Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 Keisarillisen Majesteetin …1907.pdf · 2017. 2. 2. · 1907. — V. M. — Esit. N:o 27. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 Keisarillisen

1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

Maata lousva l iokunnan mie t in töN:o 3 Keisarillisen Majesteetin armollisenesityksen johdosta, joka koskee lain hyväk-symistä maanvuokrasta maalla.

Pöytäkirjanotteella kuluvan lokakuun 15 päivältä onEduskunta lähettänyt tämän armollisen esityksen valmis-televaa käsittelyä varten Maatalousvaliokuntaan. Keisa-rillisesta Senaatista Valiokunta on, pyynnöstään, saanutesitystä valmistettaessa syntyneet asiakirjat sekä pöytäkir-janotteet asiaa käsiteltäessä Senaatissa tapahtuneista ää-nestyksistä. — Tämän armollisen esityksen yhteydessäon Valiokunta ottanut käsittelyn alaiseksi edustajain H. G.Paloheimon y. m. allekirjoittaman esitysehdotuksen laiksitorpan ja mäkitupalais-palstan vuokrauksesta (Valtiopäiväinasiakirjain Liitteet VIII, siv. 121—157), sekä edustajain E.Hokkasen y. m. esitysehdotuksen uudeksi maanvuokra-laiksi (mainitut Liitteet siv. 158—171) ynnä edustajain S.Häkkisen y. m. allekirjoittaman anomusehdotuksen lain-säädäntötoimenpiteestä torpparien ja maanvuokraajainhäätämisten ehkäisemiseksi (mainitut Liitteet siv. 172—173), mitkä Eduskunta pöytäkirjanotteina kesäkuun 17 p:ltä1907 on Maatalousvaliokunnan käsiteltäviksi lykännyt.

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

2 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

Vaikka arm. esityksen määräykset ovat laaditut pi-täen silmällä etupäässä torppareita ja niiden vertaisialampuoteja sekä mäkitupalaisia, ei lakiehdotusta ole rajo-tettu näiden vuokramiesten oikeuksien ja velvollisuuksienjärjestämiseen, vaan on katsottu sen pitävän sisältää sään-nökset kaikenlaatuisesta maalla olevan maan vuokraami-sesta. Kun kuitenkaan kaikki vuokramuodot eivät ole sa-massa määrässä vuokramiehen oikeuksia turvaavien sään-nösten tarpeessa ja kun ne eri tarkotukset, joihin maatavuokrataan, aiheuttavat muitakin erilaisuuksia, on arm. esi-tyksen 62 ja 63 §:ssä säännöksiä siitä missä määrinlain määräyksiä on noudatettava silloin kuin vuokrasopi-mus tarkottaa semmoista maanviljelykseen käytettäväksiaiottua kokonaista tilaa tai tilan osaa, joka hallintonsapuolesta ei ole minkään päätalon alainen, sekä mitkä sään-nökset ovat olevat voimassa muuta kuin maanviljelys- jaasuntotarkotusta varten tehdyistä vuokrasopimuksista taikkamaanviljelysvuokrasta silloin kuin vuokrattu alue ei olerakennettu eikä rakennettavaksi aiottu.

Varsinaisena tarkotuksena maan vuokraa maalla kos-kevain lainsäädösten tarkastamisessa on ollut torppain, lam-puotitilain ja mäkitupa-alueiden vuokramiesten epävarmanoikeudellisen aseman turvaaminen, johon, jos kohta 1902vuoden laki sanottujen vuokramiesten asemaa erinäisissäkohdin paransikin, kuitenkin yhä vielä on lainsäädäntötoi-menpiteitä tarpeen. Näiden vuokramiesten heikosta ja epäit-senäisestä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilasta on seu-rauksena, että heiltä puuttuu sitä taloudellista ja myös hen-kistä voimaa, mikä olisi tarpeen, jotta vuokramies voisi riit-tävästi huolehtia eduistaan ja oikeuksistaan. Tämä asian-haara tekee tällaisiin vuokramiehiin nähden sellaiset lainsää-däntötoimet välttämättömiksi, jotka muita vuokramiehiä var-ten eivät ole tarpeellisia, eivätkä oikeutettujakaan. Torp-pien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden vuokramiesluo-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 3

kalla on myös suuren lukumääränsä vuoksi yhteiskunnalli-sessa ja kansallisessa suhteessa niin tärkeä merkitys, ettäpitkällekin menevät näiden kansanryhmien aseman paran-tamista tarkettavat toimenpiteet ovat katsottavat oikeute-tuiksi.

Mitä taas tulee muihin (itsenäistilojen sekä huvila-, teh-das- ja niittypalstojen) vuokramiehiin, niin heidän asemansavakaannuttaminen sopimusvapautta rajoittavien säädöstenkautta ei ole samassa määrässä tarpeen vaatima kuin edellä-mainittujen, vaan voisi sopimusvapauden liiallinen supista-minen heihin nähden käydä sekä yhteiskunta- että yksityis-taloudelliselta kannalta katsoen päinvastoin haitalliseksikin,minkä vuoksi sopimusvapaudelle on vuokrasuhteitten jär-jestämisessä heihin nähden jätettävä laaja sija. Tosin Valio-kunnalta ei ole jäänyt huomaamatta, että tähän jälkimäi-seen vuokramiesryhmään tulisivat kuulumaan myös vuokra-miehet sellaisilla yhtiöiden ja yksityisten omistamilla tiloilla,jotka käytetään pää-asiallisesti metsän tuotantoa varten,mutta koska tällaisia tiloja koskevat kysymykset ovat eri-tyisesti otettavat harkinnan alaisiksi, niin Valiokunta onkatsonut pitävänsä olla tässä yhteydessä ryhtymättä näi-den tilojen vuokra-olojen käsittelyyn.

Edellä esitetystä havaitaan, että toiselta puolen torp-pien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueiden ja toiselta puo-len muunlaista maan vuokrausta koskevat lakisäännöksetmuodostuvat niin suuresti toisistaan eroaviksi, että niidensillä tavalla toisiinsa liittäminen, kuin arm. esityksessä ontehty, tuottaa erinomaisen suuria vaikeuksia ja on omiaantekemään säädettävän lain etenkin yhteiselle kansalle vai-keasti ymmärrettäväksi. Niihin etuihin nähden, joita sel-lainen järjestely tarjoaa, että kaikki maanvuokraa koskevatsäännökset ovat sijoitetut yhteen lakiin, on valiokuntakuitenkin, vaikkakin ajan niukkuus on sen työlle tuotta-nut vaikeuksia, katsonut asiakseen laatia ehdotuksen

Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.

4 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

maanvuokralaiksi, joka sisältää määräyksiä kaikenlaatui-sesta vuokrauksesta siten, että eri vuokralajeja koskevatsäännökset ovat asetetut eri osastoihin. Lakiehdotuksenensimäinen osasto koskee siis torpan, lampuotitilan jamäkitupa-alueen vuokrausta, toinen osasto itsenäistilojenvuokrausta ja kolmas maanvuokrausta muihin tarkotuksiin ;neljänteen osastoon on vihdoin koottu sellaiset yleisetmääräykset, jotka koskevat kaikkia näitä vuokralajeja.

Nykyään voimassa olevan lain mukaan on vuokra-sopimus tehtävä määrä-ajaksi, enintään viideksikymmeneksivuodeksi tai elinkaudeksi. Lyhin vuokra-aika on jätettyriippuvaksi asianosaisten sopimuksesta ja ainoastaanpoikkeustapauksissa, on se laissa kymmeneksi vuodeksimäärätty. Vakavuuden saavuttamiseksi vuokramiehennautintaoikeuteen on arm. esityksessä lyhin aika mää-rätty viideksikolmatta vuodeksi ja pisin aika viideksi-kahdeksatta vuodeksi. Siltä varalta kuitenkin, että mo-lempain sopimuskumppanein etu jossain tapauksessavaatisi lyhempää kuin viidenkolmatta vuoden vuokra-aikaa,on vuokralautakunnalle myönnetty valta sallia sopimuk-sia tehtäväksi viittäkolmatta vuotta lyhemmäksi määrä-ajaksi.

Valiokunta ehdottaa lyhimmäksi ajaksi vuokrasuh-teissa, jotka koskevat torppaa, lampuotitilaa tai mäkitupa-aiuetta viisikymmentä vuotta. Tällainen lyhin vuokra-aikaon etenkin varsinaisiin maanviljelystorppiin ja lampuoti-tiloihin nähden tärkeä. Sekä vuokramiehen oman edun,että maanviljelyksen ja yhteiskunnallisen edistymisen kan-nalta on se vuokramuoto edullisin, joka jatkuu mahdolli-simman pitkän ajan ja onnellisimmaksi olisi se ratkaisukatsottava, että vuokramies saisi tilaisuuden sovittuaan siitä,maanomistajan kanssa, lunastaa sen maan omakseen, jota


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 5

hän viljelee. Kun vuokramies tietää, että hän saa vuokra-aluetta kauan viljellä ja että sitä työtä, minkä hän maa-han sitoo, hänen perillisensä vielä voivat jatkaa, hoitaahän sitä heti alusta alkaen sillä kiintymyksellä, jota ilmanvoimaperäistä maanviljelystä ei saata syntyä.

Sitä paitsi on otettava huomioon, että useim-missa tapauksissa vuokralle annetut tilukset lienevät si-joituksensa takia sellaiset, että maanomistajalle ei oleedullista ottaa niitä omaan viljelykseensä. Nykyisen ke-hityksen suunta maatalouden alalla ei myöskään edistäeri viljelmien yhdistämistä, vaan on päinvastoin omansajouduttamaan uusien viljelmien lohkeamista tilojen ulko-palstoilla ja syrjäisillä mailla. Kun siis maanomistajaei oman etunsa kannalta yleensä pyri saamaan torppienviljelysmaita haltuunsa, niin hänen ei tarvitse pelätäitselleen haittoja siitä, että ne pitkäaikaisen vuokrasopi-muksen kautta joutuvat tarkoituksenmukaisen hoidon alai-siksi, kun hän vaan saattaa luottaa siihen että hänellekuuluvat kohtuulliset tulot vuokra-alueesta samalla hänelleturvataan.

Maanomistajain puolelta voidaan näin pitkän ly-himmän vuokra-ajan säätämistä vastaan huomauttaa senvoivan joutua ristiriitaan maanomistajan etujen kanssa,koska maanomistaja ei vuokramaksun suuruutta määrät-täessä voi kovin pitkältä ajalta eteenpäin ottaa huomioonkaikkia tulevaisia olosuhteita, eikä sitä yleisistä yhteis-kunnallisista syistä johtuvaa maan arvon nousemista,joka todennäköisyyden mukaan vuokra-ajalla on ta-pahtuva. Nämät haitat on valiokunta katsonut voita-van poistaa siten, että hankitaan mahdollisuus, ellei toi-sin ole vuokrasopimuksessa määrätty, saada vuokramaksusellaisten olojen muuttumisen vuoksi, jotka eivät olevuokrasuhteen kanssa yhteydessä (niinkuin uuden rauta-tien rakentamisen, uuden teollisuuslaitoksen perustamisen)

Maatal<msvaliokunnan mietintö N:o 3.

6 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

vuokra-ajalla korotetuksi, kuitenkin siten, että myös viljelijä,s. o. vuokramies, niinkuin kohtuus vaatii, saa jonkun ajanhyväkseen nauttia tällaisten olosuhteiden tuottamia etuja.

Valiokunta sen vuoksi ehdottaa, että sittenkuin viisi-kolmatta vuotta vuokrasopimuksen tekemisestä on kulu-nut, maanomistaja olisi oikeutettu alistamaan vuokramak-sun vuokralautakunnan tutkittavaksi, joka, ottaen huo-mioon ainoastaan tällä ajalla tapahtuneet edellämainitun-laatuiset asianhaarat, määräisi sen suuruuden. Ennen-kuin viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin edellinenkorotus tapahtui, ei uutta veron tarkistamista saisi tapahtua.

Viisikymmenvuotisesta vuokra-ajasta saattaa vuokra-miehellekin olla sellaisia haittoja, että olojen muutok-set, joita hänkään sopimusta tehdessä ei ole voinut edeltäarvata, esim. jonkun teollisuuslaitoksen häviäminen, voi-vat tehdä hänelle vaikeaksi, ehkäpä mahdottomaksi al-kuperäisen, aivan toisten olosuhteiden perusteella mää-rätyn vuokramaksun suorittamisen. Valiokunta sen vuoksiehdottaa sellaista säännöstä, että jos yllämainittujen seik-kojen vaikutuksesta alkuperäisesti sovittu vuokramaksukäy kohtuuttoman suureksi, tulee myös vuokramiehelläolla oikeus vaatia vuokralautakuntaa ryhtymään samal-laiseen vuokramaksun määrän tarkastamiseen, eikä täl-lainen vuokramaksun alentaminen saisi olla mihinkäänlyhimpään aikamääräykseen sidottu.

Viisikymmenvuotista vuokra-aikaa katsoo Valiokuntasitäkin suuremmalla syyllä voivansa ehdottaa, kun se eri-näisissä osissa maata jo pitemmän aikaa talonpoikais-tiloilla haitatta on ollut käytännössä ja toisissa osissamaata on vuokramiesten, etenkin torpparien yleisesti kan-nattama.

Valiokunnassa ei ole esitetty muita sellaisia syitäviisikymmen-vuotisten torpan ja lampuotitilojen vuokra-sopimuksia vastaan, josta kävisi selville, että nämät

Maatdlousvalioltunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 7

vuokrasopimukset olisivat ristiriidassa maanomistajan to-dellisten etujen kanssa.

Mitä sitten mäkitupa-alueisiin tulee, ei tosin niihinnähden ole olemassa samanlaisia maatalouden tarpeisiinperustuvia syitä, jotka puhuvat viidenkymmenen vuo-den lyhimmän vuokra-ajan puolesta torppien vuokrauk-sessa, mutta on Valiokunta, katsoen toiselta puolen sii-hen suureen vahinkoon, minkä vähävarainen työmiesvoi tulla kärsimään, jos hän lyhyen vuokra-ajan päätyt-tyä on pakoitettu hajoittamaan kotinsa ja siirtämäänsen muualle, toiselta puolen siihen tosiasiaan, ettämaanomistajille tällaisista vuokramiehistä on suuria etuja,kun he niistä voivat saada kiireellisinä aikoina välttämät-tömätöntä aputyöväkeä, minkä saanti vuosi vuodelta käyheille yhä vaikeammaksi, ja kun he yleensä eivät voi tuot-tavammin käyttää tällaisia pieniä alueita, jotka tavallisestiovat heidän viljelyksilleen tarpeettomia, usein aivan karu-jakin, myös niihin nähden ehdottanut viisikymmentävuotta lyhimmäksi vuokra-ajaksi.

Kummassakaan tapauksessa ei Valiokunta ole voinutpuoltaa sitä arm. esityksen määräystä, että vuokra-aika vuok-ralautakunnan hyväksymisellä voitaisiin määrätä myös lyhem-mäksi, koska Valiokunta on arvellut tämän kautta tultavantekemään tyhjäksi määräyksen lyhimmästä vuokra-ajasta.

Samasta syystä kuin Valiokunta on ehdottanut ly-himmäksi vuokra-ajaksi viisikymmentä vuotta, ehdottaaValiokunta poistettavaksi elinkautisen vuokra-ajan. Elinkau-tinen vuokra ei sovellu yhteen vuokran jatkuvaisuuden aja-tuksen kanssa. Kun lisäksi vuokramies ei voi tietää, kuinkakauvan hänen on sallittu elää, ei elinkautista vuokraa naut-tivalta vuokramieheltä voi odottaa yhtä suurta halua edis-tää hallitsemansa maan viljelystä, kuin siltä, -joka enna-kolta voi laskea miten kauvan hänen vuokransa kestää,joten elinkautinen vuokra ei maanviljelyksenkään kannalta


8 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

katsottuna ole puollettava. Jos taas elinkautinen vuokra-mies viljelisi tilaansa hyvin loppuun saakka, tuottaisi kor-vauskysymyksen järjestäminen vaikeuksia. Kokemus onlisäksi osottanut, että elinkautista vuokraa nauttivat vuok-ramiehet, senkin vuoksi, että vuokramiehen lapset hel-posti ymmärrettävästä syystä eivät suuremmiksi tultuaanhalua pysyä vanhempainsa luona, usein itsekin pitävätmäärä-aikaista vuokraa edullisempana.

Niitä syitä, jotka aiheuttavat lyhimmän vuokra-ajanmääräämisen torppien, lampuotitilojen ja mäkitupa-aluei-den vuokrauksessa, ei ole olemassa itsenäistilojen vuok-raukseen, samoinkuin ei myöskään vuokraukseen muutakuin maanviljelys-tai asuntotarkotusta tahi sellaisten asunto-alueiden vuokraukseen nähden, joita ei ole katsottava mäki-tupa-alueiksi eikä myöskään sellaisten maanviljelystarko-tusta varten annettujen maa-alueiden vuokraukseen näh-den, jotka eivät ole varustettu rakennuksilla tai aiottu niillävarustettaviksi, minkä vuoksi Valiokunta ei katso olevansyytä niihin nähden luopua nykyisen lainsäädännön peri-aatteista.

Vuokramaksuun nähden Valiokunta ehdottaa hyväk-syttäväksi arm. esityksen määräyksen, että vuokramaksutulee olla rahassa määrätty. Kun nykyisessä maanvuokra-laissa oleva määräys, että vuokramaksun tulee olla «to-dellinen", on antanut aihetta sellaiseen käsitykseen, ettämaan vuokralle antaminen alhaista vuokraa vastaan ei olesallittu, jollaisen käsityksen voimassa pitämiseen Valiokun-nan mielestä ei ole aihetta, niin ehdottaa Valiokunta mää-rättäväksi, että vuokrakirjaan tulee olla merkitty koko sevastike, mikä vuokramiehen on saamistaan eduista to-dellisesti suoritettava, samoinkuin että muuta välipuhetta,kuin mikä vuokrakirjaan sisältyy, ei ole lupa asianosaistenkesken vuokravastikkeesta tehdä. Tällainen määräys on


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 9

myös välttämätön sen tarkastuksen vuoksi, jonka alaiseksivuokramaksu lakiehdotuksen mukaan alistetaan. Valio-kunta ei myöskään yhtynyt käsitykseen, että vuokramak-sun tulisi olla vuotuinen, koska monin paikoin maatakäytännössä oleva tapa, että vuokramies edeltäpäin suo-rittaa jonkun summan, saadakseen vuokramaksun vähene-mään, ei ole tuonut mukanaan niitä haittoja, joita siitäon pelätty olevan.

Arm. esityksen määräys siitä, että vuokramaksu onvuokralautakunnan tutkittavaksi ja vahvistettavaksi alistet-tava, sen estämiseksi, etteivät vuokraehdot tasapuolisenarvostelun mukaan ole kohtuuttomia, tarkottaa vuokra-miehen turvaamista kohtuuttoman veron suorittami-sesta. Tätä tarkotusperää ei kuitenkaan saavuteta, josvuokramies voi, siirtäessään vuokraoikeuden toiselle, tehdäsen ehdoilla, jotka uudelle vuokramiehelle ovat kohtuutto-man raskaat. Tämän tähden Valiokunta ehdottaa lisättä-väksi määräyksen, jonka mukaan vuokramiehelle myön-nettäisiin oikeus siirtää vuokraoikeutensa toiselle ainoas-taan sellaisesta summasta, joka ei saa olla suurempi kuinmitä hän itse saisi parannusten korvauksena vuokrananta-jalta, jos vuokrasopimus siirtämishetkellä loppuisi.

Koska työpäivän kohtuuton pituus on useissa seuduinvuokramiesten aseman tehnyt vaikeaksi ja aiheuttanut rii-taisuuksia vuokranantajien ja vuokramiesten välille, ja koskalakiehdotuksessa sitäpaitsi on koetettu vuokramaksu saadasuuruudeltaan tarkasti määrätyksi, on Valiokunta katso-nut suotavaksi, että lakiin otettaisiin määräys pisimmästätyöajasta vuokrasopimuksessa sovittua päivätyövelvolli-suutta suoritettaessa. Ottaen huomioon, että työaika ke-sällä useissa paikoin jo on yksitoistatuntinen ja talvellakeskimäärin yhdeksäntuntinen, olisi pisimmäksi ajaksi mää-rättävä kuutena kesäkautena yksitoista tuntia ja kuutenatalvikautena keskimäärin seitsemän tuntia. Maanomistajan


10 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

ja vuokramiehen välillä vuokrasopimuksen ulkopuolellatehty välipuhe ylityön tekemisestä eri maksua vastaan tulisiluonnollisesti siitä huolimatta olemaan sallittu. Kysymyk-sessä oleva määräys sisältäisi ainoastaan sen, ettei vuok-rasopimuksen nojalla voitaisi pitempää työ-aikaa vaatia.

Maanvuokra sisältää vuokraesineen jättämisen vuok-ramiehen käytettäväksi oikeudella nauttia sen tuotteita,mutta ainoastaan, mikäli ne sisältyvät sen tavanmukaiseennauttimukseen ja vuokrasopimuksen ehtoihin. Yksinomaantällä edellytyksellä määrätään se vastike, jonka vuokran-antaja vuokramieheltä saa, minkä vuoksi on tärkeää, ettävuokramies vuokraesinettä ainoastaan sopimuksessa mää-rätyllä tavalla käyttää. Valiokunta on erityisesti tahtonuttätä seikkaa painostaa, ja senvuoksi ehdottanut 17 §:äänlisättäväksi momentin, jossa vuokramiehen velvollisuustässä suhteessa nimenomaan mainitaan. Kielto vuokra-alueen käyttämisestä maanomistajan haitaksi ja vahingoksimuuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu, sisältää,mitä erityisesti maanviljelystarkotukseen annettuun vuok-raan tulee, osaksi sen, että vuokramies ei vuokra-alueellesaa perustaa esim. tehdaslaitosta, osaksi myös, ettei hänsaa vuokra-aluetta käyttää niin, että maanpohjan vähene-misen kautta varsinaista vahinkoa syntyy. Kiellon rikko-minen varotuksesta huolimatta nyt puheena olevassa tapa-uksessa, on yhtenä niistä syistä, joista vuokramies 40 §:nmukaan saattaa menettää vuokraoikeutensa.

Tunnettua on, että vuokramiehen oikeus puutar-peiden saantiin synnyttää usein maanomistajien ja vuok-ramiesten kesken erimielisyyksiä ja rettelöltä, joiden sel-vittämiseen vaaditaan oikeuden väliintuloa. Tämän vuoksion Valiokunta tällaisten riitojen ja rettelöiden välttämi-seksi, ynnä selvyyden saamiseksi vuokramiehen oikeu-desta puutarpeiden saantiin, katsonut olevan syytä ehdottaa


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 11

arm. esityksen määräykset siten muutettaviksi, että ky-seenalaisesta vuokramiehen oikeudesta aina olisi nimen-omaan mainittava vuokrakirjassa, siinäkin tapauksessa,että vuokramiehellä on puutarpeiden saantioikeus ainoas-taan vuokra-alueella kasvavasta metsästä, samoinkuin mil-loin hänellä sitä ollenkaan ei ole.

Valiokunnan mielestä ovat arm. esityksen säännöksetvuokraoikeuden menettämisestä hyväksyttävät, mikäli kos-kee torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta.Valiokunta on kuitenkin ehdottanut lisämääräyksen, jonkamukaan tuomioistuimella tulisi olemaan arm. esityk-sessä ehdotettua laajempi harkintavalta vuokraoikeudenmenettämistä koskevia asioita käsitellessään ottaa huo-mioon esiintyviä asianhaaroja ja niiden mukaan so-vittaa riitakysymyksen ratkaisu. Mikäli sitävastoin vuokra-sopimukset koskevat itsenäistilaa, niin on Valiokuntaniiden menettämisperusteiden lisäksi, joita arm. esityk-sessä mainitaan, katsonut vuokranantajan oikeuksiensuojaamiseksi olevan syytä ottaa nykyisestä maanvuokra-laista eräitä määräyksiä, jonkun verran muutettuina. Sel-laisia määräyksiä ovat nykyisen maanvuokralain 43 §:n3, 4, 6 ja 7 kohdan määräykset, joiden mukaan vuokramiesmenettää vuokra-oikeutensa, jos hän vuokranantajan lu-vatta siirtää vuokraoikeutensa toiselle tai antaa vuokra-tilan tai ennen vuokraamattoman osan siitä toiselle vuok-ralle, tai tekee muutoksia tilan aluetta koskeviin sopimuk-siin; jos hän varotuksesta huolimatta, siinä tapauksessaettä toisin ei ole sovittu, vuokranantajan luvatta vie taiantaa viedä pois tilalta rehuja tai lantaa; jos hän poikkeetilalla toimeenpannusta viljelys- tai metsänhoitosuunnitel-masta, taikka muuten rikkoo vuokrasopimuksen pääasialli-sia määräyksiä sekä vihdoin, jos hän tuomitaan rangais-tukseen haaskauksen uusimisesta sillä tilalla, joka on vuok-


12 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

ralle annettu. Kaikissa näissä tapauksissa olisi tuomio-istuimen asiana kuitenkin tutkia, eikö vuokramies lieven-tävien asianhaarain takia edelleen ole saapa jäädä vuokra-oikeuden nauttimiseen.

Useissa tapauksissa menettää torpan, lampuotitilantai mäkitupa-alueen vuokramies vuokra-oikeutensa, kunpäätila ulosottotoimin myydään. Kokemus on nimittäinosottanut, että ainoastaan verrattain vähäinen osa tällai-sia vuokramiehiä, vaikka heillä on ollut kirjallinen sopi-mus, on käyttänyt hyväkseen oikeutta vuokrasopimuksensakiinnittämiseen, ja että, jos sopimus on ollut kiinnitetty,sen uudistaminen on laiminlyöty. Kun kiinnitysjärjestelmänykyisessä muodossaan, mikäli se koskee torpan, lam-puotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta, täten on osoit-tautunut tarkoitustaan vastaamattomaksi, on Valiokuntakoettanut löytää muita muotoja kiinnittämisellä tarkotetunpäämäärän saavuttamiseksi ja ehdottaa näihin vuokra-sopimuksiin nähden voimaahpantavaksi erityisen rekiste-röimisjärjestelmän. Sen mukaan kihlakunnanoikeuden vel-vollisuutena olisi rekisteröidä vuokrakirjat sitä varten laa-dittuun luetteloon, mikä luettelo, samoinkuin siihen kuulu-vat liitteet, olisi julkinen ja jokaisen nähtävissä pidettävä.Valiokunta on ajatellut, että vuokrakirjat merkittäisiin luet-teloon aika-järjestyksessä, ja olisi kihlakunnantuomarirasitustodistusta antaessaan velvollinen myös mainitse-maan tähän luetteloon merkityt vuokraoikeudet. Näinrekisteröidyllä vuokraoikeudella olisi yhtäläinen etuoikeuskuin jos vuokrakirja olisi kiinnitetty sinä päivänä, jolloinilmoitus tähän toimenpiteeseen ryhtymistä varten tuoma-rille tehtiin, jotapaitse se pysyisi ilman uudistamista voi-massa kunnes se kuoletettavaksi ilmoitettaisiin. Samoin-kuin arm. esityksessä kiinnitys, olisi rekisteröiminen kui-tenkin tarpeen ainoastaan pakollisen myynnin varalta.Jos tilan, joka on joko kokonaan tai osaksi annettu vuok-


1907. — V. M. — Esit N:o 27. 13

ralle, vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaa vuokran-antaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssipesäntoimitsijat, ei kauppa riko vuokraa, jos sopimus on oi-keassa järjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on otta-nut vuokratun alueen haltuunsa.

Valiokunnalle ei tosin ole tuntematonta, että jo kau-vemman aikaa on ollut vireillä kysymys yleisen kiinteistö-kirja- ja rekisteröimisjärjestelmän voimaanpanemisesta. Kunkuitenkin todennäköistä on, että pitkä aika on kuluva, en-nenkun tämä uudistus on ehditty perille saattaa, ei Valio-kunta ole tätä seikkaa pitänyt riittävänä syynä luopua erityi-sen rekisteröimisjärjestelmän voimaanpanemisesta torpan,lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasopimuksiin nähden.Siihen katsoen, että Valiokunnan ehdottama rekisteröimisjär-jestelmä tulisi olemaan ainoastaan väliaikainen, siksi kunnesyleinen rekisterijärjestelmä saadaan aikaan, sekä että re-kisteröimisjärjestelmän voimaanpaneminen kiinnitysjärjes-telmän ohella muihinkin kuin torpan, lampuotitilan ja mäki-tupa-alueen vuokraukseen nähden, ei näytä olevan tällähetkellä tarpeen vaatima, ei Valiokunta ole ehdottanut sano-tun järjestelmän ulottamista muihin kuin vastamainittuihinvuokralajeihin.

Siihen korvaukseen nähden, jonka vuokramies vuokra-suhteen päättyessä tai muuten lakatessa on oikeutettu saa-maan, Valiokunta pääasiassa on hyväksynyt sen periaatteen,joka armollisen esityksen perusteluissa mainitaan. Ainoastaanjoissakuissa suhteissa Valiokunta ehdottaa muutoksia tehtä-väksi. Valiokunnan käsityksen mukaan torpan ja lampuoti-tilan vuokramiehen oikeutta korvauksen saantiin sellaisistaparannuksista, jotka arm. esityksen 17 §:ssä mainitaan, eiolisi tehtävä riippuvaksi maanomistajan erikoisesti myöntä-mästä luvasta. Järvenlaskuun ja sellaiseen pengertämiseen,jonka kautta veden peittämä ala kuivattaisiin, ei vuokramies


14 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

vuoden 1902 Vesioikeuslain säädösten mukaan voi ilmanmaanomistajan suostumusta ryhtyä. Mitä taasen muihin sa-notussa §:ssä mainittuihin maanparannuksiin tulee, ovat ne,erityisesti sala-ojitus ja uutisviljelysten tekeminen, joka myöson siinä tarkotettuihin parannuksiin luettava, maanviljelyk-sen edistymiselle siksi tärkeitä, ettei ole syytä näissä vuok-rauksissa tehdä niitä riippuviksi kestään muusta kuin maataviljelevästä vuokramiehestä itsestään. Kustannukset paran-nuksista eivät näissä tapauksissa myöskään voine nousta niinkorkeiksi, että niiden lunastaminen maanomistajalle tuottaisivaikeuksia, jonka lisäksi on muistettava, että maanomis-taja, kuten alempana tulee esitettäväksi, pääsee korvaustasuorittamasta, jos hän uudistaa vuokrasopimuksen. Sitävastoin on Valiokunta katsonut olevan syytä ehdottaanyt kysymyksessä olevan arm. esityksen 17 §:n määräyk-sen jätettäväksi voimaan vuokrasuhteissa, jotka koskevatitsenäistilaa ja sellaista maanviljelyksen harjoittamista var-ten vuokralle annettua maatilan osaa, joka ei ole raken-nuksilla varustettu tai aiottu niillä varustettavaksi; ja onValiokunta vastamainittuihin vuokralajeihin nähden katso-nut nykyisen lain korvausta koskevat säännökset, jonkunverran vuokramiehen eduksi muutettuina, vastaavan tar-kotustaan, kuitenkin siten, että oikeus sopimuksen kauttalaajentaa ja supistaa sanottua velvollisuutta olisi asianosai-sille myönnettävä.

