LOU SALOMÉ OPEPAKETTI

Tehtäviä esityksen käsittelyyn

Koostaneet KOMin yleisötyöntekijät Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo

Aina Bergroth: LOU SALOMÉ Ohjaus Riikka Oksanen

Ensi-ilta 24.9.2021 KOM-teatterissa

Miten elää patriarkaatin puristuksessa? Miten selvitä hengissä toksisten mansplainaajien

maailmassa? Lou Salomé on kiitos ja ylistys hengen lennolle, vapaudelle ja kaikille

naiskirjailijoille, joiden nimet on pyyhitty historiankirjoista. Näytelmä ammentaa vapaasti

kaikki aikansa tabut rikkoneen Lou Andreas-Salomén (1861-1937) uskomattomasta

elämästä. Sittemmin Salomé on unohdettu, kun taas häneen pakkomielteisesti suhtautuneet

miespuoliset kollegat on nostettu pysyvästi länsimaisen filosofian, psykoanalyysin ja taiteen

kaanoniin. Miksi emme tiedä kuka on Lou Salomé?

Aina Bergrothin kirjoittama ja Riikka Oksasen ohjaama näytelmä on riemukkaan

karnevalistinen esitys oman identiteetin haltuunotosta, tilan raivaamisesta ja läpi elämän

kulkevasta intohimoisesta suhtautumisesta työhön ja elämään.

Näyttämöllä Vilma Melasniemi, Ella Mettänen, Juho Milonoff, Niko Saarela, Miiko

Toiviainen sekä muusikko Eva Louhivuori

Lavastus Janne Vasama Pukusuunnittelu Tiina Kaukanen Valosuunnittelu Tomi

Suovankoski Äänisuunnittelu ja musiikki Ilkka Tolonen ja Eva Louhivuori

Maskeeraussuunnittelu Leila Mäkynen

1

KOM-TEATTERISTA 3

OPEPAKETIN LUKUOHJEET JA TAVOITTEET 4

LÄMMITTELY- JA VIRITTÄYTYMISHARJOITTEITA 5

1.1 Mitä kuuluu? -ääni- ja liikeharjoitus 5

1.2 Kohtaamisia ja alkuja 5

1.3 Aloitetaan A:lla 5

1.4 Jähmyhippa 6

1.5 Instant-patsaat 6

1.6 Vapauden merkitys 7

1.7 Mies, nainen, muunsukupuolinen vai kuka tahansa? 7

2.1 Kuka on Lou Salomé? 8

2.2 Näytelmäanalyysi parikeskustelun keinoin 10

2.3 Käännekohtia 11

2.4 Näytelmän visuaalinen maailma 12

2.5 Positiivista ja negatiivista palautetta 12

2.6 Mitä Lou sanoo? 13

2.7 Tasa-arvo-podcast 14

2.8 Lou Salomén päiväkirja → Instagram stories 15

2.9 True crime 16

2.10 Juonijana 17

2.11 Nimimerkillä “ämmät ruotuun perkele” 17

2.12 Oodi …….... lle! Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

2.13 Lou Salomé ja seksuaalisuus 18

3. TASAN EI MEE TASA-ARVO 19

3.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussanaston pikaoppikoulu 19

3.2 Kuka kelpaa kaanoniin? 22

3.3 Moninaisuus mediassa 25

3.4 Avioliiton lyhyestä historiasta tulevaisuuden rakkaussoppareihin 25

3.5 Historian jännät naiset 26

3.6 Suomen ensimmäiset naiset 27

3.7 Tasa-arvon edistysaskeleita 27

3.8 Epätasa-arvon installaatiot 32

3.9 Misogynia 33

3.10 Sisäistetty misogynia 33

3.11 Irti sisäistetystä misogyniasta 34

3.12 Kuka puhuu ja ketä kuunnellaan? 35

3.13 Let her speak -lyhytelokuva 35

3.14 Mansplaining-treeniä 36

3.15 "Toi 35 on synnyttäjän parasta ennen -päivä" - Essi päätyy raakuuksiin Helsinki Mansplaining Massacressa 37

3.16 Normikriitikot 38

3.17 Etuoikeuskävely Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3.18 Naisten historiasta 43

2

3.19 Voimakartta 44

3.20 Be a Lady They Said 45

3.21 Tympeät tytöt Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

4. OLEN LOISTAVA JUURI TÄLLAISENA 46

4.1 Kuinka voida hyvin ja kukoistaa? 46

4.2 Omanarvontunne 47

Terveen itsetunnon tukipylväät 48

4.3 Tärkeintä elämässä 48

4.4 Jotain muuta? 48

4.5 Viisauden sanoja 49

4.6 Suojaavat rajat 50

4.7 Uskomaton luomus 51

4.8 Unelmapäivä 52

4.9 Tyhjyyden sietämätön keveys 52

3

KOM-TEATTERISTA

Helsinkiläinen vuonna 1971 perustettu KOM-teatteri on yksi Suomen vanhimmista

ryhmämuotoisista teattereista, jolla on oma vannoutunut ja alati kasvava katsojakuntansa.

KOM-teatteri on syntynyt palosta vaikuttaa yhteiskuntaan ja tehdä korkeatasoista,

taiteellisesti kunnianhimoista sekä monimuotoista teatteria. Se on vuosikymmenten aikana

kiertänyt esityksillään ympäri maailmaa, julkaissut useita klassikkoasemaan nousseita

levyjä, tuottanut konsertteja ja lukemattomia esityksiä, jotka ovat jättäneet lähtemättomästi

jälkensä Suomen teatterihistoriaan. KOM on toiminnallaan puolustanut vapauden, veljeyden

ja tasa-arvon periaatteita tehden esityksiä muuttuvasta yhteiskunnasta ja yksiloistä sen

puristuksessa.

KOM on tehnyt etenkin uutta kotimaista draamaa, mutta myos kansainvälisiä klassikkoja,

romaanidramatisointeja, musiikkiteatteria, komediaa, tragediaa ja kaikkea siltä väliltä. KOM-

teatterin lauluja paremmasta maailmasta lauletaan edelleen kaikkialla Suomessa ja jokainen

KOMin sukupolvi kirjoittaa omat laulunsa. KOM-teatteri katsoo tulevaisuuteen, muistaa

menneisyytensä ja on valmis uudistumaan yhteiskunnan mukana — periaatteistaan

tinkimättä.

KOM-teatterilla on kaksi näyttämoä: varsinainen teatterisali, jossa on noin 300 paikkaa sekä

rohkeita taiteellisia avauksia varten perustettu Aulanäyttämo. KOM-aulassa on myos

maanantaisin konserttiohjelmistoa.

KOM-teatterissa on vakituinen ensemble. Lisäksi KOM käyttää jatkuvasti esityksissään

vierailevia eturivin taiteilijoita ja muuta henkilokuntaa. KOM-teatteria johtaa

teatterinjohtaja/ohjaaja Lauri Maijala

4

OPEPAKETIN LUKUOHJEET JA TAVOITTEET

Hyvä opettaja, yhteistyokumppani ja uusi tai vanha tuttavuus. Lou Salomé -näytelmästä ja

hänen elämästään ammentava opepaketti on ajankohtainen tämän päivän identiteetti- ja

tasa-arvokeskusteluun liittyen. Yhtälailla merkittävää on vapaan ajattelun mahdollisuus

henkilön asemaan, sukupuoleen, ikään, alkuperään, kieleen, uskontoon, vakaumukseen,

mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen tai muuhun syyhyn katsomatta.

Tämänkertainen paketti porautuu luutuneiden ajattelumallien ravisteluun,

yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman maailman sekä itsenäisen ajattelun tukemiseen.

Historiaa on kirjoitettu pitkälti miehen kynällä, joka on jättänyt vahingollisesti sankarinaiset ja

heidän tarinansa osin kertomatta. Kuka on näytelmän päähenkilö Lou Salomé?

Tarkastelemme kaikkea tätä seuraavien otsikoiden kautta:

1. Lämmittely- ja virittäytymisharjoituksia

2. Lou Salomé -näytelmään pureutumista

3. Tasan ei mee tasa-arvo

4. Olen loistava juuri tällaisena

Paketin tavoitteena on tukea opettajia esityksen käsittelyssä toiminnallisen opetuksen

keinoin. Se koostuu draamaa hyodyntävistä harjoitteista sekä kirjoittamiseen ja keskusteluun

pohjautuvista tehtävistä. Toivomme harjoitteiden syventävän oppilaiden katsomiskokemusta

aihekohtaisen pureskelun sekä esityksen ja oppilaan oman maailman välisen suhteen

pohtimisen kautta. Tehtävät on rakennettu yhteiskunnallisen ja yksityisen välimaastoon, jotta

käsiteltävään materiaaliin syntyisi omakohtainen suhde ja ymmärrys. KOM-teatteri haluaa

kannustaa oppilaita itsenäisen ajattelun kehittämiseen, ryhmätyoskentelytaitojen

parantamiseen sekä rohkeampaan ilmaisuun yleisotyonsä kautta. Tehtävät suositellaan

valittaviksi ryhmäkohtaisesti, matalan kynnyksen periaatetta noudattaen, jotta kaikkien olisi

turvallista osallistua tyoskentelyyn. Pienikin siis riittää. Mikäli esitystä käsiteltäessä

päädytään tekemään draamaharjoitteita, kannattaa muistaa lämmittely- ja

virittäytymisharjoitteiden merkitys. Myos sopiva tila, kuten auditorio tai liikuntasali helpottaa

huomattavasti toiminnallista tyoskentelyä. Jos mahdollisuuksia tähän ei ole, kannattaa

luokkahuone raivata tyhjäksi ja tuolit asettaa ympyrämuodostelmaan ennen tuntien alkua.

Kiitos tärkeästä tyostäsi oppilaiden ja meidän kanssamme!

Lämpoisin terveisin KOM-teatterin yleisotyotekijät Jenni, Malla ja Rosa

5

1. LÄMMITTELY- JA VIRITTÄYTYMISHARJOITTEITA

1.1 Mitä kuuluu? -ääni- ja liikeharjoitus

Harjoituksella rentoutetaan ilmapiiriä, poistetaan estoja ja vaihdetaan tietoa samalla kun

pidetään hauskaa. Oppilaat asettuvat piiriin kasvot vastatusten. Ensimmäinen kysymys on,

mitä tänään kuuluu? Opettaja ohjeistaa jotakuta aloittamaan ja kertomaan kuulumisensa

äänen/äännähdyksen (ei sanoja) ja siihen liittyvään liikkeen kautta. Muut toistavat äänen ja

liikkeen ja vuoro siirtyy seuraavaan. Kaikki saavat vuorollaan esittää omat äänensä ja

liikkeensä, ja muut toistavat ne. Voidaan käyttää milloin vaan ilmapiiriä vapauttamaan.

1.2 Kohtaamisia ja alkuja

Harjoituksen tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat toisiinsa ja vapauttaa heidät

keskustelemaan. Tila järjestetään niin, että siellä on tilaa liikkua. Jokainen ryhmäläinen

lähtee liikkeelle ja käyttää tilaa mahdollisimman vapaasti ja laajasti hyväkseen, siten kuten

itselle on hyvä. Opettajan käsien yhteen läimäytyksestä kaikki pysähtyvät ja ottavat itselleen

vierestä parin. Jos joku jää parittomaksi ohjaa opettaja parittomat yhteen tai muodostaa

kolmen ryhmiä. Opettaja kertoo pareille keskustelun aiheen, josta parit keskustelevat noin

kaksi minuuttia välittömästi. Aiheet voivat olla alkuun vapaamuotoisia, mutta yleisellä tasolla

olevia. Esimerkiksi harrastukseni, mistä pidän, paras puoleni, heikkouteni, mitä arvostan

muissa ihmisissä jne. Loppua kohden ne voivat liittyä suoraan myös näytelmän teemoihin.

Keskustelu loppuu käsien läimäytykseen ja käveleminen alkaa uudestaan, kunnes opettaja

läimäyttää käsiään uudestaan ja antaa uuden aiheen. Parien tulee vaihtua jokaisella

keskustelukerralla.

1.3 Aloitetaan A:lla

Kukin vuorollaan sanoo a:lla alkavan sanan. Jos joku viivyttelee tai sanoo sanan, joka on jo

sanottu, hän mokaa ja saa aplodit. Mokaaja aloittaa uudella kirjaimella. (Aluksi kannattaa

käyttää vain suomalaisia aakkosia.) Kun muutama kirjain on menty, voi keskustella siitä,

kuinka moni yrittää valmiiksi miettiä sanan. Minkä vuoksi näin toimimme? Oppilaita

kannattaa kannustaa kuuntelemaan toisia ja olemaan turhaan huolestuneita omasta

6

onnistumisestaan. Hetken päästä voi taas keskustella siitä, kuinka moni onnistui olemaan

valmistautumatta etukäteen. Muuttuiko leikki hauskemmaksi?

Helppo harjoitus aluksi, ja silti erinomainen sen tutkimiseen, miten uskallamme heittäytyä

tilanteeseen.

1.4 Jähmyhippa

Tehkää poikkeus ja aloittakaa tunti hipalla. Hippaa kannattaa kokeilla sopivan ryhmän ja

sopivan tilan sattuessa kohdalle, seuraukset saattavat olla iloisen vapautuneet. Valitkaa

kaksi - kolme hippaa, joiden tehtävänä on ottaa muita luokassa kiinni. Saadessaan jonkun

kiinni, hipat jähmettävät kohteensa koskettamalla tätä molemmista hartioista ja sanomalla:

“Tshiiiiiiiiiii”. Kohde jähmettyy paikalleen ja seisoo siinä pelin loppuun asti, ellei joku

vapaana oleva luokkatoveri kierrä hänet ympäri sanomalla samaa aikaa taukoamatta:

“piipiipiipiipiipii” Peli päättyy, kun kaikki luokassa ovat jähmettyneet, tai jos hipat ottavat

loparit. Hippoja voi myös matkalla vaihtaa.

1.5 Instant-patsaat

Liikutaan tilassa. Taustalla voi olla musiikkia. Opettaja pyytää aina musiikin pysähdyttyä

oppilaita muodostamaan ryhmiä. Ryhmissä tulee olla joka kerralla eri verran ihmisiä, jonka

opettaja päättää mielensä mukaan. Ryhmät muodostetaan ohjeilla esim. kolme kyynärpäätä,

15 sormea, 5 päätä, 9 jalkaa, 4 peppua, 10 ihmistä, 2 pottuvarvasta yhteen jne. Tämän

jälkeen ryhmissä tehdään äänettömästi instant-patsaita, jotka voivat olla mitä vaan, kuten

ilmastonmuutos, jouluillallinen, yhdenvertaisuussymboli, dna-ketju, kuudes sukupuutto,

Nobelin rauhanpalkinto... Patsaiden tekoon annetaan aikaa n. 10 sekuntia (jotka opettaja

laskee ääneen). Kunkin ryhmäytymisen välillä soitetaan musiikkia ja oppilaat jatkavat

liikkumista ja vaihtavat ryhmää.

7

1.6 Vapauden merkitys

Opettaja pyytää ottamaan kynän ja paperia. Kirjoitetaan kaikkien kysymysten vastaukset

paperille, paitsi viimeisen kysymyksen, joka sanotaan ääneen. Tehtävä auttaa syventämään

käsitystä omasta vapaudesta ja sen merkityksestä.

Vapaus merkitsee minulle...

Koen olevani vapaa ihminen koska…

Vapauttani rajoittaa….

Tunsin itseni vapaaksi silloin kun…

Vapaus tarjoaa minulle etuoikeuden….

Vapaus saa minussa aikaan...

Toivoisin vapautta enemmän omaan elämääni…

Toisin vapautta enemmän maailmassa….

