Länsi-Pohjan sosiaali- ja

terveyspalvelujen järjes-

tämissuunnitelma 2018 - 2025

Länsi-Pohjan sote- projekti

Seija Parviainen

Pertti Sakaranaho

Merja Haapakorva-Kallio

Teija Horsma

1

Sisällys

Johdanto ............................................................................................................................................................ 2

1. Länsi-Pohjan alueen toimintaympäristön kuvaus ..................................................................................... 3

1.1 Väestön hyvinvointi ja terveys........................................................................................................... 4

1.2 Kuntatalouden tilanne ....................................................................................................................... 7

2. Sote- ja maakuntauudistus ........................................................................................................................ 9

2.1 Lapin maakunnan sote- esivalmistelun tilanne ..................................................................................... 10

2.2 Länsi-Pohjan soten suhde sote- uudistukseen 1.1.2019 tilanteessa ..................................................... 10

3. Länsi-Pohjan soten tavoitetila 2018 – 2025 ............................................................................................ 11

4. Länsi-Pohjassa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakonsepti .............................................................. 12

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueet ............................................................................................. 13

4.1.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut ................................................................................................................ 15

4.1.2 Ikäihmisten palvelut ....................................................................................................................... 17

4.1.3 Terveyden – ja sairaanhoidon palvelut .......................................................................................... 24

4.1.4 Kuntoutuspalvelut .......................................................................................................................... 26

4.1.5 Strategiset tukipalvelut................................................................................................................... 29

5. Alueellinen valmiussuunnittelu ja varautuminen ........................................................................................ 36

6. Länsi-Pohjan sote toimintaorganisaatio 1.1.2018 alkaen ....................................................................... 36

6.1 Henkilöstön asema .......................................................................................................................... 41

7. Kunta – sote- yhdyspintakysymykset ...................................................................................................... 42

8. Järjestöyhteistyö .......................................................................................................................................... 44

8. Järjestämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano ...................................................................... 45

2

Johdanto

Tätä yhteenvetoa kirjoitettaessa maakunta- ja sote järjestämislakien hallituksen esitykset on annettu edus-

kunnalle ja valinnanvapauslakiluonnos on lausuntokierroksella 28.3.2017 asti. Ministeri Rehulan viikolla 10

antaman tiedon mukaan nämä edellä mainitut lait käsitellään eduskunnassa ennen kesälomia kesä-

heinäkuun vaihteessa. Näin ollen lopullista selvyyttä erityisesti valinnanvapauslaista ja sen vaikutuksista

sote- palveluihin ei ole ollut käytettävissä. Yhteenveto on laadittu maaliskuun 2017 tilanteessa.

Maakunta-, sote- ja valinnanvalinnanvapauslakien voimaantulon jälkeen 1.7.2017

kansallinen/maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyö ja siihen valmistautuminen on

keskeisessä roolissa seuraavien vuosien aikana. Vaikka lainsäädännön lopullisesta sisällöstä ei ole vielä

varmuutta, on Länsi-Pohjan sote -valmistelu etenemässä integroidun palvelujärjestelmän suuntaan.

Integroidussa mallissa kuntien sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto sekä sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän hoitama erikoissairaanhoito yhdistetään yhteiseen organisaatioon.

Kompaktin alueen vahvuutena ja mahdollisuutena on alueen toimijoiden osaamisen hyödyntäminen sekä

voimavarojen ja resurssien yhdistäminen väestön parhaaksi. Alueellinen sote- integraatio sisältää

merkittävän säästöpotentiaalin ja tarjoaa mahdollisuudet turvata laadukkaat lähipalvelut kuntalaisille

tulevina vuosina. Lapin Sote Savotta- hankkeessa on kartoitettu Länsi-Pohjan alueen paljon palveluja

käyttävät asiakasryhmät. 10 % asukkaista käyttää 74 % sote- rahoista. Näiden kalliiden asiakasryhmien

palvelujen tarkoituksenmukaisella alueellisella integraatiolla on saavutettavissa n. 10 milj. euron säästöt.

Tämä edesauttaa turvaamaan laadukkaat lähipalvelut kuntalaisille tulevina vuosina. Hallituksen 29.6.2016

julkaisemien tietojen perusteella Lapin maakunnan sotelle tuleva valtionrahoitus on 16 milj. euroa nykyistä

rahoitusta pienempi. Ilman hyvin toteutettua sote- integraatiota on sote- palveluihin vääjäämättä tehtävä

rajut leikkaukset.

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on tärkeää huomioida alueen toimintaympäristö

ja sen oletettavat muutokset. Väestömäärän kasvu/lasku ja muutokset väestön ikärakenteessa vaikuttavat

palvelujen tarpeeseen samoin kuin asukkaiden terveys, toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi.

Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on muuttumassa eläkeikäisen väestön määrän voimakkaan

nousun myötä lisäten huomattavasti ikääntyvien palvelujen tarvetta. Samalla huoltosuhde heikkenee

aktiivi-ikäisen väestönosan pienentyessä. Sairastavuus ja kansantautien esiintyminen on alueella selvästi

korkeampaa kuin koko maassa ja suurin osa alueen kunnista ylittää koko Lapin sairastavuuden määrän.

Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma käsittää perusterveydenhuol-

lon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhteensovittamisen vastaten samalla terveydenhuoltolain

velvoitteeseen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä.

Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti sisältää viisi toimialuetta: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut,

ikäihmisten palvelut, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, kuntoutuspalvelut ja strategiset tukipalvelut.

Toimialueet jakautuvat palvelualueisiin ja palveluyksiköihin.

3

1. Länsi-Pohjan alueen toimintaympäristön kuvaus

Länsi-Pohjan alueen muodostavat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Tässä sote- projektis-

sa ovat mukana muut kunnat paitsi Tervola, joka on osallistunut valmistelutyöhön vain erikoissairaanhoi-

don osalta. Alueen vahvuutena on erinomainen logistinen sijainti Pohjois-Ruotsiin ja - Norjaan sekä myös

yhteydet muualle Pohjois- Kalottiin.

Kemi-Tornion teollinen kokonaisuus on ainutlaatuinen koko Suomessa ja sen viennin arvo on noin 8 % koko

Suomen viennistä ja Meri- Lapin bruttokansantuote on noin 2/3 koko Lapin bruttokansantuotteesta. Alueen

teollisuuden selkärangan muodostavat teräs, metalli, puunjalostus ja konepajateollisuus. Alueen matkailu

on selvässä kasvussa ja sen kokonaismatkailutulo oli n. 63 miljoonaa euroa vuonna 2014. Mikäli suunnitel-

lut investoinnit toteutuvat niin niiden vaikutukset tulevat olemaan merkittävät koko alueelle ja maakunnal-

le. Työpaikkojen lisääntyessä myös palvelutarjonnan tulee pysyä kehityksessä mukana. Suurteollisuus edel-

lyttää alueella olevan toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja hyvä varautumiskyky onnettomuuk-

sien varalta. (Meri- Lapin kehittämiskeskus)

Länsi-Pohjan alueen väestön ja väestörakenteen muutos

Länsi-Pohjan asukasluku oli 31.12.2015 yht. 63 069 henkilöä. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve

muuttuu kymmenen vuoden kuluessa niin, että lasten ja nuorten palvelutarve säilyy ennallaan heidän

määränsä pysyessä vakiona. Aktiivi-ikäisen väestön palvelutarve vähenee ikäryhmän koon pienetessä

vuoteen 2025 mennessä yli 5 051 henkeä ja vuoteen 2035 mennessä 7 072 henkeä.

Ylitornio

Tervola

Tornio

Keminmaa

Kemi

Simo

4

0 - 6 v 7 - 14 v 15 - 64 v

2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos

Kemi 1515 1328 1276 -239 1724 1640 1514 -210 13335 11433 10706 -2629

Keminmaa 678 615 592 -86 820 817 753 -67 5138 4552 4314 -824

Simo 209 179 171 -38 328 244 227 -101 1828 1463 1286 -542

Tervola 226 206 196 -30 252 240 227 -25 1808 1486 1337 -471

Tornio 1828 1624 1553 -275 2199 2074 1928 -271 13806 12573 12083 -1723

Ylitornio 195 161 148 -47 264 226 211 -53 2369 1726 1486 -883

Sote-alue 4651 4113 3936 -715 5587 5241 4860 -727 38284 33233 31212 -7072

Taulukko 1: Länsi-Pohjan sote- alueen väestö ikäryhmittäin (0 – 64 vuotiaat) 2015 ja ennuste 2035 (Tilasto-

keskus)

Eläkeikäisen yli 75- vuotiaiden määrän voimakas nousu vuoteen 2035 mennessä 4 765 hengellä lisää

runsaasti palvelutarvetta. Vanhimman väestönosan, yli 75-vuotiaiden, määrä jatkaa kasvuaan vielä vuonna

2040.

65 - 74 v 75 -

2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos

Kemi 2814 3273 2552 -262 2385 3078 3971 1586

Keminmaa 1099 1178 1014 -85 707 1111 1433 726

Simo 524 526 406 -118 369 533 638 269

Tervola 445 489 443 -2 470 504 595 125

Tornio 2633 2975 2462 -171 1797 2772 3709 1912

Ylitornio 691 701 528 -163 733 793 880 147

Sote-alue 8206 9142 7405 -801 6461 8791 11226 4765

Taulukko 2: Länsi-Pohjan sote- alueen väestö ikäryhmittäin (65 – vuotiaat) 2015 ja ennuste 2035 (Tilasto-

keskus)

1.1 Väestön hyvinvointi ja terveys

Alueen väestön hyvinvoinnin tilaa voidaan arvioida tilastojen kautta tarkastelemalla alueen kuntien asunto-

kuntien käytettävissä olevia tuloja ja pienituloisuusastetta, sairastavuutta, huoltosuhdetta ja työttömyysas-

tetta.

Kuntien yleinen pienituloisuusaste ja tulonjako Gini- kerroin

Kuntien yleinen pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia kaikkien tulonsaajien me-diaanitulosta. Länsi-Pohjan alueella väestössä pienituloisia on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alueella on pal-jon työttömyyttä, mikä osaltaan selittää pienituloisten korkeaa määrää.

5

Taulukko 3: Kunnan yleinen pienituloisuusaste (Sotkanet) 2013 ja 2014 Gini-kerroin puolestaan kuvaa tulonjaon tasa-arvoa, alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulo-jen jakautumista. Mitä korkeampi gini-kerroin on sitä epätasaisempi on myös tulonjako väestön keskuu-dessa. Teoreettisesti täydellinen tulonjako, ts. tilanne, jossa kaikki tulot on jaettu tasan väestön kesken, toteutuu silloin, kun gini-kerroin on arvoltaan 0. Vastaavasti arvo 1 indikoi täydellistä tulonjaon eriarvoi-suutta, jossa kaikki tulot kanavoituvat väestössä yhdelle henkilölle. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esite-tään prosentteina (sadalla kerrottuna). Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Länsi-Pohjan alueella väestön tulot jakaantuvat suhteellisen tasaisesti niin maakunnassa kuin asuntokuntien kesken.

Taulukko 4: Gini-kerroin (Sotkanet) 2013 ja 2014

Kelan sairastavuusindeksi

Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervet-tä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Sai-rastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauk-

0 5 10 15 20

Koko maa

Lappi

Kemi

Keminmaa

Simo

Tervola

Tornio

Ylitornio

Kunnan yleinen pienituloisuusaste

2014

2013

0 5 10 15 20 25 30

Koko maa

Lappi

Kemi

Keminmaa

Simo

Tervola

Tornio

Ylitornio

Gini-kerroin

20142013

6

siin oikeutettujen osuus väestöstä). Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. (www.kela.fi).

Länsi-Pohjan sairastavuus on koko maata korkeampi 114,9. Kunnista korkein sairastavuus on Kemissä 130,6. .

Taulukko 5: Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) 2014 ja 2015.

Sotkanetin vuoden 2015 tilaston mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 16 - 64 vuotiaita on Länsi-Pohjan

alueella (9,8 %) prosentuaalisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,4 %), erityisesti Kemissä, Si-

mossa ja Ylitorniolla.

Huoltosuhde

Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttä-nyttä on sataa 15 - 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korke-ampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde kasvaa koko maakunnassa tasaisesti johtuen väestön ikääntymisestä. Huoltosuhde alueella on 64,9. Korkein huoltosuhde on Ylitorniolla 78,6.

Taulukko 6: Demografinen huoltosuhde (Sotkanet) 2014 ja 2015.

0 50 100 150

Lapin shp

Länsi-Pohjan shp

Kemi

Keminmaa

Simo

Tervola

Tornio

Ylitornio

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu

2015

2014

0 20 40 60 80 100

Koko maa

Länsi-Pohjan shp

Keminmaa

Tervola

Ylitornio

Demograafinen huoltosuhde (Sotkanet)

20152014

7

Työttömyysaste

Työttömien osuus työvoimasta oli Lapissa 15,9 % ja koko maa 13,6 %. Länsi-Pohjan kunnissa työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta vaihteli Keminmaan 14,3 %:sta Kemin 18,7 %. Alueen työvoiman ollessa yhteensä 27 861 henkilöä. (TEM, työnvälitystilasto 12/2016)

Taulukko 7: Työttömyysaste (TEM) 2016

1.2 Kuntatalouden tilanne

Länsi-Pohjan kuntien talouden näkymät ovat kaksitahoiset kun vertaillaan viimeisiä tilinpäätöksiä. Tervola ja

Ylitornio ovat viime vuosina tehneet ylijäämäiset tilinpäätökset (vuonna 2015 Tervola 0,9 milj. € ja Ylitornio

0,4 milj. €). Muiden kuntien tilinpäätökset vuodelta 2015 olivat alijäämäisiä; Keminmaa 0,3 milj. €, Kemi 5,3

milj. €, Tornio 3,9 milj. € ja Simon alijäämä oli 0,3 milj. €.

Vertailtaessa kuntien vero- ja valtionosuustuloja ja sote- menojen kehitystä vuosina 2011 -2015 huomataan

suuret kunnittaiset eroavaisuudet.

0

5

10

15

20

Työttömät %-osuus työvoimasta

8

Taulukko 8: Kuntien vero- ja valtionosuusmuutos versus sote muutos % 2011 - 2015

Kemin, Keminmaan ja Tornion vero- ja valtionosuustulojen nousu on ollut suurempaa kuin sote-

nettomenojen kasvu. Simon Tervolan ja Ylitornion sote- nettomenojen nousu taas on ollut suurempaa kuin

vero- ja valtionosuustulojen kasvu.

