Embed Size (px)
Citation preview
FI
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Bryssel 27. marraskuuta 2017
TÄYSISTUNNOSSA
18. JA 19. LOKAKUUTA 2017
ANNETUT LAUSUNNOT
Tämä asiakirja on saatavana unionin virallisilla kielillä komitean internetsivuilla osoitteessa
http://www.eesc.europa.eu/en/our-work/opinions-information-reports/plenary-session-summaries
Mainitut lausunnot ovat haettavissa sähköisessä muodossa komitean hakukoneella
http://dm.eesc.europa.eu/EESCDocumentSearch/Pages/opinionssearch.aspx
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 1/3636
Sisällys:
1. TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA / RAHOITUSVÄLINEET / VEROTUS..............3
2. EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ.........................................................................................................10
3. SISÄMARKKINAT..................................................................................................................11
4. DIGITAALISET SISÄMARKKINAT...................................................................................13
5. LIIKENNE................................................................................................................................16
6. MAATALOUS / KALASTUS..................................................................................................18
7. LUOVA EUROOPPA..............................................................................................................22
8. KESTÄVÄ KEHITYS..............................................................................................................23
9. YMPÄRISTÖ............................................................................................................................24
10. KOULUTUS..............................................................................................................................27
11. SOSIAALIASIAT / KANSALAISYHTEISKUNNAN ORGANISAATIOT......................28
12. ULKOSUHTEET......................................................................................................................32
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 2/3636
Lokakuun 18.–19. päivänä 2017 pidettyyn täysistuntoon osallistui sääntelyn parantamisesta, toimielinten välisistä suhteista, oikeusvaltion periaatteista ja EU:n perusoikeuskirjasta vastaava Euroopan komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans.
Täysistunnossa hyväksyttiin seuraavat lausunnot:
1. TALOUDEN OHJAUS JA HALLINTA / RAHOITUSVÄLINEET / VEROTUS
Uudet kestäväpohjaiset talousmallit
Esittelijä: Anne CHASSAGNETTE (työnantajat – FR)Toinen esittelijä: Carlos TRIAS PINTO (muut eturyhmät – ES)
Viiteasiakirja: valmisteleva lausunto – EESC-2017-01690-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK suosittaa, että parannetaan EU:ssa kestävään talouteen liittyvien toimien koordinointia perustamalla uuteen
kestävään talouteen keskittyvä pysyvä elin. EU:n viranomaiset edistävät tutkimustoimintaa ja etenkin vastuullista tutkimusta ja innovointia. varmistetaan, että uudet toimintamallit täyttävät kestävyyskriteerit. EU edistää ja tukee koulutuksen järjestämistä ja tiedottamista kaikkien toimijoiden tietämyksen
lisäämiseksi uusista kestäväpohjaisista talousmalleista ja kestävän rahoituksen roolista. komissio analysoi ja täydentää (mutta ei korvaa) yksityisiä aloitteita, joilla on tarkoitus edistää
innovoijien välistä hyvien käytänteiden ja kokemusten vaihtoa. EU:n viranomaiset varmistavat, että aidosti kestäväpohjaisten uusien talousmallien kehittäjät
voivat saada rahoitusta kehittämistyön alku- ja jatkovaiheissa. Euroopan komissio edistää uusien kestäväpohjaisten mallien kokeilemista erityisen
innovaatiorahoitusvälineen avulla. EU:n viranomaiset ottavat uusia talousmalleja kehittävät toimijat huomioon unionin nykyisissä
alakohtaisissa politiikoissa, jotta voidaan parantaa mallien tunnettuutta ja saadaan aikaan niiden käyttöönoton kannalta suotuisaa vipuvaikutusta.
Yhteyshenkilö: Janine Borg(P. +32 25468879 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 3/3636
Yhteistyötalouden verotus
Esittelijä: Giuseppe GUERINI (muut eturyhmät – IT)Toinen esittelijä: Krister ANDERSSON (työnantajat – SV)
Viiteasiakirja: puheenjohtajavaltio Viron pyynnöstä laadittu valmisteleva lausuntoEESC-2017-02946-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo, että yhteistyötalous voi tarjota Euroopan unionin jäsenvaltioille uusia kasvu- ja
kehitysnäkymiä. korostaa, että koska tämä ala kuitenkin kehittyy ja muuttuu erityisen nopeasti, on
verotusjärjestelmiä ja verosääntelyä mukautettava järkevästi ja joustavasti. kehottaa noudattamaan yhteistyötalouden verotusjärjestelmässä neutraaliuden periaatetta (eli ei
puututa markkinoiden kehitykseen) ja määrittämään soveltuvia ja oikeudenmukaisia verotusmekanismeja erilaisille yhteistyötaloudessa toimiville yritysmuodoille.
toivoo, että saadaan nopeasti muodostettua yhdenmukainen ja yhdennetty eurooppalainen järjestelmä, jossa sovelletaan kaikille jäsenvaltioille yhteisiä digitaalisen vuorovaikutustalouden sääntöjä, ottaen huomioon digitaalisten verkkojen luonnollinen taipumus toimia rajatylittävästi.
kehottaa EU:n viranomaisia pyrkimään kaikin keinoin rakentamaan Euroopan ulkopuolista kansainvälistä yhteistyötä tiettyjen digitaaliseen vuorovaikutustalouteen sovellettavien perussääntöjen vahvistamiseksi.
pitää tärkeänä tuoda esiin, että tarkoituksenmukaisen verotusjärjestelmän lisäksi on tärkeää taata i) kuluttajien oikeuksien suojelu, ii) yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittelyä koskevien sääntöjen noudattaminen sekä iii) uusiin yritysmuotoihin ja yhteistyöalustoihin osallistuvien työntekijöiden ja palveluntarjoajien suojelu.
kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhdessä yhteistyötalouteen sovellettavan yleisen oikeudellisen kehyksen, jolla voidaan koordinoida ja yhdenmukaistaa näihin uusiin talouden muotoihin sovellettavia verosääntöjä.
Yhteyshenkilö: Jüri Soosaar(P. +32 25469628 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 4/3636
Euroalueen talouspolitiikka 2017 (lisälausunto)
Esittelijä: Petr ZAHRADNÍK (työnantajat – CZ)Toinen esittelijä: Javier DOZ ORRIT (työntekijät – ES)
Viiteasiakirja: EESC-2017-02837-01-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK pitää oleellisena, että euroalueella noudatetaan tasapainoista talouspolitiikkayhdistelmää, jonka
raha-, finanssi- ja rakennepoliittiset osa-alueet ovat asianmukaisesti sidoksissa toisiinsa. suhtautuu torjuvasti siihen, että Eurooppa-neuvosto on hylännyt positiivisen finanssipolitiikan
virityksen, ja kehottaa sitä harkitsemaan asiaa uudelleen, kun otetaan huomioon uumoiltu irtautuminen määrällisen keventämisen politiikasta.
panee merkille euroalueen taloudellisen tilan kohentumisen ja suosittaa, että tämän kehityksen ylläpitämiseksi ja voimistamiseksi toteutetaan ratkaisevia toimia investointeihin kannustamiseksi sekä rakenneuudistusten toteuttamiseksi.
katsoo, että euro on koko EU:n valuutta, ja kannattaa euroalueen mahdollista laajentumista, jonka odotetaan vaikuttavan myönteisesti sekä nykyiseen euroalueeseen että sen uusiin jäseniin.
toteaa, että brexitin sekä Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon arvaamattomuuden vuoksi on syytä kiinnittää asianmukaista huomiota poliittisiin ja taloudellisiin tapahtumiin maailmanlaajuisesti.
korostaa tulossa oleviin vuoden 2018 talouspoliittisiin suosituksiin liittyen tarvetta käynnistää keskustelu- finanssivakausunionin perustamisesta- euroalueeseen liittyviä velvoitteita koskevan jäsenvaltioiden vastuun (responsibility and
ownership) laajentamisesta- rakenneuudistuksien tarpeesta eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä- talouspolitiikan koordinoinnin ja ohjauksen yhä pidemmälle menevästä vahvistamisesta- pitkäaikaisten reaali-investointien lisäämisestä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti
hyödyntäen EIP:n, EIR:n ja ESIR 2.0:n tarjoamia mahdollisuuksia- euroalueen vaikutusvallan laajentamisesta maailmanlaajuisesti.
on tietoinen siitä, että investointitoiminnan lisääntymisen näkymiselle palkkakehityksessä ja työttömyyden vähentymisessä on voimakas tarve ja että on myös korjattava epätasapainotiloja, jotka saattavat estää kasvua pitkällä aikavälillä.
toteaa, että jotta euroalueen uudistamiselle ja rakenneuudistusten toteuttamiselle saataisiin olennaisen tärkeä kansalaisten tuki, on vahvistettava euroalueen ohjauksen ja hallinnan sosiaalista ja demokraattista ulottuvuutta.
Yhteyshenkilö: Alexander Alexandrov(P. +32 25469805 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 5/3636
Talous- ja rahaliiton syventäminen vuoteen 2025 mennessä
Esittelijä: David CROUGHAN (työnantajat – IE)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 291 finalEESC-2017-02879-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Yhteinen raha ja siihen liittyvät instituutiot olivat vakauttava tekijä maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana. Talous- ja rahaliitto on kuitenkin vielä kesken, mikä haittaa sen kykyä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja.
Entistä epävarmemmassa maailmassa eurooppalaisten on tärkeää sitoutua yhteisesti tiedostettuun päämäärään syventämällä yhdentymistä. Komitea vetoaa komissioon ja Eurooppa-neuvostoon, jotta ne tekisivät ennen tämän toimikauden päättymistä rohkeita päätöksiä EU:n laajuisen hallinnoinnin edistämiseksi.
Yksi tärkeimmistä vakauttavista tekijöistä on epäyhtenäisten talouksien lähentyminen ylöspäin. Tämä edellyttää sitä, että jäsenvaltioiden poliitikot ja työmarkkinaosapuolet sovittavat eurooppalaisen ulottuvuuden osaksi talous- ja finanssipolitiikkaa koskevia neuvottelujaan.
Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien, työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Sosiaalinen ulottuvuus on sisällytettävä ohjausjaksoon samalla tavoin kuin taloudellinen ulottuvuus.
ETSK panee merkille finanssialan hallinto- ja ohjausjärjestelmän puutteet ja antaa täyden tukensa toimenpiteille, jotka tähtäävät rahoitusunionin – mukaan luettuina pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni – viimeistelemiseen. Välittömät ratkaisut ovat tarpeen, jotta saadaan ratkaistua järjestämättömiin lainoihin liittyvät kysymykset.
