Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten

Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin

elinehtoihin.

Valvira.fi, @ValviraViestii

Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteistä

Sari Vuorilampi, ylitarkastaja,Valvira

[email protected]

@mehtalas

Jaana Jokiniitty, sosiaalihuollon ylitarkastaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

[email protected]

3.6.2019

mailto:[email protected]

mailto:[email protected]

Kehitysvammaisten itsemääräämisoikeus ja rajoitustoimenpiteiden käyttö

• Valvira on selvittänyt kehitysvammaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista ja rajoitustoimenpiteiden käyttöä vuosina 2015-2017

• Vuonna 2016 aineistossa 455 yksikköä ja vuonna 2017 yksikköjä 469

• Tiedot yksityisiltä palveluntuottajilta on kerätty osana toimintakertomuksia sekä julkisilta otantana

• Vuonna 2016 selvityksen mukaan rajoitustoimenpiteitä käytettiin 59% yksiköistä ja vuonna 2017 vastaava luku oli 79%

• Selvityksen mukaan mitä isompi yksikkö, sitä enemmän käytetään rajoitustoimenpiteitä

4.6.2019 Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty 2

Rajoitustoimenpiteiden viimesijaisuus • Kehitysvammalain uudistuksen tavoitteena oli erityshuollossa olevien

asiakkaiden itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja edistäminen sekä rajoitustoimenpiteiden käytön vähentäminen (42 ja 42 e §).

• Lain mukaan erityishuoltoa annettaessa on huolehdittava, että toimintayksikössä edistetään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisten ja kuntouttavien toimintatapojen käyttöön ottamista (42 a §:n 5 momentin 3 kohta).

• Erityishuollon toimintayksikön henkilökunnan on perehdyttävä työmenetelmiin ja keinoihin, joiden avulla tuetaan ja edistetään asiakkaiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista (42 a §:n 5 momentin 1 kohta). Henkilökunnan kouluttaminen rajoitustoimenpiteiden käyttöä edellyttävien tilanteiden ennalta ehkäisemiseen on työnantajan velvollisuus.

• Haastavassa tilanteessa on aina ensimmäisenä ja ensisijaisesti pohdittava, miten tilanne saadaan ratkeamaan ilman rajoitustoimenpiteen käyttöä. On myös jatkossa mietittävä, miten jatkossa voidaan välttää haastavien tilanteiden syntyminen.

• Toimintayksikön johdon ja henkilökunnan on aina pyrittävä käyttämään rajoitustoimenpiteille vaihtoehtoisia toimintatapoja ja toimimaan siten, että asiakkaiden elämä olisi niin normaalia kuin mahdollista.

• Rajoitustoimenpiteitä käytettäessä tulee yleiset ja erityiset edellytykset täyttyä


Rajoitustoimenpiteiden yleiset edellytykset 42 d §

• Erityishuoltoa toteutetaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä erityishuollossa olevan henkilön kanssa.

• 1) erityishuollossa oleva henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia;

• 2) rajoitustoimenpiteen käyttäminen on välttämätöntä hänen terveytensä tai turvallisuutensa taikka muiden terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi taikka merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemiseksi; ja

• 3) muut, lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia tai riittäviä.

• Rajoitustoimenpiteen on oltava henkilön hoidon ja huolenpidon kannalta perusteltu, tarkoitukseen sopiva ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden.


Perehdytys, ohjeistus ja koulutus (42 a §)

• Valviran selvityksen mukaan yksiköissä annetaan henkilökunnalle perehdytystä ja ohjeistetaan työmenetelmistä kehitysvammaisten itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi.

• Annettujen vastausten perusteella henkilökunnalla vaikuttaisi olevan hyvin tietoa saatavilla

• Ohjeistusten suhteen tilanne on parantunut edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2016 vastaajista 17 %kertoi, että yksikössä on ohjeistus. Vuonna 2017 vastaava luku oli 35%.

