ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

MATKARAPORTTI ELINKEINOTALOUSMATKA

HOLLANTIIN 3 – 10 huhtikuu 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Lappeenranta

Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama

- EU investoi kestävään kalastukseen -

SISÄLTÖ

YHTEENVETO

1. Hankkeen nimi ja numero

2. Matkan tarkoitus

3. Matkan toteuttaja

4. Matkan osallistujat

5. Hollannin yhteistyökumppanit

6. Matkaraportti

6.1. Menopäivä (su 3.4.11)

6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalaviljelmiin (ma 4.4.11)

6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland

6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitokseen Neeltje Jans (simpukkaviljelmät)

6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki

veljekset Van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle

6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yerkessä

6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä

6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä

6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen kalasatama (ti 5.4.11)

6.3.1. Vierailu Produktschap Vis, Rijswijk, Haag.

6.3.2. Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama

6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa

6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld

6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen

6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen

6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan (ke 6.4.11)

6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan Urk

6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama

6.4.3. Sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla IJsselmeer järvellä

6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkailuun,

Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen (to 7.4.11)

6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin

6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys

6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu

6.5.4. Vierailu ammattikalastustarvikeyritys CIV Den Oever

6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin

kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (pe 8.4.11)

6.6.1. Tutustuminen Ijmuiden kalasatamaan ja kalatukku

6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta

6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet

6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES

6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus

6.7. Tutustuminen rantakalastajakylään Egmond aan Zee (la 9.4.11)

6.7.1. Vierailupaikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KHRM)

6.7.2. Vierailu Egmond aan Zee majakka ja ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen

6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelmät

6.8. Paluupäivä (su 10.4.11)

7. Hankkeen toteutuneet kustannukset

LIITTEET

Liite 1. Hollannin kartta, vierailukohteet ja matkareitit

Liite 2. Lehtijutut

Liite 3. Yhteystiedot Hollannin vierailukohteet

YHTEENVETO

Viikon aikana kävimme tutustumassa koko Hollannin kalastussektoriin. Matkalla tutustuimme Hollannin

elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakauppaan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jat-

kojalostukseen, vientiin sekä tuontiin, kalan-, ravun- ja simpukan viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalastustut-

kimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkalle osallistui 23 Itä-Suomen kalatalousalueen yrittäjää ja kalatalo-

usasiantuntijoita. Matkan toteuttaja oli Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry.

Aloitimme varsinaisen ohjelman maanantaina Zeelandin läänissä. Päivän aikana vierailimme piikkikam-pelan viljelylaitoksessa Seafarm ja simpukan viljelylaitoksessa Neeltje Jans. Teimme myös ravustusretken Veerse Meer – järvellä sekä vierailimme rapu-, äyriäis-, osteri- ja simpukkavälittäjien luona Verwijs Rapu-puisto, De Meulemeester ja Le Petit Pecheur Yerseke. Tiistaina vierailimme Hollannin elinkeinokalastusliitossa Haagissa ja Scheveningen kalasatamassa. Ilta-päivällä vierailimme Scheveningen kalatukussa, WG den Heijer kala-ja äyriästukkukaupassa, kalasavusta-mossa Roeleveld, sillitukkukaupassa Den Dulk ja kalakauppa ja ravintolassa Simonis. Keskiviikkona tutustuimme IJsselmeerjärven sisävesikalastukseen ja sisävesi kalatukkukauppaan Urkissa. Tutustuimme kuhan sertifiointi ’Zuiderzeezilver’ hankkeeseen ja teimme sisävesikalastusretken Stavoren satamasta Afsluitdijk –padolle. Torstaina olimme Pohjois-Hollannin läänissä ja tutustuimme Wad - meren kalastukseen, Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin, Jan Rotgansin luontomatkailuyritykseen, Den Oeverin kalatukku-kauppaan sekä ammattikalastustarvikeyritykseen CIV Den Oever. Perjantaina vierailimme IJmuidenin kalastussatamassa, kalatukkukaupassa sekä Hollannin kalastustut-kimuslaitoksessa IMARES. Tutustuimme myös Pefa:n Elektroniseen kansainväliseen kalatukku – toimintaan. Kävimme kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevlietin luona ja valtameren troolikalastusaluksessa Cornelis Vrolijk. Lauantaina tutustuimme kalastajakylä Egmond aan Zeehin, johon olimme majoittuneet viikon ajaksi. Kävimme Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa (KHRM), Egmond aan Zeen majakassa, 1800-luvun rantakalastusveneessä sekä tutustuimme paikallisiin rantakalastajiin ja heidän kalastus- ja savustus-menetelmiin. Matkan aikana saimme runsaasti uusia ideoita, käytäntöjä ja toimintamalleja sekä loimme uusia kontak-teja. Suurimmat erot Hollannin ja Suomen kalastussektorilla ovat Hollannin suuremmat kalasaaliin volyymit ja asiakasmäärät. Logistiikka ja tukkukauppa ovat erittäin korkealla tasolla sekä vienti vetää ympäri maail-maa. Hollantilainen yrittäjyys ja verkostoituminen alalla on yleistä ja helppoa, koska välimatkat ovat lyhyet ja yhteistyö toimii. Ongelmat Hollannin kalastussektorilla liittyvät ylikalastukseen, jonka takia ammattikalas-tajat joutuvat lopettamaan toimintansa. Vesistöjen ympäristöongelmat ovat myös Hollannissa yleisiä. Suo-messa tilanne on päinvastainen. Kuten Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori Pekka Sahama totesi ”Suomessa on liikaa kalaa ja liian vähän kalastajia” (katso liitteenä juttu Hollannin kalastuslehti ’Visserij-blad’). Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama. - EU investoi kestävään kalas-tukseen -

1. Hankkeen nimi ja numero Kalataloustutustumismatka Hollanti nro: 1000934.

2. Matkan tarkoitus Matkan tarkoituksena oli tutustua Hollannin elinkeinokalastukseen (sisävesi ja meri), Hollannin kalakaup-

paan (Hollannin kalatukkusysteemi), kalan jatkojalostukseen ja vietiin/tuontiin, kalan, ravun ja simpukan

viljelyyn, kalastusmatkailuun, kalatutkimukseen ja kalastuspolitiikkaan. Matkan tavoite oli luoda uusia yh-

teistyöverkostoja ja oppia uusia ideoita, käytäntöjä ja toimintamalleja.

3. Matkan toteuttajat Hakijaorganisaationa, hallinnoijana ja toteuttajana toimi Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry.

