KYMMENEN VIRRAN MAA

Lapin maaseutuohjelma 2020Lapin liitto

Lapin liiton hallitus hyväksyi kokouksessaan 24.6.2013

Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020:n.

Kannen kuvat: Marko Junttila ja Santa Claus Photography

Taitto: Focus Flow Oy

Lapin liitto

ISBN 978-951-9244-73-0

Julkaisusarja A39/2014

Rovaniemi 2014

KYMMENEN VIRRAN MAA

Lapin maaseutuohjelma 2020

Lapin Liitto

Kymmenen virran maa

Maa ponteva Pohjolan äärillä on, se on entistaistojen tanner.

Niin rohkea, reima ja horjumaton, se on muistojen mainio manner.

Tämä maa minun mieltäni innostaa, se on kymmenen, kymmenen virran maa!

Revontulta sen talvinen taivas luo, kun pakkanen parhaana räiskää, ja tunturilaaksojen vuolas vuo,

se kallioseinihin läiskää. Niin mieltäni nostaa ja juhlistaa

tämä kymmenen, kymmenen virran maa!

Kesäaurinkos kanssa ma valvonut oon ja viettänyt yötöntä yötä. Ja vaipuen vienohon

haaveiluun vain katsonut Luojan työtä. En tenhoas tuota voi unhottaa,

oi kymmenen, kymmenen virran maa.

Olet voiman ja vilppauden kotimaa – tätä kannat kaksoisleimaa.

Se mieleni toivoja toinnuttaa, se antavi intoa reimaa.

Oi loistaos loitos aikojen taa, tulevaisten toivojen kallis maa!

Lapin maakuntalaulun on sanoittanut A.V. Koskimies ja säveltänyt Oskar Merikanto.

Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020

Lapin maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo

kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä. Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen.

SisällysluetteloSaatesanat 9

Mieđuštansánit 10

Tiivistelmä 11

Čoahkkáigeassu 12

1. Johdanto 13

2. Lapin maaseutuohjelma 15

3. Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelma 2013:n toteutuminen 16

4. Kymmenen virran maa – Lapin maaseutuohjelma 2020 :n laatimisen toimintamalli 17

5. Lapin maaseutu vuonna 2012 185.1. Väestö 185.2. Koulutus 185.3. Elinkeinot 195.4. Elinkeinojen paikalliset kehittäjät 215.5. Työllisyys 215.6. Lapin maaseudun vahvuudet ja heikkoudet sekä

toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat 22

6. Lapin maaseutu vuonna 2020 24 6.1. Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020 246.2. Lapin maaseutu vuonna 2020 24

7. Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet 267.1. Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen 267.2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen 30

8. Lapin maaseutuohjelman toteutus ja seuranta 36

9. Lapin maaseutuohjelman vaikutukset 37

8

9

SAAtESANAtLapin maakuntalaulun henki ja sanoma on vahva – se maalaa kuvan kotiseudusta, josta sukupolvi toisensa jälkeen ammentaa voimaa ja tulevaisuudenuskoa. Järjestyksessään toinen Lapin maaseutuohjelma ”Kymmenen virran maa” onkin aiheesta nimetty laulun mukaan. Ohjelman sisältö viitoittaa tietä tulevaan sillä samalla hengellä, juurevuudella ja kotiseuturakkaudella, jota laulun sanat kuvastavat.

Muutokset globaalitalouden voimasuhteissa ovat nostaneet arktiset ja pohjoiset alueet uudella tavalla esille. Energiasta, logistiikasta ja laajoista luonnonvaroista kumpuavat mah-dollisuudet odottavat hyödyntämistään. Lappi Suomen arktisimpana alueena on tämän kehityksen keskiössä, tulevaisuudennäkymämme ovat erittäin myönteiset.

Lapin tulevaisuuden menestymisen avaintekijöitä on elävä ja hyvinvoiva maaseutu. Lappi on Suomen laajin, harvaanasutuin ja samalla luonnonvaroiltaan potentiaalisin maakunta. Jotta tuo potentiaali voidaan hyödyntää mahdollisimman monipuolisella ja kestävällä tavalla, on pidettävä huolta maakuntamme aluerakenteen eheydestä ja kattavasta asutuksesta.

Vallitseva poliittinen keskustelu korostaa kaupunkiseutujen ja kasvukeskusten merkitystä. Alue- tai maaseutupolitiikka halutaan monesti kuvata vain menneisyyden toimintamalleina. Kuitenkin menestyvät kasvukeskukset tarvitsevat elinvoimaista maaseutua ja päinvastoin. Tarvitsemme selkeän ja vahvan näkökulman muutoksen, jossa maaseudun rooli ja merkitys osana kansantalouden kasvua ja menestymistä nostetaan oikeaan arvoonsa.

”Kymmenen virran maa” nostaa maaseudun merkityksen ja mahdollisuudet oikealla tavalla esiin. Ohjelmassa korostetaan kahta pääteemaa; hyvän maaseutuasumisen mah-dollistamista ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämistä. Näiden teemojen mah-dollistamiseksi ohjelmassa esitetään 21 konkreettista toimenpide-ehdotusta. Ohjelma on selkeä, tiivis ja jämäkkä ohjenuora tuleville kehittämistoimenpiteille.

Ohjelma on lappilaisten maaseudun asukkaiden ja toimijoiden yhdessä laatima. Ha-luankin erikseen kiittää kaikkia ohjelman tekemiseen osallistuneita tahoja erinomaisen sitoutuneesta ja tulevaisuuteen katsovasta työstä. Lapin maaseudulta nousee sitä voimaa ja tahtoa, jolla maakuntamme pysyy edelleen kaiken tavanomaisuuden yläpuolella!

Rovaniemellä 13.6.2013

Mika RiipiMaakuntajohtaja

Lapin liitto

10

MieđušTanSániTLappi eanagottelávlaga vuoigŋa ja sátta lea gievrras – dat mále gova ruovttuguovllus, mas sohkabuolva sohkabuolvva maŋŋá čohkke fámu ja jáhku boahtteáigái. Dál nuppi Lappi dálonguovloprográmma “logi rávnnji eana” lea ožžon nama lávlaga mielde. Prográmma sisdoallu dihkkáda luotta boahttevuhtii dainna seamma vuoiŋŋain, ruohttasiid deattuhemiin ja ráhkesvuođain ruovttuguvlui, maid lávlaga sánitge govvejit.

Nuppástusat globálaekonomiija fápmogaskavuođain leat lokten árktalaš ja davvi guovllut ovdan ođđa vugiin. Energiijas, logistihkas ja viiddis luondduresurssain boahtán vejolašvuođat vurdet ávkkástallama. Lappi Suoma eanemus árktalaš guovlun lea dán ovdáneami váibmosis, boahtteáiggi oidnosat leat oalle miehtemielalaččat.

Lappi boahtteáiggi menestumi čoavddadahkkit leat ealli ja buresbirgejeaddji eanagoddi. Lappi lea Suoma viidáseamos, hárvvimusat ássojuvvon ja seammás luondduresurssaid dáfus buot potensiálalaččamus eanagoddi. Vai duon potentiála sáhtašii ávkkástallat nu máŋggabealagiid ja gierdavaččat go vejolaš, de ferte atnit ávvira eanagoddámet guovlluráhkadusa čavddisvuođas ja gokčevaš ássamis.

Dálá politihkalaš ságastallan deattuha gávpotguovlluid ja šaddanbáikkiid mearkkašumi. Guovllu- ja eananguovlopolitihka háliidit máŋgii govvet dušše vássán áiggi doaibmamállen. Goittotge menestuvvi šaddanguovddážat dárbbašit eallinfámolaš dálonguovllu ja nuppe gežiid. Dárbbašit čielga ja nana geahččančiega nuppástussii, mas dálonguovllu rolla ja mearkkašupmi oassin álbmotekonomiija šaddamis ja menestumis bajiduvvo rivttes árvui.

“Logi rávnnji eana” bajida dálonguovllu mearkkašumi ja vejolašvuođaid rivttes vugiin ovdan. Prográmmas deattuhit guovtti váldotemá; buori dálonguovloássama vejolažžan dahkama ja máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideami. Dáid temáid vejolažžan dahkamii prográmmas leat ovdanbukton 21 konkrehtalaš doaibmabidjoevttohusa. Prográmma lea čielggas, divttis ja starga rávabáddi boahttevaš ovddidandoaibmabijuide.

Lappilaš dálonguovllu ássit ja doaibmit leat gárvvistan prográmma ovttas. Háliidange sierra giitit buohkaid prográmma dahkamii oassálastán beliid barggus, mii lei earenoamážit čatnašuvvan ja siktii boahtteáigái. Lappi dálonguovllus badjána dat fápmu ja dáhttu, main eanagoddámet bissu ain ovddasguvlui buot dábálašvuođa bajábealde!

Roavvenjárggas 13.6.2013

Mika RiipiEanagottehoavda

Lappi Lihttu

11

tIIVIStELMäLapin maaseudun kehittämisen tavoitteena Euroopan unionin ohjelmakaudella 2014–2020 on, että Lapin maaseutu on vuonna 2020 paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä.

Tavoitetilasta johdetut Lapin maaseudun kehittämisen painopisteet tulevalla ohjelmakau-della ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrit-täjyyden edistäminen.

Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset hyvän maaseutuasumisen mahdollista-miseksi ovat:

1. Lisätään rakennuspaikkojen ja tonttien tarjontaa2. Markkinoidaan rakennuspaikkoja, tontteja ja kiinteistöjä3. Rakennetaan vesihuoltojärjestelmiä4. edistetään saavutettavuutta5. Parannetaan puhelimien kuuluvuutta6. Rakennetaan kattava valokuituverkko7. Parannetaan arjen turvallisuutta ja hyvinvointia8. Kehitetään maaseudun uusia palvelumalleja9. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kotiseutuidentiteettiä10. ehkäistään syrjäytymistä11. Hoidetaan kulttuuriympäristöä, kylämaisemaa ja vesistöjä12. Lisätään kylien ja kuntien yhteistyötä

Toimenpide-esitykset monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi ovat:13. Hyödynnetään Lapin sijainti14. Lisätään koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä15. Turvataan maatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan toimintaedellytykset16. Turvataan porotalouden toimintaedellytykset17. edistetään yrittäjyyttä ja yritysten välistä yhteistyötä18. Kehitetään maaseutumatkailua19. Vahvistetaan luonnontuotealan pohjoista osaamista ja luodaan uusia elinkeino-

mahdollisuuksia20. Kehitetään elintarvikealan arvoketjua21. Lisätään hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa

Lapin maaseutuohjelman toimenpide-esitykset luovat toteutuessaan palveluja ja työpaikkoja parantaen maaseudun asukkaiden elämänlaatua. Lapin maaseutu on silloin myönteisesti erilainen, Lapin maaseutu on silloin kymmenen, kymmenen virran maa!

12

ČoaHKKáigeaSSu Lappi eanagotti ovddideami mihttomearrin Eurohpá uniovnna prográmmabajis 2014–2020 lea, ahte Lappi dálonguovlu lea jagi 2020 buoremus báiki ássát, eallit ja oažžut áigáiboađu logi gáldus, mat addet eallinfámu ja sisaboahtorávnnji.