Komitea kannattaa ehdotusta siitä, että vuoden 2018 kuluessa luodaan puitteet ns. valtionvelkakirjavakuudellisen arvopaperin (sovereign-bond backed securities, SBBS) käyttöön ottamiseksi. Keskipitkällä aikavälillä tarvitaan euroalueen yhteistä turvallista sijoitusvälinettä rahoitusmarkkinoiden heilahtelujen vähentämiseksi ja jäsenvaltioiden talouksien vakauden varmistamiseksi.
Tarvitaan omista varoista koostuva talousarvio, joka on suurempi kuin yksi prosentti bruttokansantuotteesta, jotta voidaan rahoittaa kriisitilanteissa olevia jäsenvaltioita ja pitää yllä investointien välttämätöntä tasoa euroalueella. Mahdollisuus saada kyseistä rahoitusta olisi kytkettävä edistymiseen taloudellisissa ja sosiaalisissa standardeissa.
Tarvitaan finanssipolitiikkaa, jonka avulla voidaan piristää euroalueen taloutta taantuman aikana. Makrotalouden epätasapainoa koskevan menettelyn olisi oltava etusijalla makrotalouden epätasapainon torjumisessa, ja olisi korostettava enemmän maksutaseen kroonisen ylijäämän haitallista vaikutusta euroalueeseen.
ETSK kehottaa tutkimaan keinoja parantaa talouden ohjausta ja hallintaa talous- ja rahaliitossa esimerkiksi perustamalla euroalueen pysyvän finanssiministerin toimi niin, että samalla varmistetaan demokraattisen vastuuvelvollisuuden aukoton toteutuminen. Toimivallan kokoaminen yhteen lisäisi yhdenmukaisuutta talous- ja rahaliittoon liittyvissä politiikoissa.
Yhteyshenkilö: Alexander Alexandrov(P. +32 25469805 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 6/3636
EU:n rahoitus vuoteen 2025 mennessä
Esittelijä: Stefano PALMIERI (työntekijät – IT)Toinen esittelijä: Petr ZAHRADNÍK (työnantajat – CZ)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 358 finalEESC-2017-03447-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK muistuttaa, että unionin kansalaiset tarvitsevat enemmän (ja parempaa) Eurooppaa pyrittäessä
ratkaisemaan EU:n poliittinen kriisi. Kuilu EU-kansalaisten huolenaiheiden ja odotusten ja toisaalta EU:lle osoitettujen rajallisten toimivaltuuksien ja taloudellisten resurssien välillä kasvaa.
kannattaa lähestymistapaa, jonka mukaan EU:n talousarvion perusperiaatteena on oltava EU:n tuoman lisäarvon tavoittelu ja parempien tulosten saavuttaminen yksittäisiin koordinoimattomiin kansallisiin talousarvioihin nähden.
katsoo, että EU:n olisi ensin yksilöitävä tärkeimmät poliittiset tavoitteet, joilla on korkea EU:n lisäarvo, ja vasta sen jälkeen määriteltävä tarvittavat resurssit niiden saavuttamiseksi.
ei pidä kovin uskottavana, että EU:n talousarvio olisi edelleen alle yksi prosenttia EU:n yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
on sitä mieltä, että EU:n talousarviota uudistettaessa on välttämättä pyrittävä parantamaan sen laatua, ja samalla on määriteltävä uudelleen sen rakenne sekä menolukujen että omien varojen osalta. Lisäksi on otettava huomioon tarkoituksenmukaiset järkeistämisperusteet, vaikuttavuus ja tehokkuus ja oltava yhteydessä kansalaisiin suoraan ja avoimesti.
pitää korkeaa EU:n lisäarvoa tuovina toimina keskipitkän ja pitkän aikavälin investointeja, jotka kohdennetaan talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kehittämiseen, työllisyyden, innovoinnin ja kilpailukyvyn parantamiseen, heikoimmassa asemassa olevien alueiden ja haavoittuvimpien sosiaaliryhmien suojeluun sekä joustaviin ja nopeisiin toimiin epäsymmetristen häiriöiden ja äkillisten kriisien ratkaisemiseksi, muun muassa euroalueen riippumattoman talousarvion avulla.
pitää erityisen merkittävänä euroalueen makrotalouden vakauttamistehtävää. toteaa, että uudenlaisessa talousarviossa tulojen pääpainon tulee omia varoja käsittelevän
korkean tason työryhmän suositusten mukaisesti olla riippumattomissa, avoimissa ja tasapuolisissa omissa varoissa.
katsoo, että vaikka brexitin vaikutukset vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen voivat yhtäältä muodostaa uhan EU-hankkeelle, ne voivat toisaalta tarjota myös suuren mahdollisuuden.
Yhteyshenkilö: Gerald Klec(P. +32 25469909 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 7/3636
Pääomamarkkinaunionin väliarviointi
Esittelijä: Daniel MAREELS (työnantajat – BE)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 292 finalEESC-2017-03251-00-02-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK puoltaa määrätietoisesti pääomamarkkinaunionia ja suhtautuu kunnianhimoisesti sen
toteuttamiseen. Pääomamarkkinaunionin on yhdessä pankkiunionin kanssa määrä muodostaa rahoitusunioni, jonka on tarkoitus osaltaan varmistaa talous- ja rahaliiton toteutuminen.
on sitä mieltä, että pääomamarkkinaunionista on tehtävä totta kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. katsoo, että unionin ja jäsenvaltioiden tasolla on oltava poliittista tahtoa tehdä kaikki tähän
vaadittava ja luoda kaikki asiaankuuluvat ja tarvittavat edellytykset. kannattaa vilpittömästi sellaisen järjestelmän käyttöönottoa, jolla arvioidaan säännöllisesti, niin
laadullisin kuin määrällisin menetelmin, edistymistä pääomamarkkinaunionin toteuttamisessa jäsenvaltioissa ja jonka tuottamat tulokset julkaistaan.
on hyvillään tarkasteltavana olevasta, ripeässä tahdissa laaditusta väliarvioinnista ja kehottaa tekemään säännöllisesti lisää vastaavan kaltaisia arviointeja.
katsoo, että edettäessä pääomamarkkinaunionin rakennustyössä on syytä suosia menettelyjä ja toimenpiteitä, joilla on mahdollisimman suuri lähentävä vaikutus.
toteaa, että on tärkeää varmistaa, että pääomamarkkinaunionin perusta lasketaan mahdollisimman nopeasti, pysyvästi ja peruuttamattomasti.
tähdentää, että pk-yritysten rahoittamiseen on kohdistettava kaikki tarpeellinen huomio. Pankkirahoitus on niille erittäin tärkeä asia.
on tyytyväinen siihen, että huomiota kohdistetaan kestävyysajattelun mukaisen sijoittamisen vahvistamiseen.
on hyvillään siitä, että keskeinen huomion kohde pääomamarkkinaunionin toteuttamistyössä on valvonta.
Yhteyshenkilö: Krisztina Perlaky-Tóth(P. +32 25469740 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 8/3636
Yleiseurooppalainen yksilöllinen eläketuote – PEPP
Esittelijä: Philip von BROCKDORFF (työntekijät – MT)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 343 finalEESC-2017-03297-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK kannattaa ehdotettua asetusta ja sen tavoitetta lisätä investointeja kaikkialla EU:ssa. On
kuitenkin epävarmaa, pysyvätkö tästä aloitteesta johtuen syntyvät investoinnit EU:n sisällä ja miten yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen (PEPP) tarjonta vaikuttaa työvoiman liikkuvuuteen EU:ssa.
toteaa, että PEPP-tuotteet kiinnostavat todennäköisesti vain muutamia ryhmiä, erityisesti liikkuvia ammattilaisia, jotka työskentelevät elämänsä aikana useammassa jäsenvaltiossa, ja itsenäisiä ammatinharjoittajia.
korostaa kuitenkin, ettei tämän aloitteen pitäisi missään tapauksessa tulkita vähentävän kansan- tai työeläkkeiden merkitystä.
toteaa, että jäsenvaltioiden olisi verotettava tämäntyyppisiä tuotteita tasapuolisesti. korostaa tarvetta säästäjien kuluttajansuojalle ja riskien vähentämiselle työelämän aikana ja
eläkkeelle siirtymisessä. Komitea suosittelee myös painokkaasti oletusarvoiseen vaihtoehtoon liittyvien takuiden selkeyttämistä. On ratkaisevan tärkeää, että säästäjät ovat tietoisia kaikista heihin kohdistuvista riskeistä sekä PEPP-tuotteensa ehdoista.
painottaa EIOPA:n ratkaisevan tärkeää roolia markkinoiden ja kansallisten valvontajärjestelmien seuraamisessa lähentymisen ja johdonmukaisuuden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden välillä.
kaipaa selkeyttä palveluntarjoajan vaihtamisesta perittävän maksun suhteen ja ehdottaa, että komissio tarkastelee mahdollisuutta poistaa maksu tietyn määräajan jälkeen.
Yhteyshenkilö: Gerald Klec(P. +32 25469909 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 9/3636
2. EU:N LAINSÄÄDÄNTÖ
EU:n lainsäädännön soveltamisen valvonta (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus)
Esittelijät: Bernd DITTMANN (työnantajat – DE)Ronny LANNOO (muut eturyhmät – BE)Denis MEYNENT (työntekijät – FR)
Viiteasiakirja: EESC-2017-04279-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo, että
• unionin lainsäädännöllä on aina pyrittävä luomaan oikeudellinen kehys, jota sovellettaessa yritykset ja kansalaiset pääsevät nauttimaan sisämarkkinoiden hyvistä puolista ilman tarpeettomia hallinnollisia rasitteita. Soveltamisen valvonta käytännön tasolla on olennaisen tärkeää.
• EU:n lainsäädännön sovellettavuus täytyy ottaa huomioon heti lainsäädäntösyklin alusta alkaen vaikutustenarviointeja tehtäessä.
• sääntelyn parantaminen ei korvaa poliittisia päätöksiä eikä voi missään tapauksessa johtaa sääntelyn purkamiseen.
• unionin lainsäädännön soveltamis- ja täytäntöönpanovaikeuksien vähentämiseksi olisi käytettävä asetuksia direktiivien sijasta.
• komission tulisi järjestää sidosryhmäkuulemisia, jotta laadittava lainsäädäntö olisi helposti täytäntöönpantava jäsenvaltioiden ja sidosryhmien näkökulmasta.
