Loppuraportti EUn kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien (NREAP) toteutumisesta

[Kirjoita teksti]

[Kirjoita teksti]

Osaamiskeskusohjelman energiaklusteri/D2B-Direct to business/

NREAP-UUSIUTUVAN ENERGIANEDISTYMISRAPORTTIEN ARVIOIMINEN

Dan AsplundBenet Oy

LOPPURAPORTTI

30.06.2013

2

ALKULAUSE

Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä 2009/28/EY (jäljempänä ”direktiivi”) luotiin eurooppalaisetpuitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle ja asetettiin sitovia kansallisiaenergiatavoitteita, joiden mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuus energianloppukulutuksesta olisi nostettava 20 prosenttiin ja niiden osuus liikenteessä 10 prosenttiin vuoteen 2020mennessä. Direktiivi (2009/28/EC) velvoitti jäsenmaita vuonna 2010 laatimaan toimintasuunnitelmat, jotkaesittävät osatavoitteet lämmölle, sähkölle ja liikenteen polttoaineille ja miten kukin jäsenmaa aikoo saavuttaauusituvan energia tavoitteensa. Jäsenmaat ovat myös velvoitettuja toimittamaan toimintasuunnitelmiinsa liittyvätedistymisraportit kahden vuoden välein.

Tähän toimeksiantoon kuuluu tiettyjen työn käynnistyessä määriteltävien EU jäsenmaiden edistymisraporttienseuranta, arviointi ja esittäminen selkeässä muodossa jatkona D2B-hankkeessa tehdylle työlle.

Toimeksiannon on rahoittanut Jyväskylä Innovation Oy, Prizztech Oy, Oy Merinova Ab, Imatran seudunkehitysyhtiö Oy, Varkauden seudun osaamiskeskus/LUT, Joensuun Tiedepuisto Oy ja Hermia Oy.

Toimeksiannon tekijänä on toiminut professori Dan Asplund Benet Oy:tä. Ohjausryhmään on kuulunutpuheenjohtajana Marika Ryyppö, Jyväskylä Innovation Oy ja jäseninä Jarkko Vuorela, Prizztech Oy, LauriKumpulainen, Oy Merinova Ab, Laura Peuhkuri, Imatran seudun kehitysyhtiö Oy ja Paula Hakola, Hermia Oy,Jussi Heinimö Varkauden seudun osaamiskeskus/ LUT, Timo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy.

Yrityskyselyn pohjalta ohjausryhmä valitse maakohtaiseen tarkasteluun Saksan, Puolan, Ruotsin, Viron, Latvian,Iso-Britannian, Ranskan ja Espanjan.

Työ suoritettiin 1.8.2012 - 30.6.2013 välisenä aikana.

3

SISÄLLYSLUETTELO

ALKULAUSE........................................................................................................................................ 2

SISÄLLYSLUETTELO ......................................................................................................................... 3

1. HANKKEEN TAUSTA...................................................................................................................... 3

2. TYÖN TAVOITE .............................................................................................................................. 4

3. TEHTÄVÄT ...................................................................................................................................... 4

4. TULOKSET...................................................................................................................................... 5

4.1 YLEISET ........................................................................................................................................ 5

4.2 MAAKOHTAISET ........................................................................................................................ 11

4.2.1 Saksa........................................................................................................................................ 10

4.2.2 Puola......................................................................................................................................... 17

4.2.3 Ruotsi........................................................................................................................................ 23

4.2.4 Viro ........................................................................................................................................... 29

4.2.5 Latvia ........................................................................................................................................ 35

4.2.6 Liettua ....................................................................................................................................... 43

4.2.7 Iso-Britannia.............................................................................................................................. 49

4.2.8 Ranska...................................................................................................................................... 56

4.2.9 Espanja..................................................................................................................................... 62

5. Yhteenveto johtopäätöksistä ......................................................................................................... 69

4

1. HANKKEEN TAUSTA

Uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä 2009/28/EY (jäljempänä ”direktiivi”) luotiin eurooppalaisetpuitteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiselle ja asetettiin sitovia kansallisiaenergiatavoitteita, joiden mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaisosuus energianloppukulutuksesta olisi nostettava 20 prosenttiin ja niiden osuus liikenteessä 10 prosenttiin vuoteen 2020mennessä. Direktiivi (2009/28/EC) velvoitti jäsenmaita vuonna 2010 laatimaan toimintasuunnitelmat, jotkaesittävät osatavoitteet lämmölle, sähkölle ja liikenteen polttoaineille ja miten kukin jäsenmaa aikoo saavuttaauusituvan energia tavoitteensa. Jäsenmaat ovat myös velvoitettuja toimittamaan toimintasuunnitelmiinsa liittyvätedistymisraportit kahden vuoden välein.. Ensimmäinen raportti vuosista 2009 - 2010 tuli tehdä vuoden 2011loppuun mennessä.

ESR-rahoitteisessa D2B hankkeessa (2009 - 2011) selvitettiin EU:n uusiutuvien energialähteiden direktiivinluomia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille uusiutuvan energian alalla toimiville yrityksille. Hankkeessaarvioitiin ja verrattiin EU jäsenmaiden kansallisia toimintasuunnitelmia (NREAP). Hankkeessa selvitettiindirektiivin toimeenpanoprosesseja eri EU-maissa yhdessä eurooppalaisten kumppanuusorganisaatioiden kanssa.Laajemman tarkastelun jälkeen suomalaisten yritysten kanssa yhteistyössä valittiin tarkemmin tarkasteltavatkohdemaat, joiden osalta toteutettiin erilliset markkinaselvitykset ja maavierailut.

Tähän toimeksiantoon kuului tiettyjen työn käynnistyessä määriteltyjen EU jäsenmaiden edistymisraporttienseuranta (2009 - 2010), arviointi ja esittäminen selkeässä muodossa jatkona D2B-hankkeessa tehdylle työlle.

2. TYÖN TAVOITE

Työn tavoitteena oli seurata ja arvioida tiettyjen EU:n jäsenmaiden edistymisraportteja uusiutuvan energiansuhteen, jotta niistä saadaan arvokasta markkinatietoa uusiutuvan energian alalla toimiville yrityksille (bioenergia,tuuli, aurinko, vesi). Tietojen perusteella pystytään arvioimaan millä teknologioilla ja polttoaineilla eri EU:njäsenmaat tulevat toteuttamaan uusiutuvien energioiden tavoitteensa.

3. TEHTÄVÄT

Toimeksiannon osa-alueet:

1. EU:n jäsenmaiden edistämisraporttien seuranta ja yhteenvedon tekeminen.Seurannan kohteena:a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet (sähkö, lämmitys ja jäähdytys

sekä liikenne)b) toteutetut tai suunnitellut kansalliset toimenpiteet uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian

käytön edistämiseksic) energiakäyttöön tarvittavien biomassavarojen saatavuuden ja käytön kehittyminend) uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen

alkuperätakuujärjestelmän toimintae) jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta sekä lignoselluloosasta valmistettujen

biopolttoaineiden kehitys ja osuusf) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämisestä saatavat arvioidut kasvihuonekaasujen

nettovähennyksetg) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian arvioitu kysyntä, joka on määrä tyydyttää muulla kuin

kotimaisella tuotannolla vuoteen 2020 astih) tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on

arvioitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tällaisten arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi

2. Arvio teknologioista joilla eri EU maat aikovat toteuttaa UE toimintasuunnitelmansa.

5

D2B projektissa selvitettiin käytettäviä bioenergia teknologioita seuraavissa maissa: Saksa, Espanja,Ranska, UK ja Puola. Tässä selvitetään mahdollisesti muutama toinen EU maa.

4. TULOKSET

4.1 YLEISET

Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin sekä kansallisissa uusiutuvaa energiaa käsittelevissätoimintasuunnitelmissa (jäljempänä ”suunnitelmat”) vahvistettujen toimien täytäntöönpanon ansiosta uusiutuvanenergian käyttö on lisääntynyt useimmissa jäsenvaltioissa huomattavasti komission edellisenedistymiskertomuksen jälkeeni.

Kuva 1.Uusiutuvan energian alakohtainen ja yleinen kasvu EU:ssa (Eurostat)

Uusiutuvan energian osuudet 20 jäsenvaltiossa ja koko EU:ssa olivatkin vuonna 2010 kansallisissasuunnitelmissa asetettujen vuoden 2010 sitoumusten tasolla tai niitä suuremmat ja kautta 2011/2012 koskevaaensimmäistä välitavoitetta suuremmatii.

Komission suorittama lisäanalyysi, jossa mallinnetaan nykyisiä poliittisia aloitteita ja uusiutuvan energiankehittämisen eri esteitäiii (ks. lähemmin komission yksiköiden valmisteluasiakirja ja siihen liittyvä raporttiiv),osoittaa kuitenkin, että vuotta 2020 koskevat näkymät ovat vähemmän optimistisia. Analyysissa, jossa esitetäänvarovainen arvio uusiutuvien energialähteiden käytön kasvusta muihin lähteisiin verrattuna, rajataan toimet jokäytössä oleviin toimiin ja pohditaan talouskriisiä, nykyisiä hallinnollisia ja infrastruktuuriesteitä sekä toimien jatukijärjestelmien häiriöitä. Tämä osoittaa, että investoinnit saattavat tulevaisuudessa vähentyä tai viivästyä,elleivät jäsenvaltiot toteuta lisätoimenpiteitä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Koska investointien toteutusajat ovatkahdeksasta kymmeneen vuotta, investointien merkittävällä häiriintymisellä nyt on huomattava vaikutusuusiutuvan energian tuotantoon lähivuosina, ja tämä on aiheuttanut huolta. Näin ollen monien jäsenvaltioiden ontoteutettava lisätoimenpiteitä varmistaakseen, että niiden tavoitteet saavutetaan.

6

Kuva 2.Uusiutuvan energian suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

Tätä päätelmää tukee alakohtainen kehitys sähköntuotannon, lämmityksen ja jäähdytyksen sekä liikenteen aloilla.15 jäsenvaltiota ei onnistunut saavuttamaan vuoden 2010 ohjeellisia tavoitteitaan, jotka koskevat uusiutuvanenergian osuutta sähköntuotannossa. Liikennealalla 22 jäsenvaltion ei onnistunut saavuttaa vuoden 2010ohjeellista tavoitetta, joka oli 5,75 prosenttia.

Lämmityksen ja jäähdytyksen alalla ei ole ollut mitään – edes ohjeellisia – tavoitteita, ja sillä kasvu on olluthidasta vuoden 2005 jälkeen. Komission suorittaman analyysin mukaan uusiutuvan energian osuuslämmityksessä ja jäähdytyksessä saattaa jopa pienentyä lähivuosina.

Kansallisten suunnitelmien noudattamatta jättäminen on ilmeisintä tuulivoima-alalla. Jäsenvaltioidensuunnitelmien mukaan tuulivoimakapasiteetin odotetaan saavuttavan 213 GW vuonna 2020 (169 GW onshore-tuulivoimaa ja 44 GW offshore-tuulivoimaa). Merellä tapahtuvan sähköntuotannon suunnitellaan saavuttavan 140TWh (noin 12 Mtoe). Komission analyysin mukaan se saattaa kuitenkin nousta vain 43 TWh:iin (3,7 Mtoe)kansallisten toimien vähentymisen ja infrastruktuuriin liittyvien vaikeuksien vuoksi.

Kuva 3.Offshore-tuulivoiman suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

Vaikka onshore-tuulivoima on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, jäsenvaltioiden suunnitelmat lisätä onshore-tuulivoiman tuotantoa 354 TWh:iin saattavat jäädä saavuttamatta. Tarvitaan lisätoimia toimenpiteidentehostamiseksi ja infrastruktuurin parantamiseksi, tai muutoin saavutetaan ehkä vain arviolta 210 TWh.

7

Kuva 4.Onshore-tuulivoiman suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

Tuulivoiman kokonaistuotanto saattaa näin ollen jäädä odotuksia vähäisemmäksi. Vaikka jäsenvaltioidensuunnitelmissa kaavaillaan lähes 500 TWh:n tuulivoimatuotantoa, nykyinen kehitys viittaa siihen, että siitäsaavutetaan ehkä vain puolet eli 253 TWh.

Kaiken biomassan osalta kehitys on myös negatiivista, mutta ei niin jyrkästi kuin tuulivoima-alalla:

Kuva 5.Biomassalla tuotetun energian suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

Tällä alalla tuotannon määrä on kuitenkin paljon suurempi kuin tuuli- tai aurinkovoiman aloilla. Suunnitelluntuotannon on tarkoitus saavuttaa 104 Mtoe vuoteen 2020 mennessä sekä sähköntuotannon (232 TWh tai 19Mtoe) että lämmityksen (noin 85 Mtoe) aloilla, mutta odotettu tuotanto vuonna 2020 on vain 86 Mtoe. Tämäpoikkeama saattaa olla yhteydessä puu-, selluloosa- ja paperiteollisuuden tuotantosykleihin, sillä niiden jätteet jajäämät muodostavat merkittävän osan biomassan raaka-aineesta. Komission suunnitteilla olevassakertomuksessa biomassasta ja kestävyydestä tätä kysymystä tarkastellaan perusteellisemmin.

Aurinkosähkön osalta tarina ja odotukset ovat toisenlaiset. Muutaman viime vuoden voimakas kasvu onsynnyttänyt ylijäämän, joka jatkuu vielä jonkin aikaa:

8

Kuva 6.Aurinkosähkön suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

EU:n optimistiset ja varmat markkinat edistivät aurinkosähkön maailmanlaajuisen tuotantokapasiteetinrakentamista, kun Kiina, Intia ja Yhdysvallat tulivat uusille, EU:n käynnistämille globaaleille aurinkosähkönmarkkinoille. Tästä syntynyt ylikapasiteetti on alentanut tuotantokustannuksia huomattavasti. Jäykät kansallisettukijärjestelmät eivät kuitenkaan yleensä kyenneet mukautumaan riittävän nopeasti kustannusten alenemiseen jatuottojen kasvuun, ja eräissä maissa laiteasennusten vauhti ja määrä oli melkein liiallinen yleisen talouskriisinaikana. Tämä on johtanut äkillisiin ja arvaamattomiin muutoksiin monissa kansallisissa tukijärjestelmissä, ja nekinsupistavat investointeja niin, että aurinkosähkön nykyinen suunniteltuja tasoja suurempi kapasiteetti (46 TWh 35TWh:n sijaan) katoaa ja vaihtuu vuoteen 2020 mennessä vajeeksi (ks. jäljempänä oleva osa, jossatukijärjestelmiä käsitellään lähemmin).

Biopolttoaineiden (liikennealalla käytetty biomassa) osalta ennuste on enemmän biomassaa yleensä koskevanennusteen kaltainen: hienoinen ylijäämä suunniteltuun kehityspolkuun verrattuna pienenee ja muuttuu vajeeksi,ellei lisätoimenpiteitä toteuteta. Lisäksi komissio on ehdottanut uusiutuvan energian 10 prosentin osuuttaliikenteessä koskevaan tavoitteeseen muutosta, jolla edellytetään muiden kuin elintarvikekäyttöön tarkoitettujenraaka-aineiden käytön lisäämistä tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi. Pitkälle kehittyneiden raaka-aineiden(joilla saadaan aikaan suurempia kasvihuonekaasujen vähennyksiä kuin elintarvikekäyttöön tarkoitetuilla raaka-aineilla) käytön lisääminen edellyttää selvästi lisätoimenpiteitä, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Kuva 7.Biopolttoaineiden suunniteltu (sininen viiva) ja arvioitu kehitys (punainen katkoviiva) EU:ssa

Edellä esitetyistä tiedoista voidaan päätellä, että kokonaisuutena sekä eri aloittain ja teknologioittain tarkasteltunauusiutuvan energian käyttö EU:ssa on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun uusiutuvia energialähteitä koskevassadirektiivissä säädetyn uuden järjestelmän myötä. Niiden tulevaa kehitystä tarkasteltaessa näyttää kuitenkin siltä,että talouskriisi vaikuttaa nyt uusiutuvaan energiaan ja varsinkin sen pääomakustannuksiin, kuten se on

9

vaikuttanut kaikkiin muihinkin talouden aloihin. Tämä, sekä yhä olemassa olevat hallinnolliset esteet,infrastruktuuri-investointien viivästyminen ja tukijärjestelmien toimintaa häiritsevät muutokset merkitsevät sitä, ettävuoden 2020 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia.

