Lasten ja perheiden hyvän tulevaisuuden edistäminenMari HirvonenAsiantuntija, innovaatitoiminta4.12.2019

Itla• Itla edistää ja tukee lasten ja lapsiperheiden

hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja asemaa sekä hyvää tulevaisuutta.

• Säätiö edistää ja tukee myös vanhemmuutta sekä lasten kasvuoloja ja kasvatusta

• Periaatteet:• Tietointensiivisyys• Strategisuus• Riippumattomuus• Kansainvälisyys• Verkostoituminen• Dialogisuus• Uudistumismyönteisyys • Pitkäjänteisyys

Kasvun tuki näyttöön pohjaava työ: mistä se tänään koostuu?

I Tieteellinen toimitusArviointityö: tieteellinen toimitus, tieteellinen päätoimittaja ja tieteellinen neuvosto

II LevittäminenMenetelmäkoulutus ja menetelmien kotipesätyö valtakunnallisesti alueille. Yhteistyösopimus Suomen Mielenterveysseuran kanssa

III Juurruttaminen, monitorointi ja seurantaPysyvän valtakunnallisen rakenteen luominen

Mihin kasvun tuki menetelmät vastaavat? • Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmät: Vanhemmille,

joilla 3–12-vuotiaita käytösongelmaisia tai käytöshäiriöisiä lapsia

• Ihmeelliset vuodet –ryhmänhallintamenetelmä: Varhaiskasvattajille, varhaiskasvatuksen ja alakoulun erityisopettajille, luokanopettajille ja koulunkäynninohjaajille

• Voimaperheet: Hoito-ohjelma on kehitetty lasten käytösongelmien ennaltaehkäisevään hoitoon

• MDFT: Nuorille, joilla on laaja-alaisia vaikeuksia, joihin tavalliset auttamisyritykset eivät ole tepsineet ja joilla on vähintään yksi huoltaja, joka on valmis sitoutumaan työskentelyyn

• Lapset puheeksi, perheinterventio: Kaikenikäisten lasten ja nuorten perheet, joissa vanhemmalla on jaksamisen haasteita tai he kamppailevat mielenterveydellisten haasteiden kanssa

Lapsuuden rakentajat -johtamiskoulutus

• Pitkäkestoinen eri sektoreita yhdistävä johtamiskoulutus lapsimyönteisen Suomen vauhdittajana

• Itla edistää lapsi- ja perhepolitiikan yhteiskunnallista keskustelua ja osaamista järjestämällä lyhyt- ja pitkäkestoista koulutusta lasten hyvinvoinnin kannalta tärkeille avainryhmille

• Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin.Jos haluat päästä pitkälle, kulje yhdessä toisten kanssa- Afrikkalainen sananlasku

Vuosina 2020-2022 koulutustoiminnassa panostetaan erityisesti:Päätöksentekijöille ja johtajille suunnattuun pitkäkestoiseen johtamiskoulutukseen

Johtaminen on katalyyttitoiminto, jolla vaikutetaan siihen mitä tehdään, miten toimitaan ja miten onnistutaan.

Koulutukseen kutsutaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin johtajia ja vaikuttajia. Voit myös itse ilmoittaa kiinnostuksesi osallistua

Innovaatiotoiminta

Haaste-kilpailu

• Lapsuuden rakentajat -haastekilpailu

• Vuosittainen lapsiperheiden palveluiden innovaatiokilpailu

• Kriteerit ennalta määritelty

Kokeilut ja selvitykset

• Tuetaan toimivien käytäntöjen innovatiivisia kehittämisprojekteja kokeilutoiminnan avulla

• Selvityksiä tietoaukkojen paikkaamiseksi palvelujärjestelmän uudistamisen tueksi

Ennakointi-verkosto

• Rakennetaan tulevaisuuskyvykkyyksiä yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskunnan tasolla

• Toiminnallinen ennakointi ja tulevaisuusmuotoilu

Lapsi- ja perhepolitiikan ennakointiverkosto• Miltä maailmamme näyttää 20 tai 50 vuoden päästä?

• Aktiivinen toimijaverkosto, jonka tehtävänä on ennakoida tulevaisuutta erityisesti lasten ja lapsiperheiden näkökulmasta.