Rakennusten korvausvelvollisuuteen nähden Valio-kunta ehdottaa arm. esityksen ehdottamat säädökset, mikälikoskee maanviljelystarkotuksiin tehtyjä vuokrasopimuksia,siten selvennettäviksi, ettei epätietoisuutta saattaisi syntyämaanomistajan velvollisuudesta maksaa korvausta ainoas-taan sellaisten rakennusten parannuksista, jotka ovat vilje-lykseen tarpeelliset. Mäkitupa-alueen vuokrassa on maan-omistajan korvausvelvollisuus ulotettu myös vuokra-miehen omistamiin huoneisiin, kuitenkin ainoastaan si-

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3,

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 15

kali kuin nämä huoneet ovat sellaisia, joita vuokramiesitse perheineen asuntonaan käyttää ja taloudessaan tar-vitsee. Ottaen huomioon 27 §:n säännöksen maanomis-tajan oikeudesta päästä korvauksen maksamisesta, jos häntarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen, havaitaan, ettätämä velvollisuus mäkitupalaisen rakennuksiin nähden siismerkitsee sitä, että maanomistaja on velvollinen vuokra-kauden lopussa, ellei hän tahdo vuokrasopimusta uudistaa,lunastamaan mainitut huoneet. Valiokunnan ajatuksenmukaan maanomistaja, joka aina voi käyttää näitä raken-nuksia, olisi tällaiseen lunastamisvelvollisuuteen velvoitettavasitä suuremmalla syyllä, kun poislähtevä mäkitupa-alueenvuokramies ainoastaan suurella tappiolla rakennuksiansavoi muuttaa tai myydä.

Arm. esityksessä ehdotetaan, että vuokranantajaon vapaa suorittamasta korvausta parannuksista, josvuokrasopimus on tehty vähintään viideksikolmatta vuo-deksi ja. vuokranantaja katselmuksen tapahduttua tarjou-tuu entisillä ehdoilla tekemään uuden sopimuksen vuokra-miehen kanssa niin pitkäksi ajaksi kuin, jolleivät asian-osaiset siitä sovi, vuokralautakunta tehtyjen parannustenarvon mukaan määrää, ei kuitenkaan viittäkolmatta vuottapitemmäksi. Tätä määräystä ehdotetaan vastaavalla tavallasovellettavaksi myös niihin parannuksiin, jotka vuokramiestekee siten kerran tai useammin pitennettynä vuokra-aikana,jos vuokranantaja jokaisen semmoisen ajan lopussa tar-joutuu mainitulla tavalla yhä edelleen uudistamaan sopi-muksen.

Tätä arm. esityksen määräystä ei Valiokunta olevoinut hyväksyä sellaisenaan, sillä siitä tulisi olemaanseurauksena, että vuokramies tuolla loppuajalla, jonahänen pitäisi maasta ansaita korvaussumma, tulisi hou-kutelluksi harjoittamaan ry osto viljelystä, jota ei vuokran-


16 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

antajan eikä yhteiskuntatalouden kannalta voida hyväk-syä. Valiokunnan mielestä vuokranantajaa ei voida oi-keudenmukaisesti koskaan vapauttaa velvollisuudesta suo-rittaa vuokramiehelle korvausta siitä työstä ja pääomasta,jolla tämä on lisännyt vuokranantajan maaomaisuudenarvoa, ja jonka tämä tilalta lähtiessään jättää hänelle.Mutta kun vuokranantajalle toiselta puolen voipi tullavaikeaksi, usein ehkä mahdottomaksikin näitä korvaus-summia suorittaa, on Valiokunta pitänyt kohtuullisena,että hän tästä velvollisuudesta voipi päästä joka kertakun hän on valmis vuokralautakunnan hyväksymillä eh-doilla uudistamaan vuokrasopimuksen laissa määrätyllätavalla ilman, että vuokramaksua vuokramiehen suoritta-mien parannusten vuoksi sopimusta uudistettaessa saakorottaa. Tästä järjestelmästä on se suuri etu, että senkautta vuokrasuhde tulisi yleensä jäämään perinnölliseksi,paitsi niissä tapauksissa, jolloin vuokranantaja jonkun vuokra-kauden päätyttyä haluaa ottaa vuokramaan omaan hoitoonsa.Jotta näitä viimeksimainittuja tapauksia varten - vuokra-miehelle varattaisiin oikeus korvauksen saantiin varem-miltakin vuokrakausilta, on Valiokunta katsonut tarpeel-liseksi ehdottaa sellaisen määräyksen, että vuokra-alueellajokaisen vuokrakauden päätyttyä pidettävässä katselmuk-sessa vuokranantajan korvausvelvollisuus on arvioitava,näin saata summa merkittävä katselmuskirjaan tulevaavuokrakauden päättämispäivää varten ja otettava huomioonsilloin tapahtuvan katselmuksen johdosta vuokran-antajanja vuokramiehen välillä tehtävässä, viimeisen vuokra-kaudenparannuksia tai rappeutta koskevassa suorituksessa. Tätäjärjestelmää vastaan, joka siis täydelleen pyrkii turvaamaanvuokramiehelle hänen omaisuutensa, sekä yleensä vakaan-nuttamaan vuokranantajan ja vuokramiehen väliset suh-teet, on Valiokunnassa tehty se muistutus, että vuokra-mies sen kautta tulisi muka .»turpeeseen sidotuksi", kun

Maatalousvaliokunnan mietintö N.o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 17

hän ei olisi oikeutettu vuokrakauden päätyttyä vaatimaankorvausta itselleen, jos vuokranantaja tarjoisi hänellevuokrasopimuksen uudistamista. Tämä muistutus ei kui-tenkaan Valiokunnan mielestä ole oikeutettu, sillä olisi-han vuokramiehellä, Valiokunnan ehdotuksen mukaan,oikeus myydä vuokraoikeutensa toiselle henkilölle, jonkavuokralautakunta voi hyväksyä, ja siten päästä vuokra-suhteesta irti ja samalla saada korvaus vuokraesineeseenpanemistaan parannuksista. Vuokramies ei Valiokunnanehdotuksen mukaan olisi sidottu maahan muulla tavallakuin maanomistaja, joka hänkin ainoastaan myynnin kauttasaattaa irrottaa maahan sijoitetun pääomansa.

Valiokunnan ehdotuksen 27 §:n loppuun on otettumääräys siitä, että lopullisen korvaussumman suuruuttamäärättäessä on katsottava, ettei vuokranantaja tule suorit-tamaan korvausta muusta kuin niistä parannuksista, jotkatodellisesti hänelle jäävät. Kaikissa katselmuksissa, jotkavuokrasuhteen uusiutuessa pidetään, on tosin tehtävä eri-kohtainen lasku, joka osottaa vuokramiehelle silloin tulevankorvauksen rahaksi laskettuna, ja on tämä lasku sittenlopullisen korvaussumman suuruutta määrättäessä pantavaperustukseksi niiden parannusten korvaamiselle, joita laskukoskee. Mutta jos nämä parannukset viimeisessä katsel-muksessa havaitaan vähentyneen arvossa, niinkuin jos esim.vuokramiehen edellisellä vuokrakaudella rakentama raken-nus viimeisen vuokrakauden ajalla on rappeutunut, ei maan-omistaja Valiokunnan ehdotuksen mukaan olisi velvollinenkorvaamaan muuta kuin sen parannuksen arvon, mikä silläsilloin on, kun vuokraesine maanomistajan haltuun joutuu.

Arm. esitykseen on otettu määräys siitä, ettävuokramiehellä tulee olla oikeus siirtyä päivätyöverostarahaverokannalie. Vaikka tämä määräys epäilemättätulee olemaan koko lakiehdotuksen uudistuksista maan-omistajille, eritoten suurtilallisille, kaikista raskain, joka

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3. 2

18 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

itse asiassa vähitellen tulee muuttamaan ainakin kokotorppajärjestelmän luonteen, ei arm. esityksessä olekatsottu tarpeelliseksi tätä määräystä sanottavasti pe-rustella. Koska Valiokunta puolestaan on yksimielisestitämän tärkeän periaatteen hyväksynyt, pyytää se lyhyestisaada esittää syynsä siihen. Yleisesti tunnettua on, ettävelvollisuus suorittaa vuokramaksu päivätöissä on viimeaikoina aikaan saanut rettelöitä ja vaikeuksia. Luonno-tontahan on, että monikymmentuhansiin nouseva maan-viljelijäluokka, joka taloudellisesti on aivan itsenäinen, s. o.maanviljelyksestään täysin toimeentuleva, yhteiskunnalli-sesti on palvelijan asemassa maanomistajaan nähden. Jostätä järjestelmää varemmin tehtyjen vuokrasopimusten jalain pakosta tulisi jatkumaan kaukaiseen tulevaisuuteen,niin on pelättävissä, että se tulisi viemään mitä vakavim-piin hankauksiin asianosaisten kesken, jotka hankauksetvoisivat käydä sitä katkerammiksi, kuta enemmän yleinenkansanvalistus ja vähäväkisten saavuttama valtiollinen vai-kutusvalta tulee kohottamaan torppariväestön itsetuntoa.Avaamalla vuokramiehelle mahdollisuuden siirtyä raha-maksukannalle, milloin hän huomaa sen itselleen talou-dellisesti mahdolliseksi, toivoo Valiokunta siis, että uusilaki tulee vaikuttamaan rauhoittavasti.

Tähän tulee lisäksi vielä se, että torpparien päivä-työt eivät useinkaan enää tätä nykyä ole täysarvoisia,syystä että torpparit tavallisesti eivät niitä enää itse tee,vaan pyrkivät lähettämään puolestaan usein vähemmänarvoisia ,,värkkäreitä" eli renkejään, ja luonnollista on, ettänämä päivätyöt vastaisuudessa tulisivat olemaan vieläkinvähempiarvoiset, sen mukaan kuin tällaisten värkkärienpalkat kohoavat, varsinkin, jos torpparien pitäisi 'niitäsuorittaa vastahakoisesti ja ainoastaan lain pakosta. Toi-selta puolen on kokemus osoittanut, että taloon suo-ritettavat päivätyöt kiireellisenä kesäaikana useinkin ovat


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 19

tehneet suurta haittaa torpparien omalle maanviljelykselle,kun he eivät ole olleet tilaisuudessa käyttämään työvoi-miaan edukseen juuri niinä hetkinä, joina niitä olisi tarvittu.

Kuten jo edellä mainittiin, tulee puheenaoleva muu-tos etupäässä tuntumaan niillä suurtiloilla, joilla työ pää-asiallisesti suoritetaan torpparien veropäivätöitten kauttaja joita maassamme on verrattain vähän.

Arm. esityksessä on kuitenkin ainoastaan vuokra-miehelle myönnetty oikeus siirtyä rahamaksukannalle.Valiokunnan mielestä vaatii kuitenkin kohtuus saman-laisen oikeuden maanomistajallekin, sillä uuden lainmukaan voitaisiin tulla täten kytkemään maanomistajavuosikymmeniksi, usein ehkä hänen koko elinajakseen,sellaiseen päivätyönsuorittajaan, joka kiusanteolla tekisityönsä kelvottomasti. Senvuoksi valiokunta on katsonuttarpeelliseksi myöntää maanomistajalle oikeuden vapautuatämänlaatuisesta päivätyön suorituksesta. Tätä vastaan voi-daan väittää, että maanomistajalle, tuolle taloudellisestiväkevämmälle, täten annetaan sellainen valta, joka voipiolla vähempiväkisen vuokramiehen taloudelle turmioksi.Mutta kunnollisilla vuokramiehillä tulee useimmiten epäi-lemättä olemaan se luonnollinen turva, että maanomistajavuosi vuodelta yhä enenevässä määrässä tarvitsee työväkeä,jonka vuoksi hänen etunsa mukaista on olla vaatimattakunnollisesti päivätyönsä suorittavia torppareita siirtymäänrahamaksukannalle. Yksinomaan vuokramiehelle myön-netty oikeus siirtyä rahamaksukannalle tulisi siis olemaansuojana pääasiallisesti ainoastaan vähemmin kunnollisilletorppareille. Edellämainitun luonnollisen turvan lisäksi onValiokunta sitäpaitsi ehdottanut lakiin otettavaksi senmääräyksen, että maanomistaja ei olisi oikeutettu vaati-maan päivätöitä muutettaviksi rahaksi, ellei vuokralauta-kunta harkitse sitä kohtuulliseksi.

Maatalousvaliokunnan mietintö Nx> 3.

20 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

Vaikka lakiehdotukseen otettujen säännösten kauttaon koetettu saada järjestetyksi vuokra-olot oikeuden mu-kaisuuden ja kohtuuden sekä molempien asianosaisten etujatyydyttävälle kannalle, tekee eri osissa maata vallitsevienolojen erilaisuus sekä muut asianhaarat mahdottomaksiedeltäkäsin antaa ehdottomia kaikkiin yksityistapauksiin so-veltuvia määräyksiä useista vuokrasuhteen tärkeistä koh-dista. Välttämättömäksi käy sentähden asettaa sekä maan-omistajien että vuokramiesten edustajista kokoonpantujavuokralautakuntia, joiden tulisi edellämainitun laatuisissatapauksissa vaikuttaa vuokrasuhteen tasoittamiseksi ja va-kaannuttamiseksi. Sen lisäksi mitä arm. esityksessä onvuokralautakunnan tehtäväksi ehdotettu, olisi Valiokun-nan ehdotuksen mukaan vuokralautakunnan asiana, paitsimitä jo on mainittu sen velvollisuudesta tarkastaa vuokra-maksun suuruus sellaisten vuokrasuhteen ulkopuolellaolevien seikkojen sattuessa, jotka tekevät vuokramak-sun korottamisen tai alentamisen kohtuulliseksi, vahvistaasiirtosumman suuruus vuokramiehen luovuttaessa vuokra-oikeutensa toiselle henkilölle, samoinkuin antaa suostu-muksensa vuokran antajalle siirtyä päivätyöverosta raha-maksukannalle, kuin myöskin erinäisten seikkojen sattuessaharkita ja ratkaista, onko vuokramiehelle myönnettävä oi-keus vuokrata toiselle hänelle vuokralle annettu alue.Vuokralautakunnalle olisi myös annettava tehtäväksi koet-taa sovitella vuokran antajan ja vuokramiehen välillä esiin-tyviä vuokrasuhdetta koskevia riitaisuuksia. Siten tulisivatarvatenkin sellaiset riitakysymykset, joihin vuokrasuhdeantaa aihetta, nopeasti sovitetuiksi. Vuokralautakunnattulisivat täten maatyö-oloissa vastaamaan n. s. sovittelu-lautakuntia teollisuuden alalla.

Ne vuokra-asioita koskevat riitaisuudet, joita vuokra-lautakunnan edessä ei saataisi sovituksi, kuin myös sel-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 21

laiset asiat, joissa vuokralautakunnalla on ollut ratkaisu-valta, mutta joissa joku asianosaisista on tyytymätön senpäätökseen, tulisivat Valiokunnan ehdotuksen mukaankäsiteltäviksi vuokratuomioistuimessa. Vuokratuomioistui-mena toimisi kihlakunnan oikeus, kuitenkin siten, ettävarsinaisen lautakunnan sijalle astuisi erityinen kuusijäseni-nen lautakunta, jonka jäsenistä puolet olisivat vuokrananta-jien ja puolet vuokramiesten valitsemia. Puheenjohtajanavuokratuomioistuimessa olisi vakinainen kihlakunnantuo-mari, sekä hänen esteellisenä ollessaan joku muu tuoma-rintehtäviin hyvin harjaantunut henkilö.

Ne syyt, joiden nojalla Valiokunta ehdottaa tä-ten kokoonpannun vuokratuomioistuimen muodostamista,johtuvat osaksi siitä, että tällaisilla tuomioistuimillatulisi olemaan mahdollisimman paljon asiantuntemustavuokra-asioissa, osaksi sentakia, että sekä vuokranantajienettä vuokramiesten katsantokanta pääsisi asian käsitte-lyssä ja ratkaisussa vaikuttamaan. Edelleen on Valio-kunta katsonut asiakseen ehdottaa, että vuokratuomio-istuinten pää-asiassa antamat päätökset olisivat lopullisia,joten muutoksen hakeminen ei olisi sallittu. Täten es-tyisi nyt kyseessä olevissa asioissa, jotka ylimalkaan ovatsitä laatua, että niiden ratkaisun pohjana on olevapaikallisolojen tuntemiseen nojautuva harkinta ja arvos-telu, oikeudenkäynnin tarpeeton pitkittyminen.

Mikäli koskee vuokralautakunnan puheenjohtajan javuokratuomioistuimen puheenjohtajan sijaisen palkkiostakoituvia kustannuksia, ehdottaa Valiokunta ne suoritetta-viksi valtion varoista. Vuokralautakunnan puheenjohtajansamoinkuin jäsenten palkkiot tulo- ja lähtökatselmuksistaolisivat kuitenkin kaikkien kunnassa olevien vuokrananta-jain ja vuokramiesten yhteisesti suoritettavat. Valiokuntaon kuitenkin katsonut asianmukaiseksi, että kunta suorittaapalkkiot tulo- ja lähtökatselmuksista etukäteen, jonka jäl-


22 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

keen ne kunnallisverojen taksotuksen mukaan jaetaan mai-nitun taksotuksen alaisten vaalioikeutettujen vuokrananta-jain ja vuokramiesten maksettaviksi ja peritään seuraavanavuonna kunnallisverojen kannossa.

Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palk-kauksen määräämisen ja suorittamisen Valiokunta ehdot-taa samalla tavalla tapahtuvaksi kuin kihlakunnanoikeudenlautakuntien palkkauksesta on säädetty.

Kun Suomessa löytyy useita kuntia, joissa vuokran-antajain ja vuokramiesten lukumäärä on niin vähäinen,että vuokralautakunnan ja Vuokratuomioistuimen asettami-nen niissä olisi vähemmän tarpeellinen, on Valiokunta kat-sonut asiakseen ehdottaa, että Senaatille jätettäisiin valtamäärätä, että tällaisissa kunnissa, vuokralautakunnan toi-met olisivat jätettävät kunnallislautakunnalle, samoinkuinpaikkakunnan kihlakunnanoikeus tavallisessa kokoonpa-nossaan saisi ratkaista myös ne asiat, jotka kuuluisivatvuokratuomioistuimelle, ellei yhteensä 10 vuokranantajaatai vuokramiestä vuokralautakunnan ja Vuokratuomioistui-men asettamista vaadi.

Pykälään 125 on Valiokunta ottanut ne säännökset,jotka ovat arm. esityksen 64 §:ssä, lisäämällä niihin kui-tenkin, että maanvuokralain säännösten ulkopuolelle tulisijäämään myöskin sellainen vuokraus, jonka esineenä onkaupunkiin yhdistetty tai kaupungin omistama muu maa,koska Valiokunnan mielestä on tarpeellista, että kaupun-kien käytäntövaltaa tällaiseen maahan nähden ei pitkiksiajoiksi sidota. Sitä paitsi on tässä §:ssä ehdotettu, ettämaanvuokralaki ei tulisi koskemaan valtion tai kunnantilattomalle väestölle osittamista varten hankkimien tilan-osien vuokrausta, jotta maan ostaminen ja osittaminentilattoman maalaisväestön hyväksi voisi esteettömästi jatkua.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 23

Armolliseen esitykseen liitetyn lakiehdotuksen mu-kaan, joka koskee maanvuokralain soveltamista aikaisem-min syntyneisiin vuokrasuhteisiin, ja jonka lakiehdotuk-sen Valiokunta on ehdottanut muutamilla muutoksilla hy-väksyttäväksi, tulisi erinäisillä maanvuokralain säännök-sillä olemaan taaksepäin vaikuttava voima aikaisemminsyntyneisiin vuokrasuhteisiin. Tämän vuoksi on tärkeätä,että se aika mikä on kuluva ennenkuin maanvuokralakiastuu voimaan, saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Harki-tessaan tätä kysymystä on Valiokunta katsonut tarkoituk-senmukaisimmaksi, että maanvuokralaki astuisi heti, kunse on julaistu, voimaan, mutta että väliaikaisesti, siksi kun-nes vuokralautakuntien ja vuokratuomioistuinten lautakun-tien vaalia koskevat tarpeelliset järjestävät säännökset onehditty hallinnollista tietä antaa, ja sanotut lautakunnatasettaa, vuokralautakunnan toimet suorittaisi kunnallis-lautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paikkakunnankihlakunnanoikeus.

Tämän menettelyn kautta tulisi saavutetuksi se tar-kotus, jota varten edustajat S. Häkkinen y. m. ovat Edus-kunnalle tehneet anomusehdotuksen siitä, että ne lain sää-dökset, jotka sisältävät määräyksiä torpparien tai muidenmaalla olevan maan vuokraajien häätämisestä, ovat jätettä-vät sovelluttamatta, kunnes uusi maanvuokralaki on voi-maan astunut.

Sanotun perusteella Valiokunta kunnioittaen eh-dottaa:

että Eduskunta vastauksessaan alamai-sesti ilmoittaisi, ettei se ole voinut muutta-matta hyväksyä armollisessa esityksessä ole-


24 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

vaa lakiehdotusta, vaan on puolestaan hyväk-synyt näin kuuluvan lain:

Maanvuokralaki.

ENSIMÄINEN OSASTO.

Torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueenvuokrauksesta.

l Luku.

Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.

l §•

Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, jokamaanviljelyksen harjottamista varten vuokralle anne-taan ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksillatai aiottu niillä varustettavaksi.

Lampuotitilalla ymmärretään semmoista maanvilje-lykseen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaatai tilan osaa, joka hallintonsa puolesta on päätalonalainen.

Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka an-netaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöönkuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisenhenkilön tai perheen asunto-alueeksi.

2 § (l §).Sopimus (poist.) l §:ssä mainitun maan vuokraami-

sesta on tehtävä määräajaksi, (poist.) enintään sadaksi,vähintään viideksikymmeneksi vuodeksi.


1907. — V. M. — Eslt. N:o 27. 25

Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajastatahi jos vuokra-aika (poist.) on määrätty lyhemmäksi kuinl momentissa sanotaan, olkoon sopimus voimassa viisi-kymmentä vuotta.

Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maa-liskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä.Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisinlaskettava, noudatettakoon sitä määräystä.

3 § (2§).

Vuokramaksu pitää olla (poist.) rahassa määrätty, javuokrakirjaan koko se vastike merkitty, mikä vuokra-miehen on saamistaan eduista todellisesti suoritettava.Muuta välipuhetta, kuin mikä vuokrakirjaan sisältyy,älköön asianosaisten kesken vuokravastikkeesta tehtäkö.

Vuokrasopimuksessa olkoon kuitenkin oikeus mää-rätä, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä (poist.)ajalta, (poist.) joko kokonaan tai osaksi, on paikka-kunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnon-tuotteina tai päivätöinä. Siitä, että asianosaisella sellai-sessa tapauksessa on oikeus siirtyä rahamaksukannalle, sää-detään 22 §:ssä.

(Poist.) Yhden tai useamman vapaavuoden myöntä-minen älköön (poist.) olko kielletty.

4 § (3 §).

Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden to-distajan läsnä ollessa.

5 § (4 §).

Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaamissä ja aikaa milloin se on tehty:


26 1007. — V. M. — Esit. N:o 27.

sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu aluekuuluu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra eikoske koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muutarkka selvitys siitä;

vuokra-aika; (poist.)vuokramaksun määrä, sekäjos sopimus koskee torpan tai lampuotitilan

vuokrausta, ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä ja missämäärässä oikeus puutarpeiden saantiin, sekä siitä,onko vuokramiehellä, ja millainen oikeus karjalaitumeenvuokra-alueen ulkopuolella.

Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, ovatnekin vuokrakirjaan pantavat.

(Poist.)Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappa-

letta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokra-lautakuntaa varten.

6 § (5 §).

Vuokrakirja on alistettava (poist.) vuokralauta-kunnan tutkittavaksi. Jos lautakunta huomaa välikirjanlaillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisenarvostelun mukaan ole vuokramiehelle (poist.) kohtuutto-mat, niin vahvistakoon sen. Vahvistuksesta on sekä kum-mallekin asianosaiselle annettavaan, että vuokralauta-kunnalle jäävään vuokrakirjan kappaleeseen heti teh-tävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloinvuokrakirja vahvistettiin. Jollei välikirjaa voida vahvis-taa, ovat syyt asianosaisille ilmoitettavat.

Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvis-tettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehköötsiitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltu-vilta kohdin voimassa mitä l momentissa on säädetty.


1907. — V. M. — Esit N:o 27. 27

7§-

Jos seikat, jotka eivät ole vuokrasuhteen kanssayhteydessä, niinkuin uuden rautatien rakentaminen,uuden teollisuuslaitoksen perustaminen tai vanhan hä-viäminen taikka olojen muuttumisesta aiheutuva hin-tojen yleinen ja pysyvä kohoaminen tai aleneminen,tekevät vuokramaksun korottamisen tai alentamisen koh-tuulliseksi, olkoon, ellei toisin ole sovittu, kummallakinasianosaisella valta alistaa vuokramaksu vuokralauta-kunnan tutkittavaksi, joka, ottaen huomioon ainoastaanedellämainitut asianhaarat, määrää sen suuruuden.

Älköön kuitenkaan vuokramaksua korotettako, en-nenkun viisikolmatta vuotta on kulunut vuokrasopimuksentekemisestä, älköönkä sitä uudestaan korotettako, ennen-kun viisikolmatta vuotta on kulunut siitä kuin edellinenkorotus tapahtui.

8 § (6 §).Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen sopimus-

kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyk-sessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellätoisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoonvuokramies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen no-jalla, vuokratuomioistuimessa vaatia välipuhetta vahvis-tettavaksi. Vuokratuomioistuin merkitköön pöytäkirjaanmitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa ole-van selvityksen mukaan heidän keskensä on sovittusekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos kat-soo sen tarpeelliseksi. Jos Vuokratuomioistuin havait-see, että välipuheessa vuokrattavaksi aiottu alue sekävuokramaksu ovat niin määrätyt kuin 3 ja 5 §:ssä sääde-tään, ja että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle (poist.)kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassaasianosaisten kesken. Täten vahvistettu vuokrasopimus


28 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokra-sopimus, ellei se 78 §:ssä mainitusta syystä joudu uudenkäsittelyn alaiseksi.

Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän ei olemyöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuinl momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajalla oikeusirtisanoa hänet.

2 Luku.

Vuokrakirjan rekisteröimisestä.

9§.Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti

vahvistettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä.Kuitenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myösitse tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.

Kun suullinen vuokravälipuhe on 8 §:ssä säädetyssäjärjestyksessä vahvistettu, on se vuokratuomioistuimenpuheenjohtajan toimesta rekisteröitävä.

10 §.Kun vuokrakirja rekisteröitäväksi ilmoitetaan, esi-

tettäköön {samalla selvitys vuokranantajan omistus-oikeudesta.

Vuokranantaja olkoon velvollinen vuokralautakun-nalle tai, 9 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa,vuokratuomioistuimen puheenjohtajalle antamaan vasta-mainittua selvitystä varten tarpeelliset asiakirjat.

n §.Vuokrakirjat rekisteröi kihlakunnanoikeus sitä var-

ten laadittuun luetteloon, joka, samoinkuin siihen kuulu-Maatal&usvaUokunnan mietintö N;o 3.

1907. — V. M. — Eslt. N:o 27. 29

vät liitteet, on julkinen ja jokaisen nähtävissä pi-dettävä.

Otteita luettelosta ja siihen kuuluvista asiakirjoistaannettakoon säädettyä maksua vastaan.

12 §.Kun vuokrakirja on rekisteröity, nauttikoon vuokra-

mies vuokraoikeuteen nähden yhtäläistä oikeutta, kuinjos vuokrakirja olisi rekisteröimispäivänä tilaan kiin-nitetty.

Ilmoituksen rekisteröimisestä saa tehdä kihlakun-nan tuomarille, ellei ole oikeuden istuntopäivä; ja olkoonrekisteröimisellä silloin, jos rekisteröimisasia lähinnäseuraavissa käräjissä käsiteltäväksi ilmoitetaan, ja re-kisteröiminen sen johdosta toimitetaan, etuoikeus siitäpäivästä, jona ilmoitus tuomarille tehtiin.

Rekisteröiminen pysyy ilman uudistamista voimassa,kunnes se kuoletettavaksi ilmoitetaan.

13 §.Torpan, lampuotitilan tai mäkitupa-alueen vuokra-

mies, joka nauttii vuokraoikeutta ennen tämän lainvoimaanastumista tehdyn vuokrasopimuksen nojalla,olkoon oikeutettu saamaan vuokrakirjansa rekisteröi-dyksi siinä järjestyksessä kuin 9, 10 ja 11 §:ssä sanotaan.

Jos sellainen vuokrakirja ennen oli kiinnitetty jakiinnitys rekisteröimisaikana oli voimassa, pysyköönvuokramiehellä se etuoikeus, minkä hän kiinnityksennojalla oli saanut.

14 §.Menettelystä rekisteröimisasioissa noudatettakoon

soveltuvilta kohdin mitä kiinnitysasioitten käyttelystäoikeudessa on säädetty.


30 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

15 §•Senaatin asiana on antaa vuokrakirjain rekisteröi-

misestä tarpeellisia lähempiä määräyksiä.

3 (2) Luku.

Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.

16 § (7 §).

Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaanvuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossa pitä-mään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotkaovat maanviljelykseen tarpeelliset, niin, etteivät ne tämänvelvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone. Maatalaihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.

17 § (7 §).Noudattaen mitä 16 §:ssä on säädetty, olkoon

vuokramies, jollei vuokrasopimuksessa ole toisin so-vittu, oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluettaniinkuin parhaaksi näkee. Älköön kuitenkaan vuokra-mies vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttäkövuokra-aluetta muuhun, kuin sopimusta tehtäessä on tar-kotettu.

Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö viljelysparan-nuksia toimeenpanemasta.

Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokra-mies (poist.) oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämäänsen verran ja sillä tavalla, kuin vuokrasopimuksessa onmäärätty. Jos tällaista käyttämistä varten on tehty suun-nitelma, noudatettakoon sitä.


1907. — V. M. — Esit. Nio 27. 31

Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästys-oikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalas-tusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.

18 § (8 §).Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen vilje-

lemiseen tarpeellinen rakennus on tulipalon kautta tahimuuten ilman vuokramiehen tuottamusta hävinnyt tai niinvahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, onvuokranantajan, ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudes-tarakentaminen.

Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mai-nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,vuokranantajan tilan tai päätalon alueelta osotettava tahisinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseentarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineetsekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja toimitettavauudisrakennustyö. (Poist.)

Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatettakoonmyöskin, jos tilan metsävarat sen sallivat, sellaisenuuden rakennuksen rakentamiseen nähden, joka paikka-kunnalla yleisesti käytäntöön tulleen muuttuneen viljelys-tavan tai vuokra-alueen viljelysten laajentamisen takiahavaitaan välttämättömäksi.

Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel-vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-miseen, sovellettakoon myöskin torppaan tai lampuoti-tilaan kuuluvain, maanviljelykseen tarpeellisien rakennus-ten kunnossapitoon.

Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään,olkoon vuokramiehellä oikeus vuokranantajan kustannuk-sella hankkia tarpeelliset aineet ja toimittaa rakennustyö


32 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

taikka sanoutua vuokrasopimuksesta irti. Vuokramiesolkoon myöskin oikeutettu vahingonkorvaukseen.

19 § (9 §).

Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuot-teina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokra-mies ne kahta kuukautta ennen kunkin vuokravuodenloppua. Luonnontuotteita älköön vuokramies, ellei toisinole sovittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajallesen tilan ulkopuolelle, joka on vuokralle annettu tai johonvuokrattu maa kuuluu.

20 § (10 §).

Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, mää-rättäköön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti sem-moiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystäänhoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä,jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.