Arvioitaessa ensimmäisiä välitavoitteita koskevia kansallisia tuloksia on pidettävä mielessä, että vuoden 2010suunnitelmat ja kauden 2011/2012 välitavoitteet ovat vain lähtökohta kehityspolulle, joka jyrkkenee edettäessäkohti vuotta 2020. Vaikka kaudella 2009/2010 saavutetut kasvuasteet voitaisiin ylläpitää vuoteen 2020 asti,yksitoista jäsenvaltiota ei silti saavuttaisi tavoitteitaan. Monissa jäsenvaltioissa tällä hetkellä toteutetut toimet(pääasiassa tukijärjestelmien puutteiden korjaaminen ja hallinnollisten esteiden poistaminen) saattavat ollariittämättömiä käynnistämään vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavan uusiutuvan energiankäyttöönoton. Finanssikriisi vaikuttaa myös tähän kehitykseen, sillä pääomakustannukset ovat nousseet useissajäsenvaltioissa. Näin ollen kustannuksiltaan halvat toimenpiteet, joilla vähennetään hallinnollista rasitusta japarannetaan energiatehokkuutta (pienentäen energian kokonaiskysyntää ja siten kasvattaen uusiutuvan energianosuutta), ovat yhä tärkeämpiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.Talukossa on yhteenveto jäsenvaltioidentämänhetkisistä tuloksista.

Taulukko 1. Yhteenveto jäsenvaltioiden tämänhetkisistä tuloksista.

Jäsenvaltio Uusiu-tuvan

energianosuus2005

Uusiu-tuvan

energianosuus2010

1. väli-tavoite

Uusiutuvaaenergiaakoskeva

tavoite 2020

Itävalta 23,3 % 30,1 % 25,4 % 34 %Belgia 2,2 % 5,4 % 4,4 % 13 %

Bulgaria 9,4 % 13,8 % 10,7 % 16 %Kypros 2,9 % 5,7 % 4,9 % 13 %Tšekki 6,1 % 9,4 % 7,5 % 13 %Saksa 5,8 % 11,0 % 8,2 % 18 %Tanska 17 % 22,2 % 19,6 % 30 %

Viro 18 % 24,3 % 19,4 % 25 %Kreikka 6,9 % 9,7 % 9,1 % 18 %Espanja 8,7 % 13,8 % 10,9 % 20 %Suomi 28,5 % 33 % 30,4 % 38 %

Ranska 10,3 % 13,5 % 12,8 % 23 %Unkari 4,3 % 8,8 % 6,0 % 13 %Irlanti 3,1 % 5,8 % 5,7 % 16 %Italia 5,2 % 10,4 % 7,6 % 17 %

Liettua 15 % 19,7 % 16,6 % 23 %Luxemburg 0,9 % 3 % 2,9 % 11 %

Latvia 32,6 % 32,6 % 34,0 % 40 %Malta 0 % 0,4 % 2,0 % 10 %

Alankomaat 2,4 % 3,8 % 4,7 % 14 %Puola 7,2 % 9,5 % 8,8 % 15 %

Portugali 20,5 % 24,6 % 22,6 % 31 %Romania 17,8 % 23,6 % 19,0 % 24 %

Ruotsi 39,8 % 49,1 % 41,6 % 49 %Slovenia 16,0 % 19,9 % 17,8 % 25 %Slovakia 6,7 % 9,8 % 8,2 % 14 %

Yhdistynytkuningaskunta

1,3 % 3,3 % 4,0 % 15 %

EU 8,5 % 12,7 % 10,7 % 20 %

Objektiivisin mittaustapa on arvioida jäsenvaltioiden edistymistä suhteessa niiden ensimmäiseenvälitavoitteeseen laskettuna niiden ajanjakson 2011/2012 osuuksien keskiarvona. Vaikka tällainen edistys oli

10

vuoteen 2010 asti keskimäärin hyvää, tämä ei anna kuvaa siitä poliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta,joka tällä hetkellä näyttää koettelevan uusiutuvan energian tuottajia.

Edistyminen suhteessa ensimmäiseen välitavoitteeseen:

>2 % yli välitavoitteen<1 % alle välitavoitteen tai < 2 % sen yli>1 % alle välitavoitteen

Jäsenvaltioiden tukijärjestelmätVaikka EU rahoittaakin uusiutuvan energian alaa, suurin osa uusiutuvaa energiaa koskevasta tuesta tuleekuitenkin jäsenvaltioista.

Jäljempänä oleva taulukko osoittaa, millä rahoitusvälineillä jäsenvaltiot antavat rahoitustukea. Taulukosta ilmenee,että voi olla asianmukaista käyttää useita rahoitusvälineitä, jos eri teknologiat ovat eri kehitysvaiheessa ottaenhuomioon käyttäjät ja markkinat. Rahoitusvälineiden valinnalle olisi kuitenkin määriteltävä selkeä kehys, jottavoidaan välttää epäselvyydet ja haittavaikutukset, joita investoijille voi koitua. Rahoitusvälineitä on uudistettu jamukautettu huomattavasti tilanteen mukaan kaikilla aloilla ja erityisesti sähköalalla. Tuotantokustannustenlaskettua tariffeja on alennettu. Teknologioita on, niiden kehityttyä, integroitu osaksi kiintiö- taitariffitukijärjestelmiä. Teknologiaan liittyvien riskien vähenemisen myötä tuottajien riskit kasvavat, koska nekäyttävät markkinahintaa (ja ovat integroituneet markkinoille), tuen siirtyessä syöttötariffeista preemioihin. Onolennaisen tärkeää, että nämä kustannukset ovat valtion talousarviosta erillisiä eli että ne koituvatenergiankuluttajien eivätkä veronmaksajien maksettaviksi (ks. lisätietoja asiaa koskevasta komissionyksiköiden valmisteluasiakirjasta), jotta voidaan välttää jatkuvat keskeytykset valtion varojenniukentuessa.

Yksittäisten rahoitusvälineiden käyttö sähkön, lämmityksen ja liikenteen (biopolttoaineet) alalla jäsenvaltioittain

Taulukko 2. Yhteenveto jäsenmaiden tukijärjestelmistä.

AT

BE BG

CY

CZ DE

DK

EE

ES

FI FR

GR

HU

IE IT LT LU LV MT

NL PL PT

RO

SE

SI SK UK

Sähk

ö

Syöttötariffi x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x xPreemiot x x x x x xKiintiö-velvoite

x x x x x x

Investointiavustukset

x x x x x x x x x x

Verovapau-tukset

x x x x x x x x x x

Verotuksel-liset kan-nustimet

x x x x x x x

Läm

mity

s

Investointiavustukset

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

Verovapau-tukset

x x x x x x x x x x

Verotuksel-liset kan-nustimet

x x x x x

Liik

enn

e

Kiintiö-velvoite

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

Verovapau-tukset

x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x

11

Joissakin jäsenvaltioissa on uudistuksien yhteydessä otettu käyttöön toimia, joilla pyritään kehittämään yksityisiärahoitusmekanismeja, jotka houkuttelevat pääomaa ja lisäävät uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeidenpaikallista hyväksyntää (ja auttavat siten poistamaan muita esteitä, esimerkiksi rakennuslupaan liittyviä). Tällöinvälineenä käytetään useimmiten ”paikallista vastuuta”: paikallisyhteisöt voivat osallistua hankkeeseen tehtävieninvestointien rahoitukseen ja saada vastineeksi halvempaa sähköä tai osuuden hankkeen tuottamasta voitosta.Paikallisten julkis-yksityisten kumppanuuksien kehittäminen voi myös olla tehokas tapa vähentää hankkeenkustannuksia ja lisätä julkista hyväksyntää. Samalla se antaa panoksen paikalliseen ja alueelliseensosioekonomiseen kehitykseen.

4.2 MAAKOHTAISET KATSAUKSET

Kunkin jäsenvaltion oli toimitettava komissiolle viimeistään 31.12.2011 ensimmäiset kertomukset uusiutuvistalähteistä peräisin olevan energian edistämisessä ja käytössä tapahtuneesta edistymisestä. Kertomuksetkäsittävät vuodet 2009 ja 2010. Suurimmat UE kasvut olivat Italialla (16,4 %), Saksalla (15,8 %), Tanskalla (15,7%), Puolalla (14,3 %) ja Iso-Britannialla (14,2 %).Seuraavassa on esitetty projetin valitsemaisen maidenmaakohtaiset tulokset.Maakohtaisissa katsauksissa on oma kuvanumerointi ja viitteet.

4.2.1 Saksa

Nykytilanne SaksassaSaksassa bioenergia on kehittynyt nopeasti kaikilla sektoreilla 2000-luvulla. Vuonna 2007 bioenergian osuusprimäärienergiasta oli 4,6 % ja kulutuksesta 6,2 % (149,6 TWh), kun edellisenä vuonna osuus oli 4,2 %.Bioenergia on Saksassa kasvanut vahvasti kaikilla eri käyttösektoreilla eli lämpö-, sähkö- ja liikennekäytössä.Tämä perustuu merkittävään julkiseen tukeen kaikilla bioenergian osa-alueilla.

Suurin bioenergiamarkkina-alue on biolämpö. Vuonna 2007 biolämmön osuus lämpömarkkinoista oli 6,0 %tuotetusta lämmöstä (83,1 TWh). Markkinoilla on yli 9 miljoonaa pientä lämmitysjärjestelmää. Nämä ovat vieläpääasiassa vanhoja tulisijoja, mutta käytössä myös noin 200 000 modernia keskuslämmitysjärjestelmää, joistauusimmat ovat puupellettijärjestelmiä (yli 100 000). Keskikokoisia ja suuria lämmityslaitoksia (>500 kW) onlähinnä puuteollisuudessa ja nämä tuottavat lämpöä ja höyryä. Myös kaukolämmitysjärjestelmiä on käytössä.

Biosähkön tuotanto on kasvanut erittäin paljon viime vuosina. Vuonna 2007 kasvu oli 3,9 % (23,5 TWh) Saksansähkön kulutuksesta. Puuta käyttävien voimalaitosten sähköntuotanto on CHP-laitoksissa 6,6 TWh. Biokaasuakäyttäviä voimalaitoksia on 3700 – 4000 kpl ja niiden tuotanto on 8,9 TWh.

Tavoitteet 2020

Saksan tavoitteena on tuottaa 19,6 % energian loppukulutuksesta uusiutuvalla energialla vuonna 2020. Onarvioitu, että sähkön kulutus laskee 4 % eli 617,5 TWh:sta 595 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Lämmöntarpeen arvioidaan laskevan 18 % ja prosessilämmön 11 % vuoteen 2020 mennessä. Myös liikenteen energiankäytöllä arvioidaan oleva mahdollisuuksia laskea. Kulutuksen arvioidaan laskevan 13 % vuoteen 2020 mennessäautokohtaisen kulutuksen laskiessa, julkisten kuljetusten lisääntyessä ja logistiikan optimoinnin kautta.Lämmön osuus uusiutuvista kasvaa 7,4 %:sta 19 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2020 bioenergia onedelleen suurin lähde ja sen kasvun on arvioitu olevan 70 %. Kasvu syntyy kiinteästä biomassasta ja pelleteistä.Pelletien käyttö kahdeksankertaistuu ja lisäksi lämpöpumppujen määrä kasvaa.

Aurinkolämpökeräimien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana ja niiden on arvioitukasvavan kolminkertaisesti vuoteen 2020 mennessä. Tuotanto olisi 30 TWh vuonna 2020.

Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan sähkön tuotannon biomassasta arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2007verrattuna ja olevan 54 TWh. Suurin osa kasvusta tulee biokaasusta, lähes 60 %, ja kiinteästä biomassasta, 25%. Energiakasvien tuotanto biokaasuksi tarvitsee yli miljoonaa peltohehtaaria vuonna 2020.

Aurinkosähkön tuotannon arvioidaan kasvavan vuoden 2007 tason 3 TWh:sta 39,5 TWh:iin vuoteen 2020.

Merkittävin lisäys sähkötuotantoon tulisi tuulivoimasta. Maanpäällisten puistojen arvioidaan tuottavan 112 TWh jaasennettu teho olisi 45,000 MW vuonna 2020. Meripuistot tuottaisivat 37 TWh (10,000 MW).

12

Uusiutuvien energialähteiden arvioidaan kattavan 18 % liikenteen polttoaineista vuonna 2020 ja biopolttoaineettuovat suurimman osuuden kasvusta. Arvio on, että biopolttoaineiden tuotanto kasvaa vuoden 2007 4.5 milj.tonnista yli 10 milj. tonniin vuonna 2020. Bioetanoli kasvaa suhteellisesti eniten, 2 milj. tonnia, ja myös biodieselintuotanto kasvaa merkittävästi, 7,6 milj. tonnia vuonna 2020. Biokaasulla on merkittävä asema liikenteessävastaten 0,8 milj. tonnin osuutta. Bioetanolin suhteen käyttöön tulee 10 % seos ja kasvua on myös odotettavissa85 % etanoliseoksessa (E85).

Kehitys 2009 - 2010

Saksa jatkaa onnistuneesti käyttämällä uusiutuvia vuoden 2010 tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 käytettiinuusiutuvia yhteensä 25,13 Mtoe. Vuonna 2010 sähkö-, lämmitys- ja polttoaineen osuus uusiutuvistaenergialähteistä kasvoivat yli 15 % vuoden 2009 tasosta, jolloin se oli 21,696 Mtoe.

Kuva 8. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Saksassa 2005 - 2020, %-osuus

13

Kuva 9. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Saksassa 2005-2020,ktoe

Uusiutuva tkasvattivat osuuttaan myös energian loppukulutuksesta vuonna 2010, vaikka energian loppukulutusvuonna 2010 kasvoi yli 4 %.Tavoitteeseen nähden ollaan etuajassa ja vuoden 2020 tavoitteen, vähintään 18 %uusiutuvia energian loppukulutuksesta, arvioidaan toteutuvan.

Sähköntuotanto aurinko, tuuli, vesi, biomassa ja maalämpö lähteistä kasvoi yli 11 % vuodesta 2009 vuoteen 2010ja tuotanto ylitti 112 TWh. Suurin kasvu oli aurinkosähköllä, jonka osuus kasvoi 77 % edellisvuodesta ja oli 11,7TWh. Myös biokaasun osuus kasvoi selvästi. Tuulivoima oli suurin lähde uusiutuvista tuotetulle sähkölle vuonna2010 eli 43,1 TWh. Lisäksi 2010 ensimmäisen offshore tuulipuisto kytkettiin verkkoon. Uusiutuvistaenergialähteiteistä tuotetun sähkön osuus kasvoi vuoden 2009 17,4 %:sta 18,4 % vuonna 2010.

Kuva 10. Uusiutuvien energialähteiden käyttö sähkön tuotannossa Saksassa 2005 - 2020,TWh

Lämmöntuotto uusiutuvista kasvoi yli 21 % 2009 - 2010 12,44 Mtoe:hen. Uusiutuvan osuus kokolämmöntuotannossa nousi 9,6 %:sta 11,0 %: iin. Ylivoimaisesti suurin osuus kasvusta oli biomassalla.

Kuva 11. Uusiutuvien energialähteiden käyttö lämmön tuotannossa Saksassa 2005-2020,ktoe

14

Liikenteessä uusiutuvien energialähteiden osuus oli 6,2 % vuonna 2010 (3,21 Mtoe), mikä oli enemmän kuinedellisenä vuonna (5,8 %, 2,98 Mtoe).

