MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET RAJAJOKISUUNNITELMA - … · och apotek, post, grundskola och gymna-sie, bibliotek, yrkesskola i Muonio och Ko-lari samt högskolefilial i Pajala. I Pajala

MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET RAJAJOKISUUNNITELMA - GRÄNSÄLVSPLAN

1

GRÄNSÄLVSPLAN RAJAJOKISUUNNITELMA

OSA-ALUEET 1-7

DELOMRÅDENA 1-7

UTKAST – LUONNOS 2/3 2006 PAJALA KOLARI MUONIO


2

Titel/ Raportin nimi: Meän Väylä-Älvlandet, Gränsälvsplan - Rajajokisuunni-telma Författare/Tekijät: Riitta Yrjänheikki, ark. Ympäristötaito Oy, Oulu Elina Söderström, ark LAR/MSA, Ramböll Sverige AB, Umeå Peter Jönsson, ark. SAR/MSA Arkinova Arkitekter, Umeå Översättning/Käännös: Elina Söderström, Ramböll Sverige AB Sammanställning och lay-out/Yhdistäminen ja taitto: Elina Söderström, Ramböll Sverige AB Framsidans bild/Etukannen kuva: Vy söderut över Muonioälven med Kolari kyrkby till vänster/ Näkymä etelään, Muonionjoki ja Kolarin kirkonkylä vasemalla (Meän Väylä – Älvlandet flygbild/viistokuva nro 877) Lentokuva Vallas Oy, Tampere


1

INNEHÅLL FÖRORD 1. INLEDNING………………………………… 3 2. NULÄGET VID GRÄNSÄLVEN …………. 4 2.1 Befolkning…………………………………. 4 2.2 Sysselsättning och service………………. 6 2.3 Trafik……………………………………….. 7 2.4 Gränsälvsområdets särdrag………………9 2.5 Planläggningssituationen………………..11 2.6 Projekt……………………………………..13 2.7 Lagstiftning………………………………..13 3. GRÄNSÄLVSPLANEN 16 3.1 Mål för gränsälvsplanen…………………16 3.2 SWOT-analys……………………………..17 3.3 Framtidens näringar och service……….17 3.4 Utveckling av trafik- och kommunaltekniska nätverk…………………………..19 3.5 Planering och utveckling av bebyggelse………………………………..24 3.6 Utveckling av rekreationsområden……..25 3.7 Genomförande 28 4. BEDÖMNING AV KONSEKVENSER…..30 4.1 Utveckling av sysselsättningen, service och trafiknätverket och dess konsekvenser för områdesstrukturen, levnadsvillkoren och kulturen……………………………….30 4.2 Konsekvenser av utveckling av permanent och fritidsbebyggelse på landskap och kulturmiljöer……………………………….31 4.3 Konsekvenser av utveckling av friluftsliv och rekreation på naturmiljön…………...32 Källor 33 Kontaktuppgifter 40 Bilagor: kartor, DELOMRÅDE 1-7

SISÄLTÖ ALKUSANAT 1. JOHDANTO………………………………….3 2. NYKYTILANNE RAJAJOELLA…………...4 2.1 Väestö……………………………………… 42.2 Työpaikat ja palvelut…………………….. 6 2.3 Liikenne……………………………………. 7 2.4 Rajajoki-alueen erityspiirteet……………..9 2.5 Kaavoitustilanne…………………………. 112.6 Projektit…………………………………....13 2.7 Lainsäädäntö…………………………….. 13 3. RAJAJOKISUUNNITELMA ………….16 3.1 Rajajokisuunnitelman tavoitteet………...16 3.2 SWOT-analyysi…………………………...17 3.3 Tulevaisuuden elinkeinot ja palvelut……17 3.4 Liikenne ja yhdyskuntatekniikan verkostojen kehittäminen……………………19 3.5 Yhdyskuntien suunnittelu ja kehittämi- nen…………………………………………24 3.6 Virkistyspalvelujen kehittäminen………..25 3.7 Toteutus 28 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI……………...30 4.1 Työpaikkojen ja palvelujen sekä liikenneverkon kehittämisen vaikutukset aluerakenteseen, elinoloihin ja kulttuuriin………………………………….30 4.2 Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen ke- hittämisen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön……………………..31 4.3 Virkistystoimintojen kehittämisen vaikutukset luonnonympäristöön……………..32 Lähteet 33 Yhteystiedot 40 Liitteet: kartat, OSA-ALUEET 1-7


2

FÖRORD Pajala, Kolari och Muonio kommuner delar 160 km av gränsälven. Längs Torneå och Muonio älvar synliggörs ländernas olika praxis i hur strandnära bebyggelse hanteras. Samrådsruti-ner över gränsen saknas i samband med plan-läggning. Meän Väylä – Älvlandet projektets fördjupningarbete Gränsälvsplan behandlar ömse stränder för första gången samtidigt och gemensamt. Bakgrund och vidare perspektiv finns i projektets övriga rapportdelar, Kommunöversikt och Meän Visio – Vår Vision. Gränsälvsplanen söker ta ett samlat grepp om ett område på ömse sidor om gränsen och pre-sentera ett gemensamt planeringsunderlag för respektive kommuns nationella planer. Planen består av en textdel och sju kartbilagor. Planen består av en textdel och sju kartbilagor. Som gemensamt gränsöverskridande kartunder-lag har använts finska lantmäteriverkets terräng-databas. Gränsälvsplanens underlagsmaterial:

- 1519 flygbilder av ömse stränder längs hela den gemensamma delen av gräns-älven.

- Naturmiljö-, kulturmiljö- och land-skaps-utredning med kartbilagor. (re-dovisad som separat rapport)

Gränsälvsplanen:

- visar på sammanhängande natur-, land-skaps- och kulturmiljöhelheter över gränsen

- föreslår nya gränsövergångar för lätt tra-fik

- föreslår till gemensamma riktlinjer för strandnära byggande

Det är min och ledningsgruppens förhoppning att detta arbete skall leda till en bättre markan-vändningsplanering vid gränsälven såsom en utvecklingspotential. Eva Persson Puurula arkitekt SAFA

ALKUSANAT Pajalan, Kolarin ja Muonion kunnat jakavat yh-teisen 160 km pitkän osan rajajoesta. Tornion- ja Muonionjoen rannoilla on näkyvissä maiden eri-laiset käytännöt rantarakentamisen käsittelyssä. Kaavoitukseen liittyvät osallistumisrutiinit yli ra-jan puuttuvat. Meän Väylä – Älvlandet projektis-sa käsitellään ensimmäistä kertaa molempia rantoja yhtä aikaa ja yhdessä. Tausta ja laajempi perspektiivi löytyy projektin muista osista, Kuntakatsaus ja Meän Visio – Vår Vision. Rajajokisuunnitelma tavoittelee kokonaisotetta alueesta 2-5 km molemmin puolin rajaa ja yh-teistä suunnittelupohjaa kunkin kunnan kansalli-sille kaavoille. Suunnitelmaan kuuluu tekstiosa ja seitsemän karttaliitettä. Suunnitelmaan kuuluu tekstiosan ja seitsemän karttaliitettä. Yhteisen rajan ylittävän kartta-aineisto on Suomen maanmittauslaitoksen maastotietokannan. Rajajokisuunnitelman lähtöaineisto on:

- 1519 viistokuvaa molempien rantojen yhteisestä osasta rajajoesta

- Luonto-, kulttuuriympäristö- ja mai-semaselvitys karttaliitteineen (erillinen raportti)

Rajajokisuunnitelma:

- näyttää yhtenäisiä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristökokonaisuuksia yli ra-jan

- ehdottaa uusia kevyen liikenteen ra-janylityspaikkoja.

- ehdottaa yhteisiä suuntaviivoja rantara-kentamiselle.

On meidän toivomus, että tämä työ johtaa pa-rempaan maankäyttösuunnitteluun rajajoki-alueella kehityksen mahdollisuutena. Eva Persson Puurula arkkit. SAFA


3

1 INLEDNING Gränsälvlsplanen ingår som en del i pro-jektet Meän Väylä – Älvlandet. Den är en fördjupad markanvändningsplan för Torne- och Muonioälvens strandområden. Huvudmålet är att utveckla älvdalen som en gemensam resurs samt att samordna markanvändningen i Finland och Sverige. Samtidigt skapas en tydlig bild av områ-dets potential, problem och värden. Den gemensamma gränsälven är ca 160 km lång och planområdets yta ca 670 km2. Planområdet sträcker sig ca 2-5 km från strandlinjen på ömse sidor av riksgränsen. I området ingår kommuncentra och gräns-nära byar med tillhörande vägar och bety-delsefulla landskapshelheter. Särskild vikt läggs på utvecklingsmöjlighe-ter av gränsälvens stränder med hänsyn till landskapsstrukturen, naturvärden, kul-turlandskap och kulturmiljöer på båda si-dor av gränsen. Planen innehåller grund-principer för placering av bebyggelse och verksamheter. Planens konsekvenser analyseras i förhål-lande till områdesstruktur, levnadsvillkor, kultur, landskap och kulturmiljö samt na-turmiljö.

1 JOHDANTO Rajajokisuunnitelma on osa Meän väylä –Älvlandet hanketta, tarkennettu maankäytön-suunnitelma Tornionjoen ja Muonionjoen ran-ta-alueille. Päätavoitteena on kehittää jokilaaksoa yhtei-senä voimavarana sekä Suomen ja Ruotsin maankäytön yhteensovittaminen. Samalla luodaan selkeä kuva alueen ominaisuuksista, ongelmista ja arvoista. Yhteisen rajajoen pituus on noin 160 km ja suunnittelualueen pinta-ala noin 670 km2. Suunnittelualue ulottuu 2-5 km leveästi valta-kunnanrajan molemmin puolin. Alue sisältää kuntakeskukset ja rajan tuntumassa olevat kyläalueet, niihin liittyvän tiestön sekä merkit-tävät maisemakokonaisuudet. Suunnitelmassa kohdistetaan erityistä huo-miota rajajoen rantojen kehittämismahdolli-suuksiin ottaen huomioon maisemarakenne, luonnonarvot, perinnemaisemat ja kulttuu-riympäristöt rajan molemmin puolin. Suunni-telma sisältää periaatteet rakentamisen ja muiden toimintojen sijoittamiselle. Suunnitelman vaikutuksia arvioidaan suh-teessa aluerakenteeseen, elinoloihin ja kult-tuuriin, maisemaan ja kulttuuriympäristöön sekä luonnonympäristöön.


4

2. NULÄGET VID GRÄNSÄLVEN

2.1 Befolkning Längs gränsälven eller i närheten av den bor ungefär hälften av kommunernas sam-manlagda befolkning på 13 231 invånare (2004-12-31). Både Kolaris och Muonios kommuncentra är belägna vid gränsälvens strand liksomstörre delen av kommuner-nas befolkning. Pajala kommuncentrum ligger ca 7 km från gränsälven. På svensk sida finns ett fåtal mindre byar längs Muo-nioälven, något fler och större söderut längs Torneälven. Pajalas största byar lig-ger dock inte vid gränsen, utan vid Torne-, Tärendö-, Kalix- och Lainio älvar. Barntät-heten är högre i kommuncentra än i byar-na vilket innebär att befolkningsstrukturen i området längs gränsälven är gynnsam. Majoriteten av befolkningen i områdets norra del finns på finsk sida i Muonio-Ylimuonio och Kätkäsuvanto. I nästa om-råde dominerar Parkajoki, Kihlanki och Aa-reavaara, liksom längre söderut Äkäsjoki-suu, Saarenpudas och Kolari, också de på finsk sida. I Pajalaområdet bor överlägset flest i Pajala . Söderut längs Torneälv är befolkning något större på svensk sida. På svensk sida ligger bebyggelsen längs gränsälven allmänt sett mer koncentrerat till byar medan bebyggelsen på finsk sida ligger glesare och mer utspritt. Miljön kring bebyggelsen är mer välskött på svensk sida. Kommuncentrumen skiljer sig åt på motsvarande sätt. Pajala är tätare medan Muonios och Kolaris bebyggelse är mera utspridd. Kolaris centrumfunktioner ligger huvudsakligen mellan Pappilantie och sko-lan men större affärer och service ligger längs riksväg 21/E8. Samma förhållande finns i Muonio men inte lika utpräglat som i Kolari.

2. NYKYTILANNE RAJA-JOELLA

2.1 Väestö Rajajoella tai sen tuntumassa asuu noin puo-let kuntien yhteenlasketusta väestöstä (13 231 asukasta 31.12.2004). Kolarin ja Muonion kuntakeskukset ja suurin osa kunti-en väestöstä sijoittuu rajajoen tuntumaan. Pajalan kuntakeskus sijoittuu noin 7 km pää-hän rajajoesta. Ruotsin puolella Muoniojoen varrella on muutamia pieniä kyliä, enemmän ja isompia kyliä on Tornionjoen varrella ete-lässä. Pajalan suuremmat kylät eivät sijoitu rajalle vaan Tornio-, Tärendö-, Kalix- ja Lai-nio- jokien varteen. Kuntakeskuksissa on eni-ten lapsia ja nuoria, joten rajajoen väestön ikärakenne on edullinen. Pohjoisosalla väestön enemmistö asuu Suomen puolella Muoniossa, Ylimuoniossa ja Kätkäsuvannossa. Etelämpänä ovat pienet kylät Parkajoki, Kihlanki ja Aareavaara. Kola-ri, Saarenpudas ja Äkäsjokisuu, ovat väkirik-kaita kyliä Suomen puolella. Pajalan alueella valtaosa väestöstä asuu Pajalan keskustaa-jamassa. Tornionjoen varrella Ruotsin puolen kylissä väkiluku on hieman isompi kuin Suo-men puolen kylissä. Ruotsin puolella asutus on yleisesti katsoen enemmän keskitetty kyliin. Suomen puolella taas asutus on hajautuneempi ja harvempi. Taajamien ympäristöt ovat hoidetumpia Ruotsin puolella. Kuntakeskukset eroavat toisistaan samalla tavalla. Pajala on tiiviim-min rakennettu, kun taas Muonion ja Kolarin taajamat ovat hajautuneempia. Kolarin kes-kustoiminnot sijoittuvat pääosin Pappilantien ja koulun välillä mutta isot kaupat ja palvelut sijoittuvat valtatie 21/E8 varrelle. Sama ilmiö on Muoniossa mutta ei niin laajalti kuin Kola-rissa.


5


6

2.2 Sysselsättning och service Den största delen av kommunernas ar-betsplatser och service, finns i kommun-centrumen i närheten av gränsälven. I öv-rigt finns de framför allt vid Ylläs och Olos-fjällens turistcentra. I alla tre kommuncentra finns bra offentlig service; kommunhus, daghem/förskola, ålderdomshem eller hemtjänst, vårdcentral och apotek, post, grundskola och gymna-sie, bibliotek, yrkesskola i Muonio och Ko-lari samt högskolefilial i Pajala. I Pajala finns ett flertal idrottsplatser bl.a sporthall och simhall och motionsslingor. I Kolari finns ishockey – och idrottsplaner, belyst motionsslinga och badstrand. I centrala Muonio finns idrottsverksamhet i anslut-ning till skolgårdar. Olosfjället med sina skidbackar ligger 5 km från Muonio. På svensk sida I Muodoslompolo finns grundskola, förskola, bibliotek, vårdcentral och uthämtning av medicin, bank och mo-tionsslinga. I Kätkäsuando finns en biblio-teksfilial. I Kardis finns en allmän bad-strand och i Jarhois en motionsslinga. På finsk sida I Yli-Muonio finns lågstadie-skola, I Pissiniemi-Kihlangi finns bibliotek-service, i Aareavaara finns det en mo-tionsslinga och ishockeybana och i Äkä-sjokisuu finns idrottsplan. Det nedlagda vattenfyllda kalkbrottet i Kalkkikangas norr om Kolari är ca 60 m djupt och används av dykare som öv-ningsplats. Det komersiella utbudet med dagligvaru-försäljning och specialvarubutiker är störst i Pajala, något mindre i Kolari och Muonio kyrkbyar. Dessutom kan nämnas special-varubutik i Saarenpudas och specialiserad souvenirbutik i Kätkäsuvanto samt på svensk sida dagligvaruaffär i Muodoslom-polo och i Kaunisjoki vid gränsövergångs-bron vid Kolari.

