LAPIN TUTKIMUSSEURA 2009 - 2010 · 2011. 8. 22. · Lapin tutkimusseura ry. 2009-2010 Rovaniemi Puheenjohtaja YTT Leena Suopajärvi Lapin yliopisto PL 122 96101 Rovaniemi Puh. 040

LAPIN TUTKIMUSSEURA

2009 - 2010

LAPIN TUTKIMUSSEURA VUOSIKIRJA XLIX - L

2009 - 2010

THE RESEARCH SOCIETY OF LAPLAND YEAR BOOK XLIX - L

Rovaniemi 2011 Toimittajat - Editors:

Pertti Sarala & Leena Suopajärvi

Taitto - Layout: Pertti Sarala

Lapin tutkimusseura ry. 2009-2010 Rovaniemi Puheenjohtaja YTT Leena Suopajärvi Lapin yliopisto PL 122 96101 Rovaniemi Puh. 040 4844234 (gsm), Fax (016) 341 2207 sähköposti: [email protected] Varapuheenjohtaja YTT Seija Tuulentie Metsäntutkimuslaitos PL 16 96301 Rovaniemi Puh. 050 3914438 (gsm), Fax 0102 114 401 sähköposti: [email protected] Rahastonhoitaja Aila Iivari Säteilyturvakeskus Lähteentie 2, 96101 Rovaniemi puh. (016)181 4483, sähköposti: [email protected] Kirjanpitäjä Tuija Holm Kihlakangas 15 96800 Rovaniemi puh. 040 7572231 (gsm), sähköposti: [email protected] Osoite Lapin tutkimusseura ry. Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6 96100 Rovaniemi www-kotisivu http://www.lapintutkimusseura.fi (kesäkuu 2011 alkaen)

Pankkiyhteys Sampo 800011-903385

Jäsenmaksut: vuosijäsen 20 € yhteisöjäsen 100 € jäsenhakemukset osoitetaan Lapin tutkimusseuralle ISSN 0457-1479 ISBN 978-951-9327-58-7 (nid.) ISBN 978-951-9327-59-4 (PDF) Painatuskeskus Finland, Rovaniemi, 2011

2

Sisällys Puheenjohtajan palsta

Leena Suopajärvi: Monitieteisen vuoropuhelun puolesta – esimerkkinä ilmastonmuutos ............................................................................................................. 5

Tutkimuksen ja käytännön kohtaamisia -keskustelusarjan artikkelit

Pirjo Oinas: Kylä – turvallinen asuinpaikka? ............................................................ 7 Leena Suopajärvi: Lapin tulevaisuutta rakentamassa – aluekehityksen suuntaviivat .................................................................................................................. 17 Anu Valtonen: Nukkuvaa turistia tutkimassa ......................................................... 28 Dina Solatie, Jarkko Ylipieti, Raimo Mustonen ja Esko Ruokola: Uraanikaivosten säteilyyn liittyvät ympäristövaikutukset ...................................... 36 Merja Mattila: Poroelinkeinon oikeutus ja kaivostoiminta .................................... 43

Kulttuurin paikat – paikkojen kulttuurit -iltamatinean artikkelit

Leif Rantala: Petsamon Vaarlamasaari – historia ja nykyaika ............................... 48

Tutkimusseuran toiminta

Toimintakertomus 2009-2010 ................................................................................... 76 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2011 ................................................................ 80 Tilinpäätös 2009-2010 ................................................................................................. 82 Hallitus 2009 ................................................................................................................. 86 Hallitus 2010 ................................................................................................................. 87 Jäsenluettelo .................................................................................................................. 88 Lapin tutkimusyksiköt ................................................................................................. 93 Lapin tutkimusseura ry:n säännöt ............................................................................. 96

3

�

�

Monitieteisen vuoropuhelun puolesta – esimerkkinä ilmastonmuutos

Leena Suopajärvi1

Lapintutkimusseuranpuheenjohtaja

1 Sosiologianlehtori(ma.),Lapinyliopisto,Rovaniemi

Ilmastonmuutos jakaa tutkijatkarkeastiottaen kolmeen leiriin. Skeptikot ko-rostavatmuutoksen arviointiin liittyvääepävarmuutta ja sanovat, että jos maa-pallon ilmasto on muuttumassa, alku-perä eivälttämättäole ihmistoiminnas-sa. Toisten mielestä ihmistoiminta onmerkittävästi muuttamassa maapallonilmastoa, mutta pitävät muutosta niinhitaana, että ihmiskunta pystyy siihensopeutumaan. Loput tutkijoista ko-rostavat ilmastonmuutoksen riskiluon-netta: muutos etenee vääjäämättömästijaarvaamattomastiniin,ettävaikutustenhillintäalkaaollamyöhäistä.

Oltiinpa ilmastonmuutoksesta mitämieltä tahansa, silläon jovaikutuksen-sa. Ilmastonmuutosonpoikinut laajaltiprojektejajapoliittisiaohjelmiakansain-väliseltätasoltaainapaikallistasollesaak-ka.

Myös tutkimus on osa tätä ilmas-tonmuutospolitiikkaa. Olin puolitoistavuotta sitten ilmastonmuutoskongres-sissa Vesisaaressa, missä eri alojen tut-kijatesittelivätarvioitaanilmastonmuu-toksen vaikutuksista. Monitieteisenkong-ressin puheenvuoroja kuunnel-lessatulietsimättämieleenvanhatarinakuudestasokeastamiehestä,jotkahalu-sivat selvittää, millainen eläin elefanttion.Kunyksikoskettelijatutkikäsilläänkorvaa, toinen häntää, kolmas kärsää,neljäs polvea, viides elefantin kylkeä ja

kuudes syöksyhammasta lopputulokse-naolikuusiosatotuutta.Kaikkiväittivättietävänsä,millainenelefanttionjakiiste-ly jatkui iäisyyksiä. Tarinan opetus oli,ettäjopakaikkeinviisaimmatvoivatollaosaltaan oikeassa, mutta kokonaisuu-den kannalta kuitenkin niin väärässä.Lähdin hämmentyneenä pois Vesisaa-renkongressista:plakkariin jäi yksityis-kohtaisiakuvauksiailmastonmuutoksenmahdollisestavaikutuksesta esimerkiksiroutimiseentaipohjoisenmerenpinnantasoon,muttakokonaiskuvaailmiöstäeisyntynyt.

Länsimainen tiedepilkkoo ilmaston-muutoksen osiin, joiden yhdistäminenjääasioitaseuraavanmaallikonvastuulle.Eisiisihme,ettäilmastonmuutoseivält-tämättänäyarjenkäytännöissäjavalin-noissa:seonjäänytedelleenpoliitikkojenjatutkijoidenväittelykentäksi,ennemin-kin puheiden kuin tekojen tasolle. Josilmastonmuutosta halutaan käyttää ar-gumenttinakestävämmänyhteiskunnanrakentamiseksi,myöslänsimaisentieteentulee tarkastellaomiakäytäntöjään.Onylitettävä vähintäänkin ihmis- ja luon-nontieteidenvälinenrajajarakennettavamonitieteisiä tutkimushankkeita, jotkamahdollistavat tutkijoiden keskinäisenvuoropuhelunjaoppimisen.Myöstutki-joidenroolimuuttuu,joshalutaanlisätätutkimustiedon vaikuttavuutta: se edel-lyttääläsnäoloajaosallisuuttapolitiikan

Puheenjohtajanpalsta

�

LeenaSuopajärvi

teossa.Lapintutkimusseuranjäsenistöedus-

taa asiantuntemusta eri aloilta – senvoi jokainen havaita, kun tarkasteleevuosikirjanjäsenluetteloa.Tutkimusseu-raonkinpyrkinytlisäämäänmonitieteistäja moninäkökulmaista vuoropuhelua.Esimerkiksi seuran �0-vuotisen taipa-leen juhlaseminaarissakesäkuussa2009pohdittiin Lapin nykytilaa ja tulevaisuut-ta yli kymmenen eri puheenvuoronkautta. Puheenvuorot on koottu tutki-musseuranActaLapponicaFenniae21

-julkaisuun, jota on edelleen saatavilla.Huhtikuussa 2011 järjestettiin VoimaaLapista – energiaseminaari, jossa esi-teltiin energiantuotannon vaihtoehtojapohjoisennäkökulmasta.Tilaisuuskiin-nosti noin viittäkymmentä osanottajaaelitarvettatällaisillekokoavilleseminaa-reille selvästikinon.Seuran jäsenistöltäolisikin hyvä saada ehdotuksia uusienseminaarienaiheiksi,jottatutkimukseenperustuva yhteiskunnallinen keskustelupohjoisenelämänpiirimmeasioistaolisimahdollisimmanvilkasta.

�

Kylä – turvallinen asuinpaikka?

Pirjo Oinas1

Johdanto

ArtikkeliniperustuuLapinyliopistonyh-teiskuntatieteidentiedekunnassasosiaa-lityön oppiaineessa vuosina 200�-2010toteutettuunMaa- jametsätalousminis-teriön rahoittamaan Kylä kaupungissa-tutkimushankkeeseen. Tutkimuksenkohdealueena on ollut vuoden 200�alussa tapahtuneessa kuntaliitoksessamuodostettuRovaniemenkaupunki.Ar-tikkelissani tarkastelen kohdetta erityi-sestiarkielämänturvallisuudennäkökul-masta.

Arjen turvallisuus on ohjelmapoliit-tisena kysymyksenä noussut esiin eri-tyisesti Arjen turvaa – sisäisen turval-lisuuden ohjelman myötä. Ohjelmanvalmistelu on käynnistetty sektorirajatylittävänä kehittämiskokonaisuutenakesäkuussa 2003, hallituksen periaate-päätös sisäisen turvallisuuden ohjel-masta on tehty syyskuussa 200� ja senpäivitetty ohjelmaesitys on julkistettukeväällä 2008. Osana ohjelmaa on to-teutettumyöserityistäharvaanasuttujenalueiden turvallisuuteen suuntautuvaakehittämistyötä, jonkatarkoituksenaonedistääharvaanasuttujenalueidenelin-voimaisuuttajahyvinvointia.(Sisäasiain-ministeriö20/2009,�.)

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassaturvallisuudella tarkoitetaan yhteiskun-nassavallitsevaatilaa,jokamahdollistaa

oikeusjärjestelmän takaamien oikeuk-sien ja vapauksien toteutumisen ilmanrikollisuudesta,häiriöistä,onnettomuuk-sista tai suomalaisen yhteiskunnan taikansainvälistyvän maailman ilmiöistä jamuutoksista johtuvaa aiheellista pelkoaja turvattomuutta. (Sisäasiainministeriö��/200�,1�.)PauliNiemelätutkijaryh-mineen(199�,13–1�)onpuolestaanjoaiemminturvallisuuteensuuntautuvassatutkimuksessaanmääritellyt turvallisuu-den inhimilliseksi peruspyrkimykseksi,jonka vastakohdaksi asettuu turvat-tomuuden tila, jossa tämäpyrkimys jäätoteutumatta. Turvallisuuden toteutu-minen riippuu olosuhteista, jotka jokomahdollistavattaiestävätturvallisuudentilantoteutumisen.

Olosuhteisiin liittyvät turvallisuuttauhkaavattekijätovatlähtökohtaisestitu-levaisuuteen liittyviä,epämääräisiä teki-jöitä, jotka ovat kiinteässä yhteydessäkonkreettisiin vaaroihin sekä riskeihin.Hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuu-den takaaminen voidaan nähdä myösyhtenä sosiaalipolitiikan keskeisistätavoitteista. Yksilötasolla turvallisuuson viimekädessä subjektiivinen koke-mus, johon vaikuttavat kokijan hen-kilökohtaiset tuntemukset ja yksilöllisetominaisuudet. Turvallisuuden tunteenvoidaan nähdä muodostuvan ulkoisen,objektiivisesti arvioitavissa olevan tur-vallisuudenjahenkilökohtaisen,subjek-

1 Tutkija,Yhteiskuntatieteidentiedekunta,Lapinyliopisto,Rovaniemi

8

PirjoOinas

tiivisenkokemuksenkohtaamispinnassa.(Niemeläym.199�,13–1�).

Omatulottuvuutensa turvallisuuteentuovatyhteiskunnallisetmuutoksetsekämuutokselle ominaiset, ajalle tyypillisetpiirteet. Turvallisuus kytkeytyy moni-mutkaisestiglobaaliin järjestykseen, so-siaalipolitiikkaan, identiteetin rakentu-miseen ja sosiaalisiin suhteisiin (esim.Koskela2009,33–38).Yksilöidenarjensujuvuuden näkökulmasta turvallisuusonennenkaikkeatunne, jokavaikuttaasiihen,minkälaisiavalintojajaratkaisujayksilöarkipäivässääntekee.KutenHilleKoskela(2009,3�–3�)toteaa,eri ihmi-sillä on erilaiset lukutaidot ympäristönturvallisuuden suhteen ja yksilöt tulkit-sevaterilaisiavaaranmerkkejäjauhkaa-via tilanteita omien valmiuksiensa mu-kaisesti.

Kylä kaupungissa -tutkimuksen aineisto

Kylä kaupungissa -tutkimushankkeenaineisto on kerätty Rovaniemen kau-pungin alueella sijaitsevista Meltauk-sen ja Jaatilan kylistä ympäristöineen.Kyläalueidenvalintaonperustunuteri-tyisestiriittävänpitkäänetäisyyteenkau-punkikeskuksestasekäkylienmaaseutu-maisuuteen.Meltauksenalueeltamukanaovat olleet Meltauksen kyläkeskuksenlisäksi pienempinä kylinä Perttaus,Tolonen,Marrasjärvi jaPatokoski. Jaa-tilan alueella tutkimusaineiston keruuon puolestaan kohdentunut Jaatilan,Leipeen ja Petäjäskoksen kyliin. Tut-kimusta varten näiltä kyliltä on kerättysekä laadulliset että tilastolliset aineis-tot,jotkakoostuvat2��lomakekyselyynvastanneesta (vastausprosentti ��) sekä

kahdestaryhmähaastattelusta,joihinos-allistuiyhteensä13haastateltavaa.

Tutkimuksessani olen lähestynyt tur-vallisuuden tunnetta erityisesti siitänäkökulmasta, miten turvalliseksi koh-dekylien asukkaat asuin- ja elinym-päristönsä kokevat sekämikä aiheuttaaheille huolta vastaushetkellä. Kyselylo-makkeessahuolenaiheetolistrukturoituyleisen turvallisuuden osalta luokkiinkoti, naapurusto ja kotikylä ihmissuh-teineensekäRovaniemijaSuomi.Palve-luidenjapalvelujärjestelmänosaltakysy-myksetonpuolestaanjaoteltukarkeastiseuraaviinluokkiin:

TerveysjaterveydenhuoltopalvelutLapsiperheiden ja ikääntyneidenpalvelutPäivittäispalvelutTiet,liikkuminenjatietoliikenneAsuminenVapaa-aikajakulttuuripalvelutKriisitilanteidenapujapalvelutTaloudellinentoimeentuloOsallisuusjavaikuttaminen

TässäKyläkaupungissa-tutkimuksenaineistoon perustuvassa artikkelissanitarkastelenpalveluitaerityisestisuurim-miksi ja pienimmiksi osoittautuneidenhuolenaiheidenosalta.

Tilastoaineistossa vastaajista �� pro-senttia on naisia ja �� prosenttia mie-hiä.Iältäänhesijoittuvat1�-9�vuodenväliin siten, että ��-��-vuotiaita on ��prosenttia, yli ��-vuotiaita 3� prosent-tia,2�-��-vuotiaita1�prosenttia jaalle2�-vuotiaita3prosenttia.Kaksikymme-nestä vastaajasta on asunut nykyisessäasuinkylässäänallekymmenenvuottajayksikymmenestäyli�0vuotta.Asuinkyläonkin synnyinkylä neljälle kymmenestä

••

•••••••

9

vastaajasta.Kolmekymmenestävastaa-jastaonyksinasuviajaneljäkymmenestäasuukahdenhengentaloudessa.Useam-man hengen talouksia on siten kaikenkaikkiaansamamääräkuinyksinasuvia.Taustatietojen perusteella kyselylomak-keeseen vastanneista muodostuu kuvasuhteellisen ikääntyneestä, maalla pit-käänasuneestaväestöstä,joistamonienon kyettävä toimimaan ilman samassataloudessa asuvien perheenjäsentenapua tai myös jo ikääntyneen puolisonkanssa.

Huolenaiheet kylissä

Asuinympäristö ja kotiRovaniemen asutuksen heterogeeni-syydestä hyvän kuvan antaa tieto, ettäkaupunki on kuntaliitoksen jälkeenpinta-alaltaan Euroopan suurin, muttaasukasluvultaanvainSuomen1�.suurinkaupunki.Asutusonpääosinkeskittynytkaupunkitaajamaan, jonka lisäksi kau-punginsisälläonsuhteellisenpitkienkinvälimatkojenpäässäkaupunkitaajamastasijaitseviamaaseutukyliä.Tulevaisuudenkehityskylienkeskeneioleyhtenäinen,vaanosakylistäsäilyttäneeasukkaansajaelinmahdollisuutensaparemmin jaosas-sa kylistä elinmahdollisuudet kapene-vatasukkaidenvähetessäjapalveluidenheiketessä. Arki sujuu siten tulevaisuu-dessa näissä enemmän tai vähemmänomatoimisuutta vaativissa kylissä toi-sinkuin taajamassa, jossapalvelutovatparemminsaavutettavissa.

Tutkimusaineiston perusteellakylien asukkaat kokevat Suomen var-sin turvalliseksi maaksi asua, sillä puo-let kyselylomakkeeseen vastanneistapitäämaatammeturvallisenajavainyksi

kymmenestä turvattomana. Rovanie-menkaupunkisensijaansaijonkinver-ran heikommat turvallisuusarviot, silläainoastaanyksikymmenestävastaajastakokikaupunginhyvinturvallisena.MyösLapin poliisilaitoksen turvallisuustutki-mus (2009, 1�) osoittaa turvallisuudentunteenheikkenemistä tältäosin. Kyläkaupungissa –tutkimuksen tulostenkannaltatärkeääonhuomata,ettäkysy-myksenmuotoilueiannamahdollisuuttapäätelläsitä,ovatkovastaajatmieltäneetvastauksenkohdealueenkaupunkitaaja-maksivaikokokuntaliitoksessamuodos-tuneenlaajan,myöskotikylänsäkattavankaupunginalueeksi.Omalähiympäristöihmissuhteineen eli koti, perhe, naapu-rusto sekä kotikylä asukkaineen näyt-täytyivätkuitenkinturvallisenanoin�0-80 prosentille vastaajista, mikä viittaasiihen, että vastaajien turvallisuusarvioRovaniemenosaltakoskee lähtökohtai-sestijuurikaupunkitaajamaa.

Oman asuinympäristön kokeminenturvallisena osoittaa paitsi kylien tur-vallisuuttaasuinpaikkoina,myösturval-lisuuskokemuksen ja tuttuudentunteenyhteenliittymistä. Vaikka palvelut janiiden tuoma turva ovat objektiivises-ti tarkastellen kyliltä kaukana, ovat ih-misetoppineetjatottuneetselviytymäänelinolosuhteissaan ilman yleistä turvat-tomuudentunnetta. Voidaankin todeta,että turvallisuuden kokemus kytkeytyymonimutkaisellatavallasekäyhteiskun-nallisiin kysymyksiin, sosiaalisiin suh-teisiin että yksilön identiteettiin. Yk-silöidenarjensujuvuudennäkökulmastaturvallisuusonennenmuutatunne,jokavaikuttaa yksilön arkipäiväisiin ratkai-suihin ja valintoihin. Ihmiset lukevat-kin omien valmiuksiensa mukaisesti ja

Kylä–turvallinenasuinpaikka?

10

yksilöllisesti ympäristön signaaleja senturvallisuuttataiturvattomuuttaaiheut-tavientekijöidenosalta. (Koskela2009,33-38.)

Turvallisuuden kokemukseen liittyymyös elementtejä, jotka ovat palvelu-järjestelmän näkökulmasta näkymät-tömiä, mutta sosiaalisen turvallisuudenja luottamuksen kannalta olennaisiakäyttäytymismalleja ja -tapoja.Olennai-nen merkitys koettuun turvallisuuteenonmuunmuassayhteisöilläjayhteisöl-lisyydellä.

MN1:Kyllä täälä sillälailla, ainakin mi-nun mielestä täällä vielä sillälailla huolehdi-taan, että jos ei joku ihminen ole ollu, käyny kaupalla tai jossakin ollu, niin kysytään ja huolehitaan. Ja yksi mikä on ollu hirviän hyvä, niin täällä on nuo postin auto, nämä naiset jotka tuota postia jakaa. Niillä on ollut, että jos on ollukin joku semmonen ih-minen, että se ei tulekaan hakeen postia, tai ei näy että savu nousee piipusta, niin ne käy-vät sisällä kattomassa, että oleks sie siellä.

Kaikkeinvähäisinhuolenaihevastaa-jille ovat kyselyvastausten perusteellakotona tapahtuva fyysinen tai psyyk-kinen väkivalta. Näistä asioista paljonhuolta kantoi alle prosentti vastaajistaja jonkin verran noin neljä prosenttia.Lapinpoliisin turvallisuustutkimukseen(2009, 1�) verrattuna tulos on myön-teinen, silläpoliisin tilastossamelko taierittäin paljon perheväkivallasta huolis-saanolevienmääräonkasvanutvuoden200� kahdeksasta prosentista vuoden2009 yhteentoista prosenttiin. Varmaaselitystä sille, johtuuko tulos vastaajienvalikoitumisesta,vastaajientavastatulki-ta kysymys vai kylien aidosti parem-

masta turvallisuudesta tältä osin eiaineiston perusteella voida kuitenkaanantaa.Yleisestiottaenvoidaankuitenkintodetakodinpaikkanamerkitsevänmie-likuvien tasolla suojaa, lämpöä, turval-lisuuttajayksityisyyttä.Kotiyksityisenäpaikkana on myös rajakohta erilaisilleosallisuudentoteutumistavoillejayhtei-söllisyydelle.Se,mitenvahvastiihminenkiinnittyy kotiinsa ja kiinnittää kotinsaosaksi kotikyläänsä, kotikuntaansa taikotimaatansa, on sekä yksilöllistä ettäkulttuurisidonnaista. Kiinnittyminenkietoutuu myös sidoksiin ajan kanssa,sillä sen intensiteetti voi vaihdella sekäyksilöllisenelämäntilanteenjaiänmyötäettä paikalle ja aikakaudelle ominaistenajatustapojen mukaan. (Pyy 2009, �0.)Kodin voidaan nähdä olevan myösperustana sille, kuinka turvallisesti javakaasti ihminen asuinympäristöönsäkiinnittyy.

Liikkuminen ja yhteydenpitoSivukylässäasumiseensisältyy jo lähtö-kohtaisestise,ettämonetarkisenelämänsujuvuuden kannalta merkityksellisetpalvelut ja asiat edellyttävät pidempienvälimatkojen liikkumista kuin taajamis-sa. Liikkumismahdollisuudet ja tiestönkunto eri vuodenaikoina ovat pitkienvälimatkojen olosuhteissa eläville ihmi-sillesitenerityisenmerkityksellisiäarjenturvallisuuteen ja sujuvuuteenvaikutta-viatekijöitä.

Kyselyaineistotosoittavatteidenkun-nonkaikkein keskeisimmäksi huolenai-heeksi kohdekylieni vastaajille. Teidentalvikuntoonpohjoisenoloissaratkaise-vatekijäliikkumisenturvallisuudenosal-tajasemyöshuolettaasekäpaljonettäusein seitsemää kymmenestä kyselyyn

PirjoOinas

11

vastanneesta. Myös teiden peruskun-nosta on vastausten perusteella paljonhuolissaan kuusi kymmenestä vastaa-jasta.

MN3:Mutta se ite tie on tuolla huono.MM�:Tiet on huonot.

Välimatkan kasvaessa keskustaaja-maanmyöshuolenmääräyleisestiottaenkasvaa, mihin luonnollinen selitystekijäon pienten kylien sijainti heikomminhuollettujensivuteidenvarressa.Liikku-mismahdollisuuksista tunnettua huoltalisää huoli julkisten liikenneyhteyksientoimivuudesta.Tämänseikanhuolenai-heekseen ilmoittaa lähespuolet vastaa-jista.

JN2: Tai ehottomasti - mutta ehottomasti tarttee omaa autoa – et meilläkin on kaks autoa että…JM1:Se on niin ku tota ongelma täällä, että tänne ei ole yhtään julkista liikennettä.

Mahdollisuusliikkuaturvallisestiedis-tää niin sosiaalisten suhteiden hoitoakuin lisää omalta osaltaan luottamustasiihen, että kriisitilanteiden sattuessaapuvoitullapaikalleriittävännopeasti.Keskustelu liikkumisen turvallisuudestakohdentuuhaja-asutusalueillalähtökoh-taisesti toisenlaisiin kysymyksiin kuinkeskustelu liikkumisen turvallisuudestakaupunkialueilla, joissa keskeisiä tur-vallisuusuhkia ovat esimerkiksi öiseenaikaantapahtuviksipelätytväkivalta-taiomaisuusrikokset.(Esim.Sisäasiaiminis-teriö��/200�;39/200�;20/2009.)

Kun matka on pitkä ja kulkeminenasettaaedellytyksiäsekäajanettävälinei-densuhteen,voipuhelimitsetaisähköi-

sesti tapahtuva sosiaalisten suhteidenhoitotaiasiointiollahuomionarvoinenvaihtoehto liikkeelle lähtemisen sijasta.Erilaisten asioiden hoitaminen puheli-mitseonollutjoniinpitkäänmahdollista,että puhelimesta yhteydenpitovälineenäon tullut jo itsestäänselvyys. Teknolo-gian kehittymisen myötä muutosta onkuitenkin tapahtunut siltä osin, ettäperinteisiä lankapuhelimia on enääkäytössään vain neljänneksellä vastaa-jista. Lankapuhelimen käyttäjistä ylipuolet on �� vuotta täyttäneitä ja vainyksikymmenestäalle��-vuotias.Matka-puhelinta käyttävät kuitenkin säännöl-lisesti lähes kaikki vastaajat iästä riip-pumatta.Matkapuhelimensäännöllinenkäyttöluokuvansosiaalisestiaktiivisistavastaajista. Kuusi kymmenestä vastaa-jasta pitääkin matkapuhelinta tärkeänäyhteydenpitovälineenä.

Keskeinenhaasteuudenteknologiantuomien mahdollisuuksien hyödyn-tämiselleharvaanasutuillaalueillaonkinsiirtyminenlankaverkostalangattomaanteknologiaan. Erityisesti saaristoaluei-den sekä Lapin haja-asutusalueidenongelmaksiovatnousseetpuhelin-jatie-toverkkojen katvealueet sekä taajamienyhteysnopeuksia selvästi alhaisemmatyhteysnopeudet. Näiden seikkojen ontodettu vaikuttavan nykyhetkellä oleel-lisestimyösharvaan asuttujen alueidenturvallisuuteen ja turvallisuudesta vas-taavienviranomaistentoimintaan.(Sisä-asiainministeriö20/2009,1�,30.)

Sekä Jaatilan että Meltauksen haas-tateltavatolivatkinkokeneet jonkinver-ran ongelmia tietoliikenneyhteyksientoimivuudessa. Ongelmat johtuivatsekä verkon hitaudesta että ajoittaises-ta katkeilemisesta. Kyselyvastausten


12

perusteella huoli tietoliikenneverkontoimivuudestaeiyleisestiolekuitenkaankovin suurta, sillä kolmiportaisella luo-kituksellamitattunanoinpuoletkaikistavastaajistaonvainharvointaieikoskaanhuolissaan asiasta ja neljä vastaajaakymmenestäonasiastahuolissaanvähäntaiei lainkaan.Huolenmerkityskoros-tuukuitenkintarkasteltaessaainoastaanniidenvastaajiennäkemyksiä, jotka itsekäyttävät tietokonetta tai omaavat net-tiliittymän.Näistävastaajistanoinpuoleton samaisella asteikolla arvioituna sekäpaljon että usein huolissaan yhteyksientoimivuudesta.

Terveys ja terveydenhuoltopalvelutTerveysjasiitätunnettuhuoliovattut-kimuksissa osoittautuneet merkityk-sellisiksi seikoiksi suomalaisille (esim.Niemelä ym. 199�, 3�-�0; Suominenym. 2009, 3�). Meltauksen ja Jaatilantilastoalueen asukkaille huoli omastaterveydestä ei kuitenkaanollut suurim-pien huolenaiheiden joukossa. Omastaterveydestään paljon huolissaan oleviaolivastaajistaainoastaanneljännes,mikäon suhteellisen alhainen määrä ottaenhuomioonvastaajienikäjakauman.Huo-liomastaterveydestäkuitenkinkasvaajavahvistuuaineistossavastaajieniänkas-vaessa. Yksinasuvat jakaantuvat muitaselvemmin kahteen ryhmään omastaterveydestätunnetunhuolentoistuvuu-densuhteen,sillälähespuoletontervey-destäänhuolissaanuseinjalähespuoletvainharvointaieikoskaan.Useanhen-gentalouksissaasuvatvastaajatovatsensijaan huolissaan omasta terveydestäänmuitavähemmän.

Terveyteen ja sairauteen liittyvissäkysymyksissäonturvallisuudennäkökul-

mastamerkityksellistäomatoimisuudensekä autettavaksi ja hoidettavaksi suos-tumisenvälinentasapaino.Sekäuskojaluottamus omiin selviytymismahdolli-suuksiinettäluottamusmuidenihmistenapuunjapalvelujärjestelmiinrakentavatturvallisuuden tunnetta ja vähentävätturvattomuutta. Sairauden kohdatessasaattaa olla myös välttämätöntä hyväk-syäse,ettäelämäänkuuluutiettyriskialt-tiusjaepävarmuus.(Ryynänen2000,��.)Henkilökohtaisetominaisuudetjakoke-muksetvaikuttavatmyössiihen,kuinkasuurtahuoltapalveluidensaatavuudestatunnetaan. Tutkimuksen haastatteluo-suuteen osallistuneilla kyläläisillä olimyönteisiäkokemuksia terveyspalvelui-densaamisestasekäennenkuntaliitostaettäsenjälkeen.

JM�: Noista terveyspalveluista - niin nyt tuota tämän yhistymisen jälkeen ja yhisty-mistä ennen – mulla on ollu ihmeen hyvä tuuri aina, mää oon aina saanu palvelut, mitä oon tarvinnu.JN1:Se on hienoa.JM�:En voi moittia kyllä.JN1:En miekään sillä lailla voi moittia, että (---)

Vaikka huoli omasta terveydestä eikokoaineistossaolemerkittäväsuurim-piin huolenaiheisiin verrattuna, vaivaahuoli läheisten terveydentilasta vastaa-jiahiemanenemmän.Läheistentervey-dentilastapaljonjauseinhuolissaanonnoin neljä kymmenestä vastaajasta jahuolissaan olevien ikäjakauma painot-tuu ��-��-vuotiaisiin. Suhde oman jaläheisten terveydestä tunnetun huolenvälillä kertoo läheisten terveydellisentilanteen ohella tärkeällä tavalla myös

PirjoOinas

13

siitä, että vastaajien sosiaalisiin suhtei-siin kuuluu olennaisena osana vastuun-kanto läheisistä. Hoiva ja huolenpitomielletään usein perinteiseksi naistenalueeksi, mutta omassa aineistossani eiläheisten terveydentilasta tunnetussahuolen määrässä tai toistuvuudessaolesukupuoltenvälilläeroa.

Tutkimusaineistossatilastollinenriip-puvuus on kaikkein suurinta omastaterveydentilasta ja läheisten terveyden-tilasta tunnetun huolen välillä; mitäenemmän ollaan huolissaan omastaterveydestä, sitä enemmän tunnetaanhuolta myös läheisten terveydestä japäinvastoin. Jopa seitsemän kymme-nestäomastaterveydestäänuseintaipal-jon huolissaan olevasta onkin samassamäärin huolestunut myös läheisistään.Tämä osoittaakin läheisten tärkeyttäpaitsiavuntarvitsijoina,myösavuntar-joajina,kunsairauskohtaaperhettä.

Oman ja läheisten terveydentilanohellasekämyösniihinliittyenmolem-pien kyläalueiden asukkaita huolettaayleisesti terveyskeskuspalveluiden saa-tavuus, joka on määrämittarilla mitat-tuna eräs suurimmista huolista. Neljäkymmenestä vastaajasta ilmoittaa ole-vansaasiastahuolissaanpaljon.Naistenhuoli on miesten huolta jonkin verranvoimakkaampaajatoistuvampaa.Huoliterveyskeskuspalveluiden saatavuudestaei kuitenkaan ole yleisesti päivittäiseenelämäänvaikuttavaa,sillävainjokaviidesnais- ja miesvastaaja on asiasta huolis-saan usein. Meltauksen alueen vastaa-jat ovat hieman useammin huolissaanterveyskeskuspalveluiden saatavuudestakuinJaatilansuunnanvastaajat,joistaylipuolet on asiasta huolissaan vain har-vointaieikoskaan.

Terveydenhuoltopalveluiden osaltasivukylillä keskeistä on saatavuudenohellapalveluidensaavutettavuus(esim.Keränen2003).Koskakyselylomakkees-sa käytettiin muuttujien mittaamisessakäsitettä palveluiden saatavuus, ei ana-lyysivaiheessa ole mielestäni mielekästäspekuloida käsitteen merkitystä vastaa-jilleelisitä,ovatkovastaajatmahdollises-ti vastauksissaan ilmaisseet saatavuutta,saavutettavuutta vai ehkä molempia.Saavutettavuuden näkökulmasta ana-lyysi perustuukin ryhmähaastatteluissaasiasta käytyihin keskusteluihin, joissaesiintulijossainmäärinhuoltasiitä,ettäaiemmin helposti saavutettavissa olleetjulkisetpalvelutovatsiirtymässäsivuky-listäkohtitaajamia.

JM2:Perustelen ku täällä oli Jaatilassa ennen koululla palvelut - terveyspalvelut ja terveyden-hoitaja pystyy niin ku tämän Marevan-ko-keenkin – se pystyy kotona sen kyllä sen otta-massa, ei siinä ole mitään probleemaa. Mutta nyt ku se on muuttunu Muurolaan, niin sinne pitää vaan – –.

Keskeisessä asemassa sosiaali- jaterveydenhuollon palvelujen tuot-tamisessa erityisesti harvaan asutuillaalueilla ovatkin kunnat.Väestön ikään-tyminenjaeliniänkohoaminenkasvatta-vathoidontarvettajahoitokustannuksiatulevaisuudessa. Muutostarpeita syntyymyös terveydenhuollon teknologiankehityksestä sekä palvelujen käyttäjientarpeidenjavaatimustenkasvusta.Mah-dollisenaonlisäksipidetty,ettäaiempaaterveystietoisemmat asiakkaat vaativattulevaisuudessamyös laadukkaampia jamonipuolisempiapalveluita. (Lapin liit-to2002,�-8;Lapinliitto2009,30-31.)


1�

Kylässä asumisen erityisyys

Maaseudun yhteistyöryhmä on maa-seutupoliittisessa kokonaisohjelmas-saan200�–2008määritellytmaaseudunseuraavasti:

Maaseutu on kaupunkien kanssa vuoro-vaikutuksessa oleva, kansallisiin ja kan-sainvälisiin kehityskulkuihin kytkeytyvä, monimuotoinen, osaavien ja tahtovien ih-misten sekä luonnon muodostama haja-, kylä- ja pikkukaupunkiasumisen ja yhä useampien ammattien yhteisö.

Mielikuvien kylämaisema näyttäytyytyypillisesti kaksijakoisena. Toisaalta sevoidaan kokea idyllisenä rauhan tyys-sijana ja toisaalta ankeana, autioituvanapakettipeltomaisemana.Myöstutkimus-haastatteluun osallistuneet kyläläi-set toivat esille sekä positiivisiin ettänegatiivisiin mielikuviin liittyviä puoliaomasta asuinympäristöstään. Erityisestimaisemienkauneuskoettiinsiinämäärinvoimakkaanajatärkeänätekijänä,ettäseselittiasuinpaikanvalintaajamaaseudul-la pysymistä syrjäisyydenkin kokemuk-sestahuolimatta.

H2:Mikä se sitte pitää täällä kylällä?JM2:No se tämä kaunis maisema ja Kemi-jokivarsi tuossa vieressä…

Maaseudun ja kyläyhteisön vetovoi-maisuutta ja turvallisuutta asuinpaikka-na peilataankin haastatteluaineistoissasenvastakohdaksimieltyväänkaupunki-asumiseen.Kaupunkimaiseenasumista-paan liitetäänyleisestiuhkakuvia, joistakeskeisinonsennegatiivinenvastakoh-taisuus kylien yhteisölliseksi kuvatulle

elämäntavalle. Kaupungista epäilläänpuuttuvan juuri huolenpitoa lähelläkinasuvistamuistaasukkaista.

JM1:Pitkässä ajan juoksussa ku seuraatte, niin monestiko maalaiskylästä on löydetty joku kuolleena – monta kuukautta ollu talossa – ei koskaan. Noista kaupungeista löydetään vähän väliä, joku on saattanu olla kaks – ei kukaan välitä mitään siitä.JN2: Mut täällä niin ku silleen, että jos tietää, että naapuri on jossain reissussa tai näin, niin vähän katotaan niin ku yleen-sä, että no onkos - liikkuuko siellä talon ympärillä jotain outoa väkiä - ja sitte jo vähintään, jos ei muuta, niin otetaan postit - niin ku otetaan postilaatikosta ja yleensä se pyytääkin se naapuri, mutta otetaan - ne otetaan niin ku että (--) ei niin ku silleen.

