Upload
serena
View
26
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Maailmankaikkeuden muodonmuutoksia. Syksy Räsänen. Kosmologian aikakaudet. t( ∝ E -2 )ETapahtuma 14 Gyr10 -3 eVtänään 10 Gyr10 -3 eVlaajeneminen kiihtyy (pimeä energia?) 400 Myr10 -2 eVreionisaatio 40 Myr10 -1 …10 -2 eVensimmäiset rakenteet - PowerPoint PPT Presentation
Citation preview
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
11
Maailmankaikkeudenmuodonmuutoksia
Maailmankaikkeudenmuodonmuutoksia
Syksy RäsänenSyksy Räsänen
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
22
Kosmologian aikakaudetKosmologian aikakaudett (∝ E-2)E Tapahtuma
14 Gyr 10-3 eV tänään
10 Gyr 10-3 eV laajeneminen kiihtyy (pimeä energia?)
400 Myr 10-2 eV reionisaatio40 Myr 10-1…10-2 eV ensimmäiset rakenteet400 000 yr0.1 eV valo ja aine eroavat50 000 yr 1 eV materia saa säteilyn kiinni3-30 min 0.1 MeV Big Bang Nucleosynthesis
10-4…10-5 s100 MeV QCD-faasitransitio (?)10-11 s 100 GeV sähköheikko faasitransitio (?)
10-13…10-36 s 103…1016 GeV baryogenesis?10-13…10-36 s 103…1016 GeV inflaatio?10-13…10-42 s 103…1019 GeV kvanttigravitaatio?
t (∝ E-2)E Tapahtuma
14 Gyr 10-3 eV tänään
10 Gyr 10-3 eV laajeneminen kiihtyy (pimeä energia?)
400 Myr 10-2 eV reionisaatio40 Myr 10-1…10-2 eV ensimmäiset rakenteet400 000 yr0.1 eV valo ja aine eroavat50 000 yr 1 eV materia saa säteilyn kiinni3-30 min 0.1 MeV Big Bang Nucleosynthesis
10-4…10-5 s100 MeV QCD-faasitransitio (?)10-11 s 100 GeV sähköheikko faasitransitio (?)
10-13…10-36 s 103…1016 GeV baryogenesis?10-13…10-36 s 103…1016 GeV inflaatio?10-13…10-42 s 103…1019 GeV kvanttigravitaatio?
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
33
Mikroaaltotausta: WMAPMikroaaltotausta: WMAP
QuickTime™ and aSorenson Video decompressorare needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
44
Mikroaaltotausta: PlanckMikroaaltotausta: Planck
http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=47333http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=47333
QuickTime™ and a decompressor
are needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
55
Suuren mittakaavan rakenneSuuren mittakaavan rakenne
arXiv:astro-ph/0604561, Nature 440:1137.2006arXiv:astro-ph/0604561, Nature 440:1137.2006
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
66
Tyypin Ia supernovatTyypin Ia supernovat
QuickTime™ and aSorenson Video decompressorare needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
77
InflaatioInflaatio Inflaatio = kiihtyvä laajeneminen. Vastuussa avaruuden tasaisuudesta (horisontti supistuu)
⇒ homogeenisuus, isotrooppisuus Vastuussa avaruuden epätasaisuudesta
(kvanttifluktuaatiot)⇒ 10-5 tiheysvaihtelut
Tyhjentää avaruuden⇒ inflaatiokentän hajoaminen synnyttää aineen⇒ aine perii fluktuaatiot⇒ galaksien siemenet, mikroaaltotausta
Havaintojen tukema (laakeus, epätasaisuuksien skaala-invarianssi ja adiabaattisuus; gravitaatioaallot?).
Higgs voisi ajaa inflaatiota… mutta (luultiin että) se vuorovaikuttaa liian voimakkaasti⇒ kymmeniä inflaatiomalleja
“Something like inflation is something like proven.”
