Upload
thl
View
799
Download
0
Embed Size (px)
DESCRIPTION
professori Erkki Isometsä: Mielenterveys-ja päihdehäiriöiden esiintyvyys ja hoidon tarveValtakunnallinen Mieli –tilaisuus päättäjille 22.8.2011 Helsinki
Citation preview
Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden esiintyvyysErkki Isometsä
Psykiatrian professori, Helsingin yliopisto;
Tutkimusprofessori, THL
Väestötutkimusten luonteesta ja ongelmista
• Otannan asianmukaisuus ja kadon pienuus tärkeitä.
• Haastattelumenetelmät pitkälle standardoituja (CIDI-haastattelu).
• Haastattelijat eivät mielenterveyden ammattilaisia.
• Tutkimusdiagnoosien kliininen validiteetti vaihteleva.
• Tutkimusdiagnoosin saaneista noin puolet arvioi itse kärsivänsä mielenterveyden ongelmasta, ja alle puolet on hakenut hoitoa.
• Yleensä tietoa viimeisen 6 tai 12 kk ajalta; koko elämänkaarta koskeva tieto epätarkkaa.
• Tapausten määrittelyn epätarkkuus vaikeuttaa hoidon arviointia.
• Rekisteritieto keskeinen täydentävä tietolähde.
Terveys 2000-tutkimus
• Maanlaajuinen kenttävaihe toteutettiin vuosina 2000-2001.
• Edustaa suomalaista aikuisväestöä (≥ 30v).
• Ositettu ryväsotanta, osallistuneita henkilöitä 7419 (93%); kotihaastattelu, laaja-alainen tutkimushaastattelu ja kliininen tutkimus.
• CIDI-haastatteluun osallistui 6038 henkilöä, 33 suljettiin pois epäluotettavan datan vuoksi, lopullinen N = 6005.
• Tieto 12 viimeisen kuukauden masennus- ja ahdistuneisuushäiriöistä sekä alkoholihäiriöistä.
• Haastattelutietoa on yhdistetty rekisteritietoihin.
• Jatkotutkimuksia nuorten aikuisten mielenterveydestä ja psykooseista.
Häiriö Miehet (n=2748) Naiset (n=3257) Kaikki (n=6005) Sukupuolieronmerkitsevyysp-arvo
Masennushäiriöt
Vakava masennustila 3.4 6.3 4.9 <.001
Krooninen masentuneisuus (dystymia) 1.6 2.2 1.9 <.005
Jokin masennushäiriö 4.5 8.2 6.5 <.001
Ahdistuneisuushäiriöt
Paniikkihäiriö 1.4 2.4 1.9 <.005
Sosiaalisten tilanteiden pelko 1.1 0.9 1.0 n.s.
Agorafobia (torikauhu) 1.2 1.4 1.3 n.s.
Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö 1.3 1.3 1.3 n.s.
Jokin ahdistuneisuushäiriö 3.7 4.8 4.2 <.05
Alkoholihäiriöt
Alkoholiriippuvuus 6.5 1.4 3.9 <.001
Alkoholin väärinkäyttö 0.6 0 0.3 <.001
Jokin alkoholihäiriö 7.3 1.4 4.3 <.001
Keskeisten mielenterveyden häiriöiden vuosiprevalenssit SuomessaTerveys 2000-tutkimuksessa
Pirkola S et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10
Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10
Häiriöt ryvästyvät monihäiriöisyydeksi
Vakava masennustila ikäryhmän ja sukupuolen mukaan
Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10
25.8.2011
Hämäläinen J ym., Depression & Anxiety 2009;26:1049-59.
Vakavaan masennustilaan saatu hoito
• Vain 33% ilmoitti käyttäneensä terveyspalveluita masennuksen vuosi, mutta enemmistöllä oli kontakti palveluihin muista syistä.• Palveluita käyttäneistä 54%:n hoito arvioitiin todennäköisesti asianmukaiseksi• Koko masentuneiden joukosta 1/3 oli saanut masennuslääkehoitoa ja < 20% psykologista hoitoa; pelkkää lääkehoitoa tarjottiin lähinnä perusterveydenhuollossa. • Lääkehoito kirjavaa, masennuslääkkeiden sijaan tai ohella usein uni- ja rauhoittavia sekä psykoosilääkkeitä; hoidon lääketieteellinen taso on huolenaihe.