Jos menettäisin vapauteni….

Vapaus ei ole itsestään selvää koska…

Tunnen vapautta eniten aina silloin kun….

Hahmotelkaa ja piirtäkää lopuksi omat vapauden symbolit, jotka pohjaavat niille arvoille ja

merkityksille, jotka kukin kokee itselleen tärkeimmiksi.

1.7 Mies, nainen, muunsukupuolinen vai kuka tahansa?

Onko tämä henkilö mielestäsi mies, nainen, muunsukupuolinen vai kuka tahansa edellä

mainituista? Sovitaan merkit (vaikkapa kädet vasemmalle mies, kädet oikealle nainen, kädet

ylös muunsukupuolinen, kädet liikkuvat vasemmalta yläkautta oikealle ja taas takaisin kuka

tahansa). Jos liikkuminen tuntuu liian haastavalta voidaan myös toteuttaa esim. Kahoot-

kyselynä.

menestynyt yritysjohtaja

lastenhoitaja päiväkodissa

alaston ruumis rannalla poliisisarjan aloituskohtauksessa

ystävällinen sairaanhoitaja

pelastaja sammutusasussa ja palokypärässä

filosofian professori

automekaanikko

viisas vanhus

8

nuori ohjaajanero

siivooja

kosmetologi

kovatuloisimpaan kärkeen kuuluva sijoittaja

kuvanveistäjä

askartelunopettaja

pelisuunnittelija

säveltäjä

toimintaelokuvan päähenkilö

Keskustellaan lopuksi millaisia ajatuksia herätti? Entä millaisia havaintoja omasta ajattelusta

tuli tehtyä?

2. LOU SALOMÉ -NÄYTELMÄÄN PUREUTUMISTA

2.1 Kuka on Lou Salomé?

Mitä tietoja selvisi Lou Salomésta?

Mieti mitä Lou Salomé mielestäsi hahmona edustaa näkemäsi näytelmän kautta?

Mitä Lou Salomé tahtoi ja mikä hänen toimintaansa ohjasi?

Mitä hän arvosti ja mille oli uskollinen?

Mitä hän varoi ja karttoi?

Minkälaisen kotikasvatuksen Lou oli saanut?

Minkälaisen vallankäytön kohteeksi Lou näytelmässä joutui?

Miten Lou suhtautui omaan seksuaalisuuteensa?

Miksi hän oli ajassaan poikkeuksellinen nainen?

Minkälainen suhde Loulla oli näytelmän miehiin, ja mitä tämä suhde kuvastaa yleisemmin?

Mikä oli mielestäsi Lou Salomén merkitys ja vaikutus naisten historian kaanonissa?

Mitkä olivat hänen taistelunsa?

9

Miksi häntä ei tunneta tänä aikana paremmin?

Miksi hänestä on tärkeää nähdä näytelmä juuri nyt?

Kirjoita Lousta vapaata kirjoitusta viiden minuutin ajan pohtien muun muassa edellä

mainittuja kysymyksiä. Ympyröi 5 minuutin jälkeen 3 määrettä (jonkinlaista kuvailevaa

sanaa) kirjoittamastasi tekstistä, jotka kiteyttävät Lou Salomén olemuksen, toiminnan ja

hengen. Näitä kolmea sanaa hyödyntäen piirrä tai maalaa Loun muotokuva värejä runsaasti

apuna käyttäen. Kuvittele, että kuva olisi Lou Salomén oman elämänkertakirjan kansikuva.

Keksi kirjalle nimi ja kirjoita takakansiteksti, johon tiivistät koko tämän tehtävän, vastaten

samalla kysymykseen: Kuka on Lou Salomé?

+ Syventäviä tietoja Lou Salomésta

Pirjo Seddiki valottaa Lou Salomén persoonaa ja kirjallista tuotantoa useista eri

näkökulmista artikkelissa Voilà une femme Synnyt / Origins -lehden numerossa 3 / 2007.

Artikkeli löytyy täältä:

https://wiki.aalto.fi/download/attachments/70792381/seddiki.pdf?version=1&modificationDate

=1348580945000&api=v2

Tehtävä: Lukekaa teksti läpi ja nostakaa sieltä esiin itseänne kiinnostavia ajatuksia ja

seikkoja. Voitte tehdä nostot joko puhuttuna, tekstimuodossa tai pienten kohtausten kautta.

Pirjo Seddiki kertoo tekstissään mm. Lou Salomén tuotteliaisuudesta seuraavasti:

“Yksistään 1890-luvulla Lou Salomé julkaisi yli viisikymmentä esseetä psykologiasta,

filosofiasta, uskonnosta, erotiikasta, teatterista, venäläisestä taiteesta ja naiseudesta,

kaikkiaan hän kirjoitti parikymmentä kirjaa ja yli sata esseetä ja artikkelia. Vuonna 1894 hän

julkaisi Nietzschen persoonaa ja ajattelua käsittelevän teoksensa (Friedrich Nietzsche in

seinen Werken) henkilökohtaisiin kohtaamisiinsa pohjautuen, hänen kirjeenvaihtonsa

Freudin kanssa käsittää yli kaksisataa kirjettä ja kirjeenvaihdossa runoilija Rainer Maria

Rilken kanssa hän pohtii koskettavasti taiteen ja elämän suhdetta. Lou Salomé on

kiinnostava ja ajankohtainen juuri eräänlaisena välittäjänä, slaavilaisuuden ja saksalaisen

ajattelun välillä, naiseuden ja mieheyden välillä, sisäisen intuition ja rationaalisen

analyysin välillä, sukupuolisen pidättyväisyyden ja ruumiin nautintojen välillä.”

10

Seddiki kertoo myös kuinka Salomén muistelmakirjan alkusanat kuvaavat osuvasti elämän

runollisen fiktion merkitystä:

”Ihmiselämä – todellisuudessa kaikki elämä – on runoutta. Me elämme sitä,

alitajuisesti, päivästä päivään, kuin kohtauksia näytelmässä, silti sen

loukkaamattomassa kokonaisuudessa se elää meitä, se koostaa meidät. Tämä on

jotain aivan muuta kuin vanha klisee ’muuttaa elämänsä taideteokseksi’ me olemme

taideteoksia – mutta emme sen taiteilijoita.”

Tehtävä: Mieti millaisen taideteoksen sinä ja elämäsi muodostatte?

2.2 Näytelmäanalyysi parikeskustelun keinoin

Tämä tehtävä on suullinen ja tehdään paritehtävänä. Tehtävään tarvitaan ajastin rajaamaan

ja jäsentämään vastausten aikaa. Tehtävä voidaan toteuttaa joko yhtäaikaisesti luokan

kanssa opettajan vetämänä tai pareittain, jolloin parit ottavat itsenäisesti aikaa. Parit

valitsevat kumpi on A ja kumpi B. A aloittaa ja kysyy B:ltä ensimmäisen kysymyksen.

Kysymykseen on aikaa vastata 30 sekuntia. B:n vastatessa A on täysin hiljaa ja keskittyy

pelkästään kuuntelemaan B:tä. Sitten B kysyy A:lta ja A vastaa. jne… kunnes kaikki

kysymykset on käyty läpi 30 sekunnin vastaus sykleissä. Tehtävässä on tärkeää, että

vastauksia ei jäädä miettimään sen pidemäpään, vaan näytelmään päästää käsiksi nopean

instant-ajattelun kautta, ilman omaa sensuuria tai yliajattelua. Tehtävän luonne on kevyt ja

avaava. Turvallisuutta tukee myös puheen yhtäaikaisuus, jolloin kukaan luokassa ei kuuntele

muita kuin omaa pariaan.

K

A: Mistä näytelmä mielestäsi kertoo? B: Mitä tunnistettavia teemoja näytelmä käsitteli? A: Kuka oli päähenkilö, mikä hänen toimintaansa ajoi ja miksi? B: Minkälaisessa maailmassa, ajassa ja paikoissa tapahtumat tapahtuivat? A: Vertaa näytelmän yhteiskuntaa ja tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät? B: Mitkä normit ja valtasuhteet näytelmän hahmoja ohjasivat? A: Minkälaisen ihmiskuvan näytelmä tarjoaa?

11

B: Minkälaisia sivuhenkiöitä näytelmässä esiintyi ja mikä niiden suhde oli päähenkilöön? A: Pohdi kuka sivuhenkilöistä voisi vastata jotakuta tämän päivän todellisuudessa? B: Miten näytelmän juoni on rakennettu, onko se staattinen ja maalaileva vai dynaaminen, yllätyksellinen? A: Puhutteleeko näytelmä sinua suoraan jollain lailla, ja jos niin millä lailla? (A vastaa) B: Mikä näytelmässä jäi erityisesti mieleen ja miksi? A: Mikä on näytelmän tyylilaji, mitä vihjeitä ja laatuja oli havaittavissa? B: Miten näytelmän tyylilaji, estetiikka, lavastus, puvustus ja äänimaailma tukivat tarinan aihetta ja elävää kerrontaa? A: Mitä näytelmän lopetus antaa ymmärtää? B: Mitä merkitystä näytelmällä on tässä omassa ajassamme?

Keskustelkaa tämän jälkeen näytelmästä yhdessä edellisiä kysymyksiä apuna käyttäen.

Tarkoitus olisi tuoda mahdollisimman monenlaisia tulkinnallisia näkemyksiä esiin ja

rikastuttaa näin vaihtoehtoisia lukupintoja ja kollektiivista havainnointia. Opettaja voi myös

valita yhden kysymyksen, johon parit voivat vastata rakentamalla yhteisen kuvan, kuten

mistä näytelmä kertoi tai mikä kohta näytelmästä jäi erityisesti mieleen?

2.3 Käännekohtia

Näytelmä seuraa tarinaa usein yhden tai useamman päähenkilön kautta kuvattuna. Juoni

kuljettaa henkilöitä eteenpäin asettaen heidän tielleen erilaisia ristiriitatilanteita, joista

henkilöiden tulee selviytyä saavuttaakseen päämääränsä, jonka käsikirjoittaja on luonut, ja

jotka ohjaavat hahmojen toimintaa. Tilanteet voivat olla yksittäisiä aihetta hipaisevia tai koko

juonen kulkuun vaikuttavia tekijöitä. Muistele Lou Salomé -näytelmän konflikti- ja

ristiriitatilanteita ja sitä miten niistä selvittiin. Mihin toisiin ratkaisuihin olisi voitu päätyä ja mitä

silloin olisi voinut käydä? Valitse kaksi päätöstä vaatinutta tilannetta ja kirjoita näistä uudet

kohtaukset, jossa loppuratkaisu ja suunta on eri. Kirjoita tämä jälkeen molemmista tilanteista

5 vuoden päähän ulottuvat kohtaukset, joissa tuot ilmi päätösten seuraukset, olosuhteet ja

vallitsevat todellisuudet. Seuraukset voivat olla utopistisen ihanat, dystooppisen kamalat tai

jotain siltä väliltä. Näytelkää kohtaukset ja keskustelkaa sen jälkeen elämän käännekohtien,

konfliktien ja päätöksenteon merkityksestä Loun ja muidenkin elämässä.

12

2.4 Näytelmän visuaalinen maailma

Lou Salomé -näytelmä on visuaalisesti hyvin rikas ja runsas. Ohjaaja Riikka Oksanen kertoi,

että he työstivät sitä tiiviissä yhteistyössä lavastajan, puvustajan ja valosuunnittelijan kanssa.

Alussa he jakoivat toisilleen paljon erilaisia inspiraatiokuvia, joiden kautta lähtivät etsimään

oikeanlaista maailmaa, joka muotoutui vähitellen sellaiseksi, mitä se esityksessä on.

Muistelkaa esityksen visuaalista ilmettä. Mitä viittauksia ja symboleja siitä löytyi? Millaisia

assosiaatioita se herätti? Näihin(kään) kysymyksiin, ei ole olemassa oikeita tai vääriä

vastauksia.

Suunnitelkaa viidessä minuutissa näytelmälle aivan toisenlainen visuaalinen ilme ja

miettikää, miten se vaikuttaisi näytelmään.

2.5 Positiivista ja negatiivista palautetta

Pureutukaa seuraavaksi näytelmään, näytelmästä löytämiänne positiivisia asioita,

havaintoja, oivalluksia, teemoja, yllätyksiä, kokemuksia ja tunteita esiin tuoden. Tehkää tämä

harjoite pareittain. Toinen aloittaa ja kertoo huomion, johon toinen jatkaa: hyvä huomio ja

kertoo miksi se on erityisen hyvä huomio positiivista tunnetta ja komppausta puhkuen. Sitten

edellinen komppaaja tekee oman (uuden) huomion, johon hänen parinsa puolestaan

kompaa, että olipa hyvä huomio, ja perustelee miksi. Tehtävä jatkuu näin viiden minuutin

ajan, jatkuvan positiivisesti tuen ja täydentävän komppauksen voimalla. Tärkeää on että

kumpikaan pareista ei dumaa toisen esille tuomia asioita, vaan yhtyy yltiöpäiseen

ylistykseen.

13

Tämän osion tehtyänne sama pari siirtyy havaintoihin, jotka ovat tällä kertaa kaikki

negatiivisia. Toinen tekee huomion, jota toinen rientää inhoamaan. Havainnot voivat olla

kaikin tavoin paheksuttavia, ärsyttäviä, eettisesti arveluttavia, inhoa herättäviä, huonosti

toteutettuja. Muuttakaa tunneilmapiiriä tässä osiossa innostuneen positiivisesta

negatiivisuuksissa rypemiseen, ilkeilyyn, pettymykseen ja ehdottomaan tyrmäykseen.

Perustelkaa edelleen esiin nostamanne huomiot ja syventäkää niitä vuorotellen. Käyttäkää

tähän osioon myös 5 minuuttia.

Miettikää näiden jälkeen kumpi oli helpompaa ja kumpia keksii enemmän ja minkälaisen

tunteen osiot jättävät. Jakakaa luokassa havaintonne, ja katsokaa ovatko ne samoja vai ei.

Miettikää myös yhteisesti, mitä vaikutusta positiivisiin tai negatiivisiin havaintoihin

kiinnittäminen ajan saatossa aiheuttaa, ja onko ihmisillä taipumusta tehdä jompaa kumpaa

enemmän, ja jos niin miksi?

2.6 Mitä Lou sanoo?

Tähän tehtävään on poimittu Lou Salomen vuorosanoja näytelmästä. Lukekaa ne läpi, ja

analysoikaa mitä Lou rivien välistä todellisuudessa sanoo, tai mihin laajempaan

viitekehykseen, ajan normiin tai lainalaisuuksiin Lou heitoillaan viittaa.

1. Kuka tahansa voi kirjoittaa, jos saa ajatella. Jos naisella on rahaa, nainen voi ostaa

oman huoneen. En halua naimisiin, koska mies ei antaisi minun keskittyä.

2. Jokin uusi ja vieras kuin huimaus tai hyökyaalto. Älä järkeile tai hallitse mitään, kohoa

ja luovu maailmasta lakkaa laskemasta ja anna ilman ajatusta naura vaaralle päin

naamaa. Unohdan itseni ja sieluni laajenee.

3. Onnellisuuden lahja merkitsee kykyä sulautua kaikkeuteen.

4. Lähden Pietariin. Lähden Pariisiin. Lähden Zürichiin. Lähden Wieniin.

5. Hänen kirjansa Ibsenin naishahmoista on vallankumouksellinen. Rakastan sitä!

”Kaikenlainen sidonnaisuus, kaikki rajat ja velvoitteet vaikuttavat voimia lamauttavasti

ja heikentävästi estäessään vapaan kehityksen!”

6. Olisi niin helppoa luopua omasta tahdosta ja ryhtyä palvomaan jotain miestä. Sinä

ymmärrät. On ihan hirveä kiusaus. Koko ajan täytyy vastustaa kiusausta.

