Kun tässä on viime aikoina liikkunut kaikenlaista tietoa joulun merkityksestä, niinpalautan mieleen, ettö joulupukki on vain suuren juhlan päälle rakennettu leikki,muttei varsinainen asia.

Eikä joulu ole sitä varten, että muistisairas mummo kuskattaisiin ensin lastensakotiin ihmettelemään ja sitten takaisin laitokseen, jossa hoitajat taas yrittävät saadahänet normaalirytmiin.

Eikä joulu ole perinneruokakoulu, jonka aikana lastenlapsia totutetaan syömäänruokia, jotka kenties olivat herkkuja kuusikymmentä vuotta sitten.

Eikä joulu ole alennusmyyntejä edeltävä korkeiden hintojen sesonki, joilla pelaste-taan Kiinan paineissa kituvia tavarataloja.

Ei mitään noista. Kyllä se on itte Jeesus, jota tässä juhlitaan, ja onhan se syvällinentarina, kun rääsyläinen nuoripari lapsivesien jo tullessa yrittävät keksiä, mihin pääsisi-vät Jumalaa synnyttämään.

Arto Köykkä

3

Älä roikota hommiasi loman ajaksiElämästä pitäisi nauttia, mutta päivät

tuntuvat olevan täynnä kaikkea muuta, kuin nau-tintoa. Tuntuu siltä, kuin elämä valuu hukkaankaikkien vastuiden ja tehtävien keskellä. Koulu,työ ja muut velvollisuudet verottavat aikaa teh-den olosta epämukavaa tasapainoilua. Vaakakup-pi tuntuu kallistuvan liikaa kohti noita kaikkiavelvollisuuksia nautinnon kustannuksella.

Olen kuullut monta kertaa vanhan sanonnan:“Työ ennen huvia.” Sen tarkoitus on kai määri-tellä jonkinlainen tärkeysjärjestys elämässä ker-tomalla, että hommat hoidetaan ja sitten tehdäänmuut asiat. Koulu, työ ja vastuut tulisi hoitaaennen kaikenlaista huvia. Jos kuitenkin on niin,että nuo vastuut täyttävät kaiken aikamme, ei sil-loinkaan ole hyvä olla. On helppo haalia liikaa jasitten velvollisuuden tunnossa vaikea lähteä luo-pumaan, vaikkei enää jaksaisikaan niitä tehdä.

Jos sananlasku onkin tarkoitettu ajatella huvinkannalta? “Työ ennen HUVIA.” Huvi ja nautin-to on jotain sellaista, jota ei voi saada ilman, että

hommat on hoidettu. Netflix-sarja kokeisiin lu-vun vastapainona voi olla ihan jees, mutta saakosiitä sitten kuitenkaan sitä rentoutta ja mukavaaoloa, kun takaraivossa on tunne siitä, että pitäisilukea kokeisiin? Youtubea ja somea aina vähänläksyjen välissä, on kivaa, mutta olisiko se vieläkivempaa vasta läksyjen jälkeen?

Jouluna on aikaa lomailla. Jotta siitä voisi naut-tia täysipainoisesti kannattaa hoitaa niin, etteimikään koulu- tai työhomma jää roikkumaan lo-man ajaksi. Silloin voi kääriytyä aamulla uudel-leen peittoon nauttien siitä tunteesta, ettei tar-vitse nousta tekemään mitään. Sarjoja voi kahla-ta läpi hyvällä omalla tunnolla rentoutuen vaikkakuinka paljon.

Joku tällainen vapautunut nautinnon tunne onmaistiainen siitä armosta, joka sai alkunsa joulu-na vuosia sitten Betlehemin seimessä.

Teemu Kallio

Sitä joulua väritti vieraanvaraisuusOli joulu, jolloin piti kaivaa kumisaappaat

ja sateenvarjot kaapista. Silloin sää oli lämpimäm-pi kuin saman vuoden juhannuksena. Lapset leik-kivät lumikinosten sijaan vesilammikoissa ja mu-dassa. Oli myös joulu, jolloin öinen kirkonmenosiirrettiin pakkasen takia pihalta kirkkoon. Joulu,jolloin katseltiin lyhtyjen ja taskulamppujen ilmes-tymistä pihoilta ja teiltä. Jolloin iloittiin siitä, ettäkarvaiset koirakaveritkin saivat tulla kirkkoon.Olivathan monet ottaneet nämäkin mukaan sei-men ääreen pakkasesta huolimatta.

Oli joulu, jota väritti vieraanvaraisuus. Jolloinon istuttu suhteellisen vieraassa keittiössä ja jol-loin olen silti saanut kokea oloni äärimmäisentervetulleeksi. Yhden joulu täytti suru. Tosin tuosama joulu jätti jälkeensä myös yhden tärkeänjouluperinteen meidän perheeseemme.

Erään joulun olin itsekseni. Opettelin sitä, mikäkaikki tekee minulle joulua. Kerran hoitokissakaatoi koko kuusen. Toisena jouluna koira söiolkikoristeen ja lahjapaperit.

Oli joulu, jolloin pieni paimen ei enää jaksanutvalvoa kedolla. Jääkiekkomailasta rakennettupaimensauva kumahti komeasti säikähtäneen lam-paan jalkoihin. Monen jouluna protestoin kirk-koon lähtöä, sillä joulupukki kävi aina samaanaikaan. Noina jouluina joulukirkko voitti, nyky-ään ei tarvitse enää kilpailla. On joulujeni ket-jussa sekin joulu, joka on vasta tulossa.

Ja sitten on se ensimmäinen joulu. Se, jokaomalla salaisella tavallaan pilkahtelee kaikissaniissä jouluissa, joita eletään ja koetaan. Se jou-lu, jolloin Jeesus syntyi. Jolloin hän asettui ihmi-sen elämään, sen iloon ja sen kipuiluihin. Kaik-keen siihen, mitä maailmassa on.

Tänäkin jouluna enkelien viesti kaikuu kaikentouhun, laulun, koristeiden, murehtimisen, jän-nityksen ja odotuksen keskellä. ”Älä pelkää! Maanpäällä rauha ihmisillä, joita Jumala rakastaa!”

Reetta Mörttinen

4

Me pärjätään kyllä kolmisinMilloin tämä lumi on satanut, kysyn mie-

lessäni, kun kävelen töihin aamuvuoroon. Onviimeinen arkipäivä ennen joulun pyhiä ja tau-koa näistä työaamuista. Että jos tässä tähän il-taan jaksaisi ja vaikka siellä sairaalassa illalla vie-lä kävisi.

Kuljen tehtaan portista sisään. Nostan kättänitervehdykseen tutulle porttivahdille ja suuntaanaskeleeni kohti meidän osaston ovea. Pukuhuo-neessa on pari muutakin töihin tulijaa, joidenkanssa heitetään hyvät huomenet. Sitten astuntehdassalin ovesta sisään ja alkaa se joka aamui-nen moimotus: Moi. Moi. Moi…

Omalle paikalleni työryhmämme koneen luok-se päästyäni alkavat naiset heti kysellä ompelu-tehtäviensä keskeltä, että ”Mitä kuuluu? Menikökaikki hyvin? Ihanan kuvan laitoit meilleWhatsapp´iin illalla”. Siinä sitten koneen surinankeskellä kerron näille lähimmille työkavereilleni,että ”tyttäreni synnytti terveen poikalapsen, ettäkaikki sujui hyvin ja molemmat voivat nyt osas-tolla oikein mainiosti”.

Muille kuin lähimmille työkavereille en ole edespuhunut tyttäreni tilanteesta, kun sitä pidetäänyleisesti niin häpeällisenä asiana, että lukion eka-luokkalainen tulee raskaaksi ja vielä tahtoo pitää

lapsen. Sitäkin paheksutaan, että kun yksinhuol-tajana en pakottanut lastani tekemään aborttia.”Eihän ne voi mitenkään selvitä, kun lapsi hoi-taa lasta”, paheksui joku lähisukulainenkin tyttä-reni raskautta siitä aikanaan kuultuaan. No, tuol-laisiin sukulaisiin en enää jaksa yhteyttä pitää.

Me pärjätään kyllä kolmisin. On pärjätty tytönkanssa kaksin ennen tätä vastasyntynyttä ja lu-pasin tyttärelle, kun hän suri kohtaloaan ja katuijossakin vaiheessa ratkaisuaan pitää lapsensa, ettäsiinä se kolmaskin menee kuin me kaksi.

Työvuoroni on päättymässä. Vaihdan tyttärenkanssa viestit ja kuulen, että heidät kotiutetaanjo huomenna, koska on joulu. Lupaan hakea hei-dät aamulla, mutta vielä illalla tulen käymäänosastolla.

Kun kävelen tehtaan portista hämärtyvääniltapäivään, niin kuulen viereiseltä koululta: On Lapsi syntynyt meille ja Poika an-

nettu on. Hänessä elämän löysin, Jumalan suosion. Hänon sen ylhäisen koitto, mi maailmaa valaisevi…

Tunnen, miten näkökykyni sumenee lauluakuunnellessani. Nostan katseeni tummenevaataivasta kohti ja soperran kiitokseni.

Taru Lossi

Talvileiri, Valtteri ja taulutTalvileiri 2020Talvileiri palaa vuoden tauon jälkeen Korpilah-delle. Isoset voivat ilmoittautua mukaan uuden-vuoden jälkeen. Kesän isosasioihin palataan jos-kus huhtikuussa.

Pitkäsen Valtterin sivari päättyyValtteri Pitkänen saa pallon jalasta, kun sivaripäättyy tammikuun 8. päivä. Valtteri on ollutmukana nuortenilloissa, rippikouluissa, kerhois-sa ja kiinteistöhommissa. Yksi suurimmista töis-tä on ollut seurakunnan rakennusten ikkunoidenpesu kesällä. Toisaalla lehdessämme Valtteri ker-too kokemuksistaan omin sanoin.

Valokuvat palaavat alakerranseinälleJokunen vuosi sitten kuolleen Jouni Latosaarenvanhemmat lahjoittivat aikanaan rahaa nuorelleseurakunnalle. Rahoilla hankittiin canvas-taulu-ja nuorille tutuista kohteista. Nyt nuo kuvat pa-laavat seinille paremmin tulostettuina. Yläkerranaulaa taas koristetaan Syötteen maisemalla, ja rip-pikoululuokan kaapit saavat väriä. Takaseinälletulevat sanat: “Ilta jatkuu.”

Tampere on keltavihreä

Sumppikupponen sillä aamu voi alkaalappeenrannassa

Joo toi on jussise makaroonipussi hajoo kunsen pistää tosta postiluukusta

Katrille hyvää joulua t. Teemukissa teemu-kissa

5

Vuoden valinnatUrheilija: STTuskin kenellekään urheilua tuntevalle onyllätys, että vuoden urheilijan tittelin pok-kasi tuo legendaarinen, voittamaton ja uni-versumin kaunein eli Sateentorjunnan jalka-pallojoukkue.

Vuoden temppurata: Anna Nurisalo, NinniKoivikko ja Pinja AhonenSuurta mainetta saavuttanut rakennelmatehtiin Lotja 3:lla.

Pakohuoneen tekijät: Sara-Pauliina Aho ja Sini-Maaria AhoOsataan sitä kaiken maailman pa-kohuonepelejä tässä ittekin tehdä.

Dronekuvaaja: AukustiPalosaariElokuvista muutenkin perillä ole-va Aukusti toi dronensa Korpilah-delle ja saatiin kivaa elävää kuvaaseurisnettiin.

Iltahartaus: Leevi LahtiMonista hyvistä hartauk-sista nostetaan esiin tälläkertaa Leevi. “On suuren-moista, kun meillä on ih-misiä, jotka toivottavatmeille hyvää yötä.”

Pelin tekijä: SakariVirtanenSakarin kehittämä Paavinmetsästys on tullut jo niintutuksi, että on unohtanut,kuka sitä on alkuaan ollutkehittämässä.

Puheen pitäjä: PeetuOjalaTuskin koskaan rippikoululainenon puhunut niin vakuuttavastikuin Peetu.

Moikkaaja: Aleksi LummeAleksi ymmärtää, että ter-vehtimistä säästellessä ih-minen ei voita mitään.

Tutkimusmatkailija: SiljaSaarenmaaSilja oli Englannissa ja tuo-misina oli iltahartaudelli-nen tietoa sikäläisestä hen-gellisestä elämästä javähän muustakin.

Ideanikkari: NikoNurihonenMikkelistä mukavastimeitä vahvistamaantullut Nikolla on hienoidea siitä, että menisijunalla Narvikiin.

Akrobaatti: Ia JaakolaLotjan nuoralla Ia pääsiesittelemään sirkuksestaoppimiaan tasapainotemp-puja

Sisään tulija: AlisaKoskinenAlisa tuli Seuriksen iltahar-tauteen luokasta haetunpöydän päällä.

Napsauttelija: JonnaManninenRakkoja tuottaneen harjoit-telun jälkeen Jonna on oppi-nut napsuttamaan sormiaan.

6

Terveisiä Väpelle

Hei Silja

Ei ole mitään syytä kiihtyä

Sandra ja santra... siinä on vissi ero

Heips korpi 2!

Hyvää joulua kaikille ihanille lapsille

Esimerkki: HannaHämäläinenInka Salmelan ja Alma Hi-masen mielestä Hannallaon kaikki ne ominaisuudet,mitä hyvältä esimerkiltätarvitaan.

Autoilija: Tuomas VainioRenault-kuski tarvitseeaina kannustusta.

Kuvataiteilija: Aino IlolaAinolla on aina vihko mukanakuvien tekemiseksi. Aiheinaovat olleet esimerkiksi Lotjanmaisemat.

Valokuvaaja: Olivia ManninenOlivia on saanut paljon kuvaus-vastuuta seurisnetissä.

Soolon tekijä: Ossi LahtiKun isosia oli pariton määrä,Ossi sanoi heti että voi vetääyksinkin.

Pingispelaaja: Eero vonBeckerEero ottaa pingiksen jo ihan kil-pamielessä.

Ilmeilijä: Iina StenbergIina ampui oikein antaumuksella.

Saunan lämmittäjä: OskarPajuPaljon on mennyt vuodenaikana puuta taivaantuuliin

Ihan muuten vain hyvätyyppi: Henri Ahlstedt

Pianonvaltaaja: Miro LaurilaSeuriksen kaksi pianoa ovat ol-leet kovassa käytössä aina kes-kiviikkoisin ja torstaisin. Miro onollut yksi innokkaimmista.

Vuoden rumpali:Jaakko KartiJaakko toi rumpunsajopa konfirmaatiokirk-koon saakka. Myös ki-taran soitto sujuu, niinkuin kirkonmenoissa onvoitu havaita.

7

Seurislegendojen keräilysarja nro 38

Julia Ilomäki

Puhe konfrirmoidulleRippijuhlissa pidetään myös puheita. Tässä on eräänkummitädin puhe viime kesänä rippikoulun käyneellenuorelle.

Hyvä kummilapseni, onnea suure-na juhlapäivänä, konfirmaatiopäivä-nä!

Teit hienon ja nykypäivänäehkä harvinaisen valinnankun kävit rippikoulun. Ei

ehkä sillä tavalla harvinaisen, sillä il-meisesti suurin osa nuorista kuiten-kin käy rippikoulun, mutta erityisensillä tavalla, että olisit voinut valitamyös toisin. Tietoa, mielipiteitä javaikutteita on saatavilla niin paljon,että joskus yksinkertaisin tie hukkuuvalintojen mahdollisuuksien jouk-koon.

Erityisen hyvän valinnan teit kunkävit Pirkkalan seurakunnan omanrippikoulun. Ei kannata mennä mer-ta edemmäs kalaan – etenkään täs-sä asiassa.

Omasta rippikoulustani onnyt aikaa jo 16 vuotta,minusta tuli siis kummisi

konfirmaatiota seuraavana vuonna.Kuusitoista pitkää vuotta, ja kokosen ajan on Pirkkalan seurakunta jasen työntekijät olleet yhä kiinnostu-neita mitä minulle kuuluu.

Teit siis erityisen hyvän valinnan.Pirkkalan seurakunnassa ollaan kiin-nostuneita mitä elämässä on tapah-tunut, miten menee ja iloitaan yh-

dessä onnistumisista. Ollaan muka-na myös elämän käännekohdissa,häissä ja hautajaisissa. Atesta on tul-lut meidänkin perhepappi, jos van-hastavasti sanotaan; Ate on ollut läs-nä kaikki häät, ristiäiset ja hautajai-set, veljien nuoruudet ja omani. Los-sin Taru kulki kanssani kaikki Pirk-kalassa viettämäni aikuisuuden vuo-det, en ole kokenut missään sellaistavälittämistä kuin Pirkkalan seurakun-nassa. Vaikka osoite muuttuisi montakertaa, aina muutaman kerran vuo-dessa Taru ja Ate lähettävät kirjepos-tia ja kutsuvat mukaan erityisiin jut-tuihin. Ja kun tavataan kasvotustenvoidaan jatkaa siitä mihin viimeksijäätiin.

Joten teit todella hyvän valinnan.Saat elää nuoruutesi vuodet hyvässä seurassa, käyt Seuriksella

sitten joka viikko tai harvakseltaan.Voit olla varma, että Seuriksella ol-laan aina kiinnostuneita miten me-nee, oli tilanne mikä tahansa. Sielläsaa hyviä kavereita ja pidetään haus-kaa, niin hauskaa että yhdessäoloaei millään malttaisi päättää. Ja sittenon Lotjan reissut, joilla aina oppiijotain uutta itsestään, toisista ja Ju-malasta.

Nauti tästä päivästä, sinunjuhlapäivästäsi, Se on viimeinen iso juhla, jonka olet

niin sanotusti saanut ilman omaaansiota. Seuraavat mahdolliset juh-lat, vaikkapa valmistuminen koulus-ta, vaativat enemmän toisenlaisiaponnisteluja. Tämän päivän olet saa-nut armosta ja siitä, että olet avan-nut mieltäsi ja sydäntäsi elämän kes-keisimmille asioille yhdessä toistennuorten kanssa.