Yhteyshenkilö: Philippe Cuisson(P. +32 25469961 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 10/3636
3. SISÄMARKKINAT
Sääntöjen noudattamista koskeva toimenpidepaketti
Esittelijä: Bernardo HERNÁNDEZ BATALLER (muut eturyhmät – ES)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 255 finalCOM(2017) 256 final – 2017/0086 (COD)COM(2017) 257 final – 2017/0087 (COD)EESC-2017-02781-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK on tyytyväinen Euroopan komission suunnitelmiin luoda sääntöjen älykkään noudattamisen ja
soveltamisen kulttuuri. tukee toimintasuunnitelmaa SOLVIT-verkkojen laadun ja tehokkuuden parantamiseksi. pitää myönteisenä, että palveluväylä tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää tehokkaasti tietoja,
menettelyjä sekä neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluja yhden kerran periaatteen ja ”koko hallintorakenne yhtenäisenä” -periaatteen pohjalta.
toivoo, että asetuksen toiminnasta tehdään ehdottomasti arvio viiden vuoden kuluttua. kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan edistystä sähköisen hallinnon alalla etenkin sähköisen
henkilöllisyyden ja ulkomaisten henkilötodistusten tunnustamisen osalta, sillä arvioiden mukaan tarjolla olevat palvelut eivät ole täysin riittäviä.
kehottaa komissiota ottamaan kansalaisyhteiskunnan mukaan tähän prosessiin EU:n sisämarkkinoiden tilanteen arvioimiseksi.
Yhteyshenkilö: Claudia Drewes-Wran(P. +32 25468067 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 11/3636
Kilpailupolitiikkaa koskeva kertomus 2016
Esittelijä: Paulo BARROS VALE (työnantajat – PT)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 285 finalEESC-2017-03421-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK on tyytyväinen kertomukseen mutta katsoo, että kilpailupolitiikka on määriteltävä nykyistä
paremmin ja että se on usein koordinoimatonta suhteessa muihin unionin politiikkoihin, jotka vaikuttavat siihen.
katsoo, että seuraavia ongelmia olisi valvottava herkeämättä: suurten jakeluryhmittymien liiketoimintakäytännöt, jotka tuhoavat pienempiä yrityksiä aggressiivisten neuvotteluiden tuloksena ja rajoittavat kuluttajien valinnanmahdollisuuksia; esimerkiksi energia- ja polttoainealalla sovellettavat epäselvät hinnanmuodostusmallit, jotka vaikuttavat haitallisesti yrityksiin ja kuluttajiin; sekä entisellään olevat polkumyyntikäytännöt erityisesti jakelun ja liikenteen alalla.
kehottaa komissiota ryhtymään todella tehokkaisiin korjaustoimenpiteisiin yrityssulautumien ja -keskittymien alalla, seuraamaan tiiviisti suurten ryhmittymien toimintaa ja turvaamaan sääntöjen noudattaminen sekä kuluttajien ja pk-yritysten intressit.
Yhteyshenkilö: Jana Valant(P. +32 25468924 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 12/3636
4. DIGITAALISET SISÄMARKKINAT
Eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – täytäntöönpanostrategia
Esittelijä: Brian CURTIS (työntekijät – UK)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 134 finalEESC-2017-02197-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK on tyytyväinen jatkuvaan edistymiseen alalla sekä Euroopan komission tukeen eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden (EIF) kehittämisessä edelleen. Eräät jäsenvaltioiden eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden johdosta aiemmin esittämät varaukset on nyt pitkälti ratkaistu, ja vaikka vielä riittää tehtävää, suurimmat täytäntöönpanovaikeudet liittyvät resursseihin ja vanhoihin ongelmiin eivätkä niinkään periaatteellisiin kysymyksiin.
Komitea panee kuitenkin merkille, että yhteentoimivuusvalmiudet vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Nykyisin ollaan yhtä mieltä siitä, että säädös tai pakollinen hallintomenettely eivät tule kysymykseen, mutta tämä tarkoittaa, että jäsenvaltiolla on suurempi vastuu toimia vapaaehtoiselta pohjalta kaikin mahdollisin tavoin eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden ja niiden täytäntöönpano-ohjelmien hengen ja sisällön mukaisesti. ETSK olisi tyytyväinen, jos jäsenvaltiot ja Euroopan unionin toimielimet sitoutuisivat kaikilta osin panemaan eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet täytäntöön.
ETSK kehottaa jäsenvaltioita tekemään konkreettisia ja käytännönläheisiä ehdotuksia, jotta voidaan tarvittaessa jatkaa paperipohjaista tai monikanavaista palveluntarjontaa ja mahdollistaa luotettujen kolmansien osapuolten toimiminen niiden puolesta, jotka muutoin jäisivät palvelujen ulkopuolelle.
On selvennettävä sitä, miten voidaan panna täytäntöön vaatimus keskittymisestä yritysten ja kansalaisten tarpeisiin (käyttäjäkeskeiset palvelut).
Vaikka kyberturvallisuus ei kuulu tässä tarkasteltavan tiedonannon soveltamisalaan, on selvää, että muissa EU:n lainsäädäntävälineissä on annettava takeita sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuuden ja yleisen saavutettavuuden parantaminen ei tarkoita haavoittuvuuden lisääntymistä kyberhyökkäyksen lisääntyvän uhan vuoksi.
Yhteyshenkilö: Maja Radman(P. +32 25469051 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 13/3636
Puhdas, kilpailukykyinen ja verkotettu liikenne ja liikkuvuus kaikille
Esittelijä: Ulrich SAMM (työnantajat – DE)Toinen esittelijä: Brian CURTIS (työntekijät – UK)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 283 finalEESC-2017-03231-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Komission tiedonannossa esitetty liikkuvuusohjelma perustuu EU:n tavoitteeseen edistyä nopeasti sellaisen puhtaan, kilpailukykyisen ja verkotetun liikkuvuusjärjestelmän perustamisessa vuoteen 2025 mennessä, jossa yhdistyvät kaikki liikennemuodot ja joka kattaa unionin koko alueen.
Hyvin toimiva yhtenäinen Euroopan liikennealue edellyttää asianmukaista sääntelykehystä.ETSK katsoo, että useimmilla ehdotetuilla lainsäädäntömuutoksilla, jotka koskevat ammattiin pääsyä, markkinoille pääsyä – mukaan lukien kabotaasi – sekä työoloja ja -ehtoja, ei pystytä tosiasiallisesti ratkaisemaan niiden taustalla olevia ongelmia, ja korostaa, että asianmukaisia ja saumattomasti toimivia ratkaisuja on löydettävä kiireesti.
Digitalisaatio ja automaatio mitä todennäköisimmin mullistavat maaliikenneteknologian.ETSK panee merkille, että tämän uuden teknologian avulla voidaan paitsi parantaa liikennemarkkinoiden tehokkuutta myös saada analyyttisia tietoja, jotka auttavat nykyisen lainsäädännön valvonnassa ja täytäntöönpanossa sekä ihmisoikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien suojelemisessa. ETSK kannustaa komissiota jatkamaan edelleen maantieliikenteen uhrien määrässä nollatavoitteeseen pyrkivää Vision Zero by 2050 -hanketta.
Lisäksi ETSK tukee voimakkaasti komission ehdotusta korjata jäsenvaltioiden erilaisten sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuuden puutteet ja ottaa käyttöön yhteiset yhteentoimivuusperiaatteet.
ETSK panee merkille, että liikkuvuuspaketissa ennakoitu tieliikenteen päästövähennys (13 prosenttia) eroaa tarvittavasta 18–19 prosentin vähennyksestä, jotta liikennealalla voitaisiin edistää vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Komitea korostaa, että puhtaan sähkön tuotanto on välttämätön edellytys sille, että sähköajoneuvot voidaan saattaa onnistuneesti massamarkkinoille. Lisäksi on olennaisen tärkeää palauttaa luottamus autoteollisuutta ja sääntelyjärjestelmää kohtaan realististen päästönormien ja asianmukaisten testausmenettelyjen avulla, ja komitea pitääkin valitettavana, että komission ehdotus riippumattomasta EU:n laajuisesta ajoneuvojen päästötestejä valvovasta viranomaisesta hylättiin.
Euroopassa on määriteltävä selvät ja haastavat tavoitteet puhtaalla energialla toimiville ajoneuvoille, jotta voidaan piristää valmistusteollisuutta tutkimuksen, markkinoille saattamisen ja tuotannon osalta. Vaihtoehtoisten käyttövoimajärjestelmien nopeampaa käyttöönottoa yhä hidastavat tekniset rajoitukset voidaan ratkaista ainoastaan vahvan tutkimusohjelman avulla.
Yhteyshenkilö: Erika Paulinova(P. +32 25468457 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 14/3636
Digitaaliset sisämarkkinat – väliarviointi
Esittelijä: Antonio LONGO (muut eturyhmät – IT)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 228 finalEESC-2017-03200-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK kannattaa komission ehdotuksia mutta on huolissaan 35 esitetyn toimen ja lainsäädäntöaloitteen
hyväksymisessä ja täytäntöönpanossa ilmenneistä viipeistä. vahvistaa, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategian sosiaalista ulottuvuutta on tarpeen
lujittaa. toivoo, että EU käynnistää laaja-alaisen digitaalialan koulutusohjelman, jotta kaikille
kansalaisille voidaan antaa tarvittavat tiedot, joiden avulla he voivat selviytyä mahdollisimman hyvin siirtymästä.
katsoo, että työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla voi tässä yhteydessä olla avainrooli, ja kehottaa komissiota määrittelemään yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa sellaisia kestäviä toimia, joilla voidaan taata kohtuulliset palkat, laadukas työ, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä sosiaaliturvan yleinen saatavuus.
kehottaa korjaamaan infrastruktuuriin ja kulttuuriin liittyvän digitaalisen kahtiajaon mahdollisimman pian.
tähdentää, että internetin saatavuus on jokaisen kansalaisen perusoikeus, ja kehottaa komissiota nopeuttamaan sähköistä hallintoa ja sähköistä terveydenhuoltoa koskevien strategioiden toteuttamista.
kehottaa lisäämään pk-yrityksille annettavaa tukea ja ottamaan yrityksille annettavan tuen huomioon startup-yrityksiä koskevassa erityisessä strategiassa.
kehottaa komissiota vahvistamaan kuluttajien digitaalisten oikeuksien suojaamista koko unionissa.
pitää kyberturvallisuutta ensisijaisen tärkeänä Euroopan suvereniteetille ja kilpailukyvylle.