7. Muovaan elämästäni sellaisen, että voin sen itse hyväksyä.

14

plus muutamat lisärepliikit näytelmän muilta hahmoilta, kun ovat niin herkullisia…

8. ÄITI: Pian pääset hoitamaan aviomiehesi taloutta. Saat oman vauvan. Tai monta

vauvaa. Ja oman miehen. Saat oppia uhrautumaan. Oi. Uhrautumisen autuus. Ooh.

9. PASTORI GILLOT: Voin auttaa sinua, jos alistut tahtooni kaikessa. Ymmärsinkö

oikein. Juuri sitä itsekin haluat.

10. TOHTORI 1: Naiskysymys. Aikamme dilemma. Koko Eurooppa kuohuu.

Vaatimuksia, vaatimuksia. Oikeus äänestää. Oikeus omistaa. Oikeus erota. Ei. Älkää

väittäkö, että vihaamme naisia. Päinvastoin.

2.7 Tasa-arvo-podcast

Miksi näytelmässä esiintyneet herrat Fridrich Nietzsche (filosofi), Sigmund Freud (lääkäri,

psykoanalyysin kehittäjä) ja Rainer Rilke (runoilija) ovat niittäneet maailmanlaajuista

mainetta omilla aloillaan, mutta heidän ystävänsä Lou Salomé ei näin suureen

menestykseen yltänyt vaikka häntä pidettiin ajassaan poikkeuksellisena ajattelijana? Mitä

mieltä olette toteamuksesta, että maailma nojaa patriarkaaliseen yhteiskuntajärjestykseen,

jossa rakenteet, valtasuhteet ja ajatusmalli tukee miesten menestymistä ja etuoikeuksia

naista tai muuta binäärisen sukupuolijaon ulkopuolista henkilöä enemmän? Miettikää

pienryhmissä konkreettisia keinoja, miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voitaisiin edistää?

Miettikää myös miten sukupuolten välinen epätasa-arvo näkyy historiassa ja miten se näkyy

tässä päivässä? Miten epätasa-arvo koetteli näytelmässä Louta, entä mitä sokeita pisteitä ja

juurtuneita toimintamalleja omissa yhteisöissänne esiintyy? Kirjatkaa kaikki havaintonne ylös

ja muodostakaa siitä löyhä käsikirjoitusrunko, jota hyödyntäen harjoittelkaa tasa-arvoa

käsittelevän podcast-jakson tekemistä. Voitte olla samaa tai eri mieltä asioista, luoda

15

asiantunijahahmoja, tutkijoita, kokemusasiantuntijoita yms. Nimetkää jakso ja kuunnelkaa

jokunen tunnilla.

Kuuntele oheismateriaalina myös näitä podcasteja tehtävän tueksi:

Generation Equality -podcastsarjaa: https://unwomen.fi/podcastit/

Naissiatoimisto Kaartamo ja Tapanainen: https://areena.yle.fi/audio/1-50028946

2.8 Lou Salomén päiväkirja → Instagram stories

Kirjoita kolme erillistä Lou Salomén päiväkirjakatkelmaa, jotka sijoittuvat kronologisesti eri

ajanjaksoille näytelmän juoneen, teemoihin, tapahtumiin, tunnelmiin ja hahmoihin jotenkin

liittyen. Nosta esiin Loun tekemiä henkilökohtaisia ajatuksia, havaintoja ja tunteita

paljastavammin kuin mitä näytelmä katsojille suoraan välittää. Teksteissä saa käyttää omaa

mielikuvituksellista tulkintaa. Tehtävänä on avata näytelmän subtekstiä (=alatekstiä) rivien

väliin kätketyistä vihjeistä ja ajatuksista näkyvän kerronnan takana. Tuo esiin kolmen eri

päiväkirjakatkelman kautta se, miten Loun ajattelu muuttuu ja kehittyy näytelmän edetessä.

Tämän jälkeen valitse yksi kirjoittamasi katkelma ja tuo se tähän päivään tekemällä siitä

instagram story -julkaisu Loun insta tilille. Kuvita story 3 valokuvalla, jotka itse otat.

Purkakaa tehtävä pienryhmissä siten, että aloittakaa valokuvista, jonka jälkeen muut

ryhmäläiset voivat arvuutella mistä voisi olla kyse. Mitä kuvat kertovat. Tämän jälkeen

käykää story läpi ja sitten vasta alkuperäinen päiväkirjakatkelma. Pohdinnassa on lopuksi

Loun salaiset ajatukset, motiivit ja halut ja tarpeet sekä se miten eri välineet tarinaa

muokkaavat ja informaatiota välittävät. Mitä havaintoja näistä löytyy? Miten maailma on

16

kerronnassaan muttunut, entä miltö kuulostaa itsenäisen ajattelevan ihmisen ääni silloin ja

nyt?

2.9 True crime

Jakautukaa pienryhmiin (4-5 hlö) ja palauttakaa mieleen ryhmäkohtaisesti yksi näytelmän

kohtaus tai hetki, joka ei syystä tai toisesta ollut oikeudenmukainen ja reilu ja jossa ilmeni

vääryyttä. Pohtikaa, mikä “rikos” on kyseessä, kuka rikoksen suoritti ja ketä/keitä tai mitä

vastaan se tehtiin. Miettikää myös rikoksen motiivia ja taustoja sekä sitä miksi rikos

suoritettiin ja mitä sillä pyrittiin saavuttamaan.

Kertokaa, näytelkää, esittäkää still-kuvan keinoin, kuunnelmana tai videoteoksen muodossa

pienryhmä kerrallaan löytämänne rikos true crime -lajityypin hengessä muulle luokalle. Jos

rikos ei ole valitun keinonsa kautta ilmiselvä antakaa luokan/yleisön arvata mistä rikoksessa

saattaa olla kyse. Lopuksi ryhmä avaa itse rikoksen taustat yms. tarkemmin, jonka jälkeen

rikos kirjataan ylös taululle.

Kun kaikki ryhmät on käyty läpi ja rikokset listattu taululle valitsevat oppilaat yhden rikoksen,

josta kirjoittavat vapaan kirjoituksen, minkä pitäisi muuttua ja miten, että vastaavia rikoksia ei

enää tapahtuisi. Kirjoituksen pituus ja lajityyppi on opettajan päätettävissä. Se voi olla lyhyt

täsmäohje tai laajasti kantaaottava essee riippuen tarpeesta. Lukekaa joitakin tekstejä

ääneen paremman huomisen toivossa.

17

2.10 Juonijana

Muistelkaa hetki näytelmää. Mistä näytelmä alkoi, miten se eteni ja mihin se lopulta johti.

Käykää koko näytelmä päässänne pikakelauksena läpi. Miettikää seuraavaksi yksi kohtaus,

hetki tai tapahtuma, joka teki teihin erityisen vaikutuksen, joka jäi mietityttämään tai jonka

vaan muistatte erityisen hyvin. Se saattoi joko säväyttää positiivisesti tai ärsyttää, ahdistaa ja

kuvottaa. Hetki voi liittyä joko suoraan juoneen tai teoksen taiteelliseen toteutukseen. Se voi

olla myös oivallus, joka linkittyy jollain tavalla omaan elämääsi tai muuhun reaalimaailmaan.

Mieti, miksi valitsit juuri tämän hetken/tapahtuman ja pohdi, mikä asento kuvaisi sitä

parhaiten.

Seuraavaksi opettaja osoittaa luokkahuoneessa kuvitteellisen juonijanan alku- ja

loppupisteen. Tehtävänä on asettua juonijanalle siihen kohtaan, missä valittu kohtaus, hetki

tai tapahtuma tapahtui. Opettaja käy tämän jälkeen juonijanan kronologisesti läpi alusta

loppuun oppilas kerrallaan. Oppilas kertoo, mitä esittää ja miksi valitsi juuri sen kohdan. Jos

asennon tekeminen tuntuu liian haastavalta, riittää sekin, että oppilaat vain asettuvat oikealle

kohdalle janaa ja kertovat valitsemastaan hetkestä. Näin tietoa näytelmän

mieleenpainuvimmista hetkistä saadaan kaikilta oppilailta ja keskustelu näytelmän

purkamiseksi saa alkunsa.

2.11 Nimimerkillä “ämmät ruotuun perkele”

Asetu hetkeksi verisesti loukkaantuneen ihmisen asemaan, joka on juuri nähnyt KOM-

teatterissa Lou Salomé -näytelmän, eikä ole pitänyt näkemästään. Kirjoita korostetun

suivaantunut yleisonosastokirjoitus nimimerkillä “ämmät ruotuun perkele”. Valitse muutama

pääloukkaus, jonka ympärillä kuviteltu katsoja möyrii, mutta älä pelkää olla panematta

tunnetta peliin tai perustella esiin tuotuja näkökulmia moukarillasi. Yritä myös raottaa

nimimerkin takana lymyilevän henkilön maailmankuvaa ja ihmiskäsitystä.

Jatkotehtävänä kirjoita “ämmät ruotuun perkele” -nimimerkille asiallisesti vastaavan ja

julkista keskustelua jatkavan ja kirjoitukseen tarttuneen toisen teatterissa vierailleen ihmisen

teksti, nimimerkillä “Aatamin kylkiluu”. Tämä teatteriharrastaja haluaa tarjoaa vastakkaisen

näkemyksen esityksen tarpeellisuudelle ja onnistumiselle.

18

Kirjoita tekstit asioita karrikoiden, tunteita säästämättä. Lukekaa tekstejä pareittain luokassa

toisillenne ääneen hahmoja samalla (halutessanne) esittäen. Yrittäkää myös ymmärtää

molempia hahmoja, miksi he ajattelevat niin kuin ajattelevat? Pohtikaa myös miten

kirjoitukset muuttuisivat, jos teksti olisikin neutraalimpi vailla suuria tunteita ja karrikointia.

Mitä etuja tai haittoja tunne ja liioittelu voi mielipiteen ilmaisuun tuoda?

2.12 Oodi …….... lle!

Lou Salomé -näytelmä voidaan nähdä karnevalisoiduksi iloitteluksi säännöistä ja

sukupuoliboxeista piitaamatomasta oman tiensä kulkijasta. Minkä ilosanomaa ja juhlaa

näytelmä tuo esiin? Miksi se kysyy rohkeutta? Miksi vastavirtaa kulkeminen on toisinaan

lähes pakollista? Miksi jonkin juhlinta keinona saada äänensä kuuluviin on havaittu

toimivaksi? Pohtikaa näitä kysymyksiä ja kirjoittakaa niiden pohjalta oodi (= ylistyslaulu /

lyyrinen runo) valitsemallenne aiheelle liittyen näytelmään. Esittäkää oodit karnevalistinen

yliampuvasti ja hyödyntäkää ihmeessä asiaan kuuluvaa rekvisiittaa ja puvustusta. Tehtävä

sopii hyvin esimerkiksi tunnin viimeiseksi iloitteluksi.

2.13 Lou Salomé ja seksuaalisuus

Lou Salmoné oli edistyksellinen myös siinä mielessä, että hän käsitteli naisen seksuaalisuutta

aikana, jolloin se oli muuten lähes tabu. Mitä siihen liittyviä repliikkejä tai kohtauksia

muistatte? Keskustelkaa pienissä ryhmissä, miten suhtautuminen (naisten) seksuaalisuuteen

on muuttunut? Onko erilaisten vaatimusten ja rajoitteiden määrä lisääntynyt vai vähentynyt

Loun ajoista? Saavatko kaikki toteuttaa seksuaalisuuttaan vapaasti nyky-Suomessa?

Kirjatkaa havaintonne ylös. Voitte jatkaa suunnittelemalla ja esittämällä Ennen ja nyt -

kohtauksia aiheesta.

19

3. TASAN EI MEE TASA-ARVO

3.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussanaston pikaoppikoulu

Tehtävänä on ottaa parit, lukea alla oleva koottu pikasanasto läpi ja aloittaa selityspeli. Peli

etenee niin, että parit näyttelevät pantomiimia apunaan käyttäen tai piirtämällä vuorotellen

toisilleen sanoja, joita toisen pitää yrittää arvata. Tehtävässä ei saa käyttää sanoja tai

puhetta ollenkaan. Alla oleva sanasto saa kuitenkin olla esillä molemmilla kokoajan.

Tehtävään annetaan aikaa yhteensä 7 minuuttia. Kun aika on kulunut opettaja voi kysyä

kuinka monta sanaa parit tunnistivat. Samalla opitaan tärkeitä tämän päivän tasa-arvo ja

yhdenvertaisuus keskustelussa käytettäviä sanoja.

Binäärinen eli kaksijakoinen sukupuolikäsitys – Ajattelutapa, jossa sukupuolia katsotaan

olevan vain kaksi, naiset ja miehet. Esimerkiksi muunsukupuoliset identifioituvat tämän

kahtiajaon ulkopuolelle.

Etuoikeudet – Tarkoittaa niitä yhteiskunnallisia etuja, joita ihminen saa vain koska on

syntynyt tiettyyn positioon. Esimerkkinä cisetuoikeus, eli cissukupuoliseksi syntynyt on

etuoikeutettu suhteessa transsukupuolisiin, sillä ei kohtaa sitä syrjintää ja muita negatiivisia

asioita, joita yhteiskunta tuottaa suhteessa transihmisiin. Eivät ole absoluuttisia, ovat

intersektionaalisia. Eri asia kuin vastoinkäymiset, joita kaikilla ihmisillä on.

20

Eurosentrismi – Maailmankuva, jossa eurooppalaisia arvoja pidetään “normaaleina” ja

parempina kuin ei-eurooppalaisia kulttuuriarvoja. Eurosentristä arvomaailmaa on käytetty

eurooppalaisen kolonialismin ja neokolonialismin oikeutuksena.

Intersektionaalinen feminismi – Feminismin muoto, joka ottaa huomioon erilaiset

päällekkäiset syrjinnän muodot, kuten etnisyyden, vammaisuuden ja luokan. Feminismiä ei

voida siis ajatella pelkkänä sukupuolikysymyksenä, vaan laajempana

yhdenvertaisuusliikkenä, joka ajaa tasa-arvoa kaikille.

Mansplaining – (Koostesana sanoista engl. man, ”mies” ja explaining, ”selittäminen”) Ilmio,

jossa mies kommentoi tai selittää asiaa itsevarmasti, otaksuen tietävänsä enemmän kuin

henkilö, jolle hän puhuu.

Mikroaggressio – Arkisia pieniä sanoja, tekoja ja oletuksia, joilla välitetään stereotyyppisiä

oletuksia ihmisryhmistä. Mikroaggressiot voivat olla tahallisia tai tahattomia – ne saatetaan

usein tarkoittaa hyväntahtoisiksi.

Misogynia – Naisiin ja tyttöihin kohdistuva asenne, jota yleisesti kuvaa aliarvostus tai

suoranainen viha eli naisviha. Misogynia voi liittyä kulttuuriin, jossa mies kasvatetaan

pitämään itseään ylempiarvoisempana ja naiset kasvatetaan miesten palvelijoiksi. Misogynia

näyttäytyy yhteiskunnassa esimerkiksi seksisminä, sosiaaliseen syrjäytymisenä, väkivaltana

naisia kohtaan, sosiaalisissa tilanteissa naisten vähättelynä ja naispuolisten kehojen

esineellistämisenä.

Monimuotoisuus/diversiteetti – Termi, jolla yhteiskunnallisessa kontekstissa kuvataan

ominaisuuksiltaan vaihtelevien yksilöiden läsnäoloa. Tällaisia ominaisuuksia voivat olla

esimerkiksi ikä, sukupuoli, toimintakyky, etninen tausta, uskonto, koulutus, seksuaalinen

suuntaus ja sukupuoli-identiteetti.