Kumminasi olen erityisen liikuttu-nut saadessani viettää kanssasi tätäpäivää. Ja kun Seuriksella näen sinutvarttikirkossa laulamassa Lapsuudenuskoa toisten mukana, sydämessäniläikähtää lämmin tunne ja kiitollisuussiitä, että saan yhä kulkea rinnallasi.

Kuusitoista vuotta sitten varttikirkossa lausuttiin Raamatun sanat, jotka ovat tallen-

tuneet sydämeeni ja joita kannanmukanani, ja jotka ovat antaneet loh-tua etenkin pulmallisissa elämäntilan-teissa.

Jätän ne sanat sinulle ja toivon, ettäne tuovat sinullekin joskus samantoivon, kuin ne minulle tuovat: vaik-ka vuoret järkkyisivät ja kukkulathorjuisivat, minun rakkauteni sinuunei järky eikä minun rauhanliittonihorju, sanoo Herra, sinun armahta-jasi (Jesaja).

Jenni Virkajärvi

Soffanille mahtavaa jou-lua!

Ottakaa yhtetyttäSandraan, jos tiedätteelämän tarkoituksen!

Syötkö sinä korppuja, olette-ko ihan hörhöjä?

Moikkuu Jimi

Hyvää joulua Ate!

Olet tosi nätti et mikäänperunasäkki

9

Kaverusten kirjakerhoKaksi 17-vuotiasta poikaa päättivät perustaa kirjakerhon

(varmasti löydät heidät myös Seuriksen pingispöytien äärestä).Aina kaikkialla sanotaan, että kannattaa lukea, mutta jos te nytviimein uskoisitte sen, kun nuori sanoo sen. Suosittelen lämpimäs-ti kaikkia tässä mainitsemiani teoksia.

Yleinen mielipide kirjojen lukemisesta oli varsin kielteinen ala- ja yläasteella. Minä

kuitenkin olen aina pitänyt kirjojenlukemisesta, vaikka se vähälle olisijoskus jäänytkin. Ala-asteella muis-tan suorittaneeni lukudiplomin ja lu-

keneeni muutaman vapaaehtoisen-kin kirjan. Yläasteella luin äikästä an-nettujen pakollisten luettavien lisäk-si vain pari kirjaa, olin unohtanut lu-kemisen nautinnon.

Lukion ensimmäisen vuoden syk-syllä annettiin luettavaksi kirja. Se olikai sitten ensimmäinen lukemani“aikuisten” kirja. Pidin kirjasta, muttaen miettinyt sitä sen enempää. Tä-män vuoden keväällä eli puoli vuottatuon kirjan jälkeen sain ajatuksen, ettävoisin lukea jonkun vapaaehtoisenkirjan. Tämä oli ensimmäinen pa-riin vuoteen. Menin vain kirjastoonja katsoin Kannattaa lukea -hyllyä.Anneli Kannon Pyöveli näytti kiin-nostavimmalta. Siitä lähti sitten munlukuharrastus käyntiin ja into on vainkasvanut matkan varrella. Saldonitaitaa olla tuosta keväästä nyt vuo-den loppuun vähän vajaa 20 romaa-nia.

Charles Lamb on joskus näin sa-nonut, me luemme saadaksemmesanoa että olemme lukeneet. No, tie-

sin että kaverini Lassi Lampo onpitänyt myös lukemisesta ja meninsiis kertomaan hänelle uudesta in-nostumisestani. Keskustelu päätyisitten siihen, että päätimme perus-taa kirjakerhon. Tai no siis sovim-me aina minkä kirjan luemme jaomaksumme siitä inside juttuja jakeskustelemme niistä kun ehditään.Seuraavaksi kerhomme käsittelemätteokset, ne ovat (vielä) tämmöiseenkirjotukseen mahdutettavissa.

Mika Waltari: SinuheEgyptiläinenOli ensimmäisen kirjan valinnan aika,ja kumpikaan ei ollut lukenut Sinu-he egyptiläistä, oliko siinä sittenmuuta vaihtoehtoa suomalaisina.Teos on historiallinen romaani jokakertoo Sinuhen elämäntarinan lap-suudesta loppuun asti. Pohdittava-na ovat muun muassa tiede ja us-konto, sekä yhteiskuntajärjestelmät.Waltari loi todella taitavasti fiktiivi-sen hahmon elämänkerran histori-allisten faktojen ympärille.

10

George Orwell: Vuonna1984Tärkeä ja pelottavan todellinen kir-ja nykymaailmassa. Teoksessa kuva-taan dystopia, jossa eletään täydelli-sen totalitarismin alaisuudessa. Dys-topia on hyvin luotu ja ikävä kyllämahdollista ja melkein todellistakinjossain nimeltä mainitsemattomissaosissa maailmaa. Tarina seuraa Wil-sonia, joka vastustaa yhteiskuntaa,muttei näytä sitä ulospäin, sillä seolisi rikos. Tästä voisi selittää montasivua, joten tehkää itsellenne palve-lus ja lukekaa vaan.

John Irving: Oman elä-mänsä sankariYksi niistä harvoista, joista en sel-vittänyt mitään etukäteen, en edestakakannen tekstiä lukenut, halusinmennä tarinaan sokeana. Ja tätä kaik-ki eivät ole ehkä vielä lukeneet. Vai-kuttava tarina orpopojasta, ja hänenelämästään. Teoksen voisi omistaakaikille ei-toivotuille lapsille. Teos onlisäksi kannanotto aborttiin, joka olinimittäin kiellettyä USA:ssa vielä kir-jan kirjoitusvaiheessa. Henkilöhah-mot rakennetaan todella hienosti, niinhyvin että heidän myötä- ja vastoin-käymiset ovat todella vaikuttavia.

Muita kirjoja, joita kan-nattaa lukeaAldous Huxley: Uljas uusi maa-

ilma (dystopiaromaani, jossa ihmi-nen on tuotteistettu täysin, perheenkäsitettä ei ole ja keinotekoinen nau-

tinto on korvannut tieteen ja taiteen)Fjodor Dostojevski: Rikos ja ran-

gaistus (romaani syyllisyydentun-nosta, katumuksesta, säännöistä,moraalisista kysymyksistä, kaikenkaikkiaan aivan loistava)Olli Jalonen: Taivaanpallo (ro-maani lapsesta valistuksen ajan alka-essa)John Irving: Ystäväni Owen

Meany (romaani erikoisesta pojas-ta, ystävyydestä ja uskosta)Jevgeni Zamjatin: Me (dysto-piaromaanien äiti, inspiroi Huxleytaja Orwellia, sai kunnian olla ensim-mäinen Neuvostoliiton uuden sen-suurielimen kieltämä kirja)Klassikot eivät ole turhaan klas-

sikoita.

Aku Soininen

Vaihdetaanko postipikkukakkosenpostiin?

Eerika on tosi söpö, munvaimo <3

Terkut Santulle, Jennalle,Soffanille, Katrille, Isbelle,Kristalle, Marikalle jakaikille muille!

Marika ja Krista,ihanimmat kaksoset mitätiiän!

Terveisiä kaikille! =

Tiialla on kiva letityspää

Rekkamiehen terveiset =

Ihanaa joulua Artolle sääoot yks seuriksen kantavistavoimista ja ihan best

Hyvää joulua lotja 6:lle!

Tee mulle voileipä

Milloin nähään porukalla?Lotja 6

Terveisiä Timpalle!

Hei! Halusin vaan tullamuistuttaan että ystävät ontärkeitä ja et kaikki tarviiainakin yhden hyvänystävän. Muistakaa ollaystävällisiä kaikille =

Terkkuja Riinalle pus pus

Sormi korvassa on ihanantuntuinen

Olivia M. on best t:kämppis

Epa on kivsu t:R

Terkkuja pikkuveljelle

Hyvää juhannusta!

Terkkui Ronil

Syö tämä lehti

Helmi R on ihnu

Vilja vähennä sitä ka´hvia

Helmikki hiiri

Onnea vauvasta EetuHelminen saanhan ollakumisetä t:Roni

Kuulunseksuaalivähemmistöön. Enkerro kellekkään, enkäluota kauheasti kertoa sitäkenellekkään. Riparillakerroin muutamalle henki-lölle, joita en edes tunnejoista minulla on suuriaennakkoluuloja.Edellekkään en ole kuullutheidän kertoneen siitäkenellekkään. Luottakaaihmisiin ja ottakaa riskejä.Se kannattaa

Antonille terveisiä, olimukavaa kun pääsitleirilleni isoseksi

Hei Hannu

Jonna Konna, laittakaamuistii

Atella on tojota

Tappelin tuulin kanssa.Varokaa tuulia

Jonne on ihana

Moi Smhossi

Hellou Sandra

Oskar paju käy parturissa,rakkaudella Emilia

Moi Leevi

Möö

Viides kiintiöterv.

Niin että, mitä että, tämäon vettä

11

Vanha kunnon nokialainenYksi tehokkaimmista keinoista vastustaa ilmaston lämpene-

mistä on siinä, että pitää tavarat loppuun saakka eikä osta roinaa,jota ei tarvitse. Tourun Hannu on elänyt tämän mallin mukaan.

Elokuussa 2006 totesin olevaniuuden kännykän tarpeessa ja ostinNokia 6021:n. Nopeasti totesin senolevan suorastaan erinomainen pu-helin. Niin erinomainen etten halun-nut sitä vaihtaa älypuhelimeen vaik-ka ne voimalla alkoivatkin tullamarkkinoille vähän 6021:n jälkeen.Päätin että käytän sitä niin kauan kuinse vaan suinkin kestää. Ja kyllähänse kesti. Itseasiassa se on vieläkin ai-van kunnossa. Sitten kävi niin ettätyönantajani tarjosi mahdollisuuttatyösuhdepuhelimeen ja tartuin siihen.Elokuusta asti puhelimena on ollutNokia 8.1.

Kuinka sitten olen pärjännyt äly-puhelimen kanssa? No, vaihtelevas-ti. Hetken kesti ennen kuin oppi sitäkäyttämään. Ja nyt kun olen käyttä-nyt, en ole lainkaan varma älypuh-elinten ylivoimaisuudesta. Onhanniissä toki paljon hyviä ominaisuuk-sia, sitä ei käy kiistäminen. On kivapäästä puhelimella nettiin ja kameraon hyvä puhelimessa olla. 6021 eiollut kameralla varustettu, joten tämäon ensimmäinen kamerapuhelime-ni. Eihän se nyt mikään järjestelmä-kamera sentään ole mutta varsinkorkealaatuisia kuvia sillä kyllä saa.Ja näyttö on myös erinomaisentarkka. Mutta en minä siitä mitäänelokuvia ala katselemaan, sen ver-ran pieni se kuitenkin on. On myöshyvä että Whatsapp ja muut on vih-doin käytössä, ei ole niin ulkopuoli-nen olo. Tallennustilaa riittää myös,enää ei tarvitse poistaa viestejä uusi-en tieltä.

Onhan toki huonoja puolia myös.En ole ollenkaan vakuuttunut kos-ketusnäytön paremmuudesta käyt-töliittymänä. Minulla ainakin viesti-en kirjoittaminen ottaa enemmänaikaa kosketusnäytöllä kuin perintei-sillä näppäimillä. Virhelyöntien mää-

rä, se on kasvanut valtavasti. Kovinhelposti kosketusnäytöllä sormi li-vahtaa väärään paikkaan. Vahinko-painalluksia tulee toki muutenkin.Kuinka monta kertaa on vahingos-sa tullut avattua tai suljettua jokusovellus kun puhelinta käsiteltäessäon vahingossa painanut näyttöä vää-rästä kohtaa. Kohtuullisen ärsyttävääon tämä.

Aika lailla monimutkaisemmaksion puhelimen käyttö mennyt yli-päänsä. Alkuun oli vaikeuksia löy-tää puhelimen asetuksista haluaman-sa, enkä vieläkään täysin sitä hallitse.

Ja sitten kalenterin käyttö. Tarpeet-toman hankalaa sekin. Jos haluantehdä yksinkertaisen merkinnänvaikkapa työajasta jollekin päivälle,sepä ei käy noin vain. Kovin on han-kalaa nähdä menneitä päiviä kalen-terista. 6021 näytti kuukausinäkymänja sitä pystyi selailemaan edestakai-sin. Jos halusi jollekin päivälle mer-kata jotain, valitsi päivän ja lisäsi sii-hen merkinnän. Yksinkertaista jahelppoa. Nyt se päivä täytyy erik-seen kaivaa esiin ja sittenkin vaikka-pa sen työajan lisääminen on turhanmonimutkaista. Ei, en halua merki-

12

tä paikkaa, enkä todellakaan haluailmoittaa tästä kenellekään.

Akun kesto on asia missä on tultutaaksepäin. 6021:n akku kesti noinviikon minun käytössäni. Ja siinä onirrotettava akku, siihen kun on use-ampi akku niin ne voi ladata kerral-la täyteen ja vaihtaa tarpeen mukaan.Eipä käy päinsä 8.1:n kanssa. En nytsentään päivittäin lataile puhelintamutta huomattavasti useammin kuinvanhaa uskollista. Akun lataus onkyllä nopeampaa tässä uudessa, setäytyy myöntää.

Ja sitten on kaiken maailman päi-vitykset. Sovelluksiin pukkaa päivi-tystä vähän väliä, onpa yksi järjestel-mäpäivityskin tullut koettua. Jotainse sotki puhelimesta, ei pahasti muttakuitenkin. Siinä sai hetken taas ihme-tellä miten asiat saa ennalleen.

Näin sitä siirryin älypuhelinaikaanminäkin. On siinä opettelemista ol-lut ja tulee olemaan. Mielenkiinnollaja hieman kauhulla odotan kuinkatämä laitos käyttäytyy kun ikää tuleelisää. Hyvin vahva aavistus on etteise vanhene yhtä arvokkaasti kuin6021, joka toimi koko lailla moit-teetta sen 13 vuotta mitä sitä käytin.Kiitos niistä vuosista, hyvin palvelit.

Hannu Touru

Ny mää kirjotan jotain kunArto käski

Tytöillä on pitkät hiukset,pojilla lyhyet

Tuiki tuiki tähtönen

Ilves on best

Teemu onko tullu hyviäjoulukortteja?

Moi ingka

Hola como estas hablasespanjol?

Mitä Notre damelle kävikun se paloi? -se ei ollutenää katollinen kirkko

Sipulirenkaissa on sipuliasitte

Miksei hiiri kutonut kissallelapasia? -se oli langatonhiiri

Kiitos kun luit tämän.Ideat loppuivat kesken,joten toivotampa kaikille

hyvää joulua

Hyvää joulua kaikille

Moi mä oon niko, mä oonsanttu

Niilo22 Pirkkalaan

Menkää töihin!

Korttitalossa on 19 korttia

Olethan sinäkin venytellyttänään? -en minäkään

Terveisiä kaikille

King kong sä olet mulleoma ping pong

Älä mua lyö tai joku sut syö

Ei pöllitä mun sanojasantra

Jouluja oskulle äläpuhalluta ittees

Kiitos kaikille vuodenleireistä, retkistä, seuris- japappilailloista sekä tapah-

tumista

Hyvää joulua ja onnellistauuttavuotta kaikille

Tuomaksen hiukset olitänään hienosti

Maksalaatikko vihreilläkuulilla on hyvää!

Komee parta t. komee parta

Ihanaa joulua mun par-haille murupuppeleille määoisin jossain ojanpohjallailman teitä

Juokaa mehua

Hyvää joulua Hannu jaHannun auto

Missä oatlyn kahvimaito?

Rahaa on ennen kun se onloppunut

Kanit ovat täydellisiäeläimiä! Et voi väittää

13

Tarttuisin kynän sijasta miekkaanOlen kuluneena syksynä tarkastanut kolmatta sataa esseetä,

kirjoitelmaa, tiedotetta ja kirjallista koetta. Olen rypenyt mielenisyvissä vesissä miettien, että miten tällekin pienelle ihmiselle saisiväännettyä rautalangasta, että ei ole hyvä, jos kirjoittaa niin pitkiävirkkeitä, että niistä ei saa edes itse selvää. Metsäänhän siinä me-nee, syvään ja pimeään. Siellä ei auta huuto eikä itku.

Olen puhissut keskellä yötäsitä, että raukkaparka eisitten kuitenkaan muista-

nut laittaa tekstiinsä kappalejakoa,vaikka siitä yhdessä sovittiin ja lyö-tiin oikein kättäkin päälle. Olen lu-kenut pitkän ja hyvin rakennetuntekstin, jonka muuten olisin ilomie-lin antanut mennä korkeimmalla ar-vosanalla läpi, mutta jossa ei ollutyhden yhtä, ei ainuttakaan, pilkkua.

Se saa minut epätoivon partaalle.Eivätkö nämä lavealle tielle eksyneetkirjoittajat näe, että on olemassa vainyksi totuus, vain yksi oikea tapa?Eikö heille merkitse mitään se tieto,että viime viikolla kirjoitetaan suo-men kielessä erikseen, tai että eng-lannin kielestä apinoitu tapa laittaapilkku ajan-, paikan- tai tavanmää-reen jälkeen ei kuulu suomalaiseenkirjoitustapaan? (Esim. Mielestäni,Ilves on Tampereen paras jääkiek-kojoukkue. Hyi olkoon.)

Onko silloin se hetki, kunannan piut paut armolle jalähimmäisenrakkaudelle, ja

evään heiltä kurssisuorituksen, vie-läpä pakollisen sellaisen? Silloinkoseison kasvottomana byrokraattinaja tuomitsen heidät rangaistukseen,jonka oikeutusta he eivät varmaanitse edes ymmärrä: uuteen kurssiha-kuun? En tietenkään. Niinä hetkinäkääntyvät ajatukseni Jeesus Nasare-tilaiseen ja armoon, jota hän elämäs-sään osoitti. Liitän tähän vähänmuokkaamani tekstin, joka toimi-koon ilosanomana kaikille teille, jot-ka ette vieläkään muista, että sydä-men kirjoitetaan yhdellä m-kirjaimel-la.