Kyläläistenajatuksetyhteisöllisyydestähuolenpidonturvaajanajatakeenaeivätkuitenkaanolevailla tietoisuutta asiaanmahdollisesti liittyvistä nurjistakinpuolista eli liiallisesta toisten elämänseuraamisesta.

JN2:Maalla sentään välitetään (--).JM1: Seurataan jatkuvasti tuota toisten menoja.

Toistenelämänjatkuvanseuraamisenmahdollisethaittapuoletmielletään siltitoimintatavanmyötälisääntyvänturval-lisuuden rinnalla merkityksettömiksi.Seuraamineneinäyttäydyhaastateltavilleuteliaisuutenavaanjuuritoisistahuoleh-timisena.Huolehtimisenleimaalisääse,ettäasiastavoidaantarkoituksellisestiso-piaeliseuraamisenkohteeksieijoudutavainjaainoastaanvastentahtoisesti.

PirjoOinas

1�

JN2:No mut se on ollu sitä huolehtimista (--), se ei oo uteliaisuutta, vaan se on huoleh-timista.JN1:Ei – se oli nimenomaan ja se oli so-vittu asia.

Lopuksi

Kyläläistensuurimmathuolettutkimus-alueilla ovat siis varsin konkreettisia jaarkipäiväisiä. Pitkät välimatkat ja siitäsyntyvätarveliikkuapäivittäinkinsaavatasukkaatkantamaanhuoltateidenkun-nostavuodenajoistariippumatta.Tieonkonkreettinenyhteydenpidonväyläsekäkylästäkaupunkiinettäpäinvastoin.

Sivukylissä asuvan väestön ikään-tyminen aiheuttaa myös monenlaisiasairauksia ja riskejä arjen sujuvuudennäkökulmasta. Omaa terveyttä enem-mänhuoltakannetaankuitenkinmuistaperheenjäsenistä.Sekä tämäseikkaettäyhteisöllisyyden korostaminen antavatkuvan maaseutukylistä, joissa sosiaali-set suhteet ja verkostot ovat edelleensiinä määrin vahvoja kuin harvenevanja ikääntyvän väestön olosuhteissa onmahdollista.

Elämäsivukylälläonedelläesiintul-leista huolista ja haasteista huolimattavieläturvallista.Turvallisuudentakaavatsekä sosiaaliset suhteet että asuinym-päristösinänsä.Kylienerityisyys jataa-jamienongelmistapoikkeavathuoletonkuitenkintärkeäätiedostaajatunnistaa.Tämä edellyttää aktiivista vuoropuhe-luakylienjakunnanviranomaistensekäluottamusmiestenvälillä.

Kirjallisuutta

Keränen, H. 2003. Palvelujen saa-vutettavuus maaseudulla. REDEC Ka-jaani,WorkingPapers��.Kajaani2003.http://www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/julkaisut/workingpapers/hkpal-velujen_WP_��.pdf

Koskela,H.2009.Pelkokierre:pelonpolitiikka, turvamarkkinat jakamppailukaupunkitilasta. Gaudeamus. HelsinkiUniversityPress.

Lapinliitto.2009.Lapinhyvinvointi-ohjelma2010-201�“Lappiantaaelämän-voimaa”. http://lapinliitto.tjhosting.com/kokous/2009��-11-193�.PDF.

Lapinliitto.2002.Lapinhyvinvointi-strategia. http://www.lapinliitto.fi/c/document_library/get_file?folderId=53864&name=DLFE-3204.pdf.

Maaseutupoliittinen kokonaisohjel-ma 200�-2008. Tiivistelmä. Elinvoi-mainen maaseutu – yhteinen asiamme.Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Sarja11/200�.SuomenPrintmanOy.Hyvin-kää. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/215/kokonaisohjelman_tiivistel-ma_suomi.pdf.

Niemelä, P., Kainulainen, S., Laiti-nen, H., Pääkkönen, J., Rusanen, T.,Ryynänen, U., Widgrén, E., Vornanen,R., Väisänen, R. & Ylinen, S. 199�.Suomalainen turvattomuus. Inhimilli-senturvattomuudenyleisyys,perusulot-tuvuudet ja tyypittely – haastattelutut-kimus1990-luvunSuomessa.Sosiaali-jaterveysturvankeskusliitto.Helsinki.

Pyy, I. 2009. Kuntarajan poistoja ja


1�

rajojen ylityksiä. Maaseudun uusi aika1/2009;�9-�0.

Ryynänen, U. 2000. Sairaanakin voiselviytyä.Teoksessa(toim.)Niemelä,P.&Lahikainen,A.R.,Inhimillinenturval-lisuus. Osuuskunta Vastapaino. Tam-

pere,�1-�0.Sisäasianministeriön julkaisuja

20/2009.Turvallisuusharvaanasutuillaalueilla. Tilanneraportti 2009. Helsinki.Lähde: http://www.intermin.fi/inter-min/biblio.nsf/

PirjoOinas

1�

Lapin tulevaisuutta rakentamassa – aluekehityksen suuntaviivat

Vertailussa vuosien 1977 ja 2008 aluepoliittiset ohjelmat Lapin erityisongelmien ratkaisemiseksi

Leena Suopajärvi1

Johdanto

Vuonna19��ensimmäinenenergiakriisioli jäänyt taakse. Suomea ohjasi presi-dentti Urho Kekkonen, joka oli Lapinevakostapaluun 30-vuotisjuhlassa parivuotta aiemmin tehnyt esityksenLapinongelmienratkaisemiseksi:”KunLapinongelmiin näyttää olevan vaikea löytääratkaisua eri aloilla tehtyjen ja muistayhteyksistäirrallistensuunnitelmienpo-hjalta,niineiköolisikäynnistettäväjulki-sin voimin Projekti-Lappi, jossa tämänmaakunnan ongelmia selvitettäisiinkokonaisuutena ja yritettäisiin hahmo-tella niihin ratkaisuja. Lapin väestölläon oikeus odottaa, että suomalainenyhteiskunta tänä päivänäkin osal-lis-tuusentaakkojenkantamiseenjapyrkiilöytämäänsellaisenratkaisun,jokaantai-si Lapin väestölle mahdollisuuden elääturvattua elämää jokivarsillaan ja palk-isillaan.” (Komiteanmietintö 19��, i-ii.)TämänpresidenttiKekkosenesittämänaloitteenseurauksenaperustettiinLappi-projektijatuloksenasyntyivuonna19��komiteanmietintö Lappi-projektin neuvot-telukunta:Lapin erityisoloista johtuvat ongel-mat ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi.

Vuonna 2008 Suomi oli ajautu-massa kansainväliseen lamaan. Työ- jaelinkeinoministeriö asetti helmikuussa

2008 työryhmän, jonka tehtävänä olimiettiä,miten”Lapinkehityksellemyön-teisiä hankkeita voitaisiin vauhdittaaja miten alueen kielteisimpiin kehitys-suuntiin saataisiin muutoksia. Työryh-mäntehtäväksiannettiinselvittää,mitenelinkeinopoliittisilla toimilla voitaisiinvähentää alueen työttömyyttä ja mitenvarmistetaan ammattitaitoisen työvoi-man saanti alueenelinkeinoelämän tar-peisiin.Lisäksityöryhmäntehtävänäoliarvioida erityisiä toimintamalleja, joillaedistetään suomalaisten yritysten mah-dollisuuksia osallistua Barentsin alueenkehittämiseen.” Työryhmä työskentelirunsaatpuolivuottajajulkaisilokakuus-sa 2008 Lappi-työryhmän loppurapor-tin. (Lappi-työryhmän loppuraportti2008,3.)

Tässäartikkelissatarkastellaanjaver-taillaankehittämisohjelmienehdotuksiaLapin erityisongelmien poistamiseksi.Tarkastelussakiinnitetäänhuomiotaen-sinnäkinsiihen,mitenLapinalueellinenja aluepoliittinen erityisyys teksteissärakennetaan. Tähän liittyy kysymys sii-tä, miten Lappi asemoidaan suhteessakansalliseen ja kansainväliseen toimin-taympäristöön.Lisäksitarkastellaanesi-tettyjä toimenpiteitä suotuisan alueke-hityksen rakentamiseksi ja pohditaan,millainen aluepoliittinen kokonaisuus

1 Sosiologianlehtori(ma.),Lapinyliopisto,Rovaniemi

18

ohjelmista rakentuu. Artikkeli pitäytyyohjelmatason tarkastelussa, eikä tässäyhteydessä esitetä arvioita kehittämis-ohjelmien tuloksista ja vaikutuksista.Artikkelionlyhennelmäaiemmastaesi-tyksestä,jokaonjulkaistuESPONPoh-joisessa-raportissa(Suopajärvi2009).

Lappi-projektin mietintö vuonna 1977

Vuonna 19�� julkaistu Lappi-projek-tin mietintö oli kokonaisvaltainen ke-hittämisohjelma, jonka tavoitteena olituotantotoiminnan lisääminen, työt-tömyyden torjuminen ja palveluta-son kehittäminen. Työryhmä koostuimaakunnan ja kuntien virkamiehistä javaikuttajista, jasentukenatoimiminis-teriöidenjohtavistavirkamiehistäkoos-tuva asiantuntijaryhmä. Lappi-projektiajohti maaherra Asko Oinas ja hänenlisäkseensiihenkuului18jäsentä,joistakaksi oli naisia. Puolitoista vuotta kes-täneen työskentelyn jälkeen Lappi-pro-jektijättimietintönsä31.�.19��.

Tavoitteena väestön elinolojen parantaminenLappi-projektin tehtävänä oli ratkoaLapin erityisongelmia ja ”saattaaLapin väestön toimeentulo maan kes-kimääräiselle tasolle” (Komiteanmie-tintö 19��, 101). Lapin työttömyysasteolivuoden19��alussalähes11prosent-tia, kun muun maan keskiarvo oli alleneljäprosenttia.Tilannetta luonnehdit-tiin ”erittäin vaikeaksi” ja sitä pahensivoimakas työllisyyden kausivaihtelu,jokaosaltaanloiepävarmuuttaihmistentoimeentuloon ja alensi elintasoa. Lap-pilaisten tulotaso oli kymmenisenprosenttia muuta maata alhaisempi ja

erityisestimaanviljelijätkamppailivatta-lousvaikeuksissa.(Mts,1�–18.)

Lappi määrittyi mietinnössä syr-jäiseksi kehitysalueeksi, jota korkeantyöttömyyden lisäksi leimasivat al-hainen elintaso, puuttuvat palvelut jakehnot asumisolot. Lapin erityisongel-mana mainittiin pitkät etäisyydet. Ra-portin mukaan syrjäseutujen nuoreteivät hakeutuneet koulutukseenpitkienmatkojen takia ja pinta-alaltaan laajaanja harvaan asuttuun maakuntaan olivaikea järjestää sosiaali- ja terveyspal-veluja. Ainoa myönteinen asia Lapissaolihyväelinympäristö.Kielteiset ilmiöttodennettiin vertaamalla Lappia maankeskiarvoihin tai Lapin kuntien tilan-nettamuihinkuntiin.

PohjoisimmanSuomenongelmatoli-vatolleetesilläjoennenLappi-projektinasettamista. Esimerkiksi Urho Kekko-nen kirjoitti pamflettinsa Onko maallamme malttia vaurastua?jovuonna19�2jaesittisiinä tavoitteet Lapin kehittämiselle:valtiojohtoinen teollisuus ja luonnon-varoihin perustuva elinkeinorakennevarmistaisivat pohjoisen ”väestöaitan”tulevaisuuden(Kekkonen19�2).Vuon-na 19�8 säädettiin Pohjois-Suomenteollisuuden veronhuojennuslaki ja sit-temmin19�0-luvunpuolivälistä lähtienmaansyrjäisimpiämaakuntiakehitettiinkehitysaluelakienkeinoin,jotkapyrkivätteollistumisen edistämiseen avustustenja verohuojennusten avulla. Vuonna19�� voimaan tulleet aluepoliittiset laitedellyttivätmyös,ettäseutukaavaliitotjavaltion alueelliset viranomaiset tekevätkehittämissuunnitelmia läänin kehit-tämiseksi.(Komiteanmietintö19��,30-3�.) Vuonna 19�� valmistunut Lappi-projektin kehittämisohjelma asemoituu

LeenaSuopajärvi

19

Suomenaluepolitiikassasiisaluepoliitti-sensuunnittelunvaiheeseen,jolloinval-tiojohtoista aluesuunnittelujärjestelmäärakennettiin hyvinvointiyhteiskunnanideologialla(Ståhle&Sotarauta2003,��;ks. myös Vartiainen 1998). Aluetasollavaltiojohtoinen kehittäminen näyttäytyihajanaiselta: eri virastot toimivat kes-kusjohtoisesti omalla sektorillaan. Silti”vieläsuurempiongelmaonpäätöksen-teonkeskittyminenliiansuuressamäärinHelsinkiin myös maakunnan sisäisissäkysymyksissä. Päätöksenteossa syntyyviivästymistä ja tehottomuutta ja sitäpaitsipäätöksettehdäänuseissatapauk-sissa vähäisemmällä asiantuntemuksel-la kuin mitä olisi tarjolla läänitasolla”.(Komiteanmietintö19��,28.)

Vaikka valtio pyrki voimakkaastiohjeistamaan ja tukemaan maakuntienelinkeinojen ja -olojen kehittämistä,Lappi-projekti piti vuonna 19�� tuki-toimia riittämättöminä. Yritystoimintaeisiirtynytetelästäpohjoiseen,eikäteol-lisuudesta ollut tullut Lapin kehityksenpelastajaa. (Komiteanmietintö 19��,3�-38.)Taustallaolirakenteellisiasyitä.Ensiksikin,lappilainenteollisuustoimin-taolivarsinnuortajakeskittynytKemi-Tornionalueelle,vuonna19��perustet-tua Kemijärven sellutehdasta lukuunottamatta (ks. esim. Hänninen 2003,1�0-1�1; Kerkelä 2003). Toiseksi, teol-lisuudenkehittäminen19�0-luvunpuo-livälistä eteenpäin suuntautui toimin-nan rationalisointiin. Näin esimerkiksiKeminpuunjalostusteollisuudessatyön-tekijöiden määrä alkoi vähentyä 19�0-luvunpuolivälin jälkeen(Kerkelä2003,1�2).Myösmaakunnanperuselinkeinotelipienimuotoinenmaatalousjametsäta-lous olivat 19�0-luvulla murroksessa:

pienetmaitotilat lopettivat toimintansajasavotatkoneellistuivat,minkäseurauk-sena ne eivät enää tarjonneet elantoamaakunnan nuorille. (Suopajärvi 2009,18�–18�;vrt.Rannikkoesim.200�.)

Lappi-projektin toimenpide-esitykset vuonna 1977

Ohjelmanvoimakkaana aluepoliittisenatavoitteena oli lappilaisen maaseudun,”syrjäseutujen” pitäminen asuttuna.Tämä ilmenee maatalouden kehittämi-seen kohdennettujen esitysten suurestamäärästä, mutta myös julkilausuttunapolitiikkana: koko läänin kattavan asu-tuksen varmistamiseksi maataloudenkannattavuuden ja tehokkuuden ke-hittämistä pidettiin välttämättömänä.Vastaavasti myös metsätalouden ke-hittämisen tarvetta perusteltiin Lapinmaaseudunasuttamisella:”maataloudenlisäksimerkittävintyönjatulojenlähdeon metsä”. Tavoitteena oli ylläpitäämetsätyömies-pienviljelijä -ammattiryh-mä,vaikkakinmetsätaloudenkoneellis-tumisestajohtuvatyöpaikkojenvähene-minenolijonähtävissä.Yhtenäkeinonaesitettiin, että autiot tilat välitettäisiinmetsureidenasunnoiksi, jolloin”saatai-siin metsätyövoima sijoittumaan työnäärelle”. (Komiteanmietintö 19��, ��-�9;Rannikko200�.)

Perinteistenelinkeinojenrinnallapai-notettiinteollisuudenkehittämistä.Eri-tyisesti korostettiin työvoimavaltaisenteollisuuden kehittämistä ja jalostusas-teennostoa.Lapinteollisuudenjalostus-asteolimatalajamaakuntasijoittuiteol-lisuuden tuotantoketjuissa alkupäähän.Kaivostoiminta nähtiin tärkeimpänäteollisen tuotannon mahdollisuutena ja

Lapintulevaisuuttarakentamassa–aluekehityksensuuntaviivat

20

esityksissä vaadittiin esimerkiksi Lapinmaaperän tutkimuksen vahvistamis-ta sekä Soklin kaivosta Itä-Lappiin jaPahtavuoman kaivosta läntiseen Lap-piin. Lisäksi edellytettiin puunjalostus-teollisuuden jalostusasteen nostamistaja vesivoiman rakentamisen jatkamistaLapin eri vesistöissä. Näin siitä huoli-matta,ettäkansalaistoimintaVuotoksentekoaltaan ja Ounasjoen rakentamistavastaanolijuuriviriämässäjokivarsillajavaltakunnallisestikin (Suopajärvi 2001).Suuriosaesityksistäkohdistuikuitenkinpienen ja keskisuuren yritystoiminnankehittämiseen, jolloin keinoina nähtiinvaltion avustus- ja tukipolitiikan kehit-täminensekäyritysneuvonnanvahvista-minen.

Vaikkajo19��todettiin,ettämatkai-lu ”varsinkin Lapin pohjoisosissa sekämaaseudullaonteollisuuteenverrattavaelinkeino”(Komiteanmietintö19��,�3),sen kehittämiseksi tehtiin vain kolmeesitystä.Matkailunkehittämiseksiesitet-tiinmaksimiavustuksiaLapinmatkailunkehitysalue-etuuksiin sekä rahoitusta”ohjatun matkailun” markkinointiin jaHetan ja Inarin matkailuhotellien kor-jaamiseen.

Kehittämisohjelmassa todettiin, ettäerityisestinuortenjanaistentyöllisyysti-lanneoliLapissavaikeampikuinSuomes-sa keskimäärin. Lapin 1�-�� -vuotiais-ta naisista töissä oli vain puolet eli �0prosenttia,kunkokomaankeskiarvoolinoin��prosenttia.Naistentyössäkäyn-tiaste oli Rovaniemellä korkea, muttahaja-asutusalueenkunnissanaistentyöt-tömyysoliongelma:maaseudunelinkei-not vaativat fyysistä voimaa eikä naisiatyöllistävääpalvelurakennettakylissäol-lut,etenkinkun19�0-lukuolikyläkaup-

pojen lakkauttamisen aikaa. Erityisestinais-januorisotyöllisyyttäedistäviäesi-tyksiäohjelmassaeikuitenkaanollut.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoonLappi-projekti vaati lisää virkoja kun-nallisiin palveluihin ja investointejaterveyskeskuksiin. Sosiaali- ja tervey-denhuollon perustavoite oli palvelujenjärjestäminen kunnissa, lähellä asuk-kaita, eli palvelutuotannon osalta linjaoliaivanpäinvastainenkuin2000-luvunkeskittämispolitiikassa. Lappi-projektikantoikin huolta muuttotappiokuntienkyvystä huolehtia vanhenevan väestönpalveluistajaedellyttivaltionjakuntienvälisenkustannusjaonkehittämistä.

Lappi-projektipainottivahvastikou-lutuksen kehittämistä. Tähän vaikuttiosaltaan se, että 19�0-luvun lopussavaltakunnallista koulutusjärjestelmäärakennettiin aktiivisesti – esimerkiksiLapinkorkeakouluperustettiinvuonna19�9,mikäolimyösLappi-projektinesi-tyslistalla.ToisaaltaLapissakoulutustasoolimuutamaataalhaisempijaratkaista-vinaolivatmyössaamelaistenerityisky-symykset esiopetuksesta korkeakoulu-tukseenasti.Vastaavastimyöstutkimusolimerkittävässäroolissa:työryhmäesit-ti esimerkiksi pohjoisiin oloihin sovel-tuvaa ”taloudellis-biologista lypsykarja-tutkimusta”jakestäväänmetsätalouteentähtäävää tutkimushanketta sekä luon-nontuotteiden, turpeen ja hukkapuunteolliseen hyödyntämiseen tähtääväätutkimushanketta. Tutkimuksen lisäksiohjelmassa esitettiin useita virkoja pe-rustettavaksiesimerkiksimetsä-,maa-jayritystaloudenneuvontaanjaasiantunti-jatehtäviin.

Kansalaisten vaikutusmahdollisuuk-siin kytkettiin läänitason hallinnon

LeenaSuopajärvi

21

järjestäminen. Esityksenä oli malli,jossa valtion väliportaan hallinto koot-taisiin yhteen ja ylimpänä päättävänäelimenä toimisi välittömillä vaaleillavalittava”luottamusmieselin”,jossaolisivähintään�3 jäsentä.Lappi-projektiolitässämielessäaikaansaedellä,sillävastavuoden199�alussaalueellistavaltaasiir-rettiinmaakuntahallinnolle.

Näinjälkikäteenvoimyöskysyä,mitäLappi-projektin mietinnöstä puuttuitai mitä se ei ehkä osannut ennakoida.Lapin nousevan elinkeinon, matkailun,kehittämiseenesitettiinyllättävänvähänehdotuksia. Toisaalta toiveet teollisuu-den työllistävyyden merkittävästä kas-vustajäiväthaaveeksi:teknologinenke-hitys ja investoinnit johtivat tuotannonrationalisointiin ja siten sen työllistävämerkitys ei noussut niin tärkeäksi kuintoivottiin.Myösmaa- jametsätaloudentyövoimansupistuminentoteutuitulevi-na vuosina jatkuvan vääjäämättömästi.SensijaanjulkinensektorijatkoiLapissakasvuaan, mikä realisoitui kehittyvinäkoulutus-,sosiaali- ja terveyspalveluina.Väestön elinolot todellakin parantuivat1980-luvulla.

Lappi-projektin mietintö valmistuiaikana,jolloinuskottiinvaltiojohtoiseenkehittämiseenjaideaansiitä,ettäkaikillakansalaisilla tulisi olla oikeus saman-laisiin palveluihin asuinpaikasta riippu-matta.Tämäperusajatusalkoikuitenkinväistyä 1980-luvun lopulla siirryttäessäohjelmaperustaisen aluepolitiikankauteen (Ståhle & Sotarauta 2003, ��-��; Haveri & Suikkanen 2003, 183).Suomessa murrosta vauhditti 1990-lu-vunalunlama,jonkaaikanavaltioalkoivetäytyä maakuntien kehittämisestä.Pahimman taantuman aikana Lapista

hävisi joka neljäs työpaikka eli yli 20000 työpaikkaakolmenvuodenaikana.(Haveri & Suikkanen 2003, 1��.) Eu-roopan Unionin jäsenyys vuonna 199�vauhditti aluepolitiikan murrosta. Ke-hittämisohjelmat ja projektimuotoinentoiminta edellyttivät maakuntien omaakehittämisvastuuta, alueellista kilpai-lukykyä, osaamista, kumppanuutta jainnovaatioita (Sulkunen 200�; Kantola200�).

Lappi-työryhmän raportti 2008

Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekka-rinen nimesi helmikuussa 2008 työryh-män pohtimaan keinoja yksityisen sek-torin investointien lisäämiseksi Lapissa.Kansanedustaja Hannes Mannisenjohtamatyöryhmäluovutti loppuraport-tinsa ministeri Pekkariselle noin seit-semän kuukauden työskentelyn jälkeenlokakuussa2008.

Tavoitteena suuret investoinnit ja globaali kilpailukykyVuoden 2008 Lappi-työryhmäntehtävänä oli löytää ratkaisuja Lapinkaksijakoiseen talous- ja työllisyyskehi-tykseen:yhtäältäeritoimialatvähensivättyöpaikkoja, toisaalta matkailu- ja kai-vosala kasvoivat vahvasti. Siten kehit-tämisohjelma painottui elinkeinopoliit-tiseenkehittämiseen, jossa ”tavoitteenaon lisätä erityisesti yksityisen sektorininvestointeja”. (Työ- ja elinkeinominis-teriö 2008; Lappi-työryhmä 2008, �.)Lapin kehittämisen nähtiin rakentuvankahdensektorinvaraan:Ensimmäiseksikehittämisalueeksinimettiinluonnonva-roihin perustuva suurteollisuus, jonkamahdollisuuksien parantamiseksi tulisi


22

kehittää liikennettä ja energiahuoltoa.Toiseksipainopisteeksimääriteltiinmat-kailuvetoinenelämysklusteri.

Vuoden 19�� Lappi-projektin työstäerottuvinlinjausolise,ettäLapinmah-dollisuuksiaarvioitiinsuhteessaglobaa-liintoimintaympäristöön.Tälläviitattiinyhtäältä alueen puunjalostus- ja metal-liteollisuudensekäkehittyvänkaivossek-torin riippuvuuteen kansainvälisestäkysynnästä ja toisaalta Lappiin suun-tautuvaan kansainväliseen matkailuun.Siten ”kysynnän kehitys ja alueen ve-tovoimaisuus määrittelevät ne kehit-tämisen reunaehdot, joissa lappilaistakehittämispolitiikkaa kansallisesti jaalueen omin toimenpitein toteutetaan”(Lappi-työryhmä 2008, �). Lappi ase-moituimyössuhteessaBarentsinaluee-seen: maakunta nähtiin eräänlaiseksisillanpääasemaksi, jonka kautta suoma-laisetyrityksetpääsevätmukaanetenkinVenäjän jaNorjan kaasu- ja öljyinves-tointeihinpohjoisillamerialueilla.

Lapinaluekehityksenkeskeiseksion-gelmaksi nähtiin alueen korkea työt-tömyys. Samaan aikaan työttömyydenkanssa maakunnassa oli kuitenkin on-gelmia löytää työntekijöitä esimerkiksikuljetuksen ja liikenteen alalle, sosiaa-li- ja terveydenhuoltoon, opetukseen,rakentamiseen ja ravitsemuksen jakaupan aloille. Työvoimapulan enna-koitiin jatkossapahenevan, sillä työvoi-manpoistumaolivuodesta200�lähtienollutsuurempikuintyövoimaantulevienjoukko.Työvoimapulavoisitenaiheuttaapullonkaulanmatkailunjakaivostoimin-nan kasvulle. Myös esimerkiksi saame-laisalueella oli pulaa saamenkielentai-toisista työntekijöistä, mikä vaikeuttilakisääteisten palvelujen järjestämistä.

Työvoiman saamiseksi ”vaikeimmillealueille” työryhmä esitti, että otetaan”pitkistä etäisyyksistä sekä kylmästä il-manalasta aiheutuvien kustannuksienosittaiseksi kompensoimiseksi verotuk-sessa käyttöön ns. syrjäisyysvähennys”(Lappi-työryhmä 2008, 20-21). NäinLappinäyttäytyiraportissaedelleenperi-feriana:harvaanasuttunaalueena,missäovatpitkätetäisyydetjakylmätsääolot.Toisena erityisenä ongelmana nostet-tiin esiin kuntien heikko taloudellinentilanne.Kunnattuottivatperuspalvelujalainarahallataisittennepäätyivätvaltion”kriisikuntien”listalle.

Lapin ongelmien rinnalla työryhmäkorosti Lapin mahdollisuuksia. Vieläalkusyksystä 2008, ennen kuin kan-sainvälinen lama realisoitui kaikessalaajuudessaan, työryhmä näki, ettäLapissa yleiset kehitysnäkymät olivatmyönteiset ja odotukset paremmastatulevaisuudestaolivat lisääntyneetkokomaakunnassa.Yhtenäsyynätähänolise,ettätyöllisyysoliparantunut,matkailunkasvunäyttivakaalta jakaivosteollisuu-denkehityslupaavalta.

OsaltaanLapinmahdollisuuksienkorostaminen heijastaa aluepolitiikantoimintatapojen japolitiikanpuhetapo-jenmuutosta.Aiemmanvaltiojohtoisenaluepolitiikan aikana Lapissa oli lyöty”karvalakitpäähän”jalähdettyHelsinginherrojenpuheille.Nyt edellytettiin alu-eenomienvoimavarojenhyödyntämistäja itseohjautuvuutta. Kuitenkin Lappiavaivasivatedelleenvakavatrakenteellisetongelmat:väestömääräolilaskenut,työt-tömyyskorkea,väestövanhempaakuinmaassakeskimäärin ja julkisensektorinosuus työpaikoista varsin suuri. Yksi-tyistä sektoria verotti ”Kiina-ilmiö” eli

LeenaSuopajärvi

23

tuotannonsiirtyminenhalvempiinmai-hin: esimerkiksi Salcomp siirsi kännyk-kälatureiden valmistuksen KemijärveltäKiinaan2003-200�.

Lappi-työryhmän toimenpide-esitykset vuonna 2008Työryhmänesityksetpainottuivatliiken-neyhteyksien kehittämiseen ja ener-gian tuotantoon. Ajatuksena oli, ettänäin luodaan Lappiin sijoittuville kai-voshankkeille toimintaedellytykset,edistetään teollisuuden kilpailukykyähalvan energian avulla ja avataan väyläBarentsin suurinvestointeihin. Esitys-tenkokoluokkaolisuuri:yksittäistenkinesitystenkustannusvaikutusvoiollasa-toja miljoonia euroja. Työryhmän esi-tyslistaltalöytyivätmuunmuassaSimonydinvoimala jaKemihaaransoidenNa-tura-alueenkäyttöönottotulvasuojeluunjavoimatalouteen(aiemminVuotoksentekoallashanke).Ounasjoenosaltatodet-tiin,että”suojeluakoskevaaerillislakiaeiavata tulvasuojelun vuoksi vaan se rat-kaistaanvoimassaolevanlainpuitteissa”elikäytännössäesityskoski jokialtaidenrakentamista Ounasjoen yläjuoksulle.(Lappi-työryhmä2008,1�.)

Vaikkamatkailussatavoitteenaoli”mat-kailuvetoinen elämysklusteri”, painotusolimassamatkailussa.Lapinsuurimmillematkailukeskuksille annettiin ”selkeäveturin rooli” kuten Lapin matkailu-strategiassa todetaan ja alan suurhankeoli Suomun lentomäki ja rinnekeskus,joiden kustannusarvio oli tuolloin 13,�miljoonaa euroa. Raportissa mainittiinmyös ”ekologisen elämysmatkailun” jakalastusmatkailun kehittäminen, joihinkytkettiin pienimuotoinen matkailu,saamelaiskulttuuriyhtähyvinkuinkala-

teiden rakentaminen Kemijoen voima-laitoksiin.

Koska esityksissä oli kyse suuristahankkeista, niiden toteuttaminen edel-lytti valtion osallistumista. Esimerkiksikaivoshankkeidenliikenneväylienraken-tamisen arvioitiin maksavan vähintään�00 miljoonaa euroa. Myös Barentsinhankkeet nähtiin kansallisina, sillä needellyttivätosaamistatoimialoilla,”joillaLapissaonomaaosaamistavainrajoite-tusti. Lisäksi hankkeiden erittäin suurikoko ja niissä mukana olevat globaa-lit toimijat asettavat omat haasteensa,joiden ratkaiseminen edellyttää val-takunnallista päätöksentekoa ja tukea”.(Lappi-työryhmä2008,19.)

Myöskoulutuksentehtäväksinähtiinsuurten rakennus- ja kaivoshankkeidenjamatkailun työvoimatarpeeseenvasta-aminen. Työryhmä ehdotti, että Lappierikoistuu ”tietyille koulutusalueille”,joka käytännössä viittasi kaivosalantoisen asteenkoulutukseen ja ammatil-lisenkoulutuksenlisäämiseensekäkou-lutusta matkailun palveluammatteihin.Liitetaulukon yhteenvedossa esitettiintarpeet osaavan työvoiman saatavuu-desta: esimerkiksi metsäsektori tarvitsimetsäkonekuljettajia ja autonkuljettajia,kaivosalavastaavastikuljetus-jakaivos-työntekijöitä,työnjohtajiajainsinöörejäjamatkailussaosaavantyövoimanosaltaviitattiinkausityövoimaanjatyöperäiseenmaahanmuuttoon. Maakunnan korkea-asteenkoulutuksenvahvistamineneiol-luttyöryhmänpainopistealueissa.

Osaamis- ja innovaatiojärjestelmänkehittämiseen esityksiä jätettiin vähitenja ne olivat kooltaan pieniä verrattunaliikenne-jaenergia-alaninvestointeihin.Työryhmäkannattisuunnitellunkulttuu-


2�

LeenaSuopajärvi

ri-instituutinperustamistaLapinyliopis-ton ja maakunnan ammattikorkeakou-lujen yhteistyönä ja sitä, että Suomenvaltioosallistuukansainväliseen saame-laisyliopistohankkeeseen. Konkreettise-naesityksenäseehdotti,ettäItä-Lappiinperustetaanmatkailun,markkinoinninjayrittäjyyden koulutusyksikkö. T&K-toi-minta painottui kylmä- ja talviteknolo-giaan,sillätyöryhmäesittialantutkimus-ja kehittämiskeskuksen perustamistasekä asiantuntijuuden vahvistamistaValtionteknillisentutkimuskeskuksenjaTekesinavulla.

Kuntienpalvelutuotannonongelmientaiasukkaidenelinolojenparantamiseksiolihyvinvähänesityksiä.Kuntasektorinosalta työryhmä totesi, että suunnitel-lussakuntienvaltionosuusuudistuksessatulisi päästä eroon avustusten harkin-nanvaraisuudesta ja ottaa huomioonLapin erilaiset ”olosuhde- ja palvelu-tarvetekijät ja palvelujen saatavuudenyhdenvertaisuuden” (Lappi-työryhmä2008, 21). Alueen asukkaiden palvelu-jen kehittäminen kytkettiin puolestaantietoliikenneyhteyksien, erityisesti laaja-kaistan,rakentamiseen.

Vuoden 2008 ohjelma perustuisiis luonnonvarojen tehokkaaseen hyö-dyntämiseen sekä massamatkailun ke-hittämiseen.IlmoMassa (199�)onku-vannuttätäpohjoistaluonnonvalloitustaekologisen kolonialismin käsitteellä:luonnonvarojen hyödyntämisessä eiole piitattu paikallisista elinkeinois-ta eikä luontoarvoista. Lapin vanho-jen elinkeinojen kuten porotalouden,metsästyksen ja kalastuksen kehittämi-nenpuuttuikäytännössäkokonaan:ka-lastuksen kehittäminen kytkettiin sekinmatkailuun. Myöskään maatalous ei

noussut kehittämiskohteeksi, vaikka il-mastonmuutos voi merkitä pohjoisellemaataloudellemyösuusiamahdollisuuk-sia. Luovat alat mainittiin ohjelmassamatkailun yhteydessä,muttaniidenke-hittämiseksi ei tehty elinkeinopoliittisiaesityksiä.

Yhteenveto

Vuoden 19�� Lappi-projektin mietintöja vuoden 2008 Lappi-työryhmän lop-puraportti edustivat kahta erilaistaaikakauttajatuloksenaolikaksierilaistakehittämisohjelmaa.Yhteistäniissäolise,ettäohjelmienvalmistelutehtiinvaltionerityisestä toimeksiannosta ja molem-pientehtäväolisama:Lapinongelmienratkaiseminen.

Vuoden 19�� Lappi-projektin kehit-tämisohjelma teki ensimmäisen ker-ran laajalti näkyväksi Lapin väestön jaelinkeinojen ongelmat. Huolimatta so-tien jälkeisestä jälleenrakennuskaudestaLappi oli maan kehitysaluetta, missätyöttömyysolimuutamaatakorkeampijaväkilukuolikääntynyt laskuun19�0-luvun puolivälin jälkeen, kun nuorisomuutti Ruotsin autotehtaille tai Etelä-Suomeen töihin paremman elintasontoivossa (ks. tarkemmin Lapin liitto2009;Lapinseutukaavaliitto1991).Lap-pi-projekti oli ensimmäinen kokonais-valtainen ohjelma näiden ongelmienratkaisemiseksi. Projektin käynnistämi-nen viesti aluesuunnittelun silloisestaongelmasta: yhtenäistä maakunnallistakehittämisohjelmaaeiollutkäytössä.Erinäkemyksiäjakehittämisalojaintegroivalähestymistapa on aluesuunnittelussayleistynytvastaparinviimeksikuluneenvuosikymmenenaikana.

2�

Vuoden 2008 Lappi-työryhmän lop-puraportti oli suurhankkeita painot-tavateollisuuspoliittinenohjelma,jonkakulmakiviä olivat Lapin luonnonvaro-jen hyödyntäminen ja massamatkailunkehittäminen. Ohjelman esityksissä eituotuesiinesitetynteollistamispolitiikansosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.Työryhmäntehtävänpainotuselinkeino-jenkehittämiseenkertoisiitä,ettäLappioliedelleensäilynyttyöttömyysmaakun-tana.Vuonna200�Lapintyöttömyysasteoli keskimäärin viisi prosenttiyksikköäkoko maata korkeampi. Maakunnantyöttömyysaste oli 13,� prosenttia.(Lapin liitto2008.)Työvoimapulanrin-nalleolinoussutmyöshuolimatkailunjaerityisestimaakuntaansuunniteltujenkaivoshankkeidenriittävästätyövoimas-ta:muuttoliikeolikiihtynyt1990-luvunpuolivälin jälkeen javäkilukukääntynyttaaslaskuun(ks.tarkemminLapinliitto2009).

