Martti Hallamäki

Martti Hallamäki Sivu 1/40 15.10.2012

Jännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y

Ammattitaito

Asenne

Huolellisuus

Nimi: ______________________________


Jännitetyöt

Tämä moniste pohjautuu aiempiin jännitetyöohjeistuksiin ja SFS 6002 2.painos standardiin.

Monistetta on korjattu vuosien varrella ammattilaisten antamien palautteiden pohjalta.

Kaikissa tulkinnoissa kehotan käyttämään alkuperäisiä SFS 6002 2.painoksen jännitetyöosuuksia

ja tervettä järkeä.

Tämä moniste on tarkoitettu jännitetyökoulutuksen tukimateriaaliksi lähinnä pien- ja

pienoisjännitteillä tehtäviin jännitetöihin.

Erikoistilanteiden ratkaisut käsitellään esimiesten ja asiantuntijoiden harkinnan mukaan

standardeihin pohjautuen tapauskohtaisesti.

Jännitetyön teko perustuu riskiarviointiin ja jos tällöin todetaan että turvallisin ja järkevin

työmenetelmä on jännitetyö, siitä sitten vain, kunhan edellytykset ovat kunnossa.

Käytäntö on osoittanut että standardin tärkeimpien asioiden kertaus on perusteltua ennen kuin

varsinainen jännitetyökoulutus aloitetaan, tähän viittaa myös standardin sanamuoto.

Tärkeitä asioita ennen kuin jännitetyötä aloitetaan:

1. Ammattitaito

2. Asenne

3. Huolellisuus

Jännitetyö oikein tehtynä on erittäin turvallinen työmenetelmä ja sen käyttöä

tulisi edelleen selkeästi lisätä.

Tämän monisteen työohjeet ovat kohdennettu pienjännitteille ja ne ovat suuntaa antavia.

Kussakin yrityksessä on syytä tehdä omat tarkemmat ohjeet.

Teoriaosuus on kaikille jännitetöille sama, täydennettynä asiaankuuluvin tarkennuksin.

Tuusulassa 1.9.2012

Martti Hallamäki

Tämä moniste löytyy osoitteesta www.hallamaki.fi klikkaamalla ”Kurssi- ym.

materiaalit”. Sen tulostaminen ja jakeleminen on sallittua, suosittelen

kaksipuolista tulostusta, sivujako on siten tehty! Myynti on tekijän

yksinoikeus! Sama koskee kaikkia sivuilla olevaa.

http://www.hallamaki.fi/


Nimi: ______________________________ 1

Jännitetyöt 2

Jännitetyön määräyshistoria – lyhyt oppimäärä 6

KTMp 516 4a luku 29 g § 7

Määritelmiä 8

SFS 6002 2.painos perusperiaatteet 11

Turvallinen toiminta 11 Käyttötoimenpiteet 11

Toiminnan tarkistukset 11

Mittaus 11 Testaus 11

Tarkastus 12

Työmenetelmät 12

Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt 12 1. Täydellinen erottaminen 12

2. Jännitteen kytkemisen estäminen 12 3. Jännitteettömyyden toteaminen 12

4. Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen) 13 5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) 13

6. Lupa töiden aloittamiseen 13

Työn suoritus 13

7. Kytkentä 13 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö 14

Työalue, työskentelyalue 14

Jännitetyön tekeminen 16

Yleistä 16 Jännitetyöstä päättäminen 16

Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide 16

Koulutus ja pätevyys 18 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen 18 Työmenetelmät 19

Ympäristöolosuhteet 19 Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara 19

Työkalut, laitteet ja välineet 20 Suojavaatetus 20

Jännitetöiden ryhmittely 21 Työn organisointi 21 Pienoisjännitelaitteistot 21 Pienjännitelaitteistot 22

Yksintyöskentely: 22

Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille 22 Jännitetyön ehdot 23

1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus 24 2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus 24 3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus 24


4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn

aikana 25

5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti

jännitteettömäksi 25 6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta 25 7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen 25 8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä 25

9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä 25

YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ 26

Tunnuspiirteitä 26 Työkohde 26

Työvälineet ja suojaimet 26 Työohje ja työlupa 26

Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä 27

Perustason jännitetyöt 27 Tunnuspiirteitä 27 Vaatimukset työn tekijöille 27

Työkohde 27 Työvälineet ja suojaimet 27 Työohje ja työlupa 27

Vaativa jännitetyö 28 Tunnuspiirteitä 28

Vaatimukset työn tekijöille 28 Työryhmä 28

Työkohde 28 Työvälineet ja suojaimet 28

Työohje ja työlupa 28

JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 29

YKSITYISKOHTAISIA JÄNNITETYÖOHJEITA 30

Liitosten jälkikiristys 30 Ohjaus- ja mittauspiirien johdotusten muutostyöt 31 Johdon tai johtimien liittäminen tai irrottaminen riviliittimeltä 32

Kaapelin lisääminen tai poistaminen 33

Yksittäisen kojeen vaihto 34 Yleisohje kaapelijakokaappien jännitetöihin 35 Jännitetyöohje kosketussuojattuille (IP 20) kaapelijakokaapeille 36

AMKA-jännitetyöt eristyksen lävistävillä liittimillä 37 Liitosten purkaminen 38

Liite 1 39

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus N:o 351 39 sähköalan töistä annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta 39

Liite 2 40

Oy Sähkö Ab JÄNNITETYÖPÄÄTÖS 40



Jännitetyön määräyshistoria – lyhyt oppimäärä Jännitetyön turvallisuusvaatimuksia eli määräyksiä on ollut voimassa ainakin

vuodesta 1957, jolloin Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi päätöksen

sähkölaitosten varmuusmääräyksistä. Sen 60§ 2 mom. mukaan ”Milloin

työnsuoritusajaksi jännitteettömäksi saattamiseen liittyisi erittäin suuria epäkohtia

tai se ei muusta syystä ole mahdollista, saadaan seuraavat työt suorittaa laitoksen

ollessa jännitteinen:” Tätä johdantoa seuraa 4 –kohtaa, joissa on kerrottu mitkä

jännitetyöt tulevat kysymykseen. Yksityiskohtaisemmat ohjeet antoi senaikainen

sähköviranomainen Sähkötarkastuslaitos julkaisussa Sähkölaki ja

varmuusmääräykset.

Määräysrintamalla alkoi Suomessa tapahtua, kun Sähkötarkastuslaitoksella ja

myöhemmin Sähkötarkastuskeskuksessa työskennellyt sähkötyöturvallisuuden

pioneeri ja kehittäjä teki havainnon, että Suomessa jännitetyön ohjeistoa ei

noudateta, eikä ymmärretä sitä, milloin jännitteisten osien läheisyydessä tehtävä työ

(lähityö) muuttuu jännitetyöksi. Siis milloin sähkötyössä tulee suojautua

sähköiskulta ja estää valokaaren syntyminen. Havainto oli varmasti oikea ja

paikkansapitävä. Tästä syystä vuonna 1980 sähkötarkastuskeskus julkaisi

”koekäyttöön” julkaisun KY 131-80. ”Yleisohje lyhytaikaisille jännitetöille

enintään 1 kV sähkölaitteistossa. Tämä kiertokirje sai hyvin kriittisen vastaanoton

kentältä, koska sitä pidettiin liian vaativana ja jännitetöiden järkevää tekemistä

rajoittavana.

Vuonna 1985 Sähkötarkastuskeskus julkaisi tiedonannon T 67-84 Jännitetyöt, joka

korvasi kiertokirjeen KY 131-80. Tiedonannolla oli tarkoitus saada jännitetyön

ohjeistus paremmin käytäntöön sopivaksi. Ohjeistus parani ja tuli lähemmäksi

käytäntöä.

Suomalaisen työn tehokkuuden kasvaessa vaatimukset jännitetöiden turvalliseen ja

tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen on tuonut paineita myös jännitetyöohjeiston

kehittämiseen. Vuonna 2005 julkaistussa standardissa SFS 6002

Sähkötyöturvallisuus 2.painos jännitetyön määräykset pyrittiin saamaan tähän

päivään sopiviksi ja tukemaan turvallista työskentelyä. Merkittävää käytännön

töiden kannalta on mahdollisuus tehdä pienjännitteellä tiettyjä jännitetöitä

turvallisesti yhden henkilön toimesta. Standardin henki on se, että jännitetöitä

tehtäisiin etenkin pienjännitteellä entistä enemmän vaihtoehtona lähityölle ja että

kiinnitettäisiin huomiota lähellä olevien jännitteisten osien suojaamiseen

valokaarivaaran vähentämiseksi.

Vuosikymmenten kehityksen seurauksena asenne Suomessa jännitetöiden

turvalliseen tekemiseen on muuttunut myönteiseen suuntaan.

