Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa · 2011. 12. 8. · Plan = Suunnittele määrittele tavoitteesi: hyvä metsänuudistamistulos Do = Toteuta Esittele tavoitteet

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa

MMT Timo Saksa

Seinäjoki 2.12.2011

Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta: - Käsken asepajankanslian muuttaa Pietarista Tulaan ja valvoa päivin ja öin pyssyjen kelpoisuutta - Katsokoot sihteerit ja kirjurit, miten ylitarkastaja leimaa pyssyjä. Jos herää epäilystä, tarkastakoot itse katselmuksella ja ampumalla. -Joka kuukausi on ammuttava kaksi pyssyä pilalle

- Jos sotaväessä sattuu keskeytys, eritoten taistelujen aikana, sihteerien ja kirjureiden laiminlyönnin takia, heidät on piestävä piiskaamalla paljastetulle paikalle: Isännälle 25 lyöntiä ja sakkoa tukaatti pyssystä Ylitarkastaja piestävä tajuttomaksi Vanhin sihteeri alennettava kirjuriksi Kirjurilta evättävä sunnuntainen viina-annos vuodeksi

Laadunvalvonnalla pitkä historia

Valmistuskeskeinen laatu

- tuotteen virheettömyys

Tuotekeskeinen laatu

- tuotteen sopivuus käyttötarkoitukseen

Asiakaskeskeinen laatu

- asiakkaan kokemus tuotteen laadusta

Ympäristökeskeinen laatu

- muiden sidosryhmien tuotteelle asettamat

vaatimukset Lillrank 1998

Mitä on laatu ?

Yleensä hyvä laatu sisältää komponentteja eri osa-alueilta.

Esimerkiksi metsän uudistamisen laatu : kohteeseen sopiva

uudistamismenetelmä – virheettömät toimenpiteet ja

materiaalit – metsänomistajan kokemus ja näkemys –

ympäristöasioiden huomioon ottaminen.

Yhteisesti hyväksytty hyvän laadun

määritelmä – tavoitetaimikko

Tuloksen objektiivinen todentaminen –

uudistamistuloksen mittaus

Tuloksen vertaaminen tavoitteeseen ja

toiminnan ja tuloksen analysointi

– vastaako tavoitetta, miksi ja millä

toimilla tähän uudistamistulokseen

päädyttiin

Eri toimintatapojen / menetelmien

vertailu – miten tietty toiminnan

muutos (esim. muokkausmenetelmä

vaihto) vaikuttaa tulokseen

Mitä on laadunhallinta ?

→→ Kun tiedetään laadun vaihtelun syyt voidaan hyväksyttävälle

vaihtelulle asettaa rajat ja vasta sitten voidaan puhua laadunhallinnasta !

Laatu ja laadunhallinta metsänhoidossa

Kuinka laatu mitataan metsänhoidossa?

Mitkä tekijät erityisesti vaikuttavat tuloksen laatuun ?

Uudistamistavan valinta

Maanmuokkaus

Viljelytyö- ja materiaali

Taimikonhoito

Laatu ja laadunhallinta metsänuudistamisessa

Saksa & Kankaanhuhta 2007

Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet

Tuore kangas 35 % 28 % 37 %

Kuivahko kangas 53 % 28 % 19 %

*Keskimäärin 3000 männyn tainta /ha

Männyn kylvölle (tai luontaisen

uudistamiselle) sopivat uudistusalat

Tuoreen kankaan kylvöissä

keskitiheys ylsi 3000 mäntyyn ha-1

vain 35%:ssa ja epäonnistuneiden

osuus oli 55%.

Kuivahkoilla ja kuivilla kankailla

47% kylvöistä oli onnistunut hyvin

ja epäonnistuneiden osuus oli 19%.

T. Saksa



Maalaji Hyvät Tyydyttävät Epäonnistuneet

Käsin kylvö

Keski-karkea 40% 28% 32%

Kone-kylvö

Keski-karkea 52% 29% 19%

Käsin kylvö Hieno 19% 24% 57% Kone-kylvö Hieno 28% 31% 41%

Männyn kylvökohteiden

valinta

Jos kohteen pääasiallisin

maalajite on hienoa, routivaa

maata, ei kylvöllä ole

onnistumisen edellytyksiä

kylvömenetelmästä ja

kasvupaikasta riippumatta.

T. Saksa

Maanmuokkaus

Muokkausmenetelmän valinta,

muokkausjäljen hienosäätö ja

laadunvarmistus.

Uudistettava puulaji

Uudistusmenetelmä

Kasvupaikan viljavuus

Uudistusalan vesitalous

Maan raekoostumus

Maaperän kivisyys

Muokkauskohteen kaltevuus ym.