Inflaatio = kiihtyvä laajeneminen. Vastuussa avaruuden tasaisuudesta (horisontti supistuu)
⇒ homogeenisuus, isotrooppisuus Vastuussa avaruuden epätasaisuudesta
(kvanttifluktuaatiot)⇒ 10-5 tiheysvaihtelut
Tyhjentää avaruuden⇒ inflaatiokentän hajoaminen synnyttää aineen⇒ aine perii fluktuaatiot⇒ galaksien siemenet, mikroaaltotausta
Havaintojen tukema (laakeus, epätasaisuuksien skaala-invarianssi ja adiabaattisuus; gravitaatioaallot?).
Higgs voisi ajaa inflaatiota… mutta (luultiin että) se vuorovaikuttaa liian voimakkaasti⇒ kymmeniä inflaatiomalleja
“Something like inflation is something like proven.”
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
88
Pimeä ainePimeä aine Pimeä aine = aine joka ei vuorovaikuta (voimakkaasti) valon
kanssa. Galaksien rotaatiokäyrät:
⇒ pimeä aine (tai erilainen gravitaatiolaki) Pimeä aine vaikuttaa määrätyllä tavalla myös
mikroaaltotaustaan, galaksien jakautumaan, gravitaatiolinssihavaintoihin, ...
On olemassa baryonista pimeää ainetta… mutta liian vähän. Neutriinot ovat pimeää ainetta… mutta ne ovat liian lämpimiä
ja niitä on liian vähän ⇒ uutta hiukkasfysiikkaa!
Kymmeniä pimeän aineen malleja. Pimeästä aineesta tiedetään, että se on hyvin läpinäkyvää,
kylmää ja täyttää 15…30% maailmankaikkeuden energiabudjetista.
Pimeä aine = aine joka ei vuorovaikuta (voimakkaasti) valon kanssa.
Galaksien rotaatiokäyrät:
⇒ pimeä aine (tai erilainen gravitaatiolaki) Pimeä aine vaikuttaa määrätyllä tavalla myös
mikroaaltotaustaan, galaksien jakautumaan, gravitaatiolinssihavaintoihin, ...
On olemassa baryonista pimeää ainetta… mutta liian vähän. Neutriinot ovat pimeää ainetta… mutta ne ovat liian lämpimiä
ja niitä on liian vähän ⇒ uutta hiukkasfysiikkaa!
Kymmeniä pimeän aineen malleja. Pimeästä aineesta tiedetään, että se on hyvin läpinäkyvää,
kylmää ja täyttää 15…30% maailmankaikkeuden energiabudjetista.
€
v 2
r= GN
M(r)
r2
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
99
Pimeä energia?Pimeä energia? Pimeä energia = “aine” joka jakautuu tasaisesti ympäri
maailmankaikkeutta ja jonka paine on negatiivinen. Havainnot (tyypin Ia supernovat, mikroaaltotausta, galaksien
jakautuma): laajeneminen on kiihtynyt. Yleinen suhteellisuusteoria + homogeenisuus ja isotrooppisuus
⇒ Friedmannin yhtälöt:
Vaihtoehdot: 1) On olemassa “pimeää energiaa”, jolle p < 0. 2) Yleinen suhteellisuusteoria ei päde. 3) Homogeeninen ja isotrooppinen approksimaatio ei
päde.
Pimeä energia = “aine” joka jakautuu tasaisesti ympäri maailmankaikkeutta ja jonka paine on negatiivinen.
Havainnot (tyypin Ia supernovat, mikroaaltotausta, galaksien jakautuma): laajeneminen on kiihtynyt.
Yleinen suhteellisuusteoria + homogeenisuus ja isotrooppisuus⇒ Friedmannin yhtälöt:
Vaihtoehdot: 1) On olemassa “pimeää energiaa”, jolle p < 0. 2) Yleinen suhteellisuusteoria ei päde. 3) Homogeeninen ja isotrooppinen approksimaatio ei
päde.