Yhteyshenkilö: Janine Borg(P. +32 25468879 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 15/3636
5. LIIKENNE
Sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuus
Esittelijä: Vitas MAČIULIS (muut eturyhmät – LT)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 280 finalEESC-2017-02887-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK kannattaa vahvasti Euroopan komission ehdotusta sähköisten tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuudesta. Tällaisia tiemaksunkeruujärjestelmiä on jo otettu käyttöön kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla 20 jäsenvaltiossa. Järjestelmien heikko yhteentoimivuus kansainvälisellä tasolla aiheuttaa kuitenkin huomattavia tulonmenetyksiä jäsenvaltioille sekä lisäkustannuksia teiden käyttäjille. ETSK kannustaa jäsenvaltioita pyrkimään aktiiviseen rajatylittävään yhteistyöhön kehittyneiden tiemaksujärjestelmien kehittämisessä. Yhteistyön puute tarkoittaa, että jäsenvaltioilla ei ole mitään keinoa todeta yksittäisten maksuvelvollisuuden rikkojien henkilöllisyyttä, jos heidän ajoneuvonsa on rekisteröity ulkomailla.
ETSK on vahvasti vakuuttunut siitä, että on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimiin edistykselliseen teknologiaan perustuvan yhtenäisen sähköisen tiemaksujärjestelmän käyttöönottamiseksi koko EU:ssa. Siksi ajoneuvolaiteen, joka on sähköisen tiemaksujärjestelmän avainkomponentti, ei tarvitse olla erillinen fyysinen laite. Se voisi koostua useasta keskenään fyysisesti tai langattomasti yhteydessä olevasta laitteesta – joihin voi kuulua myös älypuhelin tai tabletti – jotka yhdessä tarjoavat ajoneuvolaitteen toiminnot. ETSK suosittelee, että edistetään erityisten IT-sovellusten kehittämistä näihin tarkoituksiin, jotta tienkäyttäjille koituvia kustannuksia voitaisiin laskea merkittävästi.
Osassa jäsenvaltioista on jo käytössä erilaisia tiemaksujen keruujärjestelmiä, ja yhdenmukaiseen järjestelmään siirtyminen olisi näiden maiden kannalta hyvin kallista. ETSK suosittaakin, että Euroopan komissio kehittelee joustavia taloudellisia, teknisiä ja oikeudellisia välineitä, joilla jäsenvaltioita voidaan kannustaa integroimaan erilaiset olemassa olevat ratkaisunsa yhdeksi yhteentoimivaksi järjestelmäksi.
ETSK kannattaa aloitetta ottaa käyttöön yksi ainoa sopimus eurooppalaisen sähköisen tietullipalvelun (EETS) tarjoajan kanssa kaikille EU-käyttäjille. Tämä edistää entistä avoimempien ja käyttäjäystävällisempien käytäntöjen toteuttamista.
Komitea pitää Euroopan komission ehdotuksen sosiaalisia näkökohtia ratkaisevan tärkeinä, sillä maanteiden tavaraliikennesektori on koko EU:ssa enimmäkseen pk- ja mikroyritysten käsissä.
Yhteyshenkilö: António Ribeiro Pereira(P. +32 25469363 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 16/3636
Eurovinjetti
Esittelijä: Alberto MAZZOLA (työnantajat – IT)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 275+276 finalEESC-2017-02888-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo, että sellaisen tasapuolisen, avoimen, syrjimättömän ja epäbyrokraattisen tiemaksujärjestelmän toteuttaminen EU:ssa, joka olisi suhteutettu tienkäyttöön ja joka noudattaisi ”käyttäjä maksaa”- ja ”aiheuttaja maksaa” -periaatteita, edistäisi maanteiden infrastruktuurin rappeutumiseen, maanteiden ruuhkaantumiseen ja ympäristön pilaantumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista.
Koska liikennealalla on keskeinen asema liikkuvuuden ja EU:n sosioekonomisen kehityksen takaamisessa, komitea on huolissaan siitä, että tieinfrastruktuurin kunnossapitoon tarkoitetut menot ovat pienentyneet EU:ssa huolimatta vuonna 2013 laadituista uusista puitteista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja unionin rakennerahastoista tukea saaneista toimista. ETSK pitää ratkaisevan tärkeänä, että tieinfrastruktuurin käytöstä saatavat tulot ohjataan seuraavasti: infrastruktuurin käyttöön liittyvillä tuloilla tulee kattaa tieinfrastruktuurin rakennus-, kehitys-, käyttö- ja kunnossapitokustannukset, kun taas ulkoisiin kustannuksiin liittyvät tulot tulisi ohjata maantieliikenteen kielteisten vaikutusten lieventämiseen.
Komitea katsoo, että eurovinjettilainsäädännön tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden määritellä yhteisiä ja yhtenäistettyjä sääntöjä kyseisen lainsäädännön seurantaa ja sen asianmukaisen soveltamisen lisäämistä varten. Lisäksi ETSK pitää tärkeänä, että liikenteen sisämarkkinoilla ei ole syrjiviä käytäntöjä, ja kehottaa komissiota varmistamaan viipymättä, että unionin sääntelykehystä noudatetaan täysimääräisesti: erityisesti on varmistettava, etteivät säännöllisille ja/tai kansallisille käyttäjille tarkoitetut maksut ja alennukset syrji satunnaisia ja/tai muita kuin kansallisia käyttäjiä.
Komitean mielestä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että käyttäjät, kuluttajat ja yleisesti kansalaiset hyväksyvät toimenpiteet, joten uusien maksupuitteiden tulee olla avoimet ja selkeät. On varmistettava, että käyttäjille syntyy välittömästi selkeä kuva siitä, mihin kerätyt maksut on tarkoitettu.
ETSK katsoo myös, että uuden lainsäädännön soveltamisesta saatavia varoja suuntaamalla voitaisiin synnyttää yli puoli miljoonaa uutta työpaikkaa.
Yhteyshenkilö: António Ribeiro Pereira(P. +32 25469363 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 17/3636
6. MAATALOUS / KALASTUS
Yhteinen kalastuspolitiikka – saaliiden poisheittäminen
Esittelijä: Gabriel SARRO IPARRAGUIRRE (muut eturyhmät – ES)
Viiteasiakirjat: COM (2016) 424 final EESC-2017-04392-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK kannattaa ehdotusta jatkaa vielä kolmen vuoden ajan Euroopan komissiolle annettua valtuutusta hyväksyä poisheittämissuunnitelmia delegoiduilla säädöksillä.
Yhteyshenkilö: Arturo Iniguez(P. +32 25468768 – sähköposti:[email protected])
Maaseudun kehittämisohjelmien 2007–2013 jälkiarviointi
Esittelijä: Dilyana SLAVOVA (muut eturyhmät – BG)
Viiteasiakirja: EESC-2017-00690-00-00-RI-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK pitää maaseudun kehittämispolitiikkaa yhtenä tervetulleimmista EU:n toimintapolitiikoista. Maaseudun kehittämisohjelmien avulla on edistetty alueellista kehitystä, piristetty talouskasvua ja työpaikkojen luomista ja onnistuttu muuttamaan maaseudun tilanne kaikkialla EU:ssa.
Vähäinen koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden rakenne- ja koheesiorahastojen (sosiaalirahasto, aluekehitysrahasto jne.) toiminnan kanssa maaseudulla on hankaloittanut yleistavoitteen eli tasapainoisemman aluekehityksen saavuttamista. Tulevissa ohjelmissa olisi keskityttävä muita heikommassa asemassa oleviin EU:n alueisiin, jotta maaseudun ja kaupunkien välillä löydetään parempi tasapaino.
Yhteyshenkilö: Arturo Iniguez(P. +32 25468768 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 18/3636
Perheyritykset ja perinteiset yritykset alueiden kehittämisessä
Esittelijä: Dimitris DIMITRIADIS (työnantajat – EL)
Viiteasiakirja: oma-aloitteinen lausuntoEESC-2017-01106-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK pyrkii tarkastelemaan lähemmin pieniä perheyrityksiä ja perinteisiä yrityksiä ja analysoimaan
niiden haasteita. kannustaa Euroopan komissiota pohtimaan keinoja tukea ja edistää pieniä perheyrityksiä ja
perinteisiä yrityksiä, sillä ne ovat avainasemassa luotaessa uutta toimintaa ja tulonmuodostusta alueilla, joilla on rajalliset resurssit.
uskoo, että kehitykseen on vielä paljon mahdollisuuksia monilla alueilla, jotka ovat yhä jäljessä, ja että tätä käyttämätöntä potentiaalia voitaisiin hyödyntää paikallisten pienten perheyritysten ja perinteisten yritysten avulla.
kehottaa komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että talouden ja teollisuuden viimeaikainen kehitys ja trendit ovat vaikuttaneet kielteisesti pieniin perheyrityksiin ja perinteisiin yrityksiin.
on huolissaan siitä, ettei tukipolitiikan välineissä kiinnitetä huomiota pieniin perheyrityksiin ja perinteisiin yrityksiin, ja on todennäköistä, etteivät nämä yritykset myöskään hyödy merkittävästi kyseisistä välineistä.
on tyytyväinen komission aikeeseen tarkistaa pk-yritysten määritelmää, sillä nykyinen määritelmä on jo vanhentunut.
pitää tärkeänä, että pienet perheyritykset ja perinteiset yritykset tunnustetaan erilliseksi alaryhmäksi, sillä ne kärsivät yleensä eniten markkinoiden toimimattomuudesta.
Yhteyshenkilö: Helena Polomik(P. +32 25469063 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 19/3636
Kylät ja pienet kaupungit maaseudun kehittämisen moottoreina: haasteet ja mahdollisuudet
Esittelijä: Tom JONES (muut eturyhmät – UK)
Viiteasiakirja: EESC-2016-06759-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo, että väestötasapainon ja perinteisen taloudellisen toiminnan heikkenemisestä huolimatta monissa kylissä ja pikkukaupungeissa on edelleen niin paljon osoituksia hyvistä käytänteistä, että monien ellei jopa kaikkien maaseutupaikkakuntien kestäväpohjaiseen tulevaisuuteen voidaan suhtautua optimistisesti. Optimismi edellyttää kuitenkin pitkäkestoisia, kokonaisvaltaisia ponnisteluja, joissa on mukana ihmisiä ja rahoitusta kaikilta hallintotasoilta ja yksityiseltä, julkiselta ja järjestösektorilta.
