METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISET EU-ASIAT...AJANKOHTAISET EU-ASIAT ELOKUU 2017 HYVÄ LUKIJA, Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala ja alan investoinnit ovat kasvussa. Euroopassa

METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISET EU-ASIAT ELOKUU 2017

HYVÄ LUKIJA,Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala ja alan investoinnit ovat kasvussa. Euroopassa halutaan panostaa kiertotalouteen ja uusiutuviin materiaaleihin, joista metsäteollisuus on malliesimerkki. Toimintamme perustuu uusiutuvan luonnonvaran kestävään hyödyntämiseen ja valmistamme hiiltä sitovia tuotteita, jotka voidaan kierrättää ja käyttää energiaksi elinkaarensa lopussa.

Kulunutta vuotta Euroopassa on leimannut epävarmuus tulevasta. Neuvottelut Brexitistä ovat käynnistyneet Iso-Britannian ja EU:n komission välillä. Iso-Britannia on metsäteollisuuden toiseksi merkittävin vientimaa, joten neuvottelujen lopputuloksella on suuri merkitys metsäteollisuudelle. Kukaan ei vielä tarkalleen tiedä, mitä Brexitin toteutuminen tuo tullessaan. Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos on myös tuonut kansainvälisiin suhteisiin epävakautta ja protektionismin uhkaa.

Alkanut talouskasvu on kohtuullisen helppo kuihduttaa, jos unioni ei aktiivisesti pidä kilpailukyvystään huolta. Ilman tasapuolisia kilpailuedellytyksiä on yritysten hankala investoida Eurooppaan, jos toimintaympäristö on suotuisampi Euroopan ulkopuolella. Suomessa taas on oltava symmetriset toimintaedellytykset Euroopan muihin maihin nähden.

Suomen ja EU:n on toimittava entistä vahvemmin sisämarkkinoiden ja EU:n yhtenäisyyden puolesta sekä määritettävä omat tavoitteensa EU:n ulkopuolisten kumppaneiden suhteen. Suomi tarvitsee Euroopan unionia ja sen tuomia eurooppalaisia ja kansainvälisiä kumppanuuksia. Maailmanpoliittiset muutokset ja ulkoa tulevat paineet eivät saa ottaa liian suurta roolia ja häiritä unionissa tehtävää lainsäädäntötyötä ja kilpailukyvyn parantamista.

Vuosina 2017–2018 tehdään EU:ssa monia tärkeitä päätöksiä, jotka osaltaan vaikuttavat metsäteollisuuden edellytyksiin kehittää toimintaansa jatkossa. Tähän esitteeseen on koottu metsäteollisuuden kannalta ajankohtaisimmat edunvalvontakysymykset EU:ssa. Asiantuntijamme antavat mielellään lisätietoja.

Yhteistyöterveisin

Metsäteollisuus ry

Timo Jaatinen toimitusjohtaja

SISÄLTöHOrISONTAALISET ASIAT 1

EU:n tulevaisuus 1Brexit 1EU:n ja Yhdysvaltain vapaakauppasopimus 2Environmental Goods Agreement: tullietuudet vihreille tuotteille 2EU:n biotalousstrategian uudistaminen 3

EU:N ENErgIA- JA ILMASTOpOLITIIKKA 5Maankäyttösektori (LULUCF): nielusääntöjen on sallittava lisääntyvä puunkäyttö 5Päästövähennyksien taakanjako (ESR): Komissio ehdottaa Suomelle kovaa päästövähennystavoitetta 6Uusiutuvan energian edistäminen 6Sähkömarkkinoiden parantaminen 7Energiatehokkuuden parantaminen 7Päästökauppa 8Energiaunionin hallinnointijärjestelmä 8

TUTKIMUS, KEHITyS JA INNOvAATIOT 9Horisontti 2020 ja EU:n 9. tutkimus- ja innovaatio-ohjelman valmistelu 9

LOgISTIIKKA JA LIIKENNE 10Liikenteen päästöjen vähentäminen 10Merenkulun kansainvälinen ympäristösääntely 10Maantiekuljetukset 11

METSÄT JA LUONNONvArAT 13FLEGT-politiikka 13EU:n puutavara-asetus 13Bioenergian tuotannossa käytettävän puubiomassan kestävyys 14EU:n lintu- ja luontodirektiivit 15EU:n biodiversiteettistrategia 17

Ekosysteemipalvelut 17Vihreä infrastruktuuri 17Ekologisen nettohävikin estäminen (No Net Loss) 18

EU:n kasvinterveyslainsäädäntö 19EU:n metsästrategia 20EU:n maatalouspolitiikka 20

KIErTOTALOUS 23Kiertotaloustiedonanto 23Jätealan direktiivien muuttaminen 23EU-lannoitetuoteasetus CE-merkityistä lannoitevalmisteista 24

TyöTUrvALLISUUS JA TyöHyvINvOINTI 25Puupöly 25

1

HOrISONTAALISET ASIAT

EU:N TULEVAISUUSMetsäteollisuuden tavoitteena on EU, joka varmistaa yrityksille menestyksen mahdollisuudet Euroopassa sekä kansainvälisesti tasavertaiset toimintaedellytykset ja avoimet markkinat. Metsäteollisuuden yritykset toimivat globaalissa kilpailussa, jossa pärjääminen edellyttää toimintaympäristöltämme kansainvälistä kilpailukykyä.

Euroopassa käydään merkittävää keskustelua tulevaisuudesta. Tavoitteena on luoda käsitys tulevaisuuden unionista, joka mahdollistaa talouskasvun, yritysten menestyksen ja eurooppalaisten hyvinvoinnin samalla, kun uudet teknologiat, globalisaatio, turvallisuusuhat, populismi ja epävarmuus haastavat maailmaa. EU:n muuttuessa myös Suomen on arvioitava uudelleen toimintaansa.

Tulevaisuutta voidaan kestävästi rakentaa vain tuotannon, työn ja talouskasvun varaan. EU:n on oltava kilpailukykyinen ja vakaa, ennustettavan sääntelyn toimintaympäristö, joka kannustaa yrityksiä investoimaan, kasvamaan ja kehittymään Euroopassa. EU:n on otettava strategista johtajuutta globaalin talouden kehittämisessä, vaikutettava maailman kehitykseen ja mahdollistettava yritysten hyötyä siitä.

Suomen tulee suhtautua myönteisesti integraatioon, tehdä laaja-alaista yhteistyötä EU-kumppaneiden kanssa ja määrittää omat tavoitteet, joita EU-maat voivat edistää tehokkaimmin yhteistyössä.

Lisätietoja:Eeva Korolainen, päällikkö, kauppapolitiikka, eeva.korolainen forestindustries.fi, 040 562 2304

Lue lisää: https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi

BREXITKesäkuun 2016 kansanäänestyksen seurauksena Britannia eroaa EU:sta ja jättää EU:n sisämarkkinat. Metsäteollisuudelle on tärkeää, että erosta seuraavat haitat yritystoiminnalle minimoidaan. Britannia on Suomen metsäteollisuuden toiseksi tärkein vientimaa ja metsäteollisuuden osuus Suomen koko Britannian tavaraviennistä on n. 40 %.

Britannian EU-ero tulee neuvotella rakentavasti tavoitellen optimaalista molempia osapuolia tyydyttävää tulevaisuuden suhdetta ja strategista kumppanuutta. Suomen on yhdessä EU:n kanssa turvattava suomalaisyrityksille tärkeät asiat EU:n ja Britannian tulevaisuuden suhteessa. Prosessien aikana tulee huolehtia yritysten toimintaympäristöjen jatkuvuudesta ja kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan sujuvuudesta sekä EU-yritysten kansainvälisestä kilpailuasemasta.

Britannian EU-eron ei tule antaa vaarantaa EU:ta tai sen yhtenäisyyttä. Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli toimivan EU-Britannia -suhteen rakentamisessa ja hakea uusia samanmielisiä kumppaneita EU:n sisäisessä päätöksenteossa.


Lue lisää: https://www.metsateollisuus.fi/uploads/2017/05/31170040/45_17_L_A-Metsateollisuuden-n%C3%A4kemykset-Britannian-EU-erosta.pdf

2

EU:N JA YHDYSVALTAIN VAPAAKAUPPASOPIMUSMetsäteollisuus kannattaa EU-USA -vapaakauppasopimuksen (TTIP) syntymistä ja toivoo, että neuvottelut saataisiin käyntiin uudelleen. Metsäteollisuuden tavoitteena on purkaa kohtaamiaan kaupanesteitä. Sopimuksen kirjauksen metsien käytöstä tulee edistää metsien kestävää käyttöä.

Metsäteollisuus on vientivetoinen teollisuudenala, joka hyötyy vapautuvasta ja esteettömästä maailmankaupasta. EU-USA -vapaakauppasopimuksesta hyödyttäisiin erityisesti välillisesti, kun sopimus lisäisi talouskasvua ja tukisi metsäteollisuustuotteiden kysyntää. Metsäteollisuuden suorat hyödyt sopimuksesta tulisivat ensisijaisesti muiden kaupanesteiden kuin tullitariffien purkamisesta, sillä metsäteollisuustuotteiden tavarakauppa on pääsääntöisesti jo tullitonta.

Metsäteollisuus on kartoittanut Yhdysvaltojen markkinoillepääsyn ja sääntelyn ongelmia, jotka haittaavat metsäteollisuustuotteiden vientiä Euroopan unionista Yhdysvaltoihin. Kauppaa haittaavia esteitä ovat esim. standardierot, sertifikaatit, tullit ja tuontisäännöt. Raaka-aineiden ja kemikaalien tuontia Yhdysvalloista Euroopan unionin alueelle rajoittavat osittain tullit. Näiden poistaminen tai sääntelyn keventäminen ja yhtenäistäminen olisivat metsäteollisuudelle etu.

Julkiset hankinnat ovat EU-markkinoilla avoimemmat kuin Yhdysvalloissa. Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että Yhdysvaltain julkiset hankinnat saadaan kattavasti kansainvälisten sitoumusten piiriin ja että ne eivät syrji eurooppalaisia toimijoita. Kauppa- ja investointisopimusten tulisi myös tukea ympäristöystävällisyyttä julkisissa hankinnoissa.