€
3˙ a 2
a2 = 8πGN ρ − 3k
a2
3˙ ̇ a
a= −4πGN (ρ + 3p)
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1010
Pimeä energia?Pimeä energia?
Havaittu laajenemisnopeus on liian iso tekijällä 2. Yksinkertaisin mahdollisuus on tyhjön energia.
Kvanttikenttäteorioissa tyhjö on monimutkainen tila, jolla on tietty energiatiheys.
Tyhjön energia sopii havaintoihin hyvin (homogeenisessa ja isotrooppisessa mallissa).
Mutta... miksi tyhjön energialla olisi juuri sopiva arvo?
Tyhjön energiatiheydestä luullaan, että sen pitäisi olla (1012 eV)4 tai (1027 eV)4, mutta havainnot selittyvät arvolla (10-3 eV)4.
Miksi tyhjö on ottanut vallan eilen? Tänään ρtyhjö ≈ 3 ρaine, mutta ρaine∝a-3, ρtyhjö=vakio.
Havaittu laajenemisnopeus on liian iso tekijällä 2. Yksinkertaisin mahdollisuus on tyhjön energia.
Kvanttikenttäteorioissa tyhjö on monimutkainen tila, jolla on tietty energiatiheys.
Tyhjön energia sopii havaintoihin hyvin (homogeenisessa ja isotrooppisessa mallissa).
Mutta... miksi tyhjön energialla olisi juuri sopiva arvo?
Tyhjön energiatiheydestä luullaan, että sen pitäisi olla (1012 eV)4 tai (1027 eV)4, mutta havainnot selittyvät arvolla (10-3 eV)4.
Miksi tyhjö on ottanut vallan eilen? Tänään ρtyhjö ≈ 3 ρaine, mutta ρaine∝a-3, ρtyhjö=vakio.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1111
Rakenteiden muodostuminenRakenteiden muodostuminen
Inflaatio synnyttää rakenteen siemenet.
Epätasaisuus kasvaa, koska gravitaatio vetää massaa ylitiheisiin alueisiin. Pimeän aineen tiheys kasvaa ensin. Atomien muodostuessa tavallinen aine
vapautuu. Pienet kuprut kasvavat galakseiksi,
ryppäiksi, superryppäiksi, rihmoiksi, seiniksi ja voideiksi.
Inflaatio synnyttää rakenteen siemenet.
Epätasaisuus kasvaa, koska gravitaatio vetää massaa ylitiheisiin alueisiin. Pimeän aineen tiheys kasvaa ensin. Atomien muodostuessa tavallinen aine
vapautuu. Pienet kuprut kasvavat galakseiksi,
ryppäiksi, superryppäiksi, rihmoiksi, seiniksi ja voideiksi.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1212
QuickTime™ and a decompressor
are needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1313
QuickTime™ and a decompressor
are needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1414
QuickTime™ and a decompressor
are needed to see this picture.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1515
Rakenteiden vaikutusRakenteiden vaikutus
Miten rakenteiden muodostuminen vaikuttaa laajenemiseen?
Kiihtyminen tapahtuu samaan aikaan kun epälineaariset rakenteet tulevat merkittäviksi.
Avaruuden keskimääräinen laajeneminen saattaa kiihtyä, vaikka paikallinen laajeneminen hidastuu kaikkialla.
Nopeampien alueiden osuus tilavuudesta kasvaa.
Miten rakenteiden muodostuminen vaikuttaa laajenemiseen?
Kiihtyminen tapahtuu samaan aikaan kun epälineaariset rakenteet tulevat merkittäviksi.
Avaruuden keskimääräinen laajeneminen saattaa kiihtyä, vaikka paikallinen laajeneminen hidastuu kaikkialla.
Nopeampien alueiden osuus tilavuudesta kasvaa.
€
H = v1H1 + v2H2
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1616
Rakenteiden vaikutusRakenteiden vaikutus
Paikalliset erot ovat tarpeeksi isoja selittääkseen havainnot.