Vuoden19��mietinnössäLappiase-moitui kansallisvaltio Suomen osaksi,eikäviitteitäkansainväliseentoimintaym-päristöönollut.Sensijaanvuonna2008Lappi sijoitettiin globaaleihin verkos-toihin: teollisuuden ja matkailun ulko-mainen kysyntä, Euroopan Unioninrajoitukset ja kansainvälisen lähialueeneli Barentsin kehitys vaikuttivat ratkai-sevastiLapintulevaisuuteenjaolivatsenkehityksen ehtoja. Voikin todeta, ettäaluepolitiikka on 2000-luvulla kansain-välistä politiikkaa. Tämä lisää edelleenennakoimattomuutta ja epävarmuuttaalueiden tulevaisuutta suunniteltaessa–etenkin kun tulevaisuuden reunaehtojasäätääglobaalimarkkinatalous.

Työryhmien kehittämisohjelmienperusteella Lapin ongelmat ovat säi-

lyneetpitkälti samoina kuluneidenkol-menkymmenen vuoden aikana. Työt-tömyys, lähtömuutto, ikääntyneenväestönmääränsuhteellinenkasvusekäalueelle tyypilliset olosuhdetekijät elipitkätetäisyydet,harvaasutus jakylmäilmanala ovat edelleen totta. Erottuvalinjanveto työryhmäraporteissa koskeesyrjäisimpien alueiden asemaa: vuoden19��ohjelmaaluonnehtivoimakastahtoLapin syrjäseutujen elinvoimaisuudenylläpitämisestä.Vuoden2008ohjelmas-sa puolestaan todettiin alueen sisäineneriytymiskehitys: kaupunkialueidenväestökehitys on myönteisempää kuinhaja-asutusalueiden.Sitenmyöskauppa,rakentaminenjapalvelutkeskittyvätkau-punkeihinjasuuriinmatkailukeskuksiin.

Kahdenohjelmanvertailukertoo sii-tä, miten aluepolitiikan ja perifeeristenalueidenkehittämisparadigmaonmuut-tunut kolmessakymmenessä vuodessa.Kunaiemminkansallisenaluepolitiikantavoitteena oli luoda yhtäläiset mah-dollisuudet myös perifeerisillä alueillaasumiseen, nyt painopisteenä on aluei-den taloudellisen kilpailukyvyn kehit-täminen. Käytännössä tämä on johta-nut politiikkaan, jossa Lapin tehtäväontuottaaraaka-aineitakeskustenteol-lisuudelle tai toimia matkailukohteena,jonne keskusten asukkaat voivat vetäy-tyä lomailemaan. Vuonna 2008 Lappimääriteltiin edelleen pohjoiseksi raaka-ainevarastoksi, jonka tiedossa olevatluonnonvaratvaljastetaansuurteollisuu-den käyttöön. Globaali kilpailu antoisuurhankkeillelisääperusteluja.Valtiol-ta odotettiin tämän politiikan rahoit-tamista.Ongelmienratkaisuyrityksetoli-vatsitenelinkeinoelämänosaltavuosina19�� ja 2008 osin samanlaisia. Vaikka


2�

esimerkiksi nykyisessä aluepolitiikassakorostetaan inhimillisen pääoman, esi-merkiksi tutkimus- ja kehittämistyön,osaamisenjainnovaatioidenmerkitystä,tämälähtökohtaeiolejuurtunutEuroo-pan pohjoisimman maakunnan ohjel-mapolitiikkaan. Uusimmatkin kehit-tämisohjelmatheijastavat käsitystä, ettäLapin tärkein voimavara on luonnon-varat–pohjoinenpuu,vesi jamaaperä– eivätkä lappilaiset ihmiset ja heidänosaamisensa. Jää nähtäväksi, millaiseenaluekehitykseen tämänkaltainen paino-tuspitkällätähtäimelläjohtaa.

Kirjallisuutta

Haveri, A. & Suikkanen, A. 2003.Onko Lapilla alueena tulevaisuutta?Teoksessa:Linjakumpu,A.&Suopajär-vi,L.(toim.)Sellainenseutujasellainenmaa.Erot,vastarintajauudenpolitiikanvaatimus Lapissa. Lapin yliopiston yh-teiskuntatie-teellisiä julkaisuja B. Tutki-musraporttejajaselvityksiä��,1�1-19�.

Hänninen, N. 2003. Kemijärven te-hdas.Teoksessa:Massa,I.&Snellman,E.(toim.)Lappi.Maa,kansat,kulttuurit.SuomalaisenKirjallisuudenSeura,Hel-sinki,1�0-1�1.

Kantola, A. 200�. Suomea trim-maamassa: suomalaisen kilpailuvaltionsanastot. Teoksessa: Heiskala, R. &Luhtakallio,E.(toim.)Uusijako.MitenSuomesta tuli kilpailukyky-yhteiskunta?Gaudeamus,Helsinki,1��-1�8.

Kekkonen,U.19�2.Onkomaallammemalttiavaurastua?Otava,Helsinki.

Kerkelä, H. 2003. Teollistuva Lappiosana maailmantaloutta. Teoksessa:Massa,I.&Snellman,E.(toim.)Lappi.

Maa, kansat, kulttuurit. SuomalaisenKirjallisuudenSeura,Helsinki,129-1�9.

Komiteanmietintö. 19��.Lappi-pro-jektin neuvottelukunta: Lapin erityiso-loistajohtuvatongelmatjatoimenpiteetniiden ratkaisemiseksi. Komiteanmie-tintö19��:3�.

Lapin liitto. 2008. Lappi lukuina.Haettu 11.8.2009 osoitteesta http://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/Lappi%20lukuina%202008.pdf.

Lapinliitto.2009.VäestönmuutoksetLapinmaakunnassa19�1-2009(tammi-kesäkuu).Haettu11.8.2009osoitteestahttp://www.lapinliitto.fi/tilastotkuvat/Lapin%20maakunta%2019�1-2009%20tau-lukko.pdf.

Lapin seutukaavaliitto. 1988. Väestöja työvoima Lapissa 19�0-2030. SarjaA:88,Rovaniemi.

Lappi-työryhmä.2008.Lappi-työryh-män loppuraportti. Haettu 1�.�.2009osoitteesta http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/�83/Lappityoryhman%20loppuraportti031008.pdf.

Manner-Suomen ESR-ohjelma-asia-kirja200�–20132008.EditaPrimaOy,Helsinki.

Massa, I. 199�. Pohjoinen luonnon-valloitus. Suunnistus ympäristöhisto-riaanLapissajaSuomessa.Gaudeamus,Helsinki.

Rannikko, P. 200�. Sosiaalinen kes-tävyyssyrjäisenmaaseudunmetsätalou-dessa.Teoksessa:Lehtinen,A.&Rannik-ko,P.(toim.)Leipäpuustaarvopapaeria.Vastuunjaoikeudenmukaisuudenhaas-teet metsäpolitiikassa. MetsälehtiKustannus,Helsinki,12�-1��.

Ståhle, P. & Sotarauta, M. 2003.Alueellisen innovaatiotoiminnan tila,merkitys ja kehityshaasteet Suomessa.

LeenaSuopajärvi

2�

Eduskunnankanslianjulkaisu3/2003.Sulkunen,P.200�.Projektiyhteiskun-

tajauusiyhteiskuntasopimus.Teoksessa:Rantala,K.&Sulkunen,P.(toim.)Pro-jektiyhteiskunnankääntöpuolia.Gaude-amus,Helsinki,1�-38.

Suopajärvi,L. 2001.Vuotos- jaOu-nasjoki-kamppailujen kentät ja merki-tykset Lapissa. Lapin yliopisto. ActaUniversitatisLapponiensis3�.

Suopajärvi, L. 2009. Metsätaloudenjamatkailun suhdeLapissa.Tapaustut-kimusYlläksen jaLevinalueilta.Teok-sessa:Tuulentie,S. (toim.)Turisti tuleekylään. Matkailukeskukset ja Lappilai-nenarki.MinervaKustannusOy,Jyväs-

kylä,183-203.Suopajärvi,L.2009.Valtiojohtoisesta

hyvinvointipolitiikasta globaalin mark-kinatalouden kilpailuun. Teoksessa:Hirvonen,T.& Suikkanen, A. (toim.)ESPONPohjoisessa.Työ-jaelinkeino-ministeriön julkaisuja. Alueiden kehit-täminen��.Helsinki,�3-88.

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2008.Työ-jaelinkeinoministeriöasettiLappi-työryhmän. Tiedote. Haettu 11.8.2009osoitteesta http://www.tem.fi/index.phtml?96107_m=90949&s=3407.

Vartiainen, P. 1998. Suomalaisenaluepolitiikankehitysvaiheita.Sisäasiain-ministeriö,Helsinki.


28

Nukkuvaa turistia tutkimassa

Anu Valtonen1

Tausta

Yöpymistilastot ovat matkailualan kul-makivi. Yöpymisissä tapahtuvia muu-toksia seurataan tarkasti matkailualantoimijoiden keskuudessa ja niille an-netaan keskeinen sija myös matkailus-trategioissa.TilastojennmukaanLapissaonnoin2milj.yöpymistävuodessa(Tilas-tokeskus; www.lapinliitto.fi/matkailu). Tilastotkertovatmyös–jollaintarkkuus-tasolla – tarjolla olevien petipaikkojenmääränjaniidenkeskimääräisenhinnan.Mutta millaisia öitä on lukujen takana–sitäemmetiedä.OnkoLappi tarjon-nutmahdollisuudenmakoisiinuniinvaivalvottanutvieraitaan?

Tämän kysymyksen pohtiminenon tärkeää monestakin syystä. Kutentoteamme Soile Veijolan kanssa kir-joittamassamme artikkelissa ’Sleep inTourism’ (Valtonen & Veijola 2011),matkailu tutkimusalana ja elinkeinonamenettävät paljon, jos ne ummistavatsilmätnukkuvalta turistilta.Perustuuhansuuri osa elinkeinosta vieraiden majoit-tamiseen, ja myös valveilla olevien tu-ristien elämykset ja kokemukset ovatväistämättäunenehdollistamia jamah-dollistamia.Väsynytturistikokeetoisinkuinvirkeä.Virkeäjavalveillaolevatu-ristionkuitenkinolluttähänastiainoamatkailututkimuksen teoretisointiaohjaava,jajokseenkinkyseenalaistamat-

tomanasäilynyt,oletusarvo.Sekäkäsite-järjestelmät että empiiriset tutkimuk-set ovat, vuodesta toiseen, perustuneetvalveilla olevan turistin tutkimiseen.Näin ollen on nukkuvaan turistiin pii-leytyvä käsitteellinen ja elämyksellinenpotentiaali jäänythyödyntämättä,kutenartikkelissammeväitämme.

Viime vuosikymmenten aikana unija nukkuminen ovat myös ongelmallis-tuneetlänsimaisissayhteiskunnissa.Me-diatäyttyyuntajanukkumistakäsittele-vistä artikkeleista, markkinat tarjoavatuudenlaisianukkumiseenliittyviätuote-japalveluinnovaatioita, tilastotkertovatkasvavista unihäiriöistä ja asiantuntijatpohtivatnukkumisenottamistamukaanhyvinvointikeskusteluihin (Valtonen2011a; Williams 200�). Ilmiö kutsuukysymään:mitä on tapahtumassa unel-le ja nukkumiselle? Matkailutoimialalleunen ongelmallistuminen on saman-aikaisestihaaste jamahdollisuus:mitenottaa huomioon unihäiriöistä ja jet-lageistakärsivätmatkailijatjamitentuot-taamiellyttäviä,tämänpäivänvaateisiinvastaavia tuote- japalveluratkaisujaeri-ikäisille ja eri kansallisuuksista tulevillenukkujille? Matkailututkijoille turistinunen tarkasteluosana käynnissäolevaanukkumisenmuuntuvaailmiökenttääontärkeää.

Tämänartikkelintavoitteenaonkut-sua matkailualaa ja matkailututkijoita

1 Markkinoinninprofessori,Lapinyliopisto,Rovaniemi

29

ottamaannukkuvaturistivakavastiteo-reettisessajaempiirisessätutkimuksessaja matkailuelinkeinon käytäntöjen ke-hittämisessä. Artikkeli taustoittaa en-sin lyhyesti unen ja nukkumisen ilmiö-kenttää aiempien tutkimusten valossaja siirtyy sitten pohtimaan mahdollisiatutkimuksellisia avauksia matkailualalle.Artikkelionosakirjoittajanmonivuotis-ta tutkimushanketta, jossa tarkastellaanunta ja nukkumista sosio-kulttuurisestanäkökulmastaturismin,luovantaloudenja kulutuskulttuurin konteksteissa (Val-tonen 200�, 2011a,b,c; Veijola & Val-tonen 200�; Valtonen & Veijola 2011;Rantala,Tuulentie&Valtonen2011tu-lossa).

Unen ja nukkumisen kulttuuri

Ihminen nukkuu noin kolmasosanelämästään.Vaikkaunenjanukkumisentutkimus on perinteisesti lääketieteel-lisesti japsyko-fysiologisestiorientoitu-nutta(ks.esim.Härmä&Sallinen200�),on kulttuurintutkimuksellinen näkökul-mavoimistunutviimevuosikymmenienaikana. Niin antropologit, sosiologit,filosofit, sukupuolentutkijat kuin histo-rioitsijatkin ovat ryhtyneet tarkastele-maan unta ja nukkumista omien tie-teenalaintressiensä näkökulmasta (ks.yhteenveto Valtonen & Veijola 2011).Tutkimuskenttävoidaan jakaakarkeastikahteen suuntaukseen (Taylor 1993):siihen, joka tarkastelee unessa olemista (kokemusta, tietoisuutta, unen näköä,uneenheittäytymistä)jaunessaolemistaehdollistavia ja mahdollistavia sosiaali-sia, semioottisia, materiaalisia ja ruu-miillisia nukkumisen käytäntöjä. Toisinsanoenkulttuurintutkijallesellaisetasiat

Nukkuvaaturistiatutkimassa

kuin sänky ja lakanat, huonejärjestelyt,nukkuvan ruumiin liikkeet, nukahtami-senvaikeus,valonjaäänenmerkitykset,heräämisenkokemus,nukkumistasään-televätnormistotsekähistoriallisestike-hittynyt ja muuntuva ymmärrys unestaja nukkumisesta näyttäytyvät tutkimuk-sellisestitärkeinäasioina.

Kulttuurintutkimuksen kenttä ontuonutesiin,mitenjokainenyhteiskuntaja talous luovatomiakäytäntöjä siihen,mitenorganisoida, institutionalisoida jajärjestäänukkuvienkansalaistenelämää(Williams 200�). Nämä käytännöt si-säistyvät ja ruumiillistuvat osaksi nor-maalia elämänkulkua. Toisin sanoen:yhteiskunta nukkuu meissä. Se, mitenyhteiskunta meitä nukuttaa, kiteytyypitkältiajatukseen’unihygieniasta’;kult-tuurisesta sääntöjoukosta, jonka kauttatuodaan julki miten, missä, milloin jakenenkanssameilläonlupajamahdol-lisuus nukkua ’oikein’. Länsimaisessayhteiskunnassaonlaajastiottaenvallallakäsitys,ettänoinkahdeksantunninmit-tainenkatkeamatonyöunion ’seoikea’tapanukkua.Ajallis-tilallisestitämänuk-kuminen tapahtuu pääsääntöisesti öi-sin,yksintailäheistenkanssaerityisessätilassa, joka on privatisoitu muidenkatseilta (Williams & Crossley 2008).Tämäoletusrikkoutuuesimerkiksi len-tokoneellamatkustettaessa–tosinbusi-nessluokan matkustajille suunnitellutlepopenkitpyrkivättakamaannukkumi-seen liittyvän yksityisyyden (Veijola &Valtonen200�).

Unihygienia pitää sisällään myösmoraalisiaulottuvuuksia,jotkakytkeyty-vät laajempiin talousjärjestelmien tuot-tamiin ymmärryksiin hyväksyttävästäja toivottavasta toiminnasta ja toimi-

30

juuksista. Näyttäytyykö uni hyvänä vaipahana, toivottavana vai vältettävänä?Länsimaisessa valtavirta-ajattelussa val-vetila–javalvovatoimija–ymmärretäänusein itsestään selvästi arvostettuna jauni ja nukkuminen puolestaan mystifioi-tunajapaheksuttavanakin.Tämäkäsitystuleeilmimuunmuassasananlaskuissa.Esimerkiksi Minna Canth on toden-nutvuonna188�,että ’’Kaikkeamuutakunhan ei nukkuvaa, puolikuolluttaelämää!”.Samoinvaalipuheeseenliittyväajatus ’nukkuvien puolueesta’ kiteyttääajatuksensiitä,ettänukkuminenmerki-tyksellistyypassiiviseksi– ja sitä kauttapahaksi – toiminnaksi. Tällainen vallit-sevantaloudellisendiskurssinmukainenajatustuleeuusinnetuksiniissätulevaisuu-den skenaarioissa, joissa turistit voivat,sotateollisuudessa kehitettyjä tablettejahyödyntäen,pysyähereilläkokomatkanajan. Kuten eräs trendiennuste toteaa“Travellershopingforanaction-packedholidaywillbeabletotakepillstoover-ridetheirneedforsleepandallowthemto fit more into their trip.”( Http://www.dailymail.co.uk/travel/article-120�0�3/Robot-prostitution-artificial-resorts-sleep-deprivation-tablets-future-travel.html). Nukkuminen näyttäytyy tällöinturhana, elämyksiä estävänä vaiheena,jotatuleejajotavoivälttää.

Toisaalta on paljon merkkejä siitä,ettäelämyksiävoinimenomaisestihakeanukkumisesta. Yhä useampi turisti etsiisellaisia yöpymispaikkoja, jotka tuotta-vat erityisen nukkumiselämyksen: nuk-kumineniglossa,jäähotellissa,kammissatai puuhotellissa voivat tarjota turistilleainutlaatuisen ja juuri erityisesti haetunkokemuksen (ks. Valtonen & Veijola2011;Keinan&Kivetz,tulossa).Mark-

kinoillajamyösLapissaonolemassayhäenemmän vaihtoehtoja, jotka pyrkivättarjoamaan erityisen unielämyksen. In-ternetistä on myös löydettävissä pal-jonyöpyjienomakohtaisiakertomuksiaesimerkiksi lumi-iglossa yöpymisestä(http://www.slate.com/id/2220293).Nukkumisturismi näyttäisi olevannousemassa erityiseksi turismin muo-doksi,siinämissäekoturismitairuoka-turismi.Esimerkkinäoheinenkatkelma”Sleep tourism” (http://www.slate.com/id/2220293).

It sounds like a joke, but one winter, in Ca-nadian high school, we went up north and learned how to make igloos, or, more pre-cisely, snow shelters. What I remember most about the experience was not the cold but the sleep. Our instructor had taught us to poke a small air hole in the roof, to wear a wool hat (a toque) to bed, and to climb into dou-ble sleeping bags. And then, he predicted, the “best sleep you’ll ever have.”He was right. After snowshoeing to our snow homes and burrowing in, I remember falling into what must be the deepest state of dream-less sleep humans are capable of. It was the mythical supersleep, deeper than any other, the Atlantis of the unconscious. It was a heavy dose of what scientists call slow-wave sleep. I’ve been trying to find it again ever since - but the question is, where?

Markkinoille on myös tullut päivä-torkkuja mahdollistavia palveluita.Turkulainen Torkkutalo on sosiaalinenyritys, joka tarjoaa kaupungissa liikku-villemahdollisuudenlevähtääpäivänkii-reidenkeskellä.MetroNapsontaaskan-sainvälinenesimerkkiyrityksestä,jokaontuotteistanutpäivätorkutluomallaerityi-

AnuValtonen

31

siätilojajatarjoamallakoulutustajapal-veluita, jotkamahdollistavatpäiväunienottamista (www.metronaps.com). Siinämissä edellinen turkulainen esimerkkihakee nukkumiseen liittyvän merkitys-maailmanmummolamaisuudesta–sisus-tuksessa on muun muassa nallekarhujajarentojasäkkituoleja–MetroNapsno-jautuulääketieteenjataloudenkenttäänoikeuttaessaan ja myydessään tuotteitajapalveluitaan.

Unijanukkuminenovatmyösnous-seetuudellatavallajulkisenkeskustelunkohteeksi alkaneella vuosituhannella.Unestauutisoidaanlaajastisekäkansain-välisissä, kansallisissa että paikallisissamedioissa – etenkin unen, terveydenja talouden yhteydet ovat keskustelunytimessä. Tällainen vahvistunut ”uusiunidiskurssi”antaayhtäältäarvoaunellejalevolle,muttatekeesenpitkältitalou-den ehdoilla ja terveystieteellistä argu-mentaatiota käyttäen. Sen mukaisestioikeaoppinen unen ja valveen rytmi jalepo,vaikkapapäivätorkkujenmuodos-sa, on oikeutettua, koska se vähentäähuonosta unesta koituvia kustannuksiatai mahdollistaa parempia päätöksiä jainnovatiivisiaideoitataloudentarpeisiin.Unestaon tullut jotain, jostaonpidet-tävähuolta,koskasiitäonhyötyä.Niin-pätalousalanmediatkintarjoavat”Näinhuollat untasi” tyyppisiä listoja, joissaohjeistetaan ihmisiä nukkumaan oikein”välttämällä kiirettä” ja ”järjestämällärauhaisatilanukkumiselle”(Talouselämä�2/2010).

Tällaistenlistojenongelmanakuiten-kinon,ettäniidenkuvaamassamaailmas-saonihminenitsensäkanssayksin.Siinämaailmassaeiolekuorsaavaapuolisoa,eiitkeviälapsia,sänkyynhyppääviäkoiria,

riiteleviänaapureita,turistejakuljettavialentokoneita,kirskuviaraitiovaunukisko-ja,huonostisuunniteltujataloja,joissaeitoimi ilmanvaihto eikä äänieristys. Netulevatnojautuneeksivallitsevaan,muttaongelmalliseen oletukseen, että sellais-ten asioiden ratkaisu, niin kuin unenhuolto, on yksilön vastuulla ja yksilönvallassa.Tällöinonkovinhelppojättäähuomioimatta ne laajemmat kulttuuri-set ja yhteiskunnalliset rakenteet, jotkamahdollistavat, määrittävät ja ohjaavatuntamme. Yksilökeskeisen ajatteluta-van ongelmat tulevat hyvin esiin SoileVeijolankanssaanalysoimassammeho-telliteollisuudessa (Valtonen & Veijola2011), jossa huoneesta maksavien ho-telliasiakkaiden ainoa mahdollisuus onkiinnittää oveen kyltti ja anoa: Ethänhäiritse, täällä nukutaan. Anomus eiauta,josnuorisoajaayöllistäralliaanho-tellin edessä ja naapurihuoneessa pide-tään jatkoja.Lepo ja nukkuminenovatväistämättä kollektiivisia toimintoja.Ne vaativat yhteensovittamista muidenkanssa, muiden rytmien kanssa. Siinämielessäunijanukkuminenonarjenko-reografiaa par excellence, ja vieläpä vaa-tivaa sellaista: eiole yksinkertaista, ettäminun unirytmini menee yksiin puoli-son ja perheen ja naapureiden ja talonjakaupunginjaglobaalintaloudenmu-kanaantuomienaikaerojenkanssa.

Toisaalta uni ei ole vain huolta jaunettomuuden uhkaa, vaan parhaim-millaan suuri pieni nautinto. Tuorees-sa brittiläisessä tutkimuksessa (2009),jossa selvitettiin arkisia nautinnon läh-teitä,hyväyöuninousi tärkeimmäksi jakymmenen listalle pääsi kolme uneenja nukkumiseen liittyvää asiaa (http://www.telegraph.co.uk/news). Toinen


32

kansainvälinen säännöllisille hotelli-matkailijoille suunnattu kysely kertoo,ettävastaajatpitivättärkeämpänähyvääuntakuinhyvääseksiä(http://www.aol-health.com/2009/11/0�).Myöslaadul-liset tutkimukset tukevat nukkumisennautinnollisuutta: suomalaisille kulut-tajille hyvä, rento uni on tärkeä vapaa-ajan elementti (Valtonen 200�). UntoMatinlompolo,psykiatrian sosiaalityön-tekijä,toteaapuolestaanLapinKansassa(9.1.2010), että”Ihmisetolisivatpaljononnellisempia,joshemalttaisivatjoskusottaakunnontirsat”.Nukkumisennau-tinnonpotentiaalitosinnäyttääjulkises-sa keskustelussa jäävän unettomuudenterveysuhkienjatuottavuuspuheenvar-joon.Tirsoistatulee’tehotirsoja’.

Uni ja nukkuminen matkailussa: avauksia tutkimusagendan raken-tamiseksi

Yksisangenyksinkertainentapajäsentäänukkumisentutkimustaonajatellaniitätiloja, joissanukkuminen tapahtuu.Ta-pahtuukose’liikkeellä’elilentokoneissa,junissa, busseissa, auton takapenkillätaimatkailuautossa(Veijola&Valtonen200�; Perttula 2009) vai niin sanotustipaikoillaan olevissa tiloissa eli institu-tionalisoiduissa majoitustiloissa kutenhotelleissa,mökeissä, retkeilyalueilla taileirintäalueillavaimahdollisestiniin sa-notuissa välitiloissa kuten lentokentillätai odotustiloissa? Ne kukin tarjoavaterilaisenjaerityisenkulttuurisenjama-teriaalisen tilannukkumiselle (ks.myösKratft & Horton 2008). Yksi mielen-kiintoinennukkumisjärjestelyon’couchsurfing’ – eli käytäntö, jossa paikallinen asujatarjoaakotinsasohvanyövieraalle.

Luonnossa tapahtuvayöpyminenonoma tematiikkansa, jotauudessamoni-tieteisessä Yöpuulla-tutkimushankkees-samme tarkastelemme (Rantala, Tuu-lentie & Valtonen 2011). Projektimmelähtökohtana on, että juuri luonnossayöpyminenjasiihennivoutuvaterilaisettilat ja tavat – luonnon kokeminen erivuorokauden aikoina, luonnon ääniinnukahtaminen ja niihin herääminen,vieraiden kanssa nukkuminen autiotu-vissa ja laavuissa tai auringonporotuk-seen herääminen teltassa – muodosta-vat keskeisenosan luonnossaolemisenerityisyyttä ja luontosuhteen muodos-tumista. Siksi tutkimus ei voi ohittaasitä. Projektissamme pyrimme myösherättämäänkeskusteluasiitä,mitäjuu-ri Lapin erämaisessa luonnossa olemi-senjayöpymisentavoillaonannettavananykypäivänyhteiskunnalle,jossavoimis-tuvat yhtäältä hitaistamisen, leppoista-misenjadownshiftaamisenteemat(Gil-bert 200�; Fournier 2008) ja toisaaltajatkuva elämyshakuisuus (Lüthje 2010;Keinan & Kivetz, tulossa). Pohdimmemyös,mitänykyinenmukavuudenhalui-suus ja esimerkiksi turvallisuus tarkoit-tavaterilaisilleluonnossayöpyjille(mm.retkeilyharrastajille, perheille, ikään-tyville, kansainvälisille turisteille) ja sitäkauttayöpymisentilojenjareittiensuun-nittelulle. Yhtenä erityiskysymyksenänostammeesiin sukupuolen tematiikanjapohdimmenaistenyöpuullaolemistajasiihenliittyviähistoriallisiajanykyisiäkäytänteitä (Tuulentie 2003; Rantala,Tuulentie&Valtonentulossa).

Omakiintoisatematiikkansaavautuu,josnukkumistatarkastellaansosiaalisuu-den ja sosiaalisten suhteiden näkökul-masta. Miten nukkuminen jäsentyy ja

AnuValtonen

33

millaiseksisekoetaanerilaistenmatkai-lijaryhmienkannalta?Mitä onmatkallanukkuminen liikematkustajille, reppu-reissaajille, lapsiperheille,yksinmatkus-taville, tai pariskunnille?Mitenvalvettajauntarytmitetäänjamillaisetunenhal-linnanasiatnousevatesiin?Esimerkiksiglobalisoituvassamaailmassaaikaeroihinsopeutuminen ja valvomisen merkkienpeittäminenonosatämänpäiväntoimi-joidenarkea.Väsyneetkasvotpeitetäänkosmetiikkateollisuuden avulla ja teh-dään esitys hyvästä levosta (Veijola &Valtonen200�).

Uni ja nukkuminen myös avaavatuuden näkökulman erilaisiin matkai-lukentäntieteellisiinkeskusteluihin.Esi-merkiksiviimeaikoinapaljonkeskusteluaja tutkimusta herättänyt turvallisuudentematiikka (Rantala & Valkonen 2011)rikastuu, kun mukaan otetaan myösnukkuva toimija – onhan ihminen sil-loinhaavoittuvimmillaan.Taimitäavau-tuu voimistuvalle ’tekemättömyyden’ ja’pysähdyksen’tutkimukselle,josselukeemukaansamyösunenjanukkumisen(Elf & Löfgren 2010). Myös viimeaikoinavoimistunut aistiympäristöjen tutkimus(Valtonen, Markuksela & Moisander2010)onkeskeinenjuuriunenjanukku-misenkannalta: äänet, valot, lämpötila,kehon tuntemukset, jne. (Valtonen &Veijola2011).MarcelMaussnostiesiinklassisessa artikkelissaan ”Techniquesof body” (19��) nukkumisen tekniikateli ne ruumiilliset tekniikat ja materi-aaliset varusteet, joita nukkuva ruumistarvitsee.Mielenkiintoinenkysymyson,millaisetovat tämänpäivänmatkailijoi-dennukkumisentekniikatjavaadittuva-rustuseri tilanteissa. Samaten turismi-työntutkimussaauudenulottuvuuden,

kunmukaanotetaanyhtäältätyöntekijänunenja levonkysymykset,työvuorot jatarjolla olevat yöpymistilat (Valtonen&Haanpää2008) ja toisaalta se,mitentyöntekijät osaavat ottaa huomioonasiakkaidenolemisenjakokemisenunenjalepäämisennäkökulmasta.Millaiseksimuodostuu esimerkiksi oppaan rooliluonnossa yöpymiselämysten tuot-tamisessa?Tuleekohänestäopashyvänunen saloihin ’sleep connoisseur’, jokamahdollistaa ’supersleep’ kokemuksen(http://www.slate.com/id/2220293)?

Lopuksi

Kysymyssiitä,mitäon ’hyväuni’ turis-tillejamitensemahdollistuu,ontärkeäsekämatkailututkijoilleettäelinkeinolle.Olenesittänyttässäartikkelissa,ettävas-tausta täytyy lähteä hakemaan kulttuu-rintutkimuksellisesta teoriaperinteestäkäsin. Silloin kiinnostuksen kohteeksinouseeyhtäältäse,millaiseksi’hyväuni’merkityksellistyyeritilanteissajaeritu-rismiryhmille. Toisaalta kiinnostuksenkohteenaonmyösse,millaisiasosiaali-sia,kulttuurisia,materiaalisiajasemioot-tisia mahdollisuuksia nukkuvalle – tainukkumistavälttävälle– turistille tarjo-taan.Yhtäkaikki tämänäkökulmaaut-taaantamaanarvonnukkuvalleturistille,ymmärtämään unen tärkeyden, ja sitäkauttakiinnittämäänhuomionasioihin,jotkasaattavatmuutennäyttäytyä’turhi-na’ ja ’mahdottomina järjestää’– kutenäänetönilmanvaihtohotellihuoneissa.

Tällainen näkökulma avaa mahdol-lisuuksia hallituille ’sleep management’toiminnoille. Hyvän unen tarjoaminenja sen johtaminenkunonpaljonmuu-takinkuin tyynymenut, joita jotkinho-


3�

telliketjuttarjoavat.Crownplaza-hotel-liketjuonosaltaantarttunuthaasteeseenja tehnyt avauksen unen johtamisensuuntaan (www.crownplaza.com/slee-padvantage).Setarjoaa’sleepadvantage’paketinyöpyjille,jotkahaluavatnukkuahyvin.Tosinjotainolennaistanykyisestähotellikulttuurista kertoo se, että hyvinnukkuminen on erityispalvelu eikä si-säänrakennettu osa majoitusliikkeidentoimintaa. Sleep management -toimin-tojen kehitys voisi minimissään lähteäsiitä,ettänuokuuluisatasiakastyytyväis-lomakkeetmuistaisivatmyöskysyä,ettänukuitteko hyvin vai hyvin huonosti.Ehkä se auttaa toimijoita ottamaan to-sissaansentosiasian,ettäturismintoimi-jat–sekäasiakkaatettätyöntekijätettätutkijat–ovattoimijoita,jotkavalvovatjanukkuvat.

Kirjallisuus

Anat K. & Kivetz, R.(forthcoming)Productivity Orientation and the Con-sumption of Collectable Experiences. Journalof ConsumerResearch.

Ehn,B.&Löfgren,O.2010.TheSe-cretWorldof DoingNothing.Univer-sityof CaliforniaPress,Berkley.

Fournier,V.2008.EscapingfromtheEconomy: The Politics of Degrowth.International Journalof SociologyandSocialPolicy,28(11/12),�28-��.

Gilbert,K.W.200�.Slowness:Notestoward an Economy of DifferencialRates of Being. Teoksessa The Affec-tive Turn. Theorizing the Social, P. T.Clough&J.Halley(toim.).��-10�.DukeUniversityPress,DurhamandLondon.

Haila, Y. 200�. Retkeilyn rikkaus.Luonto ympäristöhuolen aikakaudella.

KustannusOyTaide,Helsinki.Härmä,M.&Sallinen,M.200�.Hyvä

uni–hyvätyö.Työterveyslaitos,Helsin-ki. Hierarchies with Sustainable Ways.MinistryforForeignAffairs,Finland.

Kivi, J. 200�. Kaunotaiteellineneräretkeilyopas. Kustannus Oy Taide/Kuvataideakatemia,Helsinki.

Kratft,P.&Horton, J. 2008.Spac-es of Every-Night Life: For Geogra-phiesof Sleep,SleepingandSleepiness.Progress inHumanGeography,32(�),�09-�2�.

Lüthje, M. 2010. Miten matkailijathankkivatelämyksiä?Havaintojamatkai-lijoiden toimintaperiaatteista internetinkeskusteluryhmissä. Matkailututkimus�(1-2):30-�9.

Mauss, M. 19��. Techniques of theBody.EconomyandSociety,2 (1),�0-8�.

Perttula, J. 2009. Soputeltasta Cara-vanCenteriin.Johdatuskestäväänleirin-tämatkailuun.Lapinyliopistokustannus,Rovaniemi.

Rantala,O.&Valkonen,J.2011.Thecomplexity of safety in wilderness guid-ing inFinnishLapland.Current IssuesinTourism.

Rantala,O.,Tuulentie,S.&Valtonen,A.2011(tulossa).Naisetyöpuulla.Lapinretkeilijöidenluontosuhteista.TeoksessaArjen luontosuhteet, toim. J. Valkonen&T.Salonen.LUP.Rovaniemi.

Rantala,O.,Valtonen,A.&Markuk-sela, V. 2011/2012 (tulossa). Material-izing tourist weather: Ethnography onweather-wise wilderness guiding prac-tices.Journalof MaterialCulture.

Taylor,B.1993.Unconsciousnessandsociety:TheSociologyof Sleep. Inter-nationaljournalof Politics,Cultureand

AnuValtonen

3�

Society,�(3),��3–��1.Tuulentie,S.2003.Naisetsynnyttivät

erävaelluksen traditiota. Vallan ja vas-tarinnan narratiivit Kaarina Karin ker-tomuksessa1930-luvunLapinmatkois-ta.Naistutkimus1�(3):�-18.

Valtonen,A.&Veijola,S.2011.SleepinTourism.Annalsof Tourism38 (1):1��-192.

Valtonen, A., Markuksela, V. &Moisander,J.2010.DoingSensoryEth-nographyinConsumerResearch.Inter-national Journal of Consumer Studies3�(�).

Valtonen, A. & Haanpää, M. 2008.Työntekijät palvelumaisemassa. Teok-sessa Valkonen, J. & S. Veijola (toim.)Töissätunturissa.Ajatuksiajakirjoituk-sia matkailutyöstä. Lapland UniversityPress,Rovaniemi.

Valtonen, A. 200�. Rethinking FreeTime. A Study on Boundaries, Disor-ders, andSymbolicGoods,HSE,ActaUniversitatisOeconomicae,A-23�,Hel-sinki.

Valtonen,A.2011a.Levon liike.Es-itelmä Tieteen päivillä 1�.1.2011. Hel-sinki.

Valtonen,A.2011b.SleepasPleasurein Consumer Culture. Paper in Work-shopinInterpretiveConsumerResearch,Odense,Denmark,May�-�,2011.

Valtonen, A. 2011c. Porvari ei saanukkua huonosti? Esitys Sosiologia-päivillä,työryhmässäSattumuksiatyössä,Tampere2�.-2�.3.2011.

Veijola,S.&Valtonen,A.200�.TheBody in Tourism Industry. In AnnettePritchard,NigelMorgan,IrenaAteljevicand Candice Harris, eds. Tourism andGender: Embodiment, Sensuality andExperience. CABI publishing. 13-31.

Williams, S. 200�. Sleep and So-ciety: Sociological Ventures into the(Un)Known.Routledge,London.