Sääntelykysymyksissä metsäteollisuus on nostanut esille epäkohdan, joka vääristää metsäteollisuuden kilpailua: Yhdysvallat on tukenut mustalipeän polttoa jo useamman vuoden ajan, mikä tukee kohtuuttomasti Yhdysvaltain metsäteollisuusyritysten tuloksentekoa. Myös puutavaran laillisen alkuperän todentamista ja todistamista tulisi yhtenäistää transatlanttisella sopimuksella. Lisäksi metsäteollisuus kannattaa energian vapaata kauppaa ja energiaviennin esteiden poistamista, jotta energiamarkkinoille saadaan vakautta ja ennustettavuutta.

Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo Suomesta Yhdysvaltoihin on yli 750 miljoonaa euroa ja se muodostuu enimmäkseen paperi- ja kartonkituotteista.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/


ENVIRONMENTAL GOODS AGREEMENT: TULLIETUUDET VIHREILLE TUOTTEILLEEU ja 16 APEC-maata ovat valmistelleet WTO:n puitteissa tullinimikkeisiin perustuvaa listausta vihreistä tuotteista, joille myönnettäisiin tullietuuksia maiden välisessä kaupassa. Keskeytyksissä olevat neuvottelut tulee käynnistää uudelleen ja kaikki metsäteollisuuden tuotteet hyväksyä listalle.

Metsäteollisuuden näkökulmasta tämänhetkinen tuotelistaus on epätasa-arvoinen ja keskittyy tuotteisiin, joiden positiiviset ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Mikäli listauksessa huomioitaisiin metsäteollisuuden vientikaupan suurivolyymiset tuoteryhmät, listaus edistäisi paremmin neuvotteluosapuolten tavoitteita ympäristönsuojelussa. Metsäteollisuuden tuotteet perustuvat uusiutuvaan ja vastuullisesti hankittuun puuhun. Tuotteemme varastoivat hiiltä ja ovat kierrätettäviä sekä soveltuvat elinkaarensa lopulla energian tuotantoon. Vapautunut hiili palaa lopulta jo istutettuihin puihin.

3

Keskeytyksissä olevat neuvottelut tulisi käynnistää uudelleen ja vihreille tuotteille tulee sopimukseen kirjata täsmällinen määritelmä. Neuvotteluosapuolet tarkoittavat tällä tuotteita, jotka edistävät vihreää kulutusta, suojelevat luontoa ja estävät ilmaston muutosta. Metsäteollisuuden tuotteet sopivat EU:n ja APEC-maiden määritelmiin ja luokitteluun. Kaikki metsäteollisuuden tuotteet on hyväksyttävä listalle.

Environmental Goods Agreement tulee olemaan päivitettävä sopimus, joten listausta muutetaan tarpeen mukaan. Metsäteollisuudelle tuotelistauksen päivittäminen on tärkeää, sillä tutkimus, kehitys ja innovointi tuovat markkinoille uusia, entistä ympäristöystävällisempiä tuotantoprosesseja ja tuotteita, joiden listalle pääsemisen on oltava mahdollista. Sopimuksen on oltava avoin kehittämiselle ja uusille osapuolille ja sitä on päivitettävä tiheästi.


EU:N BIOTALOUSSTRATEGIAN UUDISTAMINENEU:n biotalousstrategia tulisi uudistaa ja päivittää vastaamaan nykypäivän käsitystä biotaloudesta. Strategiassa tulee tunnistaa osaksi biotaloutta esimerkiksi puutuotteet ja puurakentaminen.

Puusta valmistettujen tuotteiden roolia, mahdollisuuksia ja merkitystä kiertotaloudessa ei EU:n biotalousstrategiassa tunnisteta. Biotalous ei ole edennyt halutulla tavalla EU:ssa, vaan se on jäänyt valitettavasti pitkälti tutkimuspolitiikan kysymykseksi tai energia-asiaksi.

Komissio valmistelee EU:n biotalousstrategian väliarviota, joka julkaistaan marraskuussa 2017. EU:n vuonna 2012 julkaistun biotalousstrategian keskeisinä tavoitteina on kehittää uusia biotalouden teknologioita, prosesseja ja osaamista, kehittää biotalouden markkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää eri sidosryhmien ja päätöksentekijöiden yhteistyötä. Resurssitehokkaasti ja kestävästi tuotettujen biopohjaisten tuotteiden rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä on keskeisessä roolissa strategiassa.

Yksi EU:n biotalousstrategian keskeisimmistä konkreettisista toimista on ollut biotalouden julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen (public-private partnership, PPP) innovaatiokumppanuus biotalouden edistämiseksi. ”Bio-based Industries Joint Undertaking” on yhteensä 3,7 miljardin euron tutkimus- ja innovaatiokokonaisuus, joka yhdistää yritykset, yliopistot ja tutkimuslaitokset tavoitteena luoda biotalouden saralla uutta tietämystä sekä kasvua biotaloudesta.

Valmisteilla olevassa komission väliarviossa esitetään todennäköisesti suosituksia EU:n biotalousstrategian toimeenpanon parantamiseksi. Väliarvio annetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi. Virallista komission päätöstä biotalousstrategian uusimisesta tai tarkastelusta ei ole vielä tehty. Jos päätös uusimisesta tehdään, komission ehdotus annettaneen vuoden 2018 aikana tai vuoden 2019 alussa.

Lisätietoja: Alina Ruonala-Lindgren, innovaatioasioiden päällikkö, alina.ruonala-lindgren forestindustries.fi, 0400 454 241

4

5

EU:N ENErgIA- JA ILMASTOpOLITIIKKAEU:n vuosia 2021–2030 koskeva energia- ja ilmastopolitiikan uudelleenmäärittely on parhaillaan käynnissä. Käsittelyssä olevat aloitteet koskevat esimerkiksi seuraavia metsäteollisuuden kannalta keskeisiä aiheita: päästökaupan uudistaminen, uusiutuva energia, biomassan kestävyyttä koskeva politiikka, maankäyttösektorin ml. metsien rooli, energiatehokkuusdirektiivin arviointi, energian sisämarkkinoiden edistäminen sekä energia- ja ilmastokokonaisuuteen liittyvä hallinnointijärjestelmä.

MAANKÄYTTÖSEKTORI (LULUCF): NIELUSÄÄNTÖJEN ON SALLITTAVA LISÄÄNTYVÄ PUUNKÄYTTÖMetsäsektorin päästöjen ja nielujen laskentaa koskevat päätökset ovat biotaloudelle ja siten koko Suomen taloudelle keskeisiä. Suomen kaavailemia lisäyksiä kestäviin hakkuumahdollisuuksiin ei saa rajoittaa.

Komission esityksessä Suomen taloudelle vaarallista on metsiin liittyvän nielulaskennan epäoikeudenmukaisuus. Ehdotus tekisi Suomen metsistä laskennallisen päästölähteen, vaikka tosiasiassa metsät toimivat nieluina. Komission ehdotusta ei pidä missään olosuhteissa hyväksyä. Lisäksi komissio näyttää hamuavan entistä enemmän valtaa jäsenvaltioiden metsäasioihin ottamalla aiempaa vahvemman oikeuden puuttua maiden nielutavoitteiden asettamiseen.

Kun laskentasääntöjä kehitetään ja Suomen nielutavoitteista neuvotellaan, on varmistettava, että:

▶ Jäsenmaat, ml. Suomi, voivat itse asettaa nielutavoitteensa tavalla, joka sallii lisääntyvän puunkäytön, mutta myös varmistaa metsävarojen kasvun. Suomessa tavoitteen asettaminen perustuisi metsästrategian sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian puunkäyttölukuihin.

▶ Aktiivista metsätaloutta ei rajoiteta vaan siihen kannustetaan. Metsän kasvua lisäämällä voidaan sekä lisätä puunkäyttöä että kasvattaa metsien hiilivarastoa.

▶ Puuperäisten tuotteiden ilmastomyönteisyys (varastoitunut hiili, päästöintensiivisten ja uusiutumattomien raaka-aineiden korvaaminen) otetaan huomioon ja kannustetaan niiden lisääntyvään käyttöön.

▶ Durbanin ilmastoneuvotteluissa tapahtunut vääryys ei saa jatkua. Tuolloin Suomen luonnontieteellisestä metsänielusta tehtiin laskennallinen päästölähde: kasvavien metsien sitomalla hiilidioksidilla ei voi kompensoida metsäpinta-alan pienenemisestä johtuvia päästöjä; Suomelle tulee sanktio, vaikka metsävarat kasvavat.

Vaarana on, että EU päätyy periaatteessa edistämään uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä (biotalous, kiertotalous, uusiutuva energia), mutta käytännössä lukitsee omien kasvavien metsävarojensa käytön tietylle laskennalliselle tasolle. Tämä kiihdyttäisi entisestään tuontiriippuvuutta myös puun ja muiden biomassojen suhteen, mikä on meneillään olevan kestävyyskeskustelun merkittävin aiheuttaja. Tällaista virhettä ja vahinkoa ei saa päästää tapahtumaan.

Metsiä on uudistettava ja saatava entistä parempaan kasvukuntoon, jotta ne toimivat tehokkaina nieluina myös vuosisadan jälkipuoliskolla. Tuolloin Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti päästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa. Museoimalla metsät tämä jää haaveeksi.

Myönteistä komission ehdotuksessa on, että puunkäyttöä ja metsätaloutta koskevaa päästölaskentaa halutaan jatkaa siten kuin kansainvälisesti on sovittu. Puun ilmastopäästöt laskettaisiin jatkossakin maankäyttösektorilla, mutta ei toiseen kertaan energialaitoksissa. Tällöin puuenergia on edelleen hiilineutraalia energiantuotannossa. Suomi on kiitettävästi pitänyt esillä tätä ns. päästöjen tuplalaskentaan liittyvää uhkaa, joka ei näytä nielulaskennan osalta toteutuvan.

Lisätietoja:Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, ahti.fagerblom forestindustries.fi, 040 820 9763

6

PÄÄSTÖVÄHENNYKSIEN TAAKANJAKO (ESR): KOMISSIO EHDOTTAA SUOMELLE KOVAA PÄÄSTÖVÄHENNYSTAVOITETTAKomissio esittää Suomelle erittäin kovaa 39 prosentin päästövähennystavoitetta päästökaupan ulkopuolisille päästöille eli niin sanotulle taakanjakosektorille. Ehdotetut tavoitteet vaihtelevat EU-maiden välillä. Suomelle ehdotettu prosenttitavoite on huomattavasti odotettua kovempi.