Eräs äidinkielenopettaja kutsui Jeesuk-sen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne jaasettui ruokapöytään. Kaupungissa asuinainen, joka ei osannut ollenkaan oikein-kirjoitusta. Kun hän sai tietää, että Jee-sus oli aterialla äidinkielenopettajan luo-na, hän tuli sinne mukanaan alabasteri-pullo, jossa oli tuoksuöljyä. Hän asettuiJeesuksen taakse tämän jalkojen luo jaitki. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänenkyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan,suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä.

Äidinkielenopettaja, joka oli kutsunutJeesuksen, näki sen ja ajatteli: ”Jos tämämies olisi filosofian maisteri, hän kyllä tie-täisi, millainen nainen häneen koskee.Nainenhan ei osaa edes yhdyssanoja.”Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Simon, mi-nulla on sinulle puhuttavaa.’ ‘Puhu vain,opettaja”, äidinkielenopettaja vastasi.

”Oli kaksi lusmua lukiolaista”, Jeesussanoi. ”He eivät kumpikaan osanneetkirjoittaa oikein. Toinen kirjoitti ainarelatiivipronominit joka ja mikä väärin,ja toinen kirjoitti lauseita, kuten mä enosaa juoksee ja mä en haluu vastaa. Hei-dän äidinkielenopettajansa Masi Kermi-nen antoi kuitenkin heidän syntinsä an-teeksi ja nosti molempien esseiden arvosa-nan armollisesti viitoseen. Miten on, kum-pi heistä nyt rakastaa häntä enemmän?”

Simon vastasi: ”Eiköhän se, joka saianteeksi sen, että käytti relatiivipronomi-neja väärin, sillä se on hirvittävä virhe jaKotuksen silmissä kauhistus.” ”Aivanoikein”, sanoi Jeesus. Hän kääntyi nai-seen päin ja puhui Simonille: ”Katso tätänaista. Kun tulin kotiisi, sinä et antanutvettä jalkojeni pesuun, mutta hän kastelijalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuk-sillaan. Sinä et tervehtinyt minua suudel-malla, mutta hän on suudellut jalkojanisiitä saakka, kun tänne tulin. Sinä et

voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voitelijalkani tuoksuöljyllä.

Niinpä sanonkin sinulle: hän sai oikein-kirjoitukseen liittyvät ongelmansa anteeksi,sen vuoksi hän rakasti paljon. Mutta jokasaa anteeksi vähän, se myös rakastaavähän.” Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikkisinun korrelaatioon, lauseenrakenteeseenja pilkkusääntöihin liittyvät vajavaisuu-tesi on annettu anteeksi.” Pöytävieraatalkoivat ihmetellä: ”Kuka tuo mies on?Hänhän antaa lauseenrakennevirheetkinanteeksi.” Mutta Jeesus sanoi naiselle:”Uskosi on pelastanut sinut. Mene pil-kuttamaan.”Tekisi mieleni lisätä vielä seuraavakohta:— Sitten hän myös sanoo vasemmallapuolellaan oleville: “Menkää pois minuntyköäni, te kirotut, jotka käytätte sanaaketä silloin, kun pitäisi sanoa kuka.Kaikkihan tietävät, että se on vain jäl-kimmäisenä mainitun partitiivimuoto, eikäsitä sovi nominatiivina käytettävän.”

Mutta jätetään nyt lisäämättä. Hy-vää ja rauhallista joulua. Se kirjoite-taan pienellä alkukirjaimella.

Tuomas Hoffrén

vastaan

Moikka höpönassut!

Hyvää joulua

Vois juhlia joulua silleeihanasti ettei tarvis juhlianiin saatanasti

Muistakaa juodaproteiinipirtelöitä

Sinun täytyy kiirehtiä joshaluat ajoissa ehtiä

Isbe on aika kiva kaveri(ainakin melkein aina)

ALLUP ja IVHAK, joskus vaankatot väärin

14

Ei lyttäämiselle ja demonisoinnilleOlen onnekas, sillä saan tuntea paljon erilaisia ihmisiä. On-

nekkaaksi minut tekevät laaja ja vaihteleva kaveripiirini ja myös se,että olen oppinut näiltä ihmisiltä paljon.

Entisessä koulussani Tampereen yhteiskoulun lukiossa,josta muutama viikko sitten

valmistuin, oli valtava diversiteettierilaisia ihmisiä. Koska koulu on il-maisutaidon erityislukio, hakeutuusinne opiskelijoita ympäri Suomen.Koulussa on hyvin avoin ilmapiiri,ja jokainen saa olla oma itsensä.

Koulussani ihmiset hyvin avoimia,joten olen tutustunut siellä moneensellaiseen ihmiseen, johon muuallatuskin olisin törmännyt. Olen kes-kustellut sellaisten ihmisten kanssa,jotka omaavat erilaisia arvoja ja mie-lipiteitä kuin minä itse. Nämä kes-kustelut ovat opettaneet minulle val-tavasti, ja vaikuttaneet myös omaanarvomaailmaanikin.

Olen kasvanut ihmisenä näidenkolmen ja puolen lukiovuoden ai-kana valtavasti, etupäässä ihmistenansiosta joihin olen saanut tutustua.Myös Seuris minulle tärkeä paikka.Siellä olen käynyt monta opettavaistakeskustelua, ja tavannut paljon kiin-nostavia ihmisiä.

Erilaisen maailmankuvan jaarvomaailman omaavan ihmisen kanssa keskustelemi-

nen opettaa meitä ymmärtämäänmiksi he ajattelevat asioista eri tavalla.Valitettavasti pääsemme arkielämäs-sä harvoin niin syvälliseen keskuste-luun varsinkaan puolituttujen tai tun-temattomien kanssa. Surullista onmyös, se että kovinkaan usein ei vält-tämättä edes haluta ymmärtää, miksitoinen ajattelee asioista eri tavalla. Lii-an usein ihmiset pyrkivät vain todis-tamaan että oma mielipide on oi-kea, ja toisen väärä.

Tätä edellä kuvatun kaltaista nä-kee valitettavan paljon erityisesti po-liittisessa ja yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Näyttää siltä, että tämänhetken kotimaan politiikassa vasem-

misto ja oikeisto eivät enää edes haluayrittää ymmärtää toisiaan, mikä oli-si tärkeää, jotta keskustelussa pääs-täisiin edes jollain tavalla järkeväänlopputulokseen.

Jos toista osapuolta jatkuvastivain lytätään ja demonisoidaansaadaan sillä korkeintaan vahvis-

tettua vastakkainasettelua entisestään.Lisäksi niin poliittisissa, kuin muis-sakin keskusteluissa unohdetaan ettäasiaa voidaan käsitellä monesta erinäkökulmasta. Usein kuitenkin tun-nutaan keskittyvän liiaksi vain yhteen.

Politiikkaan tarvittaisiin mielestä-ni enemmän hyviä keskustelijoita,jotka taitavan argumentoinnin jahyvän yleissivistyksen lisäksi pysty-vät myös näkemään keskustelu-kumppanin mielipiteet hieman mo-nitahoisemmin.

Toisen ihmisen ymmärtämisentärkeys korostuu erityisesti jos halu-taan vaikuttaa toisen mielipiteeseen.Yleensä ihmisillä on taipumus suh-tautua varauksella uusiin ja tuntemat-tomiin asioihin. Uskon että tämä onjäänne kaukaa menneisyydestä, niil-tä ajoilta jolloin ihmiset joutuivatpelkäämään luonnon vaaroja, kutenmyrkyllisiä kasveja ja petoeläimiä.Niinpä yhä nykyäänkin saatammevaistomaisesti pelätä ja vieroksuamyös erilaisen arvomaailman omaa-vaa ihmistä, sillä ajattelemme häntäikään kuin uhkana. Tämän vuoksimyös eri tavalla ajattelevaa ihmistäolisi hyvä pyrkiä ymmärtämään.

Moni saattaa esimerkiksi pelätäjoutuvansa vihan tai pilkan kohteeksioman mielipiteensä vuoksi. Jos kes-kustelukumppani sivuuttaa hänenmielipiteensä kuuntelematta edesperusteluja, ottaa toinen osapuoli senhyökkäyksenä ja asettuu puolustus-kannalle.

Paljon hedelmällisempää keskustelua puolestaan saataisiinaikaan pyrkimällä ymmärtä-

mään toista osapuolta. Samaa miel-tä ei tietenkään tarvitse olla, eikä toi-sen mielipidettä tarvitse pitää oikea-na, mutta on hyvä jos keskustelu-kumppani pyrkii asettumaan toisenasemaan. Näin kumpikin voisi muo-dostaa asiasta paremman käsityksen,ja löytää uusia näkökulmia.

Jos keskustelu on asiallista ja ra-kentavaa, saa kumpikin osapuoli siitäyleensä paljon enemmän irti. Itselle-ni on useasti käynyt niin, että vastamyöhemmin olen pysähtynyt miet-timään asiaa, josta olen aiemminkeskustellut toisen ihmisen kanssa, jalöytänyt esimerkiksi jonkin uudentavan lähestyä asiaa. Myös taitonikatsoa asioita toisen näkökulmastaon kasvanut näiden keskustelujenmyötä.

M ielestäi juuri empatiakyky ja kyky hyväksyä toisten erilaiset mielipiteet niitä

suoraan tuomitsematta ovat hy-vän keskustelijan tärkeitä ominai-suuksia. Ketään ei tietenkään tarvit-se alkaa myötäilemään, mutta ainakannattaa pitää mielessä että jos ih-minen on jotakin mieltä, on sen ta-kana yleensä jokin syy.

Kannattaa siis mieluummin yrit-tää ymmärtää, kuin pyrkiä tuomit-semaan. Ja jos meillä joka tapauk-sessa on toisen ihmisen kanssa kes-kustelemalla mahdollisuus oppiajotain itsestämme niin miksi emmekäyttäisi sitä hyödyksi?

Eero Malila

Etkö sä tiedä kuka mä oon?

Isbe mikä sun kengänkokoon?

Mitäs tyhjyydessä näkyyIlona?

15

Perinteet ja läheiset ihmisetOon ite just semmonen ihminen, että en halua poiketa pe-

rinteistä yhtään. En oo koskaan oikein tykännyt jouluruuasta, mut-ta siitä huolimatta se kuuluu siihen jouluun ja en vois edes kuvitel-la syöväni jotain pizzaa jouluna.

Mä oon ihan syntymästäsaakka melkein jokaisenjouluni viettänyt Joen-

suussa, mun mummolassa. En ookoskaan ollut pettynyt ja oon ainamennyt sinne innoissani, koska siel-lä mun on jotenkin turvallinen olla.Mä en tiedä, että mikä siinä on mutsiellä vaan tuntee ilmassa sen hyvänja lämpimän tunnelman.

Kun me sitten viime vuonna pää-tettiin olla kotona, se ei tuntunutkunnolla joululta. Oli mulla muka-vaa, mutta jotain siitä puuttui vielä.Sen kautta oon just tajunnut, ettätärkeintä mulle joulussa on juuri neperinteet ja läheiset ihmiset. Totta-kai mä näin kotonakin ihmisiä, jot-ka on mulle älyttömän tärkeitä,mutta silti se fiilis ei ollut sama, mi-hin olin tottunut.

Oon ite just semmonen ihminen,että en halua poiketa perinteistä yh-tään. En oo koskaan oikein tykän-nyt jouluruuasta, mutta siitä huoli-matta se kuuluu siihen jouluun ja envois edes kuvitella syöväni jotainpizzaa jouluna. Sama juttu päteemoneen muuhunkin joulussa. Ainapitää käydä esimerkiksi saunassa jakatsoa Lumiukko.

Joulussa se tunnelma on se, mikämäärittää kaiken. Jos sitä joulufiilis-tä ei ole, joulukin menee ihan pilalle.Sama juttu on ihmisten kanssa. Jou-lu kuuluu saada viettää läheistenkanssa. Ei se ilman niitä olisi mitään.Mä tiedän, että tässä maailmassa onsurullisen paljon ihmisiä, joille se eiole mahdollista ja haluankin lähet-tää kaiken rakkauteni niille.

Kun mä olin vielä kooltanikin semmonen pikkunapero, niin ne lahjat oli se tär-

kein juttu. Sekin on ollut kiva huo-mata, että asia on muuttunu muuta-

mien vuosien aikana. Onhan ne lah-jat aina mukavia saada, mutta yhtäkivaa on myös niiden antaminen.Siitä tulee hyvä mieli, kun saa muis-taa ja ilahduttaa toista.

Mä olen ihan varma, että moniihminen on täysin eri mieltä näistäasioista mun kanssa ja niin sen pi-tääkin olla. Kaikilla on ne omat pe-rinteet, jotka on just omasta mieles-tä tärkeitä. Se tässä joulussa ja maa-ilmassa onkin kaikkein parasta, ettäkaikilla saa olla omat mielipiteet jakaikki saa olla omanlaisiaan ihan rau-hassa.

Mä toivon hyvää joulua just sulleja toivon, että saat viettää sen justniiden sun lempparityyppien kans-sa.

Lyyti Nieminen

Katti, Kahli, Kameli, Katri

Moi tyttö t.komee parta

Terveiset ihmisille t.alien

Senkin palleroiset

Makoisaa joulua t. Tonttu-toljanteri

Eyre järvi asuu Venäjällä

Mun mielestä seurikselletarvitaan iltapalabuffet. ->mulla on aina nälkä

Olet jumalan silmissäkaunis

Miska puurojuhlaan

Jees poks holidei

Onnellisia elämänhetkiäEmmalle

Tämähän on oikein ilon jaonnen päivä

Ostakaa mulle chihu pliis!

Terveisiä vellulle –vellufanclub

Newfoundlandin koirat syökenkiä EI IHMISET!!

Vellulle terveisiä

Voi voi mitähännasupellelle kuuluu

God jul

Pirkkalan uimahallilähettää kaikille rattoisaajoulua!

Olipa kerran kalju Tuomaseipä siinä sitten muuta

Mirolle terveisiä

Tiptap tipe tipe tiptap tip tiptap

Himmeli on joulukoriste

Hyvää joulua Fiia! Oletmahtava

Tuomas ole varovainen!Lelujen heittely on vaaral-lista!

Oon niin ihastunu Samuun

Viiville moikkelis moikut

Ihanaa joulua tarullesääkin oot yks seuriksenkantavista voimista. Oonsun fani

Moi annika, Hyvää jouluaAnnika

Turkka on outo, Turkka eitykkää laatikoista

Terveisiä kaikille nakeille!

Terveisiä äitille

Rahasta se pappikin tanssii

Hyvää joulu Pirkkala t.Jyväshyvä

Pätkis

Hyvää joulua Hannu! Oletluottokuski

Hyvöö joulua

Onneksi olkoon Jeesus

Jouluterveiset petrille

Jouluja kaikille tyypeille,joiden kanssa oon olluseuriksen leireillä

Hyvää joulun odotuksia jalumen

Ootko kattonu jo?

Hei! Miten menee? -siteera-ten Hannua

Aika monessa kirkossa onkatto –Teemu

16

Mautoni akku tyhjänä eikä kaapeleitaLaitoit aamulla lämppärin piuhan kiinni,

mutta jostain syystä se ei lähtenytkään päälle. Nytskrapaat ikkunoita ja mietit missä olisi lähin rot-ko jonne heittää pahainen kippo. Yrität käynnis-tää kopperoasi, mutta moottori vain tuhahtaa jaakun merkkivalo vilkuttaa punaista. Lähdet kai-vamaan autotallista akkukaapeleita. Eihän sieltämitään meinaa löytää, vaikka perheen pää väit-tää hänen valtakuntansa olevan täydellisessä jär-jestyksessä. Epämääräisen näköiset piuhat löyty-vät ja suuntaat kohti varmaa kärventymistä, koskaet ihan keskittynyt kun sinulle näytettiin mitenpiuhat kiinnitetään…

Vihdoin koppero käynnistyy erittäin väkivaltai-sen kuuloisesti, koko naapurusto varmaan herääjytinään ja huomenna on vihaista viestiä posti-

laatikossa. Lähdet pöristelemään kohti koulua,mutta olet jo 10 minuuttia myöhässä. Ajat kaasupohjassa, mutta silti taaksesi muodostuu yhtä pit-kä jono kuin olisi ilmaisia ämpäreitä tarjolla. Vih-doin aivan puskurissa kiinni ajanut mersukuskipääsee ohitsesi nyrkkiä heristäen.

Joudut pelkäämään henkesi edestä, kun kippoheiluu puolelta toiselle pienenkin tuulenvireenosuessa kohdalle. Jarrut ei meinaa millään toimia,mutta ei kaasuakaan painaessa tapahdu mitään.Olet jo melkein koululla, kunnes joudut pysähty-mään liikennevaloihin. Tietysti rakas mautosi jä-mähtää siihen paikkaan. Taas on akku tyhjänä,etkä tietenkään ottanut niitä kaapeleita mukaan.

Marika Mäkelä

Sivari jees, ikkunat eiSivari alkaa lähennellä loppua, ja ajattelin

kasata ajatuksia siitä, minkälaista on ollut. No siisihan ensimmäiseksi, ikkunoiden peseminen ei olekivaa, ja Pirkkalan seurakunnassa on monta ik-kunaa. Jos mietitään mitä ikkunoiden toisella puo-lella oli, niin sieltä löytyi monenlaisia mukaviahommia, kuten lasten päiväkerhoja, nuortenilto-ja ja kiinteistötöitä.

Mukavaa oli myös vaihtelevat päivät ja aika-taulut, henkilökunnasta puhumattakaan. Hommiapääsi usein tekemään kivan rauhalliseen tahtiin.

Reissuja Lotjalle ja Korpilahdelle tuli myös teh-tyä pari hassua kesän ja syksyn aikana.

Sivarikokemukseni voi tiivistää melkein yhtälyhyeen kuin tämän koko tekstinkin, oli hauskaaja kai sitä tuli jotain vahingossa opittuakin. Ha-luan vielä toivottaa hyvää joulua ja uutta vuottakaikille tutuille, ja kaikille kenen kanssa olen ol-lut tekemisissä sivarini aikana!