Taulukko 9: Kuntien sote- nettokustannukset € / asukas 2015

Kuntien sote- palveluihin käyttämä raha vaihtelee suuresti kunnittain. Tähän vaikuttaa, kuntarakenne,

etäisyydet, ikärakenne, sairastavuus ja kunnan taloudellinen tilanne.

Huolimatta kuntien kovista säästötoimista Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntatalousnäkymät ovat

edelleen huolestuttavat. Kuntajohto on kiinnittänyt erityisesti huomiota erikoissairaanhoidon kustannusten

nousuun. Omistajakuntakokouksissa kesästä 2015 lähtien on haettu mallia omistajaohjauksen

tehostamiseksi ja erikoissairaanhoidon kustannusten nousun hillitsemiseksi.

3703 3157

3752 3983

3037

4840

3491

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000Kuntien sote- nettokustannukset € / as v. 2015

9

THL ylläpitää tilastoja kuntien tarvevakioiduista terveyden- ja vanhustenhuollon menoista. Jokaiselle kun-

nalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, joka kuvaa kunnan asuk-

kaiden sote- palvelujen tarvetta ja suhteuttaa kuntakohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Kunnan

palveluihin käyttämät nettomenot suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeeseen. Seuraavaan taulukkoon on

koottu alueen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menot, jotka on tarvevakioitu.

Kunta Nettomenot

€/asukas Nettomeno

indeksi Tarvekerroin

Tarvevakioitu indeksi

Ero % maan kes-kiarvoon

Kemi 2976 129 1,2 108 8

Keminmaa 2486 108 0,98 110 10

Simo 3150 136 1,08 126 26

Tervola 3472 150 1,18 127 27

Tornio 2389 103 0,99 105 5

Ylitornio 3891 169 1,4 120 20

Länsi-Pohjan shp 2801 121 1,1 110 10

Valtakunnallinen keskiarvo 2308 100 1 100

Taulukko 10: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2014 (THL).

Länsi-Pohjan kuntien ja myös sairaanhoitopiirin kustannukset ovat selkeästi maan keskitasoa korkeammat.

Torniossa tuotetaan palvelut alueen kunnista edullisimmin mutta maan keskiarvoa korkeammin.

Tarvevakioidut menot eivät kerro mitään sote- palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Sosiaali- ja

terveyspalvelujen käyttö ei ole suoraan yhteydessä palvelujen tarpeeseen ja sairastavuuteen. Käyttöön

vaikuttavat myös palvelujen saatavuus ja tarjonta, kunnassa oleva toimintakulttuuri ja ikärakenne. Mikäli

kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat merkittävästi maan keskiarvosta, tulisi tarkastella tähän

vaikuttavia muita tekijöitä.

2. Sote- ja maakuntauudistus

Hallitus on antanut 2.3.2017 eduskunnalle hallituksen esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan

säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen

voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on uudistusten edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Siten

esitys sisältää 34 lakia.

Esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja

taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta

maakunnille 1.1.2019 alkaen.

Hallituksen esityksen lisäksi on valmisteltu ehdotus valinnanvapauslaiksi. Esitys valinnanvapauslaiksi on

lausuntokierroksella, joka päättyy 28.3.2017. Esitykset valinnanvapauslaiksi ja laiksi sosiaali- ja

10

terveyspalvelujen tuottamisesta annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017.

Uudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.

Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki

julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa

maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaammat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin

tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden

mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. (STM,

VM 2.3.2017: Tiivistelmä hallituksen esityksestä sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö).

2.1 Lapin maakunnan sote- esivalmistelun tilanne

Tammikuussa 2019 aloittavat uudet maakunnat vastaavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden

lisäksi alueellisesta kehittämisestä, ympäristöterveydenhuollosta, työ- ja elinkeinopalveluista, pelastustoi-

mesta, maaseudun kehittämisestä ja lomituspalveluista sekä tienpidosta ja liikennejärjestelmäsuunnittelus-

ta. Näin ollen uusille maakunnille siirtyy tehtäviä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä, Lapin ELY-

keskuksesta, Lapin TE-toimistosta, Lapin aluehallintovirastosta, Lapin liitolta, Lapin pelastuslaitokselta ja

Kolpeneen erityishuoltopiiriltä sekä kaikilta Lapin kunnilta.

Lapin kunnat ovat valtuuttaneet maakunnallisen sote- valmistelun Lapin liitolle ja Lapin Sote- Savotta -

hankkeelle. Lapin liiton Lapin Sote- Savotta – hankkeen päämääränä on luoda Lappiin räätälöity, osaava ja

innovatiivinen sote- verkosto. Verkoston tavoitteena on laadukkaiden sote- palveluiden saatavuuden ja

saavutettavuuden turvaaminen kaikille lappilaisille.

Lapin sote- esivalmistelua linjaa poliittinen ohjausryhmä, jonka käsittelyyn asioita valmistelee maakunnan

sote- valmistelun johtoryhmä. Varsinainen esivalmistelu tapahtuu kolmessa alatyöryhmässä: sote- järjes-

täminen, sote- tuotanto ja sote -TKI. Lapin maakunnan sote- esivalmistelutyö päättyy 30.6.2017, jolloin

väliaikaishallinto ryhtyy jatkamaan valmistelua.

Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017. Maakunnat perustetaan tästä ajan-

kohdasta lukien. Perustamisen jälkeen maakuntiin asetetaan väliaikaiset valmisteluelimet, jotka voivat teh-

dä maakuntien nimiin tiettyjä oikeustoimia ja palkata maakunnille omia määräaikaisia viranhaltijoita.

Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittavat vaiheittain 1.3.2018 lukien maakuntavaltuustojen

toimikauden alettua. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille

kokonaisuudessaan 1.1.2019. (STM, VM Sote - ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö, tiivistelmä hallituksen

esityksen keskeisistä asioista 2.3.2017).

2.2 Länsi-Pohjan soten suhde sote- uudistukseen 1.1.2019 tilan-

teessa

Hallituksen esityksen (21.12.2016) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi mukaan maakunnan on

aidosti erotettava järjestäminen ja tuotanto eri organisaatioihin. Maakunnan palvelutuotantoa varten pe-

11

rustetaan virkamiesjohtoinen liikelaitos. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta.

Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote- tehtäviä kilpailutilan-

teessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. Lisäksi palvelun tuottajana voi

toimia osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunta vastaa

siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Kaikki rahoitus

kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yh-

teen.

Kunnat eivät enää 1.1.2019 alkaen järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnat eivät voi omistaa

sote- palveluja tuottavia yhtiöitä. Kuntien tehtävänä on edistää hyvinvointia ja terveyttä.

Sote- palveluihin tulee kansalaisen laaja valinnanvapaus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun

tuottajan välillä. Tähän liittyen myös kilpailunalainen julkinen tuotanto on yhtiöitettävä. Länsi-Pohjan integ-

roitu sote- orgaani voidaan perustaa jo vuotta valtakunnan ratkaisuja aiemmin ja näin tehostaa palvelura-

kennetta, parantaa palveluja, turvata palvelujen ja osaavan henkilöstön saatavuus myös pidemmällä aika-

välillä sekä parantaa kuntien taloustilannetta.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät osaksi Lapin maakunnan liikelaitosta

1.1.2019. Kuntien ja sairaanhoitopiirien sote- henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen 1.1.2019.

3. Länsi-Pohjan soten tavoitetila 2018 – 2025

Länsi-Pohjan soten tavoitteena on ensisijaisesti turvata alueen asukkaiden lähipalvelut

Säästöpotentiaalien hyödyntäminen.

Lapin Sote Savotta- hankkeessa alueelle tehtyjen konsulttiselvitysten pohjalta on laskettu säästöpo-

tentiaaliksi yhteensä 10 – 13,4 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on mahdollista tavoitella seuraavilla

toimintamalleilla:

o TK- vuodeosastojen, asumispalvelujen, kuntoutuksen, kotikuntoutuksen alueellinen toimin-

tamalli säästöpotentiaali 5 milj. € / vuosi

o Päihde ja mielenterveystyön alueellinen toimintamalli säästöpotentiaali 2- 5,4 milj.€ / vuosi

o ”Perheiden talo”-malli ja alueellinen äitiysneuvolamalli säästöpotentiaali 1,5 milj.€ / vuosi

o Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon-integraatio säästöpotentiaali 1,5milj.€

Integraation tavoitteena on varmistaa riittävän aikaisin käynnistetyt, keveät palveluratkaisut ja

ennaltaehkäistä raskaampien ja korjaavien palvelujen tarve sekä edistää asiakkaan itsenäistä

toimimista. Keskeistä on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuva

yhteistyö asiakkaan palveluissa.

Erikoissairaanhoidon kustannuksilla on ollut suuri vaikutus alueen kuntien talouteen. Kokoamalla

palveluja suurempiin kokonaisuuksiin purkamalla päällekkäistä toimintaa sekä tehostamalla hoito-

ja palveluketjujen toimivuutta saadaan erikoissairaanhoitoon tarkoituksenmukaisuutta ja kustan-

nustehokkuutta.

12

Länsi-Pohjan alueen elinvoiman säilyttämisen näkökulmasta on tärkeää turvata alueen sote- palve-

lujen työpaikat naisvaltaisella alalla. Sote- palvelujen työpaikkojen väheneminen ja palvelujen kes-

kittäminen maakuntakeskuksiin todennäköisesti vaikuttaa myös alueen sosiaali- ja terveysalan op-

pilaitosten aloituspaikkamääriin Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian osalta.

Länsi-Pohjan sote valmistelun yhteydessä on mahdollista huomioida myös kuntien kiinteistöriskien

minimoiminen.

4. Länsi-Pohjassa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimin-

takonsepti

Länsi-Pohjan sote- projektin työnä on valmisteltu Länsi-Pohjan sotelle toimintakonsepti. Valmistelutyön

pohjana on käytetty alueella jo aikaisemmin tuotettua valmistelumateriaalia, erityisesti edellisen sote- sel-

vityksen 2014 pohjalta jatkettujen ydinprosessitöiden tuloksia. Ydinprosessityötä on tehty seitsemän työ-

ryhmän toimesta. Ydinprosessien työskentely on Länsi-Pohjan sote- projektissa yhdistetty ja valmistelua on

tehty viidellä toimialueella: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut, terveyden- ja sai-

raanhoidon palvelut, kuntoutuspalvelut ja strategiset tukipalvelut.

Toimialueiden työskentelystä ovat vastanneet 50 %:n työpanoksella ryhmänvetäjät ja koordinaattorit. Stra-

tegiset tukipalvelut toimialueen valmistelusta on vastannut projektijohtaja ja perusterveydenhuollon yksik-

kö. Toimialueilla on työskennellyt aktiivisesti ydintyöryhmät ja pienemmät asiantuntijaryhmät. Valmistelus-

sa on ollut mukana n. 120 henkilöä (liite 1:valmistelun organisointi).

Länsi-Pohjan sote- projekti on käynyt tiivistä vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirin henkilöstön sekä

kuntalaisten ja järjestöjen kanssa erillisissä tilaisuuksissa. Lisäksi on järjestetty Seutufoorumi kuntien ja

sairaanhoitopiirin valtuustojen jäsenille, kuntajohtajille, sote- johtajille ja sote- esimiehille. Näissä tilaisuuk-

sissa on jaettu valmisteluun liittyvää tietoja ja tilaisuudet ovat toimineet myös toimintakonseptin sparraus-

tilaisuuksina valmistelijoille.

Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti on rakennettu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation pohjalta,

johon on yhdistetty kaikki kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palve-

lut.

13

Kuvio 1: Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti

4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueet

Toimialueiden yhteiset periaatteet:

1. Asiakaslähtöisyys- asiakasosallisuus

Länsi-Pohjan sote toimintakonsepti on valmisteltu ensisijaisesti palvelut edellä asiakasnäkökulmasta. Integ-

raation mukanaan tuomat sujuvat hoito- ja palveluketjut rakennetaan asiakkaan/potilaan palvelutarpeen

mukaisesti. Asiakkaan /potilaan näkökulmasta hoitoprosessit ovat mahdollisimman sujuvia ja ilman katkok-

sia tai viiveitä eikä niihin sisälly organisaatiorajoista johtuvia päällekkäisyyksiä. Palveluiden tarkoituksena on

tukea yksilöiden ja perheiden arjessa pärjäämistä antamalla ihmisille eväitä sopeutua ja ohjata itse

elämäänsä.

Alueen asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilai-

suuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Palvelujen käyttäjien edustajia

voidaan kutsua suunnittelemaan ja kehittämään palveluja yhdessä palvelun tuottajan kanssa. Myös asuk-

kaiden ja järjestöjen ja muiden oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua huomioidaan palvelujen

kehittämistyössä.

14

2. Toiminnallinen integraatio

Länsi-Pohjan sote- palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on

pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua uusilla toimintatavoilla ja - konsep-

tilla. Onnistunut integraatio perustuu asiakkaan tarpeista lähtevään uudenlaiseen ajattelu- ja

toimintatapaan, jossa vanhoista toimimattomista järjestelmistä luovutaan. Integraatioprosessin läpivienti

edellyttää vahvaa strategista visiota, hyvää kokonaisjohtamista ja lähiohjausta. Integraatioprosessin

läpivienti vaatii pitkän ajanjakson.

3. Kustannustehokkuus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste siirretään ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin,

jolloin kalliiden korjaavien palvelujen tarve vähenee. Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki sekä

omahoidon tukeminen painottuvat kaikissa asiakkaiden /potilaiden prosesseissa ja hoitoketjuissa. Painopis-

tettä siirretään voimakkaasti yhteistyössä kuntien kanssa ennaltaehkäisyyn sekä terveyden- ja hyvinvoinnin

lisäämiseen. Lisäksi selkeä työnjako, moniammatillinen verkostotyö ja toimivat hoitoketjut edistävät väes-

tön terveyttä ja vähentävät sairastavuutta.

Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut on sijoitettu samalle

toimialueelle mahdollistamaan laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palveluprosessit.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyydet poistuvat yhteisten asiakasprosessien ja

uusien toimintamallien myötä. Lähipalveluiin sisällytetään myös erikoistason palveluja. Kotona asumisen

tukeminen on keskeinen tavoite. Kotona asumista tuetaan kuntoutuksen profiilia kohottamalla ja erityisesti

kotikuntoutuksella. Saarenvireen kuntoutuskeskuksen palvelut on sisällytetty kiinteäksi osaksi Länsi-Pohjan

soten toimintakonseptia.

Lisäksi huomioidaan myös asiakkaiden mahdollisimman vähäinen matkustamisen tarve tulevien Kelan mat-

kakorvausten siirtyessä maakunnan maksettaviksi.

Digitaaliset palvelut ja sähköinen asiointi otetaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Länsi-Pohjan soten palvelutuotanto pyritään säilyttämään monipuolisena vastaamaan mahdollisimman

hyvin alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. Voimavarojen alueellinen yhdistäminen tuo suoria säästöjä, etu-

na myös esim. asiakkaan saaman palvelun tasavertaistuminen ja palvelutoiminnan sujuvoituminen. Palvelu-

tarpeiden muuttumiseen pystytään myös reagoimaan kompaktilla alueella nopeasti. Valinnanvapauden

laajentuessa monipuolisella ja laadukkaalla palvelutuotannolla voidaan myös varmistaa, etteivät palvelujen

käyttäjät siirry toiseen maakuntaan.

15

4.1.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut

Toimialueen visio:

Vuonna 2025 olemme Suomen johtava perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, kustannustehokas

ja kuntalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttava toimija, joka hyödyntää tehokkaasti verkosto-

maista työotetta ja sähköisiä palveluja.

Asiakkaan kanssa tehtävän työn perustana on verkostomainen työote ja asiakkaan tarpeita vastaava mo-

niammatillinen työryhmä. Perhekeskuksen toimesta kootaan moniammatillinen työryhmä haasteellisten ja

monimuotoisten asioiden ratkaisemiseksi yhdessä perheen ja asiakkaan kanssa. Palvelujen asiakaslähtöi-

syys korostuu uudistuksessa. Tulevaisuudessa ammattilaiset liikkuvat asiakkaiden luo. Palveluissa tarvitaan

jatkuvaa arviointia ja palveluiden on oltava joustavasti muutettavissa asiakkaan tarpeiden mukaan

Tavoitteena on vahvistaa perustasonpalveluita ja siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäiseviin palve-

luihin sekä varhaiseen tukeen. Erityistason palvelujen tarjotaan saumattomasti peruspalvelujen yhteydes-

sä, lisäksi lisätään jalkautuvia palveluita ja hyödynnetään entistä vahvemmin digitaalisia konsultaatio- ja

yhteistyömuotoja. Uudistuksen tavoitteena on tasa-arvoistaa palveluiden tarjontaa ja lisätä eri toimijoiden

yhteistyötä. Paljon palveluita käyttävät asiakasryhmät vaativat erityisosaamista ja muodostavat huomatta-

van osan palveluiden kokonaiskustannuksista. Toimivalla yhteistyöllä näitä kustannuksia voidaan saada

pienettyä.

Tavoitteena on saada luottamus toisten osaamiseen, jotta päällekkäisiltä arvioinnilta vältyttäisiin. Samalla

resursseja saadaan tehokkaampaan käyttöön. Toimivan yhteistyön toteutumiseen tarvitaan sama tietojär-

jestelmä kaikille, jotta toisilla on mahdollisuus nähdä toisen tekemä työ. Erilaisiin palveluihin tarvitaan

osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, jotta asiakkaalle tehtävä ensiarvio olisi oikea. Tärkeää on saada

matalakynnys myös työntekijöiden kesken, jolloin lähetetoiminta voidaan muuttaa konsultaatiotoiminnaksi.

Tulevaisuuden haasteena on osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan pitäminen ja saaminen Sote-

palveluihin. Siksi on tärkeää saada henkilöstö sitoutumaan työhönsä entistä paremmin. Toimivien perhei-

den sosiaali- ja terveyspalveluiden luomiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan investointeja koulutukseen. Koulu-

tukseen investoimalla varmistetaan alueelle motivoitunut ja osaava henkilökunta.

Toimialueen palvelulinjastot muodostuvat kolmesta palvelualueesta: sosiaalipalvelut, perhepalvelut ja mie-

lenterveys- ja riippuvuuspalvelut (Kuvio 2).

Kuvio 2: Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

16

Toimialueen strategiataulu

Tavoite Toimenpiteet Mittarit/tavoitetaso Aika-taulu

Asiakas- ja potilasnäkökulma

Sähköisten menetelmien käyttöönotto

Kartoitetaan käytettävissä olevat sähköiset palvelut ja otetaan niistä tarpeelliset käyttöön

Asiakkaidenohjaus/ neuvonta/informointi sähköis-ten palveluiden käytöstä

2018-2025

Asiakkaiden ja ammattilais-ten vuorovaikutuksen lisääminen

Kokemusasiantuntijoiden osallis-tuminen Alueelliset, aktiivisesti toimivat vammais-, päihde- ja mielenter-veys- ja nuorisoneuvostot tehtävä yhteistyö Asiakaspalautteiden kerääminen vuosittain

Kokouksiin osallistuminen Asiakaspalaute tasolla 3.5-4 (mittari 1-5)

Yhtenäiset, toimivat hoito-ketjut peruspalveluista erityispalveluihin

Yhtenäisten kriteerien laatiminen Yhtenäisten kriteerin määrä

Yhteiset sosiaali- ja tervey-denhuollon prosessit

Moniammatilliset yhteisvas-taanotot esim. äitiys- ja lasten-neuvola työhön

Yhteisvastaanottojen määrä

17

Sosiaalisen kuntoutuksen lisääminen

Psykiatrian, päihde- ja vammais-palveluiden tukipalveluiden kehit-täminen

Psykiatrinen sairaalahoito ja päihdelaitoshoito eivät lisään-ny Vammaispalveluissa ostopal-velujen kustannusten lasku

Prosessi-näkökulma

Perhekeskus toiminnan käynnistyminen

Palveluihin liittyvät rakenteet, toimintatavat ja prosessit sau-mattomaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi

Moniammatillinen verkosto-työ kaikissa asiakasprosesseissa

2018-2025

Yhteistyö koulutoimen kanssa

Perhekeskusten ja koulujen sään-nöllinen moniammatillinen yh-teistyö

Peruskoulun jälkeen jatko-koulutukseen hakeutuneiden määrä

Lastensuojelun kehittämi-nen

Lastensuojelun monitoimijamallin käyttöönotto

Lastensuojeluilmoitusten, huostaanottojen ja sijoitusten määrän lasku

Varhaisen tuen saaminen Paljon palveluita käyttävien asiak-kaiden tunnistaminen ja ohjaami-nen moniammatillisen avun piiriin

Hoito-, palvelu- ja kuntoutus-suunnitelmien määrä

Ostopalveluiden vähentyminen

Oman toiminnan kehittäminen

Ostopalvelukustannusten lasku

Pitkäaikaistyöttömyyden haittojen vähentyminen

Yhteistyö työvoimahallinnon ja elinkeinoelämän kanssa

Asiakassuunnitelmat, aktivoin-tisuunnitelmat, kuntouttavan työtoiminnan toteutuneet päivät

Terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja omahoito

Sähköisten menetelmien käyt-töönotto, hankkeisiin osallistuminen

Hankkeiden määrä

Asiakastietojen saatavuus Yhteinen asiakastietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmien lukumäärä

Alueen asiakkaiden yhden-vertainen palvelujen saata-vuus Lasten ja nuorten psykiatri-an ja neurologian poliklinik-katoiminnan kehittäminen

Yhteiset palvelujen myöntämiskri-teerit toimialueella Konsultaatiotoiminnan lisäämi-nen, moniammatillinen yhteistyö

Esim. Vammaispalvelulain mukaisten avustusten kustan-nusten kasvun hillintä

4.1.2 Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten toimialueen visio on ”Kotona paras.”

Ikäihmisten palveluissa on tehty onnistunut rakennemuutos. Ikäihmisten palvelujen toiminnan

painopiste on siirtynyt terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin annet-

taviin palveluihin. Palveluneuvonnan- ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin avulla ikäihmi-

set saavat tietoa heille kuuluvista palveluista sekä oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja palveluja

tarpeeseen. Toiminta tukee väestön hyvinvointia.

Ikäihmisten toimialueen palvelut muodostavat alla olevan kuvion mukaisen kokonaisuuden.

18

Kuvio 3: Ikäihmisten toimialue

Strategia

Palveluneuvonnan- ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin avulla ikäihmiset saavat tietoa heille kuulu-

vista palveluista sekä oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja palveluja tarpeeseen. Toiminta tukee väestön

hyvinvointia.

Palvelujen tarjonnan painopiste on kotiin annettavissa palveluissa. Kotihoito, kotisairaalatoiminta, kotiutus-

ja kotikuntoutustiimit mahdollistavat nopean kotiutumisen ja vuodeosastohoitojaksojen lyhenemisen sekä

tarvittaessa myös kotisaattohoidon toteutumisen. Kotisairaalatoiminnan avulla asiakkaat saavat sairaala-

tasoista hoitoa lähipalveluina eikä siirtymisiä sairaalahoitoon tarvita kuin erityistapauksissa. Alueen erikois-

osaamista tarjotaan alueellisena palveluna sekä tarvittaessa lähipalveluina.

Asumis- ja hoivapalveluiden ja sosiaalipalveluiden painopiste on tukea kotona asumista. Kevyempää palve-

luasumista on lisätty, alueella on tehty uusia asumisratkaisuja ja perhehoitoa tarjotaan erityisesti omais-

hoidettaville kotona asumisen tueksi. Intervallityyppinen kotiutusosastotoiminta tukee kotiin annettavien

palveluiden toimintaa. Alueella on riittävästi tarjolla myös tehostettua palveluasumista ja hoivaa sitä tarvit-

seville.

Länsi-Pohjan henkilöstö on sitoutunutta ja ammattitaitoista. Henkilöstön toiminta on joustavaa ja asiakasta

arvostavaa. Toiminta muotoutuu yksilöllisesti asiakkaan parhaaksi ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Jousta-

19

vat palvelut eivät rajoitu yksiköiden seiniin, yksiköiden välisiin erilaisiin toimintakäytäntöihin vaan asiakas

on keskiössä. Yhteiset arvot ohjaavat toimintaa. Kaikissa ikäihmisille suunnatuissa palveluissa korostuu

kuntoutus ja asiakkaan kuntoutuminen.

Toimialueen strategiataulut

Ennaltaehkäisevät palvelut

Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu

Monitoimijuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Kuntiin jäävät monipuoliset ennaltaehkäisevät palve-lut/palvelupaikat (esim. liikun-ta-, harrastus- ja kulttuuritoi-minta, asumisratkaisut). Asiakasosallisuus, omatoimi-juus Soten yhteistyö rajapinta kun-tien ja eri toimijoiden kanssa.

Kunnat laativat ja päivittävät vanhuspal-velusuunnitelman ja huomioivat tervey-den ja hyvinvoinnin edistämisen Vanhusneuvostot mukana palveluja kehittämässä Yhteistyön menetelmistä sopiminen Kolmannen sektorin toiminnan vahvis-taminen. Järjestötoimintaa koordinoidaan (järjes-tökoordinaattori)

Toteutuneet suun-nitelmat

2017- Kun-nat

Digitalisaatio Helposti käytettävät ja tavoitet-tavat menetelmät ja digi-pisteet Huomioidaan nämä ns. seniori-palvelupisteissä

Sähköisiä menetelmiä otetaan käyttöön, Kärkihankkeeseen osallistuminen Itte- hoitopisteet Sähköisiä palveluja neuvontaan ja oma-hoitopalveluihin. Virtu – palvelupisteet

Käyttöön otetut menetelmät ja palvelupisteet kunnissa

2018- Kunnat

Ennaltaehkäise-vät neuvontapal-velut

Ei säännöllisten palvelujen piirissä oleville ikäihmisille on saatavilla neuvonta-, ohjaus- ja kuntouttavia palveluita Kevyellä palveluneuvonnalla tuetaan ihmisiä selviytymään arjen ongelmatilanteista, tue-taan omahoitoa ja tarvittaessa ohjataan asiakkaat tarpeen mukaisten palveluiden piiriin. Omahoito (itsehoito) tukemi-nen. Huomioidaan: 3-sektorin palvelut Yksityiset palveluntuotta-jat/palvelut

Kehitetään sähköisiä oma- ja itte-hoitopalveluja Opastetaan ihmisiä em. ennaltaehkäise-vien palvelujen piiriin. Erilaisia INFO-tilaisuuksia aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien tunnis-tamiseen. Neuvontapalveluja ravitse-mukseen, muistin ja toimintakyvyn ylläpi-tämiseen, päihteiden käytön ongelmiin, riippuvuus ongelmiin. Senioripisteet, asiakasohjaus Järjestöyhteistyö ja Etsivä vanhustyö Ikäihmisen hyvinvoinnin malli otetaan käyttöön (SenioriKaste) Järjestöjen palvelutarjottimen hyödyn-täminen

Käyttöön otetut menetelmät ja palvelupisteet kunnissa.

2018- Kunnat

Varhainen ha-vainnointi ja riskiryhmien tunnistaminen

Toimiva yhteistyö 3.sektorin, palvelutuottajien ja kuntien yhdyshenkilöiden kanssa Heko- käynnit ja terveystarkas-tukset yhteistyössä oppilaitos-ten kanssa

Erilaisia toimintamalleja kokeillaan riski-ryhmien löytämiseksi. Hyvinvointia tuke-via kotikäyntejä kohdennetaan riskiryh-miin Seniorineuvoloissa- ja pisteissä koordi-noidaan/ toteutetaan yli 65 vuotta täyttäneiden

Toteutuneet Heko käynnit Toteutuneet terve-ystarkastukset

2018-Läpsote

20

terveys- ja hyvinvointitarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien seurantaa Henkilöstön koulutukset riskiryhmien tunnistamiseen

Toteutuneet koulu-tukset

Palveluneuvonta ja palvelutarpeen arviointi:

Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu

Alueellinen palve-luneuvonta- ja ohjaus verkosto

Ikäihmiset saavat tietoa ja neuvontaa heille kuuluvista palveluista. Yhden luukun periaatteella. Tieto palveluista: myös 3- sektori ja yksityiset palvelun-tuottajat sekä kuntien eri-tyispiirteet. Palveluneuvonnalla ja palve-lutarpeen – ja toimintakyvyn arvioinnilla kohdennetaan palveluja. Edistetään palvelujen saavu-tettavuutta. Yhdenvertaiset palvelut.