Sähkötyöturvallisuuskoulutuksella on tässä merkittävä vaikutus. Koulutusta

tarvitaan edelleen ja erityisesti jännitetyökoulutuksen määrää on lisättävä

merkittävästi. Jännitetyön oikea suorittaminen riskiarvioineen, suunnitteluineen,

työvälineineen, ohjeistoineen lisää turvallisuutta ja vähentää sähköalan

ammattilaisten sähkötapaturmia.

Martti Tukiainen


KTMp 516 4a luku 29 g §

Sähköalan työ saa 29 f §:stä poiketen kohdistua suojaamattomiin jännitteisiin sähkölaitteiston

osiin, jos sähkölaitteiston jännitteettömäksi erottamisesta aiheutuu ( suurta haittaa ) ja työ

tehdään 2 momentin mukaan siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valokaaren vaaraa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa työssä on noudatettava seuraavaa:

1) työtä suorittavat 11 §:ssä tarkoitetut henkilöt, joilla on siihen erikoiskoulutus ja jotka on

perehdytetty kyseiseen työmenetelmään;

2) työtä varten on olemassa riittävät kirjalliset ohjeet;

3) työssä käytetään siihen tarkoitettuja turvallisiksi todettuja työvälineitä ja varusteita;

4) työntekijöiden ja muiden turvallisuus työnaikana varmistetaan olosuhteiden vaatimin

erityisin turvallisuustoimenpitein; sekä

5) työ ei lisää räjähdys-, palo- tai muuta vastaavaa vaaraa.

Sähkötarkastuskeskuksen henkilöt lupasit (viime vuosituhannella) poistaa ”suurta” sanan

”haittaa” edestä seuraavassa painoksessa A5-sähkötyöturvallisuusohjeet. Tämä unohtui heiltä ja

valitettavasti ”suurta haittaa” kirjattiin myös vuonna 1999 yllä olevaan pykälään.

Standardi lähtee siitä että jos jännitetyön tekeminen on tarpeen ja se on turvallista, niin silloin

työ tehdään jännitetyönä, kunhan muut edellytykset ovat kunnossa.

Velvoittavat viitteet: KTMp 516 (1194/99)

SFS 6002 2.painos, kohdat 6.3 ja liite Y


Määritelmiä

Osa on SFS 6002 2.painos standardista, osa on mielestäni muuten tärkeitä.

Juridinen vastuu

Lakiin, työympäristössä ensisijaisesti työlakeihin, perustuva. Sisältää aina seurauksen,

lakipykälien laiminlyönneistä ja rikkomuksista voidaan tuomita erilaisiin rangaistuksiin.

Juridinen vastuu on ehdottomasti useimmiten työnantajan edustajilla, mutta joskus myös

työntekijällä.

Toiminnallinen vastuu

Sähkötyöt pitää tehdä turvallisesti. Moraalinen vastuu tästä on työryhmässä kokeneimmalla työtä

suorittavalla tai valvovalla henkilöllä, usein työntekijä esim. kärkimies. Jos esimies on koko ajan

läsnä työkohteessa, niin silloin hän on paitsi juridinen niin myös toiminnallinen vastuu.

Ammatillinen esimies

Standardi olettaa että jokaisella sähköalan ammattilaisella on esimies, joka on sähköalalla

riittävän ammattitaitoinen itsenäiseen työhön. Ellei lähin esimies ole sitä, niin jostain täytyy

löytyä esimies, joka vastaa sähköisestä osaamisesta, jännitetöistä, mittareista jne. Ellei muita

sähköalan esimiehiä löydy, niin sähkötöiden tai käytön johtaja.

Hallinnollinen esimies

Mikäli lähin esimies on jonkun muun kuin sähköalan ammattilainen, häntä voidaan kutsua

hallinnolliseksi esimieheksi. Hän vastaa päivittäisestä toiminnasta ja antamistaan käskyistä, mutta

hän ei voi kantaa vastuuta sähköisestä ammattitaidosta ja siihen liittyvistä asioista, koska hän ei

hallitse niitä riittävästi; pitää löytyä ammatillinen esimies.

Riittävä valvonta ja opastus

Valvonnan ja opastuksen riittävyys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin otettaan huomioon

työn vaikeus, työn suorittajan tiedot ja taidot, työn riskialttius ja kaikki mahdolliset

turvallisuuteen vaikuttavat seikat siten, että työsuoritus ja työtulos ovat turvalliset.

Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja

Työaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimetty henkilö, joka voi osallistua työhön tai tehdä

sen kokonaisuudessaan itse

Työstä vastaava henkilö

Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu työstä.

Käytöstä vastaava henkilö

Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiden käytöstä.

Ammattihenkilö (sähköalan)

Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan

riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. KTMp 516 § 11

Opastettu henkilö

Kaksi erilaista tilannetta: maallikko, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän

kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat sekä sähköalalle kouluttautuva henkilö,

harjoittelija.


Maallikko

Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu. Työympäristössä maallikot eivät saa tehdä

mitään sähkötöitä.

Maallikot saavat tehdä omassa kodissaan rajoitetusti yksinkertaisia sähkötöitä. Katso

www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/etu.html

Opastus

Ennen työskentelyn aloittamista annettavat suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet joilla varmistamiseksi

että työ tehdään oikein ja turvallisesti ja että lopputulos on toivotunlainen.

Työalue

Työkohde (kohteet) tai -alue (alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on

työskennelty.

Jännitetyöalue

Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa eristystaso sähköiskun välttämiseksi ei

ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. On sähköiskun tai valokaaren vaara!

Lähialue

Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta.

Sähkötyö

Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen,

muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.(EN 50110-1)

Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-,

korjaus- ja huoltotöitä. (KTMp 516)

Muu työ

Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva muun alan työ kuten rakentaminen, kaivaminen,

siivoaminen, maalaaminen jne.

Jännitetyö

Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu

jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.

Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä

Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu

lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle.

Erottaminen

Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä

fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muitten piirien

välillä.

Jännitteetön

Jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta.

http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/etu.html


Työskentely jännitteettömänä

Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty riittävät

toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi.

Pienoisjännite (ELV)

Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V

vaihtojännitettä (a.c.) tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä (d.c.). Tämä sisältää SELV (kelluva

verkko), PELV (joku piste rungossa) ja FELV (ei ole SELV eikä PELV) järjestelmät.

Pienjännite (PJ)

Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. mutta on suurempi kuin

pienoisjännite.

Suurjännite (SJ)

Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c.


SFS 6002 2.painos perusperiaatteet

Turvallinen toiminta

Ennen kuin sähkölaitteistoa käytetään tai tehdään töitä sähkölaitteistossa, on arvioitava

sähköiset ja muutkin riskit. Tässä arviossa määritellään, miten käyttötoimenpiteet, sähkö- tai

muut työt tehdään ja mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä turvallisuuden varmistamiseksi.

Tähän velvoittaa myös Työturvallisuuslain 10 §. Kaikkien töiden vaarat on selvitettävä ja

arvioitava. Ellei vaaroja voida poistaa, ne on minimoitava. Työnantajalla tulee olla hallussaan

kyseinen selvitys ja arviointi, eli sen pitää olla kirjallinen ja arkistoitu. Kyseinen selvitys on

käsiteltävä työntekijöiden kanssa, eihän siitä muuten ole hyötyä!

Käyttötoimenpiteet

Käyttötoimenpiteet tulee voida tehdä turvallisesti.

Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa:

1. Käynnistetään, pysäytetään, kuitataan

- kosketussuojatussa kohteessa maallikkokin voi toimia

- osittain, riittävästi kosketussuojattu kohde vaatii vähintään opastetun henkilön

- kosketussuojaamaton kohde vaatii ammattilaisen

2. Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn

jälkeen

- maallikosta opastetut henkilöt

- ammattilaiset ja harjoittelijat

Toiminnan tarkistukset

Mittaus

Mitataan sähkölaitteiden fysikaalisia suureita. Mittaajien tulee olla ammattilaisia tai opastettuja

henkilöitä (harjoittelijoita).

Mittalaitteiden sopivuus ja kunto pitää tarkistaa ennen jokaista mittausta. Erityisen tärkeää on,

että mittapäät ja –johdot ovat kunnossa, huonokuntoiset pitää heti korvata ehjillä. Mittalaitteiden

kunto on varmistettava ennen kuin ryhdytään mittaamaan.

Tarpeen mukaan on käytettävä sähköiskulta ja valokaarelta suojaavia varusteita. Tarvittaessa

mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn, jännitetyön tai jännitteisten

osien läheisyydessä työskentelyn sääntöjä.

Testaus

Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä,

mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esimerkiksi

sähköisten suoja- ja turvapiirien toimiminen. Jos testaukseen liittyy jännitteisten johtimien

irrottamista tai kiinnittämistä, tulee se tehdä jännitetyönä. Testauksen tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä (harjoittelijoita)

riittävästi valvottuna.

Kyseisiin toimenpiteisiin opastettu henkilö (maallikko) saa suorittaa testauksia, joiden tekotapa

on suunniteltu etukäteen, esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyvät testaukset.

