Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki

SAK Lauri Ihalainen/kis 2006

1

Maakuntien yhteistyöryhmien

neuvottelupäivät Keski-Suomessa

9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki


2

Perussuhtautuminen globalisaatioon

Suomi on noussut historiallisesti katsoen lyhyessä ajassa syrjäisestä ja takapajuisesta maasta yhdeksi kilpailukykyisimmistä ja tasa-arvoisimmista yhteiskunnista

Suomi on tähän saakka ollut globalisaatiokehityksessä voittajamaa - globalisaatio on tarjonnut enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Suomi on viennistä riippuvainen avotalous - viennin osuus BKT:stä n. 40 % (tällä seikalla ollut merkitystä myös SAK:n EU-kantoihin)

Suomen BKT-osuus on 0,4 % maailman BKT:sta, mutta 0,7 maailman ulkomaankaupasta - Suomen rooli on olla vikkelä ja ennakoiva sopeutuja: aktiivisen sopeutujan strategia

SAK hahmottaa globalisaatiota usealla tasolla, ei mustavalkoisesti

mahdollisuuksia antavana haasteita tarjoavana ongelmia aiheuttavana


3

Globalisaation mahdollisuudet ja haasteet

Globalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia laajentuvien markkinoiden ja kansainvälisen työnjaon kautta

maat erikoistuvat entisestään

Menestyminen edellyttää kykyä sopeutua ja uudistua

Globalisaation vaadittava rakennemuutos ei vältttämättä johda työttömyyden kasvuun vaan hyvinvoinnin kasvuun, jos halpamaihin siirtyneestä tuotannosta vapautuneet varat otetaan käyttöön muualla taloudessa


4

Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle

SAK:n näkökulmasta

Korkea koulutustaso - kovan osaamisen yhteiskunta

Laadukkaiden tuotteiden ja palvelujen tuottaja ja viejä - myös palvelukonseptien viejä

Erikoistuminen maailmankaupassa ja kyky keskittää tuotannollis-teknologista kehittämistä sen mukaan

Tutkimus- ja tuotekehityspanokset (3,5 % BKT:sta --> 4 %)


5

Suomen strategia globaalikilpailussa pärjäämiselle

SAK:n näkökulmasta Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen: myös kilpailukykyä

vahvistavana asiana

Kansallisessa talous- ja työmarkkinapolitiikassa koordinaatiota ja pitkäjänteisyyttä - sopimusyhteiskunnan rooli keskeinen

Kansainvälisessä politiikassa aktiivinen vaikuttaja (WTO, ILO, EU)

Suomi ei voi rakentaa menestystarinaa palkoilla ja muilla työvoimakustannuksilla kilpailulle ns. kehittyvien talouksien kanssa


6

Globalisaation haasteita

Globalisaatiotasolla on menossa investointien ja työn uusjako

Suomalaiset yritykset investoivat voimallisesti ulkomaille ja ulkomaiset yritykset Suomeen varovasti (yritysostot, vähemmän uuden luomiseen)

Osa kehittyvistä maista on erikoistumassa viennissään samoille aloille kuin Suomi

telekommunikaatio (matkapuhelimet)

Yritysten ja kansatalouden kilpailuetu eivät ole enää samoja: politiikan tekijöiden ja ay-liikkeen pulma


7

Globalisaation haasteita

Päätösvalta ja omistusta yhä enemmän ulkomaille (Instrumentarium, Foster-Wheeler, Valtra, Hackman, Remes, Chips, Telia-Sonera jne.)

yrityssektori kaksinapaistuu: suuryritystalous ja tytäryhtiötalous

Pienen maan uhkana on protektionismin kasvu maailmanlaajuisessa kaupankäynnissä (WTO, neuvottelut)

Kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja uusien riskirahoitusinstrumenttien rakentaminen. Ideoiden - innovaation - siirtäminen tuotteistamisen ja markkinoinnin asteelle

siemenrahoitus pitkämielistä sijoittamista


8

Globalisaatio ja Suomen työmarkkinat

Suuri ikäpolvenmurros työmarkkinoilla 15 vuoden sisällä puolet nyt työelämässä toimivista

poistuu työmarkkinoilta

nuoria tulee v. 2005 alkaen vuosittain vähemmän työmarkkinoille kuin sieltä poistuu

työmarkkinoilla kohtaa sekä sitkeä rakennetyöttömyys että osaavan työvoiman vaje yhtä aikaa

suomalaisten keskimääräinen työhöntuloikä on n. 21 vuotta, yliopistoista ja korkeakouluista n. 27 vuotta. Vastaavasti keskimääräinen työstälähtöikä on n. 59 vuotta

n. 350 000 työelämässä toimivalla 35-55 -vuotiaalla palkansaajalla ei ole ole työelämään mennessään ollut mahdollisuutta - syystä tai toisesta - suorittaa toiseen asteen koulutusta tai tutkintoa


9

22/27 v.