Kun päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokrasopi-muksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästä ajastaole sovittu, enintään yksitoista tuntia pitkä kuutenakesäkuukautena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muinakuukausina, ruoka-aikoja Lukuunottamatta.

Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyö-velvollisuuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvat-koon vuokranantajan vahingon.

21 §.

Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramie-helle annettava viimeistään edellisenä päivänä.

Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokrananta-jalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut,tai puolestaan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan


1907. — V, M. — Esit. N:o 27. 33

työvelvollisuutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivä-työtä vastaanottamasta.

Jos työvelvollisuuden suorittaminen huonon säänvuoksi on sinä päivänä estynyt, olkoon vuokramies, josvuokranantaja vaatii, velvollinen uudelleen viikon ku-luessa siitä päivästä lukien saapumaan siten keskeyty-nyttä päivätyötä suorittamaan. Siitä ajan hukasta,jonka vuokramies on tullut kärsimään matkasta työpai-kalle ja sieltä takaisin, korvatkoon vuokranantaja puolet.

Mitä päivätöistä jää täten suorittamatta, sen mak-sakoon vuokramies rahalla.

22 § (11 §).Jos välikirjassa on määrätty, että vuokramaksu on

suoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä, älköön se es-täkö vuokramiestä siirtymästä rahamaksukannalle, jos hänvuokranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa, ja on muutosastuva voimaan, kun on kulunut yksi vuosi siitä laissamäärätystä palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun il-moituksen jälestä ensiksi seuraa. Sama oikeus olkoonvuokranantajalla, jos vuokralautakunta siihen suostuu.

Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempain asian-osaisten suostumusta peruuttaa.

23 § (12 §).Vuokranantaja, joka ei ole vuokramiehen kanssa teh-

nyt tiliä vuokramaksuista yhden vuoden kuluessa senvuokravuoden lopusta, jonka ajalla vuokramaksu olisiollut suoritettava, olkoon siihen vuokramaksuun nähdenmenettänyt puhevaltansa vuokramiestä vastaan.

24 § (13 §).Jos vuokramies on laiminlyönyt mitä 16 ja 17

§:ssä on vuokraesineen hoidosta säädetty, olkoon vel-Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3. 3

34 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

vollinen vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muutenpäättyessä katselmuksen mukaan korvaamaan vahingon.

Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-ajallatoimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoitaneenvuokraesinettä, korjatkoon tämä puutteet katselmuksessamäärättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokranantajaoikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellansa.

25 § (14 §).

Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-musta toiselle vuokralle antako vuokra-aluetta tai osaasiitä (poist.). Jos vuokramies on alaikäinen tai on käynytsairaaloiseksi taikka jos muita erittäin painavia syitäon olemassa, ottakoon kuitenkin vuokralautakunta har-kittavakseen ja ratkaistavakseen, onko tällainen vuok-ralleanto sallittava ja kuinka pitkäksi ajaksi. Muutennoudatettakoon edellämainitussa vuokralleannossa mitätässä laissa säädetään.

26 § (15 §).Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on pa-

rantanut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennus-ten ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelyk-seen tarpeelliset, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahivuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaansaamaan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyk-sestä, mikä tilalle on näiden parannusten kautta tullut.

Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueenvuokramies oikeutettu saamaan niistä vuokramaallerakentamistaan huoneista, joita hän itse perheineenasuntonaan käyttää ja taloudessaan tarvitsee, kuinmyös vuokramaalla toimeenpanemistaan viljely sparan-nuksista.

(16 § esit. poist j(17 § esit. poist.)


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 35

27 § (18 §).

(Poist) Jos maanomistaja vuokra-ajan umpeen ku-luttua tahtoo uudistaa vuokrasopimuksen tässä laissamäärätyksi lyhimmäksi ajaksi, älköön vuokramies olkooikeutettu vaatimaan vuokranantajalta 26 §:ssä mainitunkorvauksen suorittamista. Sama olkoon laki, kun maan-omistaja edellisen uudistamisajan umpeenkuluttua jälleentahtoo uudistaa vuokrasopimuksen, aina siksi, kunnesmaan-omistaja jonkun uudistamisajan loppuun kuluttuahaluaa korvauksen suorittamista vastaan itse ottaavuokraesineen haltuunsa.

Sopimusta uudistettaessa on noudatettava, mitävuokrasopimuksesta ja sen alistamisesta vuokralauta-kunnan vahvistettavaksi tässä laissa on säädetty, kui-tenkin siten, ettei vuokramies tule suorittamaan korotet-tua vuokraa niistä parannuksista, joista vuokranantaja26 §:n mukaan on velvollinen hänelle korvausta mak-samaan; ja olkoon myöskin 7 §:n säännös vuokramak-sun korottamisesta ja alentamisesta tällaiseen uudistet-tuun vuokrasopimukseen nähden voimassa.

Siinä katselmuksessa, joka 47 §:n 3 momentin mu-kaan pidetään, on tehtävä erikohtainen lasku, joka osot-taa vuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksilaskettuna. Määrättäessä lopullisen korvaussummansuuruutta, jonka perustukseksi, mikäli koskee ennenviimeksi umpeen kulunutta vuokra-aikaa tehtyjä paran-nuksia, vastamainittu lasku on pantava, on katsottava,ettei vuokranantaja tule suorittamaan korvausta muustakuin niistä parannuksista, jotka todellisesti hänelle jäävät.

28 § (19 §).

Jos vuokrakirjassa varataan vuokramiehelle irtisano-misoikeus, olkoon siinä myös lupa määrätä että vuokran-

Maatalousvalidkunnan mietintö N:o 3.

36 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

antaja, jos vuokramies käyttää irtisanomisoikeuttansa, onvapaa hänen tekemäinsä parannusten korvaamis velvolli-suudesta.

29 § (20 §).

Vuokramies vieköön omat rakennuksensa, joitavuokranantaja ei ole velvollinen lunastamaan, vuokra-ajan lopussa pois, ellei ole toisin sovittu; pankoonmyös rakennus/en sijan kuntoon. Jos hän ei vie ra-kennuksia pois kahden vuoden kuluessa, olkoon maan-omistaja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään nevuokramiehen laskuun.

30 § (21 §).

Jos vuokramies vuokrasuhteen päättyessä on velkaamaksettavaksi joutunutta vuokramaksua tai korvaustapuutteellisesta rakennusten kunnossapidosta tai muustatilan rappeudesta taikka eläinten, työkalujen tai muunvuokranantajalta tilan viljelystä varten saamansa tavaranhuonosta hoidosta tai hävittämisestä, eikä ole siitä anta-nut täyttä vakuutta, olkoon vuokranantajalla valta pidät-tää hänen vuokra-alueella olevaa omaisuuttansa, jota lail-lisesti saadaan ulosmitata, siksi kun vuokramies on tämänvelkansa suorittanut tai antanut siitä vakuuden.

31 § (22 §).

Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä on vuokra-miehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista, katsot-takoon vuokrasopimus, ellei maanomistaja anna korvauk-sesta täyttä vakuutta, (poist.), pitennetyksi sen vuokra-vuoden loppuun, jolloin korvaus suoritetaan, ollen vuokra-miehellä kuitenkin oikeus ennenkin jättää vuokraaluemaanomistajan käytettäväksi.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 37

Vuokramiehellä olkoon siinä tapauksessa, että vuokra-sopimus l momentin mukaan on katsottu pitennetyksi,oikeus kuitata vuokramaksua korvaussaatavaansa vastaan.

Ellei vuokramies tarjottua vakuutta hyväksy, on asiaalistettava vuokralautakunnan tutkittavaksi ja ratkaista-vaksi.

4 (3) Luku.

Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.

32 § (23 §).

(Poist.) Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtäätoiselle henkilölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaanvoipi tyytyä, (poist.). Ellei vuokranantaja uutta vuokra-miestä hyväksy, eikä vuokrakirjassa ole sanottu, ettävuokramies ilman maanomistajan suostumusta saa siir-tää vuokraoikeufe/zsa, on asia vuokralautakunnan tutkit-tava ja ratkaistava.

Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvaustasuuremmaksi, jonka vuokramies 26 §:n nojalla olisi oi-keutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Tä-män tarkotuksen saavuttamiseksi on siirtokirja alistet-tava vuokralautakunnan vahvistettavaksi; ja noudatta-koon vuokralautakunta vahvistamiseen ja siirtokirjaansiitä tehtävään merkintään nähden mitä 6 §:ssä on sa-nottu.

Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuinvuokramiehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleentaikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokran-antaja oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saa-tuansa siitä tiedon, (poist.), lunastamaan itselleen vuokra-oikeuden, (poist.) edellisessä momentissa mainitusta siirto-summasta.


38 1907. —s V. M. — Esit. N:o 27.

33 § (24 §).

Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei oleannettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen ettäuusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra-miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta,niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden silläajalla tulleesta vahingosta.

34 § (25 §).Jos vuokramies kuolee (poist.) vuokrakauden kes-

täessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttiahyväksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.

Ellei vuokramiehellä ole jäänyt leskeä tai rinta-perillistä, olkoon hänen vanhemmillaan tai sisaruksil-laan samallainen oikeus kuin l momentissa sanotaan,jos vuokralautakunta harkitsee vuokranantajan voivanuuteen vuokramieheen tyytyä.

Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeu-tettu ainoastaan 32 (poist.) §:ssä mainituilla ehdoilla saa-maan vuokraoikeuden.

Perinnönjaossa älköön vuokra-oikeutta arvioitakokorkeammaksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty.

(Poist.)

35 § (26 §).Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos-

ottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra-oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti-sanomaan vuokramiehen.

Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaavuokranantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi-pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uuttaomistajaa kohtaan, jos sopimus (poist.) on oikeassajärjestyksessä vahvistettu ja vuokramies on ottanut vuok-

Maatafousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit N:o 27. 39

ratun alueen haltuunsa. Jos sopimusta ei ole vahvistettutaikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut aluetta hal-tuunsa, olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaan irtivuokramiehen, paitsi siinä tapauksessa että vuokraoikeuskiinnityksen tai rekisteröimisen nojalla edelleenkin onoleva voimassa tahi tilan luovutuksessa on tehty ehtovuokraoikeuden pysyväisyydestä.

Samallaista oikeutta nauttikoon vuokramies, jokaennen tämän lain voimaan astumista tehdyn vuokrasopi-muksen nojalla on ottanut vuokra-alueen haltuunsa, kunvuokrasopimus on kirjallinen, tai jos se on suullinen,on säädetyssä järjestyksessä vahvistettu.

36 § (27 §).

Jos vuokra-alue moitekanteen tai rajankäynnin kauttaon joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, taihänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle alue on jou-tunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.

Jos joku osa vuokra-aluetta joutuu pois, tahi jos tul-van, maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturmankautta vuokra-alueeseen kuuluvat edut melkoisesti vähene-vät tai huononevat, saakoon vuokramies vuokramaksunvähennetyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuul-liseksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtooluopua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän,jos pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu,ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oikeussanoutua irti (poist.) sopimuksesta.

37 § (28 §).

Jos maanjaossa vuokra-alue tai osa sitä on annettutoiselle tilalle tahi muuten joutunut pois vuokramieheltä,mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vastiketta,taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-alueen

Maatalousvaliokunnan mietintö JV;o 3.

40 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelle niistälähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoon laki niin-kuin 36 §:ssä sanotaan.

Jos torpan tai lampuotitilan vuokramies jaon joh-dosta on saanut menettämiensä tilusten sijaan paremminviljeltyä maata ja jos vuokra sen kautta on käynyt vuokra-miehelle melkoisesti tuottavammaksi, olkoon vuokranantajaoikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokra-mies tahdo sitoutua kohtuulliseen vuokralautakunnanhyväksyttävään vuokramaksun korotukseen jälellä ole-vaksi vuokra-ajaksi.

38 § (29 §).Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tahi korot-

tamisesta, tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä taivuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluessa, 35ja 36 §:ssä mainituissa tapauksissa siitä ajasta lukien,jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta, tilan luovutustapahtui tai vahinko sattui, sekä siinä tapauksessa, joka37 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloin jako-osat vastaan-otettiin.

39 § (30 §).Kun vuokrasopimus 35 §:ssä ja 36 §:n l momen-

tissa mainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramie-hellä oikeus saada korvaus uudelta omistajalta tekemis-tään parannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitävahingosta, jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisenpäättymisen takia on kärsinyt.

Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut, saa-koon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahingostaja parannuksista.

Vuokramies, joka 36 §:n 2 momentin tai 37 §:n 7momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeutettusaamaan korvauksen ainoastaan tekemistään parannuksista.


1907. — V. M. — Estt. N:o 27. 41

40^§K31 §).Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis

oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti

rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa kor-jaa puutteita;

b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta,vuokranantajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokra-esinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja

c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.Jos vuokramies l kohdassa tarkotetussa tapauksessa

näyttää sairauden, kadon tahi muun semmoisen syyn täh-den olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaamaanpuutteita, pankoon hänelle vuokratuomioistuin sitä vartenuuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottako menetetyksi,jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää velvollisuutensa.

Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä,harkitkoon vuokratuomioistuin eikö vuokramies voi päästäainoastaan vahingonkorvauksen suorittamisella.

41 § (32 §).Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahi

joka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan vuokra-esineen hoidossa olevia puutteita tai korvaamaan 20 §:n 3momentissa tai 40 §:n 3 momentissa mainitun vahingon,on niin köyhtynyt, ettei pysty täyttämään velvollisuuttaantaikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu kon-kurssiin ja jos vuokrakirjassa ei ole määräystä, ettävuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselleluovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan va-kuutta vuokraehtojen täyttämisestä.

Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukaudenkuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokranantajallavalta sanoa irti vuokrasopimus.


42 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

42 § (33 §).

Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissamainitaan, älköön vuokranantajalla tai sillä, jolle hänenoikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa ole-vaa vuokrasopimusta.

'43 § (34 §).Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa

pidättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksestamuissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.

44 § (35 §).(Poist.) Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden um-

peenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokra-sopimus lakkaa (poist.) irtisanomisen nojalla, on vuokra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa. Josirtisanominen tapahtuu 18, 36 tai 37 §:n nojalla, olkoonvuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässämainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinälähtöpäivänä, joka lähinnä seuraa kaksi kuukautta irti-sanomisen jälestä.

Vuokramies, joka on menettänyt vuokraoikeutensa,olkoon velvollinen muuttamaan ensi lähtöpäivänä,, elleioikeus harkitse asianhaaroja sellaisiksi, että hänen onjo sitä ennen muuttaminen.

45 § (36 §).Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahi

otettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos irtisanottava eiole tavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellai-sen tapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrättyvuokranantajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoonlupa laillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.

Haaste, jossa vaaditaan vuokraoikeutta lakkautetta-vaksi, käy irtisanomisesta.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 43

5 Luku.

Katselmuksista.

46 § (37 § l mom.).Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokra-

esine on silloin kuin se vuokramiehelle luovutetaan, ontilalla pidettävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen rakennukset, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttö-haat, ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat mer-kittävät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät.Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuk-sessa tarkastettava ja seliteltävä. Semmoinen katselmuson pidettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästäkuin vuokramies on ottanut tilan haltuunsa, kuitenkin ot-taen huomioon, että maa katselmuksen aikana on senpitämiseen sovelias.

47 § (37 § 2 ja 3 mom.).Kun vuokrasuhde päättyy, on rappiosta tai paran-

nuksista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävälähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtöpäi-västä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty.Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpiasianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan ai-kaisemmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen.

Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat so-pineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauk-sen määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökat-selmus olko tarpeellinen.

Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uu-distetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selvillesaamiseksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä kat-selmus sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta vartenon säädetty.


44 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

48 § (37 § 4 mom.)-

Katselmuksia sen selville saamiseksi, missä kun-nossa vuokraesine on, pidettäköön muulloinkin kuin 46ja 47 §:ssä on sanottu, jos vuokranantaja tai vuokramiesvaatii.

49 § (38 §).

Jos (poist.) tulokatselmusta ei ole pidetty, tahi jostulokatselmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, ei-vätkä viimemainitussa tapauksessa asianosaiset myöskäänole tehneet sellaista sopimusta, kuin 47 §:n 2 momen-tissa tarkotetaan, älköön vuokra-ajalla tapahtuneesta rap-peutumisesta tahi parannuksesta maksettako korvausta.

Jos tulokatselmusta ei ole toimitettu 46 §:ssä sääde-tyn ajan kuluessa, mutta sittemmin kuitenkin on pidettykatselmus sen selville saamiseksi, missa kunnossa vuokra-esine on, niin semmoisen katselmuksen perusteella saata-koon vaatia korvausta ainoastaan sen jälestä syntyneestärappiosta ja tehdyistä parannuksista.

50 § (39 §).

Katselmuksen toimittakoon, tuomarinvastuulla, kat-selmuslautakuntana vuokralautakunta, niin kokoonpantukuin 64 §:ssä sanotaan, taikka, jos jompikumpi asianosai-nen haluaa, erityinen katselmuslautakunta, jossa on kolmemaanviljelykseen perehtynyttä miestä, joista kumpikin asian-osainen valitsee yhden ja nämä yhteisesti kolmannen puheen-johtajaksi. Jos asianosaisten valitsemat katselmusmieheteivät sovi kolmannesta, valitsee vuokratuornioistuin puheen-johtajan. Ellei asianosainen kahdeksan päivän kuluessasen jälestä kuin on saanut vastapuolelta kehotuksen, valitsekatselmusmiestä, kutsukoon vuokralautakunnan puheen-johtaja sopivan henkilön katselmusmieheksi.

(Poist)Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 45

51 § (40 §).

Katselmuksen ajan määrätköön katselmuslautakun-nan puheenjohtaja sekä antakoon siitä hyvissä ajoin tie-don toisille katselmusmiehille ja kutsukoon asianosaisettoimitukseen. Jos joku asianosaisten valitsemista katsel-musmiehistä jää katselmukseen tulematta, valitkoon asian-osainen heti toisen hänen sijaansa. Jos asianosainen eisitä tee, kutsukoot saapuville tulleet katselmusmiehet sopi-van henkilön katselmusmieheksi.

Ellei katselmusta erityisen katselmuslautakunnanTcautta syystä tai toisesta saada riittäväksi katsottavanajan kuluessa pidetyksi, ryhtyköön vuokralautakunta jom-mankumman asianosaisen pyynnöstä katselmuksen toi-mittamiseen.

52 § (41 §).

Jos katselmusmiehet ovat eri mieltä, jääköön semielipide päätökseksi, jota useimmat kannattavat.

53 § (42 §).

Katselmuksesta on tehtävä toimituskirja, johon pan-takoon myöskin katselmusmiesten päätös, jos he ovatpäätöksen tehneet. Tätä katselmuskirjaa on annettavakappale kummallekin asianosaiselle.

54 § (43 §).

(Poist.) Kustannukset katselmuksista suoritetaan si-ten kuin 65 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

55 § (44 §).

Jos asianosainen on tyytymätön katselmuslautakun-nan antamaan päätökseen, hakekoon siihen muutostavuokratuomioistuimessa haasteen nojalla, joka on toimi-


46 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

tettava vastapuolelle kuudenkymmenen päivän kuluessakatselmuksen jälestä; muussa tapauksessa jääköön kat-selmuslautakunnan päätös voimaan ja pantakoon täytän-töön niinkuin Ulosottolaissa säädetään välitystuomiosta.

56 § (45 §).

Joka tahtoo valittaa siitä, että katselmusmies on ol-lut jäävillinen tai muusta syystä toimeensa oikeudeton,taikka että katselmuksen toimittamisessa on tapahtunutmuu virhe, hakekoon siihen oikaisua niinkuin 55 §:ssäon säädetty. Jos vuokratuomioistuin havaitsee sellaisenvirheen tapahtuneen, että katselmuslautakunnan toimen-pide sen takia on hylättävä, niin poistakoon sen toimen-piteen ja määrätköön (potst) ajan, minkä kuluessa uusikatselmus on pidettävä. Siihen päätökseen älköön haet-tako muutosta.

6 (5) Luku.

Vuokralautakunnasta.

57 § (46 §).Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta.

Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useam-pia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kuntaon sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettavaläänin kuvernöörille.

(Poist.) Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänätässä laissa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuok-rasuhdetta koskevien riitaisuuksien vuokranantajan javuokramiehen välillä syntyessä jommankumman asian-osaisen pyynnöstä ottaa riitakysymys molempien riita-puolten tai heidän laillisesti valtuutettujen asiamiestensäsaapuvilla ollessa käsiteltäväksi sekä silloin koettaasaada riita sovitetuksi. Jos asianosainen ei noudata


1907 — V. M. — Esit. N:o 27. 47

vuokralautakunnan kutsumusta saapumaan tällaisenasian käsittelyyn, rangaistakoon enintään viidensadanmarkan sakolla.

Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja,joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sel-laisen sovinnon täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitäUlosottolaissa välitystuomiosta säädetään.

Vuokralautakunnan tulee myös, vaadittaessa antaavaltion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisiatietoja, sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.

58 § (47 §).

Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksitai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kol-men kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.

Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettavavarapuheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsi-naista, \otka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheen-johtajan ja varsinaisen jäsenen sijaan.

Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuok-ralautakuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.

Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsenennen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikälautakuntaan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästijäseniä, valittakoon loppua/aksi uusi jäsen poistuneensijaan.

59 § (48 §).

Vuokralautakunnan jäsenistä valitsevat (poist.) nekunnassa tai piirissä asuvat moa/zomistajat, jotka ovattorpan, lampuotitilan, tai mäkitupa-alueen vuokralle-antajia, joko yhden, tai kaksi varsinaista ja yhtä montavarajäsentä sekä (poist.) kunnassa tai piirissä asuvat torp-pien, lampuotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokramiehet


48 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

saman määrän varsinaisia ja varajäseniä. Vaalin toi-mittaa kuntakokouksen esimies viimeistään syyskuussasinä vuonna, jonka lopussa valittujen on lautakuntaanastuttava. Vaalissa on jokaisella valitsijalla yksi ääni; josäänet jakautuvat tasan, ratkaistaan vaali arvalla.

Älköön se vuokranantaja tai vuokramies olkovaalioikeutettu, joka on kansalaisluottamusta vailla.

Valtakirjan nojalla älköön (poist.) muu kuin samankunnan jäsen käyttäkö puhevaltaa eikä myöskään useam-man kuin yhden äänivaltaisen puolesta.

Kunnan jakamisesta vuokralautakuntapiireihin,vaaliluettelojen valmistamisesta ja tarkastamisesta ynnämuista tähän kuuluvista seikoista antaa senaatti lähem-piä määräyksiä.

60 § (49 §).VttoAralautakunnan jäsenet valitsevat, vanhimman

jäsenen toimitusta johtaessa, ulkopuoleltansa puheenjoh-tajan ja varapuheenjohtajan. Jos vaalissa ei kukaan saakaikkia ääniä tai äänten enemmistöä, on puheenjohtajaja varapuheenjohtaja vuokratuomioistuimen määrättäväja on tätä varten toimitusta johtaneen vuokralautakun-nan jäsenen asiasta viipymättä tehtävä ilmoitus vuokra-tuomioistuimen puheenjohtajalle.

Niin pian kuin vuokralautakunnan puheenjohtaja onvalittu, on hänen läänin kuvernöörille annettava tietosekä omasta että vuokralautakunnan jäsenten vaalista.

(50 § esit. poist.).

61 § (51 §).Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,

varapuheenjohtajaksi tahi jäseneksi on jokainen kunnassaasuva henkilö, joka on tullut viidenkolmatta vuoden ikäänja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se,joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 49

kään se, joka laillisen tuomion perusteella on kelvotonmaan palvelukseen tahi toisen asiata ajamaan.

Vuokralautakunnan puheenjohtajaksi ja varapuheen-johtajaksi olkoon lupa valita myös muu kuin kunnassaasuva henkilö, jos hän muuten on vaalikelpoinen ja suos-tuu toimen vastaanottamaan.

62 § (52 §).

Vuokralautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjoh-tajan tahi jäsenen toimesta älköön, 61:n §:n 2 mo-mentissa mainittua tapausta lukuunottamatta, vapautettakomuita kuin se, joka on täyttänyt kuusikymmentä vuotta,se joka viimeiset kolme vuotta on lautakunnassa toimi-nut sekä se, jota virka tahi muu pätevä syy estää tointahoitamasta.

63 § (53 §).

Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjohta-jan, varapuheenjohtajan tahi jäsenen vaalista, tehköön senkirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessa kolmen-kymmenen päivän kuluessa vaalin jälestä, taikka, jos va-littu valittaa, sen jälestä kuin hän sai vaalista tiedon; jaannettakoon valitus tuomarille, milloin ei ole oikeudenistuntopäivä. Valittu olkoon kuitenkin velvollinen hetiastumaan toimeen.

Kihlakunnanoikeuden semmoisesta asiasta antamaanpäätökseen älköön haettako muutosta.

64 § (54 § l mom. ja 55 §).

Vuokralautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet ovattoiminnassaan tuomarinvastuun alaiset.

Vuokralautakunta, joka kokoontuu puheenjohtajankutsumuksesta, on päätöksenvoipa, kun on saapuvilla


50 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

puheenjohtaja ja vähintäänkin kaksi jäsentä. Kun vuokra-lautakuntaa käytetään katselmuksen toimittamiseen, älköönjäsenten luku olko kahta suurempi.

Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia (poist.)jäseniä olkoon (poist.) aina vuokralautakunnassa saapu-villa yhtä monta; ja (poist.) ratkaista&oo/z tarpeen tullenarvalla kenen jäsenen on astuttava pois.

Vuokralautakunnan kokouksissa on tehtävä pöytä-kirja.

(54 § 2 m. esit. poist.)

65 § (56 ja 43 § mom. 2).

Vuokralautakunnan puheenjohtajan (poist.) palkkio,jonka suuruudesta senaatti antaa tarpeellisia määräyksiä,suoritetaan valtion varoista.

Kun vuokralautakunta toimii katselmuslautakun-tana, suorittaa kunta palkkiot tulo- ja lähtökatselmuk-sista etukäteen, jonka jälkeen ne kunnallisverojen tak-sotuksen mukaan jaetaan mainitun taksotuksen alais-ten vaalioikeutettujen vuokranantajain ja vuokramiestenmaksettaviksi ja peritään seuraavana vuonna kunnallis-verojen kannossa.

Kun katselmuksia pidetään muissa tapauksissa, har-kitkoon vuokralautakunta ovatko kustannukset jomman-kumman asianosaisen vai molempain yhteisesti maksettavat.

Vuokralautakunnan katselmustoimituksista suoritet-tava palkkio ja asiakirjain lunastusmaksu lasketaan tak-san mukaan, jonka vuokraluomioistuin, kuntakokouksenesityksestä, tutkii ja noudatettavaksi vahvistaa.

66 § (57 §).

Jos vuokranantaja tai vuokramies tahtoo vuokralau-takunnan toimenpidettä, ilmoittakoon sen vuokralauta-

Haatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 51

kunnan puheenjohtajalle. Puheenjohtaja määrätköön ajanmilloin asia otetaan käsiteltäväksi, ja antakoon hakija senjälkeen asiasta ja ajasta vähintäänkin kahdeksan päivääennen kokousta todistettavan tiedon vastapuolelle.

Vastapuolen on noudatettava kutsua sillä uhalla, ettäasia voidaan päättää, vaikkei hän olekaan saapuvilla.

Vastapuolen velvollisuudesta saapua vuokralauta-kunnan eteen riitakysymyksen sovittelua varten sääde-tään 57 §:n 2 momentissa.

67 § (58 §).

Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseentai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jä-sen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton,tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunutmuu virhe, (poist.) hakekoon oikaisua vuokratuomio-istuimessa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimi-tettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä kunvuokralautakunnan päätös annettiin.

(Poist.)

68 §.

Senaatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissakunnissa, joissa vuokranantajien ja vuokramiesten lukuon vähäinen, tai joissa paikkakunnalliset olot muutensitä vaativat, vuokralautakunnan toimet ovat toistai-seksi annettavat kunnallislautakunnan hoidettaviksi, sekävuokratuomioistuimen tehtävät paikkakunnan kihlakun-nanoikeudelle, niin kokoonpantuna kuin yleisessä laissasäädetään.

Kuitenkin on vuokralautakunta ja vuokratuomio-istuin asetettava kuntaan, jossa vähintään kymmenenvuokranantajaa tai, vuokramiestä sitä vaatii.


52 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

7 Luku.

Oikeudenkäynnistä vuokra-asioissa.

69 §.

Vuokratuomioistuimena toimii kihlakunnanoikeus,kuitenkin siten, että vuokra-asioita käsiteltäessä varsi-naisen lautakunnan sijalle astuu erityinen kuusijäseninenlautakunta, joka kutakin kuntaa varten valitaan tämän§:n 3 momentissa sanotulla tavalla.

Vakinaisen tuomarin esteellisenä ollessa määrätköönhovioikeus vuokratuomioistuimen puheenjohtajaksi muuntuomarin tehtäviin pätevän ja niissä hyvin harjaantuneenhenkilön.

Lautakunnan jäsenet ja varajäsenet, joiden toimi-aika menee umpeen samalla kertaa, valitaan kussakinkunnassa kolmeksi vuodeksi. Niiden vaalista ja vaali-kelpoisuudesta olkoon muuten soveltuvilta kohdin voi-massa mitä 59, 61, 62 ja 63 §:ssä vuokralautakunnastaon säädetty.

Sittenkun vaali on toimitettu, ja toimituksesta laa-dittu pöytäkirja tarkistettu, toimittakoon kuntakokouksenesimies siitä otteen vuokratuomioistuimenpuheenjohtajalle.

70 §.Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsen pitää, en-

nenkuin hän oikeuteen astuu, tehdä tuomarinvala^, elleihän sellaista valaa ennen ole vannonut. Jollei oikeusole tuomionvoipa, olkoon sen puheenjohtaja oikeutettusanotun valan vannotuttamaan.

71 §.

Vuokratuomioistuin on tuomionvoipa, kun lauta-kunnassa on saapuvilla neljä jäsentä.

Maatalousvaliokunnan mietintö JV:o 3.

1907. —.V. M. — Esit. N:o 27. 53

Vuokranantajain ja vuokramiesten valitsemia jäse-niä tulee aina olla lautakunnassa läsnä yhtä monta;tarpeen tullen ratkaiskoon arpa, kenen jäsenen on lauta-kunnasta astuttava pois.

72 §.

Vuokratuomioistuimen tehtävänä on, sen lisäksi mitätässä laissa edellä on määrätty, vuokrasuhdetta koske-vien, vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyvienriitaisuuksien ratkaiseminen. Älköön vuokratuomioistuinkuitenkaan ottako käsiteltäväkseen mitään asiata, elleikantaja näytä, että asia sitä ennen on ollut vuokralauta-kunnassa käsittelyn alaisena.

73 §.

Vuokratuomioistuimessa käsiteltävät asiat panta-koon vireille kirjallisen haasteen nojalla.

Jos tuomari, kun haastetta häneltä pyydetään, ha-vaitsee, ettei asia, josta haastetta anotaan, kuulu vuokra-tuomioistuimeen, ilmoittakoon sen hakijalle ja antakoonvaadittaessa siitä kirjallisen todistuksen. Tyytymättö-mällä olkoon oikeus siitä valittaa hovioikeuteen sen ajankuluessa ja siinä järjestyksessä kuin 78 §:ssä sanotaan.

74 §.