Normit – Yhteiskunnallisia oletuksia ja odotuksia siitä, mitä pidetään yleisesti

hyväksyttävänä, ”normaalina” tai ideaalina tietyssä tilanteessa tai asiayhteydessä. Normeilla

on valtaa. Ne voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Niissä on usein kyse esimerkiksi

siitä, miltä ihmisen tulee näyttää tai miten hänen tulee toimia. Sanaa käytetään yleisesti

kulttuuristen ja sosiaalisten normien lisäksi myös lainsäädäntöön viitatessa.

21

Patriarkaatti – Kuvaa yleistä rakennetta, jossa miehillä on valta naisiin. Käytetään myös

kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa miehillä on enemmän valtaa sukupuolensa takia eli he ovat

etuoikeutettuja. Patriarkaatin käsite on yritys selittää vallan ja etuoikeuden kerrostuminen

sukupuolen mukaan, mikä voidaan havaita monilla objektiivisilla toimenpiteillä.

Seksismi – Tarkoittaa sellaisia tekoja tai näkemyksiä, jotka väheksyvät, alistavat tai syrjivät

henkilöä tämän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella.

Sukupuolisyrjintä – Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on henkilön asettaminen

sukupuolen vuoksi eriarvoiseen asemaan. Syrjintää on myös seksuaalinen tai sukupuoleen

perustuva häirintä tai ahdistelu. Kohtelu, joka vaikuttaa sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin

tai sukupuolen ilmaisuun nähden neutraalilta, mutta jonka vaikutuksesta henkilöt voivat

tosiasiallisesti joutua epäedulliseen asemaan sukupuolen perusteella, on välillistä syrjintää.

Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan välittömän ja välillisen syrjinnän.

Tasa-arvo – Liittyy vahvasti viimeisen sadan vuoden aikana käytyyn keskusteluun naisen

asemasta ja naisten ja miesten samanlaisuudesta/erilaisuudesta. Liberalistinen feminismi

argumentoi nimenomaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon puolesta haluten

kummallekin sukupuolelle yhtäläisiä oikeuksia poliittisessa, taloudellisessa ja sosiaalisessa

elämässä.

Toiseuttaminen – Sosiaalinen prosessi, jossa yksilöt tai ihmisryhmät, jotka poikkeavat

normista luokitellaan valtaa pitävän ryhmän toimesta ulkopuolisiksi. Tämä tapahtuu

määrittelemisen, nimeämisen, identifoimisen ja ulossulkemisen kautta sekä ryhmän

ominaispiirteinä nähtyjen ominaisuuksien jatkuvana toistamisena.

Yhdenvertaisuus – Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia

riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään,

kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään,

vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön

liittyvästä syystä. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa henkilöön liittyvät tekijät eivät saa

vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja.

22

3.2 Kuka kelpaa kaanoniin?

Kuka saa kirjoittaa, säveltää, maalata, ohjata, näytellä jne.? Kuka päättää mitä rahoitetaan,

mitä julkaistaan, mitä arvostellaan? Kuka saa kirjoittaa kenenkin kokemuksista, kuka

representoida ketäkin? Ketkä nostetaan kansakunnan kaapin päälle, ketkä muistetaan?

Ketkä jäävät tällä hetkellä pimentoon? Ketkä ovat tämän hetken Lou Saloméja?

Viime aikoina on eri taiteen aloilla ja useissa eri maissa alettu nostaa esiin tekijöitä, jotka on

jätetty pois kaanonista. Alla on useita artikkeleita liittyen kaanonista pois suljettuihin

taiteilijoihin. Lukekaa tai kuunnelkaa niistä muutamia ja valitkaa näkökulma, josta käsin

kirjoittakaa mielipidekirjoitus tai manifesti. Voitte myös jatkaa niin, että teette kirjoituksen

pohjalta pienen esityksen.

HUOM – Historian unohtamat orkesterimusiikit -hanke luotaa piiloon jääneitä

sävellyksiä ja niiden tekijöitä

Taiteen ja musiikin kenttä arvioi jatkuvasti perintöään uudelleen. Keiden historiat ja äänet

kuuluvat konserteissa, minkälaista musiikkia soitetaan ja mitä se kertoo? Minkälaisia

tarinoita musiikilla välitetään ja mitä on jäänyt kuulematta?

Näiden teemojen ympärille on syntynyt Helsingin kaupunginorkesterin hanke HUOM –

Historian unohtamat orkesterimusiikit. Suunnittelussa ovat olleet mukana tutkimusyhdistys

Suoni ry:n, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston tutkimusprojektit Musiikintutkijat

yhteiskunnassa ja Sävelten tyttäret. Yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa

Helsingin kaupunginorkesteri etsii ja soittaa maamme musiikinhistorian kätköihin jääneitä

orkesteriteoksia.

Hankkeen myötä musiikillisesti esiin nousevien, kiinnostavien teosten nuottimateriaali

valmistetaan esityskuntoon. Hankkeen alkaessa fokus on naispuolisissa säveltäjissä, sillä

historiallinen kuva heidän työstään vaatii akuutisti päivitystä. Merkittävä osa heidän työstään

on jäänyt monille tuntemattomaksi. Entistä moniäänisempi kuva historiasta rikastaa

23

musiikkiperintöä ja luo kestävää tulevaisuutta. https://helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/huom-

historian-unohtamat-orkesterimusiikit

Naissäveltäjät ja -kapellimestarit edelleen marginaalissa - Onko tasa-arvo

klassisessa musiikissa mahdottomuus?

Miksi klassisen musiikin mestarien kaanonissa on vain miehiä? Miksi kapellimestarien

huipulla on miehiä kymmenen kertaa enemmän kuin naisia? Mitä kuuluu klasarin #metoo-

ongelmille nyt? Kulttuuriykkösen aiheena klassisen musiikin epäoikeudenmukaisuuudet.

Erityisinä polttopisteinä naissäveltäjät- ja -kapellimestarit, #metoo ja hierarkiat. Keskustelua

käydään myös ns. kaanonista ja sankari/neromyytistä. Vieraina toimittaja, kriitikko Sonja

Saarikoski ja kapellimestari Hannu Lintu. Mukana kapelllimestari Atso Almila ja Helsingin

Yliopiston musiikkitieteen dosentti Juha Torvinen (joka kirjoittanut klassisen musiikin sisällä

olevasta epäoikeudenmukaisuudesta) sekä Sibelius-Akatemian tutkijatohtori Nuppu Koivisto

(erikoistunut musiikin sukupuolihistoriaan ja naissäveltäjiin). Ohjelman juontaa Vesa Kytöoja.

https://areena.yle.fi/audio/1-50634932

Britanniassa miesten salanimillä julkaisseet naiskirjailijat saavat

kunnianosoituksen: Teoksia julkaistaan ensi kertaa naisten omilla nimillä

Suomessa 1800-luvun varhaiset romaanikirjailijat olivat useimmiten naisia. He käyttivät

salanimiä, mihin oli osin syynä romaanin vähäinen arvostus alkuvaiheessa, arvioi tutkija.

Britanniassa halutaan tuoda esiin sellaisia historian naiskirjailijoita, jotka ovat aikanaan

julkaisseet teoksensa miehen salanimellä. Uudessa hankkeessa aiotaan julkaista uudelleen

heidän tunnettuja teoksiaan ja tällä kertaa heidän omilla nimillään.

Uudelleenjulkaisun saa esimerkiksi Mary Ann Evansin teos Middlemarch, jonka hän julkaisi

aikanaan salanimellä George Eliot. Evans julkaisi teoksensa osissa vuosina 1871–1872.

Teos on julkaistu suomeksi vuonna 1966.

Reclaim Her Name eli Vaatikaa hänen oma nimensä -hankkeen taustalla on yksi

Britanniassa jaettavan naisten fiktiopalkinnon sponsoreista, likööribrändi Baileys. Se kertoo

pyrkivänsä herättämään keskustelua naiskirjailijoiden kohtaamista vaikeuksista saada

teoksiaan julki ja monenlaisista syistä pseudonyymien käytön taustalla. Koko artikkeli löytyy

täältä: https://yle.fi/uutiset/3-11492961

Nimileikkejä

Yksi tunnetuimpia miehen salanimellä julkaisseita kirjailijoita on Pirkko Saisio. Yksi hänen

salanimistään 1980–90-luvuilla oli Jukka Larsson. Saisio pystyi osoittamaan, että Larssonin

nimellä kirjoitetut teokset saivat huomattavasti myönteisemmän arvion. Wikipediassa

kerrotaan seuraavasti:

“Lopulta Saisio kyllästyi kriitikoihin, jotka olivat tietävinään hänestä ja hänen

kirjoittamisestaan paljon enemmän kuin hän itse. Saisio päätti kirjoittaa salanimellä ja

hämmentää lehdistöä. Yleisessä tiedossa on kaksi hänen käyttämäänsä salanimeä: Jukka

24

Larsson ja Eva Wein. Saisio näki vaivaa esimerkiksi salanimihenkilöidensä taustojen

luomisessa ja jopa pukeutui mieheksi kirjoittaessaan Jukka Larssonina. Saision mukaan

salanimihenkilöt yllättäen erkaantuivat sivupersooniksi, joilla oli oma elämä ja oma tyyli.

Jukka Larsson oli 32-vuotias Göteborgissa asuva mies, joka oli peräisin

herätysuskovaisesta perheestä. Hän oli opiskellut teologiaa ja psykologiaa sekä toiminut

vankilapappina ja psykologina. Larssonin ”esikoisteoksen” Kiusaajan (1986) ilmestymisen

aikaan KOM-teatterissa esitettiin Pirkko Saision omalla nimellään kirjoittamaa näytelmää

Hissi, joka sijoittui Kiusaajan tavoin vankilaan, tosin naisvankilaan. Kriitikot olivat yleisesti

sitä mieltä, että Saisio ei tunne vankilaa riittävän hyvin, kun taas Larsson käsitteli vankilaa

asiantuntevasti – lukihan kirjan kansiliepeessä, että kirjoittaja on työskennellyt

vankilassa.lähde?

Larsson sai muutenkin varsin ylistävää kritiikkiälähde?. Häntä verrattiin muun muassa Mika

Waltariin. Kun Kiusaaja pääsi J. H. Erkon palkintoehdokkaaksi, kustantaja joutui

paljastamaan, ettei kyseessä ollut esikoisteos. Lehdistössä tajuttiin lopulta varsin nopeasti

Larssonin olevan fiktiivinen kirjoittaja, sillä missään oletetuissa työpaikoissa tai yliopiston

kirjoissa ei ollut jälkeäkään hänen nimestään.”

Sukupuoli ja kritiikit

Miehet jylläävät yhä kritiikissä, vaikka tasa-arvo etenee – kunnon korjausliike edellyttää

kirjanpitoa siitä, miten usein eri sukupuolet pääsevät ääneen

Kevätkauden uusista kaunokirjoista lähemmäs kaksi kolmas­osaa on naisten kirjoittamia ja

vain reilu kolmannes miesten. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000007771183.html

Kaksi kolmesta näyttelijästä suomalaisessa elokuvassa on miehiä – miksi?

Yhtä naista kohti elokuvassa esiintyy kaksi miestä. Suhdeluku on pysynyt samana koko

suomalaisen elokuvan satavuotisen historian ajan. https://yle.fi/uutiset/3-9521661

Alma Lehmuskallio teki selvityksen teatteriohjaajien sukupuolen vaikutuksesta siihen,

minne he pääsevät ohjaamaan

Kolme vuotta kestäneessä selvityksessä selvisi, että miehet ohjaavat huomattavan paljon

useammin isommille näyttämöille kuin muut. Lisää tietoa löytyy mm. näistä artikkeleista.

https://www.teme.fi/fi/ajankohtaista-stod/teatteriohjaajan-ammattikentta-on-miehinen/

https://tasaarvoteot.fi/teot/ohjaajaselvitys/

Ensimmäiset neljä naista – vain he saivat ohjata suomalaisen elokuvan kultakaudella

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/03/24/ensimmaiset-nelja-naista-vain-he-saivat-ohjata-

suomalaisen-elokuvan

Aaltojen lapsenlapsi kertoo, kuinka usein Aino Aallon nimi jätettiin pois parin

yhteisistä töistä – Romaani kysyy, entä jos vaimo olikin koko suunnittelun takana?

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008218884.html

25

Alma Mahlerin elämään pureutuu Hanna Weselius kirjassaan Alma!

https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002919017.html

Voit tutustua myös Mozartin siskoon, Fredrika Runebergin ansioihin, Camille

Caludeliin, L. Onervan kohtaloon

Ja bonuksena näin korkeakouluissa: Miehelle 6 926 ja naiselle 6 647 e/kk – Palkkaerot

ja kohuttu vilppilista kertovat osaltaan, kuinka tutkijanaiset jäävät yhä miesten

varjoon

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/1245236

3.3 Moninaisuus mediassa

Suomessa on enenevissä määrin kiinnitetty huomiota siihen, keitä käytetään asiantuntijoina,

millaisia kuvia käytetään kuvituskuvina jne. Seuraavissa artikkeleissa lähestytään tätä

aihetta. Perehtykää artikkeleihin ja valitkaa joku media, perinteinen tai uusi, ja tutkailkaa sitä

näiden tietojen valossa kuin tutkivat journalistit ikään. Kertokaa muille havainnoistanne.

https://viesti.fi/miksi-median-kayttamista-asiantuntijoista-vai-28-prosenttia-naisia/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/tasa-arvo/kolmasosa-uutisissa-nakyvista-ja-kuuluvista-

henkiloista-suomessa-naisia

https://vikes.fi/naisten-osuus-mediassa-25

https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/sukupuolitietoinen-

viestinta/tasa-arvokoulutus-toimittajille-ja-viestijoille

https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-edistaminen/sukupuolitietoinen-

viestinta#vinkkeja%20kuvaviestintaan

Tasa-arvo ei ole valmis, vaikka naisia on talouslehtien kansissa

http://www.aikakausmedia.fi/media-mainonta/tunne-tekijaet/elina-lappalainen-

talouselaemae/

3.4 Avioliiton lyhyestä historiasta tulevaisuuden

rakkaussoppareihin

26

Mikä on avioliitto? Miten sitä toteutetaan eri kulttuureissa ja maissa, ja kuinka se on

muuttunut vuosisatojen kuluessa Euroopassa? Avioliitto ei ole kristillinen keksintö, eikä kuulu

millekään uskonnolliselle tai etniselle ryhmälle, pääasiassa avioliitto on (nykykäytännössä)

kahden toisiaan rakastavan ihmisen sopimus elää yhdessä kuolemaa asti tai avioparin

perheen, suvun tai yhteisön järjestämä liitto. Avioliitolla on kaupan juuret myös länsimaissa,

siten että sen tarkoituksena oli vaihtaa omaisuutta ja pönkittää oman suvun valta-asemaa

yhteisössä. Kauppatavara ja sukuun naitu osapuoli on usein ollut nainen. Avioliittokäytäntö

on tunnettu ympäri maailmaa erilaisissa kulttuureissa kautta historian ja sitä on sovellettu eri

tavoin eri ajassa ja paikassa.

Etsikää pienryhmissä tietoa avioliiton lyhyestä historiasta ja pohtikaa kyseistä instituutiota

kriittisesti silloin, nyt ja tulevaisuudessa. Mitä tarkoitusperää se ajaa / on ajanut yksityisten

ihmisten elämässä, eri yhteisöissä sekä laajemmin yhteiskunnallisesti? Valitkaa sen jälkeen

yksi hetki maailman historiasta, jossa avioliiton välineellisyys on sinetöinyt joidenkin

henkilöiden kohtalot. Minkälainen draamallinen tarina henkilöihin ja tilanteeseen liittyy? MItä

on pelissä? Tehkää valitsemastanne tilanteesta kohtaus vapaavalintaista tyylilajia käyttäen.

