LOIMAAN KYliÄS Vlh./tO,•t• Y\14"0 1lff•" fft'f'o ly•lh1et1 k•l'ltlttl 161moo1ehte11 l<i•vetlo, ll!lwtt• .. pyttyftyt _._ ..... _,, "·· polol'li-0 •uoluvo I• pctllkli:I klet.Sy,yl ffiylntlffllbUI hl"effe MHlo11\tlkfe"'kYl'l'l""•"•"1Vho11".., ,ronltaft mo,li:o" loln.oo, Yaikka tokaojl1t11 .. , kelm.,. YOWOO" toi- bl11fl-1t,

N:,t hlliftlffl kon•,alouoo" 0ft 110 ty..,_,teklll• t- rukuto n111to11 toot-11 Mclolln,.o,.�ln rnylntimlln S-tGft twvll'I, lliko..,ow-.to 011 k1o1w,I •}'1t-ymlll-•• •iJff•u•. Alko"tofMn ,.,. - kytlhop811 ..

OV.VI

......

•

.....

... , ...

Melko tarkalleen 50 vuotta sitten Apu kertoi T. Syväsen Konepajan suurtilauksesta.

LOIMAAN IHME Menestys. Alussa oli vain loimaalainen kyläseppä, joka

kengitti hevosia. Hän halusi laajentaa, mutta hänet naurettiin pankista. Tänään entinen T. Syväsen Konepaja, nykynimeltään Lännen Tractors, tuottaa monitoimikoneita ympäri maailmaa.

TEKSTI JORMA LEHTOLA, KUVAT KARI KAJPAJNEN JA VEIIU<O HULKKO

Toukokuinen maanantai 1966 val­kenikirkkaana johtaja Teuvo Sy­väselle. Sinä päivänä T. Syväsen Konepaja luovutti TVH:lle en­simmäisen erän mittavasta Wa­

uksesta, johon kuului 125 traktorin etu­kuormaajaa, 125 kaivuria, 50 kaivurikuor­mainyhdistelmää ja 50 katuhaijaa. Tilauk­sen yhteissumma oli yli 3,5 miljoonaa mai·k­kaa (noin 6 miljoonaa euroa nykyrahassa.)

Paikalla olleen Apu-lehden mukaan kät­telyjonossa oli "Tie- ja Vesirakennuslaitok­sen pääjohtajaa, Hankkijan vuorineuvosta, insinööriä ja ruuvaria,julkista sanaa, lehti­kuvaajaa''.

Kaikki tiesivät, että kaupan taustallahää­mötti itsensä Maailmanpankin myöntämä laina. Sen saamiseksi Syväsen oli pitänyt

20IAPU

läpäistä, paitsi kova kansainvälinen tar­jouskilpailu, kova kilvoittelu yrittäjänä Suomessa.

ELÄKELÄINEN KALLE KASKILUOTO seisoo loi­maalaisen pellon pientareella. Taivaalta ti­pahtelee pisai·oita kuin muistoja.

Tässä on seppä Syväsen toinen paja 1950-luvun alusta, nyt jonkun yksityisen varastona. Viereisellä niityllä, ajan jo aikaa nielemänä, oli alkuperäinen kengityspajaja pellon toisessa päässä Syväsen kotitalo.

- Uudisrakennus oli vuokramaalla. Syvä­nen maksoi neljä työpäivää vuodessa ta­loon töitä vuokrana tontista, mutta raken­nus oli oma, Kaskiluoto sanoo.

Teuvo Syvänen oli 1950-luvun alussa pa­hainen nuori kyläseppä,joka kengitti hevo-

sia Loimaan Piltolassa. Pieni oli paja, neljä kertaa neljä metriä, kaksi korkea, eikä sen tuotolla saanut edes vuokraa maksettua.

Syvänen oli pienviljelijän poika Kurki­joelta, läheltä Laatokkaa. Sota heitti per­heen toimaalle,ja sinne hän valtakuntansa perusti. Hän kävi neljän kuukauden kurssin Ypäjän maatalousseppäkoulussa, mutta ei­vät tahtoneet Loimaan juurevat isäntä­miehet luottaa nuoren miehen taitoihin.