• Itsemääräämisoikeuden tukeminen ja rajoitustoimenpiteiden asianmukaisuus ovat osa omavalvontaa ja omavalvontasuunnitelmaa


Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g § 42 g §: Toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi ottaa erityishuollossa olevalta henkilöltä haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksien puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä, turvallisuutta tai merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta. Ratkaisun haltuunotosta tekee toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Jos haltuunotto kestää yli vuorokauden, tulee toimintayksikön vastaavan johtajan tehdä asiasta päätös

• Valvontaviranomaisille on tullut useita kysymyksiä koskien aineiden ja esineiden haltuunottoa. Kysymykset koskettavat yleensä sitä, mitä tavaroita voidaan ottaa haltuun ja tehdäänkö niistä päätös

• Pesuaineet

• Alkoholi ja tupakka

• Lääkedosetit

• Tietokone, tabletti, puhelin

• Vaatekaappien lukitus

4.6.2019 6 Sari Vuorilampi & Jaana Jokiniitty

Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g § • Voiko asiakkaalta ottaa haltuun pesuaineet?

• Voiko vaatekaapit lukita, kun asiakas käy vaihtamassa vaatteita useita kertoja päivässä. Vaatteiden vaihtaminen useita kertoja päivässä ei ole tarkoituksenmukaista”

• lain mukaan henkilöltä voidaan ottaa haltuun aineet ja esineet, jotka ominaisuuksien puolesta soveltuvat vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta taikka merkittävästi vahingoittamaan omaisuutta….

• Vaatteet eivät sinänsä ominaisuuksien puolesta sovellu vaarantamaan vakavasti terveyttä tai turvallisuutta

• ”Hankala” käyttäytyminen ei ole peruste haltuunotolle • Pesuaineissa voi olla sellaisia ainesosia, jotka syötynä / juotuna

ovat vaarallisia terveydelle. Pesuaineen ”reilu” käyttö sen sijaan ei vaaranna vakavasti terveyttä

• Asiakkaan lääkedosetit on otettu toimintayksikön haltuun. Tehdäänkö haltuunotosta päätös?

• Lääkehoito on terveydenhuollon toimintaa, jota ei tule sekoittaa kehitysvammalain soveltamisen piiriin

• Asiakkaalla on oma wc. Hän juo vettä hanasta koko ajan. Jos otamme hanan kahvan irti, pitääkö siitä tehdä haltuunotto päätös?

• Veden juonnin rajoitus tehdään ensisijaisesti 42 j § (terveydenhuolto –pykälä) perusteella, mikäli yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät


Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k § Ratkaisun voi tehdä toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Mikäli rajoittavan välineen tai asusteen käyttö on säännönmukaista ja pitkäkestoista, päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja

2016

33%

6%

61%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

Ei Ei aina Kyllä

2017


13%

2% 5%

80%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

Ei Ei aina Ei vastausta Kyllä

• Vuonna 2016 rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttöä päivittäisissä toiminnoissa toteutettiin 148

487 kertaa 482 eri henkilölle. Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 253 270 kertaa, 2528 henkilöä

• Julkisissa palveluissa päätöksentekijänä mainittiin vastuuhenkilön lisäksi lähihoitaja ja lääkäri sekä

toimistotyöntekijä.

Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k §

• Milloin väline tai asuste on rajoite ja milloin ei? • Sängynlaidat ovat aina rajoittava toimenpide

• Pyörätuolin turvavyötä ja vastaavia pyörätuolin varusteita ei pidetä rajoittavina välineinä, jos niiden tarkoituksena on mahdollistaa ao. henkilön osallistuminen hänen itsemääräämisoikeuttaan kunnioittavalla ja edistävällä tavalla yhteiseen toimintaan, ulkoiluun, retkiin ym. silloin, kun hän esimerkiksi pakkoliikkeiden vuoksi olisi vaarassa luisua pyörätuolista.

• Wc-tuolin turvavyö on rajoite

• Huom!

Rajoittavien välineiden on täytettävä terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) mukaiset vaatimukset.


https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100629

Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k § • Miten sängynlaitojen käyttö tulisi kirjata?