Ulbmildilis sirdojuvvon Lappi dálonguovllu ovddideami deaddočuoggát boahttevaš prográmmabajis leat buori dálonguovloássanvejolažžan dahkan ja máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideapmi.

Lappi dálonguovloprográmma doaibmabidjoevttohusat buori dálonguovloássama vejolažžan dahkamii leat:

1. Lasihit huksenbáikkiid ja duktásajiid fállama2. Márkanastit huksenbáikkiid, duktásajiid ja giddodagaid3. Hukset čáhcefuolahanvuogádagaid4. ovddidit juvssahahttivuođa5. Buoridit telefovnnaid gulloma6. Hukset gokčevaš čuovgakábelfierpmádaga7. Buoridit árgabeaivvi dorvvolašvuođa ja buresbirgejumi8. ovddidit dálonguovllu ođđa bálvalanmálliid9. nannet searvvušvuođa ja ruovttuguovlluidentitehta10. eastit servodaga olggobeallái báhcima11. Dikšut kulturbirrasa, giliduovdaga ja čázádagaid12. Lasihit giliid ja gielddaid ovttasbarggu

Doaibmabidjoevttohusat máŋggabealat dálonguovllu fitnodatbarggolašvuođa ovddideapmin leat:

13. ávkkástallat Lappi sajádaga14. Lasihit skuvlejumi, rávvema ja ealáhateallima ovttasbarggu15. Dorvvastit eanadoalu ja dálonguovllu smávvafitnodatdoaimma doaibmaeavttuid16. Dorvvastit boazodoalu doaibmaeavttuid17. ovddidit fitnodatbarggolašvuođa ja fitnodagaid gaskasaš ovttasbarggu18. ovddidit dálonguovloturismma19. nannet luonddubuvttasuorggi davvi máhtolašvuođa ja dahkat ođđa

ealáhusvejolašvuođaid20. ovddidit borramušgálvosuorggi árvogehtega21. Lasihit bieđggusin sajustuvvon, ođasmuvvi energiijagálduid ávkkástalli buvttadeami

Lappi dálonguovloprográmma doaibmabidjoevttohusat dahket ollašuvadettiin bálvalusaid ja bargosajiid ja ná buoridit dálonguovllu ássiid eallinkvalitehta. Lappi dálonguovlu lea dalle miehtemielalaččat earálágan, Lappi dálonguovlu lea dalle logi, logi rávnnji eana!

13

1. JoHDanTo ”Maa Ponteva” oli Lapin ensimmäinen maa-seutuohjelma. Euroopan unionin uuden ohjelmakauden kynnyksellä tarvitaan uusi maaseutuohjelma linjaamaan Lapin maaseu-dun kehittämistä vuoteen 2020 asti. Syntyi ”Kymmenen virran maa”.

Kymmenen virran maa – Lapin maaseu-tuohjelmaa laadittiin eri puolilla maakuntaa laajalla, osallistavalla valmistelulla ja alhaalta ylöspäin -periaatteella tiiviissä yhteistyössä Lapin liiton, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskuksen, Lapin Leader-toimintaryh-mien sekä muiden lappilaista maaseutua ke-hittävien tahojen ja maaseudun asukkaiden kanssa. Maaseutuohjelma esittää Lapin maa-seudun toimijoiden yhteisen tahtotilan siitä, millainen lappilainen maaseutu on vuonna 2020 ja millä toimenpiteillä tavoitteeseen päästään.

Lapin maaseutuohjelma on laadittu kaikkien lappilaisten maaseudun kehittä-jien työvälineeksi ja sisältää esityksiä niin

Maaseuturahaston ja rakennerahastojen varoilla kuin edunvalvonnalla ja talkootyöllä toteutettavista toimenpiteistä. Ohjelmas-sa esitetyt 21 toimenpidettä jakaantuvat kahden Lapin maaseudun kehittämisen painopisteen alle. Painopisteet ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistä-minen. Jokaisen toimenpide-esityksen alla on myös esitykset toimenpiteen toteutta-jista ja rahoittajista.

Maaseutuohjelman laatimisesta vastasi Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, joka toteutettiin Maaseuturahaston tuella. Hankkeen vastuullinen johtaja oli yhteysjoh-taja Maiju Hyry. Ohjelman kirjoittamisesta vastasi hankkeen vetäjä, kyläkoordinaattori Juha Kutuniva. Lapin maaseutuohjelman laa-timista avusti ajanjaksolla 10.9.–19.10.2012 Lapin liitossa harjoittelijana ollut fil.yo. Terhi Pätsi. Työtä ohjasi ohjausryhmä, jonka muo-dostivat seuraavat henkilöt:

JÄSEN VARAJÄSEN ORGANISAATIOMaiju Hyry (pj.) Marjo Säärelä Lapin liittoSimo Alaruikka (varapj.) Ari Saarela ProAgria Lappi ryMervi Nikander Lapin liittoAnne Ristioja Eija Harju Lapin ELY-keskusHanna-Leena Talvensaari Anne Anttila Lapin Leader-toimintaryhmätRauno Kuha Marja Uusitalo MTTJuha-Pekka Lumpus Lappilaiset Kylät ryAnna-Kaisa Wuotila Jorma Vaara Lapin 4H-piiri

KUTSUTUT ASIANTUNTIJATValtteri Huhtamella Jaakko Huttunen

14

Kiitämme lämpimästi jokaista 500 ohjel-man tekemiseen osallistunutta lappilaista, hankkeen ohjausryhmän jäseniä, harjoitte-lija Terhi Pätsiä sekä eri puolilla maakuntaa pidettyjen työpajojen vetäjiä

• ryhmäpäällikkö Anne Ristiojaa Lapin ELY-keskuksesta

• toiminnanjohtaja Anne Anttilaa Outokaira tuottamhan ry:stä

• toiminnanjohtaja Reija Viinasta ja Laura Vi-landeria Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:stä

• toiminnanjohtaja Hanna-Leena Talvensaarta Pohjoisimman Lapin Leader ry:stä

• toiminnanjohtaja Seija Argillanderia ja Päivi Saarijärveä Peräpohjolan kehitys ry:stä

• toiminnanjohtaja Pirjo Jaakkosta Myötäle ry:stä sekä

• Lapin toimintaryhmien yhteisen Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hankkeen pro-jektipäällikkö Hilma Heikkistä.

Maiju HyryYhteysjohtaja

Lapin liitto

Juha KutunivaKyläkoordinaattori

Lapin liitto

15

2. LaPin MaaSeuTuoHJeLMaLapin liitto on Lapin kuntien yhteinen ke-hittäjä ja edunvalvoja, joka johtaa maakun-nallista aluekehitystyötä Lapissa. Lapin liitto laatii maakunnan pitkän aikavälin kehitysoh-jelmat sekä niitä täydentävät alakohtaiset ohjelmat, joita maakunnan toimijat toteut-tavat. Lapin maaseutuohjelma on yksi näistä ohjelmista.

Lapin maaseudun tavoitteelliseksi kehit-tämiseksi Euroopan unionin ohjelmakau-della 2007–2013 Lapin liitto käynnisti Lapin ensimmäisen maaseutuohjelman laatimi-sen keväällä 2004. Maa Ponteva – Lapin maaseutuohjelma 2013 valmistui syksyllä 2005. Suomalaisen maaseutupolitiikan ja maaseudun elinkeinojen kehittämisen kes-keisen rahoitusvälineen, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman, alueellista toteutusta varten Lapin työvoima- ja elin-keinokeskuksen laatima Lapin alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2007– 2013 otti lainsäädännön ja ylemmän oh-jauksen antaman viitekehyksen puitteissa keskeisesti ohjelmatyön lähtökohdaksi Lapin maaseutuohjelmassa esiin nostettujen pai-nopistealojen kehittämisen sekä keskeisiä toimenpiteitä. Kehittämissuunnitelmasta on kuluvalla ohjelmakaudella 2007–2013 rahoi-tettu suunnitelmaa toteuttavia maaseudun kehittämis- ja yrityshankkeita.

Lapin maaseudun tavoitteellisen kehit-tämistoiminnan jatkuvuuden pohjatyöksi tarvitaan uusi Lapin maaseutuohjelma lin-jaamaan maaseudun kehittämistä ohjelma-kaudella 2014–2020. Kymmenen virran maa

– Lapin maaseutuohjelma 2020 toteuttaa Lapin maakuntasuunnitelma 2030:n, La-pin maakuntaohjelma 2011–2014 ja valta-kunnallisia alueiden kehittämistavoitteita tarkentavan maaseutupoliittisen toimen-pideohjelma 2012–2015:n puitteissa Lapin maaseudun toimijoiden yhteistä tahtoa siitä, millainen lappilainen maaseutu on vuonna 2020 ja miten tavoitetilaan päästään. Lapin maaseutuohjelma 2020:n laatiminen on yksi Lapin maakuntaohjelman toteuttamissuun-nitelma 2012–2013:n toimenpide.

Kymmenen virran maa – Lapin maa-seutuohjelma 2020:n laatiminen laajassa ja tiiviissä yhteistyössä tuotti myös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu- ja energiayksikön laatimaan Lapin alueelliseen maaseudun kehittämisstrategi-aan Lapin maaseudun kehittämisen paino-pisteitä ja toimenpide-esityksiä sekä Lapin Leader-toimintaryhmien laatimiin paikallisiin maaseudun kehittämisstrategioihin niiden toimialueiden kehittämisen painopisteitä ja toimenpide-esityksiä.

Lapin maaseutuohjelma 2020 on laa-dittu kaikkien lappilaisten maaseudun ke-hittäjien työvälineeksi ja sisältää esityksiä niin Maaseuturahaston ja rakennerahas-tojen varoilla kuin edunvalvonnalla ja tal-kootyöllä toteutettavista toimenpiteistä. Kymmenen virran maa – Lapin maaseu-tuohjelma 2020:n laatimisesta vastasi Lapin liiton Kymmenen virran maa -hanke, joka toteutettiin Maaseuturahaston tuella vuo-sina 2012–2014.

16

Kuva: Marko Juntti la

3. Maa PonTeVa – LaPin MaaSeuTuoHJeLMa 2013:n ToTeuTuMinenMaa Ponteva – Lapin maaseutuohjelman kehit-tämisesityksiä on toteutettu kuluvan ohjelma-kauden kehittämisvaroin eri kehittäjätahojen

toimesta. Osa kehittämisesityksistä on edel-leen ajankohtaisia ja ne on kirjattu toimenpide- esityksiksi uuteen maaseutuohjelmaan.

17

4. KyMMenen ViRRan Maa – LaPin MaaSeuTuoHJeLMa 2020:n LaaTiMiSen ToiMinTaMaLLiKymmenen virran maa – Lapin maaseutuoh-jelma 2020 laadittiin laajalla, osallistavalla valmistelulla ja alhaalta ylöspäin -periaat-teella tiiviissä yhteistyössä Lapin liiton, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Lapin Leader-toimintaryhmien sekä muiden lappilaista maaseutua kehittävien tahojen ja maaseudun asukkaiden kanssa.