Williams,S. J.&Crossley,N. 2008.Introduction:SleepingBodies.Body&Society,1�(�),1-13.


3�

Uraanikaivosten säteilyyn liittyvät ympäristövaikutukset

Dina Solatie1, Jarkko Ylipieti2, Raimo Mustonen3 ja Esko Ruokola4

Yleistä säteilystä ja uraanista

Kaikkialla ympäristössä on säteilyä jaradioaktiivisia aineita. Jokapaikassa sä-teileesiisjonkinverran.Suomalaistensuurin säteilyannos aiheutuu huoneil-man radonista. Säteilyannosta saadaanmyös mm. maa- ja kallioperästä, jokaSuomen oloissa sisältää runsaasti uraa-nipitoista graniittia, sekä avaruudestatulevastakosmisestasäteilystä.Toisaaltamyös ihminen itsessään sisältää radio-aktiivisia aineita kuten radioaktiivistakaliumia (K-�0). Luonnon radioaktii-vistenaineiden lisäksionolemassakei-notekoisia, ihmisten toiminnasta syn-tyneitä radioaktiivisia aineita, joita onpäässyt ympäristöön. Ihmisen saamansäteilyannoksen kannalta merkittävim-mätkeinotekoistenradioaktiivistenain-eidenlähteetovat19�0-�0-luvuillateh-dyt ilmakehänydinasekokeet javuonna198� tapahtunut Tshernobylin ydinvo-imalaonnettomuus.Keinotekoisiaradio-aktiivisia aineita ovat mm. cesium (Cs-13�), plutonium (Pu-239) ja strontium(Sr-90). Kaivostoiminnan yhteydessäpuhutaan kuitenkin maaperän ja kal-lionsisältämistäluonnonradioaktiivistauraani- (U) ja toriumsarjan (Th) radio-nuklideista.

Uraani on tullut maankamaraan jomaapallonsyntyessä.Uraanionyleinenalkuaine ja sitä on lähes kaikkialla kal-liossa,maaperässäjavedessä.Uraanionmaankuoressa yhtä yleinen kuin tina.Yleisesti suomalaisessa kivessä uraaniaonmuutamamiljoonasosapaino-osuu-desta ja graniitissa on uraania noin �ppm(0,000�%)elinoin10grammaakuutiometrissä.Kunuraaninpaino-osuus ylittää tuhannesosan (yli 1000ppm), sitä kutsutaan uraanimalmiksi jase alkaa kiinnostaa uraanin louhijoita(kuva1).

Uraanin puoliintumisaika, eli se aikamilloin uraanin radioaktiivisuus onvähentynyt puoleen, on noin �,� mil-jardia vuotta. Kun uraani hajoaa (kuva2),syntyytoriumia(Th-230),jonkapuo-liintumisaika puolestaan on �� 000 v.Uraanin edelleen hajotessa toriumistasyntyyradiumiajaradiumistaradonkaa-sua, kaasumainen radon hajoaa polo-niumiksi(Po-210)jalyijyksi(Pb-210)jalopultasyntyypysyväälyijyä.Näitäkaik-kiaradionuklidejalöytyyluonnosta.

Uraanikaivosten huono maine

Uraaninsaamahuonomaineliittyysenvalmistukseensotilaallistakäyttöävarten

1 Laboratorionjohtaja,STUK,Rovaniemi2 Tutkija,STUK,Rovaniemi3 Apulaisjohtaja,STUK,Helsinki4 Johtavaasiantuntija,STUK,Helsinki

3�

Kuva1.Kiviainestenuraanipitoisuuksia.

Kuva2.Uraaninhajoamissarjajanuklidienpuoliintumisajat.

Uraanikaivostensäteilyynliittyvätympäristövaikutukset

38

(ydinaseet) ja siihen, että säteilysuojeluja ympäristönsuojelu olivat entisaikaantoisarvoisia sivuseikkoja. EsimerkiksiColoradossalouhittiinpaljonuraaniara-diumintuotantoonjajätekasojaonjäljellävieläkin.Kanadassaensimmäinenuraani-kaivosolipohjoisentundranPortRadi-um1930-luvullajaseuraavakaivosUra-nium Cityssä, joka tuotti uraania USA:llesodanaikana.MyöhemminKanadanvanhojenkin uraanikaivosten jätteet onasiallisestistabiloitu,kuopattu japeitel-ty japaikatmaisemoitu.NeuvostoliittohankkiuraaniaItä-Euroopanmaista(Itä-Saksa, Romania, Tšekkoslovakia, Viro,jne.)jarikastusjätteetjätettiinhoitamattaympäristöön.YhdistynytSaksaonpuh-distanut entisen Itä-Saksan jätealueitamiljardeillaeuroilla.

Uraanikaivos ja säteilyturvallisuus

Kaivostoiminnassa lähtökohtana on,etteikaivostoiminnanaikanataisenjäl-keenympäristöäsaastuteta.Ympäröivänalueenkasveihintaieläimiineisaapäästäkertymään poikkeavia määriä radioak-tiivisiaaineita, jolloinkaivosalueenym-päristössä voidaan myös kaivotoimin-nanaikana jasen jälkeenedelleenmm.marjastaa, sienestää, metsästää ja har-joittaa poronhoitoa normaaliin tapaan.Suomessasäteily- jaydinenergialakian-tavat Säteilyturvakeskukselle (STUK)hyvätedellytyksetvalvoatoimintaa.

Uraanikaivostoiminnassa ilmaan va-pautuukaasumaistaradonia.Senlisäksityöntekijöidenuhkanaongammasäteilysekähengitysilmanradioaktiivinenpöly.Työntekijöidensäteilyannoksiaseurataantoiminan aikana ja säteilytyöntekijöitäkoskevat annosrajat, jotka on tarkoin

säädelty säteilylaissa ja -asetuksessa.Säteilyn aiheuttamia haittoja voidaanminimoida hyvällä toiminnan suunnit-telulla mm. hyvällä ilmanvaihdolla, au-tomatisoinnilla ja työkoneiden kauko-ohjauksella.

Uraanin hajoamistuotteet voivatpäästä ympäristöön vain vesistöjen japölyämisen kautta. Hajoamistuotteenasyntyväradiumvoidaansaostaapoispro-sessivesistä.Kuivillaalueillapölyäminenvoidaan estää esimerkiksi peittämällärikastushiekka-alueet,kun taas sateisillaalueillavoidaantehdäkerroskattamista.Ulkoilmassaradonpuolestaanlaimeneenopeasti.Onvarsintodennäköistä,ettäennen kaivostoiminnan aloittamistatoiminnasta aiheutuville päästöille ym-päristöön asetetaan säteilyannoksenyläraja,jollasuojellaanalueenväestöäjaympäristöä.

Uraanin etsinnän ympäristövaiku-tukset

Uraanin etsintävaiheessa tehtävillätoimenpiteilläeiolemerkittäviäsäteilys-täaiheutuviaympäristövaikutuksia.Esi-merkiksiporauksentaikairauksensätei-lyvaikutukset eivät poikkeaolennaisestiporakaivontekemisestätaimuunmalmintai mineraalin etsintään liittyvistä kai-rauksista.Porauseiitsessäännostataus-tasäteilyntasoa.Josporaus-taikairaus-jäänteissäonmerkittäviämääriäuraania,niitäeisaajättäämaastoon.Kairauksenmahdollinenvaikutuspohjavedenradio-aktiivisuuteen jää hyvin pieneksi. Jottakairaustoiminnanvaikutusvoitaisiinha-vaitaläheisissävesistöissä,täytyisiniihinvirrata kairausreikien tai niiden poikkikulkevien halkeamien kautta merkit-

DinaSolatie,JarkkoYlipieti,RaimoMustonenjaEskoRuokola

39

täviä määriä kalliopohjavettä. Lisäksiveden tulisi liuottaa huomattavan suu-ria uraanimääriä kairausreiästä. Koskavirtaamatovatheikkoja jauraani liuke-neehyvinhuonostiveteen, tämäeioletodennäköistä. Josetsinnässä löydetäänrikasta malmia, on otettava huomioonradioaktiivisuus siten, että työsuojelu-toimetnäytteidenkäsittelyn,kuljetuksenjavarastoinninosaltanoudattavatsätei-lylakia.Mahdollisestimyössyväkairaus-reiättuleesulkea.

STUK ja Geologian tutkimuskeskusovat tehneet raportin ympäristömi-nis-teriölle nimeltä Uraanimalmin koelouhin-nan ja -rikastuksen ympäristövaikutukset (URAKKA). Raportissa selvitetäänuraanikaivostoimintaa edeltävän koe-toiminnan ympäristövaikutuksia. Urak-ka-raportissa todetaan, että uraanin et-sinnällä ei voida katsoa olevan sellaisiahaitallisia ympäristövaikutuksia, joitavoitaisiinpitääYVA-laintarkoittamassamielessä todennäköisesti merkittävinä.Tällöin etsinnällä tarkoitetaan kaikkiatoimenpiteitä ennen koelouhintaa, mu-kaan lukien syväkairaus. Uraanin etsi-miseksitehtävänäytteidenottoonsätei-lyturvallisuuden jaympäristönkannaltavastaavaakuinminkämuuntahansakai-voskivennäisesiintymän näytteenotto-toiminta.Näinollenkyseistentutkimus-tentekemiselleeitarvitseasettaaerityisiäsäteilyturvallisuutta koskevia vaatimuk-sia. Jos tutkimukset johtavat uraaninkoelouhintaan tai muuhun vastaavaantoimintaan tutkimusalueella, toiminnanharjoittajanontehtävähyvissäajoinen-nen toiminnan suunniteltua aloitustaSäteilyturvakeskukselle säteilyasetuksen(1�12/1991)29§:nmukainenilmoitus.

Uraanin louhinta ja rikastus

Uraanin koelouhinta ja koerikastusovat säteilytoimintaa, jolloin toiminnanharjoittajan on ennen toiminnan aloit-tamista tehtävä selvitys mahdollisistasäteilyvaikutuksista ja STUK asettaatoiminnallesäteilysuojelunkannaltatar-vittavatrajoitukset.

Maailmalla tunnetut taloudellisestihyödynnettävät uraanivarat ovat noin�,�Mt,nämäriittävätnykykäytöllänoin100vuodeksi.Tämänlisäksiarvioidaanolevanvielälöytämättömiäuraanivarojayli 10 Mt. Suurimmat uraanin tuotta-jamaat ovat Kanada, Australia, Kazak-stan, Venäjä, Niger, ja Namibia. Uraa-nikaivokset ovat joko maanalaisia taiavolouhoksia. Joissakin maissa uraaniauutetaan myös suoraan hiekkakivestähapolla poranrei’istä. Uraania voidaanottaa talteen myös sivutuotteena mui-denaineidenohessa.Louhinnanjälkeenuraanimalmi murskataan ja jauhetaan,tehdäänerilaisiauuttojasekäsaostuksia.Lopuksi uraani rikastetaan ja syntynyturaanioksidiksi eli yellow cake (U3O8)pakataan ilmatiiviisiin teräsastiohinja viedään ulkomaille väkevöitäväksi.Väkevöintilaitoksiaonmm.Hollannissa,Saksassa,EnglannissajaVenäjällä(sent-rifugitekniikka) sekä USA:ssa ja Rans-kassa(kaasudiffuusiotekniikka).

Uraanikaivosjätteet

Kaivosyhtiötäsitooydinenergialainmu-kainen jätehuoltovelvollisuus. Uraani-malminlouhinnassajarikastuksessasyn-tyy kahden tyyppisiä jätteitä: sivukiveäeliraakkuajarikastusjätettä.Raakkuon


�0

louhittua kiveä, jossa uraanipitoisuusonniinpieni,etteisitäkannatarikastaa.Raakku voidaan loppusijoittaa sellaise-naan,muttakasattäytyyeristääniin,et-teikivipääserapautumaan.

Rikastusjäte on hienoksi murskattuamalmia, josta uraani on erotettu. Siinäonjäljelläradiumiajamuitauraaninha-joamistuotteita. Jos malmissa on pro-sentinverranuraania,onrikastushiekankokonaisaktiivisuus suuruusluokkaa tu-hat becquereliä grammassa. Jätteen ak-tiivisuudeneliniänmääräävän emonuk-lidinpuoliintumisaikaon��000vuotta,jotenjätteenaktiivisuusväheneeratkai-sevasti vasta muutaman sadan tuhan-nen vuoden aikana. Rikastushiekassavoi olla myös kemiallisesti myrkyllisiäraskasmetalleja, kuten arseenia. Rikas-tusjätettä kertyy suunnilleen louhitunlouhitunmalmimäärän verran. Rikastusjäte varas-verran.Rikastusjätevaras-toidaan lietemäisenä padottuihin altai-siin, joista se neutraloidaan, saostetaanjakiinteytetäänloppusijoitustavarten.

Menneinävuosikymmeninä,jaeräissämaissa viime aikoihin asti, on uraani-kaivosjätteistä huolehdittu huonosti jaympäristövahingoista on runsaasti ker-tomuksia. Lietealtaiden vallit ovat mur-tuneet rankkasateissa ja jäteaineet ovatvaluneet ympäristöön. Tuulet ovatkuljettaneet rikastushiekkaakuivuneistalietealtaista ympäristöön. Lietealtais-ta on vuotanut radioaktiivisia aineitapohjavesiin. Jäteaineita on käytettymaantäyttöaineina asutusalueilla. Ker-tomukset ovat yleensä todenperäisiä,joskinsäteilyvaikutuksiauseinliioitellaan,esim. radonkaasun pitoisuus laimeneehyvin nopeasti ulkoilmassa. Radioaktii-visuuden lisäksi jätteissä olevista kemi-allisestivaarallisistaaineistavoiaiheutua

terveys-taiympäristöhaittoja.Rikastusjäte varastoidaan yleensävarastoidaan yleensäyleensä

maanpäällisissä,padotuissa altaissa.Pa-rasratkaisuloppusijoitukselleolisikallio-perä, jolloin jäte sijoitetaan esimerkiksiloppuun louhittuihin kaivosonkaloihintai varta vasten siihen tarkoitukseensiihen tarkoitukseenrakennettuihintiloihin.Toinenmahdol-lisuusonloppusijoitusavolouhoksiintaivartavasten tehtyihinkaivantoihin; täl-löinonvarmistettava järjestelmänhyd-rokemiallinenpitkäaikaisvakaus.

Ympäristön väestön suojeleminen

Säteilyannos kuvaa sitä terveysriskiä(lähinnä syöpäriskiä), jonka ihmiseenkohdistuva säteily aiheuttaa ja sen yk-sikköonSievert.Ontodennäköistä,ettäkaivostoiminnanpäästöilleympäristöönasetetaan säteilyannoksen yläraja, jollasuojellaan alueen väestöä, eläimiä jaympäristöä (esim. 0,1 mSv vuodessa).Suomalainen saa vuodessa keskimäärin3,� mSv säteilyannoksen, josta suurinosa aiheutuu sisäilman radonista (noin2mSv). Lisäksi säteilyannosta aiheut-tavat mm. ulkoinen säteily maaperästä,avaruudenkosminensäteilyjaröntgen-kuvaukset.Esimerkiksiihminensaa0,1mSvsäteilyannoksenkeuhkoröntgenku-vauksestataikymmenestähammasrönt-genkuvauksesta. Ympäristössä olevistakeinotekoisista radioaktiivisista aineistaaiheutuu alle 1 % kokonaisannoksesta.Kuvassa3onesitetty,mistämuodostuusuomalaisen kokonaissäteilyannos vuo-denaikana.

Aiemmat kokemukset Suomessa

Nummi-PusulanPalmottu-järvenetelä-


�1

päässäon1980-luvunalussatehtykym-meniä uraaninetsintäkairauksia. STUKjaGTKovattehneetalueellatutkimuk-sia(mm.radon-japohjavesimittauksia),eikämitäänhavaintojapohjavesien laa-jamittaisestasekoittumisestataiuraaninliikkumisestaolesaatu.

EnonPaukkajanvaarassaolikoeluon-teista(�0tU)uraanikaivos-jarikastus-toimintaa vuosina 19�8-19�1. STUKselvitti Paukkajanvaaran alueen sätei-lyturvallisuuden 1980-luvulla. Rikasta-mon jätteet saastuttivat lähiympäristöä

Kuva3.Suomalaistensaamakokonaissäteilyannosvuodessa.

vuosikymmenienajan,koska jätteille eitehtymitäänaikanaan.Aluekunnostet-tiin 1990-luvulla ja nykyään on täysinturvallista esim. retkeillä, marjastaaja kalastaa alueella. Ainoastaan maankäytönsuhteenonrajoituksia.Kuvassa�onkuvauraanirikastamostasekärikas-tusjätealueestajaviereisessäkuvassaonsamaaluekunnostuksenjälkeen.

Askolan Lakeakalliolla oli pienimit-taistauraaninrikastustoimintaa(0,�tU)19�0-luvunlopullajaalueosinkunnos-tettiin1980-luvunlopulla.

Kuva�.EnonPaukkajanvaaranuraanirikastamolouhinnanjarikastuksenaikanavasemmallajakaivostoiminnanjälkeensamaaluekunnostettunaoikeanpuoleisessakuvassa.KuvatRaimoMustonen.


�2

Säteilyturvakeskuksen rooli uraani-kaivoshankkeissa

STUK:n rooli uraanin etsintävaiheessaon tiedonjako. Koelouhinta- ja rikas-tusvaiheessa STUK antaa ympäristö-vaikutustenarviointiajaympäristölupaakoskevat lausunnot. STUK valmisteleeturvallisuussäännöstön ja toiminnanturvallisuutta valvotaan säteilylain no-jalla.STUKvalvootyöntekijöidensätei-lyturvallisuutta, ympäristön säteilytur-vallisuutta sekä jätehuoltoa että alueenjälkihoitoa. KaivostoimintavaiheessaSTUK antaa lausunnon valtioneuvos-tolle ydinenergialaki-lupahakemuksestatyösuojelun, väestön turvallisuuden jaympäristönsuojelun kannalta. Toimin-

nan turvallisuutta valvotaan ydinener-gialain nojalla (työntekijöiden ja ym-päristön säteilyturvallisuuden valvonta,ydinmateriaalivalvonta ja vientivalvontasekäydinjätehuoltojaalueenjälkihoito).

Kirjallisuus

Uraanimalminkoelouhinnanja-rikas-tuksen ympäristövaikutukset (URAK-KA),STUK:njaGTK:nprojektiryhmänloppuraportti ympäristöministeriölle,200�.

Säteilyturvakeskus.2009.Uraaninet-sintäSuomessa.Esite,syyskuu2009.

Säteilyturvakeskus.2010. Uraanikai-vosjätteet.Esite,syyskuu2010.


�3

Poroelinkeinon oikeutus ja kaivostoiminta

Merja Mattila1

Maankäyttäjien lukumäärän jamaankäytön lisääntyessäLapin ja kokoporonhoitoalueen maankäyttö kiinnos-taayhäenemmänmuitaelinkeinoja,yri-tyksiäjayksityisiätahoja.Alueidenkäytönratkaisuillaonkeskeinenasemajamerki-tys alueella toimiville. Muun muassamatkailun,perinteisenmaaseutuelinkei-nojen ja yritystoiminnan lisäksi alueelleonsijoittunutmerkittävissämäärinkai-vostoimintaa, joka hyödyntää alueellaesiintyviä luonnonvaroja. Poronhoitoa-lueelle sijoittuu leveä potentiaalinenmalmi-jamineraalivyöhyke.Kiinnostusluonnonvarojen hyödyntämiseen näkyytutkimuksenjavaltauksienmääränkas-vuna.

Toimijoiden määrä poronhoitoalu-eella on kasvanut tasaisesti ja näyttääjatkavan kasvuaan kiihtyvällä vauhdilla.Lienee paikallaan avata kaivostoimin-nanjaporotaloudensuhdettajatoimin-nan perusteita, etenkin poronhoidonoikeutusta poronhoitoalueella. Moni-arvoistuvassa yhteiskunnassa on useitatoimijoita, joiden erilaiset tarpeet, in-tressit, näkemykset ja vaatimukset vai-kuttavatalueidenkäyttöön.Yhteiskun-nantavoitteenaonyhtäältäantaasuojaa,mahdollistaa ja ohjata alueella toimiviaelinkeinojajayrityksiäsekäsovittaaeri-laisiaalueidenkäytönintressejätoisiinsa.Muutokset alueella eivät ole olleet ko-konaisvaltaisestihallittujaprosesseja.Osa

ympäristönkäyttöön ja hyödyntämiseenliittyvistä uusista hankkeista aiheuttaamerkittäviä vaikutuksia alueella jo toi-mivilleelinkeinoilletaiyrityksille.Muunmaankäytön lisääntyessä poroelinkeinoonjoutunutsopeuttamaanomaatoimin-taansamuutoksenmyllerryksessä,vaik-ka erityislainsäädäntönä poronhoitolakivahvistaaporoelinkeinollepysyvyyttäjaasemaapohjoisellaalueella.

Yleensä maan käyttäminen tai hyö-dyntäminen perustuu vahvoihin perus-oikeuksiin, omistus- tai hallintaoikeu-teen, erityiseen oikeuteen, rasitteeseentaimuuhunkäyttöoikeuteen,jokaonpe-rustettu lainsäädännön kautta. Suomensäädöksien mukaan maan omistus onhorisontaalista.Omistamisenulottuvuuseiyllämaanallataiomistamammemaanyläpuolella oleviin varoihin lainsäädän-nössämmemääritellynperinteisenomis-tamisenkautta.Kaivosoikeudenpiirissäsäädetäänkeinoistamaansisälläolevienvarojenhyödyntämisestä.

Poronhoito-oikeus on aivan oman-tyyppinen oikeus, joka perustuu his-toriallisen ulottuvuutensa kautta po-ronhoitolailla (�8�/1990)vahvistettuunoikeuteen. Poroelinkeinon merkitys ontodettu lainsäädännön tasolla, sitä suo-jaavat ja sille antavat oikeuksia erinäi-setporonhoitolakiin kirjatut säädökset,joilla on vahvistettu poronhoidon ole-massaolonoikeutusporonhoitoalueella.

1 Lehtori,Rovaniemenammattikorkeakoulu,Rovaniemi

��

Poronhoitolain esitöissä todetaan, ettäporonomistajillaonjovanhastaanollutvapaa laidunnusoikeus ja se on tarkoi-tussäilyttääjatkossakin.Nykyisessäpo-ronhoitolaissa on neljä pykälää, jotkavahvistavatelinkeinonoikeutustaalueel-lisestirajatullaalueella.Senlisäksiperus-tuslainvahvatomaisuudenjaelinkeinonsuojat tukevat sen asemaa. Sen lisäksimuussa lainsäädännössä huomioidaanporonhoitolaki, muun muassa laissaMetsähallituksesta turvataan poronhoi-tolaissakuvatutoikeudet.

Poronhoitoalue

Ensinnäkin poronhoitolaissa onmääritelty poroelinkeinon harjoittami-seentarkoitettualue,jossaporonhoitoavoidaanharjoittaaporonhoitolaissaku-vatullatavalla.SekäsittääentisenLapinläänin alueen lukuun ottamatta Keminja Tornion kaupunkeja ja Keminmaankuntaa. Pohjois-Pohjanmaalta ja Koil-lismaaltaporonhoitoalueeseenkuuluvatHyrynsalmen,Kuusamon,Pudasjärven,Suomussalmen, Taivalkosken ja Yli-IinkuntienalueetsekäentisenKuivaniemenkunnanalue.SenlisäksisiihenkuuluvatKiiminkijoen ja Puolanka-Hyrynsalmimaantien pohjoispuolella olevat alueetPuolangan, Utajärven ja Ylikiiminginkunnista. Poronhoitoalueen pinta-ala(122 93� km2) on noin kolmanneksenSuomenpinta-alasta.Poronhoidonhar-joittamiseen liitetyt oikeudet ja velvol-lisuudet kohdistuvat poronhoitoon yllämainitullaalueella.

Pohjois-Sallan, Kemin-Sompion,Oraniemen, Sattasniemen, Kuivasal-men, Kyrön ja Muonion paliskunnatsekä niiden pohjoispuolella sijaitsevat

paliskunnatkuuluvaterityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Siellä val-tion maata ei saa käyttää sillä tavoin,että siitä aiheutuu huomattavaa haittaaporonhoidolle. Maan luovuttaminen javuokraaminen erityisesti poronhoitoavartentarkoitetullaalueellasaatapahtuavainsilläehdolla,ettämaanomistajallataivuokramiehelläeioleoikeuttasaadakor-vaustaporojenaiheuttamistavahingois-ta.Huomattavanhaitankäsiteonuseinliitettyympäristöoikeudellisiinkysymyk-siinsekäyritystoiminnalleaiheutettuihinseurauksiintaivahinkoihin.Poroelinkei-nossa käsite voidaan liittää molempiin;ympäristölle aiheutetuista vahingoistavälillisenäseurauksenaelinkeinollekuinmyös elinkeinolle suoraan aiheutuvistamenetyksistä.Poronhoidolleaiheutuvaahuomattavan haitan mittaamista ei olevieläkäsiteltyoikeudellisellatasolla.

Saamelaisten kotiseutualue kuuluuoikeuksiltaan erityisesti poronhoitoavarten tarkoitettuun alueeseen, muttasen lisäksi poronhoito on saamelaisenkulttuurin välttämätön edellytys. Po-ronhoitolaissa tämä näkyy vahinkojenehkäisemisen ja estämisen rajoittumi-seenvainmaataloudellejametsänuudis-tusaloille aiheutuneisiin vahinkoihin,kunmuuallaporonhoitoalueellamukaanluetaanedellisenlisäksipuutarhat,vaki-tuisesti asutut pihapiirit ja muut erityi-seenkäyttöönotetutalueet.Korvaamis-velvollisuus ei koske valtiolle, kunnalletaiseurakunnalleaiheutuneitavahinkojaporonhoitoalueella.Saamelaistenkotiseu-tualueella kaivostoimintaa ja maankäyt-töä tulee tarkastella huomioiden po-roelinkeinon merkitys saamelaisellekulttuurille.

MerjaMattila

��

Vapaa laidunnusoikeus

Kannattavan poronhoidon perusta onvapaa laidunnusoikeus poroille kokoporonhoitoalueella. Hallituksen esityk-sestä eduskunnalle poronhoitolaiksi,HE no 2��, tulee useita kertoja esilletavoite suojata poroelinkeinoa, taata japarantaa sen toimintaedellytyksiä ja sa-malla antaa suojaa muillekin alueellatoimiville elinkeinoille. Poronhoito onriippumatonmaanomistus- jahallinta-oikeudesta.

Vapaalaidunnusoikeusantaaporoillevapaan liikkumisoikeuden ja ravinnon-otto-oikeudenvapaastiluonnosta.Seonporonhoitoalueella poronhoidolle kuu-luva etuus, jota voidaan verrata luon-nossa elävän eläimen alueen käytönoikeuteen. Sevoikohdistua sekäval-tion omistamiin että yksityisomistuk-sessa oleviin maihin. Poronhoitolakitakaa lain tasoisella säädöksellä aiem-min olemassa olleen oikeuden pysy-väisluonteiseksi oikeudeksi. Se tarkoit-taa poronhoitoalueella muille tahoillesietämisvelvoitettaporojenaiheuttamiinhaittoihinjaporonhoitajillevelvollisuuttaestääjakorvataporojenaiheuttamiava-hinkoja.Poronhoitolain�luvussaluetel-laankattavastiporonhoidon rajoituksetja suojaamisvelvoitteet (käytännössäaitaaminen).

Neuvotteluvelvollisuus

Suunnitellessaan valtion maita koske-via,poronhoidonharjoittamiseenolen-naisestivaikuttaviatoimenpiteitävaltionviranomaisen on neuvoteltava asian-omaisenpaliskunnanedustajankanssa.

Mitä on hyvä neuvottelukäytäntö?

Kuuleminen ja kuulemisen menettelyon saanut sisältöä jamerkitystämonienYVA-menettelyiden ja viranomaistenkuulemisvelvollisuuden piiriin kuu-luvien lupa- ym. menettelyjen kautta.Viranomaisen neuvotteluvelvollisuuspaliskunnankanssaonvastamuotoutu-massakäsitteeksi.Seonvaltionvirano-maistenvelvoite,kuntehdäänpäätöksiäporonhoitoonolennaisestivaikuttavistaasioita. Maankäytön kysymykset ovatkannattavan poroelinkeinon kulmakivi.Poronhoidonkannaltaneuvotteluvelvol-lisuuslisäämuutoksenhallintaa,sopeut-tamista jamahdollisuuttasuunnitelmal-liseenelinkeinonkehittämiseen.Kyseeioleuusienhankkeidenestämisestä,vaanpienimmänhaitanperiaatteidenmukai-sienratkaisuvaihtoehtojen löytämisestä.Kunkyseonmittavistaympäristöön japoronhoitoon vaikuttavista toimista,näkisin,ettäneuvotteluvelvollisuustuleeulottaa koskemaan kaikkea lain kauttavaltuutuksensaavaaviranomaistoimintaa(viittausÅrhusinsopimukseen).

Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalli-set alueidenkäyttötavoitteet kuin myösmaakuntasuunnitelma ja maakuntakaa-va. Alueidenkäyttöä ohjaavat valtakun-nallisettavoitteet,jotkatuleehuomioidahuomioidamyös kaikessa kaavoituksessa. Kaavoi-tusta säädellään maankäyttö- ja raken-nuslailla(yleislaki).Kaavoitusratkaisuillaeivoidasyrjäyttääolemassaolevaalain-säädäntöä. Poronhoitolaki erityislakinaturvaa elinkeinon maankäyttöä po-ronhoitoalueella.Senantamaasuojaaeivoidapoistaakaavamääräyksillä.Hyvänneuvottelukäytännön ulottaminen kaa-voituksen suunnitteluun vähentää ris-tiriitojajatuoporonhoidonoikeutuksenja aseman poronhoitoalueen käyttäjänä

Poroelinkeinonoikeutusjakaivostoiminta

��

paremmin esille kaikissa maankäyttöäkoskevissakysymyksissä.

Neuvottelu on kahden tai useam-man välinen vuorovaikutteinen kom-munikaatio,jossakaikillaosapuolillaonmahdollisuusvaikuttaa lopputulokseen.Poronhoitolaki velvoittaa viranomaisenneuvottelemaan paliskunnan kanssaniissäkysymyksissä,joillaonvaikutustaporonhoitoonjasenmaankäyttöönpo-ronhoitoalueella.

Porojen pelottelu

Neljäntenä poronhoidon oikeutuksenaonporonhoitolaissaporojenpelottelunkieltäminen. Porot elävät luonnossa japoronhoitotyöt tapahtuvat siellä, missäporot palkivat. Porot niin kuin muut-kin luonnon eläimet tarvitsevat rauhal-listalisääntymis-jaelinympäristöä.Mit-tavientoimintojensijoittuminenalueelleaiheuttaa monenlaisia vaikutuksia ym-päristöön.Pääsääntöisestikaivostoimin-talisääporonhoitotyönmäärääjamuut-taa poronhoitotapaa. Siitä aiheutuuuusia kustannuksia paliskunnalle poro-elinkeinoonkohdistuvanamenetyksenä,työmäärän lisääntymisenä ja elinkeinonkannattavuudenlaskemisena.

Vaikutukset

Vaikutuksetuudestaporonhoitoalueelletulevasta toiminnasta ilmenevät paitsivarsinaisellatoiminta-alueellaniinmyössen ympäristössä. Vaikutusten merkit-tävyysriippuulaidunalueenpainoarvos-tapaliskunnanporonhoidollekuinmyösalueelletulevantoiminnanjailmenevienvahinkojen laadusta sekä laajuudesta.

Vaikutuksetovathaittaavia,uusiajatois-tuviakustannuksiaaiheuttavia,jopapo-ronhoitotyötäestäviä.Sillävoiollavaiku-tusta myös paliskunnan rakentamaanporonhoidoninfrastruktuuriin.Toimivaneuvottelumenettely voi ratkaista taipienentääosaahaittavaikutuksista.

Vaikutustenarvioimiseeneiole yhtälaskentamallia, joka toimisikaikissapa-liskunnissa. Tarkastelun lähtökohtanavoidaanpitäätoimivaalaidunkiertoaalu-eella.Porotarvitseeerilaisialaitumiaerivuodenaikoina.Menetyksienpainoarvomäärittyyosinsillä,löytyyköpaliskunnanalueeltakorvaavaavastaavaaaluettakor-vaamaanmenetystä.Kaivoksensijoittu-minenpaliskuntaanjaluonnonmuodos-telmat voivat yhdessä aiheuttaa esteitäporojen kulkemiselle ja kuljettamiselle.Paliskunnanalueellevoimuodostuans.kuolleita kulmia, alueita, joiden käyttöestyy tai muuttuu vaikeaksi poroille taiporonhoitotöille. Samoin seurauksenavoi olla laidunalueen ylikuormitusta jalaidunten liiallista kulumista. Paliskun-tien rakentama infrastruktuuri, käm-pät,erotus-javäliaidatvoivatmenettäämerkitystäänjaneonsiirrettäväuudellepaikalle.

Pohjoinen luonto on herkkää, siel-lä tehdyt muutokset näkyvät pitkään.Kaivostoimintakestäärajallisenajan, jaon erittäin tärkeää kiinnittää huomiotakaivosalueen ennalleen palauttamiseentoiminnan jälkeen. Kaivostoiminnastaaiheutuva jäte jää alueelle. Porot käyt-tävätravintonaanjäkälää,sieniä,luppoaja noin 3�0 eri kasvia. Vaikka kaivos-toiminnassapyritäänjärjestämäänvarsi-nainen toiminta,veden jakaivosjätteenkäsittely sekä varastointi mahdollisim-

MerjaMattila

��

man turvalliseksi, niin muun muassainhimillisten erehdyksien seurauksettulevat näkyviin vaikutusalueen po-ronhoidossa. Luonnon omat ilmiöt,kuten paksulumiset talvet, pakkaset jatulvat voivat aktivoida yllätyksellisiäkatastrofeja rakennetuille järjestelmille.Poronhoitoalueella kannetaan erityistähuolta jätteistä, joihin sisältyy korkeariski. Riskitöntä uraanikaivosta ei ole.Poronlihan imago puhtaana luonnon-tuotteena tulee kärsimään merkittäviämenetyksiä, josepäonnistutaankaivok-seen toiminnan järjestämisessä, siihenliittyvissä oheistoiminnoissa, kuten lii-kenteen järjestelyssä tai jätteiden käsit-telyssä.Uhkanaon,ettäporonlihanima-goonkohdistuvatvaikutuksetilmenevätkokoporonhoitoalueenporonlihamark-kinoilla. Uraanin tai raskasmetallienkaivostoiminta muodostaa merkittävänuhkanporoelinkeinolle.

Yhteenveto

Poronhoidolla on lain suoma oikeutustoimia poronhoitoalueella. Yhteiskun-nan rattaiden pyörimistä ei voida, eikäole tarpeenkaan estää, mutta poro-elinkeinonsystemaattinenkehittäminenjaedellytyksettoimiaalueellatuleeottaahuomioon alueiden käytön suunnitte-lunvarhaisestavaiheestalähtien.Monetristiriidat ovat ehkäistävissä ennakolta,kuntiedostetaanmaankäyttöönliittyviäongelmia.Useinniihinonlöydettävissäporonhoidon kannalta vaihtoehtoisia,pienemmänhaitanperiaatteenmukaisiaratkaisuja. Toisaalta kaikkia vaikutuksiaei ole mahdollista arvioida ennalta, vaanvaikutusten määrä ja merkitys poroe-linkeinolleilmeneealueellavastatoimin-nan myötä. Alueidenkäytön suun-nitteluun tarvitaan asiantuntijuutta,avoimuutta, rakentavia hyvän neu-vottelutavanmukaisianeuvottelujajapaliskunnalleaktiivisempaajavaikut-tavampaaroolia.

Poroelinkeinonoikeutusjakaivostoiminta

�8

Petsamon Vaarlamasaari – historia ja nykyaika

Leif Rantala1

Johdanto

Kesällä 2010 järjestettiin Svanhovdinluontokeskuksessa (Svanvikin kylässä,Etelä-Varangin kunnassa) norjalais-venäläis-suomalainenseminaari.Semi-naarintarkoituksenaolikartoittaamah-dollisuuksia perustaa ulkoilmamuseoPaatsjoen Vaarlamasaareen. Tapahtu-man englanninkielinen nimi oli ”Expert meetingonthedevelopmentof anopenairmuseuminVarlamIsland inPasvikNatureReserve”.MainittusaarisijaitseeHöyhenjärvenylä-elieteläpuolella(kuva1),Hevoskoskenvoimalaitoksenala-elipohjoispuolella.VastapäätäNorjanran-nallasijaitseeNyrud-niminentila.