2.2 Työpaikat ja palvelut Kuntien työpaikoista ja palveluista suurin osa sijoittuu rajajoen tuntumaan kuntakeskuksiin. Muuten palveluja löytyy ennen kaikkea Ylläk-sen ja Oloksen matkailukeskuksista. Kaikissa kolmessa kuntakeskuksessa on hy-vät julkiset palvelut; kunnanvirastot, päiväko-dit, vanhainkodit tai kotipalvelu, terveyskes-kus ja apteekki, posti, peruskoulu ja lukio, kirjastot, ammatti-instituutti Muoniossa ja Ko-larissa sekä korkeakoulun etäopiskelupiste Pajalassa. Pajalassa on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja mm. urheiluhalli ja uimahalli sekä ulkoilureittejä. Kolarissa on jääkiekko- ja urheilukentät, valaistu ulkoilureitti ja uima-ranta. Muonion kirkonkylässä liikuntapalvelut sijoittuvat koulupihojen yhteyteen. Olostuntu-rin laskettelurinteet sijaitsevat 5 km päässä Muoniosta. Ruotsin puolella Muodoslompolossa on pe-ruskoulu, päiväkoti, kirjasto, terveyskeskus ja lääkejakelupiste, päivittäistavarakauppa, pankki ja ulkoilureitti. Kätkäsuannossa on kirjaston lainauspiste. Kardiksessa on ylei-nen uimaranta ja Jarhoisissa ulkoilureitti. Suomen puolella Yli-Muoniossa on ala-aste, Pissiniemi- Kihlangissa on kirjastoautopalve-lu, Aareavaarassa lisäksi kuntorata ja jää-kiekkokenttä ja Äkäsjokisuulla on urheilu-kenttä. Kalkkikankaalla Kolarin pohjoispuolella on noin 60 m syvä, vesitäytteinen entinen kalkki-louhos, jota sukeltajat käyttävät harjoittelu-paikkana. Kaupallisia palveluja, päivittäistavarakauppo-ja ja erikoistavaraliikkeitä, on eniten Pajalas-sa ja hieman vähemmän Kolarissa ja Muoni-ossa. Sen lisäksi voidaan mainita erikoista-varaliike Saarenputaalla ja matkamuistojen erikoisliike Kätkäsuvannossa, sekä Ruotsin puolella päivittäistavarakauppa Muodoslom-polossa ja Kaunisjoella Kolarin rajanylityssil-lan lähellä.


7

Basnäringar är jord- och skogsbruk samt renskötsel. Åkerarealerna är relativt små. Industriell produktion finns inte vid gräns-älven utom i kommuncentrumen. Företag som ger sysselsättning längs gränsälven finns, förutom i kommuncentra, bl.a. turistföretaget Harriniva fritidscenter strax söder om Muonio och på svensk sida Rajamaa fritidscenter i Muonionalusta. I Kolari kommun bl.a. Lappea Fritid i Lap-pea och Kengis bruk på svensk sida. Längst i söder på svensk sida finns Jarho-is älvfiske/turistservice.

2.3 Trafik Vägnätet på båda sidorna av gränsälven består av följande: − På svensk sida genomkorsas området

av riksväg 99 som mestadels följer gränsälven från Jarhois i söder till Kät-käsuando i norr. Mellan Pajala och Aa-reavaara går länsväg 403 närmare Muonioälven och sammanlänkar Paja-la samhälle med Kolari kyrkby via gränsövergångsbron vid Kolari (ca 25 km). Riksväg 99 släpper också gräns-kontakten mellan Parkajoki och Muo-doslompolo. Länsväg 404 sammanbin-der Muodoslompolo med Muonio kyrk-by via gränsövergångsbron vid Muo-nio.

− På finsk sida genomkorsas området av europaväg 8/ riksväg 21. Den tangerar gränsälven vid Kolari, Äkäsjokisuu, Kih-lanki och på sträckan från Muonio till Sonkkamuotka vid kommungränsen i norr. Där finns fina utblickar över älvda-lens landskap. I övrigt går vägen till största delen genom skogslandskap. Närmare gränsälven finns lokala hu-vudvägar. Från Kolari mot syd går väg 9381 som följer Muonio-Torneälven genom olika byar ända fram till Pello. I Kangosjärvi och Kihlangi samt i Saa-renpudas finns lokalvägar som ansluter till Muonioälven.

Peruselinkeinot ovat maa- ja metsätalous sekä poronhoito. Peltoalueet ovat suhteelli-sen pieniä. Teollista tuotantoa ei ole rajalla paitsi kuntakeskuksissa. Työllistäviä yrityksiä rajalla löytyy paitsi kun-takeskuksista mm. Harrinivan lomakeskus Muonion eteläpuolella ja Ruotsin puolella Ra-jamaan matkailukeskus Muonionalustassa. Kolarin kunnassa on mm. Lappean loma Lappeassa ja Könkään ruukki Ruotsin puolel-la. Aivan alueen etelärajalla, Ruotsin puolella Jarhoisessa, on jokikalastukseen liittyviä matkailupalveluja.

2.3 Liikenne Tieverkosto rajajoen molemmilla puolella on seuraava: - Ruotsin puolella valtatie 99 kulkee alueen

läpi, enimmäkseen rajajokea seuraten etelästä Jarhoisesta pohjoiseen Kät-käsuantoon. Pajalan ja Aareavaaran välil-lä yhdystie 403 kulkee lähempänä Muo-nionjokea ja yhdistää Pajalan kuntakes-kuksen Kolarin kirkonkylään Kolarin ra-janylityssillan kautta (noin 25 km). Valta-tie 99 etääntyy rajalta myös välillä Parka-joki ja Muodoslompolo. Yhdystie 404 yh-distää Muodoslompolon ja Muonion kir-konkylän Muonion rajanylityssillan kautta.

- Suomen puolella Valtatie 21/ Eurooppa-tie 8 kulkee alueen läpi. Tie on rajajoen tuntumassa vain Kolarissa, Äkäsjokisuul-la, Kihlangissa ja välillä Muonio-Sonkkamuotka, pohjoiseen kunnanrajaan saakka. Sieltä avautuvat hyvät näköalat jokilaakson maisemiin. Muuten tie kulkee metsämaiseman läpi. Paikalliset päätiet kulkevat rajajokea pitkin. Kolarista ete-lään on, tie 9381, joka seuraa Muonio-Torniojokea läpi kylien aina Pelloon saakka. Kangosjärvellä ja Kihlangissa sekä Saarenputaalla on paikallistiet, jotka ulottuvat Muoniojoen rantaan.


8

Längs gränsälven finns väglösa partier på finsk sida mellan Äkäsjokisuu – Kihlanki och Kihlanki – Muonionalusta. På svensk sida finns väglösa områden mellan Parka-joki - Muonionalusta och Muonionvaara - Trollnäs. Riksväg 99 och E8 är en del av den sk Norrskensvägen (från Tornio/Haparanda till Ishavet och Tromsö) som man avser utveckla som turistväg. Man har idag kom-mit så långt med arbetet att man sätter ut Norrskensvägen –skyltar längs vägen. Järnväg finns på finsk sida fram till Kolari, Finlands nordligaste järnvägsstation. Paja-las flygplats som blev klar år 1999 ligger ca 5 km västerut från centrala Pajala och ca 30 km från Kolari kyrkby och dess järn-vägsstation. Kommunerna vill utveckla både flygtrafiken och järnvägen. I Kolari vill man i första hand dra järnvägen ända fram till Ylläsfjällets turistcentrum. I Pajala vill man förlänga landningsbanan så att man kan ta emot större charterplan med turis-ter. Snöskoterleder korsar riksgränsen på flera ställen. En del leder ingår i Arctic trail -nätverket som sträcker sig över norra Fin-land, Sverige och Norge. De är kopplade till lokala stråknätverk och passerar gräns-älven vid Jarhois och Muonio och även i Kätkäsuvanto, Muonionalusta, Kihlangi och Aareavaara. En gränsöverskridande vandringsled, den sk Laestadiusleden, håller på att byggas. Den finska delen från Sieppijärvi till Lap-pea är klar. Den svenska delen fram till Pajala är fortfarande i planeringsstadiet. På vintern förbinds vissa gränsbyar av is-vägar. Dessa anläggs av byborna själva mellan Kihlanki - Kihlanki, mellan Huuki - Äkäsjokisuu, mellan Kardis - Kallioniemi (Pello) samt mellan Jarhois - Jarhoinen (Pello).

Rajajoella tiettömiä rantajaksoja on Suomen puolella välillä Akäsjokisuu – Kihlanki ja Kih-lanki - Muonionalusta, Ruotsissa ainoastaan Parkajoki – Muonionalusta ja Muonionvaara - Trollnäs välillä. Valtatie 99 ja E8 ovat osia ns. Revontulten-tiestä (Tornio/Haaparannalta Jäämeren ran-taan ja Tromssaan asti), jota on tarkoitus ke-hittää matkailutienä. Työ on edistynyt niin pitkälle, että tie saa varrelleen Revontulten-tie– matkailutien tieviittoja. Suomen puolella on rautatie Kolariin, joka on Suomen pohjoisin rautatieasema. Pajalan lentokenttä valmistui 1999 ja sijaitsee Paja-lan keskustasta n. 5 km länteen ja noin 30 km Kolarin kirkonkylästä ja rautatieasemalta. Kunnat haluavat kehittää sekä lentoliikennet-tä että rautatietä. Kolarissa tavoite on ensisi-jaisesti jatkaa rautatietä Ylläkselle saakka. Pajalassa tavoite on kiitoradan pidentäminen niin, että pystytään ottamaan vastaan turiste-ja kuljettavia charter-lentokoneita. Moottorikelkkareitit ylittävät valtakunnan ra-jan monissa paikoissa. Jotkut reitit ovat osa Arctic trail –verkostosta, joka ulottuu Suo-meen, Ruotsiin ja Norjaan. Niistä on yhteys paikallisiin verkostoihin ja ne ylittävät rajajo-en Jarhoisissa ja Muoniossa sekä Kät-käsuvannossa, Muonionalustassa, Kihlan-gissa ja Aareavaarassa. Rajan ylittävä vaellusreitti, n. k. Laestadius-polku, on rakenteilla. Suomen puolen polku Sieppijärveltä Lappeaan on valmis. Ruotsin puoleinen osuus Pajalaan asti on suunnitte-luvaiheessa. Talvella jäätiet yhdistävät joitakin kyliä rajan yli. Jäätiet rakennetaan kyläläisten toimesta välille Kihlanki - Kihlanki, Huuki – Äkäsjo-kisuu, Kardis – Kallioniemi (Pello) ja Jarhois – Jarhoinen (Pello).


9

2.4 Gränsälvsområdets särdrag Särskilda natur-, landskaps- och kulturmil-jöområden har markerats på gränsälvspla-nens kartbilagor. Älvdalens mest storslagna landskap ligger i ett område som sträcker sig från Muonio norrut till Kätkäsuvanto, där Muonioälven kantas av 400 m höga, branta kalottberg (skogbevuxen höjd). Mellan kalottbergen ligger en rad med sjöar och längre söderut längs Muonioälven ligger Utkujokis delta med sina grunda översvämningsöar och tjärnar. Våtmarksområdet ingår i ett fågel-skyddsområde. Muonio och Ylimuonio byar är för regionen värdefulla landskapsområden. I Muoniona-lusta möts Kangosjoki och Merasjoki för att sedan mynna ut i Muonioälven. Området kantas av en stor sandig ås- och tjärnfor-mation. Kalottbergen som kantar området är 300 m höga och är brantast på den öst-ra sidan. I höjd med Pajala - Kolari utgörs landska-pet av ett flackare älvdalslandskap. Speci-fikt för området är de vidsträckta, odikade myrmarkerna. Dessa finns på den svenska sidan mellan Aareavaara och Pajala. Myr-marksområdet gränsar i öst till ett 300 m höga kalottberg Airivaara som i sin norra del har en hög och brant utsiktsplats som öppnar sig mot Ylläs i norr. Genom myr-marksslätten flyter åar och den broderas av ett flertal små tjärnar och sjöar. Längs med vattendrag och vid älvmynningar och småvatten finns värdefulla naturtyper. Gamla fångstgropar och tjärdalar berättar om områdets historia. Torne- och Muonioälvar möts vid Lappea, där branta strandbranter och forsen vid älvsammanflödet skapar ett storslaget landskap. Från Lappea och mot syd till Temppeliharju sträcker sig en sänka som syns i landskapet som en vågig terräng-profil. Variationen i landskapet förstärks av

2.4 Rajajoki-alueen erityispiirteet Erityiset luonto-, maisema- ja kulttuuriympä-ristöalueet on rajattu rajajokisuunnitelman liitekartoille. Maisemiltaan jokilaakson jylhin ja mieleen-painuvin alue on Muoniosta Kätkäsuvantoon, missä Muonionjokea reunustavat noin 400 m korkeat, jyrkät vaarat ja niiden välissä virtaa-vat järviketjut ja etelämpänä Utkujoen suisto Muoniojoessa mataline tulvasaarineen ja lampineen. Kosteikkoalue on lintujensuojelu-aluetta. Muonion ja Ylimuonion kylät ovat maakun-nallisesti arvokasta maisema-aluetta. Muo-nionalustassa Kangosjoki ja Merasjoki yhty-vät Muoniojokeen. Alue on laajan, hiekkaisen harju- ja lampimuodostuman ympäröimä. Aluetta reunustavat vaarat ovat noin 300 m korkeita ja itäreunaltaan jyrkkiä. Pajala-Kolarin korkeudella maasto on jo ta-saista jokilaaksoa. Alueen erityispiirre on hy-vin laajat, ojittamattomat suoalueet Ruotsin puolella Aareavaaran ja Pajalan välisellä alueella. Suoaluetta rajaa idässä lähes 300 m korkea Airivaara, jonka pohjoispäässä on korkea jyrkkä näköalapaikka. Näkymä avau-tuu pohjoiseen kohti Yllästä. Suotasankoa halkovat joet ja kirjovat lukuisat pienet lam-met ja järvet. Alueen jokivarsilla ja pienvesis-töjen suulla on arvokkaita luontotyyppejä. Historiasta kertovat vanhat pyyntikuopat ja tervahaudat. Tornio- ja Muoniojoki yhtyvät Lappeassa, missä on jyrkät, korkeat rantatörmät ja jo-kisuulla koski. Lappeasta etelään Temppeli-harjulle asti ulottuu vajoama-alue, joka näkyy maisemassa rantatien aaltoilevana maasto-profiilina. Vaihtelevaa maastoa korostavat ja jaksottavat pienet taloryhmät peltoaukeineen.


10

små husgrupper med tillhörande öppna åkermarker. Älvdalens värdefullaste kulturlandskap är Rukomasaari i Muonio, Viiksensaari i Paja-la, Viiksenvuoma samt Pyörenoja och Va-sikkavuoma i Erkheikki, Pyysaari vid Kola-rinsaari, Alanen, Kokko, Isoniitty samt Pa-jusaari som används som betesmark för får. Småskaligt kulturlandskap finns även i byarna Kätkäsuvanto, Parkajoki, Huuki, Ristimella och Torinen. Längs gränsälven finns ett flertal gamla byar. Kulturhistoriskt, ur landskapsbild-, och bebyggelsesynpunkt mest värdefulla och för området presentativa byar är Yli-muonio, Muonios kyrkbacke, Kaarnevaara, miljön kring Kolaris gamla kyrka och Keng-is. Dessa är kulturmiljöer av riksintresse. Regionalt värdefulla kulturmiljöer är den svenska Kätkäsuando, Muonio kyrkby, Ko-larinsaari, Lappea, Kengisstranden och Väylänpää. Lokalt värdefulla kulturmiljöer är den finska Kätkäsuvanto, byarna Noi-danpalo, Pahtonen, Muonionalusta - Kar-sikkoniemi, Parkajoki, Pissiniemi - Kihlanki, Kihlanki-Vanha Kihlanki, Huukki, Kieksiä-isvaara och Torinen-Kardis - Jarhoinen. Norr om Muonio finns Muoniojärvi-Utkujokis fågelsjöområde som är en sär-skilt värdefull naturmiljö på grund av sin växtlighet och djurlivet. Torne- och Muonio älvens vattenområde är skyddat med fors-skyddslagen och ingår i Natura 2000 om-råden. Vattenområdet är särskilt värdefull som fortplantningsområde för lax, havsör-ing och vandringssik. Områden med vär-defull växtlighet är t.ex. stränderna längs småvatten/vattendrag samt de odikade myrmarkerna, rikkärr och framför allt gam-la skogar, vattenhål/ källor, blockstensom-råden och klippor.

