Embed Size (px)
Citation preview
/
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Leimikon arvosaanto ja puukaupantehostaminen
Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo
Sisältö
Leimikon arvosaanto? Leimikon arvonmuodostus –hanke (2002 – 2007) Katkontaohjeiden vaikutus leimikon tukki- ja arvosaantoonPuuston ominaisuuksien vaikutus leimikon myyntiarvoonErikoispuutavaralajien vaikutus arvosaantoonPuukaupan tehostaminen
HinnoitteluPuutavaralajirakenteen ja arvosaannon ennustaminen
Leimikon arvosaanto, metsänomistajan näkökulma(MTK:n metsänhakkuusopimus)
Leimikon arvosaanto, puun käyttäjän näkökulmaOle Salvén: Laatupuulla parempiin päiviin - seminaariesitys 13.2.2008
Leimikon arvosaanto
MyyntiarvoArvo / tilavuus (€ / m3)
Puukuution arvo myyjälle!
Arvo / pinta-ala (€ / ha)Puukaupan hehtaarikohtainen arvo!
KäyttöarvoArvo / tilavuus (€ / m3)
Keskimääräinen arvo / kauppaArvo / puun käyttäjä
Arvo / pinta-ala (€ / ha)Puuraaka-aineen kokonaisarvo!
Leimikon arvonmuodostus vaihtoehtoisissaloppukäyttökohteissa
1. Selvitetään leimikon myynti- sekä käyttöarvon muodostumista erilaisilla katkontaohjeilla arvoapteerausta käytettäessä.
Tukin mittavaatimusten vaikutus tukkisaantoon ja sitä kautta leimikon arvosaantoon. Erikoispuutavaralajien (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) saanto ja vaikutus leimikon arvosaantoon Ostajatyyppien ja heidän käyttämien puutavaralajikombinaatioiden vaikutus puutavaralaji- ja arvosaantoon. Raaka-aineen käyttöarvon osatekijöiden vaikutus hakkuukertymiin ja arvonmuodostukseen.
2. Kehitetään menetelmiä leimikon arvon ennustamiseksi MELA-ohjelmistossa käytettävien tukkivähennysmallien toimintaPuutavaralajisaantomallitLaserkeilain -pohjainen leimikon puustotunnusten ennustaminen
3. Perustetaan koulutus- ja opetustarkoituksiin eri puolille Suomea empiirisiä esimerkkileimikoita, joiden eri puutavaralajivaihtoehdot ja myynti- ja käyttöarvot on laskettu tämän hankkeen vaihtoehtoisilla puutavaralajeilla ja niiden yhdistelmillä
Tutkimusaineisto
Mitattuja puita Keskiläpimitta Keskipituus Keskijäreys
Mänty 2103 25.36 20.92 0.632Kuusi 2793 22.45 19.79 0.492
•124 päätehakkuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta
•Mitattuja runkoja 5290 kpl.
•Jokaisesta rungosta on määritetty laatuaheikentävien vikojen sijainti, jotka on huomioituapteerauksessa
Apteerauksen simulointi
Dynaamiseen optimointiin perustuva arvoapteerausKatkontaa ohjaavat hintamatriisit muokattu käyttöarvotietojenperusteellaPuutavaralajien hintasuhteet vastaavat puutavaralajienkantohintoja
Katkontavaihtoehdot
Puutavaralaji Yksikköhinta(€/m3)
Minimiläpimitta(cm)
Minimipituus(dm)
Maksimipituus(dm)
Mänty
Sahatukit 45 14, 16, 18, 20 31- 46 61
Tyvitukit 50 20 31 61
Pylväät 50 18 91 111
Pikkutukit 20 11 31 52
Kuitu 12 6 27 55
Kuusi
Sahatukit 46 14, 16, 18, 20 31- 46 61
Vaneritukit 50 20 52 52
Pikkutukit 28 11 31 52
Kuitu 20 7 27 55
Tulosten laskenta – käyttöarvo (tehdashinta)