Matkan järjestäjänä, oppaana ja tulkkina toimi Aarno Karels, Etelä – Karjalan kalatalouskeskus ry:stä. Vesa

Tiitinen vastasi hankkeen matkaraportin laatimisesta yhdessä Aarnon Karelsin kanssa. Matkaraportissa esi-

tetyt kuvat ovat peräisin Juhani Niinimäen, Kari Kujalan ja Juha Smolanderin ottamista matkakuvista.

4. Matkan osallistujat Matkaan osallistuivat Itä-Suomen kalatalousalueen kalatalouden yrittäjät (elinkeinokalastajat, kalakauppi-

aat, kalanviljelijät, ravustajat), yksi rapututkija, kaksi kalatalousneuvojaa, E-K kalatalouskeskuksen hallituk-

sen puheenjohtaja, Itä-Suomen kalatalousryhmän aktivaattori ja Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen kalatalo-

usasiantuntija (yhteensä 23 henkilöä, katso taulukko).

Nimi Firma pvm.

Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 3.-10.4.2011

Vesa Tiitinen Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 3.-10.4.2011

Raimo Haakana Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry 3.-10.4.2011

Kari Kinnunen Tmi Kari Kinnunen 3.-10.4.2011

Juhani Niinimäki Vanhempi tutkija / Tmi J Niinimäki 3.-10.4.2011

Markku Turtiainen Ammattikalastaja / Järvikalastus Turtiainen Ky 3.-10.4.2011

Jari Häkkinen Ammattikalastaja 3.-10.4.2011

Saara Häkkinen Tmi Kalakauppa Forelli 3.-10.4.2011

Kari Kujala Pro-Agrian Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitos 3.-10.4.2011

Jorma Louhelainen Pro-Agrian Pohjois-Karjalan kalanviljelylaitos 3.-10.4.2011

Pekka Sahama Kala-Aktivaattori / Itä-Suomen kalatalousryhmä 3.-10.4.2011

Kauko Poikola Kalatalousasiantuntia, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 3.-10.4.2011

Satu Eronen Erosen Kala Oy 3.-10.4.2011

Jari Eronen Erosen Kala Oy 3.-10.4.2011

Janne Herranen Tmi Janne Herranen 3.-10.4.2012

Taisto Kainulainen Vuoksen Lautturi Oy, Vuoksen Kalastuspuisto 3.-10.4.2011

Heikki Kutvonen Kala-Kutvonen Tmi 3.-10.4.2011

Merja Kutvonen Kala-Kutvonen Tmi 3.-10.4.2011

Juha Smolander Laitospäällikkö Lpr kalasatama 3.-10.4.2011

Risto Soljento Suomen Merikalastajaliitto ry 3.-10.4.2011

Japo Jussila Rapubiologi Itä-Suomen yliopisto 3.-6.4.2011

Markku Törrönen Ammattikalastaja / Tmi Saimaan Kala 7.-10.4.2011

Paavo Törrönen Tmi Saimaan Kala 7.-10.4.2011

5. Hollannin yhteistyökumppanit

Hollannin puolelta yhteistyökumppaneina olivat Pohjois-Hollannin, Flevolandin ja Zeelandin

kalatalousryhmät:

- FLAG Noord-Holland, johtaja Stephan Melis

- FLAG Flevoland,johtaja Fred Jonkhart

- FLAG Zeeland, johtaja Jaap Broodman

6. Matkaraportti

6.1. Menopäivä (sunnuntai 3.4.11)

Lähtö Hollantiin

klo 7:30 Bussi lähtee Ruokolahdelta; reitti: Ruokolahti– Imatran rautatieasema (klo 7.45)– Lappeen-

ranta: kalatalouskeskuksen toimisto (klo 8.30) – Korian ABC (klo 9.45) – Helsinki, Vantaa.

klo 12:00 Lähtöselvitys Vantaan lentokenttä

klo 14:05 Lähtö Helsinki, Vantaa

klo 15.:30 Saapuminen Amsterdam, Schiphol

Bussikuljetus Amsterdam, Schiphol - Zeeland

klo 18:30 Illallinen Vrouwenpolderissa, vietnamilaista wokkiruokaa

klo 20:30 Saapuminen hotelli De Kamperduinen, Kamperland (Zeeland)

6.2. Vierailu Zeelandin läänin rapu-, osteri-, simpukka- ja kalanviljelmiin

(Maanantai 4.4.2011)

6.2.1. Vierailu piikkikampelaviljelylaitokseen Seafarm Kamperland

Viljelylaitoksen yrittäjän tuotteet olivat simpukka ja piikkikampela.

Simpukkapyynti Yrittäjä pyytää simpukat omalla patentoidulla

pohjatroolilla lähivesialueilta. Pohjatroolin tun-

tisaalis on noin 800 kg/tunti. Troolausta suorite-

taan keskimäärin 8 tuntia/päivä 10 metrin syvyi-

siltä vesialueilta.

Pyynnin jälkeen simpukat säilytetään astioissa

noin viikon ajan 4 C asteisessa vedessä ennen

vientiä Espanjaan. Simpukat syödään Espanjassa

friteerattuna. Yrittäjä saa simpukoista 4,10 eu-

roa/kiloa. Simpukkasaalis on ollut vuosittain noin

750 tonnia (arvo noin 3 miljoonaa).

Piikkikampelaviljely

Yrittäjä viljelee piikkikampelaa kiertovesilaitok-

sessa. Kasvatuksessa käytetään suolapohjavettä

(tautivaara vähäinen). Veden lämpötila on keski-

määrin 16 astetta.

Kesällä vettä joudutaan jäähdyttämään, jottei se

nouse yli 18 C asteen. Kampelan kasvatus on teh-

ty aluksi Ranskasta tuoduilla poikasilla (10 – 15 g),

mutta laatuongelmien myötä on siirrytty omaan

poikastuotantoon.

Omia poikasia ruokitaan ensin 30 päivän ajan

elävällä ravinnolla (levä), minkä jälkeen siirrytään

kelluvaan kuivarehuun (automaattiruokinta/4

ruokintapistettä (putket)/allas). Kampeloita kas-

vatetaan 64 metrin pituisissa u – muotoisissa

altaissa 8 eri tasossa veden pinnan ollessa 12 cm.

Altaissa voidaan tuottaa 50 – 60 kiloa kalaa/neliö.

Kampelan kasvaa yhden kilon yhdellä rehukilolla.