Jokilaakson arvokkaimmat perinnemaisemat ovat Muonion Rukomasaaressa, Pajalan Viiksensaaressa ja Viiksenvuomalla sekä Pyöreänojalla ja Erkheikin Vasikkavuomalla sekä Kolarinsaarenputaan Pyysaaressa, Alasessa, Kokossa, Isoniitty ja Pajusaaressa, joita lampaat laiduntavat. Pienialaisia perin-nemaisemia on myös kylillä Kätkäsuvannos-sa, Parkajoella, Huukissa, Ristimellassa ja Torisessa. Rajajoella on runsaasti vanhoja kyliä. Kult-tuurihistoriallisesti merkittävimpiä, maisemil-taan ja rakennuskannaltaan edustavimpia kyliä ovat Ylimuonio, Muonion kirkonmäki, Kaarnevaara, Kolarin vanhan kirkon ympäris-tö ja Kongäs, jotka ovat valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Maakunnal-lisesti merkittävien luokkaan kuuluvat Ruot-sin Kätkäsuando, Muonion kirkonkylä, Kola-rinsaari, Lappea, Köngäsenranta ja Väylän-pää. Paikallisesti arvokkaimpia kyliä ovat Suomen Kätkäsuvanto, Noidanpalo, Pahto-nen, Muonionalusta-Karsikkoniemi, Parkajo-ki, Pissiniemi-Kihlanki, Kihlanki-Vanha Kih-lanki, Huukki, Kieksiäisvaara ja Torinen- Kardis-Jarhoinen. Luonnonympäristön eli kasvillisuuden ja eläimistön kannalta arvokkain alue on Muo-nion pohjoispuolella oleva Muoniojärvi - Ut-kujoen lintuvesi. Tornio- ja Muoniojokien ve-sistöalue on suojeltu koskiensuojelulailla ja kuuluu Naturaan. Jokivesistö on erittäin tär-keä ja arvokas nousukalojen kuten lohen, meritaimenen ja vaellussiian lisääntymisalue. Kasvistoltaan arvokkaita alueita ovat pien-vesistöjen varret ja ojittamattomat suot, run-sasravinteiset letot ja etenkin vanhat metsät, lähteet, rakkakivikot ja kalliot.


11

2.5 Planläggningssituationen Fjäll-Lapplands regionplan från 1999: På finsk sida ingår Muonio och Kolari kom-muner tillsammans med Enontekis och Kittilä. I den aktuella planen har det marke-rats längs gränsälven bl a befintliga kom-muncentrum-områden, byområden, fritids-husområden och de mest värdefulla na-turmiljöerna som tex Utkujokis fågelsjö. Vid Parkajoki och på kalottbergen i Ylimuonio har det i planen reserverats områden för framtida vindkraftverk. (På Olosfjället finns redan fem vindkraftverk.) På Kangosjärvis åsar finns täktverksamhet. På Kolarinsaari har ett stort rekreationsområde markerats. Pajalas Översiktsplan från 1990 för hela kommunens område: Vid gränsälven har följande kulturmiljöområden av riksintresse pekats ut;

- Kaarnevaara - Kengis - Muodoslompolo bebyggelseområ-

den - Aareavaara bebyggelseområden - Huuki by jordbruksområde - Kieksiäisvaara by jordbruksområde - Kardis by jordbruksområde

Hela området längs gränsälven utpekas som en naturmiljö av riksintresse. För Pa-jalas centrumområde har det gjorts en för-djupning av översiktsplanen. Generalplaner vid gränsen:

- Kolari kyrkby, icke juridiskt bin-dande delgeneralplan från 1978.

- Olos -fjällets område, icke juridiskt bindande delgeneralplanen från1982.

- VETURI är ett pågående delgene-ralplaneprojekt för Muonio kom-muns fjäll- och sjöområden vars planområde tangerar Muonio kyrk-by

Detaljplaner vid gränsen: Detaljplaner finns för centrala Kolari, Muo-nio och Pajala. På svensk sida dessutom:

2.5 Kaavoitustilanne Tunturi-Lapin seutukaava vuodelta 1999: Suomen puolella Kolarin ja Muonion kunnat kuuluvat seutukaava-alueeseen yhdessä Enontekiön ja Kittilän kanssa. Kaavassa raja-joelle on mm. esitetty olevat kuntakeskustaa-jamat ja kyläalueet, loma-asuntoalueet ja merkittävimmät luontokohteet kuten Utkujoen lintuvesi. Parkajoen kohdalle ja Ylimuonion vaaroille on merkitty tuulivoimala-aluevarauksia. Olokselle on rakennettu viisi tuulivoimalaa. Kangosjärven harjualueilla on maa-ainesten ottoalueita. Kolarinsaareen on merkitty laaja virkistysalue. Pajalan Yleiskaava vuodelta 1990, koko kuntaa kattava: Rajajoen tuntumaan on osoi-tettu seuraavat valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristökohteet

- Kaarnevaara - Köngäs - Muodoslompolon asutusalue - Aareavaaran asutusalue - Huukin kylän maatalousalue - Kieksiäisvaaran kylän maatalousalue - Kardiksen kylän maatalousalue

Rajajokivarsi kokonaisuudessaan on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi. Pajalan keskustan alueelle on tehty yleiskaavan tarkennus. Yleiskaavoja rajalla:

- Kolarin kirkonkylä, oikeusvaikutuk-seton yleiskaava vuodelta1978

- Olos oikeusvaikutukseton osayleis-kaava vuodelta 1982

- VETURI Muonion tunturi- ja järvialu-eiden osayleiskaavahanke Kaava-alue ulottuu Muonion kirkonkylään as-ti.

Detaljikaavoja rajalla: Asemakaavoja on Kolarin, Muonion ja Paja-lan keskustoissa. Ruotsin puolella sen lisäk-si:


12

- Mukkakangas - Erkheikki -Juhonpieti- Autio (MEJA)

- Pajalas flygplats. - Parkajoki, detaljplan för en fiske-

camp, området har markerats som en campingplats. På stranden är det tillåtet att bygga ett båthus eller en bastu och inom campingområ-det är det tillåtet att bygga 300 m2.

I Kolari kommun finns tre sk strand-detaljplaner vid gränsälven (Torne och Muonio älvar):

- Äkäsjokisuu från 1992, omfattar 16 nya fritidshustomter med gemensam strand

- Kalkkikangas från 2001 omfattar 11 befintliga hus, 6 turisttomter var-av 1 ny och resten fabrikens bostä-der samt 30 nya gruppvis placera-de fritidshustomter med gemensam strand.

- Kelloniemi från 2003. Kelloniemis ännu inte fastställda plan omfattar 7 villatomter, 1 tomt för en turist-service- anläggning och 28 fritids-hustomter med egen strand, parvis och väldigt glest placerade längs älvstranden.

I Muonio kommun finns sex strand-detaljplaner: längs gränsälven (Muonio-älv):

- Aarea från 2001 med planer på 31 fritidshustomter, turistserviceområ-de och campingplats.

- Käkiniva från 2001 omfattar 30 fri-tidshustomter.

- Karimellavaara från 1997 omfattar 35 fritidshustomter och en tomt för turistservice

- Lohisuvanto från 1998 omfattar 16 fritidshustomter och ett område för turistservice samt ett befintligt bo-stadshus.

- Apajaranta från 1998 omfattar 39 tomter, turistserviceområde och campingplats.

- Visanto är från 2000 och omfattar 16 fritidshustomter.

- Mukkakangas - Erkheikki - Juhonpieti - Autio (MEJA)

- Pajalan lentokenttä - .Parkajoki, kalakentän detaljikaava,

jossa alue on merkitty leirintäalueek-si. Rantaan saa rakentaa venevajan tai saunan ja leirintäalueelle saa ra-kentaa 300 m2.

Kolarin kunnassa rajajoella Tornion- ja Muo-nion jokivarressa on kolme ranta-asemakaavaa,

- Äkäsjokisuu vuodelta 1992, kaavas-sa on 16 uutta, yhteisrantaista loma-asuntotonttia

- Kalkkikangas vuodelta 2001, kaa-vassa on 11 olevaa asuintaloa, 6 matkailutonttia, joista 1 uusi ja muut tehtaan asuintaloja, sekä 30 uutta, yhteisrantaista loma-asunto-tonttia ryhmissä

- Kelloniemi vuodelta 2003, Kellonie-men vielä vahvistamattomassa kaa-vassa on 7 pientalotonttia, 1 matkai-lupalvelutontti ja 28 omarantaista lo-ma-asuntotonttia, sijoitettuna pareit-tain hyvin harvasti jokivarteen

Muonion kunnassa rajajoella Muonionjoki-varressa on kuusi ranta-asemakaavaa:

- Aarea vuodelta2001, kaavassa on 31 loma-asuntotonttia, matkailupalvelu-alue ja leirintäalue

- Käkiniva vuodelta 2001 kaavassa on 30 loma-asuntotonttia

- Karimellavaara vuodelta 1997, on 35 loma-asuntotonttia ja matkailupalvelu-tontti

- Lohisuvanto vuodelta 1998, on 16 loma-asuntotonttia matkailupalvelu-alue sekä yksi oleva asuinrakennus

- Apajaranta vuodelta1998, 39 tonttia, matkailupalvelualue ja leirintäalue

- Visanto laadittu vuonna 2000 ja siinä on 16 loma-asuntotonttia


13

Alla planområden har gemensamma strandområden dvs tomterna sträcker sig inte fram till gränsälven. På finsk sida av gränsälven finns således sammanlagt 240 glest grupperade fritids-hustomter, 14 områden för turistservice eller camping och 20 småhustomter varav 7 nya i Kelloniemi. Av planlagda tomter har en tredjedel bebyggts.

2.6 Projekt Aktuella utvecklingsprojekt I Tornedalen som berör Pajala, Kolari och Muonio kom-muner:

- Norrskensvägen: Tornedalrådet samt Sveriges, Finlands och Nor-ges vägverk utvecklar riksväg 99 och E8 från Haparanda och Tornio till Tromsö som turistväg. Arbetet går framåt i form av olika delpro-jekt.

- Laestadiusleden: vandringsled från Sieppijärvi till Lappea är klar. Fortsättningen på svensk sida till Pajala är fortfarande på plane-ringsstadiet och anknyter till projek-tet Den okände Laestadius.

- Arctic trail- snöskoterlednätverk genom norra Finland, Sverige och Norge utvecklas genom olika pro-jekt

- Gestaltning av gränspassager: Tornedalsrådets och vägverkens projekt för de sju gränsövergångar-na i Tornedalen har avslutats i dec 2005 och resulterande i ett gestalt-ningsprogram. Nästa steg är kom-munernas beslut om vidare bear-betning och genomförande vid re-spektive gränsövergång.

2.7 Lagstiftning Lagstiftningen liksom dess tillämpning på strandnära byggande skiljer sig mellan Sverige och Finland.

Kaikki kaava-alueet ovat yhteisrantaisia eli tontit eivät ulotu rajajokeen. Suomen puolella rajajoella on siis yhteensä 240 harvasti ryhmiteltyä loma-asuntotonttia, 14 matkailu- tai leirintäaluetta ja 20 pientalo-tonttia, joista 7 uutta Kelloniemessä. Kaavoi-tetuista tonteista on rakennettu noin kolmasosa.

2.6 Projektit Ajankohtaisia kehityshankkeita Torniojoki-laaksossa, jotka koskevat Pajalan, Kolarin ja Muonion kuntia:

- Revontultentie: Tornionlaakson neu-vosto ja Ruotsin, Suomen ja Norjan tiehallinnot kehittävät valtatietä 99 ja E8 Haaparannasta ja Torniosta Tromssaan saakka matkailutienä. Työ etenee osaprojekteina

- Laestadiuspolku: vaellusreitti Siep-pijärveltä Lappeaan on valmis. Jatko Ruotsin puolella Pajalaan on vielä suunnitteluvaiheessa ja liittyy Tunte-maton Laestadius-hankeeseen.

- Arctic trail- moottorikelkkaverkosto Pohjois-Suomessa, -Ruotsissa ja -Norjassa kehitetään eri hankkeiden avulla.

- Rajanylityspaikkojen maisemointi: Tornionjokilaakson neuvoston ja tie-hallintojen hanke päättyi joulukuussa 2005 ja tuloksena on seitsemän ra-janylityspaikan maisemointiohjelma. Seuraava askel on kuntien päätökset jatkosuunnittelusta ja toteuttamisesta.

2.7 Lainsäädäntö Ruotsin ja Suomen rantarakentamista kos-keva lainsäädäntö, samoin niiden soveltami-nen poikkeaa toisistaan.


14

I Sverige finns ett generellt förbud att byg-ga närmare än 100 meter från strandlinjen. För att kunna söka dispens måste man ha väldigt vägande och allmännyttiga skäl el-ler komplettera befintlig bebyggelse. En konsekvens av detta är att man har myck-et mindre bebyggelse på stränderna på svensk sida. Byarnas bebyggelse är ofta belägen bakom strandängarna. I Finland skärptes bestämmelserna för strandnära byggande i bygglagstiftningen samt naturskyddslagstiftningen år 1997. Tidigare kunde man få ett bygglov för en strandnära byggnad direkt genom kom-munens beslut. Enligt den nya lagstiftning-en gäller på ett strandområde vars bredd kan variera beroende på de aktuella för-hållandena från 50 till 200 meter, att kom-munen får bevilja bygglov endast om det finns en juridiskt gällande plan (delgene-ralplan eller detaljplan) som ger direkt be-rättigande att bygga på området. På plan-lösa områden avgör den regionala miljö-centralen beslut om dispens. En konse-kvens av den nya lagstiftningen var en om-fattande strandgeneral-planläggning. Re-gionala miljöcentraler har möjligheter att bevilja EU-stöd till planering i områden där det finns, värdefulla kulturmiljöområden.

Suverenitetsöarna Med suveränitetsöar avses öar, öpartier samt näs och halvöar i Torne- och Muonio älvar samt i Könkämaälven vars juridiska särställning grundas på gränsöverens-kommelsen från år 1810 mellan Sverige och Ryssland och det år 1821 upprättade avtalet om utväxling av ägor samt den kungörelse som kommissarierna, utsedda av kungen av Sverige och kejsaren av Ryssland, utgav år 1823, vilket bekräftade utväxlingen av ägorna vid riksgränsen. Suveränitetsöar som är belägna i Sverige förvaltas enligt finsk lagstiftning och öar som är belägna i Finland, förvaltas enligt svensk lagstiftning. Finska lagar tillämpas

Ruotsissa on voimassa yleinen rantaraken-tamiskielto, joka ulottuu 100 m rannasta. Poikkeusluvan hakemiseen rantarakentamis-ta varten, on oltava todella painavat ja yleis-hyödylliset perusteet tai sen tulee täydentää olemassa olevaa asutusta. Tästä seuraa, että Ruotsin puolella rannoille on rakennettu huomattavasti vähemmän. Kylien asutus si-joittuu monesti rantapeltojen taakse. Suomessa rantarakentamista koskeva oh-jeisto tiukentui vuonna1997, sekä rakennus-lainsäädännössä että luonnonsuojelu-lainsäädännössä. Aiemmin rannoille sai ra-kennuslupia suoraan kunnan päätöksellä. Uuden lain mukaan ranta-alueelle, jonka le-veys vaihtelee yleensä olosuhteista riippuen 50-200 metriin, saa rakentaa vain oikeusvai-kutteisen, suoraan rakentamiseen oikeutet-tavaan kaavan perusteella. Kaavoittamatto-milla ranta-alueilla poikkeamispäätökset rat-kaisee Ympäristökeskus. Uusi lainsäädäntö käynnisti laajan rantayleiskaavoituksen. Alu-eelliset ympäristökeskukset voivat välittää EU-tukea kaavoitukseen arvokkailla kulttuu-riympäristöalueilla.