Kymmenen virran maa -hanke ja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jär-jestivät vuonna 2012 yhteistyössä Lapin Lea-der-toimintaryhmien kanssa 12 keskenään samansisältöistä, kaikille avointa maaseudun alueellista tulevaisuustyöpajaa. Työpajat oli-vat jatkoa Lapin ELY-keskuksen ja Kymmenen virran maa -hankkeen keväällä 2012 yhdessä järjestämälle maakunnalliselle Tulevaisuus-työpajalle. Työpajoissa määriteltiin tulevalle ohjelmakaudelle seutukuntien ja koko Lapin tärkeimmät maaseudun kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet. Työpajat järjestettiin kah-dessa erässä seutukuntien eri paikkakunnilla

ja eri ajankohtina. Näin kehittämisohjelmiin haravoitiin koko maakunnan tarpeet ja ideat. Työpajojen jälkeen Lapin maaseudun tulevai-suutta käsiteltiin bioenergia-alan, metsätalou-den, perusmaatalouden ja maaseutumatkai-lun asiantuntijaryhmissä sekä Saamelainen paikallinen kehittäminen – ja Tunturi-Lapin paikalliset elinkeinot -tilaisuuksissa.

Kymmenen virran maa -hankkeen oh-jausryhmän ja teemakohtaisten työryhmien lisäksi maaseutuohjelman laatimisen asian-tuntijaryhmänä toimi Lapin maaseututyö-ryhmä. Työpaja- ja työryhmätyöskentelyn jälkeen luonnos Lapin maaseutuohjelmak-si lähetettiin kommenttikierrokselle. Lapin maaseutuohjelman laatimiseen osallistui eri puolilla maakuntaa 500 lappilaista, jotka määrittelivät Lapin maaseudun kehittämisen tavoitetilan; painopistealueet ja kymmenet elämänvoimaa sekä tulovirtaa antavat läh-teet. Lapin liiton hallitus hyväksyi ohjelman 24.6.2013.

18

5. LaPin MaaSeuTu Vuonna 2012 Lapin maaseutu on kokenut isoja muutoksia viime vuosikymmenten aikana; väestö on vähentynyt ja sen seurauksena myös pal-velut ovat vähentyneet. Lapin maaseudun kehityksen vaarana on huonon kehityksen kierre: Väestön ikääntyessä ja työikäisen väestön muuttaessa työn perässä muualle, asukkaiden väheneminen kyliltä vaikeuttaa palvelujen järjestämistä. Lapin maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi ja palvelu-jen turvaamiseksi tarvitaan nyt uutta maaseu-tuajattelua, yhteistä tahtoa ja konkreettisia toimenpiteitä, jotta lappilainen maaseutu olisi paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo.

5.1. Väestö

Joulukuussa 2012 lappilaisia oli yhteensä 182 844 henkilöä. Vuosien 1994–2012 vä-lillä Lapin väestö on vähentynyt noin 19 000 asukkaalla. Lapin pinta-ala on neljännes koko maan pinta-alasta mutta Lapin asukastihe-ys on vähemmän kuin 2,0 as/km² kun koko maan keskiarvo on 17,4 as/km². Lapin maa-kunta koostuu kuudesta seutukunnasta, jot-ka ovat Kemi-Tornio, Tornionlaakso, Tunturi-Lappi, Pohjois-Lappi, Itä-Lappi ja Rovaniemi. Maakunnan väestö sijoittuu maakuntakeskuk-siin Rovaniemelle ja Kemi-Tornioon sekä alue-keskuksiin Kemijärvelle, Sodankylään, Ivaloon ja Kittilään sekä taajamiin ja kyliin maakunnan valtateiden ja jokien varsille. Etäisyydet taa-jamien välillä ovat pitkiä. Lapin maakunta on maaseutuvaltaisempi kuin muu Suomi. Suo-men ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston kehittämän uuden kaupunki-maaseutu -luo-kituksen mukaan vuonna 2012 lappilaisista 56 % asui maaseudulla, kaikista suomalaisista noin 30 %. Lapissa on noin 300 kylää, joista 222:ssa on rekisteröity kyläyhdistys. Euroo-pan ainoaa alkuperäiskansaa, saamelaisia,

Lapissa asuu noin 3 600. Saamelaisten koti-seutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitseva Lapin paliskunnan alue.

Lapin väestö on ikääntyneempää kuin muu-alla maassa. Väestön keski-ikä Lapissa vuonna 2011 oli 42,7 vuotta kun se koko maassa oli 41,1 vuotta. Yli 65-vuotiaita lappilaisista oli 20,1 % kun koko maassa heitä oli 18,5 %.

5.2. Koulutus

Lappilaisten koulutustaso on 2000-luvulla noussut koko ajan ja vuonna 2011 tutkinnon suorittaneita oli 67,1 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Määrä on enää puoli prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maas-sa. Ikäluokkien alueellisesti epätasaisesta suuruudesta johtuen haasteena on perus-opetuksen saatavuuden ja laadun säilyttämi-nen maakunnan kaikissa osissa. Kouluverkon harveneminen, koulumatkojen pidentyminen, koulurakennusten heikkenevä kunto ja op-pilashuoltopalvelujen riittämättömyys ovat lasten ja nuoren hyvinvoinnin riskitekijöitä. Myös koulukavereiden ja harrastusten vä-häisyys vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin.

Ennusteiden mukaan peruskoulun päättä-vän ikäluokan koko kääntyy kasvuun jo vuon-na 2016. Ikäluokan tällä hetkellä supistuessa on vaarana, että lukio- ja ammatillisen kou-lutuksen tarjontaa leikataan liikaa ja koulu-tusaloja lakkaa. Toisen asteen koulutuksen verkoston ja oppilaspaikkojen säilyttäminen on tärkeää Lapille niin koulutetun työvoiman riittävyyden varmistamiseksi kuin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Leikkaukset johtaisivat kuntien osalta myös ongelmiin nuorten perheiden houkuttelussa. Hyvä pe-ruskoulu- ja päivähoitopalvelujen saatavuus ja laatu luovat edellytyksiä ammattitaitoisen

19

henkilöstön hakeutumiseen töihin ja asettu-miseen asumaan Lappiin perheineen.

5.3. elinkeinot

Lapin elinkeinorakenne on vahvasti palve-lupainotteinen. Työpaikoista lähes kolme neljäsosaa on palveluissa, joka viides jalos-tuksessa ja 5 % alkutuotannossa. Lapin elin-keinorakenteessa on tapahtunut 2000-luvun puolivälistä lähtien isoja muutoksia. Työpaikat ovat vähentyneet muun muassa julkisella sek-torilla. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä ja osuus työpaikoista on kasvanut. Keskeiset toimialat Lapissa ovat matkailu ja kauppa, metsä- ja metalliteollisuus sekä vahvistuva kaivannaisteollisuus. Kaivannaisteollisuuden lisäksi energia-ala on merkittävä kehittyvä ala.

Lapin talouskehitys on 2000-luvulla ollut pääosin kasvusuuntaista, mutta kehitys on eriytynyt maakunnan sisällä. Seutukunnat eroavat toisistaan sekä väestömäärältään että elinkeinorakenteeltaan (kuvio 1.) Itä-Lappi on ollut rakennemuutoksessa työ-paikkojen menettäjä, kun muut alueet ovat pysyneet kehityksessä paremmin mukana. Kemi-Tornio on vahva teollisuudessa, kun taas Rovaniemeä luonnehtii palveluvaltai-suus. Tunturi-Lappi ja Pohjois-Lappi ovat vahvassa nousussa matkailu- ja kaivosinves-tointien johdosta. Maatalous tulee entistä vahvemmin painottumaan Lounais-Lappiin.

Matkailu on jo pitkään ollut yksi Lapin kärkitoimialoista. Matkailun aluetaloudelli-nen merkitys maakunnassa on huomattava. Vetovoimaisimmat matkailukohteet ovat si-joittuneet maakuntakeskuksiin tai tuntureil-le, keskelle maaseutua. Matkailun kehitys on auttanut kuntia ja kyliä säilyttämään ja jopa lisäämään palvelujen tarjontaa, mikä on hyödyttänyt myös paikallisväestöä. Matkailu liitännäiselinkeinoineen on tärkeä toimeen-tulon lähde ja työllistäjä Lapissa. Matkailun työllistävä vaikutus on noin 5 000 henkilötyö-vuotta. Matkailun kehitys heijastuu myöntei-sesti myös kauppaan ja liikenteeseen. Venä-läisten lisääntynyt ostosmatkailu on näkynyt myönteisesti kaupan kehityksessä.

Kaivostoiminnan ja malminetsinnän mer-kitys työllistäjänä on kasvussa. Jo toiminnassa olevien kaivosten lisäksi Lapissa on rakenteil-la ja suunnitteilla useita kaivoksia. Voimak-kaasti kehittyvä kaivostoiminta tukee muiden toimialojen kehittymistä ja lisää työvoiman kysyntää alihankinta- ja palveluyrityksissä kai-vospaikkakunnilla ja laajemminkin Lapissa. Toiminnassa olevista neljästä kaivoksesta kaksi sijaitsee Sodankylässä, yksi Kittilässä ja yksi Keminmaalla. Lapissa toimivat kaivokset työl-listävät yhteensä noin 1 500 henkilöä. Näistä kaivosyhtiöiden omaa henkilöstöä on 1 200 ja kaivosten alihankkijoiden henkilöstöä 300. Eri selvitysten mukaan yksi kaivokselle syntyvä työpaikka luo 2,5–3,5 muuta työpaikkaa. Näin arvioiden kaivostoiminnan kerrannaisvaiku-tukset Lapissa ovat 3 750–5 250 työpaikkaa.

Vuonna 2011 tilaston mukaan Lapin maa-seudulla toimi 5 423 yritystä, joissa työskente-li 16 357 henkilöä. Yli puolet Lapin kaikista yri-tyksistä on yhden henkilön yrityksiä. Keskeisiä maaseutuyritysten toimialoja ovat maatalous, matkailu, porotalous sekä metsä- ja maansiir-tokoneurakointi. Yritykset tavoittavat omin voimin yleensä vain lähi- ja paikallismarkkinat. Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan merkittävä väheneminen on yksi Lapin maa-seudun uhkatekijöistä. Merkittävin tekijä La-pin maatalouden kehityksessä on viljelijöiden ikärakenteessa. Lappilaisten maanviljelijöiden keski-ikä on 50,8 vuotta. Viljelijät ovat ikään-tymässä eikä nuoria jatkajia tule samaa tahtia kuin vanhempia poistuu.