Kampelan annoskoko vaihtelee 0.4 – 2 kilon välil-

lä. Altaiden tyhjennys ja kalojen jälkikäsittely

tapahtuu automaattisesti.

Robotti työntää kalat yhteen pisteeseen, mistä

kalat etenevät linjaa pitkin edelleen ”kellariin”

lajitteluun (pienet takaisin kasvatukseen), painon

mittaukseen ja myyntiin. Laitos tuottaa vuosittain

100 tonnia kampelaa.

Laitos on saanut ekomerkin, koska se ei tuota

jätteitä (suodatinlaitos) ja on energiataloudelli-

nen. Laitos on maksanut 4 miljoonaa euroa (Eu:n

tuki 4 %). Laitos työllistää yhden henkilön toimis-

tossa ja kaksi henkilöä laitoksessa.

6.2.2. Vierailu kalanviljelylaitos Neeltje Jans simpukkaviljelmät

(www.neeltjejansmosselen.nl)

Yrittäjä on aloittanut kalanviljelyn lohen kassikas-

vatuksena 1980 – luvulla. Tässä yhteydessä hän

on oivaltanut, että sinisimpukkaa voidaan kasvat-

taa myös välivedessä pohjaviljelyn lisäksi. Hän on

ollut ensimmäinen ko. menetelmän viljelijä.

Olosuhteet tulee olla kuitenkin oikeat eli vesialue

tulee olla riittävän syvä (vähintään 14 m) ja alu-

eella ei saa esiintyä virtausta.

Sinisimpukoiden jatkokasvatus (18 kuukautta)

tapahtuu riippuvissa köysissä 7 – 8 metrin syvyy-

dessä. Pohjakasvatuksessa kasvuaika on jopa 2 –

3 vuotta.

Yrittäjällä on köyttä vedessä yhteensä 500 kilo-

metriä eli viljelykierrossa (18 kk) 250 kilometriä

köyttä. Sinisimpukoita voi olla 300 kpl/metri.

Sinisimpukoiden myyntikausi on toukokuusta

huhtikuuhun asti. Sinisimpukat irrotetaan köysis-

tä pumpuilla sammioihin. Tämän jälkeen sammiot

siirretään vesisuihkun alle, missä ne voivat olla

kesällä viikon ja talvella 6 – 7 viikon ajan.

Suihkun jälkeen sinisimpukat siirretään koneelli-

seen lajitteluun ja puhdistukseen (levät, parta,

merirokko) ja käsilajittelun kautta jäähdytykseen

2 C asteiseen veteen 5 minuutin ajaksi.

Tämän jälkeen sinisimpukat pakataan automaat-

tisella pakkauskoneella 1, 2, 5 ja 15 kilon pakka-

uksiin. Koneen (hinta 400.000 euroa) kapasiteetti

on 2.500 kiloa/tunti. Koko Zeelandin sinisimpuk-

katuotanto on ollut vuosittain noin 41 miljoona

kiloa (arvo yli 100 miljoonaa euroa).

6.2.3. Selostus rapukulttuurista ja rapukaupasta Zeelandissa ja ravustusretki vel-

jekset Van de Kreeken kanssa Veerse Meer järvelle

Veerse Meer järvelle on tuotu 1700 - luvulla Nor-

jasta ns. Euroopan hummeri. Kanta on pikku hil-

jaa kehittynyt. Pyyntimäärät olivat 75.000 kpl

vuonna 1927.

Kanta laski kuitenkin sekä ankaran talven että

makean veden takia 1960 – luvulla. Vuonna 2010

järven hummerisaalis oli yhteensä 40.000 kg (ka-

latukku 20.000 kg ja suoraan ravintolat 20.000

kg).

Hummerin koko vaihtelee 0.6 – 3 kilon välillä

keskikoon ollessa 1.3 kiloa. Hummerin sukukyp-

syysikä on 5 – 6 vuotta. Hummerin pyyntiaika on

vuosittain 01.04 – 15.07. Hummerilla on alamitta

(selkäkilven mitta vähintään 8 cm) ja mätiä kan-

tavat naaraat pitää aina heittää takaisin veteen.

Alamittaisten osuus kasvaa kauden edetessä 30

prosentista 80 prosenttiin. Hummerin kalastaja-

hinta on 22 euroa/kilo eli koko vesistön saalisarvo

on ollut 880.000 euroa. Hummerin pyyntiä tul-

laan rajoittamaan liallisen ravustuksen takia.

Tällä hetkellä on käynnissä hanke sertifioida pai-

kallinen hummeri ja sitä kautta saada hummerin

hinta nousuun.

Laatuluokat olisivat yli kilon ja alle kilon humme-

rit. Veljekset pyytävät hummereita rysillä (myös

ankerias tärkeä saalislaji). 10 rysää (pituus 6 – 7

m) on kiinnitetty toisiinsa ja laskettu rannansuun-

taisesti.

Käytössä on kaiken kaikkiaan 200 rysää, mitkä

koetaan kuusi kertaa viikossa. Veljesten koko

pyyntialue on 36 kilometriä (noin 2.000 ha). Vel-

jekset ovat ottaneet ohjelmaan mukaan myös ns.

hummeriretket (kalastusmatkailu). Matkailijat

viedään rysille.

6.2.4. Vierailu Verwijssin Rapupuistossa, Yersekessä (www.verwijsvanderendt.nl)

Verwijssin Rapupuisto on hummerien tuontiyri-

tys. Hummerit tuodaan lehtorahtina Kanadasta

paikallisilta ravustajilta (Atlantti). Yhteistyösuhde

on kestänyt 40 vuotta (2.sukupolvea) yrityksen ja

kanadalaisten ravustajien kesken.

Yritys huolehtii ravustajien syöttitarpeesta (mak-

rilli ja silli) viemällä syötit paluulennolla Kana-

daan. Hummereiden lentokuljetus (tuontierät 2 –

25 tonnia) tapahtuu pahvilaatikoissa jäägeelipak-

kausten (1 kg) kera. Yhdessä pakkauksessa on 10 -

30 kpl hummereita. Lennon jälkeen hummerit

laitetaan Rapupuiston vesialtaisiin (veden lämpö-

tila 5 – 7 C) paastotukseen (24 tuntia) ja säilytyk-

seen (veden lämpötila 2 – 4 C). Rapupuistosta

hummerit

välitetään edelleen ravintoloihin Belgiaan (60 %)

ja Hollantiin (40 %). Hummerin kilohinta on vaih-

dellut 15 – 23 euron välillä riippuen hummerin

kokoluokasta (4 -5 kokoluok-

kaa).