Valtteri Pitkänen

17

Muistin vankilaMinulle erittäin tärkeällä ihmisellä on samankaltainenajatuksenjuoksun kuin itselläni on. Kun ensimmäistä

kertaa tajusin tämän asian, totesin itselleni että en olekaan ehkäniin outo ajatuksiltani kuin luulin.

M inulle arkipäivää on se,että unohdan kaikkea sellaista, joka ei oikeasti mi-

nua kiinnosta ja toki välillä jotain tär-keitäkin pääsee lipsumaanmielestä. Silti asioita mitä muistannormaalista harmaasta arjesta onvälillä vaikea käsittää, Miksi juurinämä asiat pyörivät mielessä ja jää-vät sinne?

Hyvä esimerkki tähän liittyy taksi-kokemuksiin, kun olin tämä saman-kaltaisen ajattelijan isää joskus mui-noin kuljettanut ja jutteluistammepäätynyt muistamaan kyseisen kyy-din ja jopa sen, mitä olin jutellut hä-nen isänsä kanssa.

Joskus myös juttelimme niitä näi-tä ja sitten toinen sanoi jotain type-rää, noloa tai ikävää. Lukija voi itseajatella skenaarionsa miten haluaa.Tämän jälkeen totesimme, ettäunohda tuo mitä sanottiin. Molem-mat naurahdimme.

Muisti tuo omalla kohdalla rik-kautta niin paljon elämään, koskakaikki hyvät muistot tuntuvat ole-

van juuri tapahtuneita ja saavat mi-nut usein hymyilemään. Tästä joh-tuen saattaa minun virneeni ollapäällä, niin kuin olen huomannutettä minua huomautetaan virnuilus-ta välillä. Toki hyvän muistin katalapuoli on se, että ne huonot ja ikävätasiat jäävät vielä pahemmin mieleen.

Sanotaan monesti, että ika paran-taa haavat, mutta näissä asioissa olenhuomannut, että ei se paranna. Haa-va muotoutuu omanlaiseksi arveksija se arpi jää aina muistuttamaan asi-asta, jota on yrittänyt unohtaa.

Muisti tekee tepposia kaikille jaolen jääräpäisyyteni takia saanut sii-tä myös kokea, että kun on alkanutluottamaan tähän ehkä normaaliaparempaan muistiin, niin jos on vää-rässä muistinsa takia, niin pudotaankorkealta.

Siitä jäänyt nolo tilanne, joka eivaikuta muille välttämättä sen erikoi-semmalta tilanteelta ja varmaankinunohtuu ajan vieriessä, niin se taker-tuu omaan mielen sopukkaan kahtakovemmin ja miettiminen käy, ettämuistaakohan kaikki yhä sen.

Katson paljon elokuvia ja sarjoja ja yrittänyt lukea myöskirjoja viime aikoina. Mi-

nulle tulee jatkuvasti keskustellessaihmisten kanssa referaatteja jostainelokuvasta tai sarjasta. Tämä oike-astaan jatkuvasti ärsyttää ja viihdyt-tää minua samanaikaisesti, koskayleensä on kyseessä omasta mieles-täni jokin asia, jonka haluaisin ker-toa.

Tein lukiossa tätä todella usein, japari luokkakaveria aina ilmeilläänosoitti ärsytyksensä asiaan ja sanoisiitä, niin silloin aloin oppimaan ettätätä tulisi välttää.

Tämä asia on isoin ongelma, josyritän lukea kirjaa. Ajatukseni lähteeharhailemaan jatkuvasti, jos luen jol-tain riviltä sanan, joka tuo mieleenmuistoja tai kirjassa oleva tilanneavaa jonkin muistiosion hetken jotalähden sitten erikseen miettimään.

Ainoat kirjat, jotka olen onnistu-neesti ilman tätä ongelmaa pystynytlukemaan, ovat niin noloja äijä-kir-jallisuuden kirjoja kuin Tom Clan-cyn tuotanto. Tämäkin johtuu osit-tain siitä, että kirjoissa on tuttuja vi-deopeli/elokuva -hahmoja.

Miten sitten tästä jatkuvastamuistipalapelin kierteestäpääsee irti. Itselläni se tar-

koittaa tietynlaista musiikkia, jokapitää joko melodiallaan tai sanoituk-sillaan mieleni niin kiireisenä, ettäkeskityn vain niihin.

Toinen asia on nuotion tai virtaa-van/liikkuvan veden äärellä istumi-nen ja sen seuraaminen. Tästä joh-tuen Lotjallakin mielipaikkojani onehdottomasti nuotio, koska pääsensiinä rentoutumaan ja “unohta-

18

maan” asioita. Jos haluan vahvistaamuistamisen tunnetta, asiaan liittyyjuuri tietty musiikki tai peräti ruokatai tuoksu.

Hajuaisti on siitä ihmeellinen muis-tin osa, että jokin erittäin spesifinenosa kokonaista tuoksuviidakkoa voisaada eriteltyä jotain tunneperäistämuistin osaa ja saada erittäin vah-van takauman, vaikka kyse voisi ollavuosikymmenten takaisesta asiasta.

Tästä ehkä se yleisin esimerkki onmonilla, että mummolassa saa pa-rasta ruokaa, vaikka siinä kohtaa isoosa siitä parhaudesta liittyy toden-näköisesti siihen tunnelmaan siellä.Itselläni oma mielipide on juuri se,että äitini ruuat on parhaita.

Mummulla nimittäin minulla eikovinkaan usein ollut mitenkään eri-tyisen kivaa ja näin ollen ruokailuis-ta siellä ei jäänyt muuta mieleen kuinkasa mätiä omenia pussissa, jostämä voi mielikuvana toimia yleisellätasolla.

Tämä asia on minulle ollut ainaläsnä ja mielessä, mutta siitäpuhuminen on aina mennyt

erittäin teoreettiselle ja tekniselle ta-solle, vaikka oma käsitykseni asiaanon se, että tämä omalla kohdalla onjotain syvempää ja sen takia mieles-sä. Ehkä tämä tavoittaa muitakintähän tapaan muistavia ja asioistaajattelevia ja puhuttelee jopa hyvinläheisesti, koska tiedän että en oleainoa.

Matti Aalto

Hauki on kala

Hauki ui

Mä olisin varmaan ihanhukassa jos seurista ei olis

Morjesta morjesta täältäkorvesta

Päivä on aurinkoinenoletko joku loinen

Himo läski Homer

Moikku eerika

Enää 6 päivää jouluun

Mistä tietää että joku onjuonut jääteetä? -sen aistii

Hyvää joulua

Hyvää joulua

Terveisiä Hannulle!

Kolme sanaa sinulle, oleystävä minulle Jimi Hämä-läinen

Hyvää joulun odotustakaiken karvaisille olioille

Huonoa heitto-onneaTuomakselle

Kalajoen turkka

Terveiset ja hyvät joulutkaikille

Sandra on todella viisas

Hyvää joulua jyväskylä

Kannattaa kuunnella mua

Rakkautta kaikille

Koirat on kyllä ihan sym-paattisia, mutta ne maistuukanssa hyvältä

Volkswagen passat

Jussi t.jussi

Ilves on parempi kun tappa-ra

Moi jonna

Moro aku

Moiiii Petra

Hauska vitsi –en kerro

Noo metsälehdestä ilonatässä päivää

Oi sana suomi kultainen soisana iloinen

Hyvää joulua

Ihminen ratkaisee

Tappara on parempi kuinilves

auer,paitojasi kaipaillaan!

Terveisiä peetun koiralle!

Hyvää joulua kermikselle

19

Kuunneltavaa piisaaKuunteleminen ei vaadi ponnisteluja. Ääni virtaa korvien

läpi vaikkei siihen edes keskittyisi. Tällaiseen vaivattomuuteenliittyy myös kuuntelemisen rauhoittava vaikutus.

Suomalaiset ovat kuuntelevaakansaa. Radiota kuunnellaankeskimäärin kolme tuntia päi-

vässä, ja se tavoittaa viikoittain 92%suomalaisista. Sen sijaan printtime-dia jatkaa hiipumistaan, kun uutisetlöytyvät netistä. Myös televisio-oh-jelmat ovat vakiinnuttaneet paikkan-sa Netflixin, Yle Areenan ja Ruudunkaltaisissa palveluissa, sil-lä fyysistä tv-ruutua kat-sotaan yhä vähemmän.Vauhdikkaan mediakehi-tyksen myllerryksessä ra-dio, podcastit ja muu ää-nituotanto pitävät pintan-sa ja näyttävät kaikessasuoraviivaisuudessaanjopa entistä elinvoimaisil-ta.

Kuunteleminen ei vaa-di ponnisteluja. Ääni vir-taa korvien läpi vaikkeisiihen edes keskittyisi. Tällaiseen vai-vattomuuteen liittyy myös kuunte-lemisen rauhoittava vaikutus. Olikyseessä sitten musiikki tai puhe,kynnys kuunnella on niin matala, ettäon helppoa tulla täyttäneeksi kokopäivä erilaisin äänisisällöin. Ääneenvoi olla helpompi keskittyä kuintekstin lukemiseen tai videon katso-miseen, ja kuunnellessa voi olla mis-sä tahansa: bussissa, juoksulenkillä,siivoamassa, sängyssä silmät kiinni.

Selvä osoi-tus äänisisäl-töjen suosios-ta on äänikir-jojen räjäh-d y s m ä i n e nkasvu viime vuosina. Ilmiö on maa-ilmanlaajuinen, mutta Suomessa juu-ri äänikirjat ovat nousseet perintei-sen kirjan rinnalle e-kirjojen sijaan.E-kirjoilla on toki omat etunsa,mutta lukukokemuksena ne näyttä-

vät sijoittuvan epäedullisesti äänikir-jan ja paperikirjan väliin.

Puheen kuuntelun suosio näkyy myös somessa. VarsinkinYoutubessa useiden tubetta-

jien videot koostuvat minuuttienmittaisista monologeista, joissa voi-daan kertoa kuulumisia, arvostellaelokuvia tai pohtia politiikkaa ja elä-

m ä n m e n o a .Vaikka kysees-sä on video,sitä ei tarvitsekatsoa. Vainkuuntelu riittää,niin saa ym-m ä r r e t t y äkoko jutunjuonen. Samaavoi sanoa mo-nista televisionpaneeliohjel-mista, sillä ku-

varuudussa nähdään vain puhuviapäitä. Osa tubettajista onkin ryhty-nyt podcastaamiseen eli pelkästäänkuuntelevaksi tarkoitettujen ohjelmi-en tekemiseen. Yksi suosituimpiaYoutubesta lähtöisin olevia podcast-kanavia on Eetu Pesosen luotsaamaEeddspeaks. Podcastien mallia onhaettu radio-ohjelmista, ja useimmi-ten podcast koostuukin tubettajanja vieraan keskustelusta. Podcastienlisäksi myös ASMR-tallenteet ovat

saaneet huomiota runsain mi-toin. Niissä ideana on asiasisäl-töjen sijaan tuottaa nautinnolli-sia ja rauhoittavia ääniä esimer-kiksi sanomalehtiä kahisuttamal-la tai kuiskauksin.

Kuunneltavaa siis piisaa. Elokuvat, sarjat, pelit, radio, tvja suurimmalta osin muu-

kin viihde pitävää luonnostaan sisäl-lään ääntä. Viihteen lisäksi maailmas-sa on kuitenkin tietoa niin paljon,

että vain pieni osa siitä on käännetty– tai edes voidaan kääntää – ää-neksi. Uutisten katkeamaton virtakymmenillä alustoilla, taakaksi muo-dostunut velvollisuus olla käytettä-vissä Whatsapp-viestin päässä, ja lu-kemattomat nettisivut limittyvät yh-teen valtavaksi tietomereksi. Älylait-teet vaativat päivittäistä huomiota.

Jatkuvan ruutuun tuijottamisenkorvaajaksi kehitteillä on automaat-tista, koneen suorittamaa tekstin ää-neen lukemista. On mahdollista, ettätulevaisuudessa minkä tahansa kir-jan, uutisen tai nettisivun sisällön saahelposti kuunneltua, kun ihmistä eienää velvoiteta lukemaan niitä ää-neen. Tällä hetkellä kehitettävää kui-tenkin on vielä tarpeeksi ihmismäi-sen puheen tuottamisessa. Aika näyt-tää, tuleeko konepuhe kehittymääntarpeeksi uskottavaksi ja käyttökel-poiseksi.

Kaiken tämän pauhaamisenjälkeen voi kysyä, mitä onkaan sitten kaikkein mielui-

sinta kuunnella. Puron solina, linnun-laulu ja muut luonnon äänet rauhoit-tavat meistä useimpia, eikä niihinkyllästy. Luonto osoittaa sellaista te-hoa, jota ihminen ei kykene jäljitte-lemään. Myös hiljaisuus on monensuosikkiääni. Toisaalta hiljaisuudenvoi kuitata olevan vain äänen puu-tetta, mutta sen voi kokea laajem-minkin. Hiljaisuus tarjoaa tilaa aja-tuksille, sen rauhoittaa ja antaa voi-maa, ja myös sen voi kokea musiik-kina kuten perinteisessä japanilaisessamusiikissa tai John Cagen sävellyk-sessä “4’33". Rauhalle ja hiljaisuudellejoulu tarjoaa mainiot puitteet. Nytonkin oivallinen hetki kirjautua uloselämän melskeestä ja keskittyä naut-timaan joulurauhasta.

Teemu Vakkilainen

Puron solina,

linnunlaulu ja muut

luonnon äänet

rauhoittavat meistä

useimpia, eikä niihin

kyllästy. Luonto

osoittaa sellaista

tehoa, jota ihminen ei

kykene jäljittelemään.

20

Lucia-kulkueen kitarasäestäjänäJaakko Karti täältä soittokämpästä raportoi. Koeviikko on

vihdoin ohi, ja joulua kohden mennään. Nämä koeviikot niin sa-noakseni huipentuivat perjantaihin 13. joulukuuta, jolloin kiertelinympäri Pirkkalaa kitara, nuotit ja pyhä mieli mukana. Olin nimit-täin Lucia-kulkueen kitarasäestäjänä.

Päivä alkoi normaalisti. Minulleoli silitetty puhdas sinivalkoinen kauluspaita ja mustat far-

kut. Kouluun oli lähdettävä erityi-sen aikaisin, että olisin siellä jo en-nen kuin kello löisi edes kahdeksaa.

Ensimmäinen esityspaikka olisikoululla, ja minä siellä sitten viritinkitarani, kiinnitin äänentoistovälineetmusiikinopettaja Heli Setälän kans-sa, ja testasin, kuinka se ja se sointu-kierto sujuisi. Mikään ei siinä kohtaatuntunut menevän nappiin, ja nuot-teja pitikin hioa yksinkertaisemmik-si. Mutta sillä lailla en edes hermoil-lut, koska esiintyminen on minulletuttua puuhaa. Joskin, en ollut soit-tanut kitaraa yleisön edessä kolmeenvuoteen. Jännittäähän se, totta kai,mutta ei liikaa.

Mukavuuden tunne lisääntyi, kunkuulin, kuinka sali täyttyi. Lopultamentyäni lavalle, ja saatuani kitaranhihnoineen olalle, pianisti laski käyn-tiin ja aloitin “ihan niin kuin harjoi-teltiin” -menetelmällä. Katsoin sa-malla, kuinka kauniit, valkoisiin kaa-puihin pukeutuneet neidot astuivatsaliin laulaen. Kaikki sujui suunnil-leen käsikirjoituksen mukaan, jaherkkupöytä oli katettu mukavasti,kun olimme lopettaneet. Seuraavapysäkki: Naistenmatkan koulu.

Olin tottunut soittamaan samoja kappaleita yleisönedessä korkeintaan kaksi

kertaa. Mutta nyt niitä piti soittaaneljästi. Koko matkan Naistenmat-kalle, sitä ennen ja sen jälkeen, heitinmaailman huonointa läppää tapanimukaan, vaikka tosiasiassa sisältä jän-nitti aika mukavasti. Viritin kitarantoistamiseen, ja kokeilin sitä soitta-malla muun muassa Zombie:a. Hy-

vältä kuulosti. Ja tämä Lucia -tapah-tuma itsessään alkoi tuntua yhdeltäDeja Vu:lta.

Sivusilmälläni, mainittakoon, yri-tin bongata yleisöstä vielä serkkua-ni, jota ei koskaan löytynyt. Ehkäsoitto sujui tällä kertaa parhaiten, entiedä. Ainakin alakoululaiset kuun-telivat, ja joku tuli vielä kiittämäänerikseen jälkeenpäin. Sitten oli vuo-rossa terveyskeskus.

Ottakaa huomioon, että paikasta paikkaan kuljettiin ilman takkeja. Oikein mu-

kavaa, eikä yhtään kylmä, todella-kaan. Varsinkaan nyt Suomessa jou-lukuun puolivälissä. Matkalla ehkävaatimattomimpaan paikkaan kul-kivat Lucia, rauha, rakkaus, ilo jarohkeus kuoroineen kuin aidossakulkueessa, siinä missä legendanlu-kijat ja minä, jäätiin pahasti jälkeen.

Itse ehkä vähän inhosin ensin ter-veyskeskuksen esityksen järjestelyä,mutta se tunne hävisi heti, kun näinihmisten todella kuuntelevan. Ja pi-paritarjoilu oli omaa luokkaansa. Jakuten sanottu, koeviikko päättyi; ni-mittäin englanninkokeeseen, jokamuuten sujui hyvin.

Matka neljännelle ja viimeiselle paikalle, eli Vanhaankirkkoon, oli yhtä paina-

jaista. Moottoritiellä oli nimittäin ta-pahtunut onnettomuus, ja ruuhka olimuuten sitten melkoinen. Mutta eisiitä sen enempää. Kaiken huipen-tuma oli kyllä iltaesitys Vanhalla kir-kolla kello 17. Virittelin kitaraani vii-meisen kerran, sekä nuotit sun muutolivat valmiina. Sitten sain toisen vel-vollisuuden ja luin yhdellä harjoitus-kerralla läpi legendan toisen puolis-kon.