Jos vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdynväitteen johdosta tai muuten havaitaan jaävilliseksi, il-moittakoon siitä viipymättä hovioikeudelle, jonka asianaon silloin, kuin myös, jos hovioikeus 78 §:ssä mainitunvalituksen johdosta on julistanut vuokratuomioistuimenpuheenjohtajan jaävilliseksi, määrätä toinen tuomarintehtäviin pätevä ja niissä harjaantunut henkilö hänensijaansa. Sijaisen palkkio suoritetaan valtion varoista.


54 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

75 §.

Ratkaistessaan käsiteltäviään asioita päättäköönvuokratuomioistuin, vapaasti harkittuaan kaikki esilletulleet asianhaarat, mitä asiassa on todeksi katsottava.

76 §.

Asioita vuokratuomioistuimessa käsiteltäessä, nou-datettakoon, mikäli tässä luvussa ei ole toisin määrätty,mitä yleinen laki ja muut asetukset oikeudenkäynnistäkihlakunnanoikeudessa säätävät.

77 §.

Vuokratuomioistuin kuulustelkoon, milloin käsiteltä-vänään olevan asian selvittämiseksi katsoo sen tarpeelli-seksi, vuokralautakunnan puheenjohtajaa, jonka sen va-ralta tulee olla vuokratuomioistuimen istuntopaikallasaapuvilla.

78 §.

Joka tahtoo valittaa siitä, että vuokratuomioistui-men puheenjohtaja tahi jäsen on ollut jäävillinen taimuuten toimeensa oikeudeton, taikka että asian käsitte-lyssä on tapahtunut muu virhe, hakekoon siihen muu-tosta hovioikeudessa neljänkymmenenvtiden päivän ku-luessa siitä, kun vuokratuomioistuimen lopullinen päätöson julistettu. Jos hovioikeus havaitsee sellaisen virheentapahtuneen, että vuokratuomioistuimen toimenpide sentakia on hyljättävä, poistakoon toimenpiteen, ja ottakoonvuokratuomioistuin asian uudestaan lain mukaisesti käsi-teltäväksi, ellei hovioikeus ole katsonut, ettei asia kuuluvuokratuomioistuimeen. Hovioikeuden tällaisessa asiassa


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 55

antamasta päätöksestä älköön valitettako, älköönkämuissa kuin nyt mainituissa tapauksissa vuokratuomio-istuimen päätökseen muutosta haettako.

79 §.Vuokratuomioistuimen lautakunnan jäsenten palkat

määrätään ja suoritetaan samalla tavalla kuin kihla-kunnanoikeuden lautakunnan palkkauksesta on säädetty.

TOINEN OSASTO.

Itsenäistilan vuokrauksesta.

8 Luku.Vuokrasopimuksesta.

80 § (62 §).

(Poist.) Itsenäistilaksi sanotaan tässä laissa sem-moista manttaaliin pantua, maanviljelykseen käytettäväksitarkotettua tilaa tai tilan osaa, joka hallintonsa puolestaei ole minkään päätalon alainen, (poist.).

81 § (l §).Sopimus (poist.) itsenäistilan vuokraamisesta on teh-

tävä (poist.) kirjallisesti kahden todistajan läsnä ollessa.Sellaista sopimusta älköön tehtäkö muutoin kuin

määräajaksi enintään viideksikymmeneksi vuodeksi, taielinkaudeksi.

Vuokravuosi lasketaan, ellei toisin ole sovittu, maa-liskuun 14 päivästä maaliskuun 14 päivään, joka päiväon pidettävä lähtöpäivänä. (Poist)

(2 § esit. poist.)Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

56 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

82 § (4 §).

Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaamissä ja aikaa milloin se on tehty:

sen tilan nimi tai numero, joka on vuokralle an-nettu (poist.);

vuokra-aika (poist.);vuokramaksun määrä, sekäilmoitus siitä, onko vuokramiehellä ja missä mää-

rässä oikeus puutarpeiden saantiin.(Poist) Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita eh-

toja, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.Vuokrakirjaan älköön pantako määräystä, että sitä

ei saa kiinnittää. Jos vuokrakirjassa on sellainen mää-räys, olkoon se määräys voimaton.

Vuokrakirjaa laadittakoon kaksi yhtäpitävää kappa-letta, yksi kumpaakin asianosaista varten.

83 §.

Jos vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta,olkoon kummallakin asianosaisella valta milloin tahansairtisanoa vuokrasopimus.

(5 § esit poist.)

84 § (6 §).

Jos joku maanomistajan kanssa tehdyn suullisenvälipuheen (poist.) nojalla on alkanut vuokramaksua vas-taan viljellä itsenäistilaa (poist.), olkoon oikeutettu hä-neltä saamaan kirjallisen vuokrasopimuksen. Jos maan-omistaja kieltäytyy vaadittaessa tekemästä sellaistasopimusta, haastattakoon vuokramies maanomistajankihlakunnanoikeuteen ja oikeuden tulee merkitä pöytä-kirjaan, mitä asianosaisten ilmoitusten ja muun saata-

MaatalousvalioJcunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 57

vissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä onsovittu (poist.). Jos silloin havaitaan, ettei välipuheole ristiriidassa tämän lain itsenäistilojen vuokraustakoskevien säännösten kanssa, tulee oikeuden päätöksellävahvistaa sopimus voimassa olemaan asianosaistenkesken sovitun ajan, lukien välipuheen tekemisestä.Sittenkun päätös on saanut lain voiman, olkoon se yhtäpätevä kuin (poist.) kirjallinen vuokrasopimus. Jos tilasitä ennen myynnin, vaihdon, tahi täysin huudatetunpanttauksen taikka muun luovutuksen nojalla on siirtynytuudelle omistajalle, olkoon suullinen välipuhe voimaton.

Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huoli-matta ei tee kirjallista vuokrasopimusta ja jos hän ei olemyöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuinl momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajalla oikeusirtisanoa hänet

9 Luku.


85 (7 §).Vuokramies olkoon velvollinen hyvin viljelemään

vuokratilaa sekä hoitamaan ja kunnossa pitämäänvuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotkaovat tilan viljelykseen tarpeelliset, niin etteivät netämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone.Jos rakennusten kunnossapitovelvollisuudesta on toisinsovittu, noudatettakoon sitä. Maata laihduttava viljelys-tapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.

86 § (7 §).(Poist.) Vuokramies älköön käyttäkö vuokratilaa

muuhun kuin vuokrasopimuksessa mainittuun tarko-tukseen.


58 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

(Poist.) Vuokramiehellä älköön olko oikeutta käyt-tää tilan metsää, ellei sitä ole hänelle vuokrakirjassamyönnetty. Jos sellainen oikeus on vuokramiehellemyönnetty, noudattakoon kuitenkin metsänhoitosuunni-telmaa, joka on pantu tai vuokra-ajan kuluessa pan-naan tilalla toimeen. Jos sen kautta supistetaan vuokra-miehen oikeutta käyttää metsää siinä määrin, kuinhänelle on vuokrasopimuksessa vakuutettu, sovitetta-koon vuokramaksu sen mukaan.

(Poist.) Vuokramies älköön nauttiko tilaan kuulu-vaa metsästys- tai kalastusoikeutta, ellei sitä etua olehänelle vuokrakirjassa myönnetty.

87 §.

Vuokramies älköön saako, ellei loisin ole sovittut

vuokranantajan luvatta viedä tai antaa viedä tilaltapois rehuja tai lantaa.

Jos vuokramiehellä, joka lähtöpäivään asti on ti-lalla elättänyt sen laajuutta ja rehuvaroja vastaavankarjan, muuttoaikana on rehuja jälellä, olkoon hänellävalta ottaa ne mukaansa; jos hän tahtoo myydä rehut,tarjotkoon ne ensin vuokranantajalle tahi sijaansa tule-valle vuokramiehelle.

88 § (8 §).

Jos tilaan kuuluva, sen viljelemiseen tarpeellinen ra-kennus on tulipalon kautta tahi muuten ilman vuokra-miehen tuottamusta hävinnyt tahi niin vahingoittunut,että se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan,ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen.

Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mai-nittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa ju-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 59

listettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,vuokranantajan tilan (poist.) alueelta osotettava tahi sinnehankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeel-liset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekävuokramiehen hankittava muut aineet ja toimitettavauudisrakennustyö. (Poist.)

Mitä 2 momentissa on sanottu vuokranantajan vel-vollisuudesta rakennusaineiden osottamiseen tai hankki-miseen, sovellutettakoon myöskin (poist,) rakennustenkunnossapitoon.

Jos vuokranantaja ei täytä mitä hän näissä tapauk-sissa aineiden ja työn puolesta on velvollinen täyttämään,eikä tahdo itsekään suorittaa rappeutuneen rakennuk-sen uudistamiseen tai rakennuksen kunnossapitoon tar-peellista työtä, olkoon vuokramiehellä oikeus vuokran-antajan kustannuksella hankkia tarpeelliset aineet ja toi-mittaa rakennustyö taikka sanoutua vuokrasopimuksestairti. Vuokramies olkoon myöskin oikeutettu vahingon-korvaukseen.

(12 § esit. poist.)

89 § (13 §).

Jos vuokramies on laskenut tilan rappeutumaantahi laiminlyönyt velvollisuutensa pitää rakennuksiakunnossa, olkoon velvollinen vuokra-ajan lopussa tahivuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaankorvaamaan vahingon.

Jos katselmuksessa, jonka vuokranantaja vuokra-ajalla toimittaa, havaitaan vuokramiehen huonosti hoita-neen vuokratilaa, korjatkoon tämä puutteet katselmuk-sessa määrättävän ajan kuluessa tahi olkoon vuokran-antaja oikeutettu tekemään sen hänen kustannuksellaan.


60 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

90 § (14 §).

Vuokramies älköön ilman vuokranantajan suostu-musta toiselle vuokralle antako vuokratilaa tai ennenvuokraamatonla osaa siitä, (poist.) älköönkä vuok-ranantajan luvatta tehkö muutoksia tilan aluetta kos-keviin vuokrasopimuksiin. Jos vuokrakauden kestäessätilan aluetta koskeva vuokrasopimus päättyy, tai muutenlakkaa, olkoon maanomistajan asiana päättää uudensopimuksen tekemisestä tai vanhan uudistamisesta.

91 § (15 ja 19 §).

Itsenäistilan vuokramies, joka on parantanut tilaa,maan, sellaisten rakennusten tai muiden laitostenpuolesta, jotka ovat viljelykseen tarpeelliset, on, elleitoisin ole sovittu, oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahivuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaansaamaan vuokranantajalta korvauksen siitä arvon lisäyk-sestä, mikä tilalle on näiden parannusten kautta tullut.Älköön kuitenkaan korvausta määrättäkö korkeammaksisitä kustannusta, jonka vuokramies käyttämänsä työnja pääoman kautta on parannuksiin pannut, johon vielälisättäköön kohtuullinen tulo hänen käyttämästään työstäja pääomasta, ellei vuokramies parannusten tuottamanhyödyn kautta ole katsottava ehtineen saada riittäväähyvitystä.

Vuokranantaja on kuitenkin vapaa korvauksen suo-rittamisesta, jos vuokramies on käyttänyt pidättämäänsäoikeutta vuokrasopimuksen irtisanomiseen vuokra-ajalla.


92 § (17 §).

Järvenlaskusta, salaojituksesta, pengerryslaitoksesta,niityn kastelemislaitoksesta ja suon kuivauksesta tai


1907. — V. M. — Eslt. N:o 27. 61

muusta näihin verrattavasta kalliista parannuksesta saa-koon vuokramies korvausta ainoastaan jos työ on toi-mitettu maanomistajan kirjallisen suostumukse/z nojalla.Jos sen ohessa on tehty sopimus myöskin korvauksensuuruudesta tahi sen laskemisen perusteista, noudatetta-koon sitä.

Sama olkoon laki, jos vuokramies on parantanuttilaa sen lisäksi mitä 85 Ja 88 §:n mukaan oli hänenvelvollisuutensa, rakentamalla uuden huoneen tai teke-mällä uudestaan tilalla ennestään olevan.


93 § (20 §).

(Poist.) Jos vuokramies on omista aineistaan ra-kentanut huoneen, josta hän 92 §:n 2 momentin mukaanei ole oikeutettu saamaan korvausta, ja jos vuokran-antaja ei tahdo lunastaa huonetta, olkoon vuokramiesvelvollinen muuttamaan sen pois vuokra-ajan loputtua;pankoon myös rakennuksen sijan kuntoon. Jos hän eivie rakennuksia pois yhden vuoden kuluessa, olkoon maan-omistaja oikeutettu julkisella huutokaupalla myymään nevuokramiehen laskuun.

94 §.

Hedelmäpuut, jalommat koristuspuut, marjapensaattahi muut arvokkaammat kasvit, joita vuokramies onistuttanut sen lisäksi mitä tilalla ennen oli, ovat vuokra-miehen lähtiessä tarjottavat vuokranantajalle. Jos hänei tahdo lunastaa istutuksia kohtuulliseen hintaan, saavuokramies viedä ne pois vuoden kuluessa vuokrakau-den päätyttyä, tahi olkoon laki niinkuin 93 §:ssä sa-notaan.


62 . 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

95 §.

Vuokramies vastatkoon, ellei toisin ole sovittu, ti-lalta menevästä verosta ja kaikesta muusta rasituksesta,jota vuokranantaja ei ole ottanut suorittaaksensa. Jostilalle vuokrakauden kestäessä lisätään uutta veroa, vas-tatkoon vuokranantaja lisäyksestä, elleivät asianosaisetsen suorittamisesta muuten sovi.

96 § (9, 21 ja 22 §).

Vuokran maksuajasta ja vuokrana suoritettavien luon-nontuotteitten toimittamisesta vuokranantajalle sekä vuok-ranantajan oikeudesta vuokramiehen irtaimiston pidättä-miseen ynnä vakuudesta, joka vuokramiehelle on annet-tava parannuksien korvauksen suorittamisesta, olkoonsoveltuvilta kohdin voimassa, mitä edellä 19 ja 30 §:$säja 31 §:n l ja 2 momentissa säädetään. Vuokramak-suksi luetaan tässä myös tilan maksamaton vero jamuu ulosteko, josta vuokramiehen on vastattava.

10 Luku.


97 § (23 §).

(Poist.) Vuokranantajan luvatta älköön vuokra-mies siirtäkö vuokraoikeuttaan toiselle.



1907. — V. M. — Esit. N:o 27. C3

98 § (25 §).Jos vuokramies kuolee (poist.) vuokrakauden kes-

täessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hy-väksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun. (Poist.)

Jos leski tai rintaperilliset ylempänä mainitussatapauksessa tahtovat sanoutua vuokrasta irti, tehköötsen kuudessa kuukaudessa vuokramiehen kuolemasta.(Poist.}

99 § (25 §).

Jos vuokramiehellä ei jää leskeä eikä rintaperil-lisiä, jotka 98 §:n mukaan ovat oikeutetut saamaan nau-tintaoikeuden, lakatkoon vuokra ensi lähtöpäivänävuokramiehen kuoltua, vaikkei sovittu vuokrakausi sil-loin vielä olisikaan lopussa.

100 § (26 §).

Kun (poist.) vuokralle annettu tila ulosottotoiminmyydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra-oikeudenpysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irtisanomaanvuokramiehen.

Kun tilan vapaaehtoisesti toisen omaksi luovuttaavuokrantaja tai, hänen konkurssinsa johdosta, konkurssi-pesän toimitsijat, olkoon vuokrasopimus voimassa uuttaomistajaa kohtaan, kun sopimus on kirjallinen sekä vuok-ramies on ottanut vuokratun (poist.) tilan haltuunsa taikun sopimus, jos se on suullinen, on oikeassa järjestyk-sessä vahvistettu. Jollei suullista välipuhetta ole vah-vistettu, taikka jos vuokramies ei ole vielä ottanut tilaahaltuunsa, olkoon uusi omistaja oikeutettu sanomaanirti vuokramiehen (poist.) Jos vuokraoikeus on kiinni-tetty tai jos tilan luovutuksessa on tehty ehto vuokra-oikeuden pysyväisyydestä, olkoon edelleen voimassa.


64 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

101 § (27 §).

Jos vuokratila moitekanteen tai rajankäynnin kauttaon joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, taihänen oikeudenhaltijaltaan, olkoon sillä, jolle tila onjoutunut, oikeus vaatia sopimusta purettavaksi.

Jos (poist.) osa tilaa joutuu pois, tahi jos tulvan,maanvieremän, kulovalkean tai muun tapaturman kauttavuokratilaan kuuluvat edut melkoisesti vähenevät taihuononevat, saakoon vuokramies vuokramaksun vähen-netyksi sen mukaan kuin katselmuksessa kohtuulli-seksi harkitaan. Jos vuokramies mieluummin tahtooluopua vuokrasta ja syystä voidaan otaksua, että hän,jos pois joutuminen tahi tapaturma olisi ennalta arvattu,ei olisi vuokrasopimusta tehnytkään, olkoon hänellä oi-keus sanoutua irti (poist.) sopimuksesta.

102 § (28 §).

Jos maanjaossa (poist.) vuokratilan tiluksia on an-nettu toiselle tilalle, tai muuten joutunut pois vuokramie-heltä, mutta hänelle ei ole annettu samanvertaista vasti-ketta, taikka jos, vaikka vastiketta onkin annettu, vuokra-tilan tilukset ovat niin muuttuneet, että vuokramiehelleniistä lähtevä hyöty on melkoisesti vähentynyt, olkoonlaki niinkuin 101 §:ssä sanotaan.

Jos vuokramies jaon johdosta on saanut menettä-miensä tilusten sijaan paremmin viljeltyä maata ja josvuokra sen kautta on käynyt vuokramiehelle melkoisestituottavammaksi, olkoon vuokranantaja oikeutettu irti-sanomaan vuokrasopimuksen, ellei vuokramies tahdositoutua kohtuulliseen vuokramaksun korotukseen jälelläolevaksi vuokra-ajaksi.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 65

103 § '(29 §).

Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai ko-rottamisesta ialkka vuokrasopimuksen purkamisesta ontehtävä tai vuokrasopimus irtisanottava vuoden kulu-essa, 100 ja 101 §:ssä mainituissa tapauksissa siitäajasta lukien, jolloin vuokra-alue joutui pois omistajalta,tilan luovutus tapahtui tai vahinko sattui, sekä siinä ta-pauksessa, joka 102 §:ssä mainitaan, siitä ajasta, jolloinjako-osawz vastaanotto tapahtui.

104 § (30 §).

Kun vuokrasopimus 100§:ssä ja 101 §:n l momentissamainituissa tapauksissa lakkaa, olkoon vuokramiehellä oi-keus saada korvaus uudelta omistajalta tekemistään pa-rannuksista sekä tilan entiseltä omistajalta siitä vahingosta,jonka hän vuokrasopimuksen ennenaikaisen päättymisentakia on kärsinyt.

Jos vuokrasopimus on maanjaon takia rauennut,saakoon vuokramies vuokranantajalta korvauksen vahin-gosta ja parannuksista.

Vuokramies, joka 101 §:n 2 momentin tai 102 §:n /momentin nojalla on luopunut vuokrasta, olkoon oikeu-tettu saamaan korvauksen ainoastaan tekemistään paran-nuksista.

105 § (31 §).

Vuokraoikeus olkoon menetetty ja vuokranantaja siisoikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:

1) jos vuokramies 89 §:n mainitsemassa katselmuk-sessa on havaittu laskeneen tilan (poist.) rappeutumaan,eikä (poist.) ole määrä-ajan kuluessa korjannut puut-teita;

Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3. 5

66 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

2) jos vuokramies, (p'oist.) varotuksesta huolimatta,käyttää tilaa muuhun tarkotukseen, kuin vuokrasopimuk-sessa on määrätty, taikka jos hän lähtee kokonaan ti-lalta pois;

3) jos vuokramies rikkoo 90 tai 97 §:n sään-nöksiä;

4) jos vuokramies, varotuksesta huolimatta rikkoo87 §:n l momentissa olevan kiellon;

5) jos vuokramies poikkee tilalla toimeenpannustaviljelys- tai metsänhoitosuunnitelmasta, taikka muutenrikkoo vuokrasopimuksen pääasiallisia määräyksiä, sekä

6) jos vuokramies tuomitaan rangaistukseen haas-kauksen uusimisesta sillä tilalla, joka on vuokralle an-nettu.

Sopimuksen kautta älköön määrättäkö vuokra-oikeutta menetettäväksi muista syistä, kuin nyt on sa-nottu.

(Poist.)106 §.

Jos teko tai laiminlyönti, jota 105 §:n mukaan seu-raa vuokraoikeuden menettäminen, on tapahtunut asian-haarain ollessa melkoisesti lieventäviä, taikka jos seitsessään on vähäpätöinen, taikka jos pitempi aika onkulunut ennen rikoksen uusimista tai muistutuksen an-tamista, tutkikoon tuomioistuin, onko vuokramies kat-sottava oikeutensa menettäneeksi.

107 §.Jos vuokramies 105 §:n 3, 4, 5 ja 6 kohdan mu-

kaan on menettänyt vuokraoikeutensa ja vuokranantajatahtoo sen nojalla purkaa vuokrasopimuksen, sanokoonvuokramiehen irti kuuden kuukauden kuluessa, lukien3y 4 ja 5 kohdan mainitsemissa tapauksissa siitä päi-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 67

västa, jona hän sai rikkomuksesta tiedon, sekä 6 koh-dassa mainituissa tapauksissa siitä päivästä, milloinpäätös, jolla vuokramies julistettiin rikokseen syypääksi,sai lain voiman; muutoin olkoon vuokrasopimus pysy-väinen.

108 § (32 §).

Jos vuokramies, joka on velkaa vuokramaksua tahijoka vuokra-ajalla on velvoitettu korjaamaan tilan hoi-dossa olevia puutteita tai, jonka tulee suorittaa vuok-ranantajalle korvaus 89 §:n 2 momentissa maini-tuista kustannuksista, ei (poist.) täytä velvollisuuttaantaikka jos vuokramiehen omaisuus on luovutettu kon-kurssiin ja jos vuokravälikirjassa ei ole määräystä, ettävuokraoikeuden saa maanomistajaa kuulematta toiselleluovuttaa, olkoon vuokranantaja oikeutettu vaatimaan va-kuutta vuokraehtojen täyttämisestä.

Jos sellaista vakuutta ei anneta kolmen kuukaudenkuluessa siitä kuin sitä pyydettiin, olkoon vuokrananta-jalla valta sanoa irti vuokrasopimus.

109 § (33 §).

Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissamainitaan, älköön vuokranantajalla tai sillä, jolle hänenoikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa ole-vaa vuokrasopimusta.

110 § (34 §).

Vuokramiehellä olkoon lupa vuokrasopimuksessa pi-dättää itselleen oikeus irtisanoutua vuokrasopimuksestamuissakin tapauksissa kuin tässä laissa mainitaan.


68 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

111 § (35 §).

(Poist.) Vuokrasopimus päättyy vuokrakauden um-peenkuluttua ilman erityistä irtisanomista. Kun vuokra-sopimus lakkaa (poist.) irtisanomisen nojalla, on vuokra-tila luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa, paitse108 §:ssä mainitussa tapauksessa, jolloin vuokra-miehen tulee muuttaa ensi lähtöpäivänä. Jos irti-sanominen tapahtuu 88, 101 tai 102 §:n nojalla, olkoonvuokramiehellä, jos hän ei tahdo hyväkseen nauttia tässämainittua lähtöaikaa, oikeus luopua vuokra-alueesta sinälähtöpäivänä, joka lähinnä sattuu kaksi kuukautta irti-sanomisen jälestä.

112 § (36 §).

Vuokraoikeutensa menettäneen vuokramiehen vel-vollisuudesta tilalta muuttoon sekä irtisanomisen toimit-tamiseen nähden noudatettakoon mitä 44 §:n 2 momen-tissa ynnä 45 §:ssä on säädetty.

11 (4) Luku.

Katselmuksista.

113 § (37, 38; 40—42 §).

Mitä edellä 5 luvussa on säädetty katselmuksista,noudatettakoon myös itsenäistiloihin nähden, mikäli tässäalempana ei toisin sanota.

114 § (39 §).

Katselmukset toimittaa tuomarin vastuulla erityi-senä katselmuslautakuntana kolme maanviljelykseen pe-

Maatalousvattokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 69

rehtynyttä miestä, joista kumpikin asianosainen valitseeyhden ja nämä yhteisesti kolmannen. Jos asianosaistenvalitsemat katselmusmiehet eivät sovi kolmannesta, (poist.)määrätköön hänet, katselmusta vaatineen asianosaisenpyynnöstä, kuntakokouksen esimies siinä kunnassa, jo-hon tila kuuluu. Jos ei asianosainen kahdeksan päi-vän kuluessa käskyn saatuansa valitse katselmusmiestä,kutsukoon kuntakokouksen esimies, kun asia hänelleilmoitetaan, tähän toimeen sopivan henkilön (poisti).Katselmusmiehet valitkoot keskuudestaan puheenjohtajan.

(Poist.)

115 § (43 §).

(Poist.) Tulokatselmuksen kustannukset ovat vuok-ranantajan maksettavat. Kun katselmuksia pidetään muissatapauksissa, harkitkoon katselmuslautakunta, ovatko kus-tannukset jommankumman asianosaisen vai molempainyhteisesti maksettavat.

116 §.

Jos vuokrasopimus on uudistettu saman vuokra-miehen tahi hänen leskensä tai rintaperillistensä kanssa,eikä lähtö- ja tulokatselmusta silloin ole pidetty, älkööntämä estäkö asianosaisia vaatimasta korvausta rappeu-desta tahi parannuksesta, kun vuokrasuhde lopullisestilakkaa.

117 § (44 ja 45 §).

Muutoksen hakemisesta noudatettakoon mitä 55 ja56 §:ssä on säädetty, paitsi että sellainen muutoksen-haku on tehtävä kihlakunnanoikeudelle, jonka päätös,55 §:ssä sanotuissa tapauksissa, voidaan tavallisessajärjestyksessä saattaa ylemmän oikeuden tutkittavaksi.

(5 luku esit. poist.)Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

70 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

KOLMAS OSASTO.

Maan vuokraamisesta muuhun kuin edellä tässälaissa mainittuihin tarkoituksiin.

12 Luku.

118 § (63 §).

Jos joku toiselle vuokralle antaatilan tai maa-alueen muuta kuin maanviljelys- tai

asuntotarkotusta varten; tahiasunnontarkotusta varten alueen, joka ei ole kat-

sottava mäkitupa-alueeksi,niin on tämän lain Toisen Osaston 81, 83, 100—103

ja 112 §:n sekä 105 §:n 2 kohdan säännöksiä ynnä so-veltuvilta kohdin 82, 96, 107 ja 108 §:n määräyksiä nou-datettava; mutta muuten sopimuksen tekijät vapaastisopikoot vuokraehdoista.

119 §.

Jos joku toiselle antaa vuokralle maanviljelystarko-tusta varten maa-alueen, joka ei ole varustettu raken-nuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi, niin noudatet-takoon tämän lain Toisen Osaston 81, 83, 97, 100—103,104 ja 112 §:n sekä 105 §:n 2 ja 3 kohdan säännöksiäynnä soveltuvilta kohden 82, 90, 96, 107 ja 108 §:nmääräyksiä kuin myös, ellei toisin ole sovittu, 91 ja 92§:n l momentin säännöksiä; mutta muuten sopimuksentekijät vapaasti sopikoot vuokraehdoista.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 71

NELJÄS OSASTO

Erityisiä määräyksiä.

13 Luku.120 § (59 §).

Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen onvuokrattu toiselle, on jälkimmäinen luovutus mitätön.

121 § (60 §).

Jos maanomistaja on rasittanut tilaa, joka kokonaantai osaksi on vuokralle annettu, luovuttamalla toiselle hen-kilölle oikeuden, jonka käyttäminen riistää vuokramieheltähänelle sopimuksen mukaan kuuluvan nautintaoikeuden,olkoon laki niinkuin 120 §:ssä sanotaan. Jos vuokramie-hen nautintaoikeus ainoastaan supistuu myöhemmin myön-netyn oikeuden kautta, olkoon tämän oikeuden haltijavelvollinen jättämään sen käyttämättä, mikäli se loukkaavuokramiehen nautintaoikeutta.

122 §.

Vuokranantajan lunastettavan asuin- tahi ulkohuo-neisiin kuuluvan sisustuksen, joka on muurissa tai sei-nässä kiinni, niinkuin pellit, lukot, akkunat, seinään kiin-nitetyt penkit ja sängyt, tahi muut senkaltaiset, olkoonvuokramies velvollinen jättämään paikoilleen. Jos hänvie jotakin niistä pois, hankkikoon sen takaisin tahikorvatkoon vahingon.

123 § (61 §).

Jos vuokrasopimukseen on pantu ehto, joka on vas-toin tätä lakia, olkoon sellainen ehto mitätön.


72 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

124 §.

Maanomistajalla tässä laissa ymmärretään myössukukartanon omistajaa.

125 § (64 §).

Tämä laki ei koske vuokrausta, jonka esineenä onkruununtila, kuninkaankartano, sotilas- ja siviilivirastonsekä papiston virkatalo, kaupunkiin yhdistetty tai kau-pungin omistama muu maa, taikka näihin kuuluva torppatai mäkitupa-alue.

Älköön tätä lakia myöskään sovellettako valtiontai kunnan tilattomalle väestölle osittamista varten hank-kiman tilan osien vuokraukseen, älköönkä myöskään huo-neen vuokraan, vaikka tonttimaa sisältyykin sellaiseenvuokraan.

126 §.Tämän lain voimaanpanemista varten tarpeelliset

määräykset annetaan hallinnollista tietä.

127 § (65).Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että

siihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-istuinten lautakunnat on asetettu, vuokralautakunnantoimet suorittaa kunnallislautakunta ja vuokratuomio-istuimen tehtävät paikkakunnan kihlakunnanoikeus, niinkokoonpantuna kuin yleisessä laissa säädetään.

Senaatin asiana on määrätä milloin vuokralauta-kunnat ja vuokratuomioistuinten lautakunnat viimeistääntulee olla asetettuina.

128 § (65 §).Kesäkuun 19 p:nä 1902 annettu laki maan vuokrasta

maalla kumotaan täten.Maatalousvaliokunnan mietintö N;o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 73

Missä määrin tätä lakia on sovellettava jo oleviinvuokrasuhteisiin, jotka ovat syntyneet ennen tämän lainvoimaan astumista, siitä säädetään erikseen.


74 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

Arm. esityksessä olevaan ehdotukseen laiksi, jollamuutetaan ki inni tys tä ki inteään omaisuuteen kos-kevan asetuksen 22 § sekä ehdotukseen laiksi, jollamuutetaan muutamia 3 p:nä j o u l u k u u t a 1895anne tun ulosottolain pykäl iä , on Valiokunta tehnytainoastaan eräitä pienempiä, ehdotetusta vuokrakirjain re-kisteröimisjärjestelmästä aiheutuvia muutoksia, jota paitsiniinikään pienempiä muutoksia on tehty myöskin Ulos-ottolain 17, 31 ja 51 §:ään. Valiokunta siis kunnioittaenehdottaa:

että Eduskunta vastauksessaan ilmoit-taisi hyväksyneensä puheenalaiset ehdotukset,tehden niihin muutamia vähäisiä muutoksia,joiden johdosta asetukset tulisivat näin kuu-luviksi:

Laki, jolla muutetaan kiinnitystä kiin-teään omaisuuteen koskevan asetuksen 22 §,semmoisena kuin se on joulukuun 3 päi-vänä 1895 annetussa asetuksessa.

22 §.