Suomen on jatkoneuvotteluissa tehtävä maamme lähtökohta ja erityisesti kokonaiskuva selväksi. Suomelle annettiin taakanjakoesityksessä kova 39 prosentin päästövähennystavoite, koska Suomi nähtiin komissiossa lähes Euroopan vauraimmaksi valtioksi.

Suomen nykyinen ja tuleva vauraus sekä päästövähennysmahdollisuudet ja uusiutuvan energian lisääminen nojaavat vahvasti lisääntyvään puunkäyttöön. Suomelta ei voida odottaa samanaikaisesti talouden vahvistamista, päästöjen vähentämistä, uusiutuvan energian lisäämistä ja puunkäytön rajoittamista. Tämä yhtälö ei toimi.

Suomen on tarkistettava huolella komission laskentamenetelmät ja lähtötiedot, jotta saadaan täysi selvyys tavoitteen oikeudenmukaisuudesta. Lisäksi Suomen on neuvoteltava käyttöönsä kustannustehokkaat joustokeinot, joita varmuudella voidaan myös käyttää. Suomen on pidettävä kiinni siitä, että jäsenmaat saavat itse, ilman raskasta EU-hallinnointijärjestelmää, päättää millä keinoilla ja millä sektoreilla päästövähennyksiä toteutetaan.


UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMINENPoliittisen päätöksenteon ytimessä tulee olla metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Puun käytön kasvun mahdollistamiseksi on varmistettava raaka-aineen saatavuus. On huolehdittava siitä, etteivät mitkään politiikkatoimet vääristä kilpailua puumarkkinoilla.

Tukijärjestelmien uusiminen tai niiden avaaminen jäsenvaltioiden välisiksi ei saa ohjata jalostuskelpoista puuta sähkön ja lämmön tuotantoon. Kunkin valtion on saatava päättää itsenäisesti valtiotukisääntöjen puitteissa, onko uusiutuvan sähkön tai lämmön tuotantoa tarve tukea vai ei. Uusiutuvan energian alkuperätakuita on jatkossakin käytettävä tuoteselosteina eikä tukimekanismina.

Tukijärjestelmien kehittämisen ei pidä johtaa tukitasojen tai ohjauskeinojen harmonisointiin EU:ssa vaan tukitasoista on voitava päättää kansallisesti. Harmonisoinnin myötä uusiutuvan energian tuki asettuisi korkealle, esimerkiksi tuulivoiman tarvitsemalle tasolle, jolloin puuenergia joutuisi todennäköisesti ylituen piiriin.

Metsäteollisuuden nykyiset ja uudet tuotteet tarjoavat monia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Osana kehittyvää biotaloutta tarjolla on ratkaisuja myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Näitä ratkaisuja ovat biopolttoaineet, biosähkö ja biokaasu. Liikenteen fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä vähennettäessä on huolehdittava metsäteollisuuden logistisesta kilpailukyvystä. Lisäksi politiikkatoimien tulee olla pitkäjänteisiä ja johdonmukaisia.

Bioenergian tuottamista koskevien kestävyysvaatimusten tulee varmistaa, että ne suosivat biotaloutta suhteessa fossiilitalouteen ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöön. Puulle ei tule asettaa päästökertoimia, sillä EU:n komission niin kutsutun kesäpaketin LULUCF-ehdotuksen mukaisesti päästöt laskettaisiin maankäyttösektorilla eikä energiantuotannossa. Suomen on myös varmistettava, että bioenergiantuotannolle esitetyt päästösäästövaatimukset eivät vaaranna suomalaisten CHP-laitosten käytettävyyttä.

7

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että kestävyyden tarkastelun lähtökohtana on maataso ja olemassa olevat kansalliset työkalut. Tätä lähtökohtaa ei tule vesittää edellyttämällä yrityksiltä hallinnollisesti raskasta todentamisjärjestelmää. Toimeenpanossa on muutoinkin vältettävä lisäbyrokratian ja kustannusten aiheuttamista metsäteollisuudelle, joka on keskeinen biotalouden toimija ja ilmastoratkaisujen tuottaja.


SÄHKÖMARKKINOIDEN PARANTAMINENSähkömarkkinaratkaisujen on turvattava energiaintensiivisen teollisuuden sähkön saannin varmuus kilpailukykyiseen hintaan. Kustannustehokkuudesta on huolehdittava, kun varmistetaan riittävä sähköntuotantokapasiteetti (ml. tehoreservit ja kulutusjoustot). Reservilaitoksille ei ole syytä asettaa erillisiä tiukkoja päästörajoja, sillä ne kuuluvat päästökauppaan ja niitä käytetään vain harvoin.

Sähkömarkkinoiden joustavuuden ja siirtoyhteyksien parantaminen ja lisääminen edesauttavat toimitusvarmuutta ja esimerkiksi sääriippuvaisen sähkön (aurinko- ja tuulivoima) käytettävyyttä. Sääriippuvainen sähkö ei saa aiheuttaa teollisuudelle lisäkustannuksia eikä vaarantaa sähkön saatavuutta. Teollisuus on osallistunut jo kauan sähkömarkkinoihin ja tehtaat joustavatkin käytännössä aina kun se on tuotanto-olosuhteiden kannalta järkevää. Joustoon osallistumisen tulee olla teollisuudelle vapaaehtoista, koska paras tieto joustomahdollisuuksista löytyy aina tehtailta.

Sähkön hinnan tulee muodostua mahdollisimman markkinaehtoisesti ja vääristävistä tukijärjestelmistä tulee luopua. Tällöin sähkömarkkina myös ohjaa tehokkaammin kysyntä- ja kulutusjoustoa, jonka tulee jatkossakin perustua vapaaehtoisuuteen. Lisäksi tehokkaan ja käyttövarman CHP-tuotannon tulevaisuudesta on huolehdittava muun muassa sähkön riittävän saannin turvaamiseksi.

EU:n ei pidä luoda lisää byrokratiaa tai viranomaisportaita, etenkään nykyisin hyvin toimiville pohjoismaisille sähkömarkkinoille.

Lisätietoja:Tuomas Tikka, energia- ja päästökauppa-asiantuntija, tuomas.tikka forestindustries.fi, 045 131 6683

ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINENPäästövähennystavoitteen kanssa päällekkäistä ja sitovaa energiatehokkuustavoitetta ei tarvita. Komission esittämä EU:n laajuinen sitova 30 prosentin tavoite tulee palauttaa ohjeelliseksi 27 prosentin tavoitteeksi, kuten pääministerit aiemmin huippukokouksessa linjasivat.

Energiankäytölle ei missään nimessä pidä asettaa kattoa EU:ssa tai jäsenmaissa, koska energiankäyttö itsessään ei ole ongelma. Sen sijaan politiikan tulee suosia energia- ja resurssitehokkaan ja ilmastomyönteisen teollisuustuotannon kasvua Euroopassa. Tämä on ilmaston etu, koska tuotteilla katetaan globaalia kysyntää.

Jäsenmaissa ja yrityksissä tulee säilyä vapaus päättää, millä keinoilla saavutetaan kasvihuonekaasutavoite. Vuonna 1997 käynnistynyt energiatehokkuussopimusjärjestelmä on ollut Suomessa kattava ja tuloksekas. Sen tulee olla myös tulevaisuudessa hyväksyttävä ja riittävä keino osoittaa ja raportoida komissiolle energiatehokkuustoimista.


8

PÄÄSTÖKAUPPAPäästökauppa on EU:n voimakkain ohjauskeino ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päästökauppajärjestelmän tarkoitus on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti sovitun päästötavoitteen mukaisesti.

EU:ssa valmistellaan vuonna 2021 alkavan neljännen päästökauppakauden sääntömuutoksia. Uusi päästökauppadirektiivi valmistuu arviolta syksyllä 2017. Tämän jälkeen komissio tulee esittämään päivityksiä päästökaupan yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi benchmarkin laskentakertoimille ja kompensaation valtiontukisäännöille.

EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hinnan kautta ja epäsuoraa kustannusrasitetta kohonneena sähkön hintana. Lisäksi päästöoikeuden kohoava hinta kannustaa puun energiakäytön lisäämiseen ja lisää tätä kautta paineita metsäteollisuuden raaka-ainepuun kustannusnousulle. Nämä heikentävät maailmanlaajuisessa kilpailussa kamppailevien yritysten kilpailukykyä, sillä lisäkustannuksia ei pystytä siirtämään tuotteiden hintoihin. Maailmanlaajuisessa kilpailussa olevalle vientiteollisuudelle kriittisimpiä kohtia päästökaupan uudistamisessa ovat maksuttomien päästöoikeuksien jakosäännöt, hiilivuotolista ja epäsuorien kustannuksien kompensointi.

Metsäteollisuuden mielestä päästökauppa ei saa aiheuttaa ylimääräisiä suoria tai epäsuoria kustannuksia hiilivuodolle alttiille toimialoille. Teollisuuteen kohdistuva hiilivuotoriski on torjuttava, kunnes maailmanlaajuinen, tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on toimeenpantu. Päästöoikeuksien jakosääntöjen tulee kohdella hiilivuodolle alttiita yrityksiä tasapuolisesti ilman toimialojen porrastamista. Lisäksi päästökaupan vaikutukset raaka-aineiden kustannuksiin, kuten puuhun, tulee minimoida.


ENERGIAUNIONIN HALLINNOINTIJÄRJESTELMÄHallinnointijärjestelmän rakentamisessa tavoitteeksi on otettava byrokratian minimointi ja teollisuuden kilpailukyvyn maksimointi. Komission ei pidä luoda jäsenmaille raskasta raportointivelvoitetta ja yksityiskohtaista vahtijärjestelmää.

Vaarana on, että kasvava hallinnointi ja komission tavoittelema säädösvallan kasvattaminen vähentäisi jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta, mutta lisäisi politiikan tempoilevuutta.

On tärkeää, että Suomi sopii EU:n kanssa sellaisesta ilmastopolitiikasta, jonka myötä voidaan kansallisesti päättää energiapaletista ja puunkäytöstä.