Yhteisen tietokannan ja tiedoston luomi-nen. Alueelliset palveluneuvojat ja heidän koulutus Aluellisesti yhteisesti koordinoitu verkos-tomainen toimintamalli. Matalan kynnyk-sen palveluna yhden puhelinnumeron takaa sekä myös erilaisissa senioripisteis-sä tarjottavana palveluna. Palvelutarpeen kartoitukset toteutetaan lähipalveluina pääsääntöisesti asiakkaan kotona. Organisaatiokaaviosta, henkilöstömää-rästä ja tehtäväkuvista sopiminen Järjestelmän hankinta

Yhteinen tietokan-ta, palveluvalikko ja menetelmät luotu-na ja sovittuna Asiakaspalaut-teet

2017 Läpso-te/ Kärkihanke pilotti

Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetty pal-veluneuvon- nassa

Palveluohjaus ja palvelutar-peen arviointi toteutuvat alueella yhteisin toimintata-voin ja periaattein. Alueen asukkaiden yhdenver-taiset palvelut.

Kärkihankkeen kanssa luodaan yhteinen malli palveluohjaukseen, toiminnan aloitus pilottina Palveluohjauksen sivustojen luonti ja niiden päivitys Digitalisaation hyödyntäminen palveluis-sa: Sähköinen ajanvaraus, chat, sähköiset hakemukset, puhelinpal-velut, skype, Asiakastapaami-set/ajanvarausmalli/kyselypatteriston luonti, yhteys sosiaalihuoltoon

Toteutunut suunni-telma ja pilotin tulokset

2017 Läpso-te

Uudistunut palve-lutarpeen arviointikäytäntö lähipalvelussa Palvelujen saata-vuus ja hoitoon pääsy on joustavaa ja oikea-aikaista

Palveluneuvonnalla ja palve-lutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnilla tarjotaan oikein kohdennettuja palveluja Palvelut räätälöidään asiakas-lähtöisesti ja ne muodostuvat asiakkaan itsensä hankkimis-ta, läheisten tuottamista, julkisista, sote- ja muista palveluista

Yhtenäistetään palvelutarpeen arvioinnin käytännöt. Palvelujen arvioinnin yhteisis-tä menetelmistä sopiminen. Käytössä yhteiset mittarit ja palvelujen myöntämi-sen kriteerit. Paikalliset palvelutarpeen arvioijat ja heidän koulutus. Osaamisen kehittämi-nen arvioinnin hyödyntämisessä hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekemisessä sekä johdolle työkaluna.

Rai mittari, yhteiset kriteerit. Palvelutarpeen kartoitus tapahtuu 7 arkipäivän kulu-essa pyynnöstä. Palvelut toteutuvat 3 kk. kuluessa pal-velupäätöksestä.

2018 Läpso-te

Alueellinen, yhtei- Yhteinen SAS toiminta ja Muodostetaan alueellinen ohjausyksikkö Päätökset yhteisistä 2018 Läpso-

21

nen asiakaspäätös-ten ja -maksujen käsittely Yhtenäiset palvelu-jen myöntämisen perusteet

palvelujen myöntämisen koordinointi- ja hallinta. Vanhussosiaalityö ja vam-maispalvelut. Tasavertaiset asiakasmaksut Hallittu palvelurakennemuu-tos ja palvelujen integraatio Resurssien käyttö tavoittei-den mukaisesti. painopiste kotiin annettavissa palveluis-sa

asiakaspäätöksille ja –maksuille. Tukipalveluiden ja kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteerit ja menettelytavat sekä palveluista perittävien maksujen yhteiset perusteet vahvistetaan ja ote-taan käyttöön. Asumispalveluiden myöntämisen kritee-rit ja menettelytavat sekä palveluista perittävien maksujen yhteiset perusteet vahvistetaan ja otetaan käyttöön.

menettelytavoista ja maksuista. 93-94% asuu koto-na itsenäisesti tai sosiaali- ja terveys-palveluiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa 6-8% saa omaishoi-don tukea 5-6% on tehoste-tussa palveluasumi-sessa 1% on pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä

te 2017 Kun-nat

Kotona asumisen tukeminen

Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu

Kotona asumisen ensisijaisuus kai-kissa palveluissa – Vanhus-palveluiden, perus-terveyden-huollon ja erikoissairaan-hoidon integraatio

Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja Kotiutuminen on mahdollis-ta seitsemänä päivänä viikossa. Kotihoitoa on saatavilla myös tehostetusti erityisti-lanteissa vaikeasta sairau-desta kuntoutuessa ja tarvittaessa saattohoidossa. Alueellinen interval-li/lyhytaikainen kotiutus-osastotoiminta tukee kotiin annettavien palvelujen toimintaa.

Palvelurakennemuutoksen toteutus: Koti-hoidon vahvistaminen, laitoshoidon ja vuodeosastokeskeisen hoidon vähentämi-nen. Resurssien siirto kotiin annettaviin palveluihin. Kotihoitoa on saatavissa 24/7 taajamissa (yöpartiotoiminta) ja sivukylien osalta ympärivuorokautinen valvonta toteutetaan turvateknologiaa hyödyntäen. Kotiutustiimi-, kotikuntoutustiimien käyt-töön ottaminen ja kotisairaalatoiminnan laajentaminen koko alueelle. Kotihoidon ja asumispalveluiden vastuu-lääkäritoiminta. Vastuulääkäreiden yhteis-työ ja päivystystoiminnan järjestäminen.

93-94% yli 75v. asuu kotona itse-näisesti tai sos.ter. palveluiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa Akuuttisairaa-la jaksojen määrä kotihoidon asiak-kaista

2018 Läpso-te

Henkilöstöraken-teen uudistaminen ja osaamisen vah-vistaminen

Osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön tuottavuuden lisääminen, osaamisen hyödyntäminen Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Kotihoidossa on erilaisia monialaisia tiimejä kotiu-tustiimi, kuntoutustiimi sekä vastuu sairaanhoitaja-vastuulääkäri malli. Kotisai-raalatoiminta. Alueen erikoisosaaminen tukee kotiin annettavia palveluita. Alueellinen

Johtamisverkoston kokoaminen ja sen toimintakykyisyyden varmistaminen. Henkilöstön osaamisen lisääminen ja tu-keminen muutosvaiheessa (muutosjohta-minen). Osaamisen kartoitus. Koulutuksen paino-piste gerontologiassa ja kuntoutusosaami-sessa Muistihoitaja ja –koordinaattoritoiminnan juurruttaminen (SenioriKaste hankkeen malli). Tiimien muodostaminen. Vastuuhoita-ja/omahoitaja mallin käyttöön ottaminen ja tehtäväkuvien selkiyttäminen. Henkilös-

Talouden toteuma. Rakennemuutoksen tavoitetasot. Toteutuneet koulu-tukset Työn suoritteiden tavoitetasot: Lh 60% työajasta välitöntä hoitotyö-tä. Sh 40%. Resurssien hallinta toteuman mukai-sesti.

2018 Läpso-te

22

geriatrinen ikäosaamiskes-kus, muistipoliklinikkatoi-minta ja muut erikoisalat. Vanhussosiaalityö ja sosiaa-lipäivystys.

tön joustava liikkuminen, taitokierto. Erikoisosaaminen jalkautuu tarvittaessa lähipalveluiksi. Toimintamallin luonti. Tavoitetasojen määrittäminen.

Kuntoutus toimii kaikissa palvelu-prosesseissa

Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Toimivat kuntoutusprosessit. Kotikuntoutusta toteute-taan ennaltaehkäisevänä riskiryhmien kuntoutukse-na, kuntouttavana kotihoi-tona ja kotiutusvaiheen tehostettuna kotikuntou-tuksena (SenioriKaste hankkeen malli) Alueella on tarjolla inter-vallia/tilapäistä kotiutus-osastotoimintaa joissa kuntoutus on jatkuvaa joka tukee kotihoidon toimintaa, kotiutumista ja kuntoutu-mista. Kuntoutus-paikkoja on riittävästi vaikeasta sairau-desta tai leikkauksesta toipuville.

Kotikuntoutuksen toimintamalli otetaan käyttöön. Kuntoutuspalveluita on tarjolla lähipalveluna ennen palveluihin siirtymistä sekä palveluissa sairaalassa, asumispalve-luissa ja kotihoidossa. Vahvistetaan moniammatillista ja monia-laista toimintaa kuntoutujan tukemisessa. Otetaan käyttöön kuntoutumisen tukemi-sen suunnitelmat .Otetaan käyttöön var-haisen havaitsemisen ja kotiutuksiin liitty-vät kuntouttavat toimintatavat.

Uudet kotihoidon asiakkaat Uudet ympärivuo-rokautisen hoidon asiakkaat Kotihoidon asiak-kuuden kesto Uudet ympärivuo-rokautisen hoidon asiakkaat kotihoi-don asiakkaista Uusien kotihoidon asiakkaiden toimin-takyky, ADL, kogni-tio, Hauraus Rain hyödyntämi-nen asiakkaan toimintakyvyn mittarina sekä hallinnon työkaluna

2018 Läpso-te

Teknologian hyö-dyntäminen moni-puolisilla ratkai-suilla ja sähköisen tiedonsiirron in-tegraatio

Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Toimivat tietoliikenneyhteydet mah-dollistavat hoidon toteu-tumisen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoliiken-neyhteydet (tietoverkkoyhteydet, kuvatie-tojärjestelmä sekä sähköinen arkistointi) mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon siirty-misen palveluketjuissa, jolloin asiakas saa aina oikeaa hoitoa ja palvelua. Hoivapalvelun- ja turvateknologian uusia toimintamahdollisuuksia otetaan käyttöön. Mobiili- ja toiminnanohjaus-järjestelmät ovat käytössä kotihoidon tuottavuutta tehostamassa. Toiminnanohjauksen välit-tömän ja välillisen työn sisältöjen selkeyt-täminen/ yhtenäistäminen. Mobiiliohjausjärjestelmän optimoinnin hyödyntäminen yli kuntarajojen Virtu- pisteet kuntiin sekä liikkuvina (mobii-li) palveluina henkilökunnan mukaan. Omahoitopalvelut käytössä

Toimivat yhteiset menetelmät ja ohjelmat Mobiilin tavoiteta-sot Työn suoritteiden tavoitetasot: Lh 60% työajasta välitöntä hoitotyö-tä. Sh 40%. Resurssien hallinta toteuman mu-kaisiesti. Käyttöön otetut uudet teknologiset ratkaisut. Kärkihan-ke.

2018 Läpso-te

Omaishoidon lisääminen ja toiminnan kehit-täminen

Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Yhteiset toimintatavat ja kriteerit. Omaishoidon tuessa nou-datetaan valtakunnallisesti vahvistettuja linjauksia ja myöntämisen perusteita.

Kuntouttava toiminta. Perhehoidon kehit-täminen omaishoidon vapaiden järjestämi-seksi. Omaishoidon tuen myöntämisen yhteiset kriteerit ja menettelytavat vahvistetaan ja otetaan käyttöön. Omaishoidon valmistelu ja päätöksenteko

6-8% saa omaishoi-don tukea

2018 Läpso-te Kärkihanke

23

Alueellinen sijaishoidon ja omaishoidon vapaiden järjestäminen.

toteutetaan alueellisena palveluna. Sijais-hoidon ja vapaiden alueellinen koordinoin-ti. Perhehoitajien rekrytointi ja koulutus

Yhteisölliset asumisratkaisut

Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu

Hoivatyyppisiä asumispalvelu-muo-toja kehite-tään Päivätoiminta tukee itsenäistä selviytymistä ja ikäihmisten osalli-suutta

Hallittu rakennemuutos vanhuspalveluissa. Yksinäisyys ja turvattomuus vähenee. Yhteisöllisyys ja osallisuus lisääntyy ikäih-misten palveluissa.

Tavallista palveluasumista, senioritaloja ja muita monimuotoisia asumisratkaisuja lisätään. Palvelukorttelit. Kotiutusosasto ja kotona asumista tukeva intervallityyppinen yksikkö tukee tarvitta-essa kotiin annettavien palvelujen toimin-taa. Päivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kuntien yhdyshenkilöiden ja 3-sektorin kanssa.

93-94% yli 75v. asuu kotona itse-näisesti tai palve-luiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa

Läpsote 2018

Alueella on tarjota riittävästi ympäri-vuorokautista hoitoa sitä tarvit-seville.

Asumispalveluiden alueelli-nen koordinointi ja toiminnan ohjaus

Alueellinen SAS-toiminta. Kartoitetaan alueella tarjottavat asumispalvelut. Palve-luiden tarpeen seuranta ja tarpeeseen vastaaminen alueellisena yhteistyönä.

Kotona asumisen ensisijaisuus lai-toshoidon sijaan.

Perhehoitoa kehitetään

Perhehoitoa kehitetään mm. Kärkihank-keen tukemana. Perhehoitajien rekrytointi ja koulutus

6-8% saa omaishoi-don tukea

Ympärivuorokautinen asuminen:

Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu

Ikääntyneiden kuntalaisten pitkä-aikaishoivaa uudis-tetaan rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla.

Hallittu rakennemuutos vanhuspalveluissa. Kustan-nustehokkuus. Kotikuntoutuksen toiminta-malli on läpileikkaavana toimintana kaikissa palveluis-sa. Ympärivuorokautisen palve-luasumisen paikkoja on riittä-västi sitä tarvitseville. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikoista voidaan luopua.

Rakennemuutoksessa henkilöstöresurssin siirtäminen laitoshoidosta enemmän kotiin annettaviin palveluihin. Henkilöstön pe-rehdytys. Muutosjohtaminen. Vanhainkotien ja tehostettujen yksiköiden osalta sovitaan asumispalvelupaikkojen määrät ja sijoittuminen alueella. Alueellinen SAS toiminta ja paikkojen hal-linta. Palvelutarpeeseen vastaaminen. Kuntoutusta toteutetaan ennaltaehkäise-vänä riskiryhmien kuntoutuksena, kuntout-tavana hoitotyönä, kotikuntoutuksena ja tarvittaessa tehostettuna kuntoutuksena. Kotisairaalatoiminta ja vastuulääkärimalli tukee ympärivuorokautisessa palveluasu-misessa olevien asukkaiden sairaudesta toipumista omassa kodissaan.