SYVÄNEN PÄÄTTI RAKENTAA KONEPAJAN. Hän haki paikallisesta rahalaitoksesta 150 000 vanhan markan (260 000 euroa) lainaa. Kolme vauraan tilan isäntää ryhtyi takaa­jiksi, mutta pankki teki tenän: tyhjä mies, emme vaaranna takaajia.

I<un kolmas pankki lopulta heltyi, ei ta-

kaajia sen koommin tarvittu. T. Syväsen Konepaja nousi siivilleen ja James-maan­rakennuskoneet koko kansan huulille.

Avo-oja-aurat, lumilingot ja traktoritn etukuormaimet kasvoivat 1960-luvul.la kai­vureiksi ja 1980-luvulla runko-ohjatuiksi pyöräkuormainkaivu-

kynimeltään Lännen Tractors, ja pankin­johtajaa ei muista enää kukaan.

KASKILUOTO ALOITTI OPPIPOIKANA Syväsen konepajalla 1957. Hän oli 15-vuotias, ja jo koululaisena Syväsen lumoissa.

reiksi, lajissaan maail­man ensimmäisiksi.

-Hän sai hyvät myyjät,ensin SMK (Suomen Maanviljelijäin Kauppa), sitten Hankkija. Hankki­jalla oli 1950- ja 1960-lu­

Kun kolmas pankki lopulta heltyi,

- Koulussa minulla olisuora näköyhteys pajan pihalle. Opettajani mu­kaan pää oli kääntynyt 90 astetta väärään suuntaan, joten hän siirrätti minut pihan puolelle, mutta se-

ei takaajia sen koommin tarvittu.

vulla melkein joka kylässä konttori. 1969 myyjäksi tuli myös Valmet, Kaskiluoto sa­noo.

Tänään firma on alansa suurimpia, ny-

kään ei auttanut. Kyllä minä vain töihin menin, Kaskiluoto sanoo.

Alussa he olivat pajalla kaksistaan. Syvä­nen kengitti vielä hevosia, mutta samalla tehtiin jo traktorin kitkaketjuja sekä itse ke-

2$ z

Kalle Kaskiluoto oli todistamassa, kun

T. Syväsen konepajanJames-traktorit aloit­tivat voittokulkunsa

1960-luvulla.

hiteltyjä, 250-kiloisia avoaoja-auroja kym­menen satseissa.

- Rytmi oli sellainen, että viikolla kasat­tiin oja-aurat, lauantaina nostettiin pariri­viin pajan sisälle, otettiin kannuruisku ja maalattiin ne sinisiksi. Sitten pudotettiin alaspäin, maalattiin päältä,ja maanantai­na ne olivat valmiita lähtemään maakun­taan. Paja oli aika sininen sekä sisältä että ulkoa, eikä kukaan tuntenut mitään kas­vo- tai kuulosuojaimia, Kaskiluoto muiste­lee.

Lumilingon idea syntyi, kun meijerit ru­pesivat saamaan hevosten tilalle autoja ja traktorimiehiä,ja talvi tuotti ongelmia. En­simmäisten !inkojen siivet poltettiin kaa­sulla vanhoista säiliöistä, koska levyntaivu-tuslaitetta ei ollut. ►

APU l 21

KASKILUODOLLA ON YHÄ TALLESSA musta­kantinen vihko, johon hän merkkasi työ­tunnit, veti viivan alle ja Syvänen maksoi viikko kerrallaan, 50 markkaa tunti - "ben­salitran hinta".

- Laitteita ei ollut paljon. Porakoneellatehtiin oja-auran teränaluset, rautasahalla katkottiin tavaraa. Armeijasta palattuani 1962 maatilakuormaaja oli jo kovassa vauh­

VUODEN 1966 SUURTILAUS TVH:LTA oli Syvä­selle selkeä käännekohta. Kaskiluotoa hämmästyttää vieläkin, miten "pienellä re­ferenssillä'' se tuli - aiempien konetilausten määrä oli melko pieni.

Mutta komea paraati siitä syntyi, kun vii­meiset luovutettiin vuoden 1966 lopulla.

- 55 konetta ajettiin tehtaalta Loimaankeskustaan ja lastattiin vaunuihin. Siitä tu­

dissa, ja sitä myytiin ym­päri Suomea.