6.2.5. Vierailu osteri- ja rapuvälittijän De Meulemeester luona, Yersekessä

(www.meulemeester.nl)

Simpukan viljely on aloitettu 1960 – luvulla. Yritys

tuo lehtorahtina hummerit Hollantiin Kanadasta.

Lisäksi yritys tuo kapeasaksirapua ja jokirapu Uk-

rainasta ja Pohjois – Norjasta kuningasrapua.

Täplärapulla ei ole markkinoita. Yritys säilyttää

hummerit ym. (vuodessa 75.000 kg) omissa ve-

sialtaissa (veden lämpötila 2 – 3 C).

Hummereiden kuntoa ja kuorenvaihdon aikaa

seurataan erillisellä proteiinimäärämittarilla.

De Meulemeesterin tj., Aarno ja Jaap Gelijense, sisävesiammattikalastajan hall. pj.

6.2.6. Vierailu äyriäis- ja simpukkakauppiaalla Le Petit Pecheur Yersekessä

(www.lepetitpecheur.nl)

Laitos on toiminut 1.5 vuotta sinisimpukkalaitok-

sena. Nykyään laitos toimii myös välivarastona

simpukoille, ostereita, kotiloita ja hummereille.

Laitoksen volyymi 150.000 kg. Laitoksessa on

tuotteille 14 päivän säilytystila. Yrityksessä pak-

kaamossa on töissä 40 henkilöä. Vesi tulee laitok-

selle merestä puhdistettuna ja puhdistetaan (uv,

otsoni, suodattimet) taas ennen kun se lasketaan

takaisin mereen. Laitoksessa viljellään myös levää

lämpötilan ja valon avulla. Levämassa syötetään

ostereille, jolloin yhdessä kuukaudessa saavute-

taan 5 – 10 % lisäkasvu (liha). Laitos tuottaa myös

puhdistettua merivettä (patentti).

6.3. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto, Produktschap Vis ja Scheveningen

kalasatama (ti 5.4.11)

6.3.1. Vierailu Hollannin elinkeinokalastusliitto Produktschap Vis, Rijswijk

Yhdistys edustaa koko Hollannin kalataloutta. Se

työllistää 60 henkilöä. Yhdistyksen tehtävä on

vaikuttaa kalatalouspolitiikkaan (lobbaus), kehit-

tää innovaatioita (tutkimus ja koulutus) ja jakaa

tietoa (www.sivut ym.). Yhdistyksen jäsenistö

koostuu kalastajista, kalan kasvattajista, kalan

jatkojalostajista ja kalakaupasta käsittäen 20.000

työpaikkaa. Kalastuksessa on mukana 14 pelaa-

gista troolia, 295 pohjatroolia, 67 sisävesialusta ja

65 rapu-/simpukkalaivaa. Kalakasvatusta harjoit-

taa 40 yrittäjää.

Kalan jatkojalostus ja kauppa koostuu 1700 kala-

kaupasta ja 274 yrityksestä. Kalakauppa on pakat-

tua, tuoretta ja tuontikalaa ja äyriäisiä (silli, lohi,

katkarapu).

Yhdistys on ollut mukana, kun on laadittu sääntö-

jä tuontikalasta ja kalan viennistä ja erilaisissa

kalan laatuhankkeissa. Innovaatioiden osalta yh-

distys on ollut kehittämässä uutta tekniikkaa mm.

pohjatroolaukseen (tekniset materiaalit, valvon-

tasäännöt, elektroninen lokikirja, sähköinen poh-

jatrooli).

Pekka esitteli Itä-Suomen kalatalousryhmän toiminta

Aarno ja Leen de Jager

Esitelmä Maarten Mens

6.3.2. Vierailu Scheveningen kalatukku ja kalasatama

Kalahuutokauppa kauppaa kolmen kalasataman

kalaa. Kala on peräisin Pohjamereltä. Kalahuuto-

kaupassa on 60 ostajaa. Huutokauppa alkaa klo

07.00. Kalan lähtöhinta on edellisen päivän hinta.

Hinta alenee, kunnes kauppa toteutuu (”kello

pysähtyy”). Kalalla on kuitenkin pohjahinta, min-

kä jälkeen ei tehdä kauppaa vaan kalat menevät

kalatehtaalle. Tätä varten on olemassa ns. va-

kuusrahasto, mistä katetaan tappiot (kalat mene-

vät kalatehtaalle). Kalahuutopaikassa tehdään

300 kauppaa/tunti.

Kalastaja ilmoittaa tiedot tukkuun ja tukku välit-

tää tiedot internettiin, mistä ostaja voi tarkastella

ostettavaa kalaa. Kalatukkukaupan liikevaihto on

24 miljoonaa euroa. Kalahuutokaupan kautta

menee kalaa läpi 150 – 200 tonnia/viikko. Kalas-

tajille kala maksetaan 24 tunnin sisällä.

Gijsbert vd Bent, Aarno ja Miech Pronk

6.3.3. Vierailu WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa

WG den Heijer on perheyritys. Yritys käsitte-

lee tuontikalaa (Norjan lohi ja Pohjanmeren

kalat)ja katkarapuja. Kalaa (filee ja pyöreä

kala) käsitellään viikossa 40 – 50 tonnia ja

kuukaudessa 400 – 500 tonnia, mistä Norjan

lohta on 30 prosenttia. Kalan toimitus (logis-

tiikka) hoidetaan omalla kuljetuskalustolla

yhden päivän sisällä ympäri Hollantia. Kalojen

fileeraus on ulkoistettu ja fileet ovat jo seu-

raavana päivänä kalatiskeissä. Fileerauksessa

on otettu käyttöön led – valot, mitkä vähen-

tävät varjoja ja parantavat fileerausjälkeä.

Yritys on tehnyt vientikauppaa Suomeen mm.

Arvo Kokkosen kanssa (pakas

tetut katkaravut, tonnikala, miekkakala).