Suvereeniteettisaaret Suvereniteettisaarilla tarkoitetaan niitä Tor-nionjoessa ja Muonionjoessa sekä Könkä-mäenossa olevia saaria ja saaren osia sekä niemiä, joiden oikeudellinen erityisasema pe-rustuu Ruotsin ja Venäjän välillä 1810 teh-tyyn rajanjärjestely-sopimukseen ja 1821 teh-tyyn tilusvaihto-sopimukseen sekä Ruotsin kuninkaan ja Venäjän keisarin valtuuttamien komissaarien 1823 antamaan julistukseen valtakunnan-rajan tilusvaihdon vahvistami-sesta. Ruotsissa sijaitsevia suvereniteettisaaria hal-litaan omistusoikeudella Suomen oikeuden mukaisesti ja Suomessa sijaitsevia suvereni-


15

på öar belägna i Sverige såvida det hand-lar om äganderätten och begränsad mate-rialrätt, överlåtelse av äganderätten och annat erhållande samt överlåtelse av brukningsrätten eller annan typ av begrän-sad överlåtelse av lös egendom. Finsk lagstiftning tillämpas även vid bildande och registrering av fastighet samt lagfart och inteckning. På motsvarande sätt tillämpas svensk lagstiftning på suveränitetssöar belägna i Finland. Så länge finsk lagstiftning tillämpas på su-veränitetsöar på svensk sida, äger finsk domstol och myndigheter rätten att be-handla ärenden. På samma sätt gäller den svenska domstolen och myndighetsbeslut när det är frågan om suveränitetsöar be-lägna i Finland. Suveränitetsöarnas sär-ställning kan avskaffas så vida det finns skäl för det på grund av ändrade förhål-landen.

teettisaaria Ruotsin oikeuden mukaisesti. Ruotsissa sijaitseviin suvereniteettisaariin sovelletaan Suomen oikeutta sikäli kuin on kysymys omistus-oikeudesta ja rajoitetusta esineoikeudesta, omistusoikeuden luovutuk-sesta ja muusta saannosta sekä käyttöoi-keuden tai muun rajoitetun esineoikeuden luovuttamisesta. Suomen oikeutta sovelle-taan myös kiinteistön muodostamiseen ja rekisteröintiin sekä lainhuudatukseen ja kiin-nitykseen. Suomessa sijaitseviin suvereni-teettisaariin sovelletaan vastaavasti Ruotsin oikeutta. Siinä määrin kuin Suomen oikeutta sovelle-taan Ruotsissa sijaitseviin suvereniteettisaa-riin, Suomen tuomio-istuimet ja viranomaiset ovat toimivaltaisia käsittelemään asioita. Vastaavasti on voimassa Ruotsin tuomiois-tuimiin ja viranomaisiin nähden, kun kysy-myksessä ovat suvereniteettisaaret Suomes-sa. Suvereniteettisaaren erityisasema voi-daan poistaa, mikäli siihen on aihetta olosuh-teiden muuttumisen johdosta.


16

3. GRÄNSÄLVSPLAN Riktlinjer för utvecklingen längs gränsälven

3.1 Mål för gränsälvsplanen Meän Visio – Vår Vision, portalvisionen för hela Meän Väylä –Älvlandet området, gäll-er även för gränsälvsområdet: ”Meän Väylä-Älvlandet skall genom ett ut-vecklat samarbete verka för en långsiktig gemensam positiv utveckling. Här skall det erbjudas hög livskvalitet och ökad attraktionskraft genom att optimera potentialen som finns i områdets gemen-samma resurser och arbetsmarknad. Grunden till detta finns i kommuninvånar-nas, särskilt ungdomarnas, hjärtan, i upp-levelsen av hela Meän Väylä Älvlandet området som en gemensam hembygd.” I Meän Visio – Vår Visions delvisioner nämns dessutom bl a: Områdets befolknings- och byautveckling betraktas ur ett helhetsperspektiv. Inom området skapas gemensam arbetsmark-nad och närmarknad. Området har en unik turismprofil och erbjuder rekreationsmöj-ligheter och upplevelser året om. Vi lämnar till våra barn i arv Europas renaste och tryggaste miljö. Meän Väylä - Älvlandet är en attraktiv livsmiljö. Infrastrukturfrågor som stärker och utvecklar Meän Väylä – Älvlandet-området är prioriterade. Markan-vändning harmoniseras mellan länderna inom gränsälvszonen. Huvudmålet för gränsälvsplanen är att ut-veckla älvdalen som en gemensam resurs samt att samordna markanvändningen i Finland och Sverige. Samtidigt skapas en tydlig bild av områdets potential, problem och värden.

3.RAJAJOKISUUNNI-TELMA Suuntaviivat rajajokivarren kehi-tykselle

3.1 Rajajokisuunnitelman tavoit-teet Meän visio – Vår vision, koko Meän Väylä - Älvlandet alueen päävisio pätee myös rajajo-kialueella: ” Meän Väylä –Älvlandet alueelle syntyy ke-hittyneen yhteistyön seurauksena pitkäai-kaista, yhteistä, myönteistä kehitystä. Tämä alue tarjoaa korkean elämänlaadun ja kasvattaa vetovoimaansa hyödyntämällä alueen yhteisten voimavarojen ja työmarkki-noiden tarjoamat mahdollisuudet. Tämä kehitys perustuu kuntalaisten, erityisesti nuorten tunteeseen ja kokemuk-seen siitä, että Meän Väylä Älvlandet on yhteinen kotiseutumme.” Meän Visio – Vår Vision osavisioissa maini-taan lisäksi mm: Alueen väestö- ja kyläkehitystä tarkastellaan kokonaisperspektiivistä. Alueelle synnytetään yhteiset työmarkkinat ja lähimarkkinat. Alu-eella on ainutlaatuinen matkailuprofiili ja se tarjoaa virkistysmahdollisuuksia ja elämyksiä ympäri vuoden. Jätämme lastemme perin-nöksi Euroopan puhtaimman ja turvallisim-man ympäristön. Meän väylä-Älvlandet on houkutteleva asuinympäristö. Infrastruktuuri-kysymykset, jotka vahvistavat ja kehittävät Meän Väylä – Älvlandet-aluetta, ovat etusijal-la. Maankäyttö sovitetaan yhteen rajajoen alueella. Päätavoitteena on kehittää jokilaaksoa yhtei-senä voimavarana sekä Suomen ja Ruotsin maankäytön yhteensovittaminen. Samalla luodaan selkeä kuva alueen ominaisuuksista, ongelmista ja arvoista.


17

3.2 SWOT - analys Områdets styrka ligger i den rena och tryg-ga miljön, de outbyggda fria vattendragen, stora vida naturområden, kulturmiljöer - och landskap. Svagheter är avsaknad av gemensam image, avbefolkning och arbetslöshet. Möjligheter är kommunernas samarbete inom bl.a. kulturmiljövård och gemensamt nyttjande av naturtillgångar, framför allt vattendragen, i arbetet med att utveckla besöksnäringen. Detta kompletterar utbu-det, räddar de gamla kulturmiljöerna och ökar intresset för den säregna kulturen. Hoten består av förorening av miljön, kli-matförändringar, laxfiske i havet och fiske-sjukdomar, igenväxning av gamla od-lingsmarker, likgiltighet och ogenomtänkta nyetableringar. Torne-Muonioälven klassas i Sverige som område av riksintresse för naturvård, kul-turmiljövård och fritluftsliv.

3.3 Framtidens näringar och service Alla kommuncentrum inom gränsälvsom-rådeterbjuder bra offentlig service. Med utvecklat samarbete kan man organisera offentlig service så att Muonio – Muodos-lompolo och Pajala-Kolari kan ha en del av servicen tillsammans (tex. simhall, dans-ställen, återvinningscentral, specialskolor, olika vårdinrättningar etc.) och vara fysiskt lokaliserad i någon av kommunerna. I byar bör man främja medborgaraktiviteter och evenemang som lockar folk även från motsatta stranden (isvägar, båthändelser etc.) och som förstärker tron på den egna byn. Basproduktion, jord- och skogsbruk samt renskötsel är glesbygdens basnäring och

3.2 SWOT – analyysi Alueen vahvuuksia ovat puhdas ja turvallinen ympäristö, vapaat vesistöt, laajat luontoalu-eet, kulttuuriympäristöt ja -maisemat. Heikkouksia ovat alueen yhteisen imagon puute, väestökato ja työttömyys. Mahdollisuuksia ovat kuntien yhteistyö raja-joen kulttuuriympäristöjen hoidossa, luon-nonvarojen, varsinkin vesistöjen hyödyntä-minen matkailun kehittämisessä – täydentää tarjontaa, vanhat kulttuuriympäristöt ja kiin-nostus omalaatuiseen kulttuuriin. Uhkia ovat ympäristön saastuminen, ilmas-ton muutokset, lohen merikalastus ja kalasai-raudet, vanhojen viljelysalueiden pensoittu-minen, välinpitämättömyys ja harkitsematon uudisrakentaminen. Tornio-Muoniojoki luokitellaan Ruotsissa val-takunnallisesti arvokkaaksi luonnonympäris-tö-, kulttuuriympäristö-, ja virkistysalueeksi.

3.3 Tulevaisuuden elinkeinot ja palvelut Rajajoelle sijoittuvat kuntakeskukset, joissa kaikissa on hyvät julkiset peruspalvelut. Yh-teistyöllä voidaan järjestää julkisia palveluita siten, että Muonio- Muodoslompololla ja Pa-jala-Kolarilla jotkin palvelut ovat yhteisiä ja sijaitsevat fyysisesti jommassa kummassa kunnassa (esim. uimahalli, tanssipaikka, kier-rätyskeskus, erityiskoulu, erilaiset hoitolai-tokset jne.). Kylissä tulisi edistää kansalais-toimintaa ja tapahtumia, jotka houkuttelevat väkeä vastarannaltakin (jäätiet, veneilytapah-tumat jne.) ja jotka vahvistavat uskoa omaan kylään. Alkutuotanto, maa- ja metsätalous ja poron-hoito, ovat harvaan asutun maaseudun pe-ruselinkeinot ja edellytys joidenkin kulttuu-


18

en förutsättning för bevarande av vissa kulturmiljöer. På grund av terrängen är åkerarealerna små och lämpar sig dåligt för det inom EU prioriterade stordriftsjord-bruket. Därför bör man befrämja speciali-sering av smågårdarna t.ex. på bärodling, odling av rotfrukter- och örter, fårskötsel eller uppfödning av den utrotningshotade rasen lappko och befrämja vård och åter-sällning av kulturbiotoper. Den här typen av jordbruk skapar dessutom en trivsam miljö och lokalt producerade produkter som kan utnyttjas inom besöksnäringen. Levande jordbruks- och same/ renskötsel-byar är populära besöksmål för kulturtu-rismen. Utveckling av jordbruket, skogsbruket och användning av lokala förnybara energikäl-lor bör befrämjas eftersom detta bidrar till att bromsa klimatförändringar. Inom områ-det bör man etablera t.ex. ett träföräd-lingscentral för gallrings- och samlingsvir-ke. vilket kan ha en positiv påverkan på sysselsättningen. Utveckling av små och medelstor industri-verksamhet kan baseras på vidareföräd-ling av lokala naturprodukter och odlade specialprodukter. Gruvverksamhet, bl.a mineralfyndigheter-na vid Sahavaara och Liviövaara i Pajala kommun och att åter starta upp verksam-heten vid Rautuvaaragruvan i Kolari, kan vara möjligheter i framtiden när världs-marknadspriserna förändras. Besökarströmmarna till fjällområdet är sto-ra, men de går förbi gränsälvsområdet. Nyttjande av de storslagna vattendragen inom besöksnäringen är fortfarande bara i sin början och serviceutbudet otillräckligt. Utveckling av mångsidig turistservice, att skapa/ingå i nätverk samt en förbättrad marknadsföring över gränser kan ge ökad puls för besöksnäringen i gränsälvsområ-det. Området är attraktivt och har utveck-lingspotential: lugn, tystnad, mörker och arktiskt ljus samt trygghet i motsats till bull-

riympäristöjen säilymiselle. Maastosta johtu-en alueen peltoalueet ovat pienialaisia eivät-kä helposti sovellu EU:n suosimaan teho-maatalouteen. Siksi täällä tulisi edistää pien-tilojen maatalouden erikoistumista esim. mar-javiljelyyn, juuresten ja yrttien kasvatukseen, lammastalouteen tai uhanalaisen lapinkarjan pitoon, sekä edistää perinnebiotooppien hoi-toa ja palauttamista. Tällainen maatalous luo viihtyisää ympäristöä ja paikalliset tuotteet, joita voi hyödyntää matkailullisesti. Elinvoi-maiset maatalous- ja porotalouskylät ovat suosittuja käyntikohteita kulttuurimatkailulle. Metsä- ja maatalouden kehittämistä ja paikal-listen uusiutuvien energialähteiden käyttöä tulee edistää, koska se hidastaa ilmaston muuttumista. Alueelle tulisi sijoittaa esim. harvennuspuun keräily- ja jalostuskeskus, jolla voi olla myönteinen vaikutus työllisyy-teen. Keräilykeskuksiksi on osoitettu Kaala-maniemi ja Aareavaara sekä Kolari ja Paja-la, jotka toimivat logistisina solmukohtina. Pientä ja keskisuurta teollisuustoimintaa voi-daan kehittää paikallisten luonnontuotteiden ja viljelyn erikoistuotteiden jatkojalostuksen pohjalta. Kaivostoiminta, mm. Sahavaaran ja Liviö- vaaran mineraalilöydöt Pajalan kunnassa ja Rautuvaaran toiminnan uudelleen käynnis-täminen Kolarissa, voi olla mahdollisuus tu-levaisuudessa, kun maailmanmarkkinahinnat muuttuvat. Matkailijavirrat tunturialueelle ovat suuret, mutta ohittavat rajajoen alueen. Mahtavien vesistöjen hyödyntäminen matkailussa on vielä alkutekijöissään ja palvelut puutteelliset. Monipuolisten ohjelmapalvelujen kehittämi-nen, verkostoituminen ja hyvin kohdennettu markkinointi yli rajan voivat antaa valtavan sykäyksen rajajokialueen matkailuelinkeinol-le. Alueella on tarjota kehittämispotentiaalia ja vetovoimaa: rauhaa, hiljaisuutta, pimeyttä ja arktista valoa sekä turvallisuutta vastakoh-tana meluisille laskettelukeskuksille. Ylläksen


19

riga skidcentra. För fjällturisterna i Ylläs och Olos kan älvdalarnas kulturmiljöer, lantbruksturism och älvfiske erbjuda alter-nativ året runt. För en som är intresserad av byggnadskultur och historia finns det mycket att se i älvdalen. Dessutom erbju-der älvdalarna för den som är jakt- och fri-luftsintresserad en variationsrik natur med myrmarker, tjärnar och kalottberg (skogbe-vuxna höjder). De olika delområden i gränsälvsområdet har varierande förutsättningar. De sydli-gaste delarna har bättre förutsättningar för lantbruksturism inkl. specialiserat jordbruk och kulturutbud. Det mellersta, glesbe-byggda området erbjuder tystnad och upp-levelser för fiske- och jaktturister. I den nordligaste delen finns storslaget landskap och friluftslivsområden som lämpar sig för den naturintresserade.