Kuva 12. Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä Saksassa 2005 - 2020,ktoe

Edistämistoimenpiteet

Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, Verotukselliset kannustimetLämmitys: Investointiavustukset, Verotukselliset kannustimetLiikenne: Kiintiövelvoite, Verovapautukset

Saksassa on vahva lainsäädäntö edistämässä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Lakeja ovat mm: -Renewable Energies European Law -Renewable Energies Act (EEG) (EAG EE) -Grid Expansion Acceleration Act (NABEG) -Energy Management Act (EnWG)

Merelliselle tuulivoimalle on 5 miljardin investointituki ohjelma. Syöttötariffi biomassa sähkölle on 6 -14.3 st/kWhkokoluokasta riippuen.14,3 st/kWh on teholle alle 150 kW ja 6 st/kWh on tehoalueelle 5 - 20 MW.

Merelliselle tuulivoimalle tariffi on vuodesta 2012 ensimmäiset 12 vuotta 14 st/kWh.Laki Biofuel Quota Act määrittelee uusiutuville liikenne polttoaineille käyttö velvoitteet ja verovapautukset.

Markkina insentiivi ohjelma (MAP) antaa investointi tukea. Biomassa kattilat saavat kiinteää tukea 1000 euroamutta niiden hiukkaspäästöjen vaatimus on 15 milligrammaa kuutiometrissä. Tukea saavat myös pelletti takat japelletti ja hake kattilat. Yhdistelmä bonus Yhdistelmä ratkaisut aurinkolämpöä ja lämpöpumppu tai biomassa saalisätukea 500€.

Alkuperäismerkintä

Alkuperämerkintä on käytössä uusiutuvalle sähkölle.

15

JohtopäätöksetSaksa on edennyt hyvin tavoitteiden mukaisesti, UE:n osuus kokonaiskulutuksessa (11,3 % vuonna 2010, tavoite2012 9,5 %). Lämmityksessä ja sähkössä ollaan yli tavoitteen reilusti sekä liikenteessä vähän.

Lämmityksessä:Geoterminen on kasvanut, mutta on selvästi jäljessä, aurinko on kasvanut ja on hieman jäljessä, kiinteä biomassaon uusiutuvien suurin lähde ja selvästi yli tavoitteen, biokaasu on kasvanut moninkertaisesti ja on kaksinkertainentavoitteeseen nähden, bionesteiden osuus on kasvanut ja on merkittävästi yli tavoitteen ja lämpöpumput on lähestavoitteessa.

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on pieni vähennys mutta se on kuitenkin kasvanut hieman. Aurinkosähkön merkitys onhyvin pieni, mutta tavoitteessa. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava mutta tavoite on vähänylitetty. Merellisen tuulivoiman tavoite on myös haastava ja siinä ollaan merkittävästi jäljessä. Kiinteä biomassa jabiokaasun ovat toiseksi suurimmat lähteet ja niiden kasvu on ollut suuri ja tavoite on hieman ylitetty, erityisestibiokaasulla (kaksinkertainen)

Liikenne:Biodiesel on selvästi suuri lähde ja sen osuus on kasvanut ollen lähes tavoitteessa. Bioetanolin käyttö onkasvanut monikertaisesti ja määrä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden. UE sähkön käyttö on kasvanutmutta on selvästi jäljessä tavoitteesta.

Kehitys on ollut jo kauan ollut systemaattista ja kasvava joten 2020 tavoitteet saavutettaneen.

Lisätietoja

1. Federal Republic of Germany. Progress report under Article 22 of Directive 2009/28/EC on Promotion of theUse of Energy from Renewable Sources .31.12.2011

4.2.2 Puola

Nykytilanne Puolassa

Vuonna 2005 Puolan uusiutuvan energia (UE) kokonaisosuus oli 7,2 %. Yli puolet uusiutuvasta sähköstä olibiomassalla tuotettua. Seuraavina lähteinä sähkön tuotannossa olivat tuuli- ja vesivoima, joista tuulivoima onselvässä kasvussa.

Vuonna 2006 käytettiin kaikkiaan noin 4,173 Mtoe puupohjaista energiaa. Tästä 1,894 Mtoe oli suoraan metsästäja 2,279 Mtoe epäsuorasti metsästä eli teollisuuden sivuvirtoja. Vuonna 2006 maatalouspohjaista bioenergiaakäytettiin 0,461 Mtoe, josta 0,124 Mtoe oli suoraan maataloudesta ja 0,337 Mtoe maatalouden sivutuotteita.Jätepohjaista energiaa käytettiin 0,066 Mtoe, joka pääasiassa oli puhdistamolietettä.

Tavoitteet 2020

Vuonna 2020 Puolan kansallinen tavoite käyttää uusiutuvia energialähteitä energian kokonaiskulutuksesta on 15prosenttia. Vuonna 2020 arvioidaan energian kokonaiskulutuksen olevan 69,2 Mtoe, joten tavoitteena on tuottaa10,38 Mtoe uusiutuvilla energialähteillä vuonna 2020. Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassaasetetaan tavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa on vuoteen 2020 mennessä19,13 prosenttia, lämmöntuotannossa 17,05 prosenttia ja liikenteessä 10,14 prosenttia.

Uusiutuvan energian lisäys 15 prosenttiin merkitsee uusiutuvien energialähteiden lisäystä 86 prosenttia eli 4,85Mtoe. Lämmön osalta tavoite vuonna 2020 on 5,9 Mtoe, sähkön 2,8 Mtoe ja liikenteen 2 Mtoe eli yhteensä 10,7Mtoe.

Vuonna 2010 lämmön osuus uusiutuvista oli 3,98 Mtoe ja kasvua pitäisi olla 1,9 Mtoe eli lähes 50 prosenttiavuoteen 2020 mennessä, jolloin uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi 12,29:staprosentista 17 prosenttiin. Vuonna 2020 bioenergia olisi edelleen suurin uusiutuvien lähde ja sen määrä olisi 5

16

Mtoe ja kasvua olisi 30 prosenttia. Tämä kasvu syntyy kiinteästä biomassasta ja biokaasusta, joka kasvaa 6-kertaisesti 0,45 Mtoe:hen.

Lämpöpumppujen käyttö kasvaisi lähes 5-kertaisesti ja olisi 0,148 Mtoe. Myös aurinkolämpökeräimillä olisikasvava merkitys (yli 20-kertainnen kasvu) ja niiden käyttö olisi 0,5 Mtoe. Lisäksi käytössä olisi geoterminenlämpö energia 0,18 Mtoe, kasvun ollessa lähes 700 %.

Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005 oli 3,8 TWh ja vuonna 2010 10,6 TWh, joten uusiutuvan energian osuusoli kasvanut 7,5 prosenttiin sähkön kulutuksesta. Tavoite vuonna 2020 uusiutuvista energialähteistä tuotetullesähkölle on 32,4 TWh, joten kasvua olisi 21,8 TWh eli 200 prosenttia. Bioenergia olisi edelleen merkittävin lähde,14,2 TWh ja kasvaisi 135 prosenttia. Bioenergiassa biokaasun osuus olisi 4 TWh. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP) kapasiteetti olisi 955 MW ja energiana 5 TWh vuonna 2020.Suurin osa kasvusta tulee tuulivoimasta, kapasiteetti olisi 6650 MW:a (maalla 5600 MW ja merellä 500 MW,lisäksi pieniä myllyjä 550 MW) ja sähköenergia kasvu olisi 12,9 TWh eli kasvu olisi 5,5-kertainen.Vesivoima kasvaisi 30 prosenttia ja sen määrä olisi 2,97 TWh. Aurinkosähköllä ei olisi merkitystä.

Vuonna 2005 uusiutuvat energialähteet kattoivat liikenteen polttoaineista 0,43 Mtoe ja niiden kasvu vuoteen 2020olisi lähes 4500-kertainen eli kasvaisi 2 Mtoe:iin. Uusiutuvista energialähteistä 28 ktoe oli bioetanolia ja 15 ktoebiodieseliä vuonna 2005. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi 0,27 prosentista10,14 prosenttiin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta ja suurin lähde olisi biodiesel, jonka käyttövuonna 2020 olisi 1,4 Mtoe ja kasvu olisi yli 9500-kertainen. Bioetanolin käyttö olisi 0,45 Mtoe ja myös sen kasvuyli 1500-kertainen. Vuonna 2020 tavoitteena on käyttää muita biopohjaisia polttoaineita liikenteessä 66 ktoe janämä olisivat lähinnä kasviöljyjä sellaisenaan ja biokaasua.

Kehitys 2009 - 2010

Puola jatkaa onnistuneesti käyttämällä uusiutuvia vuoden 2010 tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 käytettiinuusiutuvia yhteensä 6,417 Mtoe. Vuonna 2010 sähkö-, lämmitys- ja polttoaineen osuus uusiutuvistaenergialähteistä kasvoivat yli 14 % vuoden 2009 tasosta, jolloin se oli 5,613 Mtoe.

Uusiutuvat kasvattivat hieman osuuttaan myös energian loppukulutuksesta. Osuus kasvoi 8,9 %:sta 9,5 %:iinvuonna 2010.Vuoden 2010 tavoitteeseen nähden ollaan etuajassa ja vuoden 2020 tavoitteen, vähintään 15 %uusiutuvia energian loppukulutuksesta, arvioidaan toteutuvan.

.

17

Kuva 13. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Puolassa, %-osuus.

Kuva 14. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Puolassa, ktoe

Sähköntuotanto aurinko, tuuli, vesi, biomassa ja maalämpö lähteistä kasvoi lähes 19 % vuodesta 2009 vuoteen2010 ja tuotanto ylitti 10,397 TWh. Suurin kasvu oli tuulivoimalla, joka kasvoi 46 % edellisvuodesta ja oli 1,7TWh. Myös bioenergian ja aurinkosähkön osuus kasvoi selvästi. Suurin uusiutuvan lähde oli bioenergia, 6,304TWh ja kasvua oli lähes 21 %. Suurin osuus ja kasvu oli kiinteällä biomassalla, mutta myös biokaasun osuuskasvoi. Uusiutuvien energialähteiden sähkön osuus kasvoi vuoden 2009 5,9 %:sta 6,7 % vuonna 2010.

18

Kuva 15. UE sähkön tuotanto Puolassa, GWh

Lämmöntuotto uusiutuvista kasvoi hieman ja osuus oli 12 % vuonna 2010 ja oli 4,636 Mtoe. Ylivoimaisesti suurinosuus kasvusta oli biomassalla eli 14,4 % ja kokonaismäärä 4,6 Mtoe. Biomassasta 99 % oli kiinteää ja loputbiokaasua.

Kuva 16. UE käyttö lämmön tuotannossa Puolassa 2005 - 2020,ktoe

Liikenteessä uusiutuvien energialähteiden osuus oli 5,9 % vuonna 2010. Kasvua oli 34 % ja vuonna 2010 määräoli 0,9 Mtoe. Biodieselin kasvu oli 49 % ja se oli merkittävin lähde, 0,7 Mtoe.

Kuva 17. UE liikenteessä Puolassa 2005 - 2020,ktoe

19

Vuonna 2009 energiakasvien käytössä oli 0,5 milj. hehtaaria eli 3,2 prosenttia maatalousmaasta. Suurin osa oliöljykasveja (0,31 ha).


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Kiintiövelvoite, verovapautukset ja verotukselliset kannustimet.Lämmitys: InvestointiavustuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset.

Kaikki uusiutuva sähkö saa tariffin 195,32 PLN/MWh.Kaikille näille myös 20 PLN/MWh veron palautus.Bensiini ja diesel, joissa on yli 2 % biopolttoainetta saavat tukea. Tuki on bensiinille 1,565 PLN/litralle (100PLN=23 €) lisättyä biokomponenttia ja dieselille 1,048 PLN/litra lisättyä biokomponenttia.



JohtopäätöksetPuola on edennyt tavoitteiden mukaisesti UE:n kokonaiskulutuksessa (9,5 % vuonna 2010, tavoite 2012 9,3 %).Lämmityksessä ollaan yli tavoitteen, sähkössä lähes tavoitteessa ja liikenteessä selvästi jäljessä

Lämmityksessä:Geoterminen on jäljessä, aurinko on vaatimaton ja paljon jäljessä, kiinteä biomassa on selvästi yli tavoitteen,biokaasu on jäljessä ja lämpöpumput on lähes tavoitteessa.

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on pieni kasvu ja se on toteutunut. Aurinkosähkön merkitys on hyvin pieni ja se ontavoitteessa.Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava. Merkittävästä kasvusta huolimatta se on jäljessätavoitteesta. Kiinteä biomassa ja biokaasun ovat uusiutuvien suurin lähde ja kasvu on ollut merkittävää ja ontavoitteessa kummallakin.

Liikenne:Erityisesti biodiesel on kasvanut ja on yhdessä bioetanolin kanssa tavoitteessa.

On täysin mahdollista että 2020 tavoitteet saavutetaan.

Lisätietoja:

1. Report on progress in the promotion and use of energy from renewable sources in Poland in 2009- 2010.Warsaw, 2012

4.2.3 Ruotsi

Lähtötilanne Ruotsissa

Ruotsi on perinteisesti, Suomen ohella, ollut bioenergian kehittämisessä ja käytön lisäämisessä kärjessä,erityisesti puuenergian osalta. Ruotsi on jatkanut vahvaa kehitystyötä kaikilla osa-alueilla 2000-luvulla.Bioenergiatuki alkoi 1991, kun käyttöön otettiin merkittävä hiilidioksidivero.

Ruotsin primäärienergian käyttö vuonna 2006 loppukulutuksena oli 403 TWh ja bioenergian osuus oliprimäärienergiasta 112 TWh eli 26 %. Vuonna 1990 bioenergian osuus oli 15 % ja vuonna 2000 20 %.Bioenergian osuus, 60,4 TWh, oli merkittävin teollisuudessa, lähinnä paperi- ja massateollisuudessa.Kaukolämpösektori oli toiseksi tärkein, 40,5 TWh. Biosähkön osuus on ollut pieni, mutta on lisääntynyt viimevuosina merkittävästi ja se oli vuonna 2006 10 TWh. polttoainetta. Ruotsissa on aktiivisesti kehitetty liikenteen

20

biopolttoaineita, ja niiden osuus, 2,7 TWh, on EU:n kärkeä. Pellettien käyttö on lähes 2 milj. tonnia vuodessa jayhteensä yli 100.000 omakotitaloa käyttää pellettiä.

Tavoitteet 2020

Vuonna 2005 Ruotsin loppukulutus oli 35,5 Mtoe ja arvio vuodelle 2020 on 39,2 Mtoe, tästä uusiutuvienenergialähteiden osuus olisi 19,2 Mtoe.

Tehostetussa arviossa lämmön kulutus olisi 17 Mtoe ja kasvu olisi 28,79 %, sähkön kulutukseksi arvioidaan 13,3Mtoe eli melko pieni 2,31 % kasvu. Liikenteen käyttö olisi 8,1 Mtoe ja sen kasvu 8 %, jolloin kokonaiskulutuksenkasvu olisi 13,95 %.

Lämmön osuus uusiutuvista oli vuonna 2005 7,1 Mtoe ja se kasvaa 10,5 Mtoe:hen eli lähes 50 %:ia. vuoteen2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi 53,7 %:sta 62 %:iin. Vuonna 2020bioenergia on edelleen suurin lähde ja kasvun on arvioitu olevan 35 %. Kasvu syntyy kiinteästä biomassasta japelleteistä. Biokaasun määrä laskee puoleen lämmityksessä vuoden 2005 arvosta, koska sen käyttö kasvaaliikenteessä.

Lämpöpumppujen käyttö kasvaa merkittävästi 1 Mtoe:hen, mutta aurinkolämpökeräimillä on vain pieni merkitys, 6ktoe.