Vahvistettu kiinnitysoikeus olkoon voimassa siitäpäivästä, jona se hakemus, joka kiinnityksen aiheutti,oikeuteen annettiin; ja merkittäköön se päivä tarkalleensiihen päätökseen, jolla kiinnitys vahvistetaan.

Jos sama kiinteistö on kiinnitetty useammista saa-misista, olkoon aikaisemmalla kiinnityksellä etuoikeus


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 75

maksuun myöhemmän edellä ja samanpäiväisillä kiinni-tyksillä sama oikeus. Maksamattoman kauppahinnanpanttioikeudella olkoon etuoikeus siitä ajasta lukien, jol-loin kauppa tehtiin; ja pysyköön sama etuus myyjälläedelleenkin, jos kän on kiinnityttänyt panttioikeutensaMaakaaressa säädetyn ajan kuluessa.

Jos kiinteä omaisuus on maksamattoman kauppa-summan oikeutta koskevain säännösten mukaan vastaavanautintaoikeudesta tai oikeudesta tuloon tahi muuhunetuun, joka omaisuuden luovutuksessa on pidätetty, taikkajos sellainen oikeus on omaisuuteen kiinnitetty, ja josomaisuus samaan aikaan tai myöhemmin on joutunutsaamisesta pantiksi; niin väistyköön saaminen mainitunoikeuden tieltä. Jos omaisuus aikaisemmin oli saamisestapanttina, väistyköön oikeus saamisen tieltä, jollei tämämuuten tule täysin suoritetuksi. Jos oikeus tuloon tahimuuhun etuun siten katoaa, ja jos se on määrätty vissiksiraha- tahi tavara-määräksi; saakoon sen oikeuden haltijasen pääoma-arvon puolesta, joka samalle oikeudelle onpantava, sen mukaan kuin Ulosottolain 5 luvun 30 §:ssäon säädetty, sen etuoikeuden, mikä tässä edellä olevan 2momentin mukaisesti saamiselle on tuleva. Samalla etu-oikeudella suoritettakoon myös aina mitä sellaista tuloatai etua on maksamatta, jos se ei ole ollut suorittamattapitempää aikaa kuin kolme vuotta lankeemispäivästä tahijos sen uloshaku on sanotun ajan kuluessa alettu ja sit-ten keskeyttämättä jatkettu.

Kiinnitetystä tahi muutoin saamisen panttina olevastakiinteistöstä älköön tämän saamisen edellä otettako ulosmuuta kuin viimeisen ja kuluvan vuoden palkat niille,jotka kiinteistön hoitoa varten ovat omistajan vakinaisessapalveluksessa, niin myös kruunulle, kunnalle tahi yksityi-selle tuleva ulosteko ja senkaltainen määrämaksu, niin-kuin relssivero, tonttivero, palstatilan palkintovero tahi

Maatalvu&valiolcunnan mietintö N:o 3.

76 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

maanjaon apumaksu, joka on kiinteistölle laillisesti mää-rätty ja maksettavaksi langennut eikä ole ollut suoritta-matta pitempää aikaa kuin Maakaaressa sanotaan. Samaoikeus kuin pääomasta olkoon pantinhaltijalla korostakinja muusta säädetystä maksusta, joka ei ole maksamattapitempää aikaa kuin 3 momentissa on sanottu, niin myössaamisen ulosottoon menevistä ulosmittaus- ja muistakuluista.

Ylempänä tässä §:ssä mainittujen saamisten ja oi-keuksien jälestä on kiinteistö lähinnä vastaava sellaisenvuokra-alueen nautintaoikeudesta, jonka vuokramies kiin-nittämättömän tai rekisteröimättömän vuokrakirjan no-jalla on ottanut haltuunsa. Jos kiinteistö on vastaavauseammista tällaisista vuokraoikeuksista, olkoon vanhem-malla vuokraoikeudella etusija myöhemmän rinnalla; josvuokrakirjat ovat samana päivänä tehdyt olkoon niilläyhtäläinen oikeus.

Panttioikeus, joka perustuu ainoastaan hallinnon-saantiin, olkoon kuitenkin tehoton toista pantinhaltijaavastaan, niin myös sitä vastaan, joka on saanut kiinteis-tön ulosmittauksen; ja olkoon sellainen panttioikeus ainarauennut, jos kiinteistö luovutetaan konkurssiin.

Laki, jolla muutetaan muutamia 3 päi-vänä joulukuuta 1895 annetun ulosottolainpykäliä.

5 LUKU.

Ulosmitatun omaisuuden rahaksi muuttamisesta.

17 §.Se, jonka toimitettava huutokauppa on, hankkikoon

rasitustodistuksen kiinteistöstä sekä velallisen omistusoikeu-Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 77

den vahvistamiseksi tahi kiinteistöön kiinnitetyn tai rekis-teröidyn oikeuden luonnon selvittämiseksi tarpeelliset javielä saamatta olevat asiakirjat, jotka ovat oikeudelta saa-tavissa, niin myös, milloin maalaiskiinteistö on myytävä,tarpeellisen otteen maarekisteristä; kuitenkin olkoon vel-koja, jos huutokaupan toimittaja vaatii, velvollinen edeltämaksamaan asiakirjain lunastamiseen tarpeelliset kulut.

21 §.

Kuulutuksessa, jolla kiinteistön huutokauppa ilmoite-taan, pitää myös mainita, että kaikkein asianomistajaintulee huutokaupassa taikka, jos 19 §:n mukaan eri kokouskeskustelua varten on määrätty, tässä kokouksessa oikeu-tensa valvoa; että saaminen tai vuokraoikeus, joka 26 ja32 §:n mukaan on ilmoitettava, pitää huutokaupan toimit-tajalle viimeistään keskustelussa ilmoitettaman, sekä ettävuokraoikeuden haltijan samalla myös tulee näyttää vuokra-kirjansa tai oikeaksi todistettu jäljennös siitä.

Niille, jotka ovat kiinteistöön saaneet ulosmittauksentahi kiinnityksen tai saaneet siihen vuokraoikeuden rekis-teröidyksi, taikka joilla on saaminen tai muu oikeus, jostaomaisuus maksamattoman kauppasumman oikeutta koske-vain säännösten mukaan tai muuten on vastaava, taikkajotka ovat oikeutetut saamaan kiinteistöstä etuoikeudellistaveroa tahi muuta maksettavaa, pitää sen ohessa, jos heja heidän asuinpaikkansa tiedetään, huutokauppakeskuste-lusta ja huutokaupasta annettaman tieto eri kutsumuskir-jeillä. Sellainen tieto on, ellei sitä ole saaduksi erittäintunnustettu, katsottava asianmukaisesti annetuksi, jos kirjevähintään neljää viikkoa ennen huutokauppaa on pantupostiin sisäänkirjoitettuna kuljetettavaksi.


78 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

24 §.

Kun kiinteistö on myytävä, lukekoon huutokaupantoimittaja julki ulosmittauspöytäkirjan tahi sen päätöksen,jolla ulosotonhaltija on julistanut kiinteistön ulosmitatuksi,niin myös rasitustodistuksen ja muut 16, 17 ja 21 §:ssämainitut asiakirjat, sekä kehottakoon niitä, joilla on saa-minen tahi muu oikeus, mikä on kiinteistöstä suoritettavatahi muuten myymisessä huomioon otettava, sen ilmoitta-maan; antakoon myös läsnäoleville velkojille sekä velalli-selle, jos hän on saapuvilla, tilaisuuden lausua mielipiteensäniistä saamisvaatimuksista, jotka ovat ilmoitetut tahi äskensanotuista asiakirjoista käyvät ilmi, niin myös myynti-ehdoistakin.

Jos nyt puheena ollutta keskustelua varten 19 §:nmukaan eri kokous on määrätty pidettäväksi, noudatetta-koon siinä mitä tässä on säädetty; ja toimitettakoon silloinhuutokaupassa ainoastaan asiakirjain julkilukeminen.

31 §.Jos saamisesta tai muusta oikeudesta myönnetyn kiin-

nityksen tai rekisteröimisen pätevyys on erityisen tutkimuk-sen varassa tahi ratkaistu päätöksellä, joka ei ole saanutlaillista voimaa, taikka jos sellaista kiinnitystä tai rekiste-röimistä on haettu, mutta hakemusta ei vielä ole tutkittu,merkittäköön sekin saaminen tahi oikeus velkojain luette-loon ja otettakoon lukuun alinta tarjousta määrättäessä.

32 §.Nautintaoikeus, josta kiinteistö kiinnityksen tai rekiste-

röimisen nojalla tahi maksamattoman kauppahinnan oi-keutta koskevain säännösten mukaan on vastaava, merkit-täköön etuoikeutensa mukaan velkojain luetteloon, sillekuitenkaan mitään arvoa kirjoittamatta. Sama olkoon laki


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 79

oikeudesta tuloon tahi muuhun etuun, joka on jollekullemyönnetty omaisuudesta suoritettavaksi, jos ei sitä oikeuttasaateta, sen mukaan mitä 30 §:n 2 momentissa on sanottu,panna luetteloon pääoma-arvoonsa, niin myös sellaisesta kiin-nittämättömästä tai rekisteröimättömästä vuokraoikeudesta,josta kiinteistö sen mukaan kuin erikseen on säädetty onvastaava ja joka on velkojain keskustelussa tai kirjallisestisitä ennen huutokaupan toimittajalle ilmoitettu.

38 §.Jos kiinteistö velkojain luetteloon on merkitty vas-

taavaksi nautinto-oikeudesta tai oikeudesta tuloon tahimuuhun etuun, joka jollekulle on myönnetty kiinteistöstäsuoritettavaksi; huudettakoon kiinteistö sillä ehdolla myy-täväksi että se oikeus on voimassa pysyvä. Jos silloinhavaitaan, että joku, jolla on parempi oikeus, ei voi tar-jotusta kauppasummasta saada täyttä hyvitystä, pantakoon,ellei tämä suostu jättämään tapahtunutta huutoa voimaansa,kiinteistö uudestaan huutoon, tekemättä ehtoa oikeudenpysyväisyydestä. Jos kauppasumma silloin nousee suu-remmaksi, ja jos viimemainitun oikeudenhaltija ei hetimaksa sisään mitä parempi-oikeuksinen on ylijäämistäsaapa, olkoon viimeinen myyminen pätevä; muussa tapauk-sessa jääköön ensimmäinen pysyväiseksi.

51 §.Kun kiinteän omaisuuden ulosmittaus on peräytynyt

tahi toimitetun myymisen kautta lakannut, tehköön huuto-kaupan toimittaja siitä heti ilmoituksen, maalla tuomarilleja kaupungissa oikeudelle; liittäköön siihen myöskin, kunkiinnitetty kiinteistö on myyty, tarpeellisen otteen 6 luvun9 §:ssä mainitusta luettelosta ja ne kiinnityskirjat, jotkakoskevat kauppasummasta maksettua velkaa, kuin myös-kin ilmoituksen pysytetyistä ja rauenneista nautinto-oikeuk-


80 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

sista sekä oikeuksista tuloon tahi muuhun etuun, jotta voi-taisiin merkitä, mitkä kiinnitykset ja rekisteröimiset onpysytetty voimassaan, sekä kuolettaa rauenneet kiinnityk-set ja rekisteröimiset.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 81

Maanvuokralakia koskevaan arm. esitykseen on lii-tetty eri lakiehdotus, jossa uudelle maanvuokralaille eh-dotetaan erinäisissä kohdissa annettavaksi taaksepäin vai-kuttava voima ennen lain voimaan astumista tehtyihinvuokrasopimuksiin.

Valiokunta tunnustaa oikeaksi sen arm. esityksessälausutun mielipiteen, että aikaisemmin syntyneitä oikeus-suhteita järkyttäviin tahi muuttaviin toimenpiteisiin onryhdyttävä vasta silloin, kun erityisen tärkeät syyt sii-hen pakottavat, kuin myös, että nyt esillä oleva tapauson sellainen, jossa tämän suuntainen menettely on vält-tämätön.

Valiokunta ei kuitenkaan ole voinut kannattaa arm.esityksen säännöksiä sellaisinaan, vaan on katsonut, ettäuuden lain vaikutus entisiin vuokrasuhteisiin olisi osaksiulotettava pitemmälle, osaksi rajoitettava vähempään, kuinmitä arm. esityksessä on ehdotettu.

Armollisen esityksen mukaan tulisi ensiksikin uudenlain korvausta sekä vuokrasopimuksen uudistamista, siir-tämistä ja päättymistä koskevat säännökset sovellutetta-viksi myös aikaisemmin syntyneisiin vuokrasopimuksiin,jollei vuokrasopimuksen esineenä ole itsenäinen tila tai muukuin maanviljelys- tai asuntotarkotusta varten vuokralle an-nettu alue (esim. tehdaspalsta), taikka viljelykseen tarkotettumaa-ala, joka ei ole varustettu rakennuksilla tai aiottu niillävarustettavaksi (esim. niittypalsta), kuitenkin niin että kor-vausta sen lisäksi, mitä vanhemmassa laissa on säädetty,olisi annettava ainoastaan sellaisista parannuksista, jotka


82 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

on tehty sen jälestä kuin uusi laki on astunut voi-maan. Pääasiallisesti tulisi uuden lain taaksepäin ulot-tuva vaikutus siis koskemaan torpan, lampuotitilan jamäkitupa-alueen vuokrasopimuksia.

Valiokunta on hyväksynyt arm. esityksen kannan,että äsken mainittujen säännösten takautuva vaikutus olisirajoitettava ainoastaan torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrasopimuksiin. Sitä vastoin on Valiokunta kat-sonut tarpeelliseksi, että vuokramiehen oikeus korvauksensaamiseen ulotetaan myös sellaisiin parannuksiin, jotkavuokra-alueella on suoritettu ennen uuden lain voimaan-astumista. Kun entistä oikeampi käsitys vuokranantajanvelvollisuuksista tässä kohden on tullut hyväksytyksi jauudessa laissa tulisi saamaan ilmaisun, on lainsäätäjän koe-tettava saada korvausvelvollisuus-periaate noudatettavaksiniin laajalta kuin todellista kohtuuttomuutta toista asian-osaista vastaan tekemättä on mahdollista. Tosin ei voidaenää korjata niitä vääryyksiä, jotka aikaisemman lainsää-dännön aikana ovat vuokramiehiä kohdanneet, mutta kat-sottava on, että tällaiset vääryydet tulevaisuuteen nähdentulevat ehkäistyiksi. Maanomistajan velvoittaminen suo-rittamaan korvausta siitä omaisuuden lisäyksestä, joka onsyntynyt vuokramiehen työn ja pääoman kautta, vaikkakinennen uuden lain voimaanastumista, ei ole muuta kuinluonnollisen oikeudentunteen vaatimusten täyttämistä, sillämaanomistaja suorittaa silloin vastikkeen ainoastaan siitäomaisuuden lisäyksestä, joka todellakin joutuu hänen omak-seen. Luonnollisesti on korvauksen suuruutta määrättäessähuomioon otettava, mitä vuokramaksun vähennyksen taimuun avustuksen kautta jo ennen on vuokramiehenparannusten korvaamiseksi hänelle hyväksi tullut. Sekäoikeudenmukaisinta että myös korvausmäärän suuruu-den selvittämiseen nähden välttämätöntä on kuitenkinrajoittaa maanomistajan korvausvelvollisuus niihin paran-

MaatalousvalioJmnnan mietintö N:o 3.

f 1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 83

nuksiin, jotka ovat tehdyt uuden maanvuokralain voimaanastuessa vuokra-aluetta hallitsevan vuokramiehen omanahallinta-aikana. Kun kuitenkaan ei olisi kohtuullista, ettävuokramies, joka esim. vanhemmiltaan on, ehkäpä vainjoitakuita vuosia ennen uuden lain voimaanastumista, pe-rinyt vuokraoikeuden, niin on Valiokunta katsonut tällai-sessa tapauksessa vuokramiehen pitävän saada korvauk-sen suuruutta määrättäessä hyväkseen lukea myös edeltä-jänsä toimittamat parannukset, ei kuitenkaan pitemmältäajalta kuin viideltäkolmatta vuodelta taaksepäin lain voi -maanastumisesta lukien. Sitävastoin vuokramies Valio-kunnan mielestä ei ole oikeutettu korvaukseen niistä pa-rannuksista, jotka oston kautta ovat siirtyneet hänelle,sillä kauppasopimus ei ole voinut tarkoittaa muuta kuinnautintaoikeuden siirtämistä määrä-ajaksi, joka jääkinlyhentämättä.

Vaikka Valiokunta niinmuodoin on ehdottanut maan-omistajan korvausvelvollisuuden ulottamista melkoistapitemmälle kuin arm. esitys, ei Valiokunta kuitenkaankatso maanomistajan tällaistenkaan säännösten kauttavoivan joutua liian raskaiden kuormien alaiseksi, sem-minkin kun hän, koska uudessa laissa olevat vuokra-sopimuksen uudistamista koskevat säännökset olisivatsovellutettavat myös aikaisemmin tehtyihin vuokrasopimuk-siin, pääsisi korvaussumman maksamisesta, jos häntarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen uuden lain 27§:n säätämässä järjestyksessä.

Arm. esityksen mukaan olisi vuokramiehellä, jokaon tehnyt vuokrasopimuksen ennen sitä päivää, jolloin uusilaki astui voimaan, oikeus sanoa sopimus irti, sitten-kun sanotusta päivästä on kulunut kolme vuotta, jottavuokramies, joka on tehnyt vuokrasopimuksen vanhem-man Uain aikana ja joka katsoo oikeussuhteen olevanitselleen epäedullisen, voisi päästä sopimuksesta vapaaksi,


84 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

jolloin hän myös saisi nauttia sellaista oikeutta korvaus-ten saantiin kuin esityksen l §:ssä säädetään. Kun tämäkorvaus kuitenkin olisi suoritettava ainoastaan uudenlain voimaanastumisen jälkeen tehdyistä parannuksista, tu-lisi arm. esityksen myöntämä irtisanomisoikeus itse asiassaolemaan vuokramiehelle varsinaista merkitystä vailla.Valiokunta on arvellut tällaisen irtisanomisoikeuden myön-tämisellä voivan olla vuokramiehelle merkitystä, kuitenkinvain jos siihen liittyy siten laajennettu oikeus korvauksensaantiin, kuin Valiokunta l §:ssä on ehdottanut. Jotta tä-män kautta ei kohtuuttoman raskaita velvollisuuksia ase-tettaisi maanomistajan hartioille, olisi vuokranantajalle, yh-denmukaisesti kyseenalaisen lakiehdotuksen l §:n säännös-ten kanssa, myönnettävä valta päästä korvausta maksa-masta, jos hän tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksenuuden vuokralain säätämässä järjestyksessä vuokrakaudenjälellä olevaksi ajaksi. Kun asia tällä tavalla järjestetään,ei tämän velvollisuuden kantaminen maanomistajalle to-dellisuudessa kävisi rasittavaksi.

Arm. esityksessä ehdotetaan lisäksi, että vuokramie-helle maanvuokralakiehdotuksessa varattu oikeus siirtyäpäivätyöverosta rahamaksukannalle, jos hän vuotta ennensiitä vuokranantajalle ilmoittaa, olisi heti ulotettava koske-maan myös aikaisemmin tehtyjä vuokrasopimuksia.Valiokunta on jo edellä esiintuonut ajatuksensa siitä,että siirtyminen työvuokrasta rahavuokraan on katsottavasuureksi edistysaskeleeksi. Kuitenkin voi tämän muutok-sen äkkinäisestä toimeenpanosta olla arveluttavia seu-rauksia sellaisen vuokranantajan talouteen, jossa melkoi-sempi osa työvoimista hankitaan torppajärjestelmän kautta.Ja jos maanomistaja, ehkäpä aivan äskettäin, on omillavaroillaan perustanut ja rakentanut torppia, sen kauttahankkiakseen itselleen työvoimia, niin on odottamatonsiirtyminen rahaveroon sellaisessa tapauksessa katsottava


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 85

kohtuuttomuudeksi maanomistajaa kohtaan. Muutoksenvaikutuksien lieventämiseksi maanomistajaan nähden olisiValiokunnan ajatuksen mukaan sellainen rajoitus tehtäväarm. esityksen säännökseen, että vuokramies, joka asuuvuokra-aluetta ennen maanvuokralain voimaanastumistatehdyn vuokrasopimuksen nojalla, saisi käyttää oikeuttasiirtyä rahamaksukannalle vasta kun kymmenen vuottaon kulunut lain voimaanastumisesta. Kun Valiokuntamaanvuokralain 22 §:ään lisäksi on ottanut säännöksen,että myös maanomistajalle olisi varattava oikeus vaatiavuokraa rahassa suoritettavaksi, on vastaava muutos tehtymyös nyt esillä olevaan säännökseen.

Vihdoin on arm. esityksessä säännös siitä, että senjälestä kuin uusi maanvuokralaki on astunut voimaan,vuokramiestä ei saa julistaa vuokraoikeuttansa menettä-neeksi muista syistä kuin semmoisista, jotka mainitussalaissa on myönnetty, mikä säännös Valiokunnan mielestäon kaikin puolin hyväksyttävä.

Selvyyden vuoksi on Valiokunta jakanut puheena-olevan lakiehdotuksen neljään eri pykälään.

Sen perusteella, mitä tässä on esiintuotu, Valio-kunta kunnioittaen ehdottaa:

että Eduskunta alamaisesti ilmoittaisipuolestaan hyväksyneensä armollisessa esi-tyksessä olevan lakiehdotuksen näin kuulu-vana:

Laki, joka koskeeannetun maanvuokralain sovelta-

mista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-teisiin.

l §•Mitä annetussa maanvuokralaissa

säädetään torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokra-Maatalvusvaliolcunnan mietintö N:o 3.

86 1907. — V. M. — Esit. N:o 27."

miehen oikeudesta korvauksen saantiin parannuksista, sekävuokrasopimuksen uudistamisesta, siirtämisestä ja lakkaami-sesta sovellettakoon myös jo oleviin, ennen lain voimaan as-tumista syntyneisiin vuokrasuhteisiin (poist.) Älköön kuiten-kaan korvausta laskettako muista kuin niistä parannuksis-ta, jotka mainitun lain voimaan astuessa vuokra-aluettaliallitsevavuokramies itseonhallinta-aikanaan toimittanut.Jos sellaisen vuokramiehen nautinta-oikeus perustuu pe-rintöön, saakoon hän korvausta edeltäjänsäkin aikanatoimitetuista parannuksista, ei kuitenkaan pitemmältäajalta yhteensä, kuin viideltäkolmatta vuodelta taakse-päin sanotusta ajasta lukien.

Korvauksen suuruutta määrättäessä on huomioonotettava vuokramiehen tai hänen edeltäjänsä nauttimatedut suoritetun vuokramaksun ynnä muun vastikkeenmäärä ja vapaavuodet jos niitä oli myönnetty, sekä va-paasti harkittava kaikki muutkin korvauksen määräänvaikuttavat asianhaarat.

*§•Maanvuokralain 22 §:ssä olevaa säännöstä, että

sekä vuokranantajalla että vuokramiehellä on oikeus siir-tyä päivätyövelvollisuudesta rahamaksukannalle sovelletta-koon niinikään / §:ssä tarkotettuihin vuokrasuhteisiin(poist.), ei kuitenkaan ennen kuin kymmenen vuotta onkulunut maanvuokralain voimaan astumisesta.

Jos välikirjassa ei ole määräystä päivätyön hinnasta,eivätkä sopimuksentekijät voi siitä keskenään sopia, (poist.)menetettäköön niinkuin maanvuokralain 57 ja 67 §:ssäsäädetään.

3§.Vuokramiehellä, joka on tehnyt vuokrasopimuksen

ennen sitä päivää, jolloin uusi laki astui voimaan, olkoonMaatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 87

oikeus sanoa sopimus irti sittenkun sanotusta päivästä onkulunut kolme vuotta; ja olkoon hän silloin oikeutettusaamaan korvausta, sen mukaan kuin tämän lain l §:ssäsäädetään.

Jos maanomistaja tahtoo uudistaa -vuokrasopimuk-sen vuokrakauden jälelle olevaksi ajaksi, olkoon lakiniinkuin maanvuokralain 27 §:ssä säädetään.

4§.

Älköön, sen jälestä kuin maanvuokralaki on as-tunut voimaan, vuokramiestä julistettako vuokraoikeut-tansa menettäneeksi muista syistä kuin semmoisista, jotkamainitussa laissa on myönnetty.

Kun Valiokunta pitää välttämättömänä, että laki maan-vuokralain soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokra-suhteisiin astuu voimaan yhdellä kertaa maanvuokralainkanssa, niin Valiokunta ehdottaa Eduskunnalle kunnioit-taen:

että esillä oleva lainsäätämisasia käsi-tellään siinä järjestyksessä, kuin Valtiopäivä-järjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty.

Maanvuokralakiehdotuksen 125 §:n mukaan ei senmääräyksiä tulisi ulotettavaksi sanotussa §:ssä mainittui-hin tiloihin, jotka eivät ole yksityisten omia.


88 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

Sittenkun maan vuokrausta koskeva lainsäädäntömaanvuokralain kautta tulee uudistetuksi, on Valiokunnanmielestä tarpeen ottaa myöskin sanottuja tiloja koskevatvuokra-olot tarkastuksen alaisiksi, minkä vuoksi Valio-kunta kunnioittaen ehdottaa:

että Eduskunta vastauskirjelmässäänanoisi, että hallitus ottaisi harkittavaksi, olisikosyytä ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, ettämaanvuokralaissa olevia säännöksiä soveltu-vilta kohdin ulotettaisiin myöskin kruunun-talojen, kuninkaankartanoiden, sotilas-, siviili-ja kirkollisviraston virkatalojen sekä näihintiloihin kuuluvain torppain vuokraukseen, sekä

että, mikäli sanottuihin, toimenpiteisiintarvitaan Eduskunnan myötävaikutusta, Edus-kunnalle annettaisiin armollinen esitys asiasta.

Tämän asian käsittelyssä ovat osallisina olleet pu-heenjohtaja Paasikivi, jäsenet Bränder, Castren, HannesGebhard, Huttunen, Häkkinen, Kairamo, Kalliokorpi, Karls-son, Martikainen, Mennen, Paloheimo (osittain), Rannikko,Sirén, Slätis ja S. Vuolijoki, sekä osittain varajäsenet Ero-nen, Lehtinen, Rajala, Riihelä, Pullinen ja Storbjörk.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1907.


1907. - V. M. — Esit. N:o 27. 89

Vastalauseita,l.

18 §:ään.

Maatalousvaliokunnan enemmistö ei mielestämme oleosunut oikeaan, muodostaessaan tämän lain 18 § l mo-menttia.

Niistä periaatteellisista näkökohdista, jotka ovat tämänlain ytimenä, ja kulmakivinä pidetyt, on yksi se, että vuok-ramies saa täyden korvauksen niistä parannuksista, joitahän on tehnyt, joko työn tai pääoman kautta, korotta-malla hänelle annetun vuokramaan tai rakennusten ar-voa. Näin ollen kyseessä oleva momentti, mikäli siinäpuhutaan tulipalon kautta hävinneen rakennuksen uudes-taan rakentamisesta on sitä laatua, että se on perin vaikea,melkeinpä mahdoton käytännössä toteuttaa. Pelkäämme,että momentti tässä muodossa tulee olemaan salakari, jo-honka monen uskollisen ja ahkeran vuokramiehen tekemätparannukset jäljettömiin katoavat, samalla kuin se antaatilaisuuden kunnottomille ja huolimattomille — joita ainamyöskin löytyy — vaikkapa murhapolton kautta, siirtääsen rakennusvelvollisuuden, joka hänelle kuuluu, vuokran-antajalle.

Nämät näkökohdat huomioonottaen, rohkenemmekunnioittaen esittää,

että Eduskunta hyväksyisi kysymyksessäolevan 18 § näin kuuluvaksi:

18 §.Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva,

sen viljelemiseen tarpeellinen rakennus, on van-Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

90 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

haattaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettukelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu,vuokranantajan tilan tai päätalon alueelta osoi-tettava tahi sinne hankittava rakennuksen uudes-taan rakentamiseen tarpeelliset puuaineet ja muutluonnolliset rakennusaineet, sekä vuokramiehenhankittava muut aineet ja toimitettava uudis-rakennustyö.

Palovakuutusmaksut tällaisista rakennuk-sista, ovat vuokranantajan ja vuokramiehen, puo-leksi kummankin, suoritettavat. Jos tällainenvakuutettu rakennus palaa, rakennettakoon uudes-taan niinkuin l momentissa on sanottu. Palo-vakuutuskorvaus jaettakoon tasan vuokrananta-jan ja vuokramiehen välillä.

Mitä l momentissa on säädetty, noudatetta-koon myöskin, jos tilan metsävarat sen sallivat,sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen näh-den, joka paikkakunnalla yleisesti käytäntöön tul-leen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueenviljelysten laajentamisen takia havaitaan välttä-mättömäksi.

Mitä l momentissa on sanottu vuokranan-tajan velvollisuudesta j. n. e. (mietinnön mukaan).

Helsingissä 16 p. Lokakuuta 1907.

J. Rannikko. S. N. Rajala.H. G. Paloheimo.

Tähän yhtyvät:

A. Osw. Kairamo. Hannes Gebhard.


1907. - V. M. - Esit. N:o 27. 91

II.

20 §:ään, työpäivän pituuden määräämisestä.

Allekirjoittanut ei ole voinut hyväksyä Valiokunnanenemmistön kantaa siinä, että kysymys työpäivän rajoitta-misesta kytkettäisiin tähän torpparien ja maanomistajainvuokrasuhdetta 50:ksi vuodeksi järjestävään lakiin, ja pyy-tää sen vuoksi tässä saada esiintuoda syynsä.

Yleisen lain kautta ei ole vielä edes teollisuudenalalla määrätty pisintä työpäivää muuta kuin aniharvoissamaissa ja niissäkään ei ole Euroopassa menty pitemmällekuin ll:een, Ranskassa 10:een tuntiin. Syyt miksi onkatsottu tarpeelliseksi teollisuuden alalla lain kautta ra-joittaa työajan pituutta, ovat pää-asiassa seuraavat: teh-taissa työskentely voi tapahtua läpi vuoden yhtä pitkänajan päivässä; tehtaassa työskentelemisen epäterveellisyysruumiille ja kuollettavan yksitoikkoisuus sielulle; sen vuoksion hankittava tilaisuutta tehdastyöväelle sekä ruumiinsavirvoittamiseen ulkoilmassa että henkiseen virkistykseenluennoilla, kokouksissa y. m. s. Tällaisia syitä ei ole lai-sinkaan maatyössä. Siellä tapahtuu .näet työnteko pää-asiallisesti ulkoilmassa ja on työ siellä tehdastyöhön näh-den alituisesti vaihtelevaa, niin että vakaumukseni mukaanesim. leipuriliikkeen työmies, joka jo 8-tuntisesta työstäkeväällä tuntee itsensä väsyneeksi, varmasti 12-tuntisessamaatyössä kesän aikana voimistuisi. Vaihtelu maatöissä


92 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

ilmenee siinäkin, että työpäivä talvella itsestään jo on pal-joa lyhyempi kuin kesällä, ja lyhyempi kuin mihin teolli-suustyöväki lainsäädännönkin avulla pitkiin aikoihin voi-nee päästä, sekä että ilmojen epätasaisuus antaa kesällä-kin työväelle ylimääräisiä lepohetkiä silloin tällöin. Mitätaas tulee tilaisuuden hankkimiseen henkista virkistystä jakehittymistä varten, niin lyhyet kesämme eivät voi sellaistasanottavasti tarjota maatyönantajillekaan, eikä meillä sel-laisia tilaisuuksia (esitelmiä, kokouksia j. m. s.) kesällämaaseudulla paljo tarjotakaan, jota vastoin pitkät talvemmeovat erittäin sopivia sellaisille sekä esitelmänpitäjäin ettäyleisönkin kannalta. Tähän tulee vielä lisäksi se tosiasia,että tutkimus on osoittanut, että työpäivän lyhentäminenkehittymättömissä oloissa voipi vaikuttaa turmiollisestikin,ja jos mitkään, niin ovat kai Suomen maalaisolot suuressaosassa maata vielä niin kehittymättömät, että maatyömie-hellä ei vielä ole sanottavasti tilaisuutta käyttää lepohet-kiään henkiseksi edistymisekseen. Senhän muuten useampikokemuksestakin tuntenee, että rengit maalla eivät usein-kaan tiedä, miten saada esim. sunnuntaipäivät kulumaan,josta on usein seurauksena pahoja tapoja. Tämä kaikkityöväen kannalta.