Käyttöarvot on laskettu lopputuotteen myyntihinnasta (hinta tuotantolaitoksen portilla) sivutuotehyvityksistävalmistuksen kustannuksista (ilman raaka-ainekustannusta)
Tukin käyttösuhteesta pituus- ja läpimittaluokittain Laskelmissa ei huomioitu puunhankinnan kustannuksia eikälopputuotteen markkinointi- ja kuljetuskustannuksia. Käyttöarvoa määritettäessä ei huomioitu kuidun tai hukkapuun tilavuutta eikä kuidun arvoaKaikki arvot on muutettu suhteelliksi arvoiksi siten, että arvo100 on sahatukin ja kuidun keskimääräinen myynti- tai käyttöarvo
Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpimitta
Tukk
isaa
nto
(%)
80.00
85.00
90.00
95.00
100.00
105.00
110.00
115.00
120.00
125.00
130.00
14 15 16 17 18 19 20
MinimiläpimittaS
uhte
ellin
en a
rvo
Myyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Minimiläpimitan vaikutus männyn tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpimitta
Tukk
isaa
nto
(%)
Tukki Pylväs
80.00
85.00
90.00
95.00
100.00
105.00
110.00
115.00
120.00
125.00
130.00
13 14 15 16 17 18 19 20 21
Minimiläpimitta
Suh
teel
linen
arv
o
Myyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpimitta
Tukk
isaa
nto
(%)
PikkutukkiTukki
80.00
85.00
90.00
95.00
100.00
105.00
110.00
115.00
120.00
125.00
130.00
13 14 15 16 17 18 19 20 21
Sahatukin minimiläpimitta
Suht
eelli
nen
arvo
Myyntiarvo / m3
Käyttöarvo / m3
Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - sahatukki & kuitu
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpitta
Tukk
isaa
nto
(%)
80.00
85.00
90.00
95.00
100.00
105.00
110.00
115.00
120.00
125.00
130.00
13 14 15 16 17 18 19 20 21
Sahatukin minimiläpimittaSu
htee
lline
n ar
vo
Myyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Minimiläpimitan vaikutus kuusen tukki- ja arvosaantoon - erikoispuutavaralajit
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpimitta
Tukk
isaa
nto
(%)
Tukki Sorvi
80.00
90.00
100.00
110.00
120.00
130.00
140.00
150.00
160.00
13 14 15 16 17 18 19 20 21
Sahatukin minimiläpimitta
Suht
eelli
nen
arvo
Myyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
70.00
80.00
90.00
14 16 18 20
Sahatukin minimiläpimitta
Tukk
isaa
nto
(%)
PikkutukkiTukki
80.00
85.00
90.00
95.00
100.00
105.00
110.00
115.00
120.00
125.00
130.00
13 14 15 16 17 18 19 20 21
Sahatukin minimiläpimitta
Suh
teel
linen
arv
o
Myyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Johtopäätöksiä minimiläpimitan ja -pituudenvaikutuksesta tukki- ja arvosaantoon
Minimipituuden vaikutus samankaltainen minimiläpimitan muutoksen kanssa
Tukkisaanto tippuu 2-5 % / minimiläpimitan noustessa 1cm:n -suuremmilla minimiläpimitoilla enemmän kuin pienemmillä.Tukkisaanto tippuu männyllä noin 7 % ja kuusella noin 5 % minimipituuden noustessa 3.1 m:stä 4.6 m:iin - suuremmillaminimipituuksilla enemmän kuin pienemmillä.Minimipituuden merkitys suurempi männyllä kuin kuusella, johtuen männyn apteerausta haittaavasta vikaisuudesta.