Talouden to-teuma. Henkilöstön pe-rehdytysten määrä. Palaut-teet. Asiakkaiden toi-mintakyky, ADL, kognitio, Hauraus Rain hyödyntämi-nen asiakkaan toimintakyvyn mittarina sekä hallinnon työka-luna 5-6% on tehoste-tun palveluasumi-sen piirissä

Läpsote 2018

24

1% on hoidossa pitkäaikaisessa laitoshoidossa

4.1.3 Terveyden – ja sairaanhoidon palvelut

Toimialueen visio ”Ammattilaisemme tuottavat asiakkaillemme laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali-

terveyspalvelut ilman raja-aitoja”.

Sote- projektin yleisen tavoitteen mukaisesti myös terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialueella on

tarkoitus parantaa hoidon ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja siirtää toiminnan painopistettä terveyden

edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn suuntaan. Asiakkaiden omahoidon ja lähipalveluiden osuutta

pyritään korostamaan ja siten vähentämään painetta erikoisosaamiseen ja vaativaan erikoisosaamiseen.

Palveluketjun toimivuudella varmistetaan erikoisosaajien tuki lähipalveluille ja toisaalta varmistetaan eri-

koisosaamisen säilyminen toiminta-alueella oheisen kuvan mukaisesti.

Terveyden- ja sairaanhoidon toimialue jakaantuu oheisen kaavion mukaisesti neljään palvelualueeseen,

jotka ovat akuuttihoito, avovastaanotot, sairaanhoito sekä sairaanhoidon tukipalvelut. Sairaanhoidon tuki-

palvelut tukevat kolmea muuta vastuualuetta ja lisäksi antavat tukea myös muille kolmelle muulle toimi-

alueelle eli perhe- ja sosiaalipalveluiden, vanhuspalveluiden sekä kuntoutuksen toimialueelle.

Kuvio 4: Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.

25

Toimialueen palvelustrategian muodostavat

1) ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, 2) omahoito, palveluohjaus ja hoidon tarpeenarviointi

3) akuuttiprosessi, 4) vastaanottoprosessi, 5) vuodeosastoprosessi ja 6) sairaanhoidollisten tukipalveluiden

prosessi.

Strategia

Tavoite

Toimenpiteet

Mittari/tavoitetaso

Aikataulu

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki

Sähköiset omahoito-ohjeet

Sähköinen hoidontarpeen arviointi

Palvelun luominen, vastaanot-

to- ja päivystyskäyntien mää-

rän muutos

2018-

Puhelimessa tapahtuvan

hoitoarvioinnin laadun

parantaminen

Painopisteen siirtyminen kiireet-tömään hoitoon, puhelinneuvon-nan ja käyntien määrän suhteen muutos

2018-

Tiedottamisen sekä asiakkai-

den ja ammattilaisten vuoro-

vaikutuksen lisääminen

Tiedottaminen ajankoh-

taisista asioista, esim.

influenssa

Asiakasraadit Infektiotilastot Viestintä

2x/vuosi Vuosittain 2018-

Infektioiden torjunta

Tiedottaminen rokotus-toiminnasta, riskiryhmien rokottaminen

Rokotuskattavuus

Vuosittain

Kansantautien torjunta

Riskitekijöiden kartoitus

Palvelun luominen ja käyttömää-rät

2018-

Omahoito, palve-luohjaus ja hoidon tarpeen arviointi

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

Tiedottaminen vapaaeh-toisjärjestöjen tarjonnas-ta

Sähköisten linkkien luominen järjestösivuille

2018-

Asiakkaat ottavat yhteyden

sopivimpaan hoitopaikkaan

Uudistettu palveluohjaus

tukee vastaanottotoimin-

taa sekä yhteydensaantia

ammattilaiseen

Palvelukohtaiset puhelinlinjat

käytössä

2018-

Sähköisten palvelujen käyt-töönotto

Kaksisuuntainen viestintä

Viestintäkanava otettu käyttöön

2018-

Akuuttiprosessi

Päivystyspalvelun ja kiireet-tömän vastaanottotoiminnan selkiyttäminen

Kiireellisen vastaanotto-toiminnan resursoinnin parantaminen

Päivystyskäyntien osuus 40 %

kaikista käynneistä

2018-

Panostaminen nopeaan diagnostiikkaan ja varhaiseen kotiuttamiseen

Triage-toiminnan kehit-täminen, akuuttiosaston luominen

Palvelun perustaminen, suorit-teiden määrät, läpimenoajat

2018-

Vaikeasti sairaan potilaan hoitoprosessin kehittäminen

Teho-osaston ja leikkaus-toiminnan sovittaminen tukemaan akuuttihoitoa

Tehopotilaan seurantamittarit

2018-

Leikkaussalitoiminnan kehit-

Tehokkuuden parantami-

Suoritteet

2018-

26

täminen nen

Vastaanotto-prosessi

Hoidon oikea-aikaisuus

Ensikäyntien saatavuuden parantaminen

T3 aika lääkärin vastaanotolle, käyntimäärät, laadun arviointi

Potilaiden segmentointi

Paljon palveluita käyttä-vien tunnistaminen

Hoitosuunnitelmien määrät

2018-

Asiantuntijahoitajien vas-taanottotoiminnan vaikutta-vuuden parantaminen

Määritetään asiantuntija-

hoitajien työnkuva, teh-

tävät ja hoitovastuut

Käyntimäärät T3 aika hoitajan vastaanotolle

Erityispoliklinikoiden ja toi-menpideyksiköiden toimin-nan kehittäminen

Konsultaatiotoiminnan kehittäminen, hoitopro-sessien kehittäminen tukemaan perustason toimintaa

Konsultaatioiden suhde käynti-määriin, toimenpidemäärät

2018-

Vuodeosasto-prosessi

Keskittäminen akuuttiproses-sin jatkeeksi

24/7 periaatteen mukai-sesti lääkäripalvelut, laboratorio ja radiologia saatavissa

Toiminnan aloittaminen

2018-

Monisairaiden potilaiden hoidon tehostaminen

Erikoisalattomien vuode-osastojen järkevä muo-dostaminen, henkilökun-nan koulutus

Toiminnan aloittaminen

2018-

Vuodeosastojen toiminnan tehostaminen

Työtapojen uudistaminen

Vuodeosastojen kuormitus, keskimääräinen hoitoaika

2018-

Sairaanhoidon tukipalveluiden prosessi

Saatavuuden takaaminen ja laadun parantaminen

Prosessien organisointi ja alueellisen saatavuuden takaamin

Prosessien yhteneväisyys, toimiva logistiikka, yhtenevät tietojärjestelmät

2018-

Nykyinen palvelurakenne muokataan näiden mallien mukaisesti asteittain tavoitteen ollessa vuodessa

2025. Muokkausprosessin aikajana täsmentyy myöhemmin ja riippuu ennen muuta henkilöstö-, tila- ja tie-

tohallintoratkaisujen aikataulusta sekä lainsäädännön ja asetusten myötä tulevista mahdollisista muutok-

sista työnjaossa pohjoisen ERVA- alueen sairaaloiden kesken.

4.1.4 Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelut ovat määritelleet visiokseen

”Toimintakyvyn tukena asiakkaan arjessa”

Tavoitetilassa kiteytyy monta asiaa: Kuntoutuksen perustehtävä on toimintakyvyn edistäminen. Visio ko-

rostaa asiakkaan roolia, hänen tarpeitaan ja aktiivista osallistumista oman hyvinvoinnin edistämiseen. Asi-

antuntemuksemme on sitä tukemassa. Kaikkien toimijoiden tavoitteena on arjessa, kotona selviytyminen.

27

Kuvio 5: Kuntoutuksen palvelualue ja palveluyksiköt

Kuntoutuspalvelut suunnitellaan ja toteutetaan koko alueella koordinoidusti ja tasavertaisesti.

1. Kuntoutuspalvelut integroidaan kaikkiin asiakasprosesseihin kiinteänä osana kuntoutujan koko-

naishoitoa ja hoitoketjuja.

2. Alueen kaikki kuntoutushenkilöstö toimii yhdessä kuntoutuksen toimialueella hyödyntäen kaikkien

osaamista ja tehokasta käyttöä kuntoutujan prosesseissa.

3. Kuntoutuspalveluista pääosa toteutetaan Sote alueella lähipalveluina, joita toteutetaan lähellä asi-

akkaan asumis- tai hoitopaikkaa ja hänen omassa toimintaympäristössä.

Painopistealueina ovat kotikuntoutuksen kehittäminen, kuntoutusohjaus ja hoitoketjujen suunnittelu eri

toimialueiden kanssa.

Muutoksen hallitun toteuttamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi kuntoutuksen toimialueelle peruste-

taan kuntoutuksen koordinaatiotyöryhmä, joka vie strategiassa nostettuja asioita käytännön toiminnassa

eteenpäin ja arvio niiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.

Kuntoutuksen strategia

Tavoite

Toimenpiteet

Mittari/ tavoitetaso

Aikataulu

Omahoito

Kuntoutusta tarvitsevat löytävät omatoimisesti tietoa tarvitsemistaan kuntoutuspalveluista

Palveluohjaus ja -neuvonta sähköisenä ja lähipal-veluna sote- keskuksissa

Sivuilla kävijöiden määrä Jaetut esitteet Neuvonta asiakaskäyntien määrä

2018

Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki

Varhaisen kuntoutus-tarpeen arvioinnin kehittäminen

Sähköinen ajanvaraus Matalan kynnyksen vastaanotot

Yhteydenottojen määrä Asiakaskäyntien määrä

2018

Lähipalvelut

Kuntoutusohjaus, kun-toutussuunnitelman

Kuntoutusohjaus ja kuntoutus-suunni-telman kirjaaminen

Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä

2018

28

laatiminen Henkilökohtainen kun-toutusohjaus

Kuntoutusohjaajan asiakaskon-taktit Interaktiivinen / kaksisuuntainen sähköinen palvelu- ja kuntou-tusohjaus

- uudet - päivitetyt

Asiakasmäärä Sähköiseen palveluun kir-jautuneiden asiakkaiden määrä

Lähipalvelut

Kotikuntoutuksen toimintamallin luomi-nen ja käynnistäminen koko alueella

Kotikuntoutuksessa aloittaa neljä työparia

Kotikuntoutuksen asiakkai-den määrä Kotikuntoutuksen arvioin-timittareiden käyttö ja tulosten seuraaminen (kuntoutujan tilanne 3/6 kk kuntoutusjakson päättymi-sen jälkeen)

2018

Lähipalvelut

Otetaan käyttöön kun-toutuksen avopalveluis-sa alueellinen yhteinen toimintamalli ja palve-lurakenne

Kuntoutumisen hoitoketjun ja toimintamallin käyttöönotto 3-5 suurimman kuntoutujaryhmän osalta Asiakas-/palvelusetelitoiminnan käyttöönotto porrastetusti

Kuntoutumisen arviointi sovituilla toimintakyvyn mittareilla (alku- ja lopputi-lanteen arviointi) Sääntökirjojen valmistumi-nen Asiakas-/ palvelusetelitoi-minnan käynnistäminen

2018 2018 2019

Lähipalvelut

Apuvälinetoiminnan laajentaminen

Perusapuvälineiden lainaukset lähipalvelupisteisiin Apuvälinehuollon varmistaminen lähipalveluiden osalta Pienten asunnon muutostöiden arviot ja toteutukset

Lainausmäärien seuranta Huoltotapahtumien määrä Toteutuneiden asunnon muutostöiden määrä ja prosessin kesto

2018 2018 2018

Erityispalvelut

Laitoskuntoutusta tarvitsevien kuntoutuji-en kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutuk-seen ohjaaminen

Saarenvireen kuntoutuskeskuk-sen käyttö Muiden kuntoutuslaitosten käyt-tö

Kuntoutusjaksojen määrä

2018

Erityispalvelut

Hengityshalvauspotilai-den hoito

Hengityshalvaus-potilaiden hoi-don koordinointi ja toteutus potilaiden kotona ja muissa hoi-topaikoissa

Potilaiden määrä Hoidon kustannus €

2018

Erityispalvelut

Apuvälinetoiminnan laajentaminen

Vammaispalveluiden ja muiden toimipisteiden apuvälineiden rekisteröinti alueelliseen järjes-telmään Laajempien asunnon muutostöi-den arvioiden ja toteutuksen toimintamallin kehittäminen alueella

Rekisteröityjen apuvälinei-den määrä Toteutuneiden asunnon muutostöiden määrä ja prosessin kesto

2018 2018

29

Fysiatria Saumattomat hoi-tosuositusten mukaiset hoitoketjut yleisimpiin TULE-sairauksiin Amputaatiouhan alla olevien toimintakyvyn varmistamisen alueelli-nen malli

Sairaala- ja avokuntoutuksen integroiminen Fysioterapeuttien suoravas-taanottotoiminnan käynnistämi-nen perusterveydenhuoltoon Yhtenäisen kuntoutuksen vaikut-tavuuden mittariston ja seuranta-järjestelmän rakentaminen kaik-kiin toimintayksiköihin Alueellisen yhtenäisen ampu-toinnin arvioinnin ja protetisoin-nin toimintaprosessin rakentami-nen

Hoitoviiveet, toteutuneiden terapioiden määrä, tarvit-tavien preoperatiivisten kuntoutusten suhteellinen osuus Koulutettujen fysiotera-peuttien määrä, suoravas-taanottokäyntien määrä Mittareiden lukumäärä ja niiden käytön kattavuus Onnistuneiden protetisoin-tien lukumäärä amputoin-tien lukumäärään suh-teutettuna

2018 2018

Akuuttikuntoutus ja kuntoutuksen avopalvelut

Kuntoutuksen yhteen-sovittaminen kuntoutu-jan kokonaishoitoon Erikoisaloilta tulevan kuntoutuskysynnän tyydyttäminen sairaa-lassa ja kotiin asti

Sairausryhmäkohtaisten hoito-ketjujen yhteensovittaminen Henkilökunnan joustava sijoi-tus/mitoitus sairaalassa kysynnän mukaan, ”osastokuntoutuksesta kotikuntoutukseen” Integraation syventäminen esh:n ja pth:n (kotikuntoutus, kotisai-raanhoito, kotihoito) kesken

Laadittujen hoitoketjuku-vausten määrä Vaihtoehtoisiin tehtäviin perehdytettyjen /koulutettujen kuntou-tusammattilaisten osuus

2018

Asiantuntijapalvelut

Toimintamalli kuntou-tustutkimuksen toteu-tuksesta alueellisesti Monialaisen kuntou-tusohjauksen toimin-tamalli

Luodaan alueelle toimintamalli lääkinnälliseen kuntoutustutki-muksen Luodaan alueelle toimintamalli ammatilliseen kuntoutustutki-muksen Luoda toiminta- ja yhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien mo-nialaisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi ja päivittämiseksi

Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä Laadittujen monialaisten kuntoutus-suunnitelmien määrä

2018 2018 2018

4.1.5 Strategiset tukipalvelut

Strategisten tukipalvelujen toimialue jakaantuu kuviossa 6 esitetyn mukaisesti kahteen palvelulinjaan: joh-

tamisen tukeen ja kehittämisen tukeen.