Testaukset tulee suorittaa työohjeiden mukaisesti.

Vain erikoiskoulutettu, ammattitaitoinen henkilökunta saa tehdä tiettyjä esimerkiksi

suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia.


Tarkastus

KTMp 517 mukaisia tarkastuksia ovat:

- käyttöönottotarkastus

- varmennustarkastus

- määräaikaistarkastus

Määräaikais- ja varmennustarkastukset ovat valtuutettujen tarkastajien tehtäviä.

Käyttöönottotarkastuksia joutuvat tekemään kaikki sähkötöitä tekevät henkilöt.

Uudisasennuksille ja niihin verrattaville tulee tehdä käyttöönottomittaukset ja mittauspöytäkirjat.

Vähintään silmämääräinen käyttöönottotarkastus on tehtävä aina kun sähkölaitteille on

tehty jotain. Sähkökeskuksen kytkeminen jännitteiseksi huoltotöiden jälkeen vaatii usein

silmämääräisen tarkistuksen lisäksi eristysvastusmittauksen.

Työmenetelmät

Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt

Ennen kuin jännitteisenä oleva sähkölaite voidaan todeta jännitteettömäksi ja työskennellä siinä

jännitteettömän kohteen menetelmien mukaisesti on kaikki seuraavat toimenpiteet

suoritettava.

1. Täydellinen erottaminen

Tunnista työkohde selkeästi.

Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai

muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen

asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä takajännitteisiin, varavoimalaitteisiin, UPS’hin sekä

rinnansyöttöihin ja vastaaviin. Taajuusmuuttajien kondensaattorit ja kestomagneettimoottorit

ovat harvinaisempia mutta selkeästi lisääntyviä riskejä, samoin vieraat ohjaus- hälytys- tai muut

sellaiset jännitteet.

2. Jännitteen kytkemisen estäminen

Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila.

Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa

kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy

paikallaan työn aikana, ja siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäivämäärä sekä

mielellään puhelinnumero.

Muista merkitä myös läheiset jännitteiset osat, jos on sekaantumisen vaara.

3. Jännitteettömyyden toteaminen

Jännitteettömyys on todettava AINA

- ennen kuin aloitetaan työskentely jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa

- tai jatketaan työskentelyä jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa.

Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä

työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömyys todetaan mittaamalla

yleismittarilla, jännitteen koettimella tai vastaavalla luotettavalla tavalla.

Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että

työkohde on edelleen luotettavasti työmaadoitettu


4. Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen)

Suurjännitteellä aina, pienjännitteellä suurivirtaisissa kohteissa ja kohteissa joissa on

takajännitevaara.

Jännitteettömyys on aina varmistettava ennen maadoittamista.

Työmaadoittaminen on erittäin halpa henkivakuutus. Kun työskennellään kohteessa, jossa on

molemmin puolin työmaadoitukset, ei kohde voi tulla jännitteiseksi mistään syystä.

Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen

avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Työkohteen ja työmaadoituksen välillä

mahdollisesti sijaitsevat ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteiden kiinni pysyminen on

varmistettava.

Pienjännitteellä tulee avojohdot ja suurivirtaiset jakokeskukset työmaadoittaa. Jakokeskuksissa

työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua

maadoituskytkintä. Siirrettäviä maadoitusköysiä käytettäessä tulee varmistua niiden sopivuudesta

kyseiseen kohteeseen. Pienjännitelaitteistoissa riittää usein yksi työkohteessa tai sen välittömässä

läheisyydessä oleva työmaadoitus.

Suurjännitelaitteistoissa paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää

aina tehdä työalueeseen nähden kaikilla suunnilla kaikissa tulevissa johtimissa. Vähintään yhden

työmaadoituslaitteen tai välineen pitää yleensä olla nähtävissä työalueelta.

5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa)

Jos jännitteettömän kohteen läheisyydessä on muita jännitteisiä virtapiirejä siten että niistä saattaa

aiheutua vaaraa on ne suojattava sopivin toimenpitein. Suojilta vaaditaan riittävä sähköinen ja

mekaaninen lujuus sekä luotettava kiinnitys. Ne pitää asentaa joko jännitteettömänä,

jännitetyönä tai lähityönä.

6. Lupa töiden aloittamiseen

Luvan yksittäisen työn aloittamiseen antaa esimies tai työnaikaisen sähköturvallisuuden

valvoja, kun kaikki edellä olevat toimenpiteet on tehty tai muuten varmistettu työkohteen

turvallisuudesta.

Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella työtä tekemässä on useita työryhmiä,

valtuutuksen työn aloittamiseen voi antaa vain yksi koko työaluetta valvova käytöstä vastaava

henkilö. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkentöjen tekemisestä ovat erityisen tärkeitä laitteistoissa,

joissa on useita toimijoita tai työkohde liittyy usean haltijan laitteistoihin.

Työn suoritus

Suoritetaan työt suunnitelmien mukaisesti. Kun työ on valmistunut tehdään kohteelle tarvittavat

käyttöönottotarkastukset. Ja kun se on ilmoitettu kytkentää varten valmiiksi, ei kohteeseen enää

saa koskea, koska se voi tulla jännitteiseksi koska hyvänsä.

7. Kytkentä

Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi antaa esimies tai työnaikaisen

sähköturvallisuuden valvoja kun:

- kaikki työt on lopetettu

- turhat henkilöt on poistettu kohteesta

- käyttöönottotarkastus on tehty

- suojukset on poistettu

- työmaadoitukset on poistettu

- eristysvastusmittaus on suoritettu

- lukitukset ja kilvet on poistettu

- ja toimenpide muutenkin on turvallista suorittaa


Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö

Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön tekemä sähkötyö, jossa ollaan

jännitetyöalueen ulkopuolella mutta tarvittava työskentelyalue ulottuu korkeintaan taulukon

Z.1 mukaisen lähialueen ulkomitan DV etäisyydellä jännitteisestä osasta. Tällaista työtä voidaan

kutsua myös lähityöksi.

Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan DV arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla

Nimellisjännite

UN kV 1

3 6 10 20 30 45 110 220 400

Lähialueen

ulkomitta

DV m

0,7 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 2,0 3,6 4,5

Työalue, työskentelyalue

Sähkötyöturvallisuuden yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää oikein tarvittava työalue,

paljonko tarvitsen tilaa työn turvalliseen suorittamiseen. Työaluetta on toisaalta se ympäristö, missä liikutaan; kytkinkenttä, sähkötila tai tuotantokone,

toisaalta se suppea kohde, jossa työtä tehdään; ryhmäkeskus, ohjauskaappi, moottorilähtö.

Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä

tehtävälle työlle on oltava riittävä työskentelytila sekä kulkureitit ja valaistus. Tarvittaessa

turvallinen pääsy työalueelle ja sieltä pois on merkittävä selkeästi.

Turvallinen työskentelyalue ei perustu senttimetreihin tai metreihin vaan kussakin

tilanteessa kyseisen työn suorittajan harkintaan.

Työskentelyalue on se tila mikä tarvitaan työn tekemiseen ottaen huomioon kädet, työkalut,

niiden käyttöön tarvittava voima, mahdolliset työkalun lipsahtamiset ja vaikkapa

mahdollinen horjahtaminen. Työskentelyalueen suuruus ei riipu jännitteestä. Kutistuuko tai

laajeneeko työkalu tai kädet jännitteen mukana. Ei varmasti!

Sähkötapaturmien yleisimpiä syitä on se, että vahingossa mennään liian lähelle jännitteisiä osia.

Seurauksena on sähköisku tai valokaari. Vahingot voivat olla pienet, suuret tai valtavat.

Vain siksi, että joku mielsi tarvitsemansa työskentelyalueen pienemmäksi kuin se

todellisuudessa oli.


Kun vahinkoon tapahtut, kuka on syyllistynyt arviointivirheeseen?

Jos on vaara joutua joko itse tai työkalujen välityksellä liian lähelle jännitteisiä osia, niin että on

sähköiskun tai valokaaren vaara on neljä oikeaa tapaa toimia:

1. Kytkettävä vaaralliset osat jännitteettömiksi

2. Käytettävä sopivia lisäsuojuksia; riittävä mekaaninen ja sähköinen lujuus (kiinnitys!!)

2. Tehtävä työ jännitetyönä, jos se on mahdollista

4. Jätettävä työ toistaiseksi tekemättä


Jännitetyön tekeminen

Yleistä

Jännitetyö

Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti

koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä

työkaluilla, varusteilla tai laitteilla.

Jännitetyössä noudatetaan kohteen mukaisia jännitetyöohjeita. Tällaisia töitä ovat esim.

huoltotyöhön liittyvä komponenttien vaihto, liitännän teko ja irrotus.

Jännitetyöstä päättäminen

Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana

tai työnantajan sijaisena (”pomo”), tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös

käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä

työnjohtaja tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja päättää jännitetyön tekemisen yleisistä

edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen sähköturvallisuuden

valvoja päättää yksittäisen jännitetyön aloittamisesta.

Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide

Jännitteistä osaa voidaan koskettaa myös käyttötoimenpiteissä ja toiminnan tarkistamisessa tai

vaihtotöissä esim. mittauksessa, jännitteen koettamisessa sulakkeen vaihdossa tai riviliittimen

kiristämisessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa esim. releiden kuittauksessa tai

työskentelysuojien asentamisessa. Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina

jännitetöinä, vaan jännitteiseen osaan kohdistuvina toimenpiteinä. Tarvittaessa on kuitenkin

käytettävä jännitetyön menettelyjä. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä, joissa ei tarvita

jännitetyöohjeita, ovat ammattihenkilön tekemät pienoisjännitteellä tehtävät työt. Mittauksissa ja

testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia menettelyjä.

Jännitetyö ja jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide on siis tarkoituksellinen ja etukäteen

suunniteltu toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan käyttämällä tähän työhön tarkoitettuja

työ- ja suojavälineitä sekä menetelmiä.

Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä

vaan taitamatonta toimintaa.

Korkeintaan 1 kV jännitteellä taulukossa esitettyä jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää

sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia, esim. kun työskennellään

täysin kosketussuojaamattomissa kohteissa kuten paljaissa kiskoissa.

Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan

pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Jos tällaisessa

laitteistossa työskennellään alle 0,2 m etäisyydellä jännitteisestä osasta, pitää käyttää

jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä, esim.

mittalaitteita tai sulakkeenvaihtokahvaa. Tarvittaessa käytetään myös henkilönsuojaimia.

Jos pienjänniteasennuksissa, esim. jakokeskuksen sisällä kaikki jännitteiset osat on suojattu

IPXXB mukaisesti, varsinaista jännitetyöalueen ulkorajan mittaa ei ole, mutta tehtäessä

jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä tai jännitetöitä, pitää noudattaa niitä koskevia

vaatimuksia.


Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat

Nimellisjännite

UN kV

Jännitetyöalueen

ulkorajan mitta1

DL1 m

Jännitetyöalueen

ulkorajan mitta

ilmajohdoilla2

DL2 m

1 0,2 (0,05) 0,5

3 0,22 ( 0,3) MH 1,5 (1,0)

6 0,25 (0,3) MH 1,5 (1,0)

10 0,35 (0,4) MH 1,5 (1,0)

20 0,4 (0,4) MH 1,5 (1,0)

30 0,56 (0,6) MH 1,5 (1,0)

45 0,63 (0,7) MH 1,5 (1,0)

110 1,0 1,5 (1,2)

220 1,6 2,0

400 2,5 3,5

1 Jännitetyöalueen ulkorajan mitan pienentäminen pienjännitteellä, ks. edellä oleva

teksti

2 Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan

alapuolella.

3 – 45 kV suluissa olevat MH merkityt arvot ovat monisteen tekijän mielipide!

EI VARSINAISTA JT-ALUETTA

JT-ALUE 0,2 M TAI ENEMMÄN

Vaadittuun jännitetyöalueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä

työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva

ergonominen osatekijä.


Sähköinen etäisyys tarkoittaa pienintä etäisyyttä, joka kullakin jännitteellä ei aiheuta valokaarta

maadoitetun työkalun ja jännitteisen osan välillä. Sähköisen etäisyyden määrittelyssä on

huomioitu erilaiset ilmastolliset olosuhteet, joten siinä on kohtuullinen varmuuskerroin.

Ergonominen osatekijä pyrkii ottamaan huomioon seuraavat tekijät:

- työtekijöiden tarkoituksettomat liikkeet työtä suorittaessaan

- vaikeuden arvioida vaadittua etäisyyttä, varsinkin suurilla etäisyyksillä, kuten

suurjännitteillä

- vaikeuden arvioida pieniä etäisyyksiä, kuten pienillä jännitteillä

- vahingossa tapahtuvat johtavien esineiden liikkeet

Jännitetyöalue on sähköisen etäisyyden ja ergonomisen osatekijän summa.

Koulutus ja pätevyys

Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on

erikoiskoulutus jännitetyöhön.

Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään jännitetyön perusperiaatteet ja

kysymykseen tulevat yksityiskohtaiset työohjeet. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan

määritellä ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen

sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta.

Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu. Pienjännitteellä tärkeintä on

perehtyä jännitetyökäsineiden ja –kasvosuojuksen vaikutukseen työntekoon ja ohjeiden

noudattamiseen Jokaisen koulutettavan on tehtävä sen tyyppisiä käytännön olosuhteita vastaavia

harjoitustöitä, jollaisten jännitetöiden taito hänen on tarkoitus saavuttaa. Harjoittelu voidaan tehdä

myös työvaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistautua

useiden yksityiskohtaisten työohjeiden mukaisiin töihin.

Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien

eristämiseen tai peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä, niin ettei esim.

jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse

aiheuttamaan oikosulkua tai maasulkua.

Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan minkä lajin jännitetöihin koulutus antaa

pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä koulutuksen sisältö ja mihin töihin koulutus

on kohdennettu. Todistus voidaan antaa myös korttimuodossa.

Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen

Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen

soveltamisalasta.

Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan

tarkistettavaksi vuosittain, ellei ole syytä tarkistaa sitä useammin, esim. henkilöstövaihdosten

yhteydessä.

Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta.

Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata

ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan.


Työmenetelmät

Eristävien käsineiden menetelmässä työn suorittajan kädet on suojattu sähköisesti eristävillä

käsineillä. Suomessa ei ole tarkoitus suojakäsineillä kosketa suoraan paljaisiin jännitteisiin

kohteisiin, vaan aina käytetään myös työkaluja. Jännitteen ja työtä suorittavan henkilön sekä

jännitteen ja samanaikaisesti JT-työkalulla kosketeltavissa olevan maadoitetun osan välissä on

oltava kaksi eristettä (tuplaturva). Suomessa tehdään tällä menetelmällä jännitetöitä vain

nimellisarvoltaan enintään 1000 Vac järjestelmissä. Tämä on yleisin Suomessa käytettävä

jännitetyömenetelmä.

Sauvamenetelmä, riittävän pitkillä eristävillä sauvoilla ja niihin kiinnitetyillä työkaluilla

suoritetaan työ noudattaen riittävää turvaetäisyyttä.

Tällä menetelmällä Suomessa tehdään paljon jännitetöitä 20 kV suurjännitteillä.

Jännitetyöt kohteen potentiaalissa ovat Suomessa erittäin harvinaisia, niitä tehdään rajoitetusti

vain Helsingin raitiovaunujen rataverkossa. Maailmalla jännitetöitä kohteen potentiaalissa

tehdään erityisesti suurjännitejakeluverkoissa. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii mm.

erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja -laitteiden käyttöä.

Ympäristöolosuhteet

Ympäristöolosuhteet on kaikissakin töissä huomioitava! Jännitetyön tekemistä ulkona rajoittavat

sade ja sumu, molemmista on haittaa sekä eristysvastusta huonontavan kosteuden että

näkyvyyden huononemisen vuoksi. Silloin kun tuuli haittaa työn turvallista suoritusta, on JT-työ

lopetettava.

Ukkosilma uhatessa on mahdollista että kaikki sähkötyöt on lopetettava.

Liian kylmä tai kuuma on myös huomioitava tekijä sekä ulkona että sisällä, niin ihmisen kuin

työkalujen ja asennustarvikkeidenkin kannalta.

Myös kohteen pölyisyys tai ympäristön kosteus voi olla riski jännitetyön suorittamiselle.

Työskennellään sisällä tai ulkona, tulee ympäristön olosuhteet aina ottaa huomioon.

Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara

Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla tulipalo- tai räjähdysvaara, pitää ryhtyä sopiviin

toimenpiteisiin vaaran hallitsemiseksi, kuten siivota pölyt pois.

Kaasusta tai nesteistä aiheutuva palo tai räjähdysvaara::

1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti

sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen

2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti

3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään vaarattomia työkaluja.

Tilojen haltijan vastuulla on että EX-tilat on tunnistettu ja että niihin on tehty ohjeistus ja

työlupamenettely töiden suorittamisesta.


Työkalut, laitteet ja välineet

Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja jännitetöihin tarkoitettuja

henkilönsuojaimia. Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee

määritellä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa.

Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFS-EN

60900 ja SFS-EN 60903.

Hyväksytyn JT-työkalun ja suojaimen merkintä

Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen)

käytettävien eristysaineisten lisäsuojusten on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia.

Jännitetyövälineet on pidettävä ehjinä, puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on

käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden

jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava

valmistajan antamia ohjeita. Ne on myös tarkastettava joka kerta ennen työn aloittamista.

Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle

jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä.