Vuonna 2005 sähkön kulutus oli 6,6 Mtoe ja arvio uusiutuvista energialähteistä tuotetulle sähkölle vuonna 2020on 8,4 Mtoe eli kasvua on 26,5 %. Uusiutuvien energialähteistä tuotetun sähkön arvioidaan kasvavan 50,8 %:sta62,8 %:iin. Suurin osa kasvusta tulee tuulivoimasta, koska kapasiteetin ennakoidaan nousevan 500 MW:sta 4500MW:ttiin, jolloin tuotettu energia nousee 1 TWh:sta 11 TWh:hon. Biomassasta tuotetun sähkön määrä ylikaksinkertaistuu 16 TWh:tiin. Vesivoiman käyttö pienenee hieman ja aurinkosähkön käyttö kasvaa 4 GWh:tiin.

Uusiutuvat energialähteet liikenteen polttoaineista kattoivat vuonna 2005 0,288 Mtoe ja kasvu vuoteen 2020 olisitodella merkittävä 1008 Mtoe:hen, jolloin uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi3,8 %:ista 12,4 %:iin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta. Suurin lähde olisi etanoli, jonka käyttöolisi 0,465 Mtoe ja kasvu vuodesta 2005 kolminkertainen. Biodieselin käyttö olisi 0,25 Mtoe ja kasvu 27-kertainen.Biokaasulla on merkittävä asema liikenteessä vastaten 0,094 Mtoe osuutta ja sen kasvu olisi 7-kertainen.

Kehitys 2009 - 2010

Uusiutuvien energialähteiden (UE) osuus oli Ruotsissa 47,3 % vuonna 2009 ja 47,8 % vuonna 2010. Uusiutuvanenergian määrä liikenteessä kasvoi noin 100 %.Vuonna 2010 UE osuus lämmityksessä oli 65,3 % (2009 64,8%), sähkön tuotannossa 56 % (58,2 %) ja liikenteessä 8 % (7,4 %).

21

Kuva 18. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Ruotsissa 2005 - 2020, %-osuus.

Ruotsi jatkaa onnistuneesti käyttämällä uusiutuvia vuoden 2010 tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2010 käytettiinuusiutuvia yhteensä 17,4 Mtoe.

Kuva 19. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Ruotsissa 2005 - 2 020, ktoe.

Vuodesta 2005 uusiutuvan sähkön määrä kasvoi noin 10 %.Sähköntuotanto uusiutuvista oli vuonna 2010 7,2Mtoe eli 22,5 MW tai 84 TWh. Sähkön kasvu johtuu lähinnä biomassasta ja tuulivoimasta.Vesivoiman jälkeenbiomassa on suurin lähde (12,2 TWh). Suurin kasvu oli tuulivoimalla vuodesta 2009 vuoteen 2010 (41 % eli 3 502TWh). Offshore tuulipuistoissa tuotettiin 450 TWh vuonna 2010.

Kuva 20. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kehitys Ruotsissa 2005-2020, GWh.

22

Vuodesta 2005 (raportoitu toimintasuunnitelma) vuoteen 2010 asti, uusiutuvan energian määrä lämmityksessäkasvoi noin 30 %. Lämmöntuotto uusiutuvista kasvoi lähes 14 % 2009 - 2010 9 752 Mtoe:hen. Ylivoimaisestisuurin osuus kasvusta oli biomassalla. Biomassalämmöstä tuotettiin 8,7 Mtoe kiinteillä, biokaasulla 0,083 jabioöljyllä 0,153. Kaukolämmön osuus oli 3,3 Mtoe ja kotitalouksien 1,046 Mtoe. Lämmityksessä kasvu on ollutpääasiassa teollisuudessa, joka on lisännyt biomassan käyttöä 30 % vuonna 2010 vuoteen 2005verrattuna.Uusiutuvan energian käyttö kaukolämmössä sekä lämpöpumput ovat myös kasvaneet.

Kuva 21. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön kehitys Ruotsissa 2005-2020, ktoe.

Liikenteessä uusiutuvien energialähteiden määrä oli 0,429 Mtoe. Bioetanolin määrä oli 0,203, biodieselin 0,178 jabiokaasun 0,049 Mtoe.

Kuva 22. Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä Ruotsissa 2005-2020, ktoe.

23

Lisätietoja

1. Sweden's first progress report on the development of renewable energypursuant to Article 22 of Directive 2009/28/EC. GOVERNMENT OFFICES OF SWEDEN


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Kiintiövelvoite ja verovapautukset.Lämmitys: Investointiavustukset ja verovapautuksetLiikennne: Verovapautukset

Ruotsissa on 1990-luvun alusta ollut käytössä hiilidioksidivero. Vuonna 2010 vero korotettiin yleisesti ja vuonna2011 dieselille.

Uusiutuvalle sähkölle on kiintiövelvoite. Velvoite on lisätä 25 TWh uusiutuvaa sähköä vuoteen 2020 mennessäverrattuna vuoteen 2002. Ensimmäinen velvoite on 17 TWh lisää vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2012 tulivoimaa yksinkertaisemmat säännökset.

Vuodesta 2009 on ympäristöystäville autoille ollut verovapaus. Biopolttoaineet ja biokaasu liikenteessä onvapautettu energia- ja hiilidioksidiverosta vuodesta 2013 alkaen. Investointitukea on saatavilla verkkoon kytketylleaurinkosähkölle (2009 - 2012) sekä biokaasulle ja muille uusiutuvalle kaasulle.



Johtopäätökset

Ruotsi on edennyt yli tavoitteiden UE:n kokonaiskulutuksessa (47,8 % vuonna 2010, tavoite 2012 49 %).Lämmityksessä ja sähkön tuotannossa ollaan myös selvästi yli tavoitteen ja liikenteessä hieman yli tavoitteen.

Lämmityksessä:Aurinko on vaatimaton, mutta yli tavoitteen. Kiinteä biomassa on selvästi yli tavoitteen, biokaasu onnelinkertaisesti yli ja lämpöpumput on kolminkertaisesti yli tavoitteen.

Sähkö:Kokonaisuudessaan ollaan määrässä jäljessä. Vesivoiman tavoitteena on pieni pienennys ja se on toteutunut.Aurinkosähkön merkitys on hyvin pieni ja sen on tavoitteessa. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvinhaastava ja siitä ollaan hieman jäljessä. Kiinteä biomassa on vesivoiman jälkeen toiseksi suurin lähde ja senkasvu on ollut merkittävää ja on tavoitteessa. Biokaasun ja bioöljy ovat selvästi tavoitteesta jäljessä.

Liikenne:Bioetanoli on suurin lähde ja hieman jäljessä tavoitteesta. Biodiesel on kasvanut merkittävästi ja on ylikaksinkertaisesti yli tavoitteen. Biokaasu kasvanut merkittävästi ja on yli tavoitteen.

Näyttää selvästi että 2020 tavoitteet saavutetaan.

4.2.4 Viro

Lähtötilanne Virossa

Vuonna 2005 Viron uusiutuvan energia (UE) kokonaisosuus oli 18 % ja vuonna 2010 osuus oli jo 24 %. Kasvuavuodesta 2009 oli 1,3 prosenttiyksikköä. Tämä jakautui siten, että lämmityksessä uusituvan energian osuus oli42,6 % (+1,2 %-yksikköä), sähköntuotannossa 10,4 % (+4,3 %-yksikköä) ja liikenteessä 0,2 %. Vuonna 2010, UE

24

määrä oli 0,770 ktoe (8,96 TWh). Viron tavoitteen kasvu on 7 prosenttiyksikköä kasvaen 25 prosenttiin vuonna2020.

Tavoitteet 2020

Vuonna 2020 Viron kansallinen tavoite on käyttää uusiutuvia energialähteitä energian kokonaiskulutuksesta 25prosenttia. Odotettu energian kokonaiskulutus vuonna 2020 on 3,45 Mtoe, joten tavoitteena on tuottaauusiutuvilla energialähteillä 0,863 Mtoe. Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassa asetetaantavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus vuoteen 2020 mennessä on 17,6 prosenttialämmöntuotannossa, sähkön tuotannossa 4,8 prosenttia ja liikenteessä 2,7 prosenttia.

Uusiutuvan energian lisäys 7 prosenttiin merkitsee uusiutuvien energialähteiden lisäystä 68 prosenttia eli 348ktoe. Lämmön osalta tavoite vuonna 2020 on 607 ktoe, sähkön osalta 165 ktoe ja liikenteessä 92 ktoe eliyhteensä 863 ktoe.

Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005 oli 3800 GWh. Tavoite vuonna 2020 uusiutuvista energialähteistätuotetulle sähkölle on noin 1800 GWh. Suurin lähde olisi edelleen tuulivoima (1537 GWh), jossa uutena asianaolisi tuulivoiman laajentuminen merelle. Maalla tuulivoimalla tuotettaisiin 974 GWh ja merellä 563 GWh.Bioenergia olisi edelleen toinen suuri lähde sähkön tuotannossa ja sen määrä olisi 346 GWh. Edelleen kaikkituotettaisiin yhdistettynä sähkön ja lämmön tuotantona eli CHP:nä.

Vuonna 2005 uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä oli lähes nolla. Vuonna 2020 tavoitteena on ettäuusiutuvilla energialähteiltä käytettäisiin 38 ktoe bioetanolia ja biodieseliä 51 ktoe. Pieniä määriä olisi myös UEsähköä. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi nollasta 2,7 prosenttiin. Tämätavoite alittaa EU:n tavoitteen, joka on kaikille jäsenmaille sama 10 prosenttia.

Kehitys 2009 - 2010

Uusiutuvan energian kokonaisosuus kasvoi 22,7 %:sta 24 %:iin ja märä oli 770 ktoe (691 ktoe 2009)Uusiutuvan energian määrä loppukulutuksesta kasvoi Virossa 104 ktoe vuodesta 2009 vuoteen 2010, eli se olisuunniteltua suurempi. Viron kansallisen Uusiutuvaa energiaa käsittelevän toimintasuunnitelman mukaan tavoiteoli 20,9 % vuonna 2010, mutta todellisuudessa se oli 24,0 %.

Kuva 23. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Virossa 2005 - 2020, %-osuus.

25

Kuva 24. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Virossa 2005 - 2020, ktoe.

Sähkön tuotannossa suurin UE lähde vuonna 2010 oli bioenergia, jolla tuotettiin 740 GWh. Tuulivoimalla tuotettiin247 GWh sekä pieniä määriä tuotettiin myös vesivoimalla. Ainoa lähde liikenteessä oli UE sähkö.

Sähkön tuotannossa uusiutuvan osuus kasvoi 6,1 %:sta 10,4 %:iin ja määrä oli 87 ktoe (vuonna 2009, 47 ktoe).Vesivoiman määrä laski hieman. Tuulivoima kasvoi 40 % ja teho oli 108 MW ja tuotanto 247 GWh vuonna 2010(104 MW ja 204 GWh vuonna 2009). Suurin kasvu oli biomassalla tuotetulla sähköllä.Teho lähes kaksinkertastui67 MW:ttiin (37 MW 2009). Tuotanto kasvoi yli kaksinkertaisesti ja oli vuonna 2010 740 GWh (313 GWh vuonna2009). Bioenergia oli lähinnä kiinteää, mutta myös hiemanbiokaasua.

Kuva 25. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kehitys Virossa 2005 - 2020, GWh.

26

Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmityksessä kasvoi 41,4 %:sta 42,6 %:iin vuodesta 2009 vuoteen 2010 jamäärä oli 682 ktoe (vuonna 2009 643 ktoe). Kaikki uusiutuva lämmityksessä oli kiinteää biomassaa.Kotitalouksissa käytettiin biomassaa 142 ktoe ja kaukolämmityksesssä 423 ktoe.

Kuva 26. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön kehitys Virossa 2005 - 2020, ktoe.

Liikenteessä osuus pysyi ennallaan (0,2 %) ja oli 11 ktoe. Tältä pohjalta uusiutuvan energian käyttöä liikenteessävaatii tarkempaa huomiota tulevina vuosina. Suurin lähde oli bioetanoli (4,56 ktoe) ja seuraavaksi käytettiinbiodieseliä (3,18 ktoe). Myös uusiutuvaa sähköä käytettiin liikenteessä.

Kuva 27. Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä Virossa 2005 - 2020,ktoe

27

Lämmitykseen ja sähkön tuotantoon tuotettiin biomassaa suoraan metsästä 330 ktoe vuonna 2010 (314 ktoe2009) ja teollisuuden sivutuotteita 433 ktoe (339 ktoe 2009).


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, preemiot ja verotukselliset kannustimetLämmitys: Investointiavustukset ja verotukselliset kannustimetLiikenne: Verovapautukset

Uusiutuvaa sähkön tuotantoa tuetaan lailla Electricity Market Act. Hakkeesta tuotetulle sähkölle saadaantuotantotukea 37,1 €/MWh ja tuulivoimalle 328,5 €/MWh. Biomassan syöttöpreemio Virossa on 0,0537 €/kWh.

Investointi tuki hakekattiloille 75,8 €/MWhInvestointi tuki tai laina tehokkaille CHP laitoksille 0,032/kWhInvestointiTuki yhteensäSähkölle 72,05 milj.€/a vuodessaLämmölle 11,956 milj.€ vuodessa



Johtopäätökset

Viro on edennyt reilusti yli tavoitteiden ja on lähellä vuoden 2020 tavoitteita kaikilla sektoreilla lukuun ottamattaliikennettä (kokonaiskulutus 24 % vuonna 2010, tavoite 2012 18,7 %).

Lämmityksessä:Kiinteä biomassa on ainoa lähde ja on kehittynyt selvästi yli tavoitteen. Biokaasun käyttö on käynnistynyt vuonna2010.

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on 50 % kasvu vuoteen 2020 mennessä ja vuoden 2012 tavoite on toteutunut.Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava. Merkittävästä kasvusta huolimatta se on saavuttanutvain vähän yli puolet tavoitteesta. Kiinteä biomassa on kasvanut merkittävästi ja vuonna 2010 ylittyi jo vuoden2020 tavoite. Biokaasun käyttö on kasvanut, mutta sille ei ole asetettu tavoitetta.

Liikenne:Erityisesti bioetanoli on kasvanut, mutta on jäämässä vuoden 2012 tavoitteesta. Biodieselin käyttö on myöskasvanut, mutta se on merkittävästi jäämässä tavoitteesta.

On mahdollista, että 2020 tavoitteet saavutetaan.

Lisätietoja:

1. A Progress Report on the Promotion and Use of Energy from Renewable Sources from the Republic of Estoniato the European Commission. Ministry of Economic Affairs and Communications. Tallinn 2011.

4.2.5 Latvia

Lähtötilanne Latviassa

Uusiutuvin energialähteiden osuus on perinteisesti ollut merkittävä Latvian energiataloudessa. Vuonna

28

2008 osuus oli 29,9 % energian loppukulutuksesta. Talouden ja energian loppukulutuksen nopea kasvu jauusiutuvien energialähteiden hidas kehitys on vähentänyt uusiutuvien osuutta 2,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2005verrattuna.

Sähkön UE segmentin muodostavat vesi- ja tuulivoima ja biokaasu- ja biomassavoimalaitokset. Osa sähköntuotannosta on yhteistuotantoa (CHP). Vuonna 2008 uusiutuvilla energialähteillä tehtiin jopa 39,6 prosenttia kokosähkön loppukulutuksesta. Hieman yli 97 prosenttia sähkön loppukulutuksesta toimitti suuret vesivoimalat, jaloppuosa oli tuulivoimalla ja biomassalla tehtyä sähköä sekä pienten vesivoimalaitosten toimittamaa.

Latvian UE kokonaisosuus 32,6 prosenttia (vuonna 2005) jakautuu siten, että lämmityksessä UE osuus oli 42,7%, sähköntuotannossa 44,9 % ja liikenteessä 0,9 %. Vuonna 2005 UE lämmön määrä oli 1,3 Mtoe. Sähköntuotanto oli merkittävin UE:n käyttäjä ja sen kulutus oli 0,58 Mtoe (3 TWh). Liikenteen merkitys oli suhteellisestimelko iso, eli 1,3 Mtoe. Biomassa on lämmityksessä ainoa lähde ja sitä käytettiin 1,11 Mtoe. Biomassa olipääasiassa puuta sekä hieman biokaasua. Pääosa tästä käytettiin kotitaloudessa (0,77 Mtoe eli lähes 80 %biomassasta) ja kaukolämmössä 0,103 Mtoe.