9

TUTKIMUS, KEHITyS JA INNOvAATIOT

HORISONTTI 2020 JA EU:N 9. TUTKIMUS- JA INNOVAATIO-OHJELMAN VALMISTELUHorisontti 2020 on EU:n puiteohjelma vuosille 2014–2020 ja siitä rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita yhteensä lähes 80 miljardilla eurolla. Viimeisen kauden (vuosien 2018–2020) työohjelmien valmistelu teemoineen ja rahoitusosuuksineen on loppusuoralla. EU:n tutkimuksen ja innovaation puiteohjelmilla on rahoitettu yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten pitkäjänteistä, kansainvälistä tutkimustoimintaa sekä verkottumista ja tutkijoiden liikkuvuutta.

Komissio on valmistelemassa seuraavaa EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa vuodesta 2021 eteenpäin. EU:n tutkimusohjelmien kesto on tähän mennessä ollut 7 vuotta. Ohjelman sisältöä, painotuksia tai kokoa ei vielä tiedetä, mutta tavoitetasoksi on kaavailtu noin 100 miljardin euron kokonaisuutta.

Metsäteollisuuden näkökulmasta EU:n seuraavan eli 9. tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tulisi olla kokoluokaltaan merkittävä. On keskeistä, että rahoitus kohdennettaisiin haasteperusteisesti ja samalla EU:n omien strategioiden ja ohjelmien edistämistä (esimerkiksi biotalousstrategia) tukien, eikä esimerkiksi aluerahoituksen instrumenttina. On tärkeää, että yrityksiä lähellä olevan tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen tulee olla mahdollista jatkossakin. Metsäteollisuus näkee julkisen ja yksityisen sektorin innovaatiokumppanuudet (PPP) keskeisenä ja hyväksi todettuna toimintatapana ja tällaisen yhteistyömuodon tulisi olla mahdollista myös uuden tutkimus- ja innovaatio-ohjelman puitteissa.

Metsäsektori tekee yhteistyötä tutkimusasioissa pyrkimyksenä rahoituksen hankkiminen metsäsektorin eurooppalaisen teknologiayhteisön (Forest-based Sector Technology Plattform, FTP) yhteistyöllä. FTP kattaa metsäsektorin metsänomistajista puu- ja paperiteollisuuteen ja on valmistellut yhdessä oman strategisen tutkimusohjelman (Strategic Research Agenda, SRA).

Lue lisää:Tekesin tukipalvelu, http://www.tekes.eu/Horisontti 2020, http://ec.europa.eu/research/horizon2020/index_en.cfm?pg=h2020 EU:n tutkimusohjelmat, http://www.cordis.europa.eu/home_en.htmlBio-based Industries PPP, http://bbi-europe.eu/Bio-based Industries Consortium, http://biconsortium.eu/

Lisätietoja:Alina Ruonala-Lindgren, innovaatioasioiden päällikkö, alina.ruonala-lindgren forestindustries.fi, 0400 454 241

10

LOgISTIIKKA JA LIIKENNE LIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINENKomission heinäkuussa 2016 julkaistussa ilmastopaketissa EU-tason 30 prosentin päästövähennystavoitteet jaettiin jäsenmaille sitoviksi tavoitteiksi eri taakanjakosektoreille (liikenne, maatalous, jätehuolto, rakennukset) vuoteen 2030 mennessä jäsenmaille. Suomelle ehdotettiin 39 prosentin tavoitetta. Liikenteeseen liittyvillä päästövähennyskeinoilla odotetaan olevan keskeinen rooli päästöjen vähentämisessä.

Samanaikaisesti komission ilmastopaketin kanssa julkaistiin EU:n liikenteen vähähiilisyystiedonanto. Tiedonanto on luonteeltaan koonti potentiaalisista päästövähennyskeinoista (kuten biopolttoaineet, sähköautot, vähäpäästöinen joukkoliikenne, T & K -panostukset) eikä se sisällä politiikkatoimia. Tiedonanto korostaa kansallisten ja alueellisten ratkaisujen merkitystä vähennyskeinojen valinnassa.

Suomessa vähennyskeinoihin liittyviä ratkaisuja tehdään kansallisen energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelun yhteydessä vuoden 2017 aikana. Komissio tekee vuosien 2017 ja 2018 aikana liikenteen vähähiilisyyteen liittyviä aloitteita ja direktiiviehdotuksia, jotka liittyvät esimerkiksi raskaan liikenteen tiemaksuihin ja raskaan liikenteen CO²-päästöjen mittaamiseen. Sekä EU-tasolla että kansallisesti liikenteen päästövähennyskeinoihin liittyvä keskustelu on keskittynyt lähinnä tieliikenteeseen.

Lisätietoja:Outi Nietola, logistiikkapäällikkö, outi.nietola forestindustries.fi, 040 194 4776

MERENKULUN KANSAINVÄLINEN YMPÄRISTÖSÄÄNTELYRikkidirektiivi astui voimaan 1.1.2015 nk. SECA-alueella, mukaan lukien Itämeri. Direktiivin myötä polttoaineen enimmäisrikkipitoisuus aleni 1,0 prosentista 0,1 prosenttiin, mikä edellytti siirtymistä raskaasta polttoöljystä dieselpolttoaineeseen tai vaihtoehtoisesti rikkipesurien asentamista nykykalustoon.

Direktiivin vaatimukset voi täyttää myös käyttämällä laivapolttoaineena nesteytettyä maakaasua (LNG), mutta tämä edellyttää käytännössä uutta laivaa ja riittävää LNG-tankkausinfraa Itämeren alueella (vielä kesken).

Rikkidirektiivin arvioidut lisäkustannukset metsäteollisuudelle ovat 65–90 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jäivät ennakoitua (vähintään 200 miljoonaa euroa/vuosi) pienemmiksi, johtuen etenkin öljyn hinnan yleisestä halpenemisesta. Direktiivi kuitenkin kasvattaa entisestään Suomen logistiikkakustannuksia verrattuna keskieurooppalaisiin kilpailijoihin.

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti lokakuussa 2016 rikkidirektiivin globaalista voimaantulosta vuonna 2020. Globaali rikkiraja on 0,5 prosenttia, minkä on oletettu nostavan ao. polttoaineen hintaa vähemmän kuin tiukemman 0,1 prosentin pitoisuusrajan.

IMO hyväksyi loppuvuonna 2016 Itämeren merellisen ympäristön suojelukomissio Helcomin hakemuksen Itämeren julistamisesta typpipäästöjen erityisalueeksi v. 2021 alkaen. Typpisääntely nostaa metsäteollisuuden kustannuksia vuositasolla joitain miljoonia euroja riippuen laivojen uusiutumistahdista.

EU:ssa tuli toukokuussa 2015 voimaan MRV-asetus (MRV=monitoring, reporting and verification), joka koskee alusten hiilidioksidipäästöjen seurantaa, raportointia ja varmentamista. Järjestelmällä on tarkoitus seurata alusten polttoaineenkulutusta tai hiilidioksidipäästöjä. Asetus koskee bruttovetoisuudeltaan yli 5 000 tonnin aluksia. Tulosten perusteella arvioidaan, voisiko MRV toimia pohjana mahdolliselle taloudelliselle ohjausjärjestelmälle hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Komissio on toivonut EU:n järjestelmän toimivan esimerkkinä maailmanlaajuiselle MRV-järjestelmälle. Ensimmäinen päästöselvitys on tarkoitus laatia vuoden 2018 päästöistä. IMO:ssa sovittiin syksyllä 2016 strategian laatimisesta CO²-päästöjen vähentämisestä. Strategia laaditaan vuosina 2017–2018, ja ao. järjestelmän voimaantulon tavoiteaikataulu on vuosi 2023.

11

Painolastivesiyleissopimus tulee voimaan syyskuussa 2017. Sääntely on globaalia ja koskee kaikkia merialueita. Sääntelyn tarkoituksena on estää vieraslajien leviäminen merialueelta toiselle. Sääntely edellyttää käsittelylaitteistojen asentamista aluksiin ja asennukset tulee tehdä viiden vuoden kuluttua yleissopimuksen voimaantulosta eli syyskuuhun 2022 mennessä.

IMO:ssa on jatkuvasti valmisteilla ympäristöön ja myös esimerkiksi meriturvallisuuteen liittyvää sääntelyä, jolla voi olla vaikutuksia Suomen metsäteollisuuden kustannuksiin. Valtioneuvoston kanslian rahoittama, liikenne- ja viestintäministeriön koordinoima hanke merenkulun kansainvälisen ympäristösääntelyn vaikutuksista Suomen elinkeinoelämälle valmistui kesäkuussa 2017. Metsäteollisuus osallistui työn ohjausryhmään. Selvityksen mukaan jo päätetty sääntely nostaa Suomen meritse tapahtuvan ulkomaankaupan kustannuksia 25–40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2020–2025. Suurin kustannusrasitus kohdistuu metsäteollisuuteen ja muihin merikuljetuksista riippuvaisille toimialoille.

Metsäteollisuus on korostanut, ettei erillisiä vain Itämerta tai EU-aluetta koskevia päästörajoitteita tule valmistella, uusien vaatimusten tulee koskea vain uutta kalustoa ja että sääntelyn taloudelliset vaikutukset on perusteellisesti selvitettävä ennen varsinaista päätöksentekoa.


MAANTIEKULJETUKSETKomissio julkisti kesäkuussa 2017 esityksensä tieliikennepaketiksi. Paketissa on muun muassa tiemaksuihin ja liikenteen sosiaalilainsäädäntöön (kabotaasikuljetukset, ajo- ja lepoajat) liittyviä ehdotuksia. Varsinaisia direktiiviehdotuksia on odotettavissa vuoden 2018 aikana.

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, ettei EU:n tieliikenteeseen liittyvä sääntely heikennä kuljetusten kustannustehokkuutta ja toimitusvarmuutta.


12

13

METSÄT JA LUONNONvArAT

FLEGT-POLITIIKKA EU:n FLEGT-politiikka, jonka keskeisimmät työkalut ovat EU:n puutavara-asetus ja FLEGT-lupajärjestelmä, pyrkii vähentämään globaalia laitonta puunkorjuuta ja puukauppaa. Metsäteollisuus korostaa FLEGT:n (Forest Law Enforcement, Governance and Trade in Timber) roolia erityisesti kolmansien maiden metsälainsäädännön ja -hallinnon kehittämisessä.