Oksanen/Metla



METLA/Oksanen

M. Saarinen


Hyvät* Tyydyttävät Epäonnistuneet

Lehtomainen

Laikutus 52% 34% 14%

Äestys 44% 35% 21%

Mätästys 67% 20% 14%

Tuore

Laikutus 65% 25% 10%

Äestys 59% 28% 13%

Mätästys 71% 21% 8%

Kuusen istutus ja muokkausmenetelmä

* Hyvä = keskitiheys ≥1600 kasvatettavaa havupuuta /ha

Muokkaustavan valinta

Mätästetyillä aloilla

ylivoimaisesti parhaat

uudistamistulokset ja pienin

epäonnistumisen riski.

Mätästysaloilla hyvien

tulosten osuus lähes 70%.

Äestysaloilla vastaava

osuus hieman yli 50 %.


T. Saksa

T.Saksa

T.Saksa T.Saksa

T.Saksa

T.Saksa


0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

A B C D E F G H I J K L M

Mu

okkau

sjä

lkie

n t

iheys,

kp

l/h

a

Kunta

Muokkausjäljen tiheys

Eri toimijoiden välillä eroa

muokkausjälkien keski-

tiheyksissä ja muokkaus-

jälkien tiheyden vaihtelu eri

toimijoilla eri suurta.

Tavoitteen mukainen taso.

Vaihtelun kontrollointi.

Mätästyksen laatu -selvitys Pohjois-Savossa 2009


Oksanen/Metla

Muokkausjäljen laatu

Harvassa

muokkausjäljessä tehty

laajuudeltaan suurempia

mättäitä kuin tiheässä

muokkausjäljessä!

Mättään laajuus alle yhden

m2:n, viljavilla kohteilla

isompi kuin karuilla

kohteilla.

0

0.2

0.4

0.6

0.8

1

1.2

1.4

1.6

1.8

-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200-

Mätt

ään

pin

ta-a

la,

m2

Muokkausjälkien keskitiheys, kpl/ha

Laikkumätästys

Navero/ojamätästys



Oksanen/Metla

Viljelyn laadun

hallinta

Hyvä

viljelymateriaali ja

taimihuolto, riittävä

viljelytiheys ja

virheetön

viljelytyö!


Oksanen/Metla

Taimivalinta

uudistusalalle

Laadukas

taimi

Kuljetus,

käsittely

varastointi

Taimihuolto ja

istutusajan-

kohdat

Istutus


Ketjun heikon lenkki määrää koko ketjun laadun !


Taimien tila/ pakkaus

Touko Kesä Heinä Elo Syys

Pakkasvaras-toitu/suljettu pakkaus

14-21 7-14(2 - - -

Ulkona varas-toitu/suljettu pakkaus

4-7 2-4 1 1-2 2-3

Ulkona varas- toitu/avoin pakkaus(1

7-14 4-7 2-4 3-4 4-7

(1 Avopakkauksissa erityisesti huolehdittava kastelusta

Lepotilassa Kasvava

(2 Pakkasvarastoituja taimia voidaan käyttää kesäkuun puoliväliin saakka

Rikala 2010


Riittävä tavoitetiheys

Harvalla istutustiheydellä

uudistamistulos muodostui

luontaisen uudistamisen tuloksen

kaltaiseksi.

Hyvien siemenvuosien

esiintymistiheys huomioon ottaen

todennäköinen onnistuneiden

taimikoiden osuus on 30-40 %

harvassa istutuksessa.

Luontainen täydennys vastaa

likimain istutustaimien kuolleisuutta

viljavilla kasvupaikoilla.

ISTUTUS 1200

0

10

20

30

40

50

60

-399 400-

799

800-

1199

1200-

1599

1600-

1999

2000-

Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1

Pin

ta-a

lao

su

us,

%

57 %

ISTUTUS 2000

0

10

2030

40

50

60

-399 400-

799

800-

1199

1200-

1599

1600-

1999

2000-

Kasvatettavia havupuiden taimia ha -1

Pin

ta-a

lao

su

us,

%

71 %

(Saksa ja Nerg 2007)

Muokkausjälkien

tiheys määrittää

viljelytiheyden

Muokkaamattomiin

kohtiin istutettujen

taimien määrä

(punainen käyrä) sitä

suurempi mitä

harvemmasta

muokkausjäljestä oli

kysymys !

0

50

100

150

200

250

300

350

400

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

-1000 1000-1399 1400-1799 1800-2199 2200-

Istu

tust

aim

ia h

um

uks

ess

a,

kpl/

ha

Osu

us

taim

iko

ista

, %

Muokkausjäljen tiheys, viljelypisteitä /ha




0

5

10

15

20

25

.0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Os

uu

s t

aim

ista

, %

Istutussyvyys, cm

Laikkumätäs

2008

2009


Istutussyvyys

Keskimääräinen istutussyvyys

4 cm.