Pohtikaa seuraavaksi avioliiton evolutiivisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Mikä olisi

mielestänne tasa-arvoista ja tavoiteltavaa, miten nykyistä avioliittomallia voisi tuunata vielä

paremmaksi? Kuvitelkaa uusi rakkaussoppari, sen reilu vaihtoehto, sidos, oikeudet ja

rituaali. Valmistakaa myös tästä versiosta kohtaus, jonka voitte näytellä auki

vapaavalintaisesti. Kukin ryhmä tekee siis kaksi avioliittoa käsittelevää kohtausta. Purkakaa

nähty yhteisesti keskustelemalla ja esiin tullutta reflektoimalla kollektiivisesti toisiltanne

oppien.

3.5 Historian jännät naiset

27

Maria Pettersson on palkittu journalisti, joka havahtui siihen, miten vähän historiankirjoissa

kerrottiin naisista. Hän alkoi julkaista Facebookissa lyhyitä tarinoita historian jännistä

naisista, jotka ovat meinanneet vaipua unholaan. Hän koosti suuren suosion saaneista

tarinoista kirjan ja sen pohjalta julkaistiin myös podcast Ylellä.

Perehtykää joko kirjaan tai podcastiin ja esitelkää toisillenne näitä historian jänniä naisia.

Bonustehtävänä voitte laskea, montako naista koulussanne käytössä olevissa

historiankirjoissa mainitaan nimeltä.

Täältä löytyy podcast: https://areena.yle.fi/audio/1-50621087

Ja täältä artikkeli aiheesta: https://yle.fi/uutiset/3-11505564

Bonussivusto, varsin monipuolinen https://feministlibrary.co.uk/

3.6 Suomen ensimmäiset naiset

Valitkaa yksi “Suomen ensimmäinen nainen” listalta, joka loytyy täältä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_alojensa_ensimm%C3%A4isist%C3%A4_naisista_Suo

messa

Selvittääkää hänestä lisää, esitelkää muille joko tekstinä tai pienenä kuvasarjana,

kuunnelmana tai kohtauksen/kohtauksien kautta.

Miettikää millä aloilla tai missä tehtävissä ei vielä ole ollut ensimmäistä naista Suomessa.

3.7 Tasa-arvon edistysaskeleita

https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/lait-ja-politiikka/tasa-arvon-edistysaskeleita

Alla on listattuna tasa-arvon edistysaskeleita Suomessa 1800-luvulta 2010-luvulle saakka.

Käykää lista läpi pienissä ryhmissä ja keskustelkaa esimerkiksi siitä onko siellä yllättäviä

asioita esimerkiksi ajankohtien suhteen. Valitkaa 5 mielestänne merkittävintä edistysaskelta,

suunnitelkaa still/patsas-kuvat (tai pienet kohtaukset) niistä ja esittäkää muille ryhmille.

28

Seuraavassa vaiheessa miettikää, mitä olisivat 2020-luvulla (tai myöhemmin) otettavat

edistysaskeleet. Myös niistä voidaan tehdä still/patsas-kuvat tai vaihtoehtoisesti kirjoittaa

manifestit.

1800-luku

1860 – Aviomiehen kuritusvalta ei enää oikeuskäytännössä hyväksyttyä

1864 – Naimattomat 25-vuotiaat naiset täysivaltaisiksi

1870 – Nainen ylioppilaaksi ensimmäistä kertaa Suomessa ja Pohjoismaissa: Marie Tschetschulin

1878 – Naisille ja miehille yhtäläinen perintöoikeus

1882 – Nainen maisteriksi: Emma Irene Åström

1883 – Ensimmäinen suomalainen yhteiskoulu perustetaan

1884 – Naisten äänioikeutta vaatinut Suomen Naisyhdistys perustetaan

1886 – Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskoulu perustetaan

1892 – Naisasialiitto Unioni perustetaan (ent. Unioni – Naisasialiitto Suomessa)

1895 – Nainen tohtoriksi: Karolina Eskelin

1897 – Naiset täysivaltaisiksi miesten kanssa samanikäisenä, 21-vuotiaina

1900-luku

1900 – Suomen Työläisnaisliitto perustetaan

1901 – Naisille miesten kanssa yhtäläinen opiskeluoikeus yliopistossa

1906 – Naisille äänioikeus valtiollisissa vaaleissa ensimmäisenä Euroopassa ja vaalikelpoisuus ensimmäisenä maailmassa

1907 – Porvarillinen Suomen Naisliitto perustetaan

1907 – Ensimmäisiksi kansanedustajiksi 19 naista, useat heistä naisjärjestöjen aktiiveja

1910-luku

1911 – Naisjärjestöjen Keskusliitto (ent. Suomen Naisten Kansallisliitto) perustetaan

1917 – Naisille ja miehille yleinen äänioikeus kunnallisvaaleissa

1919 – Naimisissa oleville naisille oikeus ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta

1920-luku

1926 – Nainen ministeriksi: Miina Sillanpää, apulaissosiaaliministeri

29

1926 – Laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin

1927 – Nainen professoriksi: Alma Söderhjelm, Åbo Akademi

1930-luku

1930 – Uusi avioliittolaki voimaan: aviovaimo vapautuu miehensä holhouksesta

1937 – Äitiysavustuslaki

1940-luku

1943 – Lakisääteinen kouluruokailu

1944 – Laki äitiys- ja lastenneuvoloista

1950-luku

1950 – Raskauden keskeyttäminen sallitaan lääketieteellisin perustein

1960-luku

1961 – E-pilleri hyväksytään

1962 – Suomi ratifioi ILO:n samapalkkaisuussopimuksen: sama palkka samanarvoisesta työstä

1965 – Naisten ja miesten yhteisjärjestö Yhdistys 9 perustetaan

1967 – Naisten asemaa tutkiva komitea aloittaa työnsä (1967–1970)

1970-luku

1970 – Naisten asemaan tutkivan komitean loppuraportti

1970 – Naisia eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 20 prosenttia

1970 – Laki raskauden keskeyttämisestä: abortti sallitaan myös sosiaalisista syistä

1970 – Työsopimuslaki kieltää syrjinnän

1971 – Homoseksuaalisten tekojen dekriminalisointi

1972 – Ehkäisypalvelut turvataan lailla

1972 – Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustetaan

1973 – Päivähoitolaki tulee voimaan

1973 – Ensimmäiset feministiset naisryhmät: Marxist-Feministerna ja Rödkärringar (Puna-Akat)

1974 – Seksuaalinen tasavertaisuus Seta perustetaan

1975 – YK:n kansainvälinen naistenvuosi

30

1975 – Isyyslaki ja laki lapsen elatuksesta: avioliitossa ja sen ulkopuolella syntyneet lapset samaan asemaan

1978 – Vanhemmille oikeus jakaa keskenään vanhempainvapaa

1980-luku

1980 – Suomen hallituksen ensimmäinen tasa-arvo-ohjelma

1982 – Nainen ensimmäistä kertaa ehdolla presidentinvaaleissa: Helvi Sipilä

1983 – Yhteishuoltajuus mahdollistuu

1983 – Naisia valitaan eduskuntaan ensimmäistä kertaa yli 30 prosenttia

1985 – Laki kotihoidontuesta, nimitykset äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa vahvistetaan

1986 – Nimilaki, jonka perusteella avioituva nainen saa säilyttää sukunimensä ja lapselle voidaan antaa kumman tahansa vanhemman sukunimi

1986 – Suomi ratifioi YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävän yleissopimuksen (CEDAW)

1986 – Naiset saavat oikeuden papin virkaan (ensimmäiset naispapit vihitään 1988)

1987 – Laki naisten ja miesten tasa-arvosta (tasa-arvolaki)

1987 – Laki tasa-arvovaltuutetusta ja -lautakunnasta

1988 – Naisjärjestöt Yhteistyössä – NYTKIS perustetaan

1988 – TANE:n Miesjaosto perustetaan

1990-luku

1990 – Alle 3-vuotiaille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon

1990 – Nainen puolustusministeriksi: Elisabeth Rehn

1991 – Isille erillinen isyysloma (6 pv), joka ei lyhennä vanhempainrahakautta

1992 – Nainen Suomen Pankin johtajaksi: Sirkka Hämäläinen

1992 – Nainen yliopiston rehtoriksi: Aino Sallinen, Jyväskylän yliopisto

1994 – Avioliitossa tapahtuva raiskaus kriminalisoidaan

1994 – Nainen eduskunnan puhemieheksi: Riitta Uosukainen

1995 – Kiintiösäännös ja valtavirtaistamisen periaate uudistettuun tasa-arvolakiin

1995 – Naisten vapaaehtoinen asepalvelus mahdollistuu

1995 – Sukupuoleen perustuva syrjintä kielletään uudistetussa perustuslaissa

1995 – Nainen ulkoministeriksi: Tarja Halonen

31

1995 – Miessakit perustetaan

1996 – Alle kouluikäisille subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon

1998 – Monika-Naiset liitto perustetaan

1999 – Laki lähestymiskiellosta

1999 – Rikoslain säännökset seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta uudistuvat

1999 – Siveellisyysrikossäännökset kumotaan (mm. homoseksuaalisten tekojen ja aviorikosten kiellot)

2000-luku

2000 – Nainen tasavallan presidentiksi: Tarja Halonen

2000 – Yleinen syrjintäkielto uudistettuun perustuslakiin

2001 – Laki rekisteröidystä parisuhteesta

2003 – Isäkuukausi

2003 – Nainen puolustusvoimien kapteeniksi: Mervi Pehkonen, Rajavartiolaitos

2003 – Nainen pääministeriksi: Anneli Jäätteenmäki

2004 – Yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tulee virallisen syytteen alaiseksi (lievä pahoinpitely säilyy asianomistajarikoksena)

2005 – Tasa-arvolain kokonaisuudistus

2006 – Nainen korkeimman oikeuden presidentiksi: Pauliine Koskelo

2007 – Naiskansanedustajia ensimmäistä kertaa yli 40 prosenttia ja maan hallitukseen naisenemmistö (60 % ministereistä)

2010-luku

2010 – Nainen evankelis-luterilaisen kirkon piispaksi: Irja Askola, Helsingin hiippakunta

2010 – Miesjärjestöjen keskusliitto perustetaan

2011 – Transvestismi poistetaan tautiluokituksesta

2011 – Läheiseen henkilöön kohdistuvat lievätkin pahoinpitelyt virallisen syytteen alaisiksi

2011 – Sukupuoliyhteys puolustuskyvyttömän kanssa määritellään raiskaukseksi

2011 – Nainen valtiovarainministeriksi: Jutta Urpilainen

2012 – Mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtiva työryhmä asetettiin (STM, toimikausi päättyi 2014)

2015 – Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja kirjataan tasa-arvolakiin

32

2015 – Istanbulin sopimus voimaan (Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus)

2017 – Tasa-arvoinen avioliittolaki

2019 – Äitiyden tunnustaminen ennen lapsen syntymää mahdolliseksi hedelmöityshoidoilla lapsen saavalle naisparille

2019 – Alaikäisten avioliitot kielletään

2019 – Vuoroasuminen kirjataan lakiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

2019 – Nainen EU-komissaariksi: Jutta Urpilainen

3.8 Epätasa-arvon installaatiot

Alla on neljä erilaista ilmiötä, jotka liittyvät heikkoon tasa-arvoon eri puolilla maailmaa.

Tutustu aiheisiin linkkien kautta ja valitse niistä yksi. Hae materiaalia itsenäisesti tämän

aiheen ympäriltä ja tee taiteellinen installaatio keräämällä esineitä, kuvia ja erilaisia

materiaaleja yhteen kollaasimaisesti. Käytä alustana isohkoa pahvilaatikkoa, johon työsi

kasaat ja sommittelet. Etsi installaatioon myös sopiva äänimaailma, äänitettyjä haastatteluja

(itse näyteltynä), musiikkia ym. taustalle ja voit myös pohtia, liittyykö siihen minkäänlaista

vuorovaikutuksellista tai aktiivista toimintaa katsojien kanssa. Esitelkää installaatiot luokassa

ja käykää läpi seikkaperäisesti mitä asioita, esineitä ja värejä olette valinneet kollaasiin. Niin

yksityiskohdilla kuin kokonaisuudellakin on merkitystä.

Texasin aborttilaki

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008233181.html

https://yle.fi/uutiset/3-12083096

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f1db2b83-ab47-4608-8279-ec1118619db4

Afganistanilaisen naisen elämää Talebanin vallan alla

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008194785.html

https://yle.fi/uutiset/3-12069762

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008233732.html

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008257670.html

Venäjän perheväkivalta https://www.kaleva.fi/feministi-alina-pavlovitsh-on-venajalla-

harvinaisu/1800550

https://yle.fi/uutiset/3-10894696

33

https://yle.fi/uutiset/3-9426898

https://yle.fi/uutiset/3-11240266

Naisten sukupuolielimien silpominen

https://solidaarisuus.fi/mita-naisten-sukuelinten-silpominen-on/

https://yle.fi/uutiset/3-11776536

https://www.iltalehti.fi/pinnalla/a/2016051121544919

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140034/TUTI2020_011_Tytt%C3%B6je

n%20ja%20naisten%20ymp%C3%A4rileikkaus_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

3.9 Misogynia

Misogynia eli naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan

mukaan siitä vaietaan, vaikka ei pitäisi. Tutkijoiden mukaan yksi syy parisuhdeväkivallan

yleisyydelle Suomessa on naisviha, mutta siitä ei puhuta tarpeeksi.

Lukekaa seuraavat artikkelit, joista toinen (Yle) kertoo naisvihan eri muodoista ja toinen (IL)

erityisesti pelimaailmaan sijoittuvasta naisvihasta. Suunnitelkaa ja harjoitelkaa ryhmissä joko

pienet kohtaukset tai kuvitteelliset some-päivitykset naisvihaan liittyen.

Naisviha näkyy arkisissa käytännöissä ja pahimmillaan väkivaltana – tutkijan mukaan siitä

vaietaan, vaikka ei pitäisi. https://yle.fi/uutiset/3-11793132

”Huoraämmä” – Kun Katja ja hänen tyttärensä Rosa alkoivat pelata aktiivisesti, miesporukka

otti heidät netissä silmätikukseen. Moni naispelaaja kohtaa jatkuvaa häirintää.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/49b088c3-449e-4886-9abb-5459d27446af

3.10 Sisäistetty misogynia

Lukekaa Raisa Omaheimon ja Stella Harsekin tekstit sisäistetystä naisvihasta ja miettikää

löydättekö merkkejä siitä omasta käytöksestä tai esimerkiksi jostain TV-sarjasta. Laatikaa

“synnintunnustus”, joka alkaa “En minä vihaa naisia, mutta joskus kyllä saatan mollata

tyttojen prinsessleikkejä ja joskus….”

34

Raisa Omaheimon kolumi sisäistetystä miseongyniasta löytyy täältä: https://yle.fi/uutiset/3-

11458716

Stella Harsekin omakohtaista pohdintaa samasta aiheesta:

https://www.stellaharasek.com/2020/03/enemman-mina/

3.11 Irti sisäistetystä misogyniasta

Lou Salomé -näytelmässä esiintyi myös toisen naisen tuottamaa dissausta, oli motiivi sitten

kateus, mustasukkaisuus, oma epävarmuus, huonommuus yms. Teeman esiinotto on

merkittävä ja määriteltävissä sisäistetyn misogynian eli naisvihan alle. Ilmiöön on syytä

kiinnittää huomiota, koska se elää ja nostaa päätään useimmiten tiedostamattomana.