30

Kuvio 6: Strategiset tukipalvelut

4.1.5.1 Johtamisen tuki

Henkilöstöpalvelut

Kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen vakinaisen henkilöstön tiedot on kerätty virka- ja

toimiluetteloista toimiyksiköittäin. Vakinaisen henkilöstön määrä on yhteensä 2 328.

Henkilöstötyöryhmä on jo aikaisemmin kartoittanut eläköitymisen määriä lähivuosina. Eläköitymisen joh-

dosta irtisanomisille ei näyttäisi olevan tarvetta ja osaavasta henkilökunnasta voi tulla pulaa tulevaisuudes-

sa. Länsi-Pohjan sote- projektin henkilöstötyöryhmä on kerännyt sairaanhoitopiirin ja kuntien henkilöstöpo-

liittisia linjauksia ja tehnyt yhteisiä ohjeistuksia.

Sote- uudistuksen myötä toimintamallit tulevat muuttumaan, verkostomainen ja moniammatillinen työs-

kentely tulee lisääntymään. Valinnanvapauden laajenemisen myötä kilpailutilanne tuo lisähaasteita myös

henkilöstölle. Uudistus tehdään henkilöstön ja vahvan johtamisen avulla.

Hallinto-, talous- ja lakiasiainpalvelut

Hallinto-, talous- ja lakiasiainpalvelut järjestetään valittavan organisaatiovaihtoehdon mukaisesti.

Tekniset palvelut

Kiinteistöt

Valtioneuvosto on päättänyt 19.1.2017 valtuuttaa Senaatti-kiinteistöt perustamaan tulevien 18 maakunnan

omistukseen siirtyvän toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen. Maakuntien Tilakeskus Oy toimii

31

perustamisvaiheessa Senaatti- kiinteistöjen tytäryhtiönä ja siirtyy maakuntien omistukseen vuoden 2019

alusta. Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimitilakanta tulee muodostumaan pääosin sairaanhoito- ja erityis-

huoltopiirien kiinteistöistä, jossa keskussairaalat ovat keskeisin toimitilaryhmä. Yhtiön hallinnoitavaksi tulee

myös nykyisin kuntien sote- palvelujen käytössä olevien tilojen vuokrasopimuksia. Omaisuusjärjestelyistä

säädetään eduskunnalle annattavassa maakuntalaissa. Yhtiö perustetaan jo maakunta- ja sote- uudistuksen

valmisteluvaiheessa varmistamaan sen täysi toimintavalmius vuoden 2019 alusta. Maakuntien Tilakeskus

Oy on yksi sote- ja maakuntauudistusta tukevista valtakunnallisista palvelukeskuksista, jotka maakunnat

omistavat yhteisesti vuoden 2019 alusta. (VM tiedote 19.1.2017)

Kuntien kiinteistöpäälliköiden ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan kanssa on pidetty kaksi

kokousta. Kiinteistötiedot on kerätty Popsterin tiedonkeruulomakkeella (omat kiinteistöt ja vuokrakiinteis-

töt). Maakunnan Tilakeskus Oy on aloittanut kiinteistötietojen keruun maaliskuussa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekniset palvelut jatkavat sairaanhoitopiirin kiinteistöjen hoitoa 31.12.2018

asti. 1.1.2019 sairaanhoitopiirin kiinteistöt siirtyvät Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, joka vuokraa myös kunti-

en sote- kiinteistöt.

Materiaalipalvelut (logistiikka, hankinta)

Hankintatoimen osalta hyödynnetään jo olemassa olevia hankintarenkaita. Länsi-Pohjan sotelle on jo aikai-

semmin tehty Lapin amk:n opinnäytetyönä kolme logistiikkaselvitystä, joiden pohjalta jatketaan suunnitte-

lua.

4.1.5.2 Kehittämisen tuki

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä puhuttaessa voidaan tarkoittaa organisaation sisäistä kehittä-

mistä, laajempaa kehittämistä yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tai osallisuutta kansalli-

sissa kehittämisohjelmissa. Tässä suunnitelmassa keskitytään ensisijaisesti Länsi-Pohjan soten sisäiseen

kehittämiseen kuitenkin huomioiden laajat yhteistyökuviot ja uuden tiedon sekä kehityssuuntien seuraami-

sen. Palvelujen kehittämisessä olennaista on yhteys tiedonhallintaan.

Kehittämispalvelut

”Kehitetään, kehitytään ja opitaan yhdessä”

Länsi-Pohjan sotessa haetaan aidosti uusia toimintatapoja jolloin myös kehittämisresurssien ja – rakenteen

turvaaminen ja muodostaminen täytyy kytkeä valmistelussa olevaan palvelutuotantoon.

Kehittämisrakenteen toiminnassa korostuvat tiedontuotanto, tiedonhallinta ja hyödyntäminen. Kehittä-

misenrakenne tukee moniammatillisten ja monitoimijaisten yhteistyöverkostojen toimintaa palvelutuotan-

nossa. Se edistää ja koordinoi innovaatio- ja tutkimuspohjaista toimintaa mm. alueen koulutusorganisaati-

oiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Kehittäminen perustuu Länsi-Pohjan soten strategiaan ja johtamiseen sekä henkilöstötarpeiden ennakoin-

tiin sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Kehittämistoiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja

asiakkaan omien voimavarojen tukeminen edellyttää koordinaatiota ja palvelua, joka ylittää erikoisalat,

32

organisaatiot sekä kohtaa asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Toimintakäytännöt eivät kehity yksittäisten amma-

tinharjoittajien osaamista parantamalla. Muutos työyhteisössä voi tapahtua vain, jos kaikki siihen osallistu-

vat. Kehittämisen tulee kuulua kaikkien työntekijöiden työhön.

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittämisessä on tärkeätä hoi-

to-, palvelu- ja kuntoutusketjujen kehittäminen yhteisillä rajapinnoilla unohtamatta yhdyspintaa kuntiin ja

näiden järjestämiin palveluihin.

Kehittämisen keskiössä ovat

laadunhallinta ja potilas- ja asiakasturvallisuus

omavalvonta

asiakasosallisuus

osaamisen kehittäminen ja ennakointi

täydennyskoulutus

tietotuotanto, tiedon hallinta ja hyödyntäminen

hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

kehittäminen ja uudistaminen

Laadunhallinta

Laadunhallinta on osa jokapäiväistä työtä ja se on jokaisen työntekijän vastuulla. Henkilöstön merkitys laa-

dukkaan palvelun tuottamisessa on kiistaton. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä laatu on kykyä täyttää

asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti sekä lakien ja asetusten mukaan.

Laadunhallinnan tukena Länsi-Pohjan sotessa otetaan käyttöön SHQS- laatujärjestelmä, joka on ollut sai-

raanhoitopiirin käytössä vuodesta 2006 ja alueen kunnissa vuodesta 2015 lähtien. Palveluja kehitetään

asiakaslähtöisesti ja kokonaistaloudellisesti ja niitä arvioidaan laadunhallinnan menetelmiä käyttäen. Palve-

lulinjoja, hoitoketjuja ja toimintaprosesseja arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Kehittämisellä pyri-

tään toiminnan vaikuttavuuteen, sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä

toimintaprosessien tarkastelemista asiakkaan näkökulmasta.

Potilas- ja asiakasturvallisuus

Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa.

Toimintayksikössä potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden ta-

voitteena on varmistaa palvelun ja hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta ja asiakasta vahingoittumasta.

Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden ja asiakkaiden turvallista palvelua ja hoitoa edistä-

vän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet.

Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuriin kuuluu riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä

toiminnan jatkuva kehittäminen. Erityyppisten turvallisuusriskien ennakointi ja analysointi sekä niihin puut-

tuminen ovat tärkeitä haittatapahtumien ehkäisyssä. Turvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään

palveluun ja hoitoon liittyviä riskejä, sekä potilaille ja asiakkaille hoidon tai palvelun aikana aiheutuvia hait-

toja. Tämä edellyttää yhteisen vastuun ottamista. (STM potilas- ja asiakasturvallisuuden toimintaohjelma

2015- 2020.) Länsi-Pohjan sotelle laaditaan laadunhallintasuunnitelma ja potilas- ja asiakasturvallisuus-

suunnitelma, sekä niihin liittyvät vuosittaiset toimenpideohjelmat.

33

Omavalvonta Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua toimin-

tayksiköiden päivittäisessä asiakastyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu

palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä

potilas- ja asiakasturvallisuudesta.

Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla

asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheutta-

vat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksi-

kössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden

näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin

työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. (mm. Vanhuspalvelulaki, SHL

47§, Terveydenhuoltolaki) Omavalvontasuunnitelma toimii apuna myös viranomaisvalvonnassa.

Asiakasosallisuus kehittämisessä

Asiakasosallisuus -palveluiden käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan kehittämään palveluita. Tulevaisuuden

asiakas muuttuu palvelun käyttäjästä entistä vahvemmin myös palvelujen arvioijaksi ja kehittäjäksi. Tämä

edellyttää uudenlaista kumppanuutta asiakkaiden ja työntekijöiden välille ja sen myötä uudenlaisen ajatte-

lutavan omaksumista niin asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.

Osaamisen kehittäminen ja ennakointi

Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi on ennakoitava tulevaisuudessa tarvittava

osaaminen ja varauduttava siihen. Ennakoinnissa on olennaista käsittää, mitkä ovat ne olennaiset tekijät,

jotka muokkaavat tulevaisuutta ja mihin voidaan ja halutaan vaikuttaa21. Ennakoinnin merkitys Lapissa ko-

rostuu: työiässä olevien määrä vähenee, kilpailu työntekijöistä eri toimialojen välillä kovenee ja elinkei-

noelämän rakenne muuttuu. Muutoksen ennakointi vaatii nykyisen toiminnan edellyttämän osaamisen

arviointia, uusien palvelunkäyttäjien ja tarvitsijoiden määrittelyä sekä tulevaisuudessa tuotettavien palve-

luiden osaamisedellytyksien tutkimista. Osaamisen kehittämisen avulla sosiaali- ja terveysalan toimijat pait-

si turvaavat työntekijöidensä ammattitaitoa, mutta myös hallitsevat ja ohjaavat meneillään olevaa muutos-

ta, rakentavat haluamaansa tulevaisuutta ja mielekkäitä työuria.

Täydennyskoulutus

Osaamisen kehittämistä toteutetaan täydennyskoulutuksen, koulutussuunnittelun, alueellisen lääkärikoulu-

tuksen koordinaation, erilaisten kehittämisprojektien, henkilökierron ja tavoitteellisen ohjatun työssä op-

pimisen kautta. Täydennyskoulutus toteutuu toimialueiden sisäisenä toimipaikkakoulutuksena, erikoisala-

kohtaisena alueellisena koulutuksena ja tilauskoulutuksena. Lisäksi henkilöstöä tuetaan heidän osallistues-

saan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin. Osaamisen kehittäminen toteutuu Länsi-

Pohjan sotessa verkostomaisena yhteistyönä koulutus-, kehittämis- ja ennakointiorganisaatioiden kanssa.

34

Tietotuotanto

Sosiaali- ja terveydenhuollosta kerättävien tietojen kansallisesta raportoinnista säädetään tilasto- ja rekiste-

rilainsäädännössä ja siten kuin terveyden edistämistyöstä on säädetty. Yhtenäistä tuotantorakennetta alu-

eellisen tai kansallisen sote- päätöksenteossa ja ohjauksessa tarvittavan tiedon käsittelystä ei Suomessa ole,

vaan nyt tiedot kootaan hajallaan olevista tietovarannoista tilannekohtaisesti kunkin tarpeen mukaiseen

käyttöön. STM:n ja VM:n Kustannus- ja vaikuttavuustieto työryhmän toimesta tullaan nimeämään kansalli-

set mittarit, työ valmistunee vuoden 2018 aikana.

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen tueksi ei ole saatavilla kattavaa tulevaisuuteen luo-

taavaa tietoa, joka kertoisi kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisestä. Johdon käytössä oleva tieto katsoo

taaksepäin, ja seurantamittaristo on operatiivinen sekä toimintokohtainen.

Länsi-Pohjan sotessa toiminnan kehittämisessä käytetään hyödyksi vuosien mittaan eri järjestelmistä kehi-

tettyä tietoa. Tiedon jatkuvalla seurannalla saadaan selville prosessien vaikuttavuus – kehittyykö toiminta

haluttuun suuntaan. Tietoon pohjautuva toiminta tuottaa parannuksia työn tuottavuuteen, vaikuttavuu-

teen ja mielekkyyteen. Valtakunnalliset tilastot ja hyvinvointi-indikaattorit sekä käytännön työssä syntyvä

asiakastieto ovat suunnittelun ja johtamisen pohjana. Länsi-Pohjan soten toimintatiedosta muodostetaan

luotettava kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää organisaation päätöksenteossa ja toiminnan kehittämises-

sä sekä arvioitaessa väestön palvelutarvetta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kuntalain mukaan päävastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kunnilla. Länsi-

Pohjan soten tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen

työn tueksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on (Lähde:THL) 1. koordinoida ja toimeenpanna alueellaan valtakunnalliset hyvinvointi- ja kansanterveysoh-jelmat yhteistyössä kuntien kanssa 2. asettaa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoit-teet sekä määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja vastuutahot 3. ennakoida toimintansa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia eri väestöryhmiin 4. toteuttaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea omissa palveluissaan 5. edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä korjaavissa palveluissa 6. osallistua kuntien/alueen hyvinvointikertomuksen laadintaan 7. tuottaa hyvinvointi- ja terveystietoja kunnille sekä osallistua niiden tulkintaan yhdessä kunnan toimijoiden kanssa 8. hakea ja koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämishankkeita 9. järjestää koulutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 10. toimia jäsenenä alueellisessa hyvinvointityöryhmässä

Kehittäminen ja uudistaminen

Kehittämiseen kuuluu myös hankkeiden koordinointi, hallinnointi ja ulkopuolisen rahoituksen hakeminen.