Kolmannes taimista istutettu

vähintään 5 cm syvyyteen,

kolmannes alle 3 cm

syvyyteen.

Eroosion vaikutus näkyy

saman kevään ja edellisen

kevään istutusten välillä !

Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa

T.Saksa

Taimikonhoidon laadun avaintekijä: toimenpiteiden oikea ajoitus

Intensiivisesti taimikon varhaiskehityksen seuranta ensimmäisinä vuosina.

Heinäntorjunta tarvittaessa 2-4 ensimmäisenä kasvukautena.

Varhaisperkaus (haittaavan lehtipuuston poisto) niin kuusen kuin männynkin taimikoissa 3-6 vuoden kuluttua viljelystä. Perkaus joudutaan joissakin kohteissa toistamaan.

Laatu ja laadunhallinta taimikonhoidossa

Taimikon harvennus (perkaus/harvennus) lopulliseen kasvatustiheyteen kuusikoissa 3-4 metrin männiköissä 5-7 metrin valtapituusvaiheessa (energiapuukohteet aiemmin).

Kuusikoissa tulisi päästä ilman ennakkoraivausta ensiharvennukseen (tiheys ja tasaisuus);

männiköt vaatinevat ennakkoraivauksen suurelta osalta.

Edellisten työvaiheiden tulos vaikuttaa seuraavan operaation ajoitukseen ja kustannuksiin. T.Saksa

Maanmuokkaus

-muokkausjäljen laatu - ympäristöasiat

Istutus / kylvö

-Viljelytiheys → palaute muokkaajalle

- metsävaratiedon päivitys

Varhaisperkaus

-uudistamistulos - jatkotoimenpiteiden ajoitus

Taimikon harvennus

- uudistamisketjun tulos - metsävaratiedon päivitys

Energiapuuhakkuu Ensiharvennus / Harvennushakkuu

-metsävaratiedon päivitys

-jatkokehityksen ennustaminen

Omavalvonta on laadunhallintaa !

Laatutyön vaikutus metsänhoitoon

Metsänuudistamisen laadunhallinta (2000-2006)

hankkeen vaikutusta:

Kyselytutkimuksen tuloksia vuosilta 2006/2007

Uudistamisen laatu 2011 (Pohjois-Savo ja Etelä-

Pohjanmaa)

Metsänuudistamisen laadun hallinta http://www.metla.fi/metinfo/taimitieto/julkaisut/metsanuudistaminen.htm

(Kankaanhuhta ym. 2009. Silva Fennica 43(1): 51-70)

Metsänuudistamisen laatutyö 2000-2006 mhy:ssä

Palautetilaisuudet (mhy):

Omien tulosten läpikäynti

Tietokantaohjelma tulosten

analysointiin

Laatupäivät (metsäkeskus)

Laatujohtamisen ja laatutyön

perusteet

Syventävät kehittämispäivät

esim. maanmuokkaukseen liittyen.

Esimerkkiyhdistys: uudistamisketjujen osuus ja onnistuminen (yht. 617 ha)

0

50

100

150

200

250

300

Männyn istutus Männyn kylvö Kuusen istutus Männyn

luontainen

uudistaminen

Kuusen

luontainen

uudistaminen

Rauduskoivun

istutus

Pinta-ala, ha

Hyviä taimikoita Harvoja taimikoita

56 % 43 %

60 % 45 % 100 % 53 %


0

50

100

150

200

250

300


luontainen

uudistaminen

Kuusen

luontainen

uudistaminen

Rauduskoivun

istutus

Pinta-ala, ha


56 % 43 %

60 % 45 % 100 % 53 %


0

50

100

150

200

250

300


luontainen

uudistaminen

Kuusen

luontainen

uudistaminen

Rauduskoivun

istutus

Pinta-ala, ha


56 % 43 %

60 % 45 % 100 % 53 %

Männyn kylvön

epäonnistuminen

Väärä maalaji

kylvölle

Liian rehevä

kasvupaikka

Kivisyys

Ylivuotinen muokkaus

Kuiva kevät

Sopimaton

ajoitus

Vähäinen

siemenmäärä

Laitevika

Siemenen säilytys

Menetelmän

markkinointi

metsänomistajalle

Liian myöhään

Kylvötyö

Plan = Suunnittele

määrittele tavoitteesi:

hyvä metsänuudistamistulos

Do = Toteuta

Esittele tavoitteet

sekä miten

tulee toimia

Check = Arvioi/Tarkista

Mikä on uudistamistulos?

(esim. inventoinnit)

Act = Paranna

Mitä on tehtävä toiminnan

parantamiseksi?