Suositukset
ETSK antaa täyden tukensa Euroopan komission älykkäät kylät -aloitteelle erityisesti siksi, että siinä on luvattu tehdä yhteistyötä pääosastojen välillä.
Nopea laajakaista on ratkaisevan tärkeä älykkäästi kehitettäville kylille ja pikkukaupungeille, jotta niillä olisi toivoa taloudellisesta ja sosiaalisesta kehityksestä, ja sen tulee olla kaikkien saatavilla, kuten vuonna 2016 annetun Cork 2.0 -julistuksen mukaisessa maaseutuvaikutusten arvioinnissa taataan.
Julkisia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, terveys- ja sosiaalihuollon sekä lastenhoidon palveluja olisi oltava saatavilla, ne olisi yhdennettävä, ja niissä olisi hyödynnettävä teknologian edistystä innovoivasti.
Yhtenä haasteena ovat heikot liikenneyhteydet. Yhteiskuljetukset sekä yhteisöomistuksessa olevat linja-autot ja henkilöautot ovat suositeltavia siellä, missä yksityissektori on vetäytynyt alalta.
Maatalous- ja maaseutumatkailu, terveyteen liittyvät toiminnot ja paikallisten maatila- ja käsityötuotteiden tuotteistaminen sekä kulttuuri- ja historiatapahtumien tarjonnan lisääminen ovat hyvin tärkeitä osatekijöitä. Maaseudun kehittämisohjelman tarjoaman tuen ansiosta yrittäjät voivat houkutella sijoituksia ja kehittää ja markkinoida lisäarvotuotteita.
Leader-aloitteelle ja paikallisille toimintaryhmille olisi annettava täysi tuki niiden ponnistellessa paikallisen kehityksen hyväksi kannustamalla yksityisiä yrityksiä ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita aloittamaan toiminnan ja kasvattamaan sitä sekä niiden vaaliessa sitoutunutta ja kannustavaa yhteisöhenkeä. Yhteistyötä tiivistämällä tätä toimintaa voitaisiin laajentaa paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) kautta.
EU:n toimielinten ja niiden sidosryhmien tulisi järjestää vuotuinen teemapäivä menestyvien, yhteenkuuluvien kylä- ja pienkaupunkiyhteisöjen tekemiseksi tunnetuksi.
ETSK suosittaa, että Euroopan investointipankki laatii räätälöityjä tukijärjestelyjä pienille maaseutuyrityksille, jotka voivat olla yksityisiä tai yhteiskunnallisia yrityksiä, kuten vuosien 2017–2019 ohjelmassa luvataan.
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 20/3636
Nuoria edustavia elimiä olisi tuettava, jotta nuorisofoorumit saisivat jalansijaa paikallisyhteisöissä nuorten tarpeiden ja toiveiden mukaisen toiminnan edistämiseksi.
Kylien ja pikkukaupunkien kulttuuriarvoille olisi annettava keskeinen asema Euroopan kulttuuriperinnön teemavuotta 2018 koskevassa tiedotuksessa ja aloitteissa.
Komitea suosittaa, että hyviä käytänteitä jaetaan kaikilla tasoilla.
Yhteyshenkilö: Maarit Laurila(P. +32 25469739 – sähköposti: [email protected])
Maan käyttö kestävään ruoantuotantoon ja ekosysteemipalvelujen tuottamiseen
Esittelijä: Roomet SÕRMUS (muut eturyhmät – EE)
Viiteasiakirja: EESC-2017-01814-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Esittelijä korostaa tarvetta laatia EU:n viitekehys, jonka tavoitteena on suojella maatalousmaata. Maatalousmaan kestävää käyttöä ja suojelemista varten olisi olennaisen tärkeää laatia EU:n yhteinen maaperänsuojelustrategia, jossa määriteltäisiin hyvä maaperän tila, yhtenäinen terminologia ja yhdenmukaistetut valvontaperusteet sekä ensisijaiset poliittiset toimenpiteet.
Yhteyshenkilö: Conrad Ganslandt(P. +32 25468275 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 21/3636
7. LUOVA EUROOPPA
Asetus Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 muuttamisesta
Viiteasiakirjat: CCMI/156 – EESC-2017-04275-00-03-AC-TRACOM(2017) 385 final – 2017/0163 (COD)
Keskeiset kohdat:
ETSK antoi aiemman lausuntonsa Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2018) perustamista koskevasta asetuksesta (EU) N:o 1295/2013 (asiakokonaisuus CCMI/098, CESE 828/2012) maaliskuussa 2012.
Tässä aiemmassa lausunnossaan ETSK kannatti komission ehdotuksen sisältöä. Komitea korosti Luova Eurooppa -ohjelman taloudellisen ulottuvuuden merkitystä mutta totesi myös, että ohjelmassa keskitytään liikaa kilpailukyvyn yleiseen tavoitteeseen, kun taas Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden ja arvojen edistämistavoite jää vähemmälle huomiolle. Lisäksi komitea piti ohjelman talousarviomäärärahoja riittämättöminä suhteessa EU:n kokonaisbudjettiin tai eräiden jäsenvaltioiden myöntämiin määrärahoihin.
Komissio esittää uudessa ehdotuksessaan, että varmistetaan oikeudellisesti kestävällä ja avoimella tavalla Euroopan unionin nuoriso-orkesterin tuen jatkuvuus orkesterin erityispiirteet huomioon ottaen. EU-rahoitus on olennaisen tärkeää tämän eurooppalaisia arvoja, Euroopan monimuotoisuutta ja nuoria kykyjä edistävän orkesterin jatkon kannalta. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on toiminut unionin kulttuurialan suurlähettiläänä ja tuonut esiin Euroopan eri kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta sekä nousevia kykyjä.
Nyt tehty uusi ehdotus on komitean aiemmin antaman lausunnon mukainen.
Euroopan unionin nuoriso-orkesterin rahoitus ei edellytä lisävaroja EU:n talousarviosta.
Uudessa ehdotuksessa ainoastaan lisätään muutamia sanoja Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 tekstiin. Ehdotuksessa lisätään 13 artiklan 1 kohtaan uusi alakohta: ”f) Euroopan unionin nuoriso-orkesteri”.
Yhteyshenkilö: Amelia Munoz Cabezon(P. +32 25468373 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 22/3636
8. KESTÄVÄ KEHITYS
Kohti kestäväpohjaisempaa eurooppalaista tulevaisuutta – vuoteen 2050 tähtäävä strategia (oma-aloitteinen lausunto)
Esittelijä: Brenda KING (työnantajat – UK)Toinen esittelijä: Lutz RIBBE (muut eturyhmät – DE)
Viiteasiakirja: EESC-2016-06805-00-02-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo seuraavaa:- Euroopalla on kolme merkittävää ongelmaa: 1) maapallon luonnonvarojen ehtyminen,
ilmastonmuutos ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen mukaan luettuina, 2) sosiaalinen eriarvoisuus, mukaan lukien nuorisotyöttömyys ja ihmisten syrjäytyminen taantuvan teollisuuden alueilla sekä 3) kansalaisten hallintoa, politiikan valtaapitäviä, EU:ta ja sen hallintorakenteita sekä muita instituutioita kohtaan tunteman luottamuksen hiipuminen.
- Näitä kolmea merkittävää ongelmaa on tarkasteltava kahden megatrendin – digitalisaation ja globalisaation – taustaa vasten. Se, onko näillä myönteinen vai kielteinen vaikutus, riippuu siitä, miten niitä hallitaan poliittisesti.
- Komission tulisi laatia EU:n kestävää kehitystä varten pitkän aikavälin strategia sellaisten toimenpiteiden edistämiseksi, joilla vahvistetaan sen taloutta sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien hyötyjen aikaansaamiseksi.
- Toimettomaksi jääminen ei ole mahdollista. Kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanon ja toteuttamisen sekä asianmukaisesti hallitun vähähiiliseen talouteen ja digitaalitalouteen siirtymisen myötä ratkaistaan EU:n edessä olevat merkittävät ongelmat ja tehdään EU:sta yksi tämän uudenlaisen teollisen vallankumouksen voittajista.
- Tällainen strategia tulisi suunnata pitkälle aikavälille, ja sen on oltava selkeä, horisontaalisesti ja vertikaalisesti yhdennetty, helposti hallinnoitavissa ja osallistava. Siksi ETSK:n mielestä on olennaisen tärkeää varmistaa, että vuoteen 2050 ulottuva siirtyminen suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kansalaisyhteiskunnan edustajat pystyvät osallistumaan täysipainoisesti.
Yhteyshenkilö: Philippe Cuisson(P. +32 25469961 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 23/3636
9. YMPÄRISTÖ
Raskaiden hyötyajoneuvojen päästöt
Esittelijä: Dirk BERGRATH (työntekijät – DE)Toinen esittelijä: Mihai MANOLIU (työnantajat – RO)
Viiteasiakirjat: COM(2017) 279 final – 2017/0111 (COD)EESC-2017-03111-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK katsoo, että liikennealan on annettava panoksensa päästöjen vähentämiseen rakennus-,
maatalous- ja jätealojen ohella, ja suhtautuu näin ollen myönteisesti ehdotukseen. on tyytyväinen, että on valittu kolmas vaihtoehto eli yhdistetty raportointi, sillä näin turvataan
digitaalinen tiedonkulku, mikä merkitsee sitä, että tietoja kerätään kansallisella ja EU:n tasolla. suosittaa, että komissio pyrkii löytämään tasapainon lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteiden
sekä päästötöntä maantieliikennettä koskevan pitkän aikavälin tavoitteen välillä. Tämä merkitsee sitä, että nykyiseen teknologiaan kohdistuvaa innovointia olisi stimuloitava.
katsoo, että suosituksia, jotka se antaa korkean tason CARS 21 -työryhmää käsittelevässä lausunnossaan, voitaisiin soveltaa myös raskaisiin hyötyajoneuvoihin varsinkin toteutusaikataulun osalta.
korostaa julkisten investointien ja sääntelyn merkitystä maantieliikenteen, myös raskaan tavaraliikenteen, päästöjen vähentämisessä.
painottaa, että sääntelytoimien on edettävä rinnakkain niiden politiikkatoimien kanssa, joilla vähennetään maantieliikenteen, myös raskaan tavaraliikenteen, kysyntää siirtymällä muihin liikennemuotoihin (esimerkiksi raide- ja sisävesiliikenteeseen), jotka tuottavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä.