Katkarapuja pyytää tällä hetkellä 400 alusta,

joista puolet on liikaa, mikä aiheuttaa sen,

että katkaravunpyytäjille toiminta on tappiol-

lista hinnan laskun myötä. Katkaravun hinnan

kehitys eri kaupanportaissa on seuraava. Ra-

vustaja saa 1,60 euroa/kg keitetystä katkara-

vusta, tukku saa 15 – 16 euroa/kg kuoritusta

katkaravusta ja kauppa 30 – 40 euroa/kiloa

kuoritusta kat-

karavusta. Yritys

kuorittaa katka-

ravut Marokos-

sa. Yritys lähet-

tää kaksi kertaa

viikossa 20 tonnia katkarapua Marokkoon

saaden 7 tonnia kuorittuja katkarapuja. Yri-

tyksellä on 1.000 naista töissä katkaravun

kuorinnassa Marokossa. Naiset kuorivat kat-

karapuja keskimäärin 5 kiloa/tunti. Kaiken

kaikkiaan katkarapuja kuoritaan Marokossa

800 – 900 tonnia/viikossa. Toiminta työllistää

15.000 naista Marokossa. Myös koneellista

katkarapujen kuorintaa on kokeiltu Hollan-

nissa.

Tätä varten on kehitetty katkarapujen kuori-

makone. Eräs yritys on hankkinut 30 kuori-

makonetta, mutta toimintaa ei ole saatu

kannattavaksi, koska konekuorinta on ollut

kalliimpaa (koneen hankintahinta 350.000

euroa, saanto 4 kg/tunti) kuin käsinkuorinta

ja toiminta on jouduttu lopettamaan. Yritys

ottaa myytäväksi koko ajan myös uusia tuot-

teita. Yritys on varteenotettava paikka uusien

tuotteiden markkinointia varten esimerkki

tuotteena irtopakastettu muikku.

WG den Heijer ja Miech Pronk

WG den Heijer Kala – ja äyriäistukkukauppa

6.3.4. Vierailu Scheveningen kalasavustamo Roeleveld

Yrityksen toiminta perustuu makrillin ja sillin

savustukseen. Kala ostetaan pakasteena (20

kg blokki), sulatetaan, jäähdytetään, savuste-

taan ja laatikoidaan kauppakuntoon.

Espanjaan vietävä savustettu silli myös pakaste-

taan. Kala sulatetaan ns. sulatuskammiossa, mis-

sä höyryllä tilan lämpötilaa säädellään siten, että

kala sulaa tasaisesti 12 tunnin aikana. Savustus

tapahtuu kaasulla ja savustuspuuna käytetään

pyökkiä (ei syty). Savustus aloitetaan nostamalla

savustustilan lämpötila 40 C asteeseen (kalan

kuvaus). Tämän jälkeen savustustilan lämpötila

nostetaan 2 – 4 tunnin aikana 70 C asteeseen.

Kalan savustuksen jälkeen kala jäähdytetään eril-

lisessä jäähdytystilassa. Savukala säilyy kolme

viikkoa.

6.3.5. Vierailu sillin tukkukauppa Jac den Dulk en zonen

Yrityksen toiminta perustuu sillin tukkukauppaan.

Silli ostetaan pakasteena (blokki), sulatetaan,

suolataan ja käsitellään myyntikuntoon. Silliä

pyytää yrityksen tarpeisiin kaksi hollantilaista

kalastuslaivaan kahden kuukauden aikana kesällä

(kalan laatu parasta/rasva-pitoisuus). Silli sulate-

taan sulatuskammiossa.

Tämän jälkeen silli suolataan 25 prosentin suola-

liuoksessa 4 – 5 päivän ajan. Suolauksen jälkeen

silli käsitellään kauppakuntoon joko koneellisesti

tai käsityönä. Koneellisesti silli käsitellään per-

kuukoneella. Kaksi miestä perkaa koneella 22.000

silliä kuudessa tunnissa. 40 naista fileeraa silliä

100.000 kappaletta päivän aikana. Käsityö on

laadukkaampaa. Yritys vie suolasilliä Saksaan.

6.3.6. Vierailu kalakauppa ja -ravintola Simonis, Scheveningen

6.4. Tutustuminen IJsselmeer järven sisävesikalastukseen ja kalatukkukauppaan

(keskiviikko 6.4.2011)

6.4.1. Vierailu IJsselmeer- ja muiden sisäjärvien kalatukkukauppaan

Sisävesien kalastajaliiton liikevaihto on 800.000

euroa. Kalatukkukauppa on tarkoitettu sisävesika-

lastajien käyttöön. Kunta on rahoittanut kalatuk-

kukaupan rakentamista. Kalatukkukaupan kautta

menee 100 prosenttia sisävesikalasta. Todellinen

luku on kuitenkin yli puolet. Kalatukkukauppaa

määrää kalojen hinnan. Sisävesikalastuksen tär-

kein kala on kuore. Kuoreen kalastuskausi on

kaksi viikkoa kudun jälkeen rysäsaaliiden ollessa

yhteensä 150 tonnia (koko 3 – 4 cm). Kuoretta

viedään sekä tuoreena että pakastettuna Välime-

ren maihin kalastajahinnan ollessa 0,20 – 0,30

euroa/kilo. Kalastajien tuloista kuore on muodos-

tanut 30 – 40 prosenttia. Kuoreen kalastaminen

perustuu tutkimuksiin (koekalastukset rysä ja

trooli) kannan vahvuudesta. Päätös

kalastettavasta kalamäärästä tehdään vuosittain

maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Kuoret-

ta ei ole saanut kalastaa 2 – 3 vuoteen (ekologia –

linnut). Iso kuore (20 cm) käytetään Hollannissa.

Muita sisäjärvistä pyydettäviä kaloja ovat lahnat,

särjet, ankeriaat, kuhat ja ahvenet. Lahnat ovat

kooltaan 2 – 3 kilon painoisia. Pyyntimuotona on

100 mm verkot. Lahna myydään fileenä (ruoto

tallella fileessä) tai kokonaisena blokkiin pakas-

tettuna kalastajahinnan ollessa 1,90 euroa/kilo.

Särjellä on suuret markkinat Venäjälle. Särjet

pyydetään verkoilla, rysillä ja nuotilla. Särjen mi-

nimikoko on 15 cm.

Särjen kalastajahinta on 1,20 – 1,30 euroa/kilo.

Särjet kuivatetaan (kuivatusyritys Pohjois – Hol-

lannissa) ja viedään Venäjälle. Ankeriaan pyynti-

kausi alkaa vuosittain 12.huhtikuuta. Ankeriaan

alamitta on 22 cm ja ankeriaan kilohinta on ollut

20 euroa/kilo. Osin ankeriaan pyynti on siirtynyt

villasaksirapujen pyytämiseen. Villasaksirapujen

kalastajahinta on ollut 8 – 9 euroa/kilo ja ostajina

ovat toimineet kiinalaiset. Sisävedet ovat valtion

omistuksessa. Vanhoilla kalastajakylillä on oikeus

kalastukseen. Ministeriö antaa luvat. Luvat mak-

savat 4.000 – 5.000 euroa sisältäen maksun kalas-

tajaliitolle ja kalastajaluvan (1.000 euroa).

