Luonnonsuojelija 1/2015

NORPPA TASKINEN

Suomen tunnetuimman hylkeidensuojelijan tarina

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti 1/2015 hinta 5 euroa sis. alv

Kolme tapaa valokuvata

luontoa

Vaaliehdokkaan viisi kovaa

valttikorttia

Arvometsiä uhkaavat liian monet hakkuut

Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehtiNumero 1/2015, maaliskuu | 41. vuosikerta

ISSN 0788-8708 sll.fi/luonnonsuojelija

Päätoimittaja: Matti Nieminen Toimitussihteeri: Heidi Moisio

Taitto: Jaana Koskio Verkkotoimittaja: Maija Lielahti

Tiedottaja: Laura Rantanen

Ota yhteyttä toimitukseen: [email protected] Lehden ulkoasun suunnittelu:

Anna Mattsson / Suomi Design Oy Kirjoittajat 1/2015: Kaisa Piirilä

Kannen kuva: Anna AutioKirjapaino: Botnia Print, Kokkola

Painettu ympäristöystävällisellä vedettömällä painoprosessilla 65–90-prosenttiselle kierrätys-

pitoiselle sanomalehtipaperille. Tilaushinta 2015: ilmainen jäsenille ja kuukausi-

tukijoille, erikseen tilattuna 20 €/v Tilaukset: arkisin klo 9–15, p. (09) 228 08 210,

jä[email protected] Ilmestyy neljä kertaa: 5.3., 21.5., 18.8., 1.12.

Ilmoitus hinnat 2015: 1/1 sivu 2 500 €, 1/2 sivu 1250 €, 1/4 sivu 625 €

Ilmoitusmyynti: [email protected] liiton jäsen

Vaalit keikkuen tulevi. Kuinka käy luonnon? Valtakunnan virallinen ennuste on, että keskus-

ta voittaa vaalit. Nyt vain jännitetään, kuka tulee kakkoseksi. Luonnonsuojeluliitossa ollaan silti kiinnostuneita jokaisen ehdokkaan ympäristöajat-telusta. Luonnon kannalta hyviä kansanedustajia voi tulla mistä tahansa puolueesta.

Leudon talven jälkeen sulavien teiden varsilla voi 19.3. alkaen havainnoida niin leskenlehtiä kuin vaa-limainoksia. Bongattavissa on apiloita, ruiskukkia, leppäkerttuja ja sateenkaarikin. Puolueiden yhteys luontoon kuvastuu näinkin. SDP on jättänyt punai-sen ruusunsa pois modernisoidusta logostaan, vaik-

suuri, kullakin puolueella on omat ympäristökan-tansa. Toisissa puolueissa ympäristöajattelu on arvossaan, toisissa jopa yllättäen päinvastoin. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen toteuttamassa vaalikyselyssä selvimpiä eroja puolueiden välille repesi suhtautumisessa turpeenpolttoon.

Puolueet uusiutuvat kuten energiapolitiikka. Vaa-lien ja tulevan hallituskauden mielenkiintoisimpia ilmiöitä on keskustan kehittyminen. Se on ollut mo-nesti vastahankaan luonnonsuojelun kanssa. Nyt puolue kulkee Juha Sipilän johdolla kohti uusiutu-vaa energiapolitiikkaa. Keskusta on jopa nostanut yhdeksi päätavoitteistaan biotalouden, kiertotalou-den ja kestävän kehityksen edelläkävijyyden.

Hallitukseen apupuolueeksi havittelevan perus-suomalaistenkin olettaisi olevan valmis tähän. Päin-vastoin. Eikö maahanmuuttokriittinen puolue voisi olla sitä myös energiaratkaisuissaan: suosia lähiener-giaa ja kotimaista, hajau tettua energian tuo tantoa?

Perimmältään vaaleissa pohditaan jälleen, miten me pärjäämme täällä Pohjan perukoilla. Puolueet polvistuvat työllisyyden edessä ja niin pitääkin. Ympäristöjärjestöjen yhteinen tavoite, 100% uusiu-tuva Suomi, on myös työmahdollisuus.

Uusiutuva energia tekee nyt Suomessa läpimur-toa kuin kevät.

Luontoretki äänestyskoppiin

Liity Suomen luonnonsuojeluliittoon: sll.fi/liity.Tilaa uutiskirje: sll.fi/asiakaspalvelu.Fiilistele Facebookissa: facebook.com/luonnonsuojeluliitto

•Pääkirjoitus

Matti Nieminen [email protected]

ka toivoo voivansa tanssia vaalivalvojaisissa ruusu hampaissa – taustalla soi Ruusuja hopeamaljassa.

Äänestyskopissa luonnonystävä saattaa olla vie-lä keskellä päänsisäistä sirkutusta. Kannattaakin perehtyä mieluummin etukäteen ehdokkaiden ym-päristöajatteluun. Ympäristön vaalimiseen sitoutu-neita ehdokkaita löytää Luonnonsuojeluliiton vaa-lisivuilta sll.fi/vaalit. Siellä ovat eduskuntavaalieh-dokkaat, jotka ovat allekirjoittaneet SLL:n vaali - tavoitteet. Ne keskittyvät koskiensuojeluun, tur - peen polttoon, kaivostoimintaan ja ympäristö- hallintoon.

Vaikka ehdokkaiden kirjo puolueiden sisällä on

Juuri nyt jännätään, kuinka käy aikakauslehtikilpailu Editissä. LuSun 3/2014

kansi kilpailee äänestäjien suosiosta.

2 Luonnonsuojelija 1/2015

•Sisällys

5 Ekologinen e-kauppa

Weecos kokoaa luontoystävälliset yritykset samaan osoitteeseen.

7 Urbaani unelmametsä Helsingin Kivinokka säästyi lähiluonnoksi tuhansille asukkaille.

8 Luontokuvia kolmesta kulmasta

Kuvaajan työkaluna voi olla kännykkä, järjestelmäkamera

tai helikopteri.

10 Vaalien valttikortit Eduskuntavaalit vetävät norpan vakavaksi.

12 Sanallista palautetta

Miten Suomi pärjäsi ympäristöpolitiikassa viime vaalikaudella?

16 Puolueet syttymässä uusiutuvaan energiaan Miten ehdokkaat vastaavat ympäristöjärjestöjen toiveisiin?

18 Norppa Taskinen Hylkeenpyytäjän jälkeläisestä tuli tunnettu hylkeidensuojelija.

24 Lähimetsät haltuun! Luonto-Liitto innostaa ihmisiä lähiluontoon.

30 Je suis Charlie Aino Sutisen sarjakuvassa etsitään moniäänisyyttä.

Hei

di M

oisi

oKa

triin

a Sa

lmin

en

Hei

di M

oisi

o

Anna

Aut

io

”Hyvän eduskuntavaaliehdokkaan tunnistaa neljästä lupauksesta.

s.10

s.8

s.7

s.18

Luonnonsuojelija 1/2015

3

Perhe polkee luontoonLapset väsähtävät luontoretkillä helposti, jos patik-kamatkat venähtävät liian pitkiksi. Kevätluontoon voi lähteä myös polkupyörällä. Lapsi viihtyy turvais-tuimessa, peräkärryssä ja laatikkopyörän kyydissä, ja omalla pyörällä pyöräilykin innostaa rauhallisel-la metsätiellä. Lue lisää vinkkejä lasten kanssa pyö-räilyyn //sll.fi/perhepolkee luontoon//

Otso tuo arpaonnenTänä vuonna Luonnonsuojeluliitto keskittyy met-sien ja soiden suojeluun – karhun valtakuntaan. Otso kuljettaa kotiisi myös Luontoarvat. Arpajaisten pää-voittona on 12 000 euron arvoinen matkalahjakortti. Lunastamalla arvat voitat yhden upeista palkinnos-ta ja tuet työtämme. Voit myös tilata lisä arpoja osoit-teesta //sll.fi/luontoarpajaiset//

•Vink vink

•Avuksi arkeen

Pitsinen hedelmäpussiJos kotiin kantautuvien muovipussien määrä rietoo hedelmäosastolla, tuskaa voi lievittää monin tavoin.

Käsistään kätevä ompelee vanhasta pitsiver- hosta kauniita pusseja, jotka kestävät aikaa ja kat-seita. Nyöri pussin suulla pitää ostokset pussissa. Hintatarraa varten pussiin kannattaa ommella palanen velcroa tai muuta tarttumapinnaltaan hy-vää kangasta. Tällainen ekotuote on myös loistava lahja idea.

Monissa kaupoissa myydäänkin jo pitsipussin arkisia serkkuja, ohuesta keinokuitukankaasta val-mistettuja kestopusseja.

Jos kestopussit eivät ole käden ulottuvilla ja ahdis tus iskee vasta kaupassa, hedelmä- ja vihan-nestiskien tarjoomukset voi punnita ilman pussia ja pakata useampaa laatua samaan pussiin. Asette-le hintalaput pussin kylkeen niin, että kassahen-kilön on mahdollisimman helppoa näyttää ne viiva-koodinlukijalle.

Auta uhanalaistasll.fi/lahjoita

Saimaannorppa on sukupuuton par-taalla. Lahjoituksesi avulla teemme paljon: vaikutamme päättäjiin, tie-dotamme kalastajia norpalle turval-lisesta kalastamisesta, lahjoitamme turvallisia katiskoja ja katiskojen nielurajoittimia kalastajille sekä suojelemme norpan elinympäristöä.

Koonneet: Maija Lielahti & Heidi Moisio

Kuvat: Eemeli Peltonen, Antti Salovaara, Teppo M

oisio / tavarafillari.fi

Teksti ja kuva: Heidi Moisio

Kevät on urbaaniLeskenlehtiä puskee esiin mukulakivien välistä, ja kauppakeskuksen parkkipaikalla tassuttelee vastaan ketunpoika. Luonto-Liiton Kevätseurannan teema-na on tällä kertaa urbaani kevät. Samalle seuranta-lomakkeelle mahtuvat kiltisti niin laulujoutsen kuin lakaisukone. Ensimmäistä kevätseurantaviikon-loppua vietetään 14.–15.3. //kevatseuranta.fi //

KorpilakiHanna Kaisa Hellsten ja Anne Hirvonen kirjoittivat Luonnonsuojelijassa 3/2014 salamet-sästäjiin kohdistuvista vainoista. Nyt he ovat jat-kaneet salametsästysaiheen käsittelyä Suomen Luonto -lehdessä.

Pohjois-Karjalasta löytyneet nautojen ja lam-paiden raadot ovat laittomia haaskoja, sillä märehtijöiden ruhojen käyttäminen haaskoina on eläintauti- ja sivutuotelainsäädännön mukaan kielletty. Pienpetojen houkuttelemiseen riittäisivät pikkukalat lehmän sijaan, ja suur-petojen saalistaminen ravintohoukuttimen avul-la on laitonta. Laittomuudesta huolimatta kar-hunpyynnissä ruokahoukuttimen käyttö on yleistä. Myös susi saattaa sattua apajalle.

Asuinalueiden liepeille jätetyt haaskat hou-kuttelevat pedot lähemmäs ihmisten pihapiire-jä. Haaskojen käytön pelätään tekevän suur-pedoista pelottomia, kirjoittajat kertovat.

Lue koko artikkeli Suomen Luonnosta 2/2015.

Heidi Moisio

• Suomen Luonto

Myös käytetyt kertakäyttöiset hedelmäpussit voi käyttää uudelleen. Ne eivät vie edes paljon tilaa käsi laukun tai kauppakassin pohjalla.

Merkkejä salametsästäjistä?

Ilvesten, susien ja muiden suurpetojen salametsäs-tystä voidaan suitsia vain, jos siitä tiedetään. Luon-no nsuojeluliitto pyytää ilmoittamaan pienetkin havainnot, sillä ne saattavat johtaa rikollisten jäljille. Keräämme havaintoja kansainvälisen WildLeaks-verkkopalvelun kautta, jossa salametsästyksestä voi ilmoittaa anonyymisti. //sll.fi/wildleaks//


•Peukut

Todellinen katastrofielokuvaTalvivaara jättänee jokaiseen suomalaiseen jälken-sä, eikä vähiten niihin, jotka ovat kaivoksessa työs-kennelleet. Markku Heikkisen vaikuttava doku-mentti Talvivaaran miehet avaa näkymän kaivosyh-tiön arkeen ja kriiseihin duunareiden näkökulmasta. Kyynelten ja mustan huumorin seasta nousee kysy-mys: olisiko tätä kaivosta koskaan pitänyt tehdä? Tal-vivaaran miehet -dokumentti elokuvateattereissa nyt.

Rauhoitu luonnossaIhmisen syke, hengitystiheys ja verenpaine laskevat metsässä. Sirpa Arvonen pohjaa menetelmänsä mielentaitojen hallintaan tieteellisille faktoille. Ulkoasultaan kauniin kirjan ydinantia ovat yli 50 sisällä ja luonnossa tehtävää helppoa harjoitusta, mutta jopa kiinnostavampaa on Metsämielen tausta-tieto met sien virkistysvaikutuksista. Sirpa Arvonen: Metsämieli. Metsäkustannus 2014.

Tee vaatevallankumousKuka meidän vaatteemme tekee? Tätä kysyy Vaate-vallankumous, jota vietetään 24.4. Silloin puetaan jokin vaate nurinpäin ja kysytään vaatteen valmis-tajalta, kuka vaatteen on tehnyt. Vaatevallankumous näyttää, että kuluttajat haluavat vaatteita, jotka on tehty vastuullisissa oloissa. Päivän aikana järjeste-tään muun muassa vaatteidenvaihtotempauksia ympäri maata. //fashionrevolution.org/finland //

Koonneet: Maija Lielahti & Heidi Moisio

Ekologinen e-kauppa Weecos kokoaa yli 50 vastuullista yrittäjää samalle kauppapaikalle. Teksti Heidi Moisio Kuva Marjaana Malkamäki

Vuonna 2012 Anna Kurkela etsi netistä kauppapaik-kaa Papu-lastenvaatteilleen. Kun sellaista ei löyty-nyt, syntyi ajatus nettikaupan perustamisesta. Weecos kokoaa yhteen yli viidenkymmenen vastuul-liset arvot allekirjoittavan yrityksen valikoimat samaan nettiosoitteeseen.

Yhdessä Hanna Lusilan kanssa perustettuun kauppapaikkaan ei huolita mitä tahansa tuotteita. Yrityksen on oltava mahdollisimman tarkkaan sel-villä tuotteidensa tuotannon vaiheista, ja sen toimin-nan on oltava läpinäkyvää. Tuotteiden valmistuk-sessa pitää huolehtia ympäristön, ihmisten ja eläin-ten hyvinvoinnista parhaalla mahdollisella tavalla – ja myös pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi materiaa-livalinnoissa suositaan luonnonmukaisia, kierrä-tettyjä ja ylijäämämateriaaleja.

Myyjäyritykset valitaan seitsemänsivuisen kyse-lyn perusteella.

"Kysely suunniteltiin alkujaan yhdessä yliopisto-tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa", Lusila kertoo.

Tällä hetkellä suurin osa valikoimasta koostuu suomalaisten suunnittelijoiden vaatteista, koruista ja sisustustuotteista, mutta mahtuupa mukaan kosmetiikkaakin. Tuotteita leimaa käsityöläisyyden arvostus, ja monet myyntiartikkelit voi luokitella designiksi. Myös ravinnon, päivittäistavaroiden ja palvelujen myyminen olisi mahdollista.

Weecos ei ole jälleenmyyjä vaan kauppa-alusta. Se välittää tilaukset myyjäyrityksille, joista useimmat lähettävät tuotteet asiakkaalle ilman postikuluja. Weecos ottaa tuotteiden myynnistä 20 prosentin komission, jolla se kattaa muunmuassa kauppapai-kan pyörittämisestä koituvia kuluja.

Erityisesti Weecosin keulahahmoja ilahduttaa uusien mielenkiintoisten yritysten löytyminen: "Ne oivallukset, joita yrityksillä on!" Lusila hymyilee.

//weecos.com//

Hanna Lusilan ja Anna Kurkelan Weecos-netti- kaupasta ekologisia vaatteita voi shoppailla myös kännykällä.

Heidi M

oisio Luonnonsuojelija

1/20155

www.sll.fi/lahjoita

Keuruu, Kainuu, Lapinjärvi... Kuluneena talvena eri puolilta Suomea on kiistelty valtion metsien käytöstä. Teksti Matti Nieminen Kuva Ylä-Kainuun luonto ry

Suomi on metsien maa. Eteläisessä Suomessa met-säluonnon monimuotoisuus kuitenkin heikkenee ja uhanalaisten lajien määrä kasvaa. Hienoja metsäalu-eita saa hakemalla hakea. Yksi komea metsä löytyi Keuruulla Puolustusvoi-mien lakkauttaman varuskunnan alueelta. Suomen luonnonsuojeluliiton aktiivit ehtivät tutustua aluee-seen paikan päällä ja todeta luonnonarvot. Kiire oli-kin, sillä Metsähallitus lähestyi Rautovuoren metsiä luontoselvitysten sijaan monitoimikonein. Kymme-net luonnonsuojelijat osoittivat tammikuussa miel-tään paikan päällä. Hakkuut keskeytettiin. Uudellamaalla Lapinjärvellä on muhinut puo-lestaan kiista tutkimusmetsien hakkuista. Metsähallituksen alaisuudessa toimivan Luonnonvarakeskuksen iäkkäät kuu-sikot ovat tutkimusmetsänä ja geeni-reservinä. Kainuussa on menossa puolestaan luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Metsähallituksen kova tulostavoite pakottaa lisäämään hakkuita. "Yhdistävä tekijänä näille kiistoille on näkemyserot siitä, miten valtion mai-ta pitäisi käyttää metsäluonnon suojelussa", summaa metsäasiantuntija Virpi Sahi Suomen luon-nonsuojeluliitosta.

METSO-ohjelma takkuaa Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO- ohjelmalla piti saada suojeltua vapaaehtoisin keinoin vuoteen 2016 mennessä yhteensä 96 000 hehtaaria metsää. Tavoitteen saavuttaminen on siirtynyt yh-deksällä vuodella, vuoteen 2025. "METSO on onnistunut parantamaan suojeluil-mapiiriä, mutta se ei ole tuonut riittävästi suojelu-hehtaareja. Ohjelman toteutus on alkanut osoittau-tua tehottomaksi", Sahi kuvailee. Metsänsuojelijat kaipaavatkin nopeampia ja te-hokkaampia keinoja valtion osallistumiseen. Halli-tusohjelmassa sovittiin, että valtion maita suojeltai-siin tällä hallituskaudella 13 000 hehtaaria. Metsä-hallituksen mukaan tavoite toteutuu. Luontoväkeä

Metsäkiistat kytevätärsyttää, että mukaan on otettu jo kertaalleen suojel-tuja alueita, esimerkiksi Natura-alueita, ja suojelu-arvoiltaan vaatimattomia alueita. Samalla suojelun ulkopuolelle on jätetty arvokkaita kohteita kuten kiistellyt Keuruun ja Lapinjärven metsät. Luonnonsuojelijoiden mielestä myös maa- ja met-sätalousministeriön perustama Metsien suojelun tilastointi -työryhmä pyrkii kaunistelemaan viralli-sia metsätilastoja. Se laskee suojeltujen metsien tilastoihin esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi mää-räaikaisesti rauhoitetut alueet. Luontojärjestöjä ei kutsuttu mukaan työryhmään.

Kuntien ja yksityisten metsissäkin savuaaEtelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla ovat vaaras-sa maan eteläiset Haarikon kuukkeli metsät, joissa ku-vattiin myös Metsän tarina -elokuvaa. Metsäyhtiö UPM

on suunnitellut aiemmin myyvänsä alueel ta mökki-tontteja, nyt yhtiö suun nit te lee hakkuita.