MinuapyydettiinkertomaanyleisestiPaatsjokilaaksonhistoriastajasenluon-nonkäytöstä.Enoikeintiedäsyytämik-siminutolikutsuttu,muttaoletan,ettäpaikallisetminuapätevämmätasiantun-tijatovatjoniinmonestiesiintyneetvas-taavanlaisissa tilaisuuksissa, että halut-tiin uusia kasvoja esille. Minähän olenpääasiassa tutkinut Kuolan niemimaansaamelaisia sekä suomalaisten tiede-miestenkäyntejäKuolassaennenvallan-kumousta.SeminaarinohjelmaankuuluimyöskäyntiVenäjänpuolellaVaarlama-saaressa.Aikaisempinavuosinaonvoitutehdä rajanylitys Vaarlamasaareen suo-raanNorjanpuolenrannaltajaylitysonkestänyt parikymmentä minuuttia. Nyt

oliMurmanskiinnimitettyrajajoukkojenuusikomentaja,jokavaati,ettäkaikillaulkomaalaisillapitiollaVenäjänviisumijaettäryhmäntäytyikulkeaVenäjäntul-linkauttaBorisoglebskissa.Saarionraja-aluettajasinnepääsyvaatiierikoisluvan.Lupiemme saanti oli epävarmaa viimehetkeensaakka,muttaonneksi saimmenejapääsimmeperilleVaarlamasaareennoinneljäntunninmatkanjälkeen.

Ajoimme siis vanhaa Jäämeren tietä,joka on valmistunut 1930-luvulla. Tieoli kohtalaisessa kunnossa. Saarenitäpuolella eli mantereen puolella onjäljellä piikkilanka-aita, mutta siihenon tehty portti, jotta kävijät pääsevätsaareen polkua pitkin. Portin vieressämeillenäytettiinaitauksessaaukko,jon-kakarhuolitehnytjasittenmennytläpi(kuva2),muttasiihenolijäänytkarva-tupsu. Saaressa olikin runsaasti karhunjätöksiä. Meitä seurasi rajavartija, jokakielsimeitäkuvaamastarajanylitseNor-jaan,eikähänestäitsestäänsaanutottaakuvia.Rajamies eipahemminhäirinnytvierailuamme,vaikkaseurasimeitäkokoajan.

Koska luonnonpuiston työntekijätsanoivattuntevansasaarenhistoriaaaikavähän, he pyysivät minua selvittämäänPetsamon aikaisia asukkaita: ketkä oli-vatasuneetsaaressa,mihinnämäolivatjoutuneet jne. Saari-nimitys alkaa pianollaentinen,silläsevesistö,jokaerottaa

1 Saamenkielenjakulttuurinlehtori,Lapinyliopisto,Rovaniemi(nyk.eläkkeellä)

�9

PetsamonVaarlamasaari–historiajanykyaika

Kuva1.Vaarlamasaarenkartta.LiittyyPetsamonasuttamistoimitukseenno1�382.Lähde:Maan-mittauslaitos, Kansallisarkisto, Helsinki. Alkuperäisen kartan kuvannut Mikko Piirainen; modifi-oinutPerttiSarala.

Kuva2.Karhueiollutkäyttänytporttiapäästäkseenrautaesiripuntoisellepuolelle,vaanolitehnytomanreikänsä,jotaretkenosanot-tajattässäihmettelevät.KuvaLeif Rantala,2010.

�0

Vaarlamasaaren Venäjän ”manterees-ta”onaika laillakuivunut jaonenem-mänkinpuronkaltainen.Puroaonkylläjoskusruopattukin.

Aiemmin olin vain kerran kuulluttästäsaarestavuonna19��,kunSteinarWikanin kirja Noatunista oli ilmesty-nyt.KirjakertoopaljoltiElsaRautiolanelämästä.Kirjoitinsiitäkirjastaarvoste-lun, joka julkaistiin Hufvudstadsblade-tissa.Envoinutaavistaa,että3�vuottamyöhemminastuisinElsankotikonnuil-le.WikanonsyntynytjakasvanutPaats-jokilaaksossa ja kirjoittanut paljon ko-tiseudustaan ja Kuolan niemimaastayleensä. On selvää, että hänellä paikanpäälläsyntyneenäjakasvaneenaonsuurialueentuntemus jahänenNoatun-kir-jansaontämänalueenperusopas.

Saaren sijainti ja saaresta kertova kirjallisuus

”Vaarlamasaari/Varlamo,saari.Paatsjo-essa,Hevoskoskenalapuolella,valtakun-nan rajalinjan ja oikean puoleisen ran-nanvälissä,eikaukanaHöyhenjärvestä.Saarenpituus2-2,�km,leveysenintään�00metriäleveimmässäkohdassa.Kar-toissa olevia nimivariantteja 19��..:Varlaam,Varlamsaari,Niilansaari.Vuo-den188�karttaluonnoksessa saartaonkutsuttuMajavasaareksi.Nykyisin saarikuuluu Pasvikin luonnonpuistoon eliPasvik Zapovednikiin” (Matsak 200�,80, suomennos)1. Luonnonpuistostaonseuraavattiedot:PasvikZapovednik(kuva 3) on perustettu vuonna 1992,pinta-ala1��km2,työntekijöitänoin30.Puistoon�0kmpitkä.NorjanpuolellaonPasviknaturreservat-luonnonpuisto,

jonka pinta-ala on 19 km2 ja joka on12kmpitkäja�kmleveä.(AlmT.ym.1998,122.)

Norjan-Venäjän raja-asemalta onVaarlamasaareen maantietä pitkin noin�0kmjakolmenvaltakunnanrajapyy-kille on luonnonpuistosta matkaa noin30km.PasvikZapovednikjulkaiseepientätiedotuslehteä nimeltä Pasvik Times.Artikkelitovatvenäjäksi ja englanniksi.Tästä alueesta on julkaistu ensinnäkinSteinar Wikanin laaja teos Noatunintilasta.Senlisäksionilmestynytainakinkaksi suurelle yleisölle tarkoitettua kir-jaa: kaksikielinen (norja, venäjä)Pasvik. Norsk-russisk naturreservat,v.199�(9�s.)ja kolmikielinen (suomi, norja, venäjä)Inarijärvi – Paatsjoki. Yhteinen elävä erämaa,v.199�(99s.).Alueenlinnuistaontehtypeli,jossaopitaantuntemaanalueenerilintujennimetkolmellakielellä (muisti-peliPaatsjoen linnuista).Viimevuonnailmestyi kaksikielinen (venäjä, englanti)esite luonnonpuistosta. Tieteellistä kir-jallisuuttakäsitelläänerikseen.

Saaren nimen alkuperä

Saarenvanhajounohtunutsaamenkieli-nennimionollutRuoššasuolu(pohjois-saameksi kirjoitettuna) ja se merkitsee”venäläisen saarta”. Nimen taltioinutsaamen kielen ja kulttuurin tutkija JustQvigstad huomauttaa, että tavallisestisaarta nykyisin (tarkoittaa 1930-lukua)sanotaan Trasti-Nilasin saareksi ensim-mäisenuudisasukkaanmukaan.(Qvigs-tad1938,8.)Trasti-osaonperäisinKit-tilässä olevasta Rastinvaarasta ja sitenNilsin nimeksi tuli Rastin-Niila, jonkanorjalaisetväänsivätTrastiNilsíksi(Wi-

Leif Rantala

1 Venäjälläonseuraavanlaisiarauhoitettujataisuojeltujaalueitalueteltuinaankarimminsuojelluistaalkaen:luonnonpuisto,kansallispuisto,luonnonmuistomerkit,luontopuistojarauhoitusalue.

�1

kan199�,1��).Saarennykyinennimi,Vaarlamasaari,

on peräisin venäjänkielisestä miehennimestä,Varlam.KukatämäVarlamonollut,voidaanvainarvailla.Varsinsuurionmahdollisuus,ettähänolisiollutjokuPetsamonluostarinmunkeista.KoltaksisaarennimionVarlamsuela.Venäläisetsanovat saartaOstrovVarlama´ksi (os-trov ”saari”). Samanniminen saari onmyös Kuolanvuonossa. (Itkonen 19�8,1033.)

Saarennimenerivariantitovat:Var-lam Island, Vaarlamasaari, Varlamsaari,Varlamsuolo,Varlamsual,Varlammasari,Niilansaari,Trastiholmen,Majavasaari.

Vanhin historia

Paatsjokilaakson vanhimmasta histo-riasta löytyy perusteellinen tutkimus,mm.maantieteilijä-geologiVäinöTan-

nerinlaajastakolttasaamelaisistakertov-astateoksesta”Skoltlapparna”vuodelta1929 (ruotsiksi). Siitä on vuonna 2000ilmestynyt suppeampi suomenkielinenversio, nimeltään ”Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia Petsamon seudulta. I. Kolt-talappalaiset”. Ruotsinkielinen teos onlaajimpia,jokakoskaanonjulkaistuyh-destä ainoasta saamelaisryhmästä (�1�sivua).Pelkästään lähdeluettelokäsittää38 sivua. Tanner toteaa, että vanhim-matjäljetihmisestäPohjoisenJäämerenrannallaovatnoin9000vuottavanhoja.Vanhimmat löydöt, jotka sopivat saa-melaisten esivanhempien selvittelyyn,ovat3�00vuodenikäisiäjaperäisinKa-lastajasaarennosta. Kirkkoniemeläinenlääkäri A.B. Wessel teki vuonna 1901tämän seudun ensimmäiset kivikaudenlöydöt:muutama liuskekirves.Hänkai-voi esillemyöskivikautisenasumuksenjäännökset ornitologi Schaanningin ta-


Kuva3.PasvikZapovednik–vierailijattutkimassaPaatsjoenluonnonsuojelualueenopastaulua.KuvaLeif Rantala,2010.

�2

lon läheisyydessä.NorjanpuolenNoa-tunin tilaltaonkerätty1�000esinettä,joista �00 työkalua ja � 300 keramiik-kapalasta. Vanhimmat tunnetut asuk-kaat ovat kolttasaamelaiset, jotka tälläalueellamuodostivatPaatsjoensiidanelisaamelaiskylän. Paatsjoen siidan länsi-ja luoteisraja oli Paatsjoki, pohjoisessaVenäjän-NorjanvaltakunnanrajaVuore-mijoellajaidässäoliPetsamo-siidanrajavastassa.

Ei ole epäilystä siitä, etteikö alueenalkuperäisväestöolisisaamelaiset ja,et-teikö alue kuulu koltansaamelaisten elikolttien perinteiseen alueeseen. Koltatolivat pitkään eksoottinen ja erilläänmuista saamelaisryhmistä asuva ryhmä.Heidänomathallintoelimensä,mm.kolt-tien kyläkokous ja kolttien luottamus-mies, ovat säilyneet meidän päiviimmeasti.Tiedemiestenmielenkiintokohdis-tui ennen sotaa ensi sijassa Suonikylänkolttiin kun taas turistien kamerat hel-poimmin löysivätKolttakönkään lähet-tyvillä asuvat koltat. Suomalaisten kir-jailijoiden suhtautuminen kolttiin olihyvin alentavaa ja 1920-19�0 välisenäaikana Veli-Pekka Lehtolan mukaansuomeksieiilmestynytyhtäänkaunokir-jallistatuotetta,jossakoltatolisiesitettymyönteisessähengessä.

Kolttien myöhemmästä historiastatälläalueellavoidaanmainita,ettävuo-den 1930 tienoilla tehdyissä maanmit-taustoimituksissamainitaanuseitakolttianiidenjoukossa,joillelohkottiintiluksia.Tätenkoltta-asutuseisuinkaanhävinnytPaatsjokilaaksosta,vaikkakirjallisuudestajääsellainenkuva,ettäkaikkikoltattältäalueelta olivat siirtyneet Kolttakönkäänkyläänturistienihmeteltäviksi.Paatsjoel-

la on ollut seuraavat kolttasuvut: Afa-nasjeff, Titoff, Gerasimoff, Feodotoff,Ljätoff (Lietoff). Jotkutnäistänimistäon sittemmin suomalaistettu (Titoff >Titola, Ljätoff > Lumisalmi). Suoma-laisia sukunimiä Höyhenjärven alueellaoli mm. Rautiola, Seurujärvi, Säärelä,Posio,Turunen,Mustonen,Tarsa,Tuik-kanen,Nätti,Kallatsa,Salminen,Sipola,Tienvieri,Tervaniemi,Elomaajne.Ina-rinsaamelaisia olivat Sarre ja pohjois-saamelaisia Laiti. Kuusikko luetteleemyös tyypillisiäkarjalaisia,komilaisia javenäläisiäsukunimiäPetsamossa.(Kuu-sikko199�,199,alaviite38�.)

MattiSverloff mainitsee,ettäseuraa-vatkolttaperheetovatasuneetHöyhen-järvellä vuonna 192�: Kauril Ljetoff ”MeeddKaurrel”,�hengenperhe;PjotrFedotoff ”Mäšš-Peátt”,3henkeä;Artje-miLjetoff ”Peátt-Arttmen”,3henkeäjaPjotr Ljetoff ”Vääsk-Peátt”, 2 hengenperhe; yhteensä 1� henkeä (Sverloff 2003, 191; Erkki Lumisalmi korjannutkoltankielisenkieliasun1�.3.2011).

Tutkimusmatkailijat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella

Ensimmäinen suomalainen tutkimus-matkailija,jokavuonna1820kulkiPaats-jokeapitkinJäämereltäInarijärvelle1,oliUtsjoen kirkkoherra, luonnontieteilijä,kasvien keräilijä Jacob Fellman. NäinFellman kirjoittaa Turun Wiikko-Sano-missa huhtikuussa 1821: ”Viimeisenäkesänä vaelsin minä Jäämeren rannaltapitkinPatsjoenvarttaEnarejärvelle/In-arijärvelle/,jokalöytyySuomenLapista,länsipuoleltaKolaneliKuolankaupun-kia. Mainittu Patsjoki on viljaisin ran-

Leif Rantala

1 PaatsjokivirtaaInarijärvestä,jokaon119metriämerenpinnanyläpuolella.PaatsjoenpituusInarijärvestäJäämerelleonnoin130km.

�3

noiltansakokoLapinmaassa,muttaniinvirtava ja koskinen ettei miesmuistoonyhtäänihminenolekulkenutsitämyötenJäämereen, eli sieltä Enarejärveen.”(TurunWiikko-Sanomat,no.1�-1�,�.-1�.�.1821.)

Ensimmäinennorjalainenkasvitutki-jaJ.M.NormankäviPaatsjoenVenäjänpuoleisella rannalla vuonna 18�� (Almym, 1998, 122). Suomalainen jäkälätut-kija Edvard Vainio kulki vuonna 18�8Paatsjokea yläjuoksusta merelle eli Jo-kiniemeenasti ja takaisin samaa reittiä.Menomatkalla hän ylitti Venäjän rajan13. tai 1�. heinäkuuta.HänkäviLaitinveljestentalossa(eienäätiedetätarkoinmissä se sijaitsi). Kolttakönkäälle häntuli1�.�.jakävisittenkääntymässäJo-kiniemessä ja lähti kotimatkalle samaareittiäpitkin.VainiotuliuudestaanLai-tientaloon21.�.VainioeimainitseVaar-lamasaarta, ainoastaan Menikkakosken,MaitokoskenjaRämäkosken,jotkaovatnoin 30 km alempana Vaarlamasaarta.Tämänmatkantieteellinentulosoli2�0uuttajäkälälajia.(Alavaym.200�,��.)

NorjalainenentomologiH.J.S.Schnei-dervierailijollakintilallaHöyhenjärvellävuonna 1882, ehkä Vaarlamasaaressaja huomauttaa talonkorkuisista lanta-kasoista navettojen ympärillä. Siihenaikaanlantaapidettiinjätteenä.(Alm&Piirainen199�,3�-38.)

VenäläinendiplomaattiBuharovkulkinäillä seuduilla syksyllä 1883 tarkoituk-senatutkiarajaoloja ja tiedustellaasuk-kaiden mielialoja. Tämän jälkeen hänjatkoimatkaansaUtsjoelle,KaarasjoellejaKoutokeinoon.Hänenlaajamatkakir-jansa on ilmestynyt vuonna 2010suomeksi. Buharov mainitsee uudis-

asukkaan Nils Johan Rautiolan, muttaväittää että tämä oli laittomasti asettu-nutasumaanVenäjänpuolelle.Buharovkertoo,ettäRautiolallaontupa,navettajaaitta.Perheeseenkuuluuvaimojavii-si lasta.Rautiolaahänkuvaapitkäksi javantteraksi.(Buharov2010,�0.)

Suomalainen metsänhoitaja A.W.Granitkävivuosina189�ja1898arvioi-massa Paatsjokilaakson metsävaroja.Eräässä artikkelissahänonpainattanutvalokuvan ”maailman pohjoisimmastakuusesta”, jonka hän on löytänyt Töl-levijärveltä. Yhdessä Bertil PoppiuksenkanssahänonjulkaissutartikkelinEtelä-Varanginlinnuistavuonna189�.(Granit1921.)

Aiemmin mainittu piirilääkäri A.B.Wesselkulkisyyskuussa1901PaatsjoenyläjuoksullejahänyöpyiRautiolantalos-sa19.-20.9.1901.Hänkertoo,ettävaikkaRautiolantaloapidettiinisona,niinsiinäoli vain kaksi huonetta. Wessel julkaisiseuraavanavuonnaselostuksenrajaseu-tujentilastaotsikollaFra vor grændse mod Rusland(Venäjänvastaiseltarajaltamme).(Wessel19�9.)

Vaarlamasaaren asuttaminen

Ensimmäinen uudisasukas Vaarlama-saaressaoli siisNilsRautiolaeliRastinNiila.Hänoli syntynytKittilässä, jostasiirtyi18�2Norjaan(ehkäSalmijärvelle)jasieltäkaksivuottamyöhemminVaar-lamasaareen. Siihen aikaan hänen per-heeseensä(taitarkemminsanoenmuut-taneiden joukkoon) kuului 1� henkeä,joista�miestäja11naistajajoistavain� henkeä oli työkykyisessä iässä. Per-heelläoli 10 lypsylehmää,�poroa ja9


1 Yksineliösylivastaa3,1�m22 Yksi tynnyri = 126 -1��litraa

��

lammasta. Vanhojen tietojen mukaanRautiolantilaankuului1�000neliösyltä1(��00m2),heinäpeltooli talon luonajaperunamaitavieläkolmessapalstassa,yhteensä1��neliösyltä(�9��m2).Pe-runakasvoitäällähyvin.Ohraavartenolivarattu2�00neliösyltä(�900m2)jasekasvoi täällä pohjoisrajoillaan, eikä sitäole juurikaan viljelty Rautiolan jälkeen.Rautiolaviljelimyösnaurista.(Piirainen199�, 19.) Wessel kertoo, että Rautiolasaavuosittain�-�tynnyrillistäohraa,3�tynnyrillistäperunaa ja 20 tynnyrillistä2

nauriita.Karjanhoitoperustuiluonnon-niittyihin. Heinänviljely yleistyi vasta1920-luvulta lähtien. (Piirainen 199�,18-19,Alm&Piirainen199�,38.)

Wikan mainitsee, että myöhemmintuli myös Nilsin vaimon kaksi veljeä,MikkoSeurujärvi (tai talonnimenmu-kaan Jakolan Mikko), joka asettui asu-maan Höyhenjärvelle ja Juhani (Johan)Seurujärvi(taiJakolanJuhanitaiJakolanJuntti kansan suussa), joka asettui asu-maan Pitkäjärvelle. Ei mainita milloinnämäkaksiveljeätulivat,muttaehkähesisältyvät tähän lukuun 1� saapunuttahenkilöä.(Kälkäjä1991,108-109.)

Ensimmäisen maailmansodan aikoi-hin oli suomalaisia taloja seuraavasti:väli Pitkäjärvi – Höyhenjärvi, kolmesuomalaistaloa,n.1�asukasta;Höyhen-järvellä � taloa, joista 3 suomalaisia ja� saamelaista, yhteensä n. 2� asukasta,joistan.1�suomalaista,loputsaamelai-sia. Tiedot ovat vuodelta 1918. (Ros-berg 1919, 10�.) Vuonna 192� otettukuva Jakolan Mikon talosta Höyhen-järvellä löytyy ylitirehtööri Östen Elfv-inginselvityksestäPetsamontaloudellis-estaelämästä(Elfving 192�, 9�). KuvanElfving192�,9�). Kuvan.Kuvanalle on liitetty maininta ”Sääskiverkot

ikkunoissa”.SamakuvaonmyösVäinöTannerin artikkelissa Voidaanko Petsa-mon aluetta käyttää maan hyödyksi? (Tan-ner192�,29).Saman talonperunamaaonkuvattujajulkaistu(Elfving192�,9�,Tanner192�,30).NäidenkuvienlisäksiElfvingnäyttääMikonkomeannavetan.(Elfving192�,9�).MikkojaKaisaSeu-rujärvenkuvaon julkaistukirjassaPas-vik. Norsk-russisk naturreservat.

T.I. Itkonen, suomalainen saamenkielen ja kulttuurin tutkija kulki 1913”alas Paatsjokea” kuten hän kirjoitti.Hän tapasimyösNilsRautiolan ja kir-joittihänestäseuraavaa:“Höyhenjärvenyläpuolella oli saaressa asunut jo vuo-desta18�2astiRastinNiila,sukunimelt-äänRautiola,syntyisinKittilästä;lapsia,joaikuisia,olihänelläkinkuusi japirttihirsistä salvottu. Niila tunnettiin kel-po maanviljelijänä, joka korjasi hyvänävuonnaohria�-�tynnyriä,perunoita3�janauriita20 tynnyriä.Viljaa jauhettiinkäsikivillä…”Raivaustöissäoli samastasaarestalöytynytkivikaudenesineitä,ns.arktiseenkulttuuriinkuuluvakourutalttajakirves.(Itkonen1991,20�-20�.)

PetsamonhallinnostaVenäjänvallanaikanalöytyylyhytyhteenvetoKirsiKuu-sikon kirjasta Rikollisuus ja järjestysvalta Petsamossa(Kuusikko199�,121).

Elsan tarina

Tapahtumasarja,jostasaarionkuuluisa,alkoivuonna1900,kunnorjalainenor-nitologi Hans Schaanning saapui näilleseuduille. Vaarlamasaaressa hän tapasimyös Nils Rautiolan 1�-vuotiaan tyt-tären Elsan. Vuonna 1902 he menivätnaimisiin, vaikka eivät juuri ymmärtä-neettoistensakieltä.Nopeassatahdissa

Leif Rantala

��

nuoripariskunta saikolme lasta,muttasittenElsakuolivuonna190�,21-vuo-tiaana,jaHansjäiyksinkolmenpienenlapsen kanssa. Surussaan hän hakkasiisoon kiveen Vaarlamasaaressa nimenELSA. Vuonna 19�3 Steinar Wikanonnistui saamaan luvan kuljettaa tämäkivi Norjan puolelle, missä se on tänäpäivänä(kuva�).Nyttemminvenäläisetovat katuneet siirtoluvan myöntämistäja haluavat kiven takaisin Vaarlamasaa-reen.Elsankuolemaonosoitussiitämi-ten hankalaa oli hoitaa akuutteja saira-stapauksia siihen aikaan. Suomalaisistakirjailijoista Sakari Pälsi on kirjoittanutElsastakirjassaanPetsamoonkuinulko-maille.KirjassaonmyöskuvaVaarlama-saaresta.ErnoPaasilinna (1992,�3-��)on myös kirjoittanut saaren asutusto-

imestasekäNilsistäjaElsasta.KuvaEl-san kivestä on julkaistu kirjassa Pasvik. Norsk-russisk naturreservat.

Hans Schaanning julkaisi vuonna191�kirjan,jokaonlähinnätieteellinentutkimus. Sen otsikko on suomennet-tuna ”Metsästäjän elämää pohjoisessa.Metsästys-eläintieteellisiä matkoja Rui-jaan ja Novaja Zemljaan”. Hans ker-too enemmän Noatunista kuin Vaarla-masaaresta. Saarestahänkirjoittaavainnäin: ”…Varlamma-sari – suuri, litteäsaari Hevoskosken alla, missä vanhametsästysmajani aiemmin sijaitsi”. Siitäojasta tai purosta, joka erottaa saarenmantereesta Hans kirjoittaa: ”kapea, ruopattu väylä saaren ja Venäjän mantereen välillä oli hyvä paikka hanhille”.(suomen-nos,Schaanning191�,111.)


Kuva�.Elsa-kivenkuljetusPaatsjoenyliVaarlamasaarestaNoatuniin�.10.19�3.Lähde:Etelä-VaranginvaruskuntalehtiGrenseposten,lokakuu19�3.

��

Rakennukset

Tiedetään, että Hans jo vuonna 1901on joko rakentanut tai kunnostanutmetsästysmajan (kuva �), joka sijaitsiVaarlamasaaren eteläkärjessä. Siitä onkuviateoksissaSchaanning(191�,21ja��)jaWikan(19��,��-��).Talonpoh-jan koko oli 6 x 6 metriä, mutta kah-dessa kerroksessa. (Wikan 19��, 32.)MuutamanvuodenkuluttuaHanspäät-täärakentaatalonNorjanpuolelle.Hänaloittaa rakennustyöt 190� ja talo val-mistuu lopullisesti 1910. Vuonna 191�ilmestyneessä teoksessaan Hans puhuu”vanhastametsästysmajasta”Vaarlama-saaressa erotukseksi uudesta majastaanNoatunissaNorjanpuolellarajaa.Vuon-na1909HansmuuttaaperheineenNoa-tuniin,missähänasuutoisenvaimonsakanssa vuoteen 1911 saakka, jolloinhänmuuttaaperheineenEtelä-Norjaan(Stavangeriin).TuolloinJudithjaEssaiasSotkajärvi muuttavat Noatuniin. Hanstulee takaisin Noatuniin vuonna 191�,muttahäneiviihdyvaanlähteeeteläänlopullisestisamanavuonna.

Vuonna 1922 Hansin poika palaaTorolvNoatuniinjajääsinneperheineenasumaan kuolemaansa saakka vuoteen1939.

AlmjaPiirainenovatlaatineetsaarenkasvillisuuskartan, joka kuvaa tilannet-ta vuosina 1930 ja 199�-199�.Vuoden1930karttaanonmyösmerkittyraken-nustensijainti.Rakennuksiaonollutvainkahdessapaikassa–keskelläsaartanoin10 rakennusta ja saaren eteläosassa �rakennusta.Näidenkahdentaloryhmänvälilläonollutnoin�00metrinpituinentietaipolku.Vuoden1930toimituskart-taonsenverranepätarkka,ettäonvai-

keaavarmuudellasanoa,kukaonasunutmissäkin paikassa. Tonttien rajat ovatnähtävästikulkeneethyvinlähellätaloja.Suomessaonkauttaaikojenlaitettunk.pyykkikiviä tonttien kulmiin. Toden-näköisesti niitä voi löytää myös täältä.Niiden löytäminen vaatisi paljon aikaa.(Alm&Piirainen199�,�0.)

Noatun on aina ollut Schaanninginperheen omistuksessa ja rakennuksetonvuonna1989rauhoitettu.Rauhoituskäsittää kulttuurimaisemaa, kuutta ra-kennusta ja Elsa-kiveä. Etelä-Varanginmuseo on 19�0-luvulla kunnostanutPeisestuan(”takkahuoneen”)janavetansekäjärjestänytnäyttelyn”HansTh.L.Schaanningintutkijakoti”19�0-ja1980-luvuilla. (Sähköpostiviesti Gunnar Sch.Kollströmilta 2.3.2011). Nykyisin noin800ihmistäasuuPaatsjokilaaksossaNor-janpuolella.Venäjänpuolennykyisestäasukasluvustaeioletarkkaatietoa.Jänis-koskenkyläonvuonna2001virallisestipoistettu asuttujen kylien luettelosta.Vuonna199�valtionmetsänhakkuuyri-tyslopettitoimintansaJäniskoskella.Ra-jakoskellaolivuonna199�noin2�0asu-kasta.Koulussaoli��oppilastaluokissa1-11. Rajakoski sijaitsee noin 2� kmVaarlamasaaresta.Rajakoskellaonmyösluonnonpuistonhallintorakennus.(Mat-sak200�,�8�,8�0.)

ItseVaarlamasaaressaontänäpäivänävain rakennus, jokaonHansinmetsäs-tysmajan kopio. Maja on luonnonpuis-ton jonkinlainen taukotupa. Lisäksi onlintutorni, joka on rajavartijoiden enti-nen tähystystorni. Lintutorniksi senvihkikäyttöönEnglanninprinssi,Edin-burghin herttua Philip vuonna 199�.Kivijalkojaonsaaressarunsaasti,kapea-raiteisenrautatienjäännöksiä,saksalais-

Leif Rantala

��

tenrakentamansillan jäännökset,saha-laitoksen sahausjätteitä. Maassa lojuvatjokin ehkä sepän varusteisiin kuulunutkapistus jaruostunutaura, jossanäkyyvielä tehtaan nimi: Fiskars. Rautatietäkäytettiinsotienjälkeensiirtämääntuk-kejajoestasaarentoisellepuolellejossaoli saha. Puut olivat saksalaisten jät-tämiä,kaisotavankienhakkaamat.Luul-tavastivaunujatyönnettiintaivedettiin,tuskinpaveturiaonkäytetty.

Uudisasukkaiden olot

Minkälaisetolivatulkonaisetolotsuoma-laisilla uudisasukkaillaVenäjällä?Ylem-pänäolijomainintasiitä,ettäBuharovinmielestä he olivat laittomasti maassa.Itkosen mukaan ”suomalaisten uudisa-sukkaidenmielestävenäläisetvirkamie-het asettivat heille kaikenlaisia esteitä,

toisinkuinkoltille.”Kolonista” (uudis-asukas)eisaanutostaamaataomakseen,hänelleannettiinvainmitattupalstakäyt-töönelinajaksi…”(Itkonen1991,203.)

Vaarlamasaari Suomen alaisuuteen

VallankumouksenjälkeenLenininjohta-maVenäjänFederaatio(nimiNeuvosto-liittootettiinkäyttöönvastajoulukuussa1922)oliheikkojasisällissodanjälkeenmonet valtiot Suomi mukaan luettunayrittivät lohkaista osia imperiumista.SitenMurmanskissa jaArkangelissaolivuonna1920englantilaisiajaranskalaisiasotavoimia jaalueolinäidenvaltioidenhallinnassa. Samoihin aikoihin suoma-laisettekivätkaksiyritystävalloittaaPet-samon aluetta. Ensimmäinen yritys olivuonna 1918 tehty ns. Renvallin retki.Silloin vanha raja ylitettiin 2�.�.1918


Kuva�.Vaarlamasaari,Petsamo.OrnitologiHansSchaanninginmetsästysmajankopio.KuvaLeif Rantala,2010.

�8

Virtaniemi–Nautsinvälillä ja reittioliHöyhenjärvi–Salmijärvi.Höyhenjärvel-lä Seurujärven talossa kohdattiin 2�-vuotias Matti Sivonen (kirkonkirjoissaSimonen)työmies.Hänolinukkumassa,pelästyi suuren aseistetun miesjoukontuloa ja yritti paeta. Hänet ammuttiin.RuumisvedettiinHöyhenjärvenjäällejatyönnettiin juomavesiavantoon. Talonemäntä Hilma Seurujärvi ja muutamatnaapurit uskalsivat mennä retkikunnanlähdettyähakemaanruumiinjakuljettaasenhaudattavaksi.(Paasilinna1992,18�.)Retkikunnansuuruusoli11�miestä.RetkipäättyisisäisiinriitoihinjatappioihinjaSuomenpuolellepalattiin1�.�.1918.

Toinen valloitusretki Petsamoontehtiin vuonna 1920 ja sen johtaja-na oli jääkärimajuri K. M. Wallenius.Rovaniemeltälähdettiin�.-�.1.1920,rajaylitettiin28.1.1920jaSalmijärvellesaavut-tiin31.1.1920.Erinäistentapahtumienjaepäonnistuneiden sotilasoperaatioidenjälkeen palattiin Suomen alueelle �.�1920.Petsamontoinenretkiolitavallaan”kirjallinen” retki, sillä siihen osallistuikuusikirjailijaa(O.V.Itkonen,ArviJär-ventaus,EeroLampio,E.N.Manninen,Sulo-VeikkoPekkolajaK.M.Wallenius).(Paasilinna1992,2�9.)Retkienosanot-tajat käyttäytyivät erittäin törkeästi pai-kallista väestöä kohtaan ja turhan ta-kia hankkivat paikallisen väestön vihatniskoilleen tarpeettomalla väkivallalla.Monet petsamolaiset pakenivat Norjanpuolellesuomalaistenilmestyttyä,muttapalasivat taas Petsamoon suomalaistenseikkailijoidenlähdettyä.

VirallinenNorjaeimitenkäänhalun-nut uutta naapuria pohjoiseen, vaanluotti siihen, että vanha ja turvallinen(tsaari)Venäjä jatkaa naapurina kuten

vuoteen 191� asti. Suomen ja Norjansuhteista 1918-19�0 on tehty laaja sel-vitys(Kaukiainen199�).Siinäeimaini-ta erikseen Vaarlamasaarta, vain ettäNorjan ja Suomen välillä oli vaikeuk-siamääritelläPaatsjoeneräiden saartenomistussuhteita.Olisikohansesyynäsii-hen,ettäjossakinvaiheessaonruopattusaarenjamantereenvälinenpuro,jottaolisi saatu pääväylä kulkemaan saarenitäpuolella?

Tarton rauhan jälkeen vuonna 1921Petsamon alue sai uuden omistajan,Suomen Tasavallan. Kenttävartiosto-jenmajoituspaikkojaoliKöngäs (BorisGleb),Salmijärvi,HöyhenjärvijaNaut-si.Vuonna192�Petsamonrajavartijoitaoli�0miestä.(Rajavartijalaitos19�9,8�ja92.)

Asukasluku

Venäjällä suoritettiin vuonna 190�väestölaskenta ja Vaarlamasaaresta onseuraavia tietoja: Asukkaiden määrä: �miestä, � naista, etäisyys kuvernemen-tinkeskustaan300virstaa,etäisyyskun-nan keskustaan kesällä 2�0 virstaa, tal-vella290virstaa,etäisyyspoliisiasemallekesällä 2�0 virstaa, talvella 290 virstaa,kirkolle �8 virstaa, etäisyys välskärinvastaanotolle 2�0 ja 290 virstaa, mihinseurakuntaan asukkaat kuuluvat: lute-rilaiseen, lähimmän asutuskeskuksennimi:Paatsjoenluterilainenseurakunta.(Spisok190�,21�-21�.)

Petsamon alueen väestömäärää jakansallisuuksia koskeva tilasto (TMM(TMM12�,Partanen2010,��)::

Petsamo1921– 1 �23 koko väestö,–1 �23 koko väestö,1�23kokoväestö,��suomalaista,38�karjalaista,221saamelaista, �� koltansaamelaista,

•

Leif Rantala

�9

loputvenäläisiä,norjalaisia,komejaPetsamo1929–2339kokoväestö,12�0suomalaista,298karjalaista,�1saamelaista, 39� koltansaamelaista,310venäläistä, 11komia, 2nor-jalaistaHöyhenjärvi (ml. Vaarlamasaari,Nautsi)1929– 8� luterilaista, 11ortodoksia,yht.9�henkeäKolttaköngäs vuonna1929 - 3 lu-terilasta,�9ortodoksia,yhteensä�2henkeä.

Petsamonalueenkolttienasukasluvutolivat 192� seuraavasti: Kolttaköngäs�� henkeä, Salmijärvi 39, Menikka 1�,Vouvatusjärvi11,Höyhenjärvi1�,Pet-samonkylä9�jaSuonikylä1��(Sverloff 2003,19�).

Vuonna1921alkoiPetsamonsuoma-lainen kausi, joka kesti vuoteen 19��asti. Höyhenjärven asukasluku nousi

•

•

•

vuodesta 1921 �8 asukkaasta vuoteen1939 130 asukkaaseen. Vaarlamasaarenasukkaatlasketaannäihinlukuihin(kuva�).SodanaikanaPitkäjärvelläolikolmetaloa (Seurujärvi, Viskari ja Vuorisentalo), järven toisella puolella oli VeijoSeurujärven isän veljen kotitalot, yht-eensä�-�taloa.KokoPaatsjokilaaksonSuomen puolen asukasmäärä oli 1929noin9�0henkeä,joistavaltaosasuoma-laisia.(Tromura199�,12.)

Asutustoiminta Petsamon aikana

Petsamon asutuslaki annettiin 192� jasen perusteella muodostettiin Petsa-moon1�8viljelytilaa,�1�asuntotilaaja�8kruununluonteistatilaa.Vuoden1930maanmittaustietojenmukaanVaarlama-saaressaoli1,3haviljeltyämaata;valtao-sasaarenvajaan20hehtaarinpinta-alasta


Kuva�.Vaarlamasaari,Petsamo.Tässäsijaitsivuoteen19��saakkavilkassuomalainenkylä.KuvaLeif Rantala,2010.

�0

oliheinäniittyjä.(Piirainen199�,19.)Suomen Kansallisarkistossa on

seuraavaasiakirja”ToimitusNo.1�382.Pöytäkirja asuttamistoimituksesta Höy-henjärvenasutusalueeltaPetsamonkun-nanHöyhenjärvenjaPitkäjärvenkylissäOulunläänissä.Tehnytasutustoimikun-nan puheenjohtaja Ilmari Laurikainenvuosina 1930-1931” (kuva 1). Asiakir-jaankuuluu luetteloalueentiloista(nu-mero,nimi,tilanluonne,omistajannimija monessako palstassa tila sijaitsee jakartta). Numeron ja kartan perusteellavoidaansaadaselvilleettäVaarlamasaa-ressa 1930-1931 on ollut kolme tilaa.Otamme tähän ne tiedot, jotka koskevatpelkästäänVaarlamasaartajasenlähimpänäolevaanaapuria(Taulukko1;Kuva1).