3.4 Utveckling av trafik- och kommunaltekniska nätverk På gränsälvsplanens kartbilagor 1-7 har markerats:

- Norrskensvägen - platser med behov av bättre trafik-

förbindelser Pajala-Kolari, Muonio-Muodoslompolo

- befintlig och ny järnväg: till Ylläs, norrut till Norge och till Pajala

- friluftsleder:Kätkäsuvanto-Niasjärvi-Ylimuonio,Kolari-Jupukka-Erkheikki,Kaunisjoki-Harsunoja-Käryjoki-Pajala

- cykelleder:Väylänpää-Kolari, Kau-nisjoki-Huukki-Aareavaara, Kola-rinsaari, Kihlanki-Kaarnevaara, Muodoslompolo-Kätkäsuvanto-Kaarresuvanto, Ruosteranta-Ylimuonio-Kajanki

- leder för terrängcykling: Noijanpo-lanvaara-Ruosteranta-Muonion-niska-Muonionalusta-Karsikko-niemi-Kangosjärvi, Apajaranta-Lohisuvanto-Karimellavaara-Käkiniva-Kihlanki-Vanha Kihlanki-

ja Oloksen tunturimatkailijoille voidaan tarjota vaihtoehtoja vuoden ympäri jokilaaksojen kulttuuriympäristöjen maatilamatkailu- ja joki-kalastuspalveluilla. Jokilaaksossa on myös nähtävää rakennuskulttuurista ja historiasta kiinnostuneille. Lisäksi on tarjolla monipuoli-nen luonto, suot, lammet ja vaarat metsäs-tystä ja retkeilyä harrastaville. Rajajoella eri alueet tarjoavat erilaiset lähtö-kohdat. Eteläisimmällä osalla on edellytyksiä maatilamatkailulle johon liittyy erikoistunut maatalous ja kulttuuritarjonta. Keskeinen, harvasti rakennettu alue tarjoaa hiljaisuutta ja elämyksiä kalastusmatkailijoille ja metsästä-jille. Pohjoisimmalla osalla on vaikuttavat maisemat ja retkeilymaastot luontoharrastajil-le.

3.4 Liikenne ja yhdyskuntatek-niikan verkostojen kehittäminen Rajajokisuunnitelman liitekartoille 1-7 on merkitty :

- Revontultentie - paikat, jossa on liikenneyhteyden pa-

rantamistarve: Pajala-Kolari, Muonio-Muodoslompolo.

- nykyinen ja uudet rautatiet Ylläkselle, pohjoiseen Norjaan ja Pajalaan.

- ulkoilureitit: Kätkäsuvanto-Niasjärvi-Ylimuonio, Kolari-Jupukka-Erkheikki, Kaunisjoki-Harsunoja-Käryjoki-Pajala

- pyöräreitit: Väylänpää-Kolari, Kaunis-joki-Huukki-Aareavaara, Kolarinsaari, Kihlanki-Kaarnevaara, Muodoslompo-lo-Kätkäsuvanto-Kaarresuvanto, Ruosteranta-Ylimuonio-Kajanki.

- maastopyöräreitit: Noijanpolanvaara-Ruosteranta-Muonionniska-Muonionalusta-Karsikkoniemi-Kangosjärvi, Apajaranta-Lohisuvanto-Karimellavaara-Käkiniva-Kihlanki-Vanha Kihlanki-Tapojärvi-Aarea-Kalkkikangas

- nykyiset ja uudet moottorikelkkareitit:


20

Tapojärvi-Aarea-Kalkkikangas - befintliga och nya skoterleder: för-

bindelsebehov över gränsälven vid Kihlanki, Huukki, Jarhoinen

- befintliga platser för isvägar - platser för nya förbindelser: Kätkä-

suvanto, Muonionalusta, Parkajoki, Kolarinsaari

- två nya broar för lätt trafik: Kihlanki och Lappea

Befintliga nätverk har inventerats i utred-ningarna. Deras utvidgning, förbättring och diversitet föreslås i gränsälvskartorna. Målet är att utveckla samarbete inom om-rådet och kommunikationerna över grän-sen både funktionellt och med konkret byggande. Riksgränsens avskiljande ver-kan framträder speciellt i områdets infra-strukturnätverk. Förbindelser mellan riks-väg 99 och europaväg 8, dvs mellan Kolari och Pajala samt Muonio Muodoslompolo utgörs av vägar av lokalvägstandard. Skyltning /information till byar och tätorter på andra sidan riksgränsen är bristfällig eller saknas helt. Viktigaste trafikutveck-lingsåtgärd inom gränsälvsområdet är för-bättring av vägarna, miljön och information vid gränsövergångarna vid de befintliga broförbindelserna. I första hand behövs förbättringar av skylt-ning och status av vägförbindelserna mel-lan Pajala-Kolari och Muodoslompolo-Muonio. Dessa vägar sammanbinder gränsälvens tätorter och byar och de torde vara mer synliga. Nuvarande nationella vägnät vänder ryggen åt varandra istället för att binda samman vilket borde vara de-ras egentliga uppgift. Järnvägsnätets förlängning grundas på ett behov av att stärka områdets kollektivtrafik och skapa ett bärkraftigt alternativ till flyg-trafik. Förbindelse till Ishavet är till nytta för utvecklingen av näringslivet och energiin-dustrin i Barentsområdet. Den i området förväntade betydande ekonomiska tillväx-ten under följande årtionden förutsätter en

yhteystarve rajajoen yli Kihlangissa ja Kätkasuvannossa

- nykyiset paikat jääteille: Kihlanki, Huukki, Jarhoinen

- nykyiset jäätieyhteydet - paikat jossa uudet yhteydet: Kät-

käsuvanto, Muonionalusta, Parkajoki, Kolarinsaari

- kaksi kevytliikennesiltaa: Kihlanki, Lappea

Olevat verkostot on inventoitu selvityksissä. Niiden laajentamista, parantamista ja moni-puolistamista esitetään rajajoki-kartoilla. Tavoitteena on kehittää alueen yhteistyötä ja kuluyhteyksiä yli rajan sekä toiminnallisella että konkreettisella, rakentamisen tasolla. Valtakunnanrajan eristävä vaikutus korostuu erityisesti liikenneverkossa, jossa melko lä-hekkäin olevia, isoja taajamia yhdistää vain yhdystien tasoinen tie. Viitoitus rajan takana oleviin kyliin tai taajamiin on puutteellinen tai puuttuu kokonaan. Tärkein liikenteellinen ke-hittämishanke on liikenneväylien, ympäristön ja opastuksen parantaminen rajanylityspai-koissa, missä ovat olemassa olevat siltayh-teydet. Ensisijainen tarve on parantaa Pajala-Kolari ja Muodoslompolo-Muonio välisen tiestön luokitusta ja viitoitusta. Nämä tiet yhdistävät rajajoen taajamat ja kylät toisiinsa ja siksi niiden tulee olla nykyistä näkyvämpiä. Nykyi-sellään kansalliset tieverkot kääntävät toisil-leen selkänsä eivätkä ota kontaktia toisiinsa, mikä tieverkon perimmäinen tarkoitus pitäisi olla. Rautatieverkoston laajentaminen perustuu tavoitteeseen vahvistaa alueen joukkoliiken-nettä ja luoda kestävän kehityksen mukainen vaihtoehto lentomatkailulle. Yhteys Jääme-relle palvelee kehittyvän Barentsin elinkei-noelämän ja energiateollisuuden tarpeita. Alueelle odotettu merkittävä taloudellinen kasvu seuraavien vuosikymmenten aikana edellyttää myös tavaraliikenteen runsasta kasvua, josta osa voitaisiin hoitaa rautateitse Suomen ja Ruotsin kautta. Kolarista Pajalaan


21

Nya cykel- och friluftsleder har placerats längs befintliga vägar och sammanbinder


22

stark ökning även av godstransporterna. varav en del kan ske via järnvägen genom Finland och Sverige. En ny järnvägsgren från Kolari till Pajala och vidare till Svap-pavaara eller Gällivare skulle stödja, förut-om Barents transporter även besöksnär-ingen och möjliga kommande lokala gruv-projekt. Föreslagna linjedragningar är enbart prin-cipiella och kräver noggrannare utredning-ar och konsekvensbedömningar. Om pas-sagerartrafik planeras så bör man gå när-mare byarna, om enbart godstransporter, så är placering längre bort från bebyggelse önskvärt. Järnvägen får inte dela upp vär-defulla naturområden eller hindra fri rörlig-het i terrängen alltför mycket. Nya cykel- och vandringsled är belägna vid bevarande vägar och de förenar områ-dets olika sevärdheter och speciella egen-skaper till ett enhetligt nätverk. Många mål kan enbart nås via cykel- och friluftsleder. En sådan tyngdpunkt på friluftsleder beto-nar Meän Väylä – Älvlandet områdets image som besöksmål för naturturism med en bärkraftig utveckling Inom området bör man utveckla kollektiv-trafiken och anlägga stråk för gång- och cykeltrafik samt vandringsleder. Dessa sätt att röra sig på skapar möten mellan män-niskor och kulturer. Nya gång- och cykelbroar/servicebroar föreslås att byggas i Lappea och Kihlanki. Vid dessa lägen betjänar de befintliga byar, lokalbefolkningen rekreationsbehov och gynnar besöksnäringen. På andra ställen som t.ex. i Kätkäsuvanto, Ylimuo-nio, Muonionalusta, Parkajoki, Aareavaa-ra, Kolarinsaari och Väylänpää-Kardis föreslås anläggas isvägar under vintertid samt anordna rep-flotte/färjor eller båttransporter eller båtut-hyrning på beställning under sommartid. Arbetet med att utveckla Norrskensvägen som turistväg bör fortsätta (riksvägar 99 och 21/E8). Man förbättrar förutsättningar-

ja Svappavaaraan tai Jällivaaraan haarautu-va uusi rautatie palvelisi Barentsin liikenteen lisäksi myös matkailua ja paikallisia, tulevia kaivoshankkeita. Radan linjaukset ovat periaatteellisia ja vaa-tivat tarkempia selvityksiä ja vaikutusten ar-viointeja. Jos rata palvelee myös matkustaja-liikennettä, se tulee ohjata kylien lähelle. Jos se taas palvelee pelkästään tavaraliikennettä silloin sijainti kauempana asutuksesta on ta-voiteltavaa. Tällöin on kuitenkin huomioitava, ettei rautatie pirsto arvokkaita luontoalueita ja rajoita liikaa vapaata liikkumista maastossa. Uudet pyöräily- ja ulkoilureitistöt on sijoitettu olevalle tiestölle ja yhdistävät alueen erityis-ominaisuudet ja nähtävyydet yhtenäiseksi verkostoksi. Monet kohteet ovat tavoitetta-vissa vain pyöräilyreittejä ja ulkoilureittejä pitkin. Tällainen painotus ulkoilureitistöihin, korostaa Meän väylä – Älvlandet alueen ja rajajokialueen imagoa luontomatkailu- ja kes-tävän kehityksen matkailukohteena. Alueella tulee kehittää joukkoliikennettä ja rakentaa kevytliikenteen väyliä sekä ulkoilu-reittejä. Nämä ovat liikkumistapoja, jotka edistävät ihmisten ja kulttuurien kohtaamista. Uusia kevytliikenteen / huoltoliikenteen siltoja esitetään Lappeaan ja Kihlankiin. Näillä pai-koilla ne palvelevat olevia kyliä, matkailua ja asukkaiden virkistystarpeita. Muualla, kuten Kätkäsuvannossa, Ylimuoniossa, Muo-nionalustassa, Parkajoella, Aareavaarassa, Kolarinsaaressa ja Väylänpää-Kardiksessa esitetään talvella jääteitä ja kesällä kevytlii-kenteelle kapulalossit tai tilattava venekulje-tus tai -vuokraus. Revontultentien kehittämistä matkailutienä tulee jatkaa. (valtateitä 99 ja 21/E8) Hank-keessa parannetaan matkailuelinkeinon toi-mintaedellytyksiä luomalla tiestä brändiä, jo-


23

na för besöksnäringen genom att skapa ett varumärke som bidrar till en mer enhetlig profil för turistdestinationer i Tornedalen. Längs vägen utvecklas informationsplat-ser, service, övernattnings-, rekreation - och friluftslivsmöjligheter längs vägen i samband med att besöksnäringen ute i byarna och tätorter utvecklas. Service ut-med dagens vägar fungerar ofta enligt principen tanka och köra vidare. Turistföre-tag organiserade i ett nätverk kan locka till att stanna upp och göra utflykter miljövän-ligt på cykel eller till fots. Strandvägarna är charmigt krokiga och smala och lämpar sig utmärkt för cykelutflykter. Pajala och Kolari kommuners samarbete med sopdeponi i Kolari avslutas. Nya EU-direktiv innebär att avfallshanteringen måste omstruktureras i bägge länder. Av-fallshantering är ett lämpligt kommunaltek-niskt samarbetsområde även i framtiden. Sopsortering kommer i framtiden att ut-vecklas ytterligare och mängden avfall som deponeras minskar. Återvinning av avfall bör befrämjas. Egen fastighets-kompost och återvinning av brännbart av-fall som energi är att rekommendera i glesbygden. Samarbetsmöjligheter när det gäller ener-giförsörjning kan gälla produktion och dis-tribution av biobränslen samt andra alter-nativa förnyelsebara energikällor. En fram-tida utveckling med minskade fossila bränsletillgångarna och ökade energipriser är att vänta. Fem vindkraftverk har byggts på Olosfjället. Fler lämpliga områden finns markerade på Fjäll-Lapplands regionplan varav en del på höjderna längs gränsäl-ven. Vindkraftverken kan uppfattas som symboler för en futuristisk, hållbar utveck-ling i området. Småskaliga vindkraftverk invid byggd miljö kan vara ett alternativ på de mest avsides liggande platserna.

ka tuo Tornionlaakson matkailukohteille yh-tenäistä profiilia. Tien varrella kehitetään opastusta, palveluja, majoitusta, virkistystä ja ulkoilua, kylien ja taajamien matkailuelinkei-non kehittämisen myötä. Tiehen liittyvät pal-velut toimivat usein läpiajon ja tankkauksen periaatteella. Verkostoituneet palveluyritykset voivat houkutella pysähtymään ja tekemään välillä pyöräily- ja patikkaretkiä ympäristöys-tävällisesti. Rantatiet ovat viehättävän mut-kaisia ja kapeita, jonka takia ne sopivat hyvin retkipyöräilyyn. Jätehuollon yhteistyö, jossa Pajala on käyt-tänyt Kolarin kaatopaikkaa, on loppunut. Uu-sien EU-direktiivien myötä jätehuollon raken-nemuutos on edessä. Jätehuolto on sopiva kunnallistekninen yhteistyökohde tulevaisuu-dessakin. Jätteiden lajittelu tulee kehittymään entisestään ja kaatopaikalle menevän jätteen määrä vähenemään. Jätteiden kierrätystä tulee edistää. Kiinteistökohtainen kompos-tointi ja jätteen hyödyntäminen energian tuo-tannossa on haja-asutusalueilla suositelta-vaa. Yhteistyömahdollisuuksia energianhuollossa voi olla biopolttoaineiden tuotannossa ja ja-kelussa sekä muissa vaihtoehtoisissa ener-gianlähteissä. Tulevaisuudessa on odotetta-vissa, että fossiilisten polttoaineiden tarjonta vähenee ja energian hinta kallistuu. Viisi tuu-livoimalaa on rakennettu Olostunturille. Tun-turi-Lapin seutukaavassa on osoitettu alue-varauksia tuulivoimaalle, jotkut niistä Muoni-on rajajoen vaaroille. Tuulivoimalat luovat alueelle futuristista, kestävän kehityksen imagoa. Pienikokoiset tuulivoimalat rakenne-tun ympäristön lähellä voivat olla vaihtoehto syrjäisillä alueilla.