Ellei työkohteen lattia ole eristävä, tulee käyttää riittävän eristäviä jalkineita tai erillistä

neliömetrin suuruista eristävää mattoa, jonka paksuus on vähintään 2.5 mm. On erittäin

suositeltavaa että kaikissa sähkötöissä käytetään jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salaman

kuva. Tällöin valmistaja takaa, että jalkineen eritysvastus maata vasten on vähintään 100

kedellyttäen että kengät ovat hyvässä kunnossa, käytännössä useita megaohmeja.

Suojavaatetus

Valokaarivaarallisessa jännitetyössä on käytettävä valokaarikestoista JT-kasvosuojusta ja

asianmukaista suojavaatetusta. Suojavaatetuksen tulee olla standardin SFS-EN ISO 11612

Kuumuudelta ja tulelta suojava vaatetus. Vaatteessa tulee olla asianmukainen merkintä. Myös

vanhat EN 531 merkityt hyvässä kunnossa olevat vaatteet kelpaavat. Löytyy myös suojavaatteita,

jotka täyttävät myös antistaattisuusstandardin EN 1149-1.

Suojaus perustuu riittävän tukevaan materiaaliin ja kemialliseen käsittelyyn. Suojauksen

parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita,

puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa.

Jännitetyökäsineitä tulee aina käyttää JT-työssä, aluskäsineiden käyttö on suositeltavaa.

Varmistakaa että myös JT-käsineenne ovat valokaarikestoisia!


Jännitetöiden ryhmittely

Sallittuja jännitetöitä ovat:

1. Pienoisjännitteillä (alle 50 V vaihtojännite, alle 120 V sykkeetön tasajännite) tehtävät työt

SELV ja PELV järjestelmissä ellei ole erityistä valokaarivaaraa (esim. akustot).

FELV järjestelmissä edellytetään pienjännitesääntöjen (kohta 2) noudattamista.

2. Alle 1 kV jännitteellä tehtävät työt jakokeskuksissa tai vastaavissa (teollisuus ja installaatiot).

Käyttöönotot, vianetsinnät, pienet käyttötyötyyppiset korjaukset ja vastaavat.

3. Riippukierrekaapelityöt (AMKA)

4. Kaapelijakokaappityöt

5. Suurjännite jännitetyöt

Työn organisointi

Sähkölaitteiden käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön on toimittava

hyvässä yhteisymmärryksessä siten että jännitetyön turvallisuus voidaan aina varmistaa.

Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi

jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty

työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi ja toinen on työtä suorittava henkilö.

Jännitetyön tekemisen aikana henkilön, joka ei tee asennustyötä, on seurattava tarkoin työn

kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn tekijää vain turvallisuuteen

liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Mikäli tarvitaan avustava henkilö, hän on silloin kolmas

erillinen henkilö. Myös valvojan ja avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän

mukaisia suojavarusteita. Mikäli jännitteen katkaisuun tarvitsee varautua, tarvitaan

mahdollisesti erillinen henkilö sitä varten.

Pienoisjännite- ja pienjännitelaitteistoissa voidaan eräitä jännitetöitä tehdä myös yksin, katso

yksintyöskentely. Käytännössä Suomessa tehdään erittäin suuri osa jännitetöistä yksin.

Jakeluverkon puolella tehdään paljon AMKA- ja kaapelijakokaappijännitetöitä yksin,

teollisuudessa jännitetöitä tehdään useimmiten ohjausvirtapiireissä, joissa voidaan yleensä

työskennellä yksin.

Pienoisjännitelaitteistot

SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään

jännitetyövälineitä ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on

suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan

ammattihenkilö tai työtä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava yleinen

sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva jännitetyökoulutus. Myös ajoneuvojen isoissa

akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä vaatimuksia, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu

standardin soveltamisalaan.


FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia.

Pienjännitelaitteistot

Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yleensä on

käytettävä työryhmää, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan

ammattihenkilöä.

Yksintyöskentely:

Yhden hengen työryhmää voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että

työn voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot täyttyvät:

jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt kyseiseen työhön ja kohteeseen

jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada tarvitessaan neuvoja tai apua

toiselta sähköalan ammattihenkilöltä esim. puhelimen avulla

työohjeessa on huomioitu turvallinen työskentely yksin

Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue, johon työ kohdistuu, sijaitsee

laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella

on seuraavia ominaisuuksia:

työaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A, tai

työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa

ryhmäkeskuksissa, tai

työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X (tai

IPXXB) mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim.

jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset

johtimet ja kiskot ovat eristettyjä, tai

erityisesti jännitetyöhön tarkoitetut komponentit, esim. jonovarokekytkimen lisäys sellaisessa

kaapelijakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä, tai

riippukierrekaapelin liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä.

Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista

joutua hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla

järjestetty.

Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille

Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden

käyttämistä tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Näissä erityisohjeissa voidaan

poiketa henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta, jos suojavälineillä ei ole

käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä.

Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on

vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä.

Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot tai näyttöpäätteet,

voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.


Jännitetyön ehdot

Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on oltava kirjallisia,

ja ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Työohjeet suositellaan laadittaviksi yhteistyössä esimiehen

ja työtä tekevien henkilöiden kanssa. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää

hyväksyä käyttöön otettavat työohjeet. Silloinkin kun käytetään yleisesti tunnettuja tai

laitevalmistajan jännitetyöohjeita, sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan on

hyväksyttävä niiden käyttöönotto.

Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja

annetaan ohjeet yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja harjoitella

etukäteen, esim. jännitetyökoulutuksen yhteydessä.


Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet:

1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus

Tähän kuuluvat mm. seuraavat asiat:

Jännitetyön tekemisen tarpeellisuus ja luvat

Työryhmän koko ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen

Ympäristöolosuhteet ja muut kuin sähköiset vaaratekijät

Kyseisen työn aiheuttamat vaarat

Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset, esim. jälleenkytkentöjen ja

automaattisten varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen

valokaarisuojauksen käyttöön ottaminen

Tiedonsiirtoyhteyksien toiminnan varmistaminen mikäli tarvitsee varautua jännitteen

katkaisuun

Varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen

2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus

Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat:

Nollajohtimen tai suojamaan irtoaminen syötön puolelta saattaa aiheuttaa sähköiskun

tai laitteiden vioittumisen vaaraa

Ohjauspiirien ketjutukset (lukitukset, nollajohtimien ketjutus) voivat estää tai ainakin

vaikeuttaa työtä

Virtamuuntajan toisiopiiriä ei saa jättää avoimeksi

Keskusten ovissa saattaa olla kosketussuojaamattomia komponentteja, jotka on

eristettävä ennen työn aloittamista, niin etteivät ne häiritse työn tekoa.

Vaihdettavan laiteen kiinnitys läpipulteilla, kierreniiteillä tms. siten että pultteja ei saa

irti

Jälkikiristyksen yhteydessä mahdollinen pultin katkeaminen, kiristyksiä tehtäessä on

käytettävä momenttiavainta

Hankalat asennustilat, niin ettei työnsuorittaja pysty kunnolla työskentelemään; ahtaat,

mutkikkaat tilat

Muuten erityistä vaaraa aiheuttavat tilanteet, huomioitava sekä riskin todennäköisyys

että mahdollisten vahinkojen suuruus

Valokaarivaaran arviointi, todennäköisyys ja mahdollisen vahingon laatu ja suuruus

Jännitetyön tekemisen aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutusten arviointi, esim.

onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja.

3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus


Tarvittavat työ- ja suojavälineet sekä mahdollisesti tarvittavat lisäsuojukset

Aina ennen työn aloittamista työ- ja suojavälineet tarkastetaan. Tarkastukseen

kuuluu vähintään työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja


eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkistus sekä

jännitteenkoettimen toimintakunnon tarkistus, jos sitä tarvitaan työn tekemisessä

Jännitetyöhön tarvittavat suojavälineet tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun

aloitetaan työskentely jännitetyöalueella

Työn suorittajilla ei saa olla metallisia esineitä, kuten koruja, jos näistä voi aiheutua

vaaraa, myös metallisankaiset silmälasit voivat ahtaassa paikassa olla vaaralliset.

4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana

Nämä, esim. työkohde ja sen lähellä olevat osat, tehdään jännitteettömäksi ja jännitteettömänä

säilyminen varmistetaan standardin ohjeiden mukaisesti, lukitukset, varoituslaput yms.

5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti jännitteettömäksi

Työohjeessa määritellään tarvitseeko jännitteen katkaisuun varautua. Mikäli tarvitsee,

selvitetään katkaisukohta ja tarvittaessa hankitaan sinne erillinen henkilö, johon on reaaliaikainen

puheyhteys. Mahdollisuus jännitteettömäksi tekemiseen on tarpeen erityisesti sellaisissa töissä,

joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on

mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin.

6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta

Tämä on tarpeen esim. silloin, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan.