Tilano10”Saari”:NilsRautiolanen-tisentilanomistajaksion1930merkittyvävy Martti Sarre, joka kuitenkin kuolisamanavuonna.Käytännössätilaahoitihänen vaimonsa, eli Nilsin tytär AnnaKaisa.AnnaKaisakuoli19��jasillointila jo sijaitsi Neuvostoliitossa. Hänenperinnönjakonsatehtiinvastaneljänvuo-denkuluttuajalöytyyasiakirjojahänenperinnönjaostaanjapesänosituksestaan,päivämäärä on Kemi 12.10.19�9. Sii-nä viitataan useisiin muihin asiakirjoi-

Leif Rantala

Taulukko1.LuetteloVaarlamasaarentiloista1930-1931Höyhenjärvenasutusalueenasuttamis-pöytäkirjanmukaan.TilojensijaintiVaarlamasaaressaonnähtävissäkartallakuvassa1.

*Marianpoika,BenjaminSäärelärakensiilmeisestiäitinsätontilletalon,jostasittentulikoulu.Benjaminrakensisenjälkeenomantalonsa”mantereelle”.

hin,mm.”Jäljennösasutushallituksessajoulukuun 9. päivänä 1932 tehdystäkauppa-jaluovutuskirjasta,jollamaata-lousministeriöolimyynytjaluovuttanutasutustilallisen Martti Sarren perikun-nalle…. Petsamon kunnan Höyhenjär-venkylässäolevanSaarinimisenasu-tustilan, joka sittemmin joulukuun 20.päivänä 1933 oli merkitty maarekiste-riinNo:lla13.”TämäasiakirjavahvistaaWikaninsanat.Ainoaeroonettärekis-terinumero10onjossakinvälissämuut-tunut 13:ksi. Tila sijaitsi saaren eteläo-sassa. Wikan on merkinnyt karttaansasen kohdalle sanan ”Rautiola” (Wikan19��,1�8).

Tila no 11 ”Posio”: Nils Rautiolanpojan perikunta, Oskar, joka kuoli jo

ensimmäisessä maailmansodassa onmerkitty tämän tilan omistajaksi 1930.Oskarin vaimo, Valborg Sarre, kaikäytännössähoititilaa.ValborgintoinenaviomiesoliHannuPosio ja tilannimiviittaa häneen. Hannu Posio oli tul-lut Rovaniemeltä 3.�.1921. Tila oli saa-reneteläosassa.Wikankirjoittaa:RastinNiilantalon(10)jaSeilosten(12)väliinPosio-niminen suomalainen asettuuasumaansotienvälisenäaikanajameneenaimisiinOskarRautiolan leskenkans-

�1

sa.Wikanmerkitsitilan(”Posio”)noin300metriäNiemeläntalostaluoteeseen.(Wikan19��,1�8-1�9.)

Tila no 12 ”Niemelä”: Nils Rautio-lantytär,MariaSäärelä,olisaanuttilan,joka sijaitsi saaren keskiosassa. Sinnetuli myöhemmin Marian poika Benja-min Säärelä ja rakensi talon, josta tulimyöhemmin koulu. Talvisodassa talotuhoutui.Marianmeniuudelleenavioon(taiehkänykykielessäavoliittoon)Rein-hold Seilosen kanssa ja he saivat kaksilasta,ReinonjaAinon.Reinholdrakensivielä uuden talon ilmeisesti puolison-sa tontille. Ja siksi esim. Olav BeddarimuistaanämäSeilosetVaarlamasaaresta.WikaninkartassaNiemelänkohdallaonkirjoitettu ”Seilonen” ja aivan viereen”Skole”(koulu).

Nils Rautiolan suku

Jottavoisimmesaadaselville,ketkäovatasuneet Vaarlamasaaressa, on tarpeel-listaselvittääNilsRautiolanjälkeläisiäjaheidänkohtaloitaan1,2,3.

NilsRautiola(RastinNiila,TrastiNils),s. 12.�.1839 tai 183� Kittilä, k. 1918Vaarlamasaari,jonnehänmuuttiv.18��.Tarkkaa kuolinpäivää ei ole löytynytehkäpäsenlevottomanvuoden1918ta-kia.Hänestäontiettävästijulkaistuvainyksijasamakuvamonessakirjassa(mm.Matsak 200�, 81; Wikan 19��, s. 1� ja1�välissä;Paasilinna1992,�3).Kuvaonsellainen,jossaNilsseisookirveskädessä

jonkinrakennuksenedustalla.Wikanjul-kaisi2008suurenkirjanvalokuvaajaEl-lisif Wesselistä, ja siinä on myös samakuvaNilsistäkirveskädessä,muttasiitänäkee,ettäkuvaonalunperinollutosasuuremmasta kuvasta. Nilsin vieres-sä seisoo ilmeisesti hänen perheensäjäseniä, mutta heitä ei ole identifioitu itsetekstissä.

Nils ja Sofia Karoliina Seurujärvi vihittiin avioliittoon 18�� Kittilässä.Karoliina syntyi 1.1.18�8 Kittilässä jakuoli1�.10.1933Petsamossa.Kuvahä-nestäonWikaninkirjassavuodelta19��,s.1�-1�välissä.HeasuivatVaarlamasaa-ressa, Höyhenjärven lähellä, PaatsjoenVenäjänpuoleisellaosuudella.Nilsiäku-vataan erittäin ahkeraksi suomalaiseksi,mutta Buharov toteaa, että hän asuulaittomasti Venäjällä. Wikanin mukaan:”kun Nils Rautiola kuoli noin 1918, tytär Kaisa, joka oli naimisissa Martti Sarren kans-sa, otti haltuunsa Nilsin hyväkuntoisen tilan. Hän hoiti tilaa kovalla ja taitavalla kädellä, ikään kuin olisi ollut miespuolinen hoitaja ja hän jatkoi tilan hoitoa puolisonsa kuoleman jälkeenkin. Hän osasi käyttää viikatetta ja hän teurasti karjaa.”(Wikan19��,1��.)

Nilsin ja Sofia Karoliinan lapset: 1.MariaEveliinaRautiola(s.28.�.18�9Petsamon Salmijärvi, kastettu Kirkko-niemi, k. 2�.2.19�2 Inari) omisti tilanno.12”Niemelä”Vaarlamasaaressa,vi-hittiin1893avioliittoonEliasSäärelän(s.1�.9.18�8Sodankylä,k.1912Pe)kans-kans-sa, jonka kanssa asuivat useassa paikassa,jonkakanssaasuivatuseassapaikassa


1 Tekstissä käytettyjä lyhenteitä: s. = syntynyt, k. = kuollut, Hki = Helsinki, Pe = Petsamo, Roi = Rovaniemi, Uts = Utsjoki.2 Tämänsukuselvityksenlähteinäonkäytetty:SteinarWikaninkirjansukutaulukko,MaijaKuvan-nontutkimukset,PaavoRiihitammelan”Hanhivaara,PuljujärvijaPatovaara.Moniensukujensuvut”,IlmariMattuksen”Sarrensuku”,ElsaKuusisen”JohanOlof MikonpoikaSeurujärvijaAnnaMikontr.Hanhivaara,jälkeläisiä”.Näidenlisäksimonetovatlähettäneettaiantaneetpuhe-limessalisätietoja.3 Rautiola-nimisiäsuomalaisiaonvuonna2011210henkilöä.

�2

Venäjän/Suomen puolella Paatsjokea.Tästäavioliitostaovatlapset:I. Emma Säärelä, s. 12.12.188� Pe,k. 18.2.19�8 Ivalo, vihitty 192� OttoViljami Elomaan, e. Enckell, kanssa, s.3.8.1883 Vanaja, k. 1�.11.19�9 Uts,asuinpaikkaVouvatus,Suomenpuolel-la.OttoomistiKoutoniemi-nimisenti-lan (uusi vilj. tila Pitkäjärven kylässä).Lapset:

A. SipriErlingElomaa,s.28.8.1913Pe, k. 1�.11.1993 Haaparanta, vihit-ty 19�0 Laina Vilhelmiina Vaaralankanssa,s.23.8.1918Roi,k.1�.3.1993Haaparanta (Sipri Otonpoika Elo-maa, Vouvatusjärvi, v. 193� armei-jaan)(TMM,99)B. Dagny Helena Elomaa, s.�.�.1920, Pe, vihitty 1939 BenjaminSeurujärven kanssa, s. �.1.1909 Pe,kaatui Luttojoella 2�.�.19�1, asuin-paikka Vouvatus, Suomen puoli. Vi-hitty 2. avioliittoon Petteri JuhaniPaltonkanssa,s.29.�.1922Uts.Lap-sia: Eero Sulevi, s. 2�.12.1938, k.31.3.19��Uts,EinoViljo,s.�.�.19�1Pe, k. 31.�.1982Gävle,LeaVuokkoAnneli, s. 30.3.19�� Pe, Leo Olavi,s.2.10.19�8Uts,ElsaAnjaMarita,s.2�.12.19�9Uts,ArmiEmmaUnelma,s,1�.2.19�0Uts,AnsaLempiValpuri,s,8.2.19�2Ivalo.C. Lempi Kristiina Elomaa, s.2�.11.1922 Pe, k. 20.3.2003 Ivalo,vihitty 19�� Vilho Jaakko (Vilhelm)Leppäkankaan kanssa Ivalosta, s.2�.2.192�Ylistaro.”Höyhenjärven Elo-maalla oli kaksi kaunista tyttöä, Lempi ja Dagny. Eräänä päivänä lähti Nils Vesmajärvi heille kyläreissulle, koska hän oli ihastunut Dagnyyn. Samaan aikaan pihamaalle ilmestyi kulkukauppias Lei-

nonen. Hän oli iskenyt sllmänsä Lempiin. Emma-äiti ajoi kuitenkin kosijat tiehensä haukkumasanojen ja luudan kanssa. Ko-timatkalla Nils lauloi jokijäällä: Lempi on Leinosen, Dagny on minun, mutta itte emäntä Emma, se olkhot vaikka pirun.”(Beddari200�,80-81.)

II.MarieSäärelä,s.1�.9.1888Pe,k.19��Norja(kuvahänestäBeddari200�,��),vihittyIngvaldErikseninkanssa,s.188�,k.19�8,vuodesta1918asettuiasumaanNorjanpuolelleNyrudiin,asuinpaikkaasuinpaikkaBrattli(IngvaldEriksentuomittiin19�3neuvostovakoojien kyytien järjestämis-estä(Jentoft2008,1��)).Lapsi:

A. Johan Berner Eriksen, s.11.2.1912, vihitty Grethe JohanneHildosenkanssa,s.�.12.1918,asuin-paikkaBrattli.

III. Olga Säärelä, s. 12.1.1890 Pe, k.30.3.1938Pe,Höyhenjärvi,vihitty1910HermanAleksanteri(Santeri)Kumpu-lankanssa,s.28.8.1888Pe,asuinpaikkaSaarikoski,Suomenpuoli.Lapset:

A. FritsSanfred,s.1�.�.1910PeB. AlarikAnselm,s.1�.�.1912PeC. Fabian, s. 18.1.191� Pe (FabianSanterinpoika Kumpula, Valasjärvi,sotaväkeen193�),k.2�.2.19�0kaatuisodassaD. Helena,s.1�.2.191�PeE. Petteri,s.1.2.1918PeF. MariaElina,s.�.2.1920PeG. Siiri (Sigrid), s. 1�.�.1922 Pe, k.2009IvaloH. Elsa,s.9.�.192�Pe,k.11.�.192�I. Elsa,s.12.�.192�Pe,k.1�.10.2003IvaloJ. EgilPetsamo,s.22.11.192�Pe,k.2�.�.200�SandvikK. Hilma,s.�.3.1929PeL. Heimo,s.1�.12.1930Pe

Leif Rantala

�3

IV. Judith Lyngmo (o.s. Säärelä),s. 29.�.1893, k. 11.10. 198�, vihitty1911 Essaias Sotkajärvi Lyngmon(”Sotkan Essa”) kanssa, s. 2�.9.1880Pe,k.22.10.19�1Nyrud,(Judithinkuva(Beddari 200�, ��); Essaiaksen kuva(Beddari 200�, 11�)) asuinpaikka v.1911Lyngmo,Jordankoskenyläpuolel-la, Höyhenjärvellä. Schaanning (191�,191�,10�-108) kertoo laajasti ”Saatka Essan”kertoolaajasti”SaatkaEssan”metsästystaidosta.Lapset(13):

A. Hedvig Marie, s. �.11.1911, k.10.�.19�8, vihitty 1. kerran HelgeDahlinkanssa,asuinpaikkaVuoremi-joki, vihitty 2. kerran Kiril Kemof-fin kanssa, s. 4.6.1913, k. 24.8.1987 Tornio, asuinpaikka Vouvatus. (Ke-moff KirilGrigorinpoika,Porovaara,sotaväkeen193�;Kemoff onVienankarjalainensukunimi)B. Gulli Evida, s. �.11.1911, k.30.11.198�,vihittyNilsEugenNilse-nin kanssa, s. 2�.�.190�, k. 198�,asuinpaikka Vuoremijoki. (Huom. AjaBolivatkaksosia,kuvaheistäjaäi-distä,Wikan19��,��-��)C. Helge Hemming Sotkajärvi,poromies, tilallinen, s. �.�.1913 , k.22.3.1998Nyrud, vihitty 19�1AnnaMaria Sarren kanssa, s. 20.2.1919Inari, k. 20.�.200�, Etëlä-Varanki,asuinpaikka Höyhenjärvi, Vouvatus(kuva Hemmingistä (Beddari 200�,12�);kuvaavioparista(Beddari200�,18�);kuvaAnnaMariaSotkajärvestä(Pasvik.Norsk-russisknaturreservat,s.��))D. Astrid Ovidia, s. 1�.11.191�, k.11.�.2010, vihitty 1. kerran AntonJakobseninkanssa,asuinpaikkaKirk-koniemi,vihitty2.kerranEinarAron-seninkanssa,s.1.10.191�,asuinpaik-

kaKotajoentienristeys,KirkkoniemiE. Ida Minerva, s. �.�.191�, k.10.9.200�,vihittyEinarBordińkans-sa, s. 2�.2.1912, asuinpaikka Maito-koski, Paatsjoki (Minerva, ks. Bed-dari200�,�2vapaa-ajasta)F. Olga Hilja, s. 8.10.1918, k.2�.12.2010, vihitty Åge Selmer Jo-hanseninkanssa,s.13.�.191�,asuin-paikkaVuoremijoki.G. Harry Benjamin Sotkajärvi, s.9.8.1920,k.2�.�.199�,vihittyAiliEli-naKuuvankanssa,s.10.2.1921Inari,k.29.9.200� Ivalo, asuinpaikkaVou-vatus.H. Arvo Nestor Sotkajärvi, s.19.�.1922, k. 20.1.2003, asuinpaikkaVouvatus(veljeksetArvojaHemmingtaitavialaulamaansuomenkielisiälau-luja(Beddari200�,113)).I. VilhelmIlmarHögre(eli Sotkan(eliSotkanVilho), s. 3.11.1923, k. 30.9.2000,, s. 3.11.1923, k. 30.9.2000,asuinpaikka Lyngmo, huuliharpun-soittaja(Beddari200�,8�).J. Kåre Arthur Grengård, s.3.3.192�, k. 1.1.2011, asuinpaikkaKirkkoniemi.K. EilaLyngmo, s.3.1.192�,vihittyVillyBrandsegginkanssa,s.�.�.1928,asuinpaikkaTrondheim.L. ArneFridtjof Lyngmo, s. 2�.11.1931, k. 20.11. 2001, asuinpaikkaOslo.M. RakelVernen,s.12.2.193�,vihittyErikJacobseninkanssa,s.21.2.193�,asuinpaikka Kotajoen tienristeys,Kirkkoniemi.

V. Benjamin (Benjam) Säärelä, s.28.�.189� Paatsjoen Venäjän puolella,k. 29.�.19��, muutti 1920 NoatunistaSuomenpuolelle,Petsamonkäräjäkun-nan kihlakunnanoikeuden lautamies


��

1920-luvulla,19��-19��,herastuomari(TMM,1�3),k.29.�.19��,vihitty192�Eliina Myllärin kanssa, s. 2�.�.1908Kittilä, asuinpaikka useassa paikassaPaatsjoenSuomenpuolella,Salmijärvi,Tangenfoss)jaVaarlamasaarenlähellä.Lapset:LauriLeo,s.192�,HilkkaAn-nikki, s. 1929, Eero Kalevi, s. 193�,HeikkiJuhani,s.1938,MarjaTerttu,s.1939,TimoAntero,s.19�0,SeijaTell-ervo,s.19�2,KerttuElina,s.19��.

MariaEveliinantoinenpuolisooliRein-holdSeilonen,s.20.9.18�3Kuhmoniemi,k. 12.�.193�Pe, asuinpaikkaVaarlama-saari.PienviljelijäReinholdSeilanenoli1928 Suomen Puuteollisuustyöväenlii-tonHöyhenjärvenosaston210puheen-johtaja. (TMM, �1�.) Renne Seilanenosallistui10.�.192�pidettyyntiekokouk-seen(Petsamolaista198�,30).Lapset:VI.ReinoSeilonen, s. 11.10.191�Vaar-lamasaari,k.2.�.2002Ivalo,asuinpaik-ka Karigasniemi, vihitty Maila Pikku-Peurankanssa,s.�.3.1913Marraskoski,Roi,k.11.8.2003(ReinoEveliinanpoi-ka Seilonen, sotaväkeen 193�, huom.äidinnimi (TMM,100)).Lapset:AimoVeikko,s.19�1,JaakkoKalevi,s.19�3,RitvaMeeriMarjatta,s.19��,VeliPent-ti,s.19�1,TerhoTauno,s.19�3.VII. AinoSeilonen,s.19.11.191�,Pe,k.198�Gävle,vihitty193�ToivoMa-tiasMäenpäänkanssa,s.�.�.1908Jalas-järvi, k. 19.8.19�3, Ivalo, asuinpaikkaRuotsi.Lapset:HellinSinikka,s.193�,TerttuTellervo,s.193�,k.199�,HilkkaMarjatta,s.1938,AuneOnerva,s.19�0,EskoJohannes,s.19�1,AnjaHellevi,s.19�1.

2.AnnaKaisaRautiola, s.2�.�.18�3Salmijärvi,kastettuNorjassa,k.1�.10.19��evakossa,vihitty1899SalmijärvelläMart-ti(MårtenAndersson)Sarrenkanssa,s.9.1.18�2(tai8.2.),k.1�.10.1930,saaneetuudisasukasoikeuden Vienan eli Arkan-gelin kuvernementin AleksandrovskinkihlakunnanKolsko-Loparskin kunnanTshalmozeron (Salmijärven) kylään.Kaisa Sarre osallistui 10.�.192� pidet-tyyn tiekokoukseen. …”Kaisa Sarre il-moittilisäksi,ettäHöyhenjärvenmajata-lo on rakennettu hänen viljelemälleenperunamaalle, josta venäläiset virano-maisetolivatluvanneetkorvauksen,jotaolikinv.191�maksettu�0markkaa…”(Petsamolaista 198�, 30). Anna Kaisaonsaanutvarsinpaljonhuomiotaosak-seen kirjallisuudessa. Näin kirjoittaaesim.ErnstLampénteoksessaJäämerenhengessä:

”…Lähitalon emäntä, pitkä laihahko nainen, saapui majataloon sopimaan soutupal-kasta. Se oli mielestämme hieman Lapin hin-tojakin korkeampi, niin että halusimme tavata isäntää.

- Minä talossa sekä isäntä että emäntä olen. Minä talossa määrään, ei isännällä ole mitään sanomista. Eikä se paitsi kuulekaan juuri mitään.

Siis ilmetty Louhi Pohjolan emäntä, tuo Anna Kaisa Sarre! Hän seisoi edessäni pitkänä ja solakkana kuin tukinuittaja ja hymyili it-setietoisen varmasti. Tuommoiselle lupaa ker-naasti suuremmankin soutupalkan. Hän vie varmasti perille. Mutta uteliaisuuteni paloi nähdä isäntää:

- Eikö sentään saisi tavata teidän her-raanne ja miestänne?

- Miksei!Anna Kaisa avasi porstuan oven ja viittasi

Leif Rantala

��

etusormellaan jollekin siellä porstuan nurkassa. Sisään astui hitain askelin pienen pienokainen ukko, niin kuin joulutonttu, harmaatukka, mustasilmä. Se oli Anna Kaisan nöyryyteen ja tottelevaisuuteen kasvatettu, itseään paljon vanhempi mies. Heti ensi silmäyksellä huoma-si, että ukko oli lappalainen. Sen nimestäkin kuuli. Yksi niitä monia satoja avioliittoja, jotka lopettavat Lapin kansan. Anna Kai-san vanhemmat olivat muuttaneet Kittilästä, hän tosin syntynyt Patsjoella, mutta yhtä hyvä suomalainen kuin kuka tahansa Suomen rintamaitten emäntä. Ukko Sarre oli pienuudes-taan huolimatta kaunis ukko, silmät kauniit, kasvot säännölliset. Eleiltään oikea filosofi, niin kuin maailman kaikki tohvelisankarit Sokrateksesta lähtien ovat olleet. Naisvalta neuvoo miehelle resignation suurta kykyä, alis-tumista nurkumatta aina kuolemaan saakka.(Lampén1921,89).

He jäivät asumaan Varlamasaareen.Lapset:I. Sofia Amanda Rautiola, s. 16.12.1896, k.1�.1.19��Ylitornio,vihitty1919Mat-tiHenrik(Heikki)Mustosenkanssa,s.2.3.189�,k.19�8Ylitornio,metsänvar-tija, asuinpaikka Höyhenjärvi, omistiuudenviljelystilan”Jänkälä”,kihlakun-nanoikeudenlautamies19��-��.HenrikMustonenosallistui10.�.192�Höyhen-järvenmajatalossapidettyyntiekokouk-seen (Petsamolaista 198�, 30). Lapset(adoptiotyttäriä): Unelma Orvokki, s.1930,RitvaTuulikki,s.19�0II. Juho Niilo (Nils Johan) Sarre, s.19.9.1899Pe,k.12.�.192�Pe,hukkui.III.OskarBernhardSarre,s.8.�.1901Vaarlamasaari, k. 18.9.193� Höyhen-järvi,ottinimenKuvanto,vihitty1929Siiri Korhosen kanssa, s. 9.11.190�Roi,k.�.10.19�0Tervola,asuinpaikka

Vaarlamasaaren mantereen puolella1.Bernhardoliv.1928SuomenPuuteol-lisuustyöväenliitonHöyhenjärvenosas-tonno210sihteeri.Lapset:

A.KirstiKuvanto,s.2�.3.1929Pe,k.2.9.199�Kemi,vihittyReinoVuoki-lankanssa, s. 1.1.1928Sodankylä, k.22.1.1989Oulu.B.IsmoOlaviKuvanto,s.2�.9.1930Pe, k. 12.10.19�0 Roi, vihitty HelviEnojärven,s.18.�.192�Pekanssa.C.PenttiKaleviKuvanto,s.1�.9.1933Pe,k.20.10.19�8Veteli,vihitty19�9Maija Liisa o.s. Isohannin kanssa, s.10.11.19�0Kannus.D. Viljo Antero, s. 20.2.193� Pe, k.20.�.19�8Tervola

IV. Karl Ludvig Sarre, s. 21.10.1903Salmijärvi,k.2�.3.1931Vaarlamasaari.V. Maria Evida Sarre, s. 9.1.190�,hukkui Paatsjokeen11.9.1933,vihitty192�HansKärnänkanssa,kuolinoin1980, asuinpaikka Kontiosalmi (Svan-vikinpohjoispuolella),Paatsjoella.VI.EmilKristianSarre,s.�.�.1910Pe,k. �.10.19�� Karihaara, Kemi, jossaPetsamon ER. OS. P, eli Luton mie-het oli määrätty suojelemaan Kemintehtaita,vihitty193�TildaUlrikaMik-kosen kanssa, s. 3.3. 1918 Kuusamo,k.�.1.1992Inari.(”Naimisiin menin höy-henjärveläisen Eemeli Sarren kanssa ennen talvisotaa. Talossa oli Eemelin lisäksi hänen tomera äitinsä.” (Pystynen 199�, �9.))Lapset:

A. AnjaMarjattaSarre, s. 1.�.193�Pe, puoliso Grigorij Sutskov, s.20.3.1939.Eronneet.B. LiisaTuulikkiSarre,s.9.2.1939,k.19�2Siperia,Neuvostoliitto.C. LailaSigridSarre,s.20.2.19�0,k.

1 Käydessänikesällä2010Vaarlamasaaressanäkyimyösmantereenpuolellarunsaastitalojenkivi-jalkoja(Leif Rantala).


��

19�� Murmansk (syntynyt Norjassatalvisodan aikana, elänyt Suomessa,kuollutNeuvostoliitossa).

Tilda,hänenäitinsäUlla(Mikkonen),tyttäretAnja,LiisajaLailajäivätvirano-maistenlaiminlyöntienjohdostaNeuvos-toliiton puolelle, kun rauhansopimuk-sen mukaan Suomi luopui Petsamosta.AnjaSarreonjulkaissutomakustanteenhänen ja hänen perheensä kohtalostaNeuvostoliitossa.TildapalasiSuomeen19�2jaAnja1989.(Sarre2000)Monetmukana olleet korostavat kuinka huo-nosti Petsamon väestön evakuoiminenolijärjestettysyksyllä19��.Useathenki-lötpääsivätaivanviimehetkessäPetsa-mosta pois saksalaisten autoilla ennenkuinvenäläisetottivatalueenhaltuunsa.

VII. Aleksanteri Sarre, s. 2�.12.191�,k. 11.2.19��, (Sarre Aleksanteri Mar-tinpoika, Höyhenjärvi, sotaväkeen193�),vihitty1938EilaVaarankanssas. 19.12.1921 (myöhemmin Kultti), k.19.11.200�Ivalo, lapsi:SoiliAnneli,s.22.8.1939.

3. Josefiina Rautiola, s. noin 1875 Vaarlamasaari,k.pienenäVaarlamasaari.

�.JohanMattiasRautiola,s.1�.9.18�8Vaarlamasaari,kuolinuorenavahingon-laukauksenseurauksena.

5. Serafiina Rautiola, s. Pe, kuoli nuo-renaVaarlamasaaressa.

�.NilsOskarRautiola,s.10.�.188�,Pe,kuoliVenäjänarmeijanpalveluksessa1. maailmansodan aikana 191�, vihittyAilaValpuri(Valborg)UulantytärSarren

kanssa,s.2�.�.1880Muddusjärvellä,as-uinpaikkaVaarlamasaari, tiettävästiOs-karinvanhempien luona.Valborgmenimyöhemmin naimisiin Hannu PosionkanssajaheasettuivatasumaanVaarla-masaareen. Tila oli vielä 1930 Oskarinperikunnannimissä,muttatilannimeksiolipantu”Posio”ilmeisestiHannuPo-sionmukaan.Lapset:I.Teodor(Teuvo)Rautiola,s.8.11.191�,k.3.�.1929(hukkuiPaatsjokeen).II. Sigvard, myöh. Oiva Sigvard Rau-tiola, s. 28.10.191�, Pe, k. 1�.3.19�3,Alatornio, vihitty Laina Maria Pekka-lan kanssa, s. 3.8.1918, Kemijärvi, k.8.1.2000, Tornio, asuinpaikka Tornio(RautiolaSigvardOskarinpoika,Salmi-järvi,sotaväkeen193�),tyttäret:RauhaTerttu,s.2�.�.19�0Pe,TainaTuulikki,s.3.1.19�2Pe.

�. Elsa Fiina Rautiola, s. 1�.�.188�Vaarlamasaari, kuoli samassa paikassa13.8.190�, vihitty norjalaisen tutkijan,Hans Thomas Lange Schaanningín(sukunimi lausutaan: Skonning) kans-sa 3.�.1902 (jos päivämäärä on oikeaElsaeiollutvielä täyttänyt1�vuotta!),s. 2.3.18�8 Kristiania, k. 1�.3.19��Kragerö, asuinpaikka Vaarlamasaari.Lapset:I. Torolv Schaanning, s. 1�.2.1902Kirkkoniemi, k. 20.�.1939 Vesisaari,vihitty Ivara Sofie Sundín kanssa, s. 8.2.1888Namdalen,k.�.�.198�,asuin-paikkaNoatun.TorolvinkuvakirjassaPasvik,Norsk-russisknaturreservat,s.31.Lapset:

A. Hans Lyder Schaanning, s.18.10.192�, asuinpaikka Noatun, k.1�.12.2001.B. Eva Karen (Schaanning) Koll-ström, s. 2�.�.1929, k. 1�.2.1999

Leif Rantala

��

Kirkkoniemi, vihitty Johs. (Johan)Kollströminkanssa,s.1�.�.1918,as-uinpaikkaKirkkoniemi.Evanlapsuu-denkuva on kirjassa Pasvik, Norsk-russisknaturreservat,s.9�.

II. Gunnar Schaanning, s. 23.�.190�Vaarlamasaari, k. 12.2.19�0 Kirkkonie-mi,insinööri,amatööriarkeologi,asuin-paikkamm.Indonesia,v.1938lähtienNoatunveljensäsairastuttua.III. Bergliot Schaanning, s. 9.8.190�Vaarlamasaari, k. 2.12.200� Horten,vihitty 1928 Carsten Lunde Schmid-tin kanssa, joka istui vankilassa 19�2-19�� vastarinnasta saksalaisia vastaan,k. 1981. Pariskunta omisti FalkenstenBruk -nimisen aateliskartanon Horte-nissa. Bergliot hoiti taloudenpitoa jajokapäiväoli12-1�ihmistäruokapöy-dässä.Lapset:

A. Carsten, s. 23.12.1928, k. 21.10.2003,asuinpaikkaHorten,Norja,ottipoikansa, Trond Schmidtin, kanssaem.kartanonhoidonv.19��,Trondotti kartanon hoitoonsa yksinään v.198�.B. Johan, s. �.�.1930, k. 3.3.1999,asuinpaikkaVestfold,Norja.C. Arild, s. 3.11.19��, asuinpaikkaVestfold,Norja.D. Ingrid,s.1�.8.19�8,vihittyTerjeHeggín kanssa. Asuinpaikka Vest-fold,Norja.

8.HilmaPetrinaRautiola,s.8.8.1889Vaarlamasaari,k.1�.2.19��Tervola,vi-hitty 1911 Johan Fredrik Seurujärvenkanssa,s.1�.�.188�Kittilä,k.22.�.19�3,Tervola,asuinpaikkaPitkäjärvi,Petsamo.(Kuva Fredrik ja Hilma Seurujärvestä,Martikainen2002,33).Lapset:I.TyyneElinaRautiola,s.1�.�.1909Pe,

k.�.�.2008Tervola,puolisoOttoNii-lo (Johan Petter) Ranta, lapset: Irma,Elma,Sulo,Anja,Tyyne,Eetu,Teemu,Johan, Oiva, Kauko, Unto, Sinikka,Veijo.II.Eleonora,Pe,k.191�Pe.III. Dagny Emilia, s. 19.�.1913 Pe, k.2�.2.19�8Tervola,puolisoEsaiasHer-man Kunnari, lapset: Hilkka, Auvo,Kirsti,Sinikka,Elvi,Toivo,Esa.IV. Elisa Serafiina, s. 1916 Pe, k. 31.3.1931Pe.V. Matias Ilmari, s. 30.10.1918 Pe, k.18.8.2001 Mäntyharju. Vihitty 19��MeeriElisaOrkonkanssa,s.2�.�.1920Suomenniemi,k.21.�.200�Mäntyhar-ju,lapset:Kirsti,Marjo.VI.NestorLeonard,s.2�.8.1920Pe,k.23.2.1990Hki, vihittyKerttuLaakko-senkanssa,s.13.�.192�Pe,k.9.3.200�Roi, vihitty Taimi Tellervo Pent-tisen kanssa, s. 3.10.1920 Kuopio, k.1�.12.198�Hki.VII. Sulo Helmer, s. �.12.1922 Pe, k.3.8.2008Tervola,puoliso19��MarttaKotaniemi, s. 1�.�.1923 Kuusamo, k.2�.9.199� Tervola, lapset Eila, Seppo,Arto,Heikki,Anne,Ari.VIII.Edvin Ernest, s. 11.1.192� Pe,puoliso Elma Puikko, asuinpaikkaKemi,lapsi:Elsa.IX.IrjaRigina(myöhemminRegina),s.20.�.192�Pe,k.1.�.1991Hyvinkää.X. Esa Kalevi, s. �.�.1930 Pe, k.2�.�.19�2Hki.XI. Lea Ester, s. 3.1.1933 Pe, k.1�.10.2010 Espoo, vihitty 19�� ViljoPutkosen kanssa, s. 2�.�.1928 Nivala,k.�.11.19�1Espoo,lapset:Veijo,Reijo,Maj-lis.XII. Veijo Antero, s. 1�.�.193�,Pitkäjärvi,puoliso19��HiljaSanelma


�8

Penttinen,s.18.�.1928Säyneinen(Vei-jo Seurujärvi on kirjoittanut partisaa-nien hyökkäyksestä heidän taloonsa1�.8.19�3(TMM,�3�-�3�)),asuinpaik-kasodanjälkeenTervola,Valkeakoski.Lapset:Tuula,Arvo,Marja,Seija, Jor-ma,Esko,Helmi.

Saarta koskevat luonnontieteelliset tutkimukset

PetsamonkaudellaVaarlamasaarenkas-villisuutta tutkittiinvuosina1928-1929.Silloin saarenkokooli 18,91hehtaaria,siinäolikolmetilaa,useita rakennuksiamukaan lukiennavettoja ja latoja.Niit-tyjen osuus oli 12,3 ha. Viljelymaaksiluokiteltiinvain1,31hajasiihenluettiinmyös joitakinpieniäpuutarhoja.Niissäviljeltiinraparperia,sipulia,porkkanaajaretiisiä.Niihinaikoihinsaareneteläinenkolmannesoliavointamaisemaaniittyi-neenjakaksinetiloineen(SaarijaPosio).Keskellä saarta oli toinen niitty, jonkalähelläolikolmannen tilan rakennuksia(Niemelä).(Alm&Piirainen199�,39.)

Vuosina 1928-1929 1,8� ha oli vieläviljeltäväksi sopivaa maata, 0,�� ha oliviljeltäväksisopivaaranta-aluettaja1,��haolijänkää.Heinänviljelyyleistyivasta1920-luvullajapeltoviljelyolihyvinvaa-timatonta. (Alm & Piirainen 199�, 3�-��;Piirainen199�,18.)

Mitenolitilanne199�-199�,kunsaarioli autio vuodesta 19�� asti eli yli �0vuottaNeuvostoliitonkäsissä? Metsit-tyminen uhkasi niittyjä. Vuonna 199�noin �0 % saaren eteläniityistä oli yhäniittyinä ja�0%saarenkeskiosassaoliniittyä. Vuonna 199� eteläinen alue olikasvillisuudensuhteenrikkaintaaluetta.

Entisillä talon- ja navetansijoilla re-

hottivat sakeat koiranputki- ja nokkos-kasvustot,vanhoillapeltotilkuillanäidenlisäksipäälajinaonmaitohorsma.Nok-kostenlisäksientisistärikkaruohoistajäljel-läovatmm.peltopillike jakarheapillike.Lajistosta ovat entisen heinäviljelyksen(osin myös saksalaisten huoltokulje-tusten) perua aikanaan viljeltyjen nur-mipuntarpään ja timotein lisäksi mm.hiirenvirna ja aitovirna, niittynätkelmä,valko-japuna-apila,paimenmatarasekäojakärsämö.(Piirainen199�,20.)

Saksalaisten aika

Toisen maailmansodan aikana saksalai-silla oli suuri määrä sotilaita Petsamonalueella. Arvioidaan, että vuonna 19�2saksalaistensotilaidenmääräpohjoises-saoli2�0000miestä,kunesim.Suomenkokoarmeijanvahvuusvuonna19�1oli��0000miestä.Saksalaisettoivatmyösneuvostoliittolaisia vankeja muualtapohjoiseen, mutta tiedot lukumääristävaihtelevat. Tiedetään, että sotavangitrakensivattietStorskog–Kolttaköngäs,Parkkina – Tårnet Norjan puolelle japaransivatRovaniemi–Liinahamari-tien.(Westerlund 2008, 100.) On myös tie-dossa,ettäeräsNeuvostoliitonpuolellaasuva saamelaisperhe jäi saksalaistenvangiksijamonenvaiheenjälkeenpäätyiPiippolaan.Saksalaistenvankileiritsijait-sivat Jäniskoskella, Nautsissa ja Salmi-järvellä. Saksalaisten julmuuksia Salmi-järvelläondokumentoinutsuomalainentutkija Lars Westerlund. (Westerlund2008b,liite1.)

Mitä sitten saksalaiset tekivät Paats-jokilaaksossa?Onselvää,ettäsaksalais-tenisotjoukotvaativataikamoisialogisti-siaratkaisuja.Saksalaisetrakensivatmm.

Leif Rantala

�9

siltoja Paatsjoen yli. Jatkosodan aikanaSaksan armeijan huoltoliikenteessäkäytettiin paljon muuleja. Keski-Eu-roopastakin asti tuodun rehunmukanakulkeutuirunsaastivieraidenkasvilajiensiemeniä. Sota-aikana ei kukaan tiet-tävästi tutkinut tätä tulokaslajistoa. So-dan jälkeenkään alueella ei liene tehtykasvitieteellistätutkimustaennenPasvikZapovednikinperustamista,jolloinkas-vistonselvityspantiinalulle.TässäPet-samonosassakulkijatunteeedelleenole-vansa kuin tutkimusmatkailija: alueelleuusia lajeja tuntuu löytyvän jatkuvasti,eivätkä Petsamolle tai jopa koko Mur-manskin alueellekaan uudet havainnotoleaivankiventakana.(Piirainen199�,19.)