Myyntiarvo / m3 laskee sahatukin minimiläpimitan ja –pituuden kohotessaKäyttöarvo / m3 paranee tukkien keskijäreyden kasvaessaJäreiden erikoispuutavaralajien tekeminen ei vaikutasahatukin minimiläpimitan arvosaantomuutoksiinPikkutukki tasaa eroja käyttöarvon osalta – pikkutukin ja tukinvälillä on arvoporras vain myyntiarvon (kantohinnan) osalta
Mänty R2 0.124
Vmm ef *064,1808,3
1 100 −−= Vkk ef *161,2276,4100 −−=
Kuusi R2 0.744
Puuston koon vaikutus tukkisaantoon
Myyntiarvon ja leimikon kokojaukaumamuuttujien välisetkorrelaatiot
Muuttuja Mänty – € / m3 Kuusi - € / m3D25 0.32
0.17DgM 0.19 0.67HgM 0.20 0.56
0.16
0.70H25 0.49
0.18D75 0.59H75 0.52
Pohjapinta-alan alakvartiilipuu (D25) on merkittävämpi selittäjä myyntiarvoa selitettäessäkuin pohjapinta-alamediaanipuu (DgM)
Myyntiarvon ja leimikon laatua kuvaavien muuttujienväliset korrelaatiot
Myyntiarvo / m3 (mänty / kuusi)Aritmeettiset
keskiarvotPohjapinta-alalla
painotetut keskiarvo
Latvusrajan korkeus 0.19 / 0.08 0.09 / 0.12
Kuollutoksaraja 0.31 / -0.01 0.24 / 0.12
Paksuimman elävän oksan korkeus 0.20 / 0.25 0.11 / 0.15
Paksuimman kuolleen oksan korkeus 0.36 / 0.14 0.30 / 0.16
Latvussuhde -0.06 / 0.29 0.04 / 0.05
Kuollutoksavyöhykkeen osuus (%) -0.21 / -0.16 -0.19 / -0.04
Männyn myyntiarvo korreloi selvästi kuollutoksarajaa ja –vyöhykettä kuvaavienmuuttujien kanssa
Kuusen myyntiarvo korreloi selvästi elävää latvusta kuvailevien muuttujien kanssa
Männyn arvon (€/m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssaerilaisilla leimikkotyypeillä
Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Pylväs
OMT, MT A_vol < 0,6 m3 -0,543 -0,68 0,038 0,657 0,692
0,733
0,801
0,691
0,741
0,344 0,251
OMT, MT 0,6 m3 ≤ A_vol ≤ 0,75 m3 -0,417 -0,76 -0,001 0,69 0,307 0,31
OMT, MT A_vol > 0,75 m3 -0,256 -0,796 0,036 0,749 0,308 0,289
VT, CT A_vol < 0,55 m3 -0,525 -0,743 -0,03 0,649 0,308 0,223
VT, CT A_vol ≥ 0,55 m3 -0,428 -0,737 0,032 0,697 0,319 0,302
Kuusen arvon (€/m3) korrelaatio apteeraus-muutosten kanssaerilaisilla leimikkotyypeillä
Luokka min_lpm min_pit maks_pit Tukkipituuksia Pisin-lyhyin Pikkutukki Sorvi
A_vol < 0,40 m3,vika% < 30 -0,66 -0,432 0,11 0,535 0,521 0,557 0,344
A_vol < 0,40 m3, vika% ≥ 30 -0,559 -0,607 0,043 0,622 0,63 0,505 0,313
0,40 m3 ≤ A_vol ≤ 0,55 m3
vika% < 30 -0,577 -0,53 0,105 0,609 0,612 0,514 0,384
0,40 m3 ≤ A_vol ≤ 0,55 m3
vika% ≥ 30 -0,531 -0,602 0,067 0,639 0,648 0,502 0,365
A_vol > 0,55 m3, vika% < 30 -0,529 -0,479 0,139 0,596 0,594 0,528 0,507
A_vol > 0,55 m3, vika% ≥ 30 -0,511 -0,589 0,076 0,635 0,643 0,486 0,428
Mäntyleimikoiden keskimääräiset suhteelliset myynti-ja käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan
0.00
20.00
40.00
60.00
80.00
100.00
120.00
140.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin jakuitupuun apteeraukseen lisätään pylväät
0.00
5.00
10.00
15.00
20.00
25.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Mänty: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin jakuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki
-20.00
-10.00
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
60.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
0.00
20.00
40.00
60.00
80.00
100.00
120.00
140.00
160.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Kuusileimikoiden keskimääräiset suhteelliset myynti-ja käyttöarvot runkojen keskijäreyden mukaan
Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin jakuitupuun apteeraukseen lisätään vaneritukki
0.00
5.00
10.00
15.00
20.00
25.00
30.00
35.00
40.00
45.00
50.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Kuusi: suhteellisen arvon muutos (%) kun sahatukin jakuitupuun apteeraukseen lisätään pikkutukki
-20.00
-10.00
0.00
10.00
20.00
30.00
40.00
50.00
<350 350-550 550-750 750-950 950-1150 1150>
Myyntiarvo / haKäyttöarvo / haMyyntiarvo / m3Käyttöarvo / m3
Puuraaka-aineen hinnoittelu
Tavaralajihinnoittelussa selkeitä ongelmiaMyyntiarvo <> käyttöarvoHinnoittelu riippuvainen katkonnastaValvonta
Asymmetrinen informaatioPuun ostajalla puun myyjää parempi arvio puuston arvosta
⇒Suoriteperusteinen hinnoitteluMiten puuraaka-aine pitäisi hinnoitella?Mitä hinnoittelun kehittäminen edellyttää?