Yhteyshenkilö: Claudia Drewes-Wran(P. +32 25468067 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 24/3636
Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Esittelijä: Cillian LOHAN (muut eturyhmät – IE)
Viiteasiakirja: EESC-2017-01144-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Ilmasto-oikeudenmukaisuutta tarkastellaan yleensä maailmanlaajuisesta alueiden ja aikakausien keskinäisen riippuvuuden näkökulmasta, ja siinä tunnustetaan, että yhteiskunnan haavoittuvimmat ja köyhimmät kärsivät usein eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista huolimatta siitä, että nämä ihmiset ovat vähiten vastuussa ilmastokriisiin johtaneista päästöistä. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden katsotaan merkitsevän tarvetta tarkastella ilmastonmuutoksen aiheuttamien, kansalaisiin ja yhteisöihin kohdistuvien usein epäsuhtaisten vaikutusten oikeudenmukaisuutta.
ETSK katsoo, että kansalaisilla on oikeus terveelliseen ja puhtaaseen ympäristöön ja oikeus odottaa valtioiden ryhtyvän toimiin ilmastonmuutosta aiheuttaviin tekijöihin ja uhkiin puuttumiseksi.
ETSK kehottaa laatimaan EU:n ilmasto-oikeussäädöksen, johon kirjataan EU:n kansalaisten ja luonnon oikeudet ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden yhteydessä, ja kannustaa EU:n toimielimiä ja valtioiden hallituksia pohtimaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden periaatteiden soveltamista kaikilla tasoilla. ETSK muistuttaa kahdesta viimeaikaisesta aloitteesta, joista toinen on maailmanlaajuinen ympäristösopimus (Global Pact for the Environment) ja toinen luonnos ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmalliseksi julistukseksi (Universal Declaration of the Rights of Humankind) ja jotka tukevat käsillä olevaa lausuntoa.
Tuotanto- ja kulutusjärjestelmien tulee muuttua: niiden täytyy sopeutua ilmastonmuutokseen ja hillitä sitä. Kestäväpohjaisen ruoankulutuksen täytyy alkaa aivan alusta eli maanmuokkauksesta ja luonnonjärjestelmien hoidosta, sillä tämä on ruokaketjun ensimmäinen lenkki. ETSK painottaakin, että tarvitaan puitedirektiivi maaperän suojelusta.
Kuluttajat tarvitsevat kestäväpohjaisia eettisiä vaihtoehtoja, jotka eivät merkitse heikennystä palvelun helppouteen, laatuun tai saatavuuteen. Digitaalitalouden, yhteistyötalouden ja kiertotalouden kaltaiset uudet talousmallit tarjoavat vaihtoehtoja, mutta tarvitaan myös julkisia investointeja infrastruktuuriin ja asianmukaisiin tukirakenteisiin, jotta kuluttajilla on mahdollisuus siirtyä vähäiset hiilidioksidipäästöt aiheuttavaan elämäntapaan. Tämä käsittää myös avun eettisten ja kestävyysperiaatteiden mukaisten tavaroiden ja palvelujen kalliimpien hintojen kattamiseen.
On myös kartoitettava työpaikkojen siirtymistä vähähiilisessä taloudessa ja havaittava uudet mahdollisuudet, jotta voidaan suunnitella ja panna täytäntöön tehokkaita toimintapolitiikkoja, joiden avulla varmistetaan työntekijöiden suojelu.
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 25/3636
ETSK toistaa kehotuksensa perustaa Euroopan köyhyyden seurantakeskus1 asianomaisten sidosryhmien tuomiseksi yhteen ja Euroopan energiaköyhyysindikaattorien määrittelemiseksi sekä sen varmistamiseksi, että kaikkien saatavilla ja käytettävissä on puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa.
ETSK kehottaa lopettamaan fossiilisten polttoaineiden tuet ja hyödyntämään sen sijaan uusiutuvia energialähteitä siirtymän tukemiseksi.
Yhteyshenkilö: Noelani Dubeta(P. +32 25469786 – sähköposti: [email protected])
1 EUVL C 341, 21.11.2013, s. 21 .
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 26/3636
10. KOULUTUS
EU:n uusi koulutusstrategia
Esittelijä: Pavel TRANTINA (muut eturyhmät – CZ)Toinen esittelijä: Antonello Pezzini (työnantajat – IT)
Viiteasiakirja: EESC-2017-03627-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK suhtautuu aloitteisiin myönteisesti ja on samaa mieltä niiden periaatteista. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään koulutuspolitiikkaan tarpeen arvostaa
kulttuurien monimuotoisuutta ja suvaitsevaisuutta yhtenä aktiivisen kansalaisuuden ja EU:n perusarvojen edistämisen alana.
katsoo, että meillä kaikilla on vastuu ihmisten valveuttamisesta ja siitä, että heidät saadaan aidosti tiedostamaan Euroopan yhteinen historia ja yhteiset arvot, mutta on sitä mieltä, että tarvitaan aiempaa kunnianhimoisempaa aloitetta, joka johtaa kattavampaan koulutusstrategiaan ja merkitsee siten muutosta nykyiseen ajattelutapaan.
katsoo, että lisätukea ja lisäkoulutusta on tarjottava paitsi opettajille ja rehtoreille myös tosielämän opettajille eli vanhemmille, yhteisölle ja epävirallisen koulutuksen järjestäjille.
pitää oleellisen tärkeinä riittävän ja tasapuolisesti jakautuvan rahoituksen saatavuutta sekä korkeatasoisen ja tehokkaan työmarkkinavuoropuhelun puitteissa tapahtuvaa koordinoitua hallintoa.
pahoittelee, että aikuisia tuskin mainitaan, vaikka korkeakoulutuksella voi olla keskeinen merkitys elinikäisessä oppimisessa kaikissa ikäryhmissä ja siitä voi olla apua myös työllisten ja työttömien tietojen, taitojen ja osaamisen päivittämisessä.
korostaa, että koulutusresursseissa ei saisi painottaa ainoastaan suorituskykyä, vaan myös lähtökohdiltaan heikompien oppijoiden ja pakolaisten osallistamiselle tulee panna painoa.
painottaa sitä, että työmarkkinaosapuolten ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tulee voida osallistua tehokkaasti tähän prosessiin.
katsoo, että myös yhteistyötä ja yhteyksiä virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen välillä sekä tällaisen oppimisen tulosten validointia on syytä käsitellä.
tähdentää, että on tärkeää omaksua kattava lähestymistapa yrittäjyyteen. uskoo, että laajemmin tarkasteltuna koulutuksessa tulee pyrkiä tasapainoon ja tiiviiseen
yhteistyöhön STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden välillä.
on sitä mieltä, että kun otetaan huomioon tieto- ja viestintäteknologian käyttöön liittyvät mahdollisuudet ja vaarat, tieto- ja viestintäteknologian tulisi olla erottamaton osa elinikäistä oppimista.
kannustaa jäsenvaltioita ottamaan merkittävän askelen eteenpäin ja luomaan työmarkkina- ja kansalaisvuoropuhelua tehokkaasti hyödyntäen sellaiset yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen järjestelmät, jotka antavat oppijoille lupaavan tulevaisuuden Euroopassa.
Yhteyshenkilö: Natalia Agapiou(P. +32 25469627 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 27/3636
11. SOSIAALIASIAT / KANSALAISYHTEISKUNNAN ORGANISAATIOT
Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden EU-rahoitus
Esittelijä: Jean-Marc ROIRANT (muut eturyhmät – FR)
Viiteasiakirja: EESC-2017-01953-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK- katsoo, että EU:n toimielinten olisi edistettävä myönteistä kuvaa kansalaisyhteiskunnan
organisaatioista, jotka ovat välttämättömiä, jotta kansalaiset saadaan mukaan toimiin ja heidän äänensä tuodaan kuuluville.
- on sitä mieltä, että EU:n toimielinten tulisi sitoutua todelliseen eurooppalaiseen kansalaiskeskusteluun kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävän sopimuksen pohjalta. Keskustelu eurooppayhdistyksen säännöistä sekä eurooppalaisen säätiön perussäännöstä on avattava uudelleen, ja on varmistettava EU:sta tehdyn sopimuksen (SEU) sisältämän, kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää säännöllistä vuoropuhelua koskevan 11 artiklan täytäntöönpano.
- kehottaa laatimaan strategian, jolla helpotetaan vahvan ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan kehittymistä Euroopassa, sekä perustamaan kansalaistoimintaan liittyvien vapauksien EU-asiamiehen tehtävän. Kansalaisjärjestöt voisivat ilmoittaa tälle kaikenlaisesta työnsä rajoittamisesta tai häiritsemisestä.
- kehottaa budjettiviranomaisia tarkistamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille annettavaa tukea ylöspäin muun muassa toiminta-avustusten sekä monivuotisen rahoituksen avulla sekä varmistamaan, että vapaaehtoistyö otetaan huomioon uudessa varainhoitoasetuksessa.
- kehottaa komissiota ehdottamaan EU:hun demokratian, ihmisoikeuksien ja arvojen eurooppalaista rahastoa, jolle osoitettaisiin kunnianhimoinen määrärahaosuus. Se olisi suoraan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden käytettävissä, ja sitä hallinnoitaisiin riippumattomasti eurooppalaisen demokratiarahaston tapaan.
- katsoo, että Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaan olisi osoitettava 500 miljoonan euron määrärahat. Myös Erasmus+-ohjelman kansalaisyhteiskuntaan kohdennettua toimintaa olisi lisättävä.
- kehottaa lisäämään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista tulevaan tutkimuksen puiteohjelmaan.
- kehottaa Euroopan komissiota reagoimaan nopeasti, jos kansallisin hallinnollisin määräyksin tai lainsäännöksin rajoitetaan jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden mahdollisuuksia saada EU:n varoja käyttöönsä.
Yhteyshenkilö: June Bedaton(P. +32 25468134 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 28/3636
Sosiaalisen ulottuvuuden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin vaikutukset Euroopan unionin tulevaisuuteen
Esittelijä: Gabriele BISCHOFF (työntekijät – DE)Toinen esittelijä: Jukka AHTELA (työantajat – FI)
Viiteasiakirja: EESC-2017-02692-00-02-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Kun vastassa on sellaisia haasteita kuin työn tulevaisuus, eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntyminen, globalisaatio ja muuttoliike, keskustelu Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista saattaa osaltaan edistää uuden yhteisymmärryksen saavuttamista. Valittu skenaario tai vaihtoehto vaikuttaa perusluonteisesti ihmisten elämään. Elin- ja työolojen kohentamiseen johtavan tasapainoisen talouskasvun ja sosiaalisen edistyksen toteuttamisen tulisi olla ohjaavana periaatteena.