Pääasiallinen osa uusiutuvasta sähköstä oli vesivoimalla tuotettua (97 %). Myös tuulivoimalla ja biomassallatuotettiin vähän. Biomassalla tuotettu sähkö oli lähinnä CHP:tä ja yli puolet oli biokaasulla.

Vuonna 2005 etanolia ei käytetty liikenteessä, mutta biodieselin osuus oli 3 ktoe.

Vuonna 2006 käytettiin kaikkiaan noin 6,6 milj. tonnia puupohjaista energiaa, josta 2,61 milj. tonnia oli polttopuutaja 4 milj. tonnia teollisuuden sivuvirtoja.

Tavoitteet 2020

Latvian UE tavoite on 40 %:ia ja kasvu yli 10 %:yksikköä vuoteen 2008 verrattuna. Tavoite on EU:n toiseksisuurin Ruotsin jälkeen. Kasvu merkitsee uusiutuvien energialähteiden lisäystä 13 % eli 0,56 Mtoe. Lämmönosalta tavoite vuonna 2020 on 2,6 Mtoe, sähkön 0,75 Mtoe ja liikenteen 1,1 Mtoe eli yhteensä 4,8 Mtoe.Vuonna 2005 lämmön osuus uusiutuvista oli 1,1 Mtoe ja tämä kasvaa vain parilla prosentille vuoteen 2020mennessä, koska tavoitteena on kulutuksen vähentäminen. Pääosa lämpöä tuotettaisiin edelleen biomassalla,mutta pieni osa tulisi auringosta ja lämpöpumpuista. Aluelämmityksen määrä kasvaisi 2,5 kertaisesti ja olisi 0,26Mtoe eli 20 % biomassasta.

Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005 oli 3 TWh ja UE osuus oli lähes 60 %. Vuonna 2020 tavoite uusiutuvistaenergialähteistä tuotetulle sähkölle on 5,2 TWh, joten kasvua olisi 2,2 TWh eli vähän yli 71 %. Vesivoima olisiedelleen merkittävin lähde, 3 TWh ja sen osuus 97 %. Kasvu olisi vain 3,7 %.

Suurin osa kasvusta tulee tuulivoimasta. Tuulivoiman kapasiteetti olisi 410 MW:a (maalla 236 MW ja merellä 180MW) ja sähköenergiaa 0,91 TWh eli kasvu olisi lähes 2000-kertainen.

Biomassasta tuotetun sähkön määrä olisi 1,23 TWh (kapasiteetti 200 MW) ja kasvu olisi yli 30-kertainen vuoteen2005. Biokaasun käyttö olisi puolet biomassasta. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto olisi 0,93 TWh ja kasvu20-kertainen. CHP kapasiteetti olisi 161 MW vuonna 2020.

Aurinkosähköllä olisi pieni osuus, 4 GWh, vuonna 2020.

Uusiutuvat energialähteet liikenteen polttoaineista kattoivat vuonna 2005 vain 4 ktoe ja niiden kasvu vuoteen2020 olisi lähes 8-kertainen. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi 0,9 %:sta10 %:iin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta ja suurin lähde olisi biodiesel, jonka käyttö olisi2020 28 ktoe ja kasvu olisi yli 8-kertainen. Bioetanolin käyttö olisi 0,18 ktoe ja kaikki kasvua.

Kehitys 2009 - 2010

Kokonaisosuus pieneni pari %-yksikköä ja oli 32,5 % ja määrä oli 1456 ktoe (1454 ktoe 2009).

29

Kuva 28. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Latviassa 2005 - 2020, %-osuus.

Kuva 29. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Latviassa 2005 - 2020, ktoe.

30

Sähkön tuotannossa osuus kasvoi 40 %:sta 42,1 %:iin ja määrä oli 261 ktoe (vuonna 2009, 271 ktoe).Suurimman osan uusiutuvasta sähköstä, lähes 94 %,on toimittanut suuret vesivoimalat. Loput oli tuotettupienvesivoimalla, tuulivoimalla ja biokaasuvoimaloissa. Vuosina 2008 - 2010, 16 uutta tuulivoimalaa, 9 uuttabiokaasuvoimalaa ja 1 uusi biovoimalaitos on asennettu. Tuulivoima ei kasvanut vuodesta 2009, vaan suurinkasvu oli vesivoimalla. Bioenergialla tuotetulla sähköllä oli 60 %:n kasvu,ä mutta määrä oli pieni (kiinteä 5 jabiokaasua 11 GWh)

Kuva 30. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kehitys Latviassa 2005 - 2020, TWh.

Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmityksessä pieneni 47,9 %:sta 43,8%:iin vuodesta 2009 vuoteen 2010 jamäärä oli 1190 ktoe (vuonna 2009 1158 ktoe). Lähes kaikki uusiutuva lämmityksessä oli kiinteää biomassaa(1153 ktoe). Biokaasua käytettiin hieman (4 ktoe). Kotitalouksissa käytettiin biomassaa 735 ktoe, mutta se väheni10 % vuodesta 2009. Kaukolämmityksesssä käytettiin 103 ktoe ja kasvua oli 7 %.

Kuva 31. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön kehitys Latviassa 2005-2020, ktoe.

31

Liikenteessä uusiutuvan energian osuus kaksinkertaistui ja oli 3,3 % (1,1 % 2009) ja oli 31 ktoe (12 ktoe vuonna2009). Suurin lähde oli biodiesel (19 ktoe) ja seuraavaksi käytettiin bioetanolia ja uusiutuvaa sähköä samanverran (8 ktoe).

Kuva 32. Uusiutuvin energialähteiden käyttö liikenteessä Latviassa 2005-2020, ktoe.

Lämmitykseen ja sähkön tuotantoon tuotettiin biomassaa suoraan metsästä 811 ktoe vuonna 2010 (880 ktoevuonna 2009) ja teollisuuden sivutuotteita 392 ktoe (422 ktoe vuonna 2009).


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, investointiavustukset ja verovapautuksetLämmitys: InvestointiavustuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset

Sähköyhtiöillä on uusiutuvan sähkön ostovelvoite. Investointitukea on saatavissa sähköntuotannolle biomassastaja biokaasusta yli 1 MW laitoksille.Syöttö tariffi eri uusiutuvalle sähkölle näkyy kuvasta.

32

Kuva 33. Uusiutuvan sähkön syöttötariffi Latviassa. 1 santims =1,42 senttiä

Sähkömarkkinalain laki toteaa, että tietty osa sähkön kokonaiskulutuksesta on oltavaa uusiutuvaa.Taulukossa on todettu velvoite eri UE lähteille.

Taulukko 3. Uusiutuvan sähkön tuotannon velvoite 2010-2020 eri lähteille.

Liikennepolttoaineille on sekoitusvelvoite. Taloudellinen tuki autoille, jotka muutetaan biopolttoainetta taibiokaasua käyttäväksi on saatavissa.



33

Johtopäätökset

Latvia ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti UE:n kokonaiskulutuksessa (32,5 % vuonna 2010, tavoite 34,52012 %). Lämmityksessä ja sähkössä on jääty tavoitteesta, mutta liikenteessä ollaan tavoitteessa.

Lämmityksessä:Auringon ja ilmapumpun tavoite on vaatimaton, mutta tuotantoa ei ole vielä vuonna 2010. Kiinteä biomassa onylivoimaisesti suurin lähde ja se on kasvanut ja on tavoitteessa. Biokaasu on kasvanut, mutta jäljessä tavoitteesta.

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on pieni kasvu ja se on jo nyt ylittynyt. Aurinkosähköllä on pieni tavoite, mutta tuotanto eiole käynnistynyt. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava, mutta se ei ole kasvanut. Tuulivoimalla(merellinen) on tavoite, mutta tuotantoa ei ole vielä. Kiinteä biomassa on kasvanut, mutta on merkittävästäjäljessä tavoitteesta. Biokaasun tuotanto on kasvanut, mutta on jäämässä tavoitteesta.

Liikenne:Biodieselin ja bioetanolin käyttö on kasvanut ja on tavoitteessa.On täysin mahdollista, että 2020 tavoitteet ei saavuteta.

Lisätietoja:

1. The Regular Report of the Republic of Latvia pursuant to Article 22 of Directive 2009/28/EC of the EuropeanParliament and of the Council of 23 April 2009 on the promotion of the use of energy from renewable sources andamending and subsequently repealing Directives 2001/77/EC and 2003/30/EC.Riga 2012

4.2.6 Liettua

Nykytilanne Liettuassa

Vuonna 2005 Liettuan uusiutuvan energia (UE) kokonaisosuus oli 15 % ja tämä jakautui siten, ettälämmityksessä osuus oli 27 %, sähköntuotannossa 4 % ja liikenteessä osuus oli 0,3 %. Vuonna 2005 UE lämmönmäärä oli 9,4 Mtoe ja lämmön tuotanto oli merkittävin UE:n käyttäjä ja sen kulutus oli 0,7 Mtoe. Sähkössä käyttöoli hyvin vähäistä, vain 38 ktoe, mutta liikenteen merkitys oli vielä vähäisempää, vain 3,7 ktoe. Uusiutuvienenergialähteiden kokonaismäärä oli 0,73 Mtoe. UE sähkön merkittävin lähde oli vesivoima 451 GWh (127,8 MW)eli noin 80 %. Tuulivoima oli vähäistä ja biomassa 7 GWh (5 MW), josta kiinteän osuus 3 GWh ja biokaasun 4GWh. Yhteensä EU sähkön tuotanto oli 460 GWh (134 MW), josta yhdistetyn sähkön ja lämmön (CHP) osuus oli7 GWh.

Lämmityksessä suurin lähde oli biomassa, 0,7 Mtoe, josta pääosa käytettiin kotitalouksissa (6,6 Mtoe eli 70 %biomassasta) ja kaukolämmössä 0,13 Mtoe. Käytössä oli myös pieni määrä geotermistä energiaa lämmitykseen,1,5 ktoe.

Liikenteessä vuonna 2005 käytettiin 0,8 ktoe bioetanolia ja 2,8 ktoe biodieseliä.

Vuonna 2006 käytettiin kaikkiaan noin 728 ktoe puupohjaista energiaa. Tästä 282 ktoe oli puuta suoraanmetsästä ja 446 ktoe teollisuuden sivuvirtoja. Lisäksi metsätähteiden on tuotettu15 ktoe ja maisemahoidonyhteydessä 10 ktoe puubiomassaa.

Vuonna 2006 lyhytkiertopuita (pajua ja poppelia) kasvatettiin 300 hehtaarilla ja rypsiä 15 000 hehtaarilla ja viljaaenergiakäyttöön 15 000 hehtaarilla.

Tavoitteet 2020

Liettuan uusiutuvien energialähteiden tavoite on 23 %:ia vuonna 2020, ja tämä merkitsee 8 %-yksikön lisäystä elikaksinkertaistumista. Määrä olisi 1,4 Mtoe.

34

Vuonna 2005 lämmön osuus uusiutuvista oli 0,7 Mtoe ja tavoite vuonna 2020 on 1,05 Mtoe eli lisäystä on52,8 %:a. Vuonna 2020 uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi 27 %:sta 39 %:iin jabioenergia on edelleen suurin lähde (95 %). Bioenergian määrä olisi 1 Mtoe ja kasvua olisi 33 %. Kasvu syntyykiinteästä biomassasta ja biokaasusta. Aluelämmityksen määrä olisi vaatimaton 51 ktoe.

Lämpöpumppujen käyttö kasvaisi yli 20 kertaa ja olisi 14 ktoe. Myös aurinkolämpökeräimillä olisi kasvavamerkitys ja niiden käyttö olisi 9 ktoe. Kaikki lämpöpumppujen ja aurinkolämmityksen lisäys olisi kasvua. Lisäksikäytössä olisi geoterminen energiaa 5 ktoe eli kasvu olisi 70 %.

Vuonna 2020 sähkön tavoite on 0,25 Mtoe eli kasvua on 5,5-kertaisesti. Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005oli 0,46 TWh (134 MW) ja UE osuus oli 4 %. Tavoite vuonna 2020 uusiutuvista energialähteistä tuotetullesähkölle on 2,96 TWh, joten kasvu olisi 2,5 TWh eli yli nelinkertainen. Tuulivoima ja bioenergia olisivatmerkittävimmät lähteet, kumpikin noin 1250 TWh ja huikea kasvu. Aurinkosähköllä olisi pieni osuus vuonna 2020.

Biomassasta tuotetun sähkön määrä olisi 13,5 TWh (kapasiteetti on 2382 MW) ja kasvua 300 % vuoteen 2005.Bioenergiasta noin puolet olisi biokaasua eli 409 TWh (60 MW). Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto olisi 1,2TWh (224 MW) ja sen kasvu moninkertainen.

Uusiutuvat energialähteet liikenteen polttoaineista kattoivat vuonna 2005 0,36 ktoe ja niiden kasvu vuoteen 2020olisi merkittävin, 173 ktoe (0.17 Mtoe) eli yli 4000-kertainen.. Uusiutuvista energialähteistä 0,8 ktoe oli bioetanoliaja 2,8 ktoe biodieseliä vuonna 2005. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi0,3 %:sta 10 %:iin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta ja suurin lähde olisi biodiesel, jonkakäyttö olisi vuonna 2020 131 ktoe ja kasvu olisi yli 4000-kertainen. Bioetanolin käyttö olisi 0,36 Mtoe ja kasvumyös yli 4000-kertainen.

Vuonna 2020 biomassan primäärikäyttö suoraan metsästä olisi 408 ktoe ja metsäteollisuuden sivutuotteista 204ktoe ja maataloudesta tulisi suoraan 130 ktoe ja sivutuotteista 379 ktoe. Jätteistä tulisi 121 ktoe, pääasiassayhdyskuntajätteen poltosta.

Kokonaisosuus pieneni hieman ja oli 19,72 % vuonna 2010 (19,96 % vuonna 2009) ja määrä oli 996 ktoe (987ktoe vuonna 2009).

35

Kuva 34. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Liettuassa 2005 - 2020, %-osuus.

Kuva 35. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Liettuassa 2005 - 2020, ktoe.

Sähkön tuotannossa osuus kasvoi 5,9 %:sta 7,4%:iin ja määrä oli 70 ktoe (vuonna 2009, 59 ktoe). Suurin osuusuusiutuvasta sähköstä oli vesivoima .Tavallisella vesivoimalla tuotettiin 419 GWh ja pumppauksella 755GWn.Tavallinen pysyi ennallaa vuodesta 2009 mutta pumppaus kasvoi 5,6 %.Tuulivoima oli toiseksi suurin lähdeja sen määrä kasvoi vuodesta 2009 40 %:ia ollen 244 GWh.Biomenergialla tuotettu sähkö kasvoi 44 % ja oli 147GWh. Biokaasun osuus bioenergiasta kaksinkertastui ja oli 31GWh.

Kuva 36. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tavoitteet vuonna 2020 Liettuassa, GWh.

36

Uusiutuvien energialähteiden osuus läämityksessä pieneni 34,46 %:sta 33 %:iin vuodesta 2009 vuoteen 2010 jamäärä oli 876 ktoe (vuonna 2009 881ktoe). Lähes kaikki uusiutuva lämmityksessä oli kiinteää biomassaa (870ktoe).Biokaasua käytettiin hieman (ktoe). Myös hieman käytettiin geotermistä sisältäen myös maa lämpöpumput(2 ktoe). Kotitalouksissa käytettiin biomassasta 21 %:ia. Kaukolämmityksesssä käytettiin 65 % biomassasta ja seväheni hiemam.

Kuva 37. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön tavoitteet vuonna 2020 Liettuassa, ktoe.