Erilaisia hinnoittelumallejaTavaralajihinnoittelu
Yksikköhinta kullekin tavaralajillePainotus koon perusteella
Tukille raja-arvot – eri hintaLaatuhinnoittelu
Tavaralajihinnoittelu painottaen puuston laatuaRunkohinta
Yksi hinta korjatulle käyttöosalleOsarunkohinta
Määritetään kokorajat, joiden perusteella hinnoittelu katkonnasta riippumattaHintamatriisi (Ruotsi)
Läpimitta/pituusluokittainen hinta kullekin puulajille ja laadulleLeimikkohinnoittelu
Ostetaan leimikko kiinteään hintaan riippumatta korjattavastapuutavaralajikertymästä
Laatuhinnoittelu (Ruotsi)Perusteena hintamatriisiMallipohjainen laadun arviointi => puutavaran hinnan kalibrointi
Leimikon arvosaannon ennustaminen
PuutavaralajisaantomallitLaser-keilain pohjainen leimikon ennakkotiedontuottaminenRunkopankkipohjainen leimikon ennakkotiedontuottaminen
Puutavaralajisaantomallit
Mallien perusperiaate: malleihin kohtuullinen määrä helposti mitattavia/määritettäviä selittäjiäPuutavaralajisaannot laskettu puuston kokonaistilavuudesta, jossa myös hukkapuu on mukanaMallit eivät välttämättä anna mielekkäitä tuloksia tämän aineiston ulkopuolella (kuitupuukokoisissa tai ylijäreissäpuustoissa) Kuitupuun saantoa ei ole mallitettu erikseen, ja jäljelle jääväosuus puuston kokonaistilavuudesta jakaantuukin kuitu- ja hukkapuuhun. Mallit antavat varsin realistisia tuloksia tässäaineistossa.
Myös malliketjujen tulokset ovat järkeviä, eikä leimikoilla saada tarkasteltavien puutavaralajien kokonaissaannoksi yli (tai edes lähelle) 100 %.
Puutavalajisaantomallit männylle – tukki, tyvitukkitukki & pikkutukkiapteerausTukkisaanto (R2 = 44,5%)
Laatutyven osuus tukkisaannosta (R2 = 72,3%)
Pikkutukkisaanto (R2 = 37,1%)
)25ln(*473,0*131,0*369,075*032,0*006,0_*020,0
min_*106,0__*331,0666,3.100ln(
DMTOMTHyöhykekuivaoksavoksakuiva
lpmtukkimylenkousdumjamutkaotukkisaantkok
−++−+−
++=−
)25ln(*195,27*875,7_*106,0_*348,0*10*99,1682,119_ 5
Doksadummykairattuikämitattuppaitäinenosuustyvitukin
+++−+−= −
oksadummylpmpikkutukkilpmtukkiDsaantopikkutukki
*258,0min_*150,0min_*512,0)25ln(*100,3974,1)5,0ln(
−++−=+
Puutavalajisaantomallit kuuselle – tukki, sorvitukki & pikkutukkiapteerausTukkisaanto (R2 = 80,5%)
vikadummypittukkilpmtukkiDgMDotukkisaantkok
*239,0min_*016,0min_*144,0)ln(*755,025*071,0284,4).100ln(
+++−−=−
Sorvitukin osuus tukkisaannosta (R2 = 72,3%)
Pikkutukkisaanto (R2 = 84,1%)
75*879,0)ln(*155,74593,212_ HDgMosuussorvitukin ++−=
lpmtukkiDgMoennustetukkisaantkoksaantopikkutukki
min_*357,0*069,0.*10*07,1050,1)5,0ln( 36
+−−−=+ −
Leimikon puuston, puutavaralajijakauman & tukkijakauman ennustaminen laser-keilaimella
Runkotilavuuden ennustaminenMaltamo et al. 2006. Canadian Journal of Forest Research 36(2): 426-436.