Neuvoston tulisi tukea julistusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Selkeä etenemissuunnitelma pilarin täytäntöönpanoa varten on suositeltava. Sosiaalisen ulottuvuuden syventäminen olisi parempi toteuttaa kaikkien jäsenvaltion kanssa keskittyen tärkeimpiin hankkeisiin, mutta tämän ei tulisi estää sitä, että eräät valtiot voisivat edetä asiassa ja vetää muita mukaansa. On selkeytettävä sitä, mitä toimenpiteitä tulisi soveltaa EU27:ään ja minkä toimenpiteiden tulisi kattaa euroalue.
Eriarvoisuuden, köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen lisääntymisen vuoksi on pyrittävä tehokkaammin määrittämään yhteisiä periaatteita, normeja, poliittisia toimintalinjoja ja strategioita palkkojen lähentämiseksi paremmin ja vähimmäispalkkojen asettamiseksi tai niiden nostamiseksi ja vähimmäistoimeentulon varmistamiseksi kaikille. Olisi myös lisättävä sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisiin investointeihin suunnattavia varoja.
On tärkeää päästä yhteisymmärrykseen siitä, kenen tulisi tehdä mitäkin sosiaalipolitiikan alalla. On myös lisättävä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta toteutetuista toimista tai toimimatta jättämisestä. On tehtävä uudistuksia ja poliittisia aloitteita, jotta voidaan saada yhteiskunta ja talous kuntoon tulevaisuutta varten.
Kaikkien merkityksellisten kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden tulee voida osallistua asianmukaisella tavalla samalla kun tunnustetaan työmarkkinaosapuolien erityinen rooli. Työehtosopimusneuvottelujen ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistäminen kaikilla tasoilla on olennaista, jotta voidaan varmistaa toimivat työmarkkinat ja oikeudenmukaiset työolot sekä lisääntynyt tuottavuus ja kestäväpohjainen sosiaaliturva.
Nykyisten sosiaalisten oikeuksien puutteellinen toteutuminen on huolestuttavaa, ja komission ja jäsenvaltioiden on noudatettava paremmin EU:n lainsäädäntöä.
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 29/3636
Euroopan sosiaalista ulottuvuutta koskeva keskustelu on yhdistettävä keskusteluihin, joita käydään talous- ja rahaliiton syventämisestä ja siitä, miten voidaan hallita globalisaatiota ja puuttua samalla sen haasteisiin ja miten näitä tavoitteita varten voidaan löytää asianmukaiset ja tehokkaat resurssit.
Toimintaa on parannettava erityisesti kahdella merkittävällä alalla: talous- ja rahaliitto ja sisämarkkinat. Sosiaalipolitiikka on sisällytettävä erilaiseen EU:n talouspolitiikkaan, jossa varmistetaan hyvä makrotalouspolitiikan yhdistelmä ja edistetään talous- ja rahaliiton syventämistä. Talouspolitiikan EU-ohjausjaksolla on keskeinen asema talous- ja sosiaalipolitiikan tasapainottamisessa sekä hyvin suunniteltujen uudistusten toteuttamisen edistämisessä. Pilarilla on tarkoitus vaikuttaa myös Euroopan talouden ohjaukseen ja hallintaan. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin sosiaali-indikaattorien tulostaulua on parannettava asianmukaisempien ja tarkoituksenmukaisempien indikaattoreiden avulla.
Vahvempi EU voi auttaa muokkaamaan globalisaatiota ja digitalisaatiota paremmin niin, että luodaan hyvät mahdollisuudet kaikille ja ymmärretään, mitä pelissä voidaan menettää.
Yhteyshenkilö: June Bedaton(P. +32 25468134 – sähköposti: [email protected])
Euroopan solidaarisuusjoukot
Esittelijä: Pavel TRANTINA (muut eturyhmät – CZ)Toinen esittelijä: Antonello PEZZINI (työnantajat – IT)
Viiteasiakirja: EESC-2017-03055-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission ehdotukseen ja pitää sitä hyvänä alkuna
laajemmalle keskustelulle, mutta katsoo kuitenkin, että ehdotuksessa on monia selkeytystä ja parannusta kaipaavia kohtia.
on tyytyväinen siihen, että oikeusperustaan on sisällytetty joitakin painopisteitä, joita kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat korostaneet erilaisissa komission järjestämissä kuulemisissa.
pitää Euroopan solidaarisuusjoukkoihin liittyvien hankkeiden lisäarvona sitä, että tavoitteena on saada osallistujat ja heidät vastaanottavat yhteisöt täysin tietoisiksi unionin kansalaisuudesta ja luoda näiden keskuudessa tunne kuulumisesta samaan yhtenäiseen unioniin.
pyytää, että ohjelmaan investoitaisiin lisää ”tuoretta rahaa”. on hyvin huolissaan Euroopan solidaarisuusjoukkojen tavoitteiden yhdistämisestä nuoria
koskeviin työllisyyspolitiikkoihin ja kehottaa siksi harkitsemaan uudelleen työ- ja harjoittelujaksojen sisällyttämistä ohjelmaan.
on sitä mieltä, että palvelupaikkoja olisi oltava vain voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa, säätiöissä ja yhteiskunnallisissa yrityksissä.
ehdottaa seuraavia asioita luonnostellun oikeusperustan parantamiseksi:
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 30/3636
Vapaaehtoistoiminnan ja solidaarisuustoimen määritelmiä on muutettava. Verkkoalustoista on tehtävä oikeasti tehokas interaktiivinen ja hallinnollinen työkalu. Nuorille, myös heikommista lähtökohdista tuleville, on tarjottava lisää tukea ja heitä on
autettava valmistautumaan paremmin ennen palvelujaksoaan, ja nuorisojärjestöjä on tuettava tällaisen valmistautumisen järjestämisessä.
Nuorisojärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia on osallistettava Euroopan solidaarisuusjoukkojen yhteiseen hallinnointiin.
Saavutettavuutta on parannettava, hallinnollisia rasitteita vähennettävä ja kansallisten toimistojen lähestymistapaa muutettava siten, että niistä tehdään käyttäjäystävällisempiä.
Yhteyshenkilö: Natalia Agapiou(P. +32 25469627 – sähköposti: [email protected])
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 31/3636
12. ULKOSUHTEET
Henkilötietojen vaihtaminen ja suojaaminen globalisoituneessa maailmassa
Esittelijä: Cristian PÎRVULESCU (muut eturyhmät – RO)
Lausunto: EESC-2017-03365-00-01-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Lausunto on vastaus Euroopan komission lausuntopyyntöön tiedonannosta ”Henkilötietojen vaihtaminen ja suojaaminen globalisoituneessa maailmassa”. Tiedonannossa esitellään erilaisia kansainvälisen tiedonsiirron välineitä, jotka perustuvat uudistettuihin tietosuojasääntöihin, sekä strategia, jonka mukaisesti jatkossa aloitetaan tietosuojan tason riittävyyttä koskevien päätösten teko valittujen kolmansien maiden kanssa ja edistetään tietosuojanormeja monenvälisten välineiden avulla.
Lausunnossa korostetaan, että EU:lla on velvollisuus edistää perusoikeuksien kunnioittamista ja yksityisyyden ja henkilötietojen riittäväntasoista suojaa maailmanlaajuisesti, ja kannustetaan Euroopan komissiota edistämään aktiivisesti korkeinta mahdollista henkilötietojen suojan tasoa kahden- ja monenvälisissä suhteissa.
ETSK pitääkin tasapainoisina ja järkevinä komission tiedonannossa esitettyjä neljää keskeistä kriteeriä, joiden pohjalta komissio arvioi, minkä maiden kanssa olisi neuvoteltava suojan riittävyydestä. Komitea katsoo kuitenkin, että näitä kriteerejä on tärkeää tulkita ottaen huomioon kyseisten maiden hallitusten, parlamenttien ja tuomioistuinten todellinen sitoutuminen vastaavan henkilötietojen suojan tason saavuttamiseen käytännössä, ja kehottaa lisäämään tietosuojan riittävyyttä koskevien päätösten tekoprosessin avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tällaisten päätösten tekoon.
Komitea korostaa myös EU:n ja Yhdysvaltojen Privacy Shield -järjestelyn tarjoaman suojan riittävyydestä 6. huhtikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa esitettyjen ehdotusten merkitystä. Päätöslauselmassa nostetaan esiin vakavia huolenaiheita, joista monet viittaavat siihen, että sopimus ja Yhdysvaltain nykyinen lainsäädäntökehys eivät käytännössä suojele EU:n kansalaisten oikeuksia.
ETSK:n lausunnossa tähdennetään, että tarkempi viranomaisvalvonta ja -seuranta on tarpeen teknologian nopean kehityksen ja tieto- ja viestintätekniikkainfrastruktuurin jatkuvan laajenemisen vuoksi. Näin ollen siinä suositetaan pysyvän yhteydenpidon järjestämistä komission, tietosuojaviranomaisten ja kolmansien maiden viranomaisten välillä, jotta havaitaan uudet haasteet tässä erittäin nopeasti muuttuvassa teknisessä ja taloudellisessa ympäristössä.
Monenvälisten toimien osalta ETSK katsoo seuraavaa: Euroopan komission tulisi pitää ensisijaisena tavoitteena tietosuojanormien edistämistä
monenvälisten välineiden avulla, ja tätä työtä olisi tuettava riittävin resurssein, jotta ensin
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 32/3636
varmistetaan ihmisoikeuksien todellinen suoja ja sen jälkeen tehokkaat oikeussuojakeinot aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseksi.
Euroopan neuvoston yleissopimus N:o 108 vuodelta 1981 (ja sen lisäpöytäkirja vuodelta 1999) on ainoa sitova monenvälinen väline tietosuoja-alalla. Sitä tulisi kehittää edelleen, ja useampia kolmansia maita olisi kannustettava liittymään siihen.
OECD:n, G20:n ja APECin (Aasian ja Tyynenmeren alueen taloudellinen yhteistyö) monenvälistä toimintaa tulisi kehittää edelleen aidosti globaalin monenvälisen tietosuojajärjestelmän luomiseksi. Oikeutta yksityisyyteen käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa tehtävän yhteistyön tulisi olla vakaalla ja toimivalla pohjalla.