• Kehitysvammalain mukaan sängynlaidat ovat rajoitustoimenpide, joka tulee kirjata lain mukaisesti. Yöaikaisessa asiakkaan asennon tai vaipan vaihdossa, jolloin sängynlaita lasketaan tilapäisesti alas ja nostetaan hoitotoimenpiteen jälkeen välittömästi ylös hoitajan/ohjaajan ollessa sängyn vieressä, voi olla kyse hoitotoimenpiteeseen liittyvästä menettelystä ja sen asianmukaisesta mahdollistamisesta. Hoitotoimenpide tulee kirjata asianmukaisesti asiakaskertomukseen. Työntekijän tulee tehdä tilanteessa arvio, että onko kyseessä tosiallisesti yksi yhtenäinen rajoitustoimenpide vai onko kyse useammasta rajoitustoimenpiteestä.

• On huomioitavaa, että sängynlaitojen käyttö ei voi olla automaatio vaan niiden käytön välttämättömyyttä tulee arvioida asiakas- ja tilannekohtaisesti sekä miettiä vaihtoehtoisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat asiakkaan hoidon ja huolenpidon ilman rajoittavia toimenpiteitä.


Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä toiminnoissa 42 k §

• Sängynlaitojen käyttö lapsilla

• Vanhempien antama lupa sängynlaitojen käyttöön

Pienten lasten kohdalla sängynlaidat voivat kuulua tavanomaiseen, ikäkauteen liittyvään tilanteeseen, jolloin ne eivät ole välttämättä rajoitustoimenpide. Esimerkiksi on aivan tavanomaista, että 1-vuotias lapsi nukkuu pinnasängyssä tai sängyssä, jossa on laidat. Lasten kohdalla tulee huomioida siis kronologinen ikä, ei siis kehitystaso arvioitaessa ikäkauteen liittyvää tavanomaista tilannetta.

Ennen rajoitustoimenpiteeseen ryhtymistä on alaikäisen henkilön lisäksi kuultava hänen huoltajaansa tai edunvalvojaansa. Kuulemisesta voidaan poiketa esimerkiksi silloin, jos se aiheuttaa käsittelyn viivästymisen vuoksi huomattavaa haittaa ihmisten terveydelle.

Rajoitustoimenpiteet ovat julkisen vallan käyttöä ja niiden käyttö perustuu lakiin. Niistä ei voida sopia tai vanhemmat eivät voi antaa lupaa niiden käyttämiseen. Jos asiakas kykenee ymmärtämään asian merkityksen, hän voi antaa pätevän suostumuksen 42 k § tarkoitetun välineen käyttöön (esim. sängynlaita). Kysymyksessä ei silloin ole rajoitustoimenpide. Jos henkilö ei kykene tekemään hoitoaan ja huolenpitoaan koskevia ratkaisuja eikä ymmärtämään käyttäytymisensä seurauksia, hän ei voi oikeudellisesti pätevällä tavalla antaa suostumustaan. Silloin on tehtävä 42 k § mukainen ratkaisu tai kirjallinen päätös.


Valvottu liikkuminen 42 m § Valvotusta liikkumisesta tekee kirjallisen päätöksen toimintayksikön vastaava johtaja enintään 7 päiväksi. Pidemmästä ajasta, maksimissaan 6 kk ajalle päätöksen tekee virkasuhteinen toimintayksikön vastaava ja jos em. Ei ole virkasuhteessa, niin virkasuhteinen sosiaalityöntekijä

• Valvottu liikkuminen on tarkoitettu poistumisen estämistä korvaavaksi

rajoitustoimenpiteeksi vapaaehtoisessa erityishuollossa (koska poistumisen estäminen ei ole sallittua vapaaehtoisessa erityishuollossa kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta). Jos esim. näkö- tai liikuntavammainen henkilö, olipa hän kehitysvammainen tai ei, tarvitsee avustajaa kodin ulkopuolella liikkuessaan, kysymys ei ole rajoitustoimenpiteestä.

• Valvotun liikkumisen edellytyksiä ovat henkilön itsensä terveyden ja turvallisuuden tai muiden terveyden ja/tai turvallisuuden vaarantaminen. Valvottaessa henkilön liikkumista on erityisesti huolehdittava sitä, ettei muiden henkilöiden liikkumisvapautta rajoiteta. Valvottuun liikkumiseen liittyy siis rajoittava merkitys. Jos kyseessä on henkilön liikkumisen avustaminen ja tukeminen, johon ei liity asiakkaan omaehtoisen liikkumisen rajoittamista tai estämistä, kyse ei ole rajoitustoimenpiteestä.