Kesällä 1960 Syvänen oli ostanut Hirvikoskelta Ilmaristen kylästä van­han, jo lopettaneen vane­ritehtaan. Sinne siirtyi pajan vaatimaton kone­

li 650 metriä pitkä juna, joka vei ne yhtenä letkana Tampereelle. Siellä ne jaettiin tiemesta.ripiireille ympäri Suomea.

Henkilökunta suureni, kun joka nippeli ja nappeli sorvattiin itse.

Kauppa nosti Syväsen mainosarvoa, ja henkilö­kunta suureni, kun 'Joka

nippeli ja nappeli sorvattiin itse". Sylinte­reitä ja laakeriholkkeja ei siihen aikaan ti­lattu komponenttivalmistajilta.

kanta, ja henkilökunta alkoi lisääntyä. Syvänen oli tolkun mies, jämpti ja suo­

rasanainen. Tarina kertoo, että hän tarkka­na miehenä saattoi ojentaakaivuria testaa­vaa ostajaa: "Älä sie riko miun asvalttia!"

- Hän oli aika hyvä sanomaan, kärkeväs­tikin. Hän hoiti itse melkein loppuun saak­ka markkinoinnin ja kaupankäynnin Hankkijalle ja Valmetille, Kaskiluoto sanoo.

- Hän ei ollut sellainen seppä.joka ei pu­hu eikä pukahda. Hän oli aivan liikemies, vahvistaa Ulla Kaskiluoto, joka hänkin työskenteli 27 vuotta yrityksessä.

22IAPU

VAIVIHKAA SYVÄNEN ALKOI kansainvälistyä. 1970-luvun lopulla kaivureita lähti - tunne­tun Massey Fergusonin tuotemerkin alla -Norjaan ja Ruotsiin, Valtran tuotemerkillä aina Irakiin asti. Keski-Eurooppaa halkovat "santa-autot" käänsivät päitä ja junat puk­suttivat Venäjän läpi.

- Venäjän aroilla, kun vauhti hiljeni pit­kissä ylämäissä, kyytiin hyppi "asentajia",

Teuvo Syvänen nousi hevosenkengit­täjästä vientiyrityksen Johtajaksi.

jotka ottivat kaikki kiiltävät osat, akutja jo­pa. öljyt moottoreista. Osat jouduttiin laitta­maan tukevaa.n puulaatikkoon ja hitsaa­maan kiinni etukuormaajan ka.uhaan. Sy­vänen suunnitteli Irakiin omaa kokoonpa­notehdasta., mutta sitten ne pistivät siellä piiput vastakkain Iranin kanssa.

Muutenkin asiat muuttuivat yllättäen. - Vuonna 1984 torilta alkoi kuulua, että

Syvänen aiotaan myydä. Kukaan ei sitä us­konut, mutta yksi aamu näyttelyhallissa. Sy­vänen konkreettisesti luovutti avaimet Mancon-yhtiön edustajalle ja sanoi, että pa­jalla. on nyt sitten uusi omistaja. Siinä oli ai­ka hiljaista porukkaa. Syvänen oli silloin 58-vuotia.s, Kaskiluoto muistaa.

Kauan ei Syvänenkään enää jaksanut.- Lehdessä oli, että huomenna. täyttää 60

vuotta teollisuusneuvos Teuvo Syvänen. Seurnavana päivänä lehdessä oli sama ku­va, että eilen kuoli, Ulla Kaskiluoto muistaa.

Mancon myi yrityksen pian Lännen soke­ritehtaille Säkylään. Sielläkin oli ollut ko­nepaja 1950-luvun lopulta lähtien. Syntyi Lännen Tehtaat,joka alkoi synkronoida ko­nema.llejaan.

LÄNNEN TRACTORSIN TOIMITUSJOHTAJA Timo Huttunenja Loimaan tehtaan johtaja Jou­ko Paalanen kiipeävät lumia.uralla varus­tettuun 8600i-mallin monitoimikoneeseen hallissa. - Kotkan kaupungille lähtevä "pe­ruskone", 110 kilowattia tehoa.

Tähän on tultu. Kone on hirmuinen, eikä edes malleista. suurin. Tuotantotilaa on se kaksi hehtaaria, minkä Syvänen hankki, mutta konekanta vallan muuta.