Esitelmä Durk van Tuinen

Kalastajien tulee kuulua ammattikalastajarekiste-

riin ja tehdä saalisilmoitus (ei sisävesikalastajat).

Kalastajilla voi olla käytössä 5 – 35 kilometriä

verkkoja. Kalastaja ei saa kuitenkaan pitää yh-

dessä jatassa kuin 100 metriä verkkoa. Jos ylittää

ko. metri määrän, voi saada ison sakon jopa

10.000 euroa. On ollut paineta verkkomäärien

laskuun kalakantojen tilan vuoksi. Ministeriön

virkamies ja poliisit (käytännössä) suorittavat

kalastuksenvalvontaan.

Kalastuksen ongelma on merimetso. Lintu syö

päivittäin yhden kilon kalaa ja lintumäärä nousee

tuhansiin yksilöihin. Toisaalta vedet ovat kirkas-

tuneet ja kalastus on helpompaa. Veden nä-

kösyvyys on noussut 20 cm: stä 2 metriin ulkoisen

kuormituksen vähentymisen myötä. Työt ulkoisen

kuormituksen vähentämiseksi on aloitettu 20

vuotta sitten. Yleisessä tasolla kalastaja-, pyydys-

ja saalismäärät ovat olleet laskusuunnassa. Hol-

lantilaiset eivät syö sisävesikalaa ja noin 80 pro-

senttia kalasta päätyy vientiin.

IJsselmeerin kuhan laatumerkki

’Zuider-zeezilver’

Kuhan laatumerkki perustuu sertifioituun laatu-

järjestelmään. Laatumerkki – hanke on aloitettu

vuonna 2008. Paikallinen ostaja ja kalastajat te-

kevät yhteistyötä.

Laatukäsikirja on laadittu ja mukana on 22 kalas-

tajaa. Kalastajat tuottavat korkealaatuista (kyl-

mäketjut, myyntiajat) ja ekologisesti kestävää

(kestävät ja uusiutuvat kalakannat) kuhaa mark-

kinoille. Kuhat on merkitty yksilöllisillä merkeillä

(kiduskansi), mistä selviää kuluttajalle kuhan al-

kuperä (aika, paikka, kalastajan nimi). Laatumer-

kin ansiosta kuhan kalastajahinta (pyöreä kala) on

noussut 3 -4 eurosta/kilo 15 – 22 euroon/kilo.

Vuonna 2011 on ”tuotettu” (kalastettu) 20 tonnia

laatumerkattua kuhaa.

6.4.2. Vierailu Hindeloopen satama ja sisävesikalastusta kahdella kalastuslaivalla

IJsselmeer järvellä

Esitys IJsselmeerin kalastuksen historiasta. Ankeriaan kalastus ei ollut vielä sallittua IJsselmeer järvellä, jo-

ten kalastus muuttui järviristeilyksi missä keskustelimme paikallisten sisävesiammatti-kalastajien kanssa

Hollannin ja Suomen sisävesikalastuksen asioista.

6.5. Tutustuminen Pohjois – Hollannin Wad – meren kalastus- ja luontomatkai-

luun, Den Oeverin kalatukkukauppaan ja ammattikalastustarvikeyritykseen

(torstai 7.4.2011)

6.5.1. Vierailu Kees Grootin sinisimpukkatoukkien kalastusviljelmiin

Yrittäjä on aloittanut sinisimpukoiden toukkien

”kalastusmenetelmien” kehittämisen vuonna

2001. Alussa ei tiedetty, mihin toukat kiinnittyvät.

Tiedettiin, että toukat vaativat 6 metrin syvyyttä

ja toukkien kiinnittymis- ja kasvuaika on vuosit-

tain huhti – heinäkuu. Ensimmäisessä kehitysvai-

heessa uudet trooliverkot (korkeus 3

m/silmäkoko 3 cm) kiinnitettiin kahteen 5 metriä

pitkään tukkipuuhun ponttoonien kera, mitkä

ankkuroitiin meren pohjaan.

Toukille muodostui 15 m2 kiinnittymisalusta.

Käytössä oli 224 kiinnitysalustaa. Tuotanto oli

15.000 kg sinisimpukan toukkia (2 cm)/ verkko.

Toukkien poistaminen kesti kuusi päivää. Mene-

telmää kehitettiin edelleen nostamalla verkon

korkeutta kuuteen metriin. Verkossa oli 30.000 kg

sinisimpukan toukkia. Menetelmä ei ollut kannat-

tava, koska verkossa oli liikaa tavaraa ja toukkien

poistaminen hidasta. Vuosina 2002 – 2004 mene-

telmää kehitettiin edelleen. Yrittäjä rakensi laivan

kiinnitysalustojen (verkkojen)nosto- ja puhdista-

mismenetelmin. Ketjumenetelmä nostaa verkon

laivaan ja erilliset harjat puhdistavat verkon 20

minuutissa.

Sinisimpukan toukkien (2 – 3 cm) ”kasvatuksen”

ensimmäinen sato valmistuu heinäkuussa ja toi-

nen sato lokakuussa. Vuonna 2010 käytössä oli

420 kiinnitysalustaa (verkon pituus 110 m/kpl).

Sato oli 850 tonnia sinisimpukan toukkia.

Tuotteen rahallinen arvo on 2 miljoonaa euroa.

Investointi on tuonut rahat takaisin kahdessa

vuodessa. Maan oma toukkien tuotanto on 30

miljoonaa kiloa, kun tarve 100 miljoonaa kiloa

(tuonti Irlanti, Skotlanti ja Kanada). Tällä hetkellä

viljelyala on 20 hehtaaria. Tavoitteena (tarve) on

laajentaa toimintaa 800 hehtaariin. Jatkossa on

myös tavoitteena nostaa sekä sinisimpukan tou-

kan hintaa 0,70 eurosta/kg 2,70 euroon/kilo että

kasvattaa sinisimpukka yhdessä vuodessa myyn-

tikuntoon (nykyisin kaksi vuotta). Valtio suunnit-

telee puolestaan kasvatuksen siirtoa Pohjamerel-

le 2020 – luvulla.