24

3.5 Planering- och utveckling av samhällen Kommunernas befolkningsmängder har minskat vilket gör att det inte finns något behov för utvidgning av tätorter och kom-muncentra. Det finns byggnader som står tomma eller bara delvis använda. Vad som är viktigt nu är att förbättra trivsamheten i de befintliga bostadsområdena, komplette-ra befintlig struktur och finna användning för de byggnader som står tomma. Even-tuell ny bebyggelse bör placeras med ef-tertanke och endast vid de mest attraktiva lägena för att locka till inflyttning. Muonio och Kolari markeras som tätorter i behov av förtätning med brun cirkel med svart kant på gränsälvskartorna. Bevarande av kulturmiljöerna i byarna längs gränsälven förutsätter att där bor folk och att man vårdar kulturlandskapet. När man stödjer näringar i byarna stödjer man samtidigt bevarande av boendemiljöer. För de som bor ute i byarna lämpar sig småfö-retagande och distansarbete väl. Utvecklingsbyar är sådana gränsälvsbyar där det fortfarande finns någorlunda be-folkning, jordbruk och renskötsel kvar. Kardis, Väylänpää, Hietanen, Lappea, Kieksiäisvaara, Kolari, Saarenpudas, Hu-ukki, Aareavaara, Kaalamaniemi, Kihlanki, Ylimuonio och finska Kätkäsuvanto har markerats som utvecklingsbyar på gräns-älvskartorna med brun rund symbol På grund av befolkningsminskning håller de mest avlägsna byarna vid gränsälven på att avfolkas. Tomma byggnader kan utnyttjas som fritidshus. Nedlagd byskola eller affär kan användas för turistservice och logi. Bymiljön kan även kompletteras varsamt anpassat till den traditionella byggnadsstilen och vara ett alternativ till nya stugbyar. Kardis, Kallioniemi och Lappea, Kengis, Kieksiäisvaara, Törmäsniva, Kolari-Kaunisjoki, Kolari-Kolarinsaari, Huukki-Kalkkikangas, Aareavaara, Kihlanki, Kuu-

3.5 Yhdyskuntien suunnittelu ja kehittäminen Kuntien väestömäärät ovat laskevat, joten taajamien ja kuntakeskusten laajennustarpei-ta ei ole. Alueilla on tyhjillään tai vajaakäy-tössä olevaa rakennuskantaa. Oleellista on keskittyä olevien asuinympäristöjen viihtyi-syyden parantamiseen, löytää käyttöä tyhjille rakennuksille ja täydentää olemassa olevaa rakennetta. Mahdollista uutta rakentamista tulisi sijoittaa hyvin harkitusti vain parhaille paikoille, jotka houkuttelevat muuttamaan paikkakunnalle. Tiivistettäviä taajamia ovat rajajokikartoille ruskealla, mustareunaisella ympyrällä merkityt kylät: Muonion ja Kolarin keskustaajamat. Rajajoen kylien kulttuurimaisemien säilyttä-minen edellyttää, että siellä asutaan ja että kulttuurimaisemia hoidetaan. Kylien elinkei-nojen tukeminen tukee myös olevien asuin-ympäristöjen säilymistä. Kylillä asujalle sopii pienyrittäjyys ja etätyö. Kehitettäviä kyliä ovat ne rajajoen kylät joissa vielä on jonkin verran asutusta, maataloutta ja porotaloutta jäljellä. Näitä ovat rajajokikar-toille ruskealla pallosymbolilla merkityt kylät: Kardis, Väylänpää, Hietanen, Lappea, Kiek-siäisvaara, Kolari, Saarenpudas, Huukki, Aa-reavaara, Kaalamaniemi, Kihlanki, Ylimuonio ja Suomen Kätkäsuvanto. Väestökadosta johtuen varsinkin rajajoen syrjäiset kylät ovat tyhjenemässä. Tyhjät ra-kennukset voitaisiin ottaa käyttöön loma-asuntoina. Matkailupalvelut ja majoitustilat voidaan sijoittaa lakkautettuun kyläkouluun tai kauppaan. Kyläympäristöä voidaan myös varovasti täydennysrakentaa noudattaen pe-rinteistä rakentamistapaa vaihtoehtoina uusil-le mökkikylille. Loma-asutukselle ja matkailuun sopivia kyliä ovat rajajokikartoille oranssilla pallosymbolilla merkityt kylät: Kardis, Kallioniemi, Lappea, Kengis, Kieksiäisvaara, Törmäsniva, Kolari-


25

sivaara, Lohisuvanto, Parkajoki, Muonio-nalusta-Karsikkoniemi, Muonionniska, Ru-osteranta-Ylimuonio och Kätkäsuvanto har markerats som lämpliga byar för fritidsbo-ende och turism på gränsälvskartan med orange rund symbol. Ny bebyggelse, som i första hand består av fritidshusbebyggelse, påverkar områ-dets landskap och byarnas byggnadskultur på ett märkbart sätt. Byggnadssätt bör sty-ras av kommunerna. Gränsälvsplanens förslag till riktlinjer och rekommendationer för byggande av bostäder och turisman-läggningar i denna gränsälvsplan föreslås ingå i och utvecklas i kommunernas natio-nella planer i området. På gränsälvskartorna har markerats, förut-om tidigare nämnda utvecklingsbeteck-ningar, befintliga kommuncentra, detalj-planeområden för fritidsboende och gränsälvens bymiljöer som bör utvecklas. Värdefulla gamla bymiljöer visas med olik-färgade rutraster enligt värdeklass. 3.6 Utvecklande av rekrea-tionsområden På gränsälvsplanen kartbilagor 1-7 har markerats särskilda natur-, landskaps- och kulturmiljöområden: kulturhistoriskt värde-full kulturmiljö av riksintresse, av regionalt intresse och lokalt värdefulla, lokalt värde-full kulturmiljö med traditionell bebyggelse, odlingsmark och öppet landskap, gammal kulturmiljö, sevärdheter och utsiktsplatser, värdefulla landskapsområden, skyddsom-råden och naturskyddsområden. Områdena har avgränsats enligt de utred-ningar som gjorts inom projektet (Natur-, landskap och kulturmiljö). Dessa visar på områdets särskilda egenskaper, attraktivi-tetsfaktorer och möjligheter på vilka bl a besöksnäringen och fritidsutbudets utveck-ling grundas. I gränsälvsplanen har, förutom dessa vär-defulla områden, också visats på nya re-

Kaunisjoki, Kolari-Kolarinsaari, Huukki-Kalkkikangas, Aareavaara, Kihlanki, Kuusi-vaara, Lohisuvanto, Parkajoki, Muonionalus-ta-Karsikkoniemi, Muonionniska, Ruosteran-ta-Ylimuonio ja Kätkäsuvanto Uudisrakentaminen, joka on pääasiassa lo-marakentamista, vaikuttaa merkittävästi alu-een maisemaan ja kylien vanhaan rakennus-kulttuuriin. Kuntien tulee ohjata rakentamis-tapaa. Tässä rajajokisuunnitelmassa esitetyt suositukset ja suuntaviivat asuin- ja matkailu-rakentamiselle esitetään sisällyttäväksi ja kehitettäväksi kuntien kansallisessa kaavoi-tuksessa. Rajajokikartoille on merkitty edellä mainittu-jen kehittämismerkintöjen lisäksi olevat kun-takeskusalueet: asemakaavoitetut loma-asuntoalueet ja rajajoen kehitettävät kyläym-päristöt. Arvokkaat vanhat kyläympäristöt näytetään erivärisellä ruuturasterilla arvo-luokituksen mukaan.

3.6 Virkistyspalvelujen kehittä-minen Rajajokisuunnitelman liitekartoille 1-7 on merkitty erityiset luonto-, maisema- ja kult-tuuriympäristöalueet: valtakunnallisesti, alu-eellisesti ja paikallisesti merkittävät kulttuuri-historialliset ympäristöt, paikallisesti merkit-tävä kulttuuriympäristö, jossa perinteistä ra-kennuskantaa, viljelysalueita ja avoin mai-sema, vanha kulttuuriympäristö, nähtävyydet ja näköalapaikat, suojelualueet ja luonnon-suojelualueet Alueet on rajattu tätä hanketta varten teh-dyissä selvityksissä (luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristö ). Nämä ovat alueen eri-tyisominaisuuksia, vetovoimatekijöitä ja mahdollisuuksia, joihin mm. matkailun ja vir-kistyspalvelujen kehittäminen perustuu. Rajajokisuunnitelmassa näiden arvokkaiden alueiden liepeille on osoitettu uusia, rajajoen


26

kreationsområden vid gränsälven: - suveränitetsöar - Kätkäsuvanto-Muonion höjder, sjö-

ar och Muonio älv - Muonionalusta-Kangosjärvi - fiske- och jaktområde vid Muonio

älv mellan Apajaranta och Aarea - fiskeområde vid Torne älv, Kengis-

Lappea och Jarhoinen. Av dessa har suverenitetsöarna visats med grönt på kartorna och övriga områden med beteckningar för värdefullt land-skapsområde och älvfiskeområden med linjeraster. Viktiga områden för besöksnäringen och landskapsvård är avgränsade med gult på kartorna. Kätkäsuvanto, Muonio-Muonionalusta, Apajaranta-Parkajoki, Kih-lanki,-Aarea, Ylläajokisuu Kaunisjoki, Tör-mäsniva, Kieksiäsivaara, Hietanen, Ala-nen Kassa-Temppeliharju, Jarhoinen. Mellan Kolari och Muonio är stränderna längs gränsälven till stor del obebyggda men långa, sammanhängande, på båda sidorna av älven obebyggda strandpartier finns numera endast mellan Matkuksenko-ski och Kaalamaniemi, norr om Parkajoki till Apajaranta och från Muoniovaara till Kätkäsuvanto. På övriga delar finns fast eller fritidsbebyggelse glest på båda sidor av älven. Älven är ett gemensamt rekreationsområ-de och forspartierna möjliga att passera för fiskare. Framför allt lämpar sig älvsträckan mellan Kolari och Muonio och de kringlig-gande skogarna utmärkt för både fiske och jakt på grund av den glesa bebyggelsen och forsarna. Service för vildmarksintres-serade bör placeras i områdets byar Par-kajoki, Kuusiniemi och Kihlanki. Norr om Muonionalusta finns ett småska-ligt, och vilt kalottberglandskap (kalottberg = skogbevuxna höjder) som är korsat av åar och sjöar. Inom området finns Utkujo-kis fågelsjö och längre in i landet fiskrika sjöar. Området lämpar sig särskilt väl för

virkistysalueita: - suvereeniteettisaaret - Kätkäsuvanto-Muonion vaarat, järvet

ja Muonionjoki - Muonionalusta-Kangosjärvi - Muonionjoen kalastus- ja metsästys-

alue välillä Apajaranta-Aarea - Tornionjoen kalastusalue Kengis-

Lappea jaJarhoinen. Näistä suvereniteettisaaret on osoitettu kar-talla vihreällä värillä. Muut alueet on osoitettu mm. merkinnällä arvokas maisema-alue ja jokikalastusalueet viivarasterilla. Matkailun ja virkistyksen kannalta tärkeitä maisemanhoitoalueita ovat kartalle keltaisella rajatut: Kätkäsuvanto, Muonio-Muonionalusta, Apajaranta-Parkajoki, Kih-lanki,-Aarea, Ylläajokisuu Kaunisjoki, Tör-mäsniva, Kieksiäsivaara, Hietanen, Alanen Kassa-Temppeliharju, Jarhoinen. Rajajoen rannoista suuri osa on rakentamat-ta välillä Kolari-Muonio. Pitkiä, molemmin puolin rakentamattomia tai kaavoittamatto-mia jaksoja on kuitenkin enää Matkuksen-koskelta Kaalamaniemeen, Parkajoen poh-joispuolelta Apajarantaan ja Muoniovaarasta Kätkäsuvantoon. Muilta osin pysyvä tai loma-asutus sijoittuu harvakseltaan molemmin puolin jokea. Joki on yhteinen virkistysalue ja koskipaikat kalastajien ylitettäviä. Erityisesti Kolarin ja Muonion välinen jokijakso ja ympäröivät met-sät sopivat kalastukseen ja metsästykseen harvan asutuksen ja koskisuuden takia. Erä-harrastajien palvelut tulisi sijoittaa alueen ky-liin Parkajoelle, Kuusiniemeen ja Kihlankiin. Muonionalustasta pohjoiseen alkaa pienipiir-teinen ja jylhä vaaramaasto joka on jokien ja järvien kirjoma. Alueella on Utkujoen lintuvesi ja sisämaassa kalaisia järviä. Alue sopii eri-tyisen hyvin retkeilyyn ja sinne tulisikin kehit-tää erilaisia ulkoilureittejä, polkuja/ latuja ja


27

friluftsliv och därför bör man utveckla olika typer av friluftsleder i området, vandrings-leder /skidspår och kanotleder som passar för både de mer aktiva och för vardagsmo-tionären. Lämpliga lägen för service är de kulturhistoriskt och landskapsmässigt vär-defulla byarna Kajanki, Ylimuonio, Kätkä-suando, Muodoslompolo, Muonionalusta och Karsikkoniemi. Områdena som ligger söder om Kolari be- står av ett kulturlandskap som är värdefullt både på grund av sin landskapsbild och bebyggelse. Inom detta område finns inga stora sammanhängande och specifika na-tur- och landskapsområden längs gränsäl-ven. Landskapet vid älvarnas sammanflö-de i Lappea är vackert och i området skul-le man kunna utöka turist- och rekrea-tionsutbudet med kopplingar till Laestadi-usleden och den föreslagna gång- och cy-kelbron i Lappea. Norr om Pajala finns stora myrmarksområ-den, varav en del skyddade, som lämpar sig för vandring, bärplockning och jakt. I närheten finns Pajalas idrottplatser och kulturevenemang, Kengis herrgård och kulturhistoriskt värdefulla bruksmiljö och de gamla byarna Erkheikki-Juhonpieti med sina värdefulla kulturlandskap. Området har en stark kulturhistorisk prägel som man bör ta vara på. Det välhävdade od-lingslandskapet skall beaktas som en triv-selfaktor för befolkningen och för turism. Längs gränsälven bör man planera bad-stränder och småbåtshamnar, framför allt i närheten av bebyggelse för att serva både lokalbefolkningen och besöksnäringen. I området finns många gamla vägar och skogsvägar som kan nyttjas inom friluftsli-vet. Leder som lämpar sig bra för cykelut-flykter är bl.a. strandvägen från Pello till Väylänpää och vidare till Kolari, strandvä-gen från Köngäsenranta till Kieksiäisvaara och vägen från Kaunisjoki till Aareavaara, Kolarinsaarivägen samt strandvägen från Kihlanki till Kaarneavaara och vidare ge-

kanoottireittejä eri kuntoisten retkeilijöiden valittavaksi. Suositeltavia virkistyspalvelujen tukikohtia ja palvelukeskittymiä ovat kulttuu-rihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kylät, Kajanki, Ylimuonio, Kätkäsuando, Muodoslompolo ja Muonionalusta - Karsik-koniemi. Alueet Kolarista etelään ovat maiseman ja rakentamisen puolesta maaseudun kulttuu-rimaisemaa. Laajoja, mielenkiintoisia luonto- ja maisemakokonaisuuksia ei rajajoen tällä osalla ole. Jokien yhtymäkohta Lappeassa on kaunis ja alueella voitaisiin kehittää lisää matkailu- ja virkistyspalveluja, liittyen esim. Laestadiuspolkuun ja esitettyyn uuteen ja-lankulkusiltaan. Pajalan pohjoispuolella on laajat suomaastot, osa suojelualueita, jotka sopivat retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen. Lähellä ovat Pajalan keskustan rakennetut urheilu-paikat ja kulttuuritapahtumat, historiallisesti merkittävä Könkään ruukinkartano ympäris-töineen ja Erkheikki-Juhonpietin vanhat kylät arvokkaine perinnemaisemineen. Alueella on vahva kulttuurimaiseman leima, jota tulee vaalia, ja käyttää hoidettua kulttuurimaise-maa asukkaiden viihtymisen ja matkailun valttina. Rajajoen rannoille tulisi suunnitella asukkaita ja matkailua palvelevia yleisiä uimarantoja ja venevalkamia, varsinkin asutuksen kohdalle. Alueella on runsaasti vanhaa tiestöä ja met-säautoteitä, joita voidaan hyödyntää retkei-lyssä. Polkupyöräretkeilyyn sopivat reitit ovat rantatie Pellosta Väylänpäähän ja Kolariin, rantatie Köngäsenrannasta Kieksiäisvaaraan ja Kaunisjoelta Aareavaaraan, Kolarinsaa-rentie, rantatie Kihlangista Kaarnevaaraan ja Parkajoen kautta valtatie 99 Muodoslompo-loon ja siitä edelleen Kätkäsuandoon. Opas-


28

nom Parkajoki längs riksväg 99 till Muo-doslompolo och sen vidare till Kätkäsuan-do. Skyltade friluftsleder/ terrängcykelleder kan anläggas i området norr om Muodos-lompolo, i myrmarks-området mellan Paja-la och Kieksiäisvaara först och främst ge-nom att nyttja de befintliga skogsbilvägar-na i området. I området finns ett omfattande snöskoter-ledsnätverk. Servicen längs snöskoterle-derna kan förbättras genom att bygga rast-platser i anslutning till turistanläggningar och byar. Samma leder kan under som-marhalvåret användas av terrängfordon. Sevärdheter ses vanligtvis från vägen. De finaste utsikterna öppnar sig på svensk sida från riksväg 99 mellan Jarhoinen och Parkajoki och på finsk sida från riksväg 21/E8 mellan Muonio och Kätkäsuvanto samt lokalvägen mellan Kolari och Pello. De allra bästa utsiktsplatserna finns på de branta kalottbergen som kantar älvdalen, Airivaara, Kihlanginvaara, Kangosvaara, Utkuvaara – Mielmukkavaara – Miasvaara och Jupukka.