Tuolla on kaksi massiivista vesiraken­nuskonetta, "Watermasteria", lähdössä ►

TV H:n suurtllaus vuonna 1966 oli käänteentekevä Teuvo Syväsen määrätietoiselle yritykselle.

Itse kehitellyt avo• oja-aurat olivat Syväsen pajan ensimmäisiä tekni­siä Innovaatioita.

Syväsen ensimmäi­

nen paja Loimaan

Piltolassa 1952 ei

ollut koolla pilattu,

mutta kyläsepän

töillä siunattu.

Kutsu sinulle Avun lukija

Tervetuloa Veikkausliigan otteluun HJK-RoPS

Apu tarjoaa lukijoilleen ilmaiseksi pääsyliput Veikkausliigan otteluun HJK-RoPS,

sunnuntaina 12.6.2016 alkaen klo 13:30

Sonera Stadium, Urheilukatu 5, 00250 Helsinki.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa:

www.apu.fi/ ottelu Ilmoittautumisen vahvistusviesti toimii

sisäänpääsylippuna tapahtumaan. Voit ilmoittaa mukaan itsesi lisäksi viisi (5) henkilöä.

Toimi nopeasti, lippuja on rajoitetusti!

lämpimiin maihin, toinen Sambiaan, toi­nen Vietnamin jokirannoille. 98 prosenttia näistä matalien vesien monitoimikoneista menee vientiin, mutta on niitä Talvivaaran vuotavilla patoaltaillakin nähty.

Viimeisen vuoden aikana vesimestareita on mennyt kymmenellä miljoonalla eurol­la Afrikkaan - Tansaniaan, Egyptiin, Gha­naan, Algeriaan, Etelä-Afrikkaan.

- Vesireitit ovat nousseet arvoon arvaa­mattomaan. Siellä on heijastumia Kiinasta­kin: kun Ghanaan tilattiin kolme konetta, urakoitsija on kiinalainen. Intia on toinen merkittävä markkina-alue: paljon suur­kaupunkeja kanavien varressa, ja vesireit­tien toimivuus on tärkeä, Huttunen sanoo.

TIMO HUTTUNEN SYNTYI samana vuonna,jol­Join Syvänen TVH-kaupoillaan avasi ovet menestykseen. Nyt hän "maatilan poikana" jatkaa työtä Lännen Tractorsin pääomista­jana.

- Jos Syvänen kirosi sitä, ettei ole käynytkouluja, niin minä olen diplomi-insinööri ja juristi, Huttunen naurahtaa.

Huttusen johdolla yritys vuonna 2004 ir-

Lännen Tractorsin toimitusjohtaja Timo Huttunen (ylh.) Ja Loimaan tehtaan joh­taja Jouko Paalanen ovat nostaneet van­han konepajan aivan uuteen kokoluokkaan.

tautui Lännen pörssiyhtiöstä yksityiseen omistukseen, kun Lännen tehtaat päätti keskittyä eineksiin.

Tänään kuuden yhtiön konsernin liike­vaihto on 50 miljoonaa euroa, josta Trac­tors takoo puolet. Töissä on 160 ihmistä, valtaosa Loimaalla. Suunta on selkeästi maailmalle.

- Vuonna 2004 liikevaihto oli 15 miljoo­naa ja suurin osa tuli Suomesta. Nyt Suo­mesta tulee saman ver-

KYLLÄ KÄÄNTYISI KYLÄSEPPÄ SYVÄSEN pää, jos tämän touhun näkisi.

Syväsen mekaanisemmasta maailmasta on kallistuttu kohti tietotekniikkaohjattuja värkkejä. Eläköityvien hitsareiden tilalle tulee nuoria operaattoreita, jotka ohjaavat robotteja. Traktorien runko-ohjaamokin on jo täynnä sähköä ja tietokoneita- "edes ohjauspyörä ei enää ole samanlainen", saa Kalle Kaskiluoto todeta.

Samaan aikaan erilliset ran, mutta se on liike­vaihdosta enää vajaa kol­mannes. Tuotteita vie­dään 72 maahan, Huttu­nen toteaa.