• Millaisia kyvykkyyksiä meidän tulisi vahvistaa yhteiskunnassamme, jotta lapsemme ja perheemme voisivat entistä paremmin tulevaisuudessa?

• Verkosto tuottaa myös ennakointitietoa niin kansalliseen päätöksentekoon kuin alueellisten strategioiden käyttöön

Selvitykset ja yhteistyöt

• SIB-selvitys: vaikuttavuusinvestointien tuomat muutokset kaupunkien toiminnassa/Tampereen yliopisto, Jenni Airaksinen– Tapauksina Lapset SIB-hankinnat Hämeenlinnassa ja Vantaalla

• Mitä tehdä teini-ikäisten kiireellisten sijoitusten kasvulle? Mitä tutkimus sanoo, entä sijoitetut itse?/THL, Tarha Heino

• Lasten ja nuorten osallisuus kaupunkisuunnittelussa/ Karhusaaren Lastenmaailma, Taneli Heikka

• Unicefin Lapsiystävällinen kunta- mallin digitalisointi• Muita palvelujen yhdenvertaisen saavuttavuuden

digitalisointiin liittyviä projekteja…

Millainen on ensimmäinen muistosi/kokemuksesi, jolloin joku perheen ulkopuolinen aikuinen tai kodin ulkopuolinen tekeminen olivat sinulle merkittävässä roolissa?

Miksi Islannin malli ja miksi juuri nyt?

Suomalaista ’Islannin mallia’ rakentamassa

• Islannin malli‘A whole society approach to stop teen substance abuse’– Vuonna 1998 Islantilaiset nuoret saivat Euroopan korkeimman tuloksen

päihteidenkäytössä -> Vuona 2016 Islannin luvut olivat Euroopan alhaisimmat

Miten tämä tehtiin? 1) Näyttö: Tutkittuun tietoon perustuvat toimintamallit2) Yhteisö: Käytetään yhteisöihin perustuvaa lähestymistapaa

(yhteisövaikuttavuus, collective impact (CI))3) Dialogi: Luodaan ja ylläpidetään dialogia/vuorovaikutusta tutkimuksen,

politiikan ja käytännön työskentelyn välillä

• Konkreettisia tekoja: – Työ tehtiin paikallisesti – in the local community– Yhteistyö vanhempien, koulujen ja kuntien sekä poliisin ja muiden

toimijoiden kesken – Projekti ‘Islanti ilman huumeita’ – Ennaltaehkäisy terveysviranomaisten toimesta– Ulkoiluajat, vanhempien kokoukset, vanhempien kävelypartiot ym.– Lakimuutokset mm. ikärajoihin ja tupakan täyskielto– Jatkuva tutkimusseuranta ja analyysi prosessin arvioimiseksi– Tuki suunnitellulle/ohjatulle harrastustoiminnalle

Mitä jo tehdään Suomessa …• Hallitusohjelmaan kirjattu harrastustakuu (3.7.) ja

valtakunnallinen Islannin mallin rakentaminen (3.7.)– 50 miljoonaa/Islannin mallin rakentaminen– Mahdollisuus mieluisaan harrastukseen, yhteistyö kuntien ja kolmannen

sektorin välillä, kokeilu maksuttomista harrastuksista koulupäivien sisällä– harrastusten tuki ja ohjaus sirpaleista– tarve yhtenäisemmälle koordinoidulle mallille

• Miksi harrastus? – harrastus periytyy– yhdelläkin aikuisella on merkitys lapsen elämässä– lisätä perheen yhteistä aikaa

• Mitä lisäksi tämä voisi olla?

Mitä tiedämme Suomesta?• Kohorttitutkimus (Ristikari ym.,

2018) osoittaa, että lähes puolet lapsista kohtaavat lapsuutensa aikana yhden tai useamman seuraavista riskitekijöistä: – vanhempien ero – vanhemman kuolema– vanhempien matala

koulutustaso– vähintään toiselle vanhemmalle

kohdistettu toimeentulotuki – vanhemman psykiatrinen

diagnoosi

…

• Suurin yksittäinen psykiatriseen hoitoon ohjautuva ryhmä (5–12-vuotiaiden joukossa) koostuu lapsista, joilla on tarkkaavaisuus- ja käytösongelmia. Hoitoon ohjaudutaan myös ahdistuneisuushäiriöiden, autisminkirjon häiriöiden sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja masennuksen vuoksi (Huikko ym., 2017).

• Lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä pystytään ennaltaehkäisemään kuitenkin varsin tehokkaasti (Siegenthaler ym. 2012, Reiss 2011) vaikuttamalla lapsen lähiyhteisöön ja erityisesti vanhemmuuteen.

Perheitä kuormittavien tekijöiden yleisyys (-97)

22

Ongelmien kasaantuminen

psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- Psyk esh rikollisuutta tuomittu toimeen- abortti tai lääke tulotukea tai lääke tulotukea

Pojat Tytöt

• Vahvasti myös yhteydessä hankaluuksiin kiinnittyä työelämään.• Työpaikat joihin riittää perusasteen opinnot kadonneet/katoavat

huomattavan nopeasti

Nimeä kaksi asiaa tai keinoanuoruudessasi/aikuiseksi kasvamisessa, jotka ovat auttaneet sinua selviytymään ja vahvistaneet pystyvyyden tunnetta sinussa?

Pärjäävyys l. resilienssi

• Hyvä kehitys vaikka on olemassa kehitystä vaarantava tekijä/olosuhde

• Pärjäävyys syntyy yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksesta(Luthar 2007, Rutter 2010)

• Ei ole yksilön ominaisuus! • Kyky selviytyä ei ole vain joidenkin lasten erityinen ominaisuus,

vaan vaikeuksista selviytymisen kokemus synnyttää pärjäävyyttä. (Niemelä et al. 2014)

• Pärjäävyyden ymmärtäminen dynaamisena prosessina sosiaalisessa ympäristössä (Ungar 2013) .

• Pyrkimyksenä on tukea lapsen kehitystä ja ehkäistä häiriöitä yhteistyössä vanhempien kanssa.

• Lapsen kehitys, samoin kuin pärjäävyyden rakentuminenkin, tapahtuu arkisessa toiminnassa ja vuorovaikutuksessa kotona, päivähoidossa, koulussa ja kaveripiirissä (kehitysympäristöt).

• Vanhemman ongelmat vaikeuttavat perheen toimintaa ja kommunikaatiota ja heijastuvat lapseen kotona, päivähoidossa ja koulussa. (Solantaus & Niemelä 2016)

Yhteisövaikuttavuus - pärjäävyyden vahvistaminen• Tarvitaan kaikkien kehitysympäristöjen, palvelujen ja perheen

lähiyhteisön ja verkoston systemaattista, koordinoitua yhteistyötä lapsen eheän kasvun tueksi (collective impact) (Kania & Kramer, 2011).

• Koordinoinnissa tutkimuksella, arvioinnilla ja jatkuvalla palautteen keräämisellä on keskeinen roolikun määritellään: – Mihin tarvitaan muutos?– Millä keinoilla muutokseen pyritään?– Mitä kukin toimijaa tekee ja miten yhteistyötä seurataan? – Miten dokumentoidaan tavoite + muutokset

YhteisövaikutusViisi edellytystä collective impact l. yhteisövaikutukselle1. A Common Agenda: Yhteinen tavoite , toimintaohjelma2. Shared Measurement System: jatkuva arviointi

palautejärjestelmä ), päätöksenteon tueksi3. Mutually Reinforcing Activities: yhdessä päätetyt toimet

jatkuvan arvioinnin pohjalta )4. Continuous Communication: jatkuva vuoropuhelu erityisen

tärkeää, (palautejärjestelmä)5. Backbone Support Organization: kehittämisen tukirakenne

(Kania & Kramer 2011, Stachowiak et al 2018.)