Esitys sujui kyllä niin hyvin, ettäsiitä jäi tyytyväiseksi niin minä, Lu-cia-kulkueen tytöt kuin yleisökin.Meille kerrottiin sitten jälkeenpäin,että yleisö oli meinannut alkaa taput-taa, mutta hiljaiseksi jäi kirkko, kunminä vähän kulkueen jälkeen käve-lin kirkon käytävän poikki ovestaulos kitara olalla.

Tästä päivästä on puhuttu paljon vielä nytkin. Hyvät kuvat saatiin sekä hauskoja jut-

tuja kerrottua. Että mikäs siinä per-jantai 13. päivää on ollessa minuntuurillani. Siihen nähden tämä päiväoli mukava poikkeus.

Jaakko Karti

mehu on hyvää t:emmi

Se on A$enteesta kiinni :)))

Tiedoks kaikille ettäseurikselta saa suklaata

1. Mahtavaa joulua Atelleja Tarulle

2. Kartsa oot äijjä!

3.pingpong puhelin soi

21

Neljä lukemisen arvoista kirjaaTässä ovat Pepin laadukkaat suositukset. Peppi on ymmärtä-

nyt, että lukeminen on oikeastaan ainoa keino, jolla ihminen voivälttää joutumasta oman elämänsä vangiksi.Arthur Golden - Geishanmuistelmat 1997Geishan muistelmat on 1900-luvun Japaniin si-joittuva romaani. Se kertoo nuoren Sayurin elä-mäntarinan köyhästä maalaistytöstä arvostetuk-si geishaksi. Sayuri myydään nuorena geisha-ta-loon palvelijaksi ja hän joutuu tarinan aikana sel-viytymään lukuisista vastoinkäymisistä. Kirja onkirjoitettu Sauyrin näkökulmasta oikeiden muis-telmien tapaan. Tarina vetää lukijan mukaansaheti ensimmäisillä sivuilla ja pitää otteessaan lop-puun asti. Kirjoitustyyli on taidokas ja yksityis-kohtia on kuvailtu upeasti. Olen tosin lukenuttämän kirjan englanniksi, mutta uskon suomen-noksen olevan aivan yhtä hyvä. Geishan muistel-mat on hieno ja mielenkiintoinen lukukokemus,jota voin suositella hyvillä mielin.

Jenny Kangasvuo – SudenveriSudenveri on kolmesta näkökulmasta kerrottutarina Suomessa asuvasta ihmissusilaumasta. Lau-man matriarkka Martta on huolehtinut laumastasukupolvien ajan ja yrittää kaikin voimin pitääheidän olemassaolonsa salaisuutena. Laumastairtaantunut Varga elättää itsensä nykyään taiteili-jana, muttei tunnu pääsevän irti entisestä elämäs-tään. Suhde hänen rakastettuunsa Marraskuuhunrakoilee luottamuksen puutteesta. Kaiken keskuu-dessa on epämuotoinen ihmissusipoika Rasmus,jonka olemassaolo on Martan mielestä uhka lau-man turvallisuudelle. Teos on omaperäinen jamonisävyinen kertomus suvun sisäisestä ristirii-dasta. Jos pidät ihmissusista, niin tässä on kirjasinulle.

Liz Braswell – Ylös maailmaanMitä jos satu pienestä merenneidosta olisi päät-tynyt toisin? Ilkeä noita Ursula on voittanut jamennyt naimisiin prinssin kanssa. Ariel on palan-nut vedenalaiseen valtakuntaansa mykkänä jasurullisena. Vuosien kuluttua Ariel saa yllättäentietää, että hänen isänsä on vielä elossa. Siitä al-kaa uhkarohkea pelastusmatka maan päälle. Pys-tyykö Ariel pelastamaan isänsä ja kohtaako hänrakkaan prinssinsä uudestaan? Braswellin teok-sessa on Disney-elokuvan hilpeyttä, mutta esillepääsevät myös hieman pintaa syvemmät ajatuk-set. Pohjimmiltaan kyseessä on mukava seikkai-lukertomus, jonka ainakin itse luin vetämättähenkeä välissä.

Risto Isomäki - Sarasvatin hiekkaaSarasvatin hiekkaa on lähitulevaisuuteen sijoit-tuva dystopiakertomus. Juoni on nopeatempoinenja seuraa useita tutkijoita eri puolilla maapalloa.Jokainen löytää omalla tahollaan erittäin merkil-lisiä ilmiöitä, jotka nostavat huolen ilmastonmuu-toksen vaikutuksista äärimmilleen. Onko ihmis-kunnan edessä vääjäämätön tuho, vai onko tilan-ne vielä korjattavissa? Kirja vie lukijansa matkalletulevaisuuteen, joka voisi melkein olla meidänomamme. Samalla tutkitaan myyttisen Atlantik-sen arvoitusta. Mereen vajonnut kaupunki saat-taa kätkeä enemmän salaisuuksia kuin osaisi ar-vatakaan. Lukiessa tulee mietittyä ilmastonmuu-tosta ja ihmiskunnan tilaa useista eri näkökulmista.Suosittelen kirjaa kaikille, jotka pitävät oivalta-vasti kirjoitetusta dystopiakirjallisuudesta tai ovatkiinnostuneita ilmastonmuutoksen potentiaalises-ta vaikutuksesta maailmaamme.

Peppi Vainio

4.Viivi on hyvä leikkiin piilosta.

5.punasen kirjan biisit on best!

Hei, lapsuuden ystävä. Tuttu tuntematon,ilot sun kanssas jaoin. Kaikkee kivaatehtiin, mutta sen jälkeen nähty ei. Tervei-siä sinne maailman ääriin.

Kitara on oikeastaan bändin tärkeinsoitin jos bassoo ei lasketa. Basso on musii-kin pohja. Terveisiä Jakelle.

Hei, lintu. Terveisiä sinne Pirkkalaan.Onnea ja iloa sulle.

Terveisiä joulu-gandalfille, ja joo kyl nytsaa jo fiilistellä.

Kitaristien virallinen ilmoitus: emme soitaenää Paranoidia pyynnöistä huolimatta.

22

Harrastuksena keikoilla käyntiTänä vuonna Helmisen Eetu on ollut 26 eri musiikkitapahtu-

massa. Joihinkin tapahtumiin hän on saanut liput lahjaksi tai osta-nut lipun tapahtumapäivänä alennettuun hintaan. Joka tapauksessatapahtumien pääsylippujen yhteishinta on noin tuhat euroa.

Sain seiskaluokalla joululahjaksi säh-kökitaran ja aloin heti tapailla suo-sikkibändini Iron Maidenin riffejä:Fear of the Darkia ja Trooperia.Seuraavana kesänä bändi esiintyiRatinassa ja sinne suunnattiin kokoperheen voimin. Lämppärinä esiin-tyi muuan Avenged Sevenfold, jon-ka Bat Country -biisiä olin kuunnel-lut NHL 06 -pelin soundtrackilta.Olin onnekas päästessäni keikalle,sillä kyseessä oli viimeinen kerta kunyhtye esiintyi Suomessa bändin tai-teellisesti lahjakkaimman jäsenen,rumpali Jimmy ”The Rev” Sulliva-nin kanssa. The Revin yliannostuk-sesta johtuneesta kuolemasta tuleejoulukuun lopussa kymmenen vuot-ta.

Ysiluokan kevättalvella luokkaka-verini kysyi kiinnostaisiko lähteä kat-somaan Lamb of Godia HelsinginKulttuuritalolle. Tajutessani tilanteenmahdottomuuden kahden 15-vuo-tiaan lähteä maanantai-illaksi Helsin-kiin, vastasin huokauksenomaisesti:”Olisihan se kova…” Sen enempääasiaa miettimättä sain seuraavan päi-vänä viestin, että nyt on liput han-kittu. Järkytyksen- ja innostuksense-kaisin tuntein otin uutisen vastaan.

Onneksi vanhemmat suhtautuivatymmärtäväisesti, kun autokyytikinlöytyi Helsinkiin ja takaisin.

Lamb of Godin keikka käynnistitapahtumasarjan, joka jatkuu tänä-kin päivänä. Vuonna 2010 keikkojakertyi muistini mukaan lopulta kym-menkunta. Välillä harrastus on ollutjonkinlaisessa taantumavaiheessa,mutta vuonna 2015 tapahtunut Hel-sinkiin muuttaminen antoi uudenlai-set mahdollisuudet osallistua erilai-siin konsertteihin. Maailman suuretja pienet bändit kun sattuvat tuo-maan kiertueensa usein juuri maam-me pääkaupunkiin.

Kuluneena vuonna olen laskelmie-ni mukaan ollut 26 eri musiikkita-pahtumassa, sisältäen yhden kolme-päiväisen festivaalin. Joihinkin ta-pahtumiin olen saanut liput lahjaksitai ostanut lipun tapahtumapäivänäalennettuun hintaan. Joka tapaukses-sa tapahtumien pääsylippujen yhteis-hinta on noin tuhannen euron luok-kaa.

Vaihteluväli on suuri. Rammstei-nin konsertti Ratinassa maksoi 99euroa, kun taas helmikuinen torstai-ilta Kalliossa Bar Lepakkomiehessä3 euroa. Lepiksessä pääesiintyjänä oliVersace Henrikin punkprojekti Van-ha Testamentti, joka noin puolentunnin aktissa poltti täyteen ahdetus-sa kellariluolassa moninkertaisenmäärän kaloreita verrattuna kahdentunnin seisoskeluun elokuisessa Ra-tinassa. Tuo puolituntinen oli yksivuoden viihdyttävimpiä, vaikka eikäy kiistäminen etteikö 33-kertaisenhinnan maksanut Rammstein olisisitä ollut.

Tämä herättääkin kysymyksen,mistä oikein maksan silloin kunmenen bändejä katsomaan? Onnis-tunut keikkakokemus perustuu ylei-

sön ja bändin aktiiviseen ja energi-seen vuorovaikutukseen. Jos yleisöon aneeminen, voi bändinkin lava-energia kokea kolauksen. Jos taasbändi soittaa poikkeuksellinen tiu-kalla energialla, vaikuttaa se yleisön-kin tunnetilaan. Parhaiten viihdynkeikoilla, joissa musiikki on aggres-siivista ja nopeaa, ja yleisö elää jatanssii mukana. Parasta keikkaseu-raa on oma veli, jonka kanssa yhtei-siä keikkareissuja on useita kymme-niä; tältäkin vuodelta toista kym-mentä.

Metalli- ja punkkeikkojen lisäksiolen kuitenkin käynyt tänä vuonnakatsomassa myös sellaisia pop-suu-ruuksia kuin Ed Sheeran, Vesala,Paperi T ja Ruusut. Kaikki olivatehdottomasti myönteisiä kokemuk-sia.

2010-luvun aikana olen luultavas-ti nähnyt toista sataa eri bändiä jaesiintyjää. Tapahtumia lienee kerty-nyt satakunta. Suomalaisista määräl-lisesti eniten olen nähnyt Stam1nanja Children of Bodomin keikkoja,jotka ovatkin Suomen metalliskenes-sä itselleni tärkeimmät yhtyeet. Ul-komaisista bändeistä olen todennä-köisesti eniten ollut neljästi näkemä-ni Avenged Sevenfoldin keikalla.Tällä hetkellä odotan tulevan kesänProvinssia, jossa esiintyvät vielä nä-kemättömät System of a Down jaGojira. Haaveilen myös viime aikoi-na uudelleen aktivoituneiden RageAgainst the Machinen ja Toolin saa-pumisesta Suomeen. Whitechapel onyhtye, jonka nähdäkseni lähdin ul-komaille Saksaan asti. Edellä mai-nittujen perässä voisin hyvin tehdäsamat.

Eetu Helminen

23

Juoksemalla hyväntekeväisyyttäPuoliväli oli takana, kun ensimmäisen kerran tunsin, että

kaikki ei ollut kohdillaan. Alkumatka tuli helposti, mutta kohtuut-toman kuumaksi äitynyt päivä söi mehuja enemmän, kuin olinosannut kuvitellakaan. Tiesin edellisen kesän kokemuksista, ettäjos olo ei tästä viilenny, niin meno päättyy pyörtymiseen.Toukokuun alku oli hidasta,mutta elokuussa sujui

Alku toukokuussa oli hidasta, kunkävin kolme kertaa viikossa hölköt-telemässä 30 minuuttia Polar- syke-mittarin ohjelman mukaan. Ohjel-ma jatkui siten, että elokuussa mu-kana oli jo pidempiäkin lenkkejä.Yksi tuon kesän unohtuneimpialenkkejä oli Korpilahden leirin ai-kaan MM-rallimaastossa juostu10km kovassa paahteessa. En tien-nyt, että tuo läkähdyttävä kokemustulee vielä arvokkaaksi tiedoksi tu-levissa kilpailuissa.

Elokuun lopussa oli tavoitteenmukainen maratonviesti, josta selviy-dyin ihan kunnialla. Alitin tavoitteeksiasetetun 55min melkein minuutilla

ja se tuntui hyvältä. Muutenkin har-joitteleminen oli oikeasti alkanutmaistua. Kunto oli noussut ja pai-nokin vähän laskenut. Nuo yksinker-taiset asiat vaikuttavat kovasti juok-sun tuntemuksiin.

Kesän aikana olin ennakoinutmyös tavoitteen saavuttamista ja il-moittautunut mukaan AamulehdenJukola-projektiin. Elokuussa sainpostia, että minut oli valittu joukku-eeseen - olin saanut uuden tavoit-teen. Tehtävänä oli juosta treenataja juosta 2019 Jukolassa samalla ke-räten rahaa Tampereen lastenklini-kan tuki rylle.

Ajattelin, että kunnon mittaamise-na toimisi hyvin myös joku pidem-pi juoksumatka keväällä. Luin juok-

sukalenterista sopivia pitkiä juoksu-ja ja löysinkin Helsinki City RunningDayn. Kädet hikoillen ohjelmoinPolariin uuden treenikalenterin, jokavalmistaisi minut ensimmäiselle ma-ratonilleni.

Treenaaminen tuntui edelleen hel-polta. Nyt viikossa oli jo neljä juok-sutreeniä ja oheiset päälle. Juokse-minen vaatii paljon lihaskuntoamyös keskivartalolta, jotta jaksaakannatella asentoa tuntien ajan. Ve-nyttelemisestäkin tuli melkein päivit-täistä rutiinia. Tässä vaiheessa on kii-tettävä myös Soinnun Juhoa, joka hie-roi rääkkäämisestä jumittuneita paik-koja kuntoon.

Juoksun helppous selvisikin nope-asti, kun kävin tasotestissä. Siinämääriteltiin uudestaan sykerajani elikäytännössä sain tietää, milloin mi-nulla alkaa maitohappoja kertyä jamiten paljon. Tasojen tietäminen ontärkeää, jotta pystyy treenaamaanoikein. Kuntoni oli kesän aikana ke-hittynyt niin hyvin, että käytössä ol-leet sykearvot olivat aivan pielessä.Asetettuani uudet arvot Polariin, al-koi kovilla lenkeillä suussa olla joveren makua.

Takapakkeja

Ensimmäistä takapakkia sain odot-taa marraskuulle eli 6kk aloittami-sen jälkeen. Juoksemisen myötä olinmuokannut ruokavaliota myös si-ten, että se palvelisi treenaamista.Sykerajojen noston jälkeen en kui-tenkaan tehnyt uutta muokkausta.Tämä johti siihen, että en saanut ra-vinnosta riittävästi energiaa juokse-miseen. Marraskuussa jokainen lenk-ki tuntui raskaalta ja väkinäiseltä. Olooli muutenkin huono, kun energiaa

24

ei oikein tuntunut riittävän. Juokse-mista harrastanut veljeni vinkkasi joaiemmin, että nyt ei ole ravinto koh-dillaan, mutta en häntä asiassa kuun-nellut. Joulukuu meni sitten marras-kuusta palautumisessa ja uutta tasa-painoa ravinnon kanssa hakiessa.

Tammikuussa alkoi uusi aikakau-si, kun pääsin talvijuoksun makuun.Nastareilla juokseminen tuntui ihanmukavalta, mutta kovavauhtisissalenkeissä tehot jäivät maksimista.Liukkaus oli alituisena uhkana, jo-ten kävin tekemässä vetoja myösVapaa-aikakeskuksen juoksumatol-la. Päivät kuluivat, juoksukilometrejäkertyi ja hapenottokyky parani pa-ranemistaan.

Huhtikuussa pääsi taas asfaltille javauhti tuntui olevan jo aika kova.Tässä vaiheessa tein viittä treeniä vii-kossa ja pisimmät lenkit lähentelivätkolmea tuntia. Tuntui käsittämättö-mältä, että vuosi takaperin tällaises-ta vauhdista pystyi vain uneksimaan.Nuortenilloissa kerroin, että matkatja vauhdit olivat menettäneet mer-kityksen, sillä pystyin juoksemaanSuupalta Seurikselle alle 10 minuu-tissa.

Eräällä pitkällä lenkillä pysähdyinKurikan valoihin. Lähtiessäni niistäreippaasti matkaan tunsin kipuapohkeessa. Jotain siellä oli revennytja juoksu alkoi tuntua todella tuskai-selta. Kotona ajattelin, että levossatämä kyllä paranee, mutta ei sittenniin millään. Kolme viikkoa menitodella kehnolla treenaamisella lähin-nä pyörällä polkien ja pohjetta kun-touttaen. Pelkäsin jo, etten pääseosallistumaan koko maratonille,mutta valmistavien treenien sujues-sa ilman suurempia vaikeuksia läh-din hyvillä mielin ensimmäiseenmaratoniini Helsinkiin.