Mutta maanviljelyksenkin kannalta katsottuna työ-päivän määrääminen lain kautta tuntuu ainakin toistaiseksivaikealta. Kaikki ne tiedemiehet, joitten teoksista olen olluttilaisuudessa tästä asiasta neuvoa hakemaan, katsovatmahdottomaksi laissa määrätä työpäivän pituus niissäammateissa, joissa ollaan tekemisissä luonnon kanssa,kuten kalastamisessa, metsätöissä ja maanviljelyksessä. Jahuomioon on otettava, ettei niissäkään harvoissa maissa,joissa työpäivä tehdastyössä on yleisen lain kautta rajoi-tettu, ole tietääkseni edes otettu puheeksikaan samanlaisenrajoituksen ulotuttamista maanviljelystyön alalle, niihin luet-tuna Uusi Seelantikin, jossa työväen suojeluksessa on menty


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 93

kaikista pisimmälle. Ja jos muualla mahdollisesti voitai-siinkin mennä pitkälle tässä suhteessa, niin voipi se ollavaikeampaa täällä pohjoisessa, missä kesä on lyhyt ja vaatiitavallista suurempia ponnistuksia, usein mitä suurinta kii-rettä. Sitä paitsi tulee välttämättömästi ottaa huomioon,että maatöihin kuuluu m. m. myöskin karjan ja hevostenhoito, joka ei salli työpäivien rajoittamista sillä tavallakuin koneitten hoito tehtaissa.

Edellä esitetyn johdosta voidaan luonnollisesti väit-tää, että tässä ei olekaan kysymyksessä yleinen työväen-suojeluslainsäädäntö maatöitä varten, vaan ainoastaan sentyöpäivän pituuden määrääminen, jonka maanomistaja onoikeutettu vaatimaan torppareilta. Ja tämähän onkin ai-van totta: tässä itse asiassa on kysymyksessä suurtilallis-ten suojeluslaki, sillä heille tämän kautta varataan lailli-nen oikeus vaatia ulkotöissä torppareiltaan 11 tuntia ke-sällä ja keskimäärin 9 tuntia talvella, ja tämä kaikki vuok-raoikeuden menettämisen uhalla, samaan aikaan kuin torp-parit jo ovat alkaneet sovinnossa monin paikoin saadatämän ajan määrätyksi paljoa lyhyemmäksi. On siis luon-nollista, että suurtilalliset eivät omasta puolestaan vastustatällaista lainsäädäntöä, sillä heillä on muutakin työväkeäkäytettävänään kuin torppareita, ja hehän helposti voivatmaksaa ylityöstäkin, silloin kuin tarvis vaatii.

Toinen on sellaisten monikymmentuhansien pikku-tilallisten laita, jotka enimmäkseen kaukana salomaillataistelevat kovaa taisteluaan karua luontoamme vastaanyhden ainoan apumiehen, kuten kesällä päivätyönä veronsasuorittavan mäkitupalaisen tai yhden torpparin avulla, kuntämä ehdotettuun lakipykälään nojautuen jättää heidät juuriratkaisevalla hetkellä yksin. Ja mitä tulisivat sanomaantällaisesta laista ne monet kymmenet tuhannet torpparit,joilla on renki tai muonamies, joka osaksi heidän puoles-taan suorittaa päivätyöt kartanoon, osaksi tekee työtä ko-


94 1S07. — V. M. — Esit. N:o 27.

tona torpassa, jos tämä kartanosta palattuaan ei enää ha-luakaan yli laissa määrätyn ajan auttaa torppari-isäntäänsäedes hevosenhoidossa tai muissa välttämättömissä ja kii-reellisissä töissä?

Voipi näet olla aivan varma siitä, että jos puheenaoleva määräys otetaan tähän vuokralakiin, tulee se, kutensen ehdottajain tarkoitus onkin, vaikuttamaan sen, että muu-kin maanviljelystyöväki, kuin torpparit, yksin karjanhoito-ja kotiaskareissakin työskentelevä, rupeaa vaatimaan saman-laista työajan rajoitusta, kuin torpparit tulisivat nauttimaan.

Ja kun tietää, miten kehittymätöntä tämä maalais-työväki yleensä on ja miten häikäilemättömiä vääristele-mään agitaattorit voivat olla, niin ei pitäisi olla vaikeanähdä, että tällainen lainkohta tulee aikaansaamaan paljonkatkeruutta ja levottomuuta siinä elinkeinossa, joka kai-kista enimmin tarvitsee rauhaa ja levollisuutta.

Maanviljelystyö-olomme kaipaavat kyllä järjestämistäyhteiskunnan puolelta ja minä puolestani olen valmis vaa-timaan sellaista. Mutta sen, kuten kaiken menestyksellisensosialipolitisen reformin, tulee tapahtua sellaisen lain-säädännön kautta, joka laaditaan tutkimusten pohjalla jasilmällä pitäen maanviljelystyön erikoisluonnetta, sekä tar-koittaa koko työväen oloja eikä ainoastaan sen osan, jokavuokransa suorittaa päivätöillä. Meiltä puuttuu vielä täy-dellisesti tässä tarkoituksessa suoritettu tutkimus maan-viljelystyön alalta. Ja niiden puolelta, jotka ovat koetteeksiäskettäin suostuneet lyhentämään ulkotöissä suoritetta-van työpäivän pituutta, ilmoitetaan, ettei ole vielä voitulöytää sellaista työaikojen ja lepoaikojen sopivaa jakoa,joka voisi pitemmän päälle tyydyttää edes työnsuorittajia.Näin ollen olisi mielestäni kevytmielistä lähteä nyt vielätässä puheena-olleeseen lainsäätämistoimeen. Sitä vastoinpitäisin toistaiseksi riittävänä turvana torppareille, ettälaissa määrättäisiin, että työpäivän pituudesta y. m. s.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 95

syntyvien riitaisuuksien sovittelu on jätettävä vuokralauta-kunnalle, joka voipi ottaa huomioon eri maanosien ja eriyhteiskuntaryhmien tavat ja tarpeet paremmin kuin ylei-nen laki.

Edellä esitetyn nojalla pyydän siis kunnioittavimminsaada ehdottaa, että Eduskunta hyväksyisi 20 §:n 2:nkohdan näin kuuluvaksi:

Vuokralautakunnan tulee, jos jompikumpiasianosaisista sitä vaatii, vuokramiehen teh-täviin tavallisimpiin töihin nähden määrätä,millaisen lyön suorittaminen on katsottavakohtuulliseksi päivätyöksi, ynnä työpäivän pi-tuus.

Helsingissä 16 p. lokakuuta 1907.

Hannes Gebhard.

Tähän yhtyvät:

A. Osw. Kairamo. J. Rannikko.

S. N. Rajala. H. O. Paloheimo

J. K. Paasikivi.

Maatalousvaliokunnan mietintö N.v 3.

96 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

HL

22 §:ään.

Kun on tarkoitus toteuttaa niin suuria ja syvälletähtääviä uudistuksia, kuin mitä Valiokunnan vuokralaki-ehdotus sisältää, niin on lainsäätäjän velvollisuus välttääsemmoisia jyrkkiä määräyksiä, jotka tarpeettomasti vai-keuttavat siirtymistä vanhasta uuteen.

Valiokunnan ehdotuksen mukaan on vuokramiehelläoikeus milloin hyvänsä sanoutua irti vuokramaksun suo-rittamisesta päivätöinä ja siirtyä puhtaalle rahakannalle.Koska vuokramaksu meillä vielä enimmäkseen suoritetaanpäivätöissä, aikaansaa äsken mainittu muutos, varsinkinsiellä missä samalla tilalla on paljon vuokramiehiä, täy-dellisen mullistuksen tilanhaltijan taloudessa. On tärkeääettä hänellä silloin on riittävästi aikaa, voidaksensa ryhtyätarpeellisiin valmistuksiin muutoksen johdosta. Se aika,jonka kuluttua muutos astuu voimaan, on mietinnössämäärätty liika lyhyeksi ja voidaan sitä mieluummin piden-tää, koska toiselta puolen vuokramiehelle ei sen kauttakuitenkaan koitune mitään mainittavaa haittaa.

Vaikeudet uuden vuokralain toteuttamisessa ovat siksisuuret, että yleiseltä kannalta ehdottomasti on eduksi, josniitä voidaan edes toisarvoisissa kohdissa lieventää.

Rohkenen siis kunnioittavimmin ehdottaaMaatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 97

että 22 §:n sanat nyksi vuosi" muutet-taisiin sanoiksi „kaksi vuotta".

Helsingissä 16 p. lokak. 1907.

A. Osw. Kairamo.

Tähän yhtyvät:

H. G. Paloheimo.K. J. Karlsson.J. Rannikko.Hannes Gebhard.

Jonas Castren.U. Bränder.S. N. Rajala.J. K. Paasikivi.


98 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

IV.

Ehdotus maanvuokralaiksi.

2§.

Voimassa olevassa 19 p:nä kesäkuuta 1902 annetussalaissa maan vuokrauksesta maalla on pisimmäksi vuokra-ajaksi määrätty viisikymmentä vuotta. Mitä lyhimpäänvuokra-aikaan tulee, ei sanotussa laissa ole mitään yleistämääräystä siitä, ei edes torppia varten. Ainoastaan poik-keustapauksia varten on nykyisessä maanvuokralaissa sää-detty kymmenen vuoden vähin aika sikäli, että jos vuokra-kirjassa ei ole mitään määräystä vuokra-ajasta, on sopi-mus voimassa kymmenen vuotta ja jos suullinen vuokra-välipuhe oikeuden päätöksellä vahvistetaan voimassa ole-vaksi, niin tulee senkin aika kestämään kymmenen vuotta.Jos taasen määräaikainen vuokra jatkuu siten, että vuok-ramies ilman poismuuttokäskyä on saanut pysyä paikoil-laan kuusi kuukautta vuokra-ajan umpeen kulumisen jäl-keen, niin katsotaan uusi vuokrasopimus tehdyksi yhtäpitkäksi ajaksi kuin entinen sopimus, ei kuitenkaan kym-mentä vuotta kauemmaksi. Erinäisistä säännöksistä ny-kyisessä maanvuokralaissa käy kuitenkin esille, että vuok-rasopimus yleensä on ajateltu tehtäväksi vähintäänkin yh-deksi vuodeksi.

Lakiehdotuksessa uudeksi maanvuokralaiksi ehdottaaValiokunnan enemmistö nykyisessä maanvuokralaissa ole-van pisimmän vuokra-ajan, viisikymmentä vuotta, säädet-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 99

tavaksi lyhimmäksi vuokra-ajaksi mikäli torpparien, lam-puotitilojen ja mäkitupa-alueitten vuokraukseen tulee, ilmanettä edes vuokralautakunnalla olisi oikeutta myöntää siitäpoikkeusta. Sellaisen askeleen ottaminen, jonka kauttanykyisen maanvuokralain yleensä tarkoittamasta yhdenvuoden lyhimmästä vuokra-ajasta yht'äkkiä siirryttäisiinviidenkymmenen vuoden vähimpään vuokra-aikaan, tuntuuenemmän kuin rohkealta ja antaa aihetta mitä painavim-piin muistutuksiin niin hyvin mikäli tuollaisen määräyksentarkoituksenmukaisuutta että sen seurauksia koskee. En-siksikin voidaan määräystä vastaan viidenkymmenen vuo-den lyhimmästä vuokra-ajasta, josta ei edes vuokralauta-kunnan suostumuksella mitään poikkeusta sallittaisi, tuodaesille se muistutus, ettei maanomistaja voisi ennakoltaarvata millaisiksi olot ovat muuttuneet noitten viidenkym-menen vuoden perästä, joiksi vuokrasopimus olisi solmit-tava. Tavallisesti ei vuokranantaja eikä vuokramieskäänolisi elossa vuokrakauden lopussa, vaan olisivat kuitenkinsitoneet oikeutensa omistajat sellaiseen sopimukseen, jokanäille kenties olisi suurena haittana ja rasituksena.

Viideksikymmeneksi vuodeksi tehty vuokrasopimustorpasta tai mäkitupa-alueesta voisi olla maanomistajallekenties voittamattomana esteenä muuttuneitten olosuhteit-ten johdosta saada maanviljelyksensä ja maataloutensasopivimmin järjestetyksi, tilansa ositetuksi j. n. e. Edellämainituista syistä tulisi ylimalkaan maanomistajalle sellais-ten vuokrasopimusten tekeminen, joitten vähimpänä vuok-ra-aikana olisi viisikymmentä vuotta, olemaan kerrassaanvastenmielinen. Maanomistaja ei siis muutoin kuin suu-rimman pakon vaatiessa ryhtyisi tekemään sopimuksiatorpiksi ja mäkitupa-asunnoiksi sopivain alueitten vuok-rauksesta.

Tätä vastaan on väitetty, että kokemus osoittaa, ettämaassamme jo tätä ennen on tehty viisikymmenvuotisia


100 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

vuokrasopimuksia. Tätä väitettä tehtäessä ei kuitenkaanoteta huomioon muun muassa seuraavia seikkoja: että en-nen nykyisen maanvuokralain vuoden 1902 voimaan as-tumista, ei ole ollut mitään nimenomaista määräystä kor-vausvelvollisuuden suorittamisesta vuokramiehelle hänentekemistään parannuksista; että Valiokunnan lakiehdotuk-sessa määrätty korvauksen suorittamisperuste tulisi anka-rammaksi kuin nykyään voimassa olevassa laissa, kor-vausta kun lakiehdotuksen mukaan tulisi suoritettavaksi»siitä arvon lisäyksestä, mikä tilalle on parannusten kauttatullut", jota vastoin nykyinen maanvuokralaki rajoittaakorvauksen saannin ainoastaan vuokramiehen parannuk-siin panemaan työhön ja kustannuksiin; ettei vuokran-antajan ja vuokramiehen sopiman vuokramaksun suuruu-den määrääminen enään tulisi riippumaan asianosaisistaitsestään vaan vuokralautakunnasta ja viime kädessä vuok-ratuomioistuimesta; että samallainen on siirron laita sekäettä ylimalkaan Valiokunnan ehdotus maanvuokralaiksipaljoa suuremmassa määrin rajoittaa maanomistajan so-pimisoikeutta vuokravälipuheita tehtäessä kuin tätä nykyäon asian laita. Jo nämä seikat yksistään tulisivat synnyt-tämään maanomistajissa vastenmielisyyttä vuokrasopimus-ten tekemiseen. Kuinka paljoa eikö tämä vastenmielisyyskasvaisi, jos vielä tämän lisäksi vähin vuokra-aika mää-rättäisiin viideksikymmeneksi vuodeksi.

Valiokunnan ehdottaman lyhimpää vuokra-aikaa tar-koittavan määräyksen voimaan astumisesta tulisi olemaanse seuraus, että se kentiesi arvaamattomissa määrin eh-käisisi uusien vuokrasopimusten ja siis uusien torppienja mäkitupa-alueitten syntymistä. Sillä ensiksikin jäisivätvuokrsaopimukset torpista, lampuotitiloista ja mäkitupa-alueista tekemättä sellaisessa tapauksessa, jolloin maan-omistajat syystä tai toisesta pitäisivät viidenkymmenenvuoden vuokra-aikaa liian pitkänä, mutta kyllä olisivat


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 101

taipuvaiset, jos halukkaita vuokramiehiä tarjoutuisi, teke-mään vuokrasopimuksen lyhemmäksi ajaksi esim. neljäksi-kymmeneksi, kolmeksikymmeneksi, viideksikolmatta taikahdeksikymmeneksi vuodeksi, joka ei kumminkaan olisimahdollista, koska uusi laki säätää ettei vuokrasopimustasaa tehdä lyhemmäksi ajaksi kuin viideksikymmeneksi vuo-deksi. Edelleen ei voitaisi maata vuokrata puheenalaisiatarkoituksia varten niissäkään tapauksissa, jolloin asian-osaiset kumpikin, niin maanomistajakin kuin vuokramies,syystä tai toisesta haluaisivat lyhyemmäksi kuin viiden-kymmenen vuoden ajaksi tehdä sopimuksen jonkin maa-alan vuokrauksesta torppaa tai mäkitupa-aluetta varten.Määräys viidenkymmenen vuoden vähimmästä vuokra-ajasta rakentaisi siinä kohden asianosaisille voittamattomiaesteitä.

Edellisestä pitäisi olla selvä, ettei Valiokunnan enem-mistön määräys lyhimmästä vuokra-ajasta ainakaan olisiomiansa edistämään tilattoman maalaisväestön kiinnittä-mistä maanvuokrauksella maahan, eikä uutisviljelystäkään.Tämä mikäli koskee aivan uusien vuokrasopimusten teke-mistä maa-alueista torppia ja mäkitupalaisasuntoja var-ten. Mitä taasen koskee sitä kysymystä miten määräysalimmasta viisikymmenisestä vuokra-ajasta vaikuttaisi en-nen tehtyjen vuokrasopimusten uusimiseen, lienevät seu-raavat seikat tätä asiaa arvosteltaessa otettavat huomioon.Arm. esityksen ehdotukseen laiksi uuden maanvuokralainsoveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiinon Valiokunnan enemmistö pannut sen määräyksen, ettäjos vanha, ennen uuden lain voimaan astumista tehtyvuokrasopimus päättyy uuden lain voimaan astumisen jäl-keen, on maanomistaja, olkoonpa hän omistanut tilaansakuinka lyhyen ajan tahansa velvollinen uuden lain mää-räysten mukaan suorittamaan vuokramiehelle korvaustakaikista viimeisten kahdenkymmenen viiden vuoden, jopa,


102 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

jos vuokramies itse on kauemmin hallinnut tilaa, pitem-mänkin ajan kuluessa tehdyistä parannuksista. Anta-malla uuden maanvuokralain määräykselle korvauksestanäin pitkälle taaksepäin ulottuvan voiman, on muun muassatahdottu täten pakottaa maanomistajaa uusimaan entistävuokrasopimusta viideksikymmeneksi vuodeksi, jolloin hänpääsisi ennen uuden lain voimaan astumista toimitettujenparannusten korvauksesta siinä tapauksessa, ettei hän pystytaikka ei tahdo suorittaa suuriinkin summiin nousevaakorvausta, josta hänellä ei ole ollut aavistusta tilaa os-taessa tai periessä ja jota hän ei mitenkään ole voinutottaa lukuun.

Täten on valiokunnan enemmistö tahtonut murtaamaanomistajien vastenmielisyyttä vanhojen vuokrasopi-musten uudistamista vastaan viideksikymmeneksi vuodeksija mikäli vanhoja vuokrasopimuksia koskee, pakottaamaanomistajia alistumaan määräyksen alle viidenkymme-nen vuoden alimmasta vuokra-ajasta. Keino maanomis-tajien taivuttamiseksi puheenalaisessa tarkoituksessa onsitä vähemmin hyväksyttävä ja oikeuden mukainen kunse tapahtuisi taaksepäin vaikuttavan lakimääräyksen muo-dossa, jonka kaikkia kauas kantavia ja varmasti monessasuhteessa turmiollisia seurauksia on mahdoton edeltäpäinarvata. Seurauksena lyhimmän vuokra-ajan määräämisestäviideksikymmeneksi vuodeksi tulisi epäilemättä olemaanse, että ne maanomistajat, joiden vuokrasopimukset me-nevät umpeen ennen uuden lain voimaan astumista, eivätenään tekisi minkäänlaisia vuokrasopimuksia torppiensa,lampuotitilojensa ja mäkitupa-alueittensa vuokrauksesta,luopuen tykkänään vuokramuodosta. Edelleen olisi siitäsekä taaksepäin vaikuttavan lain määräyksestä mikäli kor-vausta koskee, seurauksena että ne maanomistajat, jotkasuinkin pystyisivät tuota heidän niskoilleen heitettyä odot-tamatonta korvausmaksua suorittamaan, suorittaisivat sen


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 103

päästäkseen siten uudistamasta viideksikymmeneksi vuo-deksi entisiä vuokrasopimuksia ja alistumasta viideksi-kymmeneksi vuodeksi uuden maanvuokralain heille anka-roiden määräysten alle. Jos näin tulisi tapahtumaan, mikäon pahoin peljättävissä, olisi siitä taasen seurauksena, ettäjoukko torppareita ja mäkitupalaisia perheineen joutuisivatpois vuokra-alueiltaan mieron tielle, josta taasen syntyisirettelöitä, suurta kurjuutta ja köyhyyttä, joka kysyisi val-tion väliintymistä suuremmassa määrin kuin valtiovaratsallisivat.

Lyhimmän vuokra-ajan määrääminen viideksikym-meneksi vuodeksi on siis ristiriidassa niinhyvin maan-omistajan kuin vuokramiehen etujen kanssa. Jos sitävastoin, kuten armollisessa esityksessä ehdotetaan, lyhinvuokra-aika määrätään kahdeksikymmeneksiviideksi vuo-deksi, joka sekin sisältää varsin pitkän askeleen nykyäänvoimassa olevan maanvuokralain kannalta, jossa, kuten joedellä on osotettu, yleensä alimmaksi ajaksi on ajateltuyksi vuosi, sekä jos sitä paitsi myönnettäisiin vuokra-lautakunnalle oikeus asianomaisten pyynnöstä suostua ly-hyempäänkin vuokra-aikaan, ei tarvitsisi pelätä sellaisiahaitallisia seurauksia, joita Valiokunnan enemmistön eh-dottama määräys alimmasta vuokra-ajasta aikaansaisi.

Samalla kuin määräys alimmasta viidenkolmattavuotisesta vuokra-ajasta olisi omiansa turvaamaan vuokra-miehen oikeudellista asemaa paljoa suuremmassa määrässäkuin tätä nykyä on asianlaita, ei se vaikuttaisi liian kam-moksuttavasti maanomistajaan, kun täten määrätty alinvuokra-aika ei tulisi sitomaan hänen käsiään kaukaiseksi tu-levaisuudeksi. Vuokralautakunnalle myönnetty oikeus taasentekisi mahdolliseksi vuokrasopimusten solmimisen lyhyem-mäksikin ajaksi kuin viideksikymmeneksi vuodeksi, jos mo-lemmat asianosaiset niin haluavat ja vuokralautakuntakatsoo sen sopivaksi. Tällaisten määräysten kautta kävisi


104 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

uutta maanvuokralakia sovelluttaminen enemmän olojenvaihtelevaisuuden mukaan.

Edellä esitettyjen syitten perusteella, joihin vielä olisivoinut lisätä joukon muita, jos aika olisi sen sallinut,saan ehdottaa, että valiokunnan lakiehdotuksen toinenpykälä muutettaisiin näin kuuluvaksi:

2 § (l §)•Sopimus (poist.) l §:ssä mainitun maan

vuokraamisesta on tehtävä määrä-ajaksit(poist.)enintään sadaksi ja vähintään viideksikolmattavuodeksi, ellei 6 luvussa mainittu vuok-ralautakunta katso syytä olevan suos-tua lyhempään vuokra-aikaan.

Jos vuokrakirjassa ei ole määräystävuokra-ajasta tahi jos vuokra-aika (poist) onmäärätty lyhemmäksi kuin l momentissa sa-notaan, olkoon sopimus voimassa viisikol-matta vuotta.

Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14päivästä, joka päivä on pidettävä lähtöpäi-vänä. Jos sopimuksessa ou määrätty, ettävuokravuosi on toisin laskettava, noudatetta-koon sitä määräystä.

Sekä edellisen §:n muuttamisen seurauksena että

7 §tarpeettomana tykkänään jätetään pois.

3§.Lakiehdotuksen 3 §:stä on Valiokunnan enemmistö

poistanut arm. esityksen vastaavassa eli 2 §:ssä olevatMaatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 105

määräykset siitä, että vuokramaksun tulee olla »todellinen*ja »vuotuinen". Tämä on tapahtunut sitä tarkoitusta var-ten, että sellainen menettely, jonka mukaan vuokramiessuorittaa vuokranantajalle ,,pestirahan" eli käsirahan, kä-visi mahdolliseksi. Nuo Valiokunnan poistamat määräyk-set ovat kuitenkin jo olemassa voimassa olevassa maan-vuokralain 2 §:ssä, joten niitten poisjättäminen uu-desta maanvuokralakiehdotuksesta sisältäisi itse asiassataka-askeleen. Puheenalaiset määräykset on pantu nykyi-sin voimassa olevaan vuokralakiin, jotta ne poistaisivatsen vanhan tavan, jota valtiotalouden ja vuokramiehenedun kannalta täytyy katsoa väärinkäytökseksi, että nimit-täin maata vuokran varjolla annetaan toisen hallittavaksisillä tavalla, että maksetaan korkea pesti eli käsiraha, jotavastoin vuosittain suoritettava vuokramaksu pestiin verra-ten on vähäinen. Tätä vanhentunutta ja vuokramiehelleepäedullista maksutapaa tahtoo nyt Valiokunnan enemmistöpalautettavaksi. Helposti ymmärrettävissä pitäisi kuitenkinolla, että vuokramiehelle on edullisempaa vuonna vuo-tuissaan suorittaa yhtäläinen vuokramaksu kuin jos hä-neltä joko hallinto-oikeuteen astuessa vaaditaan suurempisumma kerrallaan tai vuotuisen vuokran asemesta määrä-tään sellainen summa suoritettavaksi esim. joka kolmastai neljäs vuosi.

Poistaessaan sanan „vuotuinen" ei Valiokunnan enem-mistö sitä paitsi ole ottanut huomioon, että Valiokunnanpuheenalaisissa kohdin armollisen esityksen perustuksellenojautuva lakiehdotus on rakennettu sille edellytykselleettä vuokran tulee olla vuotuinen. Niinpä esim. ehdote-taan valiokunnan lakiehdotuksen 19 §:ssä säädettäväksiettä vuokra, jollei maksuaika ole määrätty, on suoritettava,,kahta kuukautta ennen kunkin vuokravuoden loppua".Tavallisten laintulkitsemisohjeitten mukaan sisältyy tähänsäännökseen määräys että vuokran tulee olla vuotuinen,


106 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

jospa kohtakin voidaan sopia ajasta milloin suorittaminenon tapahtuva. Samaa edellytetään 20 §:ssä, jossa mää-rätään miten päivätyöt ovat jaettavat »vuotta kohti". Jospäivätöitten suoritus ei olisi vuosittain suoritettavaksi tar-koitettu, on vaikea käsittää kuinka niitä voitaisiin laki-ehdotuksen säätämällä tavalla jakaa vuotta kohti.

Vihdoin lisättäköön, että on periaatteellisestikin oi-keampaa että pääoman korko, joka tässä tapauksessa onmaasta suoritettava vuokra, lasketaan vuotuisesti.

Edellä viittaamani kohdat valiokunnan lakiehdotuk-sessa osottavat siis että lakiehdotus huolimatta siitä ettäsana „vuotuinen" on 3 §:stä jätetty pois, on rakennettusille periaatteelle, että vuokramaksu on vuotuismaksunasuoritettava.

Poistamalla sanan «vuotuinen" ei siis valiokunnanenemmistön tähtäämää tarketusta saavutettaisi, vaan aikaan-saataisiin ainoastaan epäselvyyttä.

Edellä sanotun nojalla saan kunnioittaen ehdottaa,että 3 §:ään valiokunnan lakiehdotuksessa pantaisiin sekävoimassa olevassa maanvuokralaissa että arm. esityksessäolevat vuokramiehen etua suojelevat sanat »todellinen" ja«vuotuinen", joten § tulisi kuulumaan:

3§.Vuokramaksu pitää olla todellinen,

vuotuinen ja rahassa määrätty j. n. e.

22 §.

Arm. esityksen 11 §:ssä maanvuokramiehelle myön-netyn oikeuden siirtyä rahamaksukannalle siinä tapauk-sessa jos välikirjassa on määrätty, että vuokramaksu onsuoritettava luonnontuotteina tai päivätöinä, on Valiokunta

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3,

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 107

ulotuttanut myöskin vuokranantajaan. Mutta tätä tehdes-sään ei valiokunnan enemmistö ole menetellyt tasapuoli-sesti se kun on asettanut vuokranantajan rahamaksukan-nalle siirtymisen, vuokralautakunnan suostumuksesta riip-puvaksi, jota vastoin vuokramiehen oikeus on jätetty sel-laisesta suostumuksesta aivan riippumattomaksi. Kumman-kin asianosaisen, niin hyvin vuokranantajan kuin vuokra-miehen asettamiseksi yhtäläiseen asemaan, ehdotan, että22 §:n viimeisestä lauseesta sanat »jos vuokralautakuntasiihen suostuu" jätettäisiin pois, joten vasta sanotun §:nensimmäinen momentti, jossa myöskin sanat »yksi vuosi"olisivat muutettavat sanoiksi „kaksi vuotta", tulisi kuulu-maan näin:

22 § (11 §).

Jos välikirjassa on määrätty, että vuokra-maksu on suoritettava luonnontuotteina taipäivätöinä, älköön se estäkö vuokramiestäsiirtymästä rahamaksukannalle, jos hän vuok-ranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa, ja onmuutos astuva voimaan, kun on kulunut kaksivuotta siitä laissa määrätystä palkollistenmuuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen jä-lestä ensiksi seuraa. Sama oikeus olkoonvuokranantajalla.

27 §.

Sen muodostuksen mukaan minkä valiokunnan enem-mistö on antanut 27 §:lle tulisi tapa miten korvausta vuok-ramiehen vuokraalueella toimitetuista parannuksista onsuoritettava koko vuokrasuhteen kestämisen aikana yksis-


108 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

tään riippumaan vuokranantajasta. Uudistamalla vuokra-sopimusta viideksikymmeneksi vuodeksi kerta toisensaperästä ei vuokramies koskaan olisi oikeutettu saamaankorvauksen rahassa suoritetuksi, jollei maanomistaja jos-kus katsoisi etunsa sitä vaativan. Täten tulisi vuokran-antajan tahdosta riippuvaksi onko vuokramies epämää-räiseksi tulevaisuudeksi, ensi aluksi sadaksi vuodeksi,kytkettävä turpeeseen. Mutta ei siinä kyllä. Kun Valio-kunnan enemmistön ehdotuksen mukaan vuokranantajalla7 §:n nojalla on oikeus saada vuokramaksu aina kah-denkymmenen viiden vuoden perästä siten korotetuksikun vuokralautakunta määrää olisi vuokramiehen, josmaanomistaja vaan kerran uudistaisi vuokrasopimuksen,sadan vuoden ajanjaksona alistuminen neljän vuokra-korotuksen alle ilman että hänellä itsellään olisi vähintä-kään oikeutta ottaa sen määräämiseen osaa, vielä vähem-min sopia toisen asianosaisen kanssa siitä. Jos vuokra-mies ensimmäisen viidenkymmenen vuoden umpeen ku-luttua syystä tai toisesta haluaisi saada ulos korvauksensa,ei se olisi hänelle mahdollista, jollei maanomistaja siihensuostuisi. Tosin 32 §:ssä myönnetty siirto-oikeus jättäävuokramiehelle mahdollisuuden tätä tietä päästä irti vuok-rasopimuksesta ja saada jotakin rahallista korvausta toi-mitetuista parannuksistaan, mutta kun vuokramaksua voi-daan vuokra-aikana vuokramiehen tahdosta riippumattakorottaa, ei uuden vuokramiehen hankkiminen kentiesiolisi aivan helppoa ja tuskinpa vaan tämä, katsoen tuo-hon vastaiseen vuokran korotukseen, jonka suuruudenmääräämisessä hänellä ei olisi mitään osaa, huomattaisiintaipuvaiseksi siirtosummana suorittamaan siirtäjälle täyttäkorvausta hänen toimittamistaan parannuksista.