Epälineaariset rakenteet tulevat merkittäviksi noin kymmenen miljardin vuoden iässä.
Mutta... epälineaaristen rakenteiden vaikutuksen
laskeminen yleisessä suhteellisuusteoriassa on vaikeaa.
Kosmologiassa laajenemista kuvataan suhteellisuusteorialla ja rakenteiden muodostumista Newtonin teorialla.
Paikalliset erot ovat tarpeeksi isoja selittääkseen havainnot.
Epälineaariset rakenteet tulevat merkittäviksi noin kymmenen miljardin vuoden iässä.
Mutta... epälineaaristen rakenteiden vaikutuksen
laskeminen yleisessä suhteellisuusteoriassa on vaikeaa.
Kosmologiassa laajenemista kuvataan suhteellisuusteorialla ja rakenteiden muodostumista Newtonin teorialla.
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1717
Newton ja suhteellisuusteoria
Newton ja suhteellisuusteoria
Newtonin gravitaatiolaki:
Newtonin teoria on määritelty vain äärellisille systeemeille.
Sen voi laajentaa koskemaan äärettömiä (tai periodisia) systeemejä.
Tällöin rakenteet eivät vaikuta keskimääräiseen laajenemisnopeuteen!
Yleisessä suhteellisuusteoriassa on toisin. Jos kiihtyminen johtuu rakenteista, tämä on
yleisen suhteellisuusteorian ei-newtonilaisten piirteiden ansiota.
Tarvitaan riittävän monimutkainen yksinkertaistus suhteellisuusteoriasta.
Newtonin gravitaatiolaki:
Newtonin teoria on määritelty vain äärellisille systeemeille.
Sen voi laajentaa koskemaan äärettömiä (tai periodisia) systeemejä.
Tällöin rakenteet eivät vaikuta keskimääräiseen laajenemisnopeuteen!
Yleisessä suhteellisuusteoriassa on toisin. Jos kiihtyminen johtuu rakenteista, tämä on
yleisen suhteellisuusteorian ei-newtonilaisten piirteiden ansiota.
Tarvitaan riittävän monimutkainen yksinkertaistus suhteellisuusteoriasta.
€
F = −GN
mM
r2
Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010Luonnonfilosofian seuran seminaari, Helsinki, 2. päivä marraskuuta 2010
1818
Baryogenesis = baryoniepäsymmetrian synty. Lämpötilan laskiessa aine ja antiaine annihiloituvat
⇒ jotta ainetta jäisi jäljelle, pitää olla enemmän baryoneja kuin antibaryoneja
Saharovin ehdot (baryoni- ja C & CP-symmetrioiden rikkoutuminen, terminen epätasapaino)
Standardimallissa nämä toteutuvat… mutta liian heikosti ⇒ uutta hiukkasfysiikkaa!
Ainoa nykypäivänä mitattava suure on η, joten vaikea testata. (leptogenesis, L ⇒ B, saattaa liittää neutriinoihin)
Baryonien osuus maailmankaikkeuden “energiabudjetista” on 4...5% ⇒ pimeä aine, pimeä energia
Baryogenesis = baryoniepäsymmetrian synty. Lämpötilan laskiessa aine ja antiaine annihiloituvat
⇒ jotta ainetta jäisi jäljelle, pitää olla enemmän baryoneja kuin antibaryoneja
Saharovin ehdot (baryoni- ja C & CP-symmetrioiden rikkoutuminen, terminen epätasapaino)
Standardimallissa nämä toteutuvat… mutta liian heikosti ⇒ uutta hiukkasfysiikkaa!
Ainoa nykypäivänä mitattava suure on η, joten vaikea testata. (leptogenesis, L ⇒ B, saattaa liittää neutriinoihin)
Baryonien osuus maailmankaikkeuden “energiabudjetista” on 4...5% ⇒ pimeä aine, pimeä energia
BaryogenesisBaryogenesis
€
η =nB − n
B
nγ
≈ 5.1K 6.5 ×10−10