Oriveden kaupungin keskustan tun-tumassa kiistellään virkistys- ja ope-

tusmetsien kohtalosta. Kaupunki haluaisi hakata jopa ELY-keskuksen rauhoittamat liito-oravan lisäänty-mis- ja levähdyspaikat. Yhdellä kun-nan lähivirkistysalueella hakattiin

maisematyöluvalla liki hehtaarin avo-hakkuu. Paltanmäen museometsää

kunnan keskustassa haluttaisiin harven-taa metsäkoneella ja kaataa kolmannes puus-

tosta. Paikallinen lukio ja joukko yhteiskoulun opet-tajia vastustaa opetusmetsänsä hakkuita. Espoon kaupunki suunnittelee avohakkuita yli tuhannen hehtaarin virkistysmetsiin pääosin Nuuk-sion järviylängöllä. "Suomen valtion biodiversiteettisitoumukset eivät näy kuntatasolla. Ohjelmia ei toteuteta käytännössä", sanoo SLL:n erityisasiantuntija Tapani Veistola. Toukokuun lopulla ilmestyvässä Luonnonsuojeli-jassa 2/2015 pureudutaan suomalaisten metsien nykytilaan.

KohtuutalousTaloustermien joukkoon ilmaantui 2000- luvun alussa uusi sana, englanninkielinen degrowth. Mainio termi, joka ei vain sellaisenaan käänny kovin helposti suomen kieleen. Vai olisiko näppärää sanoa käänteiskasvu, talouslasku tai ei-kasvu?

Nyt kieleemme on rakentamassa pesäänsä kohtuutalous. Onhan kohtuus kaunis ja elämää nähnyt sana, joka sisältää tässä ajassa kaivat-tua viisauttakin.

Kohtuutalous on määritelty myös poliittisek-si, taloudelliseksi ja sosiaaliseksi liikkeeksi, joka kyseenalaistaa talouden kulttuurisen ylivallan ja tavoittelee järjestelmää, joka ei perustu talous-kasvuun.

Kohtuutalouden sanotaan tähtäävän onnel-lisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen keinoilla, jotka eivät perustu kulutukseen. Taloustieteel-lisenä terminä sen tavoitteeksi on mainittu uuden talousjärjestelmän mallintaminen ja rakentaminen.

Suomen luonnonsuojeluliitto on ottanut kohtuutalouden toimintaansa eräänlaiseksi kattoteemaksi. Hankkeen koordinaattorina toimii Anna Latva-Pukkila.//degrowth.fi//

Matti Nieminen

Metsä- hallituksella on

kova tulostavoite.

• Töissä täällä

• Termi

Honkasaaren valtionmetsän rantapuut on leimikoitu hakattaviksi.

ToimistosivariJos soitat Luonnonsuojeluliiton keskus-toimistoon, puheluusi vastaa todennäköi- sesti Petri From. From suorittaa siviilipalvelus-taan norppakonttorilla kesäkuun alkuun saakka. Toimistoapulaisen ajasta suurimman lohkon vie-vät tällä haavaa Suomen luonto -lehden asiakas-palvelutehtävät kuten puheluihin ja sähköpos-teihin vastaaminen.

"Tehtäviin kuuluu kaikenlaisia toimiston nor-mihommia postittamisesta kahvin keittämi-seen", From summaa.

Jos jonkun pitää pukeutua Luonnonsuojelu-liiton maskottiasuun, norppapukuun, tehtävä lankeaa useimmiten Fromille. Viimeksi From

heilui konttorilla norppana radiotoimittajan pyynnöstä.

"Tämä oli luonteva paik-ka sivaripaikaksi. Olen suunnitellut opiskelevani jotain ilmastonmuutok-seen liittyvää, ja täällä koen tekeväni jotain itsel -

leni merkityksellis-tä", From kertoo.

From kehuu se- kä liiton ihmis-ten että ilma-piirin olevan inspiroivia.

Suomen luonnonsuojeluliiton kuukausitukijana voit ohjata tukesi

metsänsuojelulle.


Metsäkiistat kytevät

Kuva: Heidi Moisio

Urbaani unelmametsäPalaan kerta toisensa jälkeen nauttimaan Hel-singin Kivinokan tunnelmasta. Se on huikea yhdistelmä metsää, meren tuoksua, hilpeitä kesämajoja ja kaupungin huminaa: vasta-rannalle piirtyy kaupungin siluetti energialai-toksineen, ja oranssi metro suhahtelee sillalla. Kivinokkaa rajaa Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue, jonka kosteikosta lintu-harrastajat tähystävät lintuja.

Helsinki harkitsi Kivinokan kaavoittamista asuinalueeksi, mutta päätyi viime vuonna vah-vistamaan sen virkistyskäyttöä. Suhtauduin alueen kaavoittamiseen ristiriitaisesti, sillä uskon tiiviiseen kaupunkirakentamiseen. Toivon sydämestäni kaikkien halukkaiden kykenevän asumaan mahdollisimman lähellä työpaikkojaan julkisten kulkuyhteyksien ja polkupyörämat - kojen päässä. Oman kotinurkkani metsäalueen tuhoaminen olisi kuitenkin kutistanut lähimet-sän keuhkoja ja vienyt lapsiltani vehreän uima-rannan polkupyörämatkan päästä.

Kun näin komea paikka keskellä kaupunkia on säästetty, soisi sen virkistävän mahdollisimman monia. Tässä metsässä toivotan vastaantuli - jat tervetulleiksi.

Heidi MoisioLuonnonsuojelijalehden toimitus sihteeri

• Lempipaikka

”Kivinokka on huikea yhdistelmä metsää, merentuoksua

ja hilpeitä kesämajoja.

7

Instagram-kuvaaja: Katriina Salminen julkaisee kännykällä ottamiaan kuvia verkossa.Luonto on mielestäni hämmästyttävän kaunis, en vain voi olla kuvaamatta sitä. Kuvaan taltioidakseni muistoja. Lisäksi haluan kasvaa valokuvaajana – luonto on haastava kuvattava, ja välillä täytyy kävel-lä pitkiäkin matkoja löytääkseen sopivan kuvaus-kohteen. Kuvausmatkani ovat nykyisin hyvin hekti-siä 1,5-vuotiaan tyttäreni ollessa mukana. Kun pääsen yksin liikkeelle, otan tietyn suunnan ja odotan, että silmiini osuu jotain mielenkiintoista.

Olen kuvannut jonkin verran myös järjestelmä-kameralla, mutta kunnolla aloitin saatuani ensim-mäisen älypuhelimeni. Se on aina mukana eikä pai-na paljon, joten sillä on helppo ottaa kuvia aina tar-vittaessa. Nykyisin kuvaankin vain sillä.

Kuvaa ottaessa tärkeintä on pitää horisontti suo-rassa ja varmistaa, ettei kamera heilahda, jottei tuli-si epätarkkoja kuvia. Vinkkini aloittelevalle luonto-kuvaajalle on lähteä vain rohkeasti kuvaamaan. Ota monta kuvaa samasta kohteesta, ensimmäinen ei välttämättä onnistu. Haluan korostaa erityisesti valon merkitystä. Kokeile erilaisia kuvakulmia ja haasta itsesi. Älä pelkää kokeilla uutta.

Luontokuvia kolmesta kulmasta

Ammattiluontokuvaaja: Antti Koli tunnetaan tarkkanäköisistä käärme- ja lintukuvistaan.Arvostan sitä, että pystyn tekemään työni ulkona luonnossa ja kehittämään omaa luontosuhdettani. Luonto mahdollistaa hyvien kuvien tekemisen ja hyvän kuvan ominaisuuksien pohtimisen. Erilaisten luontokohteitten kuvaaminen ja esittäminen on myös poliittinen kannanotto siihen, mikä on tärkeää.

Eniten käyttämäni runko on säänkestävä, nopea ja täsmällinen ammattilaisrunko. Vaihtelen moni-puolista välineistöä tarpeiden mukaan.

Useimmiten menen samoille paikoille kuin ennen-kin. Retket vievät 4–6 tuntia. Kuljen sisiliskopaikoil-la, auringonnousun rannalla tai lumisessa metsässä. Kävelen ja pyöräilen aika paljon, en odota kovin pit-kään asioita tapahtuvaksi. Sen sijaan palaan uudes-taan ja uudestaan samoille paikoille.

Luontoa kuvaavan pitää luottaa omiin havaintoi-hin ja omaan käsitykseen hyvästä kuvasta. Lukemi-nen, erilaisiin kuviin perehtyminen sekä omien kuvien kriittinen analysointi ovat työhön kuuluvaa ahkeruutta. Tunteellinen ja vapaa reagointi ovat kuvauksen perusta ja tie kestäviin sekä omaperäi-siin kuviin.

Katriina Salmisen älypuhelimella otetut luontokuvat keräävät tykkääjiä Instagram-palvelussa. Ammattikuvaaja Antti Koli bongaa samoilta metsä-reiteiltä aina uutta kuvattavaa. Jarmo Nieminen ottaa kuvia kopterikameralla nähdäkseen maailman toiselta kantilta.

Teksti: Heidi Moisio Kuvat: John Lagerstedt, Loan Nguyen-Koli, Katriina Salminen

Vuorovaikutusta valokuvaukseen

Ilmakuvaaja: Jarmo Nieminen kuvaa luontoa lintuperspektiivistä.Kamerakopterilla pääsee paikkoihin, joihin kame-raa ei normaalisti saa: metsän yläpuolelle ja sisään, jyrkänteiden taakse, merelle, rannan ulkopuolelle. Sillä saa uusia, jännittäviä kuvakulmia. Mieleen- painuvin kuvauskokemukseni oli helikopteria tui-jottavan rusakon hämmennys pellolla.

Mukana ei tarvitse kuljettaa aiemmin vaadittuja suuria nostureita tai puomeja, vaan koko paketti kulkee käytännössä reppuun pakattuna. Kuvaan sekä videoita että valokuvia. Nykyisen Go Pro -kameran resoluutio on videolla erittäin hyvä, mut-ta valokuvien koko jää pieneksi esimerkiksi näytte- lyitä ajatellen. Nyt suunnittelen isomman helikop-terin hankintaa, että saisin järjestelmäkameran taivaalle.

Kopterikameran käyttö on suhteellisen helppoa, mutta kuvaamisen miettiminen samaan aikaan kun lentää on jo vaikeampaa. Täytyy ajatella sekä lentä-misen turvallisuutta että kameran toimintaa. Myös ilmailullinen ymmärrys tuulista on tarpeen, jos ei tahdo kopterinsa vaurioituvan tuulenpuuskssa ja pyörteissä.

Pirjo Itkonen

Jos kaipaat kuvausharrastuksellesi vertaistukea tai yleisöä, voit jakaa kuviasi netissä ja saada palautetta muilta palvelujen käyttäjiltä.

• Instagram on suosittu ilmainen älypuhelinsovellus, jossa voit käsitellä kuviasi helposti ja julkaista niitä julkisesti tai valitsemillesi käyttäjille. Instagramissa käytetään hashtageja (#) asiasanojen merkitsemiseen.

• VSCO on Instagramin tapainen ilmainen sovellus älypuhelimeen. Kuvankäsittelyyn tarkoitettuja filttereitä voi ostaa lisää ohjelman mukana tulevien lisäksi. Monet jakavat VSCO-kuviaan VSCO-palvelun sijaan Instagramissa.

• Flickr on ammattilaistenkin käyttämä verkkopalvelu, joka tarjoaa yhden teratavun ilmaista säilytystilaa kuville ja videoille. Palvelusta on saatavilla myös laajempi maksullinen versio. Flickr soveltuu hyvin myös suurten kuvatiedostojen jakamiseen.

• Tumblr on helppo kanava kuvapainot-teisen blogin perustamiseen.

• Ikkunasuomenluontoon.fi on Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämä yhteisöpalvelu, jossa voit jakaa luontohavaintojasi kuvien muodossa. Sivustoa uudistetaan parhail- laan, ja uusi sivusto aukeaa kesällä 2015.

Katriina Salminen

Katriina Salminen


• Sujahda someen

Toivomme ilmiantoja salametsästyksestä.

Twiittaamme aiheesta tunnuksella

#wildleakssuomi.

Laitetaan sana kiertämään!

Sujahda Luonnonsuojeluliiton someen! Tarjoamme vinkkejä, luontofiiliksiä sekä napakkaa ympäristöasiaa ja kerromme, mitä Luonnonsuojelu liitto tekee juuri nyt. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan ajankohtaista luontoasiaa sekä kokemuksia ja ideoita!

Facebook.com/luonnonsuojeluliitto Twitter: @luonnonsuojelu Instagram: @luonnonsuojeluliitto

Pyysimme Facebookissa apua

kiperään pulmaan: norppakassin

värivalintaan. Hurjan kommentti-

vyöryn myötä valittiin musta.

Kävimme katsomassa vaikuttavan

Talvivaaran miehet -dokumentin

ja jaoimme ensivaikutelmat

Instagramissa.

Puhtaiden vesien, vanhojen metsien, soiden ja kestävämPien elämäntaPojen Puolesta

Harri HölttäHistoriantutkijaJoensuuSavo-Karjalawww.harriholtta.fi

Jussi KytömäkiMatematiikan opettajaEläkkeelläNaavaparta Pirkanmaaltawww.jussikytomaki.fi

Laura RantanenTiedottaja, toimittajaTurkuVarsinais-Suomiwww.rantanenlaura.fi

Leo StraniusToiminnanjohtaja kaupunginvaltuutettuHelsinkiwww.leostranius.fi

Heikki SusiluomaMaaseututkija (FT), yrittäjä, JyväskyläKeski-Suomiwww.susiluoma.fi

Mika FlöjtYhteiskuntatieteiden maisteriKuusamoOuluwww.mikaflojt.fi

Ilmoituksen maksaja: ehdokkaat

Äänestä parasta juttuaÄänestä Luonnonsuojelijan 1/2015 parasta juttua osoitteessa //sll.fi/parasjuttu//

20.5. mennessä vastanneiden kesken arvotaan Jussi Murtosaaren teos Luontokuvaajan Suomi (Docendo 2015, arvo n. 37 €). Voit lähettää vastauksesi myös postikortilla osoitteeseen Suomen luonnonsuojeluliitto, Luonnonsuojelija, Itälahdenkatu 22 b A, 00210 Helsinki. Muista merkitä korttiin nimesi ja postiosoitteesi.

Myös saimaannorppa on Facebookissa! Seuraa kevään norppauutisointia: facebook.com/saimaannorppa


9

Eduskuntavaalit lähestyvät. Luonnonsuojeluliitto tunnistaa hyvän ehdokkaan neljästä lupauksesta, ja jokerinorppa vaatii päättäjiltä paikallista notkeutta.

Teksti Heidi Moisio, Luonnonsuojeluliiton vaaliryhmä Kuvitus Seppo Leinonen

Vaalien valttikortit

Valitse viisaasti

Eduskunta-

vaalit 19.4.2015

vaalit.fi


Eduskuntavaaleissa voimme vaikuttaa siihen, ketkä päättävät Suomen luonnon tulevaisuudesta. Siksi haastamme ehdokkaat sitoutumaan Luonnonsuojelu-liiton vaalitavoitteisiin ja puolustamaan tavoitteita tulevalla vaalikaudella.

Haasta oma ehdokkaasi mukaan lähestymällä

Haasta ehdokas näyttämään korttinsa luonnon puolesta

Vaalien valttikortit

J

JK

K

Huhtikuun 19. päivä valitaan 200 kan-sanedustajaa uuteen eduskuntaan. Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä Suo-men kansalaisilla on äänioikeus. Oma ehdokas on löydettävä omasta

vaalipiiristä, joita on yhteensä kaksitoista. Kaikki-aan parisen tuhatta ehdokasta kilpailee kansalaisten huomiosta.

Luonnonsuojeluliitto kannustaa äänestämään ehdokasta, joka on valmis suojelemaan vapaita vir-toja, lopettamaan turpeen polton, viemään kaivos-toiminnan kestävälle pohjalle ja tukemaan vahvaa ympäristöhallintoa ja hyvää lainsäädäntöä. Myös kyky nähdä ympäristönsuojelun paikalliset tarpeet voidaan laskea valtti kortiksi.

Äänestäjien ja uusien kansanedustajien tehtävä ei ole vaatimaton: on estettävä ympäristökäänne, joka uhkaa suomalaista luontoa ja terveellistä elin-ympäristöä. Vaalikoneisiin asti kaikki Luonnon-suojeluliiton vaalitavoitteet eivät ole päässeet, joten valveutuneelta äänestäjältä vaaditaan nyt tarkkaa silmää ja keskustelua omien ehdokkaittensa kanssa.

Suomen luonnonsuojeluliitto kerää arvot allekir-joittavilta edustajilta sitoumuksia, jotka julkistetaan verkossa osoitteessa sll.fi/vaalit.

Vapaita virtojaVapaiden virtojen suojelun on oltava pysyvää. Kos-kiensuojelulailla on suojeltu viimeisimpiä virtaavia vesiä rakentamiselta.

Joet tarjoavat virkistymis- ja kalastuspaikkoja sadoille tuhansille ihmisille. Suurin osa maamme vesivoimasta on jo rakennettu. Koskiensuojelulaki on Suomen vesiluonnon perusturvaa, eikä siihen tule kajota.

Kalojen vaellusyhteydet on palautettava jo raken-netuissa vesissä. Tämä tulee tehdä huomioiden ympäristövirtaama eli vesimäärä, jonka virtaamisen joen hyvinvointi vaatii. Voimayhtiöiden tulee raken-taa kalatiet ja kunnostaa kutualueet pääosin omalla kustannuksellaan.

Loppu turpeen polttamiselle Ilmakehän hiiltä on sitoutunut maan uumeniin kivi-hiileksi ja soihin turpeeksi. Suot ovat Suomen suu-rin, noin 5,5 miljardin tonnin suuruinen hiilivaras-to, jota ei pidä vapauttaa ilmakehään. Turpeenpol-ton lopettaminen on tärkein ilmastopoliittinen teko.

Turpeenpolton alennettu vero ja turvetuotannon muut tuet ovat ympäristölle haitallisia tukia, jotka on lakkautettava. Julkista tukea on maksettava ener-giamuodoille, joista rakentuu Suomen uusi, ilmaston ja luonnon kannalta turvallinen tulevaisuus. Kun fossiilinen turve korvataan lämmityksessä asteittain kotimaisella puulla, myös työpaikat uusiutuvat. Kes-tävästi tuotetun, kotimaisen bioenergian käyttöä pitää edistää.

Turpeenlouhinnalla ei saa pilata enempää kala- ja uimavesiä. Viimeisten luonnonkauniiden soidemme retki-, marja- ja riistamaastot on turvattava soiden-suojeluohjelmassa.

Kaivostoiminta kestävälle pohjalle Talvivaaran onnettomuus osoitti, että kannatta-vuutta tavoitellaan kaivosalalla välillä ympäristöin-vestoinneista säästäen ja ympäristölupia rikkoen. Talvivaara ei ole Suomen kaivoksista ainut ongel-mallinen. Uusia vesistöille vaarallisia kaivoksia on suunnitteilla.

Valtion kaivospolitiikka kannustaa nopeaan lou-hosmäärän kasvattamiseen, vaikka tarve metallien kierrätykselle ja ympäristöperusteiselle kaivosverol-le tai -maksulle on ilmeinen. Paikallisilla yhteisöillä pitäisi olla valtaa puuttua kaivosten perustamiseen.

Kaivokset eivät sovi suojelualueille, eikä uraania tule louhia. Happamia päästöjä aiheuttavat vanhat louhokset ja pilatut elinympäristöt on kunnostettava.

10

10

Q

QJulkisen vallan mahdollisuus turvata terveellinen ympäristö on vaarantumassa.

Ympäristölainsäädännön heikentäminen uhkaa na-kertaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja laa-dukasta ympäristöä. Ympäristöhallinnon purkutalkoi-den sijaan ympäristöministeriötä on vahvistettava.

Lupa- ja valvontaviranomaisten sekä tuomiois-tuinten resurssit on turvattava. Vain näin voidaan taata suomalaisille laadukas ja turvallinen elin-ympäristö. Ympäristön ja ihmisoikeuksien välillä on yhteys, jota tulee vaalia. Ympäristöperusoikeuksia, tiedonsaantia, osallistumisoikeutta tai muutoksen-hakua ei saa heikentää.