Liikenteessä uusiutuvan energian osuus supistui 4,22 %:sta 3,59 %:iin ja määrä oli 45 ktoe (52 ktoe vuonna2009). Suurin lähde oli biodieseli (35 ktoe) ja seuraavaksi käytettiin bioetanolia (10 ktoe) ja hieman uusiutuvaasähköä (1ktoe).

Kuva 38. Uusiutuvien energialähteiden käytön tavoitteet liikenteessä vuonna 2020 Liettuassa, ktoe.

37

Lämmitykseen ja sähköntuotantoon tuotettiin biomassaa suoraan metsästä 951 ktoe vuonna 2010 (941 ktoe2009). Tuontia oli myös vähäisen (43 ktoe). Teollisuuden sivutuotteita käytettiin 51 ktoe (56,8 ktoe vuonna 2009).Myös lyhytkiertopuuta käytettiin 6,3 ktoe vuonna 2010 ja vuodesta 2009 kasvua oli lähes 50 %.

Lisätietoja:

1. Progress report of the Republic of Lithuania on the promotion and use of energy from renewable sources2011.


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, investointiavustuksetLämmitys: Investointiavustukset ja verovapautuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset



Johtopäätökset

Liettua on jo ylittänyt tavoitteensa mukaisesti UE:n osuuden kokonaiskulutuksessa (19,7 % vuonna 2010, tavoite2012 17,3 %). Lämmityksessä ollaan yli tavoitteen, sähkössä vähän jäljessä tavoitteesta ja liikenteessä vähänedellä tavoitteesta.*

Lämmityksessä:Geoterminen on vähän kasvanut ja lähellä tavoitetta. Auringolla on vaatimaton tavoite, mutta tuotanto ei olekäynnistynyt. Kiinteä biomassa on selvästi yli tavoitteen ja biokaasu on kasvanut, mutta jäljessä. Lämpöpumpuillaon vaatimaton tavoite, mutta tuotanto ei ole käynnistynyt..

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on pieni kasvu, mutta se ei ole toteutunut. Aurinkosähköllä on myös, vaatimaton tavoitemutta tuotanto ei ole käynnistynyt. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava vuoteen 2020 jatavoitteesta ollaan. Kiinteä biomassa on kasvanut merkittävästi, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä. Biokaasu onkasvanut moninkertaisesti, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä.

Liikenne:Sekä Biodieselin että bioetanolin käyttö on kasvanut, mutta tavoitteesta ollaan molempien osalta jäljessä.

On täysin mahdollista, että 2020 tavoitteet saavutetaan.

4.2.7 Iso-Britannia

Lähtötilanne

Iso-Britannian uusiutuvien osuus oli 1,3 % vuonna 2005 ja se jakautuu siten, että lämmityksessä UE osuus oli0,7 %, sähköntuotannossa 4,7 % ja liikenteessä 0,2 %. Vuonna 2005 loppukulutus oli 2 Mtoe ja arvio vuodelle2020 on 20 Mtoe. Vuonna 2005 UE lämmön määrä oli 0,475 Mtoe. Sähköntuotanto oli merkittävin UE käyttäjä jakulutus 1,51 TWh. Liikenteen merkitys oli vielä vähäistä eli vain 69 ktoe. Vuonna 2005 biomassa olilämmityksessä suurin lähde, 0,5 Mtoe.

Tavoitteet 2020

38

Iso-Britannian tavoitteena on tuottaa 15 % energian loppukulutuksesta uusiutuvalla energialla vuonna 2020.Kasvun tavoite on EU-maiden suurin (vuonna 2005 osuus oli 1,3 %) ja tämä tavoite merkitsee UE energiankymmenkertaistamista. Lämmön osuus uusiutuvista oli vuonna 2005 0,48 ktoe ja sen pitäisi kasvaa 6,2 Mtoe:heneli lähes 13-kertaisesti vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi0,7 %:sta 12 %:iin. Vuonna 2020 bioenergia on edelleen suurin lähde ja sen määrä olisi 3,612 Mtoe. Kasvun onarvioitu olevan 7-kertainen ja se syntyy kiinteästä biomassasta ja pelleteistä. Biokaasun määrä kasvaisi vuodesta2005 450 % arvoon 0,302 Mtoe.

Kehitys 2009 - 2010

Kuten kuvassa näkyy vuoden 2010 uusiutuvien energialähteiden osuus oli 54 TWh (osuus 3,3 %) ja kasvua oli27 % vuodesta 2008. Uusiutuva sähkö kasvoi 19 %:a, 21,6 TWh:sta ja 25,7 TWh:iin ja uusiutuvien lämpö kasvoi25 %:a 11,3 TWh:sta 14,1 TWh:iin. UE osuus oli vuonna 2009 3 % ja vuonna 2010 3,3 %. UE lämmön osuuskasvoi 1,7 %:sta 1,8 %:iin vuonna 2010 ja UE sähkön osuus kasvoi 6,6 %:sta 7,4 %:iin.. UE energian osuusliikenteessä kasvoi 2,5 %:sta 2,9 %:iin vuonna 2010.

Kuva 39. Uusiutuvan energian kehitys Iso-Britanniassa 2005 – 2020, %-osuus

39

Kuva 40. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Iso-Britanniassa 2005 - 2020, ktoe.

Vuosina 2009 ja 2010 tuulivoima kasvoi 46 % ja vuonna 2010 saavutettiin virstanpylväs, 5 GW asennettuakapasiteettia. Biomassasta tuotetun sähkön osuus kasvoi yli 25 %. Lisäksi aurinkosähkö kasvoi kolminkertaiseksiollen 77 MW vuonna 2010. Uusiutuva sähkö on jo vakiinnuttanut osuutensa ja nykyiset investointihankkeetedustavat noin 25 GW uutta kapasiteettia.

Kuva 41. Uusiutuvan energian kehitys sähkössä Iso-Britanniassa 2005 – 2020,ktoe

40

Uusiutuvan lämmön tariffi kannuste on ensimmäinen laatuaan maailmassa edistämään laitteiden, kutenlämpöpumppujen ja biomassa kattiloiden, investointeja kotitalouksissa. Lämmityksessä biomassa oli edelleensuurin lähde ja kasvu 12 % vuoteen 2010 (lähes 1 Mtoe). Biomassasta kolmannes käytettiin kotitalouksissa jalämpöpumppujen osuus kasvoi kaksinkertaiseksi ja aurinkolämmön osuus kasvoi 25 %.

Kuva 42. Uusiutuvan energian kehitys lämmityksessä Iso-Britanniassa 2005 – 2020,ktoe

Kuva 43. Uusiutuvan energian kehitys liikenteessä Iso-Britanniassa 2005 – 2020,ktoe

41

UE osuus liikenteessä oli 1300 ktoe vuonna 2010 ja sen kasvu 15,6 %. Biodiesel oli suurin lähde 800 ktoe japääasiassa tuontia. Bioetanolin käyttö oli 0,32 ja kasvua 96,9 %. Liikenteen biopolttoaineiden tuonti oli yli 70 %.

Biomassavarat

Iso-Britannian suunnitelma arvio, että biomassapotentiaali vuonna 2020 olisi noin 55 TWh eli 5 Mtoe vuodessa.Tämä perustuu oletukseen, että metsäteollisuus saa oman raaka-aineensa ensin ja puupolttoainestrategiatavoittelee uutta puupolttoainetta tehostamalla metsien hoitoa. Tämä vastaa noin 2 % UE tarpeesta vuonna 2020.

Seuraavassa on arvioitu biomassan käyttö 2009 ja 2010,ktoe:

2009 2010 Lisäys 2010 Lisäys %Suoraan metsästä 485,5 500,7 15,2 3,13Teollisuuden sivutuotteet 911 1170,5 259,5 28,5Maatalouden sivutuotteet 575,9 507,9 -68 -11,81Jätteet 4029 4138,7 109,7 2,72Yhteensä 6001,4 6317,8 316,4 5,27


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, kiintiövelvoite ja verovapautukset.Lämmitys: Syöttötariffi, investointiavustukset ja verovapautuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset

Sähköntuotantoon uusiutuvista on käytössä kiintiövelvoite yleisesti ja syöttötariffi alle 5 MW laitoksille. Tariffi onkaikille uusiutuvalle sähkölle ja riippuu lähteestä, kokoluokasta ja käyttövuodesta. Yleensä se on vakio 11 vuotta.Aurinkosähkölle alle 4 kW tariffi on 37,8 senttiä/kWh alussa kaksi vuotta ja laskee sitten vuosittain ollen 16,4senttiä/kWh 11 vuonna. Laskeva tariffi on myös isoimmille aurinkosähkö laitoksille ja tuulivoimalle. Järjestelmässäon monta tasoa ja selviää tarkennin Iso-Britannian kertomuksesta.

Kotitalouksille ja liikekiinteistöille on käytössä lämpötariffi. Lämmön syöttötariffi eri uusiutuville ja kokoluokillenäkyy taulukossa. Biomassalle on eri tariffi riippuen huipun käyttöajasta. (Tier 1=Taso huipun käyttöaika alle 1314tuntia). Yli 1314 tunnin huipun käyttöaika-aika tariffi on pienempi.

Taulukko 4. Syöttötariffi eri energialähteille Iso-Britanniassa.

42

Uusiutuva liikennepolttoaineiden käyttövelvollisuus (RTFO) on ollut voimassa vuodesta 2008. Vuonna 2010velvoite oli 4 %. Biopolttoaineet liikenteessä ovat verovapaita.



Johtopäätökset

Iso-Britannia on edennyt kasvavasti, mutta tavoitteiden saavuttaminen on epätodennäköistä. UE:nkokonaiskulutuksessa (3,3 % vuonna 2010, tavoite 2012 4,4 %). Lämmityksessä ja sähköntuotannossa ollaanselvästi jäljessä tavoitteessa. Liikenteessä ollaan edellä tavoitetta.

Lämmityksessä:Geoterminen on kasvanut hieman, mutta sille ei ole tavoitetta. Aurinko on kasvanut merkittävästi ja tavoitevuoteen 2020 on jo saavutettu. Bioenergia on selvästi kasvanut, mutta selvästi jäljessä tavoitteesta.Lämpöpumput on kasvanut, mutta selvästi jäljessä tavoitteesta.

Sähkö:Vesivoiman tavoitteena on pieni kasvu, mutta se ei ole toteutunut. Aurinkosähkön tavoite on suuri ja se onkaukana tavoitteesta. Aaltovoimalla on kova tavoite mutta on siitä kaukana. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoiteon hyvin haastava. Merkittävästä kasvusta huolimatta se on jäljessä tavoitteesta. Biomassa on kasvanut, muttaon jäljessä tavoitteesta.

Liikenne:Erityisesti biodieselin kasvanut ja on ylittänyt 2012 tavoitteen. Bioetanolin on kasvanut, mutta on vastapuolessavälissä tavoitteesta.

2020 tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan haastava.

Lisätietoja:

1. First Progress Report on the Promotion and Use of Energy from Renewable Sources for the UnitedKingdom.Article 4 of the Renewable Energy Directive 2009/28/EC

4.2.8 Ranska

Nykytilanne Ranskassa

Vuonna 2005 Ranskan uusiutuvan energia (UE) kokonaisosuus oli 9,6 %, tämä jakautui siten, että lämmityksessäosuus oli 13,6 %, sähköntuotannossa 13,5 % ja liikenteessä 1,2 %. Vuonna 2005 UE lämmön määrä oli 9,4 Mtoe.Sähkön tuotanto oli merkittävin UE:n käyttäjä ja sen kulutus oli 6,12 Mtoe. Liikenteen merkitys oli vielä vähäistä,vain 0,56 Mtoe. Lämmityksessä suurin lähde oli biomassa, 9 Mtoe, josta pääosa käytettiin kotitalouksissa (6,6Mtoe eli 70 % biomassasta) ja kaukolämmössä 0,13 Mtoe. Käytössä olivat myös geoterminen energialämmitykseen 0,13 Mtoe, aurinko 0,038 Mtoe sekä lämpöpumput 0,076 Mtoe.

Suurin osa uusiutuvasta sähköstä oli vesivoimalla tuotettua. Toisena lähteenä sähkön tuotannossa on biomassa2,8 TWh. Biomassa on pääasiassa kiinteää biomassaa eli puuta, mutta jonkin verran myös biokaasua. Vuonna2005 etanolia ei käytetty liikenteessä, mutta biodieselin osuus oli 35 ktoe.

Vuonna 2006 käytettiin kaikkiaan noin 11 Mtoe puupohjaista energiaa. Tästä 6,3 Mtoe oli suoraan metsästä ja 4,8Mtoe teollisuuden sivuvirtoja. Vuonna 2006 peltopohjaista bioenergiaa käytettiin 1,2 Mtoe, josta 0,802 Mtoe olisuoraan maataloudesta ja 0,39 Mtoe sivutuotteita, näistä 24 ktoe oli biokaasua. Jätepohjaista energiaa käytettiin1,35 Mtoe, tästä 1,29 Mtoe oli yhdyskuntajätteen polttoa ja 54 ktoe puhdistamolietettä.

Lyhytkiertopuita (pajua ja poppelia) kasvatettiin 192,3 hehtaarilla ja energiakasveja ei juuri kasvatettu vuonna2006.

43

Tavoitteet 2020

Ranska toimitti ensimmäisten joukossa toimintasuunnitelmansa EU:lle. UE lisäys 23 %:iin merkitsee uusiutuvienenergialähteiden lisäystä 127 % eli 20,2 Mtoe. Lämmön osalta tavoite vuonna 2020 on 19,73 Mtoe, sähkön 12,73Mtoe ja liikenteen 4,06 Mtoe eli yhteensä 36,12 Mtoe.

Lämmön osuus uusiutuvista oli vuonna 2005 9,4 Mtoe ja kasvua pitäisi olla 10,34 Mtoe eli 110 % vuoteen 2020mennessä, jolloin uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi 13,6 %:sta 33 %:iin. Vuonna2020 bioenergia on edelleen suurin lähde ja sen määrä olisi 15,9 Mtoe ja kasvu olisi 75 %. Kasvu syntyykiinteästä biomassasta ja biokaasusta, joka kasvaa 5,5-kertaisesti 0,5 Mtoe:hen.

Biomassan käyttö kotitalouksissa olisi 3,2 Mtoe eli 20 % biomassasta ja kasvu olisi yhdeksänkertainen.Aluelämmityksen määrä olisi 7,4 Mtoe eli 47 % biomassasta ja kasvu 13 %.

Lämpöpumppujen käyttö kasvaisi yli 20 kertaa ja olisi 1,85 Mtoe. Myös aurinkolämpökeräimillä olisi kasvavamerkitys (yli 20-kertainnen kasvu) ja niiden käyttö olisi 0,93 Mtoe. Lisäksi käytössä olisi geoterminen energia 0,5Mtoe ja kasvu lähes 300 %.

Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005 oli 75,9 TWh ja UE osuus oli 13,5 %. Tavoite vuonna 2020 uusiutuvistaenergialähteistä tuotetulle sähkölle on 155,3 TWh, joten kasvua olisi 79,5 TWh eli vähän yli 100 %. Vesivoimaolisi edelleen merkittävin lähde, 71,7 TWh ja kasvaisi vain 2,1 %.

Suurin osa kasvusta tulee tuulivoimasta, kapasiteetti olisi 25000 MW:a (maalla 19 000 MW ja merellä 6 000 MW)ja sähköenergiaa 57,9 TWh eli kasvu olisi 5000-kertainen. Aurinkosähköllä olisi suurin prosentuaalinen kasvu,peräti yli 30 000-kertainen ja vuonna 2020 tuotanto olisi 6,9 TWh. Aaltovoima kaksinkertaistuisi 1,2 TWh:hen.Käytössä olisi myös geoterminen sähkö, 0,5 TWh ja kasvu 400 %.