Maatilojen lukumäärä Lapissa on laske-nut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Pelto-tukea saavia maatiloja Lapissa oli vuoden 2012 rekisterin mukaan 1 669. Näistä lyp-sykarjatiloja oli 428. Maatalouden myyntitu-loista edelleen 80 prosenttia tulee maidosta. Maidonlähettäjätilojen määrä on vähentynyt mutta tilakohtainen tuotanto kasvanut. Tila-koon kasvu ei kuitenkaan ole kompensoinut maidontuotannon pudotusta. Vuonna 2012 tuotettu maitomäärä oli noin 88 miljoonaa litraa, joka on noin 15 miljoonaa litraa vä-hemmän kuin vuonna 2003. Joidenkin tila-kohtaisten pienjuustoloiden lisäksi Lapissa ei ole maidonjalostusta. Maatalouden ulko-

20

Lappiväestö 182 844 (2012)väestönmuutos -0,3 % (2012)työttömyysaste 13,3 % (2012)työllisyysaste 62,1 % (2012)

Tunturi-Lappiväestö 14 515 (2012)väestönmuutos -1,0 % (2012)työttömyysaste 13,8 % (2012)työllisyysaste 67,4 % (2010)

Pohjois-Lappiväestö 16 851 (2012)väestönmuutos 0 % (2012)työttömyysaste 12,2 % (2012)työllisyysaste 63,8 % (2010)

Torniolaaksoväestö 8 375 (2012)väestönmuutos -2,2 % (2012)työttömyysaste 13,4 % (2012)työllisyysaste 57,4 % (2010)

Kemi-Tornion seutuväestö 60 099 (2012)väestönmuutos -0,4 % (2012)työttömyysaste 12,7 % (2012)työllisyysaste 61,4 % (2010)

Itä-Lappiväestö 17 900 (2012)väestönmuutos -2,2 % (2012)työttömyysaste 18,4 % (2012)työllisyysaste 56,4 % (2010)

Lähde: Tilastokeskus; TEM; Lapin liitto / J. Matinlompolo ja T. Pätsi 2013

Rovaniemen seutuväestö 65 104 (2012)väestönmuutos 0,3 % (2012)työttömyysaste 13,1 % (2012)työllisyysaste 64,2 % (2010)

Alkutuotanto

Kaivostoiminta

Teollisuus

Rakentaminen

Yksityiset palvelut

Julkiset palvelut

Muut palvelut

Työpaikat toimialoittain (2010)

33 %

5 %5 %

3 %11 %7%

36 %

45 %22 %

7 %

7 %7 %

2 %7 %

32 % 30 %

3 %

13 %1 %7 %

9 %

30 % 29 %

4 %3 %

2 %24 %

7 %

38 % 39 %

4 %3 %2 %5 %7 %

30 % 35 %

5 %14 %2 %

7 %5 %

37 % 33 %

7 %10 %3 %3 %

5 %

Kuvio 1: Lapin indikaattorit

21

puolisen yritystoiminnan merkitys on Lapissa hieman suurempi kuin maassa keskimäärin.

elintarvikeyritysten määrä Lapissa on tällä hetkellä noin 145 kpl. Se on hieman lisääntynyt edellisvuodesta, mutta suurimmillaan yritysten määrä on yli 160 kpl vuonna 2009. Monien alalla toimivien pienyritysten kannattavuus on heikko, mikä vähentää alan houkuttelevuutta.

Metsätalousmaata Lapissa on 9,1 miljoo-naa hehtaaria, josta puuntuotantoon käytet-tävää metsämaata on 5 miljoonaa hehtaa-ria. Valtio omistaa metsämaasta Lapissa 62 prosenttia. Markkinahakkuut ovat kattaneet noin 80 % hakkuukertymästä. Metsätalous ja metsä- ja puuteollisuus työllistävät edelleen suoraan noin 3200 lappilaista, joista 2500 Kemi-Tornio -alueen metsäteollisuudessa. Lapin aluetaloudessa metsäsektorin osuus on ollut muuta maata huomattavasti suurempi vaihdellen viime vuosina 10 ja 17 %:n välillä.

Luonnontuoteala omaa monipuolisen raaka-aine- ja tuotepotentiaalin. Lapin maa-pinta-alasta jopa 78 % on luomukeruualuetta. Tällä hetkellä Lapin luonnontuotealalla toimii 60 yritystä ja osuuskuntaa ja ala työllistää noin 600 henkilötyövuotta. Luonnontuotealalle on viime vuosina syntynyt yrityksiä enenevässä määrin palveluihin, joissa luonnontuotteita hyödynnetään joko jatkojalosteina hyvinvoin-tipalveluissa tai alihankintana matkailussa. Merkittävin muutos luonnontuotealalla on viime vuosina ollut ulkomaisen poimijoiden osallistuminen marjanpoimintaan. Muutos on taannut marjanvälittäjille raaka-ainetta, mutta aiheuttanut paikallisesti asukkaiden ja poimijoiden välillä jonkin verran ristiriitoja, joita on pyritty ehkäisemään marjanpoimin-nan toimintaperiaatteiden sopimisella.

Porotalouden tuotto perustuu alkutuotan-non osalta pääosin poronlihan myyntituloihin, mutta liitännäiselinkeinojen kuten porotilamat-kailun, poronlihan pienjalostuksen ja käsitöi-den tuotto on merkittävä. Porotalous työllis-tää alkutuotannossa Lapin alueella noin 1 500 henkilötyövuotta. Lisäksi liitännäiselinkeinojen välillisten vaikutusten työllistävyys on huomat-tava. Edellisillä ohjelmakausilla hankevaroin aloitetut toiminnot kuten poronlihan pienjalos-taminen ja porotilamatkailu ovat vakauttaneet

porotalousyrittäjien toimeentuloa ja tarjon-neet kyliin ympärivuotisia työpaikkoja. Poron ja porokulttuurin merkitys Lapin imagolle ja maakunnan syrjäisempien alueiden asuttuna pitämiseksi on tärkeä. Maasuurpetokantojen vahvistuminen on vakavasti heikentänyt elin-keinon toimintaedellytyksiä.

elinkeinokalatalouden ala muodostuu si-sävesikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan sektoreista. Lapin sisävesillä toi-mii noin 70 ammattikalastajarekisterissä olevaa kalastajaa. Alan työllistävyys on laskenut alhai-sen kannattavuuden ja yrittäjien ikääntymisen takia. Pohjoinen ilmasto, pitkine ja kylmine jäätalvineen, merkitsee kalastuksessa suuria saalisvaihteluita. Kalankasvatuksessa kasvu-kausi on lyhyt. Nämä tekijät tekevät markkina-lähtöisen alkutuotannon haasteelliseksi. Lapin järvien ja jokien kalakantoja ei kuitenkaan ole tarpeeksi hyödynnetty kotitarvekalastukseen, kalastusmatkailuun eikä ammattikalastukseen.

5.4. elinkeinojen paikalliset kehittäjät

Paikallisesti kylissä maaseudun elinkeinoja ja maaseudun asukkaiden elinoloja kehittävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kunnat, elin-keinoyhtiöt ja lappilaiset Leader-toimintaryh-mät; Outokaira tuottamhan ry, Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry, Pohjoisimman Lapin Leader ry, Peräpohjolan kehitys ry ja Posion osalta Myötäle ry sekä ProAgria Lappi ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Monet muutkin organisaatiot osallistuvat omilla sek-toreillaan elinkeinojen kehittämiseen. Kehittä-miseen on saatu merkittävästi resursseja Maa-seuturahaston ja rakennerahastojen kautta.

5.5. Työllisyys

Työllisyyskehitys on ollut Lapissa myönteinen 2000-luvulla ja korkeimmillaan työllisyysaste oli 62,3 % vuonna 2008. Työllisiä oli Lapissa vuonna 2011 työvoimatutkimuksen mukaan 75 000 henkilöä. Eniten työpaikkoja Lapissa

22

on terveys- ja sosiaalipalveluissa, teollisuu-dessa ja kaupassa. Yrittäjien osuus työllisistä on noin 12 %, mikä on hieman korkeampi kuin koko maassa. Lapin työllisyysaste vuon-na 2011 oli 61,9 %, kun vastaava luku koko maassa oli 68,5 %. (Kuvio 2.)

Lapin työ- ja elinkeinotoimistoissa oli jou-lukuun 2012 lopussa 11 979 työtöntä työnha-kijaa. Työttömien osuus työvoimasta oli jou-lukuussa 2012 Lapissa 15,8 % ja koko maassa 10,7 %. Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä oli Lapissa joulukuun 2012 lopussa 1 590, mikä oli 6,6 % enemmän kuin edellisen vuoden joulukuussa. Yli 50-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyivät Lapissa edellisen vuoden joulukuusta kokonaistyöt-tömyyttä ja koko maata voimakkaammin. Yli 50-vuotiaita työttömiä Lapissa oli joulukuussa 5 050, mikä oli 42 % työttömistä. Yli 50-vuoti-

aita työttömiä oli 12 % enemmän kuin edel-lisen vuoden joulukuussa.

5.6. Lapin maaseudun vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat

Lapin maaseudun kehittämisen tulevan ohjelmakauden painopisteiden määrit-telemiseksi työpajoissa analysoitiin Lapin maaseudun nykyisiä, sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia. Seuraavalla sivul-la esitettävän SWOT-analyysin tekemiseen osallistui yhteensä 500 lappilaista eri puolilla maakuntaa.

50

55

60

65

70

75

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

koko maa LappiLähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

%

Kuvio 2: Työllisyysasteen kehitys Lapissa ja koko maassa 2000-luvulla

23

LaPin MaaSeuDun VaHVuuDeT: LaPin MaaSeuDun HeiKKouDeT:

• Puhdas ja monimuotoinen luonto

• Arktisuus, erämaat ja Lappi-brändi

• Kansallispuistot

• Aito kulttuuri ja perinteet

• Saamelaisuus

• Porotalous

• Runsaat, uusiutuvat luonnonvarat

• Energiaomavaraisuus

• Osaavat, sitoutuneet ja aktiiviset ihmiset

• Nuoret

• Yhteisöllisyys

• Edullinen, tilava, rauhallinen ja turvalliseksi koettu asuinympäristö

• Monipuolinen yritysperustainen elinkeinosektori

• Suhteellisen hyvä infrastruktuuri

• Maatalous ja lähiruoka

• Matkailu ja suuret matkailukeskukset

• Kansainvälisyys ja kolme naapurimaata

• Kestävä kaivosteollisuus

• Pitkät etäisyydet ja markkinoiden kaukaisuus

• Vähenevä väestö, harva asutus ja väestön keskittyminen kunta- ja kaupunkikeskuksiin

• Väestön ikääntyminen, nuorten poismuutto

• Turvallisuusvaje

• Kaavoituksen joustamattomuus

• Palveluiden vähäisyys ja kaukaisuus

• Heikot liikenne-, tietoliikenneyhteydet ja infra

• Raaka-aineiden alhainen jalostusaste

• Jakelukanavien puutteellisuus

• Ei tunnisteta omia vahvuuksia

• Yksipuolinen elinkeinotoiminta, pääoman vähäisyys ja heikko kannattavuus

• Puutteet työvoiman ja yrittäjien osaamisessa

• Tuotekehityksen pysähtyminen, tuotelähtöisyys

• Työllistymismahdollisuuksien puute

• Matkailun sesonkiluonteisuus

• Perusmaatalouden väheneminen; jatkajien puute; pienten ja keskikokoisten tilojen tukivälineet

• Vaativat luonnonolot

• Negatiiviset asenteet ja yhteistyön puute

ToiMinTayMPÄRiSTÖn MaHDoLLiSuuDeT: ToiMinTayMPÄRiSTÖn uHaT:

• Kotiseutuidentiteetin vahvistuminen

• Lähiruoan ja matkailun integrointi

• Lähiruoan kilpailutuksen ja kriteerien kehittäminen

• Hyvinvointi- ja senioripalvelujen kysyntä kasvaa

• Luonnontuotteiden kysynnän kasvu

• Luonto-, kulttuuri- ja kylämatkailu

• Paikallisuuden ja ympäristöystävällisyyden hyödyntäminen tuotteistamisessa ja markkinoinnissa

• Tuotteiden ja palvelujen jalostusasteen nostaminen

• Bioenergian kysynnän kasvu

• Kaivosten avaaminen

• Monialayrittäjyys, osuuskunnat

• Kakkosasujien resurssit kylille, paluumuuttajat

• Vuorovaikutus palvelujen tuottajien ja kuluttajien välillä lisääntyy

• Tuote- ja palveluperheet sekä ketjut

• Kolmas sektori

• Etätyö

• Kansainvälinen liiketoiminta Barentsin alueella

• Arktisten alojen osaaminen

• Matkailukysynnän kasvu

• Lappi joutuu kilpailemaan osaajista

• Tuki- ja elinkeinopolitiikan ailahtelevuus

• Kuntatalouksien heikentyminen

• Koulutustarjonnan supistuminen

• Bioenergiaan liittyvän yrittäjyyden kausiluonteisuus

• Lähiruoan toimitusongelmat

• Kuljetuskustannukset kasvavat

• Tuotteiden lyhyt elinkaari, alhainen jalostusaste

• Maatalouden kannattamattomuus

• Infran heikkeneminen ja kehittämättömyys

• Palvelujen keskittäminen

• Paikallisuus katoaa

• Globaalit talous- ja ympäristöongelmat, turvattomuus, suhdannevaihtelut

Kuvio 3

24

Kuva

: Mar

ko J

untti

la

6. LaPin MaaSeuTu Vuonna 2020

6.1. Lapin maaseudun tavoitetila vuoteen 2020

Maakunnallisessa ja alueellisissa työpajois-sa työstettyjen nykytila-analyysien ja visi-oiden sekä niistä johdettujen tavoitteiden ja toimenpiteiden perusteella Lapin maa-seudun kehittämisen tavoitetila kiteytyy lauseeseen

Lapin maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä

elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista

lähteistä. Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen.

6.2. Lapin maaseutu vuonna 2020

Lapin maaseutu on kuluneen seitsemän vuoden aikana kokenut ison myönteisen muutoksen väliinputoajasta vastuunkanta-jaksi. Muutokseen on tarvittu vuonna 2013 peräänkuulutettua uutta maaseutuajattelua, yhteistä tahtoa ja konkreettisia toimenpitei-tä. Lappilainen moderni maaseutu on paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo. La-

pin maaseutu on päässyt kiinni positiiviseen kierteeseen.

Maaseudun asukkaat ovat ottaneet vas-tuuta oman kotiseutunsa vahvuuksiin perus-tuvasta kehittämisestä. Kylien lähipalvelut on järjestetty uusilla palvelumalleilla. Kaikkien saatavilla oleva nopea valokuitu mahdollis-taa sähköiset palvelut sekä ajasta ja paikasta riippumattoman etätyön ja kakkosasumisen maaseudulla. Maaseutu tarjoaa kysyntää vastaavia mahdollisuuksia ja merkityksiä laa-dukkaaseen elämään, hyvinvointiin ja uu-teen liiketoimintaan. Maaseudulla osataan tunnistaa ja luoda uutta kysyntää.

Joulukuussa 2020 lappilaisia on yhteensä 187 400 henkilöä, joista 56 % asuu edelleen maaseudulla. Väkeä muuttaa kaupunkeihin, mutta kasvavat elinkeinot vetävät osaavaa, nuorta väkeä ja työperäistä maahanmuuttoa maaseudulle. Perusopetuksen tarjontaa on saatu säilytettyä maaseudulla verkko-opin-noilla ja toisen asteen koulutustarjonta on kehitetty vastaamaan Lapin elinkeinoelämän tarpeita.

Lapin elinkeinorakenne on edelleen vah-vasti palvelupainotteinen ja yksityisen sek-torin osuus työpaikoista on 60 %. Keskeiset toimialat Lapissa ovat matkailu, kauppa, kai-vannaisteollisuus, metsätalous ja energia-ala. Itä-Lappi on nousemassa kaivannaiste-ollisuuden ja matkailun myötä.

Lappi on Euroopan johtava luonto- ja elämysmatkailun kohde. Matkailu on La-pin kärkitoimiala, joka säteilee elinvoi-maa matkailukohteita ympäröiviin kyliin. Venäläisten ja norjalaisten ostosmatkailu suuntautuu myös laadukkaita matkailu- ja hyvinvointipalveluja tarjoaviin kyliin. Sa-moin kaivannaistoiminta työllistää suoraan ja alihankinnan sekä palvelujen kautta kai-

25

Kuva

: Mar

ko J

untti

lavoksia ympäröivien kylien asukkaita ja tuo kyliin myös uusia asukkaita.

Lapissa on perusmaataloutta ja metsä-taloutta sekä niihin liittyvää jatkojalostusta. Osa tiloista on saanut uusia toimeentulon lähteitä lähiruoan tuottamisesta sekä mo-nialayrittäjyydestä muilta toimialoilta kuten koneurakoinnista, bioenergia-alalta, maatila-

matkailusta, ja hoivapalveluista. Matkailu- ja hoivapalveluala saa lisäarvoa puolestaan luonnontuotealasta. Porotaloudessa liitän-näiselinkeinojen kuten käsitöiden merkitys on matkailun myötä suuri. Elinkeinoa uhan-nut peto-ongelma on ratkaistu. Lappilaiset ovat mukana Barentsin alueen suurinves-toinneissa arktisen alueen osaajina.

26

7. LaPin MaaSeuDun KEhIttäMISEN PainoPiSTeeTLapin maaseudun SWOT-analyysistä ja ta-voitetilasta johdetut Lapin maaseudun ke-hittämisen painopisteet tulevalle ohjelma-kaudelle ovat

• hyvän maaseutuasumisen mahdollista-minen ja

• Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edis-täminen

7. 1. Hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen

Yhtenä Lapin maaseudun kehittämisen keskeisenä tulevaisuuden haasteena on syntyvyyden vähenemisen ja muutto-liikkeen aiheuttama nuorten ikäluokkien pieneneminen. Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden kasvua että muuttoliikkeen kääntymistä voitolliseksi. Tulevien vuosi-en väestökehitykselle suuri merkitys on sillä, kuinka hyväksi paikaksi asua, elää ja saada toimeentulo nuoret perheet Lapin maaseudun kokevat ja kuinka asuminen heille mahdollistetaan.

Kunta- ja palvelurakenteen muuttues-sa ja resurssien niukentuessa maaseudun asukkaiden tulee yhdessä, oma-aloittei-sesti, omaehtoisesti ja organisoidusti ottaa vastuuta oman kotiseutunsa vahvuuksiin perustuvasta kehittämisestä, jossa he ovat parhaita asiantuntijoita. Yhdessä tekemisen, yhteisöllisyyden ja talkoohengen perinnettä tulee vahvistaa ja vaalia.

Toimenpide-esitykset hyvän maaseutuasumisen mahdollistamiseksi

1. Lisätään rakennuspaikkojen ja tonttien tarjontaa

Kyliin olisi muuttajia mutta kunnat eivät kaavoita riittävästi rakennuspaikkoja eikä tontteja. Maaseudun kehittämiseksi kuntien tulee suunnitella maankäyttöä yhteistyössä kylien asukkaiden kanssa. Kyläläisten tulee puolestaan kytkeä kyläkaavoitus osaksi ky-läsuunnittelua.

Toteuttajat: Maanomistajat, kunnat, kyläyhdis-tykset.

2. Markkinoidaan rakennuspaikkoja, tontteja ja kiinteistöjä

Kuntien ja yksityisten omistamien raken-nuspaikkojen markkinointi kylillä läheltä peruspalveluja on varmin tae palvelujen säilymiselle ja mahdollistaa myös palvelu-jen kehittämisen. Jotta tarjonta kohtaa ky-synnän, tiedot kaavoitetuista tonteista ja myytävistä kiinteistöistä tulee koota keskite-tysti ja markkinoida aktiivisesti. Muuttajille tarjotaan myös asumista tukevia, räätälöityjä palvelupaketteja kunnan ja kylän yrittäjän tai osuuskunnan yhteistyönä.

Maallemuuton markkinoinnissa hyö-dynnetään Lappi-brändiä. Lappi-brändin mukaisesti Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen. Lapin maaseutu on onnellisen elämän keskipiste, jossa voi irtautua arjen kiireistä. Lapin puhdas luonto on hyvinvoin-nin lähde.

27

Toteuttajat: Maanomistajat, kunnat, aluemark-kinointiorganisaatio.

3. Rakennetaan vesihuoltojärjestelmiä

Vesijohdot ja viemärit kuuluvat nykyaikai-seen maaseutuasumiseen. Kuntien tehtävä on rakentaa ja ylläpitää kunnallista vesihuol-tojärjestelmää. Haja-asutusalueilla tulee tu-kea hajautettuja ratkaisuja; edistää neuvon-nalla vesiosuuskuntien perustamisia sekä useiden kiinteistöjen yhteisten vesihuolto-järjestelmien suunnittelua ja rakentamista.

Toteuttajat: Kunnat, osuuskunnat. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät.

4. Edistetään saavutettavuutta

Teiden kunnossapito on yksi olennainen osa asumisen ja arjen liikkumisen mahdollistamaa infrastruktuuria maaseudulla. Pitkien etäisyyk-sien Lapissa myös alemman asteen tieverkon vähäliikenteiset tiet tulee pitää kunnossa eikä teiden päällysteitä pidä poistaa säästöjen ta-voittamiseksi sillä soratiet kestävät päällystet-tyjä teitä huonommin liikennettä ja sääolo-suhteita. Yksityisteiden kunnossapitoa tulee edelleen tukea kuntien ja valtionavustuksin.

Toteuttajat: Liikennevirasto, Lapin ELY-keskus, kunnat.

5. Parannetaan puhelimien kuuluvuutta

Puhelinpalvelu on välttämättömyyshyödyke. Viestintämarkkinalain mukaan jokaisella kulut-tajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada pu-helinliittymä vakituiseen asuin- tai sijaintipaik-kaansa. Liittymän tulee kuulua rakennuksen sisätiloissa. Yleispalveluyritykseksi nimetyn teleyrityksen on tarjottava moitteettomasti toimiva puhelinliittymä yleispalvelualueellaan. Lapissa yleispalveluyritys on TeliaSonera Oyj. Lapissa on alueita, joilla yleispalveluvelvoite ei toteudu. TeliaSonera Oyj:n tulee parantaa puhelimien kuuluvuus viestintämarkkinalain edellyttämän mukaiseksi.

Toteuttajat: TeliaSonera Oyj, Viestintävirasto.