Toimiva ympäristöhallinto ja hyvä lainsäädäntö

häntä vaalitapahtumissa, sähköpostitse tai sosiaalisessa mediassa. Autat myös jakamalla Luonnonsuojeluliiton vaali sisältöjä sosiaalisessa mediassa.

Ehdokkaat voivat allekirjoittaa vaalitavoitteemme verkossa tai vaalitapahtumissa eri puolilla Suomea. Verkko sivuiltamme voi myös seurata, ketkä ehdokkaat ovat jo mukana.

//sll.fi/vaalit//

Oletko kiinnostunut vaikuttamaan vaaleissa omalla paikkakunnallasi? Ota yhteyttä vapaaehtoistyön koordinaattoriin: [email protected], p. 046 600 8109.


Miten Suomi on pärjännyt ympäristöpolitiikassa? Luonnonsuojelija kutsui Lasipalatsin ikkunapöytään kolme tietäjää.

Teksti Matti Nieminen, Kaisa Piirilä Kuvat Raisa Kyllikki Ranta

Sanallista palautetta

12

13

Helsingin Lasipalatsi on kaupungin ytimessä, Kampin ja Rautatieaseman välissä, parin sadan metrin päässä Eduskuntatalolta. Funkkisravinto-lan valkeat seinät ovatkin kuunnel-

leet monta poliittista keskustelua. Tänään paikalle on kutsuttu kolme nimekästä asiantuntijaa, joiden on määrä arvioida hallituksen pärjäämistä loppu-valla kaudella.

Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantun-tija Ilpo Kuronen odottaa jo pöydässä. Hän lehtei-lee tulostamaansa hallitusohjelmaa, josta hän on korostanut eri väreillä hyviä ja huonoja suunnitel-mia. Kuronen on seurannut suomalaista ympäristö-politiikkaa vuosikymmenten ajan.

Ja nyt takkia ja kirkkaanpunaista kaulahuivia rii-suu naulakolla Eeva Furman. Suomen ympäristö-keskuksen Ympäristöpolitiikkakeskuksen johtajan erikoisalaa on muun muassa tutkimuksen ja politii-kan vuorovaikutus.

Pienen odottelun jälkeen portaita kipuaa Markku Ollikainen. Helsingin yliopiston ympäristöeko-nomian professori on tullut keskikaupungille Viikin kampukselta. Kansallisen Ilmastopaneelin uusi puheenjohtaja on hyvin jyvällä maataloudesta ja elin-keinoelämän logiikoista.

Ja kas, kahden metrin päässä viereisessä pöydäs-sä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä keskustelee hillityllä äänellä. Täällä ei kannata kailottaa.

Arkaa ilmastopolitiikkaaIstuudutaan pöytään.

Olisi houkuttelevaa antaa eduskunnan ympäristö-toimille yksi numero, päästötodistuksen tapaan. Olisiko mahdollista?

Furmanin mielestä arvosanan antaminen on vai-keaa, sillä eduskunnan tekemä ympäristöpolitiikka on muuttunut paljon kauden aikana. Eri asioita käsiteltäessä arvosana olisi erilainen.

"Ainakaan ilmastopolitiikalle ei ole syytä antaa huonoa arvosanaa!" Ollikainen tokaisee. Hän muis-tuttaa, että hallituskauden aikana on perustettu kan-sallinen ilmastopaneeli ja hallitusohjelmaan on kir-jattu, että ilmastolaki hyväksytään. Ilmastolailla on pitkällä aikavälillä tärkeä merkitys. Suunta on Ollikaisen mielestä oikea.

Kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa Suomi ei ole kuitenkaan saanut kiitosta, ainakaan muihin Pohjoismaihin verrattuna. Miten tähän tulisi suh-tautua?

Ollikainen jatkaa. Kyse on siitä, mitä Suomi uskal-taa tehdä. "Suomi pitää huolen siitä, että EU:n ilmastotavoitteet vuodelle 2020 toteutuvat." Uu-sia avauksia ei kuitenkaan ole nähty Ruot-sin ja Tanskan tapaan.

"Meillä hallitus miettii 'raskasta teollisuutta', jonka etujen mukaista ilmastopolitiikka ei ole, ja toisaalta 'puhdasta teollisuutta', jonka etujen mukaista ilmastopolitiikka on, ja joka toivoo, että uusia ilmastoavauk-sia tulisi. Tämä ristiriita lamauttaa hallitusta yleisen uskalluksen puutteen lisäksi."

Tarjoilija saapuu ottamaan tilauksia. Pien-tä varovaisuutta on ilmassa, juomatilauksia myöten. Vesilinjalla mennään.

Ollikaisen mukaan voidaan puhua kansallisesta uskalluksen puutteesta. Uudet avaukset tai kokeilut puuttuvat.

"Niitä esimerkiksi Tanska tekee. He hyväksyvät sen, että jotkut kokeilut voivat epäonnistua, mutta joukosta voi löytyä myös onnistumisia", Ollikainen selittää.

Furman on samoilla linjoilla: Suomelta puuttuu elkeitä edelläkävijyyteen.

"Kuten Markku sanoi, voimme ehkä ylpeillä

Ilpo Kuronen plaraa hallitus-ohjelmaa.

ilmastolailla, mutta edelläkävijyys olisi se, mitä tar-vitsemme. Sitran Kiertotalous-seminaarissa suoma-laiset toimijat toinen toisensa perään nostivat esille, että yhteiskunnassamme puuttuu rohkeutta lähteä uudenlaisille business-alueille ja toimintamuotoihin, kuten kiertota-louteen. Intoa ja ideaa on, mutta jos-tain syystä ei uskalleta ryhtyä toi-meen. Rohkeutta uusiutumiseen tarvitaan kuitenkin myös politiikas-sa, jossa tulisi rohkaista ja tukea uudenlaista toimintaa muun muassa perkaamalla kiertotalouden esteitä."

Mistä tämä ilmastopolitiikan varo-vaisuus johtuu? Onko kyseessä poliit - tinen arkuus vai suomalainen perusluonne?

Tähän saakka vaitonaisena pysytellyt Kuronen laukaisee nopeasti:

"Arkuutta ei ollut kyllä paljon aistittavissa silloin, kun energiaturpeen verotusta laskettiin."

"Tässä on kaksi asiaa, ensinnäkin yritysten liike-riskiin liittyvä arkuus ja toiseksi poliittinen arkuus", Furman jaottelee. "Oli hyvin kiinnostavaa, että kun presidentti Niinistö otti itsenäisyyspäivän puhees-saan esiin ilmastonmuutoksen, media kommentoi

sitä hyvin laimeasti. Mikä median rooli on tässä asiassa?"

"Ilmastonmuutosta pidetään jopa puolihömppänä suomalaisessa kes-kustelussa", Ollikainen summaa. Hänen nähdäkseen yritysmaailmas-sa ei osata ajatella, että ilmastonmuu-tokseen sopeutumisessa olisi piileviä mahdollisuuksia. Toisekseen maa-

brändillä on "järkyttävän suuri mer-kitys", jos halutaan houkutella puhtai-

ta investointeja maahan.

Huolena hallinnon rapautuminenAlkupalojen sijasta käyty energiakeskustelu keskey-tyy, kun tarjoilija tuo blinit. Pääruuan myötä siirry-tään etsimään niitä ympäristöpolitiikan teemoja, jot-ka ovat viime vuosina olleet kiinnostavia ja esillä.

"Metropolipolitiikka, joka mielestäni on ympä-ristöpolitiikkaa", sanoo Furman.

"Metsät ja kaikki biotalouteen liittyvä. Itämeren suojelu on kestoaihe, joka on aina pinnalla", Ollikai-nen listaa.

Furmanista oli kiinnostavaa, että yksityinen sek-

tori lähti vahvasti mukaan Itämeren suojeluun. "Arktiset alueet on uusi tärkeä aihe", Ollikainen

lisää.Furman myöntää: "Kyllä, ja monessakin

suhteessa. Ensin puhuttiin arktisten alu-eiden mahdollisuuksista ja sitten kes-

kusteluun nousi näiden alueiden suo-jelu, mikä oli osittain Sini Saarelan ansiota."

Ollikainen muistuttaa, että kaivok-set ovat myös olleet erityisesti esillä.

Kuronen tankkaa papereitaan: "Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kai-

vostoiminta olisi kestävää kehitystä kes-tävältä pohjalta. Siinä on tavattomasti risti-

riitaa nykyiseen tilanteeseen." Hänen mielestään on kuitenkin tärkeää kiinnittää

huomiota myös asioihin, jotka eivät vielä näy niin selvästi. Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntijaa huolestuttaa ympäristö hallinnon rapautuminen, kuten ympäristörikosten puutteellinen hoito.

"Tähän liittyvät sekä aluehallinto että ministeriöi-den voimavarat. Erityisesti minua huolettaa, mitä on tapahtumassa meidän oikeushallinnollemme. Tuo-mareiden määrä vähenee, ja se ketju, jossa asioitam-me hoidetaan, heikkenee. Esimerkiksi ympäristöri-koksissa näkee, mikä vaikutus on, kun poliiseja ja syyttäjiä on vähennetty."

Vaihtuneiden ministerien sekasoppaOllikainen listaa kolme kohtaa, joissa hallituksen suhtautuminen ympäristöasioihin on muuttunut kauden aikana. Uusi hallitus toi mukanaan kiistan soiden suojelusta. Haja-asutusalueiden jätevesiase-tus otettiin uudestaan tarkasteltavaksi.

"Jossain määrin myös arktisten alueiden suhteen on alettu ottaa hiukan erilaista linjaa kuin alun perin hallitusohjelmassa ajateltiin", hän lopettaa listansa.

"Ympäristölupien määräaikaisuudesta ollaan luo-pumassa. Tämä on ongelmallista, kun ottaa huomi-oon ympäristöhallinnon vähentyneet valvontare-surssit", Kuronen sanoo.

"Ministereiden vaihdokset vaikuttavat ympäris-tökantoihin ja ministeriöiden toimintaan, joten en niinkään tässä ajattelisi vain hallitusta, vaan yksit-täisiä vaihtuneita ministereitä", Furman toteaa. "Maa- ja metsätalousministeriössä toiminta on koko hallituskautena kehittynyt enemmän tutkimuk - seen perustuvaksi, mutta on tullut näkyväksi vasta

Maabrändillä on suuri

merkitys.

Sovittujen asioiden

purkaminen hämmentää.


Vapaa- ehtoisuudesta

on tullut trendi.

ministerivaihdoksen myötä. Nihkeys ympäristö-asioissa MMM:ssä hallituskauden alkuvaiheessa voi juontaa silloisten MMM ja YM -ministereiden keskinäisistä jännitteistä. Ympäristöministeriössä taas on ministerin vaihdoksen myötä jo kertaal-leen sovittujen asioiden purkaminen ollut hämmentävää, varmaankin myös ministeriön omien virkamiesten kes-kuudessa."

Millaisia eroja Suomen ympäristö-politiikassa on verrattuna muihin Euroopan maihin?

"On tehty tutkimus siitä, kuinka tär-keänä biodiversiteetin suojelemista pi-detään eri maissa, ja Suomi oli tutkimuk-sessa hännillä. Luulen, että tämä saattaa joh-tua Suomen laajasta metsäpinta-alasta, joka helposti tuudittaa meidät ajattelemaan, että biodi versi-teetillä on kaikki hyvin Suomessa", Kuronen sanoo.

Luonnon monimuotoisuus ansaitsisi kaikkien keskustelijoiden mielestä enemmän huomiota.

Furman toteaa suomalaisten ympäristöhallinnon pykälien olevan kyllä kunnossa. "Mutta meillä ei ole rohkeutta niiden toimeenpanoon."

"Vesiensuojelu on Suomelle tärkeää, ja siinä olem-me aktiivisempia kuin muut maat. Maataloudessa taas pidetään hyvää huolta vesien suojelusta, mutta kulttuurimaisemat ovat retuperällä. Tuntuu, että nuoret maanviljelijät ovat saaneet tarpeekseen han-kalasta maataloustuki viidakosta ja ovat irtautumas-sa ympäristö tukijärjes telmästä", Ollikainen pohtii.

"Tässä näkyy vapaaehtoisuuden korostaminen. Hallituskauden aikana vapaaehtoisuudesta on tullut trendi ja iskusana", Kuronen napauttaa.

Ollikainen muistaa myös, että kalakysymykset ovat olleet esillä, ja hallituksella on ollut rohkaisevia kirjauksia tähän liittyen. Hänen mukaansa Suomes-sa on tapahtunut lievää edistystä kalateiden suhteen, mutta tässä asiassa meitä ei voi verratakaan Norjaan tai Islantiin.

Keskustelu ryöpsähtää välillä liikennepolitiik-kaan, jossa kiitosta saavat varsinkin alkukauden verouudistukset. Ollikainen kertoo saaneensa

eurooppalaisilta kollegoiltakin kehuja Suomen lin-jakkaasta liikennepolitiikasta. Kestävän kehityksen mittarien paluu noteerataan myös myönteisenä. Jätepolitiikan arvioidaan menneen loivasti alaspäin.

Kuronen kertoo, että myös Suomen luonnon-suojeluliitto kiinnitti aiemmin enemmän

huomiota jätepolitiikkaan. "Biodiversiteetin suojeluun liittyen

ei ole tullut uusia aloitteita, eikä suo-jelutyön laatukaan ole kasvanut. Varoja ei oikein ole tilanteen paran-tamiseksi", Ollikainen suree.

"Metso tappoi aidon vapaaehtoi-sen metsiensuojelun", Kuronen pau-

kauttaa. "Myöskin kohteiden laatu on heikentynyt. Vain puolet suojelutavoitteis-

ta on saavutettu."Furmanin mukaan lähiluonnon suhteen on tapah-

tunut paljon positiivista. Sitä on nostettu esille ja sen terveysvaikutuksia on korostettu.

"Susipolitiikka taas on jäänyt liian vähälle huomi-olle. Onkohan tässä susi aiheessa jotain niin primitiivistä tai psykologista, ettei tätä asi-aa voida ottaa keskusteluun ja kehitet-täväksi? Suomen petopolitiikka eroaa selvästi muista Euroopan maista", Furman pohdiskelee.

Itämeri kuuluu kaikilleNyt kun hallituksen ja eduskunnan ym-päristöasenteet ja niissä tapahtuneet muutokset on ruodittu, olisi kiinnostavaa vielä kuulla, miten kansalaisten ympäristöasenteet ovat kehittyneet viime vuosina. Ovatko suomalaiset huolissaan ympäristön ja luonnon suojelusta?

"Ympäristöasenteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Etenkin muutos ihmisten Itämeri-tietoi-suudessa ja asenteissa Itämerta kohtaan on ollut hui-kea viimeisen kahdeksan vuoden aikana!" Ollikai-nen sanoo. "Samoin ilmastotietoisuus ja huoli ilmas-tosta on noussut. Etenkin nuorten keskuudessa huoli on voimakasta."

Kuronen haastaa asiantuntijoita: "Ovatko Itämeri ja ilmasto kuitenkin niitä aiheita, jotka eivät kosketa tavallista ihmistä? Esimerkiksi Itämerestä on help-po ajatella, että 'ei me sille mitään voida, kunhan nyt vaan ne venäläiset ei sitä pilaisi'."

"Itämeri on kyllä sellainen aihe, että sen suojelun takana kaikki seisovat", Furman sanoo.

Ollikainen on samoilla linjoilla. Hän viittaa tutki-mukseen, jossa on tutkittu eri puolilla Suomea asu-vien ihmisten suhtautumista Itämeren suojeluun. Huoli on suurin rannikolla, mutta sisämaassakin aihe koskettaa.

"Monesti kuitenkin ihmiset eivät ymmärrä kaik-kia niitä seikkoja, jotka Itämeren saastumiseen vai-kuttavat. Itämeren suojelu lähtee jo maalta, eikä ole pelkästään sitä, mitä tapahtuu vedessä. Ajatellaan, että suojellaan vettä, mutta yhteys esimerkiksi ravin-teisiin unohtuu", Furman kertoo.

Naps. Ollikainen napsauttaa kuuluvasti sormi-aan. "Olisi helppoa pelastaa Saaristomeri päästöil-tä, jos olisi tahtoa." Hän napsauttaa sormiaan uu-

destaan, niin helppoa. Tuntuu, että häntä samanaikaisesti innostaa ja harmittaa

tilanne. Kipsin lisääminen kohdenne-tuille pelloille pudottaisi ravinne-päästöjä 30%. Hänellä on tälle hinta - lappukin, 55 miljoonaa euroa vii-dessä vuodessa.

Siirrymme jälkiruuan puolelle. Kahvia? Kyllä kiitos. Furman ja Ku-

ronen valitsevat karpaloita ja Ollikai-nen maistelee jo creme bruleetaan.

Reilu tunti on vierähtänyt. Valokuvaaja saapuu tyhjennetyn pöydän ääreen. Josko mentäisiin ulos, muutama kuva vielä.

Tarjoilija laskuttaa.Helsingin sää on talvisen harmaa ja niukasti pak-

kasella. Keskustelijat asettuvat nopeasti yhteispot-rettiin Pikkuparlamentin puistossa. Taustalla on kai-kille tuttu rakennus, pressuja ja työkoneita massii-visten kiviportaiden juurella. Eduskuntatalolla on remontti meneillään.

”Suomen laaja metsäpinta-ala tuudittaa meidät ajattelemaan, että biodiversiteetillä on kaikki hyvin.

Eeva Furman ihmettelee susipolitiikan vaiteliaisuutta.

Markku Ollikaista harmittavat Saaristomereen valuvat päästöt.

Itämeren suojelun takana

seisotaan.


Ilmastonmuutos voi vaikuttaa vaaleissa

Luonto-

arvot ovat toisarvoisella

sijalla.

Mitkä teemat ovat näissä vaaleissa parhaiten esillä? Tärkein teema on taloustilanne: millä saadaan Suo-men talous kasvuun uudelleen. Puolueiden mieli-piteitä jakaa tällä hetkellä eniten keskustapuolueen suunnittelema kasvurahasto. Ajatuksena on myydä valtion omai suutta ja perustaa tuloilla rahas-to, josta voidaan antaa edullista lainaa suo-malaisille yrityksille. Kokoomus on suh-tautunut ajatukseen nuivasti. SDP, vih-reät ja vasemmistoliitto ovat olleet myönteisempiä.

Ovatko nämä luontovaalit?Ei ole perusteetonta toivoa, että nämä ovat myös luontovaalit. Ilmastonmuu-tos on aihe, joka on noussut aika ajoin esille, ja minusta on merkille pantavaa, että presidenttikin on ottanut sen esille uuden vuoden puheessaan. Luonnonystävän näkökulmasta on mukavaa, kun kovan linjan talousmiehenä ja vanha-na kokoomuslaisena tunnettu ihminen ottaa ilmaston-muutokseen ja luontoarvoihin kantaa.

Menneet Perun ja tulevat Pariisin ilmastoneu-vottelut takaavat, että ilmastoteema tulee näkymään myös vaaleissa. En kuitenkaan usko, että muut luon-nonsuojeluaiheet nousevat tärkeiksi aiheiksi. Kun vaalien jälkeen on kysytty ihmisiltä, että mitkä aiheet ovat vaikuttaneet äänestyspäätökseen, aiheita on

kaksi tai kolme suurta. Pienten aiheiden merkitys on tilastojen mukaan todella vähäinen.

Mikä puolue voittaa vaalit?Nyt näyttää selkeältä, että keskusta tulee saamaan vaa-livoiton ja Juha Sipilästä tulee pääministeri. Kyse on

enää siitä, kuinka suurella marginaalilla siitä tulee pääministeripuolue. Lisäksi on vielä

auki, kykeneekö jokin keskisuurista puolueista saavuttamaan sellaisen ase-man ja vaalivoiton, että sitä ei voida hallitusneuvotteluissa ohittaa. Niin tuskin tulee kui tenkaan käymään.