Valvottu liikkuminen 42 m § • Asumisyksikön ympärillä on aidat. Onko kyse valvotusta

liikkumisesta? Tavanomainen aita ei yksistään ole rajoittava toimenpide eikä

siten valvottua liikkumista

Mikäli aita on ns. tavanomaista aitaa korkeampi ja siinä on esimerkiksi este kiipeämiselle, on todennäköisesti kyse valvotusta liikkumisesta

• Asiakkaalla on valvotun liikkumisen päätös työmatkoille, mutta hän osaa kuitenkin käydä itsenäisen lenkin pihapiirissä. Voiko lenkkeilyä harrastaa, kun on valvotun liikkumisen päätös, vai koskeeko päätös kaikkea liikkumista? Henkilön liikkumista voidaan valvoa, jos henkilö todennäköisesti

vaarantaisi oman / muiden terveyden ja turvallisuuden.

Lain mukaan rajoittaminen on aina viimesijainen keino ellei muut keinot ole riittäviä.

Valvotun liikkumisen päätös voidaan tehdä myös rajoitetusti, jos yleiset ja erityiset edellytykset täyttyvät


Päivätoiminta ja rajoitustoimenpiteet

• Päivätoiminnassa voi käyttää seuraavia rajoitustoimenpiteitä:

• Kiinnipitäminen 42 f § (lyhytaikainen)

• Aineiden ja esineiden haltuunotto 42 g §

• Henkilöntarkastus 42 h §

• Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö päivittäisissä

toiminnoissa 42 k §

• HUOM. Päivätoiminnassa voidaan tehdä lain mukaan em. päätös

• Valvottu liikkuminen 42 m § (tehostetussa palveluasumisessa tai

laitoshoidossa tehty päätös voidaan täytäntöönpanna)

• Poistumisen estäminen 42 n § (3 momentti) (tehostetussa

palveluasumisessa tai laitoshoidossa tehty päätös voidaan

täytäntöönpanna)


Välttämättömän terveydenhuollon antaminen vastustuksesta riippumatta 42 j § Lyhytaikaisesta rajoittamisesta tekee ratkaisun virkasuhteinen lääkäri. Kiireellisessä tilanteessa ratkaisijana voi olla hoitava lääkäri tai toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva terveydenhuollon ammattihenkilö. Toistuvasta käytöstä lääkäri tekee päätöksen enintään 30 päiväksi kerrallaan

• Eräs henkilö ahmii ja lääkäri on tehnyt päätöksen, että jääkaappi pidetään lukossa. Muutoin siis tämä henkilö söisi kaikkien muidenkin ruuat. Jääkaappi on yhteinen ja yleisissä tiloissa, ei asukkaan oma tai hänen omassa asunnossaan/huoneessaan. Tarvitaanko tästä nyt päätöstä vai ei? Jääkaapin voi lukita ns. terveydenhuoltopykälän perusteella, mikäli

yleiset ja erityiset edellytyksen täyttyvät.

Mikäli tarve on toistuvaa, virkasuhteinen lääkäri voi tehdä päätöksen toistuvasta käytöstä enintään 30 päivän ajaksi. Kirjallista päätöstä tehtäessä, on pyydettävä ja otettava huomioon asiantuntijoiden arviot rajoitustoimenpiteen käytöstä.

Huom! Tilanteessa tulee varmistaa, että henkilöllä on mahdollisuus saada ruokaa / juomaa ja että muita ei rajoiteta samalla


Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l § Hygieniahaalari Kiireellisessä tilanteessa ratkaisun (muun kuin sitominen) voi tehdä hoitava lääkäri tai toimintayksikön vastaavan johtajan ohjeiden mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö Kirjallisen päätöksen tekee toimintayksikön vastaava johtaja (7pv), tämän jälkeen tai toistuvasta käytöstä 30 päivän ajaksi tee virkasuhteinen toimintayksikön vastaava johtaja. Jos johtaja ei ole virkasuhteinen, niin päätöksen tekee virkasuhteessa oleva lääkäri tai sosiaalityöntekijä Päätöksen sitomisesta tekee virkasuhteinen lääkäri suorittamansa tutkimuksen ja psykiatrisen arvioin perusteella