EU hyväksyi vuonna 2003 FLEGT-ohjelman, joka keskittyy metsälainsäädännön valvontaan, metsähallintoon ja puukauppaan. Politiikan tavoitteena on vähentää laitonta puunkorjuuta edistämällä kestävää metsätaloutta, kehittämällä hallintoa ja tukemalla laillisen puutavaran ja siitä jalostettujen puutuotteiden kauppaa.

FLEGT-politiikka sisältää seitsemän kohtaa, joista parhaiten ovat edenneet tuki tuottajamaille ja puukauppa. Politiikka on edistänyt useiden kolmansien tuottajamaiden metsähallinnon kehitystä ja luonut puukauppaan laillisuutta vaativaa lainsäädäntöä. Sen pohjalta on lisäksi rakennettu FLEGT-lupajärjestelmä yhdessä EU:n ulkopuolisten kumppanuusmaiden kanssa. Lupajärjestelmässä on mukana useita maita, mutta toistaiseksi vain Indonesia on aloittanut puutavaran tuonnin EU:iin. Lupajärjestelmä edellyttää, että Indonesian viranomainen antaa puutavaran ja tuotteiden laillisuudesta todistuksen, jonka maahantuoja esittää tuodessaan tavarat EU:n alueelle. Siten maahantuojan ei jatkossa tarvitse toteuttaa EU:n puutavara-asetuksen edellyttämää riskinarviointia.

Komissio on arvioinut FLEGT-politiikan toimivuutta ja tehokkuutta ja valmistelee parhaillaan työsuunnitelmaa vuosille 2017–2020. Tuottajamaissa tavoitteena on edelleen parantaa sidosryhmien osallistamista ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä sekä edistää hallinnon kehittämistä. Lisäksi pyritään parantamaan yhteis–työtä suurien tuojamaiden, kuten USA:n, Australian ja Japanin kanssa laillisen puun ja puutuotteiden kaupan edistämiseksi. Yhteistyön lisääminen jäsenmaiden ja komission välillä EU:n puutavara-asetuksen toimeenpanon tehostamiseksi on myös tärkeää. Se, laajennetaanko FLEGT-politiikkaa koskemaan nykyistä vahvemmin myös metsäkadon ehkäisemistä, on edelleen auki.

Metsäteollisuuden mielestä FLEGT-politiikan on jatkossakin keskityttävä kolmansien maiden metsälain–säädännön ja -hallinnon sekä inventoinnin kehittämiseen. Politiikan seitsemästä kohdasta tulisi tinkiä ja keskittää voimat nykyistä pienempään kokonaisuuteen.

Lue lisää: http://ec.europa.eu/environment/forests/flegt.htm

Lisätietoja: Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093

EU:N PUUTAVARA-ASETUS EU:n puutavara-asetuksen tarkoituksena on estää laittoman puun ja siitä jalostettujen tuotteiden saapuminen ja käyttö EU:n alueella. Komissio arvioi parhaillaan asetuksen tuotelistan laajentamista ja sen mahdollisia vaikutuksia. Metsäteollisuus pitää puutavara-asetusta tärkeänä työkaluna taisteltaessa laittoman puun kauppaa vastaan ja korostaa tasapuolisen kilpailutilanteen varmistamista lainsäädännön toimeenpanossa. Metsäteollisuus puoltaa tuotelistan laajentamista koskemaan jatkossa myös painotuotteita.

Vuonna 2013 voimaan tulleen EU:n puutavara-asetuksen tavoitteena on estää laittomasti korjatun puun ja siitä jatkojalostettujen tuotteiden markkinoille pääsy EU:ssa. Asetus kattaa EU:ssa ja kolmansissa maissa tuotetun puun, puutavaran ja puutuotteet.

EU:n komissio julkaisi keväällä 2016 puutavara-asetusta koskevan evaluointiraportin. Sen pohjalta komissio aloitti toimenpiteet, jotta asetus saataisiin vietyä asianmukaisesti kansalliseen lainsäädäntöön kaikissa jäsen–valtioissa. Nyt jokaisella 28 jäsenvaltiolla on oma puutavara-asetusta koskeva lainsäädäntönsä. Suomessa kansallinen lainsäädäntö astui voimaan vuoden 2014 alussa.

Evaluointiraportti nosti esiin asetuksen tuotekattavuuden. Listalta puuttuvat muun muassa painotuotteet,

14

mikä asettaa EU:ssa valmistetut ja kolmansista maista tuodut tuotteet eriarvoiseen asemaan. Komissio arvioi parhaillaan tuotelistan laajentamista ja sen mahdollisia vaikutuksia. Painotuotteet ovat osa tätä arviointia. Listan täydentäminen ei edellytä koko asetuksen avaamista (ns. delegoitu säädös).

Tuotekattavuutta laajempi uudistus on mahdollinen vuonna 2020, jolloin komissio arvioi jälleen puutavara-asetusta. Silloin asetuksen toimeenpanosta on jo selvästi enemmän kokemusta kuin nyt.

Metsäteollisuus pitää erityisen tärkeänä, että asetus on nyt viety kansalliseen lainsäädäntöön jäsenvaltioissa. Lisäksi metsäteollisuus korostaa valvovien viranomaisten yhdenmukaista toimintaa tasapuolisen kilpailutilanteen varmistamiseksi. Toisaalta on varmistettava, että päätökset mahdollisista rangaistuksista ja sanktioista tehdään jatkossakin kansallista lähtökohdista. Painotuotteiden saaminen mukaan asetuksen piiriin on tärkeää, jotta luodaan tasavertainen kilpailutilanne Euroopassa valmistettujen ja kolmansista maista tuotujen painotuotteiden välille.

Lue lisää: http://ec.europa.eu/environment/forests/timber_regulation.htm

Lisätietoja: Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093

BIOENERGIAN TUOTANNOSSA KÄYTETTÄVÄN PUUBIOMASSAN KESTÄVYYS EU:n komissio julkaisi vuoden 2016 lopulla niin sanotun talvipaketin, joka sisältää ehdotuksen uusiutuvan energian direktiiviksi. Jotta biopohjaisen energian tuottaminen tapahtuisi kestävästi, komissio ehdottaa kestävyyskriteerien laajentamista koskemaan nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi myös sähkön ja lämmön tuotantoa kiinteistä ja kaasumaisista biopolttoaineista. Metsäteollisuus pitää tärkeänä kestävän metsätalouden tarkastelua kokonaisvaltaisesti ja korostaa olemassa olevien oikeudellisesti sitovien ja vapaaehtoisten työkalujen täysimääräistä hyödyntämistä osoitettaessa puupohjaisen biomassan kestävyys.

Komission ehdotuksessa uusiutuvan energian direktiiviksi metsäperäiset biomassat on erotettu maatalousbiomassasta omaksi kokonaisuudekseen. Tämä tarkoittaa sitä, että metsäbiomassaa koskevat samat kriteerit riippumatta siitä, tuotetaatanko biomassasta sähköä, lämpöä vai polttoainetta auton tankkiin.

Komissio ehdottaa kestävyyden tarkasteluun kaksivaiheista lähestymistapaa, joka aloitetaan valtion tasolta ottaen huomioon biomassan hankintamaan metsä- ja ympäristölainsäädäntö sekä valtion tason inventointimenetelmät. Jos kestävyyttä ei voida osoittaa valtion tasolla, on tarkastelu siirrettävä alemmalle tasolle. Tällöin on mahdollista hyödyntää vapaaehtoisia markkinalähtöisiä sertifiointijärjestelmiä, jos ne täyttävät komission edellyttämät vaatimukset. Biomassan tuotannon kestävyyden lisäksi on varmistettava, että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät riittävästi suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin.

Komission esitys uusiutuvan energian direktiiviksi on parhaillaan Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioista koostuvan neuvoston käsittelyssä. Parlamentin ENVI-valiokunnalla on kestävyyskriteerien osalta täysi vastuu. Kolmikantaneuvottelut komission, neuvoston ja parlamentin välillä alkanevat vuoden vaihteessa, joten direktiivin lopullinen muoto ratkennee vuoden 2018 puoliväliin mennessä.

Metsäteollisuuden mielestä bioenergian kestävyyspolitiikan on osaltaan edistettävä yhteiskunnan siirtymistä kohti bio- ja kiertotaloutta. Kestävyyden todentamisen on perustuttava olemassa olevien työkalujen (oikeudellisesti sitovat ja vapaaehtoiset) täysimääräiseen hyödyntämiseen, jotta toimijoiden hallinnollisen taakan kasvu voidaan välttää.

Lue lisää: https://ec.europa.eu/energy/en

Lisätietoja:Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093

15

EU:N LINTU- JA LUONTODIREKTIIVITKomissio julkaisi vuoden 2016 lopulla EU:n lintu- ja luontodirektiivien toimivuuden ja tehokkuuden arvioinnin, jonka mukaan direktiivit palvelevat edelleen tarkoitustaan hyvin. Direktiivien toimeenpanoa olisi kuitenkin tehostettava. Tätä varten komissio julkaisi huhtikuussa 2017 toimintasuunnitelman An Action Plan for nature, people and the economy. Metsäteollisuuden mielestä on tärkeää, että EU:ssa on yhteinen luonnonsuojelun säädöskehikko. Lainsäädännön tulee kuitenkin mahdollistaa nykyistä huomattavasti laajempi kansallinen liikkumavara ottaen huomioon kansalliset ja paikalliset olosuhteet.

Vuonna 1979 hyväksytty EU:n lintudirektiivi ja vuonna 1992 hyväksytty luontodirektiivi ovat EU:n tärkeimmät luonnonsuojelusäädökset. Luontodirektiivi koskee Euroopan 1 000 luonnonvaraista eläin- ja kasvilajia sekä 230 luontotyyppiä, ja sen tavoitteena on säilyttää tai saattaa ennalleen EU:n tärkeinä pitämien luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun taso. Lintudirektiivin tavoitteena on ylläpitää kaikkien EU:n luonnonvaraisten lintulajien kannat riittävällä tasolla.

Direktiivien mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat velvollisia perustamaan suojelujärjestelmiä ja -alueita, jotka muodostavat Euroopan laajuisen Natura 2000 -suojelualueiden verkoston. Verkosto kattaa tällä hetkellä noin 18 prosenttia EU:n maa-alueesta.