Aikaisempien vaalien tulokset ja kamppailut antavat olettaa, että puo-

lueet eivät kykene nostamaan omaa kannatustaan vaalien alla. Vaaleihin tul-

laan menemään suurin piirtein samoilla pro-senttiluvuilla, joissa nyt ollaan – ainakin kokoomuk-sen ja SDP:n osalta.

Miten puolueiden ympäristönäkemykset ovat muovautuneet aikojen saatossa?Näppituntumalta tiedetään, että ympäristöasiat tuli-vat puolueiden ohjelmiin jo 70-luvulla ympäristö-heräämisen kautta. Alettiin puhua muun muassa ympä-ristön saastumisesta ja raaka-aineiden loppumisesta.

Kaikki puolueet sanovat nykyään olevansa ympä-ristönsuojelun puolella, mutta se, mitä tämä kulla-

Valtiotieteiden tohtori, dosentti Erkka Railo toimii erikoistutkijana Turun yliopiston Politiikan tutkimuksen laitoksella Eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Hän on tutkinut muun muassa poliit-tista viestintää, vaaleja ja puolueiden kannatusta.

Kuka puhuu?

kin puolueella tarkoittaa, on toinen asia. Kokoomuksella tärkeimpiä arvoja ovat säätelyn

purkaminen ja vapaaehtoisuus, mikä näkyy hyvin tämän syksyn tilanteesta, kun ympäristöministeri vaihtui vihreistä kokoomukseen. Keskustapuolue ylpeilee sillä, että ympäristöarvot tulivat heidän ohjelmaansa ensimmäisenä. Keskustalaiset kokevat historiallisen maaseutuyhteytensä ansiosta olevan-sa oikeita luonnonsuojelijoita, jotka ovat olleet aidos-ti luonnon kanssa yhteisymmärryksessä jo pitkään. SDP:n työläisperinteessä työpaikkoihin ja teollisuu-den tukemiseen liittyvät arvot ovat olleet tärkeämpiä kuin luontoarvot. Monia puolueita voidaan siis kri-tisoida luonto arvojen asettamisesta toisarvoiselle sijalle, vaikka jokainen puolue varmasti tänä päivä-nä periaatteellisella tasolla kannattaa luonnon-suojelua.

Kysyimme eduskuntatutkimuksen erikoistutkijalta Erkka Railolta Turun yliopistosta, onko luonto arvoilla sijaa eduskuntavaaleissa 2015. Ilmaston- suojelu mahtuu mukaan kuvioon, mutta muut teemat uhkaavat viedä ympäristö kysymyksiltä huomiota.

Teksti Heidi Moisio

HAASTAJINA MM.:

LI ANDERSSON OZAN YANAR DANIEL LAHTI

MIKKEL NÄKKÄLJÄRVI

HAASTAJINA MM.:

LI ANDERSSON

SUURI ENERGIAVÄITTELYSUURI ENERGIAVÄITTELYSuomi tarvitsee energiaremontin. Ota selvää mikä puolue sen tekee.

SUURI ENERGIAVÄITTELYTENTISSÄ MM.:

KIMMO TIILIKAINEN PAAVO ARHINMÄKI

VILLE NIINISTÖ PERTTI SALOLAINEN

SUURI ENERGIAVÄITTELYSUURI ENERGIAVÄITTELYTENTISSÄ MM.:

Bio Rex Hki // 11.3.2015 klo 17

Tervetuloa!


15

Suurimmat puolueet – yhtä lukuunottamatta – kannattavat siirtymistä nykyistä hajautetumpaan energiajärjestelmään sekä panostamista uusiutuvaan energiaan.

Teksti Matti Nieminen Kuvitus Kirmo Kivelä

Puolueet syttymässä uusiutuvaan energiaan

Suomen luonnonsuojeluliitto toteutti yhdessä kuuden muun ympäristöjärjes-tön kanssa kyselyn, jossa kartoitettiin puolueiden ympäristökantoja. Luonnonsuojeluliiton lisäksi

puoluekyselyä olivat toteuttamassa BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö ja WWF. Erityisesti kysyttiin energia-politiikasta.

Puolueiden yleinen linja kävi selväk-si: ilmasto- ja energiapolitiikan on tuet-tava merkittävästi uusiutuvan energian osuuden kasvua. Poikkeuksen muodostaa pe-russuomalaiset, joka ei usko uusiutuvien mahdolli-suuksiin.

Ympäristöjärjestöjen tiukka tavoite on siirtyä sa-taprosenttisesti uusituvaan energiaan vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite aiheutti puolueissa hajon-taa. Vahvimmin sitä kannattivat vihreät ja vasem-misto, joista jälkimmäinen haluaisi siirtyä uusiutu-

100 % uusiutuva SuomiYmpäristöjärjestöt vaativat, että tule - vassa hallitusohjelmassa Suomen energiapolitiikan suunnaksi on asetetta-va moderni ja kestävä energiajärjestelmä, joka toimii täysin uusiutuvalla energialla.

• Asetetaan sitovat vähimmäistavoitteet vuosille 2025 ja 2030 tuulivoimalle, aurinkoenergialle, lämpöpumpuille ja biokaasulle.

• Turvataan biomassan kestävän käyttö ja sen lisääminen.

• Poistetaan lähienergian hallinnolliset ja taloudelliset esteet.

• Vauhditetaan omistus-, sopimus- ja verotuskäytäntöjä, jotka lisäävät tuulivoiman paikallista omistajuutta ja hyväksyntää.

• Edistetään älykästä energiankäyttöä ja kysyntäjoustoa.

• Vauhditetaan energiatehokkuuden parannuksia.

• Kivihiilen ja turpeen poltosta luovutaan vuoteen 2025 mennessä.

• Fossiilisten polttoaineiden tukeminen julkisin varoin lopetetaan.

• Lupia uusille ydinvoimaloille ei myönnetä.

• Liikennesektorilla edistetään erityisesti sähköisen liikenteen yleistymistä.

• Maataloudessa toteutetaan käänne kohti päästöjen vähentämistä.

• Rakennusten talokohtaisessa lämmitykses-sä luovutaan fossiilisista polttoaineista.

vaan energiaan nopeammalla aikataululla. RKP piti tavoitetta varteenotettavana, jos samalla vaikutetaan myönteisesti työllisyyteen ja talouden kasvuun.

Keskustan mielestä 2050-luvulle tultaessa uusiutuvan energian osuuden tulee nousta

85–90 prosenttiin. Myös KD arvelee, että tuolloin olisi jonkin verran ydinvoimaa vielä käytössä. SDP ja kokoomus tähtäi-sivät uusiutuvan energian sijaan pääs-töttömään energiantuotantoon.

Puolueista löytyy vahvaa kannatusta myös energiatehokkuuden ja -säästön

edistämiselle. Keinona kivihiilen alasajoon kaikki paitsi

perussuomalaiset mainitsevat uusiutuvan energian. Keskusta ehdottaa lisäksi kivihiilen veron kiristä-mistä, vihreät ja RKP päästökaupan korjaamista ja vasemmistoliitto kivihiilen käyttökieltoa. Kokoomus väläyttää vastauksessaan muun muassa hiilen tal-teenottoa, vaikka sen kaupallinen toteutuvuus on näyttänyt vielä epätodennäköiseltä.

Turpeenkaivuulle löytyy puolustajiaSuo, kaivinkone ja puolue on useimmiten synkkä yhdistelmä – ainakin seuraavalla vaalikaudella suo-luonnolle ja ilmastolle. Puolueet ajattelevat epäile-mättä työllisyyttä, kun ne heiluttavat ruskeaa lippua aapojen yllä.

Turpeenpoltolle löytyy puolueista vielä puolus-tajia, vaikka kyseessä on kivihiilen veroinen päästö-lähde. Vasemmistoliittoa ja vihreitä lukuun ottamat-ta puolueet haluavat jatkaa turpeen käyttöä ener-gian tuotannossa senkin jälkeen, kun kivihiilestä on luovuttu. Kokoomus, SDP ja perussuomalaiset haluaisivat jopa lisätä turpeen kilpailukykyä suh-teessa muihin fossiilisiin polttoaineisiin. RKP kan-nattaa nykyisen hallituksen linjaamaa tavoitetta tur-peenpolton vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.


Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö – eläinten ja luonnon puolesta

Keskusta Ilmastonmuutoksen torjunta ja hidastaminen.

Luonnon monimuotoisuuden ja puhtauden turvaaminen tuleville sukupolville sekä luonnonvarojen nykyistä kestävämpi käyttö parempaa tekniikkaa, parempia toimintatapoja ja kierrätystä hyödyntäen.

Kokoomus Hiilineutraali yhteiskunta, Suomesta ympäristö- teknologian ykkösmaa ja ympäristötietoisin kansa.

Cleantechin ja kiertotalouden vauhdittaminen, kunnianhimoinen ilmastosopimus, ekologisen verouudistuksen jatkaminen, Etelä-Suomeen lisää suojelualueita, positiivisten luontokokemusten mahdollistaminen erityisesti lapsille ja nuorille.

Kristillisdemokraatit Globaaleihin ympäristöongelmiin vastaaminen.

Vakavan ilmastonmuutoksen, lajien sukupuuttoon kuolemisen ja muun ympäristön laajamittaisen tuhoamisen estäminen, luonnonarvojen suojelu metsissä, suoalueilla ja kosteikoissa.

PerussuomalaisetYmpäristöpolitiikassa on tehtävä täyskäännös.

Kaikissa ympäristöpoliittisissa päätöksissä on otettava taloudellisen toimilinjaisuuden ja työllisyyden turvaaminen sekä teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen kärkeen.

Suomen ruotsalainen kansanpuolueHiilidioksidineutraali yhteiskunta vuoteen 2050 mennessä. Fossiilisista energiamuodoista tulisi asteittain päästä eroon, kuitenkin niin, että hiilen ja öljyn käytöstä luovutaan ensin. Lisää uusiutuvia energiamuotoja ja energiatehokkuutta.

Suomen sosialidemokraattinen puolueIlmastohaasteen ratkaiseminen siten, että työpaikkoja syntyy enemmän kuin häviää. Kustannustehokkaat keinot päästöjen laskemiseksi. Eroon kulttuurista, jossa keskustellaan tuotantomuodot edellä. Päästötön energiantuotanto vuoteen 2050 mennessä, poistetaan sen hallinnollisia ja lakiteknisiä esteitä ja nopeutetaan lupamenettelyitä.

VasemmistoHiilineutraali, energian suhteen omavarainen Suomi, jossa kaikkia ekosysteemipalveluja hyödynnetään vastuullisesti ja luonnon kantoja sietokyvyn rajoissa.

VihreätTalouden kehitys luonnon kantokyvyn rajoihin. Energiamurros hajautettuun kotimaiseen energiaan, energiatehokkuuteen ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Suojeluohjelmien nopeuttaminen, kansallispuistoverkon laajennus, vesiensuojelun tehostaminenja koskiensuojelulain puolustaminen.

Puolueiden tärkeimmät ympäristötavoitteet


Hylkeenpyytäjän lapsenlapsesta tuli Suomen tunnetuin norpansuojelija.

Miten maajussi Haukiniemestä hurahti hylkeisiin?

Teksti Laura Rantanen Kuvat Anna Autio

Norppa Taskinen

18


19

Eläkeläiset kalastavat mielellään verkoilla.

Oman kylän väki on jo tottunut Taskisen työhön.

Luodon vieressä kivellä oli hylje. Juha Taskinen hiipi luodon yli katsomaan sitä lähempää. Hänellä oli kamera mukana tätä hetkeä varten, mutta kuvaa hän ei ehtinyt ottamaan ennen kuin

norppa sukelsi järveen. Norpan näkeminen nostatti Juhan sisällä myrskyn. Hän tiesi alkavansa kulkea hylkeiden perässä jatkossakin.

Parikymppinen Juha oli tuntia aikaisem-min kiiruhtanut kaverinsa kanssa veneelle. Hän oli saanut kuulla, että Joutenvedellä oli nähty saimaan-norppa. Ikänsä norppavesillä uinut Taskinen ei ollut koskaan aikai-semmin kohdannut hyljettä.

Saima-niminen norppa odotteli saman saaren rantamilla, missä kaveri oli nähnyt sen aiemminkin. 17.6.1979 muutti Taskisen loppuelämän suunnan. Maanviljelijä-metsurista tuli luontokuvaaja.

"Yhdestä päivästä ja yhdestä norpasta se alkoi, norppien kanssa eläminen. Saima herätti kovan vim-man nähdä norppa uudelleen", Taskinen muistelee kotonaan, Louhelan tuvan pöydän ääressä.

Hänen edessään on pino norpista kertovia valo-kuvakirjoja. Unelma Saimaasta. Laatokan seitsemän merta. Paluu Saimaalle. Teosten painokset on myyty varastoista loppuun. Vielä yhden kirjan voisi tehdä, sen viimeisen. Aineistoa on paljon, sillä Taskinen kerää sitä kirjoihinsa kymmenen vuotta. Viimeisim-pään sitäkin pidempään.

"Vuosien varrelle mahtuu monenlaista tarinaa Sai-maalta ja norpista. Olen tuntenut joitain norppia kymmeniä vuosia. Ne saattavat elää parhaimmillaan yli 30-vuotiaiksi. Nämä ovat perhetarinoita, joissa jokaisella yksilöllä on omat luonteensa ja kohtalon-sa", Taskinen sanoo.

"Tuttujen norppien hukkuminen verkkoihin on

erityisen rankkaa, eikä auta vaikka kuinka sydämen-sä kovettaisi. Norpan tukehtumiskuolema on hirvit-tävä, hidas ja tuskallinen."

Metsästyksen loppuNorppia ei ollut valokuvattu paljon, kun Taskinen kohtasi Saiman. Luonnonsuojelijat huomasivat

hänen kuvansa nopeasti. Pian WWF:n Saimaan hyljetyöryhmä pyysi Taskisen

mukaan toimintaansa, ja hän tutustui Joensuun yliopiston tutkijoihin.

Saimaannorppatutkimus aloitet-tiin Itä-Suomen yliopistossa 70- luvun lopulla, samoihin aikoihin, kun Taskinen kiinnostui norppien

elämästä. Saimaan hyljetyöryhmä kartoitti norppatilannetta ja aloitti

suojelusuunnitelmien tekemisen."Oltuani jo 20 vuotta hyljehommissa

sain tietää, että äitini isä Viktor Kärkkäinen oli ollut innokas hylkeenpyytäjä", Taskinen sanoo ja näyttää mustavalkoista kuvaa, jossa mies poseeraa rantakalliolla kahden kuolleen hylkeen vieressä.

Taskisen oma kiinnostus metsästystä kohtaan loppui kaksi vuotta ensimmäi-sen norpan kohtaamisen jälkeen. Norppakokemukset vahvistivat suo-jeluheräämistä, eikä Taskisen teh-nyt enää mieli tappaa eläimiä huvik-seen.

Taskisen maatilalla oli lypsykar-jaa vuoteen 1991 asti. Maanviljelijän ja metsurin työt alkoivat hiljalleen jäädä pois, kun Taskinen keskittyi kir-jojen ja elokuvien tekoon. Hän on tehnyt tähän päivään mennessä 36 dokumenttielo-kuvaa ja ollut mukana tekemässä kymmentä kirjaa, joista kuusi on kertonut norpista. Lisäksi hän on

kiertänyt ympäri maata puhumassa hylkeistä erilai-sissa tilaisuuksissa.

"Elämäntyöni lähti norpista. Jos niitä ei olisi, niin olisin todennäköisesti kirvesmies", Taskinen sanoo.

Nyt hänen vanha navettansa palvelee työ- ja näyt-telytilana, joissa pursuilee valokuva- ja elokuva-materiaalia useammankin teoksen tarpeiksi.

Orpopoika tuli taloonTaskisen tuvan seinällä seinäkellon vieressä on kiin-nostava kokoelma valokuvia. Tunnistan Matti Viialaisen, Etelä-Karjalan maakuntajohtajan, joka toimi aiemmin Etelä-Savossa samassa virassa. Hänet tunnetaan saimaannorppien suojelun vastais-ten joukkojen vetäjänä. Yhteen kuvaan on lapsen käsialalla kirjoitettu ”äiti, Viena, iskä.” Toisessa vakavakatseinen nuori mies seisoo lumisella tiellä miekka kädessä.

"Siinä on Juuso, epävirallinen ottopoikani. Hän kirjoitti minulle kirjeitä norpista ja ilmestyi eräänä päivänä kaverinsa kanssa pyörällä pihaani. Paljas-tui, että Juuso oli jäänyt orvoksi. Hän oli 13-vuotias", Taskinen muistelee.

Juusolla oli sijaisperhe, mutta hän pala-si yhä uudestaan Taskisen pihaan.

Eräänä päivänä Taskinen huomasi, että poika on muuttanut heille asu-maan. Hänen Eemeli- ja Lauri-poikansa olivat muutaman vuoden Juusoa nuorempia. Viena-tyttö täyttää elokuussa 18 vuotta.

Taskinen jatkaa Viialaisen ku-van innoittamana politiikasta.

"Kun vaalit lähestyvät, niin alkaa se huuto, miten saimaannorpan suojelu

tekee pahaa koko seutukunnalle. Olen ollut aika hiljaa. Se menee niin yli."

"Täällä Savonlinnan seudulla kipupisteitä ovat

Olen tuntenut joitain

norppia kymmeniä vuosia.

”Juusolla oli sijaisperhe, mutta hän palasi yhä uudestaan

Taskisen pihaan.

Taskisen isoisä paljastui hylkeen- pyytäjäksi.


tuulivoimalat, norppien lähettimet, EU ja pakolai-set", Taskinen hymähtää ja nousee lisäämään puita tuvan uuniin. Hänen mielestään Saimaan rannoilla käytetään ihan hirveästi energiaa saimaannorppien suojelun vastustukseen.

"Ne eivät voi mitenkään ymmärtää, että verkot ovat vaarallisia norpille. Jos jonkun yksittäisen ihmisen verkkoon ei ole koskaan jäänyt norppa kiin-ni, niin hän ajattelee, ettei verkoista ole haittaa. Siinä ei auta, vaikka kertoo, että yhden perheen verkkoi-hin on kuollut viisi norppaa."

Verkkokalastusrajoitukset ovat turvanneet kuut-tien elämän tietyillä alueilla kesäkuun loppuun asti, mutta aina rajoitusajan päätyttyä heinäkuun alussa tuhannet verkot lasketaan vesille ja kuutteja kuolee. Norppien lukumäärä ei ole kasvanut vuosiin. Verk-kokalastuskieltoon olisi saatava kuukausi jatkoai-kaa. Juuri heinäkuu on Saimaan rannoilla vilkkain-ta mökkeilyaikaa. Eläkeläiset kalastavat mielellään verkoilla.

"Minut tekee erityisen surulliseksi ihmisten ryn-täys sinne rannoille. Kiihkeimmillään vapaa-ajan asuntoja on rakennettu norppa-alueelle tuhat vuo-dessa. Saimaan luonnontila on muuttunut sen myö-tä rajusti", Taskinen sanoo.

Vapaaehtoisuus ei toimiSaimaan vesialueet ovat yksityishenkilöiden omis-tuksessa. Vesioikeuksien omistajissa on harrastaja-kalastajia, jotka eivät halua luopua verkkokalastuk-sesta. Saimaalla on satoja pieniä osakaskuntia, joista jokaisen kanssa suojelusopimukset neuvotellaan erikseen. Vuosittain valtio maksaa suojelurahoina osakaskunnille 330 000 euroa.

Osakaskunnat määräävät alueellaan kalastusoi-keudet ja -rajoitukset. Lisäksi ne päättävät kalastus-lupiensa maksuista.

"Ammattikalastajat kärsivät siitä, kun muikun troolaus- ja nuotta-alueet ovat niin pieniä. Osakas-kunnat lypsävät ammattikalastajilta rahaa kalastus-oikeuksista, ja jatkuvasti selvitellään jossain raastu-vassa näitä riitoja", Taskinen kertoo. Hänen mieles-tään osakaskunnat eivät edistä ammattikalastusta, vaan vaikeuttavat tarpeellisia uudistuksia.