Lisäksi lausunnossa kannatetaan henkilötietoja koskevien vahvojen suojatoimien käyttöönottoa vaihdettaessa henkilötietoja rikosten torjunnan ja tutkinnan ja syytteiden nostamisen yhteydessä ja suhtaudutaan avoimesti myös tietosuojan tason riittävyyttä koskevien toteamusten käyttöönottoon rikosoikeudellisen lainvalvonnan alalla.
Yhteyshenkilö: Lucia Mendez del Rio(P. +32 25469345 – sähköposti: [email protected])
EU:n ja Korean vapaakauppasopimus – kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä luku
Esittelijä: Dumitru FORNEA (työntekijät – RO)
Lausunto: EESC-2017-02894-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
ETSK myöntää, että EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksella on yleisesti ottaen saatu aikaan rohkaisevia taloudellisia ja sosiaalisia tuloksia. Kestävään kehitykseen liittyvien vapaakauppasopimuksen näkökohtien, erityisesti työelämään liittyvien seikkojen, täytäntöönpano on kuitenkin edelleen riittämätöntä. Komitea muistuttaa EU:n sisäisen neuvoa-antavan ryhmän esittämistä näkökannoista ja etenkin siitä, että komission tulisi käynnistää avoimet neuvottelut Korean hallituksen kanssa järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevien sitoumusten täytäntöönpanosta.
EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevään lukuun sisältyviä kansalaisyhteiskuntamekanismeja on kuluneina viitenä vuotena vahvistettu jatkuvasti. Koska yhä useampia EU:n solmimia vapaakauppasopimuksia on tulossa voimaan ja kansalaisyhteiskunnan seurantamekanismien määrä kasvaa vastaavasti, komission on nyt kiireellisesti varmistettava, että mekanismien tehokkaan toiminnan edellyttämät varat asetetaan saataville.
ETSK:n mielestä kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän luvun tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että osapuolet ottavat huomioon sisäisten neuvoa-antavien
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 33/3636
ryhmien ja kansalaisyhteiskuntafoorumin esittämät kansalaisyhteiskunnan suositukset ja noudattavat niitä.
ETSK korostaa, että on tärkeää lisätä edelleen eurooppalaisten yritysten, etenkin pk-yritysten, tietoisuutta kyseisen vapaakauppasopimuksen tarjoamista mahdollisuuksista.
EU:n ja Korean vapaakauppasopimus on ollut erittäin tärkeä maatalous- ja elintarvikealan kannalta, ja komission olisi pyrittävä nykyistä tarmokkaammin yksinkertaistamaan EU:n maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden pääsyä Korean markkinoille.
Komitea korostaa EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksella luotujen neuvonantomekanismien merkitystä: ne ovat tehokkaita ja edustavia välineitä, jotka voivat auttaa EU:n toimielimiä niiden toimissa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanemiseksi sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi kestävän kehityksen, luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen saralla.
Yhteyshenkilö: Gunilla Fevre-Burdy(P. +32 25469108 – sähköposti: [email protected])
EU:n kehityskumppanuudet ja kansainvälisten verosopimusten haaste
Esittelijä: Alfred GAJDOSIK (muut eturyhmät – AT)Toinen esittelijä: Thomas WAGNSONNER (työntekijät – AT)
Viiteasiakirja: EESC-2017-00804-00-00-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tukee kehityspolitiikkaa, jossa kehitys nähdään valtioiden välisenä prosessina, joka toteutetaan tasavertaisista lähtökohdista ja joka perustuu kunnioitukseen ja täysivaltaisiin päätöksiin. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tasolla sovittujen kestävän kehityksen tavoitteiden rahoitus ja toteuttaminen edellyttävät maailmanlaajuisesti sovittuja ponnisteluja. ETSK painottaa, että YK:n talous- ja sosiaalineuvostolle voitaisiin antaa vielä merkittävämpi rooli veroasioiden hoitamiseen sopivana foorumina. Näin taattaisiin sekä keskittyminen toimintaohjelma Agenda 2030:ssa asetettuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin että kaikkien maiden tasavertainen osallistuminen.
ETSK suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat osallistuneet merkittävästi kansainväliseen uudistukseen, jonka tarkoituksena on korjata kansainvälisen verojärjestelmän puutteita. Näihin toimiin ETSK on tyytyväinen. Niitä on tuettava ja ne on pantava tehokkaasti täytäntöön, minkä jälkeen niitä on seurattava säännöllisesti.
ETSK vaatii, että jäsenvaltioiden kansainvälisten veropolitiikkojen ja kehityspolitiikkojen johdonmukaisuus varmistetaan, jotta vältetään ristiriidat yksittäisten valtioiden veropolitiikkojen ja yhteisten kehityspolitiikan prioriteettien välillä.
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 34/3636
ETSK on tukenut kehitystoimintaa edistäviä yksityisiä investointeja, kun tällaiset toimet ovat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia ja kun kunnioitetaan perusluonteisia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia oikeuksia sekä noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksia ja ihmisarvoisen työn ohjelmaa.
ETSK toteaa, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet uudessa kehityspolitiikkaa koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa progressiivisen verotuksen, korruption torjumisen ja uudelleenjakoa edistävien politiikkojen levittämiseen liittyvään yhteistyöhön kumppanimaidensa kanssa sekä laittomien rahansiirtojen torjumiseen. Veropolitiikan pitäisi kuitenkin olla vielä tärkeämpi osa unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa. ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission pyrkimyksiin edistää ja tukea kehitysmaissa alueellisia foorumeita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, jotka toimivat verotuksen alalla. Kansalaisyhteiskunnan järjestöillä on kehitysmaissa valvojan ja tukijan tehtävä, myös verotuksen alalla, ja niitä tulisi näin ollen tukea enemmän ja niiden osallistumista edistää. Kehitysprojekteihin voitaisiin vaikuttaa kestävästi tukemalla asianmukaisia verovalmiuksien kehittämistoimia, kuten vertaisoppimista ja Etelä–Etelä-yhteistyötä.
ETSK suosittelee, että verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia lausekkeita sisällytetään kaikkiin EU:n ja kolmansien maiden tai alueiden välillä solmittaviin asiaankuuluviin sopimuksiin kestävän kehityksen edistämiseksi.
ETSK suosittelee, että EU:n ja kehitysmaiden välisten uusien tai tarkistettujen vapaakauppasopimusten yhteydessä arvioidaan myös kahdenvälisiä verosopimuksia.
Contact: Else Boonstra(P. +32 25468290 – sähköposti: [email protected])
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Euro–Välimeri-alueella
Esittelijä: Helena DE FELIPE LEHTONEN (työnantajat – ES)
Lausunto: EESC-2017-02357-00-02-AC-TRA
Keskeiset kohdat:
Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet valtavien haasteiden edessä olevalla Euro–Välimeri-alueella on hyvin laaja ja monisyinen aihepiiri. Tästä tietoisena esittelijä keskittyy kahdeksaan keskeiseen aiheeseen.
On tärkeää, että kansalaisyhteiskunnalla on virallinen neuvonantotehtävä ja että talous- ja sosiaalineuvostoja tuetaan siellä missä niitä on. Jos tällaista elintä ei ole, tulee työskennellä sen puolesta, että kansalaisyhteiskunta saa mahdollisuuden esittää näkemyksiään poliittisessa prosessissa.
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 35/3636
Naiset kärsivät sukupuolistereotypioista, jotka luovat poliittisia, taloudellisia ja koulutukseen liittyviä esteitä, millä on vakavia seurauksia yhteiskunnan kehityksen kannalta. ETSK kehottaa kaventamaan lainsäädännön ja todellisuuden välistä valtavaa kuilua. Lisäksi se suosittelee, että oikeuksien vahvistamiseksi luotaisiin yhteyksiä paikallishallinnon ja sukupuolten tasa-arvon puolesta eri aloilla työskentelevien organisaatioiden, taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja niiden verkostojen välille.
ETSK kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua sekä kulttuuriperinnön, taiteellisen ilmaisun ja luovien alojen asemaa, sillä kulttuurin avulla voidaan ehkäistä väkivaltaisen ääriajattelun uhan moninaisia syitä.
ETSK korostaa, että taloudelliset, työelämää koskevat sekä sosiaaliset oikeudet ovat olennaisen tärkeitä talouskehityksen ja demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Niihin kuuluvat keskeisinä elinkeinovapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus ammattiyhdistystoimintaan, kollektiivinen neuvotteluoikeus sekä sosiaalinen suojelu mm. terveydenhuollon, koulutuksen ja vanhustenhuollon alalla.
Koska koulutus on yksi tärkeimmistä keinoista edistää sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja kouluttautumismahdollisuuksien eriarvoisuus vaarantaa alueen vakauden ja turvallisuuden, ETSK kannustaa tekemään yhteistyötä alemman ja ylemmän perusasteen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi vaihtamalla kokemuksia opetussuunnitelmien kehittämisestä ja metodologisista innovaatioista.
ETSK pitää olennaisen tärkeänä, että kurotaan umpeen Välimeren etelä- ja pohjoisrannan välinen tietovaje, ja ehdottaa sen vuoksi tietämyksen siirtämistä ja levittämistä tukevien osaamisverkostojen ja yhteisten tutkimusten edistämistä, opettajien, opiskelijoiden, tieteenharjoittajien ja tutkijoiden liikkuvuuden lisäämistä sekä tuen antamista heidän tuotantonsa kääntämiselle erityisesti arabian kielestä ja arabian kielelle.
Epävirallinen koulutus on tarpeellinen lisä, koska se auttaa muovaamaan yhteiskunnista osallistavampia ja monimuotoisempia. ETSK katsoo, että virallisen ja epävirallisen koulutuksen välistä synergiaa on vahvistettava.
Ihmisten digitaalisia ja teknisiä valmiuksia on tuettava. ETSK korostaakin tarvetta edistää alueellisia ja paikallisia hankkeita, joilla parannetaan uusien teknologioiden käyttöön, yrittämiseen ja digitalisaatioon liittyviä kansalaisten valmiuksia, ja tarvetta kehittää kansalaisten osallistamiseen tähtääviä aloitteita sekä aloitteita, joilla edistetään digitaalista koulutusta ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomista.
Yhteyshenkilö: Georges-Henry Carrard(P. +32 25469593 – sähköposti: Georges- [email protected])
____________
EESC-2017-04270-00-03-TCD-TRA (FR) 36/3636