Toisten naisten tuomitseminen on kätevä tapa käsitellä muun muassa asioita, joista naiset

eivät itsessään pidä. Yhtälailla paheksunta saattaa kohdistua niihin asioihin, joita itse

oikeasti haluaisi, mutta joita ei uskalla syystä tai toisesta tavoitella. Myös jatkuva kilpailu ja

vertailu ovat tämä vihanpidon tarpeettomia polttoaineita. Tämä tehtävä kutsuu

harjoittelemaan sisäisestä misogyniasta irti päästämistä.

Tehtävänäsi on katsoa aluksi (mikäli mahdollista) Céline Sciamman elokuva: Nuoren naisen

muotokuva (2019), joka käsittelee kauniisti naisten välistä solidaarisuutta. Tunnustele omaa

olotilaasi ja tunteitai elokuvan jälkeen ja mietti mitä juuri näit.

Mindsettaa sitten itsesi niin, että päätät tietoisesti suhtautua hyväksyvästi, empatialla ja

mielenkiinnolla kaikkeen mitä näet ja kaikkiin joita kohtaat, arvottamatta heitä lainkaan yhden

päivän ajan. Pyri päästämään irti nopeasti rakentuvista ennakkoluuloista, vertailusta ja

määrittelystä. Jos niitä ilmenee, pysäytä itsesi ja murskaa ne alas saman tien. Näe kaikissa

35

kohtaamissasi ihmisissä voimaa, kauneutta, omaleimaisuutta ja rohkeutta olla juuri sellaisia

kuin ovat. Rakenna kanssaihmisiisi mielessäsi näkymättömiä suhteita ja

solidaarisuuskudelmia. Ja jo satut olemaan nainen, niin innostu ja inspiroidu erityisesti

muista naisista. Rikotaan yhdessä väkivallan kierre!

Tehtävä alkaa valitsemanasi päivänä aamulla kun heräät ja loppuu illalla nukkumaan

käydessäsi. Pura tehtävä kirjoittamalla huomioita ja havaintoja uudesta asenteestasi

virtaavan vapaana tekstinä, vailla tyylittelyä. Mitä löysit, mikä muuttui ja miltä kaikki tuntui?

Onnistuiko rakkauden vahvistaminen muita naisia ja etenkin itseäsi kohtaan?

Ps. Katso myöhemmin myös Céline Sciamman elokuvat Tomboyssa (2011) ja Girlhoodissa

(2014), joissa käsitellään sukupuolirooleja, rotuennakkoluuloja ja luokkajakoa.

3.12 Kuka puhuu ja ketä kuunnellaan?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula piti kirjaa kuukauden ajan eduskunnan

debattikeskustelujen puheenvuoroista. Hänen mukaansa naiset saavat debateissa

vähemmän ja vähempiarvoisia puheenvuoroja kuin miehet. Kontula on tehnyt asiasta

kyselyn puhemiehistölle. Lisää artikkelissa Kansanedustaja Anna Kontula: Debateissa

miehet puhuvat ensin – naiset vasta miesten kahvitellessa https://yle.fi/uutiset/3-71920

Tee oma tutkimuksesi Annan Kontulan jalanjäljissä, seuraa jossain valitsemassasi

tilanteessa kuinka puheenvuorot jakautuvat, kuka ottaa tilaa, kuka puhuu päälle, kuka

keskeyttää, ketä seurataan, kuka jätetään kuulematta. Muista, että asiat voivat myös

muuttua!

3.13 Let her speak -lyhytelokuva

Katsokaa elokuva ja keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista. Tehkää oma versionne

teemasta..

https://areena.yle.fi/1-50281446

Tuffi Filmsin tuottama lyhytelokuva Let Her Speak kertoo siitä, miten arkipäivän seksismi

toimii akateemisessa kontekstissa, miten naisten asiantuntijuutta sivuutetaan ja

36

kyseenalaistetaan enemmän ja vähemmän hienovaraisin keinoin. Elokuvan ideaa inspiroi

tapahtuma, jossa nainen yleisostä huusi ”Let her speak!” kun eräs huippututkija

fyysikkonainen ei saanut paneelikeskustelussa suunvuoroa moderaattorin mansplainatessa

naisen omaa teoriaa.

Yksittäistapaus–lyhytelokuvat ovat viidentoista elokuvantekijän, taiteilijan, tutkijan ja

yhteiskuntavaikuttajan kollektiivisesti toteuttama elokuvatapaus. Elokuvat tuovat esiin naisiin

kohdistuvaa näkymätöntä vallankäyttöä niin yksityiselämässä kuin yhteiskunnassa.

Elokuvasarjan lyhytelokuvat ovat fiktiota, mutta käsikirjoitukset ovat lähtöisin kirjoittajien

omista tosielämän havainnoista. Elokuvat kuvaavat arkisia hetkiä, joita olemme oppineet

pitämään normaaleina, mutta jotka tarkemmin katsottuna osoittautuvat absurdeiksi.

Tuffifilmas on iso osa muutosta, joka on tapahtunut suomalaisella elokuvakentällä. Sen

perustajaviisikko on naisia, joilla työtä ohjaa kestävyys, tasa-arvo ja monimuotoisuus.

He ovat saavuttaneet mm. Oscar-ehdokkuuden ja useita muita palkintoja niin Suomessa

kuin maailmalla.

Tuffi Filmsistä tarkemmin: https://www.tuffifilms.com/story

Aiheeseen linkittyvää luettavaa:

Sitra: Onko naisilla sijaa sivistyskeskustelussa

https://www.sitra.fi/blogit/onko-naisilla-sijaa-sivistyskeskustelussa/

Sitra: Tulevaisuuden sivistys tarvitsee monia ääniä – näin musta feminismi hyödyttää

kaikkia

Sivistyksen historiassa painottuu länsimainen näkökulma, ja iso osa tunnetuista

sivistysajattelijoista on ollut miehiä. Musta feminismi tarjoaa uusia näkökulmia ja toisenlaisia

tietämisen tapoja, jotka ovat tärkeitä viheliäisten ongelmien ajassa.

https://www.sitra.fi/artikkelit/tulevaisuuden-sivistys-tarvitsee-monia-aania-nain-musta-

feminismi-hyodyttaa-kaikkia/

3.14 Mansplaining-treeniä

37

Wikipediassa määritellään seuraavasti: Mansplaining (koostesana sanoista engl. man,

”mies” ja explaining, ”selittäminen”), joka suomennetaan usein muotoon miesselittäminen

tai mansplainaus[1][2][3], on ilmiö, jossa henkilö kommentoi tai selittää jotakin alentuvaan,

yksinkertaistavaan ja yli-itsevarmaan sävyyn, olettaen tietävänsä enemmän kuin henkilö,

jolle puhuu.[4] Tyypillisesti sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kuuntelija tietää asiasta

enemmän kuin selittäjä. Miesselittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi pyytämättä annettuja

neuvoja, päälle puhumista ja puhujan keskeyttämistä, ”itse asiassa” -tyyppisiä, aihetta

yliyksinkertaistavia huomautuksia, sekä monenlaisia muita toisen henkilön argumenttien

väheksymisen tapoja. Koska puhujan keskeyttävää, päällekäyvää selittämistä tapahtuu

useimmiten miesten toimesta,[5] ja naiset tulevat miehiä useammin puhuessaan

keskeytetyksi (sekä miesten että naisten toimesta)[6], feministisissä yhteyksissä ilmiö

ymmärretään vallankäytön muodoksi.[7]

Pariharjoitus tai sitten pienissä ryhmissä tehtävä harjoitus, jossa valitaan kuka tai ketkä ovat

“mansplainaajia” (A ja mahdollisesti myos B) ja kuka on se, joka ottaa sen kaiken vastaan

(X). Valitaan aihe, mahdollista on, että opettaja on kirjoittanut ne paperilapuille jo valmiiksi ja

sieltä arvotaan aina uusi, aiheet voivat olla joko todella monimutkaisia, kuten

kromosomipoikkeavuuksien tutkiminen tai hyvin arkipäiväisiä, kuten kahvin keittäminen.

Lähtöoletuksena on että hän, joka saa ottaa kaiken selityksen vastaan, muka tietäisi asiasta

paljon (ei siis tarvitse oikeasti tietää) ja mansplainaaja(t) puolestaan eivät välttämättä tiedä

juuri mitään, mutta tuottavat lähes tauotta tekstiä asian tiimoilta, sillä asenteella, että X ei

tiedä tai ymmärrä asiasta mitään, mutta he itse todellakin tietävät. A (ja mahdollinen B) eivät

anna X:lle lainkaan tilaa. Tarvittaessa voidaan listata valmiiksi aloituksia tyyliin “Kato, onhan

se niin että…”, “Faktahan on se, että…”, “Mä oon tutkinut tätä juttua ja tää hommahan

menee niin että…”, “Mä voin tytto, sulle tän selittää…”, “Itse asiassa…” jne.

Kohtauksen jälkeen jutellaan, siitä miltä tuntui, minkälaisia havaintoja teki omasta tai toisten

toiminnasta ja olisiko tilannetta voinut jotenkin muuttaa toisenlaiseksi.

3.15 "Toi 35 on synnyttäjän parasta ennen -päivä" - Essi päätyy

raakuuksiin Helsinki Mansplaining Massacressa

Jos mahdollista, katsokaa Helsinki Mansplaining Massacre -elokuva, mutta myös trailer ja

siitä kirjoitetut artikkelit avaavat tarinaa hyvin. Keskustelkaa sen sisällöstä ja muodosta.

Mahdollista suunnitella omat versioinnit mansplainingistä.

38

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/06/toi-35-on-synnyttajan-parasta-ennen-paiva-essi-paatyy-

raakuuksiin-helsinki

https://www.amazon.com/Helsinki-Mansplaining-Massacre-Leo-Honkonen/dp/B07XJR44TQ

https://bufo.fi/elokuva/helsinki-mansplaining-massacre/

3.16 Normikriitikot

Mitä normit ovat? Normit ovat oletuksia siitä, minkälaisia ihmiset ovat ja minkälaisia heidän

tulisi olla. Oletukset liittyvät esimerkiksi ihmisen sukupuoleen, seksuaaliseen

suuntautumiseen, alkuperään, uskontoon tai toimintakykyyn. Kiusaamisen ja syrjinnän

taustalla ovat usein ulkopuolistavat normit. Normien vahvistaminen tuottaa uutta syrjintää ja

näkymättömyyttä. Esimerkiksi koulussa käytettävien haukkumasanojen kautta voi päästä

jyvälle siitä, mitkä arvottavat normit koulussa vallitsevat. Huorittelu kertoo sukupuolinormista,

joka rajaa oppilaiden mahdollisuuksia ilmaista sukupuoltaan. Haukkuminen vammaista

halventavilla haukkumasanoilla taas kertoo ilmapiiristä, jossa vammattomuutta arvostetaan

yli vammaisuuden, tällöin kyse on vammattomuuden normista. Kun vaaleita sukkahousuja

myydään nimellä ihonväriset, kyse on ihonvärinormista.

Normit ovat hankalia siinä mielessä, että ne ovat usein kovin sisäistettyjä ja niitä pidetään

itsestäänselvinä. Ne tulevat esiin sivulauseissa, sananvalinnoissa, katseissa jne. Niihin

puuttuminen voi olla vaikeaa. Normit säätelevät sitä kuka tulee nähdyksi, kuka pääsee

ääneen, kuka mahtuu mukaan ja kuka jää/jätetään ulkopuolelle tai marginaaliin.

Normikriittisyys on asenne ja ase syrjintää vastaan. On tärkeää purkaa ennakkoluuloja, joita

eri ryhmiin liitetään. Normikriittisyys tarkoittaa yhteiskunnassa vallalla olevien normien

kriittistä tarkastelua, syrjivien rakenteiden tunnistamista ja pyrkimystä niiden muuttamiseen.

Pohtikaa pienissä ryhmissä mitä normeja koulumaailmassa ja nyky-Suomessa vallitsee ja

millä tavalla ne ilmenevät. (Tarvittaessa ensin voi puhua vähän tarkemmin normeista, alla

aukikirjoitettuna muutamia.)

Tarkastelkaa oman oppilaitoksenne käytäntöjä ja ilmapiiriä. Millaisia normeja löydätte? Miksi

koulujen oppikirjojen kuvissa tai tehtävä esimerkeissä on vain valkoihoisia, vammattomia

heteropariskuntia? Entä miksi tiettyihin ammatteihin hakeutuu pelkästään tyttöjä ja toisiin

39

pelkästään poikia? Miten yhteiskunnan normit näkyvät arjessa? Onko niin, että kaikki

oppilaat eivät mahdu niiden rajaamiin muotteihin? Voiko koulussa olla avoimesti omana

itsenään joutumatta kiusatuksi tai syrjityksi?

Seuraavassa muutamia normeja aukikirjoitettuna. Ne ovat peräisin Setan Normipyöritys-

materiaaleista, joita voi tilata ilmaiseksi tai tulostaa itse. Löytyy täältä:

https://www.dropbox.com/s/49lsvamvg2tu9b3/Normipyoritys_lauta_painoon_3mmbleed.pdf?

dl=0

https://seta.fi/tue/normipyoritys-oheismateriaali/

Sukupuolinormi

Sukupuolinormatiivisessa ajattelussa oletetaan, että eri sukupuolilla on tiettyjä

sukupuolelleen tyypillisiä ominaisuuksia. Sukupulinormit määrittävät esimerkiksi sitä, miten

naisten, miesten tai muunsukupuolisten tulisi, ajatella, käyttäytyä tai pukeutua.

Sukupuolinormit ohjaavat myös käsityksiämme siitä, missä eri sukupuolia olevat ihmiset ovat

hyvä tai mitä he haluavat/voivat tehdä elämässään. Sukupuolinormi voi esimerkiksi estää

ihmisiä hakeutumasta tietyille ammattialoille tai aloittamasta haluamaansa harrastusta.

Heteronormi

Heteronormi lähtee oletuksesta, että heteroseksuaalisuus on luonnollinen ja toivottu

seksuaalinen suuntautuminen ja kaikki muut suuntautumiset nähdään poikkeavina ja

vähemmän toivottuins. Normi on yhteydessä hetero-oletukseen: jokaisen ihmisen ajatellaan

olevan hetero, ellei toisin erikseen mainita. Hetero-oletus johtaa siihen, että ihmisten

oletetaan ihastuvan binäärinormin mukaisesti: miesten naisiin ja naisten miehiin.

Suhdenormi

Suhdenormit vaikuttavat ajatuksiimme siitä, millaisia läheisiä ihmissuhteita ihmiset voivat

muodostaa keskenään. Normien mukaan kaikki tavoittelevat parisuhdetta yhteen henkilöön

kerrallaan. Suhdenormit määrittelevät esimerkiksi myös, että parisuhteeseen kuuluisi aina

seksi, jota tulisi olla vain oman kumppanin kanssa. Normit jättävät näkymättömiin mm.

moninaisuuden. Suhdenormi voi johtaa moninaisten suhdemuotojen salaamiseen ja

ihmissuhteista syntyvän hyvinvoinnin eväämiseen itseltään.

40

Perhenormi

Perheitä koskevat normit määrittelevät sitä, millainen on perhe ja keitä siihen voi kuulua.

Perhenormin mukaan kaikissa perheissä on isä, äiti ja näiden yhteisiä biologisia lapsia.

Perheenjäsenillä tulisi olla normin mukaiset roolit, kuten äidillä hoivaajan rooli. Koko perheen

tulisi myös asua saman katon alla. Perhenormi jättää näkymättmiin ja leimaa poikkeaviksi

monia perheitä, kuten sateenkaariperheet, yhden tai yli kahden vanhemman perheet,

lapsettomat perheet, uus-, adoptio- ja sijaisperheet.