Mies toivoo, että vesialueet saataisiin yhteisomis-tukseen, jonka myötä kalastusluvista vastaisi keski-tetysti yksi taho. Se rauhoittaisi hänen mukaansa norppien tilannetta, auttaisi uhanalaisten Saimaan lohikantojen pelastamisessa sekä edistäisi ammatti- ja virkistyskalastusta. Nykyään käytössä oleva maanomistusoikeuden yhdistäminen kalavesien yksityisomistukseen on hänestä aikansa elänyt ja haittaa niin norppia kuin ammattikalastajiakin.

"Osakaskuntien kokouksissa käyvät vain tietyt aktiiviset vesialueiden omistajat, jotka kalastavat ver-koilla, ja valta keskittyy sitten tietenkin heille. Äänekkäimmät verkkokalastuksen puolustajat näyt-täytyvät ulospäin koko alueen äänenä, vaikka he edustavat oikeasti vain pientä joukkoa", Taskinen harmittelee.

Hänen mielestään vapaaehtoisuuteen pohjaavat kokeilut on nyt nähty.

"Niissä tuhlataan vain aikaa. Pitäisi vaikuttaa nii-hin ihmisiin, jotka lakeja laativat, ja lainsäädäntöön. Vesioikeudet ovat norpansuojelussa tärkeä asia. Lisäksi minua huolestuttaa Rantasalmen Osikon-mäen alueelle tuleva kanadalainen kultakaivos, jon-ka valumavedet laskisivat tulevaisuudessa Hauki-veteen ja Linnansaaren kansallispuistoon."

Nahka parkkiintuuTaskista harmittaa, miten jotkut paikalliset hyök-käävät tutkimusta vastaan. Väitetään esimerkiksi, että radiolähetinten antennit piiskaavat norppaa niin, että ne uivat sen takia verkkoihin. ”Musta tuntuu” eli mutu voittaa tieteellisen tutkimuksen.

Itä-Savo-lehdessä julkaistiin juuri kolumni, jossa

Taskinen on seurannut norppien elämää yli 35 vuotta.

Vanha navetta pursuilee diakuvia.

Norppa kulkee mukana kaikessa.


Taskinen iloitsee siitä, että valtaosa kaikista suo-malaisista ja Saimaan rannoilla elävistä ihmisistä, kesämökkiläisistä, ammattikalastajista ja vapaa-ajankalastajista kannattaa saimaannorpan tehok-kaampaa suojelua.

Seuraavaksi olisi ehdottoman tärkeää saa-da pidennettyä verkkokalastuksen rajoi-

tusaikaa jatkumaan ainakin heinä-kuun loppuun ja laajentaa rajoitus-aluetta. Nykyään kuutit hukku vat heinäkuussa, jolloin Saimaalla on eniten ihmisiä. Tietoon tulleet verk-kokuolemat ovat jäävuoren huippu.

"Verkkoihin kuolleita kuutteja upotetaan tai haudataan. Viime

kevään radiolähetinseurannassa ol-leista viidestä kuutista kolme kuoli

verkkoihin. Kiusallinen tieto halutaan hävittää kieltämällä yliopistollinen tutkimus."Taskisella on valmistumassa elokuva makean

veden hylkeistä ja kirja Vienan Karjalasta ja Saimaal-ta. Veri vetää yhä myös jäälle. Hylkeiden kanssa ole-minen on Taskiselle nykyään sielunhoitoa.

"Kun aurinko alkaa paistaa ja hylkeet kurkistavat jäälle, niin minä olen siellä joka tapauksessa. Huo-maan yhä joka vuosi uusia asioita. Jokainen yksilö on erilainen ja tunnen useimmat naamasta, kun ne uivat vastaan."

kirjoittaja toivoo satelliittikuuttien hukkuvan verk-koon. Se todistaisi, että kuutit eivät hukkuisi verk-koihin, jos ne eivät jäisi lähettimistä kiinni. Verkko-kommentointi on aktiivista:

”Hyvin kirjoitettu. Tuollaisia enemmän tai vähem-män nahkapäätöksiä syntyy, kun kaikissa hylkee-seemme liittyvissä kysymyksissä asiantuntijoina kuullaan yksinomaan tutkimus- ja luonnonsuojelu-väkeä. ”

”Kunpa tämä suojelijoiden tutkinnallinen ja yksi-silmäinen intohimo sekä ahneus kohdentuisivat tulevaisuudessa kokonaisvaltaiseen Saimaan kehit-tämiseen, silloin me saimaalaiset asukkaat norpat mukaan lukien voisimme varmasti paremmin.” Ja niin edelleen.

"Ainoa keino saada tietoa norppien elämästä on kuitenkin niiden seuranta", Taskinen toteaa. Hän kertoo, että tutkijat joutuvat tekemään työtään tur-vattomissa olosuhteissa. Vaikka joku tulisi viereen huutamaan, niin tutkijat pyytelevät nöyrinä anteek-si, etteivät vain ärsyttäisi enempää, vaikka heillä on luvat ja oikeus tehdä työtään.

Taskinen on saanut osansa negatiivisesta palaut-teesta. Milloin näytetään keskisormea, milloin toi-votetaan hyvää matkaa helvettiin.

"Pitää olla kova nahka, ettei provosoidu, kun ihmiset tulevat raivoamaan. Omalla kylällä saan olla rauhassa, kun ihmiset ovat tottuneet työhöni. Naa-purikylässä uhataan antaa turpaan."

Taskisella on ollut hyviä tilaisuuksia kovettaa nah-kaansa. Kun hän meni kuvaamaan "Suojellaan sai-maannorppa sopimalla" -yleisötilaisuutta, hänet hei-tettiin ulos. Paikalla oli muita median edustajia, joi-den ei tarvinnut lähteä.

Taskinen teki kantelun oikeusasiamiehel-le, joka totesi, että maakuntajohtaja Matti Viialainen oli rajoittanut hänen sananvapauttaan. Seuraavalla ker-ralla vastaavassa tilaisuudessa jär-jestäjät luimistelivat, mutta eivät voineet ajaa Taskista ulos.

Tuttu naama vesilläNorppia pitäisi olla neljäsataa yksilöä vuoteen 2025 mennessä. Se on vain ala-raja sille, ettei "hyle" eli saimaannorppa oli-si enää välittömässä uhassa kuolla sukupuuttoon.

"Se ei kuitenkaan ole raja sille, että sen jälkeen norpansuojelu olisi lopetettava, eikä kannan tarvit-sisi enää kasvaa. Joillekin päättäjille on tullut sellai-nen käsitys, että sen jälkeen voisi sitten alkaa tehdä mitä vain. Neljäsataa yksilöä on välitavoite."

Kukaan ei osaa tarkalleen sanoa, paljonko sai-maannorppia on ollut Saimaalla aikoinaan. Taskisen mukaan järvi pystyisi ravinnon puolesta elättämään tuhansia hylkeitä. Kannan tulisi olla sellainen, ettei sitä heilauttaisi mikään ihan helposti.

”Milloin näytetään keskisormea, milloin toivotetaan hyvää

matkaa helvettiin.

Mutu voittaa tieteellisen

tutkimuksen.

Taskinen piirsi hankeen norpan.

22

Ehdolla eduskuntaanKaakkois-Suomen vaalipiiri

Anniina KontiokorpiLintu- ja luontoharrastaja

rengastaja

www.kontiokorpi.blogspot.fi

KOSKA TUHOTTUA LUONTOA EI SAA TAKAISINIkimetsät ja suot on suojeltava, Itämeri pelastettava ja ilmastonmuutos torjuttava.

Kansanedustaja, eduskuntaryhmän pj.

Outi

Ilmari Räsäsen säätiö jakaa apurahojaIlmari Räsäsen säätiön tarkoituksena on luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen viljelyn edistäminen ja perinnemaisemien vaaliminen. Säätiö jakaa vuonna 2015 useampia pienehköjä enintään 1 000 euron suuruisia apurahoja säätiön tarkoitusta edistäviin hankkeisiin. Rahoitettavissa hankkeissa ovat tänä vuonna etusijalla erilaiset käytännön toimet: talkoot, tapahtumat, kartoitukset tai luonnonhoito- ja kunnostushankkeet, jotka edistävät luonnonsuojelua ja perinnemaisemien hoitoa.

Hakuaika päättyy 31.3.2015. Vapaamuotoiset hakemukset, joista tulee ilmetä haettavan rahoituksen käyttö tarkoitus, on lähetettävä sähköpostilla PDF-muodossa osoitteeseen [email protected].

Hakemuksissa tulee mainita hankkeen vastuuhenkilön yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti) sekä pankkitilin numero.

Ajoissa saapuneet hakemukset arvioidaan säätiön hallituksessa. Apurahan saajille ilmoitetaan ja päätökset julkistetaan huhtikuun 2015 loppuun mennessä.

Apurahan saaneiden tulee ilman erillistä pyyntöä raportoida apurahan käyttö ja sillä toteutetut toimet vuoden 2015 loppuun mennessä.

Lisätietoja: Pekka Kassila ([email protected]) ja Risto Sulkava ([email protected]).

kaupunginhallituksen 1.vpjmmm (ympäristönsuojelu)

uusimaa

vihreiden vpjfm (biologia) savo-karjala

vahvat luonnon

puolustajat eduskuntaan

nyt jos koskaankrista

mikkonen Tiina elo

Ilmoituksen maksajat: Tiina Elo ja Krista Mikkonen

maailmantaloudentekijat.fi facebook.com/maailmantaloudentekijat

vaalikone2015.fiLöydä oma maailmantalouden tekijäsi!

ÄÄNESTÄJILLE VAALIKONE

AVAUTUU 17. MAALISKUUTA

Tomi Tapio K / Flickr CC


Rakentaminen ja hakkuut uhkaavat suurta osaa kaupunkien ja kuntien omistamista met-sistä. Luonto-Liitto on käynnistänyt koko maan laajuisen Lähimetsät haltuun! -kampan-jan, jonka tavoitteina on edistää kuntien ja kaupunkien omistamien metsien suojelua ja nostaa esiin lähimetsien merkitystä luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten hyvinvoin-nille. Lisäksi ihmisiä kannustetaan viettämään enemmän aikaa metsässä.

Tampereella työsarkaaSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin Juho Kytö-mäki kertoo Tampereen uhatuista lähimetsistä, joiden puolesta luonnonsuojelu-piiri ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys tällä hetkellä taistelevat.

”Tampereen Kauppi-Niihaman ulkoilumetsä, Tampereen ja Kangasalan rajan molemmin puolin sijaitseva Ojalan-Lamminrahkan alue sekä Tampereen etelä-osassa, Peltolammin luonnonsuojelualueen ja Pirkkalan rajan välissä sijaitseva Pärrinmaan alue.”

Lähde lähimetsään

•TapahtumatKESKUSTOIMISTOSuomen luonnonsuojeluliiton keskustoimisto:Toimisto: Itälahdenkatu 22 b-talo, A-rappu, toimisto: p. (09) 228 08224, [email protected], muiden työntekijöiden yhteystiedot: sll.fi/yhteystiedotSeuraa: sll.fi, Luonnonsuojeluliiton sosiaalisen median kanavat: sll.fi/someJäsenpalvelu: sll.fi/asiakaspalveluTue: sll.fi/lahjoita, Luonnonsuojeluliitontilinumero: FI94 8000 1600 0988 50, DABAFIHH

ETELÄ-HÄMEEtelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Karri Jutila, p. 050 5768 953,[email protected]: Hämeentie 2 A 6 as. 2, 13200 HämeenlinnaSeuraa: sll.fi/etela-hame

•Kevätkokous 28.03. klo 12–15 Janakkalassa Rastilan-Kilpiälän kyläyhdistyksen Kylätuvas-sa (Lemolantie 20). Sanni Manninen-Johansen esittelee Vanajavesikeskuksen toimintaa. Esi-telmän jälkeen pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Yhteyshen-kilö Karri Jutila, 050 576 8953.

Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys:Vuosikokous 8.3. klo 14–16 Hämeenlin-nan Kumppanuustalossa (Kirjastokatu 1,

Hämeenlinna). Esteetön sisäänkäynti on Kirjastokadun puolelta. Ohjelma alkaa Petri Hirvan kuvaesityksellä linnuista klo 14. Janakkalan Luonto ja Ympäristö:

•Sääntömääräinen kevätkokous 15.3. klo 12 Janakkalan Maataloustuottajien Pir-tillä Kuotolanjärven rannalla (Pirtintie 40). Käsitellään yhdistyksen tilinpäätös ja toi-mintakertomus 2014. Kokouksen jälkeen on Petri Hirvan luontokuvaesitys ja katsellaan myös jäsenistön ottamia retki- ym. kuvia viime vuosilta. Kuvien katselun jälkeen sauna ja grillausta. Yhdistys tarjoaa kahvit ja pikku purtavaa. Kaikki ovat tervetulleita yhdistyk-sen jäsenyydestä riippumatta.

•Lintupainotteinen luontoretki Hanko-niemelle 25.–26.4. Kuljetukset Lehdon Liiken-teen bussilla. Retki järjestetään yhteisretkenä Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Lauantaina kierrellään Hankoniemen parhaita lintupaikkoja ja sunnuntaina mm. retki Hankoniemen kärkeen uutta avattua luontopolkua pitkin. Kävelymatka kärkeen n. 3,5 km. Yöpyminen hotelli Bulevard (Bule-vardi 8) pääosin 2 hengen huoneissa. Ilmoit-tautumiset ja tiedustelut maaliskuun loppuun mennessä Ari Lehtiselle, puh. 0400 599 623.

•Tornien taisto 9.5. klo. 05–13 Janakkalan Toivanjoen lintutornilla. Tule harjoittelemaan lintujen tunnistusta ja tukemaan yhdistyk-semme joukkuetta kisassa, jossa tarkoituk-sena havaita kilpailuaikana mahdollisimman

monta eri lintulajia. Makkaranuotio tornin vieressä. Ota omaat eväät ja lämmintä vaa-tetta. Ei ennakkoilmoittautumista. Joukkueen vetäjänä Matti Aaltonen, puh. 0400 537 852.

Salpausselän luonnonystävät:sll.fi/etela-hame/salpausselka, facebook. com/SalpausselanLuonnonystavat

•Hallituksen kokous 5.3. klo 17 Yli- Marolan kotieläinpiha (Neljänkaivonkatu 47).

•Pöllöretki viikolla 11 (9.–15.3.). Tarkka retkikohde ja ajankohta selviävät myöhem-min lintuhavaintojen ja säätietojen tar-kentuessa. Retkelle lähtijät ilmoittautuvat Matti Laurilalle sähköpostilla tai tekstivies-tillä, [email protected] / 040-5953147. Retken toteutumisesta ilmoitetaan osallistu-jille henkilökohtaisesti sekä verkkosivuil-lamme.

•Perinteinen Earth Hour -retki Selkäsaa-reen 28.3. Kokoontuminen Karjusaaren P-pai-kalla klo 19.30. Retkellä jäävaraus. Mahdolli-nen peruuntuminen ilmoitetaan edellisessä Uusi Lahti -lehdessä sekä verkkosivuillamme.

•Kevätkokous 16.4. klo 18. Lahden Kansan-opistolla, Harjukatu 46, "alaluokka" 2. krs. Käynti opiston pihan puolelta. Kokoukses-sa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa.

•Linturetki Hollolan Kutajärvelle 3.5. klo 09.30. Kimppakyydit lähtevät Hollolan ylä-koulullta & Lahden linja-autoasemalta klo 09.00.

ETELÄ-KARJALAEtelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri: Vs. aluepäällikkö Laura Blomqvist, p. 050 911 7162, [email protected],saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen, p. 050 530 3270, [email protected]: Luonnonsuojelukeskus, Katariinantori 6, 53900 LappeenrantaSeuraa: sll.fi/etela-karjala, facebook.com/sllitasuomi

ETELÄ-SAVOEtelä-Savon luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Timo Luostarinen, p. 044 208 0770, [email protected]: Järjestötalo Kolomonen, Pappilankatu 3, 57100 SavonlinnaLisätietoa: sll.fi/etela-savo, facebook.com/sllitasuomi

KAINUUKainuun luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Janne Kumpulainen,p. 050 4484 710, [email protected]: varapuheenjohtaja Antti Lankinen, p. 040 594 5622, [email protected]: Vienankatu 7, 87100 KajaaniSeuraa: sll.fi/kainuu, twitter.com/SLL_Kainuu

Lähimetsät haltuun! -kampanjalla edistetään kuntien ja kaupunkien omistamien metsien suojelua. Keinoihin kuuluu niin päättäjiin vaikuttaminen kuin jalkautuminen luontoon.

Teksti Hanna Savisaari Kuva Virpi Sahi

Eväät reppuun ja metsäretkelle.


•TapahtumatHae tapahtumia:

sll.fi/tapahtumat

Sotkamon Luonto:Yhdistyksen blogin osoite on muuttunut. Uusi osoite sotkamonluontory.blogspot.fi, sp-osoite [email protected], Facebook-ryhmä Sotkamon luonto.

Ylä-Kainuun Luonto:

•Liito-oravakurssi Hyrynsalmella maa-liskuun puolivälissä. Ilmoittautumisten perusteella valitaan aika ja paikka: Juha Kinnunen, [email protected]. sll.fi/ kainuu/yla-kainuu/liito-oravakurssi.

KESKI-SUOMIKeski-Suomen luonnonsuojelupiiri:Toiminnanjohtaja Juhani Paavola,p. 040 354 0063, [email protected]: Yliopistonkatu 30 C 3. krs, 40100 Jyväskylä (yleensä ti klo 10–14) Seuraa: sll.fi/keski-suomi

•Kevätkokous jäsenille 26.3. klo 17.30–18.10 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Kokouksessa aiheena ovat sääntömää-räiset asiat sekä piirin sääntöjen uudistus. Kokouksen jälkeen klo 18.15 alkaa yleisötilaisuus Suojele metsäsi (ks. alla). Yhteyshenkilö: Juhani Paavola, 040 354 0063, [email protected].

•Suojele metsäsi -kuvailta 26.3. klo 18.15–19.45 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa. Mitä kuuluu maakunnan metsien suojelulle? SLL Keski-Suomen metsä-asiantuntija Ari Aalto kertoo kuvin. Häviääkö metsäsi sellukattilaan? METSO-suojele

metsäsi paikalleen. Täytä lomake vaikka heti – maksuton asiantuntija paikalla. Vapaa pääsy. Yhteyshenkilö: Juhani Paavola, 040 354 0063, [email protected].

Jyväskylän seudun luonnonsuojelu-yhdistys:

•Koskiretki Konneveden ja Laukaan kos-kille 7.3. klo 10–15. Retkellä katsellaan mm. koskikaroja. Kokoontuminen klo 10 K- kauppa Länsiväylän P- alueella Savelassa (Kaivo- katu 1). Mukaan omat eväät ja sään mukainen varustus. Kuusaan laavulla on mahdollisuus paistaa makkaraa. Retki tehdään kimppa-kyydein, joten kerro ilmoittautuessasi, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pe 6.3. mennessä: Hannu Laakkonen, [email protected] tai iltaisin p. 045 236 4834.

•Pöllöretki 20.3. klo 20–23. Retki tehdään kimppakyydein. Kokoontuminen klo 20 K-kauppa Länsiväylän P- alueella Savelassa (Kaivokatu 1). Mukaan lämpimät vaatteet ja omat eväät. Huonon sään sattuessa vara-ilta la 21.3. Lisätiedot ja ilmoittautuminen to 19.3. mennessä: Hannu Laakkonen, [email protected] tai iltaisin p. 045 236 4834. Ilmoittautuessasi kerro, voitko tarjota kyytiä vai tarvitsetko sitä.

•Sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 16.30–17.30 Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa.