47%

7%

46%

0%

5%

10%

15%

20%

25%

30%

35%

40%

45%

50%

Ei Ei aina Kyllä

14%

7% 7%

73%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Ei Ei aina Ei vastausta Kyllä

• Vuonna 2016 hygieniahaalaria on käytetty 26 351 kertaa 131 eri henkilölle

• Vuonna 2017 vastaavat luvut olivat 9 088 kertaa, 38 eri henkilölle

• Päätöksiä tekivät pääasiallisesti esimies tai lääkäri, mutta myös lähihoitajat tekivät päätöksiä. Yhdessä

vastauksessa päätöksentekijänä oli kouluttamaton. Lisäksi yksi vastaaja ei ollut varma, mutta epäili, että

lääkärin puoltavalla päätöksellä hoitaja tekee päätöksen

Rajoittavien välineiden tai asusteiden käyttö vakavissa vaaratilanteissa 42 l § • Kysymykset ovat liittyneet pääsääntöisesti hyväksyttäviin

asusteisiin ja / tai välineisiin Asiakkaalla on käsissään ”hihnat”, jotka ovat kiinni toisissaan

toisella hihnalla. Tällä toisella hihnalla kädet ”sidotaan” taakse. Kyseinen rajoittamisväline ei ole asianmukainen. Sen käyttö tulee lopettaa

Voidaanko tämän pykälän perusteella käyttää hoitopaitaa

(pakkopaitaa)? Suomessa kyseisestä rajoittamisen välineestä on luovuttu potilasturvallisuuden

ja epäinhimillisyyden vuoksi

Asiakas saa auki hygieniahaalarin vetoketjun. Voimmeko laittaa sen

kiinni nippusiteillä? Nippusiteitä ei voi käyttää rajoittamistarkoituksessa sosiaalihuollossa.

Nippusiteet eivät ole terveydenhuoltoon tarkoitettuja välineitä.

Voiko ompelija tehdä asiakkaalle tavanomaista vaatetta

muistuttavat hygieniahaalarin? Ts. tavanomaisista housuista ja puserosta Itsetehdyt vaatteet / välineet eivät ole hyväksyttäviä. Hygieniahaalari on

muutoinkin sellainen erityisvaate, jonka käyttöä tulisi arvioida tarkoin.


Muuta:

• Saako asiakasta seurata ovisilmän tai ikkunan kautta? • Ovisilmät ja muiden vastaavien yksityisyyden suojaa loukkaavien

tarkkailuvälineiden ja -keinojen (esim. kurkistusluukku, ikkuna) käyttö asiakkaan huoneen ovessa on kielletty

Perustuslaki 10 § (yksityiselämän, kunnia ja kotirauha on turvattu) Yksi yksityisyyden suojan ulottuvuus on oikeus olla fyysisesti yksin kotirauhan piirissä ja erilaisen valvonnan ulottumattomissa. Esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavasta kameravalvonnasta voi seurata rangaistus rikoslain 24 luvun 6 §:n mukaisena salakatseluna. Ovisilmää ei video- ja valvontakameran tavoin katsota tekniseksi laitteeksi. Koska ovisilmän ja muun vastaavan tarkkailuvälineen käyttö kuitenkin voidaan rinnastaa video- ja valvontakameran käyttöön sen yksipuolisen ja salavihkaisen luonteen vuoksi, ovisilmän ja muiden vastaavien tarkkailuvälineiden käyttöä on pidettävä ankarana puuttumisena yksityisyyden ja kotirauhan suojaan. Ovisilmän ja muun vastaavan tarkkailuvälineen käyttö on sallittu ainoastaan turvahuoneen ovessa, kun se on välttämätöntä turvahuoneessa olevan asiakkaan tilan seuraamiseksi hänen terveytensä ja turvallisuutensa edellyttämällä tavalla.