6. Rakennetaan kattava valokuituverkko

Laajakaistayhteys on nykyään puhelinliit-tymän tavoin välttämättömyyshyödyke asiointiin ja työntekoon. Valtioneuvosto asetti vuonna 2008 tavoitteeksi, että käy-tännössä kaikki vakinaiset asunnot sekä yri-tysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilo-metrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliver-kosta. Haja-asutusalueille nopeat yhteydet rakennetaan osaksi julkisella tuella. Tuesta huolimatta hanke ei ole edennyt odotetusti. Tavoitetta viedään eteenpäin myös kyläverk-kohankkeita rahoittamalla. Nopea valokui-tuyhteys mahdollistaa sähköisen asioinnin, yritysten sijoittumisen maaseudulle, kak-kosasumisen, etätyön ja etäoppimisen sekä osallisuutta lisäävien etäpalvelujen saannin. Valtion tulee jatkaa Laajakaista kaikille -han-ketta kunnes tavoite on saavutettu.

Viestintämarkkinalain mukaan jokaisel-la kuluttajalla tai yritysasiakkaalla on oikeus saada yleispalveluyritykseksi Lapissa nimetyn TeliaSonera Oyj:n tarjoamana vähintään 1 Mbit/s laajakaistayhteys vakituiseen asuin- tai sijaintipaikkaansa. Lapissa on alueita, joilla

Lapissa on outoa

taikaa.

28

yleispalveluvelvoite ei toteudu. TeliaSonera Oyj:n tulee parantaa laajakaistayhteydet vies-tintämarkkinalain edellyttämän mukaiseksi.

Toteuttajat: Viestintävirasto, Lapin liitto, Telia-Sonera Oyj.Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö EU-rahoituksella.

7. Parannetaan arjen turvallisuutta ja hyvinvointia

Maaseudulle arjen turvallisuutta ja hyvin-vointia tuovat turvallinen koti-, asuin- ja työ-ympäristö, liikkumisen turvallisuus, toimivat lähipalvelut, työ, toimeentulo ja koulutus sekä nopean avun saanti tarvittaessa. Arjen turvaa ei voida ylläpitää yksin viranomais-ten toimin vaan yhteistyössä viranomais-ten, kunnan, kylien, järjestöjen ja elinkei-noelämän kanssa. Lapin maaseudun arjen turvallisuusyhteistyö on osa Lapin sisäisen turvallisuuden laajaa yhteistyötä.

Kylät laativat kylien turvallisuussuunni-telmat oman sisäisen toimintansa tueksi ja onnettomuus- ja häiriötilanteita varten. Kunta ja viranomaiset huomioivat turvalli-suussuunnitelmat omassa toiminnassaan sekä tukevat kyliä.

Kylien asukaslähtöisen tiedon saanti var-mistetaan laatimalla valtuustokausittain ky-lien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoitukset. Saatu tieto hyödynnetään kuntien hyvin-vointi- ja turvallisuussuunnitelmia varten. Kylien hyvinvointi- ja turvallisuuskartoituk-set jalkautetaan osaksi kuntien normaalia toimintaa.

Kuntien tulee järjestää yhteistyönsä pai-kallisten toimijoiden kanssa niin, että he pää-sevät osallistumaan maaseutua koskevien suunnitelmien ja päätösten valmisteluun ja toteutukseen. Jokaisessa Lapin kunnas-sa laaditaan osana toiminnan ja talouden suunnittelua maaseutualueiden toimenpi-deohjelma. Ohjelmassa sovitaan vuosittaiset toimenpiteet ja vastuut.

Palvelujen siirryttyä internetiin, erityisesti ikääntyviä tulee kouluttaa internetin hyvin-vointi- ja turvapalvelujen käyttöön.

Toteuttajat: Lapin AVI, kunnat, kyläyhdistykset ja muut järjestöt, Lappilaiset Kylät ry, Leader-toimintaryhmät.

8. Kehitetään maaseudun uusia palvelumalleja

Palvelujen keskittyessä pitkien etäisyyksien päähän taajamiin, toimivien lähipalvelujen tasa-arvoisen saatavuuden turvaaminen on yksi olennainen edellytys hyvän asumisen mahdollistamiseen maaseudulla.

Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi perustetaan kyliin monipalvelupisteitä säh-köisellä asiointimahdollisuudella ja käynnis-tetään liikkuvia palveluja sekä kehitetään palveluyrittäjyyden toimintamalleja. Eri jär-jestöjen tuottamat palvelut tuodaan osaksi perustettavia monipalvelupisteitä. Palvelu-jen tuottamista tukemalla parannetaan ar-jen hyvinvointia ja edistetään ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja henkistä vireyttä ja sitä kautta mahdollistetaan kotona, per-hehoidossa tai palvelutalossa asuminen.

Turvataan julkishallinnon asiakaspalvelu haja-asutusalueella edistämällä yhteispalve-lupisteiden perustamisia ja resursseja niiden ylläpitämiseen.

Lisäksi tulee turvata haja-asutusalueella asuvien osallisuuden ja palvelujen käytön mahdollistava asiointiliikenne.

Toteuttajat: Kunnat, Lapin ELY, TE-toimistot, kyläyhdistykset ja muut järjestöt; Maistraatit, Kansaneläkelaitos, Poliisi, verohallinto, Leader-toimintaryhmät.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

9. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kotiseutuidentiteettiä

Yhteisöllisyys on kylän voimavara ja yksi maalle muuttamisen vetovoimatekijöistä. Yhteisöllisyyttä vahvistavat kylän yhteiset tapahtumat, talkoot, nuorten ja ikääntyvien yhteistoiminta, kakkos- ja kausiasukkaiden sekä kyläläisten kanssakäyminen ja nuorten kotiseutuopetus. Kylän hyvä yhteishenki tu-

29

kee kylän omaehtoista toimintaa ja mahdol-listaa muun muassa naapuriaputoiminnan sekä aktiivisen yhteistoiminnan kunnan ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa yl-läpidettäessä kylien elinvoimaisuutta.

Maaseudun kulttuuritoimintaa tulee tu-kea. Kulttuuritapahtumat lisäävät kyläläis-ten yhteisöllisyyden lisäksi viihtyisyyttä ja hyvinvointia, työllistävät ja ovat myös yksi maallemuuton ja maaseutumatkailun veto-voimatekijä. Kunnan tulee tukea kylien har-rastus- ja vapaa-ajan toimintaa yhteistyössä kylissä toimivien järjestöjen kanssa. Kylien käytössä tulee olla harrastus- ja kokoon-tumistiloja. Kylille tarjottava harrastus- ja vapaa-ajantoiminta tulee huomioida maa-seudun toimenpideohjelmassa. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä kunnan, paikallisten järjestöjen ja kylien yh-teistyöelimen kanssa. Nuoret tulee tapahtu-mien ja hankkeiden kautta omalta osaltaan vastuuttaa kotiseutunsa kehittämiseen.

Kotiseutuidentiteetin vahvistaminen an-taa juuret ja sytykkeen palata takaisin ko-tiseudulle toimimaan yhteisöllisesti. Saa-melaisten identiteetin säilymisen avain on saamenkielen taito. Kielitaidon säilymiselle keskeistä on sen käytön paikat, jotka par-haiten toteutuvat saamelaisten kotiseutu-alueella. Vahva saamen kieli ja kulttuuri it-sessään voivat synnyttää niihin pohjautuvia työpaikkoja. Pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen kieliä tulee elvyttää.

Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, opetus- ja kulttuuriministeriö, Leader-toimintaryhmät, Saamelaiskäräjät.

10. Ehkäistään syrjäytymistä

Elävä ja elinvoimainen maaseutu syntyy aktiivisten ja toisistaan välittävien ihmisten yhteisöstä. Syrjäytyminen ja sen mukanaan tuomat monet taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat vaikeuttavat myös elinvoimai-sen ja turvallisen yhteisön elämää. Kylien kannalta kaikkien väestöryhmien syrjäyty-misen ehkäisytyö on elintärkeää. Kuntien, järjestöjen ja muiden maaseututoimijoiden tulee edelleen yhdessä sopia syrjäytymisen ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen paikal-lisista toimintamalleista.

Työttömien syrjäytymistä ehkäistään tu-kemalla heidän työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan ylläpitämistä kuntoutuksella sekä työllistymistä ja osaamista ohjaamalla, neuvonnalla, työelämälähtöisellä ammatil-lisella koulutuksella ja paikallisilla työllisyys-aloitteilla. Monipuolistetaan saamenkielisiä, saamenkulttuurisia tuki- ja auttamistoimia.

Tuetaan Lapissa jo asuvien maahanmuut-tajien sekä Lappiin töihin tulevien maa-hanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta, osaamista ja työllistymistä tarvelähtöisellä koulutuksella. Nuorten syrjäytymistä eh-käistään ja hyvinvointia parannetaan nuo-risotakuun lisäksi harrastusmahdollisuuk-sia ja -tiloja tarjoamalla sekä vahvistamalla elämänhallinnan taitoja arjen ja talouden hallinnan koulutuksella. Lisätään verkkokou-lutusmahdollisuuksia.

Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, Lapin ELY, TE-toimistot, oppilaitokset, Lapin AVI, Leader-toimintaryhmät.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät.

11. Hoidetaan kulttuuriympäristöä, kylämaisemaa ja vesistöjä

Kylän kulttuuriympäristö, arvokas rakennus-perintö ja maaseutumaisema on osa kylän

Positiivista omalaatuisuutta,

joka tarttuu

30

historiaa ja identiteettiä, jota tulee suojella ja hoitaa myös tulevia sukupolvia varten. Kylän ympäristön hoitaminen talkoilla vah-vistaa yhteisöllisyyttä.

Hoidettu kylämaisema, kunnostetut lii-kuntapaikat, ulkoilureitistöt ja vesistöt lisää-vät viihtyisyyttä ja kylän vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Tuetaan kylien ympäris-tön hoitoa, perinnerakentamista, neuvontaa ja yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Toteuttajat: Maanomistajat, kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, yritykset, Suomen metsäkeskus. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Lapin liitto, Leader-toimintaryhmät.

12. Lisätään kylien ja kuntien yhteistyötä

Kylien välinen yhteistyö lähikylien ja koko kunnan kylien kesken tai jopa valtion rajojen yli levittää kylätoiminnan hyviä käytäntöjä, yhdistää kylien yhteiset tavoitteet ja resurssit sekä antaa kylien kehittämistarpeille enem-män painoarvoa. Kylien välistä yhteistyötä lisätään yhteisillä kylätapahtumilla.

Kylien, järjestöjen ja kunnan yhteistyötä sekä vuoropuhelua tulee koordinoidusti lisätä. Kylien yhteinen tahto tulee keski-tetysti kuuluviin kylien yhteenliittymien ja niiden koordinoimien kuntakohtaisten maaseudun toimenpideohjelmien kautta. Toimenpideohjelmat kytketään osaksi kun-tasuunnittelua.

Edistetään kylien yhteenliittymien, kuten kyläneuvostojen, perustamisia. Mahdollisis-sa kuntaliitoksissa kylien ja kunnan välistä yhteistyötä viedään eteenpäin lähidemo-kratian toimintamalleilla kuten kuntaorga-nisaatioon kuuluvalla aluelautakunnalla. Edistetään kyläyhdistysten ja kaupunkien asukasyhdistysten yhteistyötä.