Kysymyksenalaista maanomistajan tahdosta yksistäänriippuvata korvauksen suorittamistapaa vastaan on vielämuistutettava että vaikka meneteltäisiinkin Valiokunnan


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 109

enemmistön ehdottaman kolmannen momentin säätämällätavalla, nimittäin siten, että 47 §:n määräämässä katsel-muksessa tehtäisiin aina erikohtainen lasku, joka osottaisivuokramiehelle silloin tulevan korvauksen rahaksi lasket-tuna, tuskinpa vaan monta noista laskelmista olisi tallella100, 150 tai 200 vuoden perästä. Edelleen ei kai voitanepitää asian mukaisena että yhden maan omistajien suku-polven suoritettavaksi pannaan edellisten sukupolvien ai-kana kuormautuneet korvausmaksut.

Kuten edellä on osotettu on puheenalaisessa §:ssäoleva säännös siis kaikinpuolin edullinen maanomistajalle,vaan ei vuokramiehelle. Allekirjoittaneen käsityksen mu-kaan pitäisi kyseenalaiselle korvauksen suorittamista kos-kevalle §:lle annettaman sellainen sisältö, joka asettaa sekävuokranantajan että vuokramiehen tasapuoliseen asemaan.Tämä voisi tapahtua siten, että, pitämällä kahdenkymme-nen viiden vuoden lyhintä vuokraaikaa lähtökohtana, vuok-ranantajalle myönnettäisiin ehdoton oikeus, jos vuokra-sopimus on tehty sanotuksi ajaksi, päästä korvauksen suo-rituksesta vuokramiehen toimittamista parannuksista, joshän samoilla ehdoilla tarjoutuu uudistamaan vuokrasopi-muksen viideksikolmatta vuodeksi. Uudistamisajan loppuunkuluttua olisi maanomistajalla ainoastaan siinä tapauksessa,että vuokramies siihen suostuu, oikeus vapautua vuokra-miehen pitennettynä vuokraaikana tekemistä korvauksistajatkamalla vuokrasopimuksen samoilla ehdoilla kahdeksi-kymmeneksiviideksi vuodeksi. Täten ei vuokramiestävaan maanomistajan tahdon ilmauksesta kiinnitettäisi epä-määräiseksi ajaksi turpeeseen, vaan olisi vuokramiehellä,jos maanomistaja kerran on uudistanut vuokrasopimuk-sen, ja vielä tarjoutuisi sitä uudistamaan entisillä ehdoillaja samaksi ajaksi vapautusta vastaan korvauksen suori-tuksesta, täysi vapaus valita tahtooko hän korvauksen ra-hassa itselleen suoritettavaksi, vaan tyytyykö hän vuokra-


110 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

sopimuksen uusimiseen korvauksen asemesta. Vuokra-maksua ei vuokranantaja sitäpaitsi olisi uudistettaessa oi-keutettu korottamaan ei ensimäisen viidenkolmatta eikäseuraavankaan viidenkolmatta vuoden kuluessa, joten vuok-ramaksu pysyisi samana viidenkymmenen vuoden aikana.

Perustuen kaikkeen edelläsanottuun pyydän saadaehdottaa että 27 § muutettaisiin näin kuuluvaksi:

27 §.

Vuokranantaja on vapaa suorit-tamasta korvausta vuokramiehen te-kemistä parannuksista: jos määrä-aikainen vuokrasopimus on tehtyvähintäänkin viideksikolmatta vuo-deksi ja vuokranantaja katselmuksentapahduttua tarjoutuu muuten enti-sillä ehdoilla tekemään uuden sopi-muksen vuokramiehen kanssa yhtä-pitkäksi ajaksi, joksi alkuperäinenvuokrasopimus on tehty.

Jos vuokranantaja, joka kerran onuudis tanut vuokrasopimuksen, haluaa,vapautuaksensa suorittamasta kor-vausta vuokramiehen pitennettynävuokra-aikana toimitetuista paran-nuksista, ensimäisessä momentissamäärätyllä tavalla vieläkin uudistaavuokrasopimuksen, hankkikoon sii-hen vuokramiehen suostumuksen.

Siinä katselmuksessa, joka 47 §:n 3 mo-mentin mukaan pidetään, on tehtävä erikoh-tainen lasku, joka osottaa vuokramiehelle sil-loin tulevan korvauksen rahaksi laskettuna.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 111

'Määrättäessä lopullisen korvaussumman suu-ruutta, jonka perustukseksi osottamaan vii-meksi umpeen kuluneella vuokra-ajalla tehtyjäparannuksia, vastamainittu katselmus on pan-tava, on katsottava, ette i vuokranantaja tule suo-rittamaan korvausta muuta kuin niistä paran-nuksista, jotka todellisesti hänelle jäävät.

Ehdotus laiksi, joka koskee maan vuok-rasta maalla annetun lainsovelluttamista aikaisemmin syntyneisiinvuokrasuhteisiin.

Tämän lakiehdotuksen l §:ssä on Valiokunnan enem-mistö myöntänyt vuokramiehelle, joka hallitsee torppaa,lampuotitilaa tai mäkitupa-aluetta oikeuden korvauksensaantiin ei ainoastaan sellaisista parannuksista, jotka ovattoimeenpannut sen jälestä, kuin uusi laki on astunut voi-maan, vaan myöskin niistä, joita vuokramies koko edel-lisenä hallinto-aikanaan on vuokra-alueella tehnyt, samoinkuin, vissillä rajoituksilla aikaan nähden, sellaisten edel-listen haltijain tekemistä parannuksista, joilta vuokramieson vuokraoikeutensa perintönä saanut.

Tätä säädöstä, jonka kautta uuden lain korvausvel-vollisuutta koskevain määräysten vaikutus tulisi ulottu-maan useita vuosikymmeniä taaksepäin, en voi hyväksyä.

Että yksityisten henkilöiden väliset sopimukset ovatpidettävät pyhinä, on peruslause, jonka voimassapitämi-nen on edellytys ei ainoastaan nykyisen yhteiskunnan py-syväisyyteen, vaan myös kaikkeen yhteiskunnalliseen yh-teiselämään ihmisten kesken yleensä. Tästä johtuu sääntö,


112 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

ettei uusi laki yleensä saa vaikuttaa oikeussuhteisiin, jotkaovat syntyneet vanhemman lain ollessa voimassa, sääntö,joka m. m. ilmenee perustuslain määräyksissä hankittujenoikeuksien suojasta. Ainoastaan mikäli tärkeät yhteis-kunta-edut vaativat tästä säännöstä poikkeamista, voi sel-lainen olla oikeutettua ja silloin ainoastaan siinä laajuu-dessa, joka on välttämättömän tarpeellista. Tästä syystäarm. esitys ulottaa uuden lain mukaisen parannusten kor-vausvelvollisuuden aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhtei-siin. Mutta tämä uuden lain määräysten sovelluttaminenoikeussuhteihin, jotka ovat syntyneet vanhemman lainollessa voimassa, tapahtuu arm. esityksen mukaan ainoas-taan vastaiseen aikaan nähden, parannuksiin, jotka toi-meenpannaan uuden lain vahvistamisen jälkeen, ei taakse-päin sellaisiin parannuksiin, joita ennen sen voimaanastu-mista on tehty. Ainoastaan sellaista soveltamista vastai-seen aikaan nähden vaatii myös se esityksen johdatuk-sessa mainittu peruste tälle poikkeamiselle säännöstä, ettäpäinvastaisessa tapauksessa tulisi olemaan erilaisessa ase-massa olevia, erilaisia oikeuksia ja etuja nauttivia vuokra-miesluokkia, mikä olisi omiaan herättämään tyytymättö-myyttä. Korvausvelvollisuuden ulottamiseen ennen lainvoimaanastumista tehtyihin parannuksiin ei tältä näkö-kannalta ole olemassa riittävää perustetta.

Mutta ei yksinomaan periaatteelliset syyt kehotaolemaan menemättä pitemmälle tässä suhteessa kuin arm.esitys, vaan myös käytännölliset. Kun sitä olevien oikeus-suhteitten järkyttämistä, joka olisi seurauksena esityksensäädöksestä, voidaan pitää verrattain pienenä, sisältäisiValiokunnan ehdottama määräys arveluttavinta laatua ole-van olosuhteitten loukkauksen. Sellaiset maatilat, joidenalueesta huomattava osa on lampuotien ja torpparien vil-jelemää, menettäisivät nimittäin viimeksimainitun säädök-sen kautta yhfäkkiä melkoisen osan arvostaan, kun ken-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 113

ties jokainen näistä vuokramiehistä voisi ruveta vaatimaankorvausta parannuksista, joita kokonaisen miespolven ai-kana on toimeenpantu, jollaisista vaatimuksista sekä maan-omistaja että vuokramies ennen eivät tienneet mitään, jajoita siksi ei ole voitu ottaa huomioon kaupassa tai perin-nönjaoissa. Tämä tietäisi sen että toiselta asianosaiseltariistettäisiin osa hänen omaisuuttaan vieläpä kenties, kunmaa meillä suurimmaksi osaksi on velkaantunutta, hänenomaisuutensa koko netto-arvo, toiselle annettaisiin yhtäodottamaton lahja. Vääryys olisi sitä suurempi, kun tä-mänlaatuinen määräys myös niin huomattavasti järkyttäisimaaluottoa, että maanomistajan taloudellinen asema mo-nessa tapauksessa tuskinpa vaan sitä kestäisi.

Tosin Valiokunta on koettanut lieventää näitä, ehdot-tamansa säädöksen seurauksia, sen määräyksen kauttamaanvuokralain 27 §:ssä ja tämän lain 3 §:ssä, että, maan-omistaja, joka tarjoutuu uudistamaan vuokrasopimuksen,ei ole velvollinen rahassa korvausta maksamaan. Mutta kunkorvausvaatimus kaikissa tapauksissa jäisi pysymään voi-massa vuokrasuhteen jostakin syystä loppuessa ja silloinolisi suoritettava, tulisi tämän kautta maatilaa rasittamaanjoukko hiljaisia panttioikeuksia, joiden merkitys tosin olisiepämääräinen, mutta jotka siitä huolimatta tai kentiesjuuri sen takia vielä enemmän olisivat omiansa vähentä-mään maan arvoa ja haittaamaan maaluottoa.

Edellisen lisäksi tulee, ettei mitään varmaa perustaaaikaisemmin tehtyjen parannusten korvauksen laskemisestaole olemassa, koska vasta 1902 vuoden maanvuokralaissaon katselmuksien pitäminen torpissa säädetty, eivätkä nemyöskään sitä ennen olleet tavallisia. Tämä epävarmuusantaisi luonnollisesti aiheita selkkauksiin maanomistajansekä hänen torpparinsa ja muiden vuokramiestensä välillä.Vihdoin tulen Valiokunnan ehdottamasta säädöksestä joh-tuvaan arvelutta vimpaan seuraamukseen. Se antaisi var-


114 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

muudella aihetta lukuisiin oikeudenkäynteihin vuokramie-hen ja maanomistajan välillä, ja aikaansaisi täten riitai-suuksia, levottomuutta ja katkeruutta mieliin, siis seuraa-muksia, jotka ovat aivan päinvastaisia kuin mitä tällälainsäätämistoimenpiteellä on tarkotettu. Lainsäätäjälläei ole oikeutta antaa aihetta sellaisiin seuraamuksiin.

Edellä esittämilläni perusteilla saan kunnioittaen eh-dottaa :

että esillä olevan lakiehdotuksen l § muu-tettaisiin armollisen esitykseen sisältyvän laki-ehdotuksen l mom. kanssa yhtäpitäväksi; sekä

että 3 § samassa lakiehdotuksessa tulisisamoin kuuluvaksi kun 3 mom. esityksen laki-ehdotuksessa.

Helsingissä 16 p:nä lokakuuta 1907.

Jonas Castren.

Vastalauseesen kaikissa osissa yhtyvät

K. J. Karlsson. O. W. Slätis. U. Bränder.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 115

V.

Allekirjoittaneet eivät ole voineet semmoisenaan hy-väksyä valiokunnan ehdotusta uudeksi maanvuokralaiksi,sillä kun uutta maanvuokralakia kaivataan etupäässä torp-parien, heidän kanssaan samanlaisessa taloudellisessa ase-massa olevien lampuotien sekä mäkitupalaisten asemanparantamiseksi, olisi mielestämme valiokunnan ehdotuk-seen ollut otettava ainoastaan lakiehdotuksen ensimmäi-nen ja viimeinen osasto, joista edellinen juuri koskee mai-nitunlaista maanvuokraa ja jälkimmäinen sisältää yleisiämaanvuokraa koskevia määräyksiä. Torpparien, lampuo-tien ja mäkitupalaisten vuokraolot vaativat pikaista kor-jausta ja pelättävää on, että jos maanvuokralakia nyt tah-dotaan täydellisesti uudistaa, niin tulee se edellämainittu-jen henkilöitten vuokraolojen parantamista hidastuttamaan,siihenkin katsoen, että valiokunnalla lakiehdotuksen toi-sen ja kolmannen osaston käsittelyä varten on ollut ai-van liian niukalta aikaa käytettävänään, jonka johdostanämä osastot eivät mielestämme ole riittävästi voineettulla harkituiksi. Koska Eduskunnallakin maanvuokralainkäsittelyä varten on varsin vähän aikaa, olisi mielestämmemaanvuokralain täydellinen uudistaminen tällä kertaa jä-tettävä sikseen ja nykyinen v. 1904 voimaanastunut lakimaanvuokrasta maalla sellaiseen maanvuokraan nähden,


116 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

jota toisessa ja kolmannessa osastossa tarkotetaan, pysy-tettävä toistaiseksi voimassa.

Yllä esitetyillä perusteilla rohkenemme siis Eduskun-nalle ehdottaa:

että Eduskunta hylkäisi Valiokunnan laki-ehdotuksen toisen ja kolmannen osaston; mutta

että Eduskunta pitää tärkeänä, että lähei-sessä tulevaisuudessa säädetään laki, joka kos-kee itsenäistilan vuokrausta, kuin myös tilan taimaa-alueen vuokraamista muuta kuin asunto-tarkotusta varten, vuokrausta asuntotarkotustavarten, jota ei ole katsottava mäkitupa-alueeksisekä maanviljelystarkotusta varten vuokrattuamaa-aluetta, joka ei ole varustettu rakennuksillatai aiottu niittä varustettavaksi.

Valiokunnan ehdottamaa torpan, lampuotitilan jamäkitupa-alueen vuokrausta koskevaa osastoa emme myös-kään voi pitää tarkotustaan vastaavana. Kun torpparit,lampuodit ja mäkitupalaiset hallitsevat etupäässä sellaisiavuokratiloja, joita jatkuvasti vuokralla hoidetaan, onvuokrasuhde mielestämme muodostettava, kuten Agraari-komiteakin mietinnössään I mainitsee, vuokramiesluokanitsenäistyttämistä silmälläpitäen. Vuokraoikeus on siisasetettava muun omaisuuden kanssa samanluontoiseenasemaan, niin että sen voi vuokramies menettää ainoas-taan siten, että se myydään ulosottotoimin hänen velko-jensa suoritukseksi. Tästä seuraa myös, että vuokramie-hen tulee saada hyödykseen käyttää vuokra-aluetta niin-kuin parhaaksi näkee, niin turvatussa asemassa, että hänpelkäämättä uskaltaa panna pääomaa ja työtä maahan.

Edelleen ei valiokunta ole mielestämme riittävästiottanut huomioon sitä, että torpan, lampuotitilan ja mäki-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 117

tupa-alueen vuokramies miltei säännöllisesti on heikompisopijapuoli ja että häntä senvuoksi erikoisesti vuokralauta-kuntalaitoksen kautta on turvattava. Emme myöskäänvoi hyväksyä sitä, että valiokunta useissa kohdin erikois-sopimuksen kautta on sallinut asianosaisten poiketa vuok-ralain määräyksistä, koska tämä seikka useimmissa ta-pauksissa on vuokramiehelle epäedullinen.

Nämät näkökohdat aiheuttavat Valiokunnan lakieh-dotukseen useita muutoksia, joista seuraavassa yksityis-kohtaisemmin tehdään selkoa.

Saman lain alle kuin lampuodit, jotka viljelevät l § 2 mom.tilaa, joka on hallintonsa puolesta päätalon alainen, olisimielestämme saatava muutkin kokotilan tai tilanosanvuokramiehet, jotka taloudellisen asemansa puolesta ovattorpparien ja l §:n 2 momrssa mainittujen lampuotitilainvuokramiehien vertaiset. Erittäin mainittakoon tällaistenjoukossa metsäyhtiöitten omistamien tilojen lampuodit,joiden oikeudellinen asema on varsin epävarma ja joidentoimeentulo on yhtä huono kuin torpparienkin. Olisimielestämme siis väärin kieltää näiltä torppariluokankanssa samanlaisessa taloudellisessa asemassa oleviltavuokramiehiltä se oikeusturva, minkä tämä laki torppa-reille, lampuodeille ja mäkitupalaisille suo.

Koska 17 §:n 3 momentin ehdotamme muutetta- 5 § 5 mom.vaksi siten, että vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää olkoonvuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään, aiheut-taa se vastaavan muutoksen myöskin tähän esilläolevaanpykälään. Ja koska sanat «jos sopimus koskee torpantai lampuotitilan vuokrausta" voivat välillisesti vaikeuttaametsänkäytön ja laidunoikeuden myöntämistä mäkitupa-laisille, ovat ne poistettavat.


118 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

6 § l mom. J°s vuokralautakunnalle myönnetään vuokrasopi-muksia hyväksyttäessä niin rajoitettu valta, kuin 7 §:n lmom:ssa ehdotetaan, ei sen toiminnasta ole vuokramie-helle suurta hyötyä odotettavana. Jos vuokralautakuntakieltäytyy vuokrasopimusta hyväksymästä kohtuuttomienehtojen tähden, tulee sen hyväksymisoikeus vaan estä-mään vuokrasopimusten tekemistä, eikä juuri sanottavastiauta vuokramiestä, jonka toimeentulonsa vuoksi on pakkohakea itselleen vuokratilaa. Pääasiassa tästä syystä onesillä oleva pykälä ehdottamaamme muotoon asetettava.

7 §. Maakorko, eli tarkemmin sanoen maan ansiotonarvonnousu (differentialikorko), on tulo, joka kuuluu yh-teiskunnalle, koska se saa alkunsa yhteiskunnan yleisestäkehityksestä. Emme siis voi hyväksyä sitä, että se vuokra-maksun korotuksen muodossa saatetaan maanomistajalle,kuten valiokunta 7 §:ssä ehdottaa. Niinkauan kuin diffe-rentialikorkoa ei voida saattaa yhteiskunnalle, pitää senkuulua maan vuokraajalle, sen viljelijälle, joka työnsäkautta osaltaan vaikuttaa differentialikoron syntymiseen.Ja vaikka hyväksyisimmekin valiokunnan ehdottaman peri-aatteen, herättäisi tämän pykälän hyväksyminen mieles-sämme sittenkin vakavia epäilyksiä, sillä vuokralautakunnanon aivan mahdoton määrätä sitä summaa, johonka jon-kin vuokra-alueen differentialikorko on määrätyn ajankuluessa noussut, vaan tulee tästä pykälästä olemaan seu-rauksena vuokramiehelle umpimähkänen vuokramaksunkorotus, jolloin vuokramies väkisinkin tulee suorittamaantekemiensä parannuksien tähden korotettua vuokramak-sua. Mainittu pykälä olisi siis valiokunnan ehdotuksestapoistettava.

8 § l mom. Suullisia sopimuksia vahvistettaessa tulee asianosais-ten kääntyä vnokralautakunnan, eikä vuokratuomioistui-men puoleen. Vuokralautakunta voi, paremmin kuinvuokratuomioistuin, valvoa että suulliset sopimukset to-


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 119

della tulevat kirjallisiksi. Sitävarten tulee vuokralautakun-nalle myös myöntää valta vierasmiehiä kuulusteltaessa ot-taa valaehtoisia todistuksia. Vuokratuomioistuimen tuleemuodostua vaan ylioikeudeksi, johon vuokralautakunnanpäätöksistä vedotaan. — Suullisia sopimuksia vahvistet-taessa on noudatettava luonnollisesti samoja määräyksiäkuin kirjallisiakin sopimuksia vahvistettaessa, sillä muutenvoidaan suullisia sopimuksia tekemällä kiertää vuokralainmääräyksiä.

18 §:n 4 mom. on, sananmuodoltaan jonkun verran 16 §.muutettuna, selvyyden vuoksi siirretty tähän pykälään toi-seksi momentiksi.

Yleisissä perusteluissa mainituista syistä tulee 17 §.'n 17 §•I mom. ehdottamaamme suuntaan muutettavaksi.

17 §:n 3 momrssa on, juuri vuokramiesluokan itsenäis-tyttämistä silmälläpitäen, tahdottu vuokramiehelle turvatajoka tapauksessa oikeus käyttää kotitarpeekseen vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää, tietystikin noudattaen mää-rättyä suunnitelmaa, jos sellainen on olemassa. Viimei-sessä momentissa olevat sanat, ,,jos vuokrasopimuksessaei ole toisin määrätty", ovat jätetyt pois, sillä maan vilje-lijällä tulee olla näihin etuihin suurempi oikeus, kuinmaan omistajalla.

Valiokunnan ehdottama tämän pykälän ensimmäinen 18 §.mom. on mielestämme kohtuuton, sillä sen'mukaan tulisimaanomistajan rakentaa myöskin vuokramiehen omat ra-kennukset, jos ne tulipalon kautta tahi muuten ilmanvuokramiehen tuottamusta ovat hävinneet. Tosin valio-kunta rajottaa tämän vuokranantajan rakennusvelvollisuu-den ainoastaan torppaan ja lampuotitilaan kuuluviin ra-kennuksiin, mutta sangen useissa tapauksissa on tällais-tenkin tilain haltijoilla omia rakennuksia. Mielestämmevoi vuokranantajan jrakennusvelvollisuuden kyllä ulottaa


120 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

kaikkiin vuokratiloihin, jos mainittuun momenttiin liitetäänsanat »joka on vuokranantajan oma."

Samaa periaatetta pitäisi mielestämme sovelluttaa jojohdonmukaisuudenkin vuoksi niihin vuokratilan raken-nuksiin, jotka vanhuuttaan ovat rappeutuneet ja katsel-muksessa julistetut kelpaamattomiksi. Tämän määräyksenlakiin asettamista puolustaa vielä sekin seikka, että tämänkautta tulisivat vuokratilan rakennukset siirtymään vähitellenvuokramiehen omiksi, johon mielestämme kehityksen tulisipyrkiä. — Seuraavasta momentista on poistettava sanat,,jos tilan metsävarat sen sallivat", sillä ne sanat voivattehdä koko momentin tehottomaksi. Jos kerran raken-nukset ovat vuokranantajan, josta mielestämme seuraa,että rakennusvelvollisuuskin on hänen, niin olkoon hänvelvollinen rakentamaan vaikka tiilistä semmosen raken-nuksen, josta tässä momentissa puhutaan. Muuten tämä-kin määräys on mielestämme omiaan viemään kehitystäsiihen suuntaan, että vuokratilan rakennukset tulevat vuokra-miehen omiksi.

20 § 2 mom. Päivätyön pituudeksi päivätyövelvollisuutta suoritet-taessa emme voi hyväksyä valiokunnan ehdotusta. Ny-kyään, kun valtiollinen äänioikeus jo on verrattain ylei-nen, tulee maatyöntekijäinkin saada niin paljon vapaataaikaa, että voivat itsenäisesti kehittyä ja kirjallisuutta va-paa-aikoinaan lukemalla muodostaa itsenäisen vakaumuk-sen siitä, kenelle uskovat luottamuksensa valtiollisissa vaa-leissa.

21 § 3 mom. Koska tämän lain alle kuuluva vuokramies on mie-lestämme asetettava itsenäisen, korkoamaksavan maan-omistajan asemaan, joka siis, työskennellessään vuokran-antajan töissä, ei olisi vuokranantajasta suuremmassa mää-rin riippuvainen kuin vapaa palkkatyöläinenkään, vaikka-kaan ei ole katsottu voitavan vielä tällä kertaa nimen-omaan kieltää vuokranantajalta oikeutta vaatia vuokra-

MaatalousvalioTfunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 121

maksua päivätöissä, seuraa siitä myös, että vuokramiehen,suorittaessaan vuokranantajalle päivätyötä, tulee olla yhtäedullisessa asemassa kuin muukin palkkatyöläinen on.Samalla kannalla muuten on Paloheimon y. m., maan-vuokraajain aseman parantamista koskeva, eduskuntaesi-tys muuhun, paitsi hevospäivätyön suorittamiseen nähden.

Siitä, mitä 7 §:n perusteluissa on esiintuotu, johtuu, §§ 26, 27 jaettä vuokramiehen tulee saada täysi korvaus vuokratilan 29-arvon nousemisesta. Vuokramiesluokan itsenäistyttämis-periaate vaatii sen lisäksi, että vuokrasuhde muodostuujatkuvaksi ja vuokrasopimuksen päättyessäkin ainoastaanmolemminpuolisesta sopimuksesta lakkaa. Näistä seuraa,että valiokunnan ehdotuksen 27 § saa toisen muodon ja§§ 26 ja 29 tulevat tarpeettomina poistettaviksi.

31 §:stä tulee suurin osa 27 §:ään ehdottamamme 31 §.muutoksen kautta poistettavaksi,

32 §:n 2 mom. olemme ehdottaneet poistettavaksi, 32 §.ensiksikin sentähden, että ehdottamamme muutos taval-laan aiheutuu ehdottamastamme muutoksesta 27 §:ään,toiseksi sentähden, että vuokralautakunnan on verrattainvaikea erottaa toisistaan differentialikorkoa ja sitä arvonlisäystä, mikä vuokramiehen työn ja pääoman kautta onvuokratilalle tullut ja kolmanneksi sentähden, että mainittumomentti ei suinkaan estä siirron tapahtuessa salaistenvelkasopimusten syntymistä asianosaisten kesken, vaanpäinvastoin on omiansa niiden syntymistä edistämään.

Saman §:n 3 mom. on valiokunnan ehdotuksesta 32 § 3 mom.poistettava, sekä 27 §:n johdosta, että myöskin sentähden,että mainittu momentti valiokunnan ehdottamassa muo-dossa suosii suurviljelyksen syntymistä, mikä ei suinkaanliene ollut valiokunnan enemmistön tarkotus.

34 §:n 4 mom. sanamuoto tulee 32 §:ään sekä 26 §:ään 34 § 4 mom.tehtyjen muutosten johdosta muuttumaan.

Asettuen samalle kannalle kuin 1900 vuoden valtio- 35 §.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

122 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

päiville annettu hallituksen esitys torpan vuokrauksesta,on mielestämme vuokrasopimukselle annettava ehdotto-masti sitova voima sitäkin henkilöä vastaan, jonka omaksikiinteimistö ehkä joutuu; tästä johtuu 35 §:ään ehdotta-mamme muutos. Koska valiokunnan ehdottaman rekiste-röimisjärjestelmän kautta kaikkien vuokrasopimusten julki-suus on taattu, ei tällaisen pysyväisyyden myöntämisessämyöskään ole mitään arveluttavaa.

36 §• Koska sellainen säädös, kuin 36 § sisältää, useinon omiaan tekemään epävarmaksi vuokramiehen asemanja kun viljelijän oikeudelle on annettava etusija omistus-oikeuteen nähden, missä ne joutuvat ristiriitaan, olisi mie-lestämme 36 §:n edellyttämissä tapauksissa vuokramiehenasema jätettävä loukkaamattomaksi ja ainoastaan maan-omistajain keskinäinen suhde vuokraesineeseen ja vuokra-maksuun nähden uudelleen järjestettävä. Tämä aiheuttaa

§§ 38 ja 39. myös muutoksia 38 ja 39 §:ään.40 § Yleisissä perusteluissa esitetyillä syillä ehdotamme

suurimman osan 40 §:ää poistettavaksi ja sijalle säädöksenvuokraoikeuden ulosmittauksesta.

§§ 41, 42, 44, Edellä esitetyt perustelut ja pykälämuutokset aiheutta-45 ja 47. vat myöskin muutoksia 41, 42, 44, 45 ja 47 §§.

49 § l mom. Koska varsinkin suullisia sopimuksia tehdessä lain-säätämä tulokatselmus voi jäädä toimittamatta, emme voihyväksyä, että korvausta tällöin ei maksettaisi, tai toisinsanoen, että vuokranantaja ehdottamamme 27 §:n mu-kaan saisi korottaa vuokramaksua, ilman että hänen sitäennen täytyisi lunastaa itselleen siihen 27 §:n mukainenoikeus. Tässä suhteessa tulee vuokralautakunnalle jättäävapaa harkitsemisvalta, joka ehdotuksemme mukaan vuok-ralautakunnalla yleensäkin on.

57 § 2 rnom. Valiokunta kyllä on ehdottanut vuokralautakuntiaasetettavaksi, mutta, kuten 6 §:n l mom:in perusteluissa jomainittiin, on valiokunta lakiehdotuksessaan asettanut

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 123

vuokralautakunnille kovin pienen ja rajotetun vallan. Vuok-ralautakunnan tehtäväksi pitäisi kuitenkin antaa, niidentehtäväin lisäksi, jotka erikseen laissa mainitaan, vuokra-suhdetta koskevain, vuokranantajain ja vuokramiesten vä-lillä esiintyvien riitaisuuksien ratkasetninen. Paikkakunta-laisilla olisi suurempi luottamus tällaiseen, heidän keskuu-destaan kokoonpantuun laitokseen, kuin mihinkään oi-keusistuimeen, jossa useinkin lain äärimmäisestä kirjai-mesta kiinnipitävä lakimies istuu puheenjohtajana. Myösse suuri asiantuntemus, mikä ehdotuksemme mukaan ko-koonpannulla vuokralautakunnalla tulisi olemaan, puhuusen puolesta, että vuokralautakunnalle annettaisi valtatehdä vuokrasuhdetta koskevissa asioissa sitovia päätöksiä.Vuokralautakunnan päätöksistä saisi kumpikin asianosai-nen luonnollisesti valittaa vuokratuomioistuimeen, jostamyöhemmin tulee puhe.

Koska vuokralautakunnan tehtävänä on etupäässä §§ 59 ja 60järjestää maanvuokraolot yleisen mielipiteen vaatimuksiavastaaviksi ja turvata vuokramiehen asema, syystä että tämäon heikompi sopijapuoli sekä senvuoksi autettava, ja koskaedelleen vuokralautakunnan puheenjohtajalla tulee olemaanvarsin vaikuttava asema, niin olisi puheenjohtaja mieles-tämme valittava kuntakokouksessa yleisellä kansan äänes-tyksellä. 60 §:n l mom. tulee sen johdosta kokonaanmuutettavaksi, jotapaitsi muodollisista syistä ovat §§ 59ja 60 yhdistettävät.