Komission keväällä 2017 julkaisema lintu- ja luontodirektiivejä koskeva toimintasuunnitelma An Action Plan for nature, people and the economy koostuu neljästä painopistealueesta, joiden alla on useita toimenpiteitä. Toimenpiteiden toteuttamisessa korostuu yhteistyö komission, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä. Toimintasuunnitelman toimeenpano on tarkoitus aloittaa välittömästi, ja tuloksia odotetaan nykyisen komission mandaatin puitteissa vuonna 2019.

Toimintasuunnitelman tavoitteena on tuottaa parempaa ohjeistusta ja siten lisätä tietotasoa kaikilla portailla sekä löytää yhteensopivuus sosioekonomisten tavoitteiden kanssa. Komissiolta on odotettavissa joukko tietopaketteja ja ohjeistuksia muun muassa lajien suojelusta ja ekosysteemipalveluiden liittämisestä osaksi päätöksentekoa. Eri sektorit saavat lisäksi spesifisiä toimintaohjeita. Toisena painopisteenä on lainsäädännön tehokkaampi toimeenpano ja eritysesti Natura 2000 -verkoston loppuun saattaminen. Olemassa olevan Natura 2000 -ohjelman hoitoon on myös tarkoitus panostaa nykyistä enemmän. Viestinnällä katsotaan olevan merkittävä rooli direktiivien nykyistä paremmassa toimeenpanossa.

Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että EU:ssa on jatkossakin yhteinen luonnonsuojelun säädöskehikko. Lainsäädännön tulee kuitenkin ottaa huomioon kansalliset ja paikalliset olosuhteet nykyistä paremmin ja mahdollistaa kansallinen liikkumavara. Luonnonsuojelusäädösten toimeenpano vaikuttaa merkittävästi metsäsektorin taloudelliseen toimintaan, ja toimeenpanossa onkin tärkeää ottaa aina huomioon kustannukset suhteessa saavutettuihin hyötyihin lajien ja luontotyyppien suojelussa.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/nature/legislation/index_en.htm


16

17

EU:N BIODIVERSITEETTISTRATEGIAEU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen ja ekosysteemipalvelujen heikentyminen vuoteen 2020 mennessä. Strategia sisältää kolme merkittävää kokonaisuutta: ekosysteemipalveluiden kartoittaminen ja arviointi; vihreän infrastruktuurin kehittäminen ja ekologisen nettohävikin estäminen. Kaikki kolme kokonaisuutta ovat esillä myös keväällä 2017 julkaistussa lintu- ja luontodirektiivien toimintasuunnitelmassa Action Plan for nature, people and the economy.

EKOSYSTEEMIPALVELUT

Komission tavoitteena on ekosysteemipalveluiden tuotannon turvaaminen sekä palveluiden nykyistä laajempi arvottaminen EU:ssa. Lisäksi ekosysteemipalvelut on tarkoitus sisällyttää nykyistä vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon. Metsäteollisuus korostaa suomalaisen, kestävästi hoidetun talousmetsän merkitystä ekosysteemipalveluiden yhteistuotannon turvaajana yli puu- ja ihmissukupolvien. Puu ja puukuidut metsän tarjoamina ekosysteemipalveluina ovat merkittävässä roolissa korvattaessa uusiutumattomia raaka-aineita osana kehittyvää biotaloutta.

Ekosysteemipalvelut ovat ekosysteemien ihmiskunnalle tuottamia aineellisia tuotteita ja aineettomia palveluja ja prosesseja. Vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa niistä muodostuu hyödykkeitä ja hyötyjä, jotka edistävät ihmisen hyvinvointia. Tähän saakka metsäekosysteemipalveluiden arvioinnissa ja arvottamisessa on keskitytty niin sanottuihin tuotantopalveluihin, kuten puuhun ja marjoihin ja riistaan. Sosiaalisten sekä tuki- ja säätelypalveluiden määrittäminen on selvästi vaikeampaa, koska niillä ei ole selkeää myyntiarvoa.

Biodiversiteettistrategian mukaan jäsenvaltioiden olisi kartoitettava ja arvioitava ekosysteemejä ja niiden tilaa sekä edistettävä ekosysteemipalveluiden sisällyttämistä kansallisiin ja EU:n raportointisysteemeihin. Suomessa laadittiin vuonna 2015 Suomen ympäristökeskuksen johdolla ekosysteemipalveluita koskeva selvitys ns. Suomen TEEB (The Economics of Ecosystems and Biodiversity). Se on osa laajempaa EU-tason ekosysteemipalveluiden kartoittamista ja arvottamista (Mapping and Assessment of Ecosystem Services, MAES) koskevaa hanketta.

Komission keväällä 2017 julkaiseman toimintasuunnitelman Action Plan for nature, people and the economy mukaan komissio kokoaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa parhaita ekosysteemipalveluiden kartoittamista ja arvottamista koskevia käytänteitä. Niiden pohjalta komissio laatii ohjeistuksen, jonka avulla ekosysteemipalvelut voitaisiin sisällyttää nykyistä paremmin paikalliseen, kansalliseen ja EU-tason päätöksentekoon. Raportti on tarkoitus julkaista vuoden 2018 loppuun mennessä.

Vaikka EU-tason MAES-hanke ei johda suoraan lainsäädäntöaloitteeseen, se vaikuttaa yhdessä kansainvälisten ekosysteemipalvelualoitteiden kanssa luonnonvara-alan toimintaedellytyksiä koskeviin politiikkoihin ja sääntelyyn sekä toimijoiden ympäristösuorituskyvyn arviointiin. Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi puuraaka-aineen merkitys suhteessa muihin metsän tuottamiin ekosysteemipalveluihin on turvattava.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/nature/knowledge/ecosystem_assessment/index_en.htmhttp://biodiversity.europa.eu/maes

VIHREÄ INFRASTRUKTUURI

Komission tavoitteena on edistää vihreää infrastruktuuria erityisesti Natura 2000 -alueiden välillä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden kytkeytyneisyyden parantamiseksi. Komissio kokoaa vihreää infrastruktuuria koskevia parhaita käytänteitä ja laatii ohjeistusta vihreän infrastruktuurin kehittämiseksi EU-, kansallisella ja alueellisella tasolla. Metsäteollisuuden mielestä suomalaiset, kestävästi hoidetut ja luontaisilla puulajeilla uudistetut talousmetsät muodostavat yhdessä suojeltujen metsien kanssa

18

toimivan vihreän verkoston, jolla varmistetaan sekä luonnonmonimuotoisuus että ekosysteemipalveluiden laaja tuotanto.

Vihreä infrastruktuuri tarkoittaa luontaisten ja luontaisten kaltaisten (semi-naturaalien) alueiden rakenteellista kokonaisuutta, jonka avulla pyritään monimuotoisuuden parantamisen lisäksi ylläpitämään, vahvistamaan ja ennallistamaan ihmisille tärkeitä ekosysteemipalveluja sekä vähentämään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia. Yhtenä esimerkkinä aloitteen käytännön toteutuksesta on niin sanottu Fennoskandian vihreä vyöhyke (Fennoscandian green belt), joka on osa laajempaa Euroopan vihreää vyöhykettä. Se ulottuu Barentsinmereltä Suomenlahdelle ja vyöhykkeen ytimenä on kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden verkosto, joka painottuu toistaiseksi vahvemmin Venäjän puolelle.

Komission teettämän lintu- ja luontodirektiivien toimivuutta ja tehokkuutta koskevan REFIT-selvityksen mukaan Natura 2000 -alueet eivät yksinään riitä täyttämään direktiiveille asettamia tavoitteita. Raportin mukaan arvokkaiden elinympäristöjen hoito ja ennallistamistoimenpiteet edellyttävät vihreän infrastruktuurin kehittämistä. Komissio pyrkiikin laatimaan vuoden 2018 loppuun mennessä lisäohjeistusta erityisesti Natura 2000 -alueiden kytkeytyneisyyden lisäämiseksi. Keväällä 2017 julkaistun lintu- ja luontodirektiivejä koskevan toimintasuunnitelman mukaan komissio julkaisee vihreän infrastruktuurin edistymistä koskevan raportin vuoden 2017 loppuun mennessä.

Komissio pohtii edelleen myös ns. vihreän infrastruktuurin verkoston (Trans European Network – Green Infrastructure, TEN-G) rakentamista. Toistaiseksi EU:n alueelle on muodostettu transeurooppalaiset energian (TEN-E) ja kuljetuksen (TEN-T) verkostot.

Metsäteollisuus korostaa kansallisten erityispiirteiden huomioon ottamista vihreää infrastruktuuria koskevissa aloitteissa. Suomen talousmetsät muodostavat yhdessä suojeltujen metsien kanssa vihreän verkoston, joka varmistaa luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden säilymisen sekä metsäsektorin kilpailukyvyn osana biotalouden kokonaisvaltaista kehittämistä.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/nature/ecosystems/index_en.htm

EKOLOGISEN NETTOHÄVIKIN ESTÄMINEN (NO NET LOSS)

Komissio on jo pitkään pohtinut keinoja vähentää ekologista nettohävikkiä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tuotannon turvaamiseksi. Metsäteollisuus korostaa, että Suomessa kestävä metsätalous ja kilpailukykyinen metsäsektori pitävät yllä metsien ekologista tasapainoa ja tuottavat lisäksi positiivisia ilmastovaikutuksia yli puusukupolvien.

No Net Loss -toimenpiteillä pyritään muiden biodiversiteettistrategian aloitteiden tavoin estämään luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tuotannon heikkeneminen. Nettohävikin estäminen pohjautuu neliportaiseen hierarkkiseen järjestelmään (mitigation hierarchy). Ensimmäiseksi on tunnistettava ne ihmisen toiminnasta johtuvat negatiiviset vaikutukset, jotka toiminnassa on vältettävä. Toiseksi on huomioitava vaikutukset, joita voidaan minimoida ja kolmantena on tunnistettava suorat ennallistamista edellyttävät vaikutukset. Lopuksi on otettava huomioon mahdolliset lisätoimenpiteet, jotka edellyttävät kompensointia (offset) vähintään samanarvoisilla monimuotoisuus- ja ekosysteemipalveluhyödyillä.