NyrudissaVaarlamasaartavastapäätä

saksalaisillaoliseuraaviakohteita:pans-sariosaston lepoalue, venäläisten sota-vankienleiri,saksalaisenmetsäpäälliköntukikohta (koska saksalaiset kaatoivattäällärunsaastipuita),ruoka-jarehuva-rasto,jaapteekki,jokaaiemminoliKirk-koniemellä. (Sör-Varanger 199�, 1�3,1�2.)

Nyrudin kohdalla meni kaksi siltaaPaatsjoen yli. Ensimmäinen silta, jokaoli puusta tehty, tuli valmiiksi ennensaksalaisten hyökkäystä keväällä 19�1.(Partanen mainitsee tarkan valmistu-mispäivän�.�.19�1.)Toinenolirautasil-ta,muttakansiolipunaisestahongasta,joka oli tuotu Euroopasta. Paikalla olikaksisiltavartijaa.Sillatolivatvierekkäinja saksalaiset tuhosivat itse sillat vetäy-tyessään syksyllä 19�� (kuva �). (Sör-


Kuva�.SaksalaistensodanaikanarakentamansillanjäännöksiäVaarlamasaarestamantereelle.Ku-vassamyösNataliaPolikarpova,FT,luonnonpuistontieteellisentyönvarajohtaja.KuvaVeronicaShenshin,2010.

�0

Varanger199�,20,Partanen2010,1�8,kuvasillanjäänteistäonsivulla1��.)

KirsiKuusikkoontutkinutPetsamonrikollisuutta ja hän kirjoittaa, että pet-samolaisilta hävisi lautatavaraa, sahojajne., joita saksalaiset tarvitsivat. Sak-salaiset veivät myös kokonaiset mökit.(Kuusikko199�,�1�-�1�.)

Saksalaiset lähtivät Petsamosta loka-kuussa19��.SitäennenSuomioli sol-minut rauhanNeuvostoliiton kanssa jasen yhteydessä Petsamo ”palautettiin”kuten termi kuului, Neuvostoliittoon.Suomalainenväestöolimuutamaaper-hettälukuunottamattaevakoituSuomenuusienrajojensisäpuolelle.Petsamolais-ten sijoituspaikaksi tuli Tervolan Vare-jokipaitsi kolttien, jotka sijoitettiinSe-vettijärven ja Nellimin seuduille aikalaillainarinsaamelaistenalueille.

Petsamoon jääneet suomalaiset vuonna 1944

SuomalaisetlähtivätPetsamostasyksylläsyksyllä19��,vaikkakansainvälisenlainmukaantällaisissa tapauksissa siviiliväestö voija saa jäädä paikoilleen. Ehkä Neuvos-toliitonilmapiiriStalininaikoinaeiollutsellainen,ettäseolisihoukutellutketäänjäämäänpaikoilleen.Vaikeintilaolikolt-tasaamelaisilla,joistavarsinkinvanhem-piväestöolisihalunnut jäädävanhoilleasuinpaikoilleen. Yhteensä noin �00noin �00henkeä jäi enemmän tai vähemmän va-jäienemmäntaivähemmänva-hingossapaikoilleenuudenrajantoisellepuolelle.

Seuraavathenkilötovatsyksyllä19��jääneetPetsamoon:

1. Ylempänä mainittu Emil Sarrenperhe, joka unohtui Petsamoon. Per-heenvaiheistavoilukeaAnjaSarrenkir-

jasta”PetsamostaSiperiaan”.AnjanenooliseuraavassakohdassamainittuJanneMikkonen. ”Väärälle” puolelle rajaajäivät sitenTilda Sarre ja hänenkolmetytärtään. Tilda tuli Suomeen 19�2 jatytärAnjavuonna1989.

2. JanneMikkosenperhe, jokadra-maattisten vaiheiden jälkeen pääsiSuomeenvuonna19��.JanneMikkonen(oikeastaanJohanLeanderMikkonen,s.1908Kuusamo,k.1988Kaaresuvanto)(vaimo Friida Annikki Kallovaara, s.1919Kannus,k.198�Muonio)onkir-joittanutpienenkirjasenperheenvaiheis-ta. Kirjasen nimi on ”Lapin miehenmuistelmia”.PerheoliasunutHakokos-ken alapuolella Kalaniemi-nimisessäpaikassa. Olav Beddari on painattanutkoko kirjasen sisällön omaan kirjaansaPaatsjoella ja Petsamossa (s. 191-211).PerheenmukanaolimyösUlla-anoppi,jokatuliSuomeenkaksivuottamuidenjälkeensekämuuanvanhamies,AukustiLahtinen, joka kuoli Neuvostoliitossa.”Väärälle”puolellerajaajäivätsitenAn-nikki Mikkonen, hänen neljä tytärtään,hänen äitinsä ja vanhus Aukusti Lahti-nen,helmenkalastaja.

3.JuhaniSuikkijaAarneMäki,jotkaolivat jo talvisodassa taistelleet Neu-vostoliitonriveissäsuomalaisiavastaan.Talvella19��-19��SuikkijaMäkiilmes-tyivät Mikkosten pihalle. Annikki Mik-konen kertoo tästä tapahtumasta näin:”Eräänä päivänä sain suureksi yllätyksekseni poronlihaa. Kaksi miestä, jotka tunsin oikein hyvin, Juhani Suikki ja Aarne Mäki, olivat teurastaneet poroja anoppini pihalla, Juhani Suikkia kutsuttiin tavallisesti Pikku-Jussiksi. Hän oli auttanut meitä väliaikaisen asunnon kanssa talvisodan jälkeen, ja perheen vanhana ystävänä hän oli muistanut minua. Hän ja

Leif Rantala

�1

Aarne Mäki olivat valinneet Neuvostoliiton, koska he silloin voivat liikkua vapaammin raja-alueilla. Minä en heitä tavannut, mutta he olivat käyneet anopin luona.” (Beddari200�,200,Sverloff 2003,132.)

Suikin ja Mäen kohtalosta MirjamKälkäjäkertoo sähkopostissanäin jou-lukuussa 2010: ”Aarne Mäen kohtalo oli raskas hänen vanhemmilleen, niin kuin tietysti nuoremmalle veljelle Aleksille sekä vanhem-malle sisarelle Senja Emilialle, äidilleni. Aarne oli kutsunnassa, jossa todettiin, että hänellä on synnynnäinen sydänvika ja häntä ei kelpuutettu sotaväkeen. Se oli miehelle kova kolaus ja tuon jälkeen hän lähti talvisota-aikana Neuvostoliit-toon. ¨¨¨¨ Aluksi Aarne oli lähimaisemissa, kävi talvisodan jälkeen salaa mm. sisarensa luona, tapasi tyttöystävänsä ja pyysi äidiltäni meidän lasten kuvaa itselleen. Kun lähdimme evakkoon, yhteydet katkesivat. Emme kuul-leet Aarnesta mitään vuosikymmeniin. Vuo-sikymmenten jälkeen kuulin Kirsti Beckerin ohjelman Neuvostoliiton suomalaisten kohta-loista. Siellä eräs partisaanipäällikkö nimeltä Akseli Kellinsalmi kertoi Siperian vankila-ajasta ja paostaan sieltä. Hän mainitsi, että heitä oli kaksi kaveria, jotka suunnittelivat pakoa vankileiriltä. Aarne Mäki oli niin sydäntäsärkevästi rukoillut päästä mukaan, että he eivät voineet kieltää häntä ja hänen mu-kanaan myös Suikin Jussia lähtemästä vaikka tiesivät, että yrityksen onnistuminen isommalla porukalla on vaikeampaa.

Hän kertoi ohjelmassa pakomatkastaan, joka johti suuren tulvivan vesistön rantaan. He lähtivät pyrkimään joen yli. Suikki ja Mäki joutuivat erilleen toisista. Kellinsalmi kertoi, että Mäki ja Suikki yrittivät laatia jonkinlaista lauttaa, kun he kaksi taas löysivät venerähjän, joka ei kantanut kaikkia neljää. Kellinsalmi kertoi, että hän näki Aarne Mäen viimeksi, kun tämä oli kiivennyt puuhun tul-

vaa pakoon.Kellinsalmi ja toinen kaveri pääsivät vii-

mein, kuukausia kävelyn ja monien vaara-tilanteiden ja mutkien jälkeen kotiin Uuraan.

Aarnesta Kellinsalmi kuuli vasta so-dan jälkeen. Suikki oli armahdettu ja pääsi Montshegorskiin, jossa Kellinsalmi asui. Hän oli kertonut, että he selvisivät lautalla tulva-joesta ja kulkivat 18 vuorokautta pitkin metsiä, nälissään ja janoissaan. Lopulta he osuivat pienelle rautatieasemalle ja piiloutui-vat halkopinon taakse, siellä hieman siivoten pitkän erämaataipaleen aikana ränsistynyttä ulkonäköään. Kun he olivat nousemassa ju-naan, heidät pidätettiin ja palautettiin takai-sin Siperiaan.

Aarne Mäki oli pakomatkan aikana men-nyt entistäkin huonompaan kuntoon ja hänet armahdettiin kaivostyöstä. Hän pääsi suuta-rin hommiiin. Vuonna 1946 hänet kirjattiin kuolleeksi maksasairauteen.”

Sven Lokka (1999, 1�9-188) kirjoit-1999, 1�9-188) kirjoit- kirjoit-taakirjassaan”Missä on muuttolinnun koti-maa”myösKellinsalmestajatämänryh-mänpakomatkasta.

OlavBeddarionkirjansanorjankieli-seenversioonlisännyt joitakinhenkilö-tietojaSuikistajaMäestä:”JuhaniSuik-ki,s.18.11.1899,olitaistellutpunaistenpuolella Salmijärven taisteluissa 1918.PysyttelisenjälkeenenimmäkseenNor-janpuolella.HänenvanhempansaolivatKaisa Suikki ja Olli Portti, kumpikinSalmijärveltä. Toisen maailmansodanjälkeenhänasuiNeuvostoliitossa.ArneMäen vanhemmat olivat Iida ja Vikke(Vihtori)Mäki,s.191�.PerhetuliPetsa-moonVihannista1920 jälkeen jaheilläoli tila Maitokosken alapuolella. ArneMäki kuoli Neuvostoliitossa.” (Beddari200�,23�.)

Jentoft(2008, �3) kuvaa erään Johan2008,�3) kuvaa erään JohankuvaaeräänJohan


�2

Bordi -nimisen miehen toimintaa, jokatäysin sopii Juhani Suikin toimintaan.Jentoftvahvistisähköpostiviestissä,ettäkyseessäonsamahenkilö.

�.Ensimmäisessäkohdassamaini-tun Tilda Sarren sisaren, Hilja Amalia(tai Amanda) Hiltusen, (s. 1�.11.1911Kuusamo,k.19.1.199�Kemijärvi)mies,VäinöHiltunen(s.2�.1.1901Kemijärvi,k. 2.�.19�0 Kemijärvi) karkasi NorjanpuolellejasieltämeriteitseNeuvostoliit-toon taistelemaan venäläisten puolellasuomalaisiavastaan.HänenmielestäänSuomestaolitehtäväneuvostotasavalta,jossa valta olisi työläisillä ja Neuvos-toliitonhyökkäysauttaisisaavuttamaantämän päämäärän. Hänen asenteensajuontui jo lapsuudenkotoa. Vuoden1918 kansalaissodassa, jolloin punaisetja valkoiset taistelivat vallasta Suomes-sa, Väinön isä oli joutunut kokemaanvalkoisten raakaakidutusta---SiksihänhalusiTalvisodassa taistella suomalaisiavastaan.(Pystynen199�,�1.)Pitkäjärvenpartisaanien hävityksessä elossa selvin-nyt tyttö oli tuntenut partisaanien mu-kanaolleensuomalaisenoppaan.TämäoliVäinö!

SvenLokkakirjoittaakirjassaan”Mis-sä on muuttolinnun kotimaa” seuraavaa:“Suomen armeijan upseeri VäinöHiltunen oli loikannut Neuvostoliitonpuolellesodanalussajahänenperheen-säoli jäänytSalmijärvelle.MyöhemminRistikentän rajavartijat ja Akseli Kel-linsalmiolivathakeneetHiltusenvaimonAmandanjalapsetrintamalinjantakaajavieneet Tuloman kylään. Hiltunen olipäässyt neuvostorajajoukkojen rinta-matehtäviin jamyös saanut luottamuk-sellisiatehtäviä.Partiomatkallahänetoli

kuitenkinjätettyradioasemalle.RadistiajaHiltustaolikiellettyjättämästäasema-paikkaaennenkuinmuutmiehetpalai-sivat Norjasta. Hiltunen oli kuitenkinomiensanojensamukaanpäättänytkäy-dä Porojärvellä anoppiaan tapaamassa.Kunhänolipa-lannutpiilossaolleeseenasemapaikkaan, radisti oli häipynyt japaikalleoliilmestynytsaksalainenpartio,jotaHiltunenolijoutunutpakenemaan”.(Lokka1999,1��.)

Sotien jälkeen, vuonna 19�8, perhepääsimuuttamaanSuomeen.Perheeseenkuului viisi lasta. (Pystynen 199�, 99,AnjaSarrensuull.tieto19.2.2011.)

Vapaa-ajan vietto

Ylimaan nuorilla oli pitkä matka juh-liin sekä Svanvikiin että Salmijärvelle.Joulunjauudenvuodenvälissähepiti-vät omia juhliaan. Minerva Bordi (o.s.Sotkajärvi, ks. ylempänä) kertoi: “Me sisarukset ajoimme porolla Vaarlamasaarelle pitämään hauskaa. Siellä asui Sarreja, Seilo-sia ja Tervaniemiä, jotka olivat sekä sukulai-sia että ystäviä ja me nuoret olimme saman-ikäisiä. Niin musiikki kuin kaikki muukin oli itse keksittyä. Joku osasi soittaa haitaria, joku toinen huuliharppua tai mandoliinia. Ahtaudesta huolimatta meillä oli lysti. Pojilla oli praskaa eli sahtia ja tunnelma oli katossa. Näitä juhlia sanottiin nurkkatansseiksi”.(Beddari200�,�2.)

Kirkolliset olot1

HautausmaaHautausmaita oli Höyhenjärvellä, Pet-samonkylässä jaKuotsisaaressa, jonnearkuttuotiinveneellä.Arkuttehtiinitse.

1 KirkollisetolotlyhyestiArtoViitalantekemienhaastattelujenperusteellavuonna1983.

Leif Rantala

�3

Kuotsisaaren hautausmaa muutettiin,kunsinneoliniinvaikeapäästä.Omaisetkaivoivathaudat.

VihkiminenVihkiminensaattoiollaesimerkiksipap-pilassa. Pappila oli Petsamossa. Mor-siamella oli kukkakimppu, ei huntuataikruunua.Kolmekertaakuulutettiin.Maria-Elina Kumpula kuulutettiin Ala-luostarinkirkossa.Vihkiraamattuaeian-nettu.

RippikouluRippikoulua käytiin Salmijärvenmaamiesseurantalolla.Rippikoulukes-ti yhden viikon tai kolme viikkoa. En-nen rippikoulua ei saanut mennä tans-simaan.

PyhäkouluMaria-Elina Kumpulan isoisä piti py-häkoulua.

JumalanpalveluksetVenäjänvallan aikana jumalanpalveluk-setpidettiinSalmijärvelläPortintalossa,myöhemminkansakoululla.Jumalanpal-veluksiapidettiinvainkesälläjasekestitunnin.

Koulu

Vaarlamasaaressa on ollut koulu. Sii-henonkuulunutluokkahuonejatoinenhuone,missäopettajaLaukarinen asui.Koulua(alakoulua)käytiinkuusiviikkoasyksyllä jakuusiviikkoakeväällä.AnnaKaisa Sarre piti �-� pitkämatkalaista”koulukortteessa”.Koulun lähelläasui-vatSeiloset.

Loppusanat

Vaarlamasaarionpalautumassaentiseentilaansa, jokavallitsiennenNilsRautio-lansaapumistavuonna18��.Saarenasu-tushistoriakestisiten18��-19��,eli�0vuotta. Nyt on enää muutama henkilöelossa, joka on syntynyt Vaarlamasaa-ressa. Saaren nykyiset haltijat, venäläi-set tutkijat ja luonnonsuojelijat ovataidostikiinnostuneitasaarenhistoriastajahehaluaisivatmatkailunavullasaadatuloja saaren tunnetuksi tekemiseksi.Tällä hetkellä kehitys on valitettavastimenossavääräänsuuntaankunraja-alu-eet suljetaanyhä lisääntyvässä tahdissa.Mutta ehkä joskus tulee sellainen aika,ettei jokainen käynti raja-alueella vaadisuurtapaperisotaa.

Lopuksi haluan vilpittömästi kiittääMaija Kuvantoa tavattoman pyyteet-tömästä avusta tietojen hankkimiseksi.Suurikiitos!MuitakiitettäviäovatAnjaSarre,MirjamKälkäjä,Petsamonyleis-tuntija,AnitaPesonen, inarinsaamelais-tensukujenerikoistuntijajaSvanhovdinystävällinen henkilökunta ja hankkeenvetäjä, Tor-Arne Björn sekä Pasvikinluonnonpuiston henkilökunta kutsustavierailla paikan päällä ja omin silminnähdäsaari,PaatsjokilaaksongrandoldmanOlavBeddari,sekäNorjanpuoleninformantit Gunnar Sch. Kollström,TrondSchmidtjaEilaBrandseggjakie-lentarkastajaKeijoHopeavuori.

Kirjallisuus

Alava, R., Laine, U. & Huhtinen, S.200�. Edvard August Vainio´s travels


��

to Finnish and Russian Karelia and toFinnishLapland.PublicationsfromtheHerbarium,9.U.of Turku.

Alm,T.,AlsosGreveI.,OftenA.&Piirainen M. 1998. Botaniska intryck1998. Botaniska intryck Botaniska intryckfrån Kolahalvön. Svensk Bot. Tidskr.92.Lund.

Alm,T.&Piirainen,M.199�.Vaarla-masaari–changes in thecultural land-scapeof formerFinnishfarmsitesonaPaatsjoki/PasvikRiverisland(Pechenga,Russia)duringthelast�0years.Memo-randaSoc.FaunaFloraFennica�3.Hel-sinki.

Beddari,O.200�.FravårgrensemotFinland og Russland. Omakustanne200�.

Beddari, O. 200�. Paatsjoella ja Pet-samossa. Historiaa, muistoja ja mieli-piteitä.Omakustanne.

Buharov2010.MatkaLapissasyksyllä1883.SuomennosMarjaLeinonen.SKS,Helsinki.

Elfving,Ö.192�.Petsamontaloudel-lisesta elämästä ja toimenpiteistä senkehittämiseksi. Lausunto maatalous-ministeriölle.Helsinki,Valtioneuvostonkirjapaino.

Granit 1921. ”Maailman pohjoisinkuusi”.KuvaVuosikirjaFinlandia1920-1921.Helsinki.

Itkonen,T.I.19�8.Koltan-jakuolan-lapin sanakirja. II. Lexica Societatis Fen-no-UgricaeXV.Helsinki.

Itkonen, T.I. 1991. Lapin-matkani.Porvoo-Hki-Juva.

Jentoft, M. 2008. Døden på Kola.Oslo.

Kaukiainen,L.199�.Avoinjasuljetturaja. Suomen ja Norjan suhteet 1918-

19�0.Suomenhistoriallinenseura.His-toriallisiatutkimuksia19�.Helsinki.

Kuusikko,K.199�.LaitonLappi,lai-tonPetsamo.Rikollisuusja järjestsvaltaPetsamossa1921-19��.Rovaniemi.

Kälkäjä,M.1991.JoentakanaPetsa-mo.Hämeenlinna.

Lokka,S.1999.Missäonmuuttolin-nunkotimaa.Hämeenlinna.

Martikainen,T.2002.Partisaanisodansiviiliuhrit.Kemi.

Matsak, V. 2005., Pečenga. Opyt kraevedčeskoi enciklopedii. Avtor-SostavitelV.A.Macak(suom.Petsamo.Kansatieteellisen tietosanakirjan koke-lu).Nikel-Murmansk.

Paasilinna,E.1992.Petsamo.Histo-riaajamuistoja.Otava,Helsinki.

Partanen,S.J.2010.Petsamo…sielläkuljimmekerran.Hipputeos.

Piirainen,M.199�.Paatsjoenentistensuomalaistalojen nykykasvistosta. Pet-samolaista–julkaisu23.

Pystynen, R. 199�. Oma maa man-sikka. Mietelmiä vuosilta 19�3-1990.Omakustanne 199� (mm. TapaammesuomalaisenTildaneliTildaSarren).

Pälsi,S.1931.Petsamoonkuinulko-maille.Otava,Helsinki.

Qvigstad, J. 1938. De lappiske sted-snavn i Finnmark og Nordland fylker.Oslo.

Rosberg, J. E. 1919. Petsamon maa.SuomenalueJäämerenrannalla.Hiemanhistoriaajamaantiedettä.Helsinki.

Sarre,A.M.2000.PetsamostaSiperi-aan.Ivalo.

Schaanning,H.Tho. L. 191�. J�ger-H.Tho.L. 191�. J�ger-191�.J�ger-lif nordpaa. Jagt-zoologiske reiser tilFinmarken og Novaja Semlja med �9

Leif Rantala

��

illustrationerefterforfatterensoriginal-fotografier. Alb. Cammermeyers Forlag. LarsSwanström.Kristiania.

Spisok 1905 = Spisok naselennyh mest Arhangelskoi gubernii k 190�godu. Izdanie Arhangelskogo Gubern-skogo Statističeskogo Komiteta. (Luet-teloArkangelinkuvernementinasutuis-ta paikoista vuonna 190�. Arkangelinkuvernementin tilastollisen komiteanjulkaisu).Arkangeli190�.

Sverloff, M. 2003. Suenjelinsaamelaistenperintö.Vammala.

Sör-Varanger199�.Sör-Varangerun-der2.Verdenskrig.(Etelä-Varankitoisenmaailmansodanaikana).Kirkenes.

Tanner, V. 1929. Antropogeografiska studierinomPetsamo-området.I.Skolt-lapparna.Fennia�9,no,�.Helsingfors.

Tanner, V. 192�. Voidaanko Petsa-mon aluetta käyttää maan hyödyksi?Keinojajatarkoitusperiä.Fennia�9,no.3.Helsinki.

TMM = Turjanmeren maa. Petsamon historia 1920-19��. Petsamo-Seura,Rovaniemi1999.

Tromura 1997 = Tromsö museums rapportserienr.82.Culturallandscapesof someformerFinnishfarmsitesinthePaz/Pasvik/Paatsjokiareaof Pechenga,Russia.

Wessel A B. 19�9. Fra vor gr�ndseA B. 19�9. Fra vor gr�ndse 19�9. Fra vor gr�ndsemod Russland. Kirkenes (ny opplage,uusipainos).

Westerlund,L.2008.POWdeathsandpeoplehandedovertoGermanyandtheSoviet Union in 1939-�� (Sotavankienkuolemat jasaksalaisille janeuvostoliit-tolaisilleluovutetutihmiset1939-��).AresearchreportbytheFinnishNationalArchives.EditedbyL.W.Helsinki.

Westerlund,L.2008b.Saksanvanki-leiritSuomessajaraja-alueilla19�1-19��(summary: Soviet prisoners of war inGerman custody in Finland and theconqueredborderareas,19�1-��).Por-voo2008

Wikan, S. 19��. Noatun, en øde-marksgårdiØvrePasvik.Oslo.

Muuta

Muistipeli Paatsjoen linnuista. EtminnesspillomPasvikfugler.IgraPticyPasvika.Julk.FylkesmanneniFinnmark,PasvikNaturreservat,Metsähallitus.Ko-tisivu:www.pasvik-inari.net.

Petsamolaista.Petsamoseuranvuosikir-ja.

TurunWiikko-Sanomat-lehti,Turkuhuhtikuu1821.



Lapin tutkimusseuran vuoden 2009 toimintakertomus Hyväksytty vuosikokouksessa 21.4.2010 Vuosi 2009 oli Lapin tutkimusseuran 50. toimintavuosi. Hallituksen puheen-johtajana toimi Leena Suopajärvi ja varapuheenjohtajana Seija Tuulentie. Hallitukseen kuuluivat Pasi Lehmus-pelto, Terho Liikamaa, Leif Rantala, Pertti Sarala, Marja Uusitalo ja Jarkko Ylipieti. Hallituksen varajäseninä toi-mivat Sami Laakkonen ja Osmo Rätti. Julkaisuvastaavana toimi hallituksen jäsen Pertti Sarala, rahastonhoitajana Aila Iivari ja kirjanpitäjänä Tuija Holm. Kokoukset ja muut tilaisuudet

Hallitus piti vuoden aikana kuusi kokousta. Lisäksi pidettiin sääntö-määräinen vuosikokous.

Vuosikokous pidettiin Rovaniemellä Lapin yliopiston tiloissa 1.6.2009 ja samassa yhteydessä järjestettiin seuran 50-vuotisjuhlaseminaari teemalla Mikä Lappi on ja mikä siitä voi tulla. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja Lapin nykypäivästä ja tulevaisuudesta eri aloilta. Seminaariin osallistui 42 henkilöä.

Syksyllä järjestettiin keskustelusarja otsikolla Tutkimuksen ja käytännön kohtaamisia Lapin Maakuntakirjaston Lappi-osastolla. Keskustelusarjassa kuultiin puheenvuoroja kylien turvalli-suudesta, Lapin aluekehityksestä, mat-kailusta ja uraanikaivosten ympäristö-vaikutuksista.

Tutkimusneuvosto Tutkimusneuvostoa ei vuosikokouk-sessa enää nimetty, koska uusien sääntöjen mukaisesti seuralla ei ole muita vakiintuneita toimielimiä kuin hallitus ja vuosikokous. Hallitus voi perustaa seuran toiminnan tehosta-miseksi toimikuntia ja tutkimus-ryhmiä. Vuonna 2009 sellaisia ei ollut. Edustukset Lapin yliopistosäätiössä seuraa edusti Osmo Rätti. Julkaisut, julkaisujen vaihto ja kirjasto Julkaistiin ja jaettiin jäsenistölle sekä julkaisuvaihtokumppaneille Acta Lap-ponica Fenniae 21 ”Mikä Lappi on ja mikä siitä voi tulla?” Julkaisu perustui tutkimusseuran 50-vuotisjuhlasemi-naarin puheenvuoroihin ja sen toimit-tivat Pertti Sarala, Pasi Lehmuspelto ja Leena Suopajärvi. Vaihtojulkaisuja seura sai 52 kpl.

Julkaistiin ja jaettiin jäsenistölle sekä julkaisuvaihtokumppaneille Lapin tut-kimusseuran vuosikirja XLVII-XLVIII, toimittajina Pasi Lehmus-pelto ja Pertti Sarala. Jäsenet Seuraan liittyi toimintavuoden aikana seitsemän uutta varsinaista jäsentä.

Toimintakertomus 2009 76


Jäsenluettelosta poistettiin oman il-moituksen tai kuoleman johdosta 2 jäsentä. Vuoden lopussa seuraan kuu-lui yhteensä 153 varsinaista jäsentä ja 11 kannattavaa jäsentä sekä 3 kunnia-,

2 kirjeenvaihtaja- ja 32 työjäsentä (yhteensä 201 jäsentä).

Vuosikokouksessa seuran uusiksi kunniajäseniksi valittiin Oiva Nissinen, Samuli Onnela ja Ahti Silvennoinen.

Lapin tutkimusseuran kortit Lapin tutkimusseuran painattamia kortteja on yhä saatavissa. Kortteja on kahta eri kokoa. Korttien kuvat ovat Marja-Liisa Vartiaisen käsialaa.

Pieniä kortteja (A5) on kolmella eri kuvavaihtoehdolla: rentukka, mustikka ja havu. Ne sopivat hyvin esimerkiksi onnittelukorteiksi.

A4-kokoisessa muistoadressissa kuva-aiheena on havu ja tekstinä: "muistoa kunnioittaen".

Mallikuvat löytyvät vuoden 1998 vuosikirjasta. Korttien hinnat A5 (+ kuori) 2 € Muistoadressi (A4 + kuori) 6 € Korttitilaukset: sähköposti: [email protected] tai puh. 040-484 4234 Samalla tuet tutkimusseuran toimintaa!



Lapin tutkimusseuran vuoden 2010 toimintakertomus Hyväksytty vuosikokouksessa 19.5.2011 Vuosi 2010 oli Lapin tutkimusseuran 51. toimintavuosi. Hallituksen pu-heenjohtajana toimi Leena Suopajärvi ja varapuheenjohtajana Seija Tuulen-tie. Hallitukseen kuuluivat Pasi Leh-muspelto, Terho Liikamaa, Leif Rantala, Pertti Sarala, Marja Uusitalo ja Jarkko Ylipieti. Hallituksen vara-jäsenenä toimi Osmo Rätti. Julkaisu-vastaavana toimi hallituksen jäsen Pertti Sarala, rahastonhoitajana Aila Iivari ja kirjanpitäjänä Tuija Holm. Kokoukset ja muut tilaisuudet Hallitus piti vuoden aikana kuusi kokousta. Kesäkuun kokouksessa Arktisen keskuksen tiedeviestinnän päällikkö Markku Heikkilä esitteli suunnitelmia EU:n arktisen informaa-tiokeskuksen sijoittamiseksi Rovanie-melle. Lisäksi pidettiin sääntömääräi-nen vuosikokous. Vuosikokous pidettiin Rovaniemellä Metsäntutki-muslaitoksen tiloissa 21.4.2010 ja sen alussa esiteltiin monitieteistä tutkimus-hanketta Ylä-Lapin metsäkiistasta erikoistutkija Mikko Hyppösen joh-dolla. Ylä-Lapin metsäkiista oli myös Lapin tutkimusseuran julkaiseman Acta Lapponica Fenniae 22:n aiheena.

Seura järjesti 28.4.2010 Rovanie-mellä iltamatinean teemalla Kulttuurin paikat – paikkojen kulttuurit. Matineassa lehtori Leif Rantala esitteli Petsamoa suomalaisten lähdettyä, poronhoitaja, käsityöläinen Leena Pyhäjärvi puoles-taan pohti Sompion poronhoito-

kulttuurin muutosta Lokan tekoaltaan myötä ja professori Tuija Hautala-Hirvioja kuvasi taiteilijoiden Lappia matkailuelinkeinon varhaisaikoina.

Yhteistyössä Metsäntutkimuslaitok-sen ja Lapin ely-keskuksen kanssa järjestettiin luento- ja keskustelu-tilaisuus aiheesta Pitääkö Lapissa varautua ilmastonmuutokseen? Tilaisuu-dessa oli luennoimassa Metsäntutki-muslaitoksen (Metla), Arktisen kes-kuksen, Lapin yliopiston sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuk-sen (MTT) asiantuntijoita ja se järjes-tettiin 17.6.2010 Dendrokronologian maailmankonferenssin yhteydessä.

Seura vietti pikkujouluja 13.12.2010 Rovaniemellä leikkimielisellä otsikolla Työpahoinvointi ja joulustressi. Aiheesta alusti Unto Matinlompolo.

Edustukset Lapin yliopistosäätiössä seuraa edusti Leena Suopajärvi. Julkaisut, julkaisujen vaihto ja kirjasto Julkaistiin ja jaettiin jäsenistölle sekä julkaisuvaihtokumppaneille yhteistyös-sä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa toteutettu Acta Lapponica Fenniae 22 Ylä-Lapin metsien käytön ristiriidat – näkökulmia kestävään käyttöön. Jul-kaisun toimittivat Mikko Hyppönen, Sirkka Tapaninen ja Pertti Sarala. Vaihtojulkaisuja seura sai 52 kpl.



Tutkimusneuvosto Tutkimusneuvostoa ei vuosikokouk-sessa enää nimetty, koska uusien sääntöjen mukaisesti seuralla ei ole muita vakiintuneita toimielimiä kuin hallitus ja vuosikokous. Hallitus voi perustaa seuran toiminnan tehostami-seksi toimikuntia ja tutkimusryhmiä. Vuonna 2010 sellaisia ei ollut. Jäsenet Seuraan liittyi toimintavuoden aikana kaksi uutta varsinaista jäsentä. Jäsen-

luettelosta poistettiin toimimattomien yhteystietojen tai kuoleman johdosta 9 jäsentä. Vuoden lopussa seuraan kuu-lui yhteensä 146 varsinaista jäsentä ja 11 kannattavaa jäsentä sekä 6 kunnia-, 2 kirjeenvaihtaja- ja 29 työjäsentä (yhteensä 194 jäsentä). Muu toiminta

Lapin tutkimusseura haki Lapin kulttuurirahastolta 3000 euron apu-rahaa kotisivujen uudistamiseen, joka myös myönnettiin. Seura käynnisti kotisivujen toteutuksen syksyllä 2010.



Lapin tutkimusseuran toimintasuunnitelma vuodelle 2011 Hyväksytty vuosikokouksessa 19.5.2011 Yleistä Lapin tutkimusseuran tarkoituksena on edistää Lapin alueeseen kohdis-tuvaa ja Lapissa tehtävää tutkimusta sekä toimia tutkimuksen ja käytännön elinkeinoelämän yhdyssiteenä.

Seura tekee tutkimusaloitteita, tiedottaa tutkimustuloksista ja aktivoi julkista keskustelua tutkimuksen painoaloista ja tavoitteista.

Omalta osaltaan seura yhdistää eri alojen tutkijoita sekä välittää Lappia koskevaa tutkimustietoa päättäjien ja yleisön käyttöön. Jäsenistölleen seura julkaisee vuosikirjaa. Lisäksi seura julkaisee Acta Lapponica Fenniae -tiedesarjaa.

Sääntöjen määräämät kokoukset Seuran vuosikokous pidetään 19.5.2011. Seuran hallitus kokoontuu 5-6 kertaa. Hallituksen kokouksissa valmistellaan seuran kokousasiat, käsi-tellään julkaisutoimintaa ja julkaisujen sisältöä sekä seuran toimintaan ja jäsenistöön liittyviä asioita. Julkaisu- ja tiedotustoiminta Seuran uudet kotisivut valmistuvat vuonna 2011. Hankkeeseen on saatu Lapin kulttuurirahaston apuraha.

Julkaistaan Lapin tutkimusseuran vuosikirja 2009-2010 ja Acta Lapponica

Fenniae 23. yhteistyössä Metsäntutki-muslaitoksen kanssa. Ylläpidetään yhteyksiä jäsenkuntaan jäsenkirjeillä ja internetsivuilla. Jäsenkunta Seura pyrkii tehostamaan jäsenhan-kintaa, sekä henkilö- että yhteisö-jäsenten osalta, sekä kehittämään vuorovaikutusta jäsenten välillä. Muu toiminta Seura edistää omalta osaltaan Lapin alueeseen kohdistuvaa ja Lapissa teh-tävää tutkimusta järjestämällä ajankoh-taisia keskustelu-, luento- ja koulutus-tilaisuuksia joko yksin tai yhteistyössä muiden järjestöjen ja/tai organisaa-tioiden kanssa. LTS järjestää Voimaa Lapista -energiaseminaarin 12.4.2011 Rovaniemellä ja vastaavanlaisen ajan-kohtaiseen teemaan pureutuvan semi-naarin syksyllä 2011. Seura osallistuu elokuussa Rovaniemellä järjestettävän kansainvälisen sovelletun geokemian symposiumin (25th IAGS 2011) Site event -tyyppisen yleisötilaisuuden järjestämiseen yhteistyössä kokouksen järjestäjien ja Geokemian Renkaan kanssa (lisätietoja www.iags2011.fi). Lisäksi seuran hallitus pohtii opintoretken järjestämismahdollisuut-ta ajankohtaiseen aiheeseen, kuten esim. kaivostoimintaan tutustumiseksi.

Toimintasuunnitelma 2011 80


Tutkimusseura edistää pohjoisten alueiden ja Barentsin euroarktisen alueen yhteistyön tiivistämistä. Seura tukee esimerkiksi EU:n arktisen infor-maatiokeskuksen saamista Rovanie-melle.

Seurasta on edustaja Lapin yliopistosäätiössä.

Tietopalvelutoimintaansa seura ke-hittää yhteistyössä erityisesti Lapin maakuntakirjaston, Arktisen keskuk-sen ja Lapin yliopiston kirjaston kanssa.