Toteuttajat: Kyläyhdistykset ja muut järjestöt, kunnat, kylien yhteenliittymät, Lapin liitto, Lappilaiset Kylät ry, Leader-toimintaryhmät, asukasyhdistykset.

7.2. Monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistäminen

Lapin maaseudulla on mahdollista saada tu-lovirtaa ja elämänvoimaa omiin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin pohjautuvalla kysyntä- ja asiakaslähtöisellä maaseutuyrittäjyydellä muun muassa hyvinvointi-, matkailu-, luon-nontuote-, kaivos- ja bioenergia-alalla.

Toimenpide-esitykset monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi

13. Hyödynnetään Lapin sijainti

Lapin maaseutu sijaitsee keskeisellä paikalla arktisella alueella, keskellä Pohjoiskalottia Ruotsin, Norjan ja Venäjän ympäröimänä. Oman maaperämme malmirikkauksien kes-tävän hyödyntämisen lisäksi tulevaisuuden mahdollisuuksia luovat Barentsin alueen taloudellinen aktivoituminen sekä venäläis-ten ja norjalaisten kasvava ostosmatkailu Lappiin.

Kaivannaisteollisuuden, Barentsin alu-een suurhankkeiden sekä rajojen yli ta-pahtuvan liiketoiminnan ja ostosmatkailun odotetaan tuovan työpaikkoja suoraan ja

Lapissa on rohkeutta,

reippautta ja osaamista.

31

välillisesti alihankintaan ja palveluihin sekä uusia asukkaita ja paluumuuttajia kyliin. Odotusten realisoitumiseksi kehitetään alihankintaverkostoja; lisätään Norjan ja Venäjän kielten ja kulttuurien osaamista sekä yhteistyötä yli rajojen; räätälöidään palveluja venäläisille ja norjalaisille matkai-lijoille ja markkinoidaan kyliä asuinalueena sekä ajetaan viisumivapauden myöntämistä venäläisille.

Ilmastomuutoksen edetessä Suomen ja Lapin asema arktisella alueella korostuu entisestään uuden lyhyemmän kuljetusrei-tin avautuessa Koillisväylän kautta Aasiaan, jolloin Jäämeren rautatien rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Myös kaivostoiminnan vahvan vilkastumisen myötä raideliikenteen saavutettavuustavoitteita tarkastellaan uu-sien kaivoshankkeiden tarpeista. Esiin ovat nousseet muun muassa kolme vaihtoehtois-ta reittiä Jäämerelle. Uusien rataosuuksien perustamisessa huomioidaan myös puun-kuljetustarpeet.

Lapin tulee olla monipuolisesti saavu-tettavissa eri liikennemuodoilla. Saavu-tettavuuden edistäminen pitää sisällään turvallisen tienpidon sekä lento- ja juna-liikenteen kehittämisen. Lentoliikenteen kehittäminen on Lapin matkailun kasvun ja kansainvälistymisen perusedellytys. Lapin lentoliikennettä kehitetään kokonaisvaltai-sesti yhteistyössä Finavian Lapland Airports -konseptin kanssa.

Toteuttajat: Yrittäjäjärjestöt, yrittäjät, Lapin kauppakamari, kyläyhdistykset, kunnat, työ- ja elinkeinoministeriö, Liikennevirasto.Rahoittajat: Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät.

14. Lisätään koulutuksen, neuvonnan ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Yrittäjyyskasvatuksen ja työelämätaitojen opetuksen tulee alkaa jo peruskoulussa yhdessä kotiseutuopetuksen kanssa. Lapin tarvitsemat osaajat tulee kouluttaa omassa maakunnassa myös toisella asteella, kor-keakoulussa ja yliopistossa. Nuori sitoutuu silloin kotiseutuunsa eikä hänen tarvitse läh-teä opiskelemaan kotimaakuntansa ulkopuo-lelle. Nuorten syrjäytymisen ja poismuuton ehkäisyyn sekä kasvuun kohti vastuullista ja yritteliästä aikuisuutta Lappiin tarvitaan voimavaraksi verkostoa täydentämään Nuo-risokoordinaattori, jonka luonteva sijoitus-paikka on Lapin 4H.

Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteis-työtä osaamisen vahvistamiseksi tulee lisätä ennakoiduilla täsmäkoulutuksilla alueen elin-keinoelämän tarpeisiin esimerkiksi liiketoi-minta-, tuotteistamis- ja markkinointiosaa-misesta sekä kielikylvyistä. Venäjän kieltä ja kulttuuria tulee voida opiskella lappilaisissa peruskouluissa, lukioissa ja toisella asteella ruotsin kielen rinnalla.

Koulutuksen, neuvonnan ja elinkeino-elämän yhteistyötä voidaan lisätä myös arktisessa olosuhdeosaamisessa, kylmään ilmanalaan liittyvässä osaamisesta, josta maaseudun asukkailla ja yrittäjillä on pe-rinteistä, kokemustietoa. Senioriyrittäjät voivat jakaa osaamistaan ja kokemustaan kummeina.

Toteuttajat: Opetushallitus, kunnat, oppilai-tokset, yrittäjäjärjestöt, Lapin 4H, Leader-toi-mintaryhmät, ProAgria Lappi, Suomen metsä-keskus.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toimin-taryhmät, Lapin liitto.

Lappi on kansainvälinen

ja rajaton kohtaamispaikka.

32

15. Turvataan maatalouden ja maaseudun pienyritystoiminnan toimintaedellytykset

Olemassa olevien elinkelpoisten maa- ja metsätilojen toimintaa tulee tukea sukupol-venvaihdoksilla ja yhteisyrittäjyydellä tai lii-ketoiminnan siirroilla jos perheestä ei löydy jatkajaa. Parannetaan tiedotuskampanjalla Lapin maaseudun imagoa ja lisätään nuorten tietoa maaseutuammateista.

Perusmaa- ja metsätalouden tulojen lisäksi uusia toimeentulon lähteitä löytyy esimerkiksi pienimuotoisesta, tilalla tapahtu-vasta jatkojalostus- ja myyntitoiminnasta tai lämpöyrittäjyydestä sekä omiin vahvuuksiin perustuvasta monialayrittäjyydestä. Tuetaan monialayrittäjyyden liiketoimintasuunnitte-lua, investointeja, neuvontaa ja koulutusta sekä edistetään lähiruoan tuotannon, lo-gistiikan, jatkojalostuksen ja markkinoinnin kehittämistä.

Tuetaan viljelijöiden jaksamista ja hyvin-vointia yritys- ja työhyvinvoinnin neuvonnal-la ja kuntoutuksella. Edistetään ammattitai-toisen työvoiman saantia yrittäjäpohjaista lomittajuutta, tilarinkiä kehittämällä.

Toteuttajat: ProAgria Lappi, Lapin 4H, MTT, MTK, Suomen metsäkeskus.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmä, Lapin liitto.

16. Turvataan porotalouden

toimintaedellytykset

Porotalouden toimintaedellytyksiä uhkaa petokantojen vahvistuminen. Käytännön petopolitiikassa ja maankäytön suunnitte-lussa tulee ottaa huomioon porotalouden toimintaedellytykset.

Edistetään sukupolvenvaihdoksia tie-dottamalla, neuvonnalla ja koulutuksella. Tuetaan porotalousyrittäjien jaksamista ja hyvinvointia yritys- ja työhyvinvoinnin neu-vonnalla ja kuntoutuksella sekä sijaisapujär-jestelmän voimaansaattamisella.

Tuetaan poron kokonaisvaltaista hyö-dyntämistä ja jatkojalostusta muun muassa

erikoistuotteiksi. Jatketaan poromatkailun kehittämistä. Lisätään porotalouden am-mattiosaamista uusia oppimisympäristöjä hyödyntämällä.

Hyödynnetään monipuolisesti ja kehitetään edelleen elintarvikejalostukseen kehitettyjä oppimisympäristöjä porotuotteiden kehittä-misessä. Varmistetaan porotalouden ammat-tikorkeakoulutasoinen koulutus Lapissa.

Toteuttajat: Maa- ja metsätalousministeriö, La-pin liitto, kunnat, paliskunnat, Lapin ELY-keskus, oppilaitokset.Rahoittajat: Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Leader-toimintaryhmät

17. Edistetään yrittäjyyttä ja yritysten välistä yhteistyötä

Edistetään maaseudun yrittäjyyttä tiedotta-malla, aktivoimalla, neuvonnalla ja koulutuk-sella sekä yrittäjyyskasvatuksella. Eri toimialo-ja verkottamalla luodaan uusia innovaatioita, liiketoimintakonsepteja ja kokeiluja. Järjeste-tään yrittäjille eri toimialojen pyöreän pöydän tapaamisia yhteisöllisissä kohtaamispaikoissa ja etätyön palvelukeskuksissa.

Edistetään osuuskuntayrittäjyyttä tie-dottamalla, neuvonnalla ja koulutuksella. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, joka sopii kylien yhteiseksi yritykseksi esimerkiksi valokuituyhteyden rakentamiseksi ja kylän palvelujen järjestämiseksi. Osuuskunnat voi-vat toimia myös yrityshautomoina, yritystoi-mintaan ohjaavana välivaiheena. Tiedotetaan uusista liiketoimintamalleista kuten sosiaali-nen yritys ja yhteiskunnallinen yritys.

Toteuttajat: Oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt, yrit-täjät, Leader-toimintaryhmät, ProAgria Lappi, MTT, Lapin 4H, Suomen metsäkeskus.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

18. Kehitetään maaseutumatkailua

Matkailun kehitys on auttanut Lapin kuntia ja kyliä säilyttämään ja jopa lisäämään pal-velujen tarjontaa, mikä on hyödyttänyt myös

33

paikallisväestöä. Matkailukeskukset ovat ym-päröivän maaseudun kasvun moottoreita, jotka hyödyntävät ja kunnioittavat alueen paikallisia vahvuuksia. Matkailukeskusten vaikutuksia niitä ympäröiviin kyliin vahvis-tetaan matkailukeskusten veturiyritysten ja laadukkaita maaseutumatkailupalveluja, hyvinvointipalveluja ja lähiruokaa kylissä tar-joavien monialayrittäjien välisin sopimuksin. Maaseudun monialayrittäjyys perustuu luon-toon, maaseutukulttuuriin sekä kulttuuripe-rintöön ja -ympäristöön.

Matkailijoita kiinnostaa aito, paikallinen peräpohjalainen ja lappilainen kulttuuri ja perinne sekä tavallinen elämä lappilaisessa kylässä. Lappilaista kylämatkailua voidaan edistää järjestämällä matkailukeskusten asiakkaille esimerkiksi kylämatkailupäiviä ja kiertoajeluja, joiden sisällöksi kehitetään pai-kalliseen kulttuuriin pohjautuvia palveluja.

Elinvoimainen saamelaiskulttuuri on Lapin matkailun tärkeä vetovoimatekijä. Käyttämällä hyväksi perinteistä saamelais-ta luontotietämystä voidaan matkailijoille tarjota aitoja kulttuurielämyksiä. Kulttuuri-yrittäjyyttä tulee edistää ja saamelaiskult-tuuriin liittyviä matkailutuotteita sekä kult-tuuritapahtumia tulee kehittää saamelaisten omista lähtökohdista, aitoutta korostaen ja kulttuuria kunnioittaen. Kehitetään saame-laismatkailun verkostot.