Työhyvinvoinnin kehittäminen - hyvinvointiyhteiskunnan seuraava iso projekti

Työuran pidentäminen (työllistämisaste v. 2005 = 68% ja v. 2010 = 75% 59 v. 62 v. 68 v.

Työura-aika

- osaaminen- jaksaminen- johtaminen- liikunnan ja terveellisten elämäntapojen parantaminen

Keskimääräinen työhöntuloikä

Keskimää-räinentyöstä-lähtöika

1)


10

Suomen työmarkkinoiden haasteet kasvun ja hyvinvoinnin kannalta

KASVU JA HYVINVOINTI RIIPPPUU investoinneista

työvoiman määrästä (työpanoksesta)

tuottavuudesta

IKÄRAKENTEEN MUUTOS VOI JOHTAA SIIHEN, ETTÄ kokonaistyövoiman määrä supistuu - ei kasva

tuottavuuskehitys voi hidastua

alueellinen ja ammatillinen liikkuvuusinto voi vähentyä


11

Eräitä johtopäätöksiä

Tuottavuuden nostamisesta ja työhyvinvoinnin parantamisesta tulisi tehdä toisiaan tukeva iso hanke työmarkkinoilla

Työssä käyvien osaamista tulee parantaa

Työurien pidentäminen työelämää uudistaen

Aktiiviseen työvoimapolitiikkaan tuntuvasti suurempi panostus (Tanska: 1,9 % BKT:stä, Pohjoismaat: keskimäärin 1,3 %, Suomi: 1 %)

Asuntopolitiikka tukemaan työllistävyyttä

Hallittu työperäisen maahanmuuttopolitiikan linjaveto


12

Työtä ja tuotantoa uudelleen organisoidaan

Taustalla kansainvälistyminen ja teknologinen kehitys

Eri elinkeinoelämän rajat limittyvät: verkostoituminen, alihankinta, ulkoistaminen

Yritysrakenteet muuttuvat ja omistajapohja vaihtuu pörssiyhtiöiden omistus perheyrittäjyys osuustoiminnallisuus

Työsuhteiden luonne muuttuu (75/25)


13

Jatkuva

Jatkuva

Määräaik.

Määräaik.

75,7%

8,4%

11,5%

4,4%

Palkansaajien erilaiset työsuhteetLokakuu 2005

29.11.2005/TL Lähde: Tilastokeskus

kokoaikatyö

osa-aikatyö

osa-aikatyö

kokoaikatyö

Uudet (alle 1 v) työsuhteet Jatkuva kokoaikatyö 36,8 %Jatkuva osa-aikatyö 11,0 %Määräaikainen kokoaikatyö 36,1 %Määräaikainen osa-aikatyö 16,1 %

63,2 %


14

Hyvinvointi ja jaksaminen työelämässäTyön merkitys ja arvot

työn merkitys arvotasolla

työ ihmisen kiinnittäjänä yhteiskuntaan

työkulttuuri arvostaa ahkeruutta

ihmisarvoa ei pidä sitoa työhön

oikein mitoitettu työ antaa tyydytystä ja edesauttaa kiinnittymistä työyhteisöön

Työelämän vaatimukset kasvavat

työtahti ja jaksaminen

monitaitoisuusvaatimus

osaamisvaatimukset

jatkuva muutos koetaan sekä epävarmuuden että uusien haasteiden jatkumoksi


15

Ihmisen asema suhteessa työhön erilaistuu

noin puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia

työn ja muun elämän raja hämärtyy - jatkuva saavutettavuus

Suomessa tehdään EU-maista eniten epäsäännöllisiä työvuoroja

pienten lasten isät tekevät pisintä työpäivää

toiset ovat alityöllistettyjä tai tekevät epävarmuutta ylläpitäviä pätkätöitä

elämänhallinnan ongelmat ja selviytymispaineet lisääntyvät


16

Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen työn ja muun elämän rajat

työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin

johtamisen oikeudenmukaisuus

erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä

3) Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö -

voimavaroihin mitoitetulla tavalla

työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa


17

Henkinen kuormittavuus ja mielen järkkyminen työn ja muun elämän rajat

työn ja perhe-elämän tasapaino: lapsilla oikeus jaksaviin ja aikaa antaviin vanhempiin

johtamisen oikeudenmukaisuus

erilaisuuden kunnioittaminen myös työelämässä: heikoimmilla lähtökohdilla varustetuilla pitäisi olla paikka työelämässä