Binäärinormi

Binäärinormi on ajatusmalli, jossa sukupuolia on vain kaksi, nainen ja mies. Normin mukaan

sukupuoli muodostuu kahdesta yksiselitteisestä ja toisensa poissulkevasta lokerosta. Normin

mukaan mies- ja naissukupuolten väliläl tai ulkopuolella ei ole mitään muita sukupuolia.

Binäärinormi nojaa harhakuvaan, että sukupuoli perustuisi vain biologisiin ominaisuuksiin.

Sukupuolia on naisen ja miehen lisäksi muitakin. Ihminen voi olla molempia yhtä aikaa,

jotain siltä väliltä tai jotain ihan muuta. Joillakin taas ei ole sukupuolta lainkaan.

Muita yleisiä normeja ovat mm. vammattomuuden normi, toimintakykynormi sekä

ihonvärinormi.

3.17 Etuoikeuskävely

Tämä etuoikeuskävely on Älä oleta! -oppaasta

Älä oleta - Normit nurin! oli yhteishanke, jossa mukana oli Suomen Ammattiin Opiskelevien

Liitto – SAKKI ry, Seta ry, Suomen Lukiolaisten Liitto SLL ry, Finlands Svenska

Skolungdomsförbund FSS rf sen puitteissa on julkaistu normeihin porautuva ja niiden

murtamiseen tähtäävä Älä oleta! -opas.

Älä oleta! -opas löytyy täältä.

https://www.dropbox.com/s/bfgw8cddd30vtkp/NORMIT_NURIN.pdf?dl=0

Etuoikeuskävelyn on tarkoitus havainnollistaa, miten normit ja etuoikeudet liittyvät toisiinsa.

Alussa jaa osallistujille paperilla roolit, jossa on määritelty sukupuoleen, seksuaaliseen

41

suuntautumiseen, uskontoon, ihonväriin, äidinkieleen jne. liittyviä määreitä. Asettautukaa

tyhjän tilan toiselle laidalle ja ohjeista ottamaan askel eteenpäin aina kun uskoisin oman

henkilösi vastaavan väitteeseen kyllä. Ohjeista osallistujia tekemään ratkaisunsa siltä

pohjalta, mitä arvelisi kyseisen henkilön tekevän.

1 Pyhäpäiväsi on aina merkattu punaisella värillä kalenteriin.

2 Kukaan ei ole kysynyt sinulta, oletko tyttö vai poika.

3 Loppukuusta sinulla on vielä rahaa.

4 Kukaan ei ole selittänyt kiukkuisuuttasi kuukautisilla.

5 Mahdollisuutesi saada töitä eivät ole huonommat nimesi takia.

6 Äidinkieltäsi, uskontoasi ja kulttuuriasi arvostetaan yhteiskunnassasi.

7 Voit matkustaa minne haluat ilman, että sinun pitää selvittää onko bussi, juna tai lentokone esteetön.

8 Et pelkää sitä, että poliisi pysäyttäisi sinut.

9 Voit ostaa laastaria, joka on samanväristä kuin ihosi.

10 Kukaan ei ole kommentoinut seksuaalista suuntautumistasi tai sukupuoltasi halventavasti.

11 Voit mennä uimahalleihin ilman, että sinun pitäisi miettiä menetkö naisten vai miesten pukuhuoneeseen.

12 Ihmiset eivät juuri koskaan vilkuile sinua epäluuloisesti kadulla.

13 Kukaan ei ole kysynyt sinulta, mistä sinä oikeasti olet kotoisin.

14 Tulit tähän rakennukseen ilman, että sinun piti miettiä rappusia tai kynnyksiä.

15 Sinulla ei ole ollut taloudellisia vaikeuksia.

16 Sinulla on EU-passi.

17 Et ole koskaan hävennyt kotiasi tai vaatteitasi.

18 Kukaan poliitikko tai keskustelija ei kyseenalaistaisi mahdollisuuttasi olla vanhempi.

19 Sinusta tuntuu, että ihmiset kuuntelevat sinua ja ottavat mielipiteesi vakavasti.

20 Kotisi lähellä on nuorisotalo, jossa työntekijät puhuvat äidinkieltäsi.

21 Voit asioida viranomaisten luona ilman tulkkia.

22 Voit kävellä kadulla käsi kädessä rakkaasi kanssa ilman, että kukaan ihmettelee.

42

23 Joka päivä voit lukea sanomalehdistä menestyneistä ihmisistä, joilla on sama ihonväri kuin sinulla.

24 Jos vierailisit eduskunnassa ihmiset voisivat helposti uskoa, että olet kansanedustaja.

25 Sinun ei tarvitse etsiä tarjouksessa olevia ruokia kaupasta.

26 Vanhempasi ja opettajasi saavat sinut tuntemaan, että sinusta voi tulla mitä tahansa.

27 Sinua ei pelota iltaisin, kun olet kaupungilla.

28 Asut asuinalueella, jossa on pieni työttömyysprosentti.

29 Sinun on helppo löytää yhteiskunnallista tietoa äidinkielelläsi.

30 Kukaan ei ole tytötellyt sinua.

31 Sinun ei tarvitse jännittää, jos kuljet ison miesjoukon ohitse yöllä.

32 Sinun ei tarvitse huolehtia, että sukupuolen takia palkkasi olisi pienempi kuin työkavereittesi.

33 Sinun ei ole koskaan tarvinnut kertoa sukulaisillesi seksuaalisesta suuntautumisestasi.

Pura kävely osallistujien kesken siten, että osallistujat ovat vielä kävelyn lopputuloksen

asemissaan. Aloita ensin ääripäistä eli haastattele ensin pari pisimmälle ehtinyttä ja pari

viimeiseksi jäänyttä. Pyydä osallistujia kertomaan, mitkä heidän identiteettinsä oli ja kysy:

Minkälaisia esteitä tuli? Toistuiko joku asia, minkä vuoksi ei päässyt eteenpäin? Miltä tilanne

tuntui? Koko ryhmän kanssa voitte keskustella, olivatko jotkut väitteistä olennaisempia

etenemisen kannalta kuin toiset? Mitkä?

Monipuolista materiaalia (julkaisuja, videoita, toiminitaohjeita) sukupuolen ja seksuaalisen

suuntautumisen moninaisuudesta löytyy täältä:

https://seta.fi/sateenkaaritieto/ammattilaisille/opetusala/

Ydinajatus niissä on se, että ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta sukupuolesta,

sukupuolen ilmaisusta, kehollisista piirteistä ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Tärkeintä

on se, että jokaisella on oikeus määritellä – tai olla määrittelemättä - itse itsensä perheensä

ja ihmisssuhteensa. Sekä se, että kenenkään ei pitäisi olettaa muista mitään!

43

3.18 Naisten historiasta

“Naisten maailmanhistoriaan kuuluu niin arjen sinnikkyyttä kuin voimakasta vastarintaakin. Tasa-

arvoisen tulevaisuuden luomiseksi menneisyyttä on katsottava naisten silmin.

Naisia on historiassa vähätelty, alistettu ja sivuutettu, vaikka he hallitsivat, seikkailivat, valloittivat,

nauttivat elämästä ja tekivät tiedettä ja taidetta.

Sielläkin, missä perinteinen kulttuuri sitoi naiset kotilieteen, monet etsivät ja löysivät keinoja irrota

rajoitteista. Omaisuus auttoi tässä, mutta silkka omapäisyyskin saattoi riittää. Toisaalta kautta aikojen

on ollut kulttuureita, joissa naiset ja miehet ovat olleet tasa-arvoisia.

Suuri osa maailmanhistoriasta on kuitenkin kirjoitettu länsimaisesta näkökulmasta, ja sitä on aina

Vanhan testamentin ajoista rasittanut mieskeskeinen maailmankuva. Jumalattaret sysättiin syrjään

kauan sitten.

Naisten mahdollisuuksia valita elämänsä suuntaa esitellään - Eeva, Lilith vai Maria? Kirja kertoo

naisten vuosituhantisesta vastarinnasta ja voimasta. Muutosvastarinta oli vahvaa, mutta nämä naiset

muuttivat maailman rauhanomaisen ja pitkällisen vallankumouksen kautta.” – Pietiläinen Petri 2022

Edellä on esittelyteksti Petri Pietiläisen teoksesta: Naisten maailmanhistoria, joka julkaistaan

maaliskuussa 2022. Teksti tiivistää hyvin naisen matkan maailmassa, minkä alisteinen

suhde mieheen on kiistaton. Silti monissa naisissa piilee kätketty voimapesä ja selviytyjä,

joka kuljettaa eteenpäin ja voittaa vaikeudet. Tehtävänäsi on haastatella oman sukusi

kolmea eri ikäistä naista ja kerätä heiltä ylös omaelämänkerrallisia tarinoita ja historiallisia

hetkiä, siitä mikä on auttanut heitä elämässä eteenpäin. Minkälaisia voimasuhteita, normeja

ja esteitä he ovat kohdanneet ja mistä he ovat ammentaneet voimansa, niitä tarvitessaan?

Mitkä ovat olleet käänteentekeviä hetkiä ja mitä sukupolvet ylittävää viisautta he tahtoisivat

muille tarjota? Voit kerätä haastattelut / tarinat nauhalle ja koostaa niistä kuunnelman tai

kirjoittaa niistä kollaasiteoksen: Sukuni naisten historiaa…

Täältä löytyy suomalisten naisten elämäntarinoita:

https://www.naistenaani.fi/lue_suomalaisten_naisten_elamakertoja/

Lisää teoksia, joissa on monenlaisia tyttöjä ja naisia edustettuna:

Elizabeth Acevedo: Kaikilla mausteilla. 2020, Karisto.

44

Holly Bourne: Mitä tytön täytyy tehdä? Normaali-trilogia. 2018, Gummerus.

Sarah Crossan: Yksi. 2018, S&S.

Juno Dawson: Mallikappale. 2020, Gummerus.

Ukrikke Falch ja Sofie Frøysaa: Tyttövoimaa!: Ensiapupakkaus. 2019, WSOY.

Anne Frank, Ari Folman ja David Polonsky: Anne Frankin päiväkirja. 1947, Tammi.

Nelli Hietala: Miia Martikainen -sarja. 2018, Karisto.

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa. 2019, Karisto.

Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin. 2020, Otava

Elina Kilkku: Ihana tyttö. 2020, Bazar.

Kim Liggett: Armonvuosi. 2020, Karisto.

Aino Louhi: Mielikuvitustyttö. 2019, Suuri Kurpitsa.

Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri. 2019, Otava.

Reetta Niemensivu: Maalarisiskot. 2019, Suuri Kurpitsa.

Angie Thomas: Mun vuoro. 2020, Otava.

Malala Yousafzai: Meidän oli paettava: minun ja pakolaistyttöjen tarinoita. 2019, Tammi.

3.19 Voimakartta

Kerätkää pareittain lista vahvoista omantienkulkijoista ja valtavirran ajattelusta poikkeavista

naisista. Kirjatkaa ylös miksi he ovat olleet erityisen poikkeavia, mitä vastaan he ovat

nousseet tai minkä puolesta taistelleet. Asiat voivat olla isoja tai pieniä ja poiketa toisistaan

täysin. Käykää henkilöitä läpi ja tehkää heistä isolle paperille vahvojen naisten muodostama

voimakartta, jossa tuotte ilmi heidän supervoimansa, taistelunsa, aikansa, paikkansa ja sen

mitä he työllään edistivät. Kartta voi muistuttaa etäisesti mindmappia tai suhdeverkkoa, jossa

asiat ja henkilöt liittyvät toisiinsa ja löytävät yhtymäkohtia. Jäsentäkää ja järjestäkää teemoja,

henkilöitä ja yksityiskohtaista tietoa oman mielenne mukaan. Luokittelu, toteutustapa, muoto

ja esteettinen ote ovat kaikki vapaita. Työn valmistuessa, pohdi naisten toisiinsa liittyvää

kollektiivista voimaa, mitä kuvassa näkyy, minkälaisia voimasuhteita ja mitä tällä kaikella

voidaankaan saavuttaa?

Ohessa vielä (UrbanApan taiteellisen johtajan Sonya Lindforsin) neuvoja naisille:

1. Ole rohkea (niin joku muukin uskaltaa olla).

2. Tee toisin. Kaikki on konstruktiota, mikään ei ole absoluuttista tai luonnollista. ”Näin asiat on aina

ollut” on huono syy mihinkään. Jatkuva muutos ja rajojen rikkominen kuuluvat sekä taiteeseen että

elämään.

3. Älä pelkää virheitä, koska niitä tulee joka tapauksessa. Mun henkilökohtainen motto on: paskaa ja

timanttia. Molempia tulee.

4. Älä ole yksin. Pyydä apua ja ympäröi itsesi inspiroivilla ja kannustavilla ihmisillä.

45

5. Muista unelmoida.

3.20 Be a Lady They Said

Katsokaa Be a Lady They Said -video ja keskustelkaa sen herättämistä ajatuksista. Voitte

myös tehdä oman versionne siitä, joko kirjallisessa, teatterillisessa, auditiivisessa tai

videomuodossa.

https://www.youtube.com/watch?v=z8ZSDS7zVdU

3.21 Tympeät tytöt

Tutustu Riina Tanskasen oivaltaviin sarjakuviin joko hänen Instagram-tilillään

https://www.instagram.com/tympeattytot/?hl=fi tai kirjastaan

https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/106591/

Anna itsellesi lupa heittäytyä hetkeksi sarjakuvataiteilijaksi. Voit myös vaihtoehtoisesti tehdä

oman oivalluksesi pienen esityksen muodossa.

46

4. OLEN LOISTAVA JUURI TÄLLAISENA

4.1 Kuinka voida hyvin ja kukoistaa?

Lou Saloméa ajoi eteenpäin suuri uteliaisuus ja mielenkiinto eri asioita kohtaan. Hän ei

välittänyt ympäröivistä mielipiteistä ja normeista, vaan toimi omien arvojensa varassa.

Yksi tapa pohtia ihmisen hyvinvointia ja inhimillistä kukoistusta on positiivisen psykologian

kautta. Siihen liittyy PERMA-teoria, jonka Martin Seligman ja kollegansa ovat kehittäneet, se

koostuu seuraavista tekijöistä.

Positive emotions eli myönteiset tunteet

Engagement eli uppoutuminen ja läsnäolo

Relationships eli ihmissuhteet

Meaning eli merkityksellisyys

Accomplishment eli saavuttaminen

Tehtävä:

1) Pohdi/pohtikaa PERMA-teoriaa Lou Salomén elämän kautta.

2) Pohdi/pohtikaa PERMA-teoriaa oman elämäsi kautta.

47

Voit/te käyttää apuna esim. seuraavia kysymyksiä:

Myönteiset tunteet: Mikä on ilahduttanut sinua viime aikoina? Mikä on elämässäsi hyvin juuri

nyt? Keksi ainakin kolme asiaa.

Uppoutuminen: Oletko joskus ollut uppoutuneena johonkin asiaan niin täydellisesti, että olet

unohtanut ajan kulun? Milloin ja mihin asiaan?

Ihmissuhteet: Kenen/keiden kanssa olet ollut ajallisesti eniten tekemisissä? Kenen/keiden

kanssa haluaisit viettää enemmän aikaa?

Merkitys: Mitkä ovat sinun arvosi, mitä asioita pidät tärkeinä omassa elämässäsi? Mitkä

kolme asiaa nostaisitte ylitse muiden? Miksi?

Aikaansaaminen: Missä asioissa olet onnistunut ja saanut positiivista palautetta lähiaikoina?