Biomassasta tuotetun sähkön määrä olisi 13,5 TWh (kapasiteetti on 2382 MW) ja kasvua 300 % vuoteen 2005.Biokaasun käyttö olisi 3,7 TWh ja kasvu yli 7-kertainen. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto olisi 17,2 TWh jakasvu viisinkertainen. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) kapasiteetti olisi 3000 MW vuonna 2020.Tämä tarkoittaa, että kaikki sähkön tuotantoon käytettävä biomassa käytettäisiin CHP-laitoksissa.

Uusiutuvat energialähteet liikenteen polttoaineista kattoivat vuonna 2005 0,55 Mtoe ja niiden kasvu vuoteen 2020olisi lähes 8-kertainen eli, 0,79 Mtoe:iin. Uusiutuvista energialähteistä 75 ktoe oli bioetanolia ja 328 ktoebiodieseliä vuonna 2005. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi 1,2 %:sta10,5 %:iin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta ja suurin lähde olisi biodiesel, jonka käyttö olisi2020 2,9 Mtoe ja kasvu olisi yli 8-kertainen. Bioetanolin käyttö olisi 0,65Mtoe ja kasvu myös yli 8-kertainen.

Tavoitteena on myös muita biopohjaisia polttoaineita liikenteessä 2020 0,16 Mtoe. Nämä olisivat lähinnäkasviöljyjä sellaisenaan ja biokaasua.

Vuonna 2020 biomassan primäärikäyttö olisi 16 Mtoe ja pääasiassa puuperäistä biomassaa. Suoraan metsästätulisi 10 Mtoe, metsäteollisuuden sivutuotteista 6 Mtoe ja maataloudesta tulisi 4,2 Mtoe, josta suoraan 3,2 Mtoe jasivutuotteista 1 Mtoe. Jätteistä tulisi 2,6 Mtoe, pääasiassa yhdyskuntajätteen poltosta, mutta myös teollisuudenjätteen biohajoavasta osasta.

Kehitys 2009 - 2010

UE energian kokonaisosuus kasvoi vajaan puoli %-yksikön ja oli 12,8 % (vuonna 2009 12,4 %) ja määrä oli21763 ktoe (20114 ktoe vuonna 2009)

44

Kuva 44. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Ranskassa 2005 - 2020, %-osuus.

Kuva 45. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Ranskassa 2005 - 2020, ktoe.

45

Sähkön tuotannossa osuus väheni 15 %:sta 14,7 %:iin (tavoite vuonna 2012 16,9 %). Määrä kasvoi hieman ja oli6928 ktoe (vuonna 2009, 6748 ktoe). Suurin lähde oli vesivoima ,68643 GWh (69597 GWh vuonna 2009) japientä vähennystä vuoteen 2009. Toiseksi suurin lähde oli tuulivoima 10499 GWh ja sen määrä kasvoi yli 25 %.Aurinkosähköllä on toistaiseksi vaatimaton rooli, mutta se kasvoi kolminkertaisesti 220 GWh:sta 676GWh:tiin.Kiintellä biomassalla tuotetun sähkön käyttö kasvoi 3654 GWh:sta 3863 GWh:tiin. Biokaasun määrä kasvoi noin15 % ja oli 1013 GWh vuonna 2010. CHP:n osuus oli noin 2000 GWh.

Kuva 46. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kehitys Ranskassa 2005 - 2020, GWh.

Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmityksessä kasvoi hieman 16,4 %:sta 17,1 %:iin vuodesta 2009vuoteen 2010 ja määrä kasvoi ja oli 12356 ktoe (vuonna 2009 10903 ktoe). Pääasiallinen uusiutuvan energianlähde lämmityksessä oli kiinteää biomassaa, 10711 ktoe (9604 ktoe vuonna 2009). Biokaasun käyttö kasvoi lähes10 % ja oli 129 ktoe. Kotitalouksissa käytettiin biomassaa yli puolet biomassasta (7581 ktoe).Kaukolämmityksessä käytettiin hyvin vähän, vain 3 ktoe.Toiseksi suurin lähde oli lämpöpumppu lämmitys, 1008ktoe ja kasvua 35 % vuodesta 2009. Hieman käytettiin myös aurinkolämmitystä, 89 ktoe ja kasvua14,1 %.

Kuva 47. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön kehitys Ranskassa 2005-2020, ktoe.

46

Liikenteessä uusiutuvan energian osuus pysyi ennallaan vuodesta 2009 vuoteen 2010 ja oli 5,9 % eli 2635 ktoe.Suurin lähde oli biodiesel, 2086 ktoe, luku sisältää pientä kasvua. Tavoite 2012 on ylittynyt kaksinkertaisesti.Bioetanolia käytettiin 394 ktoe ja siinä oli pientä laskua vuodesta 2009. Uusiutuvaa sähköä käytettiin 155 ktoe jasen määrä pysyi ennallaan.

Kuva 48. Uusiutuvien energialähteiden käyttö liikenteessä Ranskassa 2005 - 2020,ktoe

Lämmitykseen ja sähkön tuotantoon tuotettiin biomassaa suoraan metsästä 7581 ktoe vuonna 2010 (Vuonna2009 6650 ktoe) ja teollisuuden sivutuotteita 2524 ktoe (vuonna 2009 2348 ktoe). Energiakasveja käytettiinhieman. Liikenteen energiakasveja tuotettiin vuonna 2010 2345 ktoe sisältäen noin 15 % kasvua.

Edistämistoimet

Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: SyöttötariffiLämmitys: Investointiavustukset ja verovapautuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset

Syöttötariffi on kaikille uudistuvalle sähkölle. Pienin tariffi on vesivoimalle ja kesto 20 vuotta. Lähtötariffi on 6,07senttiä/kWh ja lisäpreemio pienille laitoksille ja talvisaikaan. Maanpäälliselle tuulivoimalle lähtötariffi on 8,02senttiä ensimmäisille kymmenelle vuodelle ja pienempi viimeisille viidelle vuodelle ja lisäpreemioMerelliselle tuulivoimalle lähtötariffi on 13 st/kWh ensimmäiselle kymmenelle vuodelle ja alhaisempi seuraavillekymmenelle vuodelle. CHP sähkölle tariffi on 6,1 - 9,15 st/kWh riippuen maakaasun hinnasta, tehosta jakäyttöajasta. Biomassasähkölle syöttötariffi on 4,34 st/kWh ja mahdollinen lisäpreemio 7,71 - 12,53 st/kWh liittyenkokoluokkaan, käytettyyn biomassaan ja hyötysuhteeseen. Biokaasulle lähtö tariffi on 8,121 -9,745 st/kWhriippuen kokoluokasta ja lisäksi tehokkuus preemio 0 - 4 st/kWh.

Lainsäädännöllä on säädöksiä yksinkertaistettu pienille sähkö- ja lämpöprojekteille. Kehittyneempiympäristöstandardi on luotu suurille sähkön tuotannon projekteille (aurinko, tuuli ja biomassa). Kaasuverkkojenomistajilla on biokaasun ostovelvoite.

47

Verovähennys on saatavilla 3 milj. talolle puulämmölle, 2 milj. lämpöpumpuille ja 4 milj. aurinkolämmölle vuoteen2020.

Biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä edistetään kiintiövelvoitteella ja ympäristöperusteisella verolla.



Johtopäätökset

Ranska on edennyt tavoitteiden mukaisesti UE:n kokonaiskulutuksessa (12,8 % vuonna 2010, tavoite vuonna2012 13 %). Lämmityksessä ja sähkössä ollaan vähän jäljessä. Liikenteessä ollaan yli tavoitteen, mutta tavoite onkuitenkin alla EU:n ehdottaman tavoitteen vuodelle 2010)

Lämmityksessä:Geoterminen on pienentynyt vuodesta 2005 ja tavoitteesta ollaan selvästi jäljessä. Aurinko on kasvanutmerkittävästi, mutta tavoitteesta on saavutettu vasta kolmasosa. Lämpöpumput ovat kasvaneet merkittävästi jane ovat selvästi yli tavoitteen sekä ilmapumpuissa ja maalämpöpumpuissa). Kiinteä biomassa on kasvanut ja ontavoitteessa. Biokaasu on kasvanut, mutta selvästi jäljessä tavoitteesta vuodelle 2012.Sähkö:*Vesivoiman käyttö on pienentynyt ja on jäljessä tavoitteesta. Geoterminen on pienentynyt ja selvästi jäljessätavoitteesta. Aurinkosähkö on kasvanut merkittävästi, mutta on selvästi jäljessä tavoitteesta. Tuulivoiman(maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava, kuitenkin kasvua on tapahtunut merkittävästi, mutta tavoitteestaollaan jäljessä. Kiinteä biomassa on kasvanut hieman ja on jäljessä tavoitteesta. Biokaasun käyttö on kasvanuthyvin, mutta on silti jäljessä tavoitteesta.

Liikenne:Erityisesti biodiesel on kasvanut ja on yli tavoitteen. Myös bioetanolin on kasvanut ja on yli tavoitteen.

2020 tavoitteiden saavuttaminen on haastava.

1. Lisätietoja. Progress report on the promotion and use of renewable energy sources.1st report Implementation of article 22 of European Union Directive 2009/28/EEC.The French Authorities.9December 2011

4.2.9 Espanja

Lähtötilanne Espanjassa

Vuonna 2005 Espanjan uusiutuvan energia (UE) kokonaisosuus oli 7,2 %. Vuonna 2010 osuus oli jo 9,58 %.Tämä jakautui siten, että lämmityksessä uusituvan energian osuus oli 12,29 %, sähköntuotannossa 7,53 % jaliikenteessä 5,84 %. Vuonna 2010 UE lämmön määrä oli 3,98 Mtoe ja sähkön tuotanto oli 0,913 Mtoe. Liikenteenmerkitys oli melko suuri, lähes 1 Mtoe. Lämmityksessä suurin energialähde oli biomassa, 3,84 Mtoe, ja tämä olilähes 97 % uusiutuvien osuudesta lämmityksessä. Lämmitykseen käytettiin myös biokaasua, geotermistä lämpöä,aurinkoa sekä hieman lämpöpumppuenergiaa.

Yli puolet uusiutuvasta sähköstä oli biomassalla tuotettua. Seuraavina lähteinä sähkön tuotannossa olivat tuuli- javesivoima, joista tuulivoima on selvässä kasvussa. Liikenteessä suurin lähde vuonna 2010 oli biodiesel, jonkaosuus oli noin 70 %. Loppuosa oli bioetanolia.

Vuonna 2006 käytettiin kaikkiaan noin 6,45 Mtoe puupohjaista energiaa. Tästä 4,2 Mtoe oli suoraan metsästä ja2,28 Mtoe teollisuuden sivuvirtoja. Vuonna 2006 peltopohjaista bioenergiaa käytettiin 0,41 Mtoe, josta 0,127 Mtoeoli suoraan maataloudesta ja 0,337 Mtoe sivutuotteita. Jätepohjaista energiaa käytettiin 0,227 Mtoe, pääasiassapuhdistamolietettä.

48

Vuonna 2009 energiakasvien käytössä oli 0,5 milj. hehtaaria eli 3,2 prosenttia maatalousmaasta. Suurin osa oliöljykasveja (0,31 ha).

Tavoitteet 2020

Vuonna 2020 Espanjan kansallinen tavoite on käyttää uusiutuvia energialähteitä energian kokonaiskulutuksesta15 prosenttia. Odotettu energian kokonaiskulutus vuonna 2020 on 69,2 Mtoe, joten tavoitteena on tuottaauusiutuvilla energialähteillä 10,38 Mtoe vuonna 2020. Kansallisessa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmassaasetetaan tavoitteeksi, että uusiutuvien energialähteiden osuus on vuoteen 2020 mennessä sähköntuotannossa19,13 prosenttia lämmöntuotannossa 17,05 prosenttia ja liikenteessä 10,14 prosenttia.

Uusiutuvan energian lisäys 15 prosenttiin merkitsee uusiutuvien energialähteiden lisäystä 86 prosenttia eli 4,85Mtoe. Lämmön osalta tavoite vuonna 2020 on 5,9 Mtoe, sähkön 2,8 Mtoe ja liikenteen 2 Mtoe eli yhteensä 10,7Mtoe.

Vuonna 2010 lämmön osuus uusiutuvista oli 3,98 Mtoe ja kasvua tulisi olla 1,9 Mtoe eli lähes 50 prosenttiavuoteen 2020 mennessä, jolloin uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön osuus kasvaisi 12,29 prosentista17 prosenttiin. Vuonna 2020 bioenergia olisi edelleen suurin lähde ja sen määrä olisi 5 Mtoe ja kasvua olisi 30prosenttia. Bioenergian kasvu syntyy kiinteästä biomassasta ja biokaasusta, joka kasvaa 6-kertaisesti 0,45Mtoe:hen

Lämpöpumppujen käyttö kasvaisi lähes 5-kertaisesti ja olisi 0,148 Mtoe. Myös aurinkolämpökeräimillä olisikasvava merkitys (yli 20-kertainnen kasvu) ja niiden käyttö olisi 0,5 Mtoe. Lisäksi käytössä olisi geoterminenenergia 0,18 Mtoe ja kasvu lähes 700 %.

Uusiutuvan sähkön kulutus vuonna 2005 oli 3,8 TWh ja vuonna 2010 10,6 TWh, joten uusiutuvan energian osuusoli kasvanut 7,5 prosenttiin sähkön kulutuksesta. Tavoite vuonna 2020 uusiutuvista energialähteistä tuotetullesähkölle on 32,4 TWh, joten kasvua olisi 21,8 TWh eli 200 prosenttia. Bioenergia olisi edelleen merkittävin lähde,14,2 TWh ja kasvaisi 135 prosenttia. Bioenergiassa biokaasun osuus olisi 4 TWh. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon (CHP) kapasiteetti olisi 955 MW ja energiana 5 TWh vuonna 2020.

Suurin osa kasvusta tulee tuulivoimasta, kapasiteetti olisi 6650 MW:a (maalla 5600 MW ja merellä 500 MW sekäpieniä myllyjä 550 MW) ja sähköenergia kasvu 12,9 TWh eli kasvu olisi 5,5-kertainen. Vesivoima kasvaisi 30prosenttia ja sen määrä olisi 2,97 TWh. Aurinkosähköllä ei olisi merkitystä.

Vuonna 2005 uusiutuvat energialähteet kattoivat liikenteen polttoaineista 0,43 Mtoe ja niiden kasvu vuoteen 2020olisi lähes 4500-kertainen eli kasvaisi 2 Mtoe:iin. Uusiutuvista energialähteistä 28 ktoe oli bioetanolia ja 15 ktoebiodieseliä vuonna 2005. Uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energialähteistä kasvaisi 0,27 prosentista10,14 prosenttiin. Biopolttoaineet tuovat suurimman osuuden kasvusta ja suurin lähde olisi biodiesel, jonka käyttövuonna 2020 olisi 1,4 Mtoe ja kasvu olisi yli 9500-kertainen. Bioetanolin käyttö olisi 0,45 Mtoe ja myös sen kasvuolisi yli 1500-kertainen. Vuonna 2020 tavoitteena on käyttää muita biopohjaisia polttoaineita liikenteessä 66 ktoeja nämä olisivat lähinnä kasviöljyjä sellaisenaan ja biokaasua.

Vuonna 2020 biomassan primäärikäyttö olisi 6,8 Mtoe ja puuperäistä biomassaa käytettäisiin 2 Mtoe, tästä puoletolisi suoraan metsästä ja loput metsäteollisuuden sivutuotteista. Maataloudesta tulisi lähes 3 Mtoe, josta suoraan1,1 Mtoe ja sivutuotteista 1,8 Mtoe. Jätteistä tulisi 1,7 Mtoe, pääasiassa yhdyskuntajätteen poltosta.