Latvusrajan ennustaminenMaltamo et al. 2006. Scandinavian Journal of Forest Research 21(3): 231-238.
Laserkeilainpohjainen leimikonpuustotunnusten ennustaminen
Peuhkurinen et al. 2007. Forest Science 53(6): 653-661.
Läpimittajakauman ja tukkisaannonennustaminen, jakaumapohjainenlähestymistapa
Peuhkurinen et al. 2008. Silva Fennica 42(4): 625-641.
Tukkiosuusmallit laser-keilaimella mitatunennakkotiedon pohjalta
Korhonen et al.2008. Forestry 81(4): 499-510.
Metsikön kuvaus laser-keilaimella
Leimikon puuston ja puutavaralajisaannonennustaminen laser-keilaimella. Data Puiden
lukumääräTukkitilavuus, m3
Kuitupuuntilavuus, m3
STM 2638 1267.08 254.81
Laser + aineistosta laadittu läpimittamalli 2561 1262.31 198.35
Laser + läpimitta pituuden perusteella mallillaKalliovirta & Tokola (2005)
2571 1105.95 206.86
Laser + läpimitta pituuden & latvuksenmaksimileveyden perusteella mallilla Kalliovirta& Tokola (2005)
2570 1374.99 182.60
Systemaattinen koealaotanta 3774 1456.68 228.83
Kuvioittainen arviointi 1908 1322.69 143.80
Laser + metsikkötason mallit 3067 1502.73 271.05
Saantosimulaattori
Saantosimulaattori sisältääVapaasti ladattavan ja käytettävän runkopankin Rutiinit oman hakkuukoneella kerättävän runkopankkiaineiston liittämiseksi saantosimulaattoriinK-MSN menetelmään pohjautuvan ennustusmenetelmän, jolla voidaan
hakea runkopankista kutakin korjattavaa leimikkoa vastaavia leimikoita sekäniiden puustotietoja ja muodostaa näiden perusteella puujoukko leimikolle
Puukohtaisen laatuaineiston, jonka avulla ennustetulle puujoukolle voidaanennustaa myös teknistä laatuaApteeraussimulaattorin, jolla ennustettu puujoukko voidaan katkoa halutuillakatkontaohjeillaLaskentamenetelmät ennustetun hakkuukertymän arvottamiseksiRutiinit ennustetun puujoukon tallettamiseksi myös muissaapteeraussimulaattoreissa toimivaan STM-muotoonYksinkertaisen käyttöliittymän em. rutiineille
Ohjelmisto on vapaasti jaossa hankkeen kotisivuillaSaantosimulaattoria testataan koeinventoinneillaInventointien yhteydessä järjestetään saantosimulaattorin esittelytilaisuuksia
Puutavaran vaihtoehtoisten hinnoittelumenettelyjen perusteet, toteutusmallit ja vaikutukset puukaupan sidosryhmien kannalta (2008 – 2012)
Kartoitetaan puuraaka-aineen hankinnassa käytettävät hinnoittelumenetelmät, sekä puukaupan osapuolien kokemukset menetelmien hyvistä ja huonoista puolistaTutkitaan ja analysoidaan hinnoittelumenetelmien toimintaa suomalaisessa puunhankinnassa ja määritetään, missätilanteissa hinnoittelumenetelmät tuottavat puuraaka-aineen jalostusarvon sekä arvon jakautumisen kannalta suotuisan tai epäsuotuisan puukaupan tai katkontatuloksen puunmyyjän ja erilaisten puunostajien ja –käyttäjien kannalta Tutkitaan raaka-aineen ohjautumista erilaisilla hinnoittelumalleilla ja ostajatyypeillä peliteoreettisella lähestymistavallaLaaditaan suosituksia hinnoittelumenetelmien kehittämisestä ja käytöstä ja lisätä sekä puunhankkijoiden että puunmyyjien tietämystä puuraaka-aineen hinnoittelutapojen vaikutuksista puukauppaan ja katkontatulokseen.
/
Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Kiitos!