Iäkkäämmille ihmisille inhimillinen tapa olla työelämässä elämänkokemuksen ja osaamisen käyttö -

voimavaroihin mitoitetulla tavalla

työelämä ei tarjoa eläkkeelle lähtemiselle kilpailukykyistä vaihtoehtoa


18

Hyvän työyhteisön huoneentaulu

keskinäinen arvostus

luottamuspääoma

tasa-arvoinen yhteistyö

osaamiseen ja muutosturvallisuuteen investointi

työ- ja perhe-elämän parempi tasapaino

oikeudenmukainen johtaminen


19

Työyhteisön kehittämisen erilaisia polkuja

Turvallisuus

Turvattomuus

Jäykkyys Jo

usta

vu

us

Paikalleenjämähtänyttyöyhteisö

Vastakkain-asetteluntyöyhteisö

Yhteistyöntyöyhteisö

Menneisyydentyöyhteisö


20

Globalisaation vaikutukset kansalliseen

työmarkkinapolitiikkaan

TASAINEN OSTOVOIMAN KASVU

MATALA INFLAATIO

KASVU JA VAKAUS

PALKKA/PALKKAKILPAILU-KIERTEEN VÄLTTÄMINEN

Vahva sopimusyhteiskunta, kolmikantayhteistyön malli

SOPIMUS-MALLI


21

EMU-ratkaisun vaikutus työmarkkinapolitiikkaan

Ennen kolme kansallista talouspolitiikan työvälinettä, nyt kaksi: finanssi- ja budjettipolitiikka

työmarkkinapolitiikka

Näiden yhteensovittaminen on keskeinen keino harjoittaa menestyksellistä talouspolitiikkaa


22

Mihin suuntaan työmarkkinasopimista

tulisi kehittää

Palkanmuodostuksessa on edelleenkin kestäviä perusteita sitoa palkkakehitys kansantalouden tuottavuuden ja arvioidun inflaation muodostavalle ”jakovaramallille”

työllisyysvara jättäen

Tavoite on pyrkiä hyvän ostovoiman kehitykseen, joka kootaan useista lähteistä (palkat, inflaatio, verot, tulonsiirrot)

Palkkausjärjestelmiä tulee kehittää kahdella tasolla työn vaativuuteen perustuvasti tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien laajentamiseen


23

Mihin suuntaan työmarkkinasopimista

tulisi kehittää

Paikallisen yhteistyön ja sopimisen pelisääntöjen tulee kehittää

asiat LM-järjestelmä kaikki voittaa -periaate

Euro mahdollistaa paremmin myös palkkoja koskevan vertailun eri euro-maiden kesken

EU-tasoinen, yli rajojen ulottuva sopiminen etenee palkkaratkaisut tehdään edelleenkin kansallisesti, mutta

toisten maiden työvoimakustannuksia tarkkaillen konsernitason yrityksissä henkilöstöpolitiikan peruslinjaukset

yhtenäistyvät riippumatta siitä, missä maassa yksikkö toimii


24

Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat

Ulkomaalaisia Suomessa 108 000, n. 2 % väestöstä

Maassa asuvien ulkomaalaisten työttömyysaste 28 %

Suomen työelämä monikulttuuristuu - ulkomaisen työvoiman osuus kasvaa

SAK:n jäsenistössä on n. 12 000 maahanmuuttajaa - kohtelu ja palvelu

Hallitus käsittelee joulukuussa työperusteisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita

Työvoiman vapaan liikkumisen siirtymäaikojen jatkosta tehdään arvio 2006 tammikuussa


25

Ulkomainen työvoima ja Suomen työmarkkinat

Suomen linja Suomen työmarkkinoille ei pidä luoda ulkomaalaisille toisen

luokan työmarkkinoita

Ulkomaalaisiin työntekijöihin tulee noudattaa suomalaisia pelisääntöjä ja työehtoja

Työehtojen valvonnan tehostamistoimia on tehty(valvontayksikkö, tietojen saanti jne.)

Neuvottelujen kohteena on tilaajavastuu ja kanneoikeus

Esim. rakennusalalla osapuolet ovat neuvotelleet yhteisistä pelisäännöistä mm. harmaan talouden torjumiseksi

Documents

Maakuntien yhteistyöryhmien neuvottelupäivät Keski-Suomessa 9. - 10.2.2006 Jyväskylä Paviljonki