Asiantuntijatiimi 42 b §

• Valvontaviranomaisille on tullut useita kysymyksiä asiantuntijatiimin kokoonpanosta ja vastuusta rajoitustoimenpiteisiin liittyen

• Edellytyksenä rajoitustoimenpiteiden käytölle on mm. , että yksiköllä on käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidon ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten (42 b§). Lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä

Voivat olla ”ostopalvelua”

Tiimin tulee olla kuitenkin käytettävissä, ns. kertaluonteiset ”ostot” eivät ole lain tarkoittama asiantuntijatiimi ja sen on tosiasiassa tunnettava yksikkö, sen toiminta, tavannut asukkaat henkilökohtaisesti ja perhetynyt heidän tilanteeseensa


Rajoitustoimenpiteet - koulutusvaatimukset

• Mitä koulutusvaatimuksia on henkilöstölle, jotka toteuttavat rajoitustoimenpiteitä?

• Kehitysvammalain 3 a luvun mukaan rajoitustoimenpiteitä voi toteuttaa vain toimintayksikön henkilökuntaan kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö

• Lain 1 a §:n soveltamisalaan (sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtäviä vastaavia tehtäviä hoitavat, soveltuvan sosiaalihuollon ammatillisen koulutuksen suorittaneet) kuuluvat lähinnä vajaamielishoitajat

• Pykälässä käytetty ilmaisua ”soveltuva”, jättää työnantajan arvioitavaksi, millainen sosiaalihuollon ammatillinen koulutus vastaa sosiaalihuollon ammattihenkilön, toisin sanoen sosiaalityöntekijän, sosionomin, geronomin, lähihoitajan, kehitysvammaistenhoitajan tai kodinhoitajan, koulutusta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että sen palveluksessa olevilla työntekijöillä on asianmukainen koulutus.

• Huomioitavaa on, että aluehallintovirastot ja Valvira valvovat ainoastaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimintaa, viranomaisvalvonta ei kohdistu kehitysvammalain 1 a §:ssä tarkoitettuihin henkilöihin. Jos työnantaja ei ole huolehtinut siitä, että sen palveluksessa olevilla on asianmukainen koulutus, asia tulee arvioitavaksi organisaatiovalvonnan keinoin, toisin sanoen sosiaalihuollon toimintayksikön toimintaan kohdistuvan viranomaisvalvonnan keinoin.


Toimintayksikön vastaava johtaja • Kehitysvammaisten erityishuoltolain näkökulmasta toimintayksikkö voi

käsittää useampia eri toimipisteitä/asumisyksiköitä. Edellä mainitun lain näkökulmasta toimintayksikössä voidaan itse määritellä, miten vastaava johtaja määritellään: onko vastaava johtaja yhden asumisyksikön johtaja vai useamman toimipisteen vastaava johtaja. Vastuuhenkilöllä on kokonaisvastuu toimintayksikön toiminnasta ja hän osaltaan koordinoi rajoitustoimenpiteiden kokonaisuutta. Huomioitavaa on myös se, että rajoitustoimenpiteiden päätöksistä vastaavan toimintayksikön vastuuhenkilön on tunnettava asiakas ja että päätös on lainmukainen. Toimintayksikön vastaavaa johtajaa määriteltäessä on otettava huomioon myös muu lainsäädäntö. Yksityisiä toimintayksiköitä ja sen vastuuhenkilöä määriteltäessä on huomioitava laki yksityisistä sosiaalipalveluista.

• Toimintayksikössä on myös arvioitava, millaiset sijaisjärjestelyt vastaavalle johtajalle määritellään. Eli onko vastaavalla johtajalla aina työvuorossa sijainen vai esim. ainoastaan loma-aikoina. Lisäksi tulee harkita mahdollista vastaavan johtajan/sijaisen puhelinpäivystystä tietyissä tilanteissa tai asiakkaiden palvelutarpeen niin vaatiessa.

• Kehitysvammalaissa mainittu viipymättä-käsitettä ei ole tarkemmin määritelty, joten voidaan katsoa, että ilmoitus voidaan tehdä esim. seuraavana päivänä tai viikonlopun jälkeen vastaavan johtajan ollessa paikalla. Toimintayksikön toimintaa järjestettäessä ja työvuorosuunnittelussa tulee huomioida tilanteet, joista tulee lain mukaan ilmoittaa välittömästi toimintayksikön vastaavalle johtajalle.


Documents

Kysymyksiä ja vastauksia kehitysvammaisten