Kauko ja Kees Groot

6.5.2. Vierailu Jan Rotgansin luontomatkailuyritys (www.janrotgans.com)

Yrittäjä tekee vuodessa 150 luontomatkaa ryhmi-

en kanssa. Ryhmän maksimikoko on 70 henkilöä.

Matkan hinta on 80 euroa/matkustaja. Matkaili-

joita tulee ympäri Hollantia.

6.5.3. Den Oeverin kalatukkukauppavierailu (www.pefa.com/en/auctions/den-

oever.html)

Esitelmä toimitusjohtaja Pim Visser: Kalatukkukauppa

Kalahuutokauppaa on tehty Hollannissa 1600 –

luvulta alkaen. Valtio pyöritti kalahuutokauppaa

pitkään. Kalahuutokaupat yksityistyivät vuonna

1993. Kalastajat (55 kpl) omistavat kalahuuto-

kaupan. Kaikki kalat menevät kalanhuutokaupan

kautta. Kalastajat saavat kahden päivän sisällä

rahat kaloistaan.

Kalahuutokaupassa on paikan päällä viisi (5) osta-

jaa ja internetin kautta on mukana 35 ostajaa.

Esitelmä Pim Visser

Esitelmä Jan Rotgans

Kalastajien nykyiset ongelmat on kalojen vähäi-

syys, polttoaineen hinnan nousu ja laivakaluston

vanheneminen (uusi laiva 15 vuotta), verkkoka-

lastuksen uudistukset, öljylautat, tuulimyllyt ja

Natura – alueet.

Puolet laivastosta on romutettu viiden (5) vuoden

aikana. Myös nuorten saaminen alalle on vaikeaa.

Alalla on kuitenkin myös kehitystyötä. Konkreet-

tinen innovaatio liittyy laivojen polttoainetalou-

teen.

On kehitetty sähköpohjatrooli, mitä jo 10 kalasta-

jaa koekäyttää viiden (5) vuoden aikana. Polttoai-

nekulut ovat tippuneet 700.000 eurosta 400.000

euroon. Lisäksi saaliit ovat olleet paremmat ja

sivusaalista on ollut vähemmän.

Esitelmä Vera van Vuuren: EVF/Leader

Hanke on vapaasti käännettynä Ihmiset lähem-

mäksi kalastajia – hanke. Hanketta on rahoitettu

Leader – rahalla. Hanke on järjestänyt 35 lauan-

taipäivänä tuore kalan markkinat torilla.

Torilla on käynyt keskimäärin 200 – 300 kulutta-

jaa, jotka ovat ostaneet kalaa 10 – 200 eurolla.

Hankkeen tehtävänä on myös kertoa kalastukses-

ta ja elävöittää sataman toimintaa. Myös tiedo-

tusta on tehty runsaasti esimerkiksi web – sivus-

tojen kautta www.versevis.nl.

6.5.4. Vierailu ja esitys kalastustarvikeyritystä CIV Den Oever (www.civ.nl)

Osuuskunta pyörittää ammattikalastustarvikeyritystä ja merikalastusverkkojen kauppaliikettä. Osuuskun-

nassa on mukana 120 jäsentä. Yrityksen liikevaihto on 6 miljoonaa euroa. Yritys työllistää 13 vakituista hen-

kilöä ja 20 väliaikaista henkilöä, jotka ovat ns. vanhoja kalastajia (verkkojen pauloitus, rysien teko ym. pyy-

dysrakennus).

6.6. Vierailu IJmuidenin kalastussatamassa ja kalatukkukaupassa ja Hollannin

kalastustutkimuslaitoksessa IMARES: ssa (perjantai 8.4.2011)

6.6.1. Tutustuminen IJmuiden kalasatamaan ja kalatukku

IJmuiden kalasatamassa käsitellään aamuisin troolialusten tuomaan Pohjanmeren kalaa. Alusten (25 kpl)

troolisaalis koostuu viiden päivän saaliista. Kalat lajitellaan lajeittain ja jäähdytetään ja jäitetään aluksilla.

Kalasatamassa kalat lajitellaan käsin koon mukaan lajittelupöydillä. Kalasataman liikevaihto on 250 miljoo-

naa euroa. Paikallinen ”Pro Kala” valvoo kalan käsittelyä kalasatamassa.

Stephan Melis Flag Noord-Holland

6.6.2. Esitys Pefa:n Elektroninen kansainvälinen kalatukku – toiminta

(www.pefa.com)

Pefa: n elektronisia kansainvälisiä huutokauppoja on 13 kappaletta Euroopassa. Huutokaupat sijaitsevat

Hollannissa (6 kpl), Tanskassa (4 kpl), Belgiassa (1 kpl), Italiassa (1 kpl) ja Ruotsissa (1 kpl). Huutokauppa-

mestari päättää kalan alimman hinnan. Ostajien ”jäsenmaksu” kalan huutokauppaa on 1.700 euroa/vuosi.

6.6.3. Vierailu kalanvälittäjä/käsittelijä SeaFood Parlevliet

Yritys on tehnyt kalan pakkausta ja käsittelyä

vuodesta 1999 alkaen. Yritys toimittaa kalaa (silli,

savumakrilli, puolivalmisteet) aamutilausten pe-

rusteella 800 kauppaan.

Kalaa menee 50 prosenttia markettien kautta.

Yritys pyörii seitsemän päivää viikossa 24 tuntia

päivässä. Yritys työllistää 180 henkilöä ja kausi-

luonteisesti lisäksi 250 henkilöä. Yritys käsittelee

300 tonnia silliä ja paistaa 150 tonnia kalaa. Yri-

tyksessä on laatujärjestelmä. Hollantilaisten kalan

kulutustottumukset koostuvat savustetusta lo-

hesta, sillistä ja pakastetusta lohesta. Kalan kulu-

tuksesta on 63 prosenttia tuoretta kalaa, 26 pro-

senttia kalapuikkoja ja 11 prosenttia purkkikalaa.

Emiel Parlevliet

Gijsbert Spek (Pefa)

6.6.4. Vierailu Hollannin kalastustutkimuslaitoksessa IMARES

Esitys tutkimuslaitoksen toiminnasta

(Floor Quirijns)

Imares on riippumaton tutkimus ja neuvontalai-

tos. Tutkimuslaitos tekee yhteistyötä valtion,

kalastajien ja yrittäjien kesken. Tutkimus koostuu

ekologista (suoja-alueet/Natura/ kalastus mah-

dollista), kalastuksesta (saalistiedustelut, koeka-

lastukset -> kalastuskiintiöt), kalanviljelystä (sim-

pukat, kalat, levät) ja ympäristö (muovi meressä,

PCB:t, dioksiinit, ym. vierasaineet).