Kuuma Helsinki

Päivä alkoi kuumana. Säätiedotuk-sissa oli luvattu yli 30 asteen hellettä.Olin kuitenkin luottavainen, sillä saintankattua edeltävinä päivinä nestet-tä oikein hyvin. Aamulla vielä Mäk-kärin suolapusseja naamaan vedenkanssa, että varmasti pärjää. Viimei-

senä vinkkinä sain, että muistaa ot-taa vettä jokaisella pisteellä, koskatänään sitä kuluisi. Asetuin tavoitteek-si asettamaan 3:30 ryhmään odot-tamaan starttia.

Kello kertoi vauhdin olevan hy-vää, 10km siinä 50min tuntumassa.Ensimmäisen juomapisteen jälkeenajattelin, että nyt kyllä vähän hölskyymahassa. Päätin jättää jatkossa ve-den pois ja huitaista naamaan vainkuntojuomat. Vauhti säilyi hyvänä japääsin morjestelemaan kannusta-maan tullutta Helmisen Eetua energi-sesti ohi vilahtaen. Juttelin porukas-sa mukana olleen englantilaisen mie-hen kanssa maisemista ja vauhdin-pidosta. Joku siivooja sai meidätnauramaan astuessaan kerrostalostaulos. Meidän kaikkien juoksijoidenolisi kai pitänyt väistää häntä.

Puolimatkassa kuumuus sitten to-della iski. Muistin edellisen kesänkauhunhetket Korpilahden paahtei-sella kylätiellä ja kaverini muistutuk-set vedestä. Vesi oli jäänyt tankkaa-matta ja nyt lävitseni kulki ensimmäi-nen kylmä aalto. Sen myötä kaikkikarvat nousivat pystyyn ja suu alkoituntumaan entistä kuivemmalta.Käsitin, että maaliin pääseminen vaa-tii nopeita toimia. Juomapisteillä vie-tetty aika moninkertaistui ja jouduinkävelemään juoksun välissä. Vähitel-len pyörtymisen tunne alkoi mennäohi, mutta energiaa juoksuun ei enääollut. Paahteinen ilma ja huono tank-kaus juoksun aikana oli tehnyt teh-tävänsä. Eetu oli taas moikkaamas-sa ja se antoi energiaa. Kiitos. Lo-pulta rämmin sisään Telia 5G- aree-nan ovista. Olin maalissa, mutta enoikein osannut edes iloita siitä. Is-tuin nurmelle, söin ja join jotain, tä-risten varjossa kauttaaltaan.

Loppuaika oli alle neljä tuntia,mikä oli kuulemma jo aika kova.Viimeinen 10km kesti kuitenkin 1h15 min eli 25min enemmän, kuinajatuksissani. Tulipahan kuitenkinkoettua se ensimmäinen maraton jaluvattua itselle, ettei samanlaista enääkoskaan.

Vielä Jukolaan

Matka jatkui sitten rippileirille ja sieltäsuoraan varsinaiseen tapahtumaaneli Kangasalan Jukolaan. Fiilis oli nytaivan erilainen. Tiesin olevani hyvässäkunnossa ja yöllä ei varsinkaan au-ringosta ole haittaa. Olin käynyt vii-meistelymielessä juoksemassa Lot-jalla sen tutun vaellusreitinkin alletuntiin ja olo tuntui palautuneelta.Joukkueen tsemppikin oli vahvastiläsnä, kun me kaikki Aamulehdenjoukkueiden ensimmäiset viestinvie-jät lähdimme metsään.

Lopulta kaikki neljä kasattua jouk-kuetta onnistuivat saamaan maaliinkaikki seitsemän osuutta hyväksytystija viralliset tulokset varmistettiin.Teltalla hämmästeltiin, juhlittiin janautittiin. Vuosi treeniä takana, eikäkukaan uskonut joukkueiden näinnopeaa kehitystä todeksi. Suunnis-tuskärpänen oli puraissut montaaaika pahastikin ja suunnistus olikinmuuttunut monelle aika vakavaksiharrastukseksi.

Vielä isompi yllätys oli, että saim-me kaikkinensa kasaan 62092 €Tampereen Lastenklinikan tuki ryl-le. Kiitos myös kaikille teille, jotkatsemppasitte minua matkallani: TaaviAhonen, Jutta Varjonen, Mörttiset, EetuHelminen, Tiinan Kotiruoka Oy, Paulii-na Pitkänen, Ismo Harju, Eero Rekola,Annika Suoniemi, Emma Vuoristo jaElina Jääskeläinen. Erityinen kiitosKatri Jokelalle lahjoituksestasi. Sydä-mellisyydessään se toi mieleeni eräänkertomuksen Raamatusta.

Seuraavaksi tavoitteenani onNUTS polkujuoksu keväällä Kar-hunkierroksen maisemissa. Uskaltau-dun taas juoksemaan pitkää matkaa.Ei olisi pahitteeksi joku hyvänteke-väisyysjuoksukin. Juokseminen kuntuntuu aika hyvältä tavalta kantaakortensa kekoon toisten hyväksi. Ai-nakin aivan varmasti lähden mukaantämän kaiken aloittaneeseen lähetys-työn joukkueeseen Tampereen ma-ratonviestiin 2020. Olisi siistiä saadamukaan joku joukkue nuoristakin...

Teemu Kallio

25

Lähde seikkailulle Kaukasiaan

Oletko kiinnostunut uusista kulttuureista ja ihmisistä? Haluatko nähdä jakokea, mitä on nykyään kirkon kansainvälinen työ? Haluatko mukavaamatkaseuraa ja seikkailun Silkkitien varrella, tulen ja tuulen maassa, mistälöytyy mutatulivuoria, palavia vuoria sekä Unescon suojelukohde: kuuluisaNeidon torni?

Kaukasiassa pääsemme tutustumaan sekä Bakun miljoonakaupunginelämään, että vuoriston maalaistunnelmaan. Tutustumme kansainväliseenseurakuntaan, Wyciffe raamatunkääntäjien työhön, kansainvälisenopiskelijalähetyksen IFES toimintaan, lasten orpokotiin, missä onnorjalaisen järjestön kummiohjelma. Missiomatka on tarkoitettu 18 vuottalähtöpäivään mennessä täyttäneille.

Ajankohta: Syysloma 2020 viikon molemmin puolin noin kaksi viikkoa.Ilmoittautuminen: netissä seurisnetissä 18.12.-16.1.2020 Matkalle valitaan8-10 seikkailijaa hakemusten perusteella.

Kustannukset: omavastuu n 300 €, Seurakunta osallistuu matkastipendillävalittujen kustannuksiin. Lisäksi ryhmä kerää matkakassaa yhdessä tehdynsuunnitelman mukaan. Matkan kokonaishinta n 900 euroa.

Missioryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa, tammikuussa 29.1.klo18 nuortenillan yhteydessä, jolloin sovitaan yhdessä jatkot. Kokoontumisiaei ole kesällä. Matkakohteisiin on mahdollisuus vaikuttaa.

Pirkkalan seurakunnasta mukana Jukka Jormanainen ja Anne Sihvonen.Kaikenlaiset matkaan liittyvät kysymykset: laita viestiä Sihvosen Annelle040 707 1923 ja anne.sihvonen@evl.fi.

26

Joulubiisi saa uuden puolenElokuvassa on nerokas juoni ja muistamamme joulubiisi

saa aivan uuden puolen. Last Christmas on noussut nyt yhdeksilempparikseni ja on oikea hyvän mielen tuoja joulukuun kiireisiin.Last christmas i gave you my heart butvery next day you gave it away. Uskon,että sinäkin olet kuullut nuo laulunsanat joskus elämäsi aikana ja ehkälähtenyt itsekin tämän nostalgisenbiisin mukaan laulamaan. Siinä vai-heessa myös joulufiilis on saattanutlöytää luoksesi. Eteesi on auennuthohdokas joulun ihmemaa tai sittenkappale porautuu päähäsi korva-madoksi. Antaudut sen voimallekoko loppu vuodeksi ja ehkä vas-toin tahtoasi.

Biisin sanat kuitenkin ovat antaneesanat kuitenkin ovat

antaneet inspiraation siemenen tä-män talven uutuuselokuvaan, jokakantaa nimeä Last Christmas. Kävinkatsomassa joulukuun alusta tämänkyseisen elokuvan ja olin jo innollaodottanut päästäkseni näkemään,mistä elokuvassa oikein oli kyse.

Alussa esiteltiin päähenkilöksi rä-väkkä Kate, jolla oli vielä elämä ka-sattavana. Hän teki omalla hauskal-la tavalla elokuvasta erityisen ja eri-laisen kuin muista perinteisistä jou-luelokuvista. Oman itsensä löytämi-nen oli tärkeä osa elokuvan syvem-pää merkitystä ja siihen kuka tahan-sa pystyy samaistumaan. Katen per-he oli kokenut kovia ja heidän välil-lään piilee vielä hiljaisia salaisuuksia.Kate kuitenkin jaksaa työskennelläjoulukoristekaupassa työnantajansasaivartelemana. Kurkottelemmekaikki unelmiamme kohti, muttaKate joutui valitsemaan helpommanreitin ja on luopunut omasta laula-jan urasta. Yhtäkkiä tuiki tavallisenatyöpäivänä Kate putsatessaan koris-teiden hyllyjä huomaa hän uudentuttavuuden kadulla tähyilemässätaivasta. Hän on Tom Webster.Nuori mies saa lopulta Katen päänpyörälle ja saa hänet näkemään ar-kisetkin asiat ihmeellisinä, huomaa-

maan asioita mitä ei ole ennen edesnähnyt ympärillään. Kate ei siltikäänvielä tiedä mitä kaikkea muutakin onluvassa.

Sometimes you just gotta have faith. Elokuvassa on nerokas juoni jamuistamamme joulubiisi saa aivanuuden puolen

Lämmön ja herkkyyden voi aistia koko elokuvan katsomisen ajan ja huomaamattaan

eläytyy jokaiseen tilanteeseen täysil-lä. Tämä elokuva on noussut nytyhdeksi lempparikseni ja on oikeahyvän mielen tuoja joulukuun kiirei-den keskelle. Suosittelen suuresti ihanjokaiselle kokemaan tämän kyseisenelämyksen!

Mira Ruokostenpohja

27

Vain Lotja-elämääErilaiset ihmiset kerääntyvät yhteen ja eristäytyvät arjen

ympyröistä. Syntyy ihmisten välisiä kohtaamisia ja yhteyksiä.

”Tältä tuntuu, kun on yhdessä hyvä”,sanoi Lauri Tähkä oman päivänsälopulla Vain Elämää -sarjassa tänäsyksynä. Vaikken ole koskaan ollut,ja tuskin tulen ikinä olemaankaan,kyseisessä ohjelmassa mukana, jo-tenkin minusta tuntui että ymmär-sin, mistä hän puhui.

Olen hyvin tuore Vain Elämää -fani. Fanikin lieneehiukan turhan voimakas

ilmaisu, ehkäpä sana ”fiilistelijä” ku-vaisi minua paremmin. Joka tapa-uksessa, aiempina vuosina kyseinenohjelmaformaatti on mennyt minul-ta melkolailla ohi. Onhan se ollutsiellä telkkarissa, mutten ole koskaantuntenut mitään vetoa sitä ihan seu-raamalla seurata. Tänä vuonna, tällä10-kaudella olen kuitenkin katsonutjokaikisen jakson.

Ohjelmasta välittyy artistien väli-nen lämpö, vertaistuki ja ymmärrys.On kaunista katsottavaa, kun jokai-nen osallistuja antaa itsestään ja elä-mänkokemuksistaan aina pala palal-ta enemmän cover-biisien ja keskus-teluiden muodossa. He jakavat toi-silleen niin uriensa huippuhetkiä kuinelämäntarinoidensa riitasointujakin.Ennakkoluulottomasti he heittäyty-vät toistensa suunnittelemiin aktivi-

teetteihin ja antavat vain mennä miet-timättä liikoja.

Vaikka ohjelma on aina vainohjelma ja siitä on vaikeatietää, kuinka aidoimmillaan

kukin on tv-kameroiden edessä, jo-tenkin tämä ohjelmaformaatti muis-tuttaa minua Lotjalla vietetyistä reis-suista ja leireistä. Siitä Lotjalla vallit-sevasta tunnelmasta.

Joukko erilaisia ihmisiä kerääntyyyhteen ja eristäytyy arjen ympyröis-tä. Syntyy oikeita, ihmisten välisiäkohtaamisia, keskusteluja ja yhteyk-siä. Lotjan hartauksissa ihmiset avaa-vat elämänsä vaiheita ja kokemuk-siaan, jotka eivät ehkä ole näkyneetaiemmin muille päällepäin — heantavat itsestään jotakin toisilleen.Jotenkin myös rohkeus vähän eri-koisempiin juttuihin heittäytymiseentuntuu löytyvän helpommin Lotjal-la kuin Pirkkalassa. En ole ikinä pe-lannut suofutista Pirkkalassa, muttaLotjalla olen — jopa kahdesti.

Yhdessä Lotjalla olevien ihmistenvälille syntyy luottamus. Ei aina vält-tämättä edes mikään ystävyys, mut-ta kuitenkin edes jonkinlainen puo-lituttuus. Seuraavan kerran, kun jokureissututtu tulee Salessa vastaan, us-kaltaa jo rohkeammin katsoa edespäin ja nyökätä. Lotjan tunnelmaperustuu ihmisiin.

Kun aloin katsomaan tätäuutta Vain elämää -kautta,en oikeastaan tiennyt suu-

remmin Erinin tai Maija Vilkkumaanelämästä. Kasvot olivat tutut ja muu-taman biisin olin radiosta aikaisem-min kuullut, mutta se enempää enheistä tiennyt. Kauden aikana kuiten-kin opin heistäkin uusia asioita ja ym-märsin, mitä kaikkea he ovat tuo-neet suomalaiselle musiikille. Vähänsamoin lähes jokaisella Lotjan reis-sulla tutustuu vähän paremmin edesyhteen uuteen ihmiseen ja heidän

taustoihinsa.Ohjelman aikana Vain Elämää -

artistit tutustuvat toisiinsa, muokkaa-vat toistensa biisejä ja tekevät niistäomannäköisiään versioita. SamoinLotjallakin ihmiset jättävät jälkiä toi-siinsa. Monenlaisten keskustelujenlomassa omiin ajatuksiinsa ja ajatus-polkuihinsa saa usein tuoreita näkö-kulmia. Ihan kuten eri artistin esittä-mänäkin tuttu biisi voi saada ihanuuden värin.

Lisäksi ihan artistien reaktioista päätellen kuvausleirillä oleminen tuntuu vähän samalta

kuin meistä Lotjalla. ”Aika paljon ontullu itkettyy ja aika paljon on tullunaurettuu ja valvottuu ja jotenkineletty täysillä” totesi Erin sarjan lop-pupuolella. Niinpä. Tuon sitaatinolisin voinut valehtelematta allekir-joittaa myös monien Lotjan reissu-jen ja leirien jälkeenkin.

Katri Kantola

Tästä lähtien soitammevain Neal Youngia. Tervei-siä pyytäjille.

Katrille terveisiä<3 Ootihana

Hyvää joulu just sulle!

Punasen kirjan laulut onihania

Piparitaikina on hyvää.

Lotja on paras paikka<3

Miten sulla menee?

Lähetetty Huawei-matkapuhelimestani

teemulle voileipä

moi sirpa

Hyvää Joulua korpi 2/19

se on ihan okei

jos matka on pidempi kutaksi niin otetaan taksi

Myös katri syö kinkkua jatykkää rahasta.

Äidille terveisiä!

#tarulokille?

28

Hienoja uutisia EtiopiastaNäin alkoi Etiopiasta saapunut kirje. Eikä se jäänyt yh-teen kirjeeseen. Pirkkalan Seuriksen väellä on nyt syytä

juhlaan. Tämä koskee juuri sinua, joka siivosit Lotjan nurkistaleirin lähtöaamuna tyhjiä pulloja. Tai sinua joka mietit, ostatkoleirikioskista tikkareita vai tuplan.

Nämä kiitokset kuuluvatmyös sinulle, joka leiriaamun jumalanpalvelukses-

sa kaivoit taskustasi sen 20 senttisen.Aikaisempina vuosina moni teistäon taiteillut oman kankaisen leirikas-sin, painanut siihen haluamansa ku-vion. Nämä kaikki yhdessä ja vieläkonfirmaatioiden kolehdit on lähe-tetty Etiopiaan, Dessieen SuomenLähetysseuran kummiohjelmaan.Siellä nuoret Seada, Betlehem, Ge-tachew ja Roza ovat opiskelleet ku-kin valitsemallaan uralla.

Sitten näihin hienoihin uutisiin.Ensin meille kirjoitti Seada. Valmis-tuin Kombolchan ammatillisestaoppilaitoksesta, alana nahkavaatteet-ja tuotteet. Sain valmistuttuani hetitöitä uudesta nahkatehtaasta. Olensaanut olla kummiohjelmassa aina-kin kymmenen vuotta. Olen syvästikiitollinen saamastani tuesta ja avus-ta, mitä olen saanut kummiohjelmas-sa näiden vuosien aikana. Ilman tätä

kummiutta minulla ei olisi ollut mah-dollisuutta opiskella. Haluaisin tule-vaisuudessa avata oman yrityksen.Toivotan kaikille tukijoilleni runsaastiterveyttä, pitkää ikää ja kaikkea hy-vää. Kiitoksin Seada.

Seuraavana kirjoitti nuori miesGetachew. Rakkaat kummit, haluankertoa teille, että olen valmistunutWoldyan yliopistosta talouden- jakirjanpidon ohjelmasta. Haen nyttöitä ja asun edelleen perheeni kans-sa. Haluaisin kiittää teitä paljon kai-kesta, mitä olette tehneet hyväkseni.Olette tukeneet minua opinnoissa-ni. Suuret kiitokset, t. Getachew.Hienot uutiset jatkuvat. Hei, täälläkirjoittaa teille Betlehem Bantegize.Olisi kiva tietää, mitä teille kuuluu?Minulle kuuluu oikein hyvää, kiitossiitä Taivaan Isälle. Valmistuin tänävuonna korkeakoulusta vaatealalle.Olen onnellinen tästä ja haluan kiit-tää teitä kaikkia, terveisin Betlehem.