3.7 Genomförande Genomförande av gränsälvsplanen förut-sätter nationell planläggning och utveck-lingsprojekt. I samband med detta arbete föreslås vissa möjliga samarbetsområden och principer för markanvändning. Gräns-älvsplanen innehåller dels generella dels områdesvisa rekommendationer. Kommunernas gemensamma Gränsälvs-plan bör förnyas och kompletteras för-slagsvis vart tionde år (Meän Visio – Vår Vision).

tettuja ulkoilureittejä / maastopyöräilyreittejä voisi rakentaa Muonion pohjoispuoliselle alu-eelle ja Pajalan- Kieksiäisvaaran suoluon-toon, pääosin olevia metsäautoteitä hyödyn-täen. Alueella on kattava moottorikelkkareitistö. Reitin palveluja voidaan parantaa rakenta-malla taukopaikkoja ja suuntaamalla ne kyliin ja matkailupalvelupisteisiin. Samat reitit sopi-vat kesäaikaan mönkijöillä liikennöitäväksi. Nähtävyyksiä tarkastellaan useimmin tieltä päin. Täällä upeimmat maisemat ja näkymät avautuvat rantateiltä, Ruotsin valtatieltä 99 välillä Jarhoinen – Parkajoki ja Suomen puo-lella valtatieltä 21/E8 välillä Muonio Kät-käsuvanto sekä paikallistieltä Kolari-Pello. Parhaita näköalapaikkoja ovat jokilaaksoa reunustavat jyrkät vaarat., Airivaara, Kihlan-ginvaara, Kangosvaara, Utkuvaara – Miel-mukkavaara – Miasvaara ja Jupukka.

3.7 Toteutus Rajajokisuunnitelman toteuttaminen edellyt-tää kansallista kaavoitusta ja kehittämis-hankkeita. Tässä työssä esitetään joitakin yhteistyöalueita ja maankäytön periaatteita. Rajajokisuunnitelma sisältää sekä yleisiä että alueellisia suosituksia. Kuntien yhteistä rajajokisuunnitelmaa tulisi uusia ja täydentää joka kymmenes vuosi (Meän Visio – Vår Vision).


29


30

4. BEDÖMNING AV KON-SEKVENSER

4.1 Utveckling av sysselsätt-ningen, service och trafiknät-verket och dess konsekvenser för områdesstrukturen, lev-nadsvillkoren och kulturen Genom samarbete uppnås långsiktiga ekonomiska vinster, effektivare markan-vändning och välriktade investeringar. Samarbete på alla nivåer förstärker vikäns-lan och den lokala identiteten. Företagare som agerar tillsammans i ett nätverk skapar ett mer mångsidigt serviceutbud som lockar fler kunder. Lokalt jordbruksföretagande och energipro-duktion stödjer bevarandet av den befintliga områdesstrukturen, upprätthåller trivsamma boendemiljöer och skapar variation bland turistservice. Utveckling av trafiknätverket över gränsen befrämjar samarbetet mellan kommunerna och förbättrar näringslivets förutsättningar.. En bra logistisk planering av transporter minskar kostnader och även påverkan på miljön. Utveckling av kollektivtrafik, järnväg-nätverket och tågtransporter befrämjar en hållbar utveckling.

4.2 Konsekvenser av utveckling av permanent och fritidsbebyg-gelse på landskap och kultur-miljöer Strandnära bebyggelse har stor påverkan på landskapsbilden och kulturmiljön längs gränsälven. Traditionell bebyggelse ligger vackert i älvdalslandskapet och har en en-hetlig byggnadsstil. Nyetableringar smälter inte in lika självklart i landskapet beträffande

4. VAIKUTUSTEN ARVI-OINTI

4.1 Työpaikkojen ja palvelujen sekä liikenneverkon kehittämi-sen vaikutukset aluerakentee-seen, elinoloihin ja kulttuuriin Yhteistyöllä saavutetaan pitkällä tähtäyksel-lä taloudellista säästöä, alueidenkäytössä tehokkuutta ja täsmäinvestointia. Yhteistyö kaikilla tasoilla lisää asukkaiden me-henkeä ja vahvistaa paikallista identiteettiä. Yrittäjät, jotka toimivat yhdessä verkostossa luovat monipuolisen palvelutarjonnan, joka lisää kaikkien asiakkaita. Paikallinen maatalousyrittäjyys ja energia-tuotanto tukevat kuntien olemassa olevan aluerakenteen säilymistä, ylläpitää asuin-ympäristöjen viihtyisyyttä ja monipuolistaa matkailun tarjontaa. Liikenneverkon kehittäminen yli rajan edis-tää kuntien välistä yhteistyötä ja parantaa elinkeinoelämän edellytyksiä. Hyvä kulje-tusalan logistinen suunnittelu vähentää sekä kustannuksia että ympäristöhaittoja. Joukko-liikenteen, rautatieverkoston ja junakuljetuk-sia kehittäminen on kestävän kehityksen mukaista.

4.2 Vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen kehittämisen vaiku-tukset maisemaan ja kulttuu-riympäristöön Rantarakentamisella on suuri vaikutus raja-joen maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Perinteinen asutus sijoittuu kauniisti joki-laakson maisemaan ja rakennustapa on tyy-liltään yhtenäinen. Uudisrakentamisessa, ei välttämättä tiedosteta rakennuksen tarkan


31

placering, skala och karaktär. Största hotet mot kulturmiljöer är nedlägg-ning av jordbruk och avfolkning som leder till att byggnader står tomma och förfaller samt att odlingsmarkerna växer igen. Om byarnas boendemiljöer lämnas åt sitt öde kommer även kulturmiljön förlora sitt värde och drag-ningskraft. Utveckling av byarnas näringsliv motverkar de negativa tendenserna för landskap och kulturmiljöer. Även byggande av fritidshus kan hota byar-nas kultumiljölandskap. Fritidsbebyggelse längs gränsälven finns mest på finsk sida från Kolari kyrkby och norrut och i Muonio kommun. Områden med skogsklädda strandtomter har planlagts på flera ställen. På svensk sida finns ytterst lite strandnära fritidsbebyggelse. Genom att anpassa byg-gande av fritidshus till den lokala byggnads-traditionen bevaras kulturmiljölandskapets värde. Byggande på svensk sida begränsas av strandskyddet. Med lämplig styrning av byggsätt och hänsyn taget till lokala miljö-förhållanden samt älvdalen i sin helhet skul-le det dock vara möjligt att utse vissa lämp-liga platser. Vid strandnära byggande kan konflikter uppstå mellan fisketurismens fritidsintressen och enskildas önskemål om fritidstomter vid attraktiva strandnära lägen. Prioritering av allmänna fritidsintressen före fritidsbyggan-de i de mest attraktiva lägena ökar värdet både på fritidstomterna och hela områdets värde för framför allt fisketurismen.

4.3 Konsekvenser av utveckling av friluftsliv och rekreation på naturmiljön Våtmarkerna och biflödenas stränder är de mest känsliga vegetationsområdena längs gränsälven. Att leda fiskare och vandrare till markerade stigar och på de mest känsliga ställen till plankstigar, förhindrar att värdeful-

sijainnin ja mittakaavan merkitystä. Suurin haitta kulttuuriympäristöille on kylien tyhjeneminen, mistä seuraa rakennusten rapistumista ja viljelymaisemien umpeen-kasvua. Jos kylien asuinympäristöt hylä-tään kulttuuriympäristö menettää arvonsa ja vetovoimansa. Kylien elinkeinojen kehittä-minen on vastavoima maiseman ja kulttuu-riympäristön kielteiselle kehityssuunnalle. Loma-asuntojen rakentaminen kyliin voi myös uhata kulttuurimaisemaa. Lomaraken-tamista rajalla on eniten Suomen puolella Kolarin kirkonkylästä pohjoiseen päin ja Muonion kunnassa. Monin paikoin metsäisiä rantoja on kaavoitettu loma-asutukselle. Ruotsin puolella on hyvin vähän lomaraken-tamista. Sopeuttamalla lomarakentaminen paikalliseen rakennusperinteeseen, kulttuu-rimaiseman arvo säilyy. Rantojen suojelu rajoittaa rakentamista Ruotsin puolella. So-pivalla rakentamistavan ohjauksella joka ottaa huomioon paikallisen ympäristön ja jokilaakson olosuhteet kokonaisuudessaan, olisi kuitenkin mahdollista osoittaa joitakin sopivia paikkoja. Rantarakentaminen voi synnyttää konflikteja kalastusmatkailun virkistysaluetarpeiden ja yksittäisten rakentamistoivomusten välillä. Ranta-alue on haluttu rakentamispaikka mökkitonteille. Virkistysaluetarpeiden aset-taminen vapaa-ajan rakentamispaineen edelle, siellä missä on eniten luontoarvoja, kasvattaa sekä mökkitonttien arvoa, että koko alueen arvoa erityisesti kalastusmat-kailulle.

4.3 Virkistystoimintojen kehit-tämisen vaikutukset luonnon-ympäristöön Rajajoella kasvistoltaan herkimmät alueet ovat kosteikot ja sivujokien rannat. Kalasta-jien ja retkeilijöiden kulun ohjaaminen poluil-le ja herkimmillä paikoilla pitkospuille estä-vät. arvokkaiden ja monimuotoisten kasvi-


32

la vegetationsområdena med stor mångfald av växter försvinner. Fisket i älvarna hotas av rovfiske ute i havet och vid älvmynningar. När mindre fisk stiger upp i älvarna blir följderna att det naturliga laxbeståndet i älvarna minskar vilket drab-bar fisketurismen. Gemensamt agerande för att säkra framför allt laxtillgången gynnar turismen och säkrar den laxälvs-image som de fiskrika vattendragen ger kommunerna. Byggandet längs älven är inte något över-hängande hot för områdets naturliga djurliv eftersom det inom närområdet finns vid-sträckta skogsmarker där djurarter som krä-ver större lugn kan hitta lämpliga livsmiljöer. Arter som förknippas med kulturmiljöer kommer lokalt att öka i nya bebyggelseom-råden. Jakt är en av de mest populära rekreations-formerna i området. Framför allt i den södra delen av området finns en kraftig älgstam som tål jakt väl. En ökning av jakt-turism är möjlig. Snöskotertrafiken, terrängfordon och motor-båtar förorenar miljön och orsakar buller samt slitage på marken och vegetationen. Dock har man i området byggt upp ett om-fattande lednätverk, vilket minskar skade-verkan på miljön. Väl skötta och vidsträckta nätverk av leder är också en styrka för be-söksnäringen.

esiintymien hävittämistä. Jokikalastusta uhkaa ylikalastus merialueilla ja jokisuulla. Kun jokeen nousee vähem-män kalaa, seurauksena on luonnonlohi-kannan heikkeneminen ja kalastusmatkailu kärsii. Toimiminen yhdessä lohen saannin turvaamiseksi tukee matkailua ja varmistaa lohijoki-imagoa, jonka kalaisat joet antavat kunnille. Jokivarren rakentaminen ei ole merkittävä uhka alueen luonnolliselle eläimistölle, sillä lähistöllä on hyvin laajat metsät rauhaa vaa-tiville eläimille. Kulttuuriympäristön lajit me-nestyvät uusilla rakennetuilla alueilla paikal-lisesti. Metsästys on yksi alueelle suositelluista vir-kistystoiminnoista. Varsinkin eteläosalla aluetta on runsas hirvikanta, joka kestää hyvin metsästystä. Metsästysmatkailun kas-vu on mahdollista. Liikkuminen moottorikelkoilla, mönkijöillä ja moottoriveneillä aiheuttaa ympäristöönsä melua ja saasteita sekä kuluttaa maaperää ja kasvillisuutta. Alueella on kuitenkin katta-vat, rakennetut verkostot, mikä pienentää haittaa. Hyvin hoidetut ja laajat reittiverkos-tot ovat myös matkailun voimavara.


33

Källor /Lähteet Lapin liitto / Lapplandsförbundet: Lappi lukuina – Lappi med siffror - Lapland by figures, 2002/ 2003 / 2004 Lapin maakuntasuunnitelma LAPPI 2020, Lapin liitto 2002 (Lapplands landskapsöversikt LAPPI 2020, Lapplandsförbundet 2002) LAPPI 2020, yhteenveto, Lapin liitto 2002 (LAPPI 2020, sammandrag, Lapplandsförbundet 2002) Lapin maakuntasuunnitelma LAPPI 2022, Lapin liitto 2005 (Lapplands landskapsöversikt LAPPI 2022, Lapplandsförbundet 2005) Lapin maakuntaohjelma, Lapin liitto, ehdotus 5.5.2003 (Lapplands landskapsprogram, Lapplandsförbundet förslag 5.5.2003) Puoli Suomea samalle viivalle – Strategia Pohjois-Suomen kehittämiseksi vuoteen 2010 (Halva Finland på samman linje – Strategi för utvecklingen av Norra Finland fram till år 2010) Tunturi-Lapin seutukaava 23.11.1999 (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) selostusosa ja aluekuvaukset, seutukaavan kartta Lapin liiton nettisivuilta (Fjäll-Lapplands regionplan 23.11.1999 (Enontekiö, Muonio, Kolari, Kittilä) beskrivningsdel och områdesbeskrivningar och regionplanekarta på Lapplandsförbundets www-sidor ) Lapin matkailustrategia 2003-2006 – Lapland Tourism Strategy – 2003-2006 (Lapplands turism strategi 2003-2006) Vuosikirja Lapin matkailutilastot 2004 (Årsbok Lappi besöksnäringens statistik 2004) Lapin hyvinvointistrategia (Strategi för Lapplands välfärd) Lapin tietoyhteiskuntastrategia 2010 (Strategi för Lapplands IT-samhälle 2010) Koulutus maakunnallisena avaintekijänä”, Lapin koulutusta ja tutkimusta koskeva tavoite- ja toimenpideohjelma / Education as a provincial key factor, (englanniksi) (Utbildning som länets nyckelfaktor” Mål och åtgärdsprogram för utbildning och forskning i Lappland / Education as a provincial key factor, sama program på engelska) Borta bra men älvlandet bäst?, Oma joki paras koti? Bianca Byring, 2003 (sommararbete för MVÄ-projektet och C-uppsats i kulturgeografi vid Umeå universitet/ kesä-työ MVÄ-projektille ja C-aine Uumajan yliopiston kulttuurimaantieteellisessa tiedekunnassa) http://www.ornskoldsvik.se/vision2008/ Ekonomiska och sysselsättningsmässiga effekter av turismen Pajala kommun – Matkailun taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia Pajalan kunnalle, Resurs AB, 2002