Paniikkihäiriö ikäryhmän ja sukupuolen mukaan
Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito Suomessa
• Häiriöstä kärsivistä vain 30-45% mielenterveyden häiriön vuoksi kontaktissa terveydenhuoltoon edeltävän vuoden aikana.
• Näistä kontaktin omaavista 80% sai ajankohtaisesti jotakin psykiatrista lääkehoitoa; bentsodiatsepiinejä > antidepressantteja. Väärä lääkehoito siis oikeaa yleisempää.
• Kontaktin omaavista puolet (45%) katsoi saaneensa jotakin psykologista hoitoa; neljännes (27%) säännöllistä kerran viikossa ≥ 1kk.
Sihvo S, et al. J Affect Disord 2006;96:31-38.
Alkoholiriippuvuus ikäryhmän ja sukupuolen mukaan
Pirkola S, et al. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology 2005;40:1-10
Ajankohtainen alkoholiriippuvuus (N=223; 3,9% koko otoksesta)
Alkoholiriippuvuus toipumisvaiheessa (N=235; 4,1 % koko otoksesta)
Kontaktit palvelujärjestelmässä
Komorbidi depressio tai ahdistuneisuushäiriö
Ei komorbiditeettia Komorbidi depressio tai ahdistuneisuushäiriö
Ei komorbiditeettia
Päihdepalvelut 26,9 % 11,7 % 6,5 % 3,6 %
Mielenterveyspalvelut 44,2 % 9,1 %** 31,9 % 2,5 %**
Jokin hoitokontakti 53,4 % 17,7 %** 38,3% 6,9 %**
Ei hoitokontaktia 46,6 % 82,3 % 61,7% 93,1 %
** = p < 0.01, komorbidi vs. ei-komorbidi alkoholiriippuvuus
Pirkola S et al. Alcohol & Alcoholism 2006;41:315-320.
Alkoholiriippuvaisten henkilöiden hoitokontaktit liittyvät masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin
Alkoholiriippuvaisia väestössä 7,9%; n. 80% miehiä, palveluja vuoden aikana vain ≤ 20%.
Suvisaari J et al., Psychological Medicine 2008;28:1-13.
Mielenterveyden häiriöiden elinaikaprevalenssit nuorilla aikuisilla
25.8.2011 Esityksen nimi / Tekijä 13
Perälä J ym., Arch Gen Psychiatry 2007;64:19-28.
Psykoosit Suomessa: elinaikaprevalenssi > 3%
Persoonallisuushäiriöt normaaliväestössä (N=2053) Oslossa
Torgerssen S et al., Arch Gen Psychiatry 2001;58:590-596
Persoonallisuushäiriö Naiset (%) Miehet (%) Kaikki (%)
Paranoidinen 2,2 2,3 2,2
Skitsoidinen 1,1 2,2 1,6
Skitsotypaalinen 0,6 0,5 0,6
Antisosiaalinen* 0,0 1,3 0,6
Epävakaa 0,9 0,4 0,7
Huomionhakuinen 2,5 1,2 0,8
Narsistinen 0,8 0,9 0,8
Estynyt 5,0 4,9 5,0
Riippuvainen 2,0 0,9 1,5
Vaativa** 1,3 2,6 1,9
Passiivis-aggressiivinen*** 0,9 2,2 1,6
Jokin persoonallisuushäiriö 12,6 13,7 13,1
Yhteenveto
• Suomessa noin 10-15%:lla aikuisväestöstä vuosittain masennus-, ahdistuneisuus- tai alkoholihäiriöhäiriö; noin puolet heistä katsoo tarvitsevansa hoitoa tai kärsivänsä mielenterveyden häiriöstä.
• 2000-luvun alun Suomessa hoitoa on hakenut on noin 1/3 – 1/2 häiriöistä kärsivistä.
• Hoitoa hakevilla häiriö mt-vaikeampi, kroonisempi, monihäiriöisempi ja/tai suurempi koettu toimintakyvyn lasku.
• Hoidon piirissä olevista enemmistö raportoi saaneensa lääkehoitoa; keskusteluapua/psykoterapiaa vähemmistö, tarve > tarjonta.
• Tarkkoja arviota hoidon tarpeesta on mahdotonta antaa väestötutkimusten pohjalta, mutta enemmistö hyötyisi todennäköisesti selvästi hoidosta.
• Psykooseja > 3%:lla suomalaisista.