——————— Talousarvio vuodelle 2011 Tuotot

Varsinaisen toiminnan tuotot Julkaisutuotot .................................. 100 € Muut tuotot ......................................... 0 €

Varainhankinnan tuotot Jäsenmaksutuotot ........................ 3500 € 3600 €

Kulut

Varsinaisen toiminnan kulut Henkilöstökulut................................ 300 € Julkaisukulut ................................... 1800 € Postitus .............................................. 700 € Muut kulut (seminaarit ym.) .......... 700 €

Varainhankinnan kulut Jäsenmaksut .................................. 100 € 3600 €

-0 €

Toimintasuunnitelma 2011 81


Tuloslaskelma 1.1.2009- 31.12.2009 VARSINAINEN TOIMINTA

TUOTOT Julkaisutuotot ...................................................................... 0,00 Ilmoitustuotot .............................................................. 1675,00 Muut tuotot .................................................................... 955,00

Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä .............................. 2630,00

KULUT Henkilöstökulut ............................................................ -151,48 Julkaisukulut ................................................................ -4528,55 Muut kulut ................................................................... -1776,06 Korttivaraston muutos .................................................. -13,02

Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä .............................. -6469,11 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ................................................ -3839,11 VARAINHANKINTA TUOTOT

Jäsenmaksutuotot ........................................................ 3095,00 Varainhankinnan tuotot yhteensä ...................................... 3095,00

KULUT Jäsenmaksut .................................................................... -60,00

Varainhankinnan kulut yhteensä ........................................... -60,00 Varainhankinta yhteensä ..................................................... 3035,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ................................................ -804,11 TILIKAUDEN TULOS ...................................................... -804,11 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ .............................................. -804,11

Tilinpäätös 2009 82


Tase 31.12.2009 VASTAAVAA

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus Kortit ...................................................................... 1095,78 Historiikit ................................................................... 34,06 Jäsenmaksusaamiset ................................................ 940,00 Muut saamiset ............................................................ 27,00 Rahat ja pankkisaamiset ....................................... 3914,98

Vaihtuvat vastaavat yhteensä ........................................ 6011,82

VASTAAVAA YHTEENSÄ ....................................... 6011,82

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä .................................. 6715,93 Tilikauden ylijäämä .................................................... -804,11

Oma pääoma yhteensä .................................................. 5911,82

VIERAS PÄÄOMA Muut velat ................................................................ 100,00

Vieras pääoma yhteensä .................................................. 100,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ ................................. 6011,82



Tuloslaskelma 1.1.2010 - 31.12.2010 VARSINAINEN TOIMINTA

TUOTOT Julkaisutuotot ................................................................. 205,00 Ilmoitustuotot ................................................................ 200,00 Muut tuotot ......................................................................... 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä ................................ 405,00

KULUT Henkilöstökulut ............................................................ -151,16 Julkaisukulut .................................................................. -978,26 Muut kulut ................................................................... -1323,25 Korttivaraston muutos ...................................................... 0,00

Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä .............................. -2452,67 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ................................................ -2047,67 VARAINHANKINTA TUOTOT

Jäsenmaksutuotot ........................................................ 4180,00 Varainhankinnan tuotot yhteensä ...................................... 4180,00

KULUT Jäsenmaksut .................................................................... -75,00

Varainhankinnan kulut yhteensä ........................................... -75,00 Varainhankinta yhteensä ..................................................... 4105,00 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ ............................................... 2057,33 TILIKAUDEN TULOS ..................................................... 2057,33 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ ............................................. 2057,33



Tase 31.12.2010 VASTAAVAA

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus Kortit ...................................................................... 1095,78 Historiikit ................................................................... 34,06 Jäsenmaksusaamiset .............................................. 1270,00 Muut saamiset ............................................................ 22,00 Rahat ja pankkisaamiset ....................................... 5547,31

Vaihtuvat vastaavat yhteensä ........................................ 7969,15

VASTAAVAA YHTEENSÄ ....................................... 7969,15

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien ylijäämä .................................. 5911,82 Tilikauden ylijäämä .................................................... 2057,33

Oma pääoma yhteensä .................................................. 7969,15

VIERAS PÄÄOMA Muut velat .................................................................... 0,00

Vieras pääoma yhteensä ...................................................... 0,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ ................................. 7969,15



Lapin tutkimusseuran hallitus 2009 YTT Leena Suopajärvi Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi

puheenjohtaja Puh. 040 4844234 (gsm), Fax (016) 341 2207 e-mail: [email protected]

YTT Seija Tuulentie Metsäntutkimuslaitos, PL 16, 96301 Rovaniemi varapuheenjohtaja Puh. 050 3914438 (gsm), Fax 0102 114 401 e-mail: [email protected]

FL Pasi Lehmuspelto Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi Puh. 0205 504 135 (t), 0400 293218 (gsm), Fax 0205 5014 e-mail: [email protected]

DI Terho Liikamaa Lapin TE-keskus, Ruokasenkatu 2, 96200 Rovaniemi Puh. 0106 027 101 (t), 040 7433 892 (gsm) Fax 0106 027 199 e-mail: [email protected]

FK Leif Rantala Lapin yliopisto, PL 122 , 96101 Rovaniemi Puh. (016) 341 2418 (t), 040 732 9942 (gsm), Fax. (016) 341 2401 e-mail: [email protected]

FT Pertti Sarala Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi julkaisuvastaava Puh. 0205 504 222 (t), 040 5718673 (gsm), Fax 0205 5014 e-mail: [email protected]

MMM Marja Uusitalo Yläkatu 1 C 2, 96100 Rovaniemi e-mail: [email protected]

LuK Jarkko Ylipieti Säteilyturvakeskus, Louhikkotie 28, 96500 Rovaniemi Puh. (016) 181 4487 (t), 040 7759433 (gsm), Fax (016) 379 4369 e-mail: [email protected]

FM Sami Laakkonen Lapin liitto, PL 8056, 96101 Rovaniemi varajäsen Puh. (016) 330 1233 (t), 040 5771872 (gsm), Fax (016) 318 705 e-mail: [email protected]

FT Osmo Rätti Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi varajäsen Puh. (016) 341 2776 (t), 050 5544 939 (gsm), Fax (016) 341 2777 e-mail: [email protected]

Aila Iivari Säteilyturvakeskus, Louhikkotie 28, 96500 Rovaniemi rahastonhoitaja Puh. (016) 181 4483 (t), e-mail: [email protected]

Tuija Holm Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi kirjanpitäjä Puh. (016) 341 2737 (t), e-mail: [email protected]

Hallitus 86


Lapin tutkimusseuran hallitus 2010 YTT Leena Suopajärvi Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi

puheenjohtaja Puh. 040 4844234 (gsm), Fax (016) 341 2207 e-mail: [email protected]

YTT Seija Tuulentie Metsäntutkimuslaitos, PL 16, 96301 Rovaniemi varapuheenjohtaja Puh. 050 3914438 (gsm), Fax 0102 114 401 e-mail: [email protected]

FL Pasi Lehmuspelto Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi Puh. 0205 504 135 (t), 0400 293218 (gsm), Fax 0205 5014 e-mail: [email protected]

DI Terho Liikamaa Lapin TE-keskus, Ruokasenkatu 2, 96200 Rovaniemi Puh. 0106 027 101 (t), 040 7433 892 (gsm) Fax 0106 027 199 e-mail: [email protected]

FK Leif Rantala Lapin yliopisto, PL 122 , 96101 Rovaniemi Puh. (016) 341 2418 (t), 040 732 9942 (gsm), Fax. (016) 341 2401 e-mail: [email protected]

FT Pertti Sarala Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 Rovaniemi julkaisuvastaava Puh. 0205 504 222 (t), 040 5718673 (gsm), Fax 0205 5014 e-mail: [email protected]

MMM Marja Uusitalo Yläkatu 1 C 2, 96100 Rovaniemi e-mail: [email protected]

LuK Jarkko Ylipieti Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 Rovaniemi Puh. (016) 181 4487 (t), 040 7759433 (gsm), Fax (016) 379 4369 e-mail: [email protected]

FT Osmo Rätti Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi varajäsen Puh. (016) 341 2776 (t), 050 5544 939 (gsm), Fax (016) 341 2777 e-mail: [email protected]

Aila Iivari Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 Rovaniemi rahastonhoitaja Puh. (016) 181 4483 (t), e-mail: [email protected]

Tuija Holm Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 Rovaniemi kirjanpitäjä Puh. (016) 341 2737 (t), e-mail: [email protected]

Hallitus 87

Jäsenluettelo

Jäsenluettelo 30.4.2011 Kunniajäsenet Kataja, Eero, FT, Kirillinkuja 5, 06400 PORVOO, [email protected] Lotvonen, Esko, Maakuntajohtaja, Kerotie 11, 96500 ROVANIEMI, [email protected] Nissinen, Oiva, MMT, Hakkurintie 7, 96460 ROVANIEMI, [email protected] Onnela, Samuli, FK, Meltauksentie 5512, 97370 UNARIN-LUUSUA, [email protected] Rissanen, Kristina, FK, Hillapolku 3 C 15, 96500 ROVANIEMI, [email protected] Silvennoinen, Ahti, FT, Torangintaival 31, 93600 KUUSAMO, [email protected] Kirjeenvaihtajajäsenet Lange, Manfred, Prof. Dr., Westfälische Wilhelms-Universität Münster, Institute for Geophysics,

Correnstrasse 24, D-48149 MÜNSTER, GERMANY Müller-Wille, Ludger, Dr., 215 Stanley St., J4R 2R7 LAMBERT P.Q., CANADA,

[email protected] Työjäsenet Aho, Seppo, Dosentti, Inapolku 3 A, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Alamäki, Yrjö, Kouluneuvos, Vesaisenkatu 4 B, 95400 TORNIO Annanpalo, Heikki, Piiripäällikkö, Koivikkotie 17, 96300 ROVANIEMI, [email protected] Erä-Esko, Aarni, Dosentti, Merisotilaantie 1 C 22, 00160 HELSINKI Havas, Paavo, Professori, Ratakatu 13 B 18, 90100 OULU Helle, Reijo, Professori, Vattuniemenkatu 8 E 94, 00210 HELSINKI Hukkinen, Janne, Professori, Helsingin yliopisto, PL 18, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO,

[email protected] Hulkko, Teuvo, Varatuomari, Koskenranta 9 A 5, 96200 ROVANIEMI Ilmavirta, Veijo, FT, Lukanderinkuja 38, 04300 TUUSULA Kauranne, Kalevi, Professori, Puolikkotie 1 A 16, 02230 ESPOO Korpela, Kauko, Professori, Kalkkipaadentie 2 G, 00340 HELSINKI, [email protected] Kurtakko, Kyösti, Professori, Kivirinne 8, 96910 ROVANIEMI, [email protected] Lindén, Harto, FT, Myllykalliontie 6 A 7, 00200 HELSINKI, [email protected] Lähde, Erkki, Professori, Suokatu 16 C 19, 05800 HYVINKÄÄ, [email protected] Makkonen, Väinö, FM, Koskitie 7 B 9, 90500 OULU Mikola, Peitsa, Professori, Kyläkirkontie 6-10 D 78, 00370 HELSINKI Nieminen, Mauri, Dosentti, RKTL, Porotutkimusasema, 99901 KAAMANEN,

[email protected] Numminen, Erkki, MML, Uranuksenkatu 4 a B 30, 11130 RIIHIMÄKI tuntematon osoitteessaOksman, Juhani, Professori, Käpytie 8 C 72, 33180 TAMPERE, [email protected] Paakkola, Juhani, FT, Huvilatie 24, 90940 JÄÄLI, [email protected] Pohtila, Eljas, Ylijohtaja, professori, Ajurinkatu 3 A 40, 02600 ESPOO, [email protected] Pulkkinen, Terho, Professori, Tuiskutie 9 B, 00700 HELSINKI Pulliainen, Erkki, Professori, Rantakalliontie 6, 90800 OULU Ritari, Aulis, MML, Hopeahaka 3 D 29, 02410 KIRKKONUMMI, [email protected]

Osoitteenmuutokset ja korjaukset: E-mail: [email protected] tai Lapin tutkimusseura, Lapin maakuntakirjasto, Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi

88

Jäsenluettelo

Saastamoinen, Olli, Professori, Joensuun yliopisto, PL 111, 80101 JOENSUU Silvennoinen, Unto, MH, Piisivalkeantie 32, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Strömmer, Aarno, VTT, Kirkkokatu 67 B 23, 90120 OULU Sucksdorff, Christian, Professori, Armas Lindgrenintie 16, 00570 HELSINKI,

[email protected] Varmola, Martti, MMT, Metsäntutkimuslaitos, PL 16, 96301 ROVANIEMI, [email protected] Vuosijäsenet Autti, Mervi, TaT, kasvatustieteiden tdk, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Blomqvist, Seppo, DI, Lemmikinkatu 1 A, 95430 TORNIO, [email protected] Eeronheimo, Heikki, FM, Metsähallitus, Lapin luontopalvelut, PL 8016 (Ounasjoentie 16), 96101

ROVANIEMI, [email protected] Eronen, Matti, FT, Vesitornintie 3, 73300 NILSIÄ Etto, Jorma, Kirjailija, Piispantie 4 B 8, 00370 HELSINKI, [email protected] Eurola, Seppo, Professori, Papinahontie 20, 42100 JÄMSÄ, [email protected] Finne, Anja-Kaarina, MH, Lyökkiläntie 36, 71640 TALLUSKYLÄ Flöjt, Mika, Lapin yliopisto, Arktinen keskus, PL 122, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Hannukkala, Antti, MML, MTT, Eteläranta 55, 96300 ROVANIEMI, [email protected] Hannula, Timo, Toiminnanjohtaja, Lankkutie 48, 96900 SAARENKYLÄ, [email protected] Harjunharja, Juhani, Lehtori, Ringitie, 99980 UTSJOKI, [email protected] Hautala-Hirvioja, Tuija, FT, Professori, taiteiden tdk, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Henttonen, Heikki, Dosentti, Aapelinkatu 5 D 48, 02230 ESPOO Honkamo, Mikko, FM, Savilinnankatu 1 B 25, 33230 TAMPERE, [email protected] Hyppönen, Mikko, MMT, Hetepuronpolku 7, 96900 SAARENKYLÄ, [email protected] Hyry, Maiju, FK, Lapin liitto, PL 8056, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Hyvönen, Eija, FK, Geofyysikko, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Hökkä, Hannu, MMT, METLA, PL 16, 96301 ROVANIEMI, [email protected] Iivari, Aila, Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 ROVANIEMI, [email protected] Iivari, Pekka, Ylikorvantie 7, 96300 Rovaniemi, [email protected] Ilola, Heli, KTM, Vaaranlammentie 2 D 22, 96500 ROVANIEMI, [email protected] Jaatinen, Kaino, Arkkitehti, Hedelmätarhantie 6 E 17, 15860 HOLLOLA Jakkula, Olavi, FK, Vaskitie 6 A 22, 90250 OULU Johansson, Peter, FT, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Jokimäki, Jukka, FT, Asemieskatu 42 B 6, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Junttila, Marko, Apulaistutkija, Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 ROVANIEMI,

[email protected] Juopperi, Aarre, FT, Itäkangastie 12 A 7, 90530 OULU, [email protected] Järvinen, Antero, Dosentti, Kilpisjärven biologinen asema, PL 17, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO,

[email protected] Kaikkonen, Marjatta, FM, KL, Viklatie 1 C 6, 90540 OULU Kaikkonen, Pertti, FT, Viklatie 1 C 6, 90540 OULU Kaila, Erkki, FL, Kiveliöntie 2 B, 96500 ROVANIEMI Kaisanlahti, Marja-Liisa, tutkija, Asemieskatu 42 B 6, 96100 Rovaniemi Kalske, Marja, FT, kasvatustieteiden tdk, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Kangas, Jorma, FT, Liisantie 1 A 4, 90560 OULU Kankaanpää, Paula, Prof., johtaja, Lapin yliopisto, Arktinen keskus, PL 122, 96101 ROVANIEMI,

[email protected]


89

Jäsenluettelo

Karjalainen, Sirpa, FL, kansatieteilijä, 99490 KILPISJÄRVI Karjanoja, Mikko, Arkkitehti, Ylisrinne 6 A, 02210 ESPOO Karvo, Ulla, OTL, VT, Rovakatu 12 A 8, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Kietäväinen, Asta, A YTT, MMM, Perunkajärven itäpuolentie 769, 96900 SAARENKYLÄ,

[email protected] Kivinen, Matti, FL, Patterinkuja 2 A 2, 05200 RAJAMÄKI Kojola, Ilpo, FT, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tutkijantie 2 A, 90570 OULU,

[email protected] Kojola, Taina, FK, Lapin ELY-keskus, PL 8060, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Kokkonen, Antti, Päätoimittaja, Lapin Kansa, Veitikantie 2-8, 96100 ROVANIEMI,

[email protected] Kolström, Taneli, MMT, Joensuun yliopisto, Mekrijärven tutkimusasema, Yliopistontie 4, 82900

ILOMANTSI, [email protected] Korkalo, Tuomo, FT, Markkinakatu 3 A 27, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Korkiakoski, Esko, FT, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Korpivuoma, Eila, THM, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Luokotie 5 A 5, 90530

OULU Korteniemi, Tuomo, FM, VTM, TM, Katajaranta 35, 96400 ROVANIEMI,

[email protected] Koskela, Teija, KT, Näretie 4, 96190 ROVANIEMI Koskinen, Pirkko K, OTT, Runeberginkatu 54 B 10, 00260 HELSINKI Kotivuori, Hannu, FL, Pullinranta 16, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Kujanpää, Jorma, FL, Tiedepolku 4 B 8, 40720 JYVÄSKYLÄ, [email protected] Kumentola, Aila, KTM, Lapin yliopisto/Koulutus- ja kehittämispalvelut, PL 122, 96101

ROVANIEMI, [email protected] Kurppa, Liisa, Tietopalvelun päällikkö, Kansankatu 11 C 1, 96100 Rovaniemi, [email protected] Kuukasjärvi, Jorma, DI, Katajaranta 41, 96400 ROVANIEMI, [email protected] Laakkonen, Sami, FM, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pielisjoen linna, Siltakatu 2, 80100

JOENSUU, [email protected] Lahtinen, Jarmo, FM, Jaatilan Rantatie 52, 97170 JAATILA Laine, Kari, FT, Karhitie 16, 90530 OULU, [email protected] Laine, Riitta-Liisa, Varatuomari, Rohtmäenkuja 2, 23310 TAIVASSALO Lanne, Erkki, FL, Mäkimiestentie 13, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Lantto, Olavi, Insinööri, Ounaspuistikko 3 B 29, 96200 ROVANIEMI Lehmuspelto, Pasi, FL, Evakkotie 45, 96100 ROVANIEMI, pasi.lehmuspelto@ pp.inet.fi Lehtinen, Kristina, FL, Linnuntie 61, 96440 ROVANIEMI, [email protected] Leinonen, Pekka, VTL, 95340 LOUE, [email protected] Leppänen, Ari, FT, Ketarakuja 6, 96460 ROVANIEMI, [email protected] Leskinen, Tuula, FM, Järvitie 20 D 28, 90550 OULU, [email protected] Liikamaa, Terho, DI, Jyrhämänranta 7-9 A 7, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Liljeberg, Heino, Johtaja, Inapolku 3 A 12, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Lillberg, Juhani, Hallintojohtaja, Valtakatu 2, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Lindroos, Heikki, MML, Kalliotie 9, 04400 JÄRVENPÄÄ Lohiniva, Vuokko, THT, RAMK, Jokiväylä 11 C, 96300 ROVANIEMI, [email protected] Majava, Altti, FT, Ratakatu 29 A 7, 00120 HELSINKI, [email protected] Maunu, Matti, FK, Kallentalontie 2 A 15, 96800 ROVANIEMI Mettiäinen, Ilona, HM, Arktinen keskus, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Mussalo-Rauhamaa, Helena, FT, LKT, dos., Tornitaso 2 B 10, 02120 ESPOO Mähönen, Outi, FM, Lapin ELY-keskus, PL 8060, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Mäkinen, Kalevi, FK, Mäkiranta 19-21 B 9, 96200 ROVANIEMI, [email protected]


90

Jäsenluettelo

Mäkinen, Yrjö, FT, Turun yliopisto, Biologian laitos, 20500 TURKU Nissinen, Helena, MMK, Hakkurintie 7, 96460 ROVANIEMI, [email protected] Norokorpi, Yrjö, MMT, Kelokatu 4 B 21, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Oikarinen, Esko, OTK, VT, Veitikantie 36 C 41, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Oinaala, Markku, LL, Vuopajantie 30, 96460 ROVANIEMI, [email protected] Pankka, Heikki, FT, Koskikatu 36-38 A 6, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Peltoniemi-Taivalkoski, Anne, FM, Lehtikarintie 18 B19, 96300 ROVANIEMI,

[email protected] Perttunen, Vesa, FL, Kansankatu 6 A 1, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Pietilä, Risto, Aluejohtaja, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Pokka, Hannele, Kansliapäällikkö, Ympäristöministeriö, PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO,

[email protected] Posio, Pirkko, Lakimies, Veitikantie 18 A 23, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Postila, Markku, Laboratorioinsinööri, Tähtelä, 99600 SODANKYLÄ, [email protected] Pulkkinen, Eelis, FL, Vanhakentänniemi 30, 97250 RAANUJÄRVI, [email protected] Puro, Pentti, Rehtori, Mäkiruonalankatu 44, 94700 KEMI Pylväs, Simo, Valokuvaaja, Metsätie 5 as 14, 99800 IVALO Pöyliö, Esko, DI, Rovakatu 10 A 11, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Rahola, Tua, Johtava asiantuntija, Kummelikulma 4 B, 02330 ESPOO, [email protected] Rantala, Leif, FK, Evakkotie 75 A 10, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Rask, Markku, FK, Kuokkalantie 913, 58170 SIMANALA Rastas, Pentti, FK, Geologi, Marjakatu 11, 21200 RAISIO Rautio, Ahto, Tikkasenkarintie 2, 97610 OIKARAINEN, [email protected] Repo, Ossi, YL, Pirttitie 1, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Riepula, Esko, Rehtori, Kotitie 17, 96200 ROVANIEMI, [email protected] Rinnekangas, Matti, Pankinjohtaja, Ratapolku 1 A 1, 02700 KAUNIAINEN, [email protected] Risikko, Tanja, T&K Kehityspäällikkö, Oulun Eteläisen Instituutti / Oulun yliopisto, Pajatie 5, 85500

NIVALA, [email protected] Roiko-Jokela, Pentti, Metsäneuvos, Oppilaantie 13 A 3, 02360 ESPOO, pentti.roiko-

[email protected] Ruotsala, Helena, Dosentti, Kappakuja 1 I 44, 20540 TURKU, [email protected] Räisänen, Marja-Liisa, FT, Välikatu 1 B 19, 87100 KAJAANI, [email protected] Rätti, Osmo, FT, Lapin yliopisto, Arktinen keskus, PL 122, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Saarinen, Jarkko, Professori, Oulun yliopisto, Maantieteen laitos, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto,

[email protected] Salminen, Hannu, MMK, METLA, PL 16, 96301 ROVANIEMI, [email protected] Sarala, Pertti, FT, Dosentti, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Seppälä, Kari, Dosentti, Kavallinmäki 2, 02710 ESPOO Seppälä, Matti, Professori, Maantieteen laitos, PL 64, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO,

[email protected] Seppänen, Raija, TtT, Kelokatu 7 A, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Siikamäki, Pirkko, Asemanjohtaja, Oulun yliopisto, Oulangan biologinen asema, Liikasenvaarantie

134, 93999 Kuusamo, [email protected] Snellman, Aino, LL, 99980 UTSJOKI, [email protected] Snellman, Hanna, Dosentti, Niemitie 10, 00740 HELSINKI, [email protected] Soininen, Leena, LL, FM, Mattnäsintie 137, 21670 PÄRNÄS, [email protected] Solatie, Dina, FT, aluelaboratorion johtaja, Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 Rovaniemi,

[email protected]


91

Jäsenluettelo

Strömmer, Erkki, Lehtori, Höyhtyäntie 2, 90140 OULU Sulkava, Seppo, Professori, Huvilinnantie 5 A 4, 02600 ESPOO Suopajärvi, Leena, YTT, Lapin yliopisto, YTK, PL 122, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Syrjänen, Inkeri, FK, Kultamuseo, 99695 TANKAVAARA Tennberg, Monica, YTT, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Tillman-Sutela, Eila, MMT, METLA, Muhoksen tutkimusasema, Kirkkosaarentie 7, 91500 MUHOS,

[email protected] Tormilainen, Helena, MML, Nivankyläntie 131, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Tuomi-Nikula, Heikki, Päätoimittaja, Anninportti 2 B, 96300 ROVANIEMI,

[email protected] Turunen, Pertti, FL, Pääpirtintie 12 D, 96460 ROVANIEMI, [email protected] Tuulentie, Seija, YTT, METLA, PL 16, 96301 ROVANIEMI, [email protected] Urponen, Helka, Dosentti, VTT, Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI,

[email protected] Uusitalo, Marja, MMM, Yläkatu 1 C 2, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Wallgren, Henrik, Professori, Töölöntullinkatu 9 B 37, 00250 HELSINKI Vanhanen, Erkki, FT, Mawson Energi Ab, Kyrkgatan 41, 96135 BODEN, Sweden,

[email protected] Vartiainen, Harald, Myyntipäällikkö, Kanneltie 4 D 40, 00420 HELSINKI, [email protected] Vasama, Arja, FK, Karhunkaatajantie 20 as.10, 96100 ROVANIEMI, [email protected] Veijola, Pertti, MMT, Rantakatu 12 A 12, 96100 OULU, [email protected] Vilen, Jari, suurlähettiläs, [email protected] Viranto, Hannu, Kehitysneuvos, Eteläranta 65-69 A 1, 96300 ROVANIEMI,

[email protected] Virkkunen, Juhani, FT, Latotie 5, 02240 ESPOO Virtasalo, Juha, Näsmäntie 8, 96900 SAARENKYLÄ, [email protected] Vuollo, Jouni, FT, Geologian tutkimuskeskus, PL 77, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Väisänen, Risto A., Professori, Mäyrätie 2 D 41, 00800 HELSINKI, [email protected] Väisänen, Ulpu, FT, Miehentie 40, 96500 ROVANIEMI, [email protected] Yliniemi, Jukka, FL, Aaltokankaantie 27, 90800 OULU, [email protected] Ylipieti, Jarkko, Tutkija, Säteilyturvakeskus, Lähteentie 2, 96400 ROVANIEMI, [email protected] Kannattavat jäsenet Kemijoki Oy, PL 8131, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, PL 505, 94101 KEMI Lapin liitto, PL 8056, 96101 ROVANIEMI Lapin yliopisto, PL 122, 96101 ROVANIEMI Lappset Group Oy, Hallitie 17, 96300 ROVANIEMI Metsäkeskus Lappi, PL 8053, 96101 ROVANIEMI Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö, PL 16, 96301 ROVANIEMI Oy Hartwall Ab, Lapinkullankatu 1, 95400 TORNIO PVO-Vesivoima Oy, Jorma Autio, Virkkulantie 207, 91100 II, [email protected] Rovakaira Oy, PL 8013, 96101 ROVANIEMI, [email protected] Rovaniemen kaupunginkirjasto, Lapin maakuntakirjasto, PL 8216, 96101 ROVANIEMI


92

Tutkimusyksiköt

Lapin tutkimusyksiköt Geologian tutkimuskeskus, Pohjois-Suomen yksikkö

PL 77 (Lähteentie 2), 96101 Rovaniemi. Tel. 020 55011. Fax. 020 55014. http://www.gtk.fi/

Helsingin yliopisto, Kilpisjärven biologinen asema Käsivarrentie 14622, 99490 Kilpisjärvi. Tel. 016-3202200. Fax. 016-3202100. http://www.helsinki.fi/kilpis/

Helsingin yliopisto, Värriön tutkimusasema Ainijärventie 114, 98840 Ruuvaoja. Tel. 040-8276535.

http://www.mm.helsinki.fi/metsatieteet/varrio/ Ilmatieteen laitos, Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus

Tähteläntie 62, 99600 Sodankylä. Tel. 016-619619. Fax. 016-619623. http://www.fmi.fi/

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL505, 94101 Kemi. Tel. 010 383 50. Fax. 016-251120. http://www.tokem.fi/

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vuorikatu 24. Tel. 020 781 3200. Fax. 020 781 3219.

http://www.kotus.fi/ Lapin aluehallintovirasto

PL 8002, 96101 Rovaniemi. Tel. 020 636 1010. Fax. 016-319513. http://www.avl.fi/

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 8060, 96101 Rovaniemi. Tel. 020 636 0010. Fax. 016-310340. http://www.ely-keskus.fi/

Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus LEO Viirinkankaantie 1, 96300 Rovaniemi. Tel. 016-362680. http://www.leofinland.fi/ Lapin liitto

PL8056, Hallituskatu 20 B, 96101 Rovaniemi. Tel. 040-3591000. Fax. 016-318705. http://www.lapinliitto.fi/

Lapin yliopisto PL 122, 96101 Rovaniemi. Tel. 016-341341. Fax. 016-362936. http://www.ulapland.fi/

Lapin yliopisto, Arktinen keskus PL 122, 96101 Rovaniemi. Tel. 016-341341. Fax. 016-362936. http://www.arcticcentre.org/

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kasvintuotannon tutkimus, Kasvintuotanto Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi. Tel. 03-41881. Fax. 020 772 040. http://www.mtt.fi/

Meri-Lappi instituutti, Lapin yliopisto ja Oulun yliopisto Keskuspuistonkatu 20, 94100 Kemi. Tel. 016-258300. Fax. 016-258315. http://www.ulapland.fi/

Oy Metsä-Botnia Ab, Kemin tehtaat, Tutkimusosasto 94200 Kemi. Tel. 010 4661999. Fax. 010 4661402. http://www.botnia.fi/

Osoitteenmuutokset ja korjaukset: E-mail: leena.suopajä[email protected] tai Lapin tutkimusseura, Lapin maakuntakirjasto, Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi

93

Tutkimusyksiköt

Metsähallitus, Rovaniemi PL 8016, Ounasjoentie 6, 96101 Rovaniemi. Tel 020 564100. Fax 020 5647689. http://www.metsa.fi/ Metsäntutkimuslaitos, Kolarin toimintayksikkö

Muoniontie 21, 95900 Kolari. Tel. 010 2111. Fax. 010 2113501. http://www.metla.fi/ko

Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö PL 16, 96301 Rovaniemi. Tel. 010 2111. Fax. 010 2114401. http://www.metla.fi/ro

Oulun yliopisto, Oulangan tutkimusasema Liikasenvaarantie 134, 93999 Kuusamo. Tel. 08-8515200. Fax. 08-863419. http://www.oulu.fi/oulanka/

Oulun yliopisto, Perämeren tutkimusasema PL 3000, 90014 Oulun yliopisto. Tel. 08-5531570. Fax. 08-5531584.

http://www.oulu.fi/perameri/ Oulun yliopisto, Sodankylän Geofysiikan Observatorio

Tähteläntie 62, 99600 Sodankylä. Tel. 016-619811. Fax. 016-619 875. http://www.sgo.fi/

Oulun yliopisto, Thule-instituutti PL 7300, 90014 Oulun yliopisto. Tel. 08-553 3560 Fax. 08-553 3564 http://thule.oulu.fi/

Outokumpu Oyj, Tornion tutkimuskeskus 95400 Tornio. Tel. 016-4521. Fax. 016-452620. http://www.outokumpu.com/

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4, PL 2, 00791 Helsinki. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751201. http://www.rktl.fi/

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Saarikoskentie 8, 99870 Inari. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751469. http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/inarin_kalantutkimus_vesiviljely.html

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun riistan- ja kalantutkimus Tutkijantie 2 E, 90570 OULU. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751879. http://www.rktl.fi/index.html

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Perämeren kalantutkimusasema Tutkijantie 2E, 90570 Oulu. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751879. http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/oulun_riistan_kalantutkimus.html

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Porotutkimusasema Toivoniementie 246, 99910 Kaamanen. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751829. http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/porontutkimusasema.html

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tenojoen kalantutkimusasema 99980 Utsjoki. Tel. 020 57511. Fax. 020 5751769. http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/tenojoen_kalantutkimusasema.html

Rovaniemen ammattikorkeakoulu Jokiväylä 11 C, 96300 Rovaniemi. Tel. 020 7984000. Fax. 020 7985491. http://www.ramk.fi/

Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehtaat, Ympäristöasiat 94800 Kemi. Tel. 020 4634699. Fax. 020 4634427. http://www.storaenso.com/


94

Tutkimusyksiköt

Säteilyturvakeskus, Pohjois-Suomen aluelaboratorio Lähteentie 2, 96400 Rovaniemi. Tel. 016-317111. Fax. 016-3794369.

http://www.stuk.fi/ Turun yliopisto, Lapin tutkimuslaitos, Kevo

99980 Utsjoki (20014 Turun yliopisto). Tel. 02 333 8960. Fax. 02 3338970. http://www.kevo.utu.fi/


95

Lapin tutkimusseura

Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 04.08.2008. Nimi 1 § Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka Rovaniemen kaupunki. Tarkoitus 2 § Seuran tarkoituksena on toimia Lapin läänin alueeseen kohdistuvan tutkimustyön hyväksi sekä tämän tutkimustyön ja käytännön elämän välisen yhteistyön tehostamiseksi. 3 § Seura toteuttaa tarkoitustaan 1) seuraamalla Lapin tutkimuksen tilaa ja eri alojen tutkimustarvetta, 2) keräämällä Lappia koskevia tieteellisiä, teknillisiä ja taloudellisia tutkimustuloksia, 3) laatimalla tutkimusohjelmia eri aloilta, 4) selvittämällä tutkimusta kaipaavat kohteet erityisesti sellaisilla aloilla, joilla on Lapin elinkeinoelämälle käytännöllistä merkitystä, 5) tekemällä viranomaisille esityksiä Lapin tutkimuksen edistämiseksi, 6) saattamalla Lapin tutkimustarve tutkijoiden tietoon ja ohjaamalla tutkijoita maakunnalle tarpeellisiin kohteisiin, 7) antamalla neuvoja tutkimustyön rahoittamiseksi, 8) välittämällä tutkimustuloksia tutkijoille, tutkimuksen tarvitsijoille ja Lapin väestölle tiedoksi referoiden, vertaillen ja kansantajuistaen niitä, 9) pitämällä yllä julkaisutoimintaa ja järjestämällä esitelmätilaisuuksia sekä 10) ylläpitämällä kansalaiskeskustelua tutkimuksesta ja sen tuloksista.

Jäsenet 4 § Seuran jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, kannattavia jäseniä ja kunniajäseniä. Seuran varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy seuran tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea seuran tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta seuran hallitus. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut seuran toimintaa. 5 § Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen seurasta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on seuraan liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään seurassa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut seuraa tai ei enää täytä laissa taikka seuran säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 6 § Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. Hallinto

Lapin tutkimusseuran säännöt 96

Lapin tutkimusseura

7 § Seuran hallitukseen kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 7 muuta varsinaista jäsentä sekä 2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Puheenjohtajaksi voidaan valita enintään neljäksi toimikaudeksi peräkkäin. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 8 § Hallituksen tehtävänä on 1) hoitaa seuran asioita ja huolehtia seuran toiminnan kehittämisestä, 2) hoitaa seuran taloutta, 3) valita ja toimestaan vapauttaa sihteeri, rahastonhoitaja ja muu tarpeellinen toimihenkilöstö sekä määrätä heidän palkkansa talousarvion puitteissa, 4) kutsua seura koolle ja 5) pitää jäsenluetteloa. 9 § Seuran hallitus voi seuran toiminnan tehostamiseksi perustaa toimikuntia ja tutkimusryhmiä. Hallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn kaikissa seuran toimikunnissa ja tutkimusryhmissä. 10 §

Seuran nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 11 § Hallituksen puheenjohtaja johtaa seuran toimintaa ja valvoo sen päätösten toimeenpanoa. Hallituksen sihteerin tehtävänä on pitää hallituksen kokouksissa pöytäkirjaa, avustaa hallituksen päätösten toimeenpanossa sekä vuosikokouksessa esitettävän vuosikertomuksen laatimisessa. Rahastonhoitajan tehtävänä on huolehtia seuran talouden hoidosta. Omaisuuden hoito 12 § Seuran rahastoja hoidetaan niiden erikoissäännösten mukaisesti. 13 § Seuran tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on jätettävä tilintarkastajille helmikuun kuluessa. Tilintarkastajat antavat kirjallisen lausuntonsa viimeistään maaliskuun kuluessa. Vastuuvapauden myöntämisestä päättää vuosikokous. Kokoukset 14 § Seuran vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä huhti-toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun seuran kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) seuran äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.


Lapin tutkimusseura

Seuran vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1) Kokouksen avaus. 2) Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa. 3) Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4) Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5) Esitetään edellisen kalenterivuoden tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkasta-jien lausunto. 6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille. 7) Vahvistetaan hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio. 8) Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus. 9) Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet. 10) Valitaan seuraavaa tilikautta varten yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja 1-2 varamiestä. 11) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Mikäli seuran jäsen haluaa saada jonkin asian seuran vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 15 § Seuran kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Seuran päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä

tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 16 § Hallituksen on kutsuttava seuran kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostiviesteillä. Kutsun tulee sisältää tiedot kokouksessa esille tulevista asioista. Julkaisut 17 § Julkaisuista ja niiden jaosta, myynnistä ja vaihdosta päättää seuran hallitus. Erikoissäädöksiä 18 § Seuralla on oikeus vastaanottaa lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistaa kiinteistöjä. 19 § Päätös sääntöjen muuttamisesta ja seuran purkamisesta on tehtävä seuran kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. 20 § Seuran purkautuessa käytetään sen varat seuran tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. 21 § Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

———————


Documents

LAPIN TUTKIMUSSEURA 2009 - 2010 · 2011. 8. 22. · Lapin tutkimusseura ry. 2009-2010 Rovaniemi Puheenjohtaja YTT Leena Suopajärvi Lapin yliopisto PL 122 96101 Rovaniemi Puh. 040