Luonto, kulttuuri ja hyvinvointi ovat tuo-teteemoja, jotka vastaavat nykypäivän mat-kailijoiden tarpeisiin ja hyödyntävät Lapin matkailun luonnollisia vahvuuksia ja veto-voimatekijöitä. Vahvistetaan maaseutumat-kailuyrittäjien keskinäistä verkostoitumista sekä yhteistyötä muiden toimialojen kuten elintarvike-, käsityö-, hyvinvointi- ja luonnon-tuotealan kanssa. Kehitetään Lappitason hy-

Kuva

: Mar

ko Ju

ntti

la

Kuva: San

ta C

laus

Pho

togr

aphy

34

vinvointimatkailutuote. Yrittäjien liiketoimin-ta-, markkinointi- ja tuotekehitysosaamista sekä kielitaitoa kehitetään koulutuksella.

Kesämatkailua kehitetään hyödyntä-mällä ja tuotteistamalla kansallispuisto-jen ja niiden lähikylien palveluja. Järvien ja jokien matkailullista potentiaalia ei ole toistaiseksi juurikaan hyödynnetty. Kalas-tusmatkailun kehittämiselle perusedelly-tys on saalisvarmuus. Tämän vuoksi lohen luonnonkantojen säilyminen sekä kutuvael-lukset Tenojokeen, Simojokeen ja Tornion-Muonionjokeen tulee turvata asettamalla jokikohtaiset kutukantatavoitteet. Lohipor-taat tulee rakentaa Kemijoen yläjuoksul-le asti. Vaelluskalakannat turvataan myös Nuorttijoen vesistöalueella. Hyödynnetään kalastusmatkailussa lohen rinnalla myös muita kalalajeja, jotka omaavat merkittävää kehittämispotentiaalia. Jokivarsien kylien yrittäjien yhteistyötä, asiakaslähtöistä tuo-tekehitystä ja järvien hoitokalastusta tulee kehittää. Maaseutumatkailun kehittämises-sä hyödynnetään Lappi-brändiä.

Toteuttajat: Matkailun alueorganisaatiot, maa-seutumatkailuyrittäjät, kyläyhdistykset, Leader-toimintaryhmät, Metsähallituksen Lapin luonto-palvelut, oppilaitokset, ProAgria Lappi, MTT.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

19. Vahvistetaan luonnontuotealan pohjoista osaamista ja luodaan uusia elinkeinomahdollisuuksia

Luonnonvara-alalle muodostuu vuoden 2015 alusta uusi organisaatio, Luonnonva-rakeskus, kun Metla, RKTL ja MTT yhdiste-tään. Alueellinen luonto-, luonnonvara- ja ympäristöalojen pohjoista osaamista lisäävä tutkimus ja koulutus tulee säilyä Lapissa. Lappi on Suomen arktisin alue ja sen kestävä luonnonvarojen käyttö vaatii tutkimusta.

Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä eri opetusalojen (luonnon-vara-, matkailu- ja hyvinvointiala) ja toimialo-jen verkottumista tulee lisätä pohjoisen eri-koisosaamisen vahvistamiseksi ja pohjoisen

imagon hyödyntämiseksi laaja-alaisesti yrit-täjyydessä. Luonnonvara-alalla on kehitteillä osaamiskeskittymä Rovaniemelle kun Lapin yliopisto, MTT, Metla, RAMK, GTK yhdessä paneutuvat luonnonvara-alan kehittämiseen. Rovaniemi on vahvuuksien ja kehittämis-mahdollisuuksien vuoksi luontainen sijoit-tamispaikkakunta Luonnonvarakeskuksen yhdelle osaamiskeskukselle.

Toimitaan verkottajina ja tiedon välit-täjinä luonnontuotteita tuottavien, tuote-kehittävien, jalostavien, markkinoivien ja luonnontuotepohjaisia palveluita kehittä-vien yritysten kanssa alan kasvupotentiaalin todentamiseksi ja moninkertaistamiseksi. Lisätään neuvontaa metsänomistajille.

Kootaan ja muokataan luonnontuotealan innovaatioita edistävää tietoa ja osaamista yrittäjyyden lisäämiseksi sekä edistetään poh-joista osaamista lisäävän tiedon tuottamista. Vahvistetaan aktiivisesti arktisen alueen kan-sainvälistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa.

Lapin puhtaita luonnonvaroja ovat puh-das makea vesi, marjat, sienet ja yrttikasvit, joiden merkitys tulee kasvamaan tulevai-suudessa. Luodaan Lappi-brändillä lisäarvoa luonnontuotteisiin ja luonnontuotepohjaisiin palveluihin sekä niistä luotuihin tuoteper-heisiin.

Jotta pystytään hyödyntämään olemassa olevat verkostot parhaalla mahdollisella ta-valla, Lapin luonnontuoteala tarvitsee oman toimialapäällikön.

Lappi on luonnostaan

rikas.

35

Toteuttajat: Oppilaitokset, ProAgria Lappi, MTT, Metla, RKTL, Lapin 4H, yrittäjät, MTK, Suomen metsäkeskus.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

20. Kehitetään elintarvikealan arvoketjua

Jatkuva tuotekehitys on välttämätöntä elin-tarviketuotannossa. Yrittäjien, yrittäjäk-si aikovien sekä elintarviketyöntekijöiden osaamista tulee lisätä valmistusprosesseissa, valmistusteknologioissa, tuotteistamisessa, kannattavuudessa, markkinoinnissa ja eko-logisuudessa. Lappilaiset raaka-aineet kuten esimerkiksi maito ja keruutuotteet viedään nykyisin sellaisinaan muualle Suomeen, minkä vuoksi paikallista elintarviketuotan-toa ja jatkojalostusta tulee lisätä tukemalla yrittäjien keskinäisiä yhteistyöverkostoja ja perustamalla pienyritystaloja sekä tukemalla logistiikan parantamista. Lisäksi elintarvike-valmistusta ja kannattavuutta voidaan lisätä tukemalla tuotantoteknologian lisäämistä ja parantamista.

Toteuttajat: Yrittäjät, MTT, ProAgria Lappi, MTK.Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

21. Lisätään hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa

Euroopan Unionin ilmasto- ja energiapo-liittiset tavoitteet velvoittavat lisäämään uusiutuvien energialähteiden osuutta kai-kista energialähteistä EU:ssa 20 prosenttiin. Kansallisissa toimintasuunnitelmissa vahvis-tetaan se, miten kukin jäsenmaa saavuttaa tavoitteensa. Suomen tulee lisätä uusiutuvi-en energialähteiden käyttöä 28 prosentista 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Komissiolle toi-mitetun kansallisen uusiutuvan energian toimintasuunnitelman mukaisesti puusta tuotetun energian osuus lisäyksestä olisi yli puolet.

Uusiutuva energia tuo elinkeino- ja työlli-syysmahdollisuuksia erityisesti maaseudulle. Hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin lähi-energialähteisiin perustuvaa omavaraista energian pientuotantoa edistämällä lisätään myös paikallista energiahuoltovarmuutta ja vahvistetaan Lappi-brändin mukaista puh-dasta ja kestävää Lappi-imagoa.

Paikallisten bioenergialähteiden hyö-dyntämismahdollisuuksien varmistamisek-si kehitetään metsänomistajien osaamista, energiapuun korjuuta ja raaka-aineen lo-gistiikkaketjua sekä alan uusia liiketoimin-takonsepteja.

Edistetään pienten maatila-, kylä- ja talo-ryhmäkohtaisten lähilämpölaitosten ja kun-nallisten biokaasulaitosten rakentamista. Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa lap-pilainen bioenergiakylä.

Lapissa on vireillä lukuisia tuulivoima-hankkeita. Kannustetaan tuulivoimayhtiöitä ja kyläyhdistyksiä sopimaan keskenään Ruot-sin mallin mukaisesti 0,3 prosentin vuotui-sen korvauksen tuulivoiman tuotosta kylän kehittämiseen. Myös matkailualan, porota-louden ja luonnonsuojelun kanssa pyritään keskitettyihin ratkaisuihin ja sovittamaan maankäyttö yhteen.

Lisätään tiedottamista, neuvontaa ja kou-lutusta uusiutuvasta energiasta. yhteistyössä kuntien, oppilaitosten, neuvontajärjestöjen ja energiayhtiöiden kanssa.

Toteuttajat: Suomen metsäkeskus, ProAgria Lappi, MTK, oppilaitokset, kyläyhdistykset, kunnat. Rahoittajat: Lapin ELY-keskus, Leader-toiminta-ryhmät, Lapin liitto.

36

Kuva: Santa Claus Photography

8. LaPin MaaSeuTuoHJeLMan ToTeuTuS Ja SeuRanTaLapin maaseutuohjelman toimenpide-ehdo-tukset toteutetaan Lapin maakuntaohjelman toteutussuunnitelmien kautta Euroopan Uni-onin varoin rahoitettavilla hankkeilla sekä

edunvalvonnalla ja talkootyöllä. Toteutumis-ta seurataan vuosittain Lapin maaseututyö-ryhmän kokouksissa.

37

Kuva

: Mar

ko Ju

ntti l

a

9. LaPin MaaSeuTuoHJeLMan VaiKuTuKSeTLapin maaseutuohjelmaa koskee SOVA-lain (Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmi-en ympäristövaikutuksista , 200 / 2005) 3 §:n mukainen yleinen ohjelmien ympäristövaiku-tusten arviointi riittävissä määrin. Ympäristö-vaikutuksilla tarkoitetaan ohjelman välitöntä tai välillistä vaikutusta väestöön, ihmisten ter-veyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuu-teen; maaperään, veteen, ilmaan ja ilmasto-tekijöihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; rakennettuun ympäristöön, maisemaan, ai-neelliseen omaisuuteen ja kulttuuriperintöön sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen.

Lapin maaseutuohjelman vaikutukset syntyvät välillisesti ohjelman mukaisten hankkeiden ja toimenpide-esitysten to-teuttamisen kautta. Lapin maaseutuohjel-

massa esitetyt 21 toimenpidettä jakaantu-vat kahden Lapin maaseudun kehittämisen painopisteen alle. Painopisteet ovat hyvän maaseutuasumisen mahdollistaminen ja monipuolisen maaseutuyrittäjyyden edis-täminen.

Lapin maaseutuohjelman toimenpiteet vaikuttavat toteutuessaan myönteisesti maaseudun asukkaiden elinoloihin, elä-mänlaatuun, viihtyvyyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja terveyteen. Toteutuneet toimenpiteet luovat palveluja ja työpaikko-ja sekä hoitavat ja hyödyntävät ympäristöä kestävällä tavalla.

Tavoitetilan mukaisesti Lapin maaseutu on silloin paras paikka asua, elää ja saada toimeentulo kymmenistä elämänvoimaa ja tulovirtaa antavista lähteistä.

Lapin maaseutu on myönteisesti erilainen,

Lapin maaseutu on kymmenen, kymmenen virran maa!