#Lapsuuden rakentajat -haastekilpailu1. Mallissa hankitaan ymmärrys lasten ja perheiden vahvuuksista

systemaattisesti.2. Palvelujen ja ryhmätoiminnan järjestäminen muotoillaan alueen

lasten pärjäävyyttä vahvistaviksi.3. Toimintamalli vahvistaa lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta4. Mallin johtaminen ja koordinointi on suunniteltu systemaattisesti ja

integraatiota vahvistavaksi.5. Palaute ja tuloksellisuuden seuranta on suunniteltu toimintaa

ohjaavaksi.6. Yhteys toimintamallin ja korjaavien palveluiden välillä on mallinnettu.7. Väestön informointi/viestintä on kattavasti suunniteltu.

Haastekilpailun osallistujat: • 8 osallistujaa• Pienet tai keskisuuret kunnat/kaupungit/kaupungin osa• Mallin tavoite esim. terveyden edistäminen (liikkuminen ja

lihavuuden ennaltaehkäisy)• Nivottu kaupungin strategiaan (Lape-työn kautta alku)• Kulttuurin lisääminen lasten arkeen• Kokonaiskoulupäivä; järjestöt ja seurat tuottamassa harrastuksia

(koulukyydit ja välipala) • Vanhemmuuden tuki vertaisryhmätoiminnalla• Koordinointi; joko koordinaattori tai johtoryhmä arjen ongelmien

ratkaisemiseksi• Palautetta kerätään systemaattisesti ja lasten/perheiden arkea

tukevista asioista ollaan perillä

’Koko kylä kasvattaa’ -mentaliteetti

• Afrikkalainen sananlasku ’it takes a whole village to raise a…’• Yhteisöt tulee rakentaa uudestaan lasten ja nuorten arjen

ympärille, jotta ne kannattelisivat perhetaustasta riippumatta!• Lasten ja nuorten omien toiveiden kuuleminen

avainasemassa!• Miten tuetaan koko kylä kasvattaa tekemistä?• Lapsilähtöisyys ja yhteinen vanhemmuus; järjestöjen rooli tai

naapurit/lähiyhteisöt/kasvattajat• Uusien toimijoiden kytkeytyminen muuhun ympäristöön,

vuorovaikutus ja lapsen äänen kuuleminen.

Pelastakaa lapset, Arjesta voimaa -projekti

• Pärjäävyyttä vahvistetaan mm. – Lapsen oikeuksien sopimus ja lapsistrategia– Eri toimijoiden sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen!– Iltapäivätekemisellä iso rooli jos perheessä vaikeutta. Koulunkäynti voi

olla vaikeaa - harrastus tukee� Harrastukseen valinnanvapaus– Tutustutaan lapsiin ja nuoriin! Ymmärretään kehitystasoisiin tarpeisiin ja

erityispiirteisiin sekä intohimojen kohteisiin� Lapsi ja nuori saa olla oma itsensä, tehdä sitä mistä nauttii, kokee

kuuluvansa kouluyhteisöön. Pitää rytmiä yllä– Yhteys aikuiseen aito - on kiinnostunut sinusta ihmisenä!– Kotiintuloaika? Ulkonaliikkumiskielto ei toteuta LOS, voi kotiloida osan

ongelmista koteihin.� Tarvitaan paikkoja lapsille ja nuorille jossa haluavat olla ja kokevat

itsensä tervetulleiksi!– Naapuri partiosto? = yhteisöllisyys avunanto, vahvistaa yhteistä aikaa;

yhteisöllistä tekemistä

Juuri sinä voit olla merkittävä henkilö jollekulle lähiyhteisösi lapselle tai nuorelle!

Kohtaa, kysy, kuuntele aidosti, ole kiinnostunut ja kunnioita nuorta – ole saatavilla ja läsnä!

Lähteitä

• The Icelandic Model. A whole society approach to stop teen substance abuse. http://noko.hemochskola.webbhuset.fi/Site/Data/2362/Files/The%20Icelandic%20Model_NOKO_Oslo_sept2018_HS.pdf

• Kania J. & Kramer M. Collective Impact. Stanford Social Innovation Review 2011;9(1):36-41

• Arjesta voimaa – lapsikeskeinen työ ja myönteinen tunnistaminen lapsen arkiympäristöissä kehittämishanke, Pelastakaa lapset ry.

• Niemelä M. & Solantaus, T. 2014-2019. Lapset puheeksi-lokikirja, pp-esitys ja muu tutkimus.

Kiitos!

mari.hirvonen@itla.fi