Plan = Suunnittele

Määrittele päämääräsi:

(esim. hyvä metsänuu-

distamistulos) sekä

tavoitteesi työlajeittain.

Do = Toteuta/Tee

Esittele tavoitteet sekä

keinot tavoitteiden

saavuttamiseksi.

Toimi suunnitelmasi

mukaan.

Check = Arvioi/Tarkista

Mihin tulokseen päädyitte?

(esim. omavalvonta-

mittaukset ja

inventoinnit)

Act = Paranna

Mitä on tehtävä

toiminnan edelleen

parantamiseksi?

Kehittämistyön (2000–2006) vaikuttavuus

Kehittämiskohteiden tunnistaminen

Laatutyöhön osallistuneet kertoivat kyselyissä,

mitä johtopäätöksiä he olivat tehneet saadun

palautteen perusteella.

Yleisimmät syyt huonoihin uudistamistuloksiin

olivat : väärä muokkausmenetelmä kuusen

viljelyssä, männyn viljely liian reheville

kasvupaikoille, liian alhaiset muokkaus- ja

istutustiheydet ja kooltaan pienien taimien

käyttö kuusen istutuksissa.

Uudistamistoiminnan ja resurssien muutokset – maanmuokkaus

Kaivurimuokkaajien määrä oli lisääntynyt laatutyöhön osallistuneissa yhdistyksissä enemmän verrattuna laatutyöhön osallistumattomiin.

Kaivurimuokkaajat olivat hankkineet enemmän uutta välineistöä, esim. kauhoja.

Laikkumätästyksen käyttö kuusen uudistamisessa oli yleistynyt eniten.

Muokkausmenetelmien osuudet laadun hallin-

nassa mukana olleissa metsäkeskuksissa

0

10

20

30

40

50

60

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009

Vuosi

Osuus, %

Laikutus Äestys Mätästys

(Metinfo, Tilastopalvelu, 16.8.2010)

Kokemuksia laatutyön vaikuttavuudesta kyselytutkimusten perusteella

Omavalvontamittausten

hyödyntäminen korostui etenkin

niissä laatutyöhön osallistuneissa

yhdistyksissä, joiden istuttajat olivat

osallistuneet istutuskoulutukseen.

Laatutyöhön osallistuneet toimijat

olivat vertailuryhmäänsä

kiinnostuneempia saamaan laadun

hallinnan inventoinneista palautetta

toimintansa kehittämiseen myös

jatkossa.

Kehittämistyön vaikuttavuus - muutos vaatii oman aikansa ! Muokkausmenetelmät Etelä-

Pohjanmaalla 2001-2009

0

2000

4000

6000

8000

10000

2001 2003 2005 2007 2009

Laikutus

Äestys

Mätästys

0

2000

4000

6000

8000

10000

2001 2003 2005 2007 2009

Kylvö

Istutus

Metsänviljelymenetelmät Etelä-

Pohjanmaalla 2001-2009

Kehittämistyön vaikuttavuus

Edellä esitellyssä kyselytutkimuksessa voitiin kartoittaa

resurssien muutosta ja jossain määrin käytäntöjen

muutoksia uudistamistoiminnassa.

Vuonna 2011 tehtiin Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla

viiden metsänhoitoyhdistyksen alueella selvitys tämän

päivän uudistamistuloksista.

Seuraavassa vertailu kuusen istutustuloksista Pohjois-

Savossa ja männyn kylvön tuloksista Etelä-Pohjanmaalla

2001-2006 ja 2011.

Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Kuusen istutus (3 v. taimikot / istutus 2008, Pohjois-Savo)

0

10

20

30

40

0-399 400-799 800-1199

1200-1599

1600-1999

2000-

Pin

ta-a

lao

su

us

, %

Kasvatettavien havupuiden keskitiheys kpl/ha

Uudistamistulos 2011 (332 ha) Uudistamistulos 2001-2006 (2951 ha)

Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha

täyttävien taimikoiden osuus 53 %. Keskitiheyden 1600 havupuuta /ha

täyttävien taimikoiden osuus 67 %.

Laatutyön vaikutus uudistamistulokseen Männyn kylvö (4 v. taimikot / kylvö 2007, Etelä-Pohjanmaa)

Uudistamistulos 2011 (172 ha) Uudistamistulos 2001-2006 (2511 ha)

Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha

täyttävien taimikoiden osuus 44 %. Keskitiheyden 3000 mäntyä /ha

täyttävien taimikoiden osuus 77 %.

Kiitos

Documents

Laatutyön menetelmät ja vaikutukset metsänhoidossa · 2011. 12. 8. · Plan = Suunnittele määrittele tavoitteesi: hyvä metsänuudistamistulos Do = Toteuta Esittele tavoitteet