Uusien käytännön tarpeista lähtevien palveluinnovaatioiden kokeilu ja/tai osallisuus pidempien alueellis-

ten, valtakunnallisten tai kansainvälisten hankkeiden työhön on olennainen osa kehittämistyötä yhteistyös-

sä koko henkilöstön kanssa. Lisäksi näyttöön perustuvien toimintamallien levittäminen ja erillisten hankkei-

den tulosten jalkauttaminen osaksi työyksiköiden perustyötä on tärkeää

35

4.1.5.3 Tiedonhallinta

Tiedonhallinnan merkitys korostuu jokaisessa asiakas- ja hoitoprosessissa ja jokaiseen prosessiin liittyy pal-

jon tiedon tallentamista, muokkausta ja analysointia. Tietohallinnon työvälineeksi tarvitaan kokonaisarkki-

tehtuuri eli kuvaus prosesseista ja niihin liittyvistä tietoelementeistä sekä tietojen tallennusratkaisuista ja

teknologioista. Tietohallinto tarvitsee tuekseen johdon strategisten linjausten lisäksi kehittämispalvelujen

tekemät prosessimäärittelyt.

Tietohallinto toteuttaa järjestelmä- ja sovellustasolla tiedonhallintaan liittyvät tietojärjestelmät ja ylläpitää

niiden toimivuutta ja jatkuvuutta. Asiakirjahallinnon ja tietosuojaan liittyvän lainsäädännön jatkuva seuran-

ta kuuluvat myös tietohallinnon tehtäviin.

Tietohallintoa ja ICT-palveluita koskevassa valmistelussa tulee huomioida käynnissä olevat valtakunnalliset

tietojärjestelmähankkeet ja niiden tuomat mahdollisuudet kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin palve-

luiden käyttöönotto, asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen liittyvät UNA- hanke sekä sähköisiä

sote- kansalaispalveluita kehittävät ODA- ja Virtuaalisairaala-hankkeet.

Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Länsi-Pohjan sote käyttää terveydenhuollon tietotekniikka palvelujen tuottamiseen alue Pegasos- ja Esko

potilastietojärjestelmiä, jotka käsittävät sekä potilashallinnon että kliinisen kirjaamisen. Suun terveyden-

huollon potilastietojärjestelmä on parhaillaan kilpailutuksessa tavoitteena alueelle yhteinen järjestelmä.

Sosiaalipalveluiden käytössä on Kemiä lukuun ottamatta ProConsona, jota on myös mahdollista laajentaa

Kemin käyttöön.

Potilastietojärjestelmiä käytetään myös mobiilisti, jolloin potilastiedot ovat liikkuvien palvelujen esim. ensi-

hoito, kotihoito, kotisairaala käytössä. Kotihoidossa on käytössä lisäksi mobiili toiminnanohjaus ja hoidon

arvioinnin kirjaaminen.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri toimii rekisterinpitäjänä järjestelmien sisältämille tiedoille ja tiedot viedään osaksi Kanta- palveluja lainsäädännön mukaisessa aikataulussa mukaan lukien sosiaalipalvelut. Länsi-Pohjan soten ICT- palvelujen tuottajana toimii sairaanhoitopiiri. Sähköisiä palveluja / sähköistä asiointia ja niiden palvelualustoja lähdetään aktiivisesti käyttöönottamaan eri toimialueilla. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on jo mukana UNA – hankkeessa. Arkistointitoimi Lähtökohtana arkistointitoimessa on tietojen käytettävyys. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat

ovat yhteisrekisterissä, mikä mahdollistaa tietojen yhteiskäyttämisen. 1.1.2019 maakunta toimii rekisterin-

pitäjänä sote- palvelujen osalta.

36

5. Alueellinen valmiussuunnittelu ja varautuminen

Varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tehtäviä. Uhka- ja

häiriötilanteet koskettavat kaikkia yhteiskunnan eri sektoreita. Häiriötilanteet ja poikkeusolot voivat vaike-

uttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Alueellisessa valmiussuunnittelussa, harjoituk-

sissa ja koulutuksissa tulee huomioida eri toimijoiden vastuut ja resurssit häiriötilanteen hallinnassa sekä

varmistaa toimijoiden välinen yhteistyö, koordinaatio ja johtaminen. Varautumiseen liittyvässä yhteistyössä

tulee viranomaistoimijoiden lisäksi tehdä tiivistä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen

sekä seurakuntien kanssa.

Sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa

varautumisessa.

Hallinnollisten rakenteiden muuttuminen vaikuttaa myös varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Mahdol-

linen päätös Länsi-Pohjan soten yhteiseen toimintaorganisaatioon siirtymisestä käynnistää myös varautu-

misen ja alueellisen varautumissuunnitelman päivitystyön tekemisen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos sisältää luvussa 7 § 53 – 55 säännökset varautumisesta

häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Näiden mukaan maakunnan on varauduttava valmiussuunnitelmin sekä

muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimenpitei-

tä edellyttäviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisessa on varmistettava palvelujen jatkuvuu-

den turvaaminen myös silloin, kun palveluja toteutetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palvelujen tuottajilta

tai palvelusetelillä.

6. Länsi-Pohjan sote toimintaorganisaatio 1.1.2018 alkaen

Länsi-Pohjan sote- projektissa on ensin valmisteltu kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut

yhdistävä integraatiomalli, toimintakonsepti, joka on kuvattu tämän järjestämissuunnitelman luvussa 5.

Toimintakonseptin valmistumisen myötä ja meneillään olevien maakunta-, sote- ja valinnanvapauslakien

valmistelua seuraten on arvioitu eri organisaatiomallien soveltuvuutta Länsi-Pohjan soten organisaatioksi.

Mahdollisina organisaatioina on käsitelty: Kuntayhtymää, isäntäkuntamallia, kuntien omistamaa yhtiö-

tä/liikelaitosta, yhteisyritystä yksityisen toimijan kanssa ja osuuskuntaa. KPMG Oy teki sote- projektin tila-

uksesta kilpailuttamisen ja yhtiöittämisen konsultointiin liittyvän esiselvityksen Länsi-Pohjan soten organi-

saatiomalleista (liite 2).

Tämän perusteella sote- projektin poliittinen ohjausryhmä linjasi 22.2.2017, että jatkovalmistelu tehdään

kahden vaihtoehdon mukaan. Vaihtoehto A; yhtiöitetään yhteisyritykseen viranomaistoimintoja lukuun

ottamatta kaikki kuntien ja sairaanhoitopiirin sote- palvelut. Vaihtoehto B; yhtiöitetään yhteisyritykseen

valinnanvapauslakiluonnoksen ns. laajan valinnanvapauden palvelut. Muut kuntien ja sairaanhoitopiirin

sote- palvelut yhdistetään laajennettuun sairaanhoitopiirin toimintaan, noudattaen sote- projektissa kehi-

tettyä toimintakonseptia.

37

Perusteluita yhteisyrityksen perustamiselle

• Yhtiöittämisessä laaditaan mm. yhtiösopimus, osakassopimus ja palvelusopimus, joista palvelujen

kannalta tärkein asiakirja on palvelusopimus.

• Palvelusopimuksella kunnat pystyvät vielä sopimaan sote- palveluista

• Yhtiöittämisessä tehtävä palvelusopimus sitoo maakuntaa tulevina vuosina

• Yhteisyritys luo etunojaa tulevalle, turvaamaan laadukkaan palveluverkon rakentamisen

• Yritys on ketterä yhteistyöalusta, tuo markkinaosaamisen ja liiketalouden osaamisen alueen palve-

lujen kehittämiseen

• Yhtiöittäminen olisi tässä vaiheessa järkevää kun kunnat voivat vielä siihen vaikuttaa

• Yrityksen liiketoiminnan logiikka on maksimoida toiminta ja hankkia lisää asiakkaita (ei minimoida

vähentää, irtisanoa tms,)

• Sote- palvelut tullaan maakunnan toimesta kuitenkin yhtiöittämään

→ sote- lakien aikana maakuntavaltuusto päättää yhtiöittämismallin

• Vaikka päätösvalta siirtyy yksityiselle toimijalle (esim. 51 % tuottajalle ja 49 % kunnille), niin perus-

tamisasiakirjoissa voidaan sopia sitovasti mm. hallituspaikkojen jaosta, osingonjaosta ja kuntien

kriittisinä pitämien asioiden muuttamisen yksimielisyysvaateesta.

• Laadukkaan palveluverkon rakentaminen parantaa sote- palvelujen säilymistä ja pysyvyyttä alueella

tulevassa kilpailutilanteessa

• On huomioitava, että uusien sopimusten osalta ns. rajoituslain (1.7.2016) mukaan maakunnalle

ei siirry vahingonkorvausvastuuta tai muuta sopimuksen päättämiseen liittyvää vastuuta sellai-

sista sopimuksista, jotka kunta solmii voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen kuin

sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Siksi

yhtiöittämispäätökset on tehtävä 30.6.2017 mennessä.

Vaihtoehto A:

• Lakisääteisiä viranomaistehtäviä lukuun ottamatta sote- palvelut yhteisyritykseen yksityisen toimijan

kanssa.

• Kunnat vähemmistöosakkaiksi omistusosuus 49/51 tai 19/81

• Kunnan osakeomistus siirtyy maakunnalle 1.1.2019

• Turvaa tulevan alle 5 vuodeksi.

• Pakkolain irtisanomispykälän perusteella maakunnan irtisanottavissa vuoden kuluttua

• Ei mahdollista kuntien kiinteistöriskien minimointia

• Toiminnan kehittämisaika jää lyhyeksi

• Lakisääteiset viranomaispalvelut perussopimuksen muutoksella sairaanhoitopiirin hoidettaviksi.

• Viranomaistoiminnot siirtyvät maakunnalle 2019 alusta

o viranomaistoiminnan viranhaltijat (aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, etuuskä-

sittelijät, lastenvalvoja, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyö, vanhus- ja vammaispalvelun

sosiaalityöntekijät ja – ohjaajat, johtava lääkäri) Myös sosiaalityön esimiehet tekevät viranhaltija-

päätöksiä.

• Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut pirstoutuvat

• Ikäihmisten palvelut pirstoutuvat

• Integraatiohyöty pienenee

38

Vaihtoehto B

• Kuntien sotesta alle 50 % yhteisyritykseen => voidaan tehdä pitkä sopimus (10-15v)

• Omistusosuus 19% / 81% rajoittaa osakassopimusta

• Omistusosuus 49% /51% , kuntien osuus menee 1.1.2019 maakunnalle

• Palvelusopimus sitoo maakuntaa, ei irtisanomispykäläpakkoa

• Palvelujen kannalta tärkein asiakirja yhtiön muodostamisessa on palvelusopimus:

• Voidaan sopia palveluverkko

• Voidaan sopia lähipalvelut

• Voidaan sopia erityispalvelut

• Keskittämisuhka pienenee

• Voidaan taata työpaikkojen säilyminen

• Voidaan taata osaaminen ja huolehtia rekrytoinnista

• Voidaan kohentaa kuntien elinvoimaa

• Kiinteistöriskin minimoiminen mahdollistuu pitkällä sopimusajalla

• Yhtiön voitonjaosta voidaan sopia esim. että osa voitosta kohdennetaan palvelujen kehittämiseen

Jatkovalmisteluun vaihtoehto B

Länsi-Pohjan sote- projektin johtoryhmä ja LPSHP:n hallitusseminaarin osallistujat pitivät 17.3.2017 vaihto-

ehtoa B parempana turvaamaan asetetut tavoitteet:

• säästöpotentiaalien hyödyntäminen

• lähipalvelujen turvaaminen

• tarkoituksenmukainen, kustannustehokas erikoissairaanhoito

• työpaikkojen säilyttäminen

• osaajien rekrytointi

• kuntien elinvoiman parantaminen

• kuntien kiinteistöriskin minimoiminen

Vaihtoehto B : Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän malli 1.1.2018

Yhteisyrityksen ulkopuolelle jäävät kuntien sote- palvelut ja sairaanhoitopiirin palvelut yhdistetään

Länsi-Pohjan sote- projektin toimintakonseptin mukaisina kokonaisuuksina sairaanhoitopiirin teh-

täväksi sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutoksella. Sairaanhoitopiiri jatkaa kuntayhtymänä

sote- ja maakuntalakien mukaisen toiminnan alkamiseen saakka (1.1.2019)

Sairaanhoitopiiriin palveluja:

• jotka ovat lähtökohtaisesti lähipalveluja

• joihin ei kohdistu keskittämisuhkaa

• jotka siirtyvät maakunnan liikelaitokseen 1.1.2019

• viranomaispalvelut jotka siirtyvät maakunnan tehtäviksi

Uuden mallin sairaanhoitopiiri muodostaa esivaiheen, joka sulautuu maakunnan liikelaitokseen.

Sairaanhoitopiirin kiinteistöt ja tukipalvelut jäävät sairaanhoitopiiriin, ne siirtyvät lakiuudistukses-

sa joka tapauksessa maakunnalle.

39

Uuden mallin kuntayhtymän toimintojen kehittämisaika jää lyhyeksi, vaikka integraatiota pysty-

tään edistämään Länsi-Pohjan yhteisyrityksen kanssa. Toisaalta maakunnalla ei ole tarvetta muut-

taa hyviä toimintatapoja ja toimivaa integraatiota.

Vaihtoehto B: Yhteisyritys 1.1.2018

Yhteisyritykseen kootaan

• palveluja, jotka muodostavat alle 50 % kuntien sotesta

• palveluja, joihin liittyy maakunnan keskittämisuhka

• palveluja, jotka halutaan säilyttää

• palveluja, jotka muodostavat loogisen kokonaisuuden

• palveluja, jotka ovat Länsi-Pohjan sote- projektin toimintakonseptin mukaisia

Yrityksellä on suuri intressi lisätä potilasvirtaa yritykseen esim. leikkaustoimintaan; potilaita muilta alu-

eilta, vakuutusasiakkaita ja potilaita ulkomailta. Tämä osaltaan parantaa yhtiön sote- palvelujen kannat-

tavuutta ja tukee palvelujen kehittämistä.