Koska valitsijoiden asiana on päättää, kenelle luot- 61 $tamuksensa antavat, emme ole katsoneet valiokunnallaolleen riittävästi syytä ehdottaa vuokralautakunnan pu-heenjohtajan sekä varapuheenjohtajan pätevyysehdoksi 25vuoden ikärajaa.

Että kaikki vuokralautakunnan puheenjohtajan, vara- 63 §puheenjohtajan ja jäsenten vaalista ja jäävillisyydestä sekävuokralautakunnan toimituksissa tapahtuneista muodolli-


124 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

sista virheistä johtuvat valitukset tulisivat yhteen pykä-lään, olisi osa 67 pykälää 63 §:ään liitettävä.

68 $ Se seikka, että 68 §:ssä mainitussa tapauksessa vuok-ralautakunnan toimet ehdotetaan jätettäväksi kunnallislauta-kunnalle sekä vuokratuomioistuimen tehtävät kihlakunnan-oikeudelle, ovat mielestämme kokonaan ristiriidassa senvuokralautakuntaperiaatteen kanssa, jonka edellä olemmeesittäneet. Kunnallislautakunta on etenkin niillä seuduin,mitkä 68 §:n edellyttämissä tapauksissa kysymykseen tu-levat, yksipuolisesti maanomistajain etuja edustava laitos.Sensijaan ehdottamiemme tilapäisten vuokralautakuntainkautta olisi se tasapuolisuus saavutettu, josta Valiokun-nan perusteluissakin mainitaan.

69 § Valiokunta on ehdottanut, että lopullinen päätösvaltavuokrasuhdetta koskevissa, vuokranantajan ja vuokramie-hen välillä syntyneissä riitaisuuksissa olisi kihlakunnan-oikeudella, jossa tosin lautakunta silloin olisi tavallisuu-desta poikkeavalla tavalla kokoonpantu. Koska tämä eh-dotus meistä näyttää silmälläpitävän yksinomaan maan-omistajaluokan etuja, emme ole voineet siihen suostua.Kihlakunnanoikeus on nimittäin torpparien sekä muunköyhälistön silmissä näyttäytynyt aseeksi, millä ylläpide-tään nykyistä, alempia kansanluokkia riistävää järjestelmää.Ei valiokunta myöskään ole, ehdottaessaan kihlakunnan-oikeudelle kompetenssia tällaiseen erikoistehtävään, aset-tanut sen puheenjohtajalle minkäänlaisia pätevyysehtoja,jotka edes jossain määrin takaisivat, että juuri vuokra-suhteet, joita varten tämä kompetenssi kihlakunnanoikeu-delle myönnetään, tulisivat asiantuntemuksella ratkaistua.Mutta katsomme, että vuokralautakuntien puheenjohtajatvoivat tämän paikan täyttää niin, että vuokramies voikatsoa olevansa turvattu, sillä vuokralautakuntien puheen-johtajat tulevat luonnollisesti asettamaan tähän toimeenpaikkakunnan oloja tuntevan henkilön, joka myös samalla


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 125

täyttää ne pätevyysvaatimukset, mitkä 4 momentissa ovatsille asetetut.

Muut tähän lukuun tehdyt muutokset johtuvat edelläesitetystä.

Jos sillä väliajalla, mikä kuluu lain voimaanastumi- i2T §sen ja sen ajan välillä, kunnes vuokralautakunnat ovattulleet asetetuiksi, vuokralautakunnan toimet suorittaakunnallislautakunta ja vuokratuomioistuimen tehtävät paik-kakunnan kihlakunnanoikeus, niin kokoonpantuna kuinyleisessä laissa säädetään, on se omiansa saattamaan kokovuokralautakuntalaitoksen vuokramiesten silmissä huonoonvaloon. Estääksemme tämän, olemme tehneet 127 §:äänmuutosehdotuksen.

Yllämainitsemiemme syiden perusteella rohkenemmeesittää, että

Eduskunta hyväksyisi kysymyksessä olevanlain näin kuuluvana:

Laki torpan, lampuoti-tilan ja mäkitupa-alueenvuokrauksesta.1)

l Luku.

Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.

1 §'1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.2 mom. Lampuotitilalla ymmärretään semmoista

vuokralla hoidettua, kokonaista, manttaaliin pantua maan-

x) Kursiivilla on painettu ne kohdat, joissa valiokunnan ehdo-tusta on muutettu. Jos poistoja on tehty, ei sitä ole erittäin merkitty.

Maatalousvaliokunnan 'mietintö N:o 3.

126 1907. — V. M. — Eslt. N:o 27.

viljelystilaa tai tilanosaa, jonka omistaa yhtiö tai sellainenyksityinen, jolla on kaksi tai useampia tiloja ja jonka-vuokramies on taloudelliseen asemaansa nähden torpparinvertainen.

3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

2§.Samoin.

3§.Samoin.

4 §.Samoin.

5§.l—4 mom. Samoin.5 mom. Ilmoitus siitä, onko vuokramiehellä ja missä

määrässä oikeus puutarpeiden saantiin sekä karjanlaitumenvuokra-alueen ulkopuolella.

6 ja 7 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuk-sessa.

6§ .

Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tut-kittavaksi. - Jos lautakunta huomaa välikirjan laillisestitehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasapuolisen arvostelunmukaan ole vuokramiehelle kohtuuttomat, niin vahvista-koon sen. Mutta jos vuokralautakunta harkitsee, ettävuokramiehen vuokramaksu on hänelle myönnettyihin eh-toihin nähden liian korkea, olkoon vuokralautakunnallaoikeus alentaa vuokramaksua, ilman että vuokranantajasaa peräytyä tekemästään sopimuksesta. Jollei välikirjaa


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 127

muista syistä voida vahvistaa ovat syyt asianosaisille il-moitettavat. Vahvistuksesta on sekä kummallekin asian-osaiselle annettavaan että vuokralautakunnalle jääväänkappaleeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mai-nittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin.


7§.On poistettava.

8 § -

Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen sopimus-kirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessävahvistettu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toi-sen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuok-ramies, vuokranantajalle toimittamansa haasteen nojalla,vuokralautakunnassa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi.Vuokralautakunta merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosais-ten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvityksenmukaan heidän kesken on sovittu. Jos vuokralautakuntahavaitsee, että välipuheessa vuokrattavaksi aiottu alue sekävuokraehdot ovat niin määrätyt kuin 2, 3, 5 ja 6 §:ssäsäädetään, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassaasianosaisten kesken. Jos vuokramaksu vuokramiehellemyönnettyihin etuihin nähden havaitaan kohtuuttomaksi,noudatettakoon mitä 6 §:n l mom. määrää. Täten vah-vistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisestitehty kirjallinen vuokrasopimus, ellei se 78 §:ssä maini-tusta syystä joudu uuden käsittelyn alaiseksi.



128 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

2 Luku.

Vuokrakirjan rekisteröimisestä.

9§.Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

Samoin.

Samoin.

Samoin.

Samoin.

Samoin.

Samoin.

10 §.

11 §•

12 §.

13 §.

H §.

15 §.

3 Luku.


16 §.l mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 129

2 mom. Vuokranantajan velvollisuus on osottaa taihankkia rakennusaineet vuokraesineeseen kuuluvain vuok-ranantajan omistamien maanviljelykseen tarpeellisten ra-kennusten kunnossapitoon.

17 §.Noudattaen mitä 16 §:ssä on säädetty, olkoon vuokra-

mies oikeutettu hyödykseen käyttämään vuokra-aluetta niin-kuin parhaaksi näkee.

2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.3 mom. Vuokra-alueeseen kuuluvaa metsää olkoon

vuokramies oikeutettu kotitarpeekseen käyttämään. Jos täl-laista käyttämistä varten on tehty suunnitelma, nouda-tettakoon sitä.

4 mom. Vuokramiehelle olkoon vuokra-alueella met-sästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä ka-lastusoikeus.

18 §.Jos vuokraesineeseen kuuluva sen viljelemiseen tar-

peellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on tuli-palon kautta tahi muuten ilman vuokramiehen tuotta-musta hävinnyt tai niin vahingoittunut, että se on uudes-taan rakennettava, on vuokranantajan toimitettava uudesta-rakentaminen.

2 mom. Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edelläon mainittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuk-sessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on, vuokranantajanse uudestaan omalla kustannuksettaan rakennettava vuokra-lautakunnan määräämän ajan kuluessa. Ellei hän sitätee, rakennuttakoon vuokramies sen hänen kustannuksellaan.

3 mom. Mitä 2 momentissa on säädetty, nouda-tettakoon myöskin, sellaisen uuden rakennuksen rakenta-miseen nähden, joka paikkakunnalla yleisesti käytäntöön


130 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

tulleen muuttuneen viljelystavan tai vuokra-alueen viljelys-ten laajentamisen takia havaitaan välttämättömäksi.

4 mom. On poistettava.5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

19 §.Samoin.

20 §.1 mom. Samoin.2 mom. Kun päivätyövelvollisuutta suoritetaan vuokra-

sopimuksen nojalla, olkoon työpäivä, ellei lyhemmästäajasta ole sovittu, enintään kymmenen tuntia pitkä kuu-tena kesäkuukautena ja enintään kahdeksan tuntia muinakuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.


21 §.

l ja 2 mom. Samoin.3 mom. Jos työvelvollisuuden suorittaminen huo-

non sään vuoksi on sinä päivänä estynyt, eikä vuokran-antaja voi verotyöpäivän suorittajalle muuta työtä antaa,älköön vuokramiehellä vaadittako uutta verotyöpäivää huk-kaan menneen sijaan.


22 §.Samoin.

23 §.Samoin.

24 §.

Samoin.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. - V. M. — Esit. Nso 27. 131

25 §.Samoin.

26 §.On poistettava.

27 §.

Vuokramiehellä tai hänen oikeudenomistajillaan ol-koon oikeus vuokrakauden loputtua uudistaa vuokrasopi-mus, jolloin vuokranantajan, jos hän vaatii vuokramaksuakorotettavaksi, on suoritettava vuokramiehelle tai hänenoikeudenomistajilleen sitävarten toimitetussa katselmuksessamäärätty täysi korvaus vuokratilan arvon nousemisesta.

28 §.

Samoin kun valiokunnan ehdotuksessa.


30 §.Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

31 §.

Jos maanomistaja vuokrasuhteen päättyessä onvuokramiehelle velkaa hänen tekemistään parannuksista,olkoon vuokramiehellä oikeus kuitata vuokramaksua kor-vaussaatavaansa vastaan.


132 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

4 Luku.


32 §.Vuokramiehellä olkoon oikeus vuokra-ajan kestäessä

tai sen loputtua siirtää tai myydä vuokraoikeutensavuokralautakunnan hyväksymälle henkilölle.

33 §.

Samoin kun valiokunnan ehdotuksessa.

34 §.l—3 mom. Samoin.4 mom. Perinnönjaossa älköön vuokraoikeutta ar-

vioitako korkeammaksi sitä arvon lisäystä, mikä vuokra-esineelle on vuokramiehen siihen paneman työn ja pää-oman kautta tullut.

35 §.Rekisteröity vuokrasopimus olkoon joka tapauksessa

sitova sitä henkilöä vastaan, jonka omaksi vuokratilavuokrakauden kestäessä ehkä joutuu.

36 §.Jos vuokra-alue moitekanteen ja rajankäynnin kautta

on joutunut pois siltä, joka sen on vuokralle antanut, äl-köön se vaikuttako alkuperäisin sovitun vuokra-alueen suu-ruuteen, vaan harkitkoon vuokralautakunta, missä määrinvuokraajan entiselle omistajalle suoritettava vuokra onpienennettävä, sekä paljoko vuokramiehen vuotuisesta vuokran-maksusta lankeaa maan uuden omistajan hyväksi.

2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3,

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 133

37 §.

Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

38 §..

Vaatimus vuokramaksun vähentämisestä tai korotta-misesta tai vuokrasopimuksen purkamisesta on tehtävä taivuokrasopimus irtisanottava kahden vuoden kuluesssa siitäajasta jolloin jako-osat vastaanotettiin.

39 §.1 mom. On poistettava.2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.3 mom. On poistettava.

40 §.l—4 mom. Määräaikainen vuokraoikeus voidaan

ulosottotoimin myydä suorittamattomasta vuokramaksustasekä rappion korvausmäärästä.

Ilman vuokranantajan suostumusta älköön kuiten-kaan hyväksyttäkö sellaisen henkilön tarjousta, joka eitäytä 32 §:ssä mainittua ehtoa.

5 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.6 mom. On poistettava.


42 §.

Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä laissamainitaan, älköön vuokranantajalla, tai sillä, jolle hänenoikeutensa on siirtynyt, olko valtaa vaatia vuokramiestäjättämään vuokra-aluetta.

43 §.

Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

134 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

44 §.

Kun vuokrasopimus lakkaa irtisanomisen nojalla, onvuolcra-alue luovutettava seuraavan vuokravuoden lopussa.

2 mom. Vuokramies, jonka vuokraoikeus on ulos-ottotoimin myyty, olkoon velvollinen muuttamaan ensilähtöpäivänä, ellei oikeus harkitse asioita sellaisiksi, ettähänen on jo sitä ennen muuttaminen lähtöaikaa nautti-matta.

45 §.

Irtisanominen tehtäköön todistajain läsnä ollessa tahiotettakoon siitä kirjallinen todistus. Jos vastapuoli ei oletavattavissa, olkoon laki niinkuin haasteesta on sellaisentapauksen varalta säädetty. Jos joku on määrätty vuokran-antajan puolesta nostamaan vuokramaksua, olkoon lupalaillisin vaikutuksin irtisanoutua hänelle.

2 mom. On poistettava.

5 Luku.

Katselmuksista.

46 §.


47 §.

Vuokrasuhteen päättyessä on, jos vuokranantaja vaa-tii vuokramaksua korotettavaksi, pidettävä katselmus vii-meistään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen loppu-mispäivästä lukien, mutta pidettäköön myöskin, jos jompi-kumpi asianosainen sitä vaatii, ennen, ei kuitenkaan ai-kaisemmin kuin 8 kuukautta sitä ennen.

2 mom. On poistettava.3 mom. On poistettava.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 135

48 §.Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

49 §.Jos tulokatselmusta ei ole pidetty tahi jos tulokat-

selmus on pidetty, mutta ei lähtökatselmusta, määrätköönvuokralautakunta korvauksen, vapaasti harkittuaan kaikkiesille tulleet asianhaarat.


50 §.Samoin.

51 §.Samoin.

52 §.Samoin.

53 §.Samoin.

54 §.Samoin.

55 §.Samoin.

56 §.Samoin.


136 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

6 Luku.

Vuokralautakunnasta.

57 §.


2 mom. Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänätässä laissa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokra-suhdetta koskevien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokra-miehen välillä syntyessä jommankumman asianosaisenpyynnöstä ottaa riitakysymys molempien riitapuolten taiheidän laillisesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ol-lessa käsiteltäväksi sekä tehköön asiasta päätöksen, va-paasti harkittuaan kaikki esille tulleet asianhaarat. Josasianosainen ei noudata kutsumusta saapumaan tällaisenasian käsittelyyn, rangaistakoon enintään viidensadan mar-kan sakolla.

3 mom. On poistettava.4 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

58 §.

Samoin.

§§ 59 ja 60.

59 § l mom. Samoin.60 § l mom. Samassa syyskuun kuntakokouksessa

valitaan myös vuokralautakunnan puheenjohtaja sekä vara-puheenjohtaja. Vaalissa olkoon sukupuoleen katsomatta ääni-oikeutettu jokainen kunnan asukas, joka ennen vaalivuottaon täyttänyt 21 vuotta. Ellei kukaan ole saanut ehdotontaannettujen äänten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kah-den enimmän ääniä saaneen välillä.


1907. — V. M. — Eslt. N:o 27. 137

59 § 2 mom. Älköön se henkilö olko vaalioikeutettu,joka on kansalaisluottamusta vailla.

59 § 3 mom. Samoin Jurin valiokunnan ehdotuk-sessa.

59 § 4 mom. Samoin.60 § 2 mom. Samoin.

61 §.

Vaalikelpoinen vuokralautakunnan puheenjohtajaksi,varapuheenjohtajaksi tai jäseneksi on jokainen kunnassaasuva henkilö, joka on tullut yhdenkolmatta vuoden ikäänja hallitsee itseänsä ja omaisuuttansa, ei kuitenkaan se,joka on kansalaisluottamuksensa menettänyt, eikä myös-kään se, joka laillisen tuomion perusteella on kelvotonmaan palvelukseen tahi toisen asiaa ajamaan.


62 §.

Samoin.

63 §.

Joka tahtoo valittaa vuokralautakunnan puheenjoh-tajan, varapuheenjohtajan tai jäsenen vaalista, tai siitä,että vuokralautakunnan jäsen on ollut toimessaan jäävil-linen tai muuten oikeudeton, tahi että vuokralautakunnantoimituksessa on tapahtunut muu muodollinen virhe, teh-köön sen kirjallisesti paikkakunnan kihlakunnanoikeudessakolmenkymmenen päivän kuluessa vaalin tai toimituksenjälestä, taikka jos valittu valittaa, sen jälestä kuin hänsai tiedon vaalista; ja annettakoon valitus tuomarille, mil-loin ei ole oikeuden istuntopäivä. Valittu olkoon kuiten-kin velvollinen heti astumaan toimeensa.


138 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.


64 §.

Samoin.

65 §.

Samoin.

66 §.

Samoin.

67 §.

Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseenmuussa, Jcuin 63 §:ssä mainitussa tapauksessa, hakekoonoikaisua vuokratuomioistuimessa haasteen nojalla, jokaon vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivänkuluessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.

68 §.

Senatilla olkoon valta määrätä, että sellaisissa kun-nissa, joissa vuokranantajain ja vuokramiesten luku onvähäinen, ovat vuokralautakunnan toimet toistaiseksi an-nettavat tilapäisesti kokoonpannulle vuokralautakunnalle,johon kumpikin asianosainen kutakin tilaisuutta vartenvalitsee yhtä monta jäsentä ja joiden puheenjohtajan mää-rää, elleivät jäsenet siitä muuten sovi, lähimmän kunnanvuokratuomioistuin.

2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. W. - Estt. N-.o 27. 139

7 Luku.

Vuokratuomioistuimesta.

69 §.

Kussakin kunnassa tulee otto 'Mokratuomioistuin,johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusijäseninen lautakunta.

2 mom. Puheenjohtajia sekä varapuheenjohtajia ase-tettakoon vähintäin yksi kutakin lääniä tai läänin osaavarten.

3 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.4 mom. Samoin.Puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan toimeen valit-

sevat asianomaisen piirin vuokralautakuntain puheenjohta-jat maanvuokralakiin ja maanviljelykseen täysin perehty-neen henkilön. Ellei kukaan ehdokkaista ole saanut ään-ten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kahden enimmänääniä saaneen välillä.

Vuokratuomioistuimen puheenjohtajan palkkio makse-taan valtion varoista, jäsenten palkkio suoritetaan samallatavalla kuin kihlakunnanoikeuden lautamiesten palkkauk-sesta on säädetty.

Läänin jakamisesta Vuokratuomioistuimen puheen-johtajan toimintapiireihin sekä puheenjohtajan vaalin toi-mittamisesta ynnä muista tähän kuuluvista seikoista antaasenati lähempiä määräyksiä.

70 §.


71 §.

Samoin.Maatalousvaliokunan mietintö Ny> 3.

140 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

72 §.Vuokratuomioistuimen tehtävänä on, sen lisäksi mitä

tässä laissa edellä on määrätty, vuokrasuhdetta koskevien,vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyvien riitai-suuksien ratkaiseminen, joita koskevista vuokralautakunnanpäätöksistä vuokratuomioistuimeen on vedottu.

73 §.1 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.2 mom. Jos Vuokratuomioistuimen puheenjohtaja,

kun haastetta häneltä pyydetään, havaitsee, ettei asia, jostahaastetta anotaan, kuulu vuokratuomioistuimeen, ilmoitta-koon sen hakijalle ja antakoon vaadittaessa siitä kirjalli-sen todistuksen. Tyytymättömällä olkoon oikeus siitä va-littaa hovioikeuteen sen ajan kuluessa ja siinä järjestyk-sessä kuin 67 §:ssä sanotaan.

74 §.Jos Vuokratuomioistuimen puheenjohtaja tehdyn väit-

teen johdosta tai muuten havaitaan jäävilliseksi, astukoonvarapuheenjohtaja hänen sijaansa. Sijaisen palkkio suori-tetaan valtion varoista.

75 §.


76 §.Samoin.

77 §.Samoin.

78 §.Samoin.

79 §.On poistettava.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. Hl

13 Luku.

Erityisiä määräyksiä.

120 §.


121 §.Samoin.

122 §.

Samoin.123 §.

Samoin.124 §.

Samoin.125 §.

Samoin.126 §.

Samoin.127 §.

Tämä laki astuu heti voimaan, kuitenkin niin, ettäsiihen asti kunnes vuokralautakunnat ja vuokratuomio-istuimet ovat asetetut, vuokralautakunnan toimet ovat an-nettavat tilapäisesti kokoonpannulle vuokralautakunnalle,johon kumpikin, sekä vuokranantaja että vuokramies, va-litsee yhtä monta jäsentä, ja joiden puheenjohtaja valitaankuntakokouksessa, kuitenkin siten, että kukaan äänioikeu-tetuista ei saa äänestää muuta kuin yhdellä äänellä.

Tämän tilapäisen vuokralautakunnan päätös voidaansaattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi ainoastaan samassamäärin, kuin välitystuomioista siinä suhteessa on laissasäädetty.

2 mom. Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3»

142 1907. — V. M. — Esit N:o 27.

128 §.Samoin.

Ne lainkohdat, jotka valiokunta on ehdottanut taakse-päin vaikuttaviksi, eivät mielestämme ole tarkotuksen mu-kaset, koska niiden kautta suuri joukko torppareita joutuuerikoiseen, muista torppareista poikkeavaan asemaan. Mie-lestämme tulisi kaikkien torpparien, lampuotien ja mäki-tupalaisten heti, jos he vaativat, päästä nauttimaan uudenmaanvuokralain etuja sekä vuokramaksun rahakannallemuuttamiseen että muihinkin kohtiin nähden.

Valiokunnan ehdottamia perusteita korvauksen laske-miseksi sellaisille vuokramiehille, joiden sopimus on tehtyennen uuden lain voimaanastumista, emme myöskään voihyväksyä. Vuokramiehelle on turvattava oikeus saadakorvaus kaikista parannuksista vuokratilalla, jotka hänitse on tehnyt tai joihin hänellä perinnön, oston tai muunlaillisen saannon nojalla on oikeus, katsomatta siihen,ovatko nämä parannukset tehdyt pitemmän tai lyhemmänajan kuluessa ennen uuden vuokralain voimaanastumista.

Valiokunnan ehdotus ei riittävästi turvaa vuokra-rniestä sinä väliaikana, joka kuluu, ennenkuin uusi maan-vuokralaki astuu voimaan. Sekä valiokunnan laatima ettäehdottamamme laki maanvuokrasta rajoittavat kuitenkinniin suuressa määrin maanomistajan oikeutta, että on ai-hetta pelätä, että jos jompikumpi näistä tulee Eduskun-nassa hyväksytyksi, maanomistajat koettavat kaikin kei-noin päästä torppareistaan. Koska nykyinen maanvuokra-laki jättää torpparin jotenkin oikeudettomaan asemaanmaanomistajaa vastaan ja hän sen vuoksi voi tulla kärsi-mään suoranaista vääryyttä, olisi mielestämme uudenmaanvuokralain yhteyteen asetettava sellaisia säädöksiä,jotka turvaavat vuokramiehen aseman tänä välikautena.


1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 143

Tämä saavutetaan parhaiten, jos ilmeisesti kohtuuttomistasyistä irtisanotut vuokramiehet oikeutetaan pääsemääntiloilleen takaisin tahi jollei tämä ole mahdollista, saamaankorvauksen vuokratilalla tekemistään parannuksista, jonkaperiaatteessa jo nykyinen maanvuokralaki tunnustaa.

Ylläesitetyillä perusteilla rohkenemme Eduskunnalleehdottaa,

että Eduskunta hyväksyisi Valiokunnanehdotuksen laiksi, joka koskee nyt säädettävänmaanvuokralain sovelluttamista aikaisemmin syn-tyneisiin vuokrasuhteisiin, näin kuuluvana:

Laki, joka koskeeannetun maanvuokralain sovelta-

mista aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuh-teihin.

l §•l mom. Mitä annetussa maanvuokralaissa torpan,

lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta säädetään,sovellettakoon myös jo oleviin, ennen lain voimaanastumistasyntyneisiin vuokrasuhteisiin, jos vuokramies sitä vaatii.Älköön kuitenkaan korvausta laskettako muista kuinniistä parannuksista, jotka mainitun lain voimaanastuessavuokra-aluetta hallitseva vuokramies itse on hallinta-aika-naan toimittanut, tai joihin hän muuten voi toteen näyt-tää oikeutensa.

Jos vuokramies l päivänä tammikuuta v. 1904 voi-maanastuneen maanvuokralain voimassa ollessa on hää-detty tilaltaan, olkoon hän oikeutettu valittamaan asiano-maiselle vuokralautakunnalle, jonka tulee toimeenpannatutkimus häädön syistä. Jos havaitaan vuokranantajanvääristä tai ilmeisesti kohtuuttomista syistä häätöön ryh-tyneen, olkoon vuokramies oikeutettu saamaan vuokra-


144 1907. — V. M. — Esit. N:o 27.

tilansa takaisin ynnä korvausta karsimistaan vahingoistavapaavuosien muodossa. Jos syystä tai toisesta vuokra-tilan takaisin jättäminen sen entiselle vuokramiehelle näyt-täytyy mahdottomaksi, saakoon vuokramies rahallista kor-vausta häätöön ryhtyneeltä vuokranantajalta vuokralauta-kunnan harkinnan mukaan.

Vuokralautakunnan tätä asiaa koskevasta päätöksestäsaa kumpikin sopijapuoli valittaa kolmenkymmenen päivänkuluessa vuokratuomioistuimeen, jonka päätökseen ei enäänkäy muutosta hakeminen.

2 mom. Korvauksen suuruutta määrättäessä onvuokralautakunnan vapaasti harkittava korvauksen mää-rään vaikuttavat asianhaarat.

2§.

On poistettava.

3§.On poistettava.

4§.Samoin kuin valiokunnan ehdotuksessa.

Helsingissä, 17 päivänä lokakuuta 1907.

Sulo Vuolijoki. Aatto Sirén.S. Häkkinen. J. R, Merinen.D. J. Kalliokorpi. Sandra Lehtinen.Janne Martikainen. Pekka Huttunen.

Oliver Eronen.


Liite.

Maanvuokralakiehdotuksien ja nykyään voi-

massa olevan lain maanvuokrasta maalla

toisiaan vastaavat säädökset.


Valiokunnan mietintö.

l:nen osasto.

§

1———2B4 •

56789

10. 11

2:nen ja 3:asosasto.

§

_

80

—118, 119

81

—8182

—

—84

———

Armollinenesitys.

§

62

—6312345

—6

—

—

—

Agraarikomiteanehdotus.

§

48

—481234

(3)—

5, 6

——

—

Edusk. esit.Hokkanen y. m.

§

3232—323

1314

2, 14—

—1

——

Edusk. esit.Paloheimo

y. m.

§

1—79—

3, 12, 75

3524

6, 8

408341

—42

Nykyinenmaanvuokra-

laki.

§

_

——61

2, 4, 91313

——63

———

146 1907. —

V. M

. — E

sit. N:o 27

Maatalousvaliokunnan

mietintö N

:o 3.

1907. — V

. M. —

Esit. N

:o 27. 147

121314151617—

181920212223242526——

272829

———_...

8586878896————

.899091—

92

—9193

—

———

77

—8910—

11121314151617181920

—

———

88—

91011—21215713——141416

—

———15

16, 17—

19, 20—

13——

—24, 31—22——22——

—43—44

45, 4747, 5046

52, 5338

35, 36373539

48, 6551

66, 77——676768

————27

31, 3230291413

——154833

49, 505051—4952 i


mietintö N

:o 3.


l:nen osasto.

§

—30313233343536373839

—

2:nen ja 3:asosasto.

§

9495969697—

98, 99100101102103104

—

Armollinenesitys.

§

—21222324252627282930—


§

—17181919212223242925

—


§

———

21

—212829

29, 30

———


y. m.

§

69—

7172

54, 76

—9, 10, 11

55565758

55, 56, 57—

Nykyinenmaanvuokra-

laki.

§

5334555633—

7, 83637

38, 3940

36, 4142

148 1907.

— V

. M. —

Esit. N

:o 27.

Maatalousvaliokunnan m

ietintö N

:o 3.

1907. — V

. M. —

Esit. N

:o 27. 149

40.

41424344_

45464748495051525354_

105106107108109110

111, 112

—111(113)(113*(113)(HB)114

(113)

(113)(113)115116

31

——32333435

—36373737383940414243

—

———

1, 5, 20272829

——303030313233343536

—

31

——

31————

—2324(31)—25—926

(«)—

59, 60, 61——

48, 636464

5, 12, 62——

77473—

(73, 74)—(16)(24)(25)—

4344453566

5, 10, (37, 39), 4647

11, 1216

17, 2616

28, 57192021222357

Maatalousvaliokunnan m

ietintö N:o 3.

150 1907.

— V

. M. —

Esit. N

:o 27.


l:nen osasto.

§

555657585960—

616263

——

. 64

2:nen ja 3:masosasto.

§

117117

——

——

——————

Armollinenesitys.

§

44454647484950515253

—54

54, 55


§

37

373839393939404040—4142


§

27

—5, 10

555

—

(5)7

——89


y. m.

§

(27)(20)

13, 14

1 15, 16, 28

17

—18192021. —

22, 23

Nykyinenmaanvuokra-

laki.

§

2425—

—

—

—————_

—


mietintö N

:o 3.

1907. — V

. M. —

Esit. N

:o 27. 151

656667686970717273—

747576777879

——

——

———————

—————

56, 435758—

———————

——————

434445

——

——

———

——

—

———

—

6

—12, 27

—11, 12

—

————————

———

252627

—27

—27•—28293031

——323334

—__

—__

(24)__

—

———

——

————

—


mietintö N

:o 3.

152 1907. —

V. M

. — E

sit. N:o 27.


JV:s osasto.

§

120121122123124—

125126127128

Armollinenesitys.

§

5960

—61——64—6565

Agraarikomitean

ehdotus.

§

4647—48

——49—5050

Edusk. esit.

Hokkanen y. m.

§

——

—————3333


y. m.

§

80817082—

8485—

8686

Nykyinenmaanvuokra-

laki.

§

58595462—

6064—

6565


mietintö N

:o 3.

1907. — V. M. — Esit. N:o 27. 153

Maanvuokralain soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.

<3 g:S g-a §0: 3

Di

§

1—4

CD 3

Sr o

(D

§

1

•Oq

s- 1IIp 1

ST05

§

g. nE D.B» C3 to

(T)*•< w

3

§

33

^ O ffi3* TT

3 2. "• 5 n>3 vi

0 p^

§

87—89

g

f 15C E — •

• g. sS? 3

§


Documents

Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 Keisarillisen Majesteetin …1907.pdf · 2017. 2. 2. · 1907. — V. M. — Esit. N:o 27. Maatalousvaliokunnan mietintö N:o 3 Keisarillisen