7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen


Työalueella olevien paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli se on tarpeen

Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisenä olevien osien peittäminen

eristysaineisella suojuksella, jotta mahdollisesti putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai

maasulkua

Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan, valokaarivaaran estämiseksi

eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin koskettaessaan jännitetyöväline voi

aiheuttaa maasulun

8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen ja turvallisuuden

jatkuvaan valvontaa.

9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä

Jännitetyö pitää suunnitella niin hyvin että vain poikkeuksellisesti joudutaan työ keskeyttämään.

Jos työ joudutaan keskeyttämään, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan

keskeytyksestä käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös esimiehelle.

Kun työ on valmis, työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, poistetaan tilapäissuojukset,

jännitetyössä tarvittavat varoituskilvet ja vastaavat. Työkohteelle tehdään aina vähintään

silmämääräinen käyttöönottotarkastus. Kun koko työ on saatu valmiiksi, siitä ilmoitetaan

käytöstä vastaavalle henkilölle.


YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ

Esimerkkejä jännitteiseen osaan kohdistuvista toimenpiteistä ovat:

työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa on pieni oikosulkuvirta

pienjännitteellä ja FELV-piireissä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen tai

vaihtotyö, joihin ei liity erityisiä riskejä

riviliitintyyppisten liittimien jälkikiristys, jos liittimien kosketussuojaus vastaa luokkaa

IPXXB

työskentelysuojan tai tilapäisen suojan laittaminen paikalleen

asettelun muutos tai kuittaaminen

pistokekantareleen asennus ja vaihto, johon ei tarvita työkaluja.

Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä voivat tehdä myös opastetut henkilöt. Harjoittelijat

voivat tehdä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti standardin eri kohtien mukaan näitä

töitä.

Maallikosta opastettu henkilö saa tehdä vain sellaisia jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä,

esim. sulakkeen vaihtotöitä, mittauksia tai releiden kuittauksia osittain kosketussuojatuissa

laitteistoissa, joihin hänet on erityisesti opastettu määrätyssä käyttöpaikassa.

Tunnuspiirteitä

Jännitteistä osaa vain kosketetaan siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai

irroteta

Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia

Kyseessä on SELV- tai PELV-järjestelmä jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa

Työkohde

SELV tai PELV, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa tai pienjännite tai FELV

Työvälineet ja suojaimet

Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät

Tarvittaessa eristysaineinen suojus ja jännitetyökäsineet

Työohje ja työlupa

Ei erityisiä lupia eikä yleensä erityisiä ohjeita, elleivät kyseessä ole maallikosta opastetut

henkilöt. Harjoittelijoilla riittävä opastus ja valvonta.


Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä

Perustason jännitetyöt

Esimerkkejä perustason jännitetöistä ovat

työt akustoissa tms., joissa on iso oikosulkuvirta

ohjauspiirien muutostyöt, esim. johtimien kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle

liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäväksi jännitteisenä, esim. eristyksen

läpäisevät liittimet

helposti tehtävä komponentin lisäys tai poisto esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se

on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä.

Perustason jännitetöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Harjoittelijat saavat

tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heillä on annettu työmenetelmäkohtainen

jännitetyökoulutus.

Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan

jännitetyön vaatimusten mukaisesti.

Tunnuspiirteitä

Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa.

Oikosulkuvirta on rajoitettu tai on käytössä suojaus koskettamiselta

Vaatimukset työn tekijöille

Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilöillä jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen

harjoittelu

Pienoisjännitteellä myös harjoittelija, jolla on työmenetelmää koskeva yksityiskohtainen

jännitetyökoulutus.

Työkohde

Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulun vaara tai pienjännite tai pienivirtainen

erikoissuurjännite


Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät

Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut

Suojaimet työohjeen mukaan. Yleensä jännitetyökäsineet, valokaarelta suojaava vaatetus ja

kasvosuojain silloin kun on voimakkaan valokaaren vaara


Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen pysyväislupa tai tapauskohtainen lupa


Vaativa jännitetyö

Esimerkkejä vaativista jännitetöistä ovat:

suurjännitteellä tehtävät työt

vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys

korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa

avojohdoilla tehtävät työt

muut työt joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä.

Vaativia jännitetöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on

työmenetelmäkohtainen koulutus kyseiseen jännitetyöhön.

Tunnuspiirteitä

Jännitteisen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa

Oikosulkuvirta on suuri

Kyseessä on suurjännite

Vaatimukset työn tekijöille

Sähköalan ammattihenkilö, jolla on yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus

Työryhmä

Aina vähintään kaksi kyseiseen työhön sopivan jännitetyökoulutuksen saanutta

ammattihenkilöä

Työkohde

Pienjännite, jossa oikosulkuvirta on suuri tai muuten vaativa taikka suurjännite


Kuten perustason jännitetyössä

Suurjännitteellä kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet


Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen lupa


JÄNNITETYÖN MUISTILISTA

1. Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi)

2. Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia kuten:

– nollajohdinta ei voi irrottaa

– kojeet on ketjutettu

– lukitus katkeaa

– virtapiirissä on virtamuuntaja

– kojeen irrotus JT-työnä ei onnistu

– valokaarivaara

– työkohteen hankala sijainti

3. Suunnittele työn tekeminen huolellisesti:

- työryhmän kokoonpano ja koulutus

- muut kuin sähkön aiheuttamat vaarat

- työkohteen merkitseminen

- tarvittavien osien jännitteettömäksi tekeminen

- kytkimien lukinta ja varoituskilvet

- jännitteettömyyden toteaminen

- työmaadoitus tarvittaessa

- lisäsuojuksien asentaminen tarvittaessa

- oikeat työ- ja suojavälineet käytettävissä

4. Varmista ettei johdossa tai kojeessa ole kuormitusta

5. Selvitä mistä työkohde voidaan tehdä jännitteettömäksi, jos tähän on varauduttava

6. Estävätkö tai hankaloittavatko sää- tai muut ympäristötekijät JT-työn tekemistä

7. Tee vähintäänkin silmämääräinen käyttöönottotarkastus

8. Saata työkohde JT-työn päätyttyä normaaliin käyttötilaan ja tee tarvittavat

ilmoitukset


YKSITYISKOHTAISIA JÄNNITETYÖOHJEITA

Liitosten jälkikiristys

Yleensä kohteena pienehköt kohteet mutta kyseessä voi olla jopa kiskoliitosten jälkikiristys!

Tällöin työ saattaa vaatia esimiehen ja työryhmän yhteisen pohdinnan ennen kuin työ tehdään JT-

työnä tai jätetään toistaiseksi tekemättä.

1) Pitääkö tehdä JT-työnä, voidaanko tehdä JT-työnä. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!

2) Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden

kunto. Tässä työssä käytetään SFS-EN ISO 11612 mukaista suojavaatetusta, (huomioitava

myös ihoa vasten olevat vaatteet) eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,

kasvojen suojainta, jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Muistettava

momenttiavain!

4) Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset, joilla suojataan lähellä olevat jännitteiset osat ja

tarvittaessa liittimen lähellä olevat maadoitetut osat sekä putoavien esineiden että lipsahdusten

varalta.

5) Mikäli liittimissä on kosketussuojaus, poistetaan suojus yhdestä liittimestä kerrallaan,

kiristetään liitinruuvit jännitetyökaluilla asianmukaiseen momenttiin ja asennetaan suojus

jälleen paikalleen. Suoritetaan työt muissa liittimissä tarvittaessa ja saatetaan laitteisto

turvalliseen tilaan.

6) Kun koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön- ja prosessin käytöstä vastaaville

henkilöille.


Ohjaus- ja mittauspiirien johdotusten muutostyöt

Tämä yksityiskohtainen työohje täydentää perusvaatimuksia sellaisessa koekäytössä ja vian

korjaamisessa, jossa ohjausvirtapiiri on asennettu päävirtapiiristä riittävästi erilleen.

Ylivirtasuojan nimellisvirta saa olla enintään 25 A ja jännite pienjännite ja kyseessä on

yksittäisen johtimen vaihtaminen riviliittimeltä toiselle tai yksittäisen johtimen kytkeminen tai

irrottaminen. Valokaarivaaraa ei voi olla, joten siihen ei tarvitse varautua, mutta TTL vaatii

kuitenkin sopivan vaatetuksen.

1) Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!


kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa tai jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,

jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja.

3) Kiinnitetään lisäsuojukset tarvittaessa, päävirtapiirien eristäminen / putoavat esineet.

4) Suoritetaan asennustyö käyttäen jännitetyökaluja. Asennustyö kohdistetaan kerrallaan vain

yhteen johtimeen. Jos johdin jätetään irralleen, se suojataan ja tarkistetaan johdinmerkintä.

5) Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan.

6) Kun koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville

henkilöille.

7) Jos on tehty muutoksia kytkentöihin, merkitään ne piirustuksiin ja toimitetaan muutokset

myös arkistokuviin.