Traktorimaisesta ni­mestään huolimatta yri­

Eläköityvien hitsareiden tilalle

tulee nuoria operaattoreita.

koneet yhdistyvät moni­toimikoneiksi, joilla täh­dätään vaikkapa kwmal­lisen perusinfran markki­noille.

- Meillä on valtava kou­

tys ei nojaa maatalouteen. Sen lujaa ydin­aluetta ovat maarakennus- ja ympäristöko­neet.

- Meillä on konsernissa kolme taistelu­linjaa. Yksi on Lännen monitoimikone, Ruotsissa l<linteistöh.uollon monitoimikone Lundberg ja kolmantena vedessä toimiva Watermaster.

lutustyö saada julkinen sektori ymmärtämään, ettei tarvita neljää konetta riviin seisomaan, kun voi tehdä kai­ken yhdellä koneella. Kuntien kulut ovat keskimäärin 6 000 ew·oa per asukas. Ym­päristö ja katujen ylläpito ovat kolmannek­si suurin kuluerä. Siinä on valtavat säästö­potentiaalit.

Ympäristökuorman keventäminen on osa

Lännen Tractors

• Teuvo Syväsen vuon­na 1952 pajana perus­tama yritys, josta tuli T. Syväsen Konepaja, sit­temmin Syväte, LännenEnglneering ja vuodesta2004 Lännen Tractors.• Osa Lännen MCE-ryh­mää, johon kuuluvat li­säksi suomalaiset Län­nen MCE Oy ja

Aquamec Oy, ruotsalai­set Lundberg Hymas AB ja Lännen Tractors AB sekä osakkuusyh­tiönä HVL Maskin AB. • Konsernin liikevaihtonoin 50 miljoonaa eu­roa, siltä puolet LännenTractorsin.• Työntekijöitä noin160, pääosin Loimaalla.

yrityksen filosofiaa. Vuoden alussa Loi­maan tehdas siirtyi biolämpöön. Uusiutuva kotimaan energia vähentää hiilidioksidia vuosittain 500 000 kiloa eli 120-130 henki­löauton verran.

- Heinäkuussa valaistuksessa siirrytäänledeihin. Se vähentää hiilidioksidia 50 000 kiloa lisää vuodessa, Huttunen sanoo.

JOS YRITYS ON VUOSIEN VARRELLA liikkunut leveällä rintamalla, niin tänään se kesl<lttyy selkeämmin ydinosaamiseensa. Ja kakovan Suomen talouden keskellä Loimaan tehdas elää täystyöllisyyttä.

- Niin kauan kuin on yhteiskunnallekriittistä infrastruktuuria, kuten rataver­kot ja sähköverkosto, joiden kanssa ei ole hirveästi leikkimistä, tämä ala ei ole niin suhdanneherkkä, Huttunen sanoo.

- On ollut kovempia ja parempia aikoja,mutta idea on seisoa useammalla tuki jalal­la, monella markkinalla ja monen tuote­ryhmän kanssa. Kun olet kalastamassa useilla vesillä ja on paljon vieheitä, niin ai­na jonnekin nappaa. Ei olla yhden veneen tai vieheen varassa.

Varastoon koneita ei tehdä, koska ne pää­osin räätälöidään asiakkaalle. Koneiden li­säksi tehtaan uumenista löytyy 15 000 va­raosanimikettä.

VIISIKYMMENTÄ VUOTTA JA KAKSI päivää työskenneltyään Kalle Kaskiluoto jäi varas­topäällikkönä eläkkeelle vuonna 2007. Hän on seurannut aitiosta yhteiskunnan kehi­tystä hevosen kengityksestä maatalouden mekanisoitumiseen, liiketoiminnan kan­sainvälistymiseen ja robottiaikakauteen.

Kun Apu-lehti 50 vuotta sitten kysyi Sy­väseltä itseltään, mikä on yrityksen menes­tyksen salaisuus, Syvänen vastasi:

"Se, että en osaa laskea. Mies, joka on käynyt vain kansakoulun, ei osaa laskea vaikeita laskuja. Jos olisin opiskellut insi­nööriksi tai ekonomiksi niin, että olisin pys­tynyt tekemään tarkkoja laskelmia etukä­teen, en olisi ikinä lähtenyt tällaiseen ris­kiin."

Näin pienestä se on joskus kiinni.•

APUl25