Seadan, Getachewin ja Betlehemin kummisopimukset päättyvät vuoden 2019 loppuun.

Nuoret ovat saaneet ammatin Pirk-kalan nuorten tukemana. Heillä onaivan erilaiset eväät elämään ja mah-dollisuudet edessä. Kyllä kannattikerätä niitä pulloja.

Neljäs kummilapsi, Roza jatkaatoisen vuoden sairaanhoitajaopintojayksityisessä oppilaitoksessa. Opin-not ovat sujuneet hyvin. Roza onmyös aktiivinen toimija SuomenLähetysseuran toimintakeskuksessa,kertoo kummilapsityön koordinaat-tori Leila Pentikäinen Etiopiasta.Tukemme Pirkkalasta jatkuu jasaamme edelleen jatkaa leirikioski-en karkkien syöntiä hammaslääkä-rien suosituksista huolimattaJ Vuo-den 2020 alusta kummitukemmejatkuu edelleen Dessiessä. Tästä kuu-lette myöhemmin lisää.

Kaiken taloudellisen tuen lisäksi ei pidä unohtaa niitälukuisia kertoja, kun olem-

me rukouksessa yhdessä muistaneetkummilapsia. Heistä jokainen onvuosien varrella kirjeissä monestikiittänyt rukouksista. Miksiköhän?Opiskelussa on varmasti ollut haas-teita ja rikkinäisissä perheissä koko-naan tai osittain aidsorpoina on tul-lut monenlaista eteen elämässä. Ehkäjuuri silloin he ovat saaneet tunteapyhän kosketuksen ja tunteneet, ettäon joku joka välittää. Rukouksessasaamme kantaa toinen toistemmeasioita Jumalalle. Hän on luvannutvastata. Kummilapset ovat saaneettuntea, että heistä välitetään.

Anne SihvonenBetlehem Getachew

29

Kootut lööpitKootut lööpitKootut lööpitKootut lööpitKootut lööpit

7.5.2019Henri Ahlstedt on taas pää ylöspäin

Pyry Suntila melkein kirjoitti. Ensi ker-ralla sitten.

Peppi Vainio on iltaunisempi kuinehkä kukaan.

Isabella Salokivi joutuu siivoamaanäitinsä jälkiä.

8.5.2019Natalia Kaseva eksyi Pereentielle

Oskari Jokela haluaisi lisätä kengu-runlihan rasvaprosenttia

Samu Karhu väistelee vartijoita

15.5.2019Enni Lahti vääntyi veistokseksi

Pinja Ahvenlammen oma arvio: Kuinliian pitkään pöydän alla ollut banaa-ni

Laitetaan Hannu Tourukin välillä ot-sikoihin

16.5.2019Vilja Marjanen valmentaa liiksatun-tien pesissähläreitä

Krista Siitonen pörrää pakulla ympäriMäntyharjua

Roni Siitonen isännäksi Kaukokiidol-le

23.5.2019Tiukka komento

Jonna Manninen ja Jonne Suoniemipelasivat bilistä

Inka Leppihalme, Pauliina Korhonenja Aada Piispanen pöydän alla

29.8.2019Sisko lähtee. Heini Lamminen lohdut-tautuu paremmalla huoneella.

Eveliina Salmela romahti Afrikan täh-dessä.

Aku Soininen, tuo lempeä isonen

5.9.2019Sakari Virtasen lausunto: Välinpitä-mättömyys on välittämistä

Aleksi Kärkkäisen mielestä Jimi Hä-mäläinen ja Emmi Maijala ovat iha-nia

Milla Lepistö kuoriutui hupusta yh-deksi illaksi

12.9.2019Turkka Salosella ikäkriisi lööppientakia

Janina Kulmasella maailman nopeim-mat hiukset

Niko Ahola saa Vuokatin matkastajulmaa kritiikkiä: ystäviä ei pidä jättää

18.9.2019Teemu Grönforsin ja Sakari Taskisenhabanäyttely

Emmi Maijala ja Alisa Koskinen ryö-väsivät tyynynsä takaisin

Manu Mäki-Rajala katkerana otsik-konsa ryöstämisestä

Oskari Kyllösellä kurkku Seuris-evää-nä

25.9.2019Emma Ojasen snäppitauko kesti 6 kkkorjaan 6 h

Santeri Taskisen paljasti totuudenkolmen kameran kännyköistä: USA,Venäjä Kiina vakoilevat

Iida Silénille vesipesu ei ole pesu

2.10.2019Venla Suhosen elämänsisältönä net-tiin uppoaminen ja nukkuminen

Sandra Seppäsen pomoista 50 % kärt-tyisiä

Aaro Roivas kieltää yhä olevansaTeemu Selänteen näköinen

3.10.2019Miro Laurila matkalla pianistimaail-man huipulle

Into on kova: Valtteri Pitkänen aamu-kuuden jälkeen Seurikselle

Alma Himanen lykkii isosiskoaan vas-tuutehtäviin.

4.10.2019Aleksi Lumpeen pyörää ei pöllittymutta varastettiin. Tai sitten toisin päin.

Eero Malila ja Martti Syrjä, kuin kaksimarjaa

Susanne Janeskari nimesi koiransaAuringoksi.

10.10.2019Karoliina Reivala oli pianon pimpu-tuksen uhri

Niklas Palmrothin marjamatka kohah-dutti

Ava Vuorenpää haluaa Erin Hukka-sen mummon

Aino Ilolan vihko viikkosäilytyksessähattuhyllyllä

23.10.2019Lassi Lampo hyvän viikonlopun toi-votuksiin: EI KIITOS!

Samu Karhu ja Aura Mustonen sa-man varkauden uhreja

Ella Kivinen könysi mutta vain ViiviPietilä näki

24.10.2019

30

Olivia Mannisen ja SofiaSainion koettelemukset alkoivatsamana päivänäFiia Pajun poro vaihtui valkoisen mer-suun

Väinö Valkama, tuo lahjakas näytteli-jä: roolivaatteet lähinnä hameita

30.10.2019Inka Salmelalla kymmenen naurua

Isabella Salokivi ja Katri Kantola pal-jastavat rajakiven salaisuuden

Olli Tuominen avioituu puhelimenkanssa

6.11.2019Eero von Becker, Eveliina Salmela,Lotta Ilola ja Arttu Viitanen pääsivätkansikuvaan

Riku Isoaho voitti rekryssä

Sofia Sainio aamuyöstä jääkaapindippipurkilla

7.11.2019Väinö Valkama kertoo pappisvastai-sia vitsejä

Annika Suuriniemi käyttää lautape-leissä poikittaista mailaa

Niko Nurhonen yöjunassa Norjaan

13.11.2019Krista Koppana oli häkissä ja kerjäsiapua.

14.11.2019Tuomas Mäntylää tivataan ottamaanvelka vastaan

Ia Jaakola yhdisti koulutuksen ja syö-misen

Aada Laiho syö vanhentuneita jää-telöitä jottei tarvitsisi mennä kouluun

20.11.2019Peetu Ojala, Aukusti Palosaari jaSamu Karhu tasapisteissä Kultaistenkanojen kanssa.

Jaakko Karti piti itseään ennakkosuo-sikkina mutta jäi vähän.

Pinja Potkonen tiukkana postilakos-sa

21.11.2019Nea Vesanen on Mou

Onni Valteella ja Tuomas Vainiollamerkillisiä kulkuneuvoja

Koulu tuhoaa Oskari Kompan musii-kin

Martti Syrjä on Eero Malilan näköis-kopio

28.11.2019

Martti Syrjä on Eero Malilan näköis-kopio

Nea Vesanen on Mou

Onni Valteella ja Tuomas Vainiollamerkillisiä kulkuneuvoja

Koulu tuhoaa Oskari Kompan musii-kin

4.12.2019Sandra Seppänen sattui Lumpee-seen

Menikö Aukusti Palosaaren tekno-hypetys liian pitkälle?

Väinö Valkama vaihtoi sukat

5.12.2019Väkivaltaa Lotjan tuvalla

11.12.2019Alisa Koskinen pudotti kännykkänsäkahviin ja pullaan plumps

Turkka Salonen vastustaa laatikoita

Akseli Hillman paljastaa köyhyyttä.Niklas Palmroth tarvitsee löpörahaa.

Parhain terveisin

ingka!!

#malmikaivos

Olen Sakari Syrjälä ja tulenseuriksen pihaan, mutta ensisälle. Tykkään kuluttaamyös v-buckseja.

Seko-Sandralla on ihanamatööri jääkiekossa.

Jimi olet ihan apina <3

Jaakko on Mario Karti

Volvo on tuskaa

moi jonnarakas <33

moikkeliskoikkelis

moro krista ja marika <33

heipsu venski<3

moi aku soininen :))

Lähetetty iPhonesta

Se o 50/60

nurmella on paritrenkaanjäljet en kans tiiämiks

levitelkää tyynyt lattialle eipäällekkäin

jumalan siunausta

siis aivan mieletöntä

Mitä pukki sanoo, kun sekävelee takaperin? -oh ohoh

Jouluterveisiä TuomisenTuulille!

Juoluterveisiä Jennalle jaAinolle!

Koin vääryyttä munkki-illassa =A

Hyvää joulua Aleksi kulta

31

Lotjan kauneus ja terveysTämä teemaosasto on puuttunut Kahvista japullasta aikojen alusta lähtien. Tämän tärkeän

osaston puuttuminen on siis selkeästi ollut syy siihen, miksi Lot-jalla on niin harvoin ollut mukana kovin paljoa kauneutta kuinterveyttäkään.Elimistön siedättäminen huonolleunelle

Viimeistään lähtöä edeltävänä yönä kannattaavetää yöunet mahdollisimman minimiin, sillä vio-letin harmaa on muotiväri silmäpusseissa nyky-ään. Nukkumiseen kannattaa varautua myös pak-kaamalla joko liian ohut tai paksu peitto mukaan.Myös tyynyn tai aluslakanan unohtaminen on uu-simmissa terveystrendeissä taas pinnalla. Tutki-musten mukaan keskimääräinen unentarve nor-maalisti on 8 tuntia yössä, mutta pohjoisen leve-yspiirin ja lounaistuulten ansiosta Lotjalla ihmi-nen selviytyy optimaalisesti jopa 3 tunnin yöunil-la — mahdollisesti myös jopa kokonaan ilman!

Yöt kannattaa käyttää saarnan kirjoittamiseen(erityisesti rippileireillä!) tai vaihtoehtoisesti myösnuotion tyhjänpäiväinen tuijottaminen on loista-va aktiviteetti yön pikkutunneille.

PRO TIP: Nukkumatilta voi löytyä ratkaisuuniongelmiisi Lotjalla.

Lotjan omien ravintosuositustennoudattaminenLotjalla törmää usein valikoivan-vatsalaukun-syndroomaan. Tämä oireilee siten, että ruokatau-kojen välissä on kiljuva nälkä, mutta ruokapöy-dässä istuessa nälkä katoaa selittämättömästi,vaikka ruoka onkin mainiota. Tästä huolimattaherkut uppoavat liiankin hyvin.

On tutkittu, että kaloreita tai kilojouleja ei Lot-jalla kannata laskea, vaan syömisen raamit pe-rustuvat Eilan ruoka-aikoihin ja annoksiin sekäomaan nälkään.

PRO TIP: Jos yöllä tulee nälkä, keittiön kaa-pissa on näkkileipää!

PRO TIP: Muista kiittää keittäjää tai muutenkeittäjä keittää kiittäjää, eiku….

Nuotion tyhjänpäiväinen

tuijottaminen on loistava

aktiviteetti yön pikkutunneille.

32

Liikkuminen Lotjan tyyliin (lolLotja ei ees liiku)

Lotjan urheilutrendejä on monia, joista jokaisellelöytyy varmasti mieluinen laji. Lajit vaihtelevatvuodenajan mukaan, mutta kaikkein trendikkäinurheilujamppa kokeilee talvilajeja myös kesällä— ja toisin päin! Esimerkiksi suppaamisesta en-nustetaan tämä talven hittilajia!

Muista, että lajilla ei ole väliä, kunhan tykkäätliikkua (kunhan kyseessä ei ole sentään hiihto)!

PRO TIP: Bussilla liikkuminen on Lotjan tyy-liin liikkumista parhaimmillaan.

Täydellisen lotjalookinrakentaminenParas lotjatyyli syntyy, kun pakkaamisen aloittaaaivan liian myöhään. Kannattaa myös unohtaatietyt vaatekappaleet kuten alusvaatteet, sukat jalapaset kotiin sekä pakata aivan liian pieni pyyhe(jos ollenkaan). Sen kodin suurimman matkalau-kun voi kuitenkin pakata aivan liian täyteen ko-din turhanpäiväistä irtaimistoa ottamatta mukaankuitenkaan mitään oikeasti hyödyllistä.

Täydellinen lotjalook syntyy epämääräisistä,reikäisistä, vuodelta 1975 peräisin olevista verk-kareista, villasukista (vuodenajasta riippumatta)ja isoveljen vanhasta hupparista yhdistettynä tie-tenkin Lotjan klassikkokenkiin: Crockseihin taiKuoma-kenkiin. Lue seuraavista kahdesta koh-dasta, miten täydennät savunhajuisen lotjalook-kisi teemaan sopivalla hiustyylillä ja helpolla kol-men kohdan ihonhoitorutiinilla.

PRO TIP: Kun luokka-rakennukseen astuu si-sälle, todellisen muotifanin kannattaa olla varuil-laan, sillä oikealla puolellaan hän näkee muoti-maailman kuumimman keskuksen — toisin sa-noen pienen, desingluolan omintakeisineen hajui-neen täynnä trendikkäimpiä kuteita kaikille muo-doille ja tyyleille!

Kutrien ja kuontaloidenkohentaminenKaikki tiedämme nykyään, että Lotjalla on suih-kut, mutta näin ei ole aina ollut. Suosittelemmehoitamaan hiuksiasi kuitenkin perinteisellä, vuo-sikymmeniä palvelleella kuuppa-sauna-menetel-mällä. Tällöin hiuksiisi jää sopiva määrä sham-poon- ja hoitoaineenjäämiä jokaisen saunareissun

jälkeen.Lotjareissun aikana voit muodostaa itsellesi

DIY-rastat takkujen avulla tai välttää niitä esi-merkiksi Lotjalla hyvin suositulla lettityylillä.Myös yleinen mörököllikampaus on saavuttanutsuosiota Lotjan seudulla.

PRO TIP: Syväkosteuttavan hiushoidon saat,kun menet laiturille ja liotat hiuksiasi jääkylmäs-sä järvivedessä vähintään puolen tunnin ajan.

PRO TIP: Lisää loistavia hiusten- ja parranhoi-to-ohjeita kannattaa kysellä Teemu Kalliolta!

Perinteinen pärstän pesu -rutiiniLotjalla ihonhoitoa varten on kehittynyt perintei-nen kolmen kohdan rutiini, jota noudattamallasinäkin saat helposti mahtavan lopputuloksen:

1. Muista pestä iltaohjelmameikit pois vessankäsisaippualla.

2. Unohda käyttää kaikkia vaivalla kotoa raa-haamiasi ihonhoitotuotteita, rasvoja ja seerumeita.

3. Unohda että omistat ihon. Kyllä se muka-na kulkee.

Tautien taltuttaminenpoppakonsteinMuinaisen sanonnan mukaan on todettu ”Jos eisauna, terva tai viina auta, on tauti kuolemaksi”.Onneksi Lotjalla on näistä ihmeparannuskeinois-ta sauna. Saunan parantavan tehon selittää Lot-jallakin kuuma höyry, antibakteeriset ainesosat jajärven toiselle puolelle asti raikaavat saunalau-lut.

Saunomiseen liittyy kuitenkin hyötyjen lisäksimyös pieniä käytännön ongelmia. Naisten sauna-vuoron aikana tapahtuu usein selittämättömiä il-miöitä: puiden jatkuvasta lappamisesta huolimattapata sammuu ja kuumavesikattilat soivat, kunnaiset ovat saunassa. Katrin ja Isben tietotoimis-to pyrkii ratkaisemaan tämän kaikkia kosketta-van mysteerin mahdollisimman perusteellisesti.

Lotjalla törmää usein myös vallitsevaan sään-nönmukaisuuteen: joka toinen on kipeä, jokakolmannella on jalka poikki ja kaikki loput jou-tuvat välikohtauksiin Lotjan kyykäärmeiden kans-sa. Näihin ilmiöihin edes Katrilla ja Isbellä ei oleyhtään viisasta vinkkiä. Koittakaa nyt vain pär-jätä kaverit!

Katri Kantola

Isabella Salokivi

33

HaastattelujaSandra Seppänen

Mitä jouluruokaa syöt eniten?Perunalaatikkoa

Mikä on suosikkijoululaulusi?En kuuntele joululauluja

Mitä toivot joululahjaksi?Rahaa

Pilkullinen vai karvallinen koira?Karvallinen koira.

Minkä värisen sohvan ostaisit?Vaalea beige tai harmaa.

Lempimurre?Tampereen murre.

Punaisen kirjan paras laulu?Väsyneet maan

Korpilahti vai Lotja?Lotja

Glögi vai kaakao?Kaakao

Lempikukka?

Ruusu ja ohdake

Korvapuusti vai voisilmäpulla?Korvapuusti

Ovatko kesäillat liian valoisia?Eivät.

Minkä klassikkoromaanin lukisit?Tuntemattoman sotilaan.

Krista Koppana

Mitä toivot joululahjaksi?Kengät ja puhelimen

Mitä teit jouluna 2013?Olin kotona

Oletko mielestäsi älykäs?Olen.

Lotta Ilola

Paras joululaulu?Tuikkikaa jo joulun tähtöset.

34

Omistatko joulukalenterin, ja jos omistatniin minkä?Partion joulukalenterin.

Onko sinulla sattumoisin kadonneita lap-suudenystäviä?On

Jouluaikaan katsottava lempielokuva?Joulupukki ja noitarumpu

Maittavin jouluruoka?Porkkanalaatikot

Elämän tarkoitus?Vältellä kuolemaa.