•Yleisötilaisuus Mitä hyötyä kaupun ki–

viljelystä 20.4. klo 18– 20 Jyväskylän kau-punginkirjaston pienessä luentosalissa. Kankaan puutarhan viljelyvastaava Marianne Tiitinen kertoo, mitä kaupunki viljely on ja miksi sitä harrastetaan.

Jämsänseudun luonnonystävät:

•Yhdistyksen kevätkokous Kukkawalo 12.3. klo 18–21.05. Paikka vielä avoin, seuraa nettisivuja sll.fi/keski-suomi/jamsa. Liity postituslistalle osoitteeseen [email protected] tai 045 6747722.

•Lumikenkäkävely Maailman metsä- päivänä 21.3. klo 11.45–15 Synninlukolle, jos lunta riittää. Synninlukolla tutkitaan jäämuodostumia ja rotkon muotoja. Syn-ninlukolle voi tulla suoraan klo 12 mennes-sä. Kimppakyytien lähdöt: S-Market Jämsä klo 11.30 ja Neste Jämsänkoski klo 11.45. Lumikenkiä mahdollisuus vuokrata. Ilm. viim. 16.3. Reijo Ahola, tekstiviesti tai soitto puh. 0405106354. Ilmoita samalla, tarvitsetko lumikenkiä. Omat eväät ja sään mukainen varustus.

•Lintu- ja luontoretki Seitsemisen kansallispuistoon 25.4. klo 9–17. Käymme luontokeskuksessa. Omat eväät mukaan. Linja-autokuljetus. Sitovat ilmoittautumiset Lasse Oksaselle, puh. 040 724 8857, lasseo51@ hot mail.com. Maksathan retken hinnan 15 € etukäteen 15.4.2015 mennessä Jämsänseudun Luonnon-ystävät ry:n tilille Fi06 1219 3006 1010 25, käytä maksaessasi viitettä 9001.

Keurusseudun luonnonystävät:Retkien yhteyshenkilö: Jouko Pihlainen, [email protected], 040 8431 709, ellei toisin mainita.

•Pöllöretki 7.3. klo 18.30–21. Lähtö kimppa-kyydein Keuruun linja-autoasemalta.

•Joutsenretki 5.4. klo 9–12 Keuruulla. Läh-tö Keuruun linja-asemalta kimppakyydein. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, 040 843 1709, [email protected].

•Koskiretki 10.4. klo 18–20.30 Liesjärven Myllykoskelle. Lähtö Keuruun linja-autoase-malta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin.

•Luolaretki Ampilan piiloluolalle 17.4. klo 18–20.

•Lintujen kevätmuuton havainnointia Riihossa ja Manniskylällä 18.4. klo 5–13. Muu-tontarkkailijat ovat aamusta alkaen Riihon Lehdontien lintutornilla ja Manniskylän pel-loilla. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä.

•Turvesuoretki 24.4. klo 18–21. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta.

•Kevätkukkaretki 1.5. klo 18–20.30 Pihla-javeden Kolehmanmäkeen. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Haapamäen Suojalta voi tulla kyytiin.

•Valkeisretki Valkeenimen Valkeajärvelle 3.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-auto-asemalta.

•Tornien taisto -lintutorniretki 9.5. klo 5–13. Osallistutaan useissa torneissa, ainakin Riihon Lehdontiellä ja Himmaanmäessä. Ilmoittaudu, jos tarvitset kyytiä.

Ojala-Lamminrahkaan yritetään rakentaa jopa 13 000 asukkaan uusi metsälähiö. Kauppi-Niihamaan odotellaan myös uutta metsäsuunnitelmaa itäosan rakentamispaineiden lisäksi. Alueesta päätyi Tam-pereen luonnonsuojeluohjelmaan vain muutama pie-ni laikku, eikä niistäkään aiota perustaa varsinaisia suojelualueita.

”Pääosa Kauppi-Niihamasta on kuitenkin onnek-si pääsemässä osaksi Tampereen kansallista kau-punkipuistoa, jos hanke toteutuu”, iloitsee Kytömä-ki. Kansallisen kaupunkipuiston rajaus on Kytömä-en mukaan kuitenkin riittämätön: alueen pitäisi hänen mukaansa olla suunniteltua suurempi.

Haaveissa hallitut luonnontilatKytömäki pitää kansallisia kaupunkipuistoja hyvinä ja kannatettavina, mutta toteaa, että niissä saisi olla enemmän kokonaan suojeltuja alueita tai vaikkapa virkistysmetsiä, joissa noudatettaisiin niin sanotun hallitun luonnontilan periaatetta.

Vaikka taistelu metsien puolesta on usein uuvut-tavaa, voittojakin on saavutettu järjestöjen ja paikal-listen asukkaiden toiminnalla.

”Esimerkiksi Tampereella Halimasjärven luon-nonsuojelualueen laajennus, osa Lukonmäen Pitkä-ahteen-Selkämäen metsästä, osa Hervannan metsis-tä ja Ylöjärvellä Ahvenistonharjun luonnonsuojelu-alueen metsät on saatu turvaan.”

”Kaikkein makeimmalta tuntuu nyt ajankohtainen Tampereen Teiskon eteläosassa sijaitseva Kintu-lammin yli 600 hehtaarin retkeilyalue, josta pitäisi tulla virallinen luonnonsuojelualue tänä vuonna.”

Työkaluja lähimetsien suojeluun

• Retkeile lähiseutusi metsissä. Jos jo tiedät tai löydät hienon metsän, selvitä sen omistaja ja suojelutilanne. Kuntien omistamat metsät saattavat selvitä kunnan metsäohjelmasta, joka löytyy kunnan nettisivuilta, tai sitä voi kysyä kunnan teknisestä virastosta. Toinen tapa on kysyä omistajaa kuntasi teknisestä virastosta tai Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteristä maksua vastaan. Tätä varten tarvitset kiinteistörajat ja -tunnukset. Ne saat selville esimerkiksi Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Kansalaisen karttapaikan kautta, jossa karttoihin saa lisättyä kiinteistörajat valikossa ”asetukset”. Kun zoomaat tarpeeksi lähelle, näkyy kiinteistö rajojen lisäksi numerosarja, joka on kiinteistö rekisteritunnus.

• Jos arvokasta metsää ei ole vielä suojeltu ja sen omistaa kunta, seurakunta tai metsäyhtiö, siitä kannattaa tehdä suojeluesitys, jos luontojärjestö ei ole vielä tehnyt sellaista.

• Tutustu kuntasi suunnitelmiin. Lähimetsien kohtalo sanellaan viime kädessä kunnanvaltuus-tojen päätöksissä. Esimerkiksi kaavasuunnitelmat ja metsäohjelmat ovat julkisia asiakirjoja, joista on mahdollista jättää muistutuksia, mielipiteitä ja lausuntoja. Suunnitelmat julkaistaan kunnan teknisen viraston nettisivuilla, ja niihin pääsee tutustumaan myös virastossa. Osalliset, joita ovat

naapurit, tietyt yhdistykset (kuten monesti Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja luonnonsuojelupiirit), saavat suunnitelmat postitse lausuntopyynnön kera.

• Levitä sanaa ja kuvia lähimetsästäsi sosiaalisessa mediassa. Kirjoita paikallis- ja maakuntalehtiin. Ota yhteyttä tuttuihin toimittajiin ja vie heitä retkelle.

• Lähimetsät haltuun! -kampanjan sivuille kootaan kuvagalleriaa ja tietoja uhatuista ja jo suojelluista lähimetsistä ympäri maan. Kerro sanoin ja kuvin, millainen oma lähimetsäsi on ja mikä on sen tilanne.

• Ota lähimetsä haltuun! Järjestä metsätapah-tumia, kuten retkiä, konsertteja, joogaa, tarina-tuokioita nuotiolla, mielenosoituksia. Kutsu myös kuntapäättäjät mukaan. Vie siis ihmisiä lähimetsiin, jotta yhä useammat ymmärtävät niiden arvon.

• Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin julkaisema Kuntametsäopas kertoo, kuinka kuntien omistamien lähimetsien suojelua voi edistää. Opas kannattaa lähettää kunnan päättäjillekin.

//sll.fi/uusimaa/toiminta/kuntametsat/opas////lahimetsat.fi////#lahimetsat//


25

•••

•Tapahtumat•Susivaellus Limpsingin rotkosta Huh-kojärvelle 10.5. klo 8–16. Osin polutonta kävelymatkaa noin 7 km. Lähtö autoilla Keuruun linja-autoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, [email protected], 0408431 709.

•Synninlukon keväinen metsäretki 13.5. klo 17.45–19.45. Kimppakyyti lähtee Jämsän-kosken Nesteeltä klo 17.45 ja arvioitu paluu n. 19.45. Omat eväät. Muista sään mukainen varustus. Yhteyshenkilö Sari Pylsy, 0400 769 461, [email protected].

•Vanhan metsän retki Mänttään Perä-mäen suojelualueelle 15.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, [email protected], 0408431 709.

•Taivaanrantojen tiirailua Isolla Virka-mäellä 22.5. klo 18–20.30. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, [email protected], 0408431 709.

•Kevätretki Pyhähäkin kansallispuis-toon 23.5. klo 8–17. Etelä-Suomen komein metsä. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaretki. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta klo 8 ja Haapamäen suojalta 7.40. Ilmoittaudu viikkoa aikaisemmin. Yhteyshenkilö Jouko Pihlainen, [email protected], 0408431 709.

KYMENLAAKSOKymenlaakson luonnonsuojelupiiri:Toiminnanjohtaja Riku Rinnekangas, p. 045 1049 388, [email protected] ja puoti: Varuskuntakatu 8, 45100 Kouvola, auki ma–ke 10–15. Puodin valikoimissa mm. kirjoja ja pai-toja ja luomutuotteita, tule tutustumaan! Seuraa: sll.fi/kymenlaakso

•Eduskuntavaalipaneeli Kouvolan pää-kirjastossa 17.3. klo 18.

•Eduskuntavaalipaneeli Kotkan pää-kirjastossa 24.3. klo 18.

•Luonnonsuojelupiirin kevätkokous Kouvolassa 26.3. klo 18.

•Piirihallituksen kokous Kotkassa 16.4. klo 18.

•Piiripäivät tulossa toukokuussa!

Meri-Kymen Luonto:

•Luontovalokuvakilpailu 14.2.–15.4. Sar-jat: alle 12-vuotiaat, 12–17-vuotiaat ja 18 vuotta täyttäneet. Jokainen voi osallistua vain yhdel-lä aikaisemmin julkaisemattomalla kuvalla. Ajalla 14.2.–15.4. otettu käsittelemättömän valokuva, kuvan ottajan nimi ja osoite sekä kuvan nimi on lähetettävä 20.4. mennessä os. [email protected].

•Kevätkokous 1.4.2015 klo 18 kahvila Limessä (Karhulantie 46, Kotka). Lisätietoa: meri [email protected].

•Nuukuusviikko 13.–19.4., lisätietoa: [email protected].

•Arktika Ulko-Tammioon 16.5 klo 8–17, lisätietoa; [email protected].

•Langinkosken siivoustalkoot metsä-hallituksen avustuksella 19.5. Tavataan klo 17 Langinkosken parkkipaikalla, lisätietoa: [email protected].

•Luonnonkukkien päivän kasviretki 14.6., lisätietoa; p. 040 8322 121. Pohjois-Kymen Luonto:

•Yhdistyksen kevätkokous 10.3. klo 18–19 Vaahteratalolla (Varuskuntakatu 8, Kouvola).

Sääntömääräiset asiat. Käsitellään vuoden 2014 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä valitaan edustajat Kymenlaakson luonnon-suojelupiirin kevätkokoukseen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Yhteystiedot: [email protected], 040 463 8941.

•Linturetki keväiseen luontoon 18.4. klo 8–12. Patikoidaan Alajalansuon reunassa sijaitsevalle Nirkkisenvuorelle. Tarkkaillaan kevättä suolla, kuunnellaan linnunlaulua ja nautitaan upeasta suomaisemasta. Omat eväät mukaan. Ennakkoilmoittautuminen 17.4. mennessä Mikko Hannoselle: 040 589 6955. Vuorelle mennään metsäreittiä pitkin Tyrrin suunnasta. Tarvittaessa kokoonnutaan Utin ABC:llä. Kysy kimppakyytiä. Retken kesto noin neljä tuntia.

•Kaunisnurmen museokorttelin Käsityö- ja taitopäivässä 26.4. klo 11–16 Vaahterata-lon pihassa (Varuskuntakatu 8, Kouvola) toi-mintaa koko perheelle. Luontopuoti on auki. Yhteys: [email protected], 040 463 8941.

LAPPILapin luonnonsuojelupiiri: Toiminnanjohtaja Tarja Pasma, p. 040 823 2443, [email protected] Toimisto: Valtakatu 22, 96200 Rovaniemi,varmimmin auki ma–to klo 9.30–14Seuraa: sll.fi/lappi, facebook.com/sll.lapin.piiri, twitter.com/LapinLSpiiri, skypessä: lapin.luonnonsuojelupiiri

PIRKANMAAPirkanmaan luonnonsuojelupiiri:Aluesihteeri Juho Kytömäki, p. 040 515 4557, [email protected]: Kuninkaankatu 39, 33200 Tampere Seuraa: sll.fi/pirkanmaa, facebook.com/pirkanmaanluonnonsuojelupiiri

•Kevätkokous 31.3. klo 17–19.30 piirin toimistolla (Kuninkaankatu 39, Tampere). Kahvi- ja teetarjoilu. Yhteyshenkilö Juho Kytömäki, 040 515 4557, [email protected].

Nokian luonto:

•Talviretki Intianlahden muinaisuo-maan 14.3. klo 10–14. Tapaaminen Knuuti-lan kartanon P-paikalla Lukkisalmentiellä. Varusteina sään mukainen vaatetus, talvi-jalkineet ja eväät. Siuro-Seuran kanssa jär-jestettävän retken vetävät Anne Viitalaakso ja Kaija Helle, jolle tiedustelut ja ilmoittautumi-set 044 017 7180 tai [email protected].

•Kevätkokous 25.3. klo 18 Kerholan Lehteri-luokassa (Souraderintie 13, Nokia). Aloitamme kahvilla klo 17.30, ja kokouksen jälkeen klo 18.30 Kaija Helle esittelee Siuron arvokkaiden metsien suojelualoitteen kohteiden luontoa sanoin ja kuvin. Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! Yhteyshenkilö: Kaija Helle, 044 017 7180, [email protected].

•Kaakkurin huudosta pähkinälehtoon -kurssi II, Nokian luontoa pintaa syvemmäl-tä 26.3.–6.6.2015. Nokian arvokasta luontoa avaava kurssi Pirkan opiston kevään ohjel-massa yhteistyössä Nokian luonto ry:n kanssa. Kurssin sisältö noudattaa osin kevään 2014 toteutusta ja sopii täydennykseksi ja kertauk-seksi aiemmin osallistuneille. Kurssi koostuu

neljästä luentoillasta ja kahdesta maastoret-kipäivästä. Luennot pidetään Nokian lukion luokassa 128, Kylmänojankatu 3. Retkipäivinä tutustutaan Nokian arvokkaisiin linnustokoh-teisiin, Siuron Linnavuoreen ja palosirkka -alueeseen sekä Luodon saareen. Kurssin vetää Kaija Helle, jolta lisätiedot p. 044 017 7180. Ilmoittautuminen osoitteessa: opistopalvelut.fi/pirkanopisto. Kurssin tunnus on 4102019NK ja osallistumismaksu 36 €. Ilmoittautuminen päättyy 17.3. klo 16.

•Roskienkeruutalkoot 22.5. klo 17–19 Kyyrinojalla, TB-huoltamon vieressä Nokialla. Varusteena työvaatteet ja käsineet. Talkoot vetää Anne Viitalaakso, jolle tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. 045 888 3720 tai [email protected].

Pälkäneen seudun ympäristöyhdistys ry:

•Sääntömääräinen vuosikokous 13.3. klo 17 Mikkolan navetassa. Virtain luonnonsuojeluyhdistys:

Yhteyshenkilö: Larissa Heinämäki, 040 776 27 97, [email protected].

•Kevätkokous 19.3. klo 17–18.30 Grilli 66:lla, Virtaintie 29. Kokous on tilinpäätöskokous. Kahvitarjoilu, tervetuloa!

•Varttamiskurssi 28.3. klo 10–13. Vartetaan omenapuita Heinosen Eerolla, Lakarintie 29. Mukaan terävä veitsi, mattopuukko on hyvä. Mahdollisuus myös ostaa varrennusveitsiä, hinta 12 €. Kurssin vetää hortonomi Tapio Ykspetäjä. Mukaan mahtuu 10 osallistujaa. Il-moittautumiset Larissa Heinämäelle 22.3. men-nessä: 040 776 27 97, [email protected].

•I.K. Inhan maisemakuvaus ja luonto-suhde -luento 14.4. klo 18–20. Luento pide-tään Virtain kaupungintalon valtuustosalissa. Luennoitsijana Veikko Neuvonen. Tilaisuus liittyy I.K. Inhan 150 -juhlavuoden tapahtu-miin. Tilaisuus on maksuton. Inhan info- paketti Virtain Jäähdyspohjan kyläyhdistyksen sivuilla.

•Pönttötalkoot 7.5. 18–20. Rakennetaan linnuille pönttöjä Eero Heinosen luona, Lakarintie 29.

•Tornien taisto 9.5. klo 5–14 Nuorisokeskus Marttisen lintutornissa. Marttisessa samaan aikaan koko perheen luontotapahtuma. Lintu-bongaus alkaa jo klo 5, muut tapahtumat alka-vat klo 10 kestäen klo 14 saakka.

•Taimienvaihtotori 15.7. klo 12–13 kau pun - gintalolla Galleria Virinän edessä. Tuo tulles- sas, vie mennessäs! Muista nimetä taimet! POHJANMAA

Pohjanmaan piiri:Aluesihteeri Teemu Tuovinen, p.(06) 312 7577 / 040 934 6320, [email protected] Toimisto: Valtionkatu 1, 60100 SeinäjokiSeuraa: sll.fi/pohjanmaa, www.facebook.com/suomenluonnonsuojeluliitonpohjan-maanpiiriry

Kauhavan luontoyhdistys Valokki:

•Lintujen kevätmuuton tarkkailuaamu 18.4. Yhteyshenkilö Mikko Haapoja, [email protected].

•Metsä- ja suoretki 20.5. Retki järjes-tetään toukokuun lopulla, tarkempi päivä varmistuu myöhemmin. Yhteyshenkilö: Erkki Korpimäki, [email protected].

POHJOIS-KARJALAPohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri:Toiminnanjohtaja Heikki Pönkkä, p. 040 543 0011, [email protected]: Kauppakatu 44, 80100 JoensuuSeuraa: sll.fi/pohjois-karjala,facebook.com/sllitasuomi

Joensuun seudun luonnonystävät

•Vuosikokous 25.3. Botanialla klo 18–20, kokousasioiden jälkeen Marko Kettusen esi-telmä suurpetotilanteesta.

POHJOIS-POHJANMAAPohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Merja Ylönen, p. 044 929 0550, [email protected]: PL 326, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Kauppurienkatu 33, 90100 OuluSeuraa: sll.fi/pohjois-pohjanmaa

Lakeuden luonto :

•Kevätkokous ja yleisöluento (Heikki Tahkola: "Suvaitsevaisuus – tärkeä osa moni-muotoista kalavesien hoitoa") 18.2. klo 18.30 Liminganlahden luontokeskuksella, Ranta-kurvi 6, Liminka.

•Pilkki- ja hiihtoretki 22.3., kokoontu mi-nen Lumijoen Varjakassa klo 12, vetäjänä Ulla-Maija Lumme.

•Hanhiretki Tauvoon 18.4., kokoontuminen klo 8 Limingan S-marketin pihalla, josta kimp-pakyydein retkelle.

•Linnunpönttötalkoot 23.4. klo 18 Kala-ojilla, Seikkulantie 3, Liminka.

•Lintukuvafestivaaleille osallistuminen 24.–26.4. Liminganlahden luontokeskuksella.