Komissio on useaan otteeseen tuonut esiin tarpeen laatia EU-tason aloite (lainsäädäntö tai strateginen ohjeistus) koskien ekologisen nettohävikin estämistä. Aloitetta on kuitenkin lykätty useaan otteeseen, eikä komission keväällä 2017 julkaisema toimintasuunnitelmakaan sisällä aihetta koskevaa aloitetta. Sen sijaan nettohävikkiä pyritään estämään kehittämällä Natura 2000 -alueiden lisäksi vihreää infrastruktuuria ja sisällyttämällä ekosysteemipalveluita nykyistä laajemmin osaksi EU-, kansallisen ja alueellisen tason päätöksentekoa.

Metsäteollisuus korostaa, että Suomessa luontaisiin puulajeihin perustuva metsien talouskäyttö ei aiheuta maankäytön muutosta. Puuntuotantoon varatut alueet, niillä suojellut arvokkaat elinympäristöt sekä metsien suojelualueet muodostavat metsäluonnon monimuotoisuusverkostoja, ja karttuvat metsävarat

19

lisäävät puustoon varastoituneen hiilidioksidin määrää. Lisäksi kestävä ja resurssitehokas puuhun perustuva biotalous luo ratkaisuja, joilla vähennetään uusiutumattomien raaka-aineiden käytön aiheuttamaa uhkaa ekosysteemien toiminnalle.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/nature/biodiversity/nnl/index_en.htm

Lisätietoja:Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093 Inka Musta, metsäasiantuntija, [email protected], 040 634 990

EU:N KASVINTERVEYSLAINSÄÄDÄNTÖEU:n kasvinterveyden suojelemista ja virallista valvontaa koskeva uudet lait ovat astuneet voimaan. Lakiuudistuksen tavoitteena on lisätä ennakoivaa toimintaa ja samalla vähentää hallinnollista taakkaa ja toiminnan esteitä EU:ssa. Metsäteollisuuden mielestä kokonaisuudistus on ollut tarpeellinen. Metsäteollisuus on pitänyt tärkeänä, että toimijoiden hallinnollinen taakka ei kasva ja että lainsäädäntö ei toimi kaupan esteenä EU:n sisällä tai tuotaessa kasveja ja kasviperäisiä tuotteita kolmansista maista EU:iin.

EU:lla on yhteinen kasvinterveyslainsäädäntö, jonka tavoitteena on estää vaaralliseksi luokiteltujen kasvintuhoojien leviäminen EU:n alueelle ja edelleen maasta toiseen. Lainsäädäntö asettaa vaatimuksia ja rajoituksia kasvien ja kasvituotteiden tuonnille EU:n ulkopuolelta sekä esimerkiksi kasvien myynnille. Metsien osalta vaatimukset koskevat metsäpuiden siemeniä ja taimia sekä puutavaraa.

EU:n kasvinterveyslainsäädäntö on käynyt läpi mittavan uudistamisprosessin. Uudet kasvintuhoojien vastaisia suojatoimia ja virallista valvontaa koskevat asetukset ovat nyt astuneet voimaan yli kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Viranomaisilla ja toimijoilla on nyt toiset kolme vuotta aikaa valmistautua muuttuneisiin vaatimuksiin, sillä asetusten toimeenpano alkaa 2019–2020. Parhaillaan valmistellaan useita alemman asteisia säädöksiä.

EU-säädösten sisältämät kasvintuhoojat ovat alkuperäiseen lajistoomme kuulumattomia tuhoojia, kuten havupuita uhkaava mäntyankeroinen ja lehtipuita tappavat runkojäärät. Tuhoojat luokitellaan haitallisuuden mukaan. Uutta säädöksessä ovat erityisen vaaralliset tuhoojat eli ns. prioriteettituhoojat, jota koskevaa listaa valmistellaan parhaillaan komission ja jäsenvaltioiden yhteistyönä. Säädökset sisältävät myös toimenpiteet tuhoojien leviämisen estämiseksi (hätä- ja väliaikaiset toimenpiteet, kartoitukset sekä valmiusharjoitukset).

Uuden lainsäädännön tavoitteena on puuttua EU:a uhkaaviin kasvintuhoojiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja riskiperusteisesti. Erityisessä tarkkailussa ovat uudet tuontireitit tai -maat sekä kasvit ja kasvituotteet, jotka voivat aiheuttaa toistaiseksi tuntemattomia kasvinterveysriskejä. Tulevan kahden vuoden aikana laaditaan lista korkean riskin kasveista ja tuotteista, joiden tuonti edellyttää riskinarvioinnin läpäisemistä.

Kasvinterveyslainsäädännön vaatimusten noudattaminen on osa metsäteollisuuden arkipäivää muun muassa puun tuontitarkastusten osalta. Metsäteollisuus pitää tärkeänä suomalaisten metsien terveydestä huolehtimista korkealaatuisen raaka-aineen hankinnan turvaamiseksi. Toisaalta tuontiin ja kauppaan liittyvien mahdollisten rajoitusten on perustuttava selkeään viranomaisten osoittamaan riskiin. Uudistus ei saa toimia kaupan esteenä EU:n sisällä eikä tuotaessa kasviperäisiä tuotteita kolmansista maista EU:n alueelle.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/food/plant_en

Lisätietoja:Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093 Juha Palokangas, päällikkö, Venäjä-asiat, juha.palokangas forestindustries.fi, 0400 991 467

20

EU:N METSÄSTRATEGIAVuodesta 2013 voimassa ollut, koko metsäsektoria koskeva EU:n metsästrategia on tarkoitus evaluoida vuoden 2018 loppuun mennessä. Strategian tavoitteena on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä sekä koko metsäsektorin merkitystä biotalouden, kasvun ja työllisyyden edistäjänä. Metsäteollisuus on tukenut strategian pääperiaatteita ja korostanut metsäsektorin toimintaedellytysten parantamista koskevien aloitteiden tehokasta täytäntöönpanoa metsäsektorin kilpailukyvyn ja biotalouden edistämiseksi EU:ssa.

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, eli päätäntävalta metsiä koskevissa asioissa on pääosin jäsenmailla. Vuonna 2013 uudistetun, koko metsäsektoria koskevan EU:n metsästrategian avulla on ollut tarkoitus luoda kehys, jonka puitteissa voidaan vastata kasvaviin metsiä koskeviin yhteiskunnallisiin ja poliittisiin mahdollisuuksiin ja toisaalta vaatimuksiin.

Metsästrategian yhtenä päätavoitteena on ollut varmistaa, että kaikki metsät EU:ssa on hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti vuonna 2020. Tämän varmistamiseksi komissio perusti kestävän metsätalouden kriteerityöryhmän, jonka työ saatiin päätökseen heinäkuussa 2015. Työryhmä piti tärkeänä kestävän metsätalouden todentamista jatkossakin kansallisella tasolla eikä esittänyt uusia EU-tason kriteerejä ja indikaattoreita. Työryhmän esiin nostama riskiperusteinen lähestymistapa osana kestävyyden osoittamista oli merkittävä lähtölaukaus sille, että nyt parlamentin ja neuvoston käsittelyssä olevassa uusiutuvan energian direktiivissä puupohjaisen biomassan kestävyyttä tarkastellaan kaksivaiheisen riskiperusteisen lähestymistavan avulla (kts. Bioenergian tuotannossa käytettävän puubiomassan kestävyys).

Metsästrategian tavoitteiden toteuttamista varten laadittiin yksityiskohtainen toimintasuunnitelma. Yhtenä toimenpiteenä oli arvioida EU-lainsäädännön vaikutuksia metsäteollisuuden ja sen arvoketjujen kilpailukykyyn. Vuonna 2016 julkaistu raportti osoitti selvästi, että EU:n energia- ja ympäristöpolitiikat ovat lisänneet 2000-luvulla metsäteollisuuden kustannuksia. Vaikutukset tosin vaihtelivat eri sektoreiden välillä. Toisena strategiaan liittyvänä toimenpiteenä voidaan mainita puun kaskadikäyttöä koskeva selvitys, joka julkaistiin myös vuonna 2016. Metsästrategian päämäärien toteutumista arvioidaan vuoden 2018 aikana.

Lue lisää: http://ec.europa.eu/agriculture/forest/strategy/ http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=9000


EU:N MAATALOUSPOLITIIKKAEU:lla on yhteinen maatalouspolitiikka, jonka kehys on voimassa seitsemän vuotta kerrallaan. Nykyinen kausi päättyy vuonna 2020, ja uuden politiikkakehyksen valmistelu on jo aloitettu. Metsiin liittyvät toimenpiteet ovat osa yhteistä maaseudun kehittämispolitiikkaa. Metsäsektorilla on merkittävä rooli luotaessa työpaikkoja ja kasvua maaseudulle. Lisäksi puupohjaiset tuotteet tarjoavat useita ilmasto- ja ympäristömyönteisiä ratkaisuja, jotka edesauttavat maaseudun kehittämistä myös tulevaisuudessa.

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, mutta metsien käyttöä ohjaillaan usean eri EU-politiikan kautta. Yksi näistä on EU:n maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP). Metsiin liittyvät toimenpiteet ovat osa maaseudun kehittämispolitiikkaa, jolla pyritään edistämään maatalouden kilpailukykyä, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastotoimia sekä maaseudun aluekehitystä. Maaseudun kehittämisrahoitus on pääosin vapaaehtoista ja toteutetaan kansallisten ja alueellisten ohjelmien puitteissa. Suomessa maaseudun kehittäminen toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Suomi on tehnyt kansallisesti päätöksen, jonka mukaan kaudella 2014–2020 maaseudun kehittämisohjelman kautta ei rahoiteta metsätalouden toimenpiteitä.

21

Maaseudun kehittämispolitiikka ohjaa myös maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontukia koskevia suuntaviivoja. Kyseisiä suuntaviivoja sovelletaan Suomessa metsätalouteen lähinnä kestävän metsätalouden rahoituslain eli nk. KEMERA-tuen toimeenpanossa. KEMERA-tuki rahoitetaan kokonaisuudessaan kansallisista varoista.

EU:n maatalouspolitiikan uuden kehyskauden (v. 2021–2027) valmistelu on parhaillaan käynnissä. Valmistelua johtaa komission maatalouspääosasto. Pääpaino on edelleen maataloudessa ja sen kannattavuudessa. Metsät nähdään lähinnä ympäristönäkökulmasta, ja niiden sosioekonominen merkitys jää vähemmälle huomiolle. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä metsätaloudella ja puupohjaisten tuotteiden tuotannolla on kuitenkin suuri merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Lisäksi kestävä ja aktiivinen metsätalous sekä puupohjaiset tuotteet tarjoavat ratkaisuja taisteltaessa ilmastonmuutosta vastaan.