34

http://www.ekoturism.org/foreningen.htm Lapin hyvinvointi strategia - Strategi för Laplands välfärd Vittula i Tornedalen – Tornionlaakson Vittula Länsstyrelsen i Norrbotten/ Norrbottenin lääninhallitus: Norrbotten går framåt till år 2015 - Länsstyrelsens rapportserie nummer 4/2003 (Norrbotten etenee kohti vuotta 2015 – Lääninhallituksen raporttisarja numero 4/2003) Förslag till regionalt Tillväxtprogram för Norrbotten 2004-2007, Länsstyrelsen i Norrbottens län 2003-10-09 (Ehdotus Norrbottenin alueelliselle kasvuohjelmalle 2004-2007, Norrbottenin lääninhallitus 2003-10-09) Norrbottens synliga historia - Vårt Hävdade Norrbotten, Norrbottens kulturmiljöprogram, del 2(Norrbottenin näkyvä historia - Meidän viljelty Norrbotten, Norrbottenin kulttuuriympäristö- ohjelma, osa 2) Norrbottens teknologiska megasystem - Program för Norrbottens industriarv (Norrbottenin teknologinen megasysteemi - Ohjelma Norrbottenin teollisuusperinnölle) Infrastruktur för 2000-talet (2000 luvun infrastruktuuri) Hemspråksundervisningen i Norrbotten – . Nils Slunga & Sven Heikkilä 1989. Rapport från Länsstyrelsen i Norrbottens län, Utbildningsenheten, Luleå www.rskl.se (Kotikielenopetus Norrbottenissa – Nils Slunga & Sven Heikkilä 1989, Norrbottenin läänihallituksen raportti, koulutusosasto, Luulaja www.rskl.se) Miljömål för Norrbotten – Länsstyrelsen i Norrbottens län (Norrbottenin ympäristötavoitteet,– Norrbottenin Lääninhallitus) Tornionjoki – vesistön tila ja kuormitus - Torne älv – tillstånd och belastning Lapplands miljöcentral regionala miljöpublikationer 95 och Länstyrelsen i Norrbottens län rapportserie nr 3/2001/ Lapin ympäristökeskus alueelliset ympäristöjulkaisut 95 ja Norrbottenin Lääninhallitus raporttisarja 3/2001, (tvåspråkig publikation/kaksikielinen julkai-su) Pajala kommun / Pajalan kunta: Pajala Översiktsplan 1990 – Pajalan Yleissuunnitelma 1990, Pajala Ideskrift "Hur vi blir 10.000 människor i Pajala kommun till 2010"- Pajala utveckling AB (PUAB) (Ideakirja ”Miten Pajalaan saadaan 10 000 asukasta vuoteen 2010 mennessä, Pajala utveckling AB (PUAB) Pajalas lokala Agenda 21/ 2000 – antagen av kommunfullmäktige 1999-11-15 Pajalan paikallinen Agenda 21/ 2000 - Kunnanvaltuuston hyväksymä 1999-11-15


35

Delrapport om framtidens arbetsmarknad inom Pajala kommun – med utblick mot år 2015 Arbetsförmedlingen/Länsarbetsnämnden dec 2001 (Osaraportti tulevaisuuden työmarkkinoista Pajalan kunnassa – tähtäimenä vuosi 2015 Työvoimatoimisto/ läänintyölautakunta, joulukuussa 2001) Framtiden för de 5 älvarnas bygd – -marknadsanalys och utvecklingsförslag för Pajala kommun - Rapport september 2002, (sk. Pettersson-rapporten), Björn Pettersson f.d. Länsarbetsdirektör i Norrbotten (Viiden joen seudun tulevaisuus – Työmarkkinaselvitys ja kehitysehdotus Pajalan kunnalle – Raportti syyskuussa 2002 (nk Pettersson-raportti) Björn Pettersson ent. Norrbottenin Läänin-työjohtaja) Pajala kommun tillväxtprogram 2003-2007 – Generella och branschvisa tillväxtfaktorer inom Pajala kommun, Investerings -och aktivitetsplan med indikativ budget och SWOT- analys re-fererande till ”Pettersson rapporten (Pajalan kunnan Kasvuohjelma 2003-2007 - Yleisiä ja alakohtaisia kasvutekijöitä Pajalan kunnassa - Investointi ja aktiviteettisuunnitelma sekä indikatiivinen talousarvio ja SWOT – analyysi viittaten ”Pettersson raporttiin”) Anpassnings-/besparings-/utvecklingsutredning (Pajala besparingsutredning) första upplaga, Pajala kommun Jan Tornberg 2003-05-28 (Soveltamis-/säästö-/kehitysselvitys (Pajalan säästötoimiselvitys) ensimm. painos, Pajalan kunta Jan Tornberg 2003-05-28 Strategiskt program 2004 – 2007 - Från glesbygdens tillbakagång och överlevnadsbekymmer till kulturbygdens stabilitet och tillväxt – (Pajalas strategiska program) Pajala kommun, Ingvar Lauri, Antaget av kommunfullmäktige 2003-11-10 (Strateginen ohjelma 2004 – 2007 -Taantuvasta, selviytymisen partaalla olevasta haja-asutusalueesta vakaaksi ja kasvavaksi kulttuuriseuduksi, (Pajalan strateginen ohjelma) Paja-lan kunta Ingvar Lauri, kunnanvaltuuston hyväksymä 2003-11-10) Lagar och förordningar / Lait ja asetukset Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL ja -asetus MRA / 2000 www.vyh.fi/aluekayt fi Markanvändnings- och bygglag samt förordning 2000 www.vyh.fi/sve/markanv sve Luonnonsuojelulaki ja -asetus 1997 Naturvårdslag och –förordning 1997 www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied96/ym20096.htm Laki ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä YVA-laki - Lag och förordnande om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 1994 www.vyh.fi/poltavo/yva/index.htm Ympäristönsuojelulaki ja –asetus 2000 - Miljöskyddslag och –förordning 2000 www.vyh.fi/ympsuo/ymlaki/ymlaki.htm Övrigt / Muut:


36

Kolarin kunnan elinkeinostrategia 2004-2010, Kolarin kunta, elinkeinotoimi 24.9.2004 (Näringslivsstrategi för Kolari kommun 2004-2010, Kolari kommun, näringslivsfunktion 2004-09-24), www.kolari.fi Pallas hankesuunnitelma, Muonion kunta, Katriina Nyman 21.9.2004 (Projektplan för Pallas utveckling, Muonio kommun, Katriina Nyman 2004-09-21) Att kunna språk är rikedom – Sverigefinska Riksförbundet Finlandsinstitutet m.fl. Skolverket 2002, Stockholm (Kielitaito on rikkautta Ruotsinsuomalaisten keskusliitto, Suomi instituutti ym. Ruotsin kouluvirasto, 2002, Tukholma) Från tornedalsfinska till meänkieli – Birger Winsa, Finska institutionen Stockholms universitet 1996 (Tornionlaakson suomesta meänkieleen, Tukholman yliopisto, Suomen tiedekunta, Tukholma1996) Staten och den finskspråkiga befolkningen i Norrbotten – Nils Slunga,1965. Tornedalica 3. Luleå (Valtio ja Norrbottenin suomenkielinen väestö - Nils Slunga,1965. Tornedalica 3. Luleå) Näringsutskottets betänkande 2003/04:NU2 Utgiftsområde 19 Regional utveckling” - (Elinkeinovaliokunnan mietintö 2003/04:NU2 Tehtäväalue 19 Alueellinen kehitys” http://www.riksdagen.se/debatt/200304/utskott/NU/NU2/NU200005.ASP#E224E1 Landsbygdsutveckling i Finland – Glesbygdsverket – 2002 Norrbottens läns landsting (Maaseudun kehittäminen Suomessa, Haja-asutuslaitos, Norrbottenin maakäräjät) Utveckling i gles- och landsbygder – Glesbygdsverket Årsrapport 2000 (Haja-asutusalueiden ja maaseudun kehitys, – Haja-asutuslaitoksen Vuosiraportti 2000) Technology and Tolerance, Richard Florida, Gary Gates, 2001 Borta bra men älvlandet bäst? - Bianca Byring, 2003, sommararbete för MVÄ-projektet och C-uppsats i kulturgeografi vid Umeå universitet/ Oma joki paras koti! - Bianca Byring, 2003, kesätyö MVÄ-projektille ja C-aine Uumajan yliopiston kulttuurimaantieteellisessa tiedekunnassa Örnsköldsvik kommun vision 2008 (Örnsköldsvik kunta, visio 2008) http://www.ornskoldsvik.se/vision2008/ Ekonomiska och sysselsättningsmässiga effekter av turismen Pajala kommun – Resurs AB, 2002 (Matkailun taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia Pajalan kunnalle, Resurs AB, 2002) http://www.ekoturism.org/foreningen.htm Jäädä muuttaa palata”, Kittilän ja Tervolan nuorten muuttoaikeet ja niihin vaikuttavat tekijät, Hanna Jurvansuu, Lapin yliopiston tutkimusraportti 2000 (Stanna flytta återvända - Kittilä och Tervola kommuners ungdomars flyttplaner och


37

faktorer som påverkar dem, Hanna Jurvansuu, Lapplands universitet, forskningsrapport 2000 UNESCO, FN:s organ för utbildning och kultur, / deklaration om kulturell mångfald 2001 - UNESCO, YK:n koulutus- ja kulttuuritoimielin, Kulttuurisen moninaisuuden julistus 2001 (The Universal Declaration of Cultural diversity) http://www.minedu.fi/opm/unesco/sopsuos/kulttuurisen_moninaisuuden_julistus.html suo-meksi http://www.minedu.fi/uvm/unesco/kultdiv.html på svenska http://www.unesco-sweden.org/dokument/kulturell%20mångfaldsdekl.pdf på svenska Pohjois-Suomen tavoite 1 –ohjelma – Norra Finlands Mål 1 –program Interreg III A Pohjoinen –ohjelma - Interreg III A Nord –program Kehittämisstrategia 2001 – 2004 - Kyläkulttuuria Tuntureiden Maassa - KKTM ry (Utvecklingsstrategi för 2001-2004 Bykultur i fjällens land - KKTM ry) Ylläs visiot ja strategiat – - Ylläs visio 2010 laadittu 1998, Ylläs seminaari työpaja 12.2.2002, Vision yhteenveto 19.3.2003/ Matkailun Kehitys Lappi Oy, Rovaniemi, www.haaga.fi/smak (Ylläs visioner och strategier: Ylläs visio 2010 från 1998, Ylläs seminarie workshop 12.2.2002, Visions sammandrag 19.3.2003 /Suomen Matkailun Kehitys Oy, www.haaga.fi/smak) Strategisk plan för turismen i Nationalälvarnas Rike – Heart of Lapland ek. förening utkast 2004, (Kansallisjokien matkailun strateginen suunnitelma, Heart of Lapland talousyhdistys luonnos 2004) Turism i Norrbotten/Lappland, 2003, Norrbotten/Lappland ek förening (Norrbottenin/Lapin matkailu 2003 Norrbotten/Lappland talousyhdistys) www.norrbottenlappland.se Talvimatkailu 2004 Kolarinkaaviot (Vinterturism 2004Kolari diagram) www.kolari.fi LEO - Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskusohjelma - Program för upplevelseindustrins kunskapscentrum www.oske.net/osaamiskeskukset/lappi/ Upplevelse och geografisk imagologi – Hur uppstår bilden av en plats? Forskningsplan förstudie 2003-09-24 – Pia Sillanpää (Elämys ja maantieteellinen imagologia – Miten muodostuu kuva paikasta? Tutkimussuunnitelma 24.9.2003 Pia Sillanpää) www.pajala.se Skolutredning ”Sammanställning av förstudie – Samverkande skolor i Tornedalen”,


38

Tornedalsrådet © Peter Waara 2003 Arts and Science (Kouluselvitys ”Esiselvityksen yhteenveto – Tornionlaakson koulujen yhteistoiminta”, Tor-nionlaakson neuvosto © Peter Waara 2003 Arts and Science) Lapin kylätoimintaohjelma 2005-2010 (Verksamhetsplan för byaföreningar i Lappland 2005-2010) www.plappi.fi/~kylatoiminta VETURI Vesistö- ja Tunturialueiden kehittämissuunnitelma ja osayleiskaava–hankkeen asiakirjat, käynnissä oleva projekti / Muonion kunta (VETURI projektets dokument, utvecklingsplan och delgeneralplan för vattendrags- och fjällområdet / Muonio kommun) www.suunnittelukeskus.fi Tornedalen Gränsland projektets material (Tornionlaakso Rajamaa projektin materiaali) www.amv.se Vision 2020 Haparanda Torneå december 2000 – Visio 2020 Haaparanta Tornio joulukuu 2000 www.haparanda.se, www.tornio.fi Preliminär Vision och utvecklingslinjer för Bottenviksbågen – Mellanrapport juni 2000 Alustava Perämerenkaaren visio ja kehittämislinjaukset - Väliraportti kesäkuu 2000 www.botnianarc.net Vähäliikenteisten ratojen tulevaisuusselvitys, ratahallintokeskus selvitys 2/2005 (Utredning om framtiden för järnvägsspår med lite trafik, banverket utredning. 2/2005) www.rhk.fi /tutkimus ja julkaisut / strategioita ja selvityksiä Tidningsartiklar - lehtileikkeitä ”Suomalaisessa esikoulussa leikkivät monikieliset lapset” Nadja C.Martinsson (I en finsk förskola leker flerspråkiga barn, Nadja C.Martinsson) Ruotsinsuomalainen 19/4 2004. ”Meän kieli ei ole oikeasthaan kieli”. Esko Ollila. (Meän kieli är egentligen inget språk, Esko Ollila) Lapin kansa 6/4 2004 ”Meän kieli – kieli vai murre?”- (Meänkieli ett språk eller en dialekt?, Pekka Arto.) Lapin kansa 15/4 2004 Internetadresser / Internetosoitteet: Pajala kommun / Pajalan kunta www.pajala.se Kolari kommun / Kolarin kunta www.kolari.fi Muonio kommun / Muonion kunta www.muonio.fi Lapin liitto / Lapplandsförbundet www.lapinliitto.fi Länstyrelsen i norrbottens län / Norrbottenin lääninhallitus www.bd.lst.se Kyläkulttuuria Tuntureiden Maassa - KKTM ry www.lapland.ws/kktm Valtion ympäristöhallinto / Statens miljöförvaltning www.ymparisto.fi


39

Opetusministeriö / Undvisningsministeriet www.minedu.fi Työvoima- ja elinkeinokeskus / arbetskrafts- och näringscenter www.te-keskus.fi Työministeriö työvoimapalvelut / arbetsministeriet arbetsförmedl. www.mol.fi Länsarbetsnämnden (läänin työlautakunta) www.amv.se SCB - statistiska centralbyrån - Ruotsin tilastokeskus www.scb.se Tilastokeskus / Statistikcentralen www.tilastokeskus.fi Ruotsinsuomalaisten keskusliitto / Sverigefinska riksförbundet www.rskl.se Norrbotten/Lappland ek förening www.norrbottenlappland.se Lappi-portaali / Lapplandsportal www.laplandfinland.com Matkailun edistämiskeskus / Centralen för turistbefrämjande www.mek.fi


40

Kontaktuppgifter / Yhteystiedot Eva Persson Puurula arkitekt/arkkitehti SAFA, projektledare / projektinvetäjä, [email protected], tel/puh. +358 (0)40 – 761 77 56 KONSULTER / KONSULTIT Ramböll Sverige AB (SCC), Elina Söderström, arkitekt/arkkitehti LAR MSA, upp-dragsledare/hankkeen vetäjä, [email protected], V. Norrlandsgatan 11 B, 903 27 Umeå, tel/puh. +46 090-70 29 10, fax: +46 (0)90-70 29 29, mobil/ matkapuh. +46 (0)70-626 60 46 Arkinova Arkitekter, Peter Jönsson, arkitekt/arkkitehti SAR MSA, [email protected], Kungsgatan 42, 90325 Umeå, tel/puh. +46 (0)90 – 77 84 10, fax: +46 (0)90 - 77 84 20, mobil/ matkapuh. +46 (0)70 – 223 60 58 Ympäristötaito Oy, Riitta Yrjänheikki, arkitekt/arkkitehti SAFA, [email protected] tel/puh. +358 (0)8 – 88 30 329, mobil/ matkapuh. +358 (0)40 – 725 66 72 Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu, växel/vaihde +358 (0)8 – 88 30 30 fax. +358 (0)8 - 88 30 333 PAJALA KOMMUN / PAJALAN KUNTA Robert Lahti, [email protected], tel/puh.+46 (0)978 – 12 128, mobil/ matkapuh. +46(0)70 – 585 16 86 plan och miljöavdelningen / kaavoitus ja ympäristöjaos KOLARI KOMMUN / KOLARIN KUNTA Kullervo Lauri [email protected], tel/puh. +358 (0)16 – 519 174 mobil/ matkapuh. +358(0)400 – 395 587 chef för tekniska avd / teknisen osaston johtaja MUONIO KOMMUN / MUONION KUNTA Pertti Matinlompolo [email protected], tel/puh. +358 (0)16 – 534 328 , mobil/ matkapuh. +358(0)400 – 398 062 chef för tekniska avd. / teknisen osaston johtaja

Documents

MEÄN VÄYLÄ – ÄLVLANDET RAJAJOKISUUNNITELMA - … · och apotek, post, grundskola och gymna-sie, bibliotek, yrkesskola i Muonio och Ko-lari samt högskolefilial i Pajala. I Pajala