•Osallistuminen Tornien taistoon 9.5. klo 5 alkaen Hirvinevan lintutornilla, koko per-heen linturetki klo 12 "tornin täristys", vetäjänä Teppo Mutanen.

•Yölaulajat-retki 5.6. klo 22 Virkkulan ran-nassa, Liminganlahden luontokeskus, vetäjänä Tellervo Kalaoja.

•Luonnonkukkien päivän retki 14.6., lisää tietoa lähempänä: sites.google.com/site/lakeu-denluonto

Oulun luonnonsuojeluyhdistys:

•Hiihtoretki majakkasaari Tankariin 15.–16.3. Su 15.3. klo 14.30 autolla Öjaan, jos-ta hiihto/kävely Tankarin majakalle (5 km). Yöpymismahdollisuus luotsitalossa. Ma 16.3. Klo 12 paluu Öjaan. Yhteyshenkilö Leena, 045 639 5311, [email protected]

•Vuosikokous 26.3. klo 18, Kangaspuiston päiväkodissa, Valtatie 35.

POHJOIS-SAVOPohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Aluesihteeri Marja Tenhunen, p. (017) 262 3811, [email protected]: Kirkkokatu 35, 70100 Kuopio, avoinna maanantaisin ja torstaisin klo 13–17 (ei kesä,- heinä- ja elokuussa)Seuraa: sll.fi/pohjois-savo, facebook.com/sllitasuomi

Kiuruveden luonnonystävät:Paikallisyhdistyksemme jäsenille: mikäli haluat liittyä yhdistyksen sähköiselle postituslistalle (retki-ilmoitukset, tal koo-kutsut, toimintakertomus yms.) lähetä postia osoitteella [email protected]


•••

•Tapahtumat

Vuokon luonnonsuojelusäätiön APURAHAT 2015Vuokon Luonnonsuojelusäätiön apurahat 2015 ovat haettavissa. Tuettavien hankkeiden tulee liittyä elinympäristöjen tai huonosti tunnettujen tai uhan-alaisten lajien suojeluun.

Tarkemmat tiedot hakemuksen laatimiseksi saa säätiön nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä säätiön asiamieheen. Hakemusten on oltava perillä 31.3.2015 mennessä.

Asiamies Vesa Lepistö, [email protected],p. 0400 967 104

www.vuokonluonnon-suojelusaatio.fi VU

OKO

N LUO

NNONSUOJELUSÄÄTIÖ

•Päiväretki Hiidenportin kansallis-puistoon 29.8. Retken aikana kierretään 5 kilometrin luontopolku. Reitti sopii vaati-vuudeltaan myös lapsille, mutta ei liikunta-rajoitteisille. Tarkempia tietoja seuraavassa Luonnonsuojelijassa. Tarkkaile myös pai-kallislehteä tai yhdistyksen kaikille avoimia Facebook-sivuja.

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys:

•Vuosikokous 9.3. klo 18–19 ja ylei-sötilaisuus klo 19–20.30. Petri Jauhiai-nen kertoo kirjastaan Elämää pihapiirin kätköissä, Kirsi Pehkonen haastattelee. Tervetuloa, kahvitarjoilu, vapaa pääsy! Yhteyshenkilö: Paula Hyvönen, 040 7307 7606, [email protected].

Varkauden luonnonystävät:

•Kevätkokous 7.4. klo 18 Varkaudessa Päiviönsaaressa Op:n kerhohuoneella. Tervetuloa. Kahvitarjoilu.

•Lintutorniopastusta 16.4. klo 17–19 Joroisten Pasalassa Einon lintutornilla. Pasalassa voi nähdä suuria lepäileviä jout-senparvia. Oppaana "Pasalan paroni" Eino Repo, 040 8454 983, [email protected].

•Lintutorniopastusta Varkauden Ruoko- järven lintutornilla 19.4. klo 9–12. Lintujen tarkkailun ohella voit nauttia nuotiokahvit. Oppaana luonnonystävien lintuharrasta-jia. Yhteyshenkilö: Hannu Räisänen, 0400 3867 08.

•LuonnonTAITEELLINEN ilta 20.4. klo 18 Kuopion museon kokoushuoneessa (Kauppakatu 23). Erilainen luontoilta. Tule katsomaan kauniita luontokuvia ja kuuntelemaan musiikkia ja runoja jäse - nis tömme esittämä nä. Vapaa pääsy, tarjoi- lua, vapaaehtoinen kahviraha! Yhteys-henkilö: Pekka Tenhunen, 044 2892 220, [email protected].

•Lintutorniopastusta Varkauden Ruo-kojärven lintutornilla 26.4. klo 9–12. Nuo-tiokahvit ja makkaranpaistomahdollisuus. Oppaana luonnonystävien lintuharrasta-jia. Yhteyshenkilö: Liisa Tolvanen, 040 5860 790.

•Lintutorniopastusta Varkauden Ruo-kojärven lintutornilla 2.5. klo 9–12. Var-kauden luonnonystävien joukkue osal-listuu samalla valtakunnalliseen Tornien Taistoon klo 5–13. Tule kannustamaan joukkue Pohjois-Savon ykköseksi! Luon-nonystävät tarjoaa nuotiokahvit ja mak-karat kävijöille.

SATAKUNTASatakunnan piiri:Aluesihteeri Risto Vilen, p. 044 0211 838, [email protected]: Antinkatu 2, 28100 Pori, avoinna maanantaisin klo 10–16Seuraa: sll.fi/satakunta, Facebook:Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry

UUSIMAAUudenmaan piiri: Toiminnanjohtaja Ursula Immonen,p. 044 2580 598, [email protected], luonnonsuojeluasiantuntija TapaniVeistola, p. 0400 615 530, [email protected], puheenjohtaja Sirkku Manninen, p. 040 563 1546Toimisto: Itälahdenkatu 22 b A, 00210 HelsinkiSeuraa: sll.fi/uusimaa, Facebookissa: SLLUP (Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri)

•Kevätkokous 18.4. klo 12–16 Järven-päässä. Tarkemmat tiedot myöhemmin, kun paikka varmistuu. Teemana: Miten aktivoit ihmisiä mukaan toimintaan? Katso tapahtumat ja muut asiat tarkemmin piirin nettisivulta: sll.fi/uusimaa. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot Ursula Immonen, 044 258 0598.

•Luonto- ja kulttuurimatka Viroon Lahemaalle 15.5.–17.5. kevätaspektin ja ark-tisten hanhien muuton aikaan. Matka on piirin jäsenmatka. Se on suunnattu Keski-Uudenmaan yhdistyksille mutta on avoin muillekin uusimaalaisille jäsenille. Sano-taan, että ”Jos et ole käynyt Lahemaalla, et ole käynyt Virossa”. Matkalla tutustutaan monipuolisesti Lahemaan kansallispuis-ton luontoon ja kulttuurikohteisiin kolmen päivän ajan. Matkanjohtajana on biologian ja maantieteen lehtori emeritus Yrjö Ala-Paavola Hyvinkäältä. Virossa meitä opastaa Lahemaan paras asiantuntijaopas Anne Kurepalu. Linnut määritämme itse. Pikai-nen ennakkoilmoittautuminen matkan- johtajalle Yrjö Ala-Paavolalle yrjo.ala- [email protected] (tiedustelut puh. 040 8474 552). Luontomatkan alustava hinta-arvio on noin 330 €. Siihen kuuluvat laiva-matkat ja menomatkan meriaamiainen, Virossa kaikki kuljetukset, majoitus, ruo-kailut ja kahvit, opastus, pääsyliput yms. Lisätietoja tapahtumakalenterista: sll.fi/uusimaa/tapahtumat/luontoretki-viroon

•Kumminiityn talkoot 25.4. Porvoon Stensbölessä, yöpymismahdollisuus partio-laisten majalla niityn lähistöllä. Bosgårdin riukuaitatalkoot 26.4. Voit siis tulla koko viikonlopuksi tai vain toiseksi päiväksi. Bosgårdin talkoot ovat kuuluisia hyvästä ruokatarjoilusta! Järjestäjänä Uudenmaan piirin perinnemaisemaryhmä. Yhteyshen-kilö: Tero Malinen, [email protected].

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:Lisätietoja ja viime hetken muutokset: helsy.fi, Mirja Reijonen p. 050 1420 ja Krista Raveala p. 050 3795 117.

•Kevätkokous 20.4. klo 18 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6), sali 312. Tule kuulemaan ja tutustumaan.

•Pöllö- ja tähtiretki Talosaaren tor - palle 6.3. klo 21–00. Lähtö Vuosaaresta bussin 96 päätepysäkiltä Porslahdentien päästä. Retken voi päättää jo Kantar nä s issa ja kävellä Talosaarentietä Itäväylälle bussin 93 pysäkille tai jatkaa Talo saaren Torpalle, josta tullaan takaisin kimppa-taksilla. Sopimuksesta Torpalla voi myös yöpyä. Varusteet: Lämpimät vaatteet ja jal-kineet, omat eväät ja lämmintä juotavaa. Mukaan myös taskulamppu ja tähtikart-

Hae tapahtumia: sll.fi/tapahtumat

Koe ainutlaatuinen luontoretki Laatokan erämaisessa saaristossa!

Laatokan luonto tarjoaa maisemiltaan ainutlaatuisen ympäristön suomalais- venäläisille soutu- ja purjehdusretkille. Retkillä liikutaan venäläisillä soutu-jaaloilla sekä aavalla ulapalla että saaristoreiteillä, suotuisilla tuulilla purjehditaan. Mukana kulkee moottoroitu huoltoalus. Majoitus on omissa teltoissa. Kullekin retkelle mahtuu 12 suomalaista.

Retkien osana pidetään 9.–10.7.2015 soutujen 25-vuotisjuhlat Lahden- pohjan kaupungissa.

Soutu- ja purjehdusretket kesällä 2015 4.7.–10.7. Käkisalmi–Lahdenpohja, hinta 450 €, opisk. 400 €9.7.–19.7. Lahdenpohja–Pohjoissaaristo-Sortavala, hinta 590 €, opisk. 520 €

Hinnat sisältävät viisumin, venäläisen retkimuonituksen ja ohjelman, suomalaisen vetäjän opastuksen ja matkat (lähtö & tulo: Lappeenranta).

Sitovat ennakkoilmoittautumiset 30.4. mennessä. Ennakkomaksuna laskutetaan 70 €.

Järjestäjinä Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pietarin meritekninen yliopisto.

Lisätietoja: sll.fi/etela-karjala/toiminta/tyoryhmat/laatokka/Ilmoittautumiset: [email protected], Silja Mäki 044 5111 438

Laatokan laineilla


27

ta, jos on. Vaativuus keskitasoa: kävellään lumisia ulkoiluteitä 5,5 km. Säävaraus: pilvi-sellä säällä tähtiopastus jää pois. Varmista: Mirja Reijonen, 050 1420.

•Linturetki Talosaaren torpalle 11.4. klo 9.30–12. Kokoontuminen klo 9.30 Uuden Por-voontien ja Talosaarentien risteyksessä, josta kävellään lintujen kevätmuuttoa tarkkaillen torpalle. Retki päättyy klo 12 ja takaisin tullaan omatoimisesti joko kävellen tai kimppataksil-la. Omat eväät. Vaativuus keskitasoa: kävelyä 4 km. Säävaraus. Torpalla avoimet ovet ja sopimuksesta yöpymismahdollisuus. Varmis-ta: Mirja Reijonen, puhelin 050 1420.

•Maunulan luontopolku ja sammakko-lammikot 21.4. klo 17.30–20. Lähtö- ja paluu-paikka Maunulan maja, Metsäläntie 9. Rau-hallisesti kävellen havainnoimme luonnon monimuotoisuuden ilmentymiä ja kevään heräämistä. Vaativuus helppo: kävelyä noin 4 km. Varusteet: säänmukainen vaatetus. Kulkuyhteydet: Reittioppaaseen kohteeksi "Maunulan maja".

•Koillinen vihersormivaellus Sipoonkor-peen – Hertsikasta skutsin kautta landelle (30,29 km) 25.4. klo 9–20.30. Lähdöt: 9.00 Herttoniemen metroasema, K-Supermarket Hertan puoleinen sisäänkäynti, 11.00 Viikki, bussien 57 ja 68 päätepysäkki Von Daehnin kadulla, 11.40 Kivikko, bussin 78 pysäkki 4447 Kivikonkaari 39:ssä, 13.00 Jakomäki, Louhikko-tien pysäkki 3511 ja 15.25 Sotungin koulun pysäk-ki V9402. Retki päättyy Landbohon klo 18 ja 21 välillä. Vaelluksella on yhteensä 24 mahdollista osavaellusta, joista lyhin on 1,82 km (Jako-mäki–Fazerintie) ja pisin 30,29 km (Herttonie-mi–Landbo). Katso tarkemmat tiedot: helsy.fi ja sieltä "Tapahtumat".

•Luontoretki Kasaberbetin kalliomet-siin 5.5. klo 17.30–20.30. Lähtö bussin 93 Talosaarentien pysäkiltä 5007 Uuden Por-voontien varrelta. Retki päättyy bussin 93 Vikkullantien pysäkille Itäväylän varteen. Retkellä tutustutaan metsäalueeseen, josta osa on tarkoitus ottaa asuntorakentamiseen ja jonne on kaavoitettu Salmenkallion metroase-ma. Retken aikana tutustutaan arvometsien kriteereihin, nautitaan metsän rauhasta, kii-vetään suojellulle Kasabergetille ihailemaan maisemaa ja pronssikautista hautaröykkiötä. Paluu Itäväylälle. Varusteet: säänmukainen vaatetus; kävelysauvat voi ottaa mukaan. Vaa-tivuus: keskitaso.

•Tornien taisto 9.5. klo 5–13, paikka selviää myöhemmin. Helsy osallistuu leikkimieliseen lintujentarkkailu-kisaan. Tornille voi piipah-taa missä tahansa kisan vaiheessa. Kello 10 on lyhyt linturetki tornin läheisyydessä.

•Iltakävely Lauttasaaressa 12.5. klo 17.30–20. Helsyn ja Lauttasaari-Seuran yhteisretki. Lähtö Katajaharjusta bussi 20:n pääte-pysäkiltä. Retkellä kävellään Laukkaniemestä Lauttasaaren sillalle pohjoisrannan kävely-väylää seuraten merellisestä maisemasta ja luonnosta nauttien. Matkan varrella pysäh-dellään katsomaan kasveja ja lintuja. Retki päättyy Lauttasaaren sillan kupeeseen.

•Retki Vuosaareen sataman melumuu-rille 19.5. klo 17.30–20.30. Lähtö- ja paluu: Hansaterminaali, bussin 78 päätepysäk-ki. Helsingin uusimmalla ulkoilualueella, Auringonnousunrannalla, havainnoidaan lintuja, tutustutaan kevätkasveihin ja nous-taan 13 m korkealle Horisontti-näköalatasan-

teelle ihailemaan merimaisemaa. Varusteet: Säänmukainen vaatetus (paikka voi olla hyvin tuulinen), kiikari ja omat eväät. Vaa-tivuus: Helppo–keskitaso, kävelymatka noin 4,5 km. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys:

•Perinteinen joutsenretki Ridasjärvelle 12.4. Lintutornilla on yhdistyksen edustaja oppaana klo 9–11. Perille pääsee pyöräteitä myöten, joten suositaan pyöräilyä.

•Suomenlahti-näyttely pääkirjastossa 13.4.–2.5.

•Toukokuussa käynnistämme yhdessä naa-purikuntien ympäristöyhdistysten kanssa siili kyselyn. Keräämme kesän aikana pai-kallisia havaintoja siileistä siilikannan kar-toittamista varten. Aiheeseen liittyen 5.5. klo 18 on Terhi Korpelan vetämä siili-ilta lapsille kirjaston kokoustilassa.

•Yhdistyksen teltalla kansalaisjärjestöjen Mahdollisuuksien torilla helatorstaina 14.5. on esittelyjä ja yleisökysely.

•Osallistumme Hyvinkään kierrätyskeskuk-sen Kierrätä Riihimäenkadulla -tapah- tumaan 19.5. Päivällä on kouluille, päivä-kodeille ja yrityksille suunnattua ohjelmaa ja illalla klo 17–20 kirpputori.

Järvenpään ympäristöyhdistys:

•Linnunpönttötalkoot 21.3. klo 9–13 Järvenpään seurakunnan puutyökerhon tiloissa Kansakoulunkatu 13 (Kirkonkulma). Lisä tietoa ja ilmoittautuminen p. 050 413 9601 (Niitepõld). Paikalla ohjausta ja rakennus-aineita. Voit tehdä pöntön omaan käyttöösi tai lahjoittaa sen yhdistykselle ripustetta-vaksi.

•Järvenpää-päivä 9.5. klo 10–14. Yhdistys esittelee toimintaansa kävelykatu Jannella. Tule mukaan kertomaan yhdistyksestä tai käy vain juttusilla.

•Aamulinturetki 10.5. Tuusulanjärven pohjoispäähän. Kokoontuminen klo 8. Pos-tikadun ja Vanhankyläntien risteyksessä. Katselemme ja kuuntelemme lintuja Ranta-puistossa ja Kaakkolan lintutornin maastossa, halukkaat voivat jatkaa pyörillä Vanhan-kylänniemeen.

•Helatorstain bussiretki 14.5. klo 9–18. Kohde selviää myöhemmin. Tietoa verkko-sivuilla sll.fi/jympy ja paikallislehdissä.

•Kevätillan lintukävely 27.5. Kaakkolan lintutornin maastossa. Kokoontuminen klo 18 Taidetalon pihassa, Harjuvaarankuja 2.

•Joukhainen, alakouluikäisten lasten luontokerho, retkeilee lauantaiaamupäivisin noin kahdesti kuussa. Kerho on kaikille avoin ja maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: kerhon vetäjä Tarja Alapassi, p. 050 386 1468.

•Uusi lasten luontokerho Kerkät on tarkoi-tettu 1–6-vuotiaille lapsille vanhempineen. Perheet saavat siellä vinkkejä retkeilyyn ja ajan viettämiseen luonnossa. Kerho kokoon-tuu kerran kuussa sunnuntaiaamupäivisin luonnossa. Mukaan omat eväät ja säänmukai-set varusteet. Kerho on maksuton ja kaikille avoin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: [email protected].

•Kesän vieraslajitalkoot alkavat touko-kuun lopussa. Saat tietoa talkoista sähkö-postiisi, kun ilmoitat osoitteesi yhdistyksen s-postiin [email protected]. Tietoa myös verkko-sivuilla ja paikallislehdissä.

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys:

•Sääntömääräinen kevätkokous 26.3. klo 18 kirjaston Kerava-parvella (käynti lasten-osaston kautta hissillä, ei portaiden kautta). Tapani Veistola Uudenmaan piiristä tulee vieraaksemme kertomaan ajankohtaisista asioista.

Lopen luonnonystävät:

•Piikkilankatalkoot Lopella 25.4. Aika ja paikka tarkentuvat myöhemmin. Tiedustelut: pj. Marika Tudeer 044 5522 555.

•Kevätseurantaretki Purinsuolle Lopen ja Tammelan rajamaille sunnuntaina 17.5. Lähtö lintujen aamulaulun aikaan klo 8. Retken johtaja Timo Mikkola. Lisätiedot ja ilmoittau-tumiset Marika Tudeer 044 5522 555.

Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys:

•Earth Hour – hämärä hetki 28.3. klo 20.30–21.30, kokoonnutaan Kotojärven laa-vulla. Seuraile paikallislehden seurapalstaa! mantsalan-lsy.fi

Vantaan ympäristöyhdistys:

•Koko perheen luontokoulusunnun-tai 8.3. klo 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Tule kurkistamaan myy-rien ja muiden pikkunisäkkäiden maailmaan! Yhteyshenkilö: Minerva Schultz, 044 3310327, [email protected].