Millaista palautetta sait? Kuka sitä antoi? Miltä tuntui saada positiivista palautetta?

Jos tehtävä on tehty pienissä ryhmissä, voidaan lopuksi jakaa ajatuksia koko ryhmän

kesken.

4.2 Omanarvontunne

Hyvä omanarvontunne eli hyvä itsetunto helpottaa elämässä pärjäämistä. Se on pohja

minäpystyvyyteen, aktiiviseen toimijuuteen, itselähtöiseen ajatteluun ja sitä kautta elämän

rikastumiseen. Hyvä itsetunto toimii suojamuurina muun maailman kommenteilta ja

ajatuksilta, ja keskittää tekemisen itse olennaiseen. Itseään arvostava henkilö ei pidä itseään

muita parempana, mutta ei myöskään huonompana – olen riittävän hyvä, itseni paras

ystävä. Itsetunnon ylläpitäminen vaatii kuitenkin jonkinasteita säännöllistä ajatustyötä.

Tehtävänä on valmistaa pienryhmissä kolmen kuvan patsassarjoja, jotka vastaavat

kysymyksiin:

1. kuva: Mistä omanarvontunne syntyy?

2. kuva: Mitkä tekijät tai minkälaiset tapahtumat saattavat horjuttaa itsetuntoa?

3. kuva: Minkälaiset kokemukset puolestaan vahvistavat sitä?

48

Vastauksia, syitä ja tapahtumia voi olla useita erilaisia. Käykää ryhmissä patsas-tekniikan

keinoin läpi kaikki kysymykset ja vastausten kirjo, siten että opettaja avaa jokaista kuvaa

kysymällä mitä kuvassa näkyy? - muun luokan arvuutellessa vastauksia. Lopuksi ryhmä

kertoo itse mitä oli ajatellut. Kaikki vastaukset ja näkökulmat ja toteutustavat ovat oikein.

Terveen itsetunnon tukipylväät

● turvallisuus – luottamus, ihmissuhteet, järkevät ja toimivat rajat sekä säännöt

● itsensä tiedostaminen – yksilöllisyyden tunne, itsetuntemuksen lisääminen, realistinen minäkuva

omasta roolista, fyysisistä ja persoonallisista ominaisuuksista

● liittyminen ja yhteenkuuluvuuden tunne – tunne kuulumisesta johonkin, tunne, että on hyväksytty,

arvostettu ja luotettu

● tehtävätietoisuus – elämänhalu ja tietoisuus omista päämääristä, kyky ottaa vastuuta omista

päätöksistä ja kyky asettaa realistisia, saavutettavia tavoitteita. Myös kyky hyödyntää saavutuksiaan ja

nauttia niistä.

● pätevyyden tunne – menestyminen ja suoriutuminen itselle tärkeissä ja arvokkaissa tehtävissä, omien

vahvuuksien ja rajojen tunnistaminen. (Michele Borba 2000)

4.3 Tärkeintä elämässä

Näytelmässä nousee esiin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on elämän tarkoitus, mikä on se

voima joka ajaa ihmisiä eteenpäin. Onko se seksuaalisuus, vallanhalu, rakkaus, uteliaisuus,

hyväksynnän tarve vai joku muu, mikä?

Kaikille jaetaan 5-10 paperilappua ja niistä jokaiseen pyydetään merkitsemään tärkeitä

asioita, joita ilman ei voi elää. Sitten jokainen valitsee omistaan kolme tärkeintä. Esitellään

pienissä ryhmissä omat laput, katsotaan onko samoja ja yhdessä valitaan taas kolme

tärkeintä. Mennään yhteen isoon ryhmään, jossa esitellään kaikkien ryhmien kolme tärkeintä

ja taas yhdessä valitaan niistä kolme tärkeintä. Lopulta ohjeeksi annetaan käydä

keskustelua siitä, mikä niistä kolmesta olisi yksi ylitse muiden. Voi olla tarpeen korostaa sitä,

että oikeassa elämässähän ei onneksi tarvitse koko ryhmän valita yhtä ja ainoaa juttua, joka

on tärkeintä elämässä.

4.4 Jotain muuta?

Nyt kun olet Lou Salomé -näytelmän äärellä ja sen teemoja käsittelevän tehtäväpaketin

parissa, niin mietipä hetken, mitä haluaisit tämän sijaan oikeasti tehdä? Ole itsellesi niin

49

rehellinen kuin vain suinkin pystyt. Kirjoita ylös 10 sellaista asiaa, joita olisit mieluummin

tekemässä juuri nyt? Jätä tämä tehtävä kesken ja toteuta yksi listaamistasi asioista

välittömästi!

4.5 Viisauden sanoja

Ajan myötä ymmärrämme millä oikeasti on väliä ja millä ei. Sitä ennen yritämme luovia

etenpäin ja löytää jonkinalisia selviytymiskeinoja kaoottisessa kaikkeudessa

selviytyäksemme. Kuitenkin hyvinvointiamme tukemaan tehdyt useat positiivisen ajattelun

metodit, meditaatiivisiin tiloihin laskeutumiset tai viikottaiset itsemoitvoitumispuheet voivat

käydä raskaiksi ja kääntyä itseään vastaan. Niinpä kokeillaan käänteistä metodia irrottautua

kaikesta ja löytää rauha.

1. Kirjoita ylös viisi surkeinta neuvoasi mitä olet saanut, ja kokeile yhtä niistä.

2. Marmata 10 minuuttia kaikesta siitä mistä olet epäkiitollinen ja jäänyt paitsi, jos haluat

tässä tehtävässä lisätä kertoimia, niin kohdista se vielä jollekin perheenjäsenellesi.

3. Käytä aikaasi lorvimiseen ja maleskeluun ja siirrä vielä hieman tekemättömiä töitä.

Ole rehellisen laiska ja samalla tyytyväinen itseesi.

4. Laadi mahdollisimman omahyväinen viikko-ohjelma, jossa huomioit ensisijaisesti

omat nautintosi ja tarpeesi.

5. Pidä itsellesi peilin edessä antimotivaatiopuhe.

6. Tee tekemättä jättämislista asioista joita et ainakaan tule tekemään.

7. Tee jokin tehtävä alta riman tavoitteena epätäydellisyys.

8. Herkuttele, nuku, shoppaile yms. hetken mielijohteesta ilman syyllisyyttä.

9. Ole vain, olet täydellinen vaikka et suoritakaan yhtään mitään.

10. Päästä irti hetkeksi kaikesta, mitään pahaa ei tapahdu. Huomaatko?

50

4.6 Suojaavat rajat

Pitääkseen kiinni voimavaroistaan, terveydestään ja arvokkaasta minä-suhteesta, pitää

osata sanoa ei. Se ei ole aina kuitenkaan niin helppoa kuin mitä äkkiseltään voisi olettaa.

Liiallinen kiltteys tekee kipeäksi ja rajattomuus aiheuttaa lopulta häilyvän, aina mukautuvan

minäkuvan ja lopulta uupumuksen. Terve itsekkyys ja itse itsellesi asettamat rajat auttavat

kohti tasapainoisempaa elämää, jolloin on estottomampi tekemään niitä asioita, joita oikeasti

haluaa. Kirjassaan Olen upea, mutta en sinun mieliksesi (2021) somevaikuttaja Florence

Given antaa neuvoja rajojen opettelusta itsensä suojaksi ja itsetuntemuksen lisäämiseksi.

Tee tämä tehtävä yksin. Vastaa kysymyksiin ja pohdi kuinka ne kohtaavat omat rajasi. Piirrä

sen jälkeen omakuvasi valitsemallasi tavalla suurelle paperille ja laita lempimusiikkiasi

taustalle soimaan. Käytä paljon värejä ja riittävästi aikaa, jotta ehdit syventymään tehtävään.

Mieti kysymysten pohjalta mitä raja-aitoja sinun pitäisi tai haluasit vahvistaa. Piirrä ne

kuvaan. Pyri vastaamaan myös muihin kysymyksiin mahdollisuuksien mukaan piirtämisen

kautta. Kun olet valmis, tutustu kuvaan, sisäistä saamasi tieto ja lähde toteuttamaan sitä.

Aseta seuraavat (Florence Givenin määrittelemät) rajat hyvinvointisi vahvistamiseksi:

1. Opettele sanomaan ei, (aloita pienistä jutuista).

2. Kun joku saa sinut tuntemaan olosi epämukavaksi, huomauta siitä.

3. Jos sinun täytyy saada olla yksin, sano se, sinun ei tarvitse oikeuttaa sitä.

4. Jaa töitä ja ota apua vastaan muilta.

5. Lakkaa pyytämästä anteeksi, jos sinulle huomautetaan virheestä. Kiitos riittää.

6. Tarkistuslista, päivittäisiä kysymyksiä itsellesi:

-haluanko mennä tähän tapahtumaan, vai tunnenko ulkoista painetta siihen?

-riittääkö voimani ystäväni auttamiseen juuri nyt?

-noudatanko neuvoja, joita annan toisille?

-jos voisin lahjoittaa itselle yhden asian tällä viikolla, mikä se olisi?

-minkä tekemistä viivyttelen juuri nyt?

-tunnenko oloni mukavaksi tässä hetkessä?

-millaisia tunteita elämässäni olevat ihmiset minussa tällä hetkellä herättävät?

-olenko antanut viime aikani itseni tuntea, vai olenko tukahduttanut tunteitani?

-olenko ilmaissut toisille tunteitani?

-kunnioittavatko toiset identiteettiäni/identiteettejäni?

51

4.7 Uskomaton luomus

Uskomuksemme maailmasta ja itsestämme syntyy suhteesta ulkopuoliseen maailmaan,

siihen aikaan, paikkaan ja vallitseviin käsityksiin, joihin kiinnitymme. Näemme maailman ja

itsemme ensisijaisesti kokemustemme rakentamina sen ympäristön kautta peilaantuneena

missä olemme. Siksi toisinaan on myös hyvä haastaa muodostamiamme uskomuksia ja

avartaa käsitystämme todellisuudesta. Uskomus itsessään ei ole totta vaikka se on

todellista. Ajattelevan ihmisen taitona on kehittää ajatteluaan. Kysy itseltäsi…

Mikä on uskomukseni maailmasta?

Mikä on uskomukseni itsestäni?

Mistä olen saanut käsityksen uskomuksiin maailmasta ja itsestäni?

Voisiko ne olla myös jotenkin toisin? Miten?

Mikä ohjaa uskomusteni muodostumista? Auktoriteetti? Kaverit? Koulu? Media?

Vastattuanne kysymyksiin ensin itsenäisesti ottakaa pari. Keskustelkaa parin kanssa

kysymyksistä ja rakentakaa yhteistyönä uskomaton maailma/yhteiskunta, jossa pätevät

erilaiset lait, normit, etiikka ja arvot, kuin mitä meidän tuntemassamme maailmassa tällä

hetkellä vallitsee. Voitte itse luoda tämä yhteiskunnan mieleiseksenne, sillä kaikkihan on

vaan kuviteltuja todellisuuksia ja muuttuvia konstruktioita. Voitte myös valita itse sopivimman

välineen luomuksenne alustalle. Se voi olla konkreettinen käsityö, digitaalinen maailma,

kuvataiteellinen taidonnäyte tai kaunokirjallinen kuvaus tätä utooppisesta paikasta

Luovuuden iloa!

52

4.8 Unelmapäivä

Kirjoita unelmapäiväsi läpi 10 minuutin sykleissä seuraavien kirjoitusvaiheiden läpi: aamu

(10 min.), keskipäivä (10 min.), iltapäivä (10 min.), ilta (10 min.), kiitokset päivästä (10 min.),

Voit laittaa kellon soimaan 10 minuutin välein. Älä jää pohtimaan tarinaa sen tarkemmin,

vaan anna kynän kirjoittaa mihin mielesi juolahtaa ja siirry seuraavaan aikaikkunaan kellon

pärähtäessä. Sinun ei edes tarvitse miettiä, miksi kirjoitat juuri niitä asioita mitä kirjoitat, mitä

vapaammiin ja alitajuisemmin työskentelt, sitä enemmän saat tietoa itsestäsi.

Apukysymyksiä tehtävän eri aikaikkunoihin:

- Mitä näet, kuulet, haistat, maistat tai muuten aistit?

- Ketä ympärilläsi on?

- Minkälainen atmosfääri sinua eri ympäristöissä eri aikoina ympäröi?

- Mitä tapahtuu?

- Miltä sinusta tuntuu?

- Mitä sinulla on päälläsi?

- Minkälaiseen musiikkiin ja väreihin kietoudut?

- Joutuuko nykyinen todellisuus muuttumaan / joustamaan sinun mieleiseksesi, jotta

unelmapäivä olisi täydellinen?

Kirjoita päivästä tämä jälkeen haaveikas monologi, jossa käytät edellisiä aikaikkunoita

apuna. Käytä mahdollisimman paljon kuvailevia adjektiiveja ja adverbeja hyväksesi. Pyri

samaan aikaan teksti, jossa on vahvoja sävyjä ja käsinkosketeltavaa tunneilmasto.

Viimeisenä tehtävä on elää päivä mahdollisimman todeksi.

4.9 Tyhjyyden sietämätön keveys

Asetamme itsemme liian harvoin alttiiksi tylsyydelle, toimettomuudelle ja tyhjyydelle. Jotta

uusia ajatuksia syntyisi, jotta voisimme hyödyntää luovuuttamme, jotta saisimme itseemme

yhteyden ja jotta pystyisimme rauhoittumaan, on tyhjyyden kohtaamisen taito tärkeä. Liian

usein väistämme tyhjyyttä ja alamme kiireesti täyttää sitä eri keinoin. Väistämisen välineitä

on useita ja ne voivat synnyttää myös haitallisia addiktioita, liian suorituskeskeistä toimintaa

sekä keskittymis- ja rauhoittumisvaikeuksia. Tyhjyyden tunteen kanssa voi kuitenkin oppia

olemaan, eikä sitä tarvitse aina paeta.

53

Tee harjoitus tyhjyyden sietämätön keveys, jonka tarkoituksena on vain olla ja hyväksyä

täyttämätön tila kokemuksellisena lahjana. Laita kello soimaan 10, 20 tai 30 minuutin päästä,

ja päätä, ettet tee mitään ennen kuin aika on täysi. Sama harjoitus voidaan tehdä koulussa,

jos se onnistuu (riippuen ryhmästä, tilasta ja tilanteesta) vaikka 5-10 minuutin mittaisena

harjoitteena. Asetu istumaan tai makaamaan johonkin mukavaan paikkaan. Voit valita

laitatko silmäsi kiinni vai auki, pyri kuitenkin pysymään hereillä. Aloita harjoitus ja anna

ajatusten virrata, kaikki mitä mieleesi tulee on oikein. Päästä ajatuksista irti kun ne haluavat

jatkaa matkaa. Tunnustele miltä sinusta tuntuu? Mitä sisälläsi tapahtuu? Hyväksy kaikki

olotilat ja tunteet, myos levottomuus? Jatka vielä… Pyri kohtaamaan tyhjyys sellaisenaan

vaikka mieli seikkailisikin ympäriinsä. Palauta ajatus aina tyhjyyden äärelle. Pyri saamaan

yhteys sisäiseen maailmaasi ja kysymykseen mitä sinulle kuuluu? Ole vain ja hengitä. Kun

kello pirahtaa jätä harjoitus, mutta kertaa mitä koit, mitä ajattelit ja miltä tuntuu?

Toista harjoitus kolmasti saman viikon aikana, ja havaitse miten erilaisia kerrat voivat olla ja

miten tyhjyyden kanssa oleminen kehittyy?

Oivalluksia, elämyksiä ja luovia löytöjä toivoopi Jenni, Malla ja Rosa

KOM-teatterin yleisötyön kukkaset