Johdon tai johtimien liittäminen tai irrottaminen riviliittimeltä

Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa johto tai johdin liitetään riviliittimeen tai

irrotetaan riviliittimestä (tai vastaavasta kohteesta) jännitteisenä, tai läheisyydessä on

jännitteisiä osia, joista aiheutuu sähköiskun tai valokaaren vaara.

1) Pitääkö tehdä JT-työnä, voidaanko tehdä JT-työnä. Työn aloituslupa esimieheltä ja käytöltä.


kunto. Tässä työssä käytetään eristävää alustaa ja jännitetyöhön tarkoitettuja jalkineita,

jännitetyökäsineitä ja mahdollisesta oikosulkuvirrasta riippuen kasvojen suojainta sekä

standardin SFS-EN ISO 11612 mukaista suojavaatetusta muistaen myös ihoa vasten olevat

vaatteet.

3) Tarkistetaan, mistä jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä nopeasti

jännitteettömiksi. Lisähenkilö tarvitaan tarpeen vaatiessa.

4) Tarkistetaan, ettei virtapiiriin ole kytketty kuormitusta.

5) Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset joilla suojataan ympärillä olevia jännitteisiä osia ja

tarvittaessa liittimen lähellä olevat kojeiston osat.

6) Suoritetaan asennustyö käyttäen kohteen mukaisia jännitetyökaluja.

7) Jos ollaan asentamassa uutta kaapelia jännitteiseen keskukseen, varmistetaan ettei kaapelia

asennettaessa kohteeseen aiheuteta vahinkoja eikä vaaraa.

8) Jos irrotettua johdinta ei kytketä välittömästi uudelleen, sen pää eristetään ja tarkistetaan

johdinmerkintä.

9) Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan.

10) Kun työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä esimiehelle ja käytölle.


Kaapelin lisääminen tai poistaminen

Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa kiinteä tai tilapäinen kaapeli liitetään

jännitteettömään lähtöön, mutta työskentelyalue ulottuu viereisten lähtöjen paljaiden

jännitteisenä olevien osien jännitetyöalueelle. Samaa ohjetta voidaan käyttää soveltuvin osin

kaapelia poistettaessa. Uudisasennuksia tehtäessä on syytä huomioida käyttöönottomittausten

suoritus.

1. Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Työn aloituslupa käytöltä ja esimieheltä!

2. Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden


jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Valokaarivaarallisessa kohteessa on

käytettävä kasvosuojusta ja asianmukaista vaatetusta (SFS-EN ISO 11612).

3. Tarkistetaan, mistä viereiset jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä

nopeasti jännitteettömiksi.

4. Avataan työkohteen virtapiiriin kuuluva kytkin, jos tällainen on.(Esim. kuormana olevan

työmaakeskuksen pääkytkin.)

5. Tarkistetaan, että kaapelilähtö on jännitteetön tai se erotetaan jännitteettömäksi. Ripustetaan

erotuskohtaan kytkemisen kieltävä kilpi, johon kilven asettaja merkitsee nimensä ja

puhelinnumeronsa sekä päiväyksen. Huolehditaan tarpeen mukaan erotuskohdan tai sen

sijaintitilan lukitsemisesta.

6. Varmistutaan mittaamalla ettei kyseiseen lähtöön ole kytkettynä jännitettä. Huomioitava

takajännitevaara.

7. Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset.

8. Asennetaan kaapeli paikalleen.

9. Kaapelin kuorinta suoritetaan siinä vaiheessa kun se kulloinkin on järkevää. Samoin

käytetään sen mukaisesti tarvittavia suojateippauksia.

10. Johtimien suojukset poistetaan yksitellen kytkentäjärjestyksessä ja suoritetaan kytkeminen.

Kytkentäjärjestys on suojajohdin tai PEN-johdin, nollajohdin ja vaihejohtimet alkaen

hankalimmasta vaihejohtimesta.

11. Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan. Kun

koko työ on saatu valmiiksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville

henkilöille.

HUOM. Johtimien irrottaminen aloitetaan vaihejohtimista ja sitten nollajohdin ja viimeisenä

suoja- tai PEN-johdin. Irrotettu johdin eristetään välittömästi esim. muoviletkulla.

Eristysvaatimus koskee myös nolla-, PEN- ja suojajohdinta.


Yksittäisen kojeen vaihto

Tätä yksityiskohtaista työohjetta käytetään työssä, jossa vaihdettava koje (esim. kontaktori) on

tehty jännitteettömäksi, mutta työskentelyalue ulottuu viereisten kojeiden paljaiden jännitteisenä

olevien osien välittömään läheisyyteen. Kyseessä voi olla myös tilanne, jolloin kaikkia

apuvirtapiirejä ei saada jännitteettömiksi.

1. Tarkistetaan jännitetyön yleiset edellytykset. Pitääkö, saako, voiko? Työn aloituslupa käytöltä

ja esimieheltä!

2. Tarkistetaan, että käytettävissä on tarpeelliset työ- ja suojavälineet ja tarkastetaan niiden


jännitetyökäsineitä ja tarvittavia jännitetyökaluja. Valokaarivaarallisessa kohteessa on

käytettävä kasvosuojusta ja asianmukaista vaatetusta (SFS-EN ISO 11612).

3. Tarkistetaan, mistä jännitteisenä olevat osat voidaan vahingon sattuessa tehdä nopeasti

jännitteettömiksi.

4. Avataan kyseiseen virtapiiriin kuuluva kytkin, jos sellainen on.

5. Virtapiiri joka syöttää vaihdettavaa kojetta erotetaan syötöstä luotettavasti esim. poistamalla

sulakkeet päävirtapiiristä ja ohjausvirtapiiristä. Ripustetaan erotuskohtaan kytkemisen

kieltävä kilpi, johon kilven asettaja merkitsee nimensä ja päiväyksen. Huolehditaan tilanteen

mukaan erotuskohdan tai sen sijaintitilan lukitsemisesta.

6. Tarkistetaan vaihdettavaa kojetta syöttävän virtapiirin (mukaan lukien ohjaus-, hälytys- ja

mittausvirtapiirit) jännitteettömyys. Merkitään kojeet siten ettei erehtymisen vaaraa ole.

7. Kiinnitetään tarvittaessa lisäsuojukset.

8. Irrotetaan kojeeseen liitetyt johtimet yksitellen käyttäen jännitetyökaluja. Irrotettu johdin

eristetään välittömästi esim. muoviletkulla.

9. Mikäli joudutaan irrottamaan jännitteisiä apuvirtapiirien johtimia, huolehditaan siitä, ettei

aiheuteta häiriöitä eikä vaaraa.

10. Vaihdetaan koje.

11. Johtimet kytketään yksitellen takaisin poistaen suojus vain yhdestä johtimesta kerrallaan.

12. Suoritetaan tarvittaessa työt muissa laitteistoissa ja saatetaan laitteisto lopuksi turvalliseen

tilaan.

13. Kun koko työ on saatu suoritetuksi, ilmoitetaan siitä sähkön ja prosessin käytöstä vastaaville

henkilöille.


Yleisohje kaapelijakokaappien jännitetöihin

Tämän ohjeen pohjalta voidaan laatia vanhoille kosketussuojaamattomille kaappityypeille omat

ohjeet. Työn turvalliseen suoritukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

1) Pitääkö tehdä JT-työnä, onko mahdollista tehdä JT-työnä. Tapauskohtainen lupa käytöstä

vastaavalta henkilöltä ja omalta esimieheltä.

2) Työnsuoritukseen tarvitaan vähintään kaksi riittävän ammattitaidon omaavaa JT-

koulutuksen saanutta henkilöä.

3) 3)Varataan tarvittavat työ-ja suojavälineet: JT-käsineet, kasvosuojus, standardin SFS-EN

ISO 11612 mukaiset haalarit, suositellaan että myös ihoa vasten on luonnonkuituiset

vaatteet, riittävän eristävät jalkineet tai JT-matto, tarvittavat erikoistyökalut, huom.

momenttiavain.

4) Tarkistetaan työkalujen ja suojavälineiden kunto.

5) Tarkistetaan mistä vaaran uhatessa voidaan katkaista sähköt, tarvittaessa erillinen henkilö,

johon on reaaliaikainen puhelinyhteys.

6) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan.

7) Ennen töiden aloittamista varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja

ettei tilanne voi muuttua kesken työn.

8) Suoritetaan asennustyö noudattaen kyseisen kaappimallin ohjeita.

9) Työn valmistuttua, ilmoitetaan siitä käytöstä vastaavalle henkilölle ja omalle esimiehelle.


Jännitetyöohje kosketussuojattuille (IP 20) kaapelijakokaapeille

Työohje työhön, jossa uusi kosketussuojattu kytkin, varoke-erotin tai kaapeli liitetään

jännitteiseen kosketussuojattuun kaapelijakokaappiin tai irrotetaan siitä. Tällaisia

kaapelijakokaappeja tarvikkeineen ovat esim Enston ”Triax” ja Kabeldonin KSIP kaapit tai

vastaavat. Aina on lisäksi huomioitava kaappi- ja liitinkohtaiset ohjeet.