Taru Lossi

Mitä teet tänä jouluna?Vietän joulua käymällä joulu kirkossa ja olenjoulupäivänä kotona. Tapaninpäivänä mat-kustamme Savoon maalle. Joulun pitää ollarento.

Paras joulumuisto?Paras joulumuisto on eka joulumuisto, mikäminulla on. Istuin isin sylissä, kun pukki tuli.Pelkäsin isoa pukkia, kunnes näin hänelläpunaisen kelkan, jonka tiesin olevan minul-le. Nousin isin sylistä, kävelin pukin luo jaotin häneltä kelkan.

Paras jouluruoka?Riisipuuro ja kala

Tuuli Ingman ja Eerika Heiskala

Mitä toivot joululahjaksi?Tuuli: PuhelintaEerika: Ei ole mitään toivetta vielä

mikä on tärkeintä joulussa?Tuuli ja Eerika: Hyvä ruoka ja yhdessäolo

Miro Laurila

Lempijoululahja?Polkupyörä

LempijouluruokaKinkku

Niklas PalmrothMitä jouluruokaa syöt?Kinkkua.Entä paras lahja?Rahaa. Löpörahaa.

35

Unen ja uskon menettämisestäNykyään Seinäjoella opiskeleva aparimme Niko Metsoon miettinyt syvällisesti sitä, mistä oikein kannattaa pitää

kiinni ja miten säilyttää elämässä tärkeimmän.

Makaat sängyn pohjalla,kääntäen kylkeä vähänväliä. Turhauttaa, koska

oot maannut siinä jo useita tunteja.Avaat lukulampun ja luet muutamankymmentä sivua kirjaa. Käyt välillähaukkaamassa raitista ilmaa parvek-keella. Tuut sänkyysi ja alat mietti-mään taas, että mitä unta sitä näkisi.Hyvin suunniteltu on puoliksi tehtysanotaan, mutta tässä asiassa vastaan,että ”paskat”.

Unettomuutta on vaikeaa havaitaja sen kehittyminen vakavammaksion salakavalaa. Voi mennä kuukau-sia ellei vuosia, että asennoidut vaansiihen, että muutaman tunnin unillapärjää kyllä, mutta pikku pikkuhil-jaa alkaa se tekemään tuhojaan sus-sa. Hajamielisyyttä, kimpaantumisiaon ne ensimmäiset selvät merkit,mutta vakavammaksi mentäessä sekääntyy jo päälaelleen siinä mieles-sä, että muistat kyllä mitä pitäisi teh-dä ja tunnistat vihan tunteesi tai ilon,mutta et vain jaksa niistä välittää.

Sanotaan myös, että kuljet sumus-sa tuolloin ? Se on vähän jopa enem-män, kuin sitä. Olen useammankymmentä kertaa ajanut aamulla taiaamuyöstä kotiin yötöistä ja peläs-

tynyt ihan aidosti kotona, että enmuista YHTÄÄN mitään matkastakotiin. En sitä, että oliko opiskeli-joita pyörillään suojateillä. Mitkävalot on palanut liikennevaloissa taimiten lujaa olen ajanut ja mitä reit-tiä. Ne ovat todella herättäviä het-kiä, kun ne alkaa sulle todenteollavalkenemaan. Siltikään et niistäkäänjaksa enää välittää, koska olet sielläutuisessa ja omalla tavallaan silti har-monisessa mielentilassa. Mikään eitunnu miltään, mutta mikään eimyöskään satutat. Mikään ei vaanvaikuta suhun.

Samaa voidaan rinnastaa omalla tavallaan uskoon. Jos sitäkulkee liian pitkään ilman, että

ajattelet joitain periaatteita kristinus-kosta, tai opeista mitä olet rippilei-rillä tai reissuissa oppinut, niin ne al-kavat tuntua merkityksettömältä.Ne ovat läsnä kyllä, mutta niidenesille tullessa olet vaan, että ”Sof**king what” .

Utuinen mielentila yltyy ja opit jasäännöt kaikkoavat. Alkaa nouse-maan mieleesi tietynlainen anarkia,koska siellä ei ole auktoriteettia taitässä tapauksessa niitä oppeja. Alatelämään ilman niitä opetuksia tai

muistoja, jotka lämmittivät joskussitä sun sisintäsi. Sitä yhdessäolontunnetta, minkä sait kun nauroit ys-täviesi kanssa isosille leirillä, tai kuinkasua jännitti ennen konfirmaatiokul-kuetta.

Tunteiden menetys on suurintakipua vaikka se ei sillä hetkellä satu.Unen merkitys on järjetön vaikka etsitä silloin tajua. Usko mua. Vaikkamä itseäni nalleksi nykyään kutsun-kin, niin panda mua enemmän ku-vaa, kun mun väsymystä ja silmä-pusseja katsot.

Muista nukkua, rakastaa ja välit-tää. Hereillä ja unessa.

Niko Metso

Moi korpi 2 Hyvää joulua!

Täytyypi sanoa että tänävuonna ei oo mitää sanot-tavaa

Teemulla on ihanat hiuksetja parta!

Moi Jonna!

Moi kaikki

Hyvää nimipäivää Iiro!

Puurojuhlan virallisetjatkot millassa!

36

Kun arvomaailmat kohtaavatOlen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Usein hyvät tyypit,

joihin pääsen tutustumaan, ovat ikäisiäni tai hieman vanhempia/nuorempia, tai sitten riparilaisia, joiden kanssa saa leireillä jaseuriksella tutustua.

Tällä kertaa olen kuitenkin löytänyt elämääni uusia aikuisiakavereita. Nämä aikuiset

ovat sydämellisiä, hyväntahtoisia,multitalentteja, ikäisteni äitejä ja isiä,roolimalleja ja johdattajia, sekä hur-jia tsemppaajia ja kannustajia. En-nen kaikkea he ovat rakastavia jaturvallisia aikuisia, jotka antavat lap-sille ja nuorille (ja nuorille aikuisille-kin) mahdollisuuden kokeilla, epä-onnistua, opetella, kehittyä, oppia jaonnistua turvallisessa ja hyväksyvässäilmapiirissä!

Ja arvatkaapas mitä: Nämä hui-keat tyypit ovat vapaaehtoisia, jotkahaluavat antaa suuren osan omastaelämästään jatkaakseen perinteitä jasiirtääkseen tietotaitoaan tulevia su-kupolvia varten.

Hauska yksityiskohta, minkäopin tämän yhteisön jäsenistä ja mikä tuli minulle

positiivisena yllätyksenä, on että osaheistä on ortodokseja ja osa ev.lutkristittyjä! Ja olenkin kuullut jo mon-ta kehittävää keskustelua pelkästeennäiden, hieman erilailla uskovaistennäkökulmasta.

Ihailen myös sitä energiaa ja lap-sen iloa, mitä nämä aikuiset hohka-vat.

Ja erityisesti olen kiitollinen, mi-ten he ottavat vastaan uusia tutta-vuuksia, ehkä uusien perinteiden tuo-jia, uusien virkistävien tuulien tuojia,ihmisiä joita he eivät vielä tunne. Heluottavat heti, ovat kiinnostuneita jakuuntelevat mielellään, mitä juuriminulla on sanottavaa. He antavatmahdollisuuden myös sanoa ei,mutta useimmiten sanon kyllä, jaautan parhaani mukaan ohjelmajär-jestelyissä, vaikka ne eivät juuri mi-nulle tällä kertaa kuuluisikaan. Olensiis saanut jo auttaa näitä ihania ai-kuisia, ja nähdä, kuinka he ovat kii-tollisia kaikesta mitä kukakin tekeeyhteisen hyvän puolesta.

Kun arvomaailmat kohtaavat, on ihmisten välinenrakkaus käsin kosketelta-

vaa. Siksi, hyvät ystävät, olkaammeystävällisiä ja hyväsydämisiä toisil-lemme, niin saamme kohdata pal-jon rakkautta ja elämäniloa!

Tässä vielä pieni iltarukous. Voitristiä kätesi ja kiitää Jumalaa: Rakastaivaan Isä.Kiitän polusta, jota pitkin olen

saanut kulkea. Sen varrella olen saanutkokea paljon, ja eri tunteita. Olen saanuttavata ihmisiä ja ymmärtää heitä jaitseäni. Rukoilen , että elämänpolkuni jat-kuu rikkaana. Kaikki tunteet ovat sal-littuja, minä tiedän sen. Autathan koke-maan ne tunteet ja hetket mitkä oletminua varten valinnut, ja autathan pää-semään aina luoksesi, missä ikinä olisin-kaan. Aamen

Sara-Pauliina Aho

Lähetän Atelle terkkui ettensaa porttikieltoo =

Terkkui pinjalle, raskaantyön raatajalle

Tomille rakkautta

Geometria ei ole oikeaamatikkaa

Mukavaa jouluakaroliinalle!

Elämä on kovaa ja sittensitä kuolee

Julua, tuuli T.

Hyvää joulua Jenna Kivis-tölle!

Ihanaa joulua AinoLiljalle!

Nyt sitä puuroo!

Alma ja inka on parhaita

37

Puuropuhe vuonna 2019

Jouluna ja joulun alla tehdään paljon muitakin asioita koska onvain pakko. Kuka nyt oikeasti

muka tykkää lanttulaatikosta? Se, ettälaitat jonkun juureksen nimen peräänsanan laatikko, ei tee siitä oikeaa ruo-kaa. Jos jouluruuat olisivat oikeastihyviä, niitä tehtäisiin ja syötäisiinympäri vuoden. Mutta ei, niitä teh-dään vain jouluna koska on pakko.Kinkku tosin on ihan hyvää; siat onmielestäni ihan sympaattisia, muttakyllä ne melkein aina myös maistuuhyvälle.

Joulukortitkin lähetetään vain vel-vollisuuden tunteesta sukulaisille, joi-den kanssa ei muuten olla puhevä-leissä. Todennäköisesti se Pekka-tätikorkeintaan pyyhki persettään silläjoulukortilla, jonka sille viime vuon-na lähetit. Puhumattakaan siitä mitäitse teet saamillasi joulukorteilla.

Pakollista on myös joululahjat.Joululahjoja on pakko antaa,eikä niistä saa kieltäytyä.

Lahjojen pitää olla myös yllätys, ettetvain antaisi mitään, mitä saajaoikeasti haluaisi. Jos et millään keksimitä lahjaksi antaisit, voit ostaalahjakortin, koska rahaa ei jostainsyystä saa antaa. Lahjakortithan onkäytännössä rahaa, muttahuonompaa; et voi käyttää sitä mihinhaluat, vaan se käy maksuvälineenävain yrityksessä, josta se ostettiin. Joset käytä korttia kokonaan niin yrityspitää loput. Yritykset ainakinvoittavat; sehän on joulun tarkoitus.

Ja mikä sitten on tämä joulupuk-ki, joka tuo lapsille lahjat? Miksi lap-sille valehdellaan, että on olemassajoku satuhahmo, joka toteuttaa hei-dän kaikki toiveensa ilmaiseksi, kun-han ovat tarpeeksi kilttejä. Ei oikeaelämä toimi niin. Oikeasti se valko-

partainen setä, joka ne vanhempienmaksamat lahjat tuo on joku kylänpultsari joka kaipaa vähän ylimää-räistä kaljarahaa jouluksi. Tai, nyky-äänhän joulupukit mainostavat itse-ään ilmoituksissa raittiina ja reippai-na jne. Jos joskus itse ryhdyn joulu-pukiksi, ajattelin kirjoittaa ilmoituk-seen ”Pelottava ja viinalta haisevapukki”.

Sakari Virtanen

Leevi Lahti

Meidät tänä vuonna pakotettiin tekemään puuropuhe.Oli vain pakko. Te saatte siis kärsiä meidän huonosta huumoristasamaan tapaan kuin me kärsittiin tätä puhetta tehdessä

Moi Alma ja Inka

Anteeksisopimattomuuksista

Lotja 4 on paras!

En tiiä mutta makaroonion hyvää

Hei Hannu

Hyvää joulua ja onnellistauutta vuotta!

38

Levätkää niin kuin Jumala lepäsiMilloin saisi vain olla ja levähtää luvalla? Tarvitseeko kaikes-

sa aina pyrkiä parhaimpaan tulokseen? Minkä takia hyvä ei riitä?

Elämme nykyään hyvin suorituspaineiden uuvuttamaaelämää. Nykypäivänä on

helpompaa stressata pienimmistäkinasioista. Aina pyritään onnistumaantäydellisesti eikä virheitä suvaita teh-dä. Toiset ihmiset vaativat meiltäenemmän kuin pystymme anta-maan, ainakin näin nuoren näkökul-masta tuntuu, että vanhemmille eiriitä mikään muu kuin paras.

Koulupaineet kasvavat aina vuosivuodelta enemmän, eikä niille näyloppua. kouluun täytyy panostaatäysillä, jotta voi menestyä ja saadavanhempien hyväksynnän. Eikä setietenkään riitä, vaan myös vaaditaanharrastusten tai vapaa-ajan käyttä-mistä koulu tehtäviin, eikä omaa ai-kaa jää riittävästi. Milloin saisi vainolla ja levähtää luvalla? Tarvitseekokaikessa aina pyrkiä parhaimpaantulokseen? Minkä takia hyvä ei riitä?

Koen itsekin jatkuvasti suoritus-paineita. Koulu on imenyt kaikkivoimani enkä vapaa-ajalla ehdi le-vähtämään riittävästi, kun on tehtä-vä koko ajan jotain.

Koulu on ollut ehkä suurinasia, josta olen stressannutja kärsinyt suorituspaineis-

ta. Olen aina vaatinut itseltäni enem-

män mihin oikeasti pystyn, eikä seole koskaan tuottanut tulosta vaanenemmän harmia. En ole ollut iki-nä kovin hyvä lukemaan tai kirjoit-tamaan hyviä tekstejä lukihäiriönvuoksi, mutta en ole siltikään anta-nut itselleni armoa vaan vaatinutkoko ajan itseltäni enemmän jaenemmän mihin pystyn. Ja tuntuumyös ettei vanhemmille riitä, vaanhekin odottavat aina parasta.

Syksy on ollut henkisesti ja myösfyysisesti hyvin rankka. Ylioppilas-kirjoitukset ovat onneksi nyt ohihetkeksi. Ja niistäkin selvittiin juurija juuri stressin ja monien valvottu-jen öiden kanssa. On ollut myösmuillakin tapaa rankka syksy. Vastaalkusyksyllä uskalsin ottaa yhteyttäkoulun psykologiin ja pääsin viimeinpurkamaan asioita vieraalle ihmisel-le, kun muille ei pysty. Suorituspai-neiden tuoma uupumus pahensi ti-lannettani, jaksamattomuus iski enkäole saanut otettua itsestäni niskastakiinni.

Syksyn kirjoitusten aika tuli enkäollut valmistautunut niin hyvin kunpiti. Kuitenkin pääsin läpi ja voi ollaitsestäni ylpeä, pystyin kuitenkin suo-riutumaan niinkin hyvin tilanteestanihuolimatta.

Meidän kaikkien pitäisimuistaa välillä antaa itsellemme aikaa vain olla.

Kaikkien meidän pitäisi miettiä ai-nakin pieni hetki sitä miten Jumalaloi maailman. Jumala teki paljontöitä, mutta mitä hän jätti viimeiseksipäiväksi. Hän pyhitti siitä lepopäi-vän. Meidän kaikkien tulisi ottaa Ju-malasta mallia, ja pyhittää itsellem-me lepopäivä. Oli se sitten yksi päi-vä viikossa tai joka päivä pieni het-ki, jolloin ei tekisi mitään vaan le-vähtäisi hetkeksi.

Suurimmalla osalla alkaa pian pit-kään odotettu loma, joten tässä teil-le tehtävä joululomaksi, olkaa teke-

mättä mitään ainakin yhden päivän.Levätkää ja huolehtikaa vain itses-tänne. Jos tuntuu siltä että uupumussaa vallan, hae itsellesi apua, se aut-taa.

Haluan vielä lopuksi jakaaRaamatusta jakeen, jotavoitte miettiä ja pohtia

mikä on teidän lepopaikkanne.Jesajan kirja 28:12. Hän, joka on sa-nonut heille: Tässä on lepopaikka. Salli-kaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepoja virvoitus.

Joanna Kulmanen

Hei jonna

Hellou petra

RINKELEITÄ

Arto käski, en halunnuporttikieltoa

Jenny oot paras

Hei ia

Moikka lotja 2

Jenna on paras t. Jenna

Kenelle nää laput menee?

Vilja vähennä kahvinjuontia

Jesselle terveisiä

Moi Enni

Rakastan Nikoa

Jenny ei osaa puhua

39

Joulun aikaTorstaina 10. joulukuuta nuortenilta

Aatonaattona 23.12.Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa klo 16

Kauneimmat joululaulut Vanhassa kirkossa klo 18

Jouluaattona 24.12.klo 13 Perheiden aattohartaus Pirkkalan kirkossa

klo 13 Pieni aattohartaus Vanhassa kirkossa

klo15 Pieni aattohartaus Vanhassa kirkossa.

klo15 Aattohartaus Pirkkalan kirkossa

klo 16 Aattohartaus Vanhassa kirkossa

Aattona klo 21 Pirkkalan kirkossanuorten suosima aattohartaus

klo 22 Kauneimmat joululaulut -hartaus Vanhassa kirkossa

Joulupäivä 25.12.klo 8 Jumalanpalvelus Pirkkalan kirkossa

Tapaninpäivä 26.12.klo 18 Kauneimmat joululaulut -kirkko Vanhassa kirkossa.

Joulun jälkeinen Seuris-elämä

Keskiviikkona 25. joulukuuta Seuris on suljettuna

Torstaina 26. joulukuuta Seuris on suljettuna

Keskiviikkona 1. tammikuuta Seuris on suljettuna

Torstaina 2. tammikuuta on nuortenilta klo 18 - 22.

Isoskoulutus jatkuu keskiviikkona 8. tammikuuta

www.seuris.net