Kehitys 2009 - 2010

Espanjassa UE energian kokonaisosuus kasvoi yhden %-yksikön ja oli 13,5 % ja määrä oli 13.005 ktoe (11.741ktoe 2009)

Uusiutuvien energialähteiden osuus lämmityksessä pieneni hieman 12 %:sta 11,9 %:iin vuodesta 2009 vuoteen2010, mutta määrä kasvoi oollen 4258 ktoe (vuonna 2009 3957 ktoe). Lämmityksessä pääasiallinen uusiutuvanenergian lähde oli biomassa, 4054 ktoe (3782 ktoe vuonna 2009). Biomassa oli pääasiassa kiinteää, mutta myösbiokaasua käytettiin hieman (39 ktoe). Noin puolet biomassan käytöstä tapahtui kotitalouksissa.

49

Kaukolämmityksesssä käytettiin uusiutuvaa energiaa hyvin vähän, vain 3 ktoe.Toiseksi suurin lähde oliaurinkolämmitys, 183 ktoe ja kasvua 17 % vuodesta 2009. Hieman käytettiin myös ilma-ja maalämpöpumppuja.

Kuva 50. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Espanjassa 2005 – 2020, %-osuus.

Kuva 51 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian kehitys Espanjassa 2005 - 2020, ktoe.

50

Sähkön tuotannossa UE osuus kasvoi 27,2 %:sta 29,2 %:iin ja määrä oli 7334 ktoe (vuonna 2009, 6729 ktoe).Suurin lähde oli tuulivoima, 20759 GWh (19176 GWh vuonna 2009). Toiseksi suurin lähde oli vesivoima, 13188GWh ja sen määrä oli lähes ennallaan. Aurinkosähköllä on merkittävä rooli, 4598 GWh (3770 GWh vuonna 2009)ja kasvua yli 20 %. Bioenergialla tuotetun sähkön määrä oli 846 GWh (774 GWh vuonna 2009) ja kasvu lähes 10%. Bioenergiasta kiinteä oli 657 GWh ja biokaasua 189 GWh. CHP:n osuus oli vaatimaton, 246 GWh.

Kuva 52. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön kehitys Espanjassa 2005 - 2020, GWh.

Pääasiallinen lähde uusiutuvan energian lämmityksessä oli biomassaa, 4054 ktoe (3782 ktoe vuonna 2009).Biomassa oli pääasiassa kiinteää, mutta biokaasua käytettiin hieman (39 ktoe). Kotitalouksissa käytettiinbiomassasta noin puolet. Kaukolämmityksesssä käytettiin hyvin vähän, vain 3 ktoe.Toiseksi suurin lähde oliaurinkolämmitys, 183 ktoe ja kasvua 17 % vuodesta 2009. Hieman käytettiin myös ilma- ja maalämpöpumppuja.

51

Kuva 53. Uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön kehitys Espanjassa 2005-2020, ktoe.

Liikenteessä uusiutuvan energian osuus kaksinkertaistui ja oli 4,8 % (3,5 % vuonna 2009) ja oli 1466 ktoe (1105ktoe vuonna 2009). Suurin lähde oli biodiesel, 1183 ktoe (905 ktoe vuonna 2009) ja kasvu yli 30 %. Bioetanoliakäytettiin 231 ktoe (151 ktoe vuonna 2009) ja kasvu oli yli 50 %. Uusiutuvaa sähköä käytettiin myös hieman, noin50 ktoe.

Kuva 54. Uusiutuvan energian käyttö liikenteessä kehitys Espanjassa 2005-2020, ktoe.

52

Lämmitykseen ja sähkön tuotantoon käytettiin biomassaa suoraan metsästä 1264 ktoe vuonna 2010 jateollisuuden sivutuotteita 1632 ktoe. Energiakasveja käytettiin 144 ktoe, maatalouden sivutotteita1659 ktoe jayhdyskuntajätettä 447 ktoe.


Käytössä on seuraavat edistämistoimenpiteet:Sähkö: Syöttötariffi, preemiot ja verovapautuksetLiikenne: Kiintiövelvoite ja verovapautukset

Käytössä on tarjouskilpailut vesivoimalle ja tuulivoiman (pienet) perustamisen opas. Syöttötariffi onaurinkosähkölle 32,4 st/kWh ja termiselle aurinkosähkölle 23,9 st/kWh. Syöttötariffi vesivoimalle on 3,7 st /kWh.Aurinkosähkölle syöttötariffi on 324,44 €/MWh ja termiselle aurinkosähkölle 239,96 €/MWh. Syöttötariffivesivoimalle on 37,05 €/MWh. Taulukossa on esitetty syöttötariffi eri biomassoille ja eri kokoluokille.

53

Biomassa Kokoluokka ja tariffi

Energia kasvit P≤ 2 MW 171.60

2 MW≤P 158.31

Biomassa maataloudessa ja puutarhoissa ≤2 MW 135,76

2 MW≤ P 116.14

Metsä polttoaineet P≤ 2 MW 135.76

2 MW≤ P 127.75

Elintarviketeollisuuden sivutuotteet P≤ 2 MW 135.76

2 MW≤ P 116.14

Biomassa metsäteollisuudessa ≤ 2 MW 100.22

2 MW≤ P 70.28

Mustalipeä ≤ 2 MW 100.22

2 MW≤ P 86,4

Biometaanin syöttö kaasuputkiin on turvattu lainsäädännöllä.

Vuositavoitteet ja velvoitteet ovat biopolttoaineille liikenteessä.



Johtopäätökset

Espanja on edennyt tavoitteiden mukaisesti UE:n kokonaiskulutuksessa (13,5 % vuonna 2010, tavoite 201212 %). Lämmityksessä ja sähkössä ollaan yli tavoitteen,

Lämmityksessä:Geoterminen on vaatimaton, mutta jäljessä. Aurinko on kasvanut merkittävästi, mutta on jäljessä tavoitteesta.Kiinteä biomassa on kasvanut ja on hieman yli tavoitteen. Biokaasu on jäljessä tavoitteesta 2012. Lämpöpumputovat lähes tavoitteessa.

Sähkö:Vesivoiman käyttö on pienentynyt ja on jäljessä tavoitteesta. Aurinkosähkö on kasvanut merkittävästi, mutta onjäljessä tavoitteesta. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava. Kasvua on tapahtunut merkittävästi,

54

mutta ollaan jäljessä tavoitteesta. Kiinteä biomassa on kasvanut hyvin, mutta on jäljessä tavoitteesta. Biokaasunkäyttö on kasvanut hieman, mutta on selvästi jäljessä tavoitteesta.

Liikenne:Erityisesti biodiesel on kasvanut ja on yli tavoitteen. Myös bioetanolin on kasvanut ja on yli tavoitteen.

2020 tavoitteiden saavuttaminen on haastava.

Lisätietoja

1. PROGRESS REPORT ON THE PROMOTION AND USE OF ENERGY FROM RENEWABLE SOURCESAS ESTABLISHED IN ARTICLE 22 OF DIRECTIVE 2009/28/EC SPAIN

5. Yhteenveto johtopäätöksistä

Yleisesti

Uusiutuvien energialähteiden kokonaiskulutuksessa ollaan yli 2 %-yksikköä edellä Saksassa, Virossa, Ruotsissa,Liettuassa ja Espanjassa. Kokonaiskulutuksessa vähän yli tai vähän alle tavoitteen ollaan Puolassa, Iso-Britanniassa ja Ranskassa. Kokonaiskulutuksessa yli 1 %-yksikön ollaan Latviassa.

Lämmityksessä ollaan yli tavoitteen Saksassa, Puolassa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Espanjassa.. Lämmityksessä ollaan vähän jäljessä Ranskassa. Latviassa ja Iso-Britanniassa ollaan lämmityksessä selvästijäljessä tavoitteessa

Sähkön tuotannossa ollaan yli tavoitteen Saksassa, Ruotsissa, Virossa ja Espanjassa.Sähkön tuotannossa ollaan lähes tavoitteessa Puolassa, Liettuassa ja Ranskassa.Sähkön tuotannossa ollaan selvästi jäljessä tavoitteessa Iso-Britanniassa,Sähkön tuotannossa olaan selvästi jääty tavoitteesta Latviassa.

Liikenteessä ollaan yli tavoitteen Saksassa, Ruotsissa, Liettuassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa.Liikenteessä ollaan tavoitteessa Latviassa,Liikenteessä ollaan selvästi jäljessä Puolassa ja Virossa.

Lämmityksessä

Geoterminen on vähän kasvanut ja lähellä tavoitetta Saksassa. Iso-Britanniassa geoterminen on kasvanuthieman, mutta sille ei ole tavoitetta. Geoterminen on jäljessä Puolassa ja Espanjassa tavoitteista. Geoterminenon pienentynyt vuodesta 2005 ja tavoitteesta ollaan selvästi Ranskassa.

Aurinko on kasvanut merkittävästi ja tavoite 2020 on jo saavutettu Iso-Britanniassa. Aurinko on kasvanutmerkittävästi, mutta on jäljessä tavoitteesta Espanjassa. Aurinko on kasvanut merkittävästi Ranskassa muttatavoitteesta olaan saavutettu vasta kolmasosa. Aurinko on vaatimaton, mutta yli tavoitteen Ruotsissa. Aurinko onkasvanut Saksassa ja on hieman jäljessä tavoitteesta. Aurinko on vaatimaton ja paljon jäljessä Puolassa.Aurinkotavoite on vaatimaton, mutta tuotantoa ei ole vielä Latviassa ja Liettuassa.Kiinteä biomassa on selvästi yli tavoitteen Puolassa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja Ranskassa. Kiinteäbiomassa on suurin lähde Saksassa ja Latviassa ja selvästi yli tavoitteen. Kiinteä biomassa on selvästi ylitavoitteen Puolassa. Kiinteä biomassa on kasvanut ja on hieman yli tavoitteen Espanjassa. Bioenergia on selvästikasvanut mutta selvästi jäljessä tavoitteesta Iso-Britanniassa.

Biokaasu on nelinkertaisesti yli tavoitteen Ruotsissa. Biokaasu on kasvanut moninkertaisesti Saksassa ja onkaksinkertainen tavoitteeseen nähden. Biokaasu on kasvanut, mutta jäljessä tavoitteesta Puolassa ja Liettuassa.Biokaasu on jäljessä Puolassa. Biokaasu käyttö on käynnistynyt 2010 Virossa. Biokaasu on jäljessä tavoitteestaEspanjassa.

Bionesteet on kasvanut ja on merkittävästi yli tavoitteen Saksassa.

55

Lämpöpumput ovat kasvaneet merkittävästi ja ollaan selvästi yli tavoitteen Ranskassa sekä ilmapumpuissa jamaalämpöpumpuissa. Lämpöpumput on kasvanut kolminkertaisesti yli tavoitteen Ruotsissa. Lämpöpumput ovatlähes tavoitteessa Saksassa, Puolassa ja Espanjassa. Lämpöpumput ovat kasvaneet, mutta selvästi jäljessätavoitteesta Iso-Britanniassa. Lämpöpumpuilla on vaatimaton tavoite, mutta tuotanto ei ole käynnistynytLiettuassa.

Sähkö

Vesivoima tavoitteena on 50 % kasvu vuoteen 2020 ja 2012 Virossa ja tavoite on toteutunut. Vesivoimatavoitteena on pieni kasvu ja se on toteutunut Puolassa, Latviassa ja Liettuassa, Vesivoima tavoitteena on pienivähennys Saksassa, mutta se on kasvanut hieman ja Ruotsissa toteutunut. Vesivoiman käyttö on pienentynyt jaon jäljessä tavoitteesta Ranskassa ja Espanjassa.

Aurinkosähkön on kasvanut merkittävästi, mutta on selvästi jäljessä tavoitteesta Ranskassa ja Espanjassa.Aurinkosähkön tavoite on suuri ja se on kaukana tavoitteesta Iso-Britanniassa. Aurinkosähkön merkitys on hyvinpieni, mutta tavoitteessa Saksassa ja Ruotsissa Aurinkosähköllä on pieni tavoite, mutta tuotanto ei olekäynnistynyt Latviassa ja Liettuassa.Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava mutta tavoite on vähän ylitetty. Merellisen tuulivoimantavoite on myös haastava ja ollaan merkittävästi jäljessä Saksassa. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvinhaastava Puolassa, Ruotsissa, Liettuassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa mutta jäljessä tavoitteesta.Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava Virossa ja merkittävästä kasvusta huolimatta se onsaavuttanut vähän yli puolet tavoitteesta. Tuulivoiman (maanpäällinen) tavoite on hyvin haastava mutta ei olekasvanut Latviassa.

Kiinteä biomassa on suuri lähde ja kasvu on ollut merkittävä ja on tavoitteessa Saksassa, Puolassa ja RuotsissaKiinteä biomassa on kasvanut merkittävästi Virossa ja vuonna 2010 ylittyi jo vuoden 2020 tavoite. Kiinteäbiomassa on kasvanut merkittävästi Latviassa ja Liettuassa, mutta on jäljessä tavoitteesta. Biomassa onkasvanut Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa, mutta on jäljessä tavoitteesta.

Biokaasun osuus on kasvanut Saksassa ja tavoite on ylitetty selvästi (kaksinkertainen). Biokaasun käyttö onselvästi tavoitteesta jäljessä Ruotsissa. Biokaasun tuotanto on kasvanut, mutta on jäämässä tavoitteestaLatviassa. Biokaasu on kasvanut moninkertaisesti Liettuassa, mutta tavoitteesta ollaan jäljessä. Biokaasun käyttöon kasvanut hyvin, mutta on jäljessä tavoitteesta Ranskassa. Biokaasun käyttö on kasvanut hieman Espanjassa,mutta on selvästi jäljessä tavoitteesta.

Bioöljyn käyttö on selvästi tavoitteesta jäljessä Ruotsissa.Aaltovoimalla on kova tavoite, mutta siitä ollaan kaukana Iso-Britanniassa.Geoterminen sähkön tuotanto on pienentynyt Ranskassa ja selvästi jäljessä tavoitteesta

Liikenne

Erityisesti biodiesel on kasvanut Iso-Britanniassa, Ranskassa ja on ylittänyt tavoitteen. Biodieselin käyttö onkasvanut Puolassa ja Latviassa ja on tavoitteessa. Biodiesel on selvästi suurin lähde Saksassa ja on lähestavoitteessa. Biodiesel on kasvanut merkittävästi Ruotsissa ja on kaksinkertaisesti yli tavoitteen. Biodieselinkäyttö on kasvanut Virossa ja Liettuassa, mutta on jäämässä tavoitteesta.

Bioetanolin on kasvanut monikertaisesti Saksassa ja määrä on kaksinkertainen tavoitteeseen nähden.Bioetanolin on kasvanut Espanjassa ja Ranskassa ja on yli tavoitteen. Bioetanolin käyttö on kasvanut Puolassa jaLatviassa ja on tavoitteessa. Bioetanoli on suurin lähde Ruotsissa ja hieman jäljessä tavoitteesta. Bioetanoli onkasvanut Virossa ja Liettuassa, mutta on jäämässä tavoitteesta. Bioetanolin on kasvanut Iso-Britanniassa, muttaon vasta puolessavälissä tavoitteesta.

UE sähkön käyttö on kasvanut Saksassa mutta on selvästi jäljessä tavoitteesta. Biokaasu on kasvanutmerkittävästi Ruotsissa ja on yli tavoitteen.

Vuoden 2020 tavoitteiden saavuttaminen

56

Kehitys on ollut jo kauan ollut systemaattista Saksassa ja kasvava, joten 2020 tavoitteet saavutettaneen.On mahdollista, että 2020 tavoitteet saavutetaan Puolassa, Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Vuoden 2020tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan haastava Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Espanjassa. On täysinmahdollista että vuoden 2020 tavoitteet ei saavuteta Latviassa.

Viitteet

i Uusiutuva energia: edistyminen vuoden 2020 tavoitteen saavuttamisessa (COM(2011) 31 ja SEC(2011) 130).ii Maakohtaiset raportit löytyy linkistä: http://ec.europa.eu/energy/renewables/reports/2011_en.htm

Documents

Loppuraportti EUn kansallisten uusiutuvan energian toimintasuunnitelmien (NREAP) toteutumisesta