusministeri Erich Mielken tultua syrjäytetyiksi lokakuun puolivälissä Stasi-kenraali Wolfgang Schwanitz antoi turvallisuusministeriön osastopäälliköille yksityiskohtaisen käskyn siitä, mitkä asiakirjat tulisi tuhota ja mitkä siirtää "varmoihin kätköpaikkoihin”
Aika loppui kuitenkin kesken ja valtaosa arkistoista säilyi koskemattomina – sitä on kaikkiaan 170 hyllykilometriä, mutta Stasin ATK-tiedostot tuhottiin kokonaan
Ministerium für Staatssicherheit eli STASI perustettiin 1951 ”puolueen miekaksi ja kilveksi” KGB:n esikuvan mukaan
Stasin kortistoihin oli 40 vuoden aikana joutunut kuusi miljoonaa DDR:n kansalaista
Viraston päätoimisten työntekijöiden määrä oli 90 000, ja avustajia, niin sanottuja ”epävirallisia työntekijöitä”, oli yli 100 000
Heitä oli kaikkialla: työpaikoilla, oppilaitoksissa, urheiluseuroissa, uimarannoilla
Ilmiantaja saattoi olla vaikka oma aviopuoliso
Elokuva: Das Leben der anderen (2006)
Muurin murtumisen jälkeen viha Stasia kohtaan purkautui, arkistot haluttiin avata
Satoja kansalaisia tunkeutui 15.1.1990 Stasin päämajaan Normannenstrasselle ja alkoi vimmatusti etsiä omia papereitaan
Joukossa oli varmasti myös ilmiantajia, jotka halusivat siivota jälkiään
Stasin päämaja, jossa arkisto ja Stasi-museo nykyään sijaitsevat
Käsin revitystä silpusta kootaan ehjiä A-nelosia Stasin arkistossa
Heti ensimmäisellä viikolla lähes 10 000 henkilöä kävi tilaamassa omat mappinsa; etusija uhreilla
Vuoden 1994 loppuun mennessä asiakirjatilausten määrä nousi jo yli miljoonaan
Asian vakavuutta kuvastaa se, että arkistoon palkattiin lähes 3 000 työntekijää, mutta sekään ei riittänyt aluksi mihinkään
Stasin arkistoihin perehtyneet tutkijat ovat varoittaneet yliarvioimasta niiden lähdearvoa ja muistuttaneet asiakirjojen käyttöön liittyvistä lähekriittisistä ongelmista
Kieli avautuu vain asiantuntijoille, sitä varten on julkaistu “saksa-Stasi-sanakirja”, johon kuuluva lyhenneluettelo on 60 sivun laajuinen
Stasin asiakirjoja käytettäessä on syytä muistaa, että ne kertovat myös DDR:n "reaalistalinistisesta" järjestelmästä, ikääntyneiden vallanpitäjien todellisuudesta vieraantuneista toiveista ja raporttien laatijoiden välttämättömyydestä sopeutua näihin toiveisiin
Epäkohdista ja ongelmista mieluiten vaiettiin
Todellisuus vääristyi toisinajattelijoita koskevissa urkintaraporteissa siinämäärin, että monet Stasin uhrit eivät omiin asiakirjoihinsa tutustuttuaan ole tunnistaneet niistä itseään
KAAVIO: Entisen DDR:n arkistolähteet
Tiedonkulun ja -käsittelyn tasot:
1.Valtionhallinnon hierarkia
2. Puolueen hierarkia
3. Valvonta-apparaatin hierarkia
1. Valtionhallinnon hierarkia
Stiftung Archiv der Parteien und Massenorganisationen der DDR im Bundesarchiv (SAPMO, BA Berlin): DDR:n valtiolliset elimet: valtioneuvosto (Statsrat), hallitus (Ministerrat), ministeriöt (paitsi ulkoasiainministeriö ja valtion turvallisuusministeriö) – avoinna rajoituksitta vuoteen 1989.
Politisches Archiv des Auswärtigen Amtes, Berlin (PAAA, Bestand MfAA) DDR:n ulkoasiainministeriö – avoinna 30 vuoden kuluttua asiakirjan päiväyksestä.
2. Puolueen hierarkia
SAPMO
Puolueen keskusarkisto: Sozialistische Einheitspartei Deutschlands (SED), politbyroo, keskuskomitea osastoineen, johtavien puoluevirkailijoiden kokoelmat, esim. W. Ulbricht, E. Honecker, O. Grotewohl; SED:n ‘apujärjestöt’ Freie Deutsche Jugend (FDJ), Demokratischer Frauenbund Deutschlands (DFD), Freier Deutscher Gewerkschaftsbund (FDGB), Liga für Völkerfreundschaft (LfV)
- kaikki kokoelmat avoinna rajoituksitta vuoteen 1989
3. Valvonta-apparaatin hierarkia
Der Bundesbeauftragte für die Unterlagen des Staatssicherheitsdienstes der ehemaligen Deutschen Demokratischen Republik (BStU), ns. “Gauck-Behörde” – nyk. ”Birthler-Behörde”:
Valtion turvallisuusministeriön (Ministerium für Staatssicherheit, MfS), ‘Stasin’ pääosastojen ja -hallintojen asiakirjat; erit. ulkomaantiedustelun päähallinto, Hauptverwaltung Aufklärung (HVA):
Arkistojen käyttö vaatii tutkimusluvan, jota haetaan perustellulla tieteellisellä tutkimussuunnitelmalla BStU-virastolta
Entä DDR-tutkimus?
Siinä missä entisen DDR:n arkistolaitos a sulautui yhdistyneen Saksan arkistolaitokseen lopulta kitkattomasti, DDR:n historiankirjoituksen instituutioiden alasajo ja historioitsijoiden sopeutuminen oli huomattavasti kivuliaampi prosessi
DDR:n historian tilinteko ajautui niin ikään hyvin pian suuriin vaikeuksiin
Puolueen tutkimusinstituutiot ajettiin välittömästi alas
DDR:n tiedeakatemia lakkautettiin
Yliopistojen historioitsijat, kuten myös muiden alojen tutkijat joutuivat ns. kunniakokeeseen (Ehrenprüfung)
Siitä selviytyi vain murto-osa tutkijoista siten, että saattoi jatkaa vanhassa ammatissaan
Kiista siitä, kenellä on oikeus tutkia DDR:n historiaa, onko sitä entisillä itäsaksalaisilla?
Miten voitaisiin estää vuoden 1945 jälkeen tehtyjen virheiden toistuminen?
Yksi keskeisistä teemoista: Dikataturenvergleich – kahden Saksassa 1900-luvulla vallinneen diktatuurin vertailu
Tilinteko DDR:n aikaan jatkuu vielä vuosikymmenet