•Koko perheen luontokoulusunnuntai 10.5. klo 10–13 Vantaan luontokoululla (Sotungintie 25 A). Tule kurkistamaan eläin- maailman lastenkamareihin ja ottamaan selvää sangen kummallisista tavoista hoitaa lapsia! Yhteyshenkilö: Minerva Schultz, 044 3310 327, [email protected].

VARSINAIS-SUOMIVarsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Aluepäällikkö Hannu Klemola, p. 040 3725301, (02) 2355255, [email protected]: Martinkatu 5, 20810 Turku Seuraa: sll.fi/varsinais-suomi, facebook.com -> Varsinais-Suomenluonnonsuojelupiiri

•Perinteiset Saaristomeren kansallis-puiston hoitotalkooleirit Jungfruskärin saarella järjestetään 30.4.–3.5., 14.–17.5. sekä 18.–24.7. Talkooleireillä kunnostetaan uhan-alaisia perinnemaisemia. Leirikohtainen varausmaksu on 20 euroa/henkilö. Sitova leirille ilmoittautuminen vahvistuu, kun summa on maksettu luonnonsuojelupiirin tilille: 430900-1128056. Summa palautetaan leiriläiselle leirin jälkeen. Summaa ei palaute-ta varauksensa peruuttaneille tai käyttämättä jättäneille. Leirikokkina toimii Maija Kaunis-maa. Vappuleirillä ohjelmassa on kevätsii-vousta ja kesäleirillä niittojätteen siivousta. Leirien ohjaajina toimivat Maija Mussaari ja Trygve Löfroth Metsähallituksesta. Tiedus-telut ja ilmoittautumiset: [email protected], 02-2355 255 tai 040 372 5301 / Klemola.

Paraisten luonnonsuojeluyhdistys:Keväällä tulossa retkiä ja toimintaa – seuraa tiedotuksia nettisivuillamme (sll.fi/parainen) ja Facebookissa, jotta saat tiedot kaikista tapahtumistamme!

•Kevätkokous ja kutsuesitelmä 10.3. klo 17.30 Kalakoululla (Kalakouluntie 72, Parai-nen). Kevätkokouksessa käsitellään sääntö-määräiset asiat ja yhdistyksen sääntöjen päi-vittäminen. Museomestari Anssi Teräs pitää esitelmän perhosista perhosharrastuksesta.

•Maaliskuun talkoot 31.3. klo 16–19 Sand-vikenin luonnonsuojelualueella (Seivistentie 390). Alueella kunnostetaan umpeen kasva-nutta perinnemaisemaa ja pähkinälehtoa, joka auttaa säilyttämään luonnon monimuotoi-suutta tarjoamalla suotuisan elinympäristön monille uhanalaisille lajeille. Tehtävä työ on valmiiksi kaadettujen puitten kaatojätteen keräämistä, kasaamista ja polttoa. Talkoo-laisille tarjotaan syötävää ja juotavaa. Tarvit-taessa voidaan järjestää kyyditys Paraisten keskustasta. Tekemistä riittää, joten kaikki auttavat käsiparit ovat tarpeen! Lisätiedot ja ei-sitovat ilmoittautumiset [email protected]/040-8450696. Muistathan ilmoit-taa, jos tarvitset kyydin!

Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys:

•Perinteinen pönttömyynti alkaa taas huhtikuussa. Myyntipäivät lauantaisin klo 10–14: 4.4., 11.4., 18.4. ja 25.4. Halikon Prisman pihalla. Yhteyshenkilö: Anna Laakkonen, 044 2636 417, [email protected]. sll.fi/varsinais-suomi/paikallisyhdistykset/salo/ponttomyynti

Turun luonnonsuojeluyhdistys:

•Lintukurssi aloittelijoille: 7.4. klo 18–19 kurssiluento Luonnonsuojelukeskuksella (Martinkatu 5, Turku) ja 12.4. klo 8–11 lintu-retki lähiseudulle kimppakyydeillä (kohde tarkentuu lintutilanteen mukaan). Kurssin asiantuntijana toimii TLY:n Arto Kalliala. Lisätiedot ja ilmoittautumiset [email protected].

•Kevätkokous 15.4. klo 18. Luonnonsuojelu-keskuksella (Martinkatu 5, Turku). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyk-sen sääntöjen päivitys. Tilaisuudessa kuullaan luontoaiheinen kutsuesitelmä. Kahvitarjoilu.

•Muut kevään jäsentapaamiset 3.2., 2.3., 25.3., 29.4. ja 18.5. aina klo 18.30. Tapaamis-ten alussa kuullaan lyhyt alustus jostakin ajankohtaisesta aiheesta, jonka jälkeen rupatellaan yhdistyksen toiminnasta.

•Keväinen sammalretki 18.4. klo 10.30–12.30. Perehdymme sammalten elämään ja monimuotoisuuteen Katariinanlaakson luon - nonsuojelualueella. Oppaan retkellä toimii biologi ja sammaltuntija Kati Pihlaja. Ta - paa mme klo 10.30 Turun lähiliikenteen bus-silinjan 13 päätepysäkillä, Rykmentintien ja Sigridinpolun kulmauksessa. Varustuksena säänmukainen vaatetus. Halutessaan mukaan voi ottaa luppeja tai suurennuslaseja sam - malten tarkasteluun sekä eväitä.

LUONTO-LIITTOToimisto: Annankatu 26 A, 00100 Helsinki, p. (09) 684 4420Seuraa: luontoliitto.fi, päivittyvä tapahtumalista: luontoliitto.fi/tapahtumat, myös Facebookissa ja Twitterissä

•Talvipäivät Saaristomerellä 20.–22.3. Ohjelmassa työpajoja, retkeilyä, aktivismia, yhdessäoloa sekä sankaritarinoita suoma-

•Tapahtumat


•TapahtumatHae tapahtumia:

sll.fi/tapahtumat

laisista metsistä. Tervetuloa! Lisätietoja: luontoliitto.fi/talvipaivat tai [email protected]

•Pihka-luonnonharrastusmerkki-koulutuksia opettajille ja opettajaopiske-lijoille ja muille nuorten parissa toimiville: 24.3. klo 15–18 Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen toimitila Pesä, Kuopio. 31.3. klo 15–18 Vantaan Luontokoulu, Vantaa. 9.4. klo 15–18 Pauligin huvila, Helsinki. Pihka-koulutukset tulossa myös Tampe-reelle ja Jyväskylään. luontoliitto.fi/pihka

•Luontokerho-ohjaajan peruskurssi Tampereella 28.–29.3. Tietoa ja käytännön vinkkejä luontokerhon perustamisesta, ohjelman suunnittelusta sekä ohjaajana toimimisesta. Kurssi on suunnattu aloitte-leville kerhonohjaajille.

•Liittovaltuuston kevätkokous 25.4. Lisätietoja osoitteesta: [email protected]

•Hyvinvointia luonnosta -kurssit, kohde ryhmänä erityisesti alakoulun opet-tajat, varhaiskasvattajat, iltapäivätoimin-nan ja luontokerhojen ohjaajat: 25.4. klo 10–16 Tampereella (paikka varmistuu myö-hemmin). 12.5. klo 15–18 Vantaan Luonto-koululla.

•Maailma kylässä -festivaalit 23.–24.5. Helsingissä. Luonto-Liitto on mukana festi-vaaleilla.

•Liittokokous 30.5. Helsingissä.

Hämeen piiri :Lisätietoja HLP:n tapahtumista löytyy osoitteesta luontoliitto.fi/hlp, muista seurata meitä myös Facebookissa!

•Kuukausittaiset kokoukset joka kuun toinen torstai kello 17–19 toimistollamme osoitteessa Kuninkaankatu 39, Tampere. Tervetuloa mukaan kuulemaan mitä tapah-tuu ja suunnittelemaan lisää!

•Kevätkokous ja lautapeli-ilta 26.3. klo 18 osoitteessa Hälläpyöränkatu 2 as 2.

•Haaveiletko oman luontokerhon ohjaa-misesta tai haluaisitko viettää leiriviikon kesäisen luonnon helmassa? Kevään aikana Tampereella järjestetään leirinohjaaja-, kerhonohjaaja- ja hyvinvointia luon-nosta- kurssit. HLP jäjestää Tampereella kevätseurantaretkiä maalis–toukokuussa.

•Viikonloppuretki luontoon ja omaan luontosuhteeseen 15.–17.5. Isojärven kansal-lispuistossa. Perinteisen retkeilyn ja kevät-luonnon ihmettelyn lisäksi rauhoitumme kuuntelemaan luontoa ja itseämme, etsim-me mielipaikkoja, ympäristötaiteilemme ja keskustelemme nykyihmisen luontosuh-teesta. Lähde kanssamme voimaantumaan luontoo: olemaan metsässä rennosti oman fiiliksen mukaan!

•Vaelluskurssi ja yöttömän yön vael-lus kesä–heinäkuussa.

Savo-Karjalan luontopiiri:

•Leiriohjaajakoulutus 14.–15.3. Kiin-nostaako ympäristökasvatus ja kesäinen leirielämä? Kouluttaudu leiriohjaajaksi Joensuussa! Kurssin käytyäsi voit hakea töihin kaikille Luonto-Liiton järjestämille leireille. Kurssimaksu 30 euroa Luonto-Liiton jäsenille, 40 euroa muille. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 7.3. mennessä osoittee-seen: [email protected] tai p. 045 670 6361.

Susiryhmä:

•Valtakunnallinen sudensuojeluta-paaminen 11.4. Helsingissä, Harjun nuo-risotalolla. Tapaaminen on tarkoitettu kaikille Luonto-Liiton susiryhmän toi-mijoille tai toiminnasta kiinnostuneille. Tapaamisessa järjestetään työpajoja ja suunnitellaan susiryhmän toimintaa. Lisä - tietoja osoitteesta: susiryhma@luonto liitto.fi tai 044 516 6227.

Uudenmaan piiri:Perhe- ja lastentoiminnan yhteys-henkilö: Saara Leinikka 040 1651 908, [email protected]

•Tule kevättuulilähettilääksi! Luonto-Liiton Kevätseuranta starttaa taas maalis-kuussa. Kevättuuli on lasten oma Kevät-seuranta. Tule ohjaamaan lähikouluissasi Kevättuulitunteja! Voit tehdä niitä oman jaksamisesi ja aikataulusi mukaan. Anna arvokas panoksesi lasten ympäristökasva-tuksen hyväksi ja kartuta työkokemustasi! Lisä tietoja osoitteesta [email protected].

•Kaikille avoin, maksuton perhekerho 6.3., 3.4. (joka kuukauden ensimmäinen perjantai) Vantaalla, Vihertien asukaspuis-tossa kello 10.

•Kaikille avoin, maksuton perhekerho kokoontuu 9.3. (maanantaisin kello 10) Kivi - kon asukastalolla. Perhekerhoissa ulkoil-laan ja havainnoidaan luontoa yhdessä.

•Tähtipöllöretki Sipooseen 6.3., lisä-tiedot Petro Pynnönen, [email protected]

•Linturyhmä aloittaa Lupin kerhohuo-neella 17.3. klo 18, Pauligin huvila, Meche-lininkatu 36, Hki.

•Luontokerhon ohjaajakurssi 21.–22.3. Pauligin huvilalla, Mechelininkatu 36.

•Talvipäivät 20.–23.3. Kemiönsaaressa.

•Linturyhmä 24.3. klo 18. Lupin kerho-huoneella.

•Leirinohjaajakurssi 27.–29.3. Kattila-järvellä Nuuksiossa.

•Vaatteidenvaihtoilta 28.4. Pauligin huvilalla.

•Muutaman vuorokauden mittainen Viron retki vappuna 1.5. Seuraa ilmoittelua nettisivuilla ja Facebookissa.

•Järjestämme useita kesäleirejä lapsille, nuorille ja perheille 1.6. –30.8. Uutuutena kesäkuun alussa lasten kahden vuoro-kauden mittainen ensileiri. Se on hyvä mahdollisuus heille, joita mietityttää vielä, uskaltaako osallistua kesän telttaleireille ilman vanhempia.

Varsinais-Suomen piiri:

•Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri eli Vasp järjestää jälleen monenlaista aktiviteet-tia luonnonharrastuksesta ja ympäristön-suojelusta kiinnostuneille lapsille ja nuoril-le. Turussa kokoontuu lasten luontokerho, ja kevät on täynnä nuorten retkiä lähellä ja kaukana sijaitseviin mielenkiintoisiin luon-tokohteisiin. Vaspin ympäristöpoliittisen toiminnassa tehdään entistä näyttävämpiä tempauksia yhteistyössä muiden paikallis-ten luonto- ja ympäristöjärjestöjen kanssa. Tutustu tuleviin tapahtumiin osoitteessa luontoliitto.fi/vasp ja lähde mukaan!

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö jakaa APURAHOJAluonnon ja ympäristönsuojelua edistävään tieteelliseen, taiteelliseen ja kirjalliseen työhön, koulutukseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.Hakuaika on 19.1.–20.3.2015.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan apurahoja Itämeren linnustoa ja saariston eliöstöä, meren ekologiaa, ilmastoa ja maisemansuojelua käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen.

Itämerirahastosta jaetaan apurahoja Itämeren valuma-alueen ekosystee-mien suojeluun liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja koulutukseen sekä kansa-laisjärjestöjen Itämeri-yhteistyöhön.

Rafael Kuusakosken muistorahastosta jaetaan kaksi tai kolme puolen vuoden työskentelyapurahaa väitöskirjatyöhön. Lisäksi Säätiön käyttövaroista ja kaikista rahastoista jaetaan pienempiä apurahoja.

Hakumenettely: Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, johon tulee liittää seuraavat liitteet: tutkimus/työsuunnitelma, ansioluettelo tai vapaamuotoinen kuvaus aikaisemmasta toiminnasta sekä selvitys muista haettavista apurahoista. Hakulomake ja tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön verkkosivuilta hakuajan alkaessa.

Säätiön hallitukselle osoitetut hakemukset toimitetaan Suomen Luonnon-suojelun Säätiön asiamiehelle, Itälahdenkatu 22 b, 00210 Helsinki, viimeistään perjantaina 20.3.2015 klo 16.15 (postileiman päiväys riittää). Hakemuksia ei voi lähettää faxilla tai sähköpostilla.

Lisätiedot: asiamies Tarja Ketola, 040 527 5212, [email protected] ja www.luonnonsuojelunsaatio.fi.

Suomen Luonnonsuojelun SäätiöHallitus

Keille ympäristö-palkinnot?On aika ehdottaa ympäristöpalkinnon saajia. Ympäristö- palkinto myönnetään merkittävästä luonnonsuojelu- työstä. Ympäristöavauspalkinto myönnetään yksittäisestä, merkittävästä ympäristöteosta tai -ideasta. Kultainen sulka -palkinto on tarkoitettu toimittajille, jotka pitävät ansiokkaasti ympäristöasioitten puolta.

Lähetä perustellut ehdotuksesi maaliskuun loppuun mennessä osoitteeseen [email protected]

Aiempina vuosina palkittuihin voit tutustua osoitteessa sll.fi/jarjesto/ymparistopalkinto.


29

””Maailmaa on yhä vaikeampi ohjata politiikalla.”

Talvivaara-dokumentin ohjaaja Markku Heikkinen, Helsingin Sanomat 18.2.

””Vastustajista tulee ääntä enemmän kuin voimalasta.”

Oman tuulivoimalan pystyttänyt Jarkko Hautala, Iltalehti 31.1.

””Susi ei kuulu Suomen luontoon.”

Eero Ahola pääkirjoituksessa, Ase ja erä 1/2015

””Tosiasia kuitenkin on, että Suomessa suden ei

tiedetä tappaneen taivahingoittaneen ihmistä

vuoden 1882 jälkeen. 'Iso, paha susi' söi ehkä

Punahilkan, mutta se ei syö Sinua.”

Jenni Haukio, seura.fi 26.2.

”"Saarien hakkuilla väljennetään maisemaa.

Tiheä metsä on usein näkemäeste."

Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälä Pesiöjärven saarien hakkuista, hs.fi 20.2.

Suurimpia valheita ja älyttömyyksiä yhteiskunnas-samme on ympäristötuhoa aiheuttavien hankkeiden perusteleminen syntyvillä työpaikoilla. Usein kuvit-teellisilla.

Ilmastonmuutos, kuudes sukupuuttoaalto ja maa-pallon kantokyvyn loppuminen uhkaavat jatkuvasti

•Hudit &osumat

Ympäristötuho ei ole työ

Sarjakuva: Aino Sutinen

Markus Wasara

edellytyksiämme elää ja toimia ainoalla planeetallam-me. Suurelta osin vapaa maailma onkin heräämässä tähän. Kun internet tekee toiminnasta läpinäkyvää, kuluttajamarkkinat palkitsevat vastuullisia yrityksiä ja rankaisevat vastuuttomia. Vihreydestä on tullut paras bisnesidea.

Poliitikoilla, suurteollisuudella ja etujärjestöillä on kuitenkin vaikeuksia muuttua maailman mukana. Meille tolkutetaan yhä, että ympäristösäädöksistä joustaminen, tukiaiset tuhoavalle toiminnalle ja löy-hät lupakäytännöt ovat edellytyksiä taloudelliselle menestykselle.

Soklin kaivoksen tapauksessa valtio haluaa inves-toida 200 miljoonaa ja perustelee tätä työpaikoilla. Paras arvio syntyvästä työstä tuotantoaikana on 200 työpaikkaa. Verorahoilla tehtävä panostus olisi siis miljoona per työpaikka. Saman verran valtio sai myy-dessään Kemiran kokoisen firman.

Myönteinen kanta on muodostettu ilman arviota hankkeen riskeistä: uraanin määrästä ja vaarallisuu-desta, hintakehityksestä, haitasta muille elinkeinoille, terveys- ja imagohaitoista kalastusmatkailussa ja

porotaloudessa. Päätökset perustuvat omistajan ilmoituksiin – eivät puolueettoman, tieteellisen tahon selvityksiin. Puolueeton arvio toteaisi, että uraani-määrät ylittävät sallitun moninkertaisesti ja kokonais - vaikutukset kansantalouteen ovat kielteiset. Vihreys kun on paremmassa kurssissa kuin tuhoa aiheuttava alkutuotanto.

Minulla on hallitukselle neuvo. Synnyttäkää mie-luummin samalla rahalla työpaikkoja, joissa tehtävä-nä on pitää lähimmäistä kädestä. Halata. Kertoa tari-noita luonnosta, jota ilman meillä ei ole työtä eikä lii-ketoimintaa. Näin syntyisi enemmän työpaikkoja ja verotuloja, suuri sosiaalinen hyöty ja säästöä tervey-denhuollon kuluihin ilman, että kiihdytetään ekosys-teemin romahdusta.

Aivan kuten vallitsee tieteellinen yksimielisyys sii-tä, että meidän tulee jättää suurin osa fossiilisista polt-toaineista maahan ilmastokatastrofin välttääksemme, meidän on päästävä yhteisymmärrykseen siitä, ettei-vät ympäristölle haitalliset hankkeet ansaitse veron-maksajien tukea. Luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville on paljon kannattavampi työpaikka.

Varoitusmerkkejä


n Haluan liittyä Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Jäsenmaksu on 35 €/vuosi. Jäsenetuna saan mm. Luonnonsuojelija-lehden ja uutiskirjeet.

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Suomen luonnonsuojeluliitto Tunnus 5009174 00003 VASTAUSLÄHETYS

Yhteystietoni

Etunimi Sukunimi

Katuosoite

Postinumero Postitoimipaikka

Puhelin Sähköposti

nMinulle saa lähettää tietoa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta ja tukimahdollisuuksista.

Voit liittyä jäseneksi myös osoitteessa: //sll.fi/liity//

sll.fi/luontokauppaKuva: H

eidi Moisio

Liity jäseneksi

Suomen luonnonsuojeluliiton persoonallinen norppa

hymyilee Arabian tyylikkäissä posliinimukeissa.

Norppamuki

25,50 €(sis. alv. 24 %)Perhoset-

muistipeli

16,90 €(sis. alv. 24 %)

Documents

Luonnonsuojelija 1/2015