1) Näihin keskuksiin on perusteltua antaa pysyväislupa.

2) Asennustyön saa suorittaa yksi pätevyydet omaava henkilö.

3) Varataan tarvittavat työ-ja suojavälineet: JT-käsineet, kasvosuojus, standardin SFS-EN ISO

11612 mukaiset haalarit, suositellaan että myös ihoa vasten on luonnonkuituiset vaatteet,

riittävän eristävät jalkineet tai JT-matto, tarvittavat erikoistyökalut, huom. momenttiavain.

Kasvosuojuksen käyttö ei ole pakollista, mutta suotavaa.


5) Jännitteen katkaisuun ei tarvitse varautua.

6) Lisäsuojusten käyttö on harkittava tapauskohtaisesti, yleensä ei tarvita.

7) Ennen töiden aloittamista varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja ettei

tilanne voi muuttua kesken työn.

8) Suoritetaan asennustyö noudattaen kyseisen kaappimallin ohjeita.

9) Työn valmistuttua, ilmoitetaan siitä käytöstä vastaavalle henkilölle ja omalle esimiehelle.


AMKA-jännitetyöt eristyksen lävistävillä liittimillä

Vanhoissa johdoissa on hyvin erilaisia liittimiä ja yleensä myös kosketeltavissa olevia paljaita

jännitteisiä johtimen päitä tai liittimiä. Uudet liittimet sinällään ovat erittäin turvallisia käyttää,

mutta vaara useinkin johtuu vanhemmista asennuksista. AMKA-jännitetöissä on aina

huomioitavat sääolosuhteet; ukkonen, sade, sumu, pakkanen.

1) Onko lupa, koulutus ja työvälineet kunnossa.

2) Standardin ohjeiden mukaan voidaan työskennellä yksin. Pylväskengillä tapahtuvassa

työskentelyssä edellytetään toisen miehen läsnäoloa näköetäisyydellä. Nostolavalta käsin

tapahtuva yksintyöskentely on sallittua.

3) Tarvittavat työ- ja suojavälineet: JT-käsineet, tarvittavat erikoistyökalut huom.

momenttiavain tarvittaessa. Mikäli kohteessa saattaa olla valokaarivaara (erityisesti vanhat

riippukierrekaapelit) on käytettävä kasvosuojusta ja SFS-EN ISO 11612 mukaista

suojavaatetusta, muistettava myös ihoa vasten oleva vaatetus, mieluusti luonnonkuitua,

kesällä puuvillaa, talvella villaa. JT-käsineiden päällä on suotavaa käyttää nahkakäsineitä

mekaanisena suojana.


5) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan, huomioi vanhat asennukset.

6) Ennen töiden aloittamista, varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole kuormaa ja ettei

tilanne voi muuttua kesken työn.

7) Suoritetaan asennustyö noudattaen liitinmallin mukaisia ohjeita.


Liitosten purkaminen

1) Onko lupa, koulutus ja työvälineet kunnossa.

2) Standardin ohjeiden mukaan voidaan työskennellä yksin. Pylväskengillä

tapahtuvassatyöskentelyssä edellytetään toisen miehen läsnäoloa näköetäisyydellä.

Nostolavalta käsin tapahtuva yksintyöskentely on sallittua.

3) Tarvittavat työ- ja suojavälineet: JT-käsineet, tarvittavat erikoistyökalut. Mikäli

kohteessa saattaa olla valokaarivaara (erityisesti vanhat riippukierrekaapelit) on

käytettävä kasvosuojusta ja EN 531 mukaista suojavaatetusta, muistettava myös

ihoa vasten oleva vaatetus, mieluusti luonnonkuitua, kesällä puuvillaa, talvella

villaa. JT-käsineiden päällä on suotavaa käyttää nahkakäsineitä mekaanisena

suojana.


5) Käytetään lisäsuojuksia tarpeen mukaan, huomioi vanhat asennukset.

6) Ennen töiden aloittamista, varmistetaan sopivin keinoin, ettei kohteessa ole

kuormaa ja ettei tilanne voi muuttua kesken työn.

7) Katkaistaan ensimmäinen haarajohtimen vaihe noin 10-20 cm päästä liittimestä ja

asennetaan suojatulppa liittimeen kiinnijäävään pätkään.

8) Toistetaan tämä muille vaiheille.

9) Viimeisenä avataan ja poistetaan PEN-johtimessa oleva liitin.


Liite 1

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus N:o 351

sähköalan töistä annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta

Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2010

Riittävän ammattitaitoiseksi valvomaan ja itsenäisesti tekemään koulutustaan ja työkokemustaan

vastaavan alan sähkö- ja käyttötyötä se, joka on mainittuihin opastettu ja joka on:

1) suorittanut soveltuvan tekniikan alan korkeakoulututkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden

työkokemuksen sähkötöissä;

2) suorittanut soveltuvan sähköalan insinöörin tai teknikon tutkinnon ja hankkinut kuuden

kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;

3) suorittanut soveltuvan ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai vastaavan aiemman

koulutuksen tutkinnon ja hankkinut kuuden kuukauden työkokemuksen sähkötöissä;

4) suorittanut soveltuvan ammatillisen perustutkinnon tai vastaavan aiemman koulutuksen tai

tutkinnon ja hankkinut vuoden työkokemuksen sähkötöistä;taikka

5) hankkinut kuuden vuoden kokemuksen sähkötöissä ja riittävät alan perustiedot.

Edellä 1 momentissa mainitun työkokemuksen tulee olla riittävän laaja-alaista ja sähkötöihin

perehdyttävää.

Sen, joka antaa 1 momentissa opastuksen, tulee täyttää 1 ja 2 momentissa mainitut

pätevyysvaatimukset.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun soveltuvan tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen tarkempi

oppisisältö määritellään liitteen kohdassa 1.

Jos kyse on samankaltaisiin sähkölaitteisiin tai laitteeseen rinnastettaviin laitteistoihin

kohdistuva sähkötyö, riittävän ammattitaitoisiksi tekemään itsenäisesti kyseisiä töitä katsotaan 1

momentista poiketen myös se, jolla on kahden vuoden työkokemus kyseisestä sähkötyöstä ja

riittävät alan perustiedot tai liitteen kohdan 2 mukainen koulutus ja vuoden työkokemus

kyseisistä sähkötöistä.


Liite 2 Luonnos 1.9.2012

Oy Sähkö Ab JÄNNITETYÖPÄÄTÖS

1. Jännitetöitä saavat tehdä kaikki sähköalan ammattilaiset, jotka ovat hyväksytysti

suorittaneet käytönjohtajan / sähkötöiden johtajan hyväksymän Jännitetyökurssin.

2. Mikäli jännitetyö vaatii kaksi asentajaa tai työtä suorittamassa on muuten kaksi tai

useampia JT-koulutuksen saaneita asentajia, työnaikaisen sähköturvallisuuden

valvojana toimii henkilö, joka on ”työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojat”

luettelossa ylimpänä kyseisestä työryhmästä. Mikäli työhön on annettu erillinen

suullinen tai kirjallinen työmääräin, esimies nimeää tällöin työstä ja

sähköturvallisuudesta vastaavan henkilön.

3. Jännitetyöt tehdään noudattaen liitteenä olevia alle 1 kV jännitetyöohjeita. Mikäli

kyseessä ei ole aivan liitteen ohjeiden mukainen, mutta vaatimustasoltaan vastaava

työ, voidaan apuna käyttää myös liitteenä olevaa Jännitetyön muistilistaa.

4. Mikäli jännitetyö poikkeaa oleellisesti liitteenä olevista ohjeista, tai on muuten

normaalia vaativampi, ei työtä saa suorittaa ilman esimiehen tapauskohtaista

lupaa. Mikäli lähin esimies ei ole sähköalan ammattilainen, tulee ottaa yhteys

ammatilliseen esimieheen. Tarvittaessa on etukäteen tehtävä kyseiseen työhön

oma jännitetyöohje ja hyväksytettävä se sähkötöiden / käytön johtajalla.

5. Toiminnan periaatteet

- jos kohteessa on valokaarivaara, on varusteiden oltava sen mukaiset

- mikäli JT-kohteen yksikin johdin on jännitteinen, jokaista johdinta pidetään

jännitteisenä

- JT-käsineitä käytetään aina

- matkapuhelimeen ei vastata kesken jännitetyön. Puhelin suljetaan tai laitetaan

äänettömälle, ellei ole kyseiseen työhön liittyvää erityistä syytä menetellä toisin.

Tuusulassa syyskuun 1 päivänä 2012

Varma Sähkö Kai Virtanen

Sähkötöiden johtaja Käytön johtaja

Liitteet ja työhjeet: löytyvät tästä monisteesta ja sähköisessä muokattavassa

muodossa www.hallamaki.fi kohdasta Materiaalit

http://www.hallamaki.fi/

Documents

Martti Hallamäki