Vaihtoehto B: Sairaanhoitopiirin ja Yhteisyrityksen palvelukokonaisuudet 1.1.2018 alkaen on esitetty kuvi-

ossa 7.

Kuvio 7: Sairaanhoitopiirin ja yhteisyrityksen palvelukokonaisuudet

LPSHP

(laajennettu)

• Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

• Ikäihmisten palvelut

• Strategiset tukipalvelut

• Ensihoito

• Apuvälineyksikkö

• LPSHP kiinteistöt

Sote Oy

(yhteisyritys)

• Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut

• Kuntoutuspalvelut

40

Tilanne 1.1.2019:

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnot siirtyvät Lapin maakunnan liikelaitokseen (kuvio 8).

Yhteisyritys jatkaa yritystoimintaansa sopimusten (mm. palvelusopimus) mukaisesti esim. 10 - 15 vuotta.

Kuntien omistusosuus yhteisyrityksestä siirtyy 1.1.2019 Lapin maakunnalle, mutta palvelusopimus jää voi-

maan sopimuskaudeksi.

Yhteisyritys vuokraa käyttöönsä tarvittavat tilat kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä. Tilavuokrauksen periaatteet

sisältäen siivouksen, kunnossapidon, vartiointipalvelut jne tullaan määrittelemään myöhemmin esim. ulko-

puolinen toimijan toimesta. Yhtenä vaihtoehtona on myös, että kuntien sote- kiinteistöistä muodostetaan

kiinteistöyhtiö, joka vuokraa tilat yhteisyritykselle.

41

Kuvio 8: Maakunnalle siirtyvät toiminnot

6.1 Henkilöstön asema

Länsi-Pohjan soten työtehtävissä oleva henkilöstö, jota uudistus koskee, on seitsemän eri työnantajan pal-

veluksessa: Kemi, Keminmaa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä,

Saarenvire, Tornio ja Ylitornio. Palvelujen keskittyessä kahden työnantajan tuottamiksi, siirtyvä henkilökun-

ta siirtyy uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. Ennen vuotta 1994 julkiselle työnantajalle tulleiden

ja yhtäjaksoisesti työskennelleiden yhteisyritykseen siirtyvien työntekijöiden lisäeläke turvataan yhtiöittä-

misessä vakuutuksella tai yhteisyrityksen maksamalla lisäeläkkeellä.

Suotavaa olisi, että yhteisyritykseen siirtyvän henkilöstön osalta selvitettäisiin mahdollisuus virka-

/työvapaaseen sopimuskauden ajaksi. Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Soili Vesterisen johtama alueel-

linen henkilöstötyöryhmä on työskennellyt joulukuusta 2015 lähtien keräten henkilöstötietoja ja valmistel-

len mm. henkilöstöpoliittisia malleja ja ohjeistuksia uutta organisaatiota varten.

Henkilöstöpalvelut järjestetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöpalvelujen toimes-

ta sen palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. Kuntien henkilöstöpalveluissa sotelle yli 50 % työtä tekevil-

lä on mahdollisuus siirtyä sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Tästä tulee käydä erilliset neuvottelut kuntien

kanssa.

42

Hallinto-, talous- ja lakiasianpalvelut järjestää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä oman toimin-

tansa osalta. Kuntien talouspalveluissa sotelle yli 50 % työtä tekevillä on mahdollisuus siirtyä sairaanhoito-

piirin työntekijöiksi. Tästä tulee käydä erilliset neuvottelut kuntien kanssa. Länsi-Pohjan yhteisyritys voi

järjestää henkilöstö-, hallinto-, talous- ja lakiasianpalvelut itse, ostaa ne joko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiril-

tä tai muulta palveluntuottajalta.

7. Kunta – sote- yhdyspintakysymykset

Sosiaali- ja terveyspalveluilla on asiakasprosesseissa useita rajapintoja kunnan ja muiden toimijoiden,

yksityisten ja järjestöjen eri palveluihin ja toimintoihin.

Keskeisimpiä yhdyspintoja ovat

- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

- Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö

- Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka

- Opiskeluhuolto

- Asumispalvelut

- Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot

- Maahanmuuttajien kotouttaminen

- Joukkoliikenne ja kuljetukset

- Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin

Kuntalain mukaan päävastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kunnilla. Kunnan

tehtävät ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on laaja-alainen ja monimuotoinen. Kunnan ylläpi-

tämä infrastruktuuri sekä monipuoliset hyvinvointia edistävät palvelut luovat perustan asukkaiden hyvin-

voinnille. Kunnan asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalve-

luihin, työllisyydenhoitoon, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin teh-

täviin.

Työllisyyden hoidossa, erityisesti taloudellisesta näkökulmasta, korostuu työmarkkinatuen rahoitusvastuun

siirtyminen aiempaa enemmän kunnille. Tästä syystä kuntien intresseissä on vahva työllisyyden hoitoa edis-

tävien toimien ohjaus ja koordinointi. Työllisyysohjelmien ohjaus asettuu keskeiseksi kysymykseksi kun

vastuu työmarkkinatukimenoista on kunnalla ja merkittävä osa toiminnoista, joilla menoihin pystytään vai-

kuttamaan, on sote- palvelualueella.

Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyössä kuntien lakisääteisiä velvoitteita ovat maahanmuuttajien

alkukartoitukseen, kotouttamissuunnitelmien valmisteluun, toteutukseen, seurantaan sekä monialaiseen

paikalliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät. Kotoutumispalveluiden toimijoita ovat kun-

nat, TE- hallinto ja muut valtion viranomaiset. Maahanmuuttajien saamat palvelut riippuvat maahantulon

syystä ja elämäntilanteesta. Kokonaisuutena maahanmuuttajien palvelut ovat hajautuneet eri toimijoille,

mikä asettaa erityisiä haasteita henkilön tai perheen palvelukokonaisuuden hahmottamiseen ja toteuttami-

seen esim. perhe-, mielenterveys- tai muissa sosiaalisissa ja terveydellisissä ongelmissa.

43

Asumispalvelujen osalta erityisryhmien, kuten huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset hen-

kilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tar-

vitsevat nuoret, asumispalvelujen kehittämisen vastuu on sosiaali- ja terveystoimella, josta asumispalvelu-

jen tarpeet viedään kuntien tekniseen virastoon. Erityisryhmien asumispalvelujen kokonaisuuden hallinta ja

ohjaus edellyttää kunnan ja sote- palvelualueen yhteistyötä. Tulevalla sote- palveluorganisaatiolla ja kun-

nalla tulee olla asiakkaiden palveluprosessien näkökulmasta riittävä kosketuspinta etenkin em. alueilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edis-

tämisen tehokasta toteuttamista ihmisten arkiympäristöissä. Ruohonjuuritasolla asiakasrajapinnassa on

mahdollistettava eri viranomaisten yhteistyössä tehtävää asiakaskohtaista suunnittelua ja tarvittavaa tie-

donkulkua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntiin jäävien palvelujen yhteensovittamiseksi tarvitaan selkeät

hallinnonrajat ylittävät yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet. Näillä pysyvillä rakenteilla tarkoitetaan poik-

kihallinnollisia johtamisen käytäntöjä ja toimeenpanorakenteita (esimerkiksi hyvinvointityöryhmät ja koor-

dinaatio), hyvinvointitavoitteisiin sitoutumista kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoin-

nista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä (seurantajärjestelmä), vaikuttavia terveyden edistämi-

sen käytäntöjä sekä riittäviä resursseja.

On tärkeää, että kuntapäättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että väestön hyvinvointiin ja terveyteen voidaan vai-

kuttaa ennakoivasti. Kunnassa tehdään päätökset siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteu-

tuu kunnan alueella. Toimenpiteillä (esim. liikuntamahdollisuuksien parantamisella, elintapoihin vaikutta-

misella), joilla vaikutetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, pystytään vaikuttamaan kansansairauk-

sien syntymiseen sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällöllinen

haltuun ottaminen ja vaikuttavien strategisten linjausten tekeminen toimenpiteineen vaatii tiedolla johta-

misen osaamista ja monialaista yhdessä pohtimista. Yhteistyötä tarvitaan myös järjestöjen, seurakuntien ja

muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on tarjota tukea ja asi-

antuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.

Länsi-Pohjan sote pyrkii omalta osaltaan tukemaan alueen asukkaita oman hyvinvointinsa edistämisessä.

Terveydenhuoltolain kunnilta edellyttämä hyvinvointikertomus toimii kunnan, maakunnan ja sote- keskuk-

sen yhteisenä työvälineenä suunniteltaessa, arvioitaessa ja raportoitaessa kunnassa tehtävää ja toteutunut-

ta hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavaa työtä.

Uusien keinojen löytäminen vaikuttavaan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on tulevai-

suuden avainkysymyksiä. Yksi keino on väestön omahoidon tukeminen. Omahoidossa ammattihenkilö siir-

tyy asiantuntijan roolista valmentajaksi, joka yhdessä asiakkaan kanssa räätälöi juuri hänen tilanteeseensa

sopivan avun ja tuen esim. elintapojen muutoksiin. Omahoidon on todettu olevan vaikuttavaa niin elämän-

laadun kohentumisessa kuin sairauksien hoidossa ja niiden ehkäisyssä. Sen on todettu myös vähentäneen

sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä.

Asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen on alueen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä keskei-

nen ulottuvuus. Länsi-Pohjan sotessa palveluiden käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan kehittämään palve-

luita: - hyödynnetään mm asiakasraateja, kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen osaamista. Asiakaspalaut-

teen kerääminen ja hyödyntäminen nähdään sote - palveluiden ydintehtäväksi - sähköisen viestinnän rin-

44

nalle kehitetään ja hyödynnetään eri väestöryhmille sopivia tapoja. Osallistumisen johtaminen ja vastuut

tältä osin selvitetään jatkovalmistelussa.

8. Järjestöyhteistyö

Kunnan kaikilla toimialoilla on tärkeä merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden mahdollistajina ja

tuottajina. Kunnat tekevät tätä työtä paitsi omana toimintanaan, yli sektorirajojen, myös eri tavoin yhteis-

työssä järjestöjen kanssa. Yhdistyksistä 72 prosentilla on jotakin säännöllistä yhteistyötä kuntien, useimmin

sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kanssa. Useasti kunnassa tunnistettu huoli ei ole ratkaistavissa

sen omilla toimilla, vaan tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja usean toimijan yhteistyötä.

Länsi-Pohjassa on käynnissä kaksi seudullista järjestöjen ja kuntien verkostohanketta, jotka liittyvät järjestö-

jen rooliin ja tehtäviin maakunta- ja sote uudistuksessa sekä kuntien tulevaisuuden hyvinvoinnin ja tervey-

den edistämistyöhön. Hankkeiden kautta on rakennettu järjestö-kunta-sote yhteistyön rakenteita ja kump-

panuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kehitetty keinoja järjestöjen tuen ja matalan kyn-

nyksen tuen muotojen integroimiseksi täydentämään sosiaali- ja terveydenpalveluiden asiakaspolkuja. Jär-

jestön elämänkaariverkostot ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisverkosto sekä digipalvelujen työryhmä ja

järjestöjen liikkuvat – ja lähipalvelut työryhmä mahdollistavat monimuotoista yhteistyötä ja kehittämistä

niin kunta kuin sote- toimijoidenkin näkökulmasta (Kuvio 9).

Kuvio 9: Länsi-Pohjan järjestöt SOTE:ssa ja HYTE:ssä ( muok.Tuula Huttunen-Koivumaa, Majakka 2017)

45

Länsi-Pohjan sotessa järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tehdään näkyväksi ja

tuetaan - varmistetaan koulutuksella että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat tietoisia yhdistysten

tekemästä työstä ja osaavat ohjata ja tukea ihmisiä esimerkiksi yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoimin-

taan tai harrastusmahdollisuuksiin. Hyödynnetään laaja-alaisesti järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta –

asiakasosallisuuden edistämisessä, kehitetään kumppanuuskäytäntöjä ja yhteistyösopimusmenettelyjä

järjestöjen kanssa.

8. Järjestämissuunnitelman hyväksyminen ja toi-

meenpano

Länsi-Pohjan sote- projektin 1.11.2016 -30.3.2017 poliittinen ohjausryhmä esittää sote- projektin johto-ryhmän esityksestä, että kuntien valtuustot kokouksessaan 24.4.2017: 1. Hyväksyvät Länsi-Pohjan sote- projektin työstämän järjestämissuunnitelman.

2. Velvoittavat projektijohtajan ja LPSHP:n pth- yksikön käynnistämään vaihtoehto B:n mukaisen yhteisyri-tyksen kilpailuttamisen KPMG Oy:n konsultoimana 17.2.2017 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

3. Valtuuttavat sote- projektin johtoryhmän ja poliittisen ohjausryhmän jatkamaan toimintaansa vuoden 2017 loppuun saakka.

4. Velvoittavat sote- projektin huolehtimaan kilpailutuksen niin, että yhtiöittämispäätös on ollut valtuusto-jen käsittelyssä ja tarvittavat asiakirjat allekirjoitettu viimeistään 30.6.2017

5. Sairaanhoitopiirin perussopimus muutetaan vastaamaan vaihtoehto B:n toimintamallia. Uusittu perusso-pimus tuodaan kuntien valtuustojen käsittelyyn 30.6.2017 mennessä. Perussopimuksen muutoksessa huo-mioidaan Tervolan erilainen asema.

6. Sairaanhoitopiirin toiminnan uudelleen järjestäminen vaihtoehto B:n mukaisesti käynnistetään välittö-mästi.

7. Velvoittavat Länsi-Pohjan sote- projektin henkilöstötyöryhmän tekemään kunnille ja sairaanhoito-piirille yhteisen ohjeistuksen yhteistoimintamenettelyn mukaisesta toiminnasta.

8. Velvoittavat Länsi-Pohjan sote- projektin johtoryhmän valmistelemaan kuntien valtuustoille kesäkuun 2017 kokouksiin esityksen jatkovalmistelun rahoituksesta ja resursseista. 9. Kuntien sote kiinteistöt ja sairaanhoitopiirin kiinteistömassa huomioidaan yhtiöittämisen yhteydessä.