Lue lisää: https://ec.europa.eu/agriculture/cap-overview_en


22

23

KIErTOTALOUS

KIERTOTALOUSTIEDONANTO Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että kiertotaloudessa erotetaan uusiutuvat ja uusiutumattomat raaka-aineet ja edistetään uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä suhteessa uusiutumattomiin. Metsäteollisuus kannattaa kiertotalouden periaatetta, jossa raaka-aineet pyritään käyttämään mahdollisimman tarkasti hyödyksi ja syntyvät jätteet kierrättämään tai muutoin hyödyntämään.

Mittareiden ja indikaattoreiden tulisi ottaa huomioon jäsenmaiden erityisolosuhteet. Suomessa on runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja niitä jalostava metsäteollisuus on tunnistettava vahvuutena.

Euroopan komission kiertotaloustiedonanto Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma ja siihen sisältyvä jätesäädöspaketti julkaistiin loppuvuodesta 2015.

Neuvosto hyväksyi päätelmät kiertotalouden toimintasuunnitelmasta kesäkuussa 2016. Yhtenä tärkeänä elementtinä kiertotalouspaketissa on Euroopan komission tavoite helpottaa kierrätettyihin ravinteisiin perustuvien lannoitteiden liikkumista markkinoilla. Tähän liittyvillä uusilla toimenpiteillä helpotetaan EU:n laajuista orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitteiden tunnustamista ja vahvistetaan siten EU:n laajuisten markkinoiden kestävää kehitystä.

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/

Lisätietoja:Sanna Pulkkinen, ympäristöasiantuntija, sanna.pulkkinen forestindustries.fi, 040 549 1534 11.9.2017: Maija Heikkinen, maija.heikkinen forestindustries.fi, 040 828 3012

JÄTEALAN DIREKTIIVIEN MUUTTAMINENMetsäteollisuuden tavoitteena on, että jätteiden kierrätystavoitteet asetetaan realistiselle tasolle. Jäsenmailla tulee olla mahdollisuus itse päättää keinoista, joilla tavoitteisiin päästään. Lisäksi olisi tärkeää yhdenmukaistaa jätteiden tilastointimenetelmät kaikissa EU-jäsenmaissa.

Jätealan direktiiveissä (jätepuitedirektiivi, pakkaus- ja pakkausjätedirektiivi) on esitetty varsin kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa pakkausjätteiden kierrätystavoitteiksi. Metsäteollisuudelle on erittäin tärkeää, että uudelleenkäytön valmistelu sisällytetään kierrätystavoitteisiin. Kuluttajapakkausten (kuitu, lasi, metalli ja muovi) kierrätystavoitteet tulee asettaa yhteneväiselle tasolle. Lisäksi metsäteollisuus korostaa, että kierrätystavoitteiden asettamisessa tulee huomioida uusiutuvan raaka-aineen ympäristöhyödyt suhteessa uusiutumattomiin esitettyä paremmin.

Metsäteollisuus suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen selventää ja sujuvoittaa sivutuote- ja end of waste -menettelyjä, kunhan toiminnanharjoittajakohtainen vapaus jakeen statuksen valinnasta säilyy. Teollisten sivuvirtojen statuksella on merkitystä materiaalien jatkojalostuksen kannalta. Sivutuote ei ole jäte, vaan potentaalinen raaka-aine. Indikaatiot teollisuusjätteille asetettavista kierrätystavoitteista ovat huolestuttavia. Sivutuotteiden jatkojalostuksen katsotaan tuottavan enemmän lisäarvoa kuin samojen sivuvirtojen kierrättäminen jätteenä. Lisäksi teollisuusprosesseissa tulee edistää resurssitehokkuutta jätteen synnyn ehkäisyn sijaan. Resurssitehokkuutta voi edistää esimerkiksi keräämällä tietoa parhaista resurssitehokkuuskäytännöistä ja jakamalla niitä.

Metsäteollisuus suhtautuu varauksella tuottajavastuun minimiedellytysten asettamiseen niissä maissa, joissa tuottajavastuujärjestelmän toimintaperiaate on jo läpinäkyvä. Metsäteollisuus katsoo, että minimiedellytyksen määritelmiä tulee selkeyttää. Tuottajien täysi kustannusvastuu ei saa rajoittaa muiden toimijoiden mahdollisuutta täydentää tuottajien järjestämää keräystä. Mikäli tuottajavastuun minimiedellytykset toteutuvat, tulee varmistaa, että kaikki pakkauksia markkinoille tuovat tahot kuuluvat tuottajavastuun piiriin.

Jätesäädöspaketin lainsäädäntötyön ennakoidaan jatkuvan vuoden 2017 loppuun.

24

Lue lisää:http://ec.europa.eu/environment/waste/target_review.htm


EU-LANNOITETUOTEASETUS CE-MERKITYISTÄ LANNOITEVALMISTEISTA Parlamentin ja neuvoston keväällä 2016 antamalla asetuksella on tarkoitus luoda kaikille CE-merkityille lannoitevalmisteille EU-tasolla yhtenäiset edellytykset ja kriteerit päästä sisämarkkinoille. Tällä hetkellä edellytykset on yhdenmukaistettu EU:n tasolla vain osittain, mikä vaikeuttaa kaupankäyntimahdollisuuksia.

Metsäteollisuudelle on ongelmallista, että teollisuuden sivuvirrat sisältyvät vain suppeasti asetuksen soveltamisalaan. Biotalouden edistämisen, kiertotalouden toteutumisen ja Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää saada lisättyä asetuksen soveltamisalaan myös Suomessa laaja-alaisesti lannoitekäytössä olevat metsäteollisuuden sivuvirrat, erityisesti puun- ja turpeenpolton tuhkat, kalkitusaineena käytettävä meesa sekä maanparannusaineena käytettävä kuitujae. Teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen lannoitteena ja maanparannusaineena edistää arvokasta ravinteiden kiertoa sekä vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta

Lannoitevalmisteita koskevan lainsäädäntötyön ennakoidaan jatkuvan pitkälle kevääseen 2018.

Lue lisää:http://europa.eu/rapid/press-release_MEMO-16-826_en.htm


25

TyöTUrvALLISUUS JA TyöHyvINvOINTI

PUUPÖLY Komissio julkaisi toukokuussa 2016 ehdotuksen, jolla muutettaisiin voimassa olevaa direktiiviä työntekijöiden suojelemisesta syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia aiheuttavilta tekijöiltä. Komission esityksen tavoitteena on ollut muun muassa tarkastaa direktiivissä olevia työpaikan ilman karsinogeenipitoisuuksien raja-arvoja. Yksi syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä on lehtipuun käsittelyssä syntyvä kovapuupöly. Parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yksimielisyyteen direktiiviehdotuksesta, joka hyväksyttäneen lopullisesti ennen joulua.

Voimassa olevan direktiivin mukaan lehtipuun käsittelyssä syntyvän kovapuupölyn hengittyvän osuuden raja-arvo on 5 mg/m3 (8 tunnin keskiarvo). Neuvoston ja parlamentin kompromissiesitys uudeksi direktiiviksi laskee raja-arvon tasolle 3 mg/m3 heti direktiivin voimaantulon jälkeen ja viisi vuotta myöhemmin edelleen tasolle 2 mg/m3. Koska kovapuupölyä ei voi erottaa havu- eli pehmytpuupölystä, koskee uusi raja-arvo myös laitoksia, joissa kyseiset pölyt sekoittuvat. Sen sijaan laitoksia, jotka käyttävät vain havupuuta, direktiivi ei koske.

Euroopan parlamentti ehdotti, että myös pehmytpuupölylle tulisi oma raja-arvonsa, mutta neuvosto ja komissio eivät kyseistä ehdotusta tukeneet. Direktiivin perustelutekstissä tuodaan kuitenkin esiin tarve arvioida pehmyt- ja kovapuupölyjen eroja. Lisäksi komission pitäisi tulevan puolentoista vuoden aikana arvioida direktiivin laajentamista koskemaan myös lisääntymiselle vaarallisia aineita.

Suomen lainsäädännössä on tällä hetkellä sitova raja-arvo kovapuupölylle (esimerkkinä mainittu tammi ja pyökki) 5 mg/m3 ja haitalliseksi tunnettu pitoisuus puupölylle 2 mg/m3 vanhoille laitoksille ja 1 mg/m3 uusille laitoksille.

Parlamentti esitti direktiiviluonnokseen mittavia terveystarkastuksia koskevia lisäyksiä, joista merkittävin oli ehdotus elinikäisten terveystarkastusten järjestämisestä työntekijöille, jotka ovat jossakin vaiheessa työuraa altistuneet syöpäsairauden vaaraa ja perimän muutoksia aiheuttaville tekijöille. Lopullisen kompromissiesityksen mukaan terveystarkastuksista vastaavilla lääkäreillä ja viranomaisilla on mahdollisuus tuoda esiin tarve terveystarkastusten jatkamisesta myös altistumisen jälkeen.

Parlamentti ja neuvosto äänestävät kompromissiesityksestä syksyn 2017 aikana. Direktiivin voimaantulon jälkeen jäsenvaltioilla on kaksi vuotta aikaa muuttaa oma lainsäädäntönsä vastaamaan direktiiviä.

Lisätietoja:Mikko Lehtonen, työmarkkinapäällikkö, mikko.lehtonen forestindustries.fi, 040 334 6585Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, karoliina.niemi forestindustries.fi, 050 567 9093

Suomi on yksi maailman suurimmista sellun, paperin ja kartongin tuottajista sekä Euroopan suurimpia

sahatavaran tuottajia.

Metsäteollisuus työllistää suoraan ja välillisesti noin 150 000 suomalaista. Alan kerrannaisvaikutukset

ulottuvat laajasti ympäröivään yhteiskuntaan.

@metsateollisuus /Metsateollisuus lastuja.fi www.metsateollisuus.fi

Metsäteollisuus ry / 2017 / KB / M

L

Snellmaninkatu 13, PL 336, 00171 Helsinki

Documents

METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISET EU-ASIAT...AJANKOHTAISET EU-ASIAT ELOKUU 2017 HYVÄ LUKIJA, Metsäteollisuus on Suomen suurin vientiala ja alan investoinnit ovat kasvussa. Euroopassa