IMAREksen kalabiologi ja tietoryhmän vetäjä Floor Quirijns Kalastuksen tutkimus koostuu kalastuskirjanpi-

dosta (Eu), sateliittitiedoista (VMS), kalahuuto-

kauppatiedoista ja tutkimuksen sivusaalistiedois-

ta. Kalanäytteet otetaan sekä kalahuutokaupasta

että kalastajien saaliista laivalla. Tutkijat tekevät

22 matkaa (10 pohjatroolausalusta ja 12 pelaagi-

nen troolausalusta) kalastajien kanssa. Lisäksi

laitos tutkii tuulipuistojen vaikutuksia kaloihin

merkintätutkimusten kautta. Tutkimus kohdistuu

äänten vaikutuksiin kaloihin. Ei ole vielä käytössä

tuloksia. Tuulipuistoissa on 500 metrin suoja –

alue, missä ei saa kalastaa. Kysymyksessä on tur-

vallisuusnäkökohta (kaapelit). Laitoksen liikevaih-

to on 26 miljoonaa euroa. Laitos työllistää 207

henkilöä. Laitoksen rahoitus tulee valtiolta (50 %),

kansallisilta säätiöiltä (30 %) ja yksityisiltä säätiöil-

tä (20 %).

Esitys ammattikalastajien ja kalatutkijoiden

yhteistyöprojektista Hollannista

(Floor Quirijns)

Hankkeen tavoitteena on yhteistyön kehittämi-

nen ja vahvistaminen. Mukana on valtio, kolme

kalastusyritystä, WWF ja tutkimus. Yhteistyön

kautta on saatu parannettua yhteistyötä. Aikai-

semmin kalastuskiintiöt vaihtelivat vuosittain,

mikä oli yllätys kalastajille.

Tämä johti ristiriitoihin ja boikottiin.

Nykyään kalastajia kanssa pidetään yhteispalave-

reita, missä päivitetään tutkimusohjelmia. Kalas-

tajat antavat arvokasta tietoa (oikea aika ja paik-

ka ja pyyntitekniikka), miten tutkimukset tulee

tehdä eri kalalajien osalta. Lisäksi tutkijat ovat

käyttäneet kalastajia apuna koekalastuksissa.

Kalastustietoriihiprojekti 2008

(www.kenniskringvisserij.nl)

Tietoryhmässä on mukana 11 kalastajaa ja kolme

kalanviljelijää. Ryhmä kokoontuu 3 – 5 kertaa

vuodessa. Toiminta perustuu työsuunnitelmaan

ja budjettiin. Tulokset julkaistaan www. sivuilla.

6.6.6. Vierailu valtameren troolikalastusalus ’Cornelis Vrolijk Fzn’

Year Built: 1988; Length x Breadth: 115 m X 15 m; DeadWeight: 5811 t; Speed recorded (Max / Average):

12.6 / 12 knots; Flag: United Kingdom [UK]

Cornelis vrolijk Holding B.V. is a privately owned company, established in 1880, with a core business in pe-

lagic fishing and trade in pelagic fish. The company operates a modern pelagic fishing fleet from two offices

in the Netherlands, namely ‘Cornelis Vrolijk Visserij Maatschappij B.V.’ in IJmuiden and ‘Jaczon B.V.’ in

Scheveningen. Together with its daughter companies ‘France Pelagique SAS (France) and ‘North Atlantic

(Holdings) Ltd (UK), the company has a fleet of 14 pelagic freezer trawlers active in European and West-

African waters. Fish trading is carried out by the subsidiary ‘Cornelis Vrolijk B.V.’ from two sales offices,

located in IJmuiden and Scheveningen.

6.7. Tutustuminen rantakalastajakylään Egmond aan Zee (lauantai 9.4.2011)

6.7.1. Vierailu paikallinen Kuninkaallisessa Hollannin Meripelastuslaitoksessa

(KHRM) ja 1800-luvun rantakalastusveneeseen (bomschuit)

6.7.2. Vierailu Egmond aan Zeen majakkassa

6.7.3. Tutustuminen paikallisiin rantakalastajat, kalastus- ja savustusmenetelmät

6.8. Paluupäivä (sunnuntai 10.4.11)

klo 6:15 Bussi lähtee Egmond aan Zeesta – Amsterdam, Schipholliin

klo 7:00 Lähtöselvitys Schipholin lentokentällä

klo 9:05 Lähtö Amsterdam, Schiphol

klo 12.:30 Saapuminen Helsinki, Vantaa

Bussi lähtee Helsinki Vantaalta:

reitti Helsinki, Vantaa - Kouvola - Lappeenranta - Imatra - Ruokolahti.

7. Matkahankkeen toteutuneet kustannukset

Hankkeeseen oli myönnetty rahoitusta 20 000 euroa ja sen toteutuneet kokonaiskustannukset olivat

21022,18 euroa (katso alle olevat taulukot).

Hankkeen hyväksytty kustannukset Matkakulut 13000

Palkat sivukuluineen 6000 Muut kulut 1000 Yhteensä 20000

Hyväksytyistä kustannuksista on: EU:n rahoitusosuus (EKTR) 32,25 % 6450 euroa

valtion rahoitusosuus 42,75 % 8550 euroa yksityinen rahoitusosuus 25 % 5000 euroa

Hankkeen toteutuneet Rahoitus Toteutuma Jäljellä +/-

kustannukset päätös

Matkakulut (lento- ja bussimat-kat, yöpymiset)

13000 13595,65 -595,65

Palkat sivukuluineen 6000 6000 0,00

Muut kulut 1000 1426,53 426,53

Yhteensä 20000 21022,18 -1022,18

URK

STAVORENDEN OEVER

EGMOND AAN ZEE

SCHEVENINGEN

YERSEKE

NEELTJE JANSKamperland 4.4.2011

5.4.2011

6.4.2011

7.4.2011

8.4.2011

9.4.2011

LIITE 1. MATKAREITTI

LIITE 2. LEHTIARTIKKELIT

ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

www.ekkalatalouskeskus.fi

Hanke on osittain Euroopan Kalatalousrahaston ( EKTR ) rahoittama